Ekonomi 7/2011

7.11 Ekonomien ammattilehti

HAlti panostaa sponsorointiin Onko ruoka kallista vai halpaa?

vertaislainaajat haastavat pikavippiyrityksiä

heli läspä

tekee töitä ambulanssissa Arvojohtaminen on valttia muutostilanteessa

Kaksoistutkinto tuo näkemystä 21 | Pikarentoutus auttaa kiireen keskellä 40

Paljon uutta, jotain vanhaa ALD Matrix™ -vuokratakuu on ainutlaatuinen, aidosti täysin läpinäkyvä autoleasingsopimus. Se ei sitouta ennakkoarvioihin, vaan näyttää avoimesti kaikki mahdolliset kilometri- ja käyttövuosivaihtoehdot. ALD Matrix™ -vuokratakuu joustaa yrityksenne muuttuvissa ajoneuvotarpeissa ja kustannukset lasketaan aina vastaamaan vain toteutunutta käyttöä. Vaikka kesken sopimuskauden.

Valitse kerralla oikein ja aloita Suomen suosituimman autoleasingyhtiön kanssa jatkuvasti kehittyvä ja luotettava kumppanuus. Katso esimerkki ja lisätietoja www.aldautomotive.fi tai soita 010 40 400.

Kallis halpa ruoka

7.11

Sisällys / Innehåll

10

Ruuasta on tullut intohimoisen yhteiskunnallisen ja poliittisenkin keskustelun alusta.

6 Pääkirjoitus 8 Must Vertaislainaajat tekevät tuloaan kulutusluotto markkinoille 8 5 x Ura Karsastavatko ekonomit kunta-alan töitä?

12 20

21

Kallis halpa ruoka Svenska sidan Claes Andersson Opinnot ja alku-ura Tuplana, kiitos!

24

28

33

34

Kansainväliset osaajat Pitkä matka maailmalle Liiketoimintaosaaminen Johtajuuden uusi aika Akateeminen vartti Selviytyjän syndrooma Persoona Heli Läspä

40

43

Klinikka Kuinka lepuutan aivoja kesken työpäivän?

I korthet

40

8

Klinikka Vinkit aivojen lepuuttamiseen kiireen keskellä.

Must Vertaislainaajat tekevät tuloaan kulutusluottomarkkinoille.

45 Palvelut Kohti unelmien työpaikkaa 48 Pykälät Työsuhteen päättäminen yhteisellä sopimuksella 50 Edunvalvonta Unilukkari puolustaa kauppatieteitä 52 Ajassa

58 Susanne Päivärinta 59 Ekonomitoimintaa

kannen kuva katja lösönen tämän sivun kuvat tommi tuomi, katri nietosjärvi

ylensyöntiä vai hyvinvointia

R

Tätä kirjoittaessa käydään neuvotteluja työmarkkinaratkaisujen saavuttamisesta. Perusteluissa puhutaan palkansaajien ostovoimasta ja kotimaisesta kulutuksesta sekä suomalaisen työn kilpailukyvystä ja kasvuedellytyksistä. Neuvottelijoiden kummallakin puolen pöytää kannattaisi pitää mielessään Nälkäpäivän perusidea; luopumalla hiukan omastaan toisen hyväksi saadaan aikaan jotain sellaista, joka parantaa kokonaisuutta.

Oikein tehty konsensus koituu kaikkien hyödyksi.

Värikästä ja hyvinvoivaa syksyä.

Eeva Riittinen-Saarno päätoimittaja eeva.riittinen-saarno@sefe.fi

kuva piia arnould

uoka on siirtynyt tarvehierarkiassamme perustarpeen tyydyttäjästä yhä enemmän tyydyttämään korkeampia tarpeitamme. Suhde ruokaan on pysyvästi muuttunut.

Me tapaamme liiketuttavia, yhteistyökumppaneita, ystäviä ja rakkaitamme yhä useammin ruuan äärellä. Ruuanlaitosta on tullut myös viihdettä. Televisio ja verkko tarjoavat jatkuvasti kokkiohjelmia ja pääsemme ruudun kautta jopa ihmisten koteihin arvostelemaan illallisia.

Kuluttajina teemme päivittäin yhä enemmän valintoja siitä, mitä suuhumme panemme. Hinnan lisäksi valintaamme vaikuttaa myös aika, jonka voimme käyttää ruuanlaittoon sekä miten vastuullisia valintoja terveellisyyden ja tuottamisen kannalta haluamme tehdä. Kaupat tarjoavat kotimaista ja tuontitavaraa, kaupan omia merkkejä tai vahvoja bändejä. Lähiruoka on entistä suositumpaa ja halutumpaa, mutta sen tuottaminen ja tarjonta ei kattavasti kohtaa. Ruualla myös vedotaan tuonteisiimme: Äitien tekemää ruokaa.

Ruuan merkityksestä hyvinvoinnille puhutaan paljon. Ruuan terveellisyys ja turvallisuus ovat entistä keskeisempiä valinnoissamme. Suomalaiset syövät yhä enemmän ravintoloissa, mutta olemme kotonakin valmiita kokeilemaan uutta. Sanotaan, että ruuan laittaminen toisille on suurin rakkauden osoitus. Ruuanlaitto ja yhdessä syöminen lisää ihmisten välistä vuorovaikutusta, ja vaikuttaa hyvinvointiimme. Hyvinvoinnin kääntöpuoli on pahoinvointi. Nautimme syömisestä ja heitämme surutta roskiin yli tarpeemme jääneen ruuan. Samalla muualla kärsitään nälkää.

07 Ekonomien ammatti-, koulutusja jäsenlehti | Ekonomernas fack-, utbildnings- och medlemstidning

Julkaisija | Utgivare SEFE ry – Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki , P. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja | Redaktion Otavamedia Oy, Kynämies Köydenpunojank. 2 a D, 00180 Helsinki, p. (09) 1566 8510 www.kynamies.fi

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti.

Päätoimittaja | Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö | Redaktionschef Leena Leppänen, leena.leppanen@ otavamedia.fi, p. 050 328 8561 Tuottaja | Producent Sarianna Toivonen, sarianna.toivonen@ otavamedia.fi, p. (09) 1566 8558 Graafinen suunnittelija | Grafisk formgivare Katri Nietosjärvi, katri.nietosjarvi@otavamedia.fi, p. 050 346 0779 Toimitusneuvosto | Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Johanna Lähteenmäki ja Arja Vuorela SEFEstä sekä Kynämies Ilmoitusmyynti | Annonsförsäljning Myynti, Försäljning Media Duo Oy, www.mediaduo.fi Varaukset, Reserveringar Tiina Myllykangas, tiina.myllykangas@otavamedia.fi, p. (09) 1566 502 Jäsenyhdistysuutiset | Medlemsnyheter SEFE, Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@ sefe.fi Osoitteenmuutokset | Adressförändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset | Prenumerationer Otavamedia, p. (09) 1566 65, faksi (09) 1566 511 (myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset) Hinta | Pris 65 euroa/vsk Repro | Aste Helsinki Oy Paino | Tryckeri PunaMusta, Joensuu www.ekonomilehti.com Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta.

Seuraava Ekonomi ilmestyy 18.11.2011, jäsenyhdistysten tiedotteet 12.10.2011 mennessä SEFEen. Nästa Ekonomi utkommer 18.11.2011, meddelanden från medlemsföreningarna senast 12.10.2011 till SEFE.

Kaipaatko varallisuutesi hoitoon uusia näkökulmia?

Kokeneet asiantuntijamme tarjoavat osaamisensa käyttöösi. Kartoitamme yhdessä tilanteesi ja tavoitteesi, ja teemme kanssasi joustavan suunnitelman varallisuutesi hoitoon.

Tutustu monipuolisiin palveluihimme ja jätä yhteydenottopyyntösi osoitteessa nordeaprivatebanking.fi tai varaa aika tapaamiseen puh. 08001 98989.

Nordea on valittu parhaaksi Private Banking -palvelujen tarjoajaksi Pohjoismaissa vuosina 2009–2011.

(Euromoney-lehden Annual Private Banking and Wealth Management -tutkimukset)

must!

Syynissä tulevaisuuden hitit ja hudit

Lainaa ihmiseltä ihmiselle

8

7.11

Kasvavilla lainamarkkinoilla näyttää olevan tilaa erilaisille yrittäjille. Uusimpia tulokkaita ovat vertaislainaajat, jotka haastavat pikavippiyrityksiä ja muita kulutusluottojen tarjoajia. Teksti Timo Sormunen Kuva tommi tuomi

K

ohtuullinen korkotaso ja mukavuudenhalu ovat koukuttaneet suomalaisia jo pidemmän aikaa varsin ennakkoluulottomaan velanottoon. Raskaan asuntolainataakan lisäksi monessa huushollissa on rasitteena erilaisia kulutusluottoja, joilla on rahoitettu vaikkapa remonttia, huonekaluja tai vaihdettu ajopeli uudempaan. Kaikki hankintoja, joita varten sotien jälkeinen sukupolvi venytti penniä vuositolkulla.

Kasvava markkina on tuonut laina-apajalle uudenlaisia toimijoita. Akuuttiin rahapulaan tai ostosvimmaan löytyy apua esimerkiksi vertaislainoista, joissa rahan lainaajana on pankin tai pikavippiyrityksen sijaan yksityishenkilö.

Vertaislainojen markkinoilla kysyntä ja tarjonta kohtaavat yleensä internetissä, jossa lainoja haetaan ja niihin sijoitetaan huutokauppa-periaatteella. Korko määräytyy lainanantajien määrittämän riskin perusteella, ja jos riski katsotaan liian suureksi, jää laina saamatta.

Hyvät kasvunäkymät

Oppia säästämisestä

Yksi uusi tulokas ”puolijulkisilla” lainamarkkinoilla on myös JAK Finland. Kesällä rekisteröidyn osuuskunnan valttina on hallituksen puheenjohtajan Antti Ahosen mukaan kohtuullinen lainanhinta. Vuositasolla hallinnointikulut ovat noin 2,5 prosenttia lainaa kohden, eikä varsinaista korkoa sen sijaan peritä.

Kääntöpuolena on, ettei myönteinen lainapäätös synny sormia napsauttamalla. Se vaatii lainanhakijan omaa säästösitoumusta osuuskunnan yhteiseen kassaan.

Lainapäätökset tekee osuuskunnan hallitus. Ahosen mielestä kyse on lopulta vanhan ajan terveestä taloudenpidosta, jossa ensin säästetään ja loput lainataan.

– Lainavarantomme koostuu pelkästään jäsenten säästöistä ja sijoituksista. Koska kyse ei ole voitontavoittelusta eikä liiketoiminnasta, emme tarvitse pankkitoimilupaa, Ahonen kertoo.

Osuuskunnassa on kolmisenkymmentä jäsentä. Tavoite on, että jäsenmäärä tuplautuisi vuoden loppuun mennessä. Markkinarako löytyy tavallisista kotitalouksista ja niiden arkisista, muutaman tuhannen euron lainatarpeista.

– Ruotsissa JAK on jo virallinen pankki, jossa on 34 000 jäsentä ja joka pyörittää noin 10 miljoonan euron lainakantaa. Tällaisia kasvuvisioita ei meillä ole, mutta totta kai tavoite on päästä selkeästi eteenpäin, sanoo Ahonen.

Yksi vertaislainapalvelun pioneereista on vaasalainen Fixura, jonka nettipalvelu markkinoi vertaislainaa rahoitusvaihtoehtona ja sijoitusmuotona. Lainaa voi hakea yhtiön verkkosivuilla, jossa hakija määrittelee lainasumman, käyttökohteen, maksuajan ja toivomansa koron. Luottotiedot tarkistaa Fixura, ja jos ne ovat kunnossa, hakuilmoiMaltti on valttia tus julkaistaan.

Vertaislainamarkkinan kehitystä on seuKulutusluottokanta kasvoi Lainaajat voivat puolestaan määritellä rattu syrjäsilmällä myös Kuluttajavirasheinäkuussa viimevuotisesta 2,4 verkkopalvelussa summan, jonka he ovat tossa. Asiaa koskevia selvityspyyntöjä ei prosenttia 12,7 miljardiin euroon. valmiita sijoittamaan haettuun lainaan. virastoon ole tullut, kertoo lakimies GunLaina koostuu yleensä useammasta sijoiveig Planting. tuksesta, mikä hajaannuttaa antajan riskiä.

– Ehkäpä se kertoo, että homma toimii.

Toimitusjohtaja Simon Sandvikin mukaan ideana on tarjota Toisaalta kyse on yksityishenkilöiden välisistä sopimuksista. Niiuudentyyppinen investointimahdollisuus. hin on vaikea puuttua, jos kyse ei ole elinkeinonharjoittamisesta.

– Vertaislaina tuottaa jatkuvaa tuloa samaan tapaan kuin asunVertaislainojen tulevaa menestystä Planting ei lähde ennakoinon vuokraaminen, mutta ilman siihen liittyviä hoitovelvoittei- maan.

– Eihän pikavippifirmoillakaan pitänyt olla mitään tulevaisuutta, Sandvik selvittää.

Fixuran palvelussa on noin 350 aktiivista investoijaa. Myön- ta, mutta toisin on käynyt. nettyjä lainoja on yli 650. Kasvunäkymiä Sandvik kuvaa hyviksi.

Lakimiehen yleisohjeena on maltti tiskin molemmin puolin. Lai– Monille tämä on tapa maksaa pois kalliit pikalainat ja sel- nanantajan riskinä on, että rahat jäävät saamatta ja lainanottajalla vittää oma talous. Toiset tarvitsevat rahaa vaikkapa asunnon re- maksutaakka voi ylittää oman talouden kantokyvyn. montointiin.

– Ennen lopullista päätöstä pitää aina miettiä ja laskea tarkasti, – Tyypillinen investoija puolestaan mieltää tämän kassavirtain- pärjäisinkö sittenkin ilman lainarahaa ja selviänkö varmasti tulevestoinniksi, jolla luodaan jopa sadalta eri henkilöltä kertyvä tu- vista maksuista, Planting painottaa. lovirta, Sandvik kertoo.

2,4%

9

5

Teksti johanna mitjonen Kuva tommi tuomi

x ura

Työpaikan vaihtajat kertovat urastaan.

Omaa kädenjälkeä luomaan

J

onna Somero, 27, on työskennellyt elokuusta Mediatalo Opiskelupaikassa myyntipäällikkönä. Hänen vastuullaan ovat nuorisoviestintään keskittyneen yrityksen myyntityö ja asiakassuhteiden hoito.

Aiemmin asiakaspalvelu- ja myyntityötä tehnyt Somero etsi töitä ja kiinnostui tehtävänimikkeestä työpaikkailmoituksessa. Puhelinsoitto yritykseen vahvisti mielenkiintoa, ja kesän lopulla Somero valittiin tehtävään.

Kesä olikin Somerolle uusien asioiden aikaa. Ensin hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta, ja sitten muutti uuden työn takia pääkaupunkiseudulle.

Tehtävässään Somero vastaa jo olemassa olevista asiakkaista, uusasiakashankinnasta sekä kassavirran hallinnasta ja laskutuksesta. Hän on myös mukana alustavassa viestintäsuunnittelussa.

– Koska toimistomme on pieni, pääsen tekemään laajasti töitä ja vaikuttamaan moniin asioihin, Somero kuvailee.

Vuonna 2008 perustetun yrityksen toiminta alkoi Opiskelupaikka.fi-sivustosta, jonka tarkoituksena on tarjota nuorille tietoa opiskelumahdollisuuksista Suomessa ja muualla. Nyt yritys on laajentunut viestintäkonseptien puolelle ja tehnyt yhteistyötä esimerkiksi ammattiliittojen kanssa.

– Lähtökohtana on kuitenkin aina viestintä nuorille.

Seuraavat puoli vuotta tarjoavat Somerolle toivottavasti paljon uusi asiakastapaamisia vanhojen asiakkuuksien ylläpitämisen lisäksi.

– Olemme luokiteltavissa vielä start up -yritykseksi. Täällä pääsen ideoimaan ja luomaan, josta olen innoissani. Oma kädenjälki näkyy firman kasvussa.

Myös yrityksen nykyisiä viestintäkonsepteja laajennetaan ja uusia konsepteja kehitetään.

– Se, että firman nimi tulee tulevaisuudessa kaikille tutummaksi, on itselleni tärkeää.

Isompaan organisaatioon Sami Sipilä, 33, aloitti talousjohtajana Päi-

kausina Sipilällä on työn alla ensi vuoden

jät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

talousarvio, joka tarjoaa haasteita tiukan

kuntayhtymässä elokuussa.

kuntatalouden tilanteessa.

– Kiinnostuin työstä, koska tämän tason

julkisen sektorin tehtävissä edeten pienem-

nisaatio tarjoaa myös luonnollisesti haasta-

mistä tehtävistä

vampia tehtäviä.

suurempiin.

Uudessa tehtävässä yhtymän toimialoista

merkki kuinka jul-

miskohteisiin. Yhtymän muita toimialoja ovat

kinen sektori voi

sosiaali- ja perusterveydenhuolto sekä ym-

tarjota mielekkäitä

päristöterveydenhuolto.

ja haasteellisia teh-

täväkseen osavuosikatsauksen. Lähikuu-

7.11

– Olen elävä esi-

erikoissairaanhoito kuuluu Sipilän kehittä-

Ensi töikseen uusi talousjohtaja sai teh-

10

Sipilä on työskennellyt koko työuransa

paikkoja ei ole vuosittain auki. Isompi orga-

täviä ekonomille, Sipilä sanoo.

Viestintätiimiä vetämään

Lentävien lääkärien esimies

Kvartaalitahtiseen savottaan

Viestinnän konsultointiyrityksen CoComm-

Uuden terveydenhuollon palveluja tarjoavan

Talentum on nimittänyt ekonomi Marianna

sin terveysviestinnän tiimin vetäjäksi on ni-

EMA Groupin toimitusjohtajana on aloittanut

Boströmin, 57, kirjanpitopäälliköksi elokuusta

mitetty Johanna Markkanen, 35, elokuun

Aki Kamppinen, 38. Yhtenä EMAn tarjoa-

lähtien. Tehtävää ennen hän työskenteli Ota-

puolesta välistä lähtien.

mista palveluista ovat lääkäripalvelut suo-

vamediassa laskentapäällikkönä.

Aiemmin Markkanen on työskennellyt Co-

malaisille matkustajille ympäri maailmaa.

Boström on myös aiemmin toiminut 10 vuot-

Commsin viestintäkonsulttina. Kokemus-

Aiemmin Kamppinen on aiemmin työs-

ta yrittäjänä miehensä kanssa teknisen alan

ta on myös markkinointiviestintätoimisto

kennellyt yrittäjänä IT-alalla ja investointi-

maahantuontiyrityksessä, jossa hän hoiti ta-

NORTH:sta sekä Hill & Knowltonista.

pankkiirina. Kamppinen on toiminut myös

loushallinnon.

Uudessa työssä Markkasen tiimin vastuualueeseen kuuluu lääke- ja hyvinvointialan viestintä. Yrityksen asiakkaina on lääketeollisuuden yrityksiä ja yhteisöjä.

– Terveydenhoidon alalla tapahtuu koko ajan. Hyvinvointi ja terveys ovat kasvava trendi, aihepiiristä kaivataan koko ajan lisää tietoa, Markkanen sanoo.

Tiiminvetäminen on Markkaselle uuden oppimisen paikka.

– Odotan, että pääsen tukemaan tiimin osaamisen kasvamista ja että pääsen kehit-

hallituksen puheenjohtajana EMAan yhdistyneessä MediVidassa.

– Olen aina sanonut, että se oli paras kauppakorkeakoulu.

Kamppista kiinnostaa käynnissä oleva ter-

Vaikka kustannusala on Boströmille tuttu ja

veydenhoitosektorin murrosvaihe. Yksityi-

mieluisa toimiala, uutta on työskentely pörs-

sille toimijoille avautuu koko ajan enemmän

siyhtiössä.

uusia mahdollisuuksia.

– Mielenkiintoista nähdä kvartaalielämää, ai-

Kamppisen tehtäviin kuuluvat esimerkiksi liiketoiminnan ja uusien palvelujen kehittä-

kataulut ovat erilaisia.

Tehtävässä Boström toimii kolmenhengen

minen sekä myynti. Alaisina hänellä on ta-

kirjanpitotiimin esimiehenä ja vastaa, että lu-

lous- ja hallintopuolen työntekijöiden lisäksi

vut tulevat ajallaan.

myös lääkäreitä.

– Olen ilahtunut, että työnantaja arvosti ko-

– Asiantuntijaorganisaation johtaminen

kemustani rekrytointitilanteessa. Innolla odo-

tämään asiakkuuksi-

on minulle tuttua

tan tulevaa savot-

amme eteenpäin.

jo aiemmista tehtä-

taani.

vistäni IT- ja rahoitusaloilla. Tärkeintä on johtaa niin, että jokainen voi tehdä parhaansa.

työnantaja Eläköitymisen kiihtyminen avaa kunta-alalle lähiaikoina taloushallinnon ja johtamisen työpaikkoja. On aika pöllyttää vanhentuneita mielikuvia kuntasektorista, sanoo KL-Kuntarekryn toimitusjohtaja Tuula Nurminen.

Karsastavatko ekonomit mielestäsi

joka pätevöittäisi kuntasektorilla työskente-

Miksi kuntaa kannattaa harkita työpaik-

kunta-alan työpaikkoja?

lyyn. Ekonomiliitto voisi olla tämän toteutta-

kana?

Ekonomien mielikuvat kunta-alasta ovat saat-

misessa aktiivinen.

Työt kunnassa vaativat usein laaja-alaista

taneet jäädä 1970-luvulle tai jotkut saattavat

Toisaalta puheissa taas ekonomi ja ekono-

vierastaa kaksoisjohtamisen mallia, jossa on

misti saattavat mennä ristiin. Kunnat eivät

osaamista ja kykyä kehittää asioita. Nämä

sekä poliittista että virkamiesjohtoa.

välttämättä aina tiedä mitä ekonomit voivat

Kannattaa muistaa, että kunta-alalla on eri-

asiat kiinnostavat monia ekonomeja.

Nykyisessä kauppatieteen koulutukses-

tarjota. Kauppatieteilijä kun mielletään usein

laisia työnantajia, joten erilaisia työtehtäviäkin

sa esimerkiksi taloushallinnon kurssit val-

pelkästään taloushallinnon osaajaksi vaikka

ekonomille löytyy. Lähiaikoina hyviä, esimer-

mentavat opiskelijoita yritysmaailmaan. Olisi

osaamisalueisiin kuuluvat myös esimerkiksi

kiksi johtotehtäviä aukeaa paljon, kun eläköi-

hyvä, jos tarjolla olisi täydennyskoulutusta,

johtamis- ja kehittämistehtävät.

tyminen kiihtyy kuntasektorilla.

11

12

7.11

Onko ruoka meillä kallista vai halpaa?

Entä toimiiko elintarvikemarkkinoilla kilpailu? Asiantuntijat kaipaavat villinä vellovaan ruokakeskusteluun lisää asiallisuutta ja avoimuutta.  Teksti Olli Manninen, Sarianna Toivonen Kuvat tommi tuomi

13

O

letko koskaan miettinyt, miten paljon vaikkapa parin kolmen euron hintainen eines tuo rahaa sen raaka-aineiden tuottajalle, tuotteen jalostavalle teollisuudelle, kaupalle ja valtiolle?

Niin. Arvioiden mukaan alkutuottaja saa eineksen hinnasta nippanappa kymmeneksen, valtio 13 arvonlisäverona prosenttia ja loput nielaisee kauppa ja elintarviketeollisuus. Harvan tuotteen osalta tiedetään tarkat luvut.

Erilaisia laskelmia ruuan hinnanmuodostuksesta kyllä riittää ja aivan viime ajoiltakin. Niiden perusteella hahmottuu selvä trendi: kauppa näyttää nappaavan aiempaa suuremman osan koko ketjun rahavirrasta.

Esimerkiksi Pellervon taloustutkimuksen PTT:n alkusyksystä julkaisema Voimasuhteet ruokamarkkinoilla -raportti avaa näkymiä ruokaan käytettävien kokonaiskulutusmenojen jakautumiseen elintarvikeketjun eri osien välillä. Raportissa on analysoitu elintarvikeketjun bruttoarvon muodostumista maatalouden, elintarviketeollisuuden, tuonnin, verojen sekä kaupan ja ravintolapalveluiden välillä.

tietojärjestelmät ja niiden hoitamiseksi tehty työ palkkakustannuksineen, samoin energia- ja vuokrakustannukset ovat osaltaan kaupan kontolla ketjussa, Laine kuvailee.

Päivittäistavarakaupan tuoreen, kansainvälisiin tilastoihin perustuvan selvityksen mukaan kaupan tehokkuus on Suomessa hyvä. Logistisen ketjun hallinnassa kotimainen kauppa näyttää pärjäävän tehokkaammin kuin verrokit muissa pohjoismaissa.

– Kyse on suurtuotannon eduista eli siitä, että isoja volyymeja kilpailutetaan tehokkaasti ja lisäksi isot volyymit saadaan liikkumaan tehokkaasti. Meillä on logistiikassa jopa poikkeuksellisen pienet marginaalit, kun muistaa miten laajaan asuttu maa Suomi on, sanoo Laine.

Keskittynyt kauppa

Kauppa on perinteisesti saanut syntypukin roolin keskustelussa ruuan hinnasta. Usein sormella osoitetaan kaupan rakennetta.

S-ryhmällä ja K-ryhmällä on yhteensä noin 80 prosentin osuus koko päivittäistavarakaupasta, ja haastajat Suomen Lähikauppa ja saksalainen Lidl ovat jääneet pieniksi toimijoiksi.

Mutta tarkoittaako kaupan keskittyminen automaattisesti sitä, että alalla ei ole kilpailua? Jos asiaa kysytään Päivittäistavarakaupasta, niin vastaus on tietysti ei.

Ketjun rakennemuutos – Itse asiassa kaupan rakenne on meillä osittain seurausta ki2000-luvulla kaupan ja ravintoloiden osuus ruuan kulutusmeno- reästä kilpailusta, sanoo toimitusjohtaja Laine. ista on kasvanut kymmenellä prosentilla. PTT:n arvion mukaan – On turha odottaa, että esimerkiksi ranskalainen kauppajätti kaupan ja ravintoloiden osuus ruuan kuluCarrefour tulisi Suomen markkinoille, jos tusmenoista oli vuonna 2009 keskimäärin suurmyymälän lupaprosessi vie viitisen vuot29 prosenttia. ta. Markkinoilla jo oleville ketjuille tällaiset ruokakassin hinta – Osa kaupan ja ravintolapalveluiden investoinnit eivät ole yhtä riskisiä kuin uuonkin alhainen, kun osuuden kasvusta selittyy kulutuskäyttäydelle tulokkaalle, sanoo Laine. tymisen muutoksilla. Ravintolasyöminen Myös PTT:n tutkija Karikallio torjuu usse suhteutetaan on kasvanut nopeammin kuin kotona syökomukset siitä, että kaupan keskusliikkeet maamme yleiseen minen, sanoo PTT:n ekonomisti Hanna sanelisivat ruuan hinnan. Hän muistuttaa, Karikallio. että kuluttajahintoihin vaikuttavat maamme hintatasoon.

Toinen muutos 2000-luvulla on se, että pitkät välimatkat ja kuljetuskustannukset. kotimaisen maatalouden osuus kulutuksen Totta kai hintapaineita aiheutuu myös pohbruttoarvosta on pudonnut neljällä prosentilla eli noin 10 prosent- joisesta sijainnista, kun Suomessa on yksinkertaisesti epäedullistiin kokonaiskakusta. Myös teollisuuden osuus on vuosikymme- ta tuottaa ruokaa. nen aikana laskenut 28 prosenttiin.

– Elintarvikeketjun rakennemuutoksen myötä kaupan keskus- Eurooppalaisittain edullista liikkeet ovat saaneet enemmän neuvotteluasemaa ja voivat kilpai- Tästä päästäänkin kiinni suosittuun hokemaan: Ruoka on meilluttaa kotimaisia elintarvikeyrityksiä paitsi toisiaan myös tuon- lä kallista. Ja taatusti kalliimpaa kuin naapurimaissa tai muualla tituotteita vastaan. Tämä vahvistaa entisestään kaupan asemaa, Euroopassa, siitähän löytyy vertailujakin pitkä rivi. arvioi Karikallio.

Päivittäistavarakauppa torppaa tämän väitteen tuoreessa selvityksessään. Sen mukaan suomalaisen ruokakassin hinta on alSuurtuotannon edut hainen, kun hinta suhteutetaan maamme yleiseen hintatasoon.

Elintarvikeketjun muutokset tunnetaan myös ruokakaupan etu– Suomi on kallis maa, mutta se ei johdu ruuan hinnasta. Kyse järjestössä Päivittäistavarakauppa-yhdistyksessä. Toimitusjohtaja on yleisestä hintatasosta ja kalliista arvonlisäverosta, tiivistää toiOsmo Laine muistuttaa, että samalla kun kaupan siivu on kasva- mitusjohtaja Laine. nut kaupan rooli koko ketjussa on muuttunut.

Keskimäärin suomalainen maksaa Eurostatin tilastojen valos– Kauppa ohjaa koko elintarvikealan toimitusketjua. Logistiset sa ruuasta seitsemän prosenttia enemmän kuin muut EU-kansa14

7.11



15

laiset. Kun elintarvikkeiden hinnoista poistetaan arvonlisäverot, suomalaisen ruokakassin hinta tipahtaakin vanhojen EU-maiden halvimpien joukkoon, selvityksessä lasketaan.

Elintarvikkeiden arvonlisävero on meillä 13 prosenttia, kun se EU-maissa on keskimäärin kahdeksan prosenttia. Esimerkiksi Britanniassa ruuasta ei peritä lainkaan arvonlisäveroa.

– Ruuan hinta on meillä myös noussut viime vuosina hitaammin kuin EU-maissa keskimäärin, lisää Laine.

Hinnat hämärtyneet

Onko siis niin, että suomalaiskuluttajat vain luulevat, että ruoka on meillä kallista? Voi myös olla, että keskusteluun ruuan hinnasta vaikuttaa heikentynyt hintatietoisuus.

Helsingin yliopiston maatalouspolitiikan professori Jukka Kola arvioi, että hinnoissa on nykyään musta aukko.

– Kun hintaseuranta 1980-luvun lopussa lakkautettiin, katosi samalla mahdollisuus tehdä tarkkoja hintamarginaalilaskelmia elintarvikkeiden hinnoittelusta. Nyt tiedämme vain tuottajahinnat ja kuluttajahinnat, mutta niiden väliin voi jäädä jopa 90 prosentin musta aukko, professori Kola korostaa.

Ongelma tiedostetaan myös Päivittäistavarakaupassa. Osmo Laine kuitenkin muistuttaa, että nykyisen kilpailulainsäädännönkään takia yrityskohtaisia myyntikatteita ei voida julkistaa.

– Eri asia on, jos joku yksittäinen kauppias haluaa sellaiseen ryhtyä. Myös Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoja kehittämällä voi olla mahdollista avata hinnanmuodostusta enemmän, sanoo Laine.

Kilpa hyllytilasta

Tarjolla olevien elintarvikkeiden valikoimastakin voi tehdä huomioita laajemmista elintarvikemarkkinoidemme muutoksista.

Ehkä luultua isompi muutos on ollut se, että kauppa on alkanut panostaa omiin merkkeihinsä, joita teollisuus on ottanut tuotantoon perinteisen brändituotannon oheen.

Tällä haavaa kaupan omien tuotteiden osuus on myynnistä 14 prosenttia, ja lähivuosina sen odotetaan yhä kasvavan. Laajasti ottaen tässä on kyse entistä rankemmasta kilpailusta: kaupan omien merkkien rinnalla hyllytilasta kilpailevat niin kotimaiset ja kansainväliset brändit kuin pienten itsenäisten tuottajien tarjoamat vaihtoehdot.

– Kaupan merkit ovat usein tuontituotteita, mikä kaventaa myös kotimaisen ruuan osuutta arkisissa valinnoissamme, sanoo PTT:n ekonomisti Karikallio.

Toinen iso muutos valikoimissa on ollut elintarvikkeiden jalostusasteen nousu. Kun aiemmin myytiin vihannesosastolla perunoita, nyt tarjolla on pitkä rivi valmiita tai puolivalmiita perunatuotteita niin pakastealtaissa, eineshyllyssä kuin kuivatuotteissakin.

– Ja valikoimat ovat laajentuneet. Tuotekoodien perusteella las16

7.11

kettuna kaupan valikoimat ovat Suomessa yli kolminkertaistuneet sitten EU-jäsenyyden, kuvailee toimitusjohtaja Laine.

Myös oppimista

Silti taloustoimittaja Seppo Konttinen arvioi uutuuskirjassaan Suomalainen ruokalasku (Siltala), että esimerkiksi lähi- ja luomumarkkina on meillä alikehittynyt muihin EU-maihin verrattuna.

Näillä tuotteilla on aiemmin ollut vain harvoin asiaa hypermarketteihin tai lähikauppoihin.

PTT:n Karikallio arvioi, että pienten tuottajien kannalta kauppaan pääsyn ongelmana voi olla alan hidas sopimuskäytäntö. Teollisuus ja kauppa neuvottelevat tuotteista ja hinnoista parin kuukauden välein.

– Sopimuskäytäntö on myös markkinoilletulon este monille itsenäisille tuottajille, arvioi Karikallio.

Päivittäistavarakaupan toimitusjohtajan Laineen mukaan luomuruuan ja lähiruuan suhteen koko ala on toisaalta kokenut asennemuutoksen tuottajista ja ministeriöstä lähtien.

– Kaupallekin kyse on ollut oppimisprosessista, ja nykyään merkittävä osa hankinnoista tehdään yksittäisissä myymälöissä. Yritämme vauhdittaa pk-sektorin valikoimiin pääsyä myös neuvonnalla, kuvailee Laine.

Heilunta voimistunut

On ruoka meillä nyt sitten kallista tai halpaa, vaikuttaa siltä, että sen hinta ei ainakaan tule laskemaan. Maailmanmarkkinoilla ruuan raaka-aineiden hinta on viime vuosina alkanut heilahdella rajusti muun muassa luonnonkatastrofien takia.

– Nämä hintavaihtelut ovat tulleet jäädäkseen. Viljan hinnan arvioidaan nousevan 10 vuodessa jopa 20–30 prosenttia. Se tulee merkitsemään useamman prosentin nousua myös suomalaisten ruokalaskuihin, PTT:n Karikallio povaa.

Globaalia raaka-aineiden kysyntää ja tarjontaa sekoittaa myös se, että elintarvikkeiden raaka-aineita käytetään enenevässä määrin muuhun kuin ruokaan.

– Bioenergian ratkaisut myllertävät tätä kuviota. Isot toimijat voivat ostaa markkinoilta korkeaan hintaan vaikkapa maissia tai sokeriruokoa bioetanolin valmistusta varten, mikä nostaa samalla ruuan hintaa tai heijastuu raaka-aineiden futuurimarkkinoilla, kuvailee maatalouspolitiikan professori Kola.

Samalla kun maata käytetään ruuan sijasta rehun tai energian raaka-aineeksi, voi edessä olla samalla pitkävaikutteisia muutoksia esimerkiksi peltopinta-alan käyttöön ja sitä kautta ruuan hintaan, arvioi Kola.

Kotimaisen asema

Vaikka kehittyvissä maissa ruuan hinnannousu on johtanut yhteiskunnallisiin levottomuuksiin, Suomessa sellaisia tuskin on odotettavissa. Rajut tuotekohtaiset hintavaihtelut voivat kuiten-



ruuan hinta tulee tuskin laskemaan. raaka-aineiden hintavaihtelut ovat maailmanmarkinoilla voimistuneet.

17

Lisää kilpailukykyä

kin meillä johtaa kulutusmuutoksiin.

Samalla voi nousta tärkeäksi pohtia kotimaisen tuotannon asemaa. Maatalouden omavaraisuudella on kuitenkin roolinsa koko yhteiskunnan huoltovarmuudessa.

– Kotimainen tuotanto toimii osaltaan hintavaihteluja tasoittavana tekijänä, muistuttaa Kola.

– Tuskin kovinkaan moni päättäjä tai kansalainen olisi kuitenkaan valmis luopumaan kotimaisesta maataloustuotannosta, vaikka iso osa siitä elääkin yhteiskunnallisten tukien varassa, jatkaa Kola.

Kotimaista tuotantoa ei silti tarvitse tukea millä hinnalla tai ehdoilla hyvänsä.

– Siihen löytyy taloudellisesti tehokkaampia ja järkevämpiä tapoja, ja sitten niitä vähemmän järkeviä. Meillä on käytetty molempia vuosikymmenten saatossa, arvioi Kola.

Maatalouspolitiikan professori toivoisi kokonaisuudessaan julkisuudessa vellovaan ruokakeskusteluun lisää avarakatseisuutta. Hän muistuttaa, että pohjimmiltaan elintarvikemarkkinoiden ja ruuan hinnankin läpinäkyvyydessä on kyse kotimaassa tuotetun ruuan ja elintarvikeketjun kilpailukyvystä.

– Olisi parempi, jos koko ketju tekisi enemmän yhteistyötä ja hyötyisi sen lopputuloksista, painottaa Kola.

Päivittäistavarakaupan toimitusjohtaja Osmo Laine puolestaan toivoo keskusteluun lisää asiallisuutta. Laine myös korostaa, että valtiollakin on roolinsa ruokamarkkinoilla.

– Jos kilpailua halutaan lisää, pitää tosissaan miettiä kaupan alan sääntelyä.

Vaikeat valinnat

Kuluttajille hinta, terveellisyys ja laatu ovat elintarvikkeissa yhä tärkeitä. Samalla ruuasta on tullut intohimoisen yhteiskunnallisen ja poliittisenkin keskustelun alusta, sanoo Johanna Mäkelä.

K

ulutustottumusten kannalta ruu-

– Kysymystä kotimaisuudesta voidaan ruu-

an tärkeimmät valintakriteerit ovat

an suhteen lähestyä monesta näkökulmasta:

Ruoka- ja kulutussosiologiaan erikoistu-

hinta, terveellisyys ja laatu. Mutta

tarkoitammeko suomalaisista raaka-aineis-

nut Mäkelä on mukana Vuorovaikutteinen ja

nykyään kuluttajat haluavat tietää tarkem-

ta vai suomalaisella työllä tehtyä ruokaa, vai

vastuullinen elintarvikeketju -hankkeessa.

min, miten suupalat on tuotettu ja mistä ne

viittaammeko kotimaisuudella yritysten tai

Hankkeeseen liittyvässä kyselytutkimuk-

ovat peräisin.

ruokabrändien omistuspohjaan tai ruokare-

sessa kartoitetaan kuluttajien ja tuottajien

septeihin, Mäkelä listaa.

roolia vuorovaikutteisessa ja vastuullisessa

– Kuluttajat haluavat tietää, mistä ruoka tulee – ja miten se tulee, summaa Kulutta-

Mäkelä arvioikin, että ruuasta on tullut jän-

jatutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Jo-

nittävä yhteiskunnallisen keskustelun alusta.

– Suomen yhteiskunnallinen rakennemuu-

hanna Mäkelä.

Kaikkia yhdistävä arkinen ja välttämätön elä-

tos oli raju, minkä myötä kuluttajien yhteys

män perusta on alkanut herättää voimakkai-

ruuan alkutuotantoon katkesi. Yhdessä vai-

ta intohimoja.

heessa tunnuimme unohtavan koko maaseu-

Samalla halutaan kyseenalaistaa aiemmin itsestäänselvyytenä pidetty uskomus, että kotimainen ruoka on parasta.

– Kuluttajan niskaan syydetään vastuuta

elintarvikeketjussa.

dun ja ruuan kasvattamisen, mutta nyt kiin-

– Jokaisen maan ruoka on omien kansalais-

milloin hänen valintojensa ympäristö- tai ter-

tensa mielestä parasta. Kuluttajat haluavat

veysvaikutuksista. Edellisellä hallituksella oli

Toisaalta nyt ruokaan ja sen ympärille on

nyt enemmän perusteita sille, miksi suoma-

jopa suomalaisen ruokakulttuurin edistämis-

alkanut nousta uudenlaisia yhdessä teke-

lainen ruoka olisi parempaa kuin muiden mai-

ohjelma ja nykyisessä hallitusohjelmassa mai-

misen mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, Mä-

den tarjoamat vaihtoehdot, Mäkelä sanoo.

nitaan ruokapolitiikka.

kelä arvioi.

nostus on herännyt uudelleen.

Vaihtoehdoista käyvät esimerkiksi laajene-

Kysymys kotimaisesta ruuasta on globaa-

Tilaa vaihtoehdoille

va Eat & Joy -luomukauppaketju, Inkoon he-

– Suomi ei ole suljettu elintarvikeketju,

Yhteiskunnalliseen keskusteluun ruuan ovat

rukkamarkkinat tai Slow Food -liike. Ne ovat

eikä se sitä oikeastaan ole ollutkaan. Miten

nostaneet etenkin kansalaisjärjestöt ja poliit-

signaaleja siitä, että ainakin osa meistä kulut-

kotimaista on esimerkiksi suosikkijuomam-

tiset vaikuttajat. Myös ruuan saatavuuteen

tajista haluaa uusia vaihtoehtoja ja on myös

me kahvi?

liittyvät ruokaturvakysymykset ovat myös

valmis maksamaan niistä.

lissa taloudessa monimutkainen asia.

18

nousseet agendalle, Mäkelä lisää.

7.11

NETISTÄ

-10 %

AJATTELE MUITA. VAKUUTA ITSESI. NYT VOIT SAADA HENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUKSEN JOPA 50 % EDULLISEMMIN. www.henkivakuutuskuntoon.fi Tiesithän, että järjestömme jäsenenä voit saada itsellesi ja perheellesi henki- ja tapaturmavakuutuksen jopa puoleen hintaan.

Tutustu vakuutukseen osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi

Samalla voit tehdä laskelman siitä, kuinka perheesi pärjäisi jos et olisi huolehtimassa heistä. Kun ostat vakuutuksen verkkokaupasta, säästät ensimmäisen vuoden maksusta 10 % lisää.

/// svenska sidan

Claes Andersson

Minnet

V

ilket är ditt första tydliga minne? Minns du din första kyss?

Var var du när John F. Kennedy blev mördad? Kommer du ihåg ditt första samlag? Din första skoldag? Vad hette din gamla matematiklärare? Den där bekanta typen som kom fram och pratade med dig, vad hette han nu igen?

Minnet ger oss möjlighet till överblick av vårt liv. Minnet garanterar en upplevelse av kontinuitet och samband. Minnet av tidigare framgångar och lyckostunder bär vi med oss som en konserverad lycka som vi vid behov kan ta fram och njuta av på nytt och på nytt. Det samma gäller tyvärr också olyckliga, smärtsamma och förnedrande upplevelser, som vi ibland lyckas glömma men som oväntat kan dyka upp och förmörka vårt sinne och vår tillvaro.

Men allt vi minns låter sig inte formuleras i ord. Kroppen och våra sinnen minns också sådant som hänt oss så tidigt att vi ännu inte hade något språk att beskriva det med. På vilket sätt kan vi minnas vår egen födelse? Eller vår babyålder, då allt kretsade kring mammas bröst, de bekanta ansiktena och rösterna, känslan av trygghet i någons famn eller förtvivlan över att ingen hörsammade gråten och skriken efter mat och sällskap.

Minnet är selektivt och opålitligt. Vi minns det vi minns och ibland kans-

ke vi minns vad vi har glömt. Men det mesta är bortsopat av tidens kvastar.

Minnet fungerar också teleskopiskt på det sättet, att vi kanske minns någonting från skolåldern som i sin tur leder oss att minnas någonting som hänt mycket tidigare. Genom att beskriva sina tidiga minnen kan man kartlägga också sådana händelser och upplevelser som annars skulle förbli bortglömda. Ju mera vi minns desto mera förstår vårt eget liv och vem vi är.

Varför är det viktigt att minnas? Bland annat därför, att utan minne har vi inget förflutet. Då har vi inga tidigare erfarenheter att lita till. Inga principer, ingen historia, ingen moral. Vi vet inte vilka vi är, och kan inte heller förstå nuet eller det som kanske skall komma.

Idag har ålderspyramiden förvandlats till en ålderskolonn. Med högre ålder försämras också vårt minne, speciellt vårt närminne. Många åldringar har svårt att minnas tidigare bekantas namn. Förkalkningen av hjärnans blodkärl gör att hjärnans dator inte mera fungerar lika smidigt som i yngre år. Härtill kommer minnessjukdoma som Altzheimer och ålderdemens.

Också minne och minnessjukdomarna kan förebyggas med systematisk träning, genom mental aktivitet som garanterar bibehållen nyfikenhet och vetgirighet. Genom att använda hjärnan bibehåller den sin funktionsförmåga. Liksom andra organ förtvinar den och förslappas av passivitet. Tänk! Läs!

Diskutera! Håll hjärnan i form! Minns att minnas!

Claes Andersson är psykiater och författare, fd riksdagsman och kulturminister, aktiv också som jazzpianist.

20

7.11

Opinnot ja alku-ura

Tuplana, kiitos!

Kahden maisteritutkinnon tekeminen ei ole enää tavatonta. Hyvin suunnitellen tuplatutkinnon tekeminen ei vie tolkuttomasti aikaa, ja työelämäänkin ehtii samalla mukaan.

Teksti Johanna Mitjonen Kuvitus hannele törrö

21

E

lina Lepomäellä kaikki lähti vedonlyönnistä veljen kanssa. Kun hän sitten voitti vedon ja aloitti opintonsa Helsingin kauppakorkeakoulussa, hän huomasi kahden korkeakoulututkinnon tekemisen olevan hyvä idea.

Lepomäki aloitti ensin opiskelunsa tekniikan parissa, ja keskittyi tietotekniikan opintoihin. Kauppakorkeassa hän alkoi lukea kansantaloustiedettä, ja huomasi opintojen tukevan toisiaan. Ekonomin tutkinto antoi kattavan käsityksen maailmantalouden laeista.

– Jälkikäteen olen huomannut kuinka se on avartanut ajattelua, kuvailee Lepomäki.

Nyt 29-vuotiaan Lepomäen opinnot edistyivät aikoinaan molemmissa kouluissa vauhdilla. Hän suoritti molemmat tutkinnot viidessä vuodessa, vaikka loppuvuosina vielä päivätöissä.

Ensin tuli valmiiksi DI-tutkinto. KTMtutkinto valmistui töiden ohessa. Rivakkaa tahtia auttoi se, että kursseja pystyi suorittamaan tenttimällä.

Viime vuodet Lepomäki on työskennel-

22

7.11

lyt investointipankissa myös Lontoossa ja Pohjoismaissakin. Britanniassa kahta loppututkintoa ei niinkään ihmetelty, sillä siellä pankkimaailmassa kaupallinen loppututkinto ei edes ole edellytys, vaan ihmisillä voi olla loppututkinto vaikka historiasta.

Kotimaassa kahden tutkinnon suorittajia arvostetaan hänestä ehkä eri tavalla, joskaan se ei ole enää kovin erikoista.

– Kasvuyrityksissä on huomattu, että maailmalle ei mennäkään pelkästään teknologiavetoisesti, vaan tarvitaan myös kaupallista osaamista, Lepomäki sanoo.

Osaaminen ratkaisee

Lepomäen mielestä Suomessa ei tarvitse kuitenkaan tehtailla tuplamaistereita.

– Onko Suomessa varaa siihen, että jokainen koulutetaan moniosaajaksi, ehkä olisi parempi että olisi huippuosaajia ja tiimejä, joissa olisi erilaista osaamista, hän pohtii.

Itse hän arvostaa laajaa teoreettista osaamista enemmän luovaa osaamista.

– Kun olen itse rekrytoinut, en ole niinkään kiinnostunut siitä onko henkilö tehnyt kaksi maisteritutkintoa, vaan mistä hänen osaamisensa koostuu. Osaamista töistä pitää olla, painottaa Lepomäki.

Itse hän ei ole lopettanut opiskelua kokonaan vieläkään.

– Ajatus jatko-opinnoista tuli mieleen, kun mietin miten voisin käyttää hyväksi lentomatkat Suomen ja Englannin välillä.

Tällä haavaa Lepomäki suorittaa töiden ohella Aalto-yliopiston sovelletun matematiikan laitoksella jatko-opintoja. Lisäksi hän on pienen pojan äiti ja kiinnostunut kasvuyrittäjyydestä, joka onkin hänen seuraava projektinsa työelämässä.

Ellei sitten Arkadianmäeltä tule soittoa.

Lepomäki oli ehdolla viime kevään eduskuntavaaleissa, ja on nyt ensimmäisellä varasijalla kokoomuksen listoilta.

Lisää näkemystä

Politiikan tekijälle kaksoistutkinto toisi kiistatta lisää näkemystä.

– Poliitikoilla pitäisi olla hallussa perusmatematiikan ja taloustieteen ymmärtämi-

“Hain ekonomiopintojen ohessa valtiotieteelliseen, koska halusin saada lisää näkemystä ja laajentaa omaa maailmankuvaani.”

nen. Pitäisi ymmärtää minkälainen vaikutus esimerkiksi verottamisella on ihmisten käyttäytymiseen, arvioi Lepomäki.

Kauppatieteellisen ja teknillisen alan yhdistäminen on tyypillinen yhdistelmä. AkuVille Lehtimäki, 28, valitsi kuitenkin toisin, kun hän otti valtiotieteellisen opinnot omien kaupallisten opintojensa pariksi.

Lehtimäki aloitti opintonsa Turun kauppakorkeakoulussa kuutisen vuotta sitten.

Nyt hän on valmistumassa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta maisteriksi. Kauppakorkeassa hän on opiskellut johtamista, ja tulevat urahaaveetkin ovat selvillä.

– Haluan ehdottomasti yrittäjäksi ja työllistää itse itseni.

Toissa vuonna hän päätti aloittaa opinnot myös Helsingin yliopistossa.

– Hain valtiotieteelliseen, koska halusin

saada lisää näkemystä ja laajentaa omaa maailmankuvaani, kuvailee Lehtimäki.

Yliopistolla hän on lukenut tilastotiedettä, mikä on tukenut hyvin hänen kauppatieteellisiä opintojaan. Opintorepertuaariin on kuulunut myös kursseja sosiologiasta ja käytännöllisestä filosofiasta.

– Vielä toistaiseksi näen itseni kuitenkin enemmän ekonomina, Lehtimäki kuvaa ammatillista identiteettiään.

Lehtimäki on tehnyt omia tutkintojaan opintoaikarajausten maailmassa, jossa yhteiskunta porkkanan sijaan heiluttelee keppiä opiskelijoille, jotka hamuavat opintoja useammasta koulusta. Opiskelijoiden toivotaan valmistuvan mahdollisimman nopeasti.

Lehtimäki kuitenkin painottaa, että erilaiset opinnot tuovat tarvittavaa monipuolista näkemystä.

– Olen saanut molemmista kouluista erilaiset eväät. Kauppakorkeakoulussa lähdetään esimerkiksi siitä että markkinatalous on itsessään hyvä, valtiotieteellinen on tuonut tähän ajatteluun kriittisyyttä, hän kuvailee.

Missään vaiheessa opiskeleminen ei ole Lehtimäestä ollut ylitsepääsemättömän vaikeaa. Avuksi on ollut se, että hän osaa vuosien opiskelujen jälkeen aikatauluttaa ja tun-

tee oman tapansa oppia ja omaksua asioita.

Opintotukin on riittänyt. Lisäksi hänellä on ollut aikaa opiskelijatoiminnalle ja käydä aina välillä töissä ”jotka eivät ole olleet aikaan ja paikkaan sidottuja.”

Aiempaa yleisempää

T

uplatutkintojen suorittaminen on aiempaa tavallisempaa. Vii-

me vuonna erilaisia tutkintoja suoritettiin arviolta 10 000, ja noin 400 valmistuneella oli jo ylempi tutkinto myös toiselta alalta.

Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä selviää, että vuonna 2009 valmistuneista ekonomeista noin seitsemällä prosentilla oli jo suoritettuna toinen ylempi korkeakoulututkinto.

Työmarkkinoille tulee vuosittain vielä enemmän ekonomeja, joilla on toinen ylempi tutkinto suoritettuna.

Toiset suorittavat kahta tutkintoa rinnakkain, ja toiset suorittavat kauppatieteiden maisterin tutkinnon ensin ja sen jälkeen vielä toisen tutkinnon.

23

Kansainväliset osaajat

Halti  Juhani Hyökyvaara perusti Jukaflex-nimisen yrityksen autotalliin vuonna 1972  Halti-tuotemerkin yritys lanseerasi 1976, ja myöhemmin se tuli myös yrityksen nimeksi  Liikevaihto 29 miljoonaa euroa (2010)  Henkilöstöä 60  Merkittävimmät vientimaat Itävalta, Saksa, Sveitsi, Italia, Baltia ja Ranska

24

7.11

K

alle Palander ja Taina Poutiainen viilettävät KeskiEuroopan alppirinteitä alas Haltin merkit rinnuksissa.

Carina Räihä kiipeää Mount Everestille ensimmäisenä suomalaisena naisena Haltin takki varusteenaan. Freestyle-pioneeri Julien Regnier pukeutuu Haltiin.

Pienten ja keskisuurten yritysten kastiin kuuluva urheiluvaatevalmistaja Halti on mukana isoissa kuvioissa sponsoroijana. Se on ollut yritykselle tietoinen valinta kansainvälistymisen tiellä.

Brändi ja työ merkin näkyvyyden puolesta tulevat vierailijaa vastaan myös Vantaan Tammistossa, Haltin uudehkossa nelikerroksisessa pääkonttorissa. Aulassa on mallinukkeja uusimmissa urheiluvetimissä, ja Suomen lippu malliston keskellä markkeeraa sitä, että Halti on Lontoon olympialaisissa 2012 Suomen maajoukkueen pukija.

Sievää ja toimivaa, mitalien ei pitäisi olla ainakaan vaatteista kiinni.

Halti on kulkenut pitkän matkan kansainvälisille markkinoille. Ensin oli tärkeää päästä kiinni eri maihin, sittemmin yhtiö on fokusoinut ja tehnyt määrätietoisia valintoja, jotka ovat myös tuottaneet tulosta.

Pitkä matka maailmalle Urheiluvaatevalmistaja Halti on rakentanut kansainvälistä polkuaan määrätietoisesti ja hioen. KeskiEuroopassa merkin näkyvyyden takaa sponsorointi.

Teksti Helinä Hirvikorpi Kuvat pauliina Salonen

Alle miljoonan euron vienti sai lisäksi uutta potkua vuonna 2004, kun pääomasijoittaja 3i tuli yhtiöön osaomistajaksi. Hiihtolajien vaatettajana Halti noussut KeskiEuroopassa kärkisijoille.

Strategisia valintoja

Toimitusjohtaja Martti Uusitalo on oikea mies puhumaan Haltin kansainvälistymisestä, sillä hän toimi aiemmin yrityksessä vientijohtajana. Suurin osa Uusitalon työstä Haltin toimitusjohtaja Martti Uusitalo esittelee jo valmiita asuja, joihin Suomen olympiamaajoukkue pukeutuu ensi kesänä Lontoossa.

25

– Piti siinä monta kuppia kahvia juoda.

Meillä on sellainen kansainvälistymisstrategia, että pyrimme verkottumaan hyvien partnereiden kanssa. Etsimme hyvä referenssibrändejä, joiden kanssa voi tehdä yhteistyötä.

– Audi on ollut monta vuotta alppihiihdon MM-kisojen ja Maailman Cupin pääyhteistyökumppani, se auttoi meitä.

Parhaaksi pyrkivän kannattaa leikkiä toisen parhaan kanssa. Eikä brändiä pidä tärvätä halpistavaratalomyynnillä. Premiumtuotteiden ohella Haltilla onkin toinen merkki Raiski, jota myydään tavarataloissa edullisempaan hintaan.

Kilpailu on Keski-Euroopan alppihiihtomaissa kovaa. Haltin painikavereita laatumerkeissä ovat esimerkiksi Peak, Salomon, Spyder ja Jack Wolfskin.

Kankaan kestävyyttä arvioidaan hankaustestissä. Kangasta hierretään, jotta selviää miten pinta nyppyyntyy.

on edelleenkin kanssakäymistä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

– On äärimmäisen tärkeää millaiset kontaktit maahantuojilla on ja kuinka tunnettuja ne ovat omassa maassaan. Järjestimme partnerit uudelleen. Olimme menneet Haltin merkki edellä brändiä rakentaessamme, joten tuotemerkki oli jo tunnettu, kuvailee Uusitalo.

Suomen Alppimaajoukkue, Slovenian hiihtomaajoukkue, Kansainvälinen hiihtoliitto – siinä Haltin yhteistyökumppaneita talviurheilun puolelta.

– Tämä on yksi strateginen valinta.

Aloimme satsata hiihtovaatemallistoon ja keskityimme tiukasti siihen Keski-Euroopan markkinoilla. Olemme tehneet isoja satsauksia, mutta myös näkyvyys on hyvä, 26

7.11

ja näillä avainmarkkinoilla olemme onnistuneet, kertoo Uusitalo.

Merkin näkyvyyden kannalta sponsorointi on punnittu edulliseksi työkaluksi. Vuositasolla yhtiö pistää useita miljoonia euroja alppihiihdon sponsorointiin.

– Mutta kun summa jaetaan per maa, ei sillä summalla montaa bussinkylkimainosta saataisi Münchenissä, Uusitalo vertaa.

Kovassa seurassa

Kansainvälisen Intersport-kauppaketjun kanssa Haltilla on ollut yhteinen kampanja Saksassa ja Itävallassa. Uusin veto on autonvalmistajan mukaantulo: Audi lanseeraa Itävallassa uuden mallin Q3:n, ja Halti pääsi mukaan lanseeraukseen. Miten pääsee Audin kumppaniksi?

Pitkäjänteistä tasapainoilua

Martti Uusitalo oli ennen Haltiin tuloaan töissä Sveitsissä kansainvälisen hiihtoliiton leivissä, joten lajimaailma on tuttu.

– Liekö Jussilla ollut visio valmiina, kun minut otti tänne, hän naurahtaa.

Jussi tarkoittaa yrityksen perustajaa Juhani Hyökyvaaraa, joka taannoin myi Haltin toimivalle johdolle ja pääomasijoittajalle.

Kansainvälisillä markkinoilla toimivan kuluttajatuotteita valmistavan yrityksen kohtalonkysymys on logistiikka ja jakelutiet. Miten Halti on löytänyt oikeat jakelutiet eri maissa?

– Kyllä me on opittu kantapään kautta ja jätetty myös monta ovea avaamatta. Pitää uskaltaa sanoa myös ei, kaikkea ei voi

haalia jos haluaa hallita brändiä. Se on tasapainoilua, kuvailee Uusitalo.

– Jos lähtee tekemään pitkäjänteistä yhteistyötä, vähittäismyyjät kyllä oivaltavat, etteivät voi syödä brändiä. Hinta ei voi olla liian halpa, sillä saa vain keskikertaista. Niin kauan kun pystyy pitämään jakelun rajattuna, se on brändin kannalta hyvä, hän pohtii.

Apuna kansainvälistymisessä on myös tarina. Haltihan on 1 324 metriä korkea tunturi Lapissa, ja siellä ollaan arktisten olojen äärellä. Tästä voi ammentaa, vaikka vaatteet valmistetaankin Ukrainassa, Puolassa ja Turkissa.

Jatkuvaa kehittämistä

Kun kierrämme Haltin pääkonttorin eri kerroksissa, tulee selväksi, etteivät urheiluvaatteet ole mitä tahansa vetimiä. Niissä on huipputeknologiaa ja koko ajan kehitettäviä materiaaleja. Tangolla roikkuu laserilla leikattuja, kokonaan saumattomia asuja. Eräässäkin toppatakissa on 350 komponenttia.

Toimitusjohtaja Uusitalo levittää pöydälle keltaisen hupullisen takin. Se kelpasi Mount Everestille kiivenneille suomalaisillekin, koska materiaali on kolmikerroslaminoitu, kevyt, vedenpitävä ja hengittävä.

Kierrätettävyys on uusin trendi, ja se on kansainvälistymisessäkin valtti. Lankaa on tehty muiden muassa muovipulloista ja jopa käytetyistä kahvinporoista.

Suunnittelija Martti Kellokumpu on suunnitellut Haltille urheiluasusteita jo toista kymmentä vuotta. Hän tietää, että moni lajivaate päätyy myös kadulle vapaaajan käyttöön.

Tulevan talven asut ovat jo kaupoissa.

Haltin tämän talven uutuus on moottoripyöräilijöiltä alun perin bongattu WDStakki, jonka selässä on akupunktiopisteiden kohdissa kolmiulotteisia nappuloita.

Kellokumpu ei näinä kuukausina valmistele tulevaa kesää, sillä se kausi on jo tuotannossa. Suunnittelijan katse on jo kesässä 2013. Trendejä on seurattava, mutta jotain omaa pohjoismaista virettä on hyvä tuotteista löytyä, linjaa Kellokumpu.

Mikä kontrastiväri otetaan? Suunnittelija Martti Kellokumpu ja assistentti Seija Hiltunen viimeistelevät Audille tulevia kampanja-asuja.

27

/// liiketoimintaosaaminen

28

7.11

Johtajuuden

aika

uusi

Arvojohtaminen perustuu luottamukseen samaan tapaan kuin orkesterin johtaminen.

M

onessa yrityksessä mitataan ja kontrolloidaan nykyään aivan kaikkea.

Asiakkuudenhallintajärjestelmät eli CRM:t on viety huippuunsa, kun asiakaskontaktien ja myyntipuheluiden määrää syynätään, puheluiden kestoa tarkkaillaan, kirjataan ylös päiväkohtaisia myyntilukuja ja niin edelleen.

– CRM on harvan mielestä maailman fantastisin asia, tokaisee arvotutkija Martti Puohiniemi konsulttiyhtiö Limorista.

Puohiniemi tuskin on mielipiteineen yksin. Mahdollisuus ja into mitata kaikkea mitä nyt ikinä voidaankaan mitata, pitää sisällään myös vaaroja. Ylikontrolloidussa ympäristössä ei jää tilaa luottamukselle.

– Tällaisessa organisaatiossa johtaja vetäytyy nurkkahuoneeseen, johtaa sähköpostilla ja ottaa välillä alaisiaan puhutteluun, jos systeemistä tulee ulos vääriä lukuja, Puohiniemi jatkaa.

Kun vaikka bonus on liitetty tiettyyn tavoitteeseen, keskitytään vain siihen. Tehtyjä virheitä peitellään, jotta mittarin lukema ei muutu. Epälojaalisuus kasvaa, luottamus vähenee. Tieto ei kulje entiseen tapaan.

Samalla valtapelit yleistyvät. Luovuudelle ei jää tilaa. Lopulta tuijotetaan pelkkää

Teksti Satu Rämö Kuvat tommi tuomi

mittaria, mutta ei enää edes ymmärretä, mitä itse asiassa ollaan tekemässä.

Ratkaisu pattitilanteeseen löytyy asiantuntijoiden mukaan kommunikaatiosta ja ihmisten aidosta kohtaamisesta – ihmisethän ne työtä tekevät ja vielä toisten ihmisten kanssa. Porukan innostus ja tulos tuppaavat kulkemaan käsi kädessä. Todellinen tehokkuus saavutetaan kontrollin sijaan luottamuksella.

Aloitetaanpa siis uudelleen alusta. Aloitetaan siitä, mihin kaikki toiminta perustuu: arvoihin.

Tärkeät määrittelyt

Arvot ovat opittuja, kulttuurisesti hyväksyttyjä ja elämää ohjaavia päämääriä. Yrityksen arvot ovat kaiken toiminnan perusta.

Arvojen avulla määritellään organisaation tapa toimia ja tehdään tiettäväksi tärkeät asiat, joita kaikkien odotetaan noudattavan.

– Arvoja ei keksitä, ne löydetään. Kaikissa yrityksissä on jotkut arvot ja toivetila siitä, mitä arvojen pitäisi olla, korostaa Puohiniemi.

Kun arvot on tunnistettu, ja niiden merkitykset sisäistetty kaikilla organisaatiotasoilla, ne alkavat ohjata arjen toimintaa.

Tässä on arvojohtamisen ydin.

Jos yritys keskittyä pelkästään voiton tekemiseen, sekin on arvo.

– Se yksi arvo voi riittää pienelle yksikölle, esimerkiksi jollekin finanssikonsernin osalle, joka tekee valuuttakauppaa. Mutta koko yhtiön tasolla tarvitaan muitakin arvoja. Mitä laajempi yhtiön kosketuspinta on yhteiskuntaan, sitä kattavampi arvopohja tarvitaan, sanoo Puohiniemi.

Yrityksessä on voiton tekemisen lisäksi esimerkiksi huomioitava asiakkaat, motivoitava henkilöstöä ja päätettävä miten suhtaudutaan innovaatioihin.

Kosketus arkipäivään

Usein yritysten markkinointimateriaaleihin painetut arvot ovat tylsyyteen asti samanlaisia. Vai mitä pitäisi ajatella, kun kuluttajatuotteita valmistava yritys, pankki, teknologiakonserni ja metsäyhtiö ilmoittavat arvoikseen miltei samat asiat: ihmisläheisyys, vastuullisuus, yhdessä tekeminen, asiakaslähtöisyys.

Vahinkovakuutusyhtiö Trygin arvot on kirjattu näin: Kunnioitamme ihmisiä, olemme avoimia ja luotettavia. Teemme aloitteita, jaamme tietoa ja otamme vastuuta. Tarjoamme laadukkaita ja selkeitä ratkaisuja. Saamme aikaan kestäviä tuloksia.

Trygin Suomen maajohtaja Siina Saksi tietää, että käytännön elämässä yrityksen arvot voivat jäädä etäisiksi.

– Siksi meillä onkin näiden arvojen poh-

 29

/// liiketoimintaosaaminen

jalta kehitetty yhtiöön kädenpuristus, joka tarkoittaa kolmea avainsanaa ja johon kaikki toimintamme pohjautuu: luovuus, dynaamisuus ja sitoutuneisuus (LDS).

– Kun työpaikalla puhutaan LDS:stä, kaikki tietävät, mistä on kyse. Ylimmän johdon kuuluu omalla esimerkillään tuoda näitä toimintatapoja jatkuvasti esiin. En tiedä onnistummeko siinä aina, mutta ainakin yritämme kovasti, Saksi kertoo.

Näin kasvat arvojohtajaksi

1

Anna työlle merkitys Esimiesten pitää osata kertoa alaisilleen, mitä kunkin oma, tiimin ja

osaston työpanos merkitsee yhtiön kannalta. Vain silloin kun ihminen ymmärtää oman työnsä merkityksen osana organisaation kokonaistavoitteita, hänellä on mahdollisuus motivoitua ja innostua työstään kunnolla.

Monta ulottuvuutta

Saksi antaa muutamia käytännön esimerkkejä. Yksi yhtiön kokoustiloista on sisustettu säkkituoleilla. Poikkeuksellisella palaverihuoneella halutaan viestiä sitä, että luovuus ja uudet ideat ovat tervetulleita ja niihin halutaan käyttää työaikaa.

– Olemme Suomen markkinoilla vielä melko uusi toimija. Tuoreita ideoita ja ajatuksia uusista toimintatavoista pidetään arvossa, sillä kehitymme jatkuvasti, kuvailee Saksi.

Sitoutuminen näkyy vahvasti myös yrityksen rekrytointipolitiikassa. Trygillä on “pooli”, joka koostuu tuntipalkkaisista osaaikatyöntekijöistä ja opiskelijaharjoittelijoista. Moni Trygin työntekijöistä onkin aloittanut uransa poolissa.

Kun vaativia paikkoja täytetään, katsotaan aina ensin, löytyisikö Trygin sisältä sopiva henkilö. Ensin harkitaan jo talossa olevaa ja tehtävään sopivaa henkilöä, vaikka hänellä ei olisikaan kymmenen vuoden kokemusta samankaltaisista tehtävistä.

– Esimeriksi johtoryhmässämme istuva asiakaspalvelujohtaja on aloittanut Trygissä aikanaan asiakaspalvelutehtävissä. Luotamme työntekijöihimme ja haluamme sitoutua heihin, kertoo Saksi.

Sieluton ei menesty

Vanha neuvostoliittolainen sananlasku sopii yllättäen hyvin myös monen yrityksen 30

7.11

2

Arvosta arkea Merkittävimmät asiat, kuten innovaatiot ja isotkin kaupat sekä to-

dellinen laatu, tehdään aivan tavallisessa arjessa. Keskity tähän hetkeen, älä mittariin. Tavallista työpäivää ja omaa ja toisten arkista tekemistä pitää arvostaa.

3 4

Nokian entinen lakiasianjohtaja. Hän työskenteli yhtiössä vuodet 1988–2005.

– Arvojohtaminen oli Nokiassa tärkeässä roolissa 1990-luvulla. Työntekijöillä oli hyvä yhteishenki jopa keskellä syvintä lamaa, kuvailee Palmu.

Noihin aikoihin Nokiassa saatiin aikaan mielettömiä asioita. Vuonna 2000 yhtiössä kuitenkin hylättiin arvojohtaminen.

– Seurauksena henkilöstön välinen sitko hävisi ja yrityksen henki katosi, arvioi Palmu.

Palmulle arvojohtaminen tarkoittaa johtamistapaa, jossa yhtiöön rakennetaan vahva sisäinen toista kunnioittava ja kannustava kulttuuri.

– Siitä kehittyy yrityksen sielu ja henki.

Siinä hengessä mennään läpi niin hyvät kuin huonotkin ajat. Jos tätä sitkoa ei ole, ei tule menestystäkään, uskoo Palmu.

Keskity ihmiseen Ihminen tekee asioita, eikä proses-

Keskinäinen luottamus

si. Esimiehen on opittava ensin tun-

Jos luottamisen sijaan aletaan pelkästään mitata, tiedon jakaminen muuttuu tiedon panttaamiseksi. Näin käy, jos tärkeää ei ole enää se, mitä saadaan oikeasti aikaan vaan se, että omat tavoitteet saavutetaan ja ylitetään.

– On kuin ihmisillä olisi päässä kaukonäkölasit, joilla ei näe lähelle. Jos jatkuvasti mietitään vain tulosta mittaavaa mittaria, ote arkipäivästä herpaantuu eikä niitä tuloksia silloin synny.

Arvojohtamisen pohjana on ihmisten keskinäinen luottamus yli organisaatiotasojen ja -rajojen. Palmu vertaa asiantuntijoiden johtamista orkesterin johtamiseen.

– Asiantuntijoiden esimiehet ovat orkesterinjohtajia, jotka auttavat soittajia soittamaan oikeaan aikaan omaa soitintaan niin hyvin kuin mahdollista. Orkesterinjohtaja ei osaa itse soittaa soittimia yhtä hyvin kuin muusikot, mutta hyvä johtaja osaa johtaa joukkojaan siten, että lopputulos on fantastinen.

temaan itsensä, sitten alaisensa.

Teot ratkaisevat, eivät sanat Arvojohtamista ei voi jättää esi-

miesten ja keskijohdon harteille. Ylimmän johdon on näytettävä esimerkkiä.

Lähde: Johtajuusvalmentaja Anne-Liisa Palmu.

johtamistapoihin: Luottamus hyvä, kontrolli on paras.

Tiukoilla ohjaksilla voidaan saada aikaan keskinkertainen tulos ja hyvä kustannuskuri. Todellinen menestyminen, kuten uusien innovaatioiden luominen, on kuitenkin vaikeaa.

Tämän tietää Hekate Consulting -yhtiön johtajuuskouluttaja Anne-Liisa Palmu,



Jos orkesterissa jäsenet eivät tiedä, miksi soitetaan mitäkin, lopputulos on käsittämätöntä meteliä.

31

Viking on jokaisen kokousjärjestäjän osaava kumppani.

Varaa nyt syksyn hyväntuulisin kokousmatka. Iloinen henkilökuntamme ja hyvinvarustetut kokoustilamme merinäköalalla odottavat teitä! Hoidamme puolestanne järjestelyt niin maissa kuin laivalla. Sydämellisesti tervetuloa!

Kokousristeilyt kaikilla herkuilla: Helsinki–Tukholma Kokouspaketti alk.114 €/hlö.

Helsinki–Tallinna Päiväkokous alk. 31 €/hlö.

Turku–Maarianhamina Piknik-päiväristeily alk. 34 €/hlö.

Vuorokauden Merikokous Turusta alk. 74 €/hlö.

Jo 20 hengen ryhmästä myönnämme ryhmäedun! Kysy lisää!

Varaa risteily, me huolehdimme kaikesta muusta: Helsinki: (09) 123 571 Helsink tai ryhma@vikingline.com

Turku: (02) 333 1332 tai ryhma.turku@vikingline.com

www.vikingline.fi

32

Tampere: (02) 333 1200 tai ryhma.tampere@vikingline.com

Akateeminen vartti

Selviytyjän syndrooma Jos orkesterissa jäsenet eivät tiedä, miksi soitetaan mitäkin, lopputulos on käsittämätöntä meteliä. Jos soittaja keskittyy hyvän soittamisen sijaan miettimään, miten monta kertaa pitää vielä lyödä rumpua, että saa lisää palkkaa, hän taatusti sekoaa nuoteissa.

S

elviytyjiksi sanotaan irtisanomistilanteessa henkilöstöä, joka on saanut pitää työpaikkansa. Heidän oletetaan olevan tyytyväisiä siitä, että heitä ei irtisanottu. Silti he tun-

tevat yhtä voimakkaita ja samankaltaisia negatiivisia tuntemuksia kuin irtisanotut.

Oman työn merkitys

Kun esimies johtaa alaisiaan vain tavoitteita mitaten ja arkipäivän työstä vieraantuneena, harva johdettava enää täysin ymmärtää, mikä merkitys omalla työllä on koko yrityksen kannalta. Lisäksi kaikkien huomio on jatkuvasti jossain muualla kuin siinä hetkessä.

Esimiesten olisikin pidettävä huoli siitä, että johdettavat ymmärtävät oman työnsä todellisen merkityksen. Tämä edellyttää erittäin hyviä vuorovaikutustaitoja.

– Esimiehen on kaikkein tärkeintä tuntea itsensä, koska lisääntynyt itsetuntemus vahvistaa ihmisen myötäelämisen kykyä ja luo paremmat valmiudet vuorovaikutustaidoille. Esimiehiä on autettava vahvistamaan näitä puolia itsessään, Palmu sanoo.

Arvojohtaminen on bisnestä, ei pehmopuhetta.

– Ei liike-elämä voi tietenkään olla pelkkää tunteista puhumista ja eettistä pohdintaa. Yrityksen on uudistuttava, kilpailtava ja huolehdittava, että sillä on osaajia ja rohkeutta tuloksentekoon, sanoo Puohiniemi.

Palmu on samaa mieltä.

– Arvojohtamisessakin irtisanotaan ihmisiä, lomautetaan ja lakkautetaan tehtaita. Mutta se kaikki tehdään ihmistä arvostaen ja ihminen kohdaten, hän tiivistää.

Syndrooma on negatiivisten tunnetilojen oireyhtymä, joka ilmenee varsinkin henkilöstön vähentämistilanteissa, kun henkilöstö kokee psyykkisen turvallisuutensa uhatuksi. Selviytyjän syndrooman ilmenemismuotoja ovat muun muassa syyllisyyden tunteet, häpeä, uskonpuute työnantajaan, luottamuspula esimiehiin, lojaalisuuden murentuminen, katkeruus johtoa kohtaan, kostonhalu ja jopa itsetuhoiset ajatukset.

Organisaation johto saattaa pitää selviytyjän syndroomaa dysfunktionaalisena käyttäytymisenä eli luulla, että henkilöstö tahallaan vahingoittaa organisaatiota. Kyseessä on kuitenkin inhimillinen puolustusreaktio epävarmassa tilanteessa.

Tutkimukseni mukaan selviytyjän syndroomaa podetaan kaikilla organisaatiotasoille, myös johdossa. Negatiiviset tunteet aiheuttavat muun muassa avainhenkilöiden hakeutumista toisiin työpaikkoihin, johdon panettelua, irtisanottujen välttelemistä, minimityöskentelyä, ylimääräisiä poissaoloja, työnantajan tahallista vahingoittamista, varkauksia ja väkivaltaa.

Organisaation kannattaa varautua jo ennalta selviytyjän syndroomaan. Näin parhaimmat avainhenkilöt eivät heti lähde työnantajan ilmoitettua henkilöstön vähentämistarpeista. Tuottavuus voi säi-

Muutostilanteessa valttia

lyä lähes ennallaan, koska henkilöstön luottamus johtoa kohtaan ei

Arvoihin kiinnitetään huomiota etenkin vaikeissa valintatilanteissa, joissa rutiineista ei enää ole apua. Puohiniemi kertoo, että yritykset kääntyvät hänen puoleensa arvoasioissa useimmiten silloin, kun edessä on joku muutostilanne.

– Markkinatilanne on muuttunut, yrityksellä on takana yrityskauppa, tai johto on vaihtunut. Kun tapahtuu suuria muutoksia, kiinnitetään huomio perusasioihin, kuvailee Puohiniemi.

Sama koskee yksittäisiä ihmisiä: kun elämässä tapahtuu jotain suuria muutoksia, aletaan omaa toimintaa usein katsoa kriittisemmällä silmällä. Ja koska arvot ovat kaiken toiminnan perusta, huomio kääntyy usein niihin.

Talouskriisien, työssä loppuun palamisen ja ylitöiden kulta-aikoina monessa yrityksessä aletaan vähitellen huomata, että jonkun asian on muututtava.

– Ihmiset tekevät tuloksen. Siksi johtajan täytyy johtaa ihmisiä asioiden sijaan. Olen pitkän työurani aikana huomannut, että ihmiset haluavat aina tehdä parhaansa työssään, jos heille vain annetaan siihen mahdollisuus. Kysymys on loppujen lopuksi hyvin yksinkertaisesta asiasta, muistuttaa Palmu.

romahda. Työnantajamaine säilyy positiivisena, joten on mahdollista saada osaavaa uutta henkilöstöä kohtuullisilla kustannuksilla. Erityisesti johtajan työ helpottuu, kun selviytyjän syndrooman tuottamat vauriot pystytään minimoimaan.

Oikea aika tunnistaa ja tunnustaa selviytyjän syndrooma on ennen kuin organisaation hallitus tekee päätöksen henkilöstön vähentämisestä. Ekonomit ovat avainasemassa organisaatiossa: yleis-, talous- ja henkilöstöjohto voivat itse omalla työpanoksellaan lieventää selviytyjän syndroomaa irtisanomistilanteissa, jotka ovat vaativia mutta herkkiä. Kokonaan oireyhtymän negatiivisia tunteita ei voi estää, mutta jo niiden osittainen vähentäminen auttaa organisaatiota saavuttamaa n saneeraukselle asetettuja tavoitteita.

Kolumnin kirjoittaja yrityskonsultti Ari Järvinen tekee kauppatieteiden alan väitöskirjaa selviytyjän syndroomasta Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

33

Persoona

Vauhdilla

eteenpäin Heli Läspä on rakentanut elämäänsä rohkeasti ja itseään säästelemättä. Kymmenen vuoden aikana hän on astunut sairaanhoitajan, yrittäjän, ekonomin ja perheenäidin saappaisiin. Ja mikä parasta: jokainen rooli tuntuu omalta.

Teksti Elina Hirvinen Kuvat katja lösönen

H

eli Läspä asuu Vetelissä, keskellä keskipohjalaista maalaismaisemaa miehensä ja kahden pienen poikansa kanssa. Päivä on saanut räjähtävän startin.

– Lähtö tuli kello viisi aamulla. Kun hälytys tulee, lähdemme saman tien.

Näin puhuu ambulanssissa työskentelevä sairaanhoitaja. Heli on työskennellyt aviomiehensä Petri Läspän omistamassa sairaankuljetusyrityksessä jo kymmenen vuotta.

– Olemme työpari ja hälytysvalmiudessa yhtä aikaa. Teemme näin, jotta saisimme olla samanaikaisesti myös vapaalla.

Järjestely ei onnistuisi ilman lähellä asuvien isovanhempien apua. Kun Läspän pariskunta on työvuorossa, tarkoittaa se hälytysvalmiutta myös mummuille ja papoille. Kuten tänäkin aamuna, pappa tuli valvomaan perheen pikkupoikien unta vanhempien lähtiessä töihin.

Keikan jälkeen kotona odottivat tavalliset lapsiperheen aamutoimet. Isoisä päästettiin kotiinsa aamuaan jatkamaan ja pojat vietiin päivähoitoon. Sen jälkeen ohjelmassa oli tiskikoneen tyhjentämistä, pyykkien ripustamista ja sänkyjen petaamista ennen töihin paluuta.

– Eli perusaamu, Heli tiivistää.

Aivan helposti en menisi tälle rouvalle omista ruuhkavuosistani päivittelemään.



34

7.11

Heli Läspä Syntynyt 7.12.1980 Alahärmässä Koulutus sairaanhoitaja, merkonomi, tradenomi, KTM Vaasan yliopisto.

Ura ensihoitaja ja äänetön osakas perheen sairaankuljetusyrityksessä Perhe aviomies, 3- ja 5-vuotiaat pojat Harrastukset kuntosali, spinning

35

Persoona

“Ambulanssissa työskenteleminen on vaihtelevaa ja itsenäistä.

Se sopii minulle erinomaisesti.”

36

Yllytyksestä alkuun

Yötä päivää

Rakkaus se on tämänkin tarinan taustalla. Alahärmässä syntynyt ja nuoruusvuotensa viettänyt Heli tutustui tulevaan mieheensä Petriin 16-vuotiaana lukiolaisena.

– Lukion loppusuoralla piti miettiä jatko-opiskelupaikkaa. En tiennyt yhtään, mille alalle haluaisin suunnata.

Petrin isä omisti veljensä kanssa sairaankuljetusyrityksen Vetelissä. Koska poikaa kiinnosti perheyrityksen jatkaminen, oli hänen tulevaisuudensuunnitelmissaan sairaanhoitajaopinnot.

– Petrin vanhemmat ehdottivat minullekin sairaanhoitajan koulutusta. Innostuin ajatuksesta.

Heli pääsi opiskelemaan Jyväskylän ammattikorkeakouluun, ja valmistui keväällä vuonna 2002.

– Olen joskus jälkikäteen ajatellut, että en tainnut tietää yhtään, mihin pääni pistin, Läspä naurahtaa.

– Ambulanssissa työskenteleminen on vaihtelevaa ja itsenäistä.

Se sopii minulle erinomaisesti, Läspä sanoo.

Raskaan työstä tekevät yöherätykset. Päivystysvuorossa ollaan kaksi vuorokautta kerrallaan. Arkisin kello 8–14 on niin sanottu välitön lähtövalmius, jolloin Läspän ambulanssiyksikkö tekee työtä paikallisen terveyskeskuksen päivystyspoliklinikalla. Muulloin varallaoloaika on viisitoista minuuttia. Yritys työllistää yrittäjäpariskunnan lisäksi kaksi ulkopuolista työntekijää.

Yrittäjän puolisona Heli Läspä seuraa jännittyneenä Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella käynnissä olevaa sairaankuljetusten ja ensihoidon uudelleenorganisointia. Parhaillaan tehdään selvityksiä siitä, kuinka sairaankuljetukset hoidetaan vuoden 2013 alusta alkaen.

– Me yrittäjät olemme tulevaisuutemme epävarmuudesta huo-

7.11

Kolme kysymystä

1 2 3

Mikä on suurin haaveesi?

On työpaikka, jossa pääsen hyödyntämään sekä sosiaali- ja terveysalan että kauppatieteiden osaamistani.

Entä rohkein tekosi?

Sairaanhoitajaksi opiskeleminen.

Kaunein näkysi?

Nukkuvat lapset.

lissamme. Olemme satsanneet kalustoomme, henkilökuntaamme ja osaamiseemme todella paljon. Nyt tämä kaikki on vaakalaudalla.

Perheyrityksen kuviot

Nuori ja vastavalmistunut sairaanhoitaja Heli Läspä alkoi pian ymmärtää perheyrityksen kuvioita. Aluksi pariskunta osti yrityksestä Petrin sedän osuuden. Lopullinen sukupolvenvaihdos tehtiin viime vuonna.

– Kiinnostuin yrityksen talousasioista pian työn aloittamisen jälkeen. Koska alusta alkaen oli selvää, että Petri jatkaa yritystä, päätin aloittaa työn ohessa merkonomin opinnot. Halusin oppia talousasioita paremmin.

Vuoden merkonomiopintojen jälkeen Heli lähetti paperit myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun tradenomikoulutukseen. Ovi aukesi.

– Päätin tehdä myös merkonomin opinnot loppuun, koska nii-

tä oli jäljellä enää vuosi. Se olikin ihan hullu ratkaisu! Opiskella kahta tutkintoa ja käydä täysipäiväisesti töissä. Samalla syntyi myös ensimmäinen poikamme Jimi. Oli vuosi 2006.

Talouspuoli haltuun

Pikkuhiljaa Heli otti yrityksen talousasiat hoitaakseen.

– Vaihtelu tuntuu kivalta. Kaipaan ihmisiä ja heidän kanssaan juttelemista, mutta sitten on taas kiva mennä toimistoon numeroita pyörittelemään.

Vaan ei riittänyt vieläkään. Kun silmiin osui Vaasan yliopiston ekonomikoulutus, oli se menoa.

– Perheen ja lähisuvun tuki on ollut koko ajan takanani. Vaikka ehkä merkonomiopintoja aloitellessani saatoin lähipiiristä kuulla ystävällisiä neuvoja, että niitä lapsiakin pitäisi tehdä. No, onneksi niitäkin on ajan myötä saatu, hän naurahtaa.



37

”En missään nimessä voi sanoa, että hoitoalan koulutus olisi ollut minulle väärä valinta.”

– Ei tästä ilman tukiverkkoa olisi mitään tullut. Varsinkin oma äitini on ollut ratkaisevan tärkeä apu.

Kauppatieteen maisterin tutkinto tuli valmiiksi kahdessa vuodessa, kiitos mummujen ja hyväksi luettujen ammattikorkeakouluopintojen. Ai niin, samassa hötäkässä syntyi perheen toinen poika Jonne.

Liika aika masentaa

Mistä sitä virtaa oikein tulee? Heli Läspä ei osaa vastata suoralta kädeltä tähän itsekään, kertoopa vain aina olleensa kova touhuamaan ja tekemään.

– Masennun liiasta ajasta – mitä ei nykyään kylläkään ole!

– Monien roolien yhdisteleminen sopii minulle. Olen sama Heli sekä sairaanhoitajana, yrittäjänä että äitinä.

– Eikä koulutus ole minua ihmisenä mihinkään muuttanut.

Elämänkokemus senkin edestä: lapset ja työ. Ambulanssin kautta olen nähnyt niin monenlaisia ihmisiä ja elämäntilanteita, että siinä on kasvanut aikuiseksi väkisinkin.

Monialaiseen – ja joidenkin mielestä erikoislaatuiseen – opintojen yhdistelmään hän suhtautuu huvittuneesti.

– Sairaanhoitajan ammatti oli nuoruuden ja osittain myös ajautumisen lopputulos. Kauppatieteet alkoivat kiinnostaa vasta myö38

7.11

hemmällä iällä. Siinä lienee vaihtelevaisen koulutustaustani selitys.

– En missään nimessä voi sanoa, että hoitoalan koulutus olisi ollut minulle väärä valinta.

Ei vaaraa jämähtämisestä

Ja kuin siitä osoituksena, Heli kertoo aloittaneensa sosiaali- ja terveysalan ylemmän korkeakoulututkinnon opinnot.

– Toivon vielä löytäväni työpaikan, jossa saan yhdistettyä molempia osaamisalueitani. En aio jämähtää paikoilleni varsinkaan nyt, kun minulla on koulutusta muuhunkin. Haluan kehittyä.

Vaikka Läspä toivoo ammatillisen kehittymisen suuntautuvan jatkossa enemmän ekonomin opintoja vastaamaan, kokee hän itsensä edelleen sairaanhoitajaksi.

– Ehkä jo senkin vuoksi, että teen tätä työtä koko ajan. Aika harva itse asiassa tietää, että olen ekonomi! Olen edelleen ”se ambulanssityttö Härmästä”.

Luonnehdinta tulee todennäköisesti vielä muuttumaan, kunhan oikea työpaikka löytyy.

– Toivottavasti työ tulee minun luokseni, sillä haluaisin asua täällä. Olen tyytyväinen elämääni näin. Niin tyytyväinen, että välillä hirvittää.

Katse tulevaisuuteen.

Kauppalehden ja The Economistin suuren suomenkielisen yhteisjulkaisun saavat 15.12. kaikki Kauppalehden tilaajat.

Viel채 ehdit. Saat Maailma 2012 lehden postissa kotiisi, kun tilaat Kauppalehden viimeist채채n 30.11.2011.

Tilaa Kauppalehden 3 kk:n tutustumisjakso puhelimitse 010 665 8110 tai internetiss채 osoitteesta www.kauppalehti.fi/maailma2012

/// klinikka Klinikka-sarjassa ratkotaan työelämän arkisia ongelmia. Lähetä pulmasi osoitteeseen ekonomilehti@otavamedia.fi tai Ekonomi-lehti, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki.

Kuinka

lepuutan aivoja kesken työpäivän?

Pää pätkii ja keskittyminen kärsii, vaikka on kauhea kiire ja työpäivä vasta puolessa. Miten saisin ladattua akut ja koottua ajatukset uudelleen?

Teksti Virve Järvinen Kuvitus katri nietosjärvi

Nimimerkki Lamppu sammuksissa

K

40

iire kuristaa kurkkua, eikä töistä tule mitään. Ajatukset kulkevat samaa rataa, välillä ne karkaavat kotiasioihin. Lamppu korvien välissä ei syty, virta on vähissä. Pää kumisee tyhjyyttään.

Tällainen olotila kielii aivojen ylikuormituksesta, arvioi Suomen Terveystalon työterveyspsykologi Arto Pietikäinen.

– Aivojen tiedonkäsittelyjärjestelmä on herkkä häiriöille, väsymys ja kiire heikentävät sen toimintavarmuutta. Varsinkin abstrakti ajattelu, luova ongelmanratkaisu ja erilaisen informaation välisten riippuvuuksien hallinta häiriintyvät helposti, Pietikäinen määrittelee.

Kun aivot jäävät vaille tarvitsemaansa lepoa, niiden kantajan käytös muuttuu: ihmisestä tulee usein sähläri, jolla pinna lyhenee, mutta työpäivät venyvät.

– Keho saattaa kertoa pääkopan levontarpeesta myös erilaisilla kolotuksilla, Pietikäinen jatkaa.

Satunnaiset unohtelut ja keskittymisvaikeudet kuuluvat elämään, samoin vireystilan vaihtelu vuorokauden eri aikoina. Mutta jos muistamattomuus ja ajatuksen juoksun hitaus kiu7.11

kun aivot jäävät vaille tarvitsemaansa lepoa, niiden kantajan käytös muuttuu: ihmisestä tulee usein sähläri, jolla pinna lyhenee, mutta työpäivät venyvät.

saavat alituiseen ja aamupäivälläkin, asiaan pitää puuttua.

Jatkuva ylikuormitus alentaa työkykyä ja altistaa uupumukselle. Lisäksi se vaarantaa fyysisen terveyden ja lisää stressiperäisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien riskiä.

– Vaikka aivot pitävät haasteista, välillä täytyy pitää taukoa ja ottaa rennosti. Viikonlopun vapaa ei riitä pitämään virettä yllä perjantaihin saakka: ihminen tarvitsee lepoa päivittäin, myös keskellä työpäivää, konsultti Jukka Kataja valmennusyritys Easy Livingistä sanoo.

Lukemattomia menetelmiä

Vartin nokoset ovat varma, mutta monesti mahdoton keino lepuuttaa aivoja kesken työpäivän. Onneksi vastaavankaltaiseen olotilaan pääsee nukahtamatta ja muutenkin kuin makuuasennossa.

– Rento olotila on jokaiselle tuttu unen ja valveen rajamailta. Se on hetki, jona aivojen vireystila laskee, älyllinen tulkinta jää takaalalle ja kokemukset tulkitaan tunteella, Kataja kuvailee.

Hyvissä olosuhteissa levollinen tila leviää koko ihmiseen: verenpaine laskee, sydämen

 41

/// klinikka

lyöntitiheys harvenee ja kehoa kuormittavat jännitystilat häviävät. Elimistön stressihormonien määrä vähenee ja mielihyvää tuottavien hormonien kasvaa – olosta tulee todellakin levollinen.

Rentoutusmenetelmiä on lukemattomia, ja itselle sopivin löytyy kokeilemalla kirjoista, CD-levyiltä tai vaikka työterveyshuollon fysioterapeutilta. Yhteistä eri menetelmille on keskittyminen ja tarkkaavaisuuden suuntaaminen johonkin yksittäiseen asiaan.

– Jokainen, joka osaa keskittyä, oppii rentoutumaan. Rentoutumisen taito vaatii kuitenkin harjoittelua. Väkisin rentoon olotilaan pyrkiminen ei onnistu, Kataja muistuttaa.

– Ahkera harjoittelija pystyy rauhoittamaan elimistönsä muutamassa minuutissa, eikä akkujen lataamiseen pidempää aikaa työn keskellä tarvitakaan, Kataja lupaa.

Rentoutta hengitysharjoituksella..  Istu mukavasti, sulje silmäsi.  Hengitä rauhallisesti nenän kautta sisään ja ulos.  Keskity hengitykseesi muutama minuutti. Jos ajatukset harhailevat muualle, vie huomiosi lempeästi takaisin hengitykseen.

..ja lihasharjoituksella  Ota hyvä, tukeva asento – istu, makaa tai seiso.  Jännitä eri lihasryhmiä kutakin kaksi– kuusi sekuntia voimakkaasti.  Laukaise jännitys, rentouta lihakset ja tunne, kuinka lihaksiin virtaa energiaa.  Pidä jännitysten välillä puolen minuutin tauko.  Tee harjoitus kullekin lihasryhmälle

Mieli ja keho

Ajatusten suuntaaminen omaan hengitykseen helpottaa rentoon olotilaan pääsemistä. Se toimii myös sellaisenaan.

– Hermostuneella henki ei kulje eikä ajatuskaan. Tietoinen syvä hengitys hidastaa hengityksen rytmiä ja rauhoittaa mielen.

Varsinaiset rentoutusmenetelmät voidaan jakaa kehoon ja mieleen keskittyviin tapoihin. Menetelmät kulkevat käsi kädessä, sillä kun mieli rauhoittuu, keho tekee samoin ja päinvastoin.

– Aktiivisissa menetelmissä keskitytään kehon tuntemuksiin ja opetellaan tuntemaan kireän ja rennon kehon ero vuoroin jännittämällä ja rentouttamalla lihaksia.

Harjoitusten tarkoituksena on laukaista ja ennaltaehkäistä jännityksiä. Kun kehon viulunkielet vapautuvat, mieli rentoutuu, Jukka Kataja kertoo.

Työn tauottaminen liikkeellä laittaa hoksottimet hyrräämään. Aivojen toimintakyky on riippuvainen hapesta: liikkumatto-

pari kertaa.

muus heikentää aivojen hapetusta ja sitä kautta tietojen käsittelyä.

– Mitä useammin päivässä on istumisen katkaisevia taukoja, sitä parempi. Jo seisomaan nousu tuolista saa aikaan pienen sysäyksen aineenvaihdunnassa. Aivotyössä kehon tarpeet unohtuvat herkästi – ja samoin kehon ja mielen yhteys. Se mikä tekee hyvää keholle, on sitä myös mielelle, Arto Pietikäinen muistuttaa.

Luontevat tauot

Työpaikalla taukoja syntyy luontevasti, kun ottaa vaikka tavaksi hoitaa asiat työtovereiden kanssa kasvotusten sähköpostien ja puhelujen asemesta, suosii portaita hissien sijaan ja sijoittaa tärkeät paperit käden ulottumattomiin. Työtuolista kannattaa nousta jaloittelemaan aina, kun puhuu matkapuhelimessa.

Katso myös: www.sefe.fi  jäsensivut  Onnistu urallasi  Työhyvinvointi

42

7.11

– Koulumaailmasta tuttu kolmevarttinen työjakso sitä seuraavine vartin pausseineen sopii työelämäänkin, kunhan tauko käytetään aktiiviseen palautumiseen.

Tällä tapaa työhön käytettävä aika vähenee, mutta työn laatu ja teho paranevat.

Lounastauko on miniloma keskellä päivää ja kuten lomalla, lounaalla irrottaudutaan töistä: pidetään puhelin äänettömällä ja jos mahdollista käväistään ulkosalla happihypyllä. Eväät voi syödä työpaikan kahvihuoneessa tai kesällä pihamaalla sen sijaan, että hotkisi ne työpöydän ääressä sähköpostiviestejä silmäillen.

Läsnäolon taito

Tietoinen läsnäolo eli mindfulness-menetelmä auttaa pitämään ajatukset kasassa.

– Ihmismieli tahtoo harhailla menneeseen ja tulevaan. Jatkuva ajatusten harhailu vie voimavaroja, vaikeuttaa keskittymistä ja ongelmanratkaisua, Pietikäinen kertoo.

Yksinkertaisimmillaan läsnäolon taito tarkoittaa vaikka sitä, että lounaalla ajatukset suunnataan lautasen sisältöön eikä uhrata ajatuksen murustakaan millekään muulle: pöydän ääressä paneudutaan ruoka-ainesten makuun, tuoksuun ja suutuntumaan kuten viiniharrastaja tastingissä – otetaan lautasen sisällöstä ja hetkestä kaikki irti, tarkkaillaan sitä ja sen aiheuttamia tuntemuksia kuin ulkopuolisen silmin.

Työpöydän ääressä ajatukset taas kiinnitetään vain ja ainoastaan tekeillä olevaan asiaan. Muut mietteet saavat tulla, mutta myös mennä: niiden aika on myöhemmin.

– Mielenhallintataidot ovat taitoja, joissa mestariksi tulo vaatii säännöllistä harjoittelua. Harjoittelu kannattaa, sillä kuvantamistutkimusten mukaan säännöllinen tietoisuustaitotreeni aiheuttaa aivoissa hyviä muutoksia. Se esimerkiksi rauhoittaa stressaavissa tilanteissa aktivoituvan autonomisen hermoston toimintaa, Pietikäinen lisää.

Sammanställt av Sören Viktorsson

I KORTHET

Nedläggningar föder nya jobb

A

Årligen upphör omkring 25 pro-

tt en arbetsplats läggs ned behöver inte vara något negativt. Tvärtom kan

cent av alla anställningsförhållan-

det vara en förutsättning för ökad

den. Men även här råder det förhållandet, att motsvarande antal nya

produktivitet och tillväxt.

Det här framgår av en rapport som Antti

uppstår.

Kauhanen och Mika Maliranta vid det pri-

Utifrån detta drar forskarna Kau-

vata forskningsinstitutet ETLA tagit fram

hanen och Maliranta slutsatsen att

och som publiceras av Näringslivets Delega-

”instabiliteten har förblivit stabil”.

Hur kan man då använda denna kun-

tion EVA.

skap i praktiken? ETLA föreslår, att man ska

I sin analys menar de bägge forskarna, att det rentav kan vara skadligt att hålla ett fö-

satsa på att öka den enskilda arbetstagarens

retag eller en arbetsplats vid liv med konst-

humankapital. I och med detta ökar natur-

gjorda medel. En sådan politik cementerar

ligtvis anställningsbarheten.

Samtidigt bör man stödja den enskilda ar-

rörligheten på arbetsmarknaden och mot-

betstagaren i sökandet efter ett nytt jobb

verkar produktivitet och tillväxt.

I Finland försvinner årligen runt 10 procent

och ge tillräckligt med socialskydd under tiden.

av alla arbetsplatser. I rena tal betyder det

vationer och den tekniska utveckling som

400 arbetsplatser per dag. Men samtidigt

Om inte arbetsplatser försvinner och nya

tillkommer nya arbetsplatser i samma takt.

uppkommer i deras ställe, får vi inte de inno-

behövs för att öka produktiviteten och tillväxten.

Expats vill ha utmaningar

Ägarfamiljer viktiga

Enbart lönen räcker inte för att expats, alltså utlandsanställda, ska trivas på

En omsvängning har skettvad gäller synen på

sina jobb. Man måste också se till deras övriga behov, konstaterar ekonomen

ägarfamiljerna inom näringslivet. Medan inställ-

Christelle Tornikoski i en doktorsavhandling vid Vasa Universitet.

ningen ännu på 1970-talet var negativ, ses idag

Det ligger i de internationellt verksamma företagens intresse att upprätta

dessa familjer som skapare av arbetstillfällen.

långvariga relationer med sina utlandsanställda, eftersom utlandskommenderingar kostar mycket pengar.

– Synen på ägarfamiljer som Ahlström, Fazer och Herlin har förändrats radikalt de senaste decen-

- Vill man knyta den anställda till organisatio-

nierna och det återspeglas i näringspolitiken, på-

nen räcker inte enbart ekonomiska drivfjä-

pekar Päivi Patja som vid Jyväskyläs universitet

drar, konstaterar Tornikoski och fortsät-

disputerat på detta skifte.

ter: - Expats uppskattar utmaningar och

Förändringar i arvs- och gåvoskatten är exempel på hur generationsskiften i ägarfamijerna under-

strategiskhet i arbetet, att uppleva

lättats. Deras roll som möjliggörande av nyföre-

sin egen person viktig samt sociala

tagande, tack vare sina kapitalresurser, har dock

sporrar som goda arbetsförhållanden

knappt uppmärksammats alls, säger Patja.

och en hög social status.

rande går till en konkurrent. Det råder stor efterfrågan på personer med internationell kompetens.

NUMERO

Kuvat shutterstock

Lyckas inte ett företag tillfredsställa sin expats behov, finns risk att vederbö-

582 000 Vid utgången av år 2010 fanns det i Finland 582 000 barnfamiljer, vilket är den lägsta uppmätta siffran. Antalet barnfamiljer minskade med 1 800 jämfört med året innan.

43

Palvelut

Kohti unelmien työpaikkaa

Kaipaatko muutosta työelämään? Haluatko vaihtaa alaa? Älä epäröi. Matka kohti uutta työuraa alkaa omasta päätöksestäsi.

Teksti Satu Rämö Kuvat tommi tuomi

45

Palvelut

K

iinnostaako työpaikka dynaamisessa pelifirmassa tai uusi tehtävä kansainvälisen järjestön palveluksessa? Oletko halunnut töihin matkailualalle, mutta jämähdit elintarvikejätin palvelukseen?

Muutos lähtee itsestäsi.

Selvitä ensin itsellesi mitä haluat tehdä, ja tee sitten suunnitelma muutoksen toteuttamiseksi.

Helppo tapa aloittaa on ottaa yhteys SEFEn uravalmentajiin. He auttavat oikean suunnan hakemisessa henkilökohtaisessa neuvonnassa. Uravalmentajilla on ajankohtaista tietoa siitä, mitä työnantajat arvostavat ja miten työuraa voi edistää.

SEFEn urapalveluista saa neuvoja myös ansioluettelon viilaamiseen ja sparrausapua työhaastatteluun.

Kerro, että etsit töitä

Kerro uusista urasuunnitelmistasi ammatilliselle verkostollesi. Siitä kertoo vaikka ”Looking for new challenges” -ilmoitus LinkedIn-profiilissasi.

Uusien haasteiden etsimisestä ei kuiten-

kaan kannata pitää julkista meteliä, jos olet edelleen entisen työnantajasi palveluksessa. Uutta työtä voi kuitenkin haistella hiljaisesti lähettämällä avoimen hakemuksen ja ansioluettelon kiinnostavaan yritykseen.

Avoimen hakemuksen perään kannattaa myös soittaa.

Työpaikanvaihtoa voi pedata myös headhunterin avulla.

– Suorahaussa pärjäävät yleensä parhaiten sellaiset kandidaatit, joilla on kertynyt kokemusta useammalta toimialalta ja eri yrityksistä, kertoo suorahakuyritys IMS Talentin toimitusjohtaja Mimma Silvennoinen.

Ylimmän johdon ja avainhenkilöiden suorahakutoimeksiannot kestävät muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen. Jos suunnittelet uran vaihtoa, kannattaa ansioluettelo laittaa headhuntereille hyvissä ajoin.

– Paras tapa lähestyä meitä on lähettää avoin ja mielellään valokuvallinen CV. Tallennamme sen lähettäjän suostumuksella tietokantaamme. Kun etsimme kandidaatteja toimeksiantoihin ja haettuun profiiliin sopivat CV:t nousevat esiin, otamme yhteyttä.

Headhunter sparraajana

Headhunteria kannattaa lähestyä, kun täysipäiväistä työkokemusta on kertynyt vähintään viisi vuotta.

– Tällä hetkellä nuorimmat suorahaun kautta rekrytoitavat ovat 1980-luvun alussa syntyneitä. Keskijohtoon rekrytoidaan 70-luvulla syntyneitä, ja suurin osa ylimmän johdon suorahauista on 60-luvulla syntyneitä.

Kukaan ei kuitenkaan ole pelkkä tilastomerkintä. Jos nuorella kandidaatilla on profiiliin sopivaa erityisosaamista, ikä ei ole este.

Headhunterit tietävät, mitä asioita yritys etsimässään asiantuntijassa erityisesti arvostaa.

– Jos CV nousee esiin ja kandidaatti pääsee prosessissa eteenpäin, sparraamme haastatteluun menijää.

IMS Talent on osa kansainvälistä partneriverkostoa ja tekee suorahakuja myös kansainvälisillä kentillä.

– Etenkin EU-alueella rekrytointi kansainvälistyy jatkuvasti ja asiakas saattaa etsiä osaajia eri markkinoilta. Headhuntereiden kautta saattaa siis löytyä työpaikka myös Suomen ulkopuolelta.

Brändää itsesi verkossa

Toimitusjohtaja ja sosiaalisen median asiantuntija Janne Ruohisto Intunex-yhtiöstä kertoo, kuinka omaa ammatillista brändiä voi edistää netissä.

1

Aloita LinkedInistä. LinkedIn on hyvä maineenhallintatyökalu, koska sen tiedot tu-

levat Google-haun kärkeen. LinkedIn-profiilin avulla päätät itse siitä, mitä nimeäsi googlaavat sinusta ensimmäisenä saavat tietää.

2

Kirjoita LinkedIn-profiiliin lyhyt ja markkinointihenkien hissipuhe itsestäsi: kerro

kuka olet, mitä osaat ja mitkä ovat tavoitteesi. Listaa entiset työnantajasi ja työpaikkasi.

3

Hyödynnä LinkedIn-palvelua. Liity oman

heti ala myydä itseäsi ja osaamistasi. Tutustu

alasi ryhmiin ja osallistu keskusteluihin.

ensin ihmisiin, seuraa keskustelua ja liity sii-

Kerää suosituksia kollegoiltasi ja esimiehiltäsi.

hen. Kun ihmiset kiinnostuvat ajatuksistasi,

4

Seuraava askel on ottaa käyttöön Twitter tai perustaa oma blogi. Niiden avulla voit

rakentaa itsellesi vahvan ammatillisen brändin jopa puolessa vuodessa.

5

7.11

6

Terävällä näkökulmalla tehty ja hyvin kirjoitettu osaamiseesi liittyvä blogi on erit-

täin hyvä tapa tehdä omaa osaamista tunne-

Twitter on kuin sosiaalinen iltatilaisuus

tuksi. Blogiin pitää kuitenkin sitoutua. Yksi

töiden jälkeen: siellä keskustellaan, tu-

hyvä kirjoitus kerran kuukaudessa riittää.

tustutaan ja vaihdetaan käyntikortteja. Älä

46

he kiinnostuvat myös sinusta.

Lisää tietoa SEFEn ura- ja palkkaneuvonta: ura@sefe.fi ja 020 693 255.

Lista suomalaisista headhuntereista löytyy Suomen suorahakuyhdistyksen sivuilta: www.ssy.fi

KUVAUSREKVISIITTA: STOCKMANN

”Headhuntereiden kautta saattaa löytyä työpaikka myös Suomen ulkopuolelta.”

47

Pykälien takaa

Työsuhteen päättäminen yhteisellä sopimuksella Teksti Timo voutilainen

T

yösuhteen päättämissopi- nen pyrkimys ratkaista keskinäiset erimielimuksien neuvottelu, laati- syytensä sovinnollisesti (yksilöperusteinen minen ja toisaalta tarkasta- tausta). Mikäli sopimus tehdään vasta sen minen ennen sopimuksen jälkeen, kun työsuhde on jo sanottu irti, allekirjoittamista on vii- kirjataan tähän taustaselvitykseen yleensä me vuosina ollut SEFEn myös irtisanomisilmoituksen antopäivä ja työsuhdeneuvonnan kysy- siinä mainittu irtisanomisperuste.

Mikäli sopimuksessa ei ole mainittu työtyimpiä aiheita. Varsinaisia sopimusmalleja meillä ei ole, mutta olen koonnut tähän ar- suhteen päättyneen nimenomaisesti tuotikkeliin työsuhteen päättämissopimuksen tannollisista tai taloudellisista syistä, työnolennaisimpia kohtia. tekijälle tulee lähtökohtaisesti aina kolmen Työsuhteen päättämissopimuksen muo- kuukauden karenssi työttömyysturvaan. dosta tai ehdoista ei ole mitään erityisiä Tällöin työntekijällä ei ole oikeutta työttösäännöksiä - sopimus on kuitenkin syytä myyspäivärahaan kolmeen kuukauteen siitehdä aina kirjallisesti ja viimeistään en- tä päivästä lukien, kun hänen työsuhteennen allekirjoittamista sopimusluonnos oli- sa on päättynyt ja hän on ilmoittautunut si syytä käydä läpi lakimiehen kanssa sekä työvoimatoimistoon. Päättämissopimukehtojen että seurannaisvaikutusten, kuten sen vaikutusten selvittämiseksi työttömyysturvaan on suositeltavaa olla yhteydessä työttömyysturvan, osalta.

SEFEn oikeudellisten palveluiden asianSopimuksen pätevyydestä ja tuntijoihin. kohtuullisuudesta

Pätevän sopimuksen tekemisessä tärkeä läh- Päättymisajankohta ja tökohta on osapuolten vapaa tahto sopimuk- työntekovelvollisuus sen tekemiseen. Sopimuksen syntyyn ei saa Työsuhteen päättymispäivämäärä tulee kirvaikuttaa toista osapuolta esimerkiksi pakot- jata täsmällisesti. Yleensä työsuhde päättyy tamalla, petollisesti viettelemällä tai hyväk- irtisanomisajan kuluttua, mutta on myös sikäyttämällä toisen ymmärtämättömyyttä mahdollista sopia, että työsuhde päättyy tai riippuvaista asemaa. Mikäli sopimuksen heti ja irtisanomisajan palkka lomakorvauktoinen osapuoli haluaa vedota sopimuksen sineen maksetaan kertakorvauksena. Tälpätemättömyyteen tai kohtuuttomuuteen löin irtisanomisajan palkasta ei kuitenkaan pidätetä mm. eläkemaksuja. hänen tulee näyttää se toteen.

Käytännössä usein sovitaan, ettei työnteSopimuksen osapuolet ja tausta kijällä ole työntekovelvollisuutta ainakaan Sopimuksen alussa mainitaan osapuolet; aivan koko irtisanomisaikaansa. Osapuoltyönantaja ja työntekijä. ten tuleekin sopia keskinäiset pelisääntönTaustaksi on tapana kirjoittaa lyhyt tii- sä siitä, kuinka toisaalta hoidetaan työntevistelmä sopimukseen johtaneista olosuh- kijän työtehtävien alasajo tai siirto toisille teista kuten esimerkiksi yhtiössä toteutettu työntekijöille ja toisaalta, kuinka otetaan organisaatiomuutos ja sen johdosta tapah- huomioon tilanteen inhimilliset vaikutuktunut kyseisen työntekijän työtehtävien set työntekijään eli esimerkiksi motivaatioolennainen vähentyminen (tuotannollis- ja tietoturvakysymykset. Selkeyden vuoksi taloudellinen tausta) tai osapuolten yhtei- on myös suositeltavaa sopia nimenomai48

7.11

sesti, onko työntekijä samalla vuosilomalla, vaiko vain vapautettuna työntekovelvollisuudestaan, jolloin lomat korvataan rahana.

Vaikka työntekijä vapautettaisiin työntekovelvollisuudestaan, hänellä on oikeus normaaliin irtisanomisajan palkkaansa ja vuosilomien kertymiseen. Palkkaan kuuluvina luontoisedut ovat työntekijän käytössä entiseen tapaan, jollei toisin sovita.

Mikäli työnantaja haluaa esimerkiksi, että työntekijä luovuttaa työsuhdeautonsa pois samalla, kun työntekovelvollisuus päättyy, tulee vähintään autoedun verotusarvo lisätä rahapalkkaan korvaamaan edun poistoa.

Asuntoedun kohtelu työsuhteen päättyessä on niin ikään selvitettävä.

Työsuhdesaatavat ja lomakorvaukset

Päättämissopimuksessa on syytä eritellä, mitä työntekijän lopputili sisältää ja minä päivänä se maksetaan. Tavallisimpia työsuhdesaatavia ovat irtisanomisajan palkan lisäksi ylityökorvaukset, kustannusten korvaukset kuten matkalaskut ja erilaiset tulospalkkiot (provisiot, bonukset, jälkiprovisio ja optio-oikeudet).

Lomaoikeuksia säätelee vuosilomalaki, ja lakia huonommista ehdoista ei voi pätevästi sopia työntekijän kanssa. Sopimukseen kirjataan yleensä kertyneiden lomapäivien määrä edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta ja vastaavasti lomakertymä työsuhteen päättymiseen mennessä. Vuosilomalain mukaan työnantaja voi määrätä työntekijän vuosilomalle ja tämä pätee myös irtisanomisaikaan sillä edellytyksellä, että irtisanomisaika ajoittuu oikeaan lomakauteen. Mikäli lomaa ei pidetä lomana, on työntekijällä oikeus lomapalkkaansa vastaavaan lomakorvaukseen.

Lomarahan tai lomaltapaluurahan maksamisesta on syytä sopia erikseen, koska

kyseiset erät eivät ole lakisääteisiä, vaan yleensä alakohtaisiin työehtosopimuksiin perustuvia.

Erillinen korvaus työsuhteen päättymisestä

Osapuolet voivat vapaasti sopia työntekijälle maksettavan korvauksen suuruuden. Kohtuullisen korvauksen määrää arvioitaessa ratkaisevaa on niin sanottu laillisuusarvio – onko työsuhteen päättymisen peruste todennäköisemmin laiton vai laillinen. Mikäli korvaus maksetaan vahingonkorvauksena, tulee siitä vähentää laissa tarkemmin määritellyllä tavalla osa työntekijälle jo mahdollisesti maksetuista työttömyyspäivärahoista.

Jos taas korvaus maksetaan niin sanottuna kultaisena kädenpuristuksena, vähennyksiä ei tarvitse tehdä. Syynä tähän on se, ettei työntekijällä ole oikeutta saada lainkaan työttömyyspäivärahaa sinä aikana, jolle hänen saamansa kädenpuristus voidaan jaksottaa eli esimerkiksi puolen vuoden kädenpuristus aiheuttaa noin puolen vuoden jaksotuksen, miltä ajalta kassa ei maksa päivärahaa. Tästä huolimatta on erittäin tärkeää muistaa joka tapauksessa ilmoittautua työvoimatoimistoon viimeistään työsuhteen päättyessä.

Työ- ja palkkatodistus

Sopimuksessa on syytä sopia, että työntekijä saa positiivisen, työnsaantia edistävän työtodistuksen työsuhteen päättymispäivänä.

Samoin hän tarvitsee palkkatodistuksen työttömyyskassaa varten.

Vaatimuksista luopuminen

Päättämissopimusten yksi keskeinen merkitys on juuri tässä, yleensä viimeisessä ehdossa, jossa osapuolet luopuvat molemmin puolin kaikista työsuhteeseen ja sen päättymiseen liittyvistä vaatimuksista toisiaan kohtaan. Tällöin työntekijä ei voi enää sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen riitauttaa esimerkiksi työsuhteensa päättymisperustetta, ellei hän pysty osoittamaan sopimuksen tai sen jonkin ehdon kohtuuttomuutta tai pätemättömyyttä. Mikäli työsopimuksessa on ollut erillinen kilpailukieltoehto, on syytä sopia, että työnantaja ei tule myöskään sen osalta esittämään mitään vaatimuksia.

Jos jäät työttömäksi  Ilmoittaudu ensimmäisenä työttömyyspäivänä työ- ja elinkeinotoimistoon.  Pidä työnhakusi voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa.  Lähetä työttömyyskassaan ansiopäivärahahakemus saatavilla olevien liitteiden kera jo kahden viikon työttömyyden jälkeen.  Täydennä hakemustasi mahdollisesti puuttuvilla liitteillä myöhemmin.  Lähetä jatkohakemukset käsittelyn nopeuttamiseksi aina joko tasan neljän kalenteriviikon tai yhden kuukauden jaksoissa.  Pidä yhteystietosi ajan tasalla myös hakemuksen lähettämisen jälkeen.

49

Edunvalvonta

Unilukkari

puolustaa

kauppatieteitä

50

7.11

Toimintaansa aloitteleva Suomen kauppakorkeakoulut -yhdistys pitää kauppatieteiden lippua korkealla yliopistoissa ja koulutuspolitiikassa. Teksti Mikko Huotari Kuva tommi tuomi

M

aaliskuussa perustetun Suomen kauppakorkeakoulut -yhdistyksen (ABS) tavoitteena on vahvistaa kauppakorkeakoulujen välistä yhteistyötä, kertoo tuore pääsihteeri Juuso Leivonen.

Työtä on paljon, sillä viime vuoden alussa voimaan tullut yliopistolaki muutti kauppatieteiden toimintaympäristöä melkoisesti.

Perinteiset kauppakorkeakoulut ovat hävinneet yliopistokartalta itsenäisinä yksiköinä, Hankenia lukuun ottamatta. Kaikki muut ovat osana monitieteellistä yliopistoa.

– ABS:n tarkoituksena on toimia muun muassa kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanijana. Tarkoitus ei ole, että ABS itse toteuttaa kaikkea, vaan se toimii ikään kuin unilukkarina, joka varmistaa ja edistää strategiaan kirjattuja asioita, Leivonen sanoo.

Syksyllä julkistetun Kauppatieteiden kansallisen strategian tarkoituksena on vahvistaa kauppatieteiden panosta tieteen, yliopistojen ja yhteiskunnan hyväksi sekä puuttua tieteenalan ongelmakohtiin.

Kauppatieteelliselle osaamiselle on selkeä, kasvava kysyntä Suomessa ja maailmalla.

Kauppatieteet ovat vahvana tieteenalana edistämässä liiketaloudellista osaamista kaikilla yhteiskunnan toiminnan osa-alueilla.

Verkosto laajenee

Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistunut Leivonen siirtyi ABS:n palvelukseen SEFEn koulutuspoliittisen asiamiehen tehtävistä. Pääsihteerinä hän toimii yhdistyksen toiminnanjohtajana ja johtaa

puheenjohtajiston ja hallituksen kanssa yhdistyksen strategista kehittämistä.

Elokuussa työnsä aloittaneen Leivosen ensimmäisinä työtehtävinä on toiminnan käynnistäminen. Hän on yhdistyksen ainoa palkattu henkilö, mutta puheenjohtajistossa ja yhteistyötahoilla on vahva tuki ABS:n toiminnalle.

– Hallituksen kokouksessa päätettiin tehdä kartoitus, kuka tekee mitäkin. Jos kauppakorkeakouluissa on hirmuisesti päällekkäisyyksiä, niin mietitään, mikä on järkevää päällekkäisyyttä, mitä täytyy olla jokaisessa koulussa ja mitä voi miettiä uudelleen, Leivonen kuvailee ABS:n ensiaskeleita.

Koska ABS:ssa ei ole enempää palkattua henkilökuntaa, sen rooli ei voi olla operatiivinen. Leivosen mukaan ABS on fasilitaattori ja ihmisiä kokoava taho. Fasilitoinnissahan on kyse rikastavan ja rakentavan yhteistyön edellytysten luomisesta. ABS siis auttaa kauppakorkeakoulujen ryhmää saavuttamaan päämääränsä.

ABS:n kaltaisia yhdistyksiä on muuallakin maailmassa. Muun muassa Italiassa ja Isossa-Britanniassa toimii vastaavanlaiset aktiiviset yhdistykset. Leivonen kertoo, että ABS on verkostoitumassa Euroopan laajuiseen kauppatieteilijöiden verkostoon.

Kyseessä on The European Quality Link (EQUAL), joka on kansainvälinen foorumi.

Sen missiona on toimia ajatushautomona ja kehittää uusia menettelytapoja.

Kilpailu resursseista

SEFEn koulutuspoliittinen asiamies Eeva Salmenpohja on vilpittömän innostunut ABS:n synnystä ja sen tuomista mahdollisuuksista. Hänen mukaansa SEFE on tähän asti ollut ristiriitaisessa asemassa: se on joutunut ottamaan yhteiskunnallisessa keskustelussa roolin myös kauppatieteiden edustajana, vaikkei se varsinaisesti ole sitä.

SEFEhän on valmistuneiden kauppatieteilijöiden ja opiskelijoiden edustaja.

– ABS on suuri vahvistus kauppatieteiden ja SEFEn koulutuspoliittiseen edunvalvontaan, Salmenpohja sanoo.

Salmenpohja on huolissaan uuden yliopistolain tuomista muutoksista. Laki on antanut paljon uusia mahdollisuuksia, mutta kolikolla on myös kääntöpuolensa.

– Kauppatieteiden erityisluonnetta ei aina yliopistoissa ymmärretä. Kauppatieteet ovat kuitenkin omanlaisensa tieteenala, Salmenpohja sanoo.

Yliopistojen uusimuotoisissa hallituksissa on melko vähän kauppatieteilijöitä.

– Se on yliopistojen historian perua. Kauppatieteiden volyymi on kuitenkin kasvanut merkittävästi viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.

Salmenpohja korostaa, että on tärkeä puolustaa kauppatieteiden rahoitusta.

Kauppatieteet ovat nykyään sivuaineinakin suosittuja. Opinnot tarjoavat muiden alojen opiskelijoille perustaitoja, joita tarvitaan työelämässä.

Sivuaineopinnot kuitenkin kuormittavat kauppakorkeakouluja, ja Salmenpohja painottaa, että pääaineopiskelijoita ei saa unohtaa.

– Kauppatieteistä ei saa tulla sivuainekoulutusautomaatti.

Salmenpohjan mukaan yliopistojen niukkenevista resursseista kilpaillaan muiden tieteenalojen kanssa. Viime hallituskausi oli yliopistorahoituksen kultakautta, mutta nyt mennään roimasti alaspäin.

– Nykyinen hallitusohjelma leikkaa yliopistojen lisäpääomarahoitusta ja Suomen Akatemian rahoitusta ja lisäksi yliopistoindeksi jäädytetään kuudeksi kuukaudeksi.

Kun valitaan keneltä rahat lähtevät, me haluamme olla kauppatieteitä puolustamassa, Salmenpohja sanoo.

Hän lupaa, että SEFE on vahvasti lobbaamassa kauppatieteiden puolesta opetus- ja kulttuuriministeriön suunnassa.

51

Ajassa

Lauri Kajanoja

Janne Tienari

Johtajuuden haasteet puhuttivat Tulevaisuus ja johtajuus olivat tapetilla, kun Helsingin Ekonomit ja Aalto-yliopiston alumnisuhteet järjestivät Tulevaisuusseminaarin kauppakorkeakoululla syyskuun myrskyisenä päivänä.

H

Teksti ja kuvat Mikko Huotari

uonosta säästä huolimatta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Nokia-sali täyttyi ekonomeista, jotka olivat saapuneet kuulemaan, mitä arvovaltaisilla puhujilla oli sanottavanaan.

Viestintäyrittäjä Risto Pennanen ruoti puheessaan suomalaisen yhteiskunnan pirstaloitumista, Suomen Pankin johtava neuvonantaja Lauri Kajanoja teki katsauksen kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden tulevaisuusnäkymiin ja professori Janne Tienari pohti, miten tulevaisuuden sukupolvia johdetaan. Teemat olivat osuvia, koska aktiivinen yleisö pommitti puhujia kysymyksillä koko iltapäivän.

Pennanen toi puheenvuorossaan esille kymmeniä faktoja, jotka puhuvat suomalaisen yhteiskunnan pirstaloitumisen puolesta. Vanhojen yhteisten totuuksien aika on vääjäämättä ohi. Se näkyy muun muassa median käyttämisessä ja monikulttuurisuuden kasvamisessa. Pennanen ei ottanut kantaa siihen, onko kehityssuunta hyvä vai huono.

52

7.11

Kajanoja pohti Suomen lähitulevaisuuden näkymiä. Hänen mukaansa viimeaikainen kehitys kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla on ollut niin heikkoa, että seurauksilta tuskin tyystin vältytään Suomessa. Kehityksen heikentymisen hän ennakoi iskevän ainakin vientiin ja investointeihin.

Maalaisjärjellä

Tienari otti suurennuslasinsa alle johtajuuden. Hän säesti Pennasta siinä, että monikulttuurisuus ei tulevaisuudessa tule ainakaan vähenemään.

– Johtamisen haaste on siinä, kuinka johtaa pirstoutunutta väkeä, Tienari pohti.

Hän korosti, että johtaminen perustuu maalaisjärkeen. Nykynuoret inhoavat käskytystä ja hierarkioita, mutta kuitenkin he haluavat puitteet ja raamit toiminnalle sekä tavoitteita.

– Jos joku katsoo, että eipä tuossa juuri mitään uutta ole, niin hyvä. Näin minäkin haluan tulla johdetuksi. Hyvä johtaminen on ikuista, mutta nämä nykynuoret uskaltavat vaatia sitä ihan eri tavalla kuin minä

ollessani nuori, Tienari sanoi.

Johtamistyö on tasapainoilua. Toisaalta täytyy olla kehys, jossa toimitaan, toisaalta ei saa hengittää niskaan.

Meillä osataan

Tienari muistutti, että suomalaista johtamista arvostetaan maailmalla. Se on suoran rehellistä, kovaa työtä arvostavaa ja demokraattista.

Hän viittasi puheessaan hollantilaiseen professoriin Manfred F.R. Kets de Vriesiin, joka on tutkinut eri maiden johtamistapoja. De Vries arvostaa eniten suomalaista johtamistyyliä.

– Häneltä nousevat edellä mainitut käsitteet esille, mutta yksi käsite jäi soimaan minun korvaani. Hän sanoi, että suomalaisissa on ripaus luovaa vainoharhaisuutta.

– Tänään on myrsky, mutta eilen me osasimme varautua tähän, vaikka silloin paistoi aurinko. Ei jäädä laakereille lepäämään. Siinä on tosin riski, että se kääntyy pelolla johtamiseksi. Siitäkin löytyy esimerkkejä suomalaisista organisaatioista, Tienari jatkoi.

Ekonomirekrytointi yhteistyöhön Oikotien kanssa

S

EFEn Ekonomirekrytointi on aloittanut yhteistyön Oikotien työpaikat -osion kanssa. Yhteistyön avulla SEFE pystyy tarjoamaan entistä laajemman katta-

uksen ekonomeille sopivia työpaikkoja.

– Haluamme tarjota jäsenille helpon tavan löytää kaikki julkisesti avoinna olevat ekonomeille sopivat tehtävät yhdestä paikasta, sanoo Sirja Kulmala SEFEn urapalveluista.

SEFEn edunvalvonnan kenttäkierros jatkuu

S

EFEn edunvalvonta-aiheinen

 Onko työpaikkani palkkaus kannus-

kenttäkierros teemalla Palk-

tava ja oikeudenmukainen?

kaus ja palkitseminen jatkuu.

Työmarkkina-asiamiehet kiertävät

Kenttäkierroksen aikataulu

kymmenessä tilaisuudessa yhteensä

ti 11.10. Lahti

yhdeksällä eri paikkakunnalla.

ke 26.10. Helsingfors

Kenttäkierroksella asiamiehet va-

ti 8.11. Lappeenranta

lottavat muun muassa siitä, mitä

ke 10.11. Jyväskylä

– Yhteistyö Oikotien työpaikat -osion kanssa tarkoittaa

tutkimukset kertovat tämän hetken

ti 15.11. Pori

käytännössä sitä, että olemme rakentaneet yhdessä oh-

palkkatasosta eri aloilla, hyvästä palk-

ke 16.11. Tampere

jelman, joka poimii kriteerien mukaan parhaiten ekono-

kapolitiikasta, palkankorotuksista sekä

ti 22.11. Kuopio

meille sopivat tehtävät koko Oikotien työpaikkatarjonnas-

ohjeistavat palkkakeskustelun käymi-

ti 22.11. Vaasa

ta ja tuo ne erilliselle SEFE-Oikotie yhteistyösivulle, jatkaa

seen. Kutsut jäsenille lähetetään paria

ke 23.11. Joensuu

Kulmala. Palvelu toimii onlinena ja työpaikat päivittyvät

viikkoa ennen tapahtumia.

to 8.12 Helsinki

Kenttäkierroksen teemat

Lisätietoja

automaattisesti koko ajan.

Ekonomipörssin työpaikkatarjonnan lisäksi SEFEn rekrytointipalvelut tekee yhteistyötä myös Monsterin kanssa,

 Mistä palkka muodostuu?

Kosti Hyyppä, kosti.hyyppa@sefe.fi,

jonka yhteistyösivusto löytyy niin ikään jäsensivuilta työn-

 Mitkä ovat palkankorotusperiaat-

Maija Räsänen, maija.rasanen@sefe.fi

haun palveluista. Työpaikkatarjonnan kokonaisuus löytyy

teet?

osoitteesta www.sefe.fi<http://www.sefe.fi> > kirjau-

 Miten minun tulee valmistautua ja

du jäsensivuille > Onnistu urallasi > Työnhaunpalvelut

viedä läpi palkkakeskustelu?

Ylemmät Toimihenkilöt YTN neuvottelee

R

ahoitusalan työehtosopimusneu-

YTN hylkäsi Teknologiateollisuuden

vottelut päättyivät 30.9. osapuolten

tarjouksen

yhdessä todetessa, ettei neuvottelu-

YTN:n hallitus hylkäsi 30.9. yksimielisesti Tek-

tulokseen tässä aikataulussa päästä. Neuvot-

nologiateollisuuden tarjouksen uudeksi työ-

teluja jatketaan maanantaina 10. lokakuuta.

ehtosopimukseksi. YTN:n mielestä tarjottu

nimitysuutisia Johanna Hämäläinen SEFEn yhteiskunta-asioiden päälliköksi

Rahoitusalan asiantuntijoiden ja esimiesten

palkankorotustaso oli täysin riittämätön. Se

S

työehtosopimuksesta neuvoteltiin 1.9.-30.9.

ei ota huomioon tuottavuuden nousua eikä

2008 alkaen Ekonomiliiton vaikuttamis- ja

Koska neuvottelutulosta ei syntynyt syyskuun

yleistä palkka- ja hintakehitystä. Työnantaja

edunvalvontayksikössä työmarkkina- ja yh-

loppuun mennessä, työehtosopimuksen voi-

ei myöskään ollut valmis hyväksymään palkan-

teiskuntapolitiikan asiamiehenä vastuu-

massaolo päättyy 31.10.2011.

saajapuolen yhdessä tavoittelemia työelämän

alueinaan valtio- ja yliopistosektori sekä

laatuun ja työehtoihin liittyviä parannuksia.

metsäteollisuus.

Sopimuksettomalla tilalla ei ole merkitystä

uomen Ekonomiliiton yhteiskunta-asioiden päälliköksi on valittu OTK Johanna Hämäläinen.

Hämäläinen on työskennellyt vuodesta

yksittäisen työntekijän työsuhteen ehtoihin,

YTN:n hallitus päätti saattaa työriidan

vaan ns. jälkivaikutuksen nojalla työehtosopi-

YTN:n ja Teknologiateollisuuden välisen työ-

sellä on kokemus-

musmääräyksiä noudatetaan myös sopimuk-

ehtosopimuksen mukaisen sovintolautakun-

ta työskentelystä

sen päätyttyä.

nan käsiteltäväksi.

yhteiskunnallis-

Sopimusneuvotteluissa palkansaajia edus-

Teknologiateollisuuden palkansaajien työ-

tavat YTN:n lisäksi Ammattiliitto Pro ja Nor-

ehtosopimukset umpeutuivat 30.9., jonka jäl-

dean Nousu-liitto. Työnantajapuolella neu-

keen alkoi sopimukseton tila.

Lisäksi Hämäläi-

ten asioiden parissa.

votteluosapuoli on Finanssialan Keskusliitto.

53

sefe kehittää ja kouluttaa

syksyn tapahtumia 20.10. Pidä projekti hallinnassa -projektikoulutus, (Sokos Hotel Caribia), Turku 10.11. Pidä projekti hallinnassa -projektikoulutus, (Sokos Hotel Vaakuna), Vaasa 15.12. Esiinny eduksesi - kansainväliset presentaatiot, (Scandic Jyväskylä), Jyväskylä Lisätiedot Hannele Hämäläinen, hannele.hamalainen@sefe.fi

EkonomiEsimies-ohjelma, syksy 2011 1. Leadership Challenge Vuorovaikutteinen verkko-ohjelma haastavista esimiestyön tilanteista. Hinta 20 euroa. Käyttäjätunnusten tilaus: pirjo.mitjonen@sefe.fi 2. Kirjallisuustehtävät verkossa Suoritusajankohta 18.-22.11. Hinta 40 euroa 3. Lähikoulutus 28 tuntia, hinta 250 euroa Helsingfors: fre 21.10, lör 22.10, fre 2.12 och lör 3.12.

Hotel Presidentti Johtajuus!-kirja – pohdintaa esimiestyöstä eri näkökulmista.

Tilaa omasi osoitteesta noora.koponen@sefe.fi Lisätietoja www.sefe.fi ->Jäsensivut->Kehity ammatissasi-> EkonomiEsimies tai birgit.lindholm@sefe.fi, puh. 0201 299 249 tai pirjo.mitjonen@sefe.fi, puh. 0201 299 247. Ilmoittautuminen www.sefe. fi-> Jäsensivut->Tapahtumakalenteri ja ilmoittautuminen

Nuoret Ekonomit -tilaisuudet

P

arhaat eväät urallesi. Älä missaa. Nuoret Ekonomit -tilaisuudet on tarkoitettu uraansa aloitteleville nuorille ekonomeille. Vain SEFEn jäsenenä Sinulla on mahdollisuus

osallistua näihin maksuttomiin tilaisuuksiin.

Uraansa voi suunnitella – vai voiko?

Elämä ei ole aina ruusuilla tanssimista. Mutta rohkeudella tarttua haasteisiin siitä tulee elämisen arvoista. Onnistuminen on usein itsestä kiinni. Tule kuulemaan ekonomien urakäänteistä.

Samalla saat vinkkejä itsellesi mielekkään uran rakentamiseen.

SEFEn tarjoamiin palveluihin pääset tutustumaan muun muassa esittelypisteillä. Mukana on myös paikallinen ekonomiyhdistys.

Loppusyksyn Nuoret Ekonomit -tilaisuudet 20.10. Oulu 17.11. Helsingfors 24.11. Helsinki Tilaisuudet ovat iltatilaisuuksia klo 17-20.

Lisätietoja: Maija Räsänen, maija.rasanen@sefe.fi

54

Kylterit

Finanssi nappasi Kylteri Openin voiton ämän vuoden Kylteri Open starttasi

T

Pelien jälkeen jatkettiin palkintojen jaon ja

Parhaan kylteriyhteisön viitta ja komea kier-

syyskuisena perjantaina aurinkoisissa

ruokailun merkeissä, ja jälkipelit puitiin vielä

topalkinto jaettiin jokaisen yhteisön kolmen

merkeissä. Paikalle oli saapunut paljon

illalla Turun yössä.

parhaan pelaajan yhteenlasketun pistebogey-

aikaisempia vuosia enemmän kyltereitä, ja tie-

Entä ne tulokset? Miesten lyöntipeli/hcp

tuloksen perusteella. Voitto meni pisteen erol-

dossa oli lähes täysin lähdöin pelattava yhteis-

0-18,4 -sarjan voiton vei hienosti TuKY:n Henri

la Finanssille, jonka tulos oli 108, TuKY:n olles-

lähtökilpailu.

Piitulainen tuloksella 70, Finanssin Simo Myl-

sa toinen 107 pisteellä ja kolmanneksi sijoittui Merkantila Klubben 99 pisteellä.

Osallistujia starttasi yhteensä 92, ja porukkaa

lymäki juhli voittoa miesten pistebogey 18,5-

oli mukana kiitettävästi lähes jokaisesta yhtei-

36 -sarjassa tuloksella 40 pistettä ja naisissa

TuKY kiittää yhteistyökumppaneitaan SEFEä,

söstä. Edes alkuviikon sateiden kastelema kent-

ykkössija meni niin ikään TuKY:lle Susanna Sar-

Accenturea, Golf Balancea, Hupellusta, Pandaa,

tä, lähes kuusi tuntia kestänyt kierros tai vaik-

kin pelatessa 32 pistettä. Henri Piitulainen pal-

SKT-Groupia sekä Jacob’s Creekiä tapahtuman

kapa kehnohko pelitulos ei haitannut, kun päivä

kittiin myös parhaasta scratch –tuloksesta, joka

mahdollistamisesta sekä luonnollisesti kaikkia

sujui niin mukavissa ja rennoissa merkeissä.

oli 73 lyöntiä.

osallistujia mahtavasta golfpäivästä!

Akava Camp rakentaa parempaa työelämää opiskelijoille

A

kava Camp -kiertue alkoi syyskuun

joulukuun alkuun. Kiertueella on infopisteitä,

opiskelijatoiminnan kenttäasiamies Jaakko

alussa Helsingistä. Akava Campin

joilla korkeakouluopiskelijat voivat tavata aka-

Poikonen.

tavoitteena on olla rakentamassa

valaisten liittojen ihmisiä ja saada tukea sekä

opiskelijalle parempaa työelämää tarjoamalla tietoa työelämästä ja järjestäytymisestä.

vastauksia työelämäkysymyksiin.

– Opiskelijoiden on hyvä muistaa, että ammattiliiton jäsenyys merkitsee ennen kaikkea

– Työelämätietoa ei koskaan ole tarjolla liikaa

tukea ja turvaa läpi työelämän, mutta myös

nuorelle, joka ottaa ensiaskelia työelämässä

verkostoitumista. Opiskelijan kannattaa liit-

Akava Camp vierailee syksyllä 2011 kol-

joko työssä opintojen ohella tai valmistumisen

tyä ammattijärjestöön jo opiskeluaikana, pai-

messakymmenessä korkeakoulussa ja yh-

jälkeen. Monet kysymykset askarruttavat opis-

nottaa Poikonen.

dessä messutapahtumassa. Kiertue on liik-

kelijoita ja huoli tulevaisuudesta korostuu epä-

keellä eri puolilla Suomea elokuun lopusta

varman työllisyystilanteen takia, toteaa Akavan

Akava Campin kiertueaikataulu löytyy osoitteesta: www.akavacamp.fi.

55

kylteriltä

Ei koulua, vaan elämää varten

M

inulle on joskus sanottu elämän olevan matka. Matka josta kannattaa nauttia ja ottaa kaikki irti. Itse olen

Kylteripäivät eli KYPÄ

A

siaa ja viihdettä. Nimekkäitä puhujia ja kylterikollegoita 2.–3. helmikuuta Helsingissä. Luova talous – the new black? ”Kaikki on mahdollista paitsi pyö-

röovista hiihtäminen”

matkallani siinä vaiheessa, että saan ottaa kaiken irti

Kauppatieteiden opiskelijoiden ykköstapahtuma Kylte-

opiskeluajoista ja nauttia nuoruuden palosta. Tapahtumia, ystäviä

ripäivät tuo vuosittain yhteen lähes 500 kylteriä kautta

ja seikkailuja riittää niin paljon kuin jaksaa vain nauttia, mutta paras

maan. Kylteripäivien 2012 puheenvuoroteemoja ovat luo-

tapa saada mahdollisimman paljon irti tuosta kaikesta on lähteä toi-

va talous ja kuluttajien käyttäytymisen muutos, joista pu-

mintaan aktiivisesti mukaan ja tekemällä itse. Enkä puhu pelkästään

huu muun muassa Marimekon markkinointijohtaja Tiina

opiskelijayhdistyksistä: myös ekonomiyhdistykset tarjoavat oivan

Alahuhta-Kasko.

mahdollisuuden pitää hauskaa ja siinä samalla myös kehittää itseään.

Viihde ja verkottuminen ovat tilaisuudessa tärkeässä roo-

Mitä tästä aktiivisuudesta saa? Kokemukset, elämykset, oppi-

lissa. Seminaarin jälkeen kylterit tapaavat toisiaan illallis-

minen, riemu, tuska. Nämä kaikki ovat tunteita, joita saa kokea kun

buffetin merkeissä ja meno jatkuu Helsingin yössä aina seu-

lähtee toimintaan mukaan. Parasta jokaisessa tuntemuksessa on,

raavan päivän silliaamiaiselle – joka pidetään luonnollisesti

että ne saa jakaa ystävän kanssa. Oli kyseessä sitten opiskelija- tai

salaisessa paikassa X.

ekonomiyhdistyksen hallitus niin yksin et joudu olemaan koskaan, vaan sinulla on aina ystävä tukemassa. Parhaita tuntemukset ovat

Merkitse tilaisuus kalenteriisi ja seuraa tarkemman ohjelman päivittymistä osoitteesta: www.kylteripaivat.fi

seurassa jaettuna. Hyvässä seurassa työ muuttuu leikiksi ja järjestön tilat, tapahtumat ja henki tuntuvat kodilta, ja juuri sinä pääset rakentamaan tuota kotia entistä paremmaksi. Enpä ole kuullut kos-

Kylteripäivistä

kaan, että ketään olisi kaduttanut toimintaan mukaan lähteminen.

sanottua

Olen kyllä kuullut varoittavia esimerkkejä siitä, että paluuta ei enää ole. Kun aktiivisuuteen rakastuu, niin tästä ei halua päästää helpolla irti. Mutta onko tarvettakaan päästää? Aktiivisuudella on saanut elämäänsä jotain todella arvokasta, eikä tätä kannata hukata ikinä.

Kysytäänkö työnhaussa enemmän osaamista ja kokemusta, kuin

esiintyä!

Oli mukavaa päästä tutustu-

kouluarvosanoja? Huono minun on tehdä yleistyksiä, mutta itseltäni

maan toisiin

ei ole koskaan kysytty koulutodistusta työhaastattelussa. Veikkaan,

kyltereihin.

”

Seminaarin puhujat

ettei kukaan tule ikinä kysymään, miksi tuosta ja tuosta kurssista on

olivat hyviä ja

vain tuollainen ja tuollainen arvosana. Haastattelussa kysytään mitä

mielenkiintoisia,

osaat ja mitä olet tehnyt. Itse olen onneksi tehnyt paljon ja oppinut vielä enemmän. Missä muualla voi tällainen juniori olla kymmenen ihmisen esimies, pyörittää satojen tuhansien liikevaihtoa, neuvotella toimitusjohtajien kanssa tai kirjoittaa tällaisia artikkeleita?

Syksy tarkoittaa myös sitä, että uusien hallitusten hakeminen käynnistyy. Tässä on erinomainen mahdollisuus jokaiselle kylterille ja ekonomille ottaa järjestöstään kaikki mahdollinen irti. Kannustan jokaista lähtemään toimintaan mukaan, sillä vain siten saat järjestöstäsi irti sekä huvin että hyödyn. Itse olen toiminut aktiivisesti ainejärjestössä jo useamman vuoden, enkä päivääkään vaihtaisi pois.

Topias Nurminen on Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijajärjestön Boomin puheenjohtaja.

56

”

”

Hyvät puhujat: osasivat

7.11

”

Illallistilaisuus oli upea.

ehdottomasti kuulemisen arvoisia.

Silliksestä jäi hyvä mieli.

Hallituksen on tehtävä liitto

ho kuttelevaksi Marraskuussa valittavan SEFEn uuden hallituksen haasteena on jäsenten hankinta ja jäsenpito, sanoo nimitystoimikunnan puheenjohtaja Timo Saranpää.

Teksti Mikko Huotari kuva shutterstock

S

EFElle valitaan uusi hallitus marraskuussa liittokokouksessa. Hallitus käyttää SEFEssä toimeenpanovaltaa, ja seuraava hallitus vaikuttaa vuodet

2012–13.

Kuka tahansa SEFEn paikallisyhdistyksen jäsen saattoi netin kautta ilmoittaa olevansa tarjolla hallitukseen. Ilmoittautumisajan päätyttyä syyskuussa paikallisyhdistyksillä oli kaksi viikkoa aikaa antaa perustellut ehdotukset hallitusjäseniksi.

– Esitysten pohjalta nimitystoimikunta sorvaa ehdotuksen liittokokoukselle, kertoo nimitystoimikunnan puheenjohtaja Timo Saranpää.

Nimitystoimikunta ei ole päättävä elin, vaan sillä on kokoava ja avustava rooli SEFEn hallituksen muodostamisessa. Saranpää on käynyt viime kuukausien aikana kattavasti läpi paikallisyhdistyksiä, jotta kokoon saataisiin mahdollisimman toimiva hallitus.

Nimitystoimikunta tekee liittokokoukselle perustellun ehdotuksen. Liittokokous voi sitten hyväksyä ehdotuksen tai keskustella siitä ja tehdä oman ratkaisunsa.

– Uskon kuitenkin, että teemme valmistelevaa työtä sen verran vastuullisesti ja järkevästi, ettei liittokokouksen tarvitse suoralta kädeltä hylätä paperia, Saranpää pohtii.

Saranpään mukaan rummutettiin paljon, jotta saatiin mahdollisimman hyvä hakijajoukko liikkeelle. Hyvien yksittäisten henkilöiden lisäksi on tarkoituksenmukaista saada aikaan toimiva kokoonpano.

– Nimitystoimikunnan työssä on esillä monia yhteensovittamisen kysymyksiä, koska ekonomit ovat niin erilaisissa tehtävissä ja erilaisilla asematasoilla.

Ekonomeja toimii niin liikkeenjohdon tehtävissä kuin yrittäjinä eli omistajina.

Lisäksi ekonomeja on eritasoisissa muissa esimiestehtävissä, asiantuntijatehtävissä ja suorittavissa tehtävissä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

– Kyllähän siinä on yhteensovittamista, että osataan rakentaa liitto, joka mahdollisimman hyvin houkuttelisi ja palvelisi kaikkia ekonomeja, Saranpää toteaa.

Liittymisprosentti nousuun

Saranpään mielestä seuraavan hallituksen tärkein teema on jäsenten hankinta ja jäsenpito.

– Meidän on oltava houkutteleva liitto.

Hyvällä toimintakokonaisuudella me varmistamme sen, että jäseniä tulee lisää ja he pysyvät mukana.

Ekonomiliiton jäsenkehitys on ollut häilyväisesti miinuksen puolella. Saranpään mukaan pitää yrittää saada jäsenkehityksen

suunta positiiviseksi. Hän korostaa, että valmistuvien ekonomien liittymisprosentti on aivan liian alhainen.

– Valmistuvien liittymisprosenttia pitäisi saada nostettua selvästi korkeammaksi.

Se on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana pudonnut.

Avain jäsenhankintaan on Saranpään mukaan se, että liiton pitäisi saada viesti läpi.

– Kun kertoo valmistuneelle ne faktat, minkä verran jäsenmaksu on ja mitä sille saa vastineeksi, niin iso osa on sen ymmärrettyään sitä mieltä, että eihän jäsenmaksu ole yhtään mitään. Haaste on se, millä me saadaan se viesti läpi – että ihminen on vastaanottavainen ja antaa kertoa itselleen tämän hinta-laatu-suhteen sisällön.

Individualistiseen aikaan toki voi kuulua myös sellainen ajattelutapa, että pärjää omillaan eikä tarvitse tuekseen mitään liittoa. Saranpää arvioi, että ekonomit saattavat ajatella tällä tavalla vielä vahvemmin kuin jonkin muun koulutuksen edustajat.

– Meidän pitäisi saada vastavalmistuneet ymmärtämään, että liittoon kuuluminen on itse asiassa fiksua vastuunottamista omasta elämästä, samalla myös koko ekonomiyhteisöstä. Se on oman ammatin ja oman koulutuksen arvostuksen rakentamista.

57

/// susanne päivärinta

Politiikan sekasotku

A

siat ovat vinksallaan. Suomessa on sekasotkuhallitus. Koska Katainen hinkusi pääministeriksi hinnalla millä hyvänsä, demarit vievät ja kokoomus vikisee. Kun maksun aika koittaa, on turha itkeä muita euromaita apuun.

Kataisen hallituksen tuskien taival alkoi jo ennen sen syntymää. Eihän sitä meinannut edes syntyä. Luottamusta hallitus ei ole herättänyt. Päinvastoin.

Sekoilua on ollut siinä määrin, että hävettää. Poliittisen ajattelun taso on nyt sellaista, että asiat hoituvat keskiolutta laimentamalla. Vaan kun eivät hoidu. Kuinka moni alkoholimyrkytys ja avioero jäisi tapahtumatta, jos keskaria saisi vain Alkosta?

Valtiovarainministeriön talousarvioehdotus karistaa loputkin illuusiot. On vaikea erottaa johtolankaa. Onko pihvi siinä, että jäätelön syöntiä verotetaan ankarammin?

On tyhmää, että hallitus iskee kotitalousvähennyksen kimppuun. Vähennyksen

enimmäismäärä aiotaan laskea 3 000 eurosta 2 000 euroon. Haloo! Nyt, kun porukkaa irtisanotaan ja talousnäkymät heikkenevät, kannattaisi tukea työllistymistä – ei heikentää. Ristiriita on siinäkin, että hallitus julistaa karsivansa harmaata taloutta, mutta toimii juuri päinvastoin.

Demarit ovat vastustaneet kotitalousvähennystä alusta asti. Tosin väite piikayhteiskuntaan siirtymisestä on osoittautunut höpinäksi. Samanlaista höpinää on väittää, että kyseessä on tulonsiirto hyvätuloisille. Kotitalousvähennyksen ansiosta moni on saanut itsensä työllistettyä ja firman pystyyn. Siivoojille, remontoijille ja lastenhoitajille on maksettu kelpoa liksaa, koska valtio on maksanut työn teettäjälle peräti 60 prosenttia takaisin. Että sellaista tulonsiirtoa.

Ja vaikka moni on jättänyt veroedun hyödyntämättä, on sen suosio kasvanut tasaisesti.

Kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluita on ostettu vuosittain 700 miljoonalla.

Lisää hölmöilyä. Sisäministeri Räsänen laittaisi mieluusti pikkulapset maksajiksi.

Hän esitti, että säästöjä saataisiin rajaamalla kaikille kuuluva subjektiivinen päivähoito-oikeus puolipäiväiseksi. Räsäsen mukaan loput puolipäivää lapset voisivatkin sitten olla heitteillä. Että sellaista kristillisdemokraattista lähimmäisenrakkautta ja heikoimmista huolehtimisoppia.

Entäs sitten valtiovarainministeri Urpilainen. Ai kuka? Se, joka pakoilee toimittajia eikä vahingossakaan lähde sellaiseen tv-haastatteluun, jossa joutuisi vastamaan kysymyksiin. Sen sijaan ministeri Urpilainen laittaa tekoripset ja tiedottaa, ettei kommentoi mitään. Kreikan vakuussopimuksen syntymisestä hän tosin tiedotti näyttävästi, vaikkei koko Suomen ja Kreikan välistä ”sopimusta” tullutkaan.

Ei ole hurraamista oppositiossakaan. Jytkyjen uho on laantunut. Nyt pitäisi lyödä pöytään todellisia vaihtoehtoja. Apua ei heru keskustastakaan. Puheenjohtaja Kiviniemi ei kykene yhteiseen oppositiopolitiikkaan puheenjohtaja Soinin kanssa. Ainoa, mitä Kiviniemi kykenee Soinille sanomaan on: ”Älä mölise.”

Auttaisikohan, jos Suomeen saataisiin vahva ja karismaattinen presidentti?

Susanne Päivärinta on TV1:n toimittaja ja kolumnisti, jonka ystävinä on kummallisen paljon ekonomeja.

58

7.11

kuva heini lehväslaiho

ekonomitoimintaa

EKONOMFÖRENINGEN NIORD Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi.

21.10. SEFE-program: EkonomChef 1.11. Lär dig göra säljande PP-presentationer 11.11. Teater: Tillsammans 15.11. Teater: Omaka par 15.2.12 Teater: Morbror Vanja 27.4.12 Kristina från Duvemåla (slutsåld) Niords kansli Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 Maria Stenholm, 0201 299 209

HELSINGIN EKONOMIT HEKO järjestää n. 200 tapahtumaa vuodessa.

Tapahtumat ja yhteystiedot osoitteessa www.heko.fi sekä HEKOn jäsenlehdessä.

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT Kirjapiiri kokoontuu joka kuukauden

SIELUN VELJET Club Teatrialla Oulussa 10.12

ensimmäinen keskiviikko, 2.11. ja 7.12. klo 17 hotelli Emilian aulassa.

Lisätiedot Mirja Aaltonen, 050 491 1152.

Ajankohtaiset tapahtumat ja tiedotteet löydät kotisivuiltamme www.epekonomit.net

Tiedot kaikista syksyn tapahtumista löydät osoitteesta www.ehe.fi ja sivuiltamme Facebookissa.

KESKI-SUOMEN EKONOMIT

ETELÄ-KARJALAN EKONOMIT 28.10. Etelä-Karjalan Ekonomien 65-vuotisjuhla www.etelakarjalanekonomit.fi

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT 25.11. klo 18.30 Sääntömääräinen kokous ja pikkujoulu Pramian tehtaalla Jalasjärven Ilvesjoella, Ilvesjoentie 1060. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 6 ja 7 §:ien mukaiset asiat. Kokouksen jälkeen yritysesittely Pramian tehtaasta sekä illallinen mukavassa seurassa.

Yhteiskuljetus Seinäjoen matkakeskuksesta lähtee klo 17.30.

Ilmoittautumiset ja kyytivaraukset viim. 11.11. mennessä epe@sefe.fi tai 040 7499 449 (Jarkko)

21.11. klo 18 Syyskokous Nordeassa 3.12. klo 13 Edith Piaf Jyväskylän kaupunginteatterissa 10.11. SEFEn edunvalvonnan kenttäkierros 15.12. Esiinny eduksesi – kansainväliset presentaatiot Ekonomien sählyvuoro Kuokkalan Graniitissa sunnuntaisin klo 19-20 Hallitukseen kaivataan uusia jäseniä, ota yhteyttä Markku Aapakariin ja tule kokoamaan uutta hallitusta syyskokoukseen!

Katso tarkemmat tiedot netistä, www.keskisuomenekonomit.fi

KYMENLAAKSON EKONOMIT 25.10. klo 16 Yrittäjäiltamat, ilmoittautuminen sähköpostilla 17.10. mennessä Maria Länsimiehelle (maria.lansimies@kymp.net).

18.11. Kymenlaakson Ekonomit ry:n syyskokous ja pikkujoulut Lisätietoa tapahtumista sefe.fi --> Tietoa SEFEstä -->Ekonomiyhdistykset --> Kymenlaakson Ekonomit ry Kymenlaakson ekonomien kokouksiin kutsutaan jatkossa vain sähköpostitse. Pidäthän huolta, että sähköpostiosoitteesi on rekisterissä ajan tasalla.

LAPIN EKONOMIT 19.11. klo 19 Teatteri-ilta Kemin kaupunginteatterissa. Esityksenä on musikaali Bussi Somerolle, joka on Rauli Baddingin tarina. Ilta on avec-tilaisuus ja Lapin ekonomeille on varattu 40 lippua.

Osallistumisen omavastuu jäsenille 5 € ja ei-jäsenille 10 €. Ilmoittautuminen Hannelelle viimeistään 31.10. hannele.karjalainen@pp.inet.fi tai 040 735 9871. Omavastuu maksetaan yhdistyksen tilille Nordea 113430-142506. Viestiin osallistujan nimi ja avec.

1.12. klo 16.30 Syyskokous, taidenäyttely ja konsertti Kulttuuritalo Korundissa Rovaniemellä.

OULUN EKONOMIT 22.10. Oulun Ekonomit täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Kaikille jäsenillemme suunnattu iltajuhla Hotelli-ravintola Lasaretin Aurora-salissa.

28.10. klo 19 Sotahevonen – näytelmä Oulun kaupunginteatterissa. Arto Paasilinnan romaaniin perustuva, Tommi ja Janne Auvisen näyttämölle dramatisoima Sotahevonen valloittaa suuren näyttämön lokakuussa.

27.11. klo 19 Lauluyhtye Club fo Five esittävät Rekiretken 2011 Oulun Madetojan salilla. Kuullaankohan konsertissa myös 26.10. julkaistavan uuden levyn kappaleita?

9.12. klo 19 Grammy-palkittu lauluyhtye New York Voices tunnelmoi Madetojan salissa jazz-, latino- ja popvaikutteisin sovituksin.

10. 12. Sielun Veljet Club Teatrialla Oulussa. Soitto Teatrialla alkaa klo 21 ja ovet avataan klo 19.

Sitova ilmoittautuminen 14.10. mennessä osoitteeseen teemu. kemila(at) systeam.fi tai 040-778 5520. Liput ekonomeille & aveceille 25 e/kpl.

Katso ajankohtaiset uutiset ja tapahtumat sekä vapaat ajat Syötteen mökillämme osoitteessa www.oulunekonomit.fi

PIRKANMAAN EKONOMIT 25.10. Kuutar ja Ikiturso - Kalevala Korujen jäljillä 1.11. Johtaminen epävarmassa informaatioympäristössä 9.11. Vierailu Dammenbergin suklaatehtaalle 26.11. Pikkujoulut hotelli Tammerissa Tarkemmat tiedot tapahtumista www.pirkanmaanekonomit.fi

POHJOIS-SAVON EKONOMIT 2.11. klo 17 Pohjois-Savon Ekonomit ry:n syyskokous Kuopion kaupungintalon saunakabinetissa. Esityslistalla on sääntöjen 8 § mukaiset syyskokousasiat: mm. yhdistyksen puheenjohtajan ja uusien hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle sekä yhdistyksen toimintasuunnitelma 2012.

10.12. klo 15 Yhdistyksen pikkujoulu. Ensin on Rajaton-yhtyeen joulukonsertti Musiikkikeskuksella ja sen jälkeen ruokailu.

EDITH PIAF Jyväskylän kaupunginteatterissa 3.12

Lisätiedot ja tapahtumiin ilmoittautuminen on jäsensivuilla www.sefe.fi tai tiedotusvastaava Liisa Martikainen puh. 0400 541372 (iltaisin). Yhdistyksen jäsentapahtumista tiedotetaan sähköpostilla ja jäsen voi ylläpitää omia tietojaan jäsensivuilla.

PORIN SEUDUN EKONOMIT kuva raisa vattulainen

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, kuten hallituksen jäsenten valinta vuodelle 2012. Ilta jatkuu avec-tilaisuutena, johon kuuluu opastettu kierros taidemuseossa ja Lapin kamariorkesterin kamarikonsertti. Ilmoittautumiset Henriikalle viimeistään 21.11. henriikka.korhonen@gmail.com. Kemi-Tornio -alueen jäsenille voidaan tarvittaessa järjestää yhteiskuljetus.

20.10. SEFE kouluttaa: Pidä projekti hallinnassa -projektikoulutus Turussa.

10.12. klo 19 My Fair Lady Rauman teatterissa. Tapahtuma järjestetään yhdessä Rauman Ekonomien kanssa.

Lisää tapahtumia löydät jäsenkirjeestä tai kotisivuilta www.porinseudunekonomit.fi.

RAUMAN EKONOMIT 20.10. SEFE kouluttaa: Pidä projekti hallinnassa -projektikoulutus Turussa.

8.11. Sääntömääräinen syyskokous ja yritysvierailu Hollming Oy:llä.

10.12. klo 19 My Fair Lady Rauman teatterissa. Tapahtuma järjestetään yhdessä Porin Seudun Ekonomien kanssa.

Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet tapahtumiin seuraavissa jäsenkirjeissä ja kotisivuilla www.raumanekonomit.fi.

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN EKONOMIT Marraskuun alussa yritysvierailu Konecranesille.

3.12. Syyskokous ja pikkujoulu

viimevuotiseen tapaan teatterin ja illallisen merkeissä Riihimäellä.

Teatterikappale on tänä vuonna ”Lampaansyöjät”.

Jäsenet voivat seurata RiHyn tapahtumia nyt myös nettisivuilla www.rihy.fi. Jatkossa ilmoittautumisia hoidetaan myös tätä kautta, siitä lisätietoa myöhemmin.

TURUN SEUDUN EKONOMIT 18.10. klo 17 TUKY ry:n omistama Legioona Oy kutsuu vierailulle HR-teemojen merkeissä 20.10. Pidä projekti hallinnassa, SEFEn kanssa yhteinen projektihallintakoulutus.

22.10. klo 13 Hot Jooga 4.11. klo 19 Hiljaisuus Turun Kaupunginteatterin Sopukassa.

8.11. klo 17. Tervetuloa tutustumaan Protomoon.

15.11. klo 17 Yhdistyksen syyskokous Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan kerhotalo Parkkilla. Ilmoittauduthan ystä-

vällisesti 1.11. mennessä.

17.11. klo 17 Ajankohtaista verotuksesta Turussa. Tilaisuuden paikka viestitetään ilmoittautuneille.

29.11. klo 19 Eerik XIV -ooppera Logomon suuressa salissa.

8.12. klo 18.30 Risto Räppääjä – konsertti Turun Kaupunginteatterin päänäyttämöllä.

Tilaisuuksiin ilmoittautumiset ja peruutukset viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä SEFEn jäsensivujen tapahtumakalenterin kautta.

VAASAN EKONOMIT 10.11.Projektikoulutus, SEFE 11.11. Pikkujoulut 17. 11. Syyskokous 22.11. SEFEn edunvalvonnan kenttäkierros Vaasassa Lisätietoja jäsentiedotteessa ja kotisivuilla www.vaasanekonomit.fi.Tervetuloa mukaan!

Suomen Ekonomiliitto – SEFE ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229, e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi

020 693 200 0201 299 246 0201 299 255 0201 299 246 0201 299 242 0201 299 206 020 693 255

0201 299 295 0201 299 259 0201 299 270 0201 299 265 0201 299 258 0201 299 249 0201 299 214 0201 299 259 0201 299 281 0201 299 247

Oikeudelliset palvelut – Juridiska tjänster Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister (klo 8.30–13.00) Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205

Petteri Kivelä

Emilia Reinikainen (virkavapaalla – tjänsteledighet)

sijainen - vikarie Heidi Vänskä

Riku Salokannel

Timo Voutilainen

Lasse Johansson (Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning)

0201 299 205 Yrityksen perustamisneuvonta – startrådgivning för företagare

Riku Salokannel 0201 299 219 Työskentely ulkomailla – arbete utomlands

lakiasiat – juridiska ärenden 020 693 205

Heidi Vänskä 0201 299 218 Työttömyysturvaneuvonta – rådgivning i arbetslöshetsfrågor

Susanna Rintala 020 693 273 Työttömyyspäivärahat – dagpenning vid arbetslöshet

IAET Puhelinpalvelu, ma–­to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600

Jäsenasiat, ma–to klo 13–15 (09) 4763 7610

www.iaet.fi IAET-kassan aukioloajat Asiakaspalvelupiste, os. Ratavartijankatu 2 B, palvelee maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 10–15 sekä perjantaisin klo 10–13 (ti ja to suljettu).

Edunvalvonta – Intressebevakning Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör

Lotta Savinko Koulutuspolitiikka – utbildningspolitik

Eeva Salmenpohja Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhällspolitik

Kosti Hyyppä

Johanna Hämäläinen

Johanna Lähteenmäki

Riikka Mykkänen

Ulla Niemelä

Riikka Sipilä

Assistentti – assistent

Maija Räsänen Opiskelijatoiminta – studerandeverksamhet

Katri Haakana

Tanja Haapasalo

0201 299 253 0201 299 289 0201 299 287 0201 299 286 0201 299 213 0201 299 252 0201 299 282 0201 299 251 0201 299 237

Muut palvelut – Övriga tjänster Ekonomi-lehti – tidningen Ekonomi

Otavamedia / Kynämies (09) 1566 8540 Julkaisutilaukset – beställning av publikationer

Krista Salo 0201 299 296

sijainen–vikarie Noora Koponen Järjestötoiminta – organisationsverksamhet

Satu Taivainen (vanhempainvapaa - föräldraledighet)

Sijainen – vikarie Teija Happonen 0201 299 277 Tapahtuma-assistentti – evenemangsassistent

Hannele Hämäläinen

sijainen – vikarie Krista Salo 0201 299 212 Jäsenhankinta ja -yhteydet, ekonomit

medlemsrekrytering och -kontakter, ekonomer

Maria Rantamaula 0201 299 256 Asiakashallinta – kundförvaltning

Tuija Mäkinen 0201 299 245 Viestintä – information

Eeva Riittinen-Saarno 0201 299 254

Marianne Falck-Hvilstafeldt 0201 299 240

Heidi Haapalainen (vanhempainvapaa - föräldraledighet)

sijainen – vikarie Simo Porola 0201 299 244 Tutkimukset – utredningar

Juha Oksanen 0201 299 248 Hallinto – administration

Kirsi Hurme 0201 299 276 Talous – ekonomi

Leena Lillomäki 0201 299 269

Suvi Viinikainen 0201 299 271 Projektit – projekt

Jarmo Jaulimo 0201 299 272 Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare

Aija Bärlund 0201 299 284 Toiminnanjohtajan sihteeri – Verksamhetsledarens sekreterare

Teija Happonen

sijainen – vikarie Salla Grönholm 0201 299 279

Jäsenyhdistykset – Medlemsföreningar Ekonomiyhdistykset – ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit-Expatriatekonomerna ry

0201 299 280 0201 299 268

Opiskelijayhteisöt – studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Futuuri ry, Rovaniemi Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans Studentkår, H:fors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – mer information: www.sefe.fi jäsenyhdistykset ja SEFE jäsenyhdistykset www.sefe.fi medlemsföreningarna och SEFE medlemsföreningar

Kylteriyhdyshenkilöt – SEFEs kontaktpersoner Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö avustaa, kun haluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi.

Hanken: Richard Varis HSE: Tommi Ora JY: Kimmo Laaksonen LTY: Anni Wahlroos OY/LY: Antti Raita KuY/JoY: Laura Vainikainen TaY: Heidi Kivelä VY ja SHHV: Mattias Högnäs TSE: Raisa Räisänen ÅA: Anna-Maria Huldén

040 410 7106 050 528 2228 050 400 0705 044 301 9632 045 677 8986 050 379 3556 050 342 8973 040 579 0536 040 508 4508 040 410 7106

0206- ja 0209 -alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

Jäsenpalvelut – Medlemstjänster Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi

Sari Ridanpää

Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – studerandemedlemmar

Carita Erkkilä Palkkatieto – lönerådgivning palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut – karriärtjänster ura@sefe.fi

Ritva Heikinheimo (vuorotteluvapaalla –

alterneringsledighet)

Tarja Tikkanen

Arja Vuorela

Leena Simonsen

(Ekonomirekrytointi – ekonomrekrytering)

Sirja Kulmala

Taija Kääriäinen Ammatillinen kehittyminen – karriärutveckling

Birgit Lindholm

Hannele Hämäläinen Työskentely ulkomailla – arbete utomlands

Arja Vuorela Kehitysjohtaja – utvecklingsdirektör

Anja Uljas Yksikön assistentti – Enhetens assistent

Pirjo Mitjonen

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE rf, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229, e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi

» Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

etunimi.sukunimi@sefe.fi, www.sefe.fi

Pohjoismaiden suurin johdon konferenssi

VIA Leaders’ Forum XII Helsingin Messukeskus 16.2.2012

Innovate or fade away Uudistu tai kuihdu

Varaa paikkasi ainutlaatuiseen kehitysfoorumiin

Keynote Speakers:

”Innovaation läpivienti haastaa

”Innovointikyky

johtajan muutoshallinnan kyvyt”

erottelee voittajat kuihtujista”

Marshall Goldsmith

Henry Chesbrough

Globally recognized & decorated leadership guru

Professori, Haas School of Business University California Berkeley

Muina puhujina johtavia innovaatioajattelijoita:

Anthony Gyursanszky Tero J. Kauppinen Mikko Kosonen Markkinointi- ja CEO, johtava konsultti, Yliasiamies, liiketoimintajohtaja, VIA Group Sitra Microsoft Oy

Michael Levie Perustaja ja CEO, CitizenM

Erkki Liikanen Pääjohtaja, Suomen Pankki

Magnus Lindkvist Trendien tutkija

Jeffrey A. Schmidt Johtaja, CDI Global

”Innovaatioiden merkitys onnistumisessa on kasvanut ja uutta ajattelua, malleja ja konsepteja on kehitetty kiivaasti niin akateemisessa maailmassa kuin yrityksissäkin. Tervetuloa päivittämään oma näkemyksesi ja osaamisesi. Käytä hyväksesi ryhmäalennus ja ota muut tärkeät johtajat organisaatiostasi mukaan! ” Liisa Välikangas Professori, Aalto-yliopisto

Peter Nyman VIA Leaders’ Forumin juontaja ja MC

Tutustu koko ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan! www.viagroup.fi/leadersforum

Hyödynnä ryhmäalennukset.

Ilmoittaudu jo tänään!

Yhteistyökumppanit:

VIA Leadership Academy Järjestösponsorit: