Ekonomi 4/2011

Pilvipalvelut 6 Golla osaa jakelun 20 Homot tyÜyhteisÜssä 33 Palkkaneuvottelut 38

4.11 Ekonomien ammattilehti

Houkutteleva

Afrikka

Levottomuuksista huolimatta maanosa tarjoaa valtavat markkinat

Ole osa Aaltoa.

Lisbeth Kuitunen suoritti EMBA-tutkinnon Helsingin kauppakorkeakoulussa. Kuitunen painottaakin yhteistyötä yliopiston ja yrityselämän välillä. Hänen mielestään on sanomattakin selvää, että uusien toimintatapojen luominen korkeakoulujen ja yrityselämän välillä vie aina oman aikansa.

– Tärkeintä on luoda kanssakäymisen muotoja, jotka tuovat win-win-kokemuksia molemmille osapuolille. Mahdollisuuksia on mielestäni paljon. Kysymys on siitä, kuinka ne käytetään.

Kuitunen teki lahjoituksen varainhankintakampanjaan hyvillä mielin, mutta haluaa heittää haasteen myös lahjoituksen saajalle.

– Aalto-yliopiston velvollisuus on näyttää ja osoittaa, että se arvostaa pienempiäkin lahjoituksia.

Lisbeth Kuitunen, suunnittelu- ja viestintäpäällikkö, Rautakirja Oy, Aalto-yliopiston alumni

Lahjoita varoja uraauurtavaan suomalaiseen koulutukseen. varainhankinta.aalto.fi

Lahjoita nyt Aalto-yliopiston säätiöpääomaan, sillä valtio lahjoittaa 2,5-kertaisena kesäkuun loppuun mennessä kerätyn summan. Lisäksi yksityishenkilöiden tänä vuonna tekemät lahjoitukset (850 – 250 000 euroa) ovat verovähennyskelpoisia.

Rahankeräyslupa Saaja ja toimeenpanija: Aalto-korkeakoulusäätiö | Myöntäjä: Etelä-Suomen lääninhallitus | Numero ja myöntämis ajankohta: OKU 858 A, 11.9.2009 | Keräysaika ja -alue: 11.9.2009–10.9.2011, koko maa (ei Ahvenanmaa). Varat pääomitetaan Aalto-yliopiston säätiöpääomaan, tuotto käytetään yliopiston toimintaan.

28

4.11

Entreprenören Nyfikenhet och glädjen att skapa något nytt driver mig, berättar Aage Moustgaard.

Sisällys / Innehåll 4 Pääkirjoitus 6 Must Hyvästit kovalevylle 8 5x Ura Mitä hyötyä on esimies koulutuksesta?

10 Sarvikuonojen ja gepardien Afrikka 16 Svenska sidan Claes Andersson 17 Opinnot ja alku-ura Aktiivisuudella ja verkos toitumalla uran alkuun

20 Kansainväliset osaajat Gollalla on jakelutiet hallussa 24 Liiketoimintaosaaminen Kriisiviestintä vaatii nopeutta 27 Akateeminen vartti Ratkaisu krooniseen kasvuyrityspulaan 28 Persoona Aage Moustgaard

32

35

Klinikka Pitäisikö tulla ulos kaapista vai ei?

Lyhyet

37 Edunvalvonta Nyt neuvotellaan palkasta ja työajasta 40 Pykälät Esimiehen työsuojeluvastuu 42 Palvelut Someta itsellesi työpaikka 44 Ajassa

50 51

Susanne Päivärinta Ekonomitoimintaa

kannen kuva tommi tuomi, katri nietosjärvi tämän sivun kuvat tommi tuomi

42

Palvelut Someta itsellesi uusi työpaikka.

6

must Pilvipalvelut yleistyvät yrityksissä hitaasti.

Järjestäytyminen on voimaa

M

eitä SEFEen järjestäytyneitä ekonomeja ja kyltereitä on jo yli 47 000. Jokainen uusi jäsen on tervetullut joukkoomme. Järjestäytyminen on tapa varautua oman työelämän käänteisiin, niihin yllättäviinkin.

Järjestäytymistä mielletään usein vakuutuksena pahanpäivän varalle. Järjestäytymisen merkitys korostuukin usein kriisitilanteissa. Kun työpaikalla alkavat yt-neuvottelut ja saaneerausuhka on päällä, on helpottavaa tietää, että liitto tukee sekä henkilökohtaisesti että kollektiivisesti.

Vakuutuksen lisäksi järjestäytyminen merkitsee myös paljon muuta. Oma liitto tarjoaa koulutusta, uraneuvontaa, mentorointia ja monenlaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Tavoitteena on tukea jäsentä työelämässä ja oman työuransa käänteissä, sekä menestyksen kohdatessa että karikkovaiheiden aikana. Monet akavalaiset liitot, kuten SEFEkin, ovat tutkintopohjaisia, joten tapaat liittosi tilaisuuksissa ja tapahtumissa saman koulutuksen saaneita kollegoita ja voit vaihtaa kokemuksia sekä tarjota ja saada vertaistukea tarvittaessa. SEFE on yhteisö, jossa voi vaikuttaa osallistumalla toimintaan. On omasta aktiivisuudesta kiinni, miten paljon liitto jäsenelle antaa.

Hyödynnä jäsenyyttäsi. Käy netissä ja lue Ekonomista sekä jäsenyhteisösi viestimistä, mitä on tarjolla. Osallistu. Alueellinen ekonomiyhdistys tarjoaa paikallista toimintaa.

Jos elämä vie uudelle paikkakunnalle, sinulla on jo valmis verkosto, johon liittyä, mikä auttaa sopeutumista ja vahvistaa omaa ekonomi-identiteettiä.

Mitä enemmän meitä järjestäytyneitä ekonomeja on, sitä enemmän meillä on sananvaltaa ja vaikuttamismahdollisuuksia yhteiskunnassa, työelämässä ja koulutuksessa.

Liittosi tekee työtä sen puolesta, että ekonomiosaamista arvostetaan ja se tunnustetaan.

On järkevää pitää huolta omasta työkyvystä ja markkina-arvosta myös järjestäytymällä.

Suosittele jäsenyyttä vielä liittymättömälle kollegalle!

kuva suvi laine

Hyvää kevättä ja alkavaa kesää!

Eeva Riittinen-Saarno, päätoimittaja eeva.riittinen-saarno@sefe.fi

P.S. Muistathan myös hyödyntää vakuutusetusi lomakauden lähestyessä!

04 Ekonomien ammatti-, koulutusja jäsenlehti | Ekonomernas fack-, utbildnings- och medlemstidning

Julkaisija | Utgivare SEFE ry – Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki , P. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja | Redaktion Otavamedia Oy, Kynämies Köydenpunojank. 2 a D, 00180 Helsinki, p. (09) 1566 8510 www.kynamies.fi

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti.

Päätoimittaja | Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö | Redaktionschef Leena Leppänen, leena.leppanen@ otavamedia.fi, p. 050 328 8561 Tuottaja | Producent Sarianna Toivonen, sarianna.toivonen@ otavamedia.fi, p. (09) 1566 8558 Graafinen suunnittelija | Grafisk formgivare Katri Nietosjärvi, katri.nietosjarvi@otavamedia.fi, p. 050 346 0779 Toimitusneuvosto | Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Johanna Lähteenmäki ja Erja Vuorela SEFEstä sekä Kynämies Ilmoitusmyynti | Annonsförsäljning Myynti, Försäljning Media Duo Oy, www.mediaduo.fi Varaukset, Reserveringar Tiina Myllykangas, tiina.myllykangas@otavamedia.fi, p. (09) 1566 502 Jäsenyhdistysuutiset | Medlemsnyheter SEFE, Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@ sefe.fi Osoitteenmuutokset | Adressförändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset | Prenumerationer Otavamedia, p. (09) 1566 65, faksi (09) 1566 511 (myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset) Hinta | Pris 65 euroa/vsk Repro | Aste Helsinki Oy Paino | Tryckeri PunaMusta, Joensuu www.ekonomilehti.com Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta.

Seuraava Ekonomi ilmestyy 23.6.2011, jäsenyhdistysten tiedotteet 19.5.2011 mennessä SEFEen. Nästa Ekonomi utkommer 23.6.2011, meddelanden från medlemsföreningarna senast 19.5.2011 till SEFE.

Nappaa tästä kesän Kauppalehti!

Tilaa kuten haluat: • Netissä www.kauppalehti.fi/kesalehti • Lähetä oheinen tilauskuponki • Soita tilaajapalveluumme 010 665 8110 • Sähköpostilla kl.tilaajapalvelu@kauppalehti.fi

Tilauskortti Tilaan Kauppalehden kesähintaan:

Toimitusosoite: Nimi

1 kk vain 16 €

B28/V01

2 kk vain 30 €

B29/V02

Kauppalehti maksaa postimaksun

Lähiosoite Postinro ja -paikka

1 kk vain 16 € (norm. 29 €) 2 kk vain 30 € (norm. 58 €) Tilaajalahjaksi saan arki Iltalehden + Ilona etukupongin.

Edun arvo on 2,30 €

MT15584

Puhelin

Haluan tilauksen alkavan:

Heti

/

2011

Tarjous koskee uusia kotimaan tilauksia, jotka alkavat viimeistään 31.7.2011.

Sähköposti Sähköpostiosoitetta saa käyttää vain Kauppalehden palveluiden tiedottamiseen ja markkinointiin.

Laskutusosoite, jos eri kuin yllä: Nimi Lähiosoite Postinro ja -paikka

Tilaajapalvelu Tunnus 5000883 00003 Vastauslähetys

/// must!

Syynissä tulevaisuuden hitit ja hudit

x Lataaminen käynnissä

Ladattu: Kohde: Siirtonopeus:

14,8 Gt, 5 sekuntia \\m...\megaisotiedosto.pdf 224 Mt sekunnissa

Sulje tämä valintaikkuna, kun lataus on suoritettu.

Hyvästit kovalevylle Teksti Teppo Kuittinen Kuvat tommi tuomi

6

4.11

Pilvipalvelut voivat mullistaa yritysten tietohallinnon ja nopeuttaa tietokoneen käyttöä. Teknologinen murros tuo kuitenkin ratkaistavaksi myös uudenlaisia ongelmia.

O

letko kyllästynyt työkoneesi hitauteen?

Kestääkö käynnistäminen ikuisuuden?

– Kyllähän se on surullista kuunnella, kun työntekijät valittavat omista tietojärjestelmistään työpaikoilla, tietotekniikan asiantuntija, tietokirjailija Petteri Järvinen sanoo.

– En ole tavannut yhtään tyytyväistä työntekijää. Kaikkien mielestä koneet ovat ihan tukossa. Ne käynnistyvät hitaasti, koska niissä on raskaat virustorjuntaohjelmat.

Keneltäkään ei saa mitään apua. Työpöydät on lukittu, joten itse ei pysty asentamaan niihin mitään.

Järvisen mukaan työntekijät myös valittavat, että työpaikan tietohallinnosta ei saa mikrotukea eikä it-osasto ota vastaan kehitysideoita.

– Kaikki on kustannussyistä optimoitu tai ainakin yritetty optimoida. Tuloksena on tyytymättömiä käyttäjiä, Järvinen arvioi.

Nyt niin sanotun pilvipalvelut lupaavat muutosta näihin ongelmiin. Pilvipalveluissa on kyse siitä, että ohjelmat toimivat isoilla palvelimilla, eivät työkoneen prosessorilla ja kovalevyllä.

Pilvipalveluun kytketyt tietokoneet käynnistyvät nopeasti, koska niissä ei enää tarvita raskaita tietoturvaohjelmistoja. Tietoturvan lisäksi kaikki tiedostot ovat pilvessä.

– Toiminta muuttuu tehokkaammaksi ja nopeammaksi. Kaikki tiedostot ovat aina saatavilla eri käyttöpaikoista kuten matkalla, kotona tai etäkonttorilla. Tietoturvasta ei tarvitse murehtia, eikä kovalevyjen hajoamisesta.

Tietohallinto kutistuu

Äärimmilleen vietynä työkoneessa ei ole omaa kovalevyä ollenkaan. Kaikki tieto tallentuu pilveen ja on sieltä saatavilla nettiyhteyden kautta.

Pilvipalvelut onkin helppo kaupata työntekijöille. Mutta entä sitten laskut maksavalle työnantajalle? Pilvipalvelut ovat houkuttelevia myös yritysten kannalta.

Yritysten kannalta pilvipalvelun suurin etu on se, että se voidaan helposti skaalata. Jos toiminta muuttuu tai yritys kasvaa, niin yrityksen ei tarvitse investoida omiin palvelimiin eikä tarvitse palkata lisää it-tukihenkilöitä.

– Pilvipalvelun kapasiteettia vain nostetaan käytön mukaan ja siitä maksetaan kuin vedestä ja sähköstä. Sehän tässä on se perimmäinen ajatus, mikä yrityksen kannalta on erittäin hyvä ja varsinkin pk-yrityksen kannalta, Järvinen muistuttaa.

Pk-yrityksellä on harvoin varaa omaan it-osastoon. Pilvipalvelun käytöllä tietohallinto saadaan kutistettua mahdollisimman pieneksi. Tekninen ylläpito, päivitykset, tietoturva, tuki ja muu siirtyy pilvipalvelun tarjoajan ammattimaiselle henkilökunnalle.

Suojaamisesta jakamiseen

Järvisen mukaan yritysten nykyiset tietojärjestelmät on pääosin suunniteltu 1990-luvulla, minkä vuoksi ne eivät ota huomioon modernia toimintatapaa, jossa tietoa pitää jakaa eikä piilottaa.

– 1990-luvulla pyrittiin suojaamaan tietoa. Sitä jaettiin korkeintaan osaston sisällä yrityksessä. Mutta nyt sitä täytyisi jakaa. On yhteistyökumppaneita eri yrityksissä eri puolilla maailmaa. On paljon alihankkijoita, freelancereita ja osa-aikaisia, Järvinen arvioi.

Nimenomaan tiedon jakamiseen suunnitellut pilvipalvelut ovatkin erittäin houkuttelevia, kun yritysten vanhat järjestelmät eivät anna oikein mahdollisuuksia tiedon jakamiseen.

– Esimerkiksi monet joutuvat käyttämään Google Docs -pilvipalvelua, vaikka se olisi tietohallinnon kieltämä. Se on helppo tapa saada eri organisaatioissa eri puolilla maailmaa olevat ihmiset käyttämään samoja dokumentteja, Järvinen kertoo.

5-10

Petteri Järvinen arvioi, että yritysten siirtyminen pilvipalveluihin vie 5–10 vuotta.

Tiedon jakamisen lisäksi pilvipalvelut ovat ylivoimaisia, kun työtä halutaan tehdä paikasta riippumatta. Työpaikan ohjelmia voidaan käyttää erilaisilla laitteilla eri paikoista. Tarvitaan vain nettiyhteys.

Myös uudenlaisia riskejä

Pilvipalvelu kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Kyseessä on suuri teknologinen murros, ja sellaiseen liittyy aina isojen etujen lisäksi myös merkittäviä ongelmia.

Yksi kysymys liittyy nettiyhteyteen. Työmatkalla käytetään paljon kännykkäverkkoja nettiyhteyden luomiseen. Nopea 3g-nettiyhteys ei ole kuitenkaan aina saatavilla pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Yrityksen kannalta yksi iso riski on sitoutuminen yhteen toimittajaan. Pilvipalvelun toimittajan vaihtaminen voi olla teknisesti vaikeaa. Myös tietosuojakysymykset tulee miettiä tarkkaan ennen kuin siirtyy pilvipalveluiden käyttäjäksi.

– Sitten tulee myös miettiä, minkä lainsäädännön piirissä pilvipalvelut ovat, jos ne toimivat tuolla jossain ulkomaisella palvelimella. Joudutaan harkitsemaan ihan uudenlaisia kysymyksiä.

Asioita, mitkä aikaisemmin eivät ole olleet minkäänlaisia ongelmia, Järvinen toteaa.

7

5

Teksti Johanna Mitjonen Kuva arto wiikari

x ura

Työpaikan vaihtajat kertovat urastaan.

Avainhenkilön löytäjäksi

S

tefan Ottelin, 38, on siirtynyt kansainvälisen johdon suorahakuyhtiö Amrop Finlandin palvelukseen senior partneriksi. Amrop Finland keskittyy johdon suorahakuun, hallituskonsultointiin sekä johdon arviointiin.

Ottelin tuntee suorahakubisnestä jo vanhastaan. Alalle hän tuli heti Hankenilta valmistuttuaan, ja hänen gradunsakin käsitteli suorahakualaa. Nykyistä tehtävää edelsivät vuodet osakkaana ja konsulttina rekrytointialan yrityksessä S&S Consultingissa. Siellä Ottelin viihtyi pitkään, 13 vuotta.

Miksi työpaikan vaihto nyt kiinnosti?

– Tiesin ettei ruoho ole aidan takana vihreämpää, mutta monet uudet asiat kiinnostivat. Työnkuvani kansainvälistyi, nyt saattaa tulla kansainvälisiä toimeksiantoja. Aikaisemmin olin lähinnä mukana kotimarkkinoissa.

Seuraavalta puolelta vuodelta uudessa työpaikassa hän toivookin mielenkiintoisia toimeksiantoja ympäri Eurooppaa. Lisäksi Ottelinia kiinnostaa toimenkuvan ja verkostojen laajentaminen.

Aiemmin hänen työmaataan olivat asiantuntijoiden ja keskijohdon rekrytointi. Uudessa tehtävässä hän auttaa suomalaisia ja kansainvälisiä pörssiyhtiötä löytämään sopivia henkilöitä johtotehtäviin.

Amropissa työskenteleminen on Ottelinille yrittäjämäistä, sillä jokainen yrityksen viidestä senior partnereista omistaa samansuuruisen osuuden yrityksestä. Ottelinia miellyttää se, että Amropissa tuntuu olevan hyvä yhteishenki ja halu kehittyä alalla.

Itseään Ottelin luonnehtii uuden sukupolven suorahakukonsultiksi. Hän viittaa alalla käynnissä olevaan sukupolvenvaihdokseen: moni pitkään työskennellyt on eläköitymässä, ja uusia tekijöitä on astumassa esiin.

Ottelin kertoo, että toimeksiantajat ovat itse nelikymppisiä, jotka kaipaavat usein samanikäistä konsulttia hoitamaan rekrytoinnin.

– Vanha malli, että vuorineuvokset jakoivat paikkoja illallisella, on onneksi aikoja sitten kuopattu.

Matkailualueiden konsultointia Matkailu- ja Venäjä-asiantuntija Polina Ki-

– Tarjoamme nyt asiakkaillemme entistä

viniemi, 32, on nimitetty Sito-yhtiön alu-

monipuolisemman palvelun alueidenkäytön-

eidenkäyttö- ja kaavoitusosastolle vanhem-

suunnittelussa ja alueellisessa kehittämis-

maksi asiantuntijaksi.

suunnittelussa sekä Venäjä-liiketoiminta-

Osaston toimialaa ovat alueidenkäytön

osaamisessa, Kiviniemi kuvailee.

suunnittelu ja alueellinen kehittämissuun-

8

4.11

Aiemmin hän on työskennellyt Finnish

nittelu. Tilauksia tulee sekä julkiselta puolel-

Consulting Grou-

ta että yksityisiltä.

pissa ja Finprossa.

– Toimeksiannosta riippuen kehittäminen

Uudelta työltä hän

voi liittyä siihen, mitä yrittäjä alueelta haluaa

odottaa monipuo-

tai minkä ajatuksen pohjalta esimerkiksi kau-

lisuutta. – Odo-

punki haluaa lähteä aluetta kehittämään.

tan monipuolisia ja

Kiviniemen tehtäviin kuuluvat matkailun

haastavia projekte-

ja vapaa-ajan palveluiden konsultointi sekä

ja sekä uusia pään-

matkailualueiden suunnittelu- ja kehitystyö.

avauksia.

Oma maa mansikka

Isän jalanjäljissä

Jyväskylän yliopistosta kansantaloustietees-

Case-yrityksestä työpaikaksi

tä pari vuotta sitten valmistunut Marko Ala-

Virpi Lipsanen, 30, sai ensikosketuksen

Premixissa puhaltavat uudet tuulet. Alkuvuo-

salmi, 29, on palannut ulkomaan vuosien

MaestroYhtiöihin tehdessään muutama vuo-

desta perheyrityksen strategia uudistettiin, ja

jälkeen Suomeen konsulttiyhtiö Rambollin

si sitten gradunsa haastatteluita. Yritys oli

nyt myös uusi toimitusjohtaja on valittu. Han-

controlleriksi.

yksi hänen case-yrityksistään. Kun yhtiö

na Ristola, 35, aloitti tehtävässä maaliskuus-

haki ohjelmistoasiantuntijaa, Lipsanen kiin-

sa.

Alasalmen toimenkuva rakentuu raportoinnin puolelle. Lisäksi tehtäviin kuuluu myös projektien kontrollointia. Uutta tehtävässä on johtaminen.

– Olen projektiassistenteille esimiehenä.

Sen lisäksi minua kiinnosti tehtävässä myös mahdollisuus kehittää sisäisen laskennan taitojani.

Aiemmin hän on työskennellyt Slovakiassa IBM:llä controllerina, jossa fokus oli kustannuspuolella. Kokemusta on myös Kiinassa

nostui tehtävän monipuolisuudesta.

Sähköä johtavia muoviseoksia valmistavassa

Premixille on laadittu voimakas kasvustrate-

Hän sai paikan ja on aloittanut työt Lap-

gia. Tärkeimpänä tehtävänä on kasvun varmis-

peenrannassa. Työ koostuu pitkälti ohjelmis-

taminen uusien asiakas- ja tuotekehityshank-

totuesta ja -testaamisesta sekä asiakkuuksi-

keiden avulla.

en parissa työskentelystä.

– Tulevaisuudessa toimenkuvaani tulee

Ensimmäisen puolen vuoden aikana uudessa toimenkuvassaan Ristola pitää tärkeänä

kuulumaan enemmän asiakkaan koulutta-

kerryttää entistä vahvempi näkemys asiakkai-

mista esimerkiksi tiettyjen moduulien käyt-

den bisneksestä ja heidän tarpeistaan.

töönotossa.

Ristolan isä Antti Kiikka perusti Premixin 30

Aiemmin Lipsanen on työskennellyt pro-

vuotta sitten.

työskentelystä, ja siellä hän keskittyi talous-

jektitehtävissä sekä asiakasrajapinnassa

hallintoon.

Sonerassa. Hän on innostunut uudella toimi-

jo kymmenen vuotta muun muassa hallinto-

alalla työskentelystä.

johtajana.

Kotimaahan paluun lisäksi Alasalmelle uutta on Rambollin toimiala, johon kuuluu esimerkiksi tekninen suunnittelu ja tuoteke-

– Nyt pääsen tutustumaan minulle ennestään tuntemattomaan ohjelmistoalaan. Us-

Ristola on itsekin työskennellyt yrityksessä

– Tehtävässä minua innosti ajatus Premixin jatkumisesta aidosti perheyrityksenä ja luon-

kon, että kun saa

nollisesti ylpeys jat-

– Tässä työssä

tehdä monenlai-

kaa isäni aloittamaa

olen enemmän kos-

sia työtehtäviä se

työtä ja voimakas

ketuksissa projek-

kasvattaa omia val-

halu kehittää menes-

tinvetäjiin, ja näin

miuksiani tehdä esi-

tynyttä yritystä enti-

tulee enemmän ruo-

merkiksi vaativam-

sestään.

honjuuritason näke-

pia projektitöitä.

hitys.

mystä.

työnantaja Jokainen esimies kaipaa koulutusta työhönsä tai vähintään tietojen päivittämistä. Rautakirjan henkilöstöpäällikkö Elisabet Forsblom kertoo, että parhaimmillaan koulutuksella estetään estetään esimiehen turhautuminen.

Miten esimiestehtävissä aloittava koulutetaan?

sa JET-valmennus esimiehille.

Lisäksi tarjoamme liiketoimintaan ja esimies-

Mitä ongelmia kouluttamisella voidaan välttää?

Lähtökohtaisesti rekrytoimme esimiestehtä-

työhön liittyvää täsmäkoulutusta. Näissä ai-

Koulutuksella varmistetaan riittävä osaami-

viin henkilöitä, joilla on jo esimieskokemusta.

heena voi olla esimerkiksi muutosjohtaminen.

nen ja ehkäistään, ettei esimies ei turhaudu

Toki sisäisen urakierron kautta esimiesteh-

Sanoman koulutustarjontaan kuuluu myös

omassa työssään, ja että hän kokee pärjää-

täviin hakeutuu myös asiantuntijoita, silloin

englanninkielinen JUMP -ohjelma henkilöille,

vänsä. Koulutuksella tuetaan myös esimies-

henkilön soveltuvuus varmistetaan soveltu-

joiden työhön kuuluu matkustamista ja kansain-

ten jaksamista.

vuusarvioinnilla.

välisiä työkuvioita. Koulutustarve kartoitetaan

Riittävä esimieskoulutus varmistaa myös

normaalisti kehityskeskustelujen yhteydessä.

sen, että vältymme turhilta epäselvyyksiltä ja

lä hetkellä varsinaista uusien esimiesten val-

Tärkeää on myös muistaa, että henkilöstö-

pystymme minimoimaan mahdolliset ristiriita-

mennusohjelmaa, mutta Sanoma-konsernin

päällikön tuki on koko ajan tarjolla. Meillä ei ke-

tilanteet. Henkilöstöasioissa ja -sopimuksissa

kautta sekä esimiehille että asiantuntijoille on

tään heitetä veteen ja vain katsota osaako hän

tarvittavat asiat esimiehen on tunnettava riit-

tarjolla useita koulutusohjelmia, muun muas-

uida.

tävän hyvin.

Uusille esimiehille ei Rautakirjassa ole täl-

9

10

4.11

Sarvikuonojen ja gepardien

Afrikka

Pohjois-Afrikan kevät jäänee historiaan Euroopan hullun vuoden 1968 kaltaisena.

Pelkkiä kriisejä ja konflikteja Afrikka ei kuitenkaan ole, sillä markkina-alueena se nousee jo Brasilian kastiin.  Teksti Olli Manninen Kuvat tommi tuomi kuvitus katri nietosjärvi

11

Kiina on jo löytänyt afrikan. kipeästi kaivattuja teitä, rautateitä ja

Kolmas kehitysaalto

N

yt ei lähdetä luontosafarille vaan sukelletaan maanosaan, jolla on mahdollisuudet vastaavaan talouden kasvuboomiin, joka käynnistyi Kiinassa 20 vuotta ja Intiassa 10 vuotta sitten. Afrikka on jo tänään miljardin ihmisen markkina-alue.

Ketterimmät bisneksen gepardit Kiina etulinjassa ovat jo löytäneet Afrikan. Jäävätkö Eurooppa ja USA laiskoina sarvikuonoina Aasian investointivauhdin jalkoihin Afrikassa?

– Cleantech-teknologiaa kauppaaviin ruotsalaisliikemiehiin törmää kiusallisen usein Addis Abeban kaduilla, tunnustaa Pekka Haavisto.

Haavisto on ehtinyt koluta noin puolet Afrikan 53 valtiosta. Hän on toiminut muiden muassa ulkoministerin erityisedustajana Afrikan kriiseissä, YK:n ympäristöohjelman UNEP:n asiantuntijana sekä EU:n edustajana Darfurin rauhanneuvotteluissa.

Kiinalaisten läsnäoloa ei Haaviston mukaan voi Afrikassa olla huomaamatta. Kiina rakentaa kovalla vauhdilla Afrikan maiden kipeästi tarvitsemia teitä, rautateitä ja tietoliikenneyhteyksiä. Ja kokonaisia kaupunkeja.

– Nigeriaan nousee miljoonakaupunkeja samoilla piirustuksilla kuin Kiinassa. On huimaa törmätä kiinalaisiin portteihin ja leijonapatsaisiin Afrikan maaperällä. Hetken joutuu miettimään missä maanosassa ollaan.

Kiinalla on erilaisia sijoitus- ja rakennushankkeita Afrikassa liki 50 miljardin dollarin arvosta. OECD-maiden sijoitukset yhteensä ovat noin 90 miljardia dollaria.

– Hyvä hallinto, demokratia ja kasvu korreloivat. Investointeja tehdään mieluiten poliittisesti vakaisiin maihin. Öljyntuottajamaat ovat tietysti poikkeus, sanoo Haavisto.

Kiina hakee Afrikasta raaka-aineita ja öljyä, mikä herättää eurooppalaisissa ajatukset uudesta siirtomaavallan ajasta.

– Afrikkalaiset kokevat kuitenkin Kiinan neutraalina, tasavertaisena kumppanina, Haavisto sanoo.

12

4.11

Afrikka elää nyt kolmatta kehitysaaltoa. Ensimmäinen aalto oli kolonialismin aikaa, jolloin raaka-aineet pumpattiin ulos maanosasta. Toisessa aallossa kylmän sodan itä ja länsi kilpailivat afrikkalaisten poliittisesta tuesta. Nyt käynnissä oleva kolmas aalto on Aasian ja Afrikan teknis-taloudellisen yhteistyön aikaa.

Kiina näkee Afrikan samassa asemassa kuin missä se itse oli 20 vuotta sitten, aliarvostettuna kehitysmaana, ja haluaa rakentaa alueelle kasvun edellytyksiä. Kiina ei nosta keskusteluun Darfuria tai muita kiusallisia kysymyksiä, eivätkä afrikkalaisetkaan tartu ihmisoikeuskysymyksiin tai Tiibetiin.

Haavisto kirjoitti jokin aika sitten Elinkeinoelämän Valtuuskunnalle Afrikan tähteä etsimässä -raportin, joka on virkistävä, silmiä avaava raportti Afrikan uudesta mahdollisuudesta.

Aluksi Haaviston innostus Afrikasta hämmentää. Miten maanosa, josta ensin tulevat mieleen nälänhätä, köyhyys, hirmuhallitsijat tai poliittiset levottomuudet, onkin yhtäkkiä nousemassa globaalin talouden uudeksi veturiksi seuraavien vuosikymmenien aikana?

– Olemme ennen lähestyneet Afrikkaa konfliktien ja rauhanvälityksen näkökulmasta, mutta Afrikka on myös Intian tai Brasilian luokkaa oleva markkina-alue, jonka talouden kasvu seuraa enemmän Kiinan vauhtia kuin Euroopan taantuvaa talouskasvua.

Angolan, Sudanin tai Päiväntasaajan Guinean taloudet kasvavat nopeimmin öljyn ansiosta. Etelä-Afrikka, Nigeria ja Kenia ovat myös hyvällä kasvu-uralla. Maanosan sisällä Etelä-Afrikka ja Egypti havittelevat lisää alueellista vaikutusvaltaa. Libya on rahoittanut runsaasti erilaisia infrahankkeita ympäri Afrikkaa.

Aitoa muutoshakuisuutta

Kevään levottomuuksien myötä maanosassa kuohuu ja nähtäväksi jää, miten asiat kehittyvät ja heijastuvat Afrikan talouskehitykseen.

– Pohjois-Afrikan kuohunta on osoittanut, että nettikahviloista lähtenyt nuorison liikehdintä vaatii aitoa muutosta.

– Nuoret ovat omaksuneet nopeasti uuden teknologian. He ovat nopeita, oppivia ja liikkuvia, eivätkä sidoksissa menneisiin toiminta- ja ajattelutapoihin. Nuorten suuri osuus väestöstä tekee Afrikasta myös houkuttelevan uuden markkina-alueen, Haavisto sanoo.

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Tommi Koivula on varovainen arvioidessaan, voisivatko Pohjois-Afrikan levottomuudet laajentua muualle Afrikkaan arabiniemimaan lisäksi.

– Pohjois-Afrikan kevättä voisi verrata vuoden 1968 nuorisomellakoihin Euroopassa. Nuoriso on ilmaissut tyytymättömyytensä tehokkaasti vanhoillisia hallintoja kohtaan hyödyntämällä modernia teknologiaa.

se rakentaa maanosaan kovalla vauhdilla tietoliikenneyhteyksiä. Ja kokonaisia kaupunkeja.

Huokea teknologia ja kasvava nuori väestö on yhtälö, jonka todellista voimaa muualla Afrikassa on vielä vaikea arvioida.

– Liikehdintää saattaa ehkäistä Afrikan maiden arabimaita pirstaleisempi sosiaalinen rakenne, jonka vuoksi poliittiset liikkeet tukeutuvat tyypillisesti vain joidenkin väestönosien kannatukseen.

Siirtomaa-ajan kaikuja

Koivula muistuttaa myös, että Afrikka pysynee vielä pitkään rauhanturvaamisen ja kriisienhallinnan näyttämönä maailmassa.



Apartheid käänteisilmiönä

Anne Mikkosella oli näköalapaikka liiketoiminnan konsulttina Safcor Panalpina -huolintaliikkeessä viisi vuotta. Hän keskittyi Etelä-Afrikan ja Kiinan rahtiliikenteen kehittämiseen.

”K

iinasta tuodaan Etelä-Afrikkaan paljon jalostettua elektroniikkaa, kuten matkapuhelimia, ja kannettavia tietokoneita sekä runsaasti autoja, vaikka maassa on

omaakin autotuotantoa, Mikkonen sanoo.

Globalisaatio on vielä uusi ilmiö Etelä-Afrikassa, jonka rajat vapaalle kaupalle avautuivat 15 vuotta sitten. Mikkosen työkokemuksissa nousee vahvasti esille Etelä-Afrikan historian apartheidpolitiikka.

– Työasioissa sen huomasi tullauskäytännöissä, jotka rakentuvat yhä vahvasti suljetun talouden perustalle. Huolintaliikkeiden suurimpia tulonlähteitä ovat tullauksesta saadut tuotot, joita rahoitetaan asiakkaille hyvällä korolla.

Työlupien saanti oli valkoiselle, Afrikan ulkopuolelta tulevalle naiselle vaikeaa.

– Rekrytointi eteläafrikkalaisissa yrityksissä on monimutkaista erilaisten kiintiövaatimusten vuoksi. On eri kiintiöt sille, kuinka paljon yrityksellä tulee olla johtoasemissa mustia henkilöitä, sen jälkeen arvioidaan intialaista alkuperää olevien lukumäärä, sitten sukupuolijakauma. Viimeisenä listalla ovat valkoiset miehet.

Uskonnolla vahva asema Mikkosen mukaan Etelä-Afrikassa vallitsee nyt käänteisen rotuerottelupolitiikan aika.

– Mustat saavat virastoissa hoidettua asiansa nopeammin kuin valkoiset. Mitä tummempi ihonväri, sen parempi palvelu.

Globalisaatio näkyy maan arjessa myös erilaisten kansainvälisten kahviloiden ja pikaruokaketjujen yleistymisenä.

– Ennen ihmiset tapasivat toisiaan kotipiirissä tai grillijuhlissa. Nyt ystäviä tavataan usein kaupungilla. Vaurastumisen myötä eteläafrikkalaiset matkustavat enemmän ulkomaille, vaikka maa itsessäänkin tarjoaa paljon kiehtovaa nähtävää.

Mikkonen sanoo hämmästyneensä, miten konservatiivisesti ihmiset toimivat puhtaasti eteläafrikkalaisissa firmoissa.

– Olin myös yllättynyt uskonnon vahvasta asemasta paikallisväestön arjessa. Työ- ja ystäväpiirissäni kaikki kävivät vähintään kerran viikossa kirkossa tekemättä siitä mitenkään erityistä numeroa.

Jopa 20-vuotiaat nuoret miehet kävivät säännöllisesti kirkossa.

13

– YK:lla tai EU:n nopean toiminnan joukoilla on varmasti jatkossakin erilaisia tehtäviä Afrikassa, Koivisto sanoo.

Maanpuolustuskorkeakoulussa ei tehdä systemaattista Afrikkatutkimusta, mutta tutkijat tarttuvat silloin tällöin ajankohtaisiin teemoihin.

– Olisi hyvä, että Afrikkaa tutkittaisiin myös meillä enemmän, olemmehan EU-jäsenyyden myötä mahdollisesti mukana näissä operaatioissa, lisää Koivula.

Maanpuolustuskorkeakoulu tekee yhteistyötä eteläafrikkalaisen Institute for Security Studies -tutkimuslaitoksen kanssa. Hiljattain tahot järjestivät Helsingissä turvallisuuspolitiikan keskustelutilaisuuden, jossa oli mukana asiantuntijoita Libyasta, Norsunluurannikolta, Somaliasta ja Afrikan unionista.

Koivula on itse perehtynyt Sudanin tilanteeseen ja kuvailee sitä tyypilliseksi konfliktiksi Afrikassa.

– Sudanin rajat määrittyivät aikanaan keinotekoisesti siirtomaavaltapolitiikan pohjalta.

Islamilainen arabiväestö pohjoisessa ja kristittyjen sekä luonnonuskontojen nimeen vannova musta väestö etelässä päättivät tänä vuonna irrottautua erillisiksi valtioiksi. Uskonto ja heimot luovat afrikkalaisista valtioista usein epäyhtenäisiä.

Oman lisämausteen ristiriitoihin tuovat luonnonvarat, Sudanin tapauksessa öljy. Vaikka maa on jakautunut kahtia, odottaa Koivulan sisäisiä ristiriitoja Etelä-Sudaniin.

– Etelä-Sudanin vapautusarmeija SPLM on pyrkinyt toimimaan eheyttävänä voimana, mutta alueella asuu useita etnisiä heimoja, joiden välillä voi syntyä uusia kiistoja.

Isot muutostrendit

– Kaupungistuminen, infrastruktuurin rakennushankkeet, mobiiliteknologia sekä ruuan laatuun ja turvallisuuteen liittyvät trendit kirittävät Afrikkaa kohti vaurautta, sanoo Finpron Afrikan alueen johtaja Seppo Keränen.

Finpro käynnisti viime vuonna vientikeskukset Egyptiin, Nigeriaan ja Keniaan aiempien Tunisian ja Etelä-Afrikan vientikeskusten lisäksi. Pohjois-Afrikan levottomuudet ovat heijastuneet Tunisian ja Egyptin vientikeskusten toimintaan.

– Vaikka tilanne on normalisoitumassa, ei bisnes toimi, Keränen arvioi.

Puuvientimme on nostanut Egyptin tärkeimmäksi kauppakumppaniksemme Afrikassa. Kokonaisuudessaan vienti Afrikkaan on vähäistä, Viron viennin kokoluokkaa.

Elämää piikkilankojen suojissa

Olli-Pekka Ruuskanen vietti perheineen neljä vuotta Ugandassa ja palasi kokemuksia rikkaampana takaisin Suomeen viime kesänä.

N

ykyisin Tampereen yliopiston vakuu-

Sitten piti ostaa kunnon työkalut.

Korruptio on yleistä Ugandassa.

tustieteen professorina vaikuttava

– Käytössä olleet tietokoneet olivat täynnä

– Kaikesta murhaa pienemmästä pääsee

Ruuskanen lähti aikoinaan Afrikkaan

viruksia ja tietokoneohjelmat laittomia kopi-

10 eurolla lahjomalla poliisin, mutta murhas-

vaimon urakierron vuoksi. Nokia Siemens lä-

oita. Mitään varmuuskopiointia ei liiton toi-

ta pitää maksaa 20 euroa, Ruuskanen toteaa

hetti hänen vaimonsa komennukselle Ugan-

minnoista ollut tehty.

sarkastisesti.

Korruptio rehottaa

ren nykyistä elintasoa. Ruuskanen pitää tavoi-

työskenteli Elinkeinoelämän tutkimuslaitok-

Ruuskasen johdolla keskusliiton toimintaa alet-

tetta epätodennäköisenä.

sessa. Hän jatkoi samoja tehtäviä etätyönä

tiin kehittää ja organisaatiota trimmata tehok-

– Nopea väestönkasvu syö talouskasvua.

Afrikasta, mutta se oli hankalaa heikkojen

kaammaksi. Kampanjoilla edistettiin tietoutta

Ugandan bruttokansantuote asukasta kohden

nettiyhteyksien ja katkeilevan sähkön vuoksi.

vakuutuksista j ariskienhallinnasta.

ostovoimakorjatuin luvuin on noin 1 200 euroa,

daan.

Uganda tavoittelee 30 vuodessa Singapo-

Kun perhe muutti Ugandaan, Ruuskanen

– Niinpä päätin tehdä jotakin, mikä hyödyttäisi myös paikallista väestöä.

Sikäläinen vakuutusyhtiöiden keskusliit-

14

– Olen tyytyväinen työni tuloksiin. Liittomme valittiin kaksi kertaa peräkkäin vuoden organisaatioksi Ugandassa.

kun se Suomessa on 24 000 euroa.

Ruuskasen perhe asui Ugandassa piikkilankojen ja muurien suojaamassa talossa. Lapset

to haki uutta toimitusjohtajaa, ja Ruuskanen

Reilun 30 miljoonan asukkaan Ugandas-

kävivät kansainvälistä koulua. Perheellä oli oma

sai paikan. Loikka ugandalaiseen työarkeen

sa riskienhallinta ja vakuutustoiminta ovat

autonkuljettaja, henkivartija, kokki, puutarhu-

oli kulttuurisokki.

alkutekijöissä.

ri, siivooja ja pyykinpesijä. Ilman palvelijoita

– Aluksi piti hankkia sähkögeneraattori,

– Vain murto-osalla asukkaista on edes laki-

jotta työpaikan sähkönsaanti voitiin turvata.

sääteisiä vakuutuksia. Noin miljoona uganda-

– Jopa vartija täytyy olla yleisen turvallisuu-

Lisäksi piti kehittää työkulttuuria. Aiemmin

laista työskentelee vakituisessa työsuhtees-

den takia. Vaaratilanteessa olisi leikki kauka-

työntekijät rupesivat sähkökatkon aikaan lu-

sa. Harvalla on pankkitili. Suurin osa väestöstä

na, Ruuskanen kuvailee.

kemaan Raamattua odotellessaan että sähköt

saa elantonsa maataloudesta ja harmaasta

joskus palautuisivat.

taloudesta.

4.11

kaikki aika olisi kulunut arjen pyörittämiseen.

– Markkinoita kannattaisi hakea Egyptin ja Etelä-Afrikan ohella myös Sambiasta, Ghanasta, Keniasta tai Namibiasta. Niissä on suhteellinen vakaa ja hyvä hallinto.

Afrikan markkinoille ei kuitenkaan kannata hypätä suin päin.

– Ennen investointeja kannattaa verkottua huolella ja rakentaa pitkäjänteisiä yhteistyösuhteita paikallisten toimijoiden kanssa, suosittelee Pekka Haavisto.

– Haluamme auttaa yrityksiä pääsemään markkinoille mahdollisimman vähin riskein.

Vientikeskuksissa on suomalainen vetäjä ja paikallinen asiantuntija. Teemme yhteistyötä suurlähetystöjen kanssa selvittäessämme yrityskumppaneiden taustoja, lisää Finpron Keränen.

Yhteistyökumppaneiden todellinen päätäntävalta on myös hyvä selvittää. Tulli- ja maksuehtosopimusten kanssa pitää olla tarkkana, ettei maksa turhasta.

Suomalaisten jalansijat

Useat suomalaisyritykset ovat hakeneet jalansijaa jo Afrikan mantereelta: Nokia ICT-puolella, Wärtsilä dieselgeneraattoreissa, Metso kaivannaisteollisuudessa, Pöyry metsähankkeissa sekä Kone hisseissä ja liukuportaissa.

Myös maidonpakkauslinjoja valmistava Elecster ja lääketeollisuusyritys Document Based Care ovat Afrikassa. Finpron tilastojen mukaan noin 200 suomalaisyrityksellä on toimintaa Afrikassa.

Energiaan ja ympäristöteknologiaan liittyvillä hankkeilla olisi imua Afrikassa.

– Satama- ja rakennushankkeiden vihreistä etelä-afrikka ja nigeria ovat hyvällä kasvuarvoista puhutaan aktiivisesti myös Afrikassa. uralla. nopeimmin kasvavat angola ja sudan.

Cleantech-teknologialla on kysyntää useassa afrikkalaisvaltiossa, arvioi Keränen.

Afrikan mobiilimarkkinat kehittyvät myös ripeästi. Finprolla on käynnissä Maailmanpankin InfoDev-ohjel- kuten RFID-etätunnisteteknologialle.

Keränen muistuttaa, että noin 60 prosenttia maailman viljelyman alaisuudessa toimiva projekti, joka keskittyy Kenian mobiikelpoisesta alasta sijaitsee Afrikan mantereella. limarkkinoihin.

– Suomalaisyritykset tutkivat yhdessä paikallisten kansalaisjär– Afrikasta tulee jossain vaiheessa koko maailman vilja-aitta. jestöjen kanssa, miten mobiili- ja ict-teknologia saataisiin osaksi Tällä hetkellä puolet maatiloilta valmistuvasta ruuasta pilaantuu afrikkalaisten arkea. heikon säilyvyyden tai logistiikan vuoksi.

Keränen nostaa hattua kiinalaisten investointiboomille.

Hatunnosto Kiinalle – Kiina vauhdittaa Afrikan kehittymistä ja haluaa tietysti sen Myös ruokaturvallisuuteen liittyvät innovaatiot kiinnostavat af- luonnonvaroja käyttöönsä. Annetaan heidän rakentaa Afrikan rikkalaisia. Kysyntää voisi Keräsen mukaan olla esimerkiksi ruu- infra kuntoon ja mennään me sitten tarjoamaan markkinoille an säilyvyyttä parantaville pakkauksille ja logistisille ratkaisuille, omaa osaamistamme.

15

/// svenska sidan

Claes Andersson

Vad gör vi med alla dåliga nyheter?

I

morgonnyheterna hör jag, att strålningen kring det havererade kärnkraftverket i Fukushima stigit flerfaldigt över det tillåtna. Ingen kan vistas i det nersmittade området. Vattnet kan inte drickas, grönsakerna och fisken är oätliga. De som har möjlighet flyr bort från området.

En mardröm blir verklighet. En bild av vår framtid på jorden?

Här hemma försäkrar kärnkraftsanhängarna att våra egna kärnreaktorer är trygga. Vi har inga svåra jordbävningar, inga jättevågor. Nej, men vi har mänskor som gör misstag (som i Harrisburg 1979, Tjernobyl 1986), vi är utsatta för sabotage och terrorangrepp här, lika väl som i New York eller Madrid eller Moskva.

De dåliga nyheterna hopar sig. I Libyen slaktar general Gaddafi sina egna medborgare och använder civila som sköldar mot de av FN sanktionerade bombningarna av flygfält och andra militära mål. I Gaza fortsätter mördandet av civila. I Haifa sprängs mänskor ihjäl av en bilbomb. Det eskalerande våldet tycks vara omöjligt att stoppa? Varför? För att någon drar nytta av våldet, naturligtvis.

Revolten och hatet mot diktaturerna sprider sig i Nord-Afrika och Mellan-Östern. Rasande folkmassor, mest ungdomar, marscherar mot moderna vapen och legosoldater med order att döda. Ingen kan räkna antalet dödade och lemlästade.

Omsorgen om oljan gör att västvärlden tvår sina händer så länge det är möjligt.

I Afghanistan pågår ett krig som aldrig kan vinnas, bara ständigt förloras. I Irak hundratusentals dödade i det brottsliga angreppskriget.

Mardrömmarna förtätas.

I Finland har majoriteten det bra. De flesta av oss har tillräckligt med pengar, so-

ciala tjänster, utbildning, hälsovård och kultur. Men också här håller samhället på att spricka. 10–15 procent av oss mår allt sämre, får mera problem med ekonomin, med långvarig arbetslöshet, sjukdomar, sociala problem, en för tidig död.

Klassamhället, det fruktade och avskydda, är på väg tillbaka.

Vad skall vi göra med alla dåliga nyheter som dagligen når oss? Vi förväntas bara fortsätta, som vanligt. Inte ifrågasätta kärnkraftförespråkarnas falska förespeglingar? Vi förväntas i stället intressera oss för våra politiska ledares skumraskaffärer och sexuella erövringar. Allt detta för att vi inte skall märka nedmonteringen av vår välfärd och jakten på de utstötta, fattiga och avvikande.

När det andliga klimatet i vårt land hela tiden hårdnar och fylls av hatiska angrepp på invandrare, felspråkiga, homosexuella eller bara fattiga mänskor, vad beror detta på? Vad kan vi göra åt det? Är det kanske så, att vi lever i ett så massivt virrvarr av dåliga och brutala nyheter att vi bara inte klarar av det. Vi avreagerar oss på det som är närmast: våra grannar, våra bröder och systrar. Våra medmänskor förvandlas till motmänskor. Våra sämsta sidor hotar att ta överhanden. Vargen i oss slaktar lammet.

Det får vi inte låta ske. Vi måste bli klokare, mera omsorgsfulla och rädda om varandra. Om inte annat, så av ren självbevarelsedrift!

Claes Andersson är psykiater och författare, fd riksdagsman och kulturminister, aktiv också som jazzpianist.

16

4.11

Opinnot ja alku-ura

Aktiivisuudella ja verkostoitumalla

uran alkuun

Vastavalmistunut voi olla sokea omalle osaamiselleen. Oman osaamisen kartoitus, verkostoituminen ja ennen kaikkea aktiivisuus auttavat uran alkuun.

Teksti Eija Hietanen Kuvitus terhi ekebom

17

pintojen loppusuora häämöttää ja kevät etenee.

Kaikki pitäisi olla hyvin, mutta tuleva työura ahdistaa: tuntuu, että kuuden vuoden opinnoista ei ole ollut juurikaan konkreettista hyötyä.

Enhän minä mitään osaa, vastavalmistunut ahdistuu. Tuttu tunne?

– Moni opintonsa päättävä pelkää, että vuosien uurastuksesta ei ole jäänyt mitään käteen. Tuntuu, ettei ole mitään annettavaa. Tämä johtuu siitä, että omalle osaamiselleen tulee sokeaksi, kasvatustieteiden maisteri Janne Ruohisto rauhoittelee.

Ruohisto on sosiaaliseen mediaan keskittyneen Intunex-yhtiön toimitusjohtaja, ja aiemmin hän työskennellyt muun muassa Helsingin yliopiston ura- ja rekrytointipalveluissa.

– Moni ei myöskään tunnista omaa osaamistaan, sillä osaaminen menee ikään kuin selkäytimeen, hiljaiseksi tiedoksi, Ruohisto sanoo.

Osittain tästä sokeutumisesta johtuen oman osaamisen markkinointi onkin työnhaussa kaikkein vaikeampia asioita. Mutta sitäkin

voi harjoitella ja oppia. Kannattaa miettiä konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä on tehnyt. Ja sitten kertoa osaamisestaan rehelliseen suomalaiseen tyyliin – ei tarvitse käyttää jenkkityyliin ylisanoja eikä superlatiiveja.

– Konkreettiset esimerkit kertovat enemmän kuin korulauseet, Ruohisto muistuttaa.

– Olennaista on, että vastavalmistuneella olisi jo verkostoja olemassa siinä vaiheessa, kun hän valmistuu. Jos ei ole rakentanut verkostoja opintojen aikana, on niitä vaikea yhtäkkiä luoda.

Aktiivisuus tärkeintä

Olisi siis hyvä, että jo opintojen aikana olisi hankkinut jonkinlaista työkokemusta, ollut mukana vaikka harjoitteluissa ja aktiivinen esimerkiksi opiskelijatoiminnassa. Ehkä voi olla mukana myös vapaaehtoistyössä, erilaisissa projekteissa ja sosiaalisessa me-

“Valmistuneelta odotetaan aktiivisuutta, kiinnostusta oppia uutta ja innostusta.”

18

4.11

diassa. Kaikesta tästä kertyy elintärkeitä verkostoja.

– Kaikkein tärkeintä on kuitenkin, että on näyttöjä aktiivisuudesta, Ruohisto korostaa.

Myöskään hajanainen työkokemus ei ole ongelma, sillä osaaminen syntyy työkokemuksen kautta eikä koulun penkillä.

– Vastavalmistuneelta ei vaadita samanlaista kokemusta kuin ammattilaiselta.

Valmistuneelta odotetaan ennen kaikkea aktiivisuutta, kiinnostusta oppia uutta ja innostusta, Ruohisto summaa.

Hyvän ansioluettelon eli CV:n ja työhakemuksen laatimiseen löytyy runsaasti ohjeita esimerkiksi netistä. Ruohisto vertaa hyvää CV:tä tuote-esitteeseen.

– CV on kuin tuote-esite, jossa kerrotaan lyhyesti ja napakasti hakijan parhaat ominaisuudet.

Työhakemus taas on saatekirje, joka on räätälöity juuri kyseiseen työpaikkailmoitukseen.

– Työhakemuksessa pitää vastata siihen, mitä on kysytty. Kannattaa myös pohtia tarkkaan, kenelle hakemuksen kirjoittaa.

Massapostitus ei kannata, Ruohisto muistuttaa.

vinkkejä työnhakuun. Yhdessä yliopistojen kanssa SEFE järjestää työelämäkursseja, joista kauppatieteiden opiskelijat saavat myös opintopisteitä.

Työelämäkursseilla pohditaan muun muassa seuraavia asioita: Kuinka löydän omat vahvuuteni ja mitkä asiat vaikuttavat työn mielekkyyteen ja omiin valintoihin? Miten minä ja muut voimme vuorovaikutuksella parantaa työyhteisössä toimimista? Mitä työsopimusta solmiessa kannattaa huomioida ja mistä kaikesta voi sopia?

Työelämäkurssit pitävät sisällään viisi luentokertaa, joilla tutustutaan työelämän

“Jos ei ole rakentanut verkostoja opintojen aikana, on niitä vaikea yhtäkkiä luoda.” eri osa-alueisiin. Luennoitsijoina toimivat SEFEn asiantuntijat ja esimerkkejä erilaisista urista eri sektoreilta kertovat paikalliset ekonomit.

Lisäksi opiskelijoilla on kurssin aikana mahdollisuus tuoda omat työnhakupaperinsa kommentoitavaksi CV-klinikalle erikseen sovittavana ajankohtana.

Tärkeää tietoa työelämästä

V

ille Kukkonen opiskelee neljättä vuotta laskentatoimea ja kauppaoikeutta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Opinnot ovat jo loppusuoralla,

mutta niihin sisältyy vielä puolen vuoden opiskeluvaihto.

– Pääsin vaihtoon Ruotsiin, Örebron yliopistoon, Kukkonen kertoo.

Opintojen ohessa Ville on ollut mukana myös opiskelijatoiminnassa, muun mu-

assa kaksi vuotta ainejärjestön hallituksessa. Keväällä hän osallistui SEFEn työelämäkurssille, jonka antiin hän on tyytyväinen, ja on suositellut sitä kavereilleenkin.

Kurssilla pohdittiin omia uratoiveita ja omia vahvuuksia.

– Saimme paljon erilaista tietoa työelämästä, sellaista tietoa, jota ei ole vielä tullut elämässä vastaan, kuten tietoa työlainsäädännöistä ja työmarkkinajärjestöistä.

Apua asiantuntijoilta

Vinkkejä ja neuvoja työnhakuun voi saada myös erilaisilta kursseilta. Useat yliopistot tekevät yhteistyötä työvoimahallinnon kanssa kurssien järjestämisessä. Lisäksi eri paikkakuntien akateemisissa rekrytointipalveluissa on tarjolla on muitakin palveluja, joiden avulla vastavalmistunut voi löytää työpaikan.

Suomen Ekonomiliitto SEFE järjestää säännöllisesti kursseja, joista opiskelijat saavat käytännön tietoa työelämästä ja

Luennoilla kerrottiin myös sellaisista työelämän asioista kuin perhevapaista mutta myös vähemmän iloisista asioista, kuten lomautuksista ja irtisanomisista. Kurssilla oli myös jo pidempään työelämässä olleita ekonomeja kertomassa omasta urastaan.

– Kurssi oli tosi hyvä. Sieltä sai paljon hyvää informaatiota työelämästä. Myös oma CV ja työhakemus tuli samalla päivitettyä kuntoon, Kukkonen summaa.

Lisätietoja SEFEn työelämäkursseista: Johanna Lähteenmäki p. 050 562 6860, johanna.lahteenmaki(at)sefe.fi ja Taija Kääriäinen p. 040 747 539, taija.kaariainen(at)sefe.fi

19

Suunnittelijoiden katse on jo ensi vuodessa. Liisa M채yr채np채채 ja Ilkka Heino pohtivat tulevan malliston yksityiskohtia.

20

4.11

Jakelutiet hallussa Gollan tuotteista lähes sata prosenttia menee vientiin. Yrityksen valttikortteina ovat hyvät jakelutiet. Teksti Eija Hietanen Kuvat arto wiikari ja golla

E

lektroniikkalaitteiden suojalaukkuja valmistavan Gollan mainokset ihastuttavat. Mainoksissa on samaa iloa, väriä ja pilkettä kuin itse tuotteissakin. Mikä mainostoimisto tällaista benettonmaista jälkeä tekee?

– Meillä ei ole mainostoimistoa. Teemme mainokset itse, toimitusjohtaja Petri Kähkönen kertoo.

– Meillä on myös hyvä valokuvaaja, Antti Viitala, Kähkönen jatkaa.

Viitala on tunnettu suomalainen muotikuvaaja. Toimitusjohtaja Kähkösen mukaan Golla tekee mainokset itse, koska yritys haluaa pitää koko visuaalisen ilmeen, suunnittelun ja markkinoinnin omissa käsissään.

– Haluamme olla riippumaton accessorivalmistaja.

Raumalta maailmalle

Juristin koulutuksen hankkinut Kähkönen valmisti yrityksen ensimmäiset tuot-

teet veljensä Ollin kanssa raumalaisessa metallipajassa.

Viitisentoista vuotta sitten veljekset lähtivät kulutuselektroniikkamessuille Saksaan.

He vuokrasivat halvan pakettiauton ja lastasivat sen täyteen koiranluun muotoisia

Golla Oy Perustettu: 1994 Kotipaikka: Helsinki Liikevaihto: 29 miljoonaa euroa (2010) Viennin osuus liikevaihdosta: noin 99 prosenttia Päämarkkina-alueet: Eurooppa, Aasia ja Amerikka Henkilökunta: 75

cd-pöytätelineitä ja ankanjaloilla seisovia cd-telineitä.

Messut olivat menestys. Kähkösen mukaan he kolminkertaistivat yrityksen edellisen vuoden liikevaihdon neljässä päivässä.

2000-luvun alussa cd-telineet vaihtuivat kännykkäpusseihin. Aivan ensimmäinen pussi oli kudottu pipo, joka on yhä edelleen Gollan valikoimassa.

Nopeaa kasvua

Vaikka Gollan cd-telineitä päätyi myyntiin aina New Yorkin Museum of Modern Arts -myymälään asti, keskittyi yhtiö 2000-luvulla matkapuhelinkoteloiden valmistamiseen. Gollan brändi ja tuotemallisto houkutti pian yhteistyökumppaniksi Nokian, jonka alihankkijanakin yritys toimi jonkin aikaa.

Kun Kähkönen päätti ensin luopua vanhoista muotoilutuotteistaan ja siirtyä pois Nokian alihankkijan asemasta, kasvu kiihtyi. Itsenäistymisen alkuvuosina liikevaihto tuplaantui.

Viime vuosina kasvua on ollut noin pari-

 21

”Yrittämisessä keskeistä on vastuunkanto ja pitkäjänteinen työ.” kymmentä prosenttia vuodessa. Nopea kasvu ei ole ollut omistajan mukaan ongelma.

– Kasvu osoittaa, että suunta on oikea, Kähkönen toteaa.

Useille yrityksille yhden maan markkinat ovat liian pienet, jotta tuotantokustannukset saataisiin alas ja toiminta kannattavaksi.

Gollan suurin markkina-alue on vielä Eurooppa, mutta tulevaisuuden päämarkkinaalueeksi yritys hahmottaa Aasian.

Gollan tuotteiden myyntipisteitä on noin 50 000 yli 120 maassa. Yrityksellä toimisto Helsingin lisäksi viidessä kaupungissa: Shanghaissa, Tokiossa, Chicagossa, Lillessä ja Essenissä. Tytäryhtiöitä taas on nykyisellään viidessä maassa, mutta tuotanto on keskitetty Kiinaan.

Golla myy tuotteitaan jälleenmyyjien kautta, ja aluksi Nokian vanavedessä. Kähkönen pitääkin hyvää jakeluverkostoa yhtenä Gollan vahvuutena.

Sydän Suomessa

Gollan sydän ja juuret ovat vahvasti suomalaisessa designissa. Suunnittelusta vastaa yhä suomalainen tiimi. Tuotteiden pitää olla ajan hermolla niin mobiililaitesovellusten kuin muodinkin suhteen.

– Meidän tuotteemme ovat suomalaisen näköisiä ja niitä yhdistää positiivinen hyväntuulisuus ja pilke, jota meistä suomalaisista löytyy, vaikka sitä ei marraskuussa räntäsateessa katukuvasta heti ehkä huomaakaan, Kähkönen pohtii.

Helsingin Ruoholahden neuvotteluhuoneessa suunnitellaan jo ensi vuoden mallistoa. Eri markkinoille räätälöidään erilaisia kuluttajia kiinnostavia tuotteita, mutta myös bisneksenteko ja kaupankäynti itsessään vaatii markkinakohtaista osaamista.

Globaali ykkönen

Vaikka Gollan juttu on aina ollut väri, on mallistoon otettu myös hillitympiä tuottei22

4.11

ta kuten mustia tietokonelaukkuja. Laukkujen sisältä paljastuu niiden juju, Gollan tuotteille ominaiset värikkäät yksityiskohdat.

Kähkönen on pitänyt tarkkaa huolta yrityksensä brändistä, ja tavoitteet ovat korkealla.

– Olemme maailmanlaajuisesti ykkösbrändi omassa kategoriassamme, hän sanoo.

Kiinassa tuoteväärennökset ovat huikea bisnes, ja alan väitetään työllistävän miljoonia kiinalaisia.

Ongelma on vakava monille eurooppalaisille yhtiöille, mutta Kähköstä Kiinan piratismi ei pelota. Hän kertoo jopa bonganneensa Kiinassa Gollaa Luis Vuittonin ja Armanin laukkujen väärennösten keskellä.

– Meidän tuotemallistomme uusiutuu niin nopeasti, että väärennökset näyttävät vanhentuneilta. Lisäksi Kiinassa viranomaiset ovat ryhtyneet toimiin piratismia vastaan.

Jatkuva uudistuminen

Kähkösellä on tästä kokemustakin. Kiinalaispoliisi marssi taannoin heidän Shanghain toimistoonsa. Poliisi oli löytänyt Gollan laukkuja ja kysyi, ovatko ne heidän valmistamiaan. Selvisi, että laukut olivat kyllä aitoja ja Gollan valmistamia, mutta niissä oli kosteusvaurioita, mistä syystä ne oli määrätty hävitettäväksi. Joku pitkäkyntinen oli varastanut ne ja aikoi myydä laukut pimeästi.

Gollan mallisto uudistuu jatkuvasti myös siitä syystä, että teknologia menee eteen-

Gollan Hietanimenrannan pääkonttorissa työskentelee markkinoinnin, myynnin ja suunnittelun ammattilaisia.

Teemu Linnermo on ollut mukana suunnittelutiimissä vuoden päivät. Uusi mallisto julkaistaan kerran tai kaksi vuodessa.

päin. Golla seuraa tarkasti alan kehitystä.

Monesti tieto uutuuksista saadaan jo etukäteen.

Miniläppärit olivat tästä yksi hyvä esimerkki. Mallistossa oli jo useita erilaisia suojapusseja tuotteille, jotka olivat vasta hiljattain ilmestyneet markkinoille.

Pitkäjänteistä vastuunkantoa

Meillä Suomessa on Kähkösen mukaan yhä parannettavaa yritysilmastossa ja yrittäjän asemassa.

– Meillä työlainsäädäntö ei tue tällaista kansainvälistä yrittäjyyttä. Myös valtiovallan tuet ovat kehityksestä jäljessä.

Gollan perustaja ja toimitusjohtaja Petri Kähkönen kertoo, että suunnittelu ja päätoiminnot on keskitetty Helsingin toimistoon.

Toisaalta positiivista Suomessa on muun muassa insinööriosaaminen, osaavat suunnittelijat ja markkinoiden pienuus, mikä pakottaa yrityksiä kansainvälistymään.

Mielikuvat yrittäjyydestä ovat Kähkösen mukaan osittain joko menneestä maailmasta – emme elä enää patruunamaailmassa – tai epärealistisia – yritän tässä pari vuotta, jonka jälkeen myyn yritykseni miljoonilla.

– Yrittämisessä keskeistä on vastuunkanto ja pitkäjänteinen työ.

Yllättävintä hänelle itselleen on yrittäjänuralla ollut rekrytoinnin vaikeus.

– Tällaisen pienen yrityksen ohuessa organisaatiossa on elintärkeää löytää oikeanlaiset työntekijät. Vääränlaisen ihmisen rekrytoiminen pilaa ilmapiirin ja syö tunnelmaa pitkäksi aikaa.

23

/// liiketoimintaosaaminen

Kriisiviestintä vaatii nopeaa reagointia

Yksikään yritys tai organisaatio ei voi välttyä kriiseiltä. Onnistunut kriisiviestintä on yrityksen ja median vuoropuhelua. Teksti Satu Rämö Kuvat tommi tuomi, shutterstock

”

Kriisejä voi tulla mistä vain, ja niitä on aivan laidasta laitaan, toteaa Suomen McDonald’sin viestintäpäällikkö ja johtoryhmän jäsen Heli Ryhänen. Ryhänen vastaa McDonald’sin viestinnästä Suomessa ja toimii yrityksen kriisiviestintäryhmän koollekutsujana.

Ryhäsen kommentti osuu asian ytimeen.

Kriisejä ei voi ennustaa. Mutta kun sellainen osuu kohdalle, sen kanssa on pärjättävä.

– Kriisissä tarvitaan välittömästi aina johtamista, organisointia ja viestintää, joita ei voi erottaa toisistaan. Vastuussa olevan tahon on otettava jollakin tavalla julkinen johtovastuu, sanoo viestinnän tutkija Salli Hakala Helsingin yliopistosta.

Vi i m e h e i n ä ku u s s a Po r v o o n McDonald’sin autokaistalla mies ampui kuoliaaksi kolme sivullista ihmistä. Jos ampumisvälikohtaus olisi tapahtunut muutaman kymmenen metrin päässä ravintolasta, tapahtuma ei olisi liittynyt McDonald’siin mitenkään.

– Pahimpia kriisitilanteita ovat tietysti

24

4.11

ne, joissa ihmisten terveys, henki tai hyvinvointi ovat uhattuna. Porvoon tapaus oli kaiken kaikkiaan erittäin traaginen tilanne, ja se liittyi meihin niinkin konkreettisesti, että yksi henkilökuntamme edustajista oli antamassa ampumisen uhreille ensiapua, Ryhänen kertoo.

Hetkessä julkiseksi

Ampumistapausta käsiteltiin mediassa paljon. Niinpä myös Porvoon McDonald’s joutui paistattelemaan otsikoissa.

– Jokaisesta kriisistä on opittava jotain.

Jos tätä oppimisprosessia ei käy läpi, kriisistä ei opi mitään, Ryhänen sanoo.

– Nykyisessä mediayhteiskunnassa mikä tahansa kriisi voi hetkessä olla julkinen ja samalla globaali, sanoo Hakala.

Kriisitilanteessa jonkun kannattaa pitää kirjaa siitä, mitä tapahtui, kuka puhui kenelle ja milloin. Jos tilanteita ei rekisteröi heti, niitä ei enää myöhemmin muista eikä niitä voi käyttää tulevissa tilanteissa hyväksi.

– Pohdimme yhtiössä jälkikäteen muun muassa sitä, miten tällaisiin äärimmäisiin tilanteisiin voi varautua etukäteen, kertoo Ryhänen.

Valmistautuminen vaikeaa

Yritykset joutuvat painimaan sekä ulkoisten että sisäisten kriisien kanssa. Ulkoa tuleviin kriiseihin ei juurikaan voi valmistautua, ne iskevät yllättäen. Yrityksen sisältä kumpuaviin kriiseihin voi ainakin yrittää varautua.

Yritys saattaa olla tietoinen pinnan alla vellovasta kriisistä, jota toimittajat eivät ole vielä haistaneet. Silloin kannattaa miettiä, tuodaanko ikävä asia esille itse vai toivotaanko, että se ei koskaan nouse lehtien palstoille.

Hakala kehottaa pohtimaan kunkin kriisin esille tuomisen etuja ja haittoja.

– Jos joutuu altavastaajaksi mediassa eli media tuo sinut julkisuuteen, tilanne on hankalammin hallittavissa. Pienestäkin asiasta saattaa kasvaa iso lumipallo. Jos toimittajat kaivavat jutun esille pala palalta, he alkavat usein kysellä, mitä muuta heille ei ole kerrottu.

Kriisin viestintä kannattaa hoitaa yhteisten lehdistötilaisuuksien kautta sen sijaan, että toimittajien kysymyksiin vastailtaisiin yksitellen.



Apua, toimittaja soittaa!  Jos soitto tulee huonoon aikaan, kerro olevasi juuri varattu.

Tarjoudu soittamaan 15 minuutin kuluttua uudestaan. Vartissa ehtii koota ajatuksia.

 Jos toimittaja näyttää tietävän jotain, mitä sinä et tiedä, myönnä se avoimesti. Käytä toimittajaa tietolähteenä, ja varmista sen jälkeen tieto yrityksen sisältä.  Mieti kuka yrityksessä olisi paras henkilö vastaamaan kysymyksiin, ja kaiva esiin yhteystiedot toimittajaa varten.  Kommenttien antajan kannattaa kertoa toimittajalle kerralla se, mitä asiasta tiedetään. Tietoa ei kannata jakaa pieninä paloina. Se yleensä kasvattaa kriisistä uutisointia ja herättää lisää – välillä turhiakin – epäilyksiä.  Kerro toimittajalle faktat ja tarjoa aineistoa. Älä spekuloi. Ole luotettava ja uskottava.  Yrityksen ylimmältä johdolta odotetaan faktojen lisäksi näkemystä ja johtopäätöksiä.  Älä ole ylimielinen tai vähättele toimittajan kysymyksiä. Vähättely synnyttää nopeasti vastareaktion.

25

Kaikilla välineillä

Kun julkisuudessa aletaan penkoa ikäviä asioita juttu kerrallaan, usein myös negatiivisen julkisuuden määrä kasvaa. Jos ikävän asian kanssa tulee itse julkisuuteen, säilyy tilanne todennäköisemmin omassa hallinnassa.

Yötä päivää

Usein käy kuitenkin niin, että toimittaja ehtii soittaa ennen kuin toimittajalle soitetaan. Toimittajia on paljon, ja he vaihtuvat usein. Yksittäisten toimittajien kontaktointi vie aikaa, eikä lehdistötiedotekaan synny käden käänteessä.

– Monet toimitukset maksavat juttuvinkeistä ja kännykkäkameroilla otetuista lukijakuvista. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikista paikalla olevista ihmisistä on tullut eräänlaisia ”toimittajia”. Useat mediatalot ovat auki yötä päivää eli online-toimituksessa valvotaan, kun viestintäpäälliköt nukkuvat, toteaa Ryhänen.

Nopeasti leviävä tieto edellyttää yrityksiltä nopeaa reagointia. Median pyörityksessä yritysten pitäisi silti ehtiä miettiä myös muita sidosryhmiä.

– Parasta olisi, jos yhtiön kumppani saisi kuulla yritystä koskevasta tärkeästä asiasta yritykseltä itseltään eikä seuraavan päivän sanomalehdestä. Viestin voi välittää tärkeimmille kumppaneille vaikka tiedotteella yrityksen nettisivuilla, sähköpostilla tai tekstiviestillä, neuvoo Hakala.

26

4.11

Henkilöt tai tuotteet

Viime talvena kävi ilmi, että SPR:n Veripalvelun entistä johtajaa epäillään luottamusaseman väärinkäytöstä konsulttihankinnoissa. Tällaiset epäilyt ovat aina mainekriisin paikka organisaatiolle.

– Mainekriisin iskiessä pitää ensin katsoa, onko kriisi syntynyt yrityksen hallinnossa vai yrityksen tuotteissa tai palveluissa, sanoo Hakala.

SPR:n Veripalvelun mainekriisi pystyttiin rajaamaan hallintoon, ja hallitus erosi. Jos organisaation tuotteessa eli veressä, olisi havaittu joku ongelma, tilanne olisi ollut paljon vakavampi.

– Henkilöityneet mainekriisit on helpompi hallita kuin tuotteeseen tai palveluun liittyvät mainekriisit, Hakala tiivistää.

Välillä kriisit koskettavat yhtä organisaation osaa. Toisinaan pelikenttänä on koko maailma. Näin kävi maaliskuun puolivälissä, kun Japania kohtasi tuhoisa maanjäristys.

Finpron viestintä- ja markkinointijohtaja ja johtoryhmän jäsen Outi Torniainen tuli töihin perjantaina 11. maaliskuuta kello puoli yhdeksän.

– Kuulin silloin ensimmäiset uutiset maanjäristyksestä. Jätin aamupalaverin kesken ja ryhdyimme selvittämään Japanissa olevien kollegoidemme tilannetta, hän kertoo. Finprolla on 350 työntekijää 47 eri maassa.

Sähköposteilla, tekstiviesteillä ja Facebookin kautta kaikkiin Tokiossa ja Sendaissa sijaitseviin Finpron työntekijöihin saatiin yhteys kolmen tunnin sisällä. Yhteydenpitoa vaikeutti huomattavasti se, että puhelinlinjat olivat poikki.

– Ensimmäiset puhelinsoitot toimittajilta meille tulivat puoli kymmeneltä. Ensimmäisenä soitti Kauppalehti ja kysyi, mitä suomalaisia yhtiöitä maanjäristysalueella sijaitsee. Tämä on hyvin tyypillinen kysymys, joka meille esitetään vastaavissa tilanteissa, Torniainen kertoo.

Torniaisen johdolla alettiin heti viimeistellä alueen suomalaisyrityksistä listaa, joka laitettiin tiedoksi medialle.

– Seuraavaksi toimittajat alkoivat kysellä, mikä on meidän toimistojemme henkilökunnan tilanne.

Koska puhelinyhteydet Japaniin olivat poikki, Torniainen sai paljon kyselyjä alueella toimivien suomalaisyritysten tilanteesta. Finpron paikallisten toimistojen vetäjillä on hyvät yhteydet sikäläisiin yrityksiin, mutta nyt tietoa oli käytännössä mahdoton saada, koska puhelinlinjat olivat poikki eivätkä sähköpostitkaan kulkeneet moitteettomasti.

Monet toimittajat halusivat kahdelta Sendaissa olleelta Finpron työntekijältä silminnäkijäkommentteja paikan päältä. Henkilöiden hyväksyttyä haastattelupyynnöt Torniainen välitti heidän kännykkänumeronsa eteenpäin muutamille toimittajille.

– He vastasivat tekstiviesteillä muutamiin kyselyihin. Joidenkin toimittajien yhteydenpito oli luonteeltaan melko päällekäyvää, ja tällaisiin kyselyihin he valitsivat jättää vastaamatta.

Pää kylmänä

Maanjäristyksen aiheuttama kriisi ei ole ohi vielä pitkään aikaan. Ensimmäisten päivien pyörityksen Torniainen toteaa menneen olosuhteisiin nähden hyvin. Haasteellisessa tilanteessa ensisijaisen tärkeää oli pitää eri aikavyöhykkeillä sijaitsevat osapuolet ajan tasalla.

– Toimitusjohtajamme oli järistyksen sattuessa työmatkalla Uruguayssa. Pidimme

Akateeminen vartti

hänet, vientikeskusverkoston johtajan Lontoossa, Aasian aluejohtajan Hongkongissa sekä henkilöstöhallinnon Helsingissä ajan tasalla tilanteen etenemisestä. Tiedotimme intran välityksellä myös omalle henkilöstöllemme kollegoidemme tilanteesta.

Kriisiviestintätilanteessa tärkeintä on pitää pää kylmänä ja koko ajan selkeänä mielessä se, mitä tekee ja miksi. Suunnitelmassa on pysyttävä, eikä tunteille saa antaa valtaa. Kriisiä ei myöskään kannata vähätellä.

– Kukaan ei tiedä, miten joku kriisi saattaa joko eskaloitua tai kuivua kassaan. Jos kriisin hoitoon allokoidaan liian vähän resursseja, se voi lähteä helposti käsistä. Neuvoni on, että kriisitilanteeseen kannattaa allokoida mieluummin liikaa kuin liian vähän resursseja, sanoo McDonald’sin Ryhänen.

Ratkaisu krooniseen kasvuyrityspulaan

H

yvinvointiyhteiskunta elää kasvuyritysten kerryttämistä verotuloista. Olemme oppineet ainakin hokemaan, että tarvitsemme uusia kasvuyrityksiä – ja paljonhan niiden

alkutuotantoon myös panostetaan. Silti Suomea jo koko Eurooppaa vaivaa krooninen kasvuyrityspula.

Suomi investoi osaamiseen, erityisesti luonnontieteelliseen osaamiseen – ja hyvä niin. Luonnontieteilijän pelikirja ei kuitenkaan kanna päätyyn saakka. Se tuottaa patentteja, mutta ei maailmanluokan palveluratkaisuja tai kuluttajatuotteita, saati yrityksiä.

Tarvitaan myös uudenlaisia sankareita. Ja nopeasti.

Kommentoinnin rajat

Kokemus auttaa kriisin viestinnässä. Se antaa itsevarmuutta ja auttaa aavistamaan, millaista tietoa media missäkin vaiheessa haluaa.

Finprolta toimittajat haluavat ensisijaisesti tietoa tapahtumaalueella sijaitsevista suomalaisyrityksistä.

– Pyrimme antamaan kaiken mahdollisen tiedon, jotta vältettäisiin väärän tiedon leviäminen ja turha hysteria, sanoo Torniainen.

McDonald’sille toimittajat soittelevat hyvin monenlaisissa asioissa.

– Yleensä meiltä halutaan mielipide johonkin asiaan. Kaikkiin kyselyihin ei kuitenkaan kannata lähteä mukaan.

Tällä Ryhänen tarkoittaa sitä, että jos käsillä oleva kriisi ei kosketa yritystä, siihen ei kannata antaa kommentteja.

– Lintuinfluenssa on hyvä esimerkki. Sain siihen liittyen paljon toimittajayhteydenottoja. Minulta kyseltiin muun muassa lintuinfluenssan vaikutusta broilerin menekkiin.

Koska sellainen tieto ei kuulu McDonald’sin osaamisen piiriin, toimittajia kehotettiin kääntymään esimerkiksi Siipikarjayhdistyksen puoleen.

Kasvuyritysten luominen ei ole rakettitiedettä, viisastelee moni. Ei olekaan. Se on monin verroin monimutkaisempaa. Kasvuyritystoiminnassa ei riitä, että yhdistelee yhteensopivia pisteitä. On 0päivä. Pohdittaessa yksittäisen keksinnön kaupallistamista ollaan jo myöhässä. Viestikapulan siirtäminen lennossa keksijältä kaupallistajalle on usein henkisesti mahdotonta. Viisas porsas valaa perustuksen keksijän ja kaupallistajan kumppanuuteen ja yhdistettyyn pelikirjaan.

Maailmanluokan kasvuyritystä voi verrata ainutlaatuiseen taideteokseen. Menestys perustuu yhä useammin intohimoon ratkaista jokin maailman suuri ongelma. Ainutlaatuinen ratkaisu edellyttää halua ja kykyä luoda yhdessä toisten kanssa, valmiutta antaa ja pitää lupauksia eri sidosryhmille – koko ajan taloudellista arvoa kartuttaen. Tässä ”taiteilussa” tarvitaan samanaikaisesti kestävyysurheilijan, moniottelijan ja tiimipelaajan ominaisuuksia.

Lääkäreitä opettavat lääkärit, uimareita uimarit. Yritystoiminnan asiantuntijoita voivat hyvin opettaa asiantuntijat, mutta opettaa-

Rehtiys kannattaa

Suoruudella ja rehellisyydellä pääsee kokemusten mukaan pitkälle.

– Jos minulla on toimittajan kysymästä asiasta tietoa, kerron sen.

Jos toimittaja tietää jotain, mistä minä ei ole kuullutkaan, sanon, että nyt sinä tiedät enemmän kuin minä. Kerro, mitä olet kuullut, niin alan selvittää tilannetta ja otan sinuun yhteyttä, Ryhänen kertoo.

Vaikka toimittajat eivät lähdettään paljastaisikaan, he usein kertovat sen mitä tietävät.

– Toimittajat tietävät, että meiltä saa kommentteja, me autamme, vastaamme ja olemme yhteistyöhaluisia. Me autamme heitä, ja samalla tavalla he auttavat meitä. Media pitääkin nähdä ennen kaikkea tärkeänä kumppanina.

Viestinnän tutkija Salli Hakala on samaa mieltä.

– Monet asiat tapahtuvat ja saavat muotonsa mediassa. Elämme mediayhteiskunnassa. Globaalista mediasta on tullut yhä tärkeämpi osa kaikkea toimintaa. Sen notkeita ja nopeasti muuttuvia toimintatapoja jokaisen yrityksen johdon ja viestinnästä vastaavan tulee tuntea.

ko kukaan sen luojia? Onko yliopistoissa 2000-luvun kasvuyritystuotannon edellyttämä tietämys ja tietäjät? Tulosten perusteella ei ole. Ei meillä eikä muualla.

Presidentti Martti Ahtisaari totesi maaliskuussa, että on ”hieman harhaanjohtavaa puhua kauppatieteestä kaupankäynnin perustana”. Oikeampi käsite olisi ehkä kauppataide. Vuosi oli 1997.

Aika on kypsä. Uudessa tietämisen – ja tietäjien – lajissa muhii ratkaisu krooniseen kasvuyrityspulaan. Tarvitaan vain rohkeutta kokeilla kenen tätä ”kauppataidetta” pitäisi opettaa, miten ja mihin perustuen. Nuorta miestä lainaten: ”Tässä koodaamisessa on paskamaista, että pitää periaatteessa aloittaa rikkomalla jotain mikä toimii. Muuten sitä ei koskaan voi korvata paremmalla.”

Uutta koodia ei tässäkään synny rikkomatta vanhaa.

Kolumnin kirjoittaja Marko Seppä on uransa pääomasijoittajana aloittanut kauppatieteiden tohtori, joka toimii Jyväskylän yliopiston kasvuyritystoiminnan professorina.

27

28

4.11

Alltid på språng

Aage Moustgaard

Född: 1961 i Helsingfors Utbildning: Diplomingenjör vid Tekniska Högskolan i Otnäs samt Ekonomie magister vid Svenska Handelshögskolan i Helsingfors Familj: Hustrun Gedi Lindahl-Moustgaard och dottern Theresia, 14 Arbetslivserfarenhet: Företagsplaneringschef Outokumpu Base Metals 1987, divisionschef på Suunto 1997, VD för Vivago 2000, VD Roltrade från 2009 samt styrelsordförande i Hongkongkoncernen sedan år 2007 Hobbies: Sommarstugan och motorbåten

Aage Moustgaard är både ekonom och teknolog och känner såväl storföretagens värld som entreprenörens vardag. Nu han bland annat arbetar för ett varmare Finland.

P

Teksti Sören Viktorsson Kuvat tommi tuomi

å Drumsö i Helsingfors har företaget Roltrade sina lokaler, såväl showroom som kontor.

VD Moustgaard bjuder besökaren på en liten guidning bland braskaminer och möbler.

– Designkaminer ansågs länge främst vara en inredningsdetalj, förklarar han och fortsätter: – Men nu har vi ju haft två stränga vintrar i Finland, med höga elpriser, och det har skapat ett sug efter kaminer även för uppvärmning.

Efter guidningen är det dags för en annan sorts uppvärming, en rejäl kanna kaffe väntar i sammanträdesrummet.

Vår första fråga är given...

– Mitt namn? Det uttalas ”Åge”. Pappa kom från Danmark till Finland som frivillig under fortsättningskriget. Så småningom gifte han sig med en finlandssvenska och därför har jag danskt namn och pass.

I det moustgaardska hemmet, på Brändö, talades skandinaviska. Pappan var en skicklig entreprenör.

– Han grundade ett företag som importerade och sålde bland annat lantbruksmaskiner från Danmark och där även min mamma tidvis jobbade.

Svåraste först

Efter studenten vid Brändö gymnasium, 1980, var det dags att välja studiebana. Som medborgare i NATOlandet Danmark, var unge Moustgaard inte särskilt intressant för den finländska hären.

– Medan kompisarna gick till militären började jag på högskolan direkt. På så sätt vann jag ett år, och det är kanske en anledning till att jag kunde ta dubbla examina.

Aage Moustgaard skrev först in sig på Tekniska Högskolan i Otnäs, för att studera till gruvingenjör.

– Men i Finland fanns då bara tre gruvbolag och ganska snart bestämde jag mig för att även läsa litet ekonomi, för att på så sätt få en bredare kunskapsbas.

Sagt och gjort. Den flitige ynglingen skrev in sig på Svenska handelshögskolan.



29

gruvor och smältverk ingick, fick Aage Moustgaard resa mycket, bland annat på Irland, Chile och Australien. Och här visade sig kombinationen teknik och ekonomi vara rena bingon!

– Jag var med och gjorde finansieringsstrukturer för gruvverksamheten samt den kommersiella strukturen för produkterna. Den kommersiella strukturen var helt unik på den tiden för ett gruvbolag och fick sedan namnet Outokumpu Zink Commercial.

Ryktet om denna banbrytande struktur gjorde att företaget Polar Electro i 1994 kontaktade ekonomen/ ingenjören Moustgaard.

– Idag är de världens största tillverkare av pulsmätare. De hade redan börjat bli stora på området och ville ha en struktur liknande den på Outokumpu.

Dubbelexamens nytta

– Först tog jag sådana kurser jag var extra intresserad av, som finansiering och investering. I ett visst skede hade jag så läst ganska mycket och kanske det svåraste.

– Då tänkte jag, att jag även kunde läsa grundkurserna och ta examen. Fast det var litet som att se en film bakifrån...

Hur orkade du?

– Antagligen för att utbildningarna var så olika. På Tekniska högskolans gruvlinje fanns en enda kvinna, på Hanken var de i majoritet och det var ju också trevligt.

The Big O

Efter att under några år flitigt ha nött byxbaken på universitetsbiblioteket, blev Aage Moustgaard 1987 diplomingenjör och ekonomie magister.

– Jag hade redan hunnit sommarjobba en del på Outokumpu, så det kändes naturligt att börja på vad som då inom gruvsektorn kallades ”The Big O”.

Som företagsplaneringschef inom divisionen Base Metals, där 30

4.11

Vad Aage själv kallar ”oman työn ohella tehty työ” skulle komma att leda till byte av arbetsivare.

– I Polar Electros styrelse satt chefen för Suunto, som då tillverkade mekaniska orienteringskompasser. Det var ett litet bolag, som gått in på börsen och nu ville ta elektronik med i bilden. År 1997 blev Aage Moustgaard chef för divisionen Outdoor, det vill säga alla produkter förutom dykning.

– Jag ledde ett litet team som snabbt växte. Vi tog fram en så kallad multifunktionsklocka, med höjdmätare, barometer, kompass etcetera.

– Eftersom jag vid sidan om redan drivit mitt eget företag Roltrade, kunde jag en del om retailing. Så vi skapade en hel produktfamilj och den gjorde enorm succé, såväl i Finland som utomlands.

Hade du även här nytta av din ”dubbelexamen”?

– Absolut, inte minst vad gäller allokering av resurser. Jag blev inte helt lurad av ingenjörerna, de trodde nog jag visste mer om tekniken än jag gjorde!

Unik alarmklocka

Efter succén med Suunto headhuntades Aage Moustgaard år 2000 som VD för IST, sedermera Vivago. I botten fanns en unik finsk uppfinning.

– Det är en klocka som används av äldre. Den sänder automatiskt meddelande till en larmcentral om du faller, är orörlig länge eller har andra störningar i aktivitetsrytmen.

– Jag byggde upp ett team på 20 personer, varav två tredjedelar produktutvecklare och resten försäljare och administration. De första kommersiella applikationerna kom 2003.

Vivagos unika alarmklocka finns idag förutom i Norden även bland annat i Japan, Frankrike, Tyskland, Italien och Sydeuropa.

– Enbart i Rom bär runt 3 000 åldringar klockan, berättar Aage Moustgaard men konstaterar samtidigt att detta är en trög business.

– Åldringsvården sker ju oftast i kommunal regi, de har sina upphandlingsprocesser och många gånger vinner billigaste produkten. Så det tog lång tid att bygga upp anseende och visa att man kan spara med denna produkt.

Trots att han 2009 lämnade Vivago, är Aage Moustgaard fortfarande delägare. Han konstaterar nöjt att produkten idag har runt 40 000 användare och att firman är ledande i Europa inom vad som kallas Telecare.

Egna firman

Sedan 2009 är det firman Roltrade som han driver tillsammans med sin fru som tar det mesta av Aages tid.

– Just då var tiderna dåliga, byggverksamheten hade stannat av. Det är under lågkonjunktur man ska satsa, då får man exempelvis bästa personalen.

Firman har två ben; Det ena är kaminer och det andra möbler för offentliga miljöer samt till återförsäljare. De högklassiga produkterna importeras från Danmark och Italien.

– I december märkte vi plötsligt en enorm förändring! Finland är som en berg- och dalbana, nu drar en massa byggprojekt igång.

– Snabbt blev vi ytterligare tre anställda i firman, samtliga delägare.

Som om inte egna firman var nog, är Aage Moustgaard även styrelseordförande för Hongkong-koncernen, en kedja varuhus han och tre vänner köpte för fem år sedan.

– Vi är idag 21 butiker och kommer inom ett och ett halvt år att vara ytterligare fyra. Affärsidén är ”rätt pris”.

– Ungefär 15 procent av produkterna är egenimport via eget importbolag och namnet till trots har vi flera kända märken, som exempelvis Fiskars.

Tyngdpunkten ligger på trädgårdsprodukter och fritid.

– Och inom fiske är vi antagligen redan störst i Finland.

Tre frågor

1 2 3

Hur lyder din businessfilosofi?

I dagens värld måste man springa för att ens hålla sig på stället.

Som van affärsresenär, vilket är ditt favoritland?

Genom tiderna Japan. Japanernas hövlighet mot andra människor och lugn är ganska unikt.

Vilken Hongkong-produkt skulle du ta med dig till en öde ö?

Fiskeredskap.

Glädjen att skapa

När Aage Moustgaard också berättar, att Roltrade hoppas expandera och bli marknadsledande inom sin nisch inom några år, kan intervjuaren inte låta bli att fråga hur han orkar.

– Har man trevligt på jobbet orkar man, blir svaret.

Vad driver dig?

– Nyfikenhet och glädjen att skapa något nytt.

Ett andningshål finns dock, och det är sommarstugan på holmen Villinge i helsingforska skärgården.

– Där tillbringar familjen nästan alla helger. Då har jag mobiltelefonen avstängd. Om somrarna arbetar jag i trädgården och på vintern rensar jag i skogen, berättar Aage Moustgaard, men tilllägger i nästa ögonblick: – Fast, även där har jag nog samtidigt hela tiden jobbet i tankarna. Jag tycker inte om att vara stilla.

Nej, någon sådan risk finns nog inte. Kort efter den här intervjun ska Aage och hustrun till Guangzhou i södra Kina på affärsresa.

Fast, förklarar han, det är inte längre de långa resorna som lockar mest.

– Vi håller på att bygga upp ett nät av återförsäljare för Roltrades produkter. Det är nytt för mig att åka runt i egna landet och i eftermiddag ska jag till Åbo.

– Exempelvis många järnhandlare är ju egenföretagare och vi hittar ofta snabbt varandra. Det är förresten kanske inte så underligt, eftersom vi ju båda är entreprenörer!

31

/// klinikka Klinikka-sarjassa ratkotaan työelämän arkisia ongelmia. Lähetä pulmasi osoitteeseen ekonomilehti@otavamedia.fi tai Ekonomi-lehti, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki.

Moni tunnustelee ensin uuden työyhteisön ilmapiiriä, tutustuu ihmisiin ja valitsee sitten, kenelle uskaltaa kertoa.

32

4.11

Pitäisikö tulla

ulos kaapista

?

Kollegani näkee vaivaa salatakseen homoutensa työpaikalla. Onko se paras vaihtoehto vai voisimmeko tehdä jotain ilmapiirille? Mikä kannustaisi häntä luottamaan meihin?

J

Teksti Marianna Salin Kuvat katri nietosjärvi

Nimimerkki Pelottavan työyhteisön jäsen

okainen homo, lesbo ja biseksuaali joutuu tekemään tietoisen valinnan jokaisen kollegan kohdalla: kertoako seksuaalisesta suuntautumisesta vai ei.

Mutta eiväthän heterotkaan kerro seksielämästään työpaikalla, moni tuumaa. Eivätkö todellakaan?

Kun Pirkko kertoo käyneensä elokuvissa miehensä kanssa, hän puhuu illanvietosta eikä niinkään heteroseksuaalisuudestaan. Kun Marko kertoo käyneensä elokuvissa miehensä kanssa, hän puhuu nimenomaan homoseksuaalisuudestaan ainakin osalle kuulijoista, halusi tai ei.

Moni jättää kertomatta yksityiselämästään.

– Osalle se on helppoa, mutta osaa ahdistaa, jos pitää jatkuvasti miettiä, mitä voi sanoa. Salailuun kuluu energiaa, sanoo sosiologi Jukka Lehtonen Helsingin yliopistosta.

Lehtonen keräsi 2000-luvun alkuvuosina kollegoineen tietoa yli 700 henkilöl-

tä, jotka kuuluvat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Puolet tutkimuksen vastaajista kertoi salaavansa seksuaalisen suuntautumisensa kaikilta tai lähes kaikilta työtovereiltaan.

siksi on tärkeää, että salaisuuden tuntevat henkilöt tietävät, miten julkisesti asiasta saa puhua. Ei ole siis luottoheteron asia edistää avointa kulttuuria puhumalla Markon miesystävästä, jos hän itse vaikenee.

Uskotut kollegat

Ilmapiiri vaikuttaa

– Moni tunnustelee ensin uuden työyhteisön ilmapiiriä, tutustuu ihmisiin ja valitsee sitten, kenelle uskaltaa kertoa. Siihenkin menee energiaa, Lehtonen sanoo.

Ja kun joukkoon tulee uusi kollega, tunnustelu alkaa alusta.

Myötämielinen heterokollega voi jakaa taakkaa tarjoamalla tilanteita luottamukselliselle keskustelulle ja antaa vinkkejä asenteistaan. Lehtonen pitää myös suoraa kysymystä aivan sopivana.

– Ei kannata tehdä asiasta turhan hankalaa. Monille se ei ole lainkaan hankala.

Se vain sisältää riskejä, Lehtonen toteaa.

Lehtonen muistuttaa, että vähättely, eristäminen ja jopa työsyrjintä irtisanomista myöten ovat seksuaalivähemmistöille todellisia uhkia, vaikkakin laittomia. Juuri

Tutkimus osoitti, että transu- ja homovitsien heittelijät siivoavat suutaan, kun he tietävät vähemmistön läsnäolosta. Voisi kuvitella, että osaa jopa nolottaa, jos tieto tavoittaa heidät liian myöhään. Jukka Lehtoselta ei heru myötätuntoa katuville vitsailijoille.

– On hyvä miettiä aina, kannattaako heittää vitsejä, jos ei ole varma, loukkaavatko ne jotain, Lehtonen sanoo.

Seksuaalinen tasavertaisuus -yhdistyksen mukaan 5–15 prosenttia ihmisistä kuuluu johonkin seksuaaliseen vähemmistöön.

– Heitä on vähintään joka toisella työpaikalla ja kaikissa ammattiryhmissä. Näiden lisäksi työpaikoilla on homojen ja lesbojen äitejä, isiä ja ystäviä, Lehtonen huomauttaa.



33

/// klinikka

Vaikka avoimuus edistää hyviä tapoja ja suvaitsevaisuutta, ketään ei kannata painostaa avoimuuden esitaistelijaksi.

Uskaltaako sinun työpaikallasi avautua?  Puuttuuko esimies epäasialliseen käyttäytymiseen?  Mihin sävyyn teillä puhutaan erilaisista vähemmistöistä?  Miten suhtaudutte homofobisen kollegan juttuihin?  Millaisista asioista puhutte tauoilla tai illanvietoissa?  Onko työyhteisössänne tehty tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat? Tiedätkö, mitä ne sisältävät?

Laki suojaa yksityisyyttä Se, joka haluaa salata yksityiselämäänsä työpaikalla, saa lain puolelleen

Vaikka avoimuus edistäisi hyviä tapoja ja suvaitsevaisuutta, Lehtonen ei painosta ketään homoa tai lesboa avoimuuden esitaistelijaksi.

– Tulee helposti sellainen asetelma, että homot, lesbot, biseksuaalit ja transihmiset olisivat vastuussa työelämän muuttamisesta paremmaksi. Vastuu on kuitenkin ensisijaisesti työnantajalla ja toissijaisesti kaikilla työntekijöillä.

Jokaisen työntekijän lienee tarpeellista selvittää ensimmäiseksi omia asenteitaan.

Miten suhtaudun seksuaalisiin tai muihin vähemmistöihin? Miten reagoin kollegan ennakkoluuloihin ja fobioihin?

Lehtonen peräänkuuluttaa ilmapiiriä, jossa seksuaalisen suuntautumisen paljastumista tai kertomista ei tarvitse pelätä.

– Sellaisessa ilmapiirissä voidaan muutoinkin paremmin.

työnhakutilanteesta alkaen. Ei tarvitse

Suunnitelmat kuntoon

kertoa ikää, siviilisäätyä eikä edes ras-

Jukka Lehtonen on huomannut, että yritykset, jotka panostavat yhdenvertaisuuteen, on helppo bongata jo nettisivuilta alkaen. Kuvissa näkyvät monenlaiset rodut ja elämäntavat, ja rekrytointisivuilla kerrotaan moninaisuuteen kannustavasta politiikasta.

Lehtonen myöntää, että osa näistä viesteistä on varmasti päälle liimattua koristelua.

– Mutta jos ei ole edes sitä, on vielä todennäköisempää, että moninaisuus ei näy missään.

Lehtonen tietää, että myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat uhkaavat jäädä monissa organisaatioissa pakollisiksi papereiksi, joita kukaan ei lue saatikka sitten toteuta.

– Parhaimmillaan se on kuitenkin suun-

kautta. Ei tarvitse puhua uskonnosta, terveydentilasta, harrastuksista eikä luottamustoimista. Näitä työnantaja ei saa myöskään kysyä eikä selvittää googlaamalla tai muilta kyselemällä.

Sallitut kysymykset hakukaavakkeessa ja haastattelussa liittyvät hakijan pätevyyteen ja sopivuuteen, ja ne ovat kunkin työtehtävän kohdalla erilaisia.

On kuitenkin työtehtäviä ja toimialoja, jotka tuovat työantajalle oikeuden hankkia esimerkiksi rikosrekisterejä, luottotietoja tai turvallisuusselvityksiä. Niidenkin hankkimisesta työnantajan on kerrottava etukäteen työnhakijalle.

Katso myös: www.sefe.fi  jäsensivut  Onnistu urallasi  Työhyvinvointi

34

4.11

nitelma, jonka toteutumista seurataan. Valitaan vaikka kolme asiaa, joita kohennetaan seuraavan vuoden aikana, Lehtonen sanoo.

Tehtävälistalle voisi kuulua esimerkiksi kysely siitä, onko työyhteisössä koettu epäasiallista kohtelua.

Meidän oma homomme

Tutkimus vahvisti käsityksiä siitä, että syrjintä ja ennakkoluulot rehottavat keskimääräistä enemmän miesvaltaisilla aloilla ja pienillä paikkakunnilla. Lehtosen mukaan syrjinnän pelko vaikuttaa kuitenkin vähemmistöön kuuluvien uravalintoihin myös muualla.

– Talouselämän johtotehtävät voivat arveluttaa homoa tai lesboa. Ei välttämättä haluta hakeutua kovin kilpailtuun asemaan, jossa joutuu helposti alttiiksi julkiselle kritiikille, Lehtonen sanoo.

Hän arvelee, että ongelmia voi tulla myös myyntipestin saamisessa tai tehtävissä, joissa suvaitseva organisaatio kohtaa syrjivän.

– On tärkeää, että työnantaja tekee selväksi myös yhteistyökumppaneilleen, että heillä ei syrjitä ketään. Näin yksittäinen työntekijä ei joudu välikäteen ilman että työnantaja puolustaisi.

Onneksi työyhteisöissä on myös suvaitsevaista porukkaa. Tosin Lehtonen tietää tapauksia, joissa joku on kohdannut työpaikalla elämänsä ensimmäisen homon ja suorastaan hurmaantunut tästä – ja samalla omasta suvaitsevaisuudestaan. Se sitten osaa pukeutua kivasti ja puhua nätisti, mutta sehän onkin homo.

– Hänellä on varmasti muitakin asioita elämässä kuin homous, jotka tekevät hänestä kivan tai kiinnostavan, Lehtonen naurahtaa.

– Uskon, että ihmiset kaipaavat eniten ihan tavallista kohtelua.

Koonnut Sarianna Toivonen

Seniorien ja juniorien yhteistyö tuo kilpailukykyä

E

läköityvien työntekijöiden

välillä. Seniori-asiantuntijan ja ju-

– Yrityksen kilpai-

ja heidän seuraajiensa väli-

niori-asiantuntijan välinen tiedon

lukyvyn kannalta on

nen tiedon siirtäminen voi

siirtäminen ei välttämättä pääty

olennaista, että uusi ra-

johtaa uuden, yritykselle hyödyl-

siihen, kun juniori on ottanut se-

kennettu tieto levitetään

lisen tiedon kehittämiseen, selvi-

niorilta saamansa tiedon käyt-

kaikkien sitä tarvitsevien

ää Maarit Virran Lappeenrannan

töön eli kun tieto on siirretty.

käytettäväksi. Vasta levittä-

Juniori ja seniori voivat ryh-

teknilliseen yliopistoon tekemäs-

misen ja käyttöönoton jälkeen

tyä kehittämään siirrettyä tietoa

uudesta tiedosta voi syntyä yri-

Virta korostaa, että parhaim-

edelleen, juniorin idean tai näke-

tyksen kilpailukykyä parantavaa

millaan yhteistyöstä syntyvä tie-

myksen ja seniorin kokemuksen

tietoa, lisää Virta.

to siis tuo yritykselle kilpailuky-

varassa. Tämän yhteisen tiedon

kyä. Perinteisesti eläköityvien

rakentamisen seurauksena syn-

tiedon rakentaminen edellyttä-

työntekijöiden osaamisen siirtä-

tyy yrityksen kilpailukyvylle mer-

vät kokeneen ja aloittelevan

misestä nuoremmille on pidetty

kityksellistä tietoa, Maarit Virta

työntekijän vuorovaikutus-

tärkeänä lähinnä kilpailukyvyn

arvioi.

ta ja yhdessä työskente-

tä väitöstutkimuksesta.

Kun suuriin ikäluokkiin kuulu-

ylläpitämisen takia.

Sekä tiedon siirtäminen että

lyä. Yrityksen johdon pitäisi

vat jäävät eläkkeelle, yritysten

siis varmistaa, että tiedon

tiin tiedon siirtämistä toimihen-

tarve tiedonsiirtoon kokeneiden

jakamiselle on aika ja paikka

kilöinä työskentelevien asiantun-

ja aloittelevien työntekijöiden

muun työn ohessa.

tijoiden ja heidän seuraajiensa

välillä lisääntyy.

Väitöstutkimuksessa selvitet-

Suomen vetovoima heikko Vaikka kansainvälinen talous elpyi viime vuonna, Suomeen ei virrannut odotusten mukaisesti suoria ulkomaisia investointeja. Suomeen sijoittui 162 uutta ulkomaalaisomisteista yritystä, mikä oli noin puolet finanssikriisiä edeltäneen huippuvuoden määrästä, arvioi Invest in Finland.

Lisäksi suomalaiskohteista vietiin voittovaroja ja muita pääomia ulkomaille enemmän kuin tänne sijoitettiin lisää. Suomeen suuntautuneiden suorien sijoitusten virta oli 0,3 miljardia euroa negatii-

Haaveena suuri elämänmuutos

Ulkomaalaisomisteisia yrityksiä on silti maas-

Kaksi kolmesta suomalaisesta haa-

veita ovat uuden ammatin opiskelu,

samme noin 3 000. Niiden yhteenlaskettu osuus

veilee suuresta elämänmuutoksesta.

oman yrityksen perustamisen sekä

kaikkien yritysten liikevaihdosta on 20 prosenttia

Yleisin haave on pitempi tauko työelä-

maalle muuttaminen ja nykyisen elä-

ja henkilöstöstä 16 prosenttia.

mästä, selviää Tapiola Pankin teettä-

mäntyylin rauhoittaminen.

Puolet kyselyyn vastanneesta yli

Noin viidennes suomalaisista halu-

1 500 suomalaisesta on myös tehnyt

aisi jäädä sapatille siksi, että aikaa olisi

suunnitelmia tai toimia haaveen to-

lähipiirille enemmän. Yhtä moni haa-

teuttamiseksi. Noin 40 prosenttia ker-

veilee sapattivapaan viettämisestä ul-

toi tavoittelevansa haavetta ”tyytymäl-

komailla.

lä vähempään” ja lähes 20 prosenttia

Muita tavallisia elämänmuutoshaa-

luottaa lottoamiseen.

NUMERO

mästä kyselystä.

Kuvat shutterstock

vinen.

1 370

Työ- tai kansaneläkettä saavien keskimääräinen

kokonaiseläke oli vuodenvaihteessa 1 370 euroa kuukaudessa, arvioivat Eläketurvakeskus ja Kansaneläkelaitos. Nousua vuotta aiemmasta oli 24 euroa.

35

Kaipaatko varallisuutesi hoitoon uusia näkökulmia?

Kokeneet asiantuntijamme tarjoavat osaamisensa käyttöösi. Kartoitamme yhdessä tilanteesi ja tavoitteesi, ja teemme kanssasi joustavan suunnitelman varallisuutesi hoitoon.

Tutustu monipuolisiin palveluihimme ja jätä yhteydenottopyyntösi osoitteessa nordeaprivatebanking.fi tai varaa aika tapaamiseen puh. 08001 98989.

Nordea on valittu parhaaksi Private Banking -palvelujen tarjoajaksi Pohjoismaissa vuosina 2009–2011.

(Euromoney-lehden Annual Private Banking and Wealth Management -tutkimukset)

Edunvalvonta

nyt

neuvotellaan

palkoista ja

työajoista

SEFE valvoo ekonomien etuja työmarkkinoilla yhteistyössä akavalaisten neuvottelujärjestöjen kanssa.  Teksti Veli-Pekka Leskelä Kuvat Tommi Tuomi

Vasemmalta suunnittelija Ulla Niemelä, työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko, asiamies Tage Lindberg, edunvalvontajohtaja Sture Fjäder ja asiamies Kosti Hyyppä. Edessä assistentti Maija Räsänen ja asiamies Johanna Lähteenmäki.

37

Edunvalvonta

K

eväällä SEFEn edunvalvontayksikkö neuvottelee palkoista, syksyllä myös tekstikysymyksistä. Useimmat akavalaisen Ylemmät Toimihenkilöt YTN-neuvottelijajärjestön työehtosopimukset päättyvät palkankorotusten osalta toukokuun lopussa.

– Neuvottelut alkavat toukokuussa ja niitä jatketaan tarvittaessa syksyyn saakka. Silloin onkin tosi kyseessä, sillä jos numeroista ei päästä sopuun, voimassaolevat sopimukset raukeavat, Ekonomiliiton asiamies Tage Lindberg kertoo.

Lindberg on pääneuvottelijana ICT-alalla ja neuvottelijana elintarvikealalla. ICTalalla tehtiin viime kesänä sopimus, joka ulottuu syksyyn 2013, mutta palkkaratkaisu neuvotellaan vuosittain. Näin tehtiin siksi, että kumpikaan neuvotteluosapuoli ei halunnut sitoutua pitkään palkkaratkaisuun syvän taantuman keskellä.

Lisäksi voidaan neuvotella työryhmien tuloksista. Esimerkiksi ICT-alan työaikapankkityöryhmän takaraja umpeutuu toukokuun lopussa. Mahdollinen neuvottelutulos voidaan ottaa työehtosopimukseen suositukseksi.

Neuvotteluasema parantunut

Lindberg uskoo neuvotteluaseman parantuneen talouden kasvaessa, kun työttömyyskin pienenee, mutta varma siitä ei voi olla. Työnantajat puhuvat mieluusti vieläkin Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n 1,5 prosentin palkka-ankkurista. Lopullisten kustannusvaikutusten voi arvailla olevan 2–2,5 prosenttia.

Kustannusvaikutus voi riippua siitäkin, kuinka suuren osan korotuksista työnantajaosapuoli pystyy siirtämään työpaikoilla päätettäväksi. Työnantajat pyrkivät jatkuvasti lisäämään paikallista sopimista.

Neuvotteluissa on monta kulttuuria. Joskus aloitetaan suurista luvuista ja julkisis-

Alakohtainen tilanne  Rahoitusalalla YTN ja Finanssialan Keskusliitto neuvottelevat syyskuun loppuun mennessä koko työehtosopimuksesta.  Kemian alalla on maksettu toukokuusta 1,5 prosentin yleiskorotus ja paikallinen erä 0,8 prosenttia.  Kuntasektorin yleiskorotus on 1,2 prosenttia ja paikallinen järjestelyerä 0,8 prosenttia. Lisäksi maksetaan kertaerä, joka on opetusalalla 140 euroa, lääkäreillä 250 euroa ja muilla 100 euroa.  Yliopistosektorin yleiskorotus on 1,2 prosenttia ja järjestelyerä 0,9 prosenttia.  Valtiolla yleiskorotus on 1,3 prosenttia ja virastoerä 0,5 prosenttia.  ICT-alalla neuvotellaan toukokuussa lokakuussa voimaan astuvista palkankorotuksista. TES on irtisanottavissa, jos sopuun ei päästä.  Teknologiateollisuudessakin neuvotellaan lokakuussa maksuun tulevista palkankorotuksista. TES on irtisanottavissa, jos sopuun ei päästä.  Suunnittelualalla neuvotellaan tämän vuoden palkankorotuksista kesäkuuhun mennessä. TES on irtisanottavissa, jos sopuun ei päästä.  Energiateollisuudessa neuvotellaan palkankorotuksista kesäkuuhun mennessä. Jos sopimukseen ei päästä, TES on irtisanottavissa päättymään 31.8.

38

4.11

"neuvottelusuhteessa on jotakin pahasti vialla, jos neuvottelut pitää aloittaa julkiselle uholla." ta lausunnoista, jotta lopulta päädyttäisiin todelliseen tavoitteeseen. Lindbergin aloilla puhutaan yleensä pian todellisista numeroista.

– Neuvottelusuhteissa on jotakin pahasti vialla, jos neuvottelut pitää aloittaa julkisella uholla, Lindberg toteaa.

Tulokseen pyritään jo toukokuussa, mutta ratkaisu voi helposti siirtyä syksyyn, koska sopimus tuppaa syntymään nopeimmin paineessa, jota ei keväällä vielä ole.

Rahoitusala vuorossa syksyllä

Rahoitusala neuvottelee syyskuussa sekä tekstistä että numeroista.

– Numeropuolesta on etukäteen sovittu ainoastaan, että yleiskorotuksen ja palkkakeskusteluerän suhde on 50/50, kertoo SEFEn asiamies Johanna Lähteenmäki, joka toimii rahoitusalalla YTN:n pääneuvottelijana.

Rahoitusalan neuvottelut käydään yhdessä toimihenkilöiden Ammattiliitto Pro:n ja nordealaisten Nousun kanssa. Ala neuvottelee joka toisena vuonna vain palkoista, nyt ovat vuorossa myös tekstikysymykset.

Kuten ICT-alalla, myös rahoitusalalla työaikapankkityöryhmä on saanut työnsä lähes valmiiksi.

– Korvaamattomat ylityöt ja vapaa-ajan käyttö työhön liittyvään matkustamiseen nousevat toistuvasti esille jäsenistössä. Esimerkiksi näihin ongelmiin voitaisiin löytää ratkaisu työaikapankin avulla, toteaa Lähteenmäki.

SEFEn työmarkkina-asiamiehet Tage Lindberg

myös kuntasektoria, kemianteollisuutta, ra-

alalta: viisi vuotta

Koulutus: valtiotieteiden

kennusteollisuutta ja Finnveran talokohtaista

Tehtävät: YTN:n pääneuvottelija finanssialalla

ylioppilas

työehtosopimusta

sekä tilintarkastus- ja liikkeenjohdon konsul-

Kokemus työmarkkina-

Saavutus: Merkittävin yksittäinen saavutus asia

tointialalla.

alalta: seitsemän vuotta

on ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus

Saavutus: Henkilöstöedustusjärjestelmien laa-

Tehtävät: pääneuvottelija

kemian alalle. Se toi parannusta monien jäsenten

jentaminen finanssialalla ja YTN:n aseman vah-

neuvottelujärjestö YTN:ssä ICT-alalla ja neu-

työehtoihin ja huomattavasti paremmat mahdol-

vistaminen. Tilintarkastuksessa ja liikkeenjoh-

vottelijana elintarvikealalla

lisuudet puuttua epäkohtiin työpaikoilla.

don konsultoinnissa äitiysvapaan korvaamisen

Saavutus: ICT-alan ylemmistä toimihenkilöistä

Tavoite: Eniten kehittämistä vaatisivat työaika-

laajentuminen pääsääntöisesti kolmen kuukau-

yli 80 prosenttia saa korvauksen vapaa-ajalla

korvausten maksaminen ja vapaa-ajalla työ-

den palkkaa vastaavaksi.

tapahtuvasta matkustamisesta.

asioissa matkustamisen korvaaminen. Työhy-

Tavoite: Toimialan lähtökohdista käydyt neu-

Tavoite: Elintarvikealalle pitää saada kollektii-

vinvoinnin ja työurien pidentämisen kannalta

vottelut ja ratkaisut, jotka tukevat tämän päi-

vinen sopimus ylemmille toimihenkilöille. Se on

työnantajien luulisi olevan kiinnostuneempia

vän työelämää.

vielä tessitön ala.

näistä asioista.

Yhteistyökumppanit: Muut sopimusosapuo-

Yhteistyökumppanit: Omalla puolella neuvot-

Yhteistyökumppanit: Yhteistyötä tehdään jä-

let, henkilöstöedustajat ja kanssaneuvottelijat.

telutiimi ja vastapuolella ICT-alasta neuvotte-

senten eteen ja jäsenten toivomusten mukaan.

leva Palvelutyönantajien työnantajat Palta ja

Eniten yhteistyötä tehdään muiden palkansaa-

Elina Das Bhowmik

Elintarvikealan työnantajaliitto ETL.

jajärjestöjen asiamiesten kanssa, mutta myös

Koulutus: maatalous- ja

alan luottamushenkilöt ja työnantajaliitot ovat

metsätieteiden maisteri,

hyvin keskeisiä yhteistyökumppaneita.

tradenomi

Lotta Savinko Koulutus: kauppatieteiden

Kokemus työmarkkina-

maisteri

Johanna

alalta: Tuli SEFEen viime

Kokemus työmarkkina-

Hämäläinen

toukokuussa eduskunnasta, jossa työmarkki-

alalta: 12 vuotta

Koulutus: oikeustieteen

na-asioita käsiteltiin lainsäätäjänä. Perehty-

Tehtävät: YTN:n pääneu-

kandidaatti

nyt työmarkkina-asioihin myös Agronomiliiton

vottelija kaupan alalla, seu-

Kokemus työmarkkina-

opiskelijasihteerinä.

raa myös graafista alaa ja viestintäalaa

alalta: kolme vuotta

Tehtävät: seuraa YTN:ssä teknologiateollisuut-

Saavutus: Kaupan alalla on merkittävää, että

Tehtävät: valtiosektori, seurakunnat, yliopis-

ta, tietotekniikan palvelualaa ja järjestösektoria

alalla ylipäätään tunnustetaan ylemmät toi-

tosektori ja metsäteollisuus

sekä työmarkkinoita myös akateemisten yrittä-

mihenkilöt omaksi henkilöstöryhmäkseen.

Saavutus: Yksityiselle sektorille siirtyneille yli-

jien ja elinkeinopolitiikan näkökulmasta.

Olemme neuvotelleet niin työaikapankista

opistoille on saatu ensimmäinen oma työehto-

Saavutus: Teknologiateollisuudessa pidettiin

kuin luottamussopimuksesta, mutta työnan-

sopimus. Valtiolla on saatu merkittäviä paran-

kiinni ansiotason turvaavista yleiskorotuksista,

tajaliitto on vetäytynyt miltei allekirjoitusvai-

nuksia muun muassa muutosturvaan liittyviin

joista työnantajapuoli halusi luopua. Laajamit-

heessa.

kysymyksiin.

taisen työhyvinvointihankkeen aloittaminen.

Tavoite: Kaupan alalla sopimus luottamusmie-

Tavoite: Valtiolla tulisi saada kurotuksi umpeen

Verrattain uudella järjestösektorilla neuvotel-

histä ja työaikapankista sekä luottamusvaltuu-

palkkaeroa yksityiseen sektoriin nähden. Met-

tiin YTN:n ensimmäiset työehtosopimukset

tettujen saaminen graafisella alalle.

säsektorilla tulisi saada työehtosopimus pape-

opiskelijajärjestöihin.

Yhteistyökumppanit: Kaupan alalla Palvelu-

riteollisuudessa työskenteleville ylemmille toi-

Tavoite: Teknologiateollisuudessa tärkeimpiä

alojen ammattiliitto PAM.

mihenkilöille.

ovat nyt inflaatiota paremmat korotukset. Jat-

Yhteistyökumppanit: Muut jukolaiset liitot

kossa pitää varmistaa yleiskorotusten säilymi-

Kosti Hyyppä

sekä vastapuoli eli Valtion työmarkkinalaitos

nen. Tietotekniikan palvelualalla ja sosiaalialan

Koulutus: valtiotieteiden

sekä sivistystyönantajat.

järjestöllä on tavoitteena saada YTN mukaan neuvottelupöytään.

maisteri Kokemus työmarkkina-

Johanna

Yhteistyökumppanit: Teknologiateollisuuden

alalta: neljä vuotta

Lähteenmäki

ja tietotekniikan palvelualojen vastaava asia-

Tehtävät: YTN:n pääneu-

Koulutus: kauppatieteiden

mies Jani Huhtamella ja järjestösektorin vas-

vottelija viestinvälitys- ja logistiikka-alal-

maisteri

taava asiamies Riikka Sipilä.

la sekä informaatiologistiikka-alalla, seuraa

Kokemus työmarkkina-

39

Pykälien takaa

Esimiehen

työsuojeluvastuu Esimiehellä on työnantajan edustajana velvollisuus huolehtia alaistensa turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Esimies on myös vastuussa alaistensa työssä jaksamisesta.

T Teksti anna lavikkala

yöelämän vauhti vain kovenee.

Viime vuosituhanteen verrattuna meitä vaanivat työssä monet ”uudet vaarat”: henkinen ylikuormitus, kiire, kohtuuton aikapaine, jatkuvan tavoitettavuuden vaatimukset kännyköiden ja kotiyhteyksien ansiosta ja sähköisen maailman tietotulva – liikaa töitä, liikaa luettavaa, liian vähän aikaa! Joillekin ylikuormituksen syynä on työhön liittyvä runsas työajan ulkopuolinen matkustaminen, joka väsymyksen ohella lisää painetta niin toimistossa kuin kotona.

Vauhtia, kiirettä ja tehokkuutta korostavan työkulttuurin lisäksi myös viime vuosien rajut saneeraukset ovat jättäneet omat jälkensä suomalaisille työpaikoille. Väkeä on vähennetty, mutta yleisesti ottaen töitä ei ole karsittu samassa suhteessa. Esimies on myös kovien tulosvaatimusten alla. Siitä huolimatta esimiehen täytyy ottaa aikaa omille alaisilleen huomatakseen uupumisen oireet mahdollisimman aikaisin ja tarttuakseen ongelmaan – laki vaatii huolehtimaan työntekijöiden terveydestä ja tarkkailemaan työyhteisön tilaa.

Työnantajan edustajana esimiehellä on velvollisuus huolehtia alaistensa turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan työturvallisuusvastuista säädetään työturvallisuuslaissa. Se raamittaa esimiehen velvollisuudet ja oikeudet puuttua työssä jak-

40

4.11

samisen ongelmiin. Viime kädessä esimies Siinä tulee käsitellä muun muassa, miten on vastuussa alaistensa työssä jaksamisesta. työterveyshuollon ehdotukset työterveyKyse on myös työturvallisuusjohtamisesta. den parantamiseksi käsitellään työpaikalla Työturvallisuuslaissa ei käytetä sanaa ja terveystarkastuksien sisältö. työssä jaksaminen, vaan terminä on kuorNiin ikään työnantajalla on oltava turvalmittuminen. Niin ikään laissa käytetään lisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi yleistä termiä työnantaja, mutta käytän- ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi nössä työnantajan edustaja työpaikalla on työpaikkakohtainen työsuojelun toimintaesimies. Lisäksi työsuojelun vastuuketjuun ohjelma, joka sisältää työpaikan työolojen kuuluvat muutkin työnantajan edustajat kehittämistarpeet ja työympäristöön liittykuten ”pomon pomo” ja siitä ylöspäin, aina vien tekijöiden vaikutukset. Ohjelman laaylimpään johtoon saakka. timisessa voidaan ja kannattaakin käyttää apuna työterveyshuollon tekemää työpaiknnakoiva työsuojelu on yleensä te- kaselvitystä ja siihen kuuluvaa kehittämishokkainta; työturvallisuuslain vaati- ehdotusta. Jos työpaikka on yhteistoimintama työn kuormitustekijöiden arvioiminen, lain alainen, työsuojelun toimintaohjelma välttäminen ja vähentäminen onkin ennen on käsiteltävä yt-menettelyssä. kaikkea ennaltaehkäisyä. Se on osa työnantajan velvollisuutta selvittää työn vaarat etuos kuitenkin kaikesta ennaltaehkäisyskäteen sekä arvioida niiden merkitys työntä huolimatta ilmenee jaksamisongelma tai edes sen epäily, työturvallisuuslaissa on esimiehen ”puuttumispykälä”: esimiehen on syytä toimia välittömästi, jos hän huolaissa on puuttumaa työpaikalla työntekijän, jonka kohdalla kaikki ei vaikuta olevan kunnossa. Viimispykälä: esimiemeistään hänen on toimittava, kun hänelle hen on toimittava, kerrotaan tilanteesta.

Jos työntekijän todetaan työssään kuormitjos alaisella ei ole tuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalkaikki kunnossa. la, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi tekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämisekKäytännössä kyse on työpaikalla tehtävästä si (Työturvallisuuslaki 25 §). ennakoivasta riskinarvioinnista.

Uupumustilanteen selvittelyssä esimieTyönantajalla täytyy olla myös kirjallinen hen kannattaa pyytää apua henkilöstöhaltyöterveyshuollon toimintasuunnitelma. linnon lisäksi työterveyshuollosta. Työn

E

J

kuormittavuuden huomioon ottaminen on osa työterveyshuollon lakisääteisiä tehtäviä. Työterveyshuollolla on velvollisuus ohjata ja neuvoa työntekijöitä ja työnantajia työterveyteen liittyvissä asioissa, kuten juuri työn kuormittavuudessa.

Jaksamisongelmaan johtaneet kuormitustekijät on kaivettava esille yhdessä työntekijän kanssa, ja on pohdittava kaikin keinoin, kuinka ylikuormitusta voisi vähentää tai poistaa kokonaan.

Kun ylikuormituksen taustalla olevat tekijät on saatu selville, esimiehen on puututtava niihin – kaikkien työhön liittyvien kuormitusongelmien ratkaisuvastuu on kuitenkin ensisijaisesti työnantajan edustajana esimiehellä.

Käytännössä kyse on yleensä siitä, että joitakin tehtäviä on pakko karsia, jättää tekemättä, jollei lisämiehitystä ole mahdollista saada. On myös hyvä tarkastaa, tekeekö työntekijä joitakin vähemmän tärkeitä asioita huolella ja hartaudella, vaikka ne voisikin karsia kiireen keskellä minimiin? Onko työmäärä mitoitettu alun perin väärin? Sekin on voitava tarvittaessa tunnustaa.

Voisiko uupuminen johtua siitä, että työntekijä joutuu tekemään työtään liian usein osaamisensa ja taitojensa äärirajoilla? Onko työntekijä siirtynyt vasta vähän aikaa sitten uusiin tehtäviin?

Niin työturvallisuuslaki kuin työsopimuslakikin velvoittavat esimiehen huolehtimaan työntekijän riittävästä perehdyttämisestä. Erityisesti uusi työntekijä, mutta myös esimerkiksi uusiin tehtäviin siirretty vanhakin konkari tarvitsee opetusta ja ohjausta tuoreisiin haasteisiinsa.



Kun esimies on saanut tiedon tai huomannut

itse epäilyn haitallisesta kuormituksesta, esimiehen on heti selvitettävä kuormituksen syyt ja aloitettava kuormituksen purkaminen. 

Työturvallisuuslaki vaatii selvittämään tilanteen ja vähentämään kuormitusta eli esimiehen on tartuttava ongelmaan ja ratkaistava se.

kuormitustekijät jo etukäteen.  Laki vaatii perehdyttämään työhön tai muuttu neisiin tehtäviin.  Samalla on luontevaa käydä läpi töiden priori sointi – jos työtilanne uhkaa ylikuormittua, missä tärkeysjärjestyksessä työntekijä osaa omaaloitteisestikin vähentää kuormaa.  Anna priorisointiohje kirjallisesti! Se voi jo enna

Kaivopihalla

n.900 m2 Toimistotila Kaivotalon ESIMIEHEN TYÖSUOJELUVASTUU

Työrauha & hyvinvointi

Ratkaise

Selvitä

Puutu

Huolehdi ja tarkkaile

7. kerroksessa. Erillisjäähdytys. Neljä sisäänkäyntiä ja avarat kaupunkinäkymät Rautatieasemalle ja kattojen yli Hotelli Tornin suuntaan.

966

m2 Liike-/toimistotila Kaivotalon 2. kerroksessa. Erillisjäähdytys. Näyttävät ikkunapinnat vilkkaalle Kaivopihalle.

Näyteikkunatilaa myös Kaivokäytävän katutason sisäänkäynnin yhteydessä.

Porraskäytävä mahdollista muokata yritysilmeen mukaisesti.

504

m2 Persoonallinen kattotoimisto Citytalon ylimmässä kerroksessa.

Korkea avotila mahdollistaa rohkeatkin sisustusratkaisut. Tila jaettu väliseinällä ja rakennettu osittain kahteen tasoon. Kaksi erillistä sisäänkäyntiä. Näkymät kattojen yli länteen Uuden Ylioppilastalon ja Mannerheimintien suuntaan.

Kampissa Lakiyksikön johtaja Anna Lavikkala p. 0201 299 243, anna.lavikkala@sefe.fi

Näin esimies voi ehkäistä työuupumusta  Muista arvioida ja huomioida kyseisen työn

Nyt vapaana

kolta vähentää jaksamisongelmia huomattavasti.  Onko työntekijän toimenkuva selkeä? Onko työ sopimus päivitetty muutosten yhteydessä?  Muista esimiehen vastuu työajan seurannasta

ja työaikalain määräykset ylitöiden enimmäismääristä.  Esimiehellä on velvollisuus huolehtia myös lo mien pitämisestä. Viime kädessä esimies määrää lomalle.

38–69 m2 Erikokoisia 1. kerroksen pientoimistoja Kampissa vuonna 2000 peruskorjatussa talossa.

Kysy näistä sekä vapautuvista tiloista (09) 1311 4250 tai tutustu kohteisiin osoitteessa www.kaivopiha.fi .

HYY Kiinteistöt vuokraa Helsingin parhaimmilta paikoilta liike- ja toimistotiloja yrityksille, jotka etsivät tehoa ja toimivuutta.

41

Palvelut

Someta

itsellesi työpaikka Sosiaalisen median käyttö alkaa olla rekrytoinnissa arkipäivää. Hyvä profiili oikeassa somekanavassa on tehokas tapa saattaa itsensä useamman rekrytoijan tietoon.

Teksti Satu Rämö Kuvat tommi tuomi

42

4.11

S

osiaalisen median kanavat ovat nopeasti kasvava rekrytoinnin väline. Työnantajat etsivät työntekijöitä ja ilmoittavat avoimista työpaikoista yhä useammin sosiaalisen median verkostoissa.

– Sosiaalisen median mahdollisuudet kannattaa tiedostaa, jotta niitä osaa käyttää mahdollisimman hyvin työnhaussa hyväksi, sanoo SEFEn urapalveluiden asiantuntija Sirja Kulmala.

Esimerkiksi Helsingin Sanomien työpaikkailmoitukset edustavat vain jäävuoren huippua avoimista paikoista. Merkittävä osa työpaikoista on aina kulkenut verkostojen kautta. Nykyään suuri osa näistä verkostoista toimii netissä.

Työt ja tekijät löytävät toisensa esimerkiksi LinkedIn-palvelussa. Maaliskuun puolivälissä LinkedInissä on yli 100 miljoonaa profiilia. Suomalaisista profiili on yli 270 000:lla.

– Esimerkiksi Yhdysvalloissa yli 80 prosentissa asiantuntijarekrytointeja käytetään hyväksi LinkedIn-profiileja, sanoo toimitusjohtaja Jukka Pekonen Kiitos Henkilöstöpalvelut -yhtiöstä. Kiitos hyödyntää sosiaalista mediaa rekrytoinneissa ja työnantajakuvan kehittämisessä.

Näy ja löydä

Ansioluettelon lähettäminen headhunttereille ja CV-pankkeihin ei silti ole turhaa puuhaa. Hyvä profiili oikeassa sosiaalisen median kanavassa on kuitenkin huomattavasti tehokkaampi tapa saattaa itsensä useamman rekrytoijan näyttöpäätteelle samaan aikaan.

Maailmalla on tuhansia sosiaalisen median kanavia. Harvan aika riittää useissa verkostoissa aktivoitumiseen.

– LinkedIn on paras tapa aloittaa. Se on löydettävyyden kannalta ylivoimainen. Hyvässä LinkedIn-profiilissa kannattaa toistaa omaan osaamiseen ja kiinnostukseen liittyviä avainsanoja, pyytää suosituksia ja aktivoitua oman alan keskusteluryhmiin, neuvoo Pekonen.

– Jos haet töitä ulkomailta, kannattaa suosia myös siellä maassa suosittuja välineitä.

Esimerkiksi Saksassa XING on hyvin suosittu, Kulmala lisää. Älä kuitenkaan jää odottamaan yhteydenottoa, vaan ole itsekin aktiivinen. Osallistu keskusteluihin. Tuo omaa osaamistasi esiin, ja jaa sitä muille. Keskustelut tietyissä ryhmissä ovat erinomainen tapa pysyä kärryillä alan ajankohtaisista asioista.

– Aktiivisen keskustelun ansiosta kontaktipintasi kasvaa ja nimesi muistetaan. Kun nimesi käy tutuksi, alat saada yhteydenottoja, Pekonen sanoo.

Ammatillisissa verkostoissa vinkkaillaan työpaikoista puolin ja toisin. Avoimia työpaikkoja voi selata myös LinkedInin Jobsosiossa.

SEFE neuvoo

Kiitos Henkilöstöpalveluiden tekemän kyselytutkimuksen mukaan eniten sosiaalisen median kanavia käyttävät rekrytoinnissa hyväksi informaatio- ja viestintäalan yritykset ja vähiten teollisuusalan yritykset.

Toisaalta teollisuusala suhtautui vastaajista positiivisimmin sosiaalisen median kanavien hyödyntämiseen tulevaisuuden rekrytoinneissa.

– Oma ja yrityksen LinkedIn-profiili on syytä laittaa kuntoon, mikäli haluaa jatkossakin

Osallistu keskusteluihin.

Tuo omaa osaamistasi esiin, ja jaa sitä muille.

olla tavoitettavissa. Maailmalla sosiaalisen median käyttö rekrytoinnissa on arkipäivää.

Suomessa sen hyödyntäminen antaa vielä hetken etumatkaa muihin, sanoo Pekonen.

SEFEn ura-asiantuntijoilta saa apua työnhakuun liittyvissä kysymyksissä. He neuvovat myös some-kanavien käytöstä työnhaussa.

– Esimerkiksi perinteisen CV:n kirjoittaminen eroaa paljon LinkedIniin rakennettavasta profiilista, jossa 3–4 avainsanan kannattaa toistua monta kertaa, jotta hakukone löytää sinut paremmin, sanoo Kulmala.

SEFEn jäsenet voivat myös liittyä SEFEn LinkedIn-ryhmään. Ryhmän sisällä näkyvät rekrytointipalvelu Ekonomipörssissä ilmoitetut avoimet työpaikat uutissyötteenä. Linkki ryhmään löytyy SEFEn etusivulta www.sefe.fi.

Näin rakennat hyvän LinkedIn-profiiliin  Käytä osaamistasi kuvaavia avainsanoja profiilissasi useita kertoja. Kiinnitä erityistä huomiota "Headline"- ja "Specialities"-osioihin. Hakukone tarttuu niihin helposti.  Pyydä verkostoosi henkilöitä, jotka tunnet, kuten vanhoja ja nykyisiä kollegoita, liikekumppaneita ja henkilöitä, joiden kanssa olet vaihtanut käyntikortteja.  Liity osaamisalueesi keskusteluryhmiin. Ota osaa keskusteluihin ja jaa omaa osaamistasi. Jäät mieleen.  Suositukset ovat tärkeitä. Pyydä suosituksia entisiltä tai nykyisiltä esimiehiltäsi ja kollegoiltasi viimeisen viiden vuoden ajalta. Halutessasi voit piilottaa suositukset, eli niitä ei ole pakko laittaa näkyville.  Jos parhaillaan etsit työtä, älä ujostele ilmoittaa sitä profiilissasi. ”Looking for new challenges” on positiivinen viesti. Se kertoo, että osaamisesi on käytettävissä.  Pidä LinkedIn ammatillisena kanavana.

43

Ajassa

Uramuutos apuna työurien pidentämiseen Julkisessa keskustelussa vaaditaan työurien pidentämistä alusta ja lopusta. Samaan aikaan saamme lukea lehdistä menestystarinoita henkilöistä, jotka ovat omasta aloitteestaan muuttaneet uransa suuntaa. teksti Pia Hellmann kuva shutterstock

T

raditionaaliselle urakäsitykselle on tyypillistä, että työ tehdään yhden organisaation palveluksessa koko

ramuutokseen ajaa useimmiten yksilön

ja pienet lapset voivat estää tai ainakin siirtää

kokema stressi, työmäärä, ongelmat työn

päätöstä.

ja muun elämän tasapainottamisessa, riittä-

työelämän ajan. Menestyksekkään

mättömyyden ja uupumisen tunteet, sairau-

uran merkkejä ovat pystysuora eteneminen or-

det sekä työnilon puuttuminen. Ajatus mie-

ganisaation hierarkiassa, palkkakehitys ja sosi-

lekkäämmästä työn sisällöstä on keskeinen

aalisen statuksen nousu. Urakeskustelu on kui-

kannustin uramuutokseen.

V

apaaehtoiseen uramuutokseen johtavat tekijät voidaan jakaa kuuteen luokkaan:

1. yksilön pyrkimys parempaan hyvinvointiin ja elämänlaatuun, jossa on mahdollisuus tervey-

tenkin kehittynyt perinteisestä urakäsityksestä

Uramuutosten taustalla on selvästi näkyvissä

joustavampaan ”ura ilman rajoja” -ajattelutapaan.

yksilön halu ottaa vastuu omiin käsiin: päättää

2. halu elää kokonaista elämää yhdistäen työ,

Yksilöt vaihtavat työtä ja uraa yhä useam-

itse uransa ja elämänsä ratkaisuista. Muutok-

perhe ja vapaa-aika

min ja voivat tehdä monta uraa. Uuden urakä-

sen avulla hän pystyy hallitsemaan paremmin

3. halu hyödyntää työssä paremmin omaa osaa-

sityksen mukaan ura muodostuu työnantajan

omaa elämäänsä ja keskittymään asioihin, jot-

mista, hankittua työkokemusta, kielitaitoa tai

ulkopuolella verkostoissa, joissa yksilön asian-

ka itse kokee tärkeiksi. Samalla hän usein kokee

käsityötaitoa

tuntijuus punnitaan. Ura voi edetä hierarkiassa

saavansa mahdollisuuden elää tasapainoisem-

4. mahdollisuus työn ja harrastuksen yhdistä-

ylöspäin, mutta myös vaakasuoraan ja jopa alas-

paa elämää.

miseen

den edistämiseen ja stressin vähentämiseen

Uramuutoksia tekevät ihmiset haluavat itse

5. halu elää arvojensa ja etiikkansa mukaista

ottaa vastuun ja päättää omasta urastaan, yh-

elämää, esimerkiksi mahdollisuus auttaa muita,

Uuden ura-ajattelun mukaisesti yksilö voi

distää elämäänsä sopivassa suhteessa työtä

mahdollisuus kyseenalaistaa aiemmassa työ-

myös hylätä nykyiset uramahdollisuutensa hen-

ja vapaa-aikaa. He haluavat tehdä itselleen

paikassa vallitseva johtamiskulttuuri tai mah-

kilökohtaisista syistä. Uramahdollisuudet ovat

mielekästä työtä ja samalla elää kokonaista

dollisuus kokea työnsä merkityksellisyys sekä

rajoittamattomat. Organisaatio voi edistää yk-

elämää. He luottavat, että osaaminen kannat-

6. halu yrittäjäksi, johon sisältyy yrittäjän vas-

silön uraa, mutta vastuu valinnoista on itsellä.

telee heitä.

tuu ja vapaus.

päin ja urapolussa voi olla keskeytyksiä yksilön omista intresseistä johtuen.

44

U

Ura kehittyy suhteessa työhön: työ antaa elä-

Uramuutoksen tekevä henkilö ei pelkää epä-

mälle sisältöä, haasteita, mahdollisuuden itsen-

onnistumista, suurta työn määrää tai mah-

sä toteuttamiseen ja ansiotuloihin. Yksilö voi ra-

dollista elintason laskua. Automaattisesti

kentaa identiteettiään työn ympärille ja jäsentää

uramuutoksesta ei kuitenkaan aina seuraa

yhteiskunnallisen statuksensa työn kautta. Työ

pienenevä palkka tai huononeva yhteiskun-

sätä yhteiskunnallista tuottavuutta. Työelämän

mahdollistaa usein myös sosiaalisen verkostoi-

nallinen asema. Esimerkiksi opintojen kautta

uradynamiikka, mahdollisuudet erilaisiin työl-

tumisen. Huolimatta siitä, että ura useimmiten

voi avautua aiemmasta poikkeava työelämä.

listymistapoihin ja työelämän joustoihin voi-

liitetään työuraan, ura voidaan ymmärtää myös

Uramuutos vaatii uskallusta muuttaa vallit-

laajemmin: ura kiinnittyy työhön, perheeseen,

sevat olosuhteet ja luottamusta omaan osaa-

vapaa-aikaan, sosiaalisiin aktiviteetteihin sekä

miseen. Työn vaihtaminen ja uran muuttami-

elämän arvoihin ja päämääriin.

nen ei aina ole mahdollinen. Sairaudet, lainat

4.11

U

ramuutokset ja useiden urien tekeminen voi edistää yksilön jaksamista ja hyvinvoin-

tia ja sitä kautta pidentää työssäoloaikaa ja li-

vat lisätä yksilöiden halua jatkaa vanhemmiksi työelämässä.

Sture Fjäder ehdolla Akavan puheenjohtajaksi Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava valitsee uuden puheenjohtajan 25. toukokuuta. Ehdolla on myös SEFEn neuvottelujohtaja Sture Fjäder. Kuva tommi tuomi

A

”

kavasta tulee tehdä nykyistä merkittävämpi yhteiskuntapoliittinen vaikuttaja ja keskustelija.

Aktiivisuus ja aloitteellisuus suhteessa puolueisiin, yhteiskunnallisiin toimijoihin ja sidosryhmiin ovat avainasioita uuden ajan Akavassa, Sture Fjäder linjasi kertoessaan ehdokkuudestaan Helsingissä tukijoukoilleen ja toimittajille.

Fjäderillä on laaja kokemus työmarkkinatoiminnasta, mikä on tuonut mukanaan vahvan yhteiskuntapoliittisen osaamisen ja hyvät suhteet niin poliittisiin kuin yhteiskunnallisiin toimijoihin sekä mediaan.

Kokenut edunvalvoja Sture Roger Fjäder on 53 -vuotias kokenut edunvalvonnan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen ammattilainen Helsingistä. Koulutukseltaan Fjäder on kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti.

Suomen Ekonomiliiton palvelukseen Fjäder tuli vuonna 1989 toimittuaan sitä ennen järjestösihteerinä OAJ:n ruotsinkielisessä järjestön FSL:ssä. Vuodesta 1995 Fjäder on ollut Ekonomiliiton neuvottelujohtajana. Fjäderillä on runsaasti kokemusta eri luottamustehtävistä Aka-

– Jäsenmäärältään ainoa kasvussa oleva keskusjärjestö Akava tarvitsee kokeneen toimijan johtoonsa, totesivat Fjäderin taakse asettuneet SEFE, KTK, SMKJ ja YTY. Akavalle merkittävämpi asema

Akavan painoarvo ei tule ainoastaan kasvusta, vaan myös siitä tosiasiasta, että akavalaiset toimivat laajasti yhteiskunnan eri sektoreilla asiantuntija-, esimies- ja johtotehtävissä. Akavan vaikutusvalta perustuu paljon juuri sen asiantuntijuuteen, tutkimukseen ja osaamiseen. Näiden faktojen tulee Fjäderin mukaan näkyä entistä enemmän myös vaikuttamistyössä.

– Akavan ei tule olla vain työryhmä- ja komiteatyöskentelijä, vaan siitä tulee tehdä aktiivisempi järjestö, jolla on hyvät suhteet kaikkiin yhteiskunnallisiin toimijoihin. Akavalla on tässä mielestäni parantamisen varaa, ja haluan vahvasti viedä keskusjärjestöä tähän suuntaan, Fjäder totesi.

Yhteiskuntapoliittisen vaikuttamisen ohella Fjäder painottaa, että Akava on myös työmarkkinajärjestö ja sen sielu on työmarkkinajärjestön.

Täten uudelta puheenjohtajalta vaaditaan myös vahvaa suomalaisen työmarkkinajärjestelmän ja työelämän osaamista, jota Fjäder on pitkällä urallaan järjestömaailmassa kerännyt laajasti.

Julkisen ja yksityisen yhteistyö

Akava edustaa korkeasti koulutettuja niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Näiden sektorien välillä ei saa olla minkäänlaista kuilua, vaan yhteistyön on toimittava ongelmitta.

– Toimiva ja tehokas julkinen sektori on ollut perinteisesti Suomen kilpailuvaltteja kansainvälisestikin. Akavan puheenjohtajana teen työtä, että näin on jatkossakin. Julkisen sektorin toimivuuden tulee perustua talouden kasvuun, tuottavuuden lisääntymiseen taloudessa yleisesti ja tarvittaviin resursseihin, Fjäder sanoi.

vassa, JUKOssa sekä YTN:ssä.

Fjäder on kotoisin Hangosta, jossa hän yhä viettää viikonloput ja lomat. Fjäder rentoutuu Hangossa ollessaan mielellään myös filatelian parissa.

Edellisestä avioliitosta Fjäderillä on poika, Sebastian, 22. Fjäder on naimisissa lääkäri Camilla Uhlenius-Fjäderin kanssa ja perheeseen kuuluu myös toinen poika, Carl-Thomas, 21.

45

sefe kehittää ja kouluttaa

EkonomiEsimies-ohjelma, syksy 2011 1. Leadership Challenge

Hyödynnä jäsenetusi kesätöiden kynnyksellä Juristipalvelut

Miksi liittyä jo opiskeluaikana?

Vuorovaikutteinen verkko-ohjelma haas-

(kesä)työsuhdeasioissa

tavista esimiestyön tilanteista. Hinta 20

SEFEn juristit ovat palveluksessasi oli kyse sit-

ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, jos et

euroa. Käyttäjätunnusten tilaus: pirjo.

ten kesätöistä tai pidemmistä työsuhteista.

löydäkään välittömästi valmistumisen jälkeen

mitjonen@sefe.fi

Saat lakimiehiltä apua, jos sinulla on kysyttä-

unelmiesi työpaikkaa. Voit kerryttää 34 työssä-

2. Kirjallisuustehtävät verkossa

vää työsuhteeseesi liittyvissä sopimus- ja la-

oloviikkoa myös kesätöillä. Eli jos työskentelet

Suoritusajankohta 9.–13.9. tai 18.–22.11.

kiasioissa.

kesässä noin 11 viikkoa (2,5 kk), niin reilussa

Hinta 40 euroa

Kun liityt kassaan jo opiskeluaikana, voit saada

Saat asiantuntevaa tietoa esimerkiksi työ-

kolmessa vuodessa sinulla on koossa 34 työs-

3. Lähikoulutus

aikoja ja lomia koskeviin säännöksiin, lomara-

säoloviikkoa. Kun tämän jälkeen aikanaan val-

28 tuntia, hinta 250 euroa

hoihin tai vaikkapa työsuhteen päättymiseen.

mistut, niin työttömyysturvan työssäoloehto

Helsinki: pe 30.9., la 1.10., pe 11.11. ja la

Kylterit kysyvät juristeilta etenkin työsuhteen

on täynnä. Mikäli olet ansainnut keskimäärin

12.11. Hotelli Presidentti.

määräaikaisuuteen, palkkasaataviin ja loma-

1 600 € / kk, olet työttömyystilanteessa oikeu-

Helsingfors: fre 21.10, lör 22.10, fre 2.12

korvauksiin liittyviä asioita.

tettu noin 46 euron päivärahaan.

och lör 3.12. Hotel Presidentti.

Jos olet mietteliäs työsopimuksesi suhteen

Kuopio: to–pe 8.–9.9., ja 13.–14.10. Paik-

tai haluat muuten vain tarkastuttaa sen SEFEn

Miten liityn ja paljonko se maksaa?

kana Kylpylähotelli Rauhalahti ja hinta

juristeilla, niin laita sopimus juristeille ennen

 Liity kassaan SEFEn jäsensivujen kautta lisää-

250 €, yöpyjille 450 € (yhden hengen

sen allekirjoittamista.

huone)

mällä omiin tietoihisi työpaikkatiedot ja sen

Juristit tavoitat numerosta 020 693 205 arki-

jälkeen palveluihin kassanjäsenyys (www.

4. Oman esimiesosaamisen kehit-

sin klo 8:30 – 13:00. Ennen puhelua kannattaa

sefe.fi  jäsensivut  omat tiedot ja tieto-

tämistyö

tehdä itselle lyhyt tiivistelmä kyseessä olevasta

jen muutokset)

Helsinki: lähipäivät pe 2.9., ma 3.10. ja pe

asiasta ja sen taustoista, ja tarvittaessa skan-

18.11. Hinta 300 euroa.

nata työsopimus valmiiksi.

Johtajuus!-kirja –pohdintaa esimiestyös-

IAET-kassaan kannattaa

 Kirjautumiseen tarvitset jäsennumerosi (löydät sen mm. tämän lehden takakannen osoitetiedoista)  Liittymishetkellä sinuun tulee olla työsuh-

tä eri näkökulmista. Tilaa omasi osoit-

kuulua jo opiskeluaikana

teesta noora.koponen@sefe.fi

IAET-kassaa pidetään erittäin tärkeänä palve-

 Voit liittyä kassaan kun teet 18 tuntia viikos-

luna. Kassaan kannattaa liittyä aikaisessa vai-

sa töitä (viikkoja voi kerätä vaikka yhden ker-

teessa

Lisätietoja www.sefe.fi ->Jäsensivut-

heessa, jotta opiskelujen aikana ehtii täyttä-

>Kehity ammatissasi-> EkonomiEsimies

mään vaadittavan työssäoloehdon. Ko. ehto on

tai birgit.lindholm@sefe.fi, puh. 0201 299

34 viikkoa työtä (vähintään 18 h / vk), ja sitä saa

249 tai pirjo.mitjonen@sefe.fi, puh. 0201

kerryttää koko opiskeluajan. Huom! Työn ei tar-

299 247. Ilmoittautuminen www.sefe.

vitse olla oman alan työtä.

fi-> Jäsensivut->Tapahtumakalenteri ja

rallaan)  Kassan jäsenyys maksaa 78 euroa vuodessa ja se on verovähennyskelpoinen  Voit kerryttää työssäoloaikaasi koko opiskeluajan

Lisätietoja www.iaet.fi tai carina.feodoroff@sefe.fi

ilmoittautuminen

Liity SEFEn optiojäseneksi

N

46

4.11

yt voit ilmoittaa jo opiskeluaikanasi, että

Optiojäsenenä ilmoitat halukkuutesi liittyä

haluat siirtyä SEFEn opiskelijajäsenestä

valmistuttuasi oman opiskelupaikkakunta-

ekonomijäseneksi heti valmistuttuasi. Kun lii-

si ekonomiyhdistykseen, joka on helposti

tyt SEFEn optiojäseneksi, jäsenyytesi ei kat-

vaihdettavissa, jos esimerkiksi muutat toi-

kea opintojesi päätyttyä.

selle paikkakunnalle.

Kahdelta ensimmäiseltä ekonomijäsen-

Liity osoitteessa www.sefe.fi/optio tai

vuodelta saat 50 prosentin alennuksen jä-

täydentämällä tieto suoraan omiin tietoi-

senmaksusta (ei koske IAET-kassamaksua).

hisi jäsensivuilla.

Kylterit

Kyltereiden mielikuvia SEFEstä tutkittiin Kylterit pitävät SEFEn opiskelija- ja ekonomijäsenyyttä melko tai hyvin tarpeellisena. kuva shutterstock

S

EFE toteutti tutkimuksen toimin-

nettuus on kasvanut tasaisesti määrätietoisen

nastaan opiskelijoiden keskuudessa

työskentelyn tuloksena. Lähes kaksi kolmes-

maaliskuun aikana. Vuosittain tehtä-

ta vastaajasta ei ollut aivan varmoja siitä,

vässä imagotutkimuksessa selvite-

kuinka ekonomiksi liittyminen tapahtuu

tään opiskelijoiden mietteitä Ekonomiliitosta

(huom. www.sefe.fi  liity ekonomijä-

ja sen palveluista, hyödyllisyydestä sekä mark-

seneksi).

kinoinnista.

Tärkeimpinä SEFEn palveluina kylterit pitivät

Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin kaksi 100 euron lahja-

alkupalkka-, kesätyöpalkka- ja gradupalkkio-

korttia. Palkinnot lähtivät täl-

suosituksia. Erittäin lähelle tärkeydessä pää-

lä kertaa Kuopioon ja Tampe-

sivät myös kyltereiden ja ekonomien edunval-

reelle. Voittajille on ilmoitettu

vonta (työmarkkinatoiminta), juristien palvelut

henkilökohtaisesti. Suuri kii-

ja ilmainen Kauppalehti. Aikaisempina vuosi-

tos kaikille kyselyyn vas-

na Kauppalehti on keikkunut ensimmäisellä si-

tanneille ja lämpimät

jalla, josta se nyt joutui luopumaan. Ekonomi-

onnittelut voitta-

koulutuksen arvostukseen vaikuttaminen nousi

jille!

teemana aikaisempien vuosien tapaan erittäin korkealle tärkeysasteikossa, eikä suotta, sillä uudistusten keskellä vellova korkeakoulukenttä herättää opiskelijoiden keskuudessa huolta laadukkaan koulutuksen jatkumisesta.

Lähes yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta kylteristä piti SEFEn opiskelija- ja ekonomijäsenyyttä hyvin tai melko tarpeellisena. Vain noin kahdella prosentilla vastaajista oli melko tai erittäin kielteinen mielikuva SEFEstä.

Yhdeksän kymmenestä kylteristä piti jäsenyyttä hyvin tai melko tarpeellisena.

SEFEn markkinointimateriaalin ilmettä pidettiin pääsääntöisesti hyvänä, kekseliäänä ja kyltereille kohdistettuna. Markkinointimateriaaleista tutuimpia olivat kylterin palveluopas sekä SEFEn yleiset mainokset ja julisteet. Myös kylterit.netissä vierailleet kylterit antoivat sille pääsääntöisesti arvosanan hyvä.

SEFEn toimistossa päänraapimista aiheuttavia lukuja olivat lähinnä ekonomiyhdistysten tunnettuus ja tietämys ekonomijäseneksi liittymisestä. Hieman alle 60 % vastaajista tiesi ko. paikkakunnalla toimivan ekonomiyhdistyksen.

Tosin viime vuosina ekonomiyhdistysten tun-

47

O

len Lappeenrannan kauppatieteellisen opiskelija-ainejärjestö En-

klaavin puheenjohtaja. Ikää on kertynyt 24 vuotta ja Lappeenran-

Rajoitettu m äärä SEFEn 75v-juhlakirjaa nyt jä senten tila ttavissa

nassa olen viettänyt elämästäni viimeiset pari vuotta. Tätä ennen

vuoden elämysmatkana ja tämän jälkeen vietin muutaman vuoden töitä tehdessä ja työmaailmaan tutustuessa.

Mitä on tapahtunut juuri1985–2010 äskettäin? Jotain jonka monet ympärilläni ole-

vista ihmisistä ovat huomanneet ja monesti asian esiin nostaneet. Talvi on taittunut kevääksi! Lämmin ja energiaa tuova aurinkomme valaisee tie-

Suomen Ekonomiliiton 75-vuotisjuhlakirja Luovien läpi suhdanteiden kuvaa vuosia 1985–2010 sekä koko yhteiskunnan että Ekonomiliiton oman toiminnan tasolla. Aiempi historiikki Eteenpäin ekonomin mieli kävi kattavasti läpi liiton varhaisemman historian.

Juhlakirja koostuu kolmesta osasta: aikakautta laajemmin kuvaavista ja kiinnostavien vaikuttajien kirjoittamista esseistä, FT Tiina Päivärinteen kirjoittamasta SEFEn vuosia 1985–2010 kuvaavasta historiikista sekä ekonomien tulevaisuutta luotaavasta osiosta.

tämme ja lumi on alkanut sulaa kesän tieltä. Tämä aika on myös erittäin jännittävää ja kriittistä aikaa meille opiskelijoille. Nimittäin hyvin moni meis-

tä jännittää paraikaa tulevan kesän kesätöiden puolesta. Itse olen toisen

vuoden rahoituksen lukija, joten on luonnollista, että haluaisin kokeilla, miltä pankkisektori työnantajana tuntuu. Tästä syystä olenkin tällä hetkellä junassa matkalla kohti Helsingin Vallilaa ja Nordean pääkonttoria…

Elämässä on monenlaisia ensimmäisiä kertoja. Opit ensimmäistä kertaa ajamaan lapsena polkupyörällä ilman apupyöriä. Saat ensimmäistä

kertaa jäädä yksin kotiin, kun vanhemmat lähtevät viikonlopuksi mökille.

Saat ensimmäisen finnisi sekä ensimmäisen kosketuksesi täysikasvuisuuteen. Minun elämässäni on seuraavan ensimmäisen kerran vuoro. Olen siis

matkalla elämäni ensimmäiseen viralliseen työhaastatteluun. Töitä olen tehnyt jo kuitenkin yhdeksän vuotta, mutta näihin töihin olen päässyt työharjoittelujen kautta yläasteelta ja Kauppiaitten kauppaoppilaitoksesta.

Viimeisimmässä työpaikassani moottoripyörien ja –kelkkojen parissa, olen

2010 1985–2010

olen käynyt varusmiespalveluksen monen muun tapaan pitkänmallisena

luovien läpi suhdanteiden

kylteriltä

85

Elämän ensimmäisiä kertoja

luovien läpi suhdanteiden

Luovien läpi suhdanteiden

S

uomen Ekonomiliiton 75-vuotista taivalta juhlistava historiateos julkaistiin viime vuoden lopulla. Kirja tar-

kastelee suomalaisen yhteiskunnan ja ympäröivän maail-

viihtynyt viimeiset seitsemän vuotta. Jo tästä syystä olisi mukavaa ja ke-

man muutoksia vuosina 1985-2010. Osa sisällöstä kuvaa

hittävää päästä näkemään uuden organisaation saloja.

SEFE-yhteisön kehitystä, ja kirjan lopussa katsotaan myös

Tämä on outo tilanne minulle. En ole ollut vielä kertaakaan virallisesti

tulevaisuuteen.

tentattavana työhaastattelussa. Onkohan siellä odottamassa kolme jäy-

Jäsenet* voivat tilata juhlakirjan maksutta 10. kesäkuu-

känoloista ja tummiin pukeutunutta superhaastattelijaa vai pari leppoisaa

ta mennessä (1 kirja/talous). Tilaukset otetaan huomioon

ja ”normaalia” ihmistä? Mitähän he minulta kysyvät ja mitä haluavat tietää?

saapumisjärjestyksessä. Kirjat postitetaan 24. kesäkuu-

Olenkohan heidän mielestään sopiva heidän organisaatioonsa? Samalla

ta mennessä.

joudun esittämään itselleni kysymykset: minkälainen työpaikka ko. pankki olisi ja entä tuleva osastoni? Minkälaisia työkavereita siellä mahtaa olla?

*) kylteriyhteisöjen jäsenet ja ekonomiyhdistysten jäsenet,

Onko työ yhtä antoisaa, kuin se minkä saisin vanhasta paikastani? Onko

jotka ovat maksaneet vuodelta 2011 laskutetun jäsenmak-

kesätyö portti tuleviin työmahdollisuuksiin?

sunsa. Tarkemmat toimitusehdot www.sefe.fi.

Tämän kaiken saan selville muutaman tunnin päästä. Uskon, että koska olen selvinnyt tähänkin saakka elämän ensimmäisistä kerroista, niin selviän myös tästä. Positiivisella asenteella selviytyy monesta, joskus tukalastakin, tilanteesta!

Suuresti tsemppiä kaikille kyltereille työhaastatteluihin ja tuleviin kesätöihin sekä energiarikasta kevättä kaikille lukijoille!

Tilaa e-lasku!

L

uovu nyt turhasta paperista ja tilaa jäsenmaksu sähköisenä e-laskuna. E-lasku säästää myös aikaa

ja vaivaa: sinun ei tarvitse itse syöttää laskun tietoja, Aki Illikainen on Lappeenrannan kauppatieteellisen opiskelija-ainejärjestön Enklaavin puheenjohtaja.

vaan hyväksyt sen maksuun vain yhdellä klikkauksella.

Tilaa e-lasku helposti omassa verkkopankissasi.

Tunnistetietoina tarvitset ainoastaan jäsennumerosi ja henkilötunnuksesi.

48

4.11

Hyödynnä SEFEn vakuutusedut Ryhmäsampo Primus on edullinen vakuutusratkaisu: SEFEn jäsen perheineen voi saada henkivakuutuksen jopa 60 prosenttia ja tapaturmavakuutuksen 50 prosenttia edullisemmin.

Teksti Jaana Rantalainen kuva shutterstock

R

yhmäsampo Primus on vapaaehtoinen henki- ja tapaturmavakuutus, jonka voivat ottaa vahinkovakuutusyhtiö IFin ja henkivakuutusyhtiö Kalevan kanssa yhteistyösopimuksen tehneiden järjestöjen jäsenet.

Jäsenetuvakuutukset ovat järjestökohtaisia. Yksi Kalevan ja IFin järjestöyhteistyökumppaneista on SEFE. Kaikki Ryhmäsampo Primuksen edut on tarkoitettu sekä SEFEn jäsenelle että hänen puolisolleen ja alaikäisille lapsilleen. Jäsen voi myös ottaa vakuutuksen pelkästään puolisolle.

– Ryhmäsampo Primus on puhdas järjestöetu. Jos henkilö eroaa järjestöstä, myös vakuutus päättyy. Ryhmäsampo Primus on markkinoiden edullisin vakuutusratkaisu koko perheelle: tapaturma- ja henkivakuutuksen voi saada järjestön jäsenenä jopa 50-60 prosenttia edullisemmin, korostaa Kalevan markkinointijohtaja Minna Mikkanen ja lisää, että alennukset vaihtelevat turvatasoittain.

Henki- ja/tai tapaturmavakuutuksen ottaminen on tehty järjestöjäsenille mahdollisimman helpoksi. Henkilön tarvitsee vain täyttää lyhyt terveysselvitys, jossa kysytään muun muassa työkyvystä ja muutamista sairauksista.

Ryhmäsampo Primuksen voi ottaa netistä osoitteesta henkivakuutuskuntoon. fi. Lisäksi vakuutusta myyvät kaikki IFin jakelukanavat puhelimitse ja konttoreissa.

Vakuutukset ovat voimassa 68 vuoteen asti edellyttäen, että henkilö on järjestön jäsen.

Omien tarpeiden mukaan

Ryhmäsampo Primuksen sisältämä lasten tapaturmavakuutuspaketti on voimassa siihen asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Tapaturmavakuutus korvaa muun muassa tapaturman aiheuttamat hoitokulut vakuutusaikana 20 000 euroon asti. Pysyvän haitan osalta korvaussumma on 100 000 euroa.

– Lasten tapaturmavakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa eikä siinä ole urheilurajoituksia. Lisäksi se maksaa ainoastaan noin 20 euroa per vuosi, Mikkanen huomauttaa.

Aikuisten tapaturmavakuutuksissa tapaturmaturva määritellään oman tarpeen mukaan. Turvaa vakuutuksenottaja saa hoitokulujen, työkyvyttömyyden, pysyvän haitan ja kuoleman varalta. SEFEn neuvottelema tapaturmavakuutuksen alennus jäsenille on jopa 50 prosenttia.

Henkivakuutuksen osalta suomalaiset ovat ylipäätään vakuuttaneet itsensä huonosti. IFin ja Kalevan tekemän tutkimuksen mukaan henkivakuutuksen hinta kuvitellaan moninkertaiseksi, ja sen vuoksi moni on jättänyt vakuutuksen ottamatta.

Mikkasen mukaan henkivakuutuksen ottaminen olisi tärkeää etenkin lapsiperheille, joilla on asuntolainaa ja muita vastuita.

– Henkivakuutus takaa sen, ettei elämäntilanne heti järky taloudellisesti toisen vanhemman kuoleman johdosta. Vakuutus tuo turvaa asuntolainoihin ja normaaliin elämiseen.

– Ylipäätään vakuutuksia pitäisi miettiä oman elämäntilanteen ja tarpeen mukaan. Toistaiseksi SEFEn jäsenistä noin joka seitsemäs on hyödyntänyt Ryhmäsampo Primuksen mukanaan tuomat edut, mutta uskon määrän kasvavan tietoisuuden lisääntyessä, Mikkanen toteaa.

Esimerkki henkivakuutusmaksusta 50 000 euron henkivakuutus: SEFEn jäsen, 26-vuotias mies, summa 43 euroa vuodessa SEFEn jäsen, 40-vuotias nainen, summa 58 euroa vuodessa

49

/// susanne päivärinta

Outo ja erilainen

S

uomesta ei saa pellavapäiden Impivaaraa. Ei, vaikka perussuomalaiset kuinka määräisivät. Suomalaisten elämä ei ohjaudu vain Suomen rajojen sisäpuolelta. Ei, vaikka eroaisimme EU:sta ja ottaisimme markan takaisin.

Virukset, radioaktiivinen säteily ja maailmantalouden vaikutukset leviävät globaalisti kansallisista rajoista piittaamatta. Tsunamit iskevät ennen pitkää myös Suomeen, vaikka mannerlaatat paukkuvatkin toisella puolella maapalloa.

Suomi ei ole peräkammari, josta kurkitaan vain omalle takapihalle. Suomea ei myöskään asuta yhtenäinen Elovena-kansa, jolla on samat arvot ja ajatukset. Liekö sellaista kansaa koskaan ollutkaan.

Silti Suomessa siedetään huonosti erilaisuutta. Syy on selvä: meillä on liian vähän erilaisuutta. Suomessa asuu vain noin 155 000 ulkomaalaista, vaikka julkisen mölyn perusteella voisi luulla toisin. Siis ainoastaan kolme prosenttia väestöstä.

Lapsuudessani erilaisuutta oli

vieläkin vähemmän. Ihonvärini on kuin Umayya Abu-Hannalla. Siis sillä Palestiinasta aikoinaan Suomeen muuttaneella suorasuulla. Sillä häiriköllä, joka kehtasi saapua Linnan juhliin punaiset kukat saparoissaan ja hameessaan printtikuva Etelä-Afrikasta adoptoidusta Reema-tyttärestään.

Lapsuuteni Oulussa ei ollut pakolaisia eikä maahanmuuttajia. Niinpä kaikki vääränväriset haukuttiin mustalaisiksi ja mulateiksi. Niin minutkin. Ala-asteella koulumme keittäjä oli vakuuttunut tummuuteni johtuvan siitä, että olin likainen.

Kasvopesujen jälkeenkään naamani ei haalistunut.

Vaikka tarhojen, koulujen ja katujen väritys on sittemmin kirjavoitunut, erilaisuus ärsyttää yhä. Vai miksi koulutetut ja työhaluiset siirtolaiset eivät ole haluttua työvoimaa Suomessa?

Umayya Abu-Hanna valitti kyllästyneensä Suomeen, kun törmäsimme viimeisen kerran lapsinemme Stockmannilla. Kolmekymmentä vuotta Suomessa olivat uuvuttaneet Umayaan. Hän kertoi muuttavansa Amsterdamiin, jossa hän ja tyttärensä sulautuisivat helpommin ihmisjoukkoon.

Hävetti. Enhän voinut väittää vastaan. Sanoa, että älä lähde. Että kannattaa jäädä.

Että kyllä noin lahjakas, älykäs, kielitaitoinen ja useamman tutkinnon suorittanut upea nainen saisi muutakin kuin pätkätöitä. Että ei hänen tyttärensä tarvitsisi inhota ihonväriään Suomessa. Eipä.

Harmitti. Umayya oli taatusti yrittänyt. Hän oli tiskannut, kitkenyt rikkaruohoja, opetellut suomen kielen, opiskellut yliopistossa, vaikuttanut kunnallispolitiikassa, paiskinut töitä ja antanut meille suomalaisille paljon.

Se ei riittänyt. Ihonväri oli yhä väärä. Uskoin tietäväni, mistä hän puhui. Enkä kuitenkaan tiennyt. Enhän ollut koskaan jättänyt kotimaatani ja aloittanut elämää alusta. Eihän minulla ollut aksenttia, afroa eikä afrikkalaista lasta.

Ymmärrän, ettei Umayya tarvitse Suomea. Täällähän on pimeää, kylmää ja ahdasmielistä. Mutta me tarvitsemme Umayyaa. Kipeästi.

Susanne Päivärinta on TV1:n toimittaja ja kolumnisti, jonka ystävinä on kummallisen paljon ekonomeja.

50

4.11

ekonomitoimintaa

Turun Seudun Ekonomit tutustuvat melontaan.

EKONOMFÖRENINGEN NIORD

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT

Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi.

Ajankohtaiset tapahtumat ja tiedotteet löydät kotisivuiltamme www.epekonomit.net

25.5 Glädje för arbetslivet 29.9 Ayurveda och våra matvanor del 1 6.10 Ayurveda och våra matvanor del 2 27.4.2012 Kristina från Duvemåla Niords kansli Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 Maria Stenholm, 0201 299 209

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT 16.7. Ekonomijazzit Porissa. Järjestämme matkan tapahtumaan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Marko Nikkola, 040-5327275 tai marko. nikkola@gmail.com.

Kiitos kaikille jäsenkyselyyn vastanneille.

Tapahtumat, ajankohtaiset asiat ja yhteystiedot löydät osoitteesta www.ehe.fi

HELSINGIN EKONOMIT HEKO järjestää n. 200 tapahtumaa vuodessa. Tapahtumat ja yhteystiedot osoitteessa www.heko.fi sekä HEKOn jäsenlehdessä.

LAHDEN SEUDUN EKONOMIT

23.5. klo 17.30 Kemppi Oy:n toimitusjohtaja Anssi Untamo kertoo aiheesta ”Laitevalmistajan tiikerinloikka palveluorganisaatioksi”, Hennalankatu 39, Lahti. Ilmoittautumiset SEFEn tapahtumakalenterin kautta 20.5. mennessä.

31.5. klo 18 Suomen Moottoripyörämuseon Riku Routo tutustuttaa meidät moottoripyörien historiaan pienen purtavan kera, Veistämönkatu 1, Lahti. Hinta 10 Eur/hlö ja ilmoittautumiset 20.5. mennessä SEFEn tapahtumakalenterin kautta tai Suvi

Sivénille osoitteeseen suvi.siven@ avisus.fi.

16.6. klo 14 Golfin merkeissä on mahdollisuus joko kisailla tai tutustua lajiin Vierumäen Urheiluopistolla Cook-kentällä. Ilmoittautumiset SEFEn tapahtumakalenterin kautta tai sähköpostitse Suvi Sivénille 6.6. mennessä. Osallistujat hoitavat itse green feen (52 Eur/hlö) ilmoittautuessaan.

16.7. Elton John esiintymässä Porissa Ekonomijazzeilla. Ilmoittautumiset 31.5. mennessä SEFEn tapahtumakalenterin kautta tai Tuula Nurmiselle osoitteeseen tuula.nurminen@phnet.fi. Kuljetuksen ja yöpymisen osallistujat hoitavat itse.

Tarkemmat tiedot LSE:n jäsenkirjeessä.

27.8. klo 17 Jesus Christ SuperStar - rockkonsertti Sibeliustalossa ja tapaaminen ennen konserttia klo 15.30 Piano Paviljongissa, hinta 39,00 Eur/hlö. Ilmoitathan mikäli kuulut erityisryhmään, joka saa edullisemman lipun. Ilmoittautumiset Anne Säämäselle osoitteeseen anne.saamanen@gmail.com.

3.9. LSE:n 65-vuotisjuhla Heinlam-

min kyläntalolla. Tarkemmat tiedot tilaisuudesta LSE:n jäsenkirjeessä sekä kutsussa.

LSE:n syksyllä alkavaan mentorointiohjelmaan voi ilmoittautua kevään ja kesän 2011 aikana joko actoriksi tai mentoriksi! Lisätietoja mentorointiohjelmasta voi kysyä Franz Mascherilta osoitteesta franzmascher@hotmail.com. Lähde sinäkin mukaan vahvistamaan ja jakamaan osaamista!

LAPIN EKONOMIT 21.5. Survival games. Tapahtuma on leikkimielinen ulkorasti-kisa Lapin lennoston alueella Rovaniemellä. Lapin Ekonomit ry:n jäsenille tarjoutuu hauskan kilpailun ohella myös ainutlaatuinen tilaisuus tutustua Lapin lennoston toimintaan.

Ohjelmassa on mm. F-18 Hornet kone-esittely ja lentosimulaattoriin tutustuminen. Ilmoittautumisaika on päättynyt, mutta jos kiinnostuit tapahtumasta, kysy lisätietoja Kaisalta: kaisa.lammi@hotmail.com tai 050 375 1243.

OULUN EKONOMIT 22.10. Oulun Ekonomit täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Juhlistamme merkkivuotta järjestämällä jäsenillemme iltajuhlan Hotelli-ravintola Lasaretin Aurora-salissa. Varaa päivämäärä jo kalenteriisi!

Yhdistyksemme Syötteen parihuoneistossa on vielä runsaasti vapaata kesän aikana. Mökin aurinkoiselta terassilta avautuu järvimaisema ja vene rannassa odottaa soutelijoita. Ainoa mitä voi kaivata on hyttyset, joita kuivalla männikkökankaalla on vain harvakseltaan. Kesäviikko mökillä maksaa 180 €, joten ei loma ainakaan hinnasta ole kiinni! Varaukset netin kautta: www.oulunekonomit.fi

PIRKANMAAN EKONOMIT Katso PME:n tapahtumatiedot ja ilmoittautumisohjeet osoitteesta www.pirkanmaanekonomit.fi

POHJOIS-SAVON EKONOMIT Tiedotamme jäsentapahtumista sähköpostilla ja tapahtumiin ilmoittaudutaan SEFEn nettisivuilla www.sefe.fi. Jäsen voi itse tehdä omien tietojensa muutoksia samassa osoitteessa. Yhdistykselle voi lähettää sähköpostia osoitteella psekonomit@sefe.fi.

PORIN SEUDUN EKONOMIT 10.6. Illanvietto Hakkiluodossa.

Illan isäntänä on Länsi-Suomen Osuuspankki.

16.7. Ekonomijazz.

14.8. Golfkisat Kalaforniassa.

Lisätietoja ja lisää tapahtumia löydät jäsenkirjeestä tai kotisivuilta www.porinseudunekonomit.fi. Ilmoittautumiset osoitteeseen info@porinseudunekonomit.fi.

RAUMAN EKONOMIT 16.6. klo 17.30 Kesäteatteri ”Kohtuuttomuus kaikessa” Raumalla. Kysy peruutuspaikkoja.

16.7. Ekonomijazz Porissa.

Lisätietoja tapahtumista jäsenkirjeessä ja kotisivuilla www. raumanekonomit.fi. Ilmoittautumiset tapahtumiin (erikoisruokavalioineen) sekä yhteystietojen muutokset: rauman.ekonomit@ sefe.fi.

SUUR-SAVON EKONOMIT 24.5. Tutustumme golfiin Mikkelin lentokentän kentällä. Ohjelmassa laji-info, harjoituslyöntejä rangella ja puttauskilpailu. Kahvitarjoilu. Kysy peruutuspaikkoja.

13.6. Teatteria ja viiniä Mäntyharjun kesässä. Opastettu tutustuminen Taidekeskus Salmelan näyttelyihin sekä tutustumiskäynti ja illallinen Tyryn viinitilalla. Kuljetus Mikkelistä. Ilm. 3.6. mennessä.

Nyt Suur-Savon Ekonomit myös Facebookissa. Hae nimellä ja tykkää, niin saat tietoa tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista.

Ilmoittautuminen ja tarkemmat tiedot www.sefe.fi tai sähköpostilla suse@sefe.fi.

23.8. klo 18 Tutustuminen melontaan, Saaristomeren Melojat ry, Rykmentintie 55. Illan aikana suoritetaan kajakkimelonnan alkeet, minkä jälkeen osallistujat voivat jatkaa turvallisesti melonnanharjoittelua itsenäisesti suojaisilla vesistöillä. Illan hinta on 22€/jäsen, hinta sisältää tarvittavat melontavarusteet ja ohjauksen Turun soutu- ja melontakeskuksesta käsin. Ilmoittautumiset ja maksut 1.8. mennessä yhdistyksen tilille, viite 23087.

KUTSU EKONOMIJAZZEILLE Porin Seudun Ekonomeilla on ilo kutsua Ekonomit & avec jo perinteisille Ekonomijazzeille lauantaina 6.7.2011 kello 12–14 Porin Yliopistokeskukseen, Pohjoisranta 11 A. Musiikin säestämänä nautimme cocktailbuffeen antimista ja tapaamme ekonomeja ympäri Suomen rennon ohjelman merkeissä.

Tunnelmaa voi jatkaa vaikkapa Kirjurinluoto Arenan tai jazzkadun konser-

31.8. klo 17.30 Yritysvierailu Isku Interioriin, Satakunnantie 162.

Tilaisuudessa esitellään yrityksen toimintaa ja kuullaan sisustussuunnittelijan pieni katsaus syksyn trendeihin. Tilaisuus on avec-tilaisuus, mukaan mahtuu 50 henkilöä. Ilmoittautumiset 22.8. mennessä.

teissa. Molemmat sijaitsevat kävely-

20.9. klo 16.30 Vierailu Turun Biologiseen museoon, Neitsytpolku 1. Illan aikana tutkija Pekka Käär opastaa kaksi 45 min. kierrosta Biologisessa museossa. Tapahtuman hinta on 2€/jäsen, 1€/ lapsi 7 – 17v. Ilmoittautumiset ja maksut 1.9. mennessä, yhdistyksen tilille, viite 20093. Max. 20 hlöä

laisuuden hinta on 15 €/hlö, joka mak-

Tilaisuuksiin ilmoittautumiset ja peruutukset viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä: http://www.sefe.fi/, (kirjaudu jäsensivuille > tapahtumiin ilmoittautuminen).

matkan päässä Porin yliopistokeskuksesta.

Lisätietoja konserteista: www.porijazz.fi.

Ilmoittautumiset (ryhmissä tai yksittäin) viimeistään 30.6.2011 osoitteeseen info@porinseudunekonomit.fi. Tisetaan Porin Seudun Ekonomit ry:n tilille 111530-395495. Porin Seudun Ekonomeille & avec tilaisuus on maksuton.

Lisätietoja Ekonomijazzeista antaa Porin Seudun Ekonomien puheenjohtaja Petri Koistinen puh. 044 502 3444.

Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön kanssa.

Tervetuloa jazzailemaan ja viettämään aikaa yhdessä!

Porin Seudun Ekonomit ry:n johtokunta

TURUN SEUDUN EKONOMIT 31.5. klo 17 Tutustuminen Turun Pursiseuraan, Ruissalon puistotie 57. Peruutuspaikkoja voi kysellä toimistolta.

7.6. klo 17 Tutustuminen Turun uudenlaiseen seikkailupuisto Flowparkkiin, Skanssin sisäpiha.

Osallistumismaksu 16 € /jäsen ja 18€ avecilta. Imoittautumiset ja maksut 23.5. mennessä. Maksut yhdistyksen tilille, Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932, viite 07061.

VAASAN EKONOMIT – VASA EKONOMER 16.6. Koko perheen pyöräilyretki Sundomin luontoon 26.7. Kesäretki Kokkolan asuntomessuille Löydät tarkemmat kuvaukset ja ilmoittautumisohjeet kotisivuiltamme www.vaasanekonomit. fi sekä jäsentiedotteistamme.

Huom. varmistathan, että sähköpostiosoitteesi on ajan tasalla jäsenrekisterissä, jotta saat tiedotteet ajallaan. Tervetuloa mukaan!

Suomen Ekonomiliitto – SEFE ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229, e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi

020 693 200 0201 299 246 0201 299 255 0201 299 246 0201 299 242 0201 299 206 020 693 255 0201 299 259 0201 299 295 0201 299 270 0201 299 265 0201 299 258 0201 299 249 0201 299 214 0201 299 295 0201 299 281 0201 299 247

Oikeudelliset palvelut – Juridiska tjänster Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister (klo 8.30–13.00) Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205

Petteri Kivelä

Emilia Reinikainen (virkavapaalla – tjänsteledighet)

sijainen - vikarie Heidi Vänskä

Riku Salokannel

Timo Voutilainen

Lasse Johansson

(Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om

antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning)

Anna Lavikkala 0201 299 243 Yrityksen perustamisneuvonta – startrådgivning för företagare

Riku Salokannel 0201 299 219 Työskentely ulkomailla – arbete utomlands

lakiasiat – juridiska ärenden 020 693 205

Heidi Vänskä 0201 299 218 Työttömyysturvaneuvonta – rådgivning i arbetslöshetsfrågor

Susanna Rintala 020 693 273 Työttömyyspäivärahat – dagpenning vid arbetslöshet

IAET Puhelinpalvelu, ma–­to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600

Jäsenasiat, ma–to klo 13–15 (09) 4763 7610

www.iaet.fi IAET-kassan aukioloajat Asiakaspalvelupiste, os. Ratavartijankatu 2 B, palvelee maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 10–15 sekä perjantaisin klo 10–13 (ti ja to suljettu).

Edunvalvonta – Intressebevakning Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör

Sture Fjäder 0201 299 285 Koulutuspolitiikka – utbildningspolitik

Eeva Salmenpohja (vanhempainvapaa - föräldraledighet)

sijainen - vikarie Juuso Leivonen 0201 299 268 Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhällspolitik

Kosti Hyyppä 0201 299 253

Johanna Hämäläinen 0201 299 289

Tage Lindberg 0201 299 252

Johanna Lähteenmäki 0201 299 287

Riikka Mykkänen (vanhempainvapaa - föräldraledighet)

sijainen - vikarie Elina Das Bhowmik 0201 299 286

Ulla Niemelä 0201 299 213

Lotta Savinko 0201 299 280 Assistentti – assistent

Maija Räsänen 0201 299 282 Opiskelijatoiminta – studerandeverksamhet

Katri Haakana 0201 299 251

Tanja Haapasalo (vanhempainvapaa - föräldraledighet)

Sijainen - vikarie Martin Härmälä 0201 299 237 Muut palvelut – Övriga tjänster Ekonomi-lehti – tidningen Ekonomi

Otavamedia / Kynämies (09) 1566 8540 Julkaisutilaukset – beställning av publikationer

Krista Salo 0201 299 296

sijainen–vikarie Noora Koponen Järjestötoiminta – organisationsverksamhet

Satu Taivainen (vanhempainvapaa - föräldraledighet)

Sijainen – vikarie Teija Happonen 0201 299 277 Tapahtuma-assistentti – evenemangsassistent

Hannele Hämäläinen

sijainen – vikarie Krista Salo 0201 299 212 Jäsenhankinta ja -yhteydet, ekonomit

medlemsrekrytering och -kontakter, ekonomer

Maria Rantamaula 0201 299 256 Asiakashallinta – kundförvaltning

Tuija Mäkinen 0201 299 245 Viestintä – information

Eeva Riittinen-Saarno 0201 299 254

Heidi Haapalainen (vanhempainvapaa - föräldraledighet)

sijainen – vikarie Simo Porola 0201 299 244 Tutkimukset – utredningar

Juha Oksanen 0201 299 248 Hallinto – administration

Kirsi Hurme 0201 299 276 Talous – ekonomi

Leena Lillomäki 0201 299 269

Suvi Viinikainen 0201 299 271 Projektit – projekt

Jarmo Jaulimo 0201 299 272 Senior adviser

Markku von Hertzen 0400 610 715 Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare

Aija Bärlund 0201 299 284 Toiminnanjohtajan sihteeri – Verksamhetsledarens sekreterare

Teija Happonen

sijainen – vikarie Salla Grönholm 0201 299 279

Jäsenyhdistykset – Medlemsföreningar Ekonomiyhdistykset – ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit-Expatriatekonomerna ry

Opiskelijayhteisöt – studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Futuuri ry, Rovaniemi Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans Studentkår, H:fors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – mer information: www.sefe.fi jäsenyhdistykset ja SEFE jäsenyhdistykset www.sefe.fi medlemsföreningarna och SEFE medlemsföreningar

Kylteriyhdyshenkilöt – SEFEs kontaktpersoner Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö avustaa, kun haluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi.

Hanken: Richard Varis HSE: Tommi Ora JY: Kimmo Laaksonen LTY: Anni Wahlroos OY/LY: Antti Raita KuY/JoY: Laura Vainikainen TaY: Heidi Kivelä VY ja SHHV: Mattias Högnäs TSE: Raisa Räisänen ÅA: Anna-Maria Huldén

040 410 7106 050 528 2228 050 400 0705 044 301 9632 045 677 8986 050 379 3556 050 342 8973 040 579 0536 040 508 4508 040 410 7106

0206- ja 0209 -alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

Jäsenpalvelut – Medlemstjänster Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi

Sari Ridanpää

Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – studerandemedlemmar

Carita Erkkilä Palkkatieto – lönerådgivning palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut – karriärtjänster ura@sefe.fi

Ritva Heikinheimo

Päivi Koivu

sijainen - vikarie Arja Vuorela

Leena Simonsen

(Ekonomirekrytointi – ekonomrekrytering)

Sirja Kulmala

Taija Kääriäinen Ammatillinen kehittyminen – karriärutveckling

Birgit Lindholm

Tarja Tikkanen (toimivapaalla – tjänsteledighet)

Hannele Hämäläinen Työskentely ulkomailla – arbete utomlands

Arja Vuorela Kehitysjohtaja – utvecklingsdirektör

Anja Uljas Yhteysassistentti – kontaktassistent

Pirjo Mitjonen

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE rf, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229, e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi

» Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

etunimi.sukunimi@sefe.fi, www.sefe.fi

”Lue enemmän. Luulet paremmin.” ���� �����

par nass o 2 | 2011

1 nr o 2 | 201

7,4 0 €

kirjal

i k a k au linen a

slehti

ide Proosan ta

n s. 36 a ilmaisuu ittejä ideast äkkäin? Re päätyvät per Mitkä sanat lender

isten Hyvien ihm anit Kirjojen veijariroma misen ä kilpailutta ovat täynn a s. 42 ihanuus ja 18–27 toivo kurjuus s.

Tommi Me tunnustaa: tinen ”Olen fetisis 31 lukija” s.

www.parnasso.fi