Ekonomi 1/2011 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

WWW.EKONOMILEHTI.COM

EKONOMIEN AMMATTI-, KOULUTUS- JA JÄSENLEHTI // EKONOMERNAS FACK-, UTBILDNINGS- OCH MEDLEMSTIDNING

Pölinää vaaleihin 6 Claes Andersson 16 Traineesta työntekijäksi 17 Työaikapankki 38

1.11 Taloushallinto automatisoituu Honkamajat taitaa viennin Näin valmistaudut palkkakeskusteluun

PALLO haltuun Timo Marjamaa puhaltaa uutta kipinää Suomi-futikseen

Käytitpä heistä mitä nimitystä tahansa, paras paikka rekrytoida pomoja on KULMAHUONE. Mikäs muu! Se tavoittaa liike-elämän parhaat osaajat kustannustehokkaammin kuin yksikään toinen media. Kauppalehdessä joka keskiviikko, Kauppalehden verkkopalvelussa joka päivä.

Varaa oma paikkasi: 010 665 2180 tai yritys@monster.fi

1.11

SISÄLLYS / INNEHÅLL

/////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////

4 6 8

10 16 17

TÄMÄN SIVUN KUVAT TOMMI TUOMI, KATRI NIETOSJÄRVI

20 24 27 28

32 35

KANNEN KUVA TOMMI TUOMI

Pääkirjoitus Must Pölinä valtaa vaalikampanjat 5x Ura Miten lomat kannattaa porrastaa?

ENTISTÄ VÄRIKKÄÄMPI KOTIMAA Svenska sidan Claes Andersson Opinnot ja alku-ura Traineesta työntekijäksi

Kansainväliset osaajat Valtteina laatu ja ripeys Liiketoimintaosaaminen Taloushallinnon e-vallankumous Akademisk kvart Christian Grönroos Persoona Futisekonomi Timo Marjamaa

Klinikka Miten varaudun eläkkeelle siirtymiseen? Lyhyet

Edunvalvonta Työaikapankki tekee tehdyn työn näkyväksi Pykälät Yrittäjien työttömyystilanne tasaantunut Palvelut Kuusi kysymystä palkasta Ajassa

50 51

Susanne Päivärinta Ekonomitoimintaa

40 42

MAAHANMUUTTAJAT Harmaantuva Suomi tarvitsisi 15 000 maahanmuuttajaa joka vuosi.

KLINIKKA Miten langat pysyisivät käsissä eläkkeelläkin?

EDUNVALVONTA Työaikapankki tekee tehdyn työn näkyväksi.

KUVA SUVI LAINE

SEKÄ HYVÄSSÄ ETTÄ PAHASSA

osiaalinen media, tuttavien kesken Some, tarjoaa käyttäjälle uudenlaista yhteisöllisyyttä. Olen olemassa, kun kaverit ovat kiinnostuneita tekemisistäni ja saan palautetta Facebookissa. Minä puolestani voin kommentoida ystävän edesottamuksia. Klikkaamalla ilmaisen tykkäämiseni, siis vaikutan. Facebookilla on jo yli 500 miljoonaa käyttäjää. Some pitää sisällään valtaisan kirjon erilaisia areenoita, ja uusia syntyy jatkuvasti. Myös yritykset ja muut organisaatiot valloittavat sosiaalista mediaa. Ihmisethän ovat jo siellä. Pelkkä läsnäolo ei kuitenkaan riitä. Kun sivustoille on saatu kävijöitä ja keskustelua, miten siitä eteenpäin. Muuttuuko mikään? Yritykselle Somenkin hyödyntäminen ponnistaa strategiasta, ja tavoitteet on hyvä määritellä etukäteen. Mihin haluamme vaikuttaa? Millä väylillä tavoitamme kohderyhmämme? Voimme tiedottaa ja viestiä, kuunnella ja reagoida, aktivoida ja osallistaa. Keskeistä on, että tiedämme mitä tavoittelemme ja että pidämme ne lupaukset, joita toiminnallamme luomme. Vaikuttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja tekemistä. Sähköinen maailma edellyttää jatkuvasti uusia avauksia, päivityksiä, keskustelua ja reagointia. Se on instant-media, jossa perusoletus on nopeus. Tykkäämiselle löytyy vaihtoehtoisia kohteita hyvin nopeasti, jos sivut eivät elä. Myös roolitukset muuttuvat. Käyttäjä voi olla tuottaja ja julkaisija. Ideat jatkojalostuvat yhteisössä, joka tuottaa lisäarvoa jäsenilleen. Yritysten pitäisi voida hyödyntää areenoitaan toiminnan ja tuotteiden kehittämisessä. Mahdollisuuksia on valtavasti, ja olemme vasta polun alussa. Eduskuntavaaleissa vaalitaisto käynee kuumana sosiaalisessa mediassa. Se on kaikkien käytössä, eikä vaadi isoja rahoja. Luovuus ja osaaminen ovat etulyöntiasemassa. SEFE laittaa oman lusikkansa keitokseen ja julkaisee kaikki tietoonsa tulleet ekonomi- ja kylteriehdokkaat www.facebook.com/ekonomiehdokkaat-sivulla. Käy katsomassa ja muista äänestää. Ehdokkaat ovat esillä myös Ekonomin numerossa 2/2011. Hyvää alkanutta vuotta 2011,

Eeva Riittinen-Saarno, päätoimittaja eeva.riittinen-saarno@sefe.fi

///////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////

01 Ekonomien ammatti-, koulutusja jäsenlehti | Ekonomernas fack-, utbildnings- och medlemstidning

JULKAISIJA | UTGIVARE SEFE RY – SUOMEN EKONOMILIITTO – FINLANDS EKONOMFÖRBUND RATAVARTIJANKATU 2, 00520 HELSINKI , P. 0201 299 299 WWW.SEFE.FI KUSTANTAJA | REDAKTION OTAVAMEDIA OY, KYNÄMIES KÖYDENPUNOJANK. 2 A D, 00180 HELSINKI, P. (09) 1566 8510 WWW.KYNAMIES.FI

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti.

Päätoimittaja | Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö | Redaktionschef Leena Leppänen, leena.leppanen@ kynamies.fi, p. 050 328 8561 Tuottaja | Producent Sarianna Toivonen, sarianna.toivonen@ kynamies.fi, p. (09) 1566 8558 Graafinen suunnittelija | Grafisk formgivare Katri Nietosjärvi, katri.nietosjarvi@kynamies.fi, p. 050 346 0779 Toimitusneuvosto | Redaktionskommittén Markku von Hertzen, Eeva Riittinen-Saarno ja Tarja Tikkanen SEFEstä sekä Kynämies Ilmoitusmyynti | Annonsförsäljning Myynti, Försäljning Media Duo Oy, www.mediaduo.fi Varaukset, Reserveringar Tiina Myllykangas, tiina.myllykangas@otavamedia.fi, p. (09) 1566 502 Jäsenyhdistysuutiset | Medlemsnyheter SEFE, Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@ sefe.fi Osoitteenmuutokset | Adressförändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset | Prenumerationer Otavamedia, p. (09) 1566 65, faksi (09) 1566 511 (myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset) Hinta | Pris 65 euroa/vsk Repro | Aste Helsinki Oy Paino | Tryckeri PunaMusta, Joensuu www.ekonomilehti.com Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Seuraava Ekonomi ilmestyy 11.3., jäsenyhdistysten tiedotteet 4.2. mennessä SEFEen. Nästa Ekonomi utkommer 11.3. meddelanden från medlemsföreningarna senast 4.2. till SEFE.

Maailma, jossa kaveria ei jätetä.

Suosittele SEFEn jäsenyyttä myös ekonomikollegallesi. Näin ystäväsikin pääsee nauttimaan jäsenyyden hyödyistä: esimerkiksi hyötymään SEFEn vuosittaisen palkkatasotutkimuksen tuloksista ja sitä kautta pysymään mukana palkkakehityksessä. Suosittelijan lahjana saat kaksi elokuvalippua, kun ystäväsi liittyy SEFEn jäseneksi ja on maksanut jäsenmaksun. Liiittyminen käy helposti: www.sefe.fi/suosittelu Mitä suurempi on oma liittosi, sitä kuuluvampi on sen ääni yhteiskunnassa. SEFE on ekonomien oma liitto – verkosto, johon ei voi kuulua kuka tahansa.

/// must!

SYYNISSÄ TULEVAISUUDEN HITIT JA HUDIT

PÖLINÄ valtaa vaalikampanjat

Kevään eduskuntavaalien kamppailua käydään entistä enemmän sosiaalisessa mediassa. Nähtäväksi jää, mitkä aiheet saavat somessa nostetta. TEKSTI EIJA HIETANEN KUVAT TOMMI TUOMI

1.11

”S

ome vahvistaa kansalaismediapölinää, Teemu Ropponen kiteyttää, kun häneltä kysyy, miten sosiaalinen media muuttaa eduskuntavaaleja ja politiikkaa laajemminkin. Täh? Mitä kansalaismediapölinää? Esimerkin avulla selviää, mitä tutkija tarkoittaa. – Yhdysvalloissa, Virginiassa käytiin vaalikamppailu, jossa yksi ehdokkaista lausui rasistisia kommentteja. Nämä kommentit päätyivät YouTubeen. Videosta puhuttiin paljon, sitä käytiin katsomassa, ja näin kommenteista syntyi kansalaismediapölinää. Kansalaiskeskustelua verkossa. Toinen esimerkki Yhdysvalloista: Senaattori Trent Lottin tökerö, myös rasistinen, lausunto ei aluksi kiinnittänyt suurta huomiota, mutta nostettiin blogien avulla puheenaiheeksi. Lopulta siitä tuli niin iso juttu, että Lott joutui pyytämään sanomisiaan anteeksi julkisesti. – Esimerkit kertovat siitä, että some voi olla muokkaamassa median agendaa ja vahvistaa tiettyjä puheenaiheita, Ropponen selvittää.

Pelkkä uutisointi ei enää riitä, vaan on myös luotava keskustelua. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat entistä tärkeämpiä niin politiikassa, päätöksenteossa kuin hallinnossakin, kun aiemmin tiedon panttaaminen oli keskeinen tapa käyttää valtaa. Poliitikkojen kampanjasuunnittelijakin tietävät, että Facebook on hyvä ja halpa tapa tavoittaa nuoria äänestäjiä. Toisaalta siellä myös negatiiviset uutiset leviävät salamannopeasti, anonyymisti ja edullisesti. Rento, hauska ja itseironinen. Sosiaalinen media vaatii käyt-

täjältään myös paljon osaamista. Verkossa pitää olla rento, hauska ja itseironinen. Lisäksi pitää olla nopea reagoimaan, empaattinen ja aito. Somessa mainetta ja kunniaa saa osallistumalla, ei asemalla. On myös vaikea ennustaa, mikä teema vaaleissa nousee ylitse muiden, ja mitä niistä some edelleen vahvistaa. Viime vaalien jälkeen nähtiin paljon kuolleita blogeja, jotka oli perustettu vain vaalikamppailua varten. Kevään eduskuntavaalienkin jälkeen tulee varmaan hiljaisia Facebook- ja Twitter-tilejä. On myös todennäköistä, Suomalaisista jo 26 proettä vaalien jälkeen sanosenttia on rekisteröitytaan, että ei sen sosiaalisen nyt verkkoyhteisöpalvelu median rooli niin suuri vaaFacebookiin. likamppailussa ollutkaan kun ennen vaaleja arveltiin. Tästä on ihan tieteellistäkin tietoa. – Teknisten innovaatioiden muutosvoimaa yliarvioidaan lyhyellä aikavälillä, mutta aliarvioidaan pitkällä aikavälillä, Ropponen huomauttaa.

26%

Ropponen työskentelee Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun mediatekniikan laitoksella Suomen Akatemian rahoittamassa monitieteellisessä SOMUS-hankkeessa. Siinä tutkitaan sosiaalista mediaa kansalaisten, median ja julkishallinnon välisessä yhteistyössä. Esimerkiksi sosiaalisen median palvelu Monimos on kehitetty yhdessä maahanmuuttajien kanssa. Verkkopalvelun tavoitteena on auttaa maahanmuuttajia osallistumaan ja parantaa maahanmuuttajien yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksista. – Palvelu on saanut kiitosta siitä, että se mahdollistaa keskustelun vaikkapa maahanmuuttopolitiikasta, kieliongelmista ja etäsuhteiden vaikeudesta, Ropponen kertoo. Panttaamisesta talkoisiin. Sosiaalinen media on uudistanut ra-

dikaalisti viestintätapoja, sillä esimerkiksi Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen kesti monta päivää ennen kuin asiasta saatiin tietoa viranomaisilta. Nykyään ihmiset alkavat itse raportoida asioista, ja he tekevät havaintoja, jotka media ottaa käyttöönsä. Koko tiedon tuottamisen malli ja median rooli on muuttunut.

Uudenlaisia suosittelijoita. Onnistunut verkkokampanjointi

vaatii sekä sosiaalisen median mahdollisuudet huomioivat kotisivut, aktiivista verkkomainontaa että verkossa toimivan tavan kertoa ehdokkaan ajatuksista. Presidentti Martti Ahtisaaren ex-kampanjapäällikkö Jussi Lähde pelkää, että suuri osa poliitikkojen ja ehdokkaiden kotisivuista kääntää selkänsä politiikasta ja vaikuttamisesta kiinnostuneille sosiaalisen median aktiivikäyttäjille. Lähde toimii asiantuntijana verkkoviestintään keskittyvässä Kampanjamanageri-palvelussa. Onnistunut kampanja sosiaalisessa mediassa vaatii myös pitkäjänteisyyttä, niin kuin mikä tahansa tavoitteellinen vaikuttaminen. Eikä kansanedustajaehdokas voi olla tyytyväinen, jos kotisivuilla on kymmenisen kävijää. Niitä pitäisi olla satoja. – Vaalikampanjoihin kannattaa houkutella mukaan uudenlaista väkeä. Noin 20–30 sellaista henkilöä, jotka ovat valmiita uurastamaan ehdokkaan eteen ja suosittelemaan häntä verkossa, Lähde neuvoo. 7

TEKSTI SATU RÄMÖ KUVA TOMMI TUOMI

x ura

TYÖPAIKAN VAIHTAJAT KERTOVAT URASTAAN.

Asuntoasioita tutkimaan

iku Auvinen, 41, on aloittanut kiinteistöalan yrityksen Realia Groupin tutkimus- ja viestintäjohtajana. Aiemmin Auvinen on työskennellyt Skanska Kodit -yhtiössä markkinointi-, tutkimus- ja customer insight -tehtävissä sekä mediatoimistoissa. Asuntomarkkinointi on hänelle siis toimialana tuttu, mutta nyt näkökulmina ovat isännöinti- ja kiinteistövälitysliiketoiminta. – Asuminen ja kodit ovat kiinnostavia asioita. Koti on ihmisen tärkein paikka. – Työnkuvani sisältää vanhaa tuttua, mutta myös paljon uusia asioita, Auvinen kertoo. Konsernin viestintätoiminnon lisäksi Auvinen vastaa myös yhtiön tutkimustoiminnasta. Kuluttajien tarpeita ja markkinatrendejä selvittävien tutkimusten avulla kehitetään konsernin tytäryhtiöiden, kuten Huoneistokeskuksen, SKV Kiinteistönvälityksen ja Realia Isännöinnin, palveluita ja palvelutarjontaa. Otetaan esimerkiksi vihreys. Kuluttajia kiinnostavat yhä enemmän ekologisuuteen liittyvät kysymykset. Kiinteistövälityksen näkökulmasta on kiinnostavaa tietää, miten tärkeitä energiatehokkuusasiat asuntojen ostajille ovat ja mitä ekologinen asuminen heille käy”KOTI ON IHMISEN tännössä merkitsee. TÄRKEIN PAIKKA.” Koti on iso kertaostos ja ostopäätökseen vaikuttavat monet eri tekijät. – Tutkimme myös esimerkiksi sitä, miten asuntoja ostetaan tulevaisuudessa ja millaisia asioita asunnonostajat kaupankäynnissä arvostavat. Isännöintiliiketoiminnassakin riittää haasteita. Suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuudesta noin 230 miljardia euroa on sitoutunut asuntoihin. Näin suuresta omaisuudesta olisi syytä pitää mahdollisimman hyvää huolta. – Tutkimusten mukaan yli 40 prosenttia asunto-osakeyhtiön osakkaista on tyytymättömiä nykyisiin isännöintipalveluihin. Silti vain noin viisi prosenttia vaihtaa vuosittain isännöitsijää. Haluan tietää, miksi.

MOBIILIPALVELUIDEN PARIIN Markkinatutkimus on Fonectan tuoreen Rese-

Fonectaan Toivanen tuli Altialta, jossa hän

arch and Marketing Intelligence -päällikön An-

vastasi pohjoismaisista markkinatutkimuksis-

nukka Toivasen Toivasen, 45, erityisalaa. Fonectalla

ta. Sitä ennen hän työskenteli Nokialla kan-

Toivanen johtaa yhtiön markkinatutkimusta

sainvälisissä markkinatutkimustehtävissä.

ja kehittää sitä liiketoiminnan ja markkinoinnin johtamisen tueksi. – Hakumedioista tunnettu Fonecta toimii

tajan ja asiakkaan

yhä enemmän pk-yrittäjän markkinointikump-

arkeen. Tehtäväni

panina. Suuri yhteystietorekisteri mahdollis-

kautta pääsen hyö-

taa syvällisen asiakas- ja kuluttajaym-

dyntämään media-

märryksen hyödyntämisen online- ja

kentän tutkimusta

mobiilipalveluissa, markkinatutkimus-

sen erittäin kiin-

päällikkö sanoo ja kertoo kaivanneensa

nostavassa muu-

mobiilipalveluiden pariin sitten Nokia-aikojen.

1.11

– Nyt pääsen pureutumaan nimenomaan suomalaisen kulut-

tosvaiheessa.

Kiksejä uuden luomisesta

Tilkkarista yritys- Kiehtovat rahoituspäälliköksi kauppakeskukset

Minna Saranpää, 46, on siirtynyt Tapiola-

Kuusi vuotta KPMG:llä tilintarkastajana työs-

Yrittäjäksi ryhtynyt Terhi Heinilä, 31, tuntee

ryhmässä Vahinko-Tapiolan uudet myyntika-

kennellyt Jussi Luoma, 33, on siirtynyt pank-

kauppakeskukset.

navat ja myynnin tuki -yksikön johtajaksi. Sa-

kialalle. Hän on aloittanut rahoituspäällikkönä

– Opiskeluaikana työskentelin markkinointi-

ranpää aloitti työt Tapiola-ryhmässä vuonna

Tampereen Seudun Osuuspankin Yrityspan-

assistenttina kauppakeskus Malmin Novassa.

2003 ja pankkipuolella.

kissa.

Kiinnostuin alasta, ja jäin sille tielle.

– Yhtiöryhmässä käynnistettiin tuolloin Ta-

– Viihdyin työssäni hyvin, mutta pankkiala

Heinilä on jo ehtinyt johtaa Malmin Novaa,

piola Pankkia. Olin mukana perustamistyössä.

oli kuitenkin kiinnostanut jo pidemmän aikaa.

toimia Sellon markkinointipäällikkönä ja työs-

Kolme viime vuotta Saranpää on vastannut

Koin, että nyt oli oikea aika siirtyä uusiin haas-

kennellä Trion kauppakeskusjohtajana Lah-

teisiin, Luoma kertoo.

dessa. Vuosi sitten Heinilä perusti kauppakes-

paikallisjohtajana Tapiolan asiakasliiketoiminnasta läntisellä pääkaupunkiseudulla. Uudes-

Uudessa työtehtävässä kiinnostivat moni-

kusmarkkinointiin erikoistuneen Urbanistan,

sa työtehtävässään hän vastaa myynnin tuen

puolisuus, työn vastuullisuus ja mahdollisuus

joka on keskittynyt kauppapaikkajohtamisen

lisäksi vahinkovakuuttamisen uusista myynti-

hyödyntää aikaisempaa työkokemusta.

konsultointiin. Yrittäjyydessä houkutteli oma

kanavista.

– Rahoituspäätösten lisäksi olen mukana

vapaus.

– Mietimme muun muassa sitä, missä kana-

myös yritysten sijoitus-, ja vakuutuspäätök-

– Myös vahva osaamispohja ja hyvät suh-

vissa vahinkovakuutusbisnestä tehdään tule-

sissä. Lisäksi vastaan yrittäjien henkilökoh-

deverkostot motivoivat oman yrityksen pe-

vaisuudessa ja millaisten partnerien kanssa.

taisista pankkipalveluista.

rustamiseen.

Saranpää koki paikallisjohtajan työn kiinnos-

Uusi työ tuo monipuolista kokemusta

Heinilää kiinnostaa ajatus monipuolisesta

tavana. Avoin myyntijohtajan paikka herätti

pankkitoiminnasta. Luoma pääsee työsken-

työurasta, jossa yrittäjyys ja palkkatyöläisyys

kuitenkin mielenkiinnon.

telemään etenkin yritysrahoituksen parissa.

ja toisaalta työnteon määrä vaihtelevat elä-

Siihen hän erikoistui jo opinnoissaan.

mäntilanteen mukaan.

– Viihdyn tehtävissä, joissa pääse raken-

– Myös myynti

tamaan uutta. Muu-

– Yrittäjyyden myö-

toksia saa aikaan

näyttelee suurem-

tä opitut taidot ja

heittäytymällä täy-

paa osaa nykyises-

asenne ovat varmasti

sillä mukaan. Itsensä

sä työssäni, hän

arvokasta pääomaa

haastaminen uusille

lisää.

myös silloin, jos pää-

vesille antaa minul-

tän jossain vaiheessa

le työhön vahvan

uraani hakeutua toi-

mausteen ja paljon

sen palvelukseen.

energiaa.

työnantaja Harvalla työpaikalla kaikki voivat pitää kesäloman samaan aikaan, joten lomien suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa. Sanoma-konsernissa noudatetaan lomista sovittaessa vuosilomalain lisäksi tasapuolisuutta ja otetaan huomioon liiketoimintatilanne, kertoo mediatalon HR-johtaja Ritva Vuorinen. Ohjeistaako emoyhtiö kesälomaajankohdista sopimista?

Miten kesälomat jaetaan yksikkötasolla?

Onko heinäkuu edelleen suosituin lomakuukausi?

Emoyhtiö ei anna asiasta konsernitasolla oh-

Ensin katsotaan yksikön liiketoimintatarpei-

Suomessa kyllä. Joissakin yksiköissä heinäkuut

jeistuksia. Liiketoimintaryhmienkään tasolla

ta eli sitä, milloin on oltava paikalla. Eten-

ovat hiljaisia, joten heinäkuu on luonteva ajan-

ohjeistusta ei yleensä anneta, vaan kesälo-

kin taloushallinnon tehtävissä osavuosi-

kohta kesälomalle.

mien ajankohdista päätetään yksiköissä. Esi-

katsausrytmi vaikuttaa kesälomien pitoon.

Juhannus ei tosin enää ole ainoa kesäloman

merkiksi R-kioskeissa, mediamyynnissä, kirja-

Joissakin yksiköissä työt jatkuvat tasaisesti

aloitushetki, vaan lomia aloitetaan lisäänty-

kustantamoissa ja lehtien toimituksissa arki on

vuoden ja vuorokaudenkin ympäri, jolloin lo-

vässä määrin 1–2 viikkoa myöhemmin. Kes-

hyvin erilaista. Joillakin työpaikoilla on jonkun

mia on pidettävä vuorotellen. Kun raamit ovat

ki-Euroopassa, esimerkiksi Hollannissa, jossa

oltava aina töissä vuorokauden ympäri, kun

selvät, sovitaan loma-ajoista. Suosituimpia lo-

Sanomalla on paljon liiketoimintaa, lomaillaan

taas joissakin yksiköissä heinäkuu on hiljainen.

ma-aikoja kierrätetään.

pääosin elokuussa.

Entistä

värikkäämpi kotimaa

Harmaantuva Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia. Parhaimmillaan monikulttuurisuus voisi nousta jopa maamme kilpailuvaltiksi. Teksti Olli Manninen Kuvat tommi tuomi

1.11

ilastojen valossa Suomi tarvitsee tulevina vuosina paljon maahanmuuttajia. Arvioiden mukaan joka vuosi tulijoita pitäisi olla vähintään 15 000. Tuolla määrällä pystyttäisiin edes osittain paikkaamaan eläkkeelle siirtyvien suurten ikäluokkien seurauksena syntyvä työvoimapula. Tällä haavaa maassamme työskentelee jo noin 130 000 ulkomaalaista, joilla on jo merkittävä painoarvo kansantalouden kehitykselle. Mutta reissataanpa 20 vuotta taaksepäin: 1990-luvun alussa maahamme tuli vuosittain eniten ulkomaalaisia Ruotsista, Iranista ja Yhdysvalloista. Vuositasolla muuttajia oli noin 13 000. Paluumatka vuoteen 2009: Maahanmuuttajien kärkikolmikossa ovat Viro, Venäjä ja Irak. Korkeimmillaan maahanmuuttajien määri oli pari vuotta sitten, jolloin tulijoita oli lähes 30 000. Viimeiset pari vuotta ovatkin olleet Suomelle muuttovoitollisia, sillä maahamme muuttavien määrä on ollut suurempi kuin meiltä pois lähtevien. Näitä tilastoja Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä lukee tyytyväisenä. – Väestöennusteen mukaan 15–64 -vuotiaiden työikäisten määrä vähenee jo tällä vuosikymmenellä noin 300 000 henkilöllä. Jos haluamme työllisten määrän pysyvän nykyisellä tasolla, tarvitsemme 15 000 hengen muuttovoiton täyttämään tätä resurssipulaa, Myrskylä vahvistaa.

eli suomalaisia jotka kansainvälisten työtehtävien tai opiskelujen jälkeen palaavat kotimaahansa, Myrskylä sanoo. Myrskylä huomauttaa myös, että maahanmuuttajat ovat työelämän kannalta yleensä hyvin haluttua joukkoa: 20–35 -vuotiaita parhaassa työvireessä olevia tulevaisuuden Suomen tekijöitä. Erikoista on, että kotimaahan palaavien kansalaisten on tutkimusten mukaan vaikeampaa työllistyä kuin esimerkiksi Virosta tulevien maahanmuuttajien. – Saattaa olla, että he ovat valikoivampia työtehtävien suhteen tai hinnoittelevat itsensä korkeammalle, Myrskylä arvioi. – Virolaiset ovat mainio esimerkki nopeasti työllistyvistä maahanmuuttajista. He pääsevät töihin huomattavasti nopeammin kuin muut kansallisuudet, hän lisää. Liikkuvuus lisääntyy. Myrskylä uskoo, että ihmisten liikkuvuus lisääntyy entisestään tulevaisuudessa. Elämme modernien kansainvaellusten aikaa.



ihmisten liikkuvuus lisäÄntyy entisestään. Elämme modernien kansainvaellusten aikaa.

Haluttua joukkoa. Ulkomailta Suomeen muuttaa noin 25 000

ihmistä vuodessa, joista lähes 10 000 on kotiin palaavia suomalaisia. Samaan aikaan Suomesta muuttaa pois noin 10 000 henkeä. – Julkisessa keskustelussa maahanmuuttajista unohtuu helposti myös, että maahanmuuttajista lähes puolet on paluumuuttajia

SUOMI EI OLE MAAHANMUUTTAJILLE LINTUKOTO. JOKA VIIDES MUUTTAJA PALAA KOTIMAAHANSA. Esimerkiksi kynnys lähteä opiskelemaan ulkomaille on madaltunut. Uratietoiset työntekijätkin hakeutuvat kotimaisissa yrityksissä kansainvälisiin tehtäviin ja kansainvälisille markkinoille. Globaalien markkinoiden aikakaudella Suomen kansantalouden tulevaisuus on kiinni sen kyvystä houkutella maahan uusia tekijöitä. Eikä tilannetta helpota se, että Suomi kuuluu niihin Euroopan maihin, joissa väestörakenteen kehitys on kaikista epäedullisin. Väestömme vanhenee ennätysvauhtia. – Syntyvyys on maahanmuuttajien keskuudessa hieman suurempaa kuin muulla väestöllä, joten tälläkin tavalla maahanmuuttajat vahvistavat myös pieniä ikäluokkiamme, Myrskylä sanoo. Nykyään joka kymmenennellä Suomessa syntyvällä on ulkomaalaistausta eli molemmat vanhemmat tai ainakin toinen on ulkomaalainen.

Myrskylä arvioi. Maahanmuuttajien koulutusta ei tällä hetkellä systemaattisesti tilastoida, joten kokonaiskuvaa heidän osaamisestaan ei ole saatavilla. Se tiedetään, että 130 000 työelämässä olevasta ulkomaalaisesta 80 000 asuu vakinaisesti Suomessa. Loput 50 000 on ulkomailta tänne lähetettyä tilapäistyövoimaa. Ulkomaalaisista lähes neljännes työskentelee siivoustöissä. Seuraavaksi suurimpia työllistäjiä ovat teollisuus, kauppa sekä majoitus- ja ravitsemustoiminta.

Kokonaiskuva hämärä. Suomi ei ole kuitenkaan kaikille maa-

sia kohtaan ovat kiristyneet. Maahanmuuttajat herättävät kiivaita keskusteluja yleisönosastoilla ja internetin keskustelupalstoilla. Käsitteet työperäisistä maahanmuuttajista, humanitäärisistä pakolaisista tai ekspateista menevät sekaisin. Työvoimapulasta puhuttaessa muistutetaan herkästi 200 000 työttömästä kotimaan kansalaisesta, joille poliitikotkin vaalipuheissaan haluaisivat antaa etusijan työllistymisessä. – Haukkuvat menneen talven lumia, eivätkä ole ihan ajan tasalla, missä oikeasti mennään. Vaikka jokaikinen työtön saataisiin työllistettyä, ei sillä ratkaistaisi Suomen väestörakenteen eläköitymis-

hanmuuttajille mikään lintukoto, sillä joka viides muuttaja palaa takaisin kotimaahansa. Tilastojen valossa heikoimmin Suomessa viihtyvät tanskalaiset, norjalaiset ja amerikkalaiset. Pienintä paluumuutto taas on venäläisten, thaimaalaisten ja etiopialaisten piirissä. – Luulen, että se työvoima, jota meille eniten haluttaisiin, vähiten jää tänne. Kun samaan aikaan lahjakkaat suomalaiset muuttavat ulkomaille, jäämme me tässä kilpailussa hyvistä tekijöistä vähän alakynteen. Saamme enemmän määrää, vähemmän laatua, 12

1.11

Käsitteet sekaisin. Taantuman aikana äänenpainot ulkomaalai-



PUOLUEET HIOVAT KANTOJAAN Mitä lähemmäksi eduskuntavaalit tulevat, sitä korrektimmiksi puolueiden näkemykset maahanmuuttajista muotoutuvat. Ekonomi-lehti kysyi marraskuussa puolueilta, minkälaisen työperäisen maahanmuuton he sallisivat. Vastausten perusteella jopa perussuomalaiset ovat pehmentäneet kantojaan. Valtaosa puolueista liputtaa työperäisen maahanmuuton puolesta yhtenä keinona ratkaista tulevaisuuden työvoiman saatavuus. Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki:

haasteeseen, siksi tarvitsemme työvoimaa rajojemme ulkopuolelta.



Tärkeintä on huolehtia siitä, että työehtoja noudatetaan kai-

Edellytämme, että kaikkiin työntekijöihin noudatetaan alansa sitovia

killa työpaikoilla, oli työntekijöiden tausta mikä tahansa. Ih-

TES:iä ja muitakin lain edellyttämiä velvoitteita, ja että työntekijät

miset muuttavat työn perässä myös ulkomaille silloin, kun töitä löy-

maksavat veronsa Suomeen.

tyy. Tämä on hyvä ohje työperäiselle maahanmuutolle. Työperäiseen maahanmuuttoon tarvitaan toimivat, lailliset väylät. Euroopan sisällä

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka:

työntekijät liikkuvat jo nykyisin täysin vapaasti.



Yleistä työvoimapulaa ei ole näkyvissä. Siksi Suomella ei ole tarvetta luoda erillisiä järjestelmiä työperäisen maahanmuuton

Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen:

lisäämiseksi. Joissakin ammateissa on pulaa osaajista, toisissa työt-



Kokoomus suhtautuu myönteisesti työperäiseen maahanmuut-

tömyyttä. Siksi ei ole syytä estää työperäistä maahanmuuttoa, joka

toon. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan täydentämään

tukee yhteiskunnan hyvinvointia ja on määrällisesti pientä.

eläköitymisen myötä avautuvia työpaikkoja. Kielitaitovaatimukset on

Keskustan tiedottaja Matti Mönttinen:

suhteutettava työn vaatimuksiin, esimerkiksi hoitoalalla pitää osata



kotimaista työvoimaa eri alojen työvoimakapeikoissa ja täyttämään

hyvin suomea tai ruotsia. Suomessa noudatetaan suomalaisia työehtoja myös maahanmuuttajien osalta, minkä varmistamiseksi tulee panostaa harmaan talouden torjuntaan.

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa täydentämään kotimaista työvoimaa. Esimerkiksi hoivapalveluissa, teollisuu-

dessa ja maataloudessa tarvitaan osaajia ulkomailta. Tarve korostuu väestön ikääntyessä. Työvoiman rekrytoinnin on tapahduttava työmarkkinavetoisesti ja ilman raskasta byrokratiaa. Työntekijän oleskelu-

RKP erityisavustaja Thomas Bergman:

lupakäytäntöjä on syytä selkiyttää. Samojen työehtojen on kosketta-



Työperusteisen maahanmuuton pitää olla tarvelähtöistä. Jos

va kaikkia työntekijöitä. Rekrytoitaessa kehitysmaista on muistettava

työnantaja ei rekrytointiyrityksistään huolimatta saa Suomen

eettisesti kestävät pelisäännöt.

ti kolmansista maista. Suomen työelämän sääntöjä pitää noudattaa

Kristillisdemokraattien viestintäpäällikkö Asmo Maanselkä:

kaikkien kohdalla, kansalaisuudesta riippumatta.



tai EU:n työmarkkinoilta työvoimaa on mahdollistettava rekrytoinKristillisdemokraatit painottavat, että pakolaiset ja turvapaikanhakijat on saatava työelämään mahdollisimman pian. Se

SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta:

helpottaa kotoutumista ja kielitaitokin karttuu parhaiten arjen tilan-



Suomi on osa avoimia eurooppalaisia työmarkkinoita. Työpe-

teissa. Työelämä ja kanssakäyminen kantasuomalaisten kanssa aut-

räisen maahanmuuttopolitiikan on perustuttava aitoon työ-

tavat myös sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin sekä tuntemaan

voimatarpeeseen ja sen tulee olla hallittua. Ulkomaista työvoimaa

lainsäädäntöä käytännössä. Maahanmuutossa otetaan huomioon

tarvitaan täydentämään suomalaista työvoimaa. SDP pitää nykyistä

myös Suomen tarpeet, mutta vastataan silti myös inhimillisen hä-

työlupakäytäntöä EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden osalta

dän lievittämiseen. Suomi ei voi ottaa kaikkia maailman pakolaisia.

perusteltuna. Ulkomailta Suomeen tulleilla työntekijöillä on oikeus

Suomeen tulisi valikoida ryhmiä, jotka sosiaalisesti ja kulttuurisesti

samoihin palkka- ja työehtoihin kuin suomalaisilla.

sopeutuvat tänne. Valikoinnin perusteena tulisi olla mahdollisuus sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan ja siinä merkittävää on luon-

Perussuomalaisten puoluesihteeri Ossi Sandvik:

tevien siteidensyntyminen kantaväestöön. Kun huomattava osa pa-



Suomi tarvitsee osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa, jot-

kolaista on uskontonsa vuoksi vainottuja, on relevanttia ottaa huo-

ta hyvinvointiyhteiskuntamme kestävä huoltosuhde voidaan

mioon myös tämä seikka.

ylläpitää. Kantasuomalaisten ikärakenne ei pysty vastaamaan tähän

tä kuin pariksi vuodeksi. Sitä paitsi työttömyysputkessa on paljon sellaisia ihmisiä, joita ei koskaan saada töihin, Myrskylä sanoo. Maahanmuuttajat työllistyvät pääasiassa matalapalkka-aloille usein koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin. Aira Vehaskarin kirjoittaman EVA-raportin mukaan maahanmuuttajakeskustelussa ovat täysin huomiotta jääneet Suomessa jo olevat, koulutetut, kansainväliset osaajat, joiden hyljeksintä työmarkkinoilla on tappiollista elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle. Asenteet kuntoon. Raportin mukaan varsinkin pienten ja keski-

suurten yritysten kannattaisi tarkistaa asenteitaan. Heidän oviensa takana seisoo kansainvälisiä, kielitaitoisia moniosaajia, joiden avulla esimerkiksi yrityksen kansainvälistymisen ei tarvitsisi olla kallis ja vaikea prosessi. Tutkimusten valossa on kuitenkin hankala selvittää, miten paljon työelämässä esiintyy suoranaista maahanmuuttajiin kohdistuvaa syrjintää. – Asian tutkiminen on monimutkaista. Hiljattain tehdyn tutkimuksemme ja aiempien tutkimusten valossa voi todeta, että syrjintää todennäköisesti esiintyy, sanoo etnisten ryhmien välisiä suhteita tutkinut Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian professori Karmela Liebkind. Sisäasianministeriön teettämän Syrjintä työelämässä -pilottitutkimuksen aineiston mukaan vuosina 2008–2009 löytyi yhteensä 198 tapausta, jotka liittyivät työsyrjintään, häirintään tai muuhun epäasialliseen kohteluun. Tapauksista 32 prosenttia liittyi etniseen tai kansalliseen alkuperään. – Uudenmaan alueella tuli vuonna 2009 noin 160 työsyrjintään liittyvää yhteydenottoa, joista 13 prosentissa asiakas koki syrjintää etnisen alkuperän tai kielen perusteella, kertoo ylitarkastaja Jenny Rintala Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

ENNAKKOLUULOT OPITAAN VARHAIN, MUTTA KUKAAN EI SYNNY ENNAKKOLUULOISENA.

1.11

Syrjintä jää piiloon. Ongelma maahanmuuttajien ja muiden et-

nisten vähemmistöjen valvonnassa on, etteivät työsyrjintää kokevat ota yhteyttä työsuojeluviranomaiseen. – Kynnys ilmoittaa syrjinnästä on korkea. Erityisesti työhönottosyrjintä ei oletettavasti tule viranomaisen tietoon, Rintala lisää. Viraston tilastojen mukaan työsyrjintään ja epäasialliseen kohteluun liittyvät yhteydenotot kasvoivat 40 prosentilla vuonna 2009. Rintala arvioi nousun johtuvan taantumasta. – Työntekijät kokivat usein tulleensa valikoiduiksi irtisanottavien tai lomautettujen joukkoon syrjivän syyn perusteella, kuten terveydentilan, iän tai raskauden vuoksi, Rintala sanoo. Vähemmistövaltuutetun toimistoon tulee vuosittain tuhatkunta yhteydenottoa, jotka liittyvät maahanmuuttajiin kohdistuvaan syrjintään. Vähemmistövaltuutettu pyrkii myös edistämään yhdenvertaisuutta työelämässä, mutta varsinainen työsyrjinnän valvonta kuuluu työsuojeluviranomaisille. – Vähentämällä ennakkoluuloja ja lisäämällä tietoisuutta etnisistä vähemmistöistä, edistämme samalla myös heidän mahdollisuuksiaan päästä työelämään, vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet sanoo. Tiedon puutetta. Vähemmistövaltuutetun toimisto julkisti hiljattain tutkimuksen, jossa pohdittiin venäläisten työllistymisvaikeuksia Suomessa. – Selvityksessä kävi ilmi, että Suomessa on vielä vaikeuksia tunnustaa ulkomaalaisia tutkintoja, työnantajilla ei ole tarpeeksi tietoa ulkomaalaisesta työkokemuksesta ja ennakkoluuloja on vielä paljon, Biaudet sanoo. Hän uskoo, että työllistäminen ja työmarkkinoiden toimivuus sekä tehokkaampi kotouttaminen hyödyttää kaikkia. – On meidän kaikkien etu, että turvapaikanhakijat saisivat mahdollisimman nopeasti yhteyden työelämään ja opiskeluun, Biaudet sanoo. Professori Karmela Liebkind toivoo, että myös eduskuntavaalien alla käytäisiin asiallista keskustelua maahanmuuttajista. – Median ja poliitikkojen taipumus on tehdä maahanmuuttoasioista sensaatioita. Se ei palvele pitkällä tähtäimellä kenenkään etua. Asiallinen keskustelu edellyttää asiantuntemusta, Liebkind sanoo. Erilaisuus ja tasa-arvo. Taloudellisesti vaikeina aikoina ennak-

koluuloisuus maahanmuuttajia kohtaan lisääntyy niin meillä kuin muuallakin. – Ennakkoluulot opitaan usein hyvin varhain, mutta kukaan ei synny ennakkoluuloisena. Ennakkoluulot ovat sosiaalisesti tuotettuja ja välittyvät usein sukupolvelta toiselle. Monesti ennakkoluulomme ovat niin syvällä omassa kulttuurissamme tai perinteissämme että emme edes tiedosta niitä. Valtaväestöllä on ennakkoluuloja vähemmistöjä kohtaan ja päinvastoin. Liebkindin mukaan puhuttaessa kulttuurin moninaisuudesta taikasana on molemminpuolinen kunnioitus.

– Monikulttuurisuudessa on kyse sekä erilaisuudesta että tasaarvosta, jossa erilaisuus ei saisi merkitä eriarvoisuutta. Monikulttuurisen yhteiskunnan haasteena on yhdistää kaikille yhteisiä arvoja, kullekin kulttuurille yhteisiä arvoja ja kaikkien yhteiskunnan jäsenten tasavertaisuus toimivaksi kokonaisuudeksi. Parhaimmillaan kilpailuvaltti. Liebkind uskoo, että monikult-

tuurisuus on parhaimmillaan kilpailuvaltti, mahdollisuus uuden oppimiseen ja luomiseen. – Ongelmaksi ja uhkaksi se muodostuu silloin, jos siihen liittyviä, usein vääjäämättömiä ristiriitoja tai sopeutumisvaikeuksia ei pyritä ratkaisemaan tutkimuksen, opetuksen tai koulutuksen keinoin. Millään yhteiskunnalla ei ole varaa syrjäyttää kokonaisia väestönosia.

Toimiva monikulttuurinen yhteiskunta perustuu Liebkindin mukaan kaikkien omaksumiin julkisiin arvoihin, joiden perustana on yleensä laki. – Joustavuutta pitää tietysti olla yksityisten arvojen ja kulttuuripiirteiden suhteen. Hän viittaa kanadalaisen kollegansa esimerkkiin kulttuurisen joustavuuden pelisäännöistä. – Jos muslimityttö ei saa koulussa mennä jumppatunnilla uimahalliin miespuolisen opettajan kanssa, koulun on löydettävä tarkoitukseen sopiva naispuolinen opettaja. Mutta jos muslimitytön vanhemmat vaativat vielä, että kyseisen opettajan on oltava muslimi, siinä kulkee raja, ja koulun ei tarvitse tähän pyyntöön suostua. – Mitään yleispätevää, joka tilanteeseen sopivaa ohjenuoraa ei siis ole, vaan sujuva yhteiselo vaatii jatkuvia neuvotteluja, Liebkind sanoo. 15

/// SVENSKA SIDAN

Claes Andersson

Vad är humor?

umor är en mycket allvarlig sak. Det vet inte minst världens makthavare, diktatorer, presidenter, ministrar och religiösa ledare. När folket börjar le och sedan gapskratta, vet ledaren att hans makt snart är bruten och han är utskrattad, förlöjligad och avpolletterad. Humorn kan också vara en gemenskap och en styrka, i en familj, på en arbetsplats, i en nation eller inom en minoritet. Humorn kan vara den räddande ängeln vid ett hot vid en annalkande katastrof. Varje talare och estradör vet, att har man fått skrattarna på sin sida är redan hälften vunnet. Vad vore Soini och sannfinnarna utan sin folkliga supplik? Men beaktande av att humorn är en så omistlig del av vårt liv, vår självsyn och

våra närrelationer är det förvånande att så lite seriös forskning bedrivits i ämnet. Det tycks faktiskt vara så, att när vi börjar förklara, analysera och kategorisera humorn går det på samma sätt, som när vi undersöker vårt undermedvetna; det roliga och magiska försvinner. Vi söker det roliga och det vi finner är tråkigheten. Siegmund Freud gav år 1905 ut boken Vitsen och dess förhållande till det omedvetna. Jag läste boken redan i tonåren och kunde konstatera, att en tråkigare, snustorrare och mera livsfrämmande bok hade jag aldrig läst. Freud delar in vitsarna i olika kategorier som han i sin tur delar in i ytterligare kategorier. Redan innan Freud hade Schopenhauer delat in humorn i två underavdelningar: det vitsiga och det löjliga. Den löjliga eller narraktiga humorn ansåg han vara aggressiv till sin natur, och den delas upp i två kategorier, lyteskomiken och satiren. Lyteskomiken riktar aggressionen mor en socialt underlägsen person, som förlöjligas. Satiren däremot riktas mot en socialt överlägsen person. En av Schopenhauers favoritvitsar: En man framhöll att han helst gick ut och promenerade ensam. Hans vän inföll då: Att gå ensam på spatsertur är just i min smak. Låt oss ta en promenad tillsammans! Vad skrattar vi åt? Åt andras olyckor – ja visst. När någon ertappas med fingret i syltburken eller byxorna nerdragna – ja visst. Åt grymma fantasier – ja visst. Under skoltiden spreds en mängd historier av det här slaget: Så här roligt har vi inte haft sen vi draggade efter svärmor! Eller: Så här roligt har vi inte haft sen mormor blev med tissarna i mangeln. Roligt? Knappast, men ändå, i sin sadism, på något sätt häftigt och smittsamt skrattlockande. I min ungdom som kringresande dansmusiker berättades ständigt vitsar och roliga historier, säkert rusentals. Jag kan inte minnas just någon av dem, utom några av de allra sämsta, råaste och vidrigaste. En av de bästa vitsar jag minns, och som berättades mig av min goda vän Jeddi Hasan, en gudabenådad berättare, gick så här: En man kommer till läkaren och säger: Doktorn, vad ska jag ta mig till, min yngre bror inbillar sig att han är en höna. Doktorn: Men varför skickar ni inte honom till sjukhuset? Mannen: för att jag behöver äggen.

1.11

Opinnot ja alku-ura

Traineesta työntekijäksi VTT:n ensimmäisessä trainee-ohjelmassa pyrittiin luomaan työpaikkoja vastavalmistuneille. Teksti Johanna Mitjonen Kuvat terhi ekebom

///////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////// 17

aloustaantuma sai Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen VTT:n miettimään trainee-ohjelman perustamista. – VTT:llä oli huoli vastavalmistuneiden nuorten työttömyydestä. Ajattelimme, että meillä olisi tarjota monia mielenkiintoisia hankkeita, kehitysjohtaja Petri Kalliokoski kertoo.

Matias Nyholm

Suurimpana syynä oli kuitenkin halu kehittää teknologian kaupallistamista ja liiketoimintaosaamista, joka on vahvasti noussut viime vuosina VTT:kin toiminnassa. – Se, että saadaan uudenlaista osaamista taloon, on keskeisin hyöty. Taloon päätettiin hakea tulevaisuuden vahvistuksia. VTT kun on muutakin kuin vain teknologian kehittäjä. Kaupallistaminen on tutkimuslaitoksella tärkeää, tar-

Henriikka Hytönen

koituksenahan on, että teknologia menee käyttöön. Kalliokoski on tyytyväinen ohjelmaan. –Saimme hyvätasoista porukkaa mukaan. Hän ei osaa vielä sanoa onko jatkoa luvassa. Hän toivoo, että jatkossa VTT:lle hakeutuisi oma-aloitteisesti valmistuvia, joilla on näkemystä ja osaamista liiketoimintaosaamisesta. Yrittäjähenkiselle vastavalmistuneelle VTT:llä on tarjota omanlaisia mahdol-

”Tekninen työympäristö oli uutta minulle, hyppy tuntemattomaan.”

///////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////// 18

1.11

lisuuksia, verrattuna moneen yritykseen. Vuosittain VTT:llä syntyy viidestä kymmeneen yritystä. – Jos jossakin tutkimushankkeessa saa jonkin hyvän keksinnön ja haluaa lähteä sitä kaupallistamaan, meillä on hyvät sisäiset prosessit ja rahoitusmekanismit. – Yksi tavoite oli, että pyrimme mahdollisuuksien mukaan työllistämään ja luomaan työpaikkoja henkilöille, jotka ohjelmaan osallistuvat. Muutama on nyt ennen ohjelman loppua työllistynyt meille. Innovaationäkemystä. Kaksi onnekasta

olivat esimerkiksi Henriikka Hytönen ja Matias Nyholm. Hytönen, 32, valmistui muutama vuosi sitten Jyväskylän yliopistosta kansantaloustiede pääaineenaan. Hän työskenteli ympäristöministeriössä ja teki selvitystä ympäristövaikutteisiin innovaatioihin ja niiden ohjauskeinoihin. – Siellä korostui se, että kaupallistaminen on haaste. Kiinnostuin siellä aiheesta ja kun näin tämän ohjelman hakuilmoituksen, päätin heti hakea. VTT ei ollut jäykkä valtion organisaatio, mistä Hytönen on iloisesti yllättynyt. – Tekninen työympäristö oli uutta minulle, hyppy tuntemattomaan. Odotin että saisin laaja-alaisen näkemyksen innovaatiotoiminnasta Suomessa ja kansainvälisesti, ja nämä odotukset ovat täyttyneet. Hytönen on työskennellyt harjoittelujaksonsa VTT:llä Espoossa tiiviisti tutkimustyön yhteydessä, liiketoiminnan kehittäjänä. Hän työskentelee materiaaleihin liittyvän liiketoiminnan parissa, esimerkiksi markkinatietoa analysoiden ja tuottaen. Vuoden alusta hän jatkaa VTT:llä liiketoiminnan kehittäjänä laajemmalla näkökulmalla. Hytönen kertoo ohjelman antaneen lisää näkemystä innovaatioihin liittyen. – Ohjelma on tuonut lähemmäs sitä mitä

VTT:n trainee-ohjelma • VTT:n työelämälähtöinen innovaatiojohtamisen trainee-ohjelma päättyi joulukuussa ja kesti kahdeksan kuukautta. • Ohjelmaan etsittiin osaajia esimerkiksi VTT:n kansainvälisen toiminnan, tutkimus- ja innovaatiopalveluiden sekä palvelutuotannon kehittämistehtäviin. • Työskentelyn lisäksi ohjelmaan kuului luentoja ja teoreettisempia koulutuspäiviä. • Mukana oli 15 osanottajaa, joiden joukossa oli vastavalmistuneita ja jo työelämässä olevia. • Ohjelman tavoitteena oli saada tuoreita näkökulmia VTT:n toimintaan ja kehittää elinkeinoelämän tarpeisiin uutta osaamista.

“Ohjelma on vienyt kohti sellaista työtä mitä haluan jatkossa tehdä.” olen opiskellut. Se on antanut perspektiiviä sessi, jossa olen ollut mukana. Hakuun kuului kaksi eri haastattelua ja ja vienyt kohti sellaista työtä mitä haluan koko päivän kestänyt ulkoistetun toimiston jatkossa tehdä. pitämä soveltuvuustesti. Markkina-analyysiä. Matias Nyholm, 34, – Ajattelin, että jos näin paljon panostetaas opiskeli Tampereen ammattikorkea- taan, on VTT todella hakemassa osaajia ja koulussa kansainvälistä kauppaa ja työsken- mahdollisesti etsimässä myös pitempiaiteli joitakin vuosia Argentiinan suurlähetys- kaista työntekijää. VTT on perustamassa Kemiran kanssa tössä ja Finprolla Argentiinan ja Uruguayn markkinoilla. Jälkimmäisessä työpaikassa tutkimuskeskusta Sao Pauloon Brasiliaan. hänen tehtävänään oli kartoittaa markkina- Nyholm on ohjelman aikana analysoinut potentiaalia suomalaisille yrityksille ympä- Brasilian markkinoita, tutkimus- ja kehitysympäristöä sekä sitä, ketkä voisivat olla ristö- ja energiateknologian parissa. Palattuaan Suomeen Nyholm päätti vie- VTT potentiaalisia asiakkaita. Ohjelman jälkeen hän jatkaa samassa toilä opiskella lisää ja suoritti KTM-tutkinnon Jyväskylän yliopiston ympäristöjohtamisen menkuvassa myynti- ja markkinointitehtävissä energiatoimialalla ja liiketoiminnan maisteriohjelmassa. Kun VTT:n trainee-ohjelmaan haettiin kehitystehtävissä. kansainvälisiin energiateknologian tehtä– Koen olevani onnekas. VTT on kansainviin yhtä henkilöä, tehtävänkuvaus tuntui välinen osaaja, joka tarjoaa ikkunan nähdä Nyholmista heti omalta. eri energiateknologioita ja tilaisuuden pääs– Pääsin ensimmäiselle haastattelukier- tä mukaan kehittämään myyntiä ja markrokselle. Tämä on ollut vaativin hakupro- kinointia.

////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////// 19

Kansainväliset osaajat.

Vientipäällikkö Kari Nyländen rohkaisee Aasian-markkinoille suuntaavia yrityksiä kulttuurierojen opettelussa. – Eivät ne kumartelut loppujen lopuksi niin ihmeellisiä ole.

1.11

Valtteina

LAATU ja RIPEYS

Oululainen Honkamajat vie tiivistä pohjoisessa kasvanutta hirttä Fujin rinteille ja Bordeaux’n rannoille. Hirsitalon pystyttäminen alkaa jo viiden viikon kuluessa tilauksesta. TEKSTI MINNA PELTOLA KUVAT O.W. KINNUNEN

”T

OY HONKAMAJAT FINLAND LTD Perustettu 1995 Kotipaikka Oulu Liikevaihto 5 477 000 euroa (2009)

Viennin osuus liikevaihdosta 98 prosenttia Päämarkkina-alueet Ranska, Pohjoismaat, Aasia Henkilökuntaa 30

ämä talo taitaa mennä joko Japaniin puutarhamajaksi tai saksalaiseen kaupunkiin joulumarkkinoille. Illalla hain hallista kotiin polttopuita ja tätä ei vielä ollut, arvioi vientipäällikkö Kari Nyländen pientä vaaleaa hirsirakennusta Honkamajojen tehdashallissa Oulun Ruskossa. Yhden normikokoisen Japanin-talon hirret valmistuvat Honkamajoilla yleensä kahdessa työvuorossa. Nousevan auringon maassa talo nousee paikallisin voimin. – Sikäläiset kirvesmiehet ovat taitavia ja erittäin tarkkoja, he tuntevat myös hirsirakentamista. Kun ensimmäisen kerran olin Japanissa mukana talon pystytyksessä, katselin kun he kiinnittivät puut millintarkasti perustuksen päälle. Mietin, miksi suomalaisia sinne alun perin tarvittiinkaan. Japanilaiset myös kunnioittavat puuta erittäin paljon ja saattavat kauhistella, jos joku on katkaissut hirren brutaalisti moottorisahalla. Nyländen on lähdössä taas Japaniin kahdeksi viikoksi. Hän käy siellä 3–4 kertaa vuodessa. – Ensimmäisellä matkalla vuoden 1998 paikkeilla mietin peloissani, kumarranko tuonne vai tänne ja mitä jos Japanin-myyntimme loppuu kokonaan. Sitten huomasin japanilaisneuvottelijan rikkovan

 21

juuri pänttäämääni käytösopasta ja stressi hälveni, Nyländen kuvaa. – Malttia Japanissa ei saa kuitenkaan menettää, silloin ei tule kauppoja. Pitkät perinteet. Honkamajat valmistaa

hirrestä omakotitaloja, vapaa-ajan asuntoja, ravintoloita, hotelleja. Yrityksen ansiolistalta löytyy myös Unkariin pystytetty nunnaluostari. Ja Honkamajojen Hollannin edustaja taas työskentelee hirsitoimistossa. Oululaisyrityksellä on perinteitä jo 40 vuoden ajalta. Nykyisellä nimellään se on kulkenut vuodesta 1995 edellisten omistajien menehdyttyä. Lamavuosien jälkeen Honkamajat suuntasi Suomen, Ruotsin ja Japanin lisäksi selvemmin ulkomaan markkinoille, koska maailmalla oli paremmat kasvumahdollisuudet. Tänään yrityksen liikevaihdosta jo 98 prosenttia tulee viennistä. Japani ja Ranska ovat olleet 17 vientimaasta suurimmat ja puolet koko liikevaih-

dosta. Kiina on noussut vauhdikkaasti ja on tänä vuonna yrityksen suurin vientimaa. Merkkejä paremmasta. Kiinan markki-

noita ei talouskriisi Nyländenin mielestä notkauttele yhtä paljon kuin muita maita. – Pari vuotta sitten vientimaitamme oli 22. Ne olivat hyviä vuosia. Sitten tuli finanssikriisi. Myynti on laskenut ja liikevaihto on pienentynyt pari miljoonaa euroa, mutta kannattavuus säilynyt. – Pieniä merkkejä paremmasta näkyy. Uskomme pääsevämme entisiin lukuihin muutamassa vuodessa noin kymmenen prosentin kasvulla per vuosi, Nyländen otaksuu. Talouskriisi osuu pahimmin Honkamajojen ulkomaiseen edustajaverkkoon. Jos edustajat eivät saa myytyä vuodessa 4–5:tä taloa enempää, he etsivät uutta työtä. – Japanilaiset monesti myös tuntuvat liioittelevan heikkoa taloustilannetta: rahaa löytyy silti. Ikäiseni ihmiset hankkivat eläketontteja Fujin rinteiltä, Nyländen maalailee. Automaatti tietää. Salvuu-

mies Sakari Vanhala näppäilee toisessa tehdashallissa automaattisen hirrentyöstölinjan näyttöruutua. Valikkoon syötetään työstöt, joita koneen on tehtävä puukappaleisiin. Tämä Honkamajojen halli automatisoitui pari vuotta sitten; siihen jäi hirsien nostelu. – Olihan työ aiemmin melko raskasta, mieluummin tätä tekee helpommalla tavalla. Aluksi piti opetella koneen käyttöä, kymmenen vuotta Honkamajoilla työskennellyt Vanhala kuvaa. – Tuotanto mullistui aika lailla automaattihallin myötä: kapasiteetti on nyt 2,5-kertainen käsin nosteluun verrattuna. Fyysinen rankkuus on vaihtunut laadunvalvonnaksi. Vanhan hallin linjoja käytämme Salvuumies Sakari Vanhalan työ on muuttunut raskaasta käsin nostelusta automaatiolaitteiden hallinnaksi.

1.11

kyllä yhä pienien hirsien tekoon ja höyläykseen, Kari Nyländen valaisee. Automaattinen hirrentyöstölinja osaa poistaa puusta huonot kohdat ja päättää, mihin kohtaan taloa mikin puu parhaiten sopii. Honkamajojen kymmenistä hirsiprofiileista koristeellisin, ponttihirsi, on japanilaisten suosiossa, jykevää massiivihirttä menee paljon Ranskaan. Pyöröhirsi on norjalaisten ja myös venäläisten makuun. Kestävyys ekoa. Hirret ja puutavara tu-

levat Honkamajoille muun muassa Vapolta, Stora Ensolta ja Hasetecilta Kajaanista. Honkamajat-talojen toimitusaika asiakkaille on tilauksesta noin viisi viikkoa, Japaniin kestää 5–6 viikkoa. Laivat ajavat Nyländenin mukaan nykyään hiljempaa energiaa säästääkseen. Talon pystytys vie vielä 6–8 viikkoa lisää. – Ikkunat, ovet ja portaat tulevat tarkkaan valituilta alihankkijoilta, niiden toimitusaika määrää usein koko talon toimitusajan. Honkamajojen käyttämä puu on tiivistä pohjoisessa kasvanutta hirttä, jolloin talojen seinistäkin tulee hyvin kestäviä. – Ekologisuus on tänä päivänä olennaista ja valtti etenkin Japanissa ja Ranskassa. Puu on luonnonmukainen, hengittävä materi-

Suunnittelija Teija Auno ja vientipäällikkö Kari Nyländen tarkastelevat, miltä uudet, ulkomaille menevät esitteet näyttävät.

Ponttihirsi on japanilaisten suosiossa, pyöröhirsi taas venäläisten. aali ja talon sisätilojen lämpötila sen vuoksi tasaisempi, Kari Nyländen kuvaa. Avoimia ideoille. Keskellä automaatiohal-

lin lattiaa kyyhöttää tuotantopäällikkö Rauno Lapinkangas. Hän kuvaa pienellä digikameralla koristeellista hirsikaiteen osaa. – Teen työohjeita Sloveniaan, eivät uskalla tarttua muuten työhön, Lapinkangas selittää. Suomalaiset erottuvat Kari Nyländenin mukaan maailmalla työn laadulla, materiaalilla ja toimitusvarmuudella. – Täkäläinen laatu on moniin maihin verrattuna aivan eri tasolla. Suomalaiset hirsivalmistajat eivät juuri kilpaile maailmalla keskenään, olennaisempaa on saada ulkomaiset ostajat innostumaan hirrestä muiden materiaalien sijasta. Esimerkiksi messuilla pidämme suomalaisten kanssa monesti yhteisosastoja, Nyländen selvittää.

Honkamajat haluaa erottua myös joustavuudella ja ripeydellä. – Reagoimme nopeasti emmekä ole byrokraattisia. Henkilöstömme on aika innokasta kehittämään yrityksen toimintaa ja avointa uusille ideoille. Maailmalta tulevia ehdotuksia kyllä tutkitaan. Asiakkaamme ovat itse asiassa monesti edustajiamme, pieniä 1–2 hengen yrityksiä, eivät varsinaisia loppuasiakkaita. Jatkuvaa puhetta. Tulevina vuosina Hon-

kamajat haluaa vakiinnuttaa asemaansa Kiinan markkinoilla, vahvistaa Venäjän-kauppaa, ehkä myös pohtia Intiaa. – Venäjä on useille hirsialan yrityksille vahva vientimaa, meille ei vielä. Kaupankäynti Kiinassa eroaa Japanista, Nyländen muistuttaa. – Japani on tottunut toimimaan länsimaalaisten kanssa: he ovat täsmällisiä ja

järjestäytyneitä ja pitävät sanansa. Kiinassa on ollut vaikeampi löytää yhteistyökumppaneita tai selvittää, tuleeko yhteistyöstä ylipäätään mitään. Kiinalaiset eivät ole kovin avoimia. Mutta kovia he ovat neuvottelemaan. Japanilainen myös ymmärtää, jos Nyländen on lentokentältä haettaessa 20 minuuttia omissa ajatuksissaan. Ranskalainen taas kysyy kahden minuutin hiljaisuuden jälkeen, onko mies sairas tai suuttunut. – Illallisella ranskalaisten kanssa pitää muistaa puhua, taukoamatta, molemmin puolin pöytää. Suomalainen on myös tottunut liikeneuvotteluissa sanomaan asiat ranskalaista suoremmin, ranskalainen vääntelee samoja asioita, englannilla pärjäilevä Nyländen kuvaa. – Ja pikainen lounas ei tarkoita Ranskassa sämpylää vaan minimissään 1,5 tunnin istuntoa, vientipäällikkö muistuttaa. 23

/// liiketoimintaosaaminen

1.11

vallankumous Taloushallinnon

E-laskujen yleistyminen mahdollistaa vähitellen taloushallinnon automatisoinnin. Yritysten hallintokulut pienevät, ja taloushallinnon ammattilaiset vapautuvat analyyttisempiin tehtäviin. Teksti Teppo Kuittinen Kuvat tommi tuomi

-laskut ja niiden mahdollistamat hyvin laajat taloushallinnon automatisoinnit puolittavat ajan mittaan yritysten hallintokulut. Näin väittää it-yhtiö Tiedon johtaja Bo Harald. – Kun lasketaan yhteen kaikki mitä e-laskujen avulla voidaan tehdä kuten laskutuksen automatisointi, maksujen automatisointi, laskurahoituksen automatisointi, kassavirtaennusteiden automatisointi, automaattinen kirjanpito, automaattinen alvraportointi ja maksatus, riskienhallinnan parantaminen ja automaattiset veroilmoitukset ja lähialueelta vielä tekeillä oleva palkkahallinnon yksinkertaistukset, niin

puolet pois kustannuksista ei ole edes kovin vaikea juttu, Harald korostaa. Käytännössä turha paperinpyöritys, kuittien jahtaaminen, iso osa rutiininomaisesta Excel-taulukkolaskennasta ja muut hanttihommat lähes hävivät taloushallinnosta. Suomi mallimaaksi. Harald ottaa esimer-

kiksi Wärtsilän, jossa yhtiön globaalien taloushallinnon prosessien kehityksestä vastaava johtaja Merja Fischer ajaa automatisointia yritysten välisessä laskutuksessa. – Merja Fischerin ajatus on, että kaikki taloushallinnon rutiinitehtävät voidaan automatisoida, jolloin taloushallinto keskittyy tuottamaan lisäarvoa liiketoiminnalle lähellä sitä, jopa Suomessa.

Bo Harald Tiedon johtaja

Mikko Varila SAS Instituten asiantuntija

– Suomi voisi olla taloushallinnossa eräänlainen mallimaa. Taloushallintoa ei lähdetäkään ulkoistamaan minnekään, koska se on niin automatisoitua.



Rakenteet valmiina Direktiivit ja standardit luovat vankan pohjan hallintorutiinien automatisoinille. Euroopan unionissa hyväksyttiin heinä-

EU-työn tavoitteeksi asetettiin myös glo-

kuussa alv-direktiivi, jonka mukaan verkko-

baalin standardin kehittäminen, ja ISO20022

laskuihin ei saa asettaa mitään sellaisia vaati-

standardi hyväksyttiin lokakuussa. Tavoittee-

E-laskutuksen yleistyminen ja sen lisäksi

muksia, mitä ei aseteta paperilaskuille. Toisin

na on, että tämä ajan mittaan korvaa kansalli-

tapahtuva muu harmonisointi parantaa yri-

sanoen direktiivi poistaa digitaalisen allekir-

sia standardeja.

tysten kilpailukykyä kolmella merkittäväl-

joituksen pakon verkkolaskuista.

ri maailmaa, tarvitsee hänen sopia asiasta vain oman palvelutarjoajansa kanssa.

ISO-standardi on hyvin yhteensopiva suoma-

lä tavalla Euroopassa. Ensinnäkin yritysten

Joissain EU-maissa voimassa oleva vaati-

laisen Finvoice-verkkolaskujärjestelmän kans-

kustannussäästöjen arvioidaan nousevan

mus digitaalisesta allekirjoituksesta on es-

sa. Tämä ei ole sattumaa, sillä e-laskutuksesta

noin 250 miljardiin euroon vuodessa. Toisek-

tänyt e-laskutuksen yleistymistä. Jäsenmail-

eniten kokemusta omaavat suomalaiset vetivät

si yritysten palvelukyky voimistuu.

la on puolitoista vuotta aikaa ottaa direktiivi

stardardointityötä.

Kolmas tapa on tärkein. E-laskun kehitys

E-laskutuksen laaja kansainvälinen käyttöön-

yhdentää sisämarkkinoita paljon laajemmin

Saksa on päättänyt toteuttaa muutoksen

otto vaatii vielä verkoston, joka toimii vähän sa-

ja syvemmin kuin maksuliikenteen sisämark-

etuajassa. Saksassa on ollut käytössä lainsää-

malla tapaa kuin maksuliikeverkosto paitsi että

kina-alue SEPA. Samalla se antaa luonnolli-

däntö, joka yrittää pakottaa pieniäkin yrityk-

siinä ovat mukana muutkin kuin pankit. Eli jos

sen syyn ottaa SEPA käyttöön.

siä digitaaliseen allekirjoitukseen.

yritys haluaa lähettää verkkolaskuja ympä-

käyttöön.

/// LIIKETOIMINTAOSAAMINEN

Automatisointi muuttaa myös pieniä yrityksiä palvelevien tilitoimistojen roolia. Haraldin mukaan pienten yritysten osalta koko kirjanpito voidaan hoitaa pankin tiliotteen avulla. – Ei siinä oikein tarvita muuta kuin tiliote, koska e-laskun tiedot liittyvät automaattisesti tiliotteeseen silloin kun lasku maksetaan. Molempien osapuolten kirjanpito hoituu täysin automaattisesti. Rutiinit poistuvat. Nykyistä manuaalista

työtä ei siis tarvita laisinkaan. – Kirjanpitäjä voi ryhtyä tekemään jotain oikein arvokasta työtä eli esimerkiksi analysoida kannattavuuksia ja investointeja. Kirjanpitäjien taidot eivät tällä hetkellä tule kunnolla käyttöön kun kirjanpito tehdään käsipelillä, Harald toteaa. Taloushallintoliitto on ajanut automatisointia, koska alalla on 10 000 työntekijää,

joista yli neljännes on yli 60-vuotiaita. Nuoret eivät ole kiinnostuneet rutiininomaisesta taloushallinnon työstä. Automatisoinnilla voidaan välttää työvoimapula. Jäljelle jäävät työvaiheet ovat haasteellista analyysien tekemistä, joka varmasti kiinnostaa nuorta ja osaavaa työvoimaa. Lisätuoton lähteet. Talousinformaation

analysointi on äärimmäisen tärkeää yrityksen kilpailukyvyn kannalta. Näin taloushallinto on entistä vähemmän kuluerä, ja entistä enemmän lisätuoton lähteitä etsivä yksikkö. – Ei ole hirveän motivoivaa fiksuille ihmisille tulla töihin, kun tekee vain rutiinityötä, jota kaiken lisäksi pidetään pelkkänä kustannuksena. Henkilö, joka aikaisemmin aiheutti vain kustannuksia, voi aiheuttaa jatkossa enemmän tuottoja kuin kustannuksia, Harald muistuttaa. Bo Harald on toiminut myös puheenjoh-

tajana EU:n asiantuntijaryhmässä, joka laati Euroopan unionin jäsenmaille yhteiset pelisäännöt e-laskutukselle ja siihen liittyville automatisoinneille. Hänen mukaansa taloushallinnon automatisointi pääsee kunnolla vauhtiin, kun elaskutus on otettu yleisesti käyttöön EU:n alueella. E-laskujen käyttöönotossa Suomi on edelläkävijämaa Euroopassa. Suomen noin 200 000 aktiivisesta yrityksestä lähes kaikki ovat tehneet verkkolaskutussopimuksen jonkun palveluntarjoajan, yleensä pankin, kanssa. Siitä ei ole tarkkaa tilastotietoa, kuinka moni yritys on lähettänyt tai vastaanottanut verkkolaskun. – Arvioisin, että ehkä joku 40 000–50 000 yritystä on aktivoitunut toistaiseksi, Harald sanoo. Takarajoilla eteenpäin. Suomessa e-las-

kujen käyttöönotto yleistyy vauhdilla, koska

Tilaa skenaarioille ja tiedon louhinnalle Taloushallinnon automatisointi ja rutiinien muuttuminen antaa aivan uudet mahdollisuudet taloushallinnon analyyseille. – Analytiikkafirmana näemme tiedon mää-

– Rutiininomaisia päättelytehtäviä ja tiedon-

rän ja yksityiskohtaisuuden lisääntymisen

keruuta automatisoimalla voidaan vapauttaa

hyvänä asiana. Kun on paljon detaljitietoa

controllerin aikaa ja muuttaa hänen työnku-

selkeästi järjesteltynä, niin siinä on hyvä läh-

vaansa, Varila jatkaa.

kuin varman päälle pelaaminen. Mikko Varila muistuttaa, että toinen tärkeä alue taloushallinnolle tulee olemaan niin sa-

tökohta lähteä työstämään tietoa erilaisilla

– Jatkossa controller ei ole se raporttiauto-

nottu tiedon louhinta (englanniksi data mi-

analyyttisillä välineillä, SAS Instituten liike-

maatti, tietojen leikkaamisen ja liimaamisen

ning). Aikaisemmin taloushallinto on pyrkinyt

toiminta-asiantuntija Mikko Varila sanoo.

työrukkanen, vaan enemmän sisällön asian-

löytämään asioille selityksiä lähinnä porau-

Yksityiskohtainen ja strukturoitu historia-

tuntija. Hän pystyy tuottamaan valmiimpaa ja

tumalla ja pyörittelemällä eri muuttujia ad

tieto yhdistettynä analytiikkaan tarjoaa uusia

jalostetumpaa tietoa ja ymmärtää, että mitä

hoc -tyyppisesti.

mahdollisuuksia esimerkiksi tulevaisuuteen

sillä tiedolla pitää tehdä.

suuntautuvaan ennustamiseen ja skenari-

– Mutta se on sellaista hakuammuntaa. Hyvin pitkälti tuntumalta haetaan syitä, että

Parempia päätöksiä. Varilan mukaan yrityksis-

miksi asia on hyvin tai huonosti. Tiedon lou-

Aiemmin eri skenaarioiden määrittelemi-

sä pystyttäisiin tekemään paljon parempia pää-

hinta automatisoi tällaisia hakuja ja pyrkii au-

nen on tapahtunut niin, että järjestelmistä

töksiä, kun erilaisten laskutoimitusten tuloksia

tomaattisesti löytämään selityksiä ilmiöille.

on otettu sekalaista tietoa ja sitten Excel-

lähdettäisiin tulkitsemaan - eikä vain laskettaisi.

Tietokone on paljon tehokkaampi teke-

taulukkolaskentaohjelmalla on tehty erilai-

– Nyt controllerin aika menee perusrutiinei-

mään laskutoimituksia kuin ihminen. Esi-

sia laskelmia siitä, mitä eri tekijöiden muu-

hin. Homma loppuu siihen, että saadaan raport-

merkiksi kannattavuutta voidaan analysoida

toksista seuraisi.

ti tuotettua, kun sen pitäisi vasta alkaa siitä.

vaikka tuhannen eri muuttujan valossa, mikä

ointiin.

kaalien parannusten saavuttamisen, toisin

Erilaisten skenaarioiden laskeminen on

Yrityksen johdolle skenaarioiden laskennan

vaatinut paljon työtä. Tällainen rutiininomai-

automatisointi on iso apu. Skenaarioita saa no-

– Louhinta murskaa tietomassan auto-

nen laskenta voidaan automatisoida. Tällöin

peasti niin paljon kuin haluaa. Skenaarioilla voi

maattisesti ja hakee sieltä semmoisen teki-

ohjelma laskee skenaarioita sitä mukaa kun

myös hullutella. Eli kokeilla hyvin poikkeuksel-

jän, joka kaikkein eniten vaikuttaa kannatta-

eri muuttujien arvoja muutetaan.

lisia muuttujia, mikä saattaa mahdollistaa radi-

vuuteen, Varila toteaa.

1.11

on mahdollista tiedon määrän lisääntyessä.

Akademisk kvart

isot laskujen vastaanottajat ovat asettaneet takarajat paperi- ja pdflaskuille. Mukana on sekä suuryrityksiä että suuria ja pienempiäkin kaupunkeja ja valtiosektori kokonaisuudessaan. – Ne luvut, joita itse näen, kertovat sellaisesta 5-15 prosentin transaktiokasvusta per kuukausi. Se on ihan hyvä luku ja verkkolaskujen määrä on enemmän kuin tuplaantunut tänä vuonna. Bo Harald kiittelee isoja laskujen vastaanottajia, jotka pakottavat laskuja lähettävät pienet yritykset verkkolaskutukseen. Sillä vaikka pieni yrittäjä ymmärtäisikin, että verkkolaskutukseen siirtymisestä on hyötyä, ei moni tee sitä ilman pakkoa. – Yrittäjillä ei ole aikaa kuulla tätä tarinaa loppuun asti. He näkevät sen, että arkipäivän kiireen keskellä joku tulee sanomaan, että meidän pitäisi siirtyä elektroniseen laskutukseen. – Vastaus on usein, että meillä on täällä sähköposti ja postimerkkejäkin vielä jäljellä. Että ei ole mitään kiirettä.

PÅ MARKNADEN FINNS BARA SERVICE

å marknaden finns bara service. Det finns de – privatpersoner eller företag – som behöver stöd för någon livs- eller verksamhetsprocess och det finns de som kan erbjuda stöd

för denna process. Det är allt! På marknaden har företag ingen annan uppgift än att verka för att detta stöd levereras på ett för kund och företag värdeskapande sätt. Kundens processer varierar allt från en enskild bankkunds boende, för vilket behövs finansiellt stöd och inte bara ett lån, till ett tryckeri som behöver stöd för kommersiellt framgångsrik affärsverksamhet och inte enbart papper. Det därför bara finns tjänsteföretag, som betjänar sina kunder

Tuntuvia säästöjä. Näin siitä huolimatta, että yritys voi e-las-

med stöd till deras respektive processer. Följande sex punkter är

kuilla säästää prosentin verran liikevaihdosta. Puolen miljoonan liikevaihdolla säästä olisi 5 000 euroa. Kyseessä on jo ihan kohtuullinen summa, mutta ei välttämättä vielä riittävä porkkana kiireiselle yrittäjälle Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan e-laskuilla voitaisiin säästää bisnes-to-bisnes-puolella jopa 2,8 miljardia euroa vuodessa. Summa jakautuu kuitenkin pieniin osiin. – Pakon lisäksi toinen tapa on läpinäkyvä ja ohjaava hinnoittelu niin kuin nyt Sonera on kiitettävästi tehnyt. Eli jos haluaa paperilaskun, niin se on viisi euroa. – Vastaavaa käytäntö on itsestään selvä asia muissa pohjoismaissa ja myös Suomessa on saatu muita mukaan. Toivottavasti kaikki muutkin ryhtyvät samaan, Harald kannustaa. Yrittäjät voisivat kiinnostua laskuliikenteensä sähköistämisestä myös kolmatta reittiä. Kun yrittäjä hakee rahoitusta, niin usein tarvitaan kassavirtaennuste. E-laskujen avulla voidaan tulevaisuudessa saada reaaliaikainen kassavirtaennuste nappia painamalla. Taloushallinnon automatisoinnista on hyötyä myös laskurahoituksessa. Kun yritys lähettää verkkolaskun luottokelpoiselle ostajalle, niin samalla järjestelmä lähettää kopion rahoitusyhtiöön. Laskurahoitusprosessi voidaan automatisoida paljon pitemmälle, mikä tuo säästöjä.

viktiga att beakta för företag som vill utvecklas till tjänsteföretag: – Skilj inte på produktverksamhet och serviceverksamhet i företaget. Integrera dem, för kunderna är desamma. Kvaliteten på produkter eller kärntjänster är en nödvändig men inte tillräcklig förutsättning för framgång. – Att bli ett tjänsteföretag är ett strategiskt beslut. Inom ramen för en existerande, produktdriven strategi går det inte att förändra sig tillräckligt. – Att bli ett tjänsteföretag är också en attitydfråga. En servicedriven företagskultur behövs för att företaget skall kunna fungera som ett tjänsteföretag. Om kulturen förblir produktdriven, sker ingen förändring. – Erbjud värde för kunder i stället för tekniska lösningar. Tekniska lösningar leder bara till prisdiskussioner. Service kan inte säljas som produkter. – Kontrollera att produkter och redan existerande tjänsteaktiviteter (leverans, call center, underhåll m.m.) fungerar som verkligt stöd för kundernas processer samt identifiera dolda tjänster (fakturering, klagomålshantering, ordermottagning m.m.), så att dessa kan utvecklas från passivt skötta aktiviteter som kan innebära bekymmer och kostnader för kunderna till aktivt fungerande stöd för dem. – Att fungerar som ett tjänsteföretag kostar normalt inte mera än vad det kostar att verka på ett traditionellt sätt. Det är en fråga om att göra i stort sätt samma saker som förut, men på ett nytt sätt. Förändringsprocessen kan dock kräva en del investeringar och löpande kostnader. Christian Grönroos är professor i tjänste- och relationsmarknadsföring vid Svenska handelshögskolan och initiativtagare till dess kunskaps- och forskningscenter CERS Centre for Relationship Marketing and Service Management.

Persoona. Timo Marjamaan aktiiviura HJK:n paidassa ei päättynyt tyhjän päälle. Veikkausliigan toimitusjohtajana hänen urakkanaan on puhaltaa Suomifutikseen yhdessä tekemisen kipinää. TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT TOMMI TUOMI

PALLO

HALTUUN

JA KATSE ETEENPÄIN

1.11

inkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Tämä vanha kansanviisaus pätee hyvin luottopakkina tunnetun ja myös maajoukkueessa piipahtaneen Timo Marjamaan uraan. Helsingin kauppakorkeakoulussa treenien ja sarjapelien lomassa ahertanut keskuspuolustaja pallotteli muutama vuosi sitten valmistuneessa pro gradutyössään kotimaiseen jalkapalloon liittyviä mielikuvia ja niiden hallinnointia. Tuolloin hän ei kuitenkaan voinut edes aavistaa, että pääsee muutamaa vuotta myöhemmin ratkomaan niitä myös käytännössä. Ja kaiken kukkuraksi vielä haastavammassa tilanteessa kuin tutkielman valmistumisen aikoihin. Maajoukkueen menestys on jäänyt odotettua vaiTIMO MARJAMAA summaksi, ja yleisökato on kiusannut myös monia liigaseuroja, jotka ovat tiukassa taloussuhdanteessa olleet Syntynyt Lahdessa 27.6.1976 Koulutus Kauppatieteiden maisteri jo valmiiksi vyöt kireällä. Työkokemus/peliura Kuusysi, FC Lahti, Sateentekijäksi ei Veikkausliigan tuore toimitusjohJokerit, Yozgatspor, Allianssi, HJK, Sampo tajakaan lupaudu, vaan tottuneena pelinrakentajana Pankki, Veikkausliiga jakelee vastuupalloja pitkin seurakenttää. Perhe Vaimo, kolme lasta – Avainasia on seurauskollisuus ja selvästi nykyistä Harrastukset Lukeminen, backgammon tiukempi tunneside kotipaikkakunnan joukkueisiin. Suomalaiset ostavat ja pukevat lomareissuilla päälleen ulkomaisten huippuseurojen pelipaitoja. Jatkossa nämä fanit on saatava kannustamaan ja kantamaan ylpeinä oman paikkakunnan laidalle pitäisi jatkossa mennä paitsi itse pelin myös kavereiden, värejä, Marjamaa tiivistää. oheisohjelman ja elämysten takia, liigapomo pohtii. Markkinointiosaamista. Temppu ei ole helppo, sillä suomalaiSamalla hän tähdentää, että edessä on vuosia kestävä ja joissain sesta jalkapallo-ottelusta on jo tasonsa puolesta vaikea rakentaa kohdin myös kivinen kehityspolku. Liigaseuroissa se tarkoittaa suoraa kilpailijaa maksukanavien tarjonnalle. Ovathan meikäläi- selvästi nykyistä määrätietoisempaa panostusta myyntiin, markset olosuhteet myös varsin monenkirjavat, mikä korostuu etenkin kinointiin ja yleensäkin talouden tervehdyttämiseen. kauden alku- ja loppupäässä. Avainasemassa on kuitenkin seurojen oma juniorityö, jossa lahTämäkään ei koti- ja ulkomaisia pelikenttiä kolunnutta Marja- jakkaille pelaajille on tarjottava aidosti avoin kehityspolku aina maata silti masenna. edustusjoukkueeseen asti. – Suomalaisyleisö ymmärtää täysin nämä realiteetit. Ennemmin– Tätä kautta rakennetaan kaikkein parhaiten paikallista jalkakin kyse on siitä, miten otteluita lopulta markkinoidaan. Kentän pallokulttuuria ja sitoutumista omaan joukkueeseen. Ja jos rahaa

 29

”Pyrkiminen Helsingin kauppakorkeakouluun oli tarkkaan harkittu askel, johon satsasin tosissaan.” jää ulkopuolisten ammattilaisten hankintaan, niin se kannattaa käyttää mieluummin myynti- ja markkinointiosaajaan kuin epävarmalta näyttävään pelaajavahvistukseen, Marjamaa vihjaa. Ratkaisevat ruoka-ajat. Marjamaan oma peliura alkoi 1980-lu-

vun alussa Lahdessa, kun kaveriporukka hiekkalaatikolla ja leikkipuistoissa alkoi kasvaa urheiluharrastusten ja etenkin jalkapallon pariin. Kuusivuotias pojannassikka halusi luonnollisesti seurata kavereiden perässä ja valittavana oli kaksi vaihtoehtoa. Lahden Reippaan sijasta osoitteeksi tuli vuosiksi eteenpäin Kuusysi. – Pääsyy oli lopulta se, että Kuusysin harjoitusajat sopivat paremmin meidän ruoka-aikoihin, mies virnistää. Vaikka tie vei aikanaan aina ulkomaan nurmikentille asti, oli jalkapallo pitkään vain rakas harrastus ilman sen kummempia ammattilaishaaveita. Ne alkoivat kangastella mielessä vasta lukion ja armeijan jälkeen, kun takana olivat ensimmäiset Veikkausliigapelit Kuusysin ja sittemmin FC Lahden paidassa. Vuosituhannen vaihteessa luunkova keskuspuolustaja suuntasi kovan kohun saattelemana ylimmälle sarjatasolle nousseisiin Jokereihin. Opinnot Helsingin kauppakorkeakoulussa olivat alkaneet jo muutamaa vuotta aiemmin, palkintona pääsykokeiden kovalle luku-urakalle. – Se oli tarkkaan harkittu askel, johon satsasin tosissaan. Halusin varmistaa itselleni ammatin peliuran päättymisen varalle. Ekonomin papereilla ovet tuntuivat aukenevan moneen suuntaan, Marjamaa muistelee. Tasapainoilua. Perinteisen vauhdikas opiskelijaelämä ja ver-

kostoituminen jäivät kuitenkin vähiin. Kun muut lähtivät bilettämään, vei tämän pelimiehen askel treeneihin tai liigamatseihin eri puolille Suomea. Se tiesi auttamatta myös opiskeluaikataulujen venymistä, johon yksi pelikausi turkkilaiskentillä toi liki täydellisen paussin. Tasapainoilu pelaamisen ja opintojen kanssa jatkui kuluvan vuosikymmenen puoliväliin asti, jolloin mies päätti panna potkua tähänkin puoleen. Oman lisäpaineensa toi vasta perustettu perhe, joka pakotti miettimään vakavasti myös nurmikenttien jälkeisiä vuosia. – Silloin on aika herätä, kun ruokalan jonosta ei tunnista enää ketään vanhoja kurssikavereita, hän nauraa. 30

1.11

Peliura päättyi lopulta polvivammaan kesällä 2007. HJK:n paidassa kentät jättänyt Marjamaa oli siihen mennessä ehtinyt saalistaa kolme SM-hopeaa ja pistäytyä muutamaan otteeseen myös maajoukkueessa. Sutjakkaasti eteenpäin. Toimettomaksi ja tyhjän päälle tuoreen

”futisekonomin” ei tarvinnut silti jäädä. Puhelin pirahti lähes saman tien, kun luottopakin lopetuspäätös oli julkistettu. Työt jatkuivat siitä eteenpäin Sampo Pankissa. Vanha suola toki janotti sen verran, että mies naputteli kolumneja Veikkaajaan ja kommentoi liigapelejä tv-kanavilla. – Monella urheilijalla on uran jälkeen edessään tyhjiö, mutta minulla kävi toisin päin. Yhtäkkiä minulla oli ympärillä työyhteisö, viikonloppuisin vapaa-aikaa ja ihan oikea kesäloma. Myös perheen kanssa päästiin reissuun muulloinkin kuin keskellä synkintä syksyä sarjakauden jälkeen.

Jos oli siirtyminen pallokentiltä pankkimaailmaan aikanaan sutjakas, sai Veikkausliigakin ex-pelimieheltä nopeasti myöntävän vastauksen. Vastaavia työtarjouksia, joissa pääsee yhdistämään itselle rakkaan lajin teoriaa ja käytäntöä markkinoinnin vinkkelistä kun ei ole liiemmin tarjolla. – Tämä on kiinnostava haaste, mutta ei missään nimessä yhden miehen show. Maaliin pääseminen edellyttää koko suomalaisen jalkapalloperheen tiivistä yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä, toimitusjohtaja tiivistää. Entäs ne oman peliuran sykähdyttävimmät muistot, joita voi aikanaan kertoa lapsenlapsille kiikkustuolissa? – Kyllä se on kiistatta maaottelumatsi Ruotsia vastaan heidän kotikentällään vuonna 2001. Onnistuin tekemään 0–1-voittomaalin. Ja pienenä anekdoottina voi vielä todeta, että yksi Marjamaan silloin vahdittavana olleista ruotsalaispelaajista oli tuore lupaus nimeltä Zlatan Ibrahimovic.

Kolme kysymystä

1 2 3

Lahti ja Litmanen?  Kansainvälisen menestyksen ohella hän on aina hienolla tavalla muistanut omat juurensa. Veikkausliiga vuonna 2015?  Paikallisyhteisöissään vahvasti vaikuttavien seurojen urheilullisesti laadukas ja taloudellisesti kannattava sarja, joka tarjoaa nautinnollisen pelitapahtuman kautta ihmisille oivan mahdollisuuden yhdessäoloon. Uskollinen kotiyleisö?  Osaa iloita omasta osallistumisesta pelin tunnelmaan vaikuttavana tekijänä.

/// klinikka Klinikka-sarjassa ratkotaan työelämän arkisia ongelmia. Lähetä pulmasi osoitteeseen ekonomilehti@otavamedia.fi tai Ekonomi-lehti, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki.

1.11

Miten varaudun

ELÄKKEELLE siirtymiseen? Kollegani jäi hiljattain eläkkeelle ja vaikuttaa nyt väsähtäneeltä, vaikka hän oli odottanut vapauttaan innoissaan. Miten itse voisin varautua eläkepäiviin paremmin?

TEKSTI MARIANNA SALIN KUVITUS KATRI NIETOSJÄRVI

Nimimerkki Kohta eläkkeelle

läkeläinen herää juuri silloin, kun haluaa, tekee juuri sitä, mitä haluaa ja juuri siinä seurassa, jonka on itse valinnut. Alakulo saattaa silti hiipiä kuokkavieraaksi tähän jokapäiväiseen juhlaan. Vaikka kroppa kestäisi ja kukkaro sallisi, kaikki eläköitymisen haaveet eivät ehkä toteudukaan. Vanhuspsykiatri ja psykoterapeutti Pirjo Juhela tunnistaa tilanteen valitettavan hyvin. Hän selvittäisi ensimmäiseksi elämänrytmin. Vaikka eläkeläinen kävisi aktiivisesti elokuvissa tai hakkaisi halkoja koko suvulle, deadline ei pauku eikä palaveri kutsu. – Joillekin voi olla todella ahdistavaa, että elämästä puuttuu täysin se aikataulu, joka tuntui ehkä työelämässä paineena. Löysä rytmi jatkuu loppuelämän eikä vain kesäloman ajan, Juhela sanoo. Hän kehottaa eläkeläistä pitämään kiinni päivä- ja viikkorytmistä, jos huomaa pohtivansa tämän tästä, jaksaisiko tai viitsisikö. – Kannattaa pukeutua aamulla ja erottaa arki viikonlopusta. Monella on kauhea pelko sitoutumista kohtaan, mutta sitäkin kannattaa harkita. Jokainen voisi ottaa edes

jonkin pienen haasteen itselleen, vaikkapa vapaaehtoistyötä kerran viikossa. Tehtäviä ja puolituttuja. Sen lisäksi, että sitoumukset naputtavat rytmiä, ne voivat tuoda merkitystä elämään. Toki sitä voi tulla matkailusta tai mökkeilystäkin. – Ei kuitenkaan kannata pistää kaikkia munia yhteen koriin, kuten sijoitusneuvojatkin tietävät. Jos ei yhtäkkiä pärjääkään enää kesämökillä yksin, pitäisi olla muita merkityksellisiä vaihtoehtoja. Isovanhemmuus tarjoaa monelle luontevasti tärkeimmän tehtävän. – Jotkut kuitenkin takertuvat lastenlapsiin, vaikka nämäkin kasvavat ja siirtyvät ennen pitkää omaan maailmaansa, Juhela huomauttaa. Hän kannustaa rakentamaan sosiaalista elämää tietoisesti monipuoliseksi, sillä se uhkaa väistämättä kaventua, kun työyhteisö jää. Periaatteessa työkaveruuskin voisi jatkua lounastapaamisilla tai edes firman juhlissa. – Pikkuhiljaa kuitenkin vieraannutaan. Ei enää kiinnostakaan kuunnella työpaikan juttuja, kun ei enää kuulu sinne. Osa on odottanut aamukampa kädessä eroa ärsyttävästä kollegasta tai ailahtelevasta asiakkaasta. Onneksi eläkkeellä ei tarvitse tavata muita kuin sydänystäviä ja suosikkisukulaisia.

– Olisi kuitenkin tärkeää kuulua johonkin yhteisöön, jossa tapaa myös tuttavia ja vieraita ihmisiä, Juhela painottaa. Hän suosittelee jälleen vapaaehtoistyötä tai harrastusryhmää. Työkyvystä eläkekykyyn. Juhela varoit-

taa vielä yhdestä riskistä, joka voi vaania onnellistakin eläkeläistä. Hänen mukaansa kolmasosa alkoholisoituneista ikäihmisistä on ajautunut tilaansa vasta 60-vuotispäiviensä jälkeen. – Se voi käydä hirveän salakavalasti ja vahingossa ilman, että taustalla on mitään ongelmaa. Tulee juotua monta annosta päivän mittaa ilman, että humaltuu, tai ilman erityistä tarvetta juoda. Kannattaa pitää välillä alkoholipäiväkirjaa. Onnistunut eläkkeelle siirtyminen saattaa siis vaatia tietoista järjestelyä ja keskittymistä. Ikäjohtamisen konkari Juhani Ilmarinen muistuttaa, että myös viimeiset työvuodet vaikuttavat eläkepäiviin. – Jos ihmisen työkyky on kaikin puolin hyvä, hänen ennusteensa myös eläkkeellä on erittäin paljon parempi ja valoisampi kuin sillä, jonka työkyky on huono. Työkykyyn vaikuttaa luonnollisesti fyysinen terveys, mutta myös se, miten työtä organisoidaan ja johdetaan. Osalle eläke merkitseekin ensisijaisesti pakoa huono-

 33

/// KLINIKKA

VINK

ELÄKKEELLE JÄÄVÄLLE

ESIMIEHELLE

 Noudata päivä- ja viikkorytmiä.

 Muokkaa töitä eri-ikäisille ja

 Sitoudu johonkin tehtävään edes kerran viikossa.  Arvosta ystäviä, mutta hanki myös tuttavia.  Varo alkoholia.  Varaudu eläkepäiviin etukäteen.

erilaisille yksilöille.  Suunnittele työntekijän kanssa toimenkuva erikseen viimeisille viidelle työvuodelle.  Ole avoin asiantuntevan eläkeläisen työpanokselle.

OLISI TÄRKEÄÄ KUULUA JOHONKIN YHTEISÖÖN, JOSSA TAPAA MYÖS TUTTAVIA JA VIERAITA IHMISIÄ. KANNATTAA HARKITA VAPAAEHTOISTYÖTÄ TAI HARRASTUSRYHMÄÄ. vointisesta työyhteisöstä tai raskaista tehtävistä eikä niinkään lähtöä aktiivisen vapaa-ajan houkuttelemana. – Työntekijän kannattaa ottaa kehityskeskustelussa puheeksi, miten jäljellä olevat viisi vuotta olisi viisainta käyttää, jotta myös jatkoelämä olisi hyvässä mallissa. Viisas esimies ottaa tämän itse puheeksi, Ilmarinen sanoo. Hänen mukaansa iän myötä tarvitaan yhä yksilöllisempiä ratkaisuja. Parhaimmassa tapauksessa työntekijä voi hyvin ja tekee tuottavaa työtä viimeiseen työpäiväänsä asti. Hyvässä työyhteisössä myös kollegat kohtelevat senioria täysivaltaisena jäsenenä. Lisäapua valmennuksesta. Suomessa

on ollut tapana päästä – eikä joutua – eläkkeelle. – Minulla kuitenkin sellainen tuntuma, että tilanne on muuttunut aivan viime vuosina. Suurissa ikäluokissa on jo iso porukka, jolle työ on tärkeää. Uskon, että ongelmia on tulossa, Pirjo Juhela sanoo. – Jos status tulee kokonaan työstä, ihminen putoaa tyhjään siirtyessään eläkkeelle. Itse hän kokee olevansa yhtä hyvä kuin en-

nenkin, mutta ketään ei kiinnosta, kukaan ei soita, Juhani Ilmarinen kuvailee. Hän kannustaa työnantajia viemään ikäjohtamista yhä pidemmälle: valmentamaan työntekijöitä eläkkeelle. Esimerkiksi työkeskeiset seniorit voisivat pohtia, millaisia verkostoja heidän kannattaisi rakentaa eläkepäiviä varten. Juhela kohdistaisi huomiota myös pieniin yksityiskohtiin, jotka saattavat yllättää innostuneen asiantuntijan. Tämä on tottunut seuraamaan, mitä alalla tapahtuu, mutta yhtäkkiä ammattilehtien tilaukset katkeavat ja salasanat tietolähteisiin raukeavat. Eläkevalmennus voisi siis auttaa varautumaan. Mutta mikä motivoisi työnantajaa valmentamaan lähtijää? – Esimerkiksi Kanadassa on havaittu sellainen piirre, että eläkevalmennus pidensi ihmisten työuria. Kun oli hyvin valmistautunut, ei ollutkaan kiire lähteä, Ilmarinen kertoo. Takaisin töihin. Juhani Ilmarinen on

havainnut, että joka vuosi yhä suurempi ryhmä siirtyy vanhuuseläkkeeltä takaisin työelämään. Hän pitää ilmiötä varsin luonnollisena.

Katso myös: www.sefe.fi  jäsensivut  Onnistu urallasi  Työhyvinvointi

1.11

– Kompetenssi säilyy asiantuntijatehtävissä kevyesti 68–70-vuotiaaksi asti, jos tekee jatkuvasti töitä. Ei ole mitään pakkoa siirtyä eläkkeelle 63-vuotiaana. Ilmarisen mukaan tapoja palata työelämään on lukuisia. Moni konsultoi tai kouluttaa yrittäjänä, kuten Työterveyslaitokselta eläkkeelle jäänyt Ilmarinen itse. Myös Juhela siirtyi eläkkeen kynnyksellä sairaalavirastaan yrittäjäksi. Jotkut heittävät satunnaista keikkaa entisille työnantajilleen. – Useinhan senioreilla on valtavat verkostot, joita kannattaa hyödyntää. Moni heistä myös tietää, miten organisaatio toimii ja mitä pitäisi tehdä sen kehittämiseksi. Heidän asiantuntemustaan kannattaa käyttää kehitysprojekteissa, Ilmarinen sanoo. Juhela odottaa yhä selkeämpää asennemuutosta niin työnantajilta kuin eläkeläisiltäkin. – Meiltä puuttuu vielä se mielikuva, että ihmiset tekisivät eläkkeellä tuottavaa työtä, hän sanoo. Juhela ihmettelee, miten vaikeaa suomalaisten on ryhtyä etenkin vapaaehtoistyöhön. Mutta eläkehän on ansaittu, moni perustelee. Juhela muistuttaa, että kyse ei olekaan velvollisuudesta vaan elämänilon ja terveyden ylläpitämisestä.

KOONNUT EIJA HIETANEN

Media unohti kriisin analyysin

oissa vuonna kärjistynyttä finans-

Taloustilannetta tarkasteltiin lehdissä

Talouskriisiä koskevassa keskustelussa

sikriisiä tarkasteltiin sanomalehdis-

enimmäkseen hyvin lyhyellä aikavälillä, eikä

esillä olivat eniten pankkien ja muiden rahoi-

sä pitkään kansainvälisen talouden

päivästä toiseen heittelehtivistä ennusteis-

tuslaitosten edustajat. Poliitikkojen välinen

ongelmana. Kriisin mahdollisia vaikutuksia

ta rakentunut kokonaiskuvaa siitä, miten

julkinen keskustelu aiheesta oli sen sijaan

Suomeen tuotiin esiin vain muutamissa pää-

vakaviin ongelmiin maailmantalous oli ajau-

hyvin vähäistä, ja toimista kriisiin vastaami-

kirjoituksissa ja kommenteissa, arvioidaan

tumassa.

seksi alettiin puhua suomalaislehdissä vasta

Tampereen yliopiston tutkimuksessa.

siinä vaiheessa, kun kriisi oli jo osa kotimais-

Tampereen yliopiston Journalismin tutki-

ta todellisuutta.

Kriisistä kirjoitettiin ikään kuin kyse olisi

musyksikössä valmistuneessa tutkimukses-

vain rahoitusmarkkinoiden ongelmasta, eikä

sa selvitettiin kansainvälisen finanssikriisin

Toimenpiteisiin liittynyttä valtakamp-

sen seurauksia esimerkiksi vientiteollisuu-

käsittelyä Helsingin Sanomissa, Kauppaleh-

pailua tai niiden seurauksia eri yhteiskun-

delle juuri ennakoitu. Erityisesti Yhdysval-

dessä ja Financial Timesissa. Tutkimukseen

taryhmille käsiteltiin lehdissä vain vähän.

tain taloustilannetta kuvattiin dramaattisin

haastateltiin myös kahdeksaatoista talous-

Tutkimusta varten tehdyissä haastatteluis-

sanakääntein samaan aikaan, kun kriisin ko-

kriisiä julkisuudessa kommentoinutta asian-

sa monet asiantuntijat kertoivat välttävän-

timaata koskevia vaikutuksia arvioitiin rau-

tuntijaa. Tutkimuksen rahoitti Helsingin Sa-

sä puuttumista puoluepoliittisiin kiistakysy-

hoittelevaan sävyyn.

nomain Säätiö.

myksiin.

Puutuoteala toipuu vauhdilla

Design myi Shanghaissa

Taantuma tuntui merkittävästi puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmis-

Suomalaiset designtuotteet nousivat myyntime-

tuksessa. Alan yritysten liikevaihto putosi jopa 30 prosenttia ja nettoinvestoinnit

nestykseksi kesällä Shanghain maailmannäyttelys-

kolmasosaan aiemmasta.

sä. Suomen Kirnu-paviljongin kauppa ylti myymä-

Nyt ala on kuitenkin toipumassa lamasta nopeasti, arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön raportissa.

löiden toiseksi parhaaseen myyntiin heti Belgian jälkeen. Myynnistä vastannut Logonet Group pitää tu-

Puutuotteilla on ympäristön ja ilmaston kannalta kilpailuetua verrattuna uusiutumattomia luonnonvaroja käyttäviin materiaaleihin. Rakennuspuusepäntuotteiden

losta merkittävänä, koska suomalaisia tuotteita ei

valmistajien kasvumahdollisuus on asiakkaiden ja kuluttajien tarpeita palvelevissa

juurikaan tunneta Kiinassa. Kaikkiaan Kirnun myy-

puutuotteissa ja niihin liittyvissä palveluissa.

mälän myynti nousi 2,9 miljoonaan euroon. Me-

Puutalojen valmistuksessa liikevaihto oli viime vuonna lähes 600 miljoonaa eu-

nestystuotteita olivat luontoon liittyvät tuotteet ja

roa. Ala työllisti noin 4 000 ihmistä. Alan vienti on riippuvainen hirsitalojen viennis-

Kirnu-postimerkki ja -pinssit. Lisäksi kaupaksi kävi-

tä. Potentiaalisin kasvualue on Venäjä, ja perinteinen vientialue Keski-Eurooppa.

vät Eero Aarnion suunnittelemat Pony-tuotteet

NUMERO

KUVAT ISTOCKPHOTO

sekä Gollan laukut ja kännykkäkotelot.

20 %

Suomessa on Pohjoismaista eniten yliopisto-

ja korkeakouluopiskelijoita. Meillä joka viides 20–39-vuotias opiskelee korkea-asteella, kun esimerkiksi Ruotsissa vain joka seitsemäs.

Maailma, jossa tulevaisuutta ei luoda poppakonstein.

ERI OTA KYLT ! IN KESÄTÖIH Tee ennakkovaraus huomisen tekijöistä – tarjoa kylterille kesätöitä. Kauppatieteiden opiskelijasta saat työyhteisöösi aktiivisen ja osaavan työntekijän, jolla on annettavaa ja vastuuntuntoa vaativaankin kesätyöhön. Kylterillä on kykyä käyttää oppimaansa käytännön työssä. Jätä ilmoitus maksutta SEFEn Ekonomipörssiin ja tavoita lähes 15 000 kylteriä eri puolilta Suomea: www.ekonomirekrytointi.fi

Jäsensivut. /////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////

38 EDUNVALVONTA

Työaikapankki tekee tehdyn työn näkyväksi

PYKÄLIEN TAKAA

Yrittäjien työttömyystilanne tasaantunut

42 47 KYLTERIT

PALVELUT

6 kysymystä palkasta Sijoitusanalyysikilpailun voitto meni Lappeenrantaan.

Edunvalvonta. //////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////

Työaikapankki Kiista työaikapankista johti metsäteollisuuden neuvottelujen pitkittymiseen ja syvenevään työtaisteluun joulun alla. Palkansaajia neuvotteluissa edustava YTN vaati metsäalan ylemmille toimihenkilöille myös työehtosopimusta alan muiden henkilöstöryhmien tapaan. Teksti Veli-Pekka Leskelä Kuva tommi tuomi

yöaikapankki on mahdollinen jo 48 prosentille Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n sopimusaloihin kuuluvista ylemmistä toimihenkilöistä. Metsä- ja paperialalla heitä toimii noin 3 000. Työaikapankilla pyritään ratkaisemaan ylitöistä ja omalla ajalla matkustamisesta aiheutuvat työaikojen vaihtelut niin, että työntekijä saisi korvauksen tekemästään työstä ja korvaavia vapaita säännellyllä tavalla. – Tehty työ saataisiin näkyväksi, perustelee YTN:n asiamies Saku Laapio, joka edustaa neuvotteluissa työntekijäosapuolta. Nykyään työntekijä jää esimerkiksi matkustamiseen liittyvissä työajan helpotuksissa esimiesten hyvän tahdon varaan. Säädelty ratkaisu olisi kaikille osapuolille parempi. Metsäalalla riittää parantamisen varaa: yli 70 prosentille ylemmistä toimihenkilöistä ei korvata matka-aikaa, mikä on suurin osuus YTN:n sopimusaloista. Lähes puolelle ei korvata myöskään ylitöitä, mikä on toiseksi suurin osuus.

1.11

/////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////

tekee tehdyn työn näkyväksi Laapion mukaan tästä voi päätellä, että metsäteollisuus kohtelee ylempiä toimihenkilöitään huonoimmin koko YTN:n kentässä. Vapaaehtoiset sopimukset eivät siis toimi, vaan tarvittaisiin sitovia sopimuksia. Ylitöiden ja matka-ajan korvaukset nousivat kärkipäähän myös YTN:n edunvalvontatutkimuksessa vuonna 2009. Pitkät liukumat vaativat tessin. Jotta

työaikapankissa voitaisiin sopia yli 40 tunnin liukumista, pitää siitä sopia työehtosopimuksen yhteydessä. Tämä perustuu työsopimus- ja työaikalakiin. Työnantajaosapuolelle ratkaisu ei kelpaa. Asiasta on neuvoteltu toista vuotta. – Työnantaja ei ole halunnut neuvotella mistään. Se haluaa työrauhan maksamatta siitä mitään. Se hinta ei riitä meille, Laapio sanoo. Laapio hämmästelee, miksei ylemmille toimihenkilöille ole haluttu antaa edes mahdollisuutta työaikapankkiin, vaikka siitä on sovittu metsäteollisuuden muiden henkilöstöryhmien kanssa. – Samaan aikaan työnantaja on valmis kuukausittaisiin könttäkorvauksiin tehdystä ylityöstä. Se haluaa ohittaa työaikalain tällaisella sääntöön perustumattomalla, laittomalla järjestelyllä sen sijaan, että sitoutuisi työehtosopimuksen mukaiseen työaikapankkiin, jollaiseen muilla henkilöstöryhmillä on mahdollisuus. – Työnantaja haluaa kerätä rusinat pullasta maksamatta siitä mitään, neuvottelematta mistään ja sitoutumatta sääntöihin, Laapio syyttää. Työpaikkakohtaisia ratkaisuja. Työn-

antajaosapuolta edustaa neuvotteluissa etujärjestö Metsäteollisuuden varatoimi-

tusjohtaja Jari Forss. Hänen mielestään työaikapankki ei ole oikea ratkaisu. – Työaikapankki ei huomioi eri yritysten eikä erilaisessa asemassa olevien ylempien toimihenkilöryhmien välisiä eroja. Ratkaisut pitää tehdä työpaikkakohtaisesti niin, että ne sopivat kunkin työpaikan tilanteeseen, Forss sanoo. – Työpaikoilla voi olla muitakin asioita joista pitää keskustella. Ratkaisuja etsitään työpaikoilla parhaillaan ja odotamme niiden tuloksia, Forss jatkaa. Laapion mukaan ratkaisuja on odotettu, mutta niitä ei ole tullut. Forss muistuttaa, että työaikapankkia ei ole otettu käyttöön esimerkiksi paperimiehillä, vaikka se mainitaan työehtosopimuksessa. – Paperiteollisuudessa järjestelyt perustuisivat siihen, että työnantaja määrää, koska työntekijä tekee töitä, Forss sanoo. – Työaikapankki edellyttäisi työnantajan määräysvallan lisäämistä myös ylempien toimihenkilöiden kohdalla, jos työaikapankkiin mennään. Ymmärrän, että mahdollisuus päättää työajoistaan on ylemmille toimihenkilöille tärkeä seikka, Forss huomauttaa. Forssin mukaan on jo työnjohdon kannalta kyseenalaista, jos työntekijälle pääsee kertymään jopa yli 40 tunnin ylitöitä. Könttäkorvauksista hän sanoo, että ne eivät liity tessiin vaan työsopimuksiin, jotka pitää neuvotella työpaikalla. Laapio vetoaa myös metsäteollisuuden maineeseen: kuinka nuoret työntekijät voisivat innostua alasta, joka kohtelee työntekijöitään näin jyrkästi. Ylempien toimihenkilöiden asema on heikentynyt. Lomautuksia ja muuta keppiä tulee nykyään samoin kuin muillekin ryhmille, mutta porkkanat jäävät saamatta.

”Työnantaja haluaa kerätä rusinat pullasta maksamatta siitä mitään, neuvottelematta mistään ja sitoutumatta sääntöihin.”

Työaikapankki YTN:n sopimusaloilla  Energiateollisuudessa on sadan tunnin liukuma mahdollinen paikallisesti sopien.  Finanssialalla työaikapankki on mahdollinen.  Suunnittelualalla 120 tunnin liukuma mahdollinen, työaikapankin käytöstä sovitaan paikallisesti yhteisen ohjeen mukaisesti.  ICT-alalla liukuman ylärajoista voidaan poiketa paikallisesti sopien, ei kattoa.  Teknologiateollisuudessa voidaan paikallisesti sopia ylärajoista vuoden tasoittumisjaksolla.  Kyseisten sopimusten piirissä on 48 prosenttia kaikista ylemmistä toimihenkilöistä.

Pykälien takaa. ///////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////

YRITTÄJIEN

TYÖTTÖMYYSTILANNE TASAANTUNUT

Yrittäjien työttömyys kulkee ajallisesti yleisen työttömyyskehityksen jäljessä. Tänä vuonna yrittäjien työttömyysaste kääntyy kuitenkin jo parempaan suuntaan.

uonna 2009 yleinen työt- sina 2008 ja 2009 oli 3,4 prosenttia kuutömyysaste Suomessa oli kausikeskiarvoilla mitattuna. kasvussa. Joillakin aloilla Vuonna 2010 työttömyysaste oli tammipalkansaajien työttömyys- lokakuussa keskimäärin 3,8 prosenttia. aste nousi reilusti yli 10 Kehitystilastojen mukaan näyttää siltä, prosentin. että yrittäjienkin työttömyyskehitys olisi Vuonna 2010 työttömyys oli onneksi jo las- nyt tasaantunut. Arvioimmekin, että työtkussa useimmilla aloilla. Yrittäjillä sen sijaan tömyysasteen kasvua ei enää tapahdu vaan työttömyys kulkee ajallisesti yleisen työttö- tänä vuonna tilanne kääntyy jonkin verran myyskehityksen jäljessä. Niinpä yrittäjien parempaan suuntaan. työttömyys oli vuonna 2010 korkeammalla tasolla kuin kahtena edeltävänä vuotena. Ansioturvasäännöksiin vähän muuAYT-kassan maksatuksen perusteella yrit- toksia. Vuoden 2010 vuodenvaihteessa täjien keskimääräinen työttömyysaste vuo- toteutettiin ansioturvaa koskevassa lain-

Työttömyysaste 2008–2010

4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0

2008 2009

1,5

2010 1,0 0,5 0 Tammi Helmi

1.11

Maalis

Huhti Touko

Kesä Heinä

Elo

Syys

Loka Marras Joulu

säädännössä massiivisia muutoksia. Koulutustuki- ja koulutuspäivärahajärjestelmät lakkautettiin, jälkisuojasäännöksiä päivitettiin. Viime vuodenvaihteessa muutoksia tuli vähän. Työttömyysturvan osalta ei määritelmässä tapahtunut muutosta. Kaikki YEL-vakuutuksen piiriin kuuluvat henkilöt katsotaan siis edelleen yrittäjiksi. Samoin yrittäjiksi katsotaan yrityksessä johtavassa asemassa työskentelevä henkilö, joka omistaa vähintään 15 prosenttia yhtiöstä tai joka yhdessä perheensä kanssa omistaa vähintään 30 prosenttia (riippumatta siitä kuuluuko henkilö YELn vai TyELn piiriin). Sen sijaan osa aiemmin TyELn piiriin kuuluneista henkilöistä siirtyy jatkossa YELn piiriin. Osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevä henkilö on ollut YEL-vakuutusvelvollinen, jos hän omistaa yli 50 prosenttia yhtiön osakkeista ja tähän säännökseen on vuodenvaihteessa tulossa muutos. Jatkossa eläkevakuutuksessa yrittäjänä pidetään myös osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevää osakasta tai muussa yhteisössä johtavassa asemassa työskentelevää henkilöä, jos: 1. osakeyhtiön osakas omistaa yksin yli 30 prosenttia yhtiön osakepääomasta tai hänellä on yksin yli 30 prosenttia yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä;

/////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////

Osa aiemmin TyĂśntekijĂśiden elĂ¤kelain piiriin kuuluneista henkilĂśistĂ¤ siirtyy YrittĂ¤jien elĂ¤kelain piiriin. 2. osakeyhtiĂśn osakas omistaa yhdessĂ¤ perheenjĂ¤sentensĂ¤ kanssa yli 50 prosenttia yhtiĂśn osakepĂ¤Ă¤omasta tai heillĂ¤ on yhdessĂ¤ yli 50 prosenttia yhtiĂśn osakkeiden tuottamasta Ă¤Ă¤nimĂ¤Ă¤rĂ¤stĂ¤; tai 3. muussa yhteisĂśssĂ¤ johtavassa asemassa tyĂśskentelevĂ¤llĂ¤ henkilĂśllĂ¤ on 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua vastaava mĂ¤Ă¤rĂ¤Ă¤misvalta yhteisĂśssĂ¤. Johtavalla asemalla tarkoitetaan toimitusjohtajuutta, hallituksen jĂ¤senyyttĂ¤ tai muuta vastaavaa asemaa tai vastaavaa tosiasiallista mĂ¤Ă¤rĂ¤Ă¤misvaltaa osakeyhtiĂśssĂ¤ tai muussa yhteisĂśssĂ¤. TyĂśttĂśmyysturvan yrittĂ¤jĂ¤mĂ¤Ă¤ritelmĂ¤ ei siis muuttunut, mutta osa TyEL-tuloilla itsensĂ¤ vakuuttaneista joutuu jatkossa mĂ¤Ă¤rittelemĂ¤Ă¤n vakuutustasonsa AYT:ssa YEL-tulonsa mukaisesti. Odotettavissa on, ettĂ¤ kĂ¤sittelyaikatakuu ollaan sĂ¤Ă¤tĂ¤mĂ¤ssĂ¤ voimaan maaliskuusta lĂ¤htien. TĂ¤mĂ¤ tarkoittaa sitĂ¤, ettĂ¤ jatkossa Kelan ja tyĂśttĂśmyyskassojen pitĂ¤isi siis pystyĂ¤ antamaan etuuspĂ¤Ă¤tĂśksensĂ¤ 30 pĂ¤ivĂ¤ssĂ¤ niiden hakemisesta. TĂ¤mĂ¤ sĂ¤Ă¤dĂśs ei voimaan tullessaan aiheuta kĂ¤ytĂ¤nnĂśssĂ¤ muutospaineita AYT-kassassa, koska meillĂ¤ kĂ¤sittelyaikamediaani on 1â&#x20AC;&#x201C;2 pĂ¤ivĂ¤Ă¤. AYT-kassa Ratavartijankatu 2 B 00520 Helsinki Puh. (09) 2535 3100 Faksi (09) 2535 3131 asiakaspalvelu@ayt.fi Ilmainen palvelunumero 0800 9 0888 ark. 9â&#x20AC;&#x201C;17

7XVEXIKMWIR NSLXEQMWIR JSSVYQM Â˛9YHMWXEZEX WXVEXIKMEX ÂŻ YYHMWXYZE NSLXEQMRIRÂ˛ 4MVWXEPIMRIR NE NEXOYZEWXM QYYXXYZE QEEMPQE IHIPP]XXmm YYHIR PEMWXE WXVEXIKMWXE NSLXEQMWXE =LXIMRIR XELXSXMPE TYLI NE XIOIQMRIR XSXIYXIXEER TEVLEMXIR ZYSVSZEMOYXYOWIR NSLXENYYHIR NE IWMQMIW X]}R OEYXXE %WMERXYRXMNEX NE NSLXENEX OIVXSZEX XmWXm PMWmm JSSVYQMWWE 4EPZIPY]VMX]OWIR WXVEXIKMER IZSPYYXMS ÂŻ OSOIQYOWME OERWEMRZmPMWX]QMWIWXm NE NSLXEQMWIWXE 3PPM 1YYVEMRIR 4IVYWXENE NE LEPPMXYOWIR TYLIIRNSLXENE 1EREKIQIRX )ZIRXW 7YSQIR /ERWEPPMWSSTTIVER WXVEXIKMER PYSQMRIR NE XSMQIIRTERS 4mMZM /mVOOmMRIR 4mmNSLXENE 7YSQIR /ERWEPPMWSSTTIVE 4IVYWXENE NE LEPPMXYOWIR TYLIIRNSLXENE 3PPM 1YYVEMRIR 1EREKIQIRX )ZIRXW

8YPIZEMWYYHIR NSLXENYYW 1ME 6MMXXE /MZMRIR ')3 7IRMSV 4EVXRIV 'PEVS 0IEHIVW 3] )WMQMIW WXVEXIKMEZEMOYXXENERE 7XVEXIKMER YYHMWXENE NE XSMQIIRTERMNE /MQQS 7YSQMRIR 4EVXRIVM XIORMMOER XSLXSVM 4IVJIGXS 3] 8SMWMRENEXXIPYE WXVEXIKMWIWXE NSLXEQMWIWXE )IVS :EEVE 4VSJIWWSVM ,EROIR 7ZIRWOE ,ERHIPWL}KWOSPER ;MR [MR [MR HIWMKR ÂŻ NEXOYZER YYHMWXYQMWIR QYSXSMPY :IWE %YZMRIR 0YSZYYW NE XYPIZEMWYYWNSLXENE STTSVXYREEXXSVM (E^^PI 3] )PmQ]OWIX NE OIWOYWXIPYX WXVEXIKMER OIWOM}Rm 4EYPM .YYXM TVSJIWWSVM .83

4mmNSLXENE 4mMZM /mVOOmMRIR 7YSQIR /ERWEPPMWSSTTIVE

0YSZEX WXVEXIKMEX 1EVOS 4EVOOMRIR =VMX]WOEWZYR EWMERXYRXMNE 7IIHM 3] 4mMZmR ]LXIIRZIXS NE XYPIZEMWYYHIR XIVZIMWIX 1MVNE 1YXMOEMRIR 77.7 R TYLIIRNSLXENE

3LNIPQE NE MPQSMXXEYXYQMWIX [[[ NXS Â˝ WXVJSSVYQM 0MWmXMIXSNE ,MRXE Âş EPZ

antero tala, AYT:n kassanjohtaja

4EPEGI +SYVQIX NYLPEOIVVSW ,IPWMROM

Palvelut. //////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////

kysymystä palkasta

Työskenteletkö esimies- tai asiantuntijatehtävissä yksityisellä sektorilla? Silloin palkkasi määräytyy sinun ja esimiehesi välisissä neuvotteluissa. Kuluta kymmenen minuuttia tämän jutun lukemiseen, niin osaat hinnoitella työsi paremmin. Teksti Satu Rämö Kuva SHUTTERSTOCK

1 Palkan määrä riippuu työn vaativuuden ja Paljonko minun kuuluu saada palkkaa?

siihen liittyvän osaamisen lisäksi esimerkiksi takana olevan työuran pituudesta, työnantajayrityksen koosta ja sijaintipaikkakunnasta. Työsi hinta määräytyy palkkaneuvotteluissa. – Ota selvää tilastoista. Vuosittain julkaistava SEFEn palkkatasotutkimus kertoo, mitä eri aloilla ja eri tehtävissä työskentelevät ekonomit tienaavat, palkkaneuvontaa SEFEssä antava Pirjo Mitjonen kertoo. SEFEn jäsensivuilta löytyvä Palkkatutkatyökalu laskee annettujen taustatietojen, kuten ekonomi-iän, asematason, tehtävän 42

1.11

ja toimialan, perusteella mediaanipalkan ja hajontaluvut F75 ja F25. Lisäksi se näyttää palkkakäyrän, joka kuvaa palkan kehittymistä iän mukaan. Palkkatutkaa käytettiin viime vuonna yli 4 000 kertaa. Palkkaukseen liittyvät asiat mietityttävät monia.

2 Työsuhteen alussa käydään palkkapyyntöön Milloin palkka kannattaa ottaa puheeksi?

perustuvat neuvottelut. – Palkasta kannattaa keskustella myös silloin, kun työtehtävät muuttuvat vastuullisemmiksi. Työtehtävien vaatiessa enem-

män palkankin kuuluu muuttua, neuvoo Mitjonen. Henkilökohtaisista palkankorotuksista neuvotellaan esimiehen kanssa joko kehityskeskustelussa tai erillisessä palkkakeskustelussa.

3 Rahoitus- ja vakuutusalan työehtosopimukMilloin palkka- tai kehityskeskustelut käydään?

sessa on sovittu palkkakeskustelumallista, joka velvoittaa työnantajan käymään palkkakeskustelun työntekijöiden kanssa. Muilla aloilla vastaavaa mallia ei vielä ole käytössä.

/////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////

Useimmissa yrityksissä käydään kuitenkin säännöllisin väliajoin kehitys- tai palkkakeskusteluja. Jos sinun työpaikallasi vastaavia keskusteluja ei käydä, raivaa neuvotteluille itse aikaa. Koska palkka määräytyy yksilökohtaisesti, pyytäjän on oltava aktiivinen. Ota palkka puheeksi vaikka kun tiedät tehneesi hyvää työtä. Korotukselle on hyvät edellytykset, jos pystyt linkittämään oman suorituksesi yrityksen menestymiseen.

4 Tutustu palkkatilastoihin ja yritä selvittää Miten valmistaudun palkkaneuvotteluun?

yrityksen yleinen palkkataso. Ota myös selvää, löytyykö yritykseltä erillinen palkkapolitiikka, josta löytyvät yrityksen palkkausperiaatteet ja -neuvotteluaikataulut. Ongelmaksi voi tosin muodostua se, että yrityksellä ei ole selkeää palkkapolitiikkaa. – On hämmästyttävää, että monella yrityksellä ei ole kirjallista palkkapolitiikkaa, vaikka se selkeyttäisi yrityksen tavoitteita ja samalla lisäisi palkkauksen läpinäkyvyyttä ja näin sen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta, Mitjonen sanoo. Mieti myös omaa tilannettasi. Onko työsi vaatimustaso kasvanut? Oletko kehittänyt osaamistasi siten, että se hyödyttää työnantajaasi? – Perustele esimiehellesi, miten oma kehittymisesi ja työpanoksesi on hyödyttänyt työnantajaa. Kerro, miten olet työlläsi luonut lisää arvoa yritykselle.

Huolehdi siitä, että kaikki neuvotteluissa käydyt asiat kirjataan muistiin.

5 Älä vedä keskusteluun omaa henkilökohMiten palkkaneuvottelun voi mokata?

taista elämääsi. – Palkankorotusta ei kannata perustella esimerkiksi kasvaneella perheellä. Sellaiset asiat eivät liity mitenkään työnantajaan, Mitjonen neuvoo. Älä nosta haarukkaa neuvottelupöydälle. Anna tarkka luku. – Jos tarjoat työnantajalle arviota kahden summan välillä, hän ei mitä todennäköisimmin tarjoa summaa arviosi yläpäästä.

6 Samanarvoisissa tehtävissä, samanlaisella Pyytävätkö naiset vähemmän palkkaa kuin miehet?

kokemuksella ja tekemisellä ekonominainen ansaitsisi yksityisellä sektorilla melkein 12 prosenttia vähemmän kuin ekonomi-

Palkankorotukselle on hyvät edellytykset, jos pystyt linkittämään suorituksesi yrityksen menestymiseen. mies, selvisi SEFEn vuonna 2008 teettämä palkkauksellista epätasapainoa käsittelevästä tutkimuksesta. – Kyllä meille valitettavasti tulee välillä soittoja, joissa kysytään, voinko pyytää tällaista palkkasummaa, vaikka olen nainen, Mitjonen sanoo. Yleensä iäkkäämmät naiset hinnoittelevat työnsä alakanttiin. Nuoremmat ovat rohkeampia pyytämään.

Lisää tietoa  Palkkatutka on uusimman palkkataso-

 Palkkatasotutkimus vuodelta 2010 löy-

tutkimuksen tietoihin perustuva netti-

tyy tämän lehden välistä. Palkkatilas-

työkalu SEFEn jäsensivuilla osoitteessa

toista saa lisätietoa SEFEn palkkaneu-

www.sefe.fi/portal/fi/palvelut/palkkaneuvonta

vonnasta puh. 0201 299 206.  Palkkaukseen liittyvissä juridisissa eri-

 YTN:n palkkaopas Paranna palkkaasi

tyiskysymyksissä auttavat SEFEn oi-

kannattaa lukea ennen palkkaneuvot-

keudelliset palvelut puh. 020 693 205.

teluja. Opas löytyy SEFEn jäsensivuilta.

VOIMA YRITYKSEN

Yritysten koulutustarpeet ovat yksilöllisiä. Hyvä koulutusratkaisu elää ajassa ja tukee liiketoiminnan kehitystä, lyhyinä täsmäiskuina tai kattavina tutkintoina. Yrityskohtaisella koulutuksella syntyy tunnistettava muutos.

Lue lisää: markinst.fi tai ota yhteyttä myyntijohtaja Ari Kuneliukseen, puh. 040 876 7979, ari.kunelius@markinst.fi

ON SEN AMMATTILAISISSA

Tunnistettava muutos.

Ajassa.

Kriisien ennakointia ja hallintaa Marraskuussa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun juhlasalin tunnelma oli arvokas ja odottava. Lähes kolmensadan ekonomomin ja opiskelijan katseet kääntyivät ovelle: illan pääpuhuja presidentti Martti Ahtisaari saapui saliin dekaani Eero Kasasen kanssa.

yseessä oli Helsingin Ekonomien 75-juhlavuoden huippuseminaari kriisien ennakoinnista ja hallinnasta. Ensimmäistä kertaa HEKOn historiassa tapahtuman pääpuhujana oli presidentti-nobelisti. Tapahtuman tuotti Konsuli-Klubi, joka on yksi HEKOn 19 kerhosta. Klubin puheenjohtaja Yrjö Somersalmi avasi tapahtuman. Avauksen jälkeen estradi oli presidentin, piispan ja kanslerin. Presidentin alustuspuheen jälkeen piispa Eero Huovinen ja kansleri Aatto Prihti tenttasivat Ahtisaarta paneelikeskustelussa illan aiheesta. Kriisit ovat osa meidän jokaisen elämää. Eteen tulee henkilökohtaisia konfliktitilanteita kuin myös kansakuntaa laajemmalti, jopa globaalisti, koskettavia kriisejä. Kriisin luonteesta riippumatta se mullistaa aina yksilön elämää. Kriisien hallinnassa pätevät kuitenkin samat periaatteet – oli kyse konfliktista työpaikalla tai valtioiden välisestä sodasta. Kriisien ennakointi ja niiden välttäminen on aina helpompaa kuin kriisin hallinta ja ratkaisu. Kriisin puhjettua mahdollisimman aikainen puuttuminen tilanteeseen edesauttaa ratkaisuun pääsyä. Tämä edellyttää asianosaisten osallistamis-

1.11

ta ja sitouttamista yhteiseen päämäärään. Sovintoon pääsy on mahdollista, kun kaikki osapuolet sitä vilpittömästi haluavat. Kriisien hallinnalle on olennaista, että omaa kyvyn tehdä päätöksiä tietämättä kaikkia seurauksia. Presidentti Ahtisaari linjasi, että kriisien hallinnan ja ratkaisun kannalta kaikkien osapuolten läsnäolo neuvotteluissa on tärkeää – vaikka kaikkien mielipiteistä ei pitäisikään. Acehin rauhanneuvotteluissa yksi edustaja olikin todennut: ”Kohdellaan toisiamme arvok Crisis Management Initiative (CMI) on itsenäinen, voittoa tavoittelematon järjestö, joka tuottaa sekä tietoa että käytännön

kaasti. Vaikka kuinka vihaisimme toisiamme, olemme loppujen lopuksi aivan samanlaisia pulliaisia.” Avoin vuorovaikutus, toisten tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen ovat kriisien hallinnassa avainasemassa. Rakentava tuki sekä lähtökohtien totuudenmukaisuus vievät neuvottelua oikeaan suuntaan. Näennäisesti sama arvomaailma voi tarkoittaa käytännössä aivan päinvastaista eri ihmisillä. Ahtisaaren mukaan on inhimillistä, että tuntemattomaan on helppo suhtautua kielteisesti. Sopimuksen täytyy syntyä ilman osapuolien arvojen pettämistä. Presidentti Ahtisaaren sanoin: ”Mistään ei ole sovittu, ennen kuin kaikesta on sovittu.”

ratkaisuja rauhanprosesseihin ja konfliktien ratkaisuun.  CMI:llä on hankkeita ja toimeksiantoja usealla kriisialueella.  CMI:n toiminta perustuu laajoille kansainvälisille verkostoille ja se yhdistää tutkimuksen, toiminnan ja vaikuttamisen.  Presidentti Martti Ahtisaari perusti CMI:n vuonna 2000 presidenttikautensa jälkeen ja toimii edelleen järjestön hallituksen puheenjohtajana.

 Helsingin Ekonomit ry – HEKO on yksi SEFEn jäsenyhdistyksistä.  HEKOn jäsenistö koostuu lähes 17000 Uudellamaalla vaikuttavasta ekonomista.  HEKOn tarkoituksena on jäsenten ammatillinen kehittäminen ja verkostoituminen.  Yhdistys järjestää vuodessa noin 250 tapahtumaa. Lisätietoja: www.heko.fi

/////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////

Ekonomiliiton opetuspalkinto Turun kauppakorkeakoululle

EFEn vuosittain järjestämässä opetuspal-

paljon erittäin hyviä kursseja, jotka opiskelijat

Opiskelijapalautetta arvostetaan. Val-

kinto-kilpailussa etsittiin kauppatieteel-

kokevat antoisiksi ja innostaviksi, palkintoraa-

mistuneista ja opiskelijoista koostuneen pal-

din puheenjohtaja Maria Bäck totesi.

kintoraadin mukaan Turun kauppatieteiden

listen yksiköiden kursseista innostavaa perusopintojaksoa. Kilpailun voittajaksi valittiin Turun

Teeman valinnalla SEFE halusi erityisesti ko-

ylioppilaat -yhdistyksen esityksestä kävi ilmi,

kauppakorkeakoulun kurssi LOGY Logistiikan

rostaa peruskurssien merkitystä opintojen al-

että kyseessä on opetusmenetelmien puoles-

perusteet ja vastuuopettaja Harri Lorentz.

kutaipaleella ja siinä, miten opiskelijat kokevat

ta erittäin hyvä kurssi opiskelijoille.

Vuonna 2010 etsittiin opintojaksoja, jotka

yliopisto-opinnot. – SEFE haluaa opetuspalkinnollaan allevii-

väksi kurssin kehittämisessä. Erityisesti kiitel-

dattamaan opiskelijansa opetettavan aineen

vata, että vaikka tutkimus monesti mielletään

tiin runsasta vierailijaluennoitsijoiden hyödyn-

perusteisiin, olleet innostavia ja oppimisläh-

yliopistojen ykköstehtäväksi, ilman laadukasta

tämistä. Opiskelijoiden käyttämä aika ja tekemä

töisiä, ovat kattaneet käsiteltävän aiheen laa-

ja innostavaa opetusta on mahdotonta tuottaa

työ oli saatu hyvin hyödynnettyä, ja opiskeli-

jasti ja toimivat kannustimena jatkaa opintoja

tulevien vuosien tutkijoita tai saattaa tutkimus-

jat selkeästi olivat saaneet paljon irti kurssista.

syvemmälle aiheeseen.

tuloksia ja osaamista laajemmin yhteiskunnan

Ekonomiliiton opetuspalkinto on 6 000 euroa.

käyttöön, SEFEn toimitusjohtaja Katrina Har-

Palkinto jaettiin SEFEn 75-vuotisjuhlassa Hel-

juhahto-Madetoja painotti.

singissä marraskuussa.

– Jätettyjen esitysten suuri määrä osoittaa, että Suomen kauppatieteellisissä yksiköissä on

Kirja hallitusten noviiseille ja konkareille TEKSTI PENTTI VANHA-AHO Tampereen Teknillisen Yliopiston neuvottelutaidon lehtori

Opiskelijapalautetta oli käytetty aidosti hy-

ovat onnistuneet poikkeuksellisen hyvin joh-

Jäsenmaksut 2011

hdistyksen hallituksen työskentelystä ja hallituksen pelisäännöistä on ilmestynyt Seppo

Vuoden 2011 jäsenmaksulaskut on

Paasolaisen kirja Yhdistyksen hallituksen pelisäännöt – yhteistyösopimuksella tuloksiin.

postitettu kaikille ekonomijäsenille

Keskeistä Paasolaisen mukaan on hallituksen kokonaistoiminnan ymmärtäminen ja yhteisten

tammikuun lopulla. Jos olet valinnut

pelisääntöjen kehittäminen. Yhteistyösopimuksella voidaan parantaa toiminnan laatua ja saada

jäsenmaksun maksettavaksi neljässä

enemmän tuloksia aikaan.

erässä, huomaathan, että saat kaik-

Kirjassa käsitellään yhdistyksen hallitusta sekä muodollisena päätöksentekijänä että hallituk-

kien erien tilisiirrot yhdellä kertaa.

sen toimintatapoja sosiaalisena yhteisönä. Kirja kattaa hallitustyöskentelyn vaatimukset perusyhdistyksestä liiton hallitukseen. Kokoustoiminnan käytännöllisyys havainnollistuu, samoin päätöksenteon problematiikka. Hallitusten konkarit hyötyvät uudenlaisesta ajattelusta ja ideoista, jos haluavat kehittää ja muuttaa toimintansa pelisääntöjä. Toisaalta noviisien pitäisi lukea kirja ennen kuin luutuvat perittyyn hallitustyöskentelyn muotoon. Aloittelevien ei pidä säikähtää tiedon perinpohjaiselta vaikuttavaa esitystapaa. Paljon voi ohittaa ja hyödyntää vain ensisijaisesti tarvitsemansa tiedon. Kirjassa on hiukan rasitteena kaiken sanomisen tarve, mutta toisaalta kirjoitustapa ja näkökulmien yhdistely luovat väljyyttä sisältöön. Käsitteet on kirjassa määritelty ja selvennetty hyvin.

Tilaa e-lasku. Tiesithän, että voit saada jäsenmaksun myös sähköisenä e-laskuna suoraan omaan verkkopankkiisi! Voit tehdä e-laskusopimuksen milloin tahansa verkkopankissasi, tunnistetietoina tarvitse jäsennumeron ja henkilötunnuksen.

Niitä on tarvittaessa avattu esimerkein. Selviksi tulevat niin toimintakertomus ja sen luonne kuin sosiaalinen laiskottelu. Kirjoittaja uskaltaa ottaa kantaakin muutamiin hallituksen pelisääntökysymyksiin, eikä vain

Jäsenmaksualennukset. Jäsenmaksusta myönnettävien alennus-

esittele ideaaliratkaisuja. Esimerkkinä vaikkapa varajäsenten rooli ja

ten käsittely on muuttunut vuoden

heidän osallistumisoikeutensa kokouksiin. Käsikirjamaisuutta tukee

2011 alusta. Alennukset lasketaan

hyvä sisällysluettelo ja pääkohtien looginen jaksottelu.

kuukausikohtaisesti alennusperus-

Lähdeluettelo on sinällään kattava, mutta sen laadintaperuste on-

teen todellisen voimassaoloajan

nahtaa hiukan. Lehtiartikkelit olisi voinut koota omaksi luettelokseen

mukaan ja alennusperusteesta tar-

haastateltujen nimiluettelon tapaan. Kirjoittaja olisi voinut myös

vitaan todistus. Alennusperusteen

tarkistaa muutamien englanninkielisten teosten ajantasaisuuden.

on oltava voimassa vähintään 3 kk.

Aihealueen kirjoissa näkökulma on usein varsin kokoustekninen ja

Katso lisätietoja www.sefe.fi -> Eko-

niissä on totuttu tarkastelemaan hallituksen toimintaa aika sup-

nomijäsenyys -> Jäsenmaksu.

peasti. Poikkeuksiakin kirjoissa on. Tämä on yksi niistä. Lisätietoja: www.protaito.fi

SEFE KEHITTÄÄ JA KOULUTTAA

////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////

EkonomiEsimies-ohjelma, kevät 2011 1. Leadership Challenge Vuorovaikutteinen verkko-ohjelma haastavista esimiestyön tilanteista. Hinta 20 euroa. Käyttäjätunnusten tilaus:

Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto Nenoselle ja Storbackalle

konomiliiton parhaan yrityskirjan kirjallisuuspalkinnon vuonna 2010 sai Suvi Nenosen ja Kaj Storbackan teos Markkinamuotoilu. Palkinto on suuruudeltaan 20 000 euroa. Tun-

nustuspalkinnon sai Marko Erolan teos Paras sijoitus ja kunniamaininnan Maija-Riitta Ollilan kirja Johtajan parempi elämä. Suvi Nenosen ja Kaj Storbackan voittajakirjaan Markkinamuotoilu – Johdatko markkinoi-

pirjo.mitjonen@sefe.fi

ta vai johtavatko markkinat sinua? Raati suhtautui ensin hieman epäuskoisena: outo muoto,

2. Kirjallisuustehtävät verkossa

rohkea taitto ja kuvitus kuin lastenkirjassa. Sisältä paljastui kuitenkin – tai juuri siksi – täysin

Suoritusajankohta 4.-8.2. tai 13.-17.5.

uusi ote vanhaan asiaan, uusia ja useita eri näkökulmia markkinoihin. Eteenpäin katsova kirja

Hinta 40 euroa. Huom! Kirjallisuuslista

tuo teknisten innovaatioiden tilalle markkinainnovaatiot. Ne tarjoavat Suomelle ja maamme

uusittu

yrityksille jopa maailmanlaajuista käytettävyyttä ja sovellettavuutta. Case-esimerkit valai-

3. Lähikoulutus

sevat asiasisältöä johdonmukaisesti.

28 tuntia, hinta 250 euroa Helsinki: pe 28.1., pe 11.2., pe 11.3. ja

Tunnuspalkinto räväkälle sijoituskirjalle. Tunnustuspalkinto, suuruudeltaan 6 000

pe 1.4. klo 13-20. Sokos Hotel Presidentti

euroa, myönnettiin Marko Erolan teokselle Paras sijoitus – Itsepuolustusopas sijoittajille.

Jyväskylä: ke 9.2., to 10.2., to 17.3. ja pe 18.3.

Palkintoraadin mukaan Erola on räväkkä, suora ja kriittinen, mutta analyyttinen kirjoittaja.

Sokos Hotel Alexandra

Hänen kerrontansa on helppolukuista, mutta myös uskottavaa ja vastuuntuntoista. Vaikka

Vaasa: to 17.2., pe 18.2., to 17.3. ja pe 18.3.

kirja kertoo olevansa opas sijoittajille, se ei jää vieraaksi sijoituskohteita johtaville tai sijoi-

Sokos Hotel Vaakuna

tuksia välittävillekään tahoille.

4. Oman esimiesosaamisen kehittämistyö

Kunniamaininnan sai Maija-Riitta Ollilan Johtajan parempi elämä. Raati katsoi Ollilalla ole-

Helsinki: lähipäivät pe 21.1., pe 11.2. ja

van ilmaisun rikkautta ja sujuvuutta niin, että teos muistuttaa kaunokirjallisuutta. Sisältö on

pe 25.3. Hinta 300 euroa.

kuitenkin niin tärkeää ja painavaa, että siihen on syytä syventyä kaikessa rauhassa sopivissa

Tampere: lähipäivät ma 31.1., to 17.2. ja

annoksissa. Kirja puhuttelee lukijaansa henkilökohtaisesti ja kytkee hänet yhteen muun or-

ma 11.4.

ganisaation kanssa. Teos on lohdullinen ja lohduttava, jopa jaksamista tukeva kokemus johtajalle tai muulle lukijalleen.

Johtajuus!-kirja – pohdintaa esimiestyöstä eri

Palkintoa tavoitteli kaikkiaan 42 uutta teosta. Esiraati valitsi näistä viisi kirjaa ehdolle pal-

näkökulmista. Tilaa omasi osoitteesta krista.

kinnonsaajaksi. Voittajat julkistettiin Suomen Ekonomiliiton 75v-juhlan yhteydessä järjeste-

salo@sefe.fi

tyssä palkintojen jakotilaisuudessa Finlandia-talolla marraskuussa.

Lisätietoja www.sefe.fi ->Jäsensivut-

suomalaisen liikkeenjohdollisen kirjallisuuden tasoa, arvostusta ja käyttöä. Ekonomiliiton kir-

>Kehity ammatissasi-> EkonomiEsimies tai

jallisuuspalkinto on jaettu aikaisemmin seitsemän kertaa Pro Oeconomia -nimellä.

Joka toinen vuosi jaettavan Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinnon tarkoituksena on kohottaa

birgit.lindholm@sefe.fi, puh. 0201 299 249

Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinnon palkintoraadissa olivat professori Christian Grönroos

tai pirjo.mitjonen@sefe.fi, puh. 0201 299 247.

Svenska handelshögskolanista, markkinointi- ja viestintäjohtaja Anne Korkiakoski Kone

Ilmoittautuminen www.sefe.fi-> Jäsensivut-

Oyj:stä ja ympäristöministeri Paula Lehtomäki.

>Tapahtumakalenteri ja ilmoittautuminen

Tunteet peliin -seminaari

Yleisöäänestyksessä yli 300 ehdotusta. Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto 2010

Tunteet peliin -seminaari pidetään Kuopiossa

yleisöäänestyksessä saimme yli

25.3.2011. Tarkempi paikka vahvistuu

300 ehdotusta. Yleisöäänestyk-

alkuvuodesta.

sessä eninten ääniä sai Marko Erolan teos Paras sijoitus kan-

Projektikoulutus-seminaarit Rovaniemi 5.4.

nassaan heti Maija-Riitta Ollilan kirja Johtajan parempi elämä. Yleisöäänestykseen osallis-

Kouvola 14.4.

tuneiden kesken arvottiin 300

Hämeenlinna 12.5.

euron lahjakortti voittajan itsensä valitsemaansa kirjakauppaan. Voittajaksi arvottiin Elisa T.

1.11

Kylterit.

TEKSTI EERO PÄTÄRI KUVA KAROLIINA PAATOS

LUT:n joukkue voitti sijoitusanalyysikilpailun

appeenrannan teknillisen yliopis-

kertaa myös Suomessa. Kilpailun tavoitteena

kuusi suomalaista yliopisto- tai korkeakoulu-

ton kauppatieteellisen tiedekunnan

on lisätä sijoitusalan kiinnostavuutta tulevien

joukkuetta.

rahoituksen pääaineopiskelijoiden

osaajien keskuudessa ja kehittää alalle pyrkivi-

CFA Institute on vuonna 1962 perustet-

joukkue voitti marraskuussa Suomen

en analyysitaitoja. Suomen finaali oli osa maail-

tu kansainvälinen, voittoa tavoittelematon

finaalin CFA Global Investment Research Chal-

manlaajuista yliopisto-opiskelijoille järjestettä-

järjestö, jolla on jäsenenä yli 100 000 sijoi-

lenge -sijoitusanalyysi-kilpailussa. Joukkue pal-

vää sijoitusanalyysikilpailua, jossa 3–5 hengen

tusammattilaista 134 maassa. Järjestö toimii

kittiin lisäksi Suomen esikarsintojen parhaasta

opiskelijaryhmät laativat sijoitusanalyysin pai-

maailmanlaajuisesti sijoitustoimialan edellä-

kirjallisesta raportista SEFE Awardilla.

kallisesta pörssinoteeratusta yhtiöstä.

kävijänä asettaen sijoitusalan ammattilaisille

LUT:n joukkue kisasi Tampereen ja Vaasan

LUT:n voittoisaan tiimiin kuuluivat opiskelijat

mahdollisimman korkeita eettisiä, koulutuk-

yliopistojen tiimien kanssa kansallisesta voi-

Antto Alenius, Topias Kukkasniemi, Lasse

sellisia ja ammatillisia vaatimuksia. Lisäksi CFA

tosta sekä samalla edustuspaikasta Madridissa

Lemberg, Anssi Pakarinen ja Atte Rissanen.

Institute hallinnoi sijoitusalan ammattilaisille

maaliskuussa järjestettävään Euroopan, Lähi-

Tiimin sparraajina toimivat LUT:n rahoituksen

suunnattua Chartered Financial Analyst eli CFA

idän ja Afrikan maiden yhteiseen finaaliin. Fi-

professori Eero Pätäri, tutkijatohtori Kashif

-opinto-ohjelmaa sekä sijoitustoiminnan luo-

naalin voittajajoukkue matkaa vielä Yhdysval-

Saleem ja tutkijaopettaja Sheraz Ahmed sekä

tettavaa tuottoraportointia edistämään ke-

tojen Omahassa huhtikuussa järjestettävään

tuomariston nimeämänä mentorina työeläke-

hitettyjä Global Investment Performance eli

globaaliin loppukilpailuun.

yhtiö Varman salkunhoitaja Hanna Kaskela.

GIPS-standardeja.

Global IRC järjestettiin tänä vuonna toista

Global IRC:n Suomen osakilpailuun osallistui

Palkkasuositukset ensi kesälle

yltereiden kesätyöpalkkasuositukset pe-

Palkattaessa opiskelija työsuhteeseen pro

koulutusta vastaavissa, vakituisissa ei-esimies-

rustuvat syksyllä 2010 tehtyyn tutkimuk-

gradu –työskentelyn ajaksi suositellaan mak-

tehtävissä, kun opiskeluajalta ei ole pitkäaikais-

seen, yleiseen ansiotasokehitykseen ja vuoden

settavaksi 2 300 euron kuukausipalkkaa. Kun

ta työkokemusta. Suositus koskee kokonaisan-

2011 ennusteisiin. SEFEn suosituksista voi ha-

korvaus toimeksiantona tehdystä pro gradu

sioita ilman tulospalkkausta.

kea tukea omiin palkkaneuvotteluihin, mutta

-tutkielmasta maksetaan muulla tavoin kuin

mitään ehdottomia alarajoja ne eivät ole.

kuukausipalkkana, suositus korvauksen suu-

SUOSITUS 2011 (€) Opintopisteitä

Suositukset koskevat työtä, jossa pääset

ruudeksi on 6 500 euroa. Jos graduun liittyy

käyttämään ekonomikoulutuksessa hankkimi-

laajahko projektityö, joka hyödyttää toimek-

asi oppeja ja valmiuksia. Otathan huomioon,

siantajaa, tulisi kertakorvauksessa huomioida

että joillain toimialoilla toimihenkilöiden palkka-

myös tämä lisätyö.

us pohjautuu työehtosopimuksessa sovittuihin

Yksityisen sektorin alkupalkkasuositus vuo-

taulukkopalkkoihin tai harjoitteluajan palkkoihin.

delle 2011 on 2 950–3 350 euroa kuukaudessa

< 120 op 120-180 op 180-220 op 220 op <

Helsingin talousalue 1900 1980 2080 2200

Muu maa 1750 1800 1860 1960

KYLTERILTÄ

/////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////

Kantava tunne

uoden alussa kauppatieteilijät täyttivät yliopistojen käytävät innolla ja tarmolla, joka kumpusi lähinnä uusien alkujen hurmasta. Vuodenvaihde toi mukanaan

usein paljon lupauksia muutoksesta, kun ihmiset ovat vielä joulukuun viimeisiksi teoikseen vannoneet parempien elämätapojen, henkisen kehityksen tai työelämässä määrätietoisesti etenemisen puolesta. Tammikuu toi mukanaan myös uudet kylterihallitukset, jotka aikovat alkuihastuksen huumassa tehdä juuri tästä vuodesta parhaan koko järjestönsä historiassa. Mahtavaa olisi, jos tämä into ja varauksettoman lämpimät tunteet omaa järjestöä kohtaan kestäisivät koko vuoden lävitse. Niin kuin kaikissa muissakin suhteissa, tässäkin tapauksessa ihastuksen vaaleanpunainen kupla odottaa kuitenkin puhkeamistaan realiteetteihin.

Heippa! Olen Kivelän Heidi ja opi skelen kolmatta vuotta Tampereen ylio pistossa pääaineenani yrityksen hallint o. Kuluneet 22 vuotta olen asunut tutust i ja turvallisesti kotikaupungissani Tam pereella ja niin TAMPEREEN tulee olemaan jatkossaki n, sillä toimin UUSI KYLLI vuoden alusta alkaen Tam ESITTÄYTYY pereen kylteriyhdyshenkilönä, tuttavalli semmin kyllinä. Vuosi 2010 kului Boomin hallituksessa projektiva staavan pestin parissa ja nyt ole n innoissani kylliajan uus ista ja erilaisista haasteista. Vap aa-ajallani pelaan jalkapa lloa , mikä täyttääkin tehokkaasti kalenterini tyhjät kohdat . En ole aivan edeltäjäni veroinen Seiskan kääk-ju orujen asiantuntija, mutta Sal kkareiden juonikäänteis tä tai Tuuriohjelman sattumuksista kanssani voi aina tulla jutt elemaan! Toivon myös, että nykäise t hihasta, soitat tai laitat säh köpostia, mikäli mitä tahansa SEFEen liittyvää juolahtaa mieleesi.

Pienikin kina jonkun hallituksen jäsenen kanssa, jostain syystä epäonnistunut tapahtuma tai vain motivaationpuute kiireen keskellä osoittavatkin yhtäkkiä, ettei järjestössä toimiminen ole kaksitoista kuukautta kestävä sambakarnevaali. Pienet vastoinkäymiset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että

Henkilövaihdoksia

positiivisten tunteiden pitäisi kuihtua ja muuttua täysin. Niin

Kylteripuheenjohtajien verkoston kokoonpano uudistui vuodelle 2011.

kuin jokainen naistenlehtikin tietää, suhteen eteen on oltava

Verkostoon kuuluvat:

valmis tekemään töitä. Pitää osata kommunikoida ja kuunnella,

Topias Nurminen / Boomi

Jaakko Meronen / Pörssi

Aki Illikainen / Enklaavi

Cecilia Gundersby / SHS

järjestönsä väliseen suhteeseen. Ilman tunnetta siitä, että te-

Joni Vatjus-Anttila / Finanssi

Linda Moed / SSHV

kee tärkeää työtä jota arvostetaan, hallitus lakkaa pian olemas-

Annukka Erkheikki / Futuuri

Juho Harmaa / TuKY

ta.

Lauri Heiliö / KY

Ville Hellström / Warrantti

olla kannustava ja saada itse kiitosta. Tämä pätee harvinaisen hyvin myös vapaaehtoisen ja hänen

Kun kannustimena ei ole palkkio ja pakotteena on vain vel-

Otto Salo / Merkantila Klubben

vollisuudentunto, toimivuus ei ole itsestäänselvyys. Vain tur-

Eemeli Jaskio / Optimi

Lisäksi läsnäolo- ja puheoikeudella

vallinen toimintaympäristö luo motivaatiota ja uskallusta teh-

Anna Johansson / PorKY

Niko Uusitalo / Probba

dä toiminnasta aina vain parempaa ja kehittyneempää.

Jere Finning / Preemio

Ihanteellisin tilanne olisikin, jos vapaaehtoista toimintaa pääsisi harjoittamaan perheen kaltaisessa yksikössä. Jos jol-

Verkosto toimii kauppatieteellisten opiskelijayhteisöjen yhdistäjänä ja

lakulla on langat selvästi käsissään, hommia tehdään aina yh-

edunvalvojana sekä jäsentensä keskustelufoorumina. Se päättää kan-

dessä ja siteet yksilöiden välillä kestävät erimielisyydetkin, on

sallisiin kylteritapahtumien linjauksista ja pyrkii vahvistamaan kylteri-

onnistumisen kantava tunne myös loppuvuoteen asti taattu.

en yhteishenkeä ja imagoa.

Lopuksi tahdonkin toivottaa kaikille niin opintojensa, halli-

SEFEn hallituksen alainen opiskelijapoliittinen toimikunta taas käsit-

tustoimiensa kuin töidensäkin kanssa taisteleville mahtavaa

telee valtakunnallista opiskelijapolitiikkaa ja kauppatieteilijöiden edun-

alkanutta vuotta. Oikealla asenteella tästä vuodesta kehkey-

valvontaa. Toimikunnan puheenjohtaja istuu myös SEFEn hallituksessa.

tyy toivottu kokonaisvaltainen menestys!

Toimikunnassa jatkavat kaksivuotiskauden loppuun (2010–2011) Katariina Kyckling (pj), Oskar Storsjö (vpj), Tessa Viinanen, Minna

Marianne Kuusijärvi toimi Itä-Suomen yliopiston kauppatieteilijöiden Optimi-järjestön puheenjohtajana viime vuonna.

Valtari, Mari Mäki, Kati Kukkonen, Anne Liiri, Antti Johansson sekä kylteripuheenjohtajien verkoston puheenjohtaja, joka nimetään verkoston ensimmäisessä kokouksessa. SEFEn Akavan opiskelijavaltuuskunnan edustajina toimivat kaudella 2011–2012 Jouni Markkanen, Antti Johansson, Janne Lehtonen, Katri Haakana sekä varaedustajana Daniel Lahti.

1.11

/////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////

Tähtäin hallitusohjelmassa Kauppatieteiden kansallinen strategia pyrkii lisäämään kauppatieteiden opetuksen ja tutkimuksen laatua ja resursseja ensi vaalikaudella. TEKSTI VELI-PEKKA LESKELÄ KUVAT LEHTIKUVA

”S

trategia valmistuu hyvään aikaan. Sen tavoitteita voi sisällyttää seuraavaan hallitusohjelmaan ja koulutuksen ja tutkimuksen kehityssuunnitelmiin. Jo nykyinen hallitus pyrkii edistämään tavoitteiden toteutumista, opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) lupasi puheessaan. Strategian tekeminen alkoi kaksi vuotta sitten havainnosta, että kauppatieteen keinoja tarvitaan entistä enemmän globalisaation kurimuksessa. Kauppatieteellisten yliopistoyksiköiden ja laajojen taustaryhmien ajatukset tiivistyivät yhteiseksi pohjapaperiksi Suomen Ekonomiliitto SEFEn johdolla. Projektin puheenjohtajaksi kutsuttiin aluksi valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas, jonka työtä jatkoi Nokian varatoimitusjohtaja Anssi Vanjoki. – Palveluliiketoiminnan merkityksen kasvu ja liitännäisyys tuotepohjaiseen liiketoimintaan on keskeinen trendi ja kauppatieteet se tieteen alue, jonka osaamisella voidaan luoda uutta hyvinvointia yhteiskunnassa, Vanjoki arvioi. Hän kertoo myös huomanneensa Nokiassa, kuinka vaikeaa on löytää Suomesta osaajia kansainväliseen kauppaan. Myös julkisen alan tarpeisiin. Strate-

gian mukaan kauppatieteet edistävät tiedettä, hyvinvointia ja vastuullista kasvua Suomessa ja maailmalla. Siksi pitää lisätä kauppatieteellisen osaamista ja sen pohjana olevan tutkimuksen määrää. Se näkyy kestävinä, lisäarvoa tuovina innovaatioina, ratkaisuina, laatuna ja tehokkuutena Suomessa ja maailmanlaajuisilla markkinoilla. Myös tutkimuksen rahoitusta pitäisi selventää. Suomen Akatemiassa pitäisi kauppatieteille perustaa oma toimikunta, kun nyt kauppatieteet kuuluvat kulttuurin ja yhteiskunnan toimikuntaan.

Kauppatieteellistä osaamista tarjotaan myös julkisen ja kolmannen sektorin päätöksenteon avuksi, talouden kehittämiseksi, tiedepoliittisiin elimiin sekä julkisten hankkeiden ja selvitysten tueksi. Julkisen ja kolmannen sektorin päätöksenteko on yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta niin oleellista, että kauppatieteellinen tietämys ja osaaminen on saatava paremmin käyttöön. Tavoitteita toteuttamaan perustetaan Suomen Liiketaloustieteiden Yhdistys Business Schools of Finland, joka aloittaa toimintansa vuoden alkupuolella.

televat maailmalla 10 000 eurosta yli 100 000 euroon, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Eero Kasanen kertoo. SEFEn toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja kiitti marraskuun tilaisuudessa opetusministeri Virkkusta tuesta jo ennakkoon. – Projektin onnistuminen vaikuttaa oleellisesti siihen, miltä Suomi näyttää kymmenen vuoden kuluttua. Kauppatieteellisen osaamisen merkitys lisääntyy koko ajan Suomessa ja kansainvälisesti globalisaation kehityksessä, Harjuhahto-Madetoja sanoi.

Kansainvälistäkin kysyntää. Kauppa-

tieteelliselle osaamiselle on kasvava kysyntä niin Suomessa kuin maailmalla. Suomi hyötyisi tutkintojen myynnistä samalla syntyvän kansainvälisen osaamisverkoston kautta. Osaaminen houkuttaisi Suomeen uusia osaajia. Alan lainsäädäntö avautuu parhaillaan. – Australia ja UusiSeelanti myyvät yliopisto-opetusta miljardeilla dollareilla. Tutkintopaketit ovat brandituotteita: laatu maksaa. Erilaisten tutkintojen hinnat vaihStrategian tavoitteita voi sisällyttää seuraavaan hallitusohjelmaan, lupasi ministeri Henna Virkkunen.

/// SUSANNE PÄIVÄRINTA

susanne.paivarinta@pp.nic.fi

Iloton veronmaksaja

n asu Utsjoella. Asun Suomen pääkaupungissa Helsingissä. Voisi siis kuvitella, että kunnalliset palvelut ovat paitsi laadukkaita myös lähellä. Ja että palveluita saisi nopeasti. Höpö höpö. Mitä ajattelette tästä? Kännykkä soi. Päiväkodin johtaja se sieltä soittelee ja ilmoittaa, että kaksi ja puoli -vuotiaalle lapsellemme tarjotaan päivähoitopaikkaa entisen Sipoon alueelta Landbosta, vaikka asumme Helsingin ydinkeskustassa. Täh? Kodin, tarhan ja työpaikan välisiin matkoihin suttaantuisi yli 90 kilometriä päivässä. Ei. Tämä ei ole vitsi. Tämä on totta. Muuta paikkaa ei anneta. Jollemme ota paikkaa vastaan, oma moka, ei voi auttaa. Asiasta ei kuulemma voi valittaa. Että hommatkaa itse hoitaja tai siirtäkää töihin paluuta. Piste. Aivan posketonta. Törkeää ja absurdia. Mikä se on se sellainen sosiaalitoimi, joka kehtaa edes ehdottaa moista? Ei ainakaan sellainen, joka ajaa lapsen etua. Että pientä lasta raahattaisiin julkisilla kulkuvälineillä 2–3 tuntia päivässä tarhareissuille? Sitä en ole viitsinyt edes selvittää, kuinka pitkä matka bussipysäkiltä pitäisi vielä kävellä itse tarhaan. Enkä selvitä. Subjektiivinen päivähoitolaki edellyttää päivähoitopaikan tarjoamista. Päiväkodin johtajan mukaan homma on siis hoidettu, kun paikkaa on tarjottu. Ei ole. Ammattietiikka se on oltava virkamiehelläkin. Hän yksinkertaisesti kieltäytyy toimimasta päättömästi, vaikka joku sellaista edellyttäisikin. Vastuun pakoilu on tyypillistä tälle ajalle. Päiväkodin johtaja väittää, ettei ole

vastuussa siitä, mistä hän tarhapaikkaa tarjoaa, kun muuta ei mukamas ole. Että vanhempien kannattaa soittaa poliitikoille, jos tekee mieli purnata. Päiväkodin johtaja on väärässä. Hän on vastuussa siitä, että lähettelee perheitä yli 90 kilometrin pituisille tarhareissuille. Vasta sitten hän vapautuu vastuusta, kun kieltäytyy moisesta tai eroaa. Jos kaikki lääkärit, opettajat, päiväkotien johtajat ja henkilökunta kieltäytyisivät työskentelemässä kehnoissa olosuhteissa tai vastoin ammattitaitoaan, asiat alkaisivat muuttua. Myös kuntalaisten on jaksettava vaatia ja penätä oikeuksiaan. Kaikki ovat vastuussa. Helsingin päivähoitotilanteen surkeus ei ole uutinen. Se on uutinen, että tilanteen annetaan pahentua vuosi vuodelta. Kukaan ei ole mukamas vastuussa: ei poliitikot, ei virkamiehet. Ketään ei kiinnosta. Pieniä lapsia sullotaan Helsingin keskustassa tilapäisiin parakkeihin vai pitäisikö sanoa työmaakoppeihin päivähoitoon. Jos jotakin kiinnostaisi, ei sullottaisi. Sekään ei tunnu kiinnostavan, että liian monessa päiväkodissa on liian vähän henkilökuntaa, liikaa melua, liikaa täi- ja muita epidemioita ja alvariinsa vaihtuvaa henkilökuntaa. Tietääkseni Helsinki ei ole köyhä eikä kituva. Päinvastoin, Helsingin väitetään elättävän myös muuta maata. Siksi onkin outoa, ettei Helsingillä ole vara huolehtia lapsistaan, vanhuksistaan ja sairaistaan. Eikä Helsinki ole tässä yksin. En ole iloinen veronmaksaja. Korkeille veroille ei saa vastinetta. Verojen lisäksi jou-

dumme pulittamaan koko ajan enemmän euroja tiskiin, jotta voimme ostaa lääkäri-, lastenhoito- ja vanhustenhoitopalvelut. On pakko. Jos jää kunnallisen varaan, jää heitteille. Lapsemme ansaitsevat rutkasti parempaa.

1.11

EKONOMITOIMINTAA

EKONOMFÖRENINGEN NIORD Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi. 9.2 Yogaterapi del 1 16.2 Yogaterapi del 2 Niords kansli Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 Maria Stenholm, 0201 299 209

HELSINGIN EKONOMIT HEKO järjestää n. 200 tapahtumaa vuodessa. Tapahtumat ja yhteystiedot osoitteessa www.heko.fi sekä HEKOn jäsenlehdessä.

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT Menestyksekästä vuotta 2011 kaikille jäsenillemme! Tiedotamme kevätkauden tapahtumista jäsenkirjeellä, sähköpostilla ja SEFEn sivuilla. Tervetuloa mukaan!

Hallitus vuodelle 2011: pj Jurkka Sipilä (jurkka.sipila@gmail.com, puh. 0400-350177), Mikko Helén, Sari Hellman, Veli Laurila, Marko Nikkola, Niina Oksanen ja Riitta Tuhkala. Suuret kiitokset pj Tuula Korvelle ja Raimo Salolle ansiokkaasta hallitustyöskentelystä vuosien varrella!

KESKI-SUOMEN EKONOMIT Hallituksessa vuonna 2011 toimivat seuraavat henkilöt: puheenjohtaja Markku Aapakari, 1. varapuheenjohtaja Hanna-Maija Kiviranta, 2. varapuheenjohtaja Juha Pehkonen, sihteeri Saara Uusitalo, talousvastaava Anu Lajunen, viestintävastaava Jaana Kuula, uranhallintavastaava Ari Häkkinen, työmarkkinavastaava Kirsi-Marja Oinonen, koulutusvastaava Kaisu Holopainen, ja tapahtumavastaava Varpu Sneck-Lehtinen. Ekonomielämän ajankohtaisuudet, tiedotteet ja tapahtumat löydät osoitteesta www.keskisuomenekonomit.fi.

LAHDEN SEUDUN EKONOMIT Hallitukseen vuodeksi 2011 on valittu Tuula Nurminen puheenjohtajaksi, Anne Säämänen varapuheenjohtajaksi, Mika Leppänen rahastonhoitajaksi, Suvi Siven viestintävastaavaksi, Franz Mascher uranhallinta- ja markkinointivastaavaksi sekä Mika Itänen sihteeriksi. Tarkista SEFE:n nettisivuilta, että sähköpostiosoitteesi on oikein. Seuraa jäsenpostia ja ilmoittaudu mukaan tilaisuuksiimme!

sähköpostinsa/yhteystietojensa muutoksia osoitteessa www.sefe.fi.

PIRKANMAAN EKONOMIT Vuoden 2011 hallitus: Jari Hirvonen (pj), Niilo Järkäs, Pirjo Koivisto, Janika Lanne, Jukka Luoma, Elina Pelto, Sari Salomaa, Paula Syväniemi, Kai Talonen ja Arja Toivonen. Tapahtumatiedot ja ilmoittautumisohjeet osoitteesta www.pirkanmaanekonomit.fi.

LAPIN EKONOMIT

POHJOIS-SAVON EKONOMIT

Syyskokous valitsi yhdistyksen hallitukseen Hannele Karjalaisen Keminmaalta (uusi) sekä Henriikka Korhosen (uusi), Kaisa Lammin ja Tarja Porsangerin Rovaniemeltä. Lisäksi hallituksessa jatkavat Anna Jaakonsaari Pelkosenniemeltä ja Reijo Määttä Rovaniemeltä. Puheenjohtajana toimii Mari Vähäkuopus Rovaniemeltä.

Tiedotamme jäsentapahtumista sähköpostilla ja tapahtumiin ilmoittaudutaan SEFEn nettisivuilla www. sefe.fi. Jäsen voi itse tehdä omien tietojensa muutoksia samassa osoitteessa. Yhdistykselle voi lähettää sähköpostia osoitteella psekonomit@sefe.fi.

Tiedotamme jäsentapahtumista sähköpostilla. Jäsen voi itse tehdä

PORIN SEUDUN EKONOMIT Johtokunta 2011: puheenjohtaja

Nostalgiakonsertti maaliskuussa Maaliskuussa on luvassa nostalgiakonsertti Helsingin Kauppakorkeakoulun juhlasalissa. Konsertti pidetään tiistaina 1. maaliskuuta klo 17. Taina Piira ja Helana Siltala laulavat muistojen lauluja, muusikkoina ovat Seppo Hovi, Jarza Karvonen, Pentti Lasanen ja Pekka Sarmanto. Paikalla on myös Pelastusarmeijan soittokunnan orkesteri. Pääsylipun hinta on 20 euroa. Tilaisuuden tuotto menee Pelastusarmeijan lapsi- ja nuorisotyöhön. Lippuja myynnissä klo 16, jolloin myös ravintola Rafla avautuu. Tervetuloa tapaamaan tuttuja ja ottakaa ystävät mukaan! Ekonomikurssi 1955 (HKKK)

Vielä ehdit:

Kylterijäsenille ilmainen Kauppalehti SEFEn kylterijäsenet saavat ilmaisen Kauppalehden viiden ensimmäisen opiskeluvuotensa ajan. Tilauksen voit vahvistaa osoitteessa www.kauppalehti.fi/kylteri 28. helmikuuta mennessä. Etu on henkilökohtainen, ja lehden saa vain kotimaan osoitPetri Koistinen ja jäsenet Katja Laitinen, Janne Pohjolainen, Sari Räikkä-Mikkola, Raimo Tamminen, Minna Toveri, Nina Valli ja Saku Vähäsantanen. Tulevat tapahtumat löydät jäsenkirjeestä tai kotisivuilta www.porinseudunekonomit.fi.

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN EKONOMIT Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry:n uusi hallitus vuodelle 2011: pj Veikko Tapola, vpj Kirsti Honkala-Mäenpää, sihteeri Sini Lehikoinen, rahastonhoitaja Lea Karekki, viestintävastaava Kaisa Kokkonen, matkavastaava Heikki Rönkä, Hannu Luutonen ja Seppo Runsamo.

TURUN SEUDUN EKONOMIT 7.2. klo 17.30 Tervetuloa tutustumaan Turun Avantouimarit ry:n toimintaan Kuulemme lyhyen alustuksen avantouintiharrastuksesta, jonka jälkeen kaikilla

mahdollisuus saunoa ja kokeilla avantouintia. Osoite on Rykmentintie 51. Tapahtuma on ilmainen. Uimapuku mukaan. Myös sukat tai pehmeäpohjaiset tossut hyvät laiturilla kävellessä. Tapahtuman emäntänä toimii Sanna Repo. Peruutuspaikkoja voi kysyä osoitteesta tsery@co.inet.fi. 9.2. klo 17.30 Tervetuloa tutustumaan Liedon Vanhalinnaan, Vanha Härkätie 111, 21410 Vanhalinna. Tarjolla Vanhalinnan esittely, museokierros ja pientä iltapalaa. Tilaisuus on avec-tilaisuus. Tarvittaessa sovimme kimppakyydistä. Mikäli tarvitset kyytiä, ota yhteys toimistoon. Peruutuspaikkoja voi kysyä osoitteesta tsery@co.inet.fi. 15.2. klo 8 Aamiaisseminaari ’Ekonomina kulttuuriorganisaatiossa’ Linnateatterin markkinointipäällikkö Maria Koponen. Tilaisuus on maksuton jäsenille. Peruutuspaikkoja voi kysyä osoitteesta tsery@co.inet.fi.

teeseen. Kuluvan lukuvuoden lehtietu päättyy toukokuussa. Tilausvahvistukseen tarvitset jäsennumerosi. Jos se on unohtunut, löydät sen tämän lehden osoitetarrasta tai kysymällä kylteriyhdyshenkilöltäsi.

Lisää ekonomiosaamista eduskuntaan! SEFEn ekonomiehdokkaat Facebook-sivu tarjoaa ekonomi- ja kylteriehdokkaille mahdollisuuden keskustella SEFEn hallitusohjelmatavoitteista. Keskustelu on ensisijaisesti tarkoitettu ekonomi- ja kylteriehdokkaille, mutta kaikki voivat osallistua keskusteluun. Vain ekonomi- ja kylteriehdokkaat saavat kuvan ja esittelyn valokuvaosioon. SEFEn asiantuntijat osallistuvat keskusteluun vetäjinä ja kommentoijina. Sivu löytyy osoitteesta www.facebook.com/ekonomiehdokkaat. Julkaisemme kaikkien tietoomme tulleiden ekonomi- ja kylteriehdokkaiden tiedot Ekonomi-lehdessä 2/2011, joka ilmestyy 11.3. Tarvitsemme tiedot henkilön puolueesta, nimikkeestä ja vaalipiiristä. Tiedot voi toimittaa sähköpostilla osoitteeseen simo.porola@sefe.fi .

Suomen Ekonomiliitto – SEFE ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229, e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi

020 693 200 0201 299 246 0201 299 255 0201 299 246 0201 299 242 0201 299 206 020 693 255 0201 299 259 0201 299 295 0201 299 270 0201 299 265 0201 299 258 0201 299 249 0201 299 214 0201 299 295 0201 299 281 0201 299 247

Oikeudelliset palvelut – Juridiska tjänster Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister (klo 8.30–13.00) Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205 Petteri Kivelä Emilia Reinikainen (virkavapaalla – Tjänsteledighet) sijainen - vikarie Heidi Vänskä Riku Salokannel Timo Voutilainen Lasse Johansson (Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning) Anna Lavikkala 0201 299 243 Yrityksen perustamisneuvonta – startrådgivning för företagare Riku Salokannel 0201 299 219 Työskentely ulkomailla – arbete utomlands lakiasiat – juridiska ärenden 020 693 205 Heidi Vänskä 0201 299 218 Työttömyysturvaneuvonta – rådgivning i arbetslöshetsfrågor Susanna Rintala 020 693 273 Työttömyyspäivärahat – dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600 Jäsenasiat, ma–to klo 13–15 (09) 4763 7610 www.iaet.fi IAET-kassan aukioloajat Asiakaspalvelupiste, os. Ratavartijankatu 2 B, palvelee maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 10–15 sekä perjantaisin klo 10–13 (ti ja to suljettu). Edunvalvonta – Intressebevakning Neuvottelujohtaja – förhandlingsdirektör Sture Fjäder 0201 299 285

Koulutuspoliittiset asiat – utbildningspolitiska ärenden Sture Fjäder 0201 299 285 Eeva Salmenpohja (vanhempainvapaa - föräldraledighet) sijainen - vikarie Juuso Leivonen 0201 299 268 Työmarkkina-asiat – arbetsmarknadsärenden Kosti Hyyppä 0201 299 253 Johanna Hämäläinen 0201 299 289 Tage Lindberg 0201 299 252 Johanna Lähteenmäki 0201 299 287 Riikka Mykkänen (vanhempainvapaa - föräldraledighet) sijainen - vikarie Elina Das Bhowmik 0201 299 286 Ulla Niemelä 0201 299 213 Lotta Savinko 0201 299 280 Yhteiskuntapolitiikka – samhällspolitik Sture Fjäder 0201 299 285 Assistentti – assistent Maija Räsänen 0201 299 282 Muut palvelut – Övriga tjänster Ekonomi-lehti – tidningen Ekonomi Otavamedia / Kynämies (09) 1566 8540 Julkaisutilaukset – beställning av publikationer Krista Salo 0201 299 296 Järjestötoiminta – organisationsverksamhet Satu Taivainen (vanhempainvapaa - föräldraledighet) Sijainen – vikarie Teija Happonen 0201 299 277 Tapahtuma-assistentti – evenemangsassistent Hannele Hämäläinen 0201 299 212 Jäsenhankinta ja -yhteydet, ekonomit medlemsrekrytering och -kontakter, ekonomer Maria Rantamaula 0201 299 256 Asiakashallinta – kundförvaltning Tuija Mäkinen 0201 299 245 Opiskelijatoiminta – studerandeverksamhet Tanja Haapasalo (vanhempainvapaa - föräldraledighet) Sijainen - vikarie Katri Haakana 0201 299 251 Viestintä – information Eeva Riittinen-Saarno 0201 299 254 Heidi Haapalainen (vanhempainvapaa - föräldraledighet) sijainen – vikarie Simo Porola 0201 299 244 Verkkosuunnittelija – webbplanerare Jaakko Haikonen 0201 299 240 Tutkimukset – utredningar Juha Oksanen 0201 299 248 Hallinto – administration Kirsi Hurme 0201 299 276 Talous – ekonomi Leena Lillomäki 0201 299 269 Suvi Viinikainen 0201 299 271 Projektit – projekt Jarmo Jaulimo 0201 299 272 Senior adviser Markku von Hertzen 0400 610 715 Toimitusjohtaja – verkställande direktör vt. – t.f. Anja Uljas 0201 299 281 Toimitusjohtajan sihteeri – VD:s sekreterare Teija Happonen sijainen – vikarie Salla Grönholm 0201 299 279

Jäsenyhdistykset – Medlemsföreningar Ekonomiyhdistykset – ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit-Expatriatekonomerna ry

Opiskelijayhteisöt – studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Futuuri ry, Rovaniemi Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans Studentkår, H:fors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – mer information: www.sefe.fi jäsenyhdistykset ja SEFE jäsenyhdistykset www.sefe.fi medlemsföreningarna och SEFE medlemsföreningar

Kylteriyhdyshenkilöt – SEFEs kontaktpersoner Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö avustaa, kun haluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista. Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi. Hanken: Richard Varis HSE: Tommi Ora JY: Kimmo Laaksonen LTY: Anni Wahlroos OY/LY: Antti Raita KuY/JoY: Laura Vainikainen TaY: Heidi Kivelä VY ja SHHV: Mattias Högnäs TSE: Raisa Räisänen ÅA: Anna-Maria Huldén

040 410 7106 050 528 2228 050 400 0705 044 301 9632 045 677 8986 050 379 3556 050 342 8973 040 579 0536 040 508 4508 040 410 7106

0206- ja 0209 -alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

Jäsenpalvelut – Medlemstjänster Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar Sari Ridanpää Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – studerandemedlemmar Carita Erkkilä Palkkatieto – lönerådgivning Urapalvelut – karriärtjänster Ritva Heikinheimo Päivi Koivu sijainen - vikarie Arja Vuorela Leena Simonsen (Ekonomirekrytointi – ekonomrekrytering) Sirja Kulmala Taija Kääriäinen Ammatillinen kehittyminen – karriärutveckling Birgit Lindholm Tarja Tikkanen Työskentely ulkomailla – arbete utomlands Arja Vuorela Kehitysjohtaja – utvecklingsdirektör Anja Uljas Yhteysassistentti – kontaktassistent Pirjo Mitjonen

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE rf, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229, e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi

» Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

etunimi.sukunimi@sefe.fi, www.sefe.fi

if you’re alytical. It’s OK an re u’ yo if K It’s O t, the team ger, or persisten creative. Or ea discover al. If you want to ic d ra e th or r, arn playe If you want to le e. or m op el ev more. Or d ight want e world. You m th e g an ch r O n’t more. t. Maybe you ca en im er p ex r O . to theorize People . That’s OK too. ld o m a to in ut can be p om can be. You ld se ce en er iff making a d u want. be what ever yo

Apply before it’s too late! The application period for the Vaisala Giant Leap internship program is now open and ends on February 13th, 2011. www.vaisala.com/giantleap