Ekonomi 8/2011

8.11 Ekonomien ammattilehti

Kei heikkilä löysi työn

lasten parista

ÄLYPAPERI taipuu halpoihin sovelluksiin maailmalle kannattaa suunnata jo nuorena

LÄNSIMAIDEN TALOUDEN Uusi normaali

epäasiallinen kohtelu työpaikalla

Näin onnistut palautteen antamisessa 32 | Tes toi huippuhetken luottamusmiehelle 42

Ajattele toisin. ”Jos haluat uurtaa uusia uria, sinun on tehtävä se itse.” – Steve Jobs Digiajan ikonin sääntöjä rikkova oppitunti luovuudesta, hulluudesta, innovaatioista.

������ �������� Steve Jobs

otava.fi

20

8.11

Lumitalvea odotellessa Potkukelkkavalmistaja E.S. Lahtinen rakentelee vientitärppejä maailmalle.

Sisällys / Innehåll 4 Pääkirjoitus 6 Must Äly mullistaa paperin 8 5 x Ura Mitä hyötyä on ilmapiiri kartoituksesta?

10 16

17

UUSI NORMAALI Svenska sidan Lotta Backlund Opinnot ja alku-ura Töihin ulkomaille

20

24

27

28

Kansainväliset osaajat Vientitäkyjä siellä täällä Liiketoimintaosaaminen Kohti parasta joukkuetta Akateeminen vartti Kiireen ongelma Persoona Kei Heikkilä

32

35

Klinikka Miten annan palautetta oikein?

Lyhyet

37 Palvelut Vipinää verkostoitumalla 40 Pykälät Epäasiallinen kohtelu – mitä se oikeastaan on?

42 Edunvalvonta Sopimus tuo joustavuutta 44 Ajassa

50 Jarkko Tontti 52 Ekonomitoimintaa

10

Velkasuo tuo pahimmillaan ankean vuosikymmenen länsimaille.

32

Palautteen antaminen on vuorovaikutusta. kannen kuva tommi tuomi, katri nietosjärvi tämän sivun kuvat katja lösönen, tommi tuomi, katri nietosjärvi

Yrittäjä on riskinottaja

S

Eeva Riittinen-Saarno, päätoimittaja eeva.riittinen-saarno@sefe.fi

08 Ekonomien ammatti-, koulutusja jäsenlehti | Ekonomernas fack-, utbildnings- och medlemstidning

Julkaisija | Utgivare SEFE ry – Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki , P. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja | Redaktion Otavamedia Oy, Kynämies Köydenpunojank. 2 a D, 00180 Helsinki, p. (09) 1566 8510 www.kynamies.fi

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti.

Päätoimittaja | Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö | Redaktionschef Leena Leppänen, leena.leppanen@ otavamedia.fi, p. 050 328 8561 Tuottaja | Producent Sarianna Toivonen, sarianna.toivonen@ otavamedia.fi, p. (09) 1566 8558 Graafinen suunnittelija | Grafisk formgivare Katri Nietosjärvi, katri.nietosjarvi@otavamedia.fi, p. 050 346 0779 Toimitusneuvosto | Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Johanna Lähteenmäki ja Arja Vuorela SEFEstä sekä Kynämies Ilmoitusmyynti | Annonsförsäljning Myynti, Försäljning Media Duo Oy, www.mediaduo.fi Varaukset, Reserveringar Tiina Myllykangas, tiina.myllykangas@otavamedia.fi, p. (09) 1566 502 Jäsenyhdistysuutiset | Medlemsnyheter SEFE, Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@ sefe.fi Osoitteenmuutokset | Adressförändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset | Prenumerationer Otavamedia, p. (09) 1566 65, faksi (09) 1566 511 (myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset) Hinta | Pris 65 euroa/vsk Repro | Aste Helsinki Oy Paino | Tryckeri PunaMusta, Joensuu www.ekonomilehti.com Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta.

Seuraava Ekonomi ilmestyy 23.12.2011, jäsenyhdistysten tiedotteet 10.11.2011 mennessä SEFEen. Nästa Ekonomi utkommer 23.12.2011, meddelanden från medlemsföreningarna senast 10.11.2011 till SEFE.

tommi utomi

uomessa on yli 320 000 yritystä. Niistä valtaosa, noin 94 prosenttia, on mikroyrityksiä, jotka työllistävät yhdestä yhdeksään henkeä ja yhteensä noin 350 000 ihmistä.

Ikääntyvässä Suomessa myös yrittäjät ikääntyvät ja yritykset etsivät jatkajaa.

Yrittäjyys on usein kulkenut isältä pojalle. Korkeasti koulutettu perheenjäsen ei kuitenkaan välttämättä halua jatkaa yritystä, yrittämisen riski ei tunnu houkuttelevalta. Tai yrittäjyys jollain omemmalla alalla on se juttu.

Yrittäjäksi ryhdytään myös pakon edessä, kun palkkatyötä ei ole, tai työpaikka ulkoistetaan, ja tarjoutuu mahdollisuus tehdä samaa työtä, mutta yrittäjänä. Yrittäjän taustalla on kuitenkin edelleen usein kotoa tai lähisuvusta opittu ajattelu. Yrittäjä on lapsesta saakka nähnyt yrittäjän elämää.

Vaikka akateemisesti koulutetut perustavat Suomessa yrityksiä kansainvälisesti vähän, kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on kasvussa. Korkeakouluissa opiskelevat nuoret miettivät yrittäjyyttä vaihtoehtona palkkatyölle. Yrittämisessä kiehtoo vapaus olla oma herransa ja tehdä omat päätöksensä, ja samalla kantaa vastuuta. Myös mahdollisuus nauttia yrittämisen taloudellisista tuloksista houkuttaa. Yrittäjyys voi olla välivaihe. Se voi myös osalla jo eläkkeelle jääneistä nousta uudeksi sisällöksi elämään.

Yrittäjyyteen kasvatetaan entistä enemmän peruskoulutasolta alkaen. Yrittäjyysprofessorit yliopistoissa luovat osaamispohjaa ja tarjoavat yrittäjyyteen valmentavia tietoja ja taitoja sekä kannustavat riskinottoon.

Verotuksen on tuettava yritysten kasvumahdollisuuksia ja halukkuutta. Tukemalla yritysten oman pääoman kerryttämistä ja taseen vahvistamista luodaan edellytyksiä kasvuyrittäjyydelle. Yrittäjien verotuksen tulisi olla tasa-arvoisemmassa asemassa palkansaajien verotuksen kanssa. Nykyinen ennakkoverojärjestelmä on pienyrittäjän kannalta kohtuuttoman raskas. Yrittäjä maksaa veroja jo ennen tilipäivää.

must!

Syynissä tulevaisuuden hitit ja hudit

äly mullistaa paperin

6

8.11

Paperin tulevaisuus näyttää olevan älyssä. Älypaperin sovellusta tavoitteena on olla halpoja, kertakäyttöisiä ja pois heitettäviä. Teksti Mikko Huotari Kuva tommi tuomi

L

Ensimmäiset askelet on kuljettu eteenpäin. Paperille voidaan ähitulevaisuudessa paperin palanen voi kertoa sylki- tai veritipan perusteella, mitä sairauksia siis painaa johtimia. Perinteisillä painatusmenetelmillä tämä ei sinulla on. Lääkärin ei tarvitse lähettää potilasta onnistu, joten Turussa on kehitetty uudenlainen painokone. laboratorioon ja sen jälkeen odottamaan tuloksia, Painokonee painaa paperille useita tarkasti kohdennettuja kervaan hän saa tiedon vastaanoton aikana. Älykäs roksia, ja vähitellen tuloksena on transistori. Transistoreista pyspaperi kertoo sen. tytään rakentamaan ”älykkäitä” sovelluksia.

Ja kenties näemme kaupassa tavalliselle pape– FunMat on kehittänyt älypaperia varten ionimodulaatiotranrille painetun mainoksen, jossa teksti yhtäkkiä sistorin ensimmäisenä maailmassa, Österbacka mainitsee. vaihtuu toiseksi. Nykyään siihen pystyy vain näyttöpääte. Tässä tulevaisuusvisiossa on kuitenkin kyse tavallisesta, Reagoi ärsykkeisiin halvasta ja kierrätettävästä paperista.

Kun tekniikka toimii, voidaan aloittaa sovellusten kehittäminen.

– Idea on siinä, että paperin päälle painetaan tietynlainen funk- Älypaperi on lähtökohtaisesti tehty halvaksi ja kierrätettäväksi. tionaalisuus, Ronald Österbacka Åbo Akademin funktionaalisten Sille voidaan kehittää hyvin arkipäiväisiä ja halpojakin sovelluksia.

Niiden suosion levitessä kyse voi olla suurestakin liiketoiminnasta. materiaalien (FunMat) keskuksesta kertoo.

Periaatteessa paperille painettu funktionaalinen muste voi vaihHuimaa vauhtia kulkeva tuotekehitys suoltaa kaikenlaisia keksintöjä. Hämmentävät tekniikan sovellukset on usein tehty kal- taa väriä, joten se voi toimia näyttöpäätteen tavoin.

– Pari vuotta sitten UPM oli vahvasti kehittämässä sellaista soliista materiaaleista, ja niiden kaupalliset versiot jäävät hintansa vellusta, että esimerkiksi myyjän ei tarvitse käydä hyllyllä muutpuolesta suuren osan tavoittamattomiin.

Funktionaalisten materiaalien keskuksessa on ollut tavoitteena tamassa appelsiinin hintalappua, kun hinta muuttuu. Kassajärjesluoda tavalliselle paperille uusia käyttötarkoituksia. Älypaperille telmän kautta se muuttaisi itsestään tiedon, kertoo Österbacka.

Varsinainen älypaperin valtti on siinä, että se voi reagoida jotuotettavat sovellukset voivat siis olla halpoja, kertakäyttöisiä ja honkin ulkoiseen ärsykkeeseen eli toipois heitettäviä. mia indikaattorina. Älypaperi voi reagoiYmpäri maailmaa on kehitetty useita da fyysisiin, kemiallisiin tai biologisiin paperin kaltaisia tuotteita, joita on voitu käyttää esimerkiksi lukulaitteena, mutta ärsykkeisiin. nämä ovat olleet kalliita ratkaisuja. ”Pa– Lähivuosina käytössä voi olla happiindikaattori, jonka voi sijoittaa ruokaperi” on ollut vain paperin näköistä muopakkauksiin, joissa on suojakaasu. Jos via tai jotain muuta kallista materiaalia, pakkaukseen pääsee happea ja on vaajoka on sisältänyt kalliita komponentteja.

Jokainen suomalainen kulutti viime rassa, että ruoka on pilaantunutta, pavuonna paperia ja kartonkia noin peri reagoi ja ilmoittaa siitä, kuvailee Oma painokone 210 kiloa, selviää MetsäteollisuusPaperin valmistusprosessin kirjasi muisÖsterbacka. yhdistyksen tilastoista. tiin ensimmäisen kerran kiinalainen Kyse on hyvin kontrolloidusta kemivaltion virkamies Tsai Lun vuonna 105. allisesta reaktiosta. Vastaavasti lääketiePaperin tekemisen taidon uskotaan levinneen arabien mukana teen saralla älypaperia voitaisiin käyttää monellakin tavalla. OrEurooppaan 1300-luvulla. Viimeistään kirjapainotaito teki pape- gaaniset transistorit voivat reagoida kemialliseen tai biologiseen rista erään ihmiskunnan peruspilareista. ärsykkeeseen.

Internetin ja lukulaitteiden aikakautena monet ovat ennusta– ”Lab on strip” -sovellukset voivat kertoa paljonkin ja nopeneet paperin kuolemaa. Vaikka tämä olisikin liioiteltua, paperi- asti potilaan terveydentilasta. Tällaisilla olisi käyttöä normaalien teollisuus on kiinnostunut uusista innovaatioista. Normaali pa- lääkäripäivystyksien lisäksi etenkin kriisialueilla. Åbo Akademin funktionaalisten materiaalien keskus on yksi peri ei sellaisenaan kuitenkaan sovellu transistoreiden alustaksi.

Suomen Akatemian 18 huippuyksiköstä. Sen rahoituksesta kolmas Se on liian huokoista.

– Paperiteollisuuden edustajatkin olivat aluksi hyvin skeptisiä. osa tulee yliopistolta, toinen kolmannes Suomen Akatemialta ja Meidän tutkijat ovat kehittäneet paperia niin, että sen huokoisuus loput Tekesiltä ja teollisuudelta.

– Tämä on kasvava ala. Paper electronics -alan julkaisujen määvähenee. Nyt voimme painaa elektroniikkaa ja erityyppistä funkrä on lisääntynyt valtavasti, Österbacka sanoo. tionaalisuutta paperin päälle, sanoo Österbacka.

210

7

5

Teksti johanna Mitjonen Kuva tommi tuomi

x ura

Työpaikan vaihtajat kertovat urastaan.

Itämeren helmeä markkinoimaan

M

aarit Pitkänen, 30, aloitti syyskuussa markkinointiviestintäpäällikkönä Helsingin matkailussa.

– Koska matkailu on lähellä sydäntäni, on nykyinen työni unelmatyöni. Onhan kyseessä Suomen tärkein matkailukohde, Helsinki, sanoo Pitkänen.

Pitkäsellä on kokemusta matkailualalta kuusi vuotta. Ensin hän oli kolme vuotta designhotelli Klaus K:ssa myynti- ja markkinointipäällikkönä, ja pääsi kehittämään vasta avatun hotellin konseptia. Sen jälkeen hän siirtyi Tallink Siljalle markkinointipäälliköksi, ja vielä laivayhtiön markkinointijohtajaksi.

– Edellinen työni auttoi hahmottamaan kuinka tärkeässä roolissa kulkuvälineet ovat, nyt kun markkinoin Helsinkiä, Pitkänen arvioi.

Pitkäsen tehtävänä on kehittää pääkaupungin matkailumarkkinointia. Tavoitteena on mahdollisimman vetovoimainen Helsinki sekä turistille että kotimaiselle matkailijalle, helsinkiläisiä unohtamatta.

Matkailumarkkinoinnin lähtötilanne Helsingissä on hyvä, sillä matkailijaluvut ovat olleet viime vuosina koko ajan kasvussa. Ensi vuonna on useita matkailijoita kiinnostavia tapahtumia kuten maailman designpääkaupunkivuosi, Helsinki pääkaupunkina 200 vuotta -juhlavuosi ja jääkiekon maailmanmestaruuskisat.

Isoja tapahtumia otetaan vahvemmin matkailumarkkinointiin mukaan, mutta myös siihen kiinnitetään huomiota, että kaupungissa tapahtuu koko ajan jotain.

– Pyrimme siihen, että mahdollisimman moni kokisi, että tekemistä Helsingissä riittää aina.

Ensi vuonna myös ruokakulttuuria nostetaan matkailijalle aiempaa enemmän esiin. Todennäköisesti Helsingin matkailussa nähdään lähivuosina uutta.

– Helsinki on upea tuote, jossa on kehittämispotentiaalia.

– Avainroolissa on koko elinkeinon kehittäminen. Pyrimme saamaan matkailualan yrittäjille hyviä yhteistyöverkostoja ja tuomaan heitä enemmän yhteen.

Oman onnensa sepäksi Mårten Hellman, 37, vaihtoi suuren Lival-

työssä uutta on esimerkiksi muutos kohde-

konsernin talous- ja IT-vastaavan tehtävästä

ryhmässä: nyt hän työskentelee asiakkaiden

pienempään kuuden hengen pääkaupunki-

kanssa, kun aiemmin yhteistyökumppanit

seudulla toimivaan Actire-tilitoimistoon. Hän

olivat tavarantoimittajia ja palveluntuottajia.

on ollut yksi tilitoimiston osaomistajista perustamisesta lähtien.

– Nyt olen enemmän oman onneni seppä.

sien kehittäminen

oman työni tulos näkyy heti yrityksen tulok-

ja laskentatoimen

sessa, Hellman kuvailee.

tehtävät, kuten kir-

kentatoimen tehtävissä 14 vuoden ajan, heti Hankenista valmistumisen jälkeen. Uudessa

8.11

sisäisten proses-

Pääsen vaikuttamaan enemmän asioihin ja

Lival-konsernissa Hellman työskenteli las-

8

Hellmanin uusiin tehtäviin kuuluvat

janpito ja kannattavuuslaskelmat.

Vastuualueeksi herkut

Asiakkaiden viestiä viemään

Vihaisia lintuja metsästämään

Maija Mäki, 30, on nimitetty Suomen lähi-

Eira Heinämies, 29, aloitti loppukevääl-

Anssi Hakala, 40, on aloittanut Keksintö-

kauppa -yhtiössä valikoimapäälliköksi vas-

lä markkinointiviestintätoimisto Viestintä

säätiön liiketoiminnan kehittämispäällikkö-

tuualueenaan makeiset, snacksit, kuivat he-

Drumissa projektipäällikkönä. Aiemmin

nä. Hän siirtyi tehtävään Vaasan yliopisto-

delmät ja mehut.

hän on toiminut toimittajana, tiedotta-

jen ja korkeakoulujen innovaatioasiamiehen

Mäki on toiminut yrityksessä aiemminkin

jana ja Fonectan konserniviestinnässä,

paikalta.

valikoimapäällikkönä, ja nyt on vuorossa ai-

jossa hän vastasi verkkoviestinnästä ja

empaa suurempi vastuualue. Herkut tuovat

julkaisuista.

noin kymmenen prosenttia koko Lähikaupan liikevaihdosta.

Mäen tavoitteena on kehittää tuoteryhmiä, sillä hän uskoo, että herkkujen kulutusta on mahdollista vielä kasvattaa.

– Makeiset on suurin ja nopeimmin uudistuva tuoteryhmäkokonaisuus, jossa potentiaalia ja mahdollisuuksia on runsaasti. Kuivat

– Yrityspuolella asiakkaan roolissa työs-

Keksintösäätiö etsii, arvioi ja auttaa sekä yksityishenkilöiden että starttaavien yritysten keksintöjä kohti liiketoimintaa. Uudessa

kennelleenä minua kiinnosti siirtyä vies-

tehtävässään Hakala etsii liikeideoita ja ke-

tintätoimistomaailmaan ja oppia uutta

hittää niitä eteenpäin.

tällä näkökulman vaihdolla.

Nyt projektipäällikkönä hän vastaa eri

– Autan asiakasta löytämään tarvittavia resursseja sekä tarjoamalla Keksintösääti-

asiakkuuksista. Mielenkiintoisia projekte-

ön rahoitusta idean edelleen kehittämiseen.

ja on ollut työn ensi kuukausista lähtien.

Idean omistajalla on usein varsin tekninen

– Projektien luonne vaihtelee tieten-

tausta, joten tiimiin etsitään tarvittaessa lii-

hedelmät on taas nopeimmin kasvava ala-

kin paljon asiakkaasta riippuen. Lisäksi

ketoimintaosaamista, jotta idea kaupallistuu

tuoteryhmä, mikä johtuu aiempaa suurem-

yritysviestinnän ja markkinoinnin välinen

mahdollisimman tehokkaasti.

masta kiinnostuksesta terveellisiin naposte-

raja on häilyvä, joten mahdollisuuksia

luvaihtoehtoihin.

viestin välittämiselle riittää.

Haasteita makeiset ja mehut -tuoteryh-

Aiemmassa työssään Hakala keskittyi Vaasan yliopiston ideoiden kaupallistamiseen, joten nyt toimintakenttä on laajempi.

mälle tuo uusi soke-

– Nyt olen etsi-

rivero. Määrällises-

mässä Suomesta

ti kulutus vähenee,

uusia kasvuyrityk-

mutta kysyntää voi

siä ja ideoita, että

siirtyä kalliimpiin

saataisiin Suomeen

premium-tuotteisiin,

lisää näitä Angry

Mäki arvioi.

Birds -tyylisiä menestystarinoita.

työnantaja Ilmapiirikartoituksia on tehty työpaikoilla jo vuosikymmeniä, mutta moni pohtii mitä hyötyä niistä oikein on.

Tärkeintä onkin juuri se, että yrityksessä toimitaan tulosten saamisen jälkeen, muistuttaa Johtamistaidon opiston tutkimusjohtaja Pauli Juuti.

Millaista tietoa ilmapiirikartoituksella

tävät palautekeskustelut. Läpikäynnin avulla

Kartoituksesta kannattaa tehdä kattava ja

parhaimmillaan saadaan?

päästään puuttumaan mahdollisiin kipupistei-

monipuolinen. Tulosten jälkeen pitää seurata

Jos kartoitus toistetaan usein, nähdään ollaan-

siin tai vinoutuneisiin ihmissuhteisiin.

toimenpiteitä. Nykyään suositaan melko ly-

ko menossa myönteiseen suuntaan, ja missä

hyitä kyselyjä, kun ihmisillä on kiire ja netis-

kehitettävät kohdat ovat. Ilmi voi tulla esimer-

Miten kartoitus kannattaisi perustella

sä on nopea täyttää sellainen, mutta kysely

kiksi työpaikkakiusaamistapauksia.

henkilöstölle?

saisi olla suhteellisen pitkä, ettei se jää pin-

Kokonaisuudessaan kartoituksen avulla

Jos aiemmat kyselyt on toteutettu pinnallisesti

taraapaisuksi.

voidaan kehittää koko talon johtamista siihen

tai ne eivät ole onnistuneet, voivat ihmiset ko-

Palautteenantotilanteeseen pitää kiinnit-

suuntaan, että työntekijöiden työhön sitoutu-

kea ne turhina. Jotta kartoituksesta on hyötyä,

tää huomiota. Sen yhteydessä kerätään ideat,

minen kasvaa.

ilmitulleiden asioiden ei pidä antaa jäädä vain

minkälaisilla asioilla voidaan kehittää ilmitul-

kestopulmiksi, vaan niille pitää tehdä jotain.

leita puutteita.

Merkittäviä ovat mittauksen jälkeen käy-

9

länsimailla on pahimmillaan edessä alentuneen elintason, korkean työttömyyden ja yritysten heikkojen tulosten aikakausi.

10

8.11

Uusi Normaali

Kysy keneltä vain, talouden uusi normaalitilanne näyttää huonolta länsimaiden kannalta. Suomellakaan ei ole edessä helppoja vuosia, mutta silti meillä on mahdollisuus selviytyä voittajana.

Teksti Teppo Kuittinen Kuvat tommi tuomi

K

ehittyneiden maiden talous tuntuu nykyään olevan kriiseillä lastattu: Kreikan velkakriisi, Euroopan pankkikriisi, Yhdysvaltain paisuva velkataakka ja alijäämät..

Samalla olemme siirtyneet uusien käsitteiden kulta-aikaan. Yksi tällaisista on Amerikasta rantautunut New Normal eli Uusi Normaali.

Käsitteen esitteli maailman suurimman joukkolainarahaston Pimcon johtaja Bill Gross finanssikriisin jälkimainingeissa. Gross tiivistää Uuden Normaalin näin: edessä alentuneen elintason,

korkean työttömyyden, yritysten heikentyneiden tulosten, valtioiden aktiivisen talouspolitiikan ja heikkojen sijoitustuottojen aikakausi. Määritelmä koskee länsimaita.

– Pimcon näkemys on, että nyt on siirrytty ”return on capital” -tilanteesta ”return of capital”- aikaan, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen määrittelee.

– Tämä on hirveän iso muutos. Uudessa normaalissa eli matalan kasvun ja isojen riskien tilanteessa instituutiot miettivät, että missä pääoma pysyy turvassa – ei sitä missä pääomalle saa tuottoa, selventää Puttonen.



11

Uusia työpaikkoja syntyy uudessa yritystoiminnassa.

Riskirahoituksesta ei ehkä ole pulaa, vaan isompi haaste on löytää oikeat sijoituskohteet.

Erikoinen turvasatama

Tämä selittää muun muassa dollarin epäluonnollisen korkean arvostuksen. Perinteisestihän yksittäisen valuutan arvostustaso on kuvastanut markkinoiden luottamusta valuutta-alueen talouteen ja sen kehitykseen.

Viime aikoina Yhdysvallat on tehnyt kaiken mahdollisen, jolla talousteorioiden mukaan on valuutan arvoa laskeva vaikutus. On surutta painettu rahaa ja hoidettu valtiontaloutta miten sattuu.

– Jos tuolla pohjustuksella ei dollarin arvo heikkene, niin ei se heikkene sitten millään. Jatkuuko tämä ikuisesti, ehkä ei, mutta toistaiseksi on jatkunut, Yhdysvalloissa äskettäin asunut Puttonen pohtii.

Dollarin arvo on pysynyt vahvana, koska se on valuutoista ainut turvasatama Sveitsin frangin lisäksi. Sveitsi on nyt puuttunut frangikauppaan, mutta dollarikauppa käy yhä vapaasti. Mikään muu valuutta ei ole niin helposti ostettava ja myytävä eli likvidi kuin dollari.

Talouden asiantuntijoiden keskuudessa vallitsee vahva konsensus siitä, että länsimaissa tullaan kokemaan aivan samanlainen ”menetetty vuosikymmen” kuin Japanissa koettiin 1990-luvulla ja uudelleen 2000-luvulla. Edessä on velkojen takaisinmaksua ja matalaa talouskasvua.

Perinteinen talouden sykli on myös muuttunut. Enää ei eletä klassista seitsemän vuotta kasvua ja pari vuotta taantumaa -sykliä.

Nyt taantumat ja kriisit tulevat lyhyin aikavälein. Niin lyhyin, että työttömyys ei välttämättä ehdi laskea niiden välillä.

Länsimaissa onkin tarkkaan tutkittu Japanin tekemiä politiikkapäätöksiä – erityisesti Japanin virheitä. Nyt halutaan kuumeisesti selvittää, että kuinka länsimaissa menetettäisiin korkeintaan yksi vuosikymmen.

Tasetaantuman haaste

Tavallaan länsimaissa eletään siis samanlaista tasetaantumaa (balance sheet recession) kuin mikä Japanissa alkoi jo aiemmin. Taloustieteessä on pohdittu paljonkin sitä, miksi Japanin taantuma on kestänyt niin pitkään.

Teorian mukaan velan lyhentäminen kestää pitempään, jos väestö samaan aikaan ikääntyy vauhdilla. Tämä on loogista: Nuoret ja keski-ikäiset hankkivat varallisuutta eläkepäiviä varten. Usein varallisuutta hankitaan velalla, kuten asuntolainalla. Eläkkeellä tätä varallisuutta sitten myydään.

Maailmansotien jälkeiset suuret ikäluokathan aiheuttivat nuo12

8.11

rina ja keski-ikäisinä voimistunutta kysyntää eri varallisuusluokkiin. Kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, kysyntä laskee voimakkaasti.

Kysynnän laskeminen taas johtaa siihen, että eri varallisuusluokkien arvot laskevat. Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n selvityksen mukaan esimerkiksi huoltosuhteen kasvu yhdellä prosentilla laski asuntojen reaalihintoja 0,66 prosenttia vuosina 1970–2009.

Asuntojen hintojen halpenemisen odotetaan vain voimistuvan, mutta täyttä romahdusta povaa harva. BIS:n selvityksessä tosin huomautetaan, että jos eläkejärjestelmä ei pysty maksamaan odotetun suuruisia eläkkeitä tulevaisuudessa, eläkeläiset joutuvat myymään varallisuuttaan aggressiivisemmin, jolloin hinnat laskevat voimakkaammin.

Eläkejärjestelmän maksukykyä epäilee moni.

Epäilykset vain kasvavat, kun edessä on heikkojen sijoitustuottojen vuosikymmen, ja samaan aikaan eläkeläisten määrä kasvaa rajusti.

Vastikään aloittaneen varainhoitoyhtiö Navi Groupin hallituksen puheenjohtajan Janne Saarikon mukaan varallisuuden merkitys tulee kasvamaan yhteiskunnassamme. Saarikko muistuttaa, että Suomeen on jo kertynyt kohtuullinen määrä varallisuutta.

– Suomi ei ole enää köyhä maa, Saarikko korostaa.

Tiukka budjettikuri

Säästäminen ja varallisuuden kerryttäminen voivat kuitenkin olla ainoita keinoja taata eläkepäivilleen haluttu elintaso, jos eläkejärjestelmä ei pysty tulevaisuudessa sitä tarjoamaan.

– Säästäminen on vain pakko, kun yhteiskunta ei pidä meistä huolta sitten 30–40 vuoden kuluttua samalla tapaa kuin tämän hetken eläkeläisistä huolta pidetään. Kannattaa miettiä, että onko se säästäminen kivuliaampaa nyt vai sitten kun mahdollisesti henkilökohtainen talous on vaikeuksissa tai kun on eläkkeellä, arvioi Saarikko.

Muihin länsimaihin verrattuna meillä on helpompi tilanne, sillä meillä muita vähemmän valtionvelkaa. Velan osuus bruttokansantuotteesta on noin 44 prosenttia, kun usealla maalla mennään jo yli 100 prosentin.

Mutta toisaalta Suomessa väestön ikääntyminen on isompi on-

gelma kuin monessa muussa länsimaassa. Meillähän väestö ikääntyy poikkeuksellisen nopeassa tahdissa.

Finanssikonserni Tapiolan pääekonomisti Jari Järvinen muistuttaa, että jo nyt Suomen pitäisi pystyä tekemään ylijäämäisiä budjetteja. Lisävelkaa ei voida ottaa, koska huoltosuhde heikkenee niin rajua tahtia.

– 44 prosenttia velkaa bruttokansantuotteesta on jo semmoinen määrä, että se on jo vähän liian paljon, arvioi Järvinen.

– Tämä on se hetki kun pitäisi ajaa ylijäämäisillä budjetilla. On helppoa ajatella, että se ei ole tämän päivän ja tämän vaalikauden asia. Mutta kyseessä on juuri tämän vaalikauden asia joka tapauksessa, korostaa Järvinen.

Tulevaisuus näyttää siis monelta kantilta huonolta. Mutta mitä Suomi voi tehdä? Taloutemme on kuitenkin pieni, viennistä elävä avomarkkinatalous. Tällöin kilpailukyky suhteessa muihin maailman viejämaihin on tärkein tekijä.

Kilpailukyvyn aakkoset

Valuutan arvo on tietysti ensimmäinen asia. Eurojärjestelmään kuuluvana emme voi suoraan vaikuttaa valuuttamme arvoon.

Käytännössä meille on eurosta hyötyä ja haittaa. Saksa on suuri markkina Suomelle, ja yhteinen valuutta poistaa välistä valuuttariskit.

Euro ja dollari ovat vastinpari. Molemmat eivät voi laskea yhtä aikaa. Atlantin molemmin puolin toivotaan oman valuutan arvon laskua.

– Menossa on rumuuskilpailu. Molemmilla menee pirun huonosti. Kultaan nähden dollari ja euro ovat devalvoituneet, Puttonen toteaa.

Samalla kannattaa muistaa, että Kiinan valuutta juan on linkitetty keinotekoisesti dollariin. Kiinan valtio pitää juania alhaalla säilyttääkseen vientiteollisuutensa kilpailukyvyn.

Juanin arvonnousu suhteessa dollariin toisi myös tappioita kiinalaisten amerikkalaisilta ostamista velkakirjoista. Kiinahan on

 13

lainannut huikeat biljoona dollaria USA:lle. Juanin kymmenen prosentin arvonnousu toisi 100 miljardin tappiot.

– Suurempi motivaatio juanin pitämisessä aliarvostettuna on kuitenkin tehottoman vientiteollisuuden tukeminen, Puttonen painottaa.

Kiinasta tulee parissa vuosikymmenessä maailman suurin kansantalous, ja silloin juanin arvo on varmasti noussut. Mutta nousu tulee todennäköisesti olemaan hyvin verkkaista. Näin ollen euron arvon nousu nostaa Suomen vientituotteiden hintoja Kiinassa.

Venäjän ruplan taas on suorassa yhteydessä öljyn hintaan. Öljy on hiipuva luonnonvara ja sen hinnan uskotaan keskimäärin pysyvän korkealla. Tällöin ruplan arvo keskimäärin pitäisi pysyä kohtuullisena, ja Suomessa valmistettujen tuotteiden hinnat säilyisivät kilpailukykyisinä Venäjällä.

Suomi voi vaikuttaa palkkatasoonsa ihan niin kuin Kreikka.

Suomessakin on kritisoitu Välimeren euromaiden kulutusjuhlia ja siitä syntynyttä valtionlainakriisiä.

– Suomen olisi syytä katsoa peiliin. Ei me olla itsekään mikään mallioppilas. Olemme eläneet tietyssä mielessä samalla tavoin yli varojemme, professori Puttonen muistuttaa.

Puttonen tarkoittaa palkkakehitystä Suomessa verrattuna muihin euromaihin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana palkat ovat kasvaneet Suomessa yli kaksi kertaa nopeammin kuin Saksassa ja jopa enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Yhdysvalloissa keskimääräiset reaaliansiot ovat polkeneet paikoillaan vuosikaudet.

Puttonen kyseenalaistaa ammattiyhdistysliikkeen vaatimien palkankorotusten solidaarisuuden.

– Firmat eivät ala kärvistelemään, jos palkat nousevat. Ne lomauttavat porukkaa tai sitten tulevat toimeen vähemmillä ihmisillä. Onko tärkeämpää, että kaikilla on jotain töitä, vai että niillä, jotka ovat töissä, menee tosi hyvin?

Riskiottoa Israelin malliin

Uusia työpaikkoja syntyy uudessa yritystoiminnassa. Uudet yritykset taas tarvitsevat rahoitusta, mitä on juuri nyt vaikea saada.

Valtionkin pitäisi rahoittajana hyväksyä enemmän tappioita.

Silloin useampi liikeidea saisi rahoitusta ja onnistumisista hyöytyisi koko kansantalous.

14

8.11

Valtiota onkin vaadittu monelta taholta osallistumaan riskirahoitukseen entistä aktiivisemmin.

Navi Groupin Janne Saarikko ehdottaa radikaalina toimenpiteenä, että valtio ottaisi viisi tai jopa kymmenen miljardia euroa lainaa, ja ohjaisi potin riskirahoitukseen.

– Tällaisia mahdollisuuksia on äärimmäisen harvoin, että rahaa saa noin pitkäksi aikaa noin alhaisella korolla. Kovin paljon onnistumisia prosentuaalisesti siinä kentässä ei tarvittaisi, että valtio tienaisi nykyistä valtionlainojensa korkotasoa suuremman tuoton, Saarikko toteaa.

Puttonen on tässä asiassa päinvastaisella linjalla.

– Rahan puute ei ole ongelma. Meillä on miljarditolkulla ylimääräistä rahaa, jolle ei vain ole löydetty sijoituskohdetta, painottaa Puttonen.

Puttonen pitää ongelmana valtion roolia riskirahoituksessa. Valtion ei pitäisi toimia lainkaan toimijana riskirahoitusmarkkinoilla, koska silloin markkinat häiriintyvät. Puttonen vaatiikin, että valtio jättää riskirahoituksen kokonaan yksityisille tahoille.

– Valtion pitäisi toimia taustalla Israelin-mallin mukaisesti, Puttonen toteaa.

Israelissa käytetään niin sanottua epäsymmetristä riskirahoitusmallia. Siinä valtio ja yksityiset rahoittajat osallistuvat yhdessä riskirahoitukseen. Valtio on kuitenkin mukana vain tappioiden takaajana. Jos sijoituskohde menee nurin, valtio ottaa tappiot vastattavakseen. Jos yrityksestä tulee menestys, yksityiset sijoittajat saavat voitot ja valtio ottaa lähinnä vain omansa pois.

– Israelissa pääomamarkkinat lähtivät tällä tavoin liikkeelle. Jos Suomeen halutaan ulkomaista rahaa, niin millä muulla sitä saataisiin, kuin että tehdään maasta ehdoiltaan houkuttelevampi kuin muu maailma, Puttonen muistuttaa.

Asuntojen hintataso korkealla

Kun taloudessa ryskyy, joutuu varallisuus koetukselle. Asiantuntijat pitävät asuntoja etenkin pääkaupunkiseudulla jo yliarvostettuina.

N

iin Tapiolan Jari Järvinen, Navi Groupin Janne Saarikko kuin Aalto-yliopisto kauppakorkean Vesa Puttonen kauhistelevat meikäläisten asuntojen hintoja. Erityisesti pääkaupun-

kiseudulla asunnot vaikuttavat kolmikon mielestä yliarvostetuilta.

– Minun on vaikea ymmärtää niitä syitä, miksi vastaava asunto olisi Helsingissä selkeästi kalliimpi kuin Berliinissä, Saarikko sivaltaa.

– En usko sellaisiin suuriin viisauksiin, että osakemarkkinasijoittaminen on aina voitollista hyvin pitkällä aikajänteellä ja että asuntosijoittaminen olisi voitollista aina pitkällä aikavälillä, hän jatkaa.

Saarikko suositteleekin suomalaisia kohtuullisuuteen riskinotossa.

– Asuntojen korkeat hinnat ymmärtää Tokiossa tai New Yorkissa, jossa puistot ovat pieniä saarekkeita asutuksen keskellä. Täällä asutus on pieninä saarekkeina metsän keskellä.

Pääekonomisti Jari Järvinen muistuttaa, että asuntomarkkina on voimakkaasti eriytynyt pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä.

– Muu Suomi menee suurin piirtein ansiotulo- ja inflaatiokehityksen mukaan. Erkaantuminen pääkaupunkiseudulla on ollut aika huima edellisen kriisin jälkeen, arvioi Järvinen.

Kupla tai ei Järvinen muistuttaa toisaalta, että pääkaupunkiseudun hintoja nostavat hyvät rakenteelliset syyt, kuten muuttoliike ja kaavoituksen puutteet.

– Onko meillä kupla? Sanoisin, että tietyillä alueilla hinnat ovat kestämättömällä tasolla, mutta ei ehkä keskimäärin. Mutta keskiarvo on se, joka aina peittää aika paljon.

Vesa Puttonen kertoo olleensa jo useamman vuoden väärässä,

Asennemuutosta odottaessa

kun aikoinaan ennusti asuntojen hintojen olevan liian korkealla ta-

– Israelissa valtio on tehnyt itsensä jo tarpeettomaksi. Kaikki tietävät maan pääomamarkkinat, siellä on synergioita ja kontakteja. Israelissa mäkilähtö on onnistunut, meidän tulisi yrittää samaa, jatkaa Puttonen.

Israelin-malli vaatisi isoa asennemuutosta Suomen valtiolta.

Tällä hetkellä Suomea kritisoidaan siitä, että valtion riskirahoitus ei ole aitoa riskirahoitusta, koska tappiot ovat niin pienet. Kriitikoiden mielestä valtion pitäisi hyväksyä enemmän tappioita, koska näin entistä useampi liikeidea saisi rahoitusta ja onnistuneet liikeideat hyödyttäisivät koko kansantaloutta.

Puttosen mukaan valtion riskirahoituksen tappioiden vähäisyys on ohjausongelma. Ministeriö vaatii valtiollisilta rahoittajilta tulosta, jolloin rahoittajat karttavat liikaa riskiä.

– Jos minä olisin johtajana Suomen Teollisuussijoituksessa ja olisi määrätty, että pitää tehdä positiivista tuottoa, niin totta kai minä yrittäisin kaksin käsin sitä tehdä.

solla. Tuosta tasosta on nimittäin noustu vain entistä korkeammalle.

– Jos suomalaiset päättävät allokoida kaiken varallisuutensa asuntoihin, niin sitten ne hinnat nousevat – on se järkevää tai ei. Me suomalaiset tykätään ostaa niitä asuntoja, sanoo Puttonen.

– Suomalaiset käyttävät käsittämättömän suuren osan käytettävissä olevasta lainanottokapasiteetistaan asuntolainoihin. Mutta jos me ollaan sellainen kansa, että halutaan pitää raha asunnoissa, niin sitten me ollaan.

Saarikko kysyy, että mitä tapahtuu normaalitilanteessa, jossa inflaatio on 3–4 prosentin luokkaa ja reaalikorko 2–3 prosentin luokkaa. Käytännössä asuntolainojen nimelliskorot olisivat siis viidessä prosentissa tai yli.

– Tällainen tilanne voi aiheuttaa monille ongelmia. Jos joidenkin on pakko alkaa realisoimaan omaisuuttaan, niin se vaikuttaa suoraan hintoihin, muistuttaa Saarikko.

15

/// svenska sidan

Lotta Backlund

Osunda investeringar

H

östen kommer och dagarna mörknar. Vi finnar tenderar då glida in i någon slags mental midvinternatt och måste inhandla D-vitaminpreparat, ljusterapilampor och södernresor för att klara av de kommande månaderna. Men det finns faktiskt massor med fördelar med vintern! Den största: jättefå bröllop.

Jag har alltid tyckt att det varit något av ett vansinne att tvinga alla sina bekanta ge upp sina sommarveckoslut för att sitta på fest efter fest där maten är ungefär lika, talen är ungefär lika, programmet är ungefär lika och brudens pappa alltid är nästan identisk med brudens pappa från det föregående bröllopet.

Buffébordet kallnar för morbror Anders ska JUST NU berätta åttahundra anekdoter från sommarsemestrarna i Pellinge, du är tvungen att försöka smalltalka med bordssällskapet som består av typ brudgummens gamla scoutkompisar som du inte har något gemensamt med, och till på köpet måste du låtsas som om du inte vill ta livet av brudfrämman när hon väljer just dig för att vara en av tävlarna i den där dumma skarfleken.

Men det hela kulminerades för mig en dryg vecka sedan. Jag hörde en

diskussion med ordet ”bröllopslån”. Alldeles riktigt: paret hade tagit lån för att ordna bröllop. Alltså lån. För att ordna bröllop. Jag har aldrig hört något dummare i hela mitt liv.

Ett bröllops budget i USA går på i snitt 22 000 dollar. Enligt en undersökning är medelpriset på ett finskt bröllop ca 8000 euro, men om man lite läser internetdiskussioner, så märker man fort att det inte lönar sig att ens glutta mot en bröllopstidning om inte du är färdig att hosta upp minst 13 000 euro.

Så vet ni vad, tjejer? Nu får det fan räcka med det här bröllopseländet. Mycket kan vi skylla på killarna eller det patriarkaliska samhället: löneojämlikheten, glastaket, Lehman Brothers osv. men det här makalösa bröllopsfängelset är det nog bara vi tjejer som byggt upp.

Och vad är egentligen orsaken till att bröllop helt tappat rim och reson, och att dess ordnande nuförtiden kräver så mycket tid att bruden typ tar ut alterneringsledighet? Att tjejer vill ha sin dag som prinsessa. För EN DAGS SKULL är folk färdiga att pissa bort en summa pengar som man kunde amortera bort en tiondel av sitt bostadslån med. FÖR EN DAG. Det är förmodligen billigare att blir riktig prinsessa.

Mitt råd: Ta ditt lån på 13 000 euro, men istället för att ordna en fest med ljum skumppa och torr kyckling kiev så ska du investera pengarna, ens på räntefonder. Om ni ännu är tillsammans om 10 år så ska ni ordna en ordentlig fest, där alla har roligt och spriten inte tar slut.

Lotta Backlund är stå upp -komiker, kolumnist och en allmänt tjusig dam. Inte nödvändigtvis i den ordningen.

16

8.11

Opinnot ja alku-ura

Töihin ulkomaille Kansainvälistä uraa kannattaa ryhtyä rakentamaan jo nuorena, sanoo Kazakstanissa työskentelevä Juho Hyvärinen.

Teksti Johanna Mitjonen Kuvitus hannele törrö

17

M

aailmassa on kolkkia, joiden talous on vasta kehittymässä ja joissa ekonomi saa kokeilla kaikkia liikkeenjohdon taitojaan. Tämän tietää Juho Hyvärinen, 31, joka lähti ulkomaille töihin vuosi sitten.

Hyvärinen ei ollut kiinnostunut bisneselämältään valmiista Euroopasta, vaan hän halusi nähdä kuinka liiketoiminta pistetään pystyyn uudessa maassa. Hän oli tehnyt tupakkabisneksessä markkinointitöitä viitisen vuotta, joten näkemystä alasta oli karttunut ennen ulkomaille suuntaamista.

Hyvärisen työnantajalla Imperial Tobaccolla oli paikkoja auki eksoottisissa KeskiAasian maissa: Mongoliassa, Kirgisiassa ja Kazakstanissa. Uudeksi suunnaksi valikoitui arojen ja vuorien maa, Kazakstan.

– Valitsin sen kohteeksi, koska se on iso ja sen markkinoissa on potentiaalia, Hyvärinen kuvailee.

Ja haastetta maassa riittää. Businessweeklehti valitsi Hyvärisen kotikaupungin Kazakstanin Almatyn toissa vuonna maailman hankalimmaksi expat-kohteeksi. Mutta Hyväristä ei hirvitä.

– Halusin elämyksiä, kokemuksia ja uusia haasteita. Kehittyvät markkinat kiinnostivat minua, koska näin voin jättää kädenjälkeni siihen mitä ole tekemässä, hän sanoo.

Hyvärinen aloitti vuosi sitten markkinointijohtajana Almatyssa. Kaupunki on maan liike-elämän keskus. Juuri nyt Almatyyn nousee nopealla vauhdilla lasiseinäisiä tornitaloja, ja yökerhoissa drinkit maksavat maltaita. Erot tienesteissä ovat valtaisat: suurin osa kansasta elää noin 500 USA:n dollarin keskipalkalla, mutta maan rikkaat ovat todella rikkaita, esimerkiksi öljymiljonäärejä.

Opinnoista vankka pohja

Ulkomaat ja kehittyvät markkinat kiinnostivat Hyväristä jo opiskeluaikoina. Hän opiskeli Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kansainvälistä markkinointia, laskentatoimea ja Venäjän kauppaa.

18

8.11

Venäjän taitokin karttui vaihtovuoden aikana, jolloin hän opiskeli Pietarin yliopistossa. Kazakstanissa venäjän taito on palautunut melko nopeasti, pakostakin.

Päivittäinen kommunikointi työpaikalla, kaupassa, viranomaisten ja vaikka vuokraisännän kanssa ei ole mahdollista ellei puhu venäjää.

– Töissä käytän sekä venäjää että englantia, mutta ilman perusvenäjän osaamista työnteko olisi erittäin haasteellista.

Ensimmäinen vuosi Kazakstanissa on kulunut asioiden aloittamisessa. Hyvärisen tullessa työntekijöitä oli vain muutama, joten hän on palkannut tiimin ympärilleen.

Oikeastaan hänen piti aloittaa kaikki alusta: luoda liiketoimintamalli, jakelusopimukset ja suhdeverkostot. Hyvärisen mielestä tyhjältä pöydältä aloittaminen on ollut innostavaa.

– Tällaista tilannetta ei kypsillä markkinoilla ole. Täällä tapahtuu koko ajan uutta, myynti ja markkinaosuus kehittyvät koko ajan.

Kulttuurieroista päänvaivaa

Samalla työn alla on ollut tutustuminen maan kulttuuriin, markkinoihin ja viranomaisten tapoihin. Kazakstanilaisen ja suo-

malaisen yritysmaailman toimintakulttuuri eroavat esimerkiksi yksityiskohtien arvostamisessa.

– Taustatöitä ei ole tehty sillä tarkkuudella, mihin on itse tottunut. Budjetit on tehty sinne päin. Välillä joutuu puuttumaan suomalaiselle päivänselviin asioihin, Hyvärinen kertoo.

Myös keskustelukulttuuri eroaa, keskustelu yritysmaailmassa on muodollista.

– Auktoriteettien ja hierarkiassa ylempänä olevien kunnioittaminen tuntuu suomalaisena välillä jopa koomiselta. Esimerkiksi palavereissa hierarkiassa alempana oleva ei kerro mielipiteitään tai aloita keskustelua, eikä illallisilla ei sovi aloittaa ruokailua tai kohottaa maljaa ilman, että hierarkiassa ylempänä oleva tekee aloitteen.

– Jokaiseen päivään voi sanoa liittyvän yllätyksiä.

Usein haasteena on maan hidas byrokratia ja paikallinen lainsäädäntö. Pitää hyväksyä, että asiat vievät aikaa. Kaikkien leimojen pitää olla kunnossa.

– Jos papereissa on allekirjoitus väärässä paikassa, päivämäärä on väärä tai papereissa on kirjoitusvirhe, kaikki alkaa alusta, kuvailee Hyvärinen.

Näin löydät harjoittelupaikan ulkomailta

T

yöelämää ulkomailla voi kokeilla jo opiskeluaikoina. Ulkomaan harjoittelupaikkoja löytyy monien eri alojen osaajille ja erilaisilla profiileilla.

Haasteita tuo se, että tieto harjoittelupaikoista pitää kaivaa esiin itse. Etsiminen

kannattaa aloittaa oman yliopiston urapalveluista, sillä heillä saattaa olla tietoja kansainvälisistä paikoista ja siitä, miten niita voi hakea.

Valinnan voi tehdä sen välillä haluaako vain kokeilla jotakin uutta vai saada upean CVmerkinnän, joka auttaa uralla eteenpäin. Esimerkiksi rahoituksen lukija voi miettiä kumpi kuulostaa mielenkiintoisemmalta: pätkä Tunisiassa African Deveploment Bank Groupissa vai tiukkatahtinen kesä Madridissa kansainvälisessä konsulttiyhtiössä.

Kansainvälistä liikkuvuutta edistävän CIMOn sivuilta löytyvät harjoittelupaikat, esimerkiksi IAESTE-harjoittelut, sopivat etenkin opintojen alkupäässä oleville opiskelijoille.

Myös AIESEC-järjestö välittää kyltereille sopivia harjoittelupaikkoja. Näiden ohjelmien tärkeintä antia on kokemuksen saaminen toisesta kulttuurista, ei palkka.

Jo valmistumassa olevien kannattaa taas tutkia kansainvälisten yritysten trainee-ohjelmia. Yritykset hakevat traineita pitkin vuotta, mutta eniten paikkoja on avoinna kesäisin.

Uutta koko ajan

Arvokas kokemus

Hyvärinen neuvoo kehittyvään maahan lähtevää pitämään mielessä, etteivät asiat suju samalla tavalla kuin länsimaissa.

Vaikka Kazakstanissa ei enää asuta jurtissa, on infrastruktuuri kehittymätön Suomeen verrattuna. Ulkoministeriön tiedote maasta kertoo, että maassa ”kännykät toimivat ainakin pääkaupungin Astanan ja suurimman kaupungin Almatyn lähettyvillä”.

Jokapäiväisiin papereihin tarvitaan paljon leimoja, eikä miliisin kanssa asiointi ole koskaan mutkatonta.

– Oma sietokyky ja pitkäjänteisyys ovat kehittyneet täällä, Hyvärinen summaa kokemaansa.

Hyvärinen viihtyy sekä töissä että vapaaaikana kohdemaassaan. Hän kehuu kulttuuria mielenkiintoiseksi ja ihmisiä ystävällisiksi. Pitää kuitenkin muistaa, ettei kaikesta voi keskustella vapaasti.

– Vaikka poliittisesti tilanne onkin vakaa, ei politiikasta eikä ihmisoikeuksista kannata kauheasti ruveta kyselemään. Hallinnon kontrolli kyseisten asioiden suhteen on edelleen melko tarkkaa.

Hyvärinen on tyytyväinen päätökseensä lähteä.

– En olisi saanut vastaavaa positiota kehittyneillä markkinoilla. Se, että on joskus ollut ummikkona umpioudossa maassa kasvattaa, hän korostaa.

Ulkomailla joutuu elämään melkoisen paineen alla, kun kaikki asiat ovat uusia ja kaikki asiat pitää järjestää itse. Haasteet ja niiden voittaminen ovat tietysti palkitsevia.

– Vastaavaa kokemusta työelämässä – tai elämässä ylipäätänsä – ei saa muualta.

Hyvärisen mielestä maailmalle kannattaa lähteä töihin nimenomaan nuorena.

– Sitä kautta tietää onko kansainvälinen ura oma juttu ja viihtyykö maailmalla.

Kazakstanissa Hyvärinen viettää vielä kaksi vuotta. Mutta senkään jälkeen Suomi ei vielä kutsu. Hänestä olisi mielenkiintoista nähdä taas jokin uusi maa.

– Miksei Länsi-Euroopastakin, mutta minua kiinnostavat myös muut Keski-Aasian maat ja Itä-Eurooppa, Venäjä ja Ukraina etenkin, hän pohtii.

”en olisi saanut vastaavaa positiota kehittyneillä markkinoilla.”

19

Kansainväliset osaajat

Vientitäkyjä siellä täällä

20

8.11

Kouran kylästä Seinäjoelta löytyy perinteikäs potkukelkkatehdas, joka taitaa myös potkulaudat ja rollaattorit. Vaikka potkukelkka vaatii talviolosuhteet, ovat ESLAn kelkat käyneet kaupaksi Espanjassakin.

Teksti Jussi Mustikkamaa Kuvat katja lösönen

E

.S. Lahtinen -yhtiö on menestyvä yritys. ESLA:n potkukelkka on ollut Suomessa markkinajohtaja 1970-luvulta lähtien, ja ESLA-potkukelkkoja on valmistettu yli miljoona kappaletta.

Toimitusjohtaja Raimo Lahtinen luotsaa Kouran kylässä yhteisöä, jossa on erityisen lämmin ja hyvä henki. Yrityksen historia alkoi viime vuosisadan alkupuoliskolla, kun Raimon pappa Erkki Samuel Lahtinen teki 31.10.1928 jälleenmyyntisopimuksen amerikkalaisista moottoripyöristä.

– Paappa teki edustussopimuksen Indianmoottoripyöristä, siitä sopimuksesta katsottiin, että firma perustettiin, Raimo Lahtinen muistelee.

Lahtisen pihapiiriin rakennettiin korjaamo, joka on edelleen hyvässä kunnossa. Rakennuksessa myytiin moottoripyöriä ja myöhemmin Tunturi-mopoja sekä korjattiin autoja. Vuonna 1933 Kourassa aloitettiin sarjatuotantona potkukelkkojen valmistaminen.

– Idea oli varmaan siinä, että myytiin moottoripyöriä ja vaihdossa tulleista hajotettiin moottori ja niillä pyöritettiin tuotantokoneita, joilla potkukelkkoja tehtiin.

Malli Henry Fordilta

Indian-moottoripyörien kauppaa kesti vain viisi vuotta, joiden aikana pyöriä kävi kaupaksi kymmenkunta. Erkki Samuel Lahtinen teki elantonsa kiertävänä metallialan asiantuntijana ja sahalaitosten konekorjaajana ympäri kotimaata.

– Paappa kulki Aavasaksaa myöden korjaa-



ESLA E.S.Lahtinen Oy

Perustettu vuonna 1928 Kotipaikka Seinäjoki Liikevaihto 3,5 miljoonaa euroa Viennin osuus liikevaihdosta noin 15 prosenttia Tärkeimmät vientialueet Ruotsi, Norja, Kanada, Venäjä, USA, Hollanti, Viro, Saksa Henkilöstö 43 henkeä

21

massa sahan raameja. Hän oli erikoistunut metallurgiaan. Samppa tuijotti päivän konetta, otti sitten hitsauspillin käteen ja lämmitteli tietyt osat, ja raamit oikenivat.

Hän oli itse oppinut metallurgi, ymmärsi miten rauta käyttäytyy, Raimo muistelee.

Vuonna 1933 E.S. Lahtinen aloitti potkukelkkojen valmistamisen liukuhihnalla sarjatyönä. Mallin Samppa Lahtinen oli nähnyt sanomalehdestä, jossa oli artikkeli ja kuva Henry Fordin tehtaalta Yhdysvalloista.

– Korjaamon yläkerrassa kelkka meni pöytää pitkin ja yksi ihminen pani aina yhden osan kiinni, ja työnsi kelkan eteenpäin. Siitä alkoi potkukelkkojen sarjamainen valmistus.

Vitsistä uusi läpimurto

Perinteinen potkukelkka oli pitkään E.S. Lahtinen -yhtiön päätuote. Vuonna 1980 potkukelkka sai alleen lisävarusteena pyörät ja syntyi rullakelkka. Tuote valmistui messuille mentäessä puolittain vitsinä, joka sai kuitenkin valtaisan suosion ja palkinnon messujen innovaatiotuotteena. Rullakelkasta syntyi liikeidea liikuntavälineistä, jotka toimivat potkuvoimalla.

– Rullakelkkoja käytetään siellä, missä on ollut potkukelkkoja.

Raimo Lahtinen arvioi, että vanhusten omatoiminen liikkuminen on Suomessa osattu ottaa huomioon. Jatkossa tämä on yhä tärkeämpää, koska laitospaikat eivät riitä kaikille.

ESLA:n pyöräkelkalla, nykyisellä päätuotteella potkupyörällä ja vaikka kävelypyörällä ikäänty22

8.11

vien ihmisten omatoiminen liikkuminen on helppoa.

– Tämä voisi olla Suomelle vientituote, vanhustenhoidon osaamisen hanke, toimitusjohtaja visioi.

Lahtinen muistuttaa, että nelipyöräiselle potkupyörälle ei ole mitään ikärajaa, vaan se on todella näppärä liikkumisväline kaiken ikäisille, niin nuorille kuin vanhemmille. Kaksipyöräinen potkulauta on taas erittäin hauska liikuntaväline nuorille ja nuorenmielisille.

jällä ja Kanadassa varmasti päästään suurempiin määriin, Soukka uskoo.

Tuotteet markkinoivat myös itse itseään, ja moni ulkomaalainenkin tutustuu potkukelkkoihin ja potkupyöriin Suomessa.

Potkukelkat vaativat talviset olosuhteet ja ESLA:n kelkkaa on saatu menemään jopa Espanjaan poikkeuksellisten sääolosuhteiden vuoksi.

– On hieno saada positiivista palautetta uusilta potkukelkan käyttäjiltä vaikkapa Kanadasta, Raija Soukka sanoo.

Jopa Espanjaan asti

Joka säälle oma peli

ESLA:n markkinointipäällikkö Raija Soukka kertoo, että yritys tekee koko ajan töitä viennin eteen. Valtavia rahallisia panostuksia ulkomaille ei silti ole. Vakiintuneet maahantuojat ovat Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Venäjällä, Hollannissa ja Kanadassa.

– Täkyjä on siellä täällä. Alan messuille olemme osallistuneet ja esimerkiksi Kanadaan on ollut vientiyhteistyöprojekti. Venä-

Raija Soukka ja Raimo Lahtinen käyttävät joka arkipäivä oman tehtaan tuotteita.

Konttorin ja tuotantotehtaan välistä matkaa nimitetään tehtaalla leikkisästi omaksi testiradaksi.

– Ruokatunnilla mennään melkein kilometri, Raimo kertoo.

– Kesällä potkulaudalla, syksyt ja keväät potkupyörällä ja talvet potkukelkalla, Raija lisää.

Oma käyttö on tärkeää tuotekehittelyssä. Raija Soukka ottaa potkulaudan mukaan myös myyntimatkoille, joilla hän voi tehdä paikallisen iltalenkin kaupungilla potkulaudalla.

– Paljon mukavampi sillä on mennä kuin kävellen.

Raija Soukka kertoo juuri saaneensa upeita kuvia Pietarista, jossa eräs nainen on innostunut potkulautailusta.

– Ei tiedä, millainen buumi siellä syntyy, Raija naurahtaa.

ESLA:n potkulautoja löytyy myös New Yorkin keskuspuistosta, jossa

Kourasta lähtöisin olevat potkulaudat ovat käytössä potkulaudoilla liikkuvan ryhmän menopeleinä. Potkupyöriä on mennyt Australiaan ja Uuteen-Seelantiin saakka.

Ekonomin painajainen

Kymmenen viime vuotta yritys on panostanut metallialan alihankintaan, joka on yrityksen liiketoiminnan toinen puoli. Toinen puoli on liikuntavälineissä.

Raimo Lahtisen mukaan potkukelkan valmistus kannattavasti on vaikeaa, koska sesonki on lyhyt ja ennalta arvaamaton. Ainoa keino pärjätä on pitää suuria varastoja. Tästä seuraa helposti huono pääoman tuotto.

Potkukelkan valmistus onkin oikea konsulttien ja ekonomien painajainen.

– Potkukelkka on tullut historian mukana. Se on tuote, josta meidät tunnetaan.

Siitä on etua myös alihankintatoiminnassa.

On helppo aloittaa keskustelu uuden asiakkaan kanssa, joka tuntee ESLA-tuotteita.

Omien tuotteiden lisäksi yritys on sopimusvalmistaja ja tekee puristimilla ohutlevyosia yli sadalle muulle yritykselle. Alumiiniosien valmistaminen ja alumiiniprofiilien jatkojalostaminen on ESLA:n erikoisosaamista.

E.S. Lahtinen työllistää yli neljäkymmentä henkeä. Monet työntekijät asuvat tehtaan lähellä Kouran kylässä Seinäjoella. Työntekijät kiertävät eri työtehtävissä ja työpisteissä. Syksystä jouluun saakka tehtaalla on potkukelkkojen kokoonpanon aika.

– Siinä on viidestä kuuteen ihmistä koko ajan, Raimo Lahtinen kertoo.

Toiveissa lumitalvi

Potkukelkkojen tilausten suhteen aikainen

E.S. Lahtinen Oy työllistää yli neljäkymmentä henkeä. Monet työntekijät asuvat tehtaan lähellä Kouran kylässä Seinäjoella.

Raija Soukka ja Raimo Lahtinen käyttävät joka arkipäivä oman tehtaan tuotteita. Konttorin ja tuotantotehtaan välistä matkaa nimitetään tehtaalla leikkisästi omaksi testiradaksi.

talvi on aina toivottu. Ennakkomyynti alkaa jo edellisenä keväänä.

– Jos on hyvä talvi, niin se näkyy meillä seuraavana talvena, Raija Soukka sanoo.

Vuonna 2011 Suomessa on takana kaksi lumitalvea, joten tänä vuonna oli hyvä ennakkomyynti. Tosin tänäkin vuonna toiveena on hyvä talvi eli lunta ja pakkasta odotetaan.

Potkukelkat ja muut ESLA:n liikuntaväli-

neet ovat ekologisia kulkuvälineitä. Ja mikä parasta, niin niiden hiilijalanjälki on pieni.

– Tuote kestää 30 vuotta, jonka jälkeen puuosat voi polttaa ja metallin kierrättää, Raimo Lahtinen kehuu potkukelkkaa.

– Meidän tuotteilla voi pitää yllä kuntoa ja hyvinvointia, koska tämä on omatoimista liikkumista. Nämä ovat liikuntavälineitä, jotka sopivat kaikille ja kaiken ikäisille, Raija Soukka sanoo.

23

/// liiketoimintaosaaminen

Rekrytoinnissa on hyvä panostaa kokonaisuuden ajatteluun. Jos joukkue tarvitsee jääkiekkoilijan, ei kannata palkata huippulahjakasta sählynpelaajaa.

Teksti Satu Rämö Kuvat tommi tuomi

24

8.11

Kohti

R

parasta joukkuetta

ekrytointi ei ole ilmaista puuhaa. Hyvää headhunteria eli kykyjenetsijää harvoin saa halvalla.

Ja vaikka mukana ei olisikaan ulkopuolista konsulttia, uuden työntekijän etsimiseen ja perehdyttämiseen kuluu aikaa.

Uuden ihmisen palkkaamista ei kannata hoitaa vasemmalla kädellä. Virherekrytoinnin kustannuksena pidetään keskimäärin kuuden kuukauden palkkaa. Yritykselle se tarkoittaa vähintään noin 50 000 euron laskua. Aika kallista.

Mutta kuinka virherekrytoinneilta voi välttyä?

– Ajattelemalla laajemmin kuin vain henkilön X palkkaamista tehtävään X, HRM Partnersin perustaja ja partneri Staffan Kurtén sanoo.

HRM Partners on uudelleensijoittumiseen ja urakehityskonsultointiin erikoistunut yritys. Kurténilla on pitkä kokemus henkilöstöä koskevien muutosprosessien suunnittelusta, esimiesvalmennuksista ja uudelleensijoittumisohjauksesta.

Kurtén kehottaa ajattelemaan rekrytointia johtamisen kehyksestä käsin: Työntekijä tulee yritykseen. Hän tekee siellä työtä ja jossain vaiheessa poistuu yrityksestä. Rekrytointi on vain tämän prosessin alkupää.

Kurtén vertaa rekrytoivaa yritystä jääkiekkojoukkueeseen, joka etsii uutta pelaajaa.

– Pelkkä hyvä pelaaja ei kuitenkaan riitä. Kun hänet on palkattu mukaan joukkueeseen, tarvitaan tukea ja valmennusta, että koko joukkue pääsee nappisuorituk-

seen. Parhaimman mahdollisen suorituksen eteen on tehtävä töitä.

Kloonaus ei kannata

– Tyypillisin virhe rekrytoitaessa on se, että Pekka on lähtenyt ja Pekan tilalle halutaan rekrytoida uusi Pekka, sanoo Kurtén.

Pahimmassa tapauksessa kaivetaan esiin kolmen vuoden takaiset rekrytointi-ilmoitus ja etsitään tekijää täsmälleen samaan toimenkuvaan kuin aikaisemminkin.

– Jos lähdetään kloonaamaan vanhaa työntekijää, golden opportunitysta tulee hyvin nopeasti lost opportunity, Kurtén muistuttaa.

Hän jatkaa vielä jääkiekkometaforalla: Jos joukkue tarvitsee hyvän jääkiekkoilijan, ei kannata palkata huippulahjakasta sählynpelaajaa. Huippuhyvä sählynpelaaja varmasti osaa luistella ja oppii jääkiekon säännöt. Tulos voi olla tyydyttävä, jopa hyväkin. Mutta se ei ole paras mahdollinen.

Jos myyntitehtäviin palkattu henkilö saa aikaan vain 75 prosenttia odotetusta tuloksesta, rekrytointi ei mennyt täysin pieleen, mutta ei myöskään täysin nappiin.

Panosta pohjatyöhön

Johdon suorahakuihin erikostuneen Amrop Finlandin Senior Partner Stefan Ottelin on samoilla linjoilla. Ottelinin mukaan tavallisimmat rekrytointivirheet johtuvat siitä, että yritys on luistanut pohjatyöstä.

– Jos rekrytoiva yritys ei tarkalleen tiedä mitä haluaa, mennään hyvin todennäköisesti pieleen. Yrityksen on mietittävä esimerkiksi sen hetkistä toimintaympäristöä ja siinä tapahtuneita muutoksia, millainen

sen strateginen tilanne on ja millaista osaajaa juuri tähän tilanteeseen tarvitaan.

Ottelin on työskennellyt rekrytoinnin ja johdon suorahaun parissa kohta viisitoista vuotta. Hänen kokemuksensa mukaan headhunterin puoleen käännytään useimmiten silloin, kun yrityksellä on vaikeasti täytettävä paikka auki.

– Työ saattaa esimerkiksi sijaita paikkakunnalla, jonne ei ole tunkua.

Tukena headhunterit

Nykyään yhä useammat kokeneita senioritason asiantuntijoita rekrytoivat yritykset käyttävät headhunterin apua. Syynä on se, että yksittäisten alojen huippuasiantuntijoita ei Suomen kokoisessa maassa ole montaa.

– Joku kiireinen johtaja tai kokenut asiantuntija saattaa olla hyvinkin halukas vaihtamaan työpaikkaa, mutta hänellä ei ole aikaa etsiä uusia työpaikkoja. Hän ei ole aktiivinen työnhakija, mutta headhunterin soittaessa hän saattaa kiinnostua uusista haasteista.

Headhunter saa toimeksiannon usein myös silloin, kun työntekijää halutaan hakea muiden huomaamatta.

Suorahakukonsulttien verkostot ja rekrytointiosaaminen eivät tule ilmaiseksi.

Palkkiotaso sidotaan yleensä rekrytoidun vuosipalkkaan.

– Jotkut saattavat pitää palveluitamme kalliina, mutta jos miettii virherekrytoinnin kustannusta, palkkiomme voi olla hyvinkin edullinen, vastaa Ottelin.

Jos rekrytoinnissa on tehty virhe, ammattitaitoinen suorahakukonsultti hakee työpaikkaan uuden henkilön maksutta.



25

sählynpelaaja voi toki oppia jääkiekon säännöt.

Tulos voi olla tyydyttävä, mutta tuskin paras mahdollinen.

Onnistuneen rekrytoinnin askeleet Headhunter ja henkilöstöjohtaja kertovat omat vinkkinsä onnistuneeseen rekrytointiin.

Senior Partner Stefan Ottelin,

rytoidun työsopimuksen allekirjoittamiseen.

1) Aiempi kokemus tehtävistä eli missä on

Amrop Finland:

Työsuhteen alkamisen jälkeen headhunter käy

ollut töissä ja millaiset vastuualueet olivat.

– Alkuneuvottelut ja tilannekartoitus. Ti-

muutamia keskusteluja sekä rekrytoidun että

2) Hakijan muu tehtävää tukeva kokemus.

lannekartoitus on herkkä vaihe. Yrityksen

asiakkaan kanssa. Näillä keskusteluilla varmis-

3) Hakijan hakemuksessa korostamat asi-

kanssa pohditaan hyvin tarkkaan, millaista

tetaan onnistunut rekrytointi.

at. Hakemus antaa usein osviittaa siitä, so-

ihmistä lähdetään hakemaan.

– Muokataan niin sanottu pitkä lista.

kulttuuriin.

Konsulttitiimi alkaa käydä läpi potentiaa-

Markelin, Handelsbanken:

lisia yrityksiä ja ehdokkaita. Työn perustan

– Rekrytointitavan valinta. Pääkaupunkiseu-

ja henkilöstöhallinnon edustajien lisäksi

muodostavat julkiset lähteet, minkä lisäksi

dulla käytämme ilmoitteluun nettisivujamme ja

vaativampiin tehtäviin hakevat tapaavat

potentiaalisten kandidaattien kartoittami-

Monsteria. Jos rekrytoimme maakuntiin esimer-

mahdollisuuksien mukaan myös vertaisi-

sessa hyödynnetään omia verkostoja. Eh-

kiksi konttorinjohtajaa tai sijoitusjohtajaa, lai-

aan. Konttorinjohtajan paikkaa hakeva pää-

dokkaiden taustoja tarkistetaan ja suosi-

tamme ilmoituksen paikalliseen valtamediaan.

see tapaamaan toista konttorinjohtajaa.

tuksia käydään läpi monesta näkökulmasta.

Ilmoitus Ilkassa tai Pohjalaisessa tuo enemmän

Näin työnantajana varmistaa monen nä-

Yhteydenpito asiakkaaseen ja listalla mu-

hakemuksia pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin

kökulman mukana olon rekrytoinnissa ja

kana oleviin on säännöllistä.

työpaikkoihin kuin sähköinen ilmoitus.

toisaalta sen, että hakija ymmärtää, mil-

– Tehdään 1–3 haastattelua. Esimiehen

– Lista lyhenee. Toimeksiannon loppu-

– Selkeä hakuilmoitus. Hakuilmoituksen teh-

laisesta tehtävästä ja työpaikasta on kyse.

vaiheessa lista on lyhentynyt 3–4 ehdok-

täväkuvauksen on oltava sellainen, että alalla

– Handelsbankenilla on käytössä Cubick-

kaaseen. Ehdokkaat haastatellaan yhdessä

toimijat ymmärtävät heti, millaisesta tehtäväs-

sin PAPI-itsearviointi, jossa henkilö arvioi

asiakkaan kanssa. Haastattelukertoja on

tä on kyse. Ilmoituksessa kerrotaan selkeästi,

omaa työminäänsä ja motivaation lähtei-

useampia, ja tarvittaessa tehdään myös

mitä tarjoamme ja mitä odotamme. Puhumme

tään. Itsearvioinnin pohjalta ei tehdä mi-

soveltuvuusarvioinnit.

jo ilmoituksessa työn arjesta.

tään päätöksiä, vaan sitä käytetään pohja-

– Seurantakeskustelut. Työ ei lopu rek-

26

veltuuko ihminen Handelsbankenin yritysHenkilöstöjohtaja Kristiina

8.11

– Hakemuksista poimitaan kolme asiaa:

na hakija kanssa käytävissä keskusteluissa.

Akateeminen vartti

– Tämä on käsityötä. Meillä on työlle takuu työllemme, korostaa Ottelin.

Kiireen ongelma

S

uomalaisista työssäkäyvistä jatkuvaa kiirettä kokee lähes

Molemminpuolista löytämistä

Aina ei rekrytoinnissa tarvita ulkopuolista apua. Esimerkiksi Handelsbanken tekee kaiken rekrytointiin liittyvän alusta loppuun itse.

Handelsbankenin henkilöstöjohtaja Kristiina Markelin kertoo talon vahvasta kulttuurista, joka korostaa hajautettua päätöksentekoa ja itsenäistä ajattelua. Jokainen konttori on itsenäinen pankki.

– Asiantuntijatyö on meillä laaja-alaisempaa kuin kilpailijoillamme keskimäärin. Olemme sitä mieltä, että pystymme parhaiten itse välittämään työnhakijoille yrityskulttuuriamme ja tapaamme tehdä töitä, ja tätä kautta löytämään parhaiten juuri meille sopivat työntekijät, sanoo Markelin.

– Rekrytoinnissa on kyse molemminpuolisesta löytämisestä.

Me valitsemme työntekijän ja työntekijä valitsee meidät, Markelin jatkaa.

Handelsbanken on pohjoismainen, kansainvälisesti toimiva yleispankki. Sillä on toimintaa yli 20 maassa.

– Noudatamme tätä samaa rekrytointiperiaatetta kaikissa toimintamaissamme. Teemme myös kaiken kehitys- ja valmennustyön talon sisällä. Saatamme käyttää ulkopuolisia konsultteja silloin, kun aloitamme toimintaa täysin uudella markkina-alueella, joissa meillä ei ole aikaisempaa kosketuspintaa, Markelin kertoo.

Rekrytointi on inhimillistä toimintaa, ja ihmiset tekevät virheitä.

Vaikka yritykset panostavat rekrytointiin kaikkensa, virheitä tulee.

Eivät rekrytoinnit Handelsbankenissakaan aina onnistu sataprosenttisesti. Joskus uusi työntekijä haluaa vaihtaa työnantajaa jo muutaman kuukauden työskentelyn jälkeen.

– Tällaisissa lähtöhaastatteluissa työntekijä usein toteaa yrityksen ja sen arvojen olevan oikein hyvät. Hän kuitenkin kokee, ettei pysty tässä työympäristössä parhaimpaansa. Se on ymmärrettävää, koska samat toimintatavat eivät sovellu kaikille.

kolmannes. Vain noin joka kymmenes työssäkäyvistä ei koe kiirettä juuri koskaan. Ajan riittävyys on poliittinen

kysymys, johon voidaan vaikuttaa yhteiskunnallisella tasolla esimerkiksi joustavoittamalla työaikoja työntekijöiden elinvaiheita myötäilevillä yksilöllisillä sopimuksilla.

Paradoksaalisesti vapaa-ajan lisääntymisestä huolimatta kiireen kokemus on kasvanut viime vuosikymmenten aikana kaikissa länsimaissa. Ajankäytön tutkijoiden mukaan kiirekokemuksessa on vain osittain kysymys vapaa-ajan määrästä. Ensisijaisesti kyse on tyytymättömyydestä ajan organisoitumisen tapaan, vaikkapa siihen, että ei itse kykene vaikuttamaan omaan ajankäyttöönsä. Työpaikalla muiden aikataulujen varassa toimiminen merkitsee rajoitettua autonomiaa, ja usein jo se riittää tuottamaan stressiä.

Mikä on tieto- ja kommunikaatiotekniikan rooli kiireen ja riittämättömyyden tunteessa? Tulokset ovat ristiriitaisia. Uusi tekniikka helpottaa elämää, mutta samalla kehittyy uusia tehokkaan ajankäytön vaatimuksia.

Tätä ilmiötä kuvasi Ruth Schwarz Cowan kuuluisassa kirjassaan More work for Women (1973). Tehdasrationalisaation ihanne levisi 1900-luvulla amerikkalaisiin koteihin. Pesukoneiden ja muiden kodinkoneiden ajateltiin kasvattavan kotitalouksien tuottavuutta. Samalla vaatimustason kasvu, kuten ruokavalion monipuolistuminen ja hygieniatason nousu, söi kuitenkin perheenemännältä vapautuneen ajan.

Vastaava ilmiö näkyy nyt työelämässä. Ajankäytön tehostaminen tietotekniikan avulla johtaa vaatimustason kasvuun eikä niinkään suurempaan autonomiaan tai kiireen vähentymiseen.

Uusi tietotekniikka esimerkiksi laajensi radiotoimittajan työn äänitarkkailuun ja ”levyjen pyörittämiseen”. Kehitys ei kuitenkaan

Kohti onnistumista

etene lineaarisesti, ja useimmat meistä eivät luultavasti halua

Satunnaiset rekrytointivirheet voivat johtua monista eri syistä.

Yrityksen rekrytoinnista vastaavat henkilöt ovat voineet vaihtua kesken rekrytoinnin, ja prosessiin on tullut viestintäkatko. Haastateltu on voinut valehdella osaamisestaan tai ehkä työnantaja ei ole osannut tarpeeksi selkeästi viestiä työnkuvan sisällöstä.

Virherekrytoinnin syyt löytyvät kuitenkin useimmiten yrityksestä.

– Jos rekrytointi menee pieleen, rekrytoinnin tehneen yrityksen kannattaa ensin katsoa itseään peiliin ja miettiä, mitä tehtiin huonosti ja missä mentiin vikaan. Syyttävä sormi ei saisi pelkästään osoittaa rekrytoitua ihmistä, sanoo Kurtén.

Markelin on samaa mieltä.

– Rekrytoinnin on oltava perfect match sekä meille että uudelle työntekijälle. Työntekijä valitsee meidät ja me hänet. Tämän matchin onnistumiseen laitetaan kaikki se aika, minkä se vaatii.

luopua laitteista, jotka kiihdyttävät työtahtiamme.

Kiireen yhteiskunnalla on myös vastavoimia. Kansanliike yhtäältä hitaamman elämän tai harrastusten ja perhe-elämän puolesta haastavat hektisen elämän ideologiat.

Se, että neljä viidestä varhaisessa keski-iässä olevasta suomalaisesta naisesta haluaa vaihtaa palkankorotuksen vapaa-aikaan, kertoo niin työelämän kuin koko markkinataloudenkin kehittämisen merkittävästä haasteesta. Eikä kysymys ei ole niinkään tuntien määrästä vaan niiden laadusta.

Kolumnin kirjoittaja Mika Pantzar on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dosentti ja Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessori.

27

Persoona

Työllä on merki

Kei Heikkilä Syntynyt Porissa 1962 Koulutus ekonomi, Åbo Akademi 1986 Ura markkinoinnin eri tehtävissä Skogaholms Bröd -konsernissa Eskilstunassa 1988–1990 ja lääketehdas Scheringillä 1992–2004, markkinointipäällikkö Lännen tehtaat 2004–6, liiketoiminnan kehittämispäällikkö Orion Pharma 2006–7, markkinointi- ja myyntijohtaja BCB Medical 2007–9, varainhankintapäällikkö SOS-Lapsikylä 2009– Perhe eronnut, 22- ja 24-vuotiaat tyttäret Harrastukset kuntoliikunta ja matkustaminen

28

8.11

tys

Välillä on tippa linssissä, kun kuulee lasten koskettavia tarinoita. Näin sanoo Kei Heikkilä, joka löysi uuden uran kolmannen sektorin palveluksesta.

Teksti Helinä Hirvikorpi Kuvat tommi tuomi kuvitus katri nietosjärvi

K

ei Heikkilä on SOS-Lapsikylä-järjestön ensimmäinen varainhankintapäällikkö. Hän kulkee yrityksissä hankkimassa järjestölle yhteistyökumppaneita. ”Rakastava koti jokaiselle lapselle” on järjestön motto.

Heikkilä siirtyi kolmannen sektorin palvelukseen pari vuotta sitten. Sitä ennen hän teki pitkän uran lääkeyhtiö Scheringin markkinoinnissa.

Scheringillä Heikkilä kansainvälisti yhtiön tähtituotetta ja entisen Leiraksen lippulaivaa eli Turussa valmistettavaa Mirena-hormonikierukkaa.

– Olin tuotteen brand manager Euroopassa ja laajemminkin. Schering oli iso talo ja siellä oli paljon mahdollisuuksia, Heikkilä kuvailee.

– Ehkä minulle tuli neljänkympin kriisi: pitää tehdä vielä jotain muuta, hän lisää.

Suoraan Heikkilä ei SOS-Lapsikylän tehtäviin siirtynyt, vaan työskenteli vielä elintarvikeyhtiössä kuluttajamarkkinoinnissa, hetken lääketeollisuuden lisenssiointitehtävissä ja start up-vaiheessa olleessa terveydenhoitoalan ityrityksessä.

Mahdollisuus uuteen

Sitten tuli seinä vastaan, ja Kei Heikkilältä loppuivat työt. Hän sai potkut.

– Se oli tiukka paikka, mutta myös mahdollisuus uuteen. Olin aina puhunut, että haluaisin tehdä oikeasti merkityksellistä työtä, Heikkilä sanoo.

Toki hän aikoinaan piti maailmanlaajuisen ehkäisykierukan markkinointiakin merkityksellisenä. Uutta polunpäätä miettiessään Heik-

 29

kilä huomasi lehdessä SOS-Lapsikylän ilmoituksen ja totesi ”toi on mun juttu.”

– Tämä on ollut tosi antoisaa aikaa. On sellainen fiilis kuin joskus nuorena tyttönä, hän kertoo.

Kei Heikkilällä oli Åbo Akademin Hankenissa pääaineena hallinto ja sivuaineena kansainvälinen markkinointi. Opinahjossa oli innostava porukka ja innoittavana professorina Claes Gustafsson.

Valmistuttuaan Heikkilä asui Ruotsissa ja Norjassa viisi vuotta.

Silloisen puolisonsa hän löysi Åbo Akademista, ja Ruotsissa perheeseen syntyi kaksi tytärtä.

Arvot ohjaavat

– Kaikki mitä olen tässä välissä tehnyt, on antanut minulle paljon ja laajentanut osaamistani. Joka tehtävästä on reppuun jäänyt jotakin, jota voi tässä tehtävässä hyödyntää, olipa se markkinoinnin lainalaisuuksia tai neuvottelutaitoa, hän luonnehtii.

Kansainvälisissä töissä matkapäiviä kertyi 135 vuodessa, ja samaan aikaan lapset olivat vielä pieniä. Innostus auttoi jaksamaan ja omat vanhemmat olivat apuna.

Millaiset arvot sinua ohjaavat?

– Kyllä vahvin arvo on empaattisuus, ihmisistä välittäminen.

Olen perhekeskeinen ja läheisten hyvinvointi on tärkeää, mutta myös laajemmassa perspektiivissä, Heikkilä sanoo.

– Olen myös idealisti, että me kaikki voimme tehdä jotakin sen eteen, että maailmasta tulisi yhä useammalle parempi paikka, hän lisää.

Ura on oppimista

Hän myöntää nuorena olleensa myös urakeskeinen ja miettineensä oman uran rakentamista innostavan työn ohella.

– Uuden oppiminen on minulle ollut aina tärkeä arvo. Olenkin sanonut, että kun en enää halua oppia uutta, minut saa laittaa pahvilaatikkoon, Heikkilä naurahtaa.

Nykyisessä työssä häntä innostaa se, että voi tehdä toisten elämästä parempaa.

SOS-Lapsikylän Suomen toimisto on Helsingin Meritullinaukiolla. Itävallasta kotoisin oleva kansainvälinen järjestö on perustettu yli 60 vuotta

“Vahvin arvoni on empaattisuus, ihmisistä välittäminen. olen myös idealisti.”

30

8.11

sitten ja toimii nyt 130 maassa. Kaikissa maissa järjestöllä ei ole lastensuojelutoimintaa, vaan pelkästään varainkeruuta.

Mutta Suomessa tarvitaan myös lastensuojelua. Meillä on 70 000 lasta lastensuojelun piirissä avohoidossa ja 17 000 lasta sijoitettuina oman kodin ulkopuolelle sijaisperheisiin tai lastenkoteihin.

Viiteen SOS-Lapsikylään ja yhteen nuorisokotiin on sijoitettu yhteensä 160 lasta.

Lahjoituksilla apua

SOS-Lapsikylä on toiminut Suomessa vuodesta 1962. Uusin hanke on Tampereelle rakennettavat korttelikodit, jotka ovat muun asutuksen joukossa.

– Yrityslahjoituksin on saatu jo kaksi kotia. Tavoitteena on 6–7 kotia muutaman vuoden kuluttua. Sinne tulee sosiaalipalveluita ja tukipalveluita myös muille perheille, Heikkilä kertoo.

Suurin osa lapsista aikuistuu SOS-Lapsikylässä, ja turvaan kuuluu jatkohuolto ja seuranta.

– Meille on sydämenasia, että kaikki käyvät peruskoulun loppuun ja hakeutuvat myös jatkokoulutukseen. Se on pääoma, jonka haluamme heille antaa.

SOS-Lapsikylän auttamismalli edellyttää sitä, että lapsikyliin löytyy sijaisvanhempia, jotka muuttavat kylään asumaan ja ottavat perheeseensä 4–7 lasta. Lapsikylän koti toimii kuten mikä tahansa koti, mutta lapset ovat kuntien sosiaalitoimen päätöksellä huostaan otettuja. Taustalla voi olla väärinkäytöksiä, mielenterveysongelmia, alkoholismia tai vanhemmuuden täydellistä puuttumista.

– Ihailen suuresti heitä, jotka ryhtyvät tähän tehtävään 24/7.

Toki heille järjestetään lomia ja heidän jaksamisestaan pidetään huolta.

Tärkeää työtä

Heikkilä myöntää, että joskus lasten tarinat ovat raskasta kuultavaa. Tippa linssissä ei kuitenkaan voi työskennellä, ja parasta on, että pääsee osaltaan auttamaan lapsia.

Kun Heikkilä käy hankkimassa varoja järjestön toimintaan yrityksissä, hän saa aina ovella evästyksen: ”te teette todella tärkeää työtä”. Näin myös silloin, kun yritys ei lähde järjestön kumppaniksi.

Nykyään vastuullisuus on monessa yrityksessä agendalla. Heikkilä mainitsee, että SOS-Lapsikylän uusin yhteistyökumppani on ruotsalainen pääomasijoittaja Ratos.

– Pääomasijoittaja on erikoisuus, mutta vastuullisuus kuuluu sen arvomaailmaan.

Tulevaisuuden haaveita?

– No se, että saan rakennetuksi varainhankintaorganisaation niin, että saamme nelinkertaistettua varainhankinnan määrän lähivuosina.

Ekonomi laskee ja muuttaa hyvän paremmaksi.

Kolme kysymystä

1 2 3

Miten lähestyt yrityksiä?

Otan yhteyttä, ja menen henkilökohtaisesti tapaamaan.

Kerron toiminnasta ja siitä, mihin varoja kerätään.

Mitä pitäisi tehdä, ettei meillä olisi 70 000 lasta avohuollon piirissä?

Olen oppinut tässä työssä, miten tärkeää on yhteisöllisyys, välittäminen ja aikuisten läsnäolo. Vanhemmuus on usein kadoksissa, sitä täytyy vahvistaa.

Oletko koputtanut Nokian ovea?

En ole. Toiminta täytyy linkittää vahvasti liiketoimintaan ja yrityksen arvot täytyy olla synkassa järjestön kanssa.

Perheiden tukeminen sopii hyvin perheyrityksille.

31

/// klinikka Klinikka-sarjassa ratkotaan työelämän arkisia ongelmia. Lähetä pulmasi osoitteeseen ekonomilehti@otavamedia.fi tai Ekonomi-lehti, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki.

Alaiseni kaipaavat palautetta.

Mielestäni olen antanutkin sitä, mutta miten voisin vielä petrata?

Teksti Marianna Salin Kuvitus katri nietosjärvi

Nimimerkki Kehittyvä esimies

O

32

len huomannut, että pärjäät hyvin ihmisten kanssa. Sinulta menee kuitenkin melko paljon aikaa jutusteluun. Halutessasi osaat kyllä tiivistää…

Moni esimies on oppinut paketoimaan kielteisen palautteen myönteisten viestien sisään. Myös moni alainen osaa odottaa kehujen jälkeen kritiikkiä.

– Nämä hampurilaistekniikat ovat niin kasarituotteita, kuittaa puheviestinnän lehtori Jukka-Pekka Puro Turun yliopistosta.

Puro on tutkinut viestinnän kielteisiä kokemuksia ja tullut siihen tulokseen, että yksinkertaiset kaavat ja valmiit fraasit aliarvioivat nykyaikaisia työyhteisöjä. Samoilla linjoilla on palautteenannosta väitellyt Satu Berlin Accenturelta.

– Voi mennä suoraan asiaan ihan omana itsenään. Tärkeintä on keskittyä siihen, mitä herättää toisessa varsinkin, jos palaute ei istu vastaanottajan käsitykseen tehdystä työstä, sanoo Berlin.

8.11

Kysele ja kuuntele

Joskus palaute tuntuu soljuvan perille pidemmittä puheitta. Berlin ja Puro eivät luottaisi tällaiseen tuntumaan etenkään korjaavan viestin kohdalla. Hämmentynyt alainen saattaa märehtiä viestiä vielä pitkään ja pyytää tulkintoja työtovereiltaankin.

– On tärkeää, että esimies on valmis kyselemään ja kuuntelemaan palautetilanteessa, Berlin painottaa.

Kehityskeskustelussa ajatustenvaihtoon on varattu aikaa, ja aikaa se kysyy spontaanissakin tilanteessa. Berlinin mukaan palautetilanne on hoidettu kunnialla vasta, kun viesti on ymmärretty ja korjaavat toimet suunniteltu. Hän kehottaa esimiehiä myös valmistautumaan huolella.

– Kannattaa miettiä, minkälaisia perusteita palautteelle on ja pitävätkö omat ja muiden havainnot paikkansa.

Huomio habitukseen

Koska painopiste on keskustelussa, Puro suhtautuu kirjalliseen palautteeseen varoen, etenkin jos palaute on korjaavaa. Hän muistuttaa, että esimies viestii sanojensa ohella koko olemuksellaan.

– Esimiehen habitus ei ole välttämättä millään muotoa niin suopea kuin hän itse luulee, sanoo Puro.

Joku luulee antavansa kannustavaa palautetta hymyillen ja nyökkäillen, vaikka kukaan ei huomaa näitä hienovireisiä värähdyksiä tämän kasvoissa. Aina silloin tällöin 360 asteen arvioinnit paljastavat karuja totuuksia.

– Suomessa on aika omintakeinen sanattoman viestinnän kulttuuri. Pienellä on suuri merkitys, mutta tulkinnat voivat olla täysin äärilaidasta toiseen.

Puro uskoo, että kömpelöönkin viestiin on helppo suhtautua suopeasti, jos puhujan perusvire on luettavissa selkeästi myönteiseksi aina asennosta alkaen.

nasta. Yrittääkö mielistelevä pomo houkutella minua ylityöhön? Alkavatko muut luulla, että kuvittelen jotain itsestäni?

– Siitä seuraa esimiehen ylivarovaisuus, muistuttaa Puro.

Tervetulleetkin kehut voivat saada kohteen nolostumaan ja nolostelun vuoksi kohtuuttomasti harmistumaan. Tottumattomien kannustaminen kannattaa Puron mukaan aloittaa pikkuhiljaa testaillen.

– Älä kehu yksittäisiä ihmisiä julkisesti, ennen kuin työyhteisö on valmis siihen.

Kehu ensin alkuun toimintoja, prosesseja ja ryhmiä.

Epäilyttävää ja noloa

Huumori riskaabelia

Palautteen vastaanottaja vaikuttaa osaltaan siihen, miten palautetilanne onnistuu. Parhaimmillaan hän kuuntelee, pyytää perusteluja ja esittää tulkintojaan.

Mykistyminen katkaisee keskustelun siinä missä raivokin, ja seuraavalla kerralla palaute jää ehkä kokonaan antamatta.

Joskus vastaanottaja torjuu myös kannustavan palautteen. Jukka-Pekka Puro uskookin, että moni esimies kyllä kehuisi, jos uskaltaisi.

Vaikka nykyään tuskin enää pelätään, että kehuttu ylpistyisi, saattaa luottamus kehumistilanteessa rakoilla toisesta suun-

Joskus kehut kaatuvat yksinkertaisesti esimiehen ilmaisutaitoihin. Puro muistaa esimiehen, joka haki haparoiden sanoja kehuakseen myyjää hyvin hoidetusta työstä.

Myyjä pelasti tilanteen virnuilullaan: Yritäksää jotenkin innostaa mua?

Puro myöntää, että huumori on riskaabeli työkalu, mutta vielä riskaabelimpi lienee ilmapiiri, jossa tilanteen kankeutta ei ole sopivaa edes huomata, saatikka sitten mainita.

– Keskustelutaidot ovat tabu, josta on vaikea puhua punastelematta. Siihen liittyy samanlainen häveliäisyys kuin seksite-

 Varaa aikaa

Näin annat palautetta

Näin otat vastaan palautetta

 Kerro asiasi omin sanoin

 Kuuntele

 Perustele

 Pyydä perusteluja

 Seuraa vastaanottajan reaktiota

 Varmista ymmärsitkö oikein

 Varmista menikö viesti perille

 Kerro mielipiteesi

 Kysy ja kuuntele mielipiteitä

 Sovi jatkosta

 Sovi jatkosta

 Kiitä palautteesta



33

/// klinikka

rapeutin työhön, Puro nauraa.

Hän toivoo, että palautekulttuuri kypsyisi ja leviäisi johdosta alkaen, ettei se jäisi vain esimiesten urakaksi.

Osa porukasta voi olla hyvinkin tottunut ja halukas saamaan palautetta – ja myös tarjoamaan sitä itse. Satu Berlinin mielestä alainenkin voi pyytää palautetta ja jopa kertoa saavutuksistaan, jos esimies ei ole innokas palautteenantaja.

– Ei sitä pidä tulkita oman hännän nostamiseksi.

Kollegat tehokkaita

Esimies ei välttämättä edes tunnista, milloin erikoisalan asiantuntija on onnistunut hankkeessaan. Silloin saavutuksista voi vinkata asiantunteva kollega.

Jukka-Pekka Puro kehottaakin kollegoja antamaan toisilleen palautetta.

– Kollegiaalinen palaute on tehokkaampaa ja kannustavampaa kuin esimieheltä tullut. Se on luotettavaa, koska työkaverilla ei ole erityistä syytä innostaa tai motivoida, Puro sanoo.

34

8.11

Puro kannustaa työyhteisöjä selvittämään yhdessä, miten palautetta kannattaisi antaa ja mistä voi tulla helposti väärinkäsityksiä.

– Jokaisen tulisi ottaa palautteen antaminen ja vastaanottaminen luonnolliseksi osaksi päivittäistä kommunikaatioita. Työskentely tehostuu ja työn mielekkyys lisääntyy, jos tietää menevänsä oikeaan suuntaan, lisää Berlin.

Askelmerkeistä apua

Hankalimmissa tilanteissa esimies vastaa palautteenannosta yksin. Hänen on puututtava, kun alainen laiminlyö tehtäviään tai purkaa kriisiään pariinkymmeneen työtoveriin.

Puro antaisi selvitystyölle tietyt askelmerkit, jotka suojaisivat ja tukisivat niin esimiestä kuin alaistakin. Ensin esimies kutsuu alaisensa keskustelemaan vaikkapa kahvikupin ääreen, ja tavoitteena on ymmärtää, mistä on kyse. Jos tilanne ei kohene, seuraa korjaava keskustelu, jossa painotetaan, että työt on kaikesta huoli-

matta hoidettava ja työyhteisöä ajateltava.

Ote kiristyy varoitusta kohden.

– Esimiehen ei tarvitse toimia missään vaiheessa psykologina vaan hänen kuuluu tietää, milloin apua on haettava esimerkiksi työterveyshuollosta.

Kannustusta kaivataan

Vaikka hankalat tilanteet ovat harvinaisia, Puro pitää tärkeänä, että toimintatapoja on harjoiteltu.

– Ne ovat juuri niitä tilanteita, joiden vuoksi esimiehet viettävät unettomia öitä.

Yksinkertaisissa arkisissa tilanteissa korjaava palaute sujuu yleensä hyvin.

– Voi tapahtua vahinkoja ja ylilyöntejä, mutta niistä selvitään puhumalla. Eivät ne ole todellisia murheen paikkoja.

Puro painotta, että suurin pula työyhteisössä on kuitenkin kannustavasta palautteesta.

– Samalla kun rohkaistaan esimiehiä laskemaan korjaavan palautteen kynnystä, pitäisi päästää vähän sordiinoa auki ja kannustaa.

Katso myös: www.sefe.fi  jäsensivut  Onnistu urallasi  Työhyvinvointi

Koonnut Sarianna Toivonen

Ikäjohtaminen vielä vierasta

V

aikka ikäjohtamiselle on työelämäs-

muistuttaa.

sä huutava tarve, ikäjohtaminen ei

Tutkimuksessa haastatellut puhuivat

sinällään ole vielä tuttua yrityksissä.

usein erikseen johtamisesta ja työkyvyn yl-

Näin arvioi Pinja Halme Jyväskylän yliopis-

läpitämisestä. Työkyvyn ylläpitäminen taas

tossa tekemässään väitöstutkimuksessa.

ymmärrettiin käytännön henkilöstötoimin-

Halme havaitsi tutkimuksessaan, että ikä-

naksi. Tästä Halme päättelee, että ikäjohta-

johtamiselle ei ole selkeää määritelmää tai

minen ymmärretään enemmän henkilöstö-

sisältöä työntekijöiden puheessa. Puhe ikä-

hallinnoksi kuin johtamistavaksi.

johtamisesta oli välillä hyvin strategista ja

Halme tarkasteli tutkimuksessaan myös

tehokasta, mutta samalla ikäjohtamista tar-

sitä, miten työvoiman ikääntyminen on vai-

kasteltiin hyvin inhimillisesti, erilaisten ih-

kuttanut johtamistyöhön. Lisäksi hän selvitti

misten välisenä vuorovaikutuksena.

sitä, miten johtajan oma ikääntyminen näkyy

Halmeen tutkimuksen mukaan ikäjohtami-

työssä ja mahdollisesti työnkuvassa.

nen mielletään usein vain työkykyhankkeik-

Halme päätyy painottamaan johtajan kes-

si. Tällöin riskinä on se, että ikäjohtaminen

keistä roolia ja sen muutosta. Hän huomasi,

ymmärretään vain ikääntyneisiin kohdistu-

että synergia eri ikäryhmien sekä johtajan

viksi toimiksi.

välillä nousee yhä tärkeämmäksi.

Halme korostaakin, että ikääntyvien lisäk-

teesta riippuen.

Halmeen väitöstutkimuksessa on useita

Johtajan rooli on Halmeen mukaan muut-

teoreettisia artikkeleita, joissa hän määrit-

si myös nuoremmat tarvitsevat työpaikoilla

tunut asioiden ohjaamisesta valmentajan

telee ikäjohtamisen käsitettä. Lisäksi tutki-

hyvää johtamista.

rooliksi. Kun työntekijät ovat itse tehtävien-

mukseen kuuluu empiirisiä haastatteluihin

sä parhaita asiantuntijoita, johtaja toimii

pohjaavia artikkeleita.

– Eri-ikäiset ihmiset täydentävät toisiaan.

Kaiken ikäisiä tarvitaan työyhteisössä, hän

omalla henkilökohtaisella tavallaan tilan-

Some-markkinointiin eettinen ohje Yrittäjyys houkuttelee nuoria

Sosiaalinen media ei ole markkinoinnin villi länsi. Tästä muistuttaa digimarkkinointia edistävä IAB-yhdistys, joka on laatinut markkinoijille eettiset ohjeet sosiaalisen median kampanjoihin.

Ohjeiden avulla markkinoija voi varmistaa, että some-kampanja on lainmukainen, vastuullinen sekä kunnioittaa käyttäjiä ja osallistujia. IAB vinkkaa muun muassa, että markkinoijan ei kannata osallistua some-keskusteluihin pelkästään markki-

Vajaa kolmannes suomalaisista pitää

Kyselyn mukaan yrittäjyydessä hou-

yrittäjäksi ryhtymistä houkutteleva-

kuttelevat vapaus, itsenäisyys ja mah-

na vaihtoehtona. Myönteisimmin yrit-

dollisuus toteuttaa itseään. Epävar-

täjyyteen suhtautuvat 15–24-vuotiaat

muus ja verotus taas nostettiin esiin

nuoret, selviää tuoreesta kyselystä.

syinä sille, miksi yrittäjyys ei houkut-

Kuvat shutterstock

tenkin olevan hiipumassa. Kun nyt yrit-

IAB-yhdistyksellä on 90 jäsenyritystä mediakonserneista suuriin mainostajiin.

tele.

Kyselyn teettivät Yrittäjäpäiväsää-

täjyyttä piti houkuttelevana 32 pro-

tiö, Suomalaisen Työn Liitto, Suomen

senttia kansasta, vielä vuonna 2006

Yrittäjät ja Suomen Uusyrityskeskuk-

luku oli 46 prosenttia. Suurin osa niis-

set -yhdistys. Kyselyyn vastasi lähes

tä, joita yrittäjyys ei houkuttele, pitää

1 200 suomalaista.

NUMERO

Into ryhtyä yrittäjäksi näyttää kui-

noinnillisesta näkökulmasta.

35 %

Johtajista noin 35 prosenttia nykyään naisia, kun kymmenen vuotta sitten naisten osuus oli 30 prosenttia, selviää Tilastokeskuksen Tieto&trendit-julkaisusta.

palkkatyötä parempana vaihtoehtona.

35

Haluatko kuulua ennalta näkijöihin vai jälkiviisaisiin?

Kauppalehden ja The Economistin suuri suomenkielinen yhteisjulkaisu ilmestyy jälleen 15.12.

Vielä ehdit. Saat Maailma 2012 lehden postissa kotiisi, kun tilaat Kauppalehden 010 665 8110 viimeistään 7.12.2011 mennessä. Tilaa puhelimitse www.kauppalehti.fi/maailma2012 tai internetissä osoitteessa

Palvelut

vipinää verkostosta Ekonomit muodostavat vahvan yhteisön, jota SEFEn jäsenen kannattaa hyödyntää. Lähde mukaan veroiltaan tai vaikka suklaanvalmistuskurssille.

Teksti Satu Rämö Kuvat tommi tuomi

37

Palvelut

“aina löytyy keskustelukumppaneita. jos olet liikkeellä kaverin kanssa, uusia kontakteja syntyy vähemmän."

V

erkostoituminen vaatii hakeutumista oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Loput on kiinni sattumasta.

Tärkeä tuttavuus tai uusi työpaikka voi löytyä mistä tahansa.

Ekonomiliiton jäsenyhdistysten jäsenet tapaavat toisiaan niin koulutusilloissa kuin hot jooga -kursseillakin. Molemmista voi löytyä vaikka askeleet uudelle työuralle.

Näin kävi Sari Vaajaselle, joka tekee parhaillaan väitöskirjaa kasvuyrittäjyydestä.

Pirkanmaan Ekonomien työelämän muutoksia käsittelevä jäsentilaisuus oli ratkaiseva askel kohti uutta työuraa.

Vaajanen oli 1990-luvulla perustamassa tutkimusyritystä, josta sittemmin kasvoi Suomen suurimpiin tutkimusyrityksiin kuuluva Innolink Research. Viime vuonna, yrityksen tuloksellisesti parhaana vuonna, Vaajanen teki ison päätöksen. Hän myi osuutensa yrityksestä ja päätti muuttaa työuran suuntaa.

– Oli todella iso päätös myydä valtaosa 20 vuotta sitten perustamastani yhtiöstä ja ryhtyä tekemään väitöskirjaa, kuvailee Vaajanen.

Kohtalokkaassa keskusteluillassa oli mukana myös muita uutta suuntaa pohtivia ekonomeja. Tilaisuus auttoi näkemään, että

38

8.11

muutos tuo mukanaan paljon uutta ja mielenkiintoista.

– Se kannusti hyppäämään rohkeasti uuteen elämänvaiheeseen.

Silmukka kerrallaan

Ekonomiliitto SEFEn jäsenet jakautuvat 25 paikalliseen ekonomiyhdistykseen, joista jokainen järjestää omia jäsentapahtumiaan sekä tilaisuuksia yhdessä SEFEn kanssa.

Museovierailu, naisten stailausilta, hyväntekeväisyysilta, yritysvierailu tai esiintymiskoulutus. Valinnanvaraa löytyy.

Vaikka ekonomeja pidetään taitavina verkostoitujina, kaikille uusien tuttavuuksien tekeminen ei kuitenkaan ole helppoa. Jos puheenaiheiden keksiminen vieraiden ihmisten kanssa tuntuu hankalalta, verkostoituminen kannattaa aloittaa pienin askelin. Teatteriretkellä ei tarvitse olla äänessä koko iltaa. Väliajalla ja näytelmän jälkeen on luontevaa tutustua ihmisiin jutellen vaikka näytelmästä. Seuraavalla kerralla kynnys lähteä mukaan saman verkoston tilaisuuteen on jo matalampi.

Vaajanen on ahkera verkostoituja. SEFEn tilaisuuksien lisäksi häntä näkee muun muassa Tampereen Kauppakamarin, Pirkanmaan yrittäjien, Kasvuyrittäjien ja Yrittäjänaisten verkostoissa. Hän suosittelee menemään tilaisuuksiin yksin. Silloin on suurempi todennäköisyys avata uusia ovia.

– Aina löytyy keskustelukumppaneita. Jos

olet liikkeellä kaverin kanssa, uusia kontakteja syntyy vähemmän.

Vaasan Ekonomien puheenjohtaja Heidi Hellström on tietoisesti pyrkinyt rohkaisemaan uusia SEFEn jäseniä mukaan toimintaan.

– Tilaisuuksissamme käy toki paljon samoja aktiiveja, mutta parin viime vuoden aikana kaikissa tilaisuuksissamme on mukana myös ensikertalaisia. Minun ja muiden yhdistyksen hallituksen jäsenten tavoitteena on osallistua kaikkiin tilaisuuksiin ja toivottaa henkilökohtaisesti kaikki uudetkin tervetulleiksi toimintaan.

Toiveiden mukaan

Vaasan Ekonomit järjestää tapaamisia kerran kuukaudessa. Suosituimmat tilaisuudet liittyvät rentoon vapaa-ajan viettoon.

Juustoilta, kabaree-tyyliset pikkujoulut ja bussimatka Kokkolan asuntomessuille ovat houkutelleet paljon jäseniä.

– Runsaasti kiitosta ja valtavan osanottomäärän ovat saaneet myös SEFEn tilaisuudet, kuten EkonomiEsimies-koulutus, Naistenpäivän tilaisuus ja Tunteet peliin -seminaari, kertoo Hellström.

Tapahtumien järjestämiseen on peukalosääntönsä. Kussakin tilaisuudessa näkyy Vaasan Ekonomien slogan: kehity, verkostoidu, virkisty. Määrän sijasta panostetaan laatuun. Kerran kuukaudessa järjestettävä tilaisuus kestää muutaman tunnin. Tilaisuudet rakennetaan jäsenten toiveiden ympärille.

– Jäsenistön tarpeista lähti myös Kokkolan Ekonomikillan perustaminen, jotta pystyisimme palvelemaan myös Kokkolan

ja Pietarsaaren suunnalla asuvia jäseniämme riittävästi. Aimo Syrin vetämä kilta on ollut olemassa vajaan vuoden ja erilaisia tilaisuuksia on järjestetty jo kymmenkunta, Hellström lisää.

SEFEn järjestämiä tilaisuuksia ja jäsenyhdistysten omia jäseniltoja ei ole tarkoitettu vain työssäkäyville ekonomeille. Uutta työtä etsiville tai vanhempainvapailla oleville jäsentilaisuudet ovat mainioita paikkoja ylläpitää työelämän verkostoa, luoda uusia kontakteja ja pysyä ajan tasalla oman alan asioissa.

Ekonomiverkostoon voi aktivoitua myös sosiaalisen median kautta. SEFEn LinkedIn-ryhmän kautta voi löytyä uusi työpaikka tai kuulla mielenkiintoisesta koulutuksesta.

Tartu kahvaan, sillä oven takana voi olla mitä vain.

Lähes 600 tapahtumaa vuosittain  Paikalliset ekonomiyhdistykset järjestävät tapahtumia tänä vuonna yli 550.  Yksin pääkaupunkiseudulla on yhdistysten tapahtumia lähes 300.  Lisäksi SEFE järjestää 20-25 tapahtumaa vuodessa eri puolilla maata.

Lisää tietoa  Osa SEFEn jäsenyhdistysten tulevista tilaisuuksista löytyy sivulta 51.  Lisää tapahtumia listataan SEFEn verkkosivujen tapahtumakalenterissa.

39

Pykälien takaa

Epäasiallinen kohtelu – mitä se oikeastaan on?

Epäasiallinen kohtelu on yleisen hyvän tavan vastaista käyttäytymistä toisia kohtaan. Sen ehkäiseminen ja välttäminen perustuu ennen muuta muiden ihmisten huomioonottamiseen ja jokaisen yksilön koskemattomuuden ja ihmisarvon kunnioittamiseen.

E

päasiallisesta kohtelusta tulee kysymyksiä SEFEn työsuhdelakimiehille aikaisempaa enemmän. Epäasiallisen käyttäytymisen kitkeminen lähtee meistä itsestämme, sillä jokaisen pitää ottaa työpaikalla ainakin jonkin asteista vastuuta myös toisten tekemisistä. Vastustamalla yhdessä epäasiallista kohtelua, voidaan muuttaa työyhteisön ”viallista” ilmipiiriä, mikä on mahdollistanut epäasiallisen kohtelun olemassaolon.

Epäasiallista kohtelua eli häirintää on kaikenlainen kohtelu, jota voimme sivistyneessä yhteiskunnassa pitää huonona käytöksenä.

Epäasiallinen kohtelu on törkeimmillään syrjintää, perusteesta riippumatta, ja lievimmillään kiusaamista.

Epäasiallinen kohtelu voi ilmetä monella tavalla. Esimerkiksi henkilön ominaisuuksien tai luonteenpiirteiden mustamaalaus, mielenterveyden tai älykkyyden kyseenalaistaminen, työyhteisön ulkopuolelle jättäminen, työtehtävien piilottaminen, järkevien töiden pois ottaminen, perusteeton toistuva työtehtävien tarkkaileminen ja seuranta, perusteeton työmäärän muuttaminen, työnjohtovallan epäasiallinen käyttö, Työsuhdelakimies Petteri Kivelä Puh. 020 693 205, petteri.kivela@sefe.fi

40

8.11

sopimuksen laiton muuttaminen tai muunlainen toiminta, jota ei voida puolustaa järkevin, laillisin perustein. Se, onko edellä mainittu toiminta lain määrittelemää häirintää, ratkaistaan aina tapauskohtaisesti.

Työpaikoilla, joissa epäasiallista kohtelua ilmenee, henkilöstö on pääsääntöisesti jakautunut kolmeen ryhmään: 1) henkilöihin, jotka sallivat kiusaajan toimet tai jopa yllyttävät siihen, 2) henkilöihin, jotka yrittävät tukea epäasiallisen kohtelun uhria ja 3) henkilöihin, jotka ”eivät kuule tai näe mitään”. Jos työpaikalla yhteisesti sovitaan, ettei epäasiallista kohtelua sallita missään muodossa ja osapuolet myös kunnioittavat kyseistä sopimusta, ei häirintää voi esiintyä ainakaan suuremmassa määrin, sillä lähtökohtaisesti häiritsijän tukiverkosto mahdollistaa kyseisen toiminnan.

Työturvallisuuslaki edellyttää työnantajaa ryhtymään toimiin epäillyn epäasiallisen kohtelun selvittämiseksi ja poistamiseksi.

Toimenpiteisiin ryhtyminen heti ongelman ilmetessä mahdollistaa hyvän työilmapiirin palauttamisen. Epäasiallisen kohtelun tunnistaminen voi tapauksesta riippuen olla erittäin vaikeaa.

Selkeimmillään epäasiallinen kohtelu täyttää myös jonkin toisen rikoksen tunnusmerkistön, kuten kunnianloukkauksen huudettaessa esim. loukkaavia kommentteja työkaverista kaikkien kuullen. Hienovaraisesti toteutetun epäasiallisen kohtelun osoittaminen on huomattavasti vaikeampaa, kuten kahden kesken sanotut kommentit, joita kukaan muu ei ole kuulemassa.

Kaikki epäasialliseksi kohteluksi koettu toiminta ei aina ole lain tarkoittamaa häirintää. Eri ihmiset kokevat samankaltaisen asian usein eri tavalla. Joku saattaa kokea häirintänä sen, mitä toinen kokee huumorina. Häirinnän tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää objektiivista arviota tapahtumista. Epäasiallista kohtelua ei esimerkiksi ole työnantajan työnjohtovaltaan kuuluvat päätökset ja toimet, vaikka ne saatetaankin kokea joskus tällaiseksi kohteluksi.

Ohjeita työntekijöille

Mikäli työntekijää kohdellaan työpaikalla epäasiallisesti (häiritään tai kiusataan), hänen tulee ottaa yhteyttä työsuojeluvaltuu-

tettuun, luottamusmieheen tai työterveyshuoltoon ja ilmoittaa saattaa olla niin suuri, ettei ratkaisuun päästä. Toinen, ehkä vielä todisteellisesti asiasta joko itse tai edellä mainitun henkilön kaut- painavampi peruste muodostaa sopimusteitse jokin työryhmä tai ta esimiehelle. On myös tärkeää sanoa suoraan häiritsijälle, että nimetä vain osa työsuojelutoimikunnasta käsittelemään mainittuja hänen käytöksensä on epäasiallista ja ettet voi hyväksyä tällaista asioita, on epäasialliseen kohteluun usein liittyvät yksityiselämän käytöstä. Jo tällä saattaa olla positiivista vaikutusta hänen käyt- tiedot. Työsuojelutoimikunnan tehtävät painottuvat enemmänkin täytymiseen. Ei siis kannata odottaa asioiden parantumista/ pa- laajakantoisten suunnitelmien tekemiseen kuin yksittäistapaukhentumista, vaan toimia. selliseen päätöksentekoon. Tällaista suunnittelua voi juuri olla On suositeltavaa kirjata mahdollisuuksien mukaan ylös mitä on kyseisen työryhmän perustaminen. Pitämällä työryhmän henkitapahtunut, koska ja missä (esimerkiksi: perjantaina ruokalassa lömäärän pienenä, päästään todennäköisesti parempiin ratkaisuinimittelyä), kuka häiritsi ja onko kyseistä toimintaa ilmennyt en- hin ja yksityiselämää koskevan tiedon tahatonkaan leviäminen ei nenkin (mitä, koska, missä, kuka). Tällöin on helpompi palauttaa ole niin todennäköistä kuin suuressa työsuojelutoimikunnassa. mieleen, mitä tosiasiassa on tapahtunut ja milloin. Yksittäinen Työryhmä kannattaa muodostaa sekä työnantajan edustajasta tekokin saattaa olla epäasiallista käytöstä, mutta usein se ilmenee että työntekijöiden edustajasta. Tällaisia henkilöitä voivat esisystemaattisena ja järjestelmällisenä häirintänä. merkiksi olla työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu. Lisäksi Mikäli työntekijä kokee häirintää esimiehen taholta, hänen olisi erittäin suotavaa, että kyseiseen työryhmään saataisiin joku tulee toimia edellä kuvatulla tavalla, mutta ilmoitus tulee tehdä ulkopuolinen taho, kuten työterveyshuollon ammattilainen. esimiehen esimiehelle.

Ohjeita työnantajille

Työnantaja on velvollinen puuttumaan työpaikalla tapahtuvaan epäasialliseen kohteluun saatuaan tästä tiedon. Epäasialliseen kohteluun tulee puuttua välittömästi, määrätietoisesti, suoraan ja tehokkaasti. Ensimmäiseksi tulee selvittää mitä on tapahtunut. Tämä tehdään kuulemalla molempia osapuolia. Ainakin osa tosiasioista tulee julki, sillä mitä ilmeisemmin osapuolten kertomukset ovat oleellisilta osilta ristiriidassa. Epäasiallinen kohtelu on teko tai laiminlyönti, joten tapahtumat tulee kuvata tarkasti muistiinpanoissa.

Työnantajan työnjohto-oikeus antaa mahdollisuuden kieltää epäasiallinen kohtelu työpaikalla ja laatia ohjeet hyväksyttävästä ja hylättävästä käytöksestä. Epäkohtiin tulee puuttua ripeästi, vaikka ne olisivat kuinka vähäpätöisiä tahansa. Mikäli ohjeita tai määräyksiä ei noudateta, ryhdytään lain sallimiin kurinpitotoimiin, esim. varoitukset, mutta tällöinkin kaikkia työntekijöitä tulee kohdella varoituskäytännössä samalla tavalla.

Tärkeää on selvittää, mistä ongelmat ovat johtuneet. Huonosti järjestetty perehdyttäminen, oikean työtavan opettamatta jättäminen tai työtehtävien epäselvyys ovat esimerkkejä, jotka saattavat aiheuttaa ristiriitoja työntekijöiden välille, sillä huonosti hoidetuissa tilanteissa aletaan usein etsiä syyllistä. Kun jokainen tietää tarkasti omat tehtävänsä, toimialueensa ja vastuunsa, ei ristiriitatilanteita pääse syntymään niin helposti.

Yhdessä sovittavat asiat

Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaan työpaikalle voidaan perustaa ”työryhmä”, jonka toimivaltaan kuuluu käsitellä epäasiallisesta kohtelusta tehdyt ilmoitukset. Lain edellyttämä työsuojelutoimikunta ei ehkä aina ole oikea paikka hoitaa kyseisiä asioita, sillä sen jäsenmäärä

Kuorsaatko - väsyttääkö?

Hyvä yöuni on jaksamisen ja terveyden perusta.

Kuorsaus on yleinen vaiva, se häiritsee paitsi kumppania myös kuorsaajan omaa unta. Se on vaiva, joka kannattaa hoitaa. Me Ainossa olemme erikoistuneet kuorsauksen ja uniapnean diagnostiikkaan ja hyvään hoitoon uusimmillä menetelmillä. Ota yhteyttä!

Järnefeltinkatu 1, Järvenpää. www.korvalaakarikeskusaino.fi Ajanvaraus: (09) 8366 550 / 045 7750 2875

Edunvalvonta

Sopimu s t u o jousta vuutta

Kemian alan toi ssakevä esimerk inen ty kinä alo ötaiste i l l lu toimi e , joilla ty vielä te i öehtos kemätt opimus ä. SEFE on Hyypä n asiam n muka iehen K an ”tes osti sittömi on välil llä aloil lä aika v la illiä me Tekst ininkiä” i Mikko Huota . ri Kuv a tomm

42

8.11

i tuom

i

P

uolitoista vuotta sitten kemianteollisuuteen saatiin ensimmäistä kertaa yleissitova työehtosopimus, joka takaa työsuhteen perusehdot kaikille ylemmille toimihenkilöille. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja työnantajaa edustava Kemianteollisuus hyväksyivät sovittelija Heikki Pohjan esityksen viime vuoden huhtikuussa.

Ekonomiliiton asiamies Kosti Hyyppä korostaa kemian sopimusta jo sen vuoksi, että se koskee noin tuhatta sefeläistä. Vielä on kuitenkin tehtävää työehtosopimusten saralla. Kun SEFEn ekonomijäsenten määrästä vähennetään yrittäjät, ylin johto ja ne, joiden edunvalvontaa hoitaa joku muu järjestö, jää noin 27 000 jäsentä, joiden edunvalvontaa SEFE hoitaa. Tessittömillä aloilla tästä joukosta työskentelee melko tarkasti puolet.

– Työehtosopimuksen tehneillä aloilla on yleisesti ottaen huomattavasti vähemmän erimielisyyksiä työsuhteen ehdoista, joten se helpottaa myös SEFEn toimintaa, Hyyppä sanoo.

Yhteiset pelisäännöt parantavat työpaikoilla yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Työehtosopimukset uupuvat vielä kaupan alalta ja metsäteollisuudesta, elintarvikealalta, järjestöalalta, rakennusalalta, tilintarkastusalalta ja graafiselta alalta.

– Tessittömillä aloilla on välillä aika vil-

liä meininkiä. Niilläkin aloilla suurin osa kanssa, vaikka koko järjestelmä on alun peyrityksistä toimii hyvin, ja ylemmillä toimi- rin luotu nimenomaan vähentämään häirihenkilöillä on työehdot hyvässä kunnossa, öitä työpaikoilla, Hyyppä pohtii. mutta tulee myös paljon eteen tapauksia, joissa ihmisiä on kohdeltu hyvin eriarvoi- Ylemmät puskurina sesti, Hyyppä kertoo.

SEFEn työmarkkinallinen edunvalvonta tapahtuu yhteistyössä Ylemmät ToimihenTyönantajakin tyytyväinen kilöt YTN:n ja Julkisalan koulutettujen Työnantajapuoli on usein ollut sitä mieltä, neuvottelujärjestö JUKOn kanssa. Kemiettä työehtosopimus tuo toimintaan turhaa anteollisuuteen liittyneessä työtaistelusbyrokratiaa ja jäykkyyttä. Hyypän mielestä sakin SEFE toimi YTN:n kanssa. väite on käsittämätön.

– Työtaistelu-uhkan aikana työnanta– Työehtosopimuksessa on vain yhteises- ja yritti vakuuttaa, että kemian ylempien ti sovittu niistä pelisäännöistä ja jokaisen toimihenkilöiden työehdot ovat kunnossa. firman ei tarvitse erikseen miettiä niitä Mutta, jos ne kerran ovat jo kunnossa, niin asioita. miksei niitä sitten voi kirjata työehtosopiKemian alan tapauksessa myös työnan- mukseksi, Hyyppä pohtii. tajapuolelta on sittemmin kiitelty työehHyyppä epäilee, että ylempiä toimihenkitosopimusta ja sen tuomaa joustavuutta. löitä halutaan käyttää ikään kuin puskuriTyöehtosopimuksella luotiin raamit paikal- na. Ylempi toimihenkilö ei enää ole ”suuri liselle sopimiselle, eikä kaikkien työpaikan herra”, niin kuin saattoi olla vielä 1960- tai ylempien toimihenkilöiden kanssa ei enää 1970-luvuilla. tarvitse sopia asioista erikseen.

– Kun tulee tiukemmat ajat, voi olla, että Työmarkkinaosapuolten neuvottelukult- ilman työehtosopimusta ylemmät toimituurissa on usein sellainen asetelma, jossa henkilöt joutuvat tinkimään omista eduistyönantajaosapuoli on ilmaissut kaiken si- taan firman edun puolesta. tovan sopimisen ongelmalliseksi. EsimerTietämys työehtosopimusasioista on Hyykiksi SAK:laisilla ja STTK:laisilla aloilla on pän mukaan usein puutteellista, eivätkä sopimisesta pitkä historia, johon liittyy eri- monet edes osaa vaatia sopimusta omalle laisia häiriöitä ja taisteluita. alalleen. Harva tietää esimerkiksi, että lo– Ehkä työnantajaosapuoli kokee jonkin- maltapaluuraha ei perustu lakiin. Se määrilaisen yhteyden häiriöiden ja sopimisen tellään ainoastaan työehtosopimuksessa.

Luottamusmiehen huippuhetki

K

aasuyhtiö AGAn ylempien toimihen-

puhaltaa yhteen hiileen niin, että sopimus meni

kilöiden luottamusmiehenä toiminut

läpi.

kenellekään jäänyt ”traumoja”.

Grönholmin mukaan sopimus on tuonut

Peter Grönholm muistelee toissa-

– Olikin jo aika saada sopimus alallemme.

keväänä saavutettua sopimusta lämmöl-

Ruotsin ja Norjan sisaryhtiöissämme työehdot

– Kun töihin palkataan esimerkiksi uusi in-

lä. Se on edelleen hänen työuransa huip-

on sovittu jo 20 vuotta sitten, ja naapurimai-

sinööri tai ekonomi, niin on paperi, josta voi

puhetkiä.

den kollegat ihmettelivätkin, mistä täällä on

lukea, miten homma menee.

– Olen ollut AGAn palveluksessa 21 vuotta

oikein kysymys.

selkeyttä alalle.

Työnantajapuoli ilmoitti työtaistelun aika-

ja tämä ensimmäinen työtaistelu, jossa olin

Grönholmin mukaan suomalaisessa työmark-

na pelkäävänsä, että sopimus tuo lisää by-

mukana. Sitä kautta alalle saatiin ensimmäi-

kinaneuvottelukulttuurissa on paljon kehittämi-

rokratiaa. Grönholm ajattelee kuitenkin, että

nen sopimus, Grönholm kertoo.

sen varaa. Silti hänelle ei jäänyt työtaisteluista

sopimus tuo kustannustehokkuutta, koska

Työtaistelun aikana kenelläkään ei ollut

mitään hampaan koloon. Vaikka välillä sopija-

jokaisen työhön otettavan henkilön kanssa

tietoa, tuleeko sopimusta vai ei. Kemian alan

osapuolet olivat kovasanaisia, niin neuvottelut

ei jouduta erikseen tekemään työsopimus-

ylemmät toimihenkilöt osasivat kuitenkin

sujuivat Grönholmin mukaan asiallisesti eikä

ta alusta pitäen.

43

Ajassa

Alltfler företagare med akademisk utbildning

De högutbildade företagarna stod i fokus när akademikerorganisationen Akava nyligen höll nordiskt seminarium på Hanaholmen i Esbo. Text Sören Viktorsson

A

kavas ordförande Sture Fjäder pekade i inledningsanförandet på vikten av att se de högutbildade företagarna som likvärdiga medlemmar.

– Det kan inte spela någon roll om vår medlem är löntagare eller företagare. Faktum är att även löntagarna har orsak titta litet närmare på de små näringsidkarnas vardag.

Sture Fjäder påpekade, att akademikernas andel av företagarkåren hela tiden växer och berättade samtidigt om Akavas företagarrapport.

– Den visar att företagarna är mer nöjda med sitt arbetsliv och privatliv än löntagarna inom samma förbund. Något överraskande säger de sig också uppleva mindre stress än sina löntagarkollegor.

De kunskapsintensiva företagen spelar en nyckelroll när nya jobb ska skapas. Kristo Ovaska och Mikko Kuusi leder Aalto 44

8.11

Entrepreneurship Society vid Aalto-universitetet.

– Vi erbjuder en community för de unga entreprenörerna samt möjlighet till coaching från sådana som redan lyckats, fastslog Kuusi.

– Vi behöver förändra vår riskundvikande kultur i Norden. Nio av tio start-ups lyckas inte i första försöket, påpekade Ovaska.

Gemenskap och nätverk

Christian Vintergaard, VD för Fonden for Entreprenørskab - Young Enterprise, berättade att man i Danmark tittat på effekterna av entreprenörsutbildning.

– Först av allt skapar dessa personer fler jobb. Om de väljer att bli löntagare tjänar de mer än genomsnittet. Och den som redan i grundskolan får entreprenörsutbildning tenderar i högre grad sedan läsa vidare.

Professor Carin Holmqvist från Centrum för Entreprenörskap och Affärsska-

pande vid Handelshögskolan i Stockholm visade att kvinnliga akademiker ännu ligger klart i underkant vad gäller företagande.

– Men utvecklingen mot fler kunskapsintensiva företag gynnar de högutbildade kvinnorna. I USA läser fler kvinnor än män matte idag, expemplifierade hon.

Företagare Rolf Utgård påpekade att många företagare inte känner att facket är till för dem.

– Men har de tillräcklig styrka i förhandling med arbetsgivaren eller är inte organisering även framöver nödvändig för dem?

Och klarar sig kvinnor lika gott på egen hand, frågade han retoriskt. Åsmund Knutsen, vice ordförande för de norska akademikerna, påpekade att även företagarna framgent har sina behov av organisering.

– Det handlar om gemenskap och nätverk, ekonomisk och social trygghet. Och att någon kämpar för ens villkor i arbetet.

Al Gore piipahti Jyväskylässä Teksti Jaana Kuula

Y

rittäjyysseminaariin Jyväskylään kokoontui syyskuussa 1 800 vastuullisesta johtamisesta ja yrittäjyydestä kiinnostunutta ih-

mistä. Tuottava vastuullisuus -seminaaria tähditti USA:n entinen varapresidentti, nobelisti Al Gore.

Idean Al Goren kutsumisesta Suomeen keksi kauppatieteiden ylioppilas ja merkonomi HansPeter Siefen, joka myös kantoi päävastuun jättiseminaarin toteuttamisesta yhdessä yrittäjäkumppaninsa Jyri Lindénin kanssa.

Ympäristövastuun elämäntehtäväkseen ottaneen Al Goren pääsanoma oli odotetusti ilmastokriisi, jota hän kuitenkin luonnehti myös ilmastomahdollisuudeksi. Nyt jos koskaan on mahdollista

kuvat Pinja Sormunen

innovoida jotain uutta, joka luo uutta liiketoimintaa

Sefeläisten puheenjohtajapäivä ja Teemapäivä Tallinnassa

ja uusia työpaikkoja.

joutuu kriisiin, koko sen arvo putoaa. Gore toivoi-

Gore myös muistutti, että yrityksen teot ja ympäristöarvo ovat koko yrityksen arvo, sillä jos yritys

erjantaina 16. syyskuuta puheenjoh-

P

Päivien anti koettiin hyväksi ja yhteistä

kin yritysten näkevän ympäristöasioita laajemmin

tajien tapaamisessa Tallinnassa kuul-

tilaisuutta kiiteltiin kokemusten vaihdosta,

kuin mitä kapeakatseisesti on totuttu näkemään.

tiin SEFEn skenaariotyöstä ja työstet-

avoimuudesta ja osallistujien aktivoinnista:

Hän kehotti jokaista tarttumaan ympäristöasiaan

tiin erilaisia linjauksia vuonna 2012 alkavan

– Hienoa, että tällainen tilaisuus järjes-

ja tekemään sille jotain, sillä ilmastonmuutoksen

strategiauudistuksen pohjaksi. Puheenjoh-

tettiin, on paljon kotiin viemistä, uusia aja-

tajapäivässä käytiin myös läpi vuoden 2012

tuksia.

alustavia suunnitelmia ja budjetointia.

radikaalit vaikutukset ovat jo täällä.

– Näitä lisää!

Mukaan innovaatioihin

Lauantaisen Teemapäivän aiheena oli

SEFEn puheenjohtajapäivään ja Teema-

Seminaarissa puhuivat myös USA:n Suomen suur-

Ajatusten vaihtokaupalla tuloksiin. Ryhmä-

päivään Tallinnassa osallistui noin 150 sefe-

lähettiläs Bruce Oreck, Kemiran toimitusjohtaja

töitä pohjustettiin kuulemalla Matti Cope-

läistä luottamushenkilöä.

Harri Kerminen ja europarlamentaarikko Eija-

landin vauhdikas esitys

Riitta Korhola.

hallitustyöskentelystä.

Bruce Oreck julkisti tilaisuudessa USAn tekevän

Sirpa Simpanen jakoi

mittavan 100 miljoonan dollarin investoinnin Suo-

Pirkanmaan kokemuk-

meen niin sanotun green embassyn ja sitä tukevan

sia hallituksen jäsenten

innovaatiokeskuksen luomiseksi. Tähän kestävän

rooleista ja työskentelyn

kehityksen innovaatiotoimintaan Suomen kannat-

konseptoinnista.

taa osallistua parhaansa mukaan.

Viidessä työskente-

Harri Kerminen taas korosti puhtaan veden ja

lykanavassa käytiin aja-

vesiteknologian merkitystä maailmassa. Tällä sek-

tusten vaihtokauppaa:

torilla tilaa uusille innovaatioille ja liiketoiminnalle

kerrottiin kokemuksia,

riittää Suomessa varmaan muillekin.

vaihdettiin hyviä käy-

Eija-Riitta Korholan rooliksi nousi hieman vahin-

täntöjä ja mietittiin, mi-

gossa wicked laydy’nä toimiminen, sillä hän käsit-

ten jäsenkasvu saadaan

teli ilmasto-ongelmaa ilkeänä ongelmana (wicked

nousukiitoon, sparrat-

problem). Korhola haastoi puheessaan eurooppa-

tiin ekonomiyhdistyksiä

laista energia- ja päästöpolitiikkaa saaden lähes

ja opiskelijayhteisöjä yh-

koko 2000-päisen yleisön mietteliääksi.

teistyöhön sekä verkostoiduttiin.

Ensi vuonna Jyväskylän yrittäjyysseminaarin teemana on kasvuyrittäjyys.

45

Esimiestaidot keskeisiä työhyvinvoinnin kannalta

S

EFEn jokasyksyisessä työmarkkinasemi-

tään pitää kiinni nykytasosta työikäisten elä-

naarissa nousi vahvasti esiin esimiestyön

köityessä.

merkitys työhyvinvoinnille. Työmarkki-

Hitaamman kasvun aikakautena Länsimais-

naseminaariin osallistuneet 120 aktiivista

sa pärjäävät vain parhaat, Vapaavuori lisäsi. Sa-

yhdyshenkilöä nostivat ryhmätöissä hyvän

maan aikaan kun tekijöitä on vähemmän ja työtä

esimiestyön tärkeimmäksi työhyvinvoinnin

tehdään aikaisempaa vähemmän, pitäisi pystyä

tekijäksi. Ryhmätöistä saatiin hyvää aineistoa

lisäämään työn tuottavuutta.

jatkotyöstöä varten.

Mistä löytyy enää nälkäisiä työntekijöitä,

Paitsi nälkää tehdä työnsä hyvin ja ahkerasti Vapaavuoren mielestä töissä pitää olla kivaa.

kansanedustaja, Kokoomuksen eduskunta-

Esimiehen työ ei voi olla vain palkkio hyväs-

ryhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuori poh-

tä asiantuntijuudesta, vaan tunnustettava

ti. Nälkäinen kansakunta tekee Vapaavuoren

ammattina. Puutteellinen johtaminen aiheut-

mielestä enemmän työtä kuin kylläinen. Työtä

taa työpahoinvointia, totesi toiminta-alueen

tekemällä taas tuotetaan elintasoa tai yrite-

johtaja, professori Guy Ahonen Työterveyslaitokselta. Kun vapaa-aika on alkanut kilpail-

nimitysuutisia SEFEssä uusia edunvalvojia

M

la työn kanssa, ovat vaatimukset johtamiselle kasvaneet.

Lääkeyhtiö Pfizerillä panostetaan esimiesten osaamiseen ja annetaan koulutusta esimiehen

Jan Vapaavuori

ääräaikaisina asiamiehinä

työhön. Hyvinvoinnin johtaminen on Pfizerin

Vaikuttaminen ja edunval-

toimitusjohtaja Ove Uljaksen mielestä muu-

Organisaatio voi saada isoja säästöjä pa-

vonta -yksikössä ovat aloit-

takin kuin hyvinvointiseteleiden jakamista. Se

nostamalla työhyvinvointiin, painotti Aho-

taneet Tuomas Viskari ja Riikka

on vaikeaa ihmisten johtamista eri tilanteissa.

nen. Ympäristönhuolto- ja tukipalveluyritys

– Keskeinen kysymys on, onko esimies työyh-

Lassila&Tikanoja sai kustannussäästöä työ-

teisössä energisoiva tyyppi vai energiasyöppö,

hyvinvointipanostuksistaan jopa 20 prosent-

Uljas kiteytti.

tia yrityksen liikevoitosta.

Sipilä.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Viskari on perehtynyt aiemmin korkeasti koulutettujen erityiskysymyksiin. Hän

Toisen esimerkin Ahonen otti julkiselta puo-

työskenteli viimeksi Suomen ylioppi-

Ylityöt riski

lelta. Dragsfjärdin kunnassa päätettiin 20-ker-

laskuntien liiton pääsihteerinä.

Seminaarin ryhmätöissä työhyvinvointiasioita

taistaa investoinnit moniulotteiseen työter-

Hallintotieteiden maisteri Sipilä siir-

tarkasteltiin työajan, jaksamisen, esimiestyön

veyshuoltoon. Henkilöstön hyvinvointi parani,

tyi SEFEen Akavan Erityisaloista. Hän

ja tasa-arvon näkökulmista. Ylivoimaisesti tär-

sairauspoissaolot laskivat voimakkaasti ja en-

on toiminut aikaisemmin myös YTYssä.

keimmäksi työhyvinvoinnin edellytykseksi yh-

nenaikaiset eläkkeet vähenivät. Kunta sai 46

dyshenkilöt nostivat hyvän esimiestyön.

prosentin vuotuisen tuoton sijoitetulle pää-

Jokaisen pitää myös itse kantaa vastuunsa

omalle.

omasta hyvinvoinnistaan. Yli 40 tunnin työvii-

Myös yhteiskunta säästää työhyvinvointi-

kot ovat tutkimusten mukaan riski jaksamiselle.

panostuksilla. Työelämän haittakustannukset

– Konkreettinen tapa pitää huolta omasta

muun muassa sairaslomista ja ennenaikaisista

työhyvinvoinnista, on pitää työtunnit kurissa,

eläkkeistä ovat Ahosen laskelmien mukaan noin

Ahonen kannusti.

30 miljardia euroa vuodessa. Työhyvinvointiin

Ahonen tekee niin kuin puhuu eikä tee lain-

laitetaan tänä vuonna noin 2 miljardia euroa.

kaan ylityötä, vaan tekee työt normaalin työ-

Panostus pitäisi Ahosen mielestä kaksin-kol-

ajan puitteissa.

minkertaistaa.

Maksa jo ensi vuoden jäsenmaksusi e-laskulla Voit saada SEFEn jäsenmaksulaskun sähköisenä e-laskuna suoraan omaan verkkopankkiisi. Kun teet e-laskusopimuksen verkkopankissasi nyt, vuoden 2012 jäsenmaksulasku tulee suoraan verkkopankkiisi. Tunnistetiedoiksi e-laskun tilauksessa tarvitset jäsennumerosi (on esimerkiksi jäsenetulehtiesi osoitekohdassa) ja henkilötunnuksen. E-lasku säästää aikaasi ja luontoa!

46

8.11

Kylterit

P

animoravintola Koulun yläkerta Turus-

opiskeleva Tinja Veikkolainen on tullut ha-

ti, että uraputki johti pysähtymiseen. Mainos-

sa alkaa täyttyä nuorista ekonomeista

kemaan illalta rohkaisua opintojen loppuun ja

ja markkinointialan johtotehtävistä itsensä

ja valmistumassa olevista kyltereistä.

kuulemaan toisten kokemuksia.

downshiftannut Kujala keskittyy hetkeen ja

Buffetpöydän antimia maistellen vaihdetaan

Verkostoitumisella on väliä ekonomiuralla.

konsultoimaan johtajia hyvinvoinnista ja jak-

Turun Seudun Ekonomien johtokunnassa vai-

samisesta työpaikoilla tuoreena yrittäjänä. Ku-

Viimeisten joukossa tilaisuuteen kiirehtivä

kuttavat ekonomit Ville Niukko ja Kimmo

jalan mielestä oma hyvinvointi voi ohjata uran

nuori nainen kiittää: viime kesänä CV:n tarkis-

Haapasalo kertovat oman verkostoitumista-

kulkusuunnan.

tuttaminen SEFEssä johti unelmatyöpaikan saa-

rinansa Oulusta samaan työpaikkaan Turkuun.

kuulumisia.

miseen. Tänäkin iltana Sirja Kulmala ja Taija

Tutkijan uralle hieman sattumalta suunnan-

Katso itsellesi sopiva aika ja paikka Nuoret Eko-

Kääriäinen SEFEn urapalveluista ovat kerto-

neelle Minni Särkälle verkostoilla on ollut

nomit -tilaisuuteen: www.sefe.fi ->Tapahtu-

massa kuinka SEFE voi sparrata työnhaussa ja

merkitystä aina opiskeluajoista Intian harjoit-

mat ja koulutukset

auttaa työelämän kiperissä tilanteissa.

teluineen. Turun kauppakorkeakoulusta val-

Ekonomiuria on erilaisia ja SEFEnkin jäsenillä

mistunut Särkkä työskentelee Aalto yliopiston

on yli 4 400 erilaista tehtävänimikettä, kertoo

teknillisen korkeakoulun BIT-tutkimuskeskuk-

tilaisuuden juontanut Maija Räsänen SEFEs-

sen HEMA Instituuttissa projektipäällikkönä ja

tä. Ympäri maata järjestettävissä Nuoret Eko-

jatko-opiskelijana Tuotantotalouden laitoksella.

nomit – tilaisuuksissa annetaan virikkeitä eko-

Särkkä ja toinen tilaisuuden puhuja Tommi

nomiurien rakentamiseen, kerrotaan kuinka

Kujala osoittivat, kuinka ekonomiura kuljettaa

SEFE voi urapolun erivaiheissa tukea ja tarjota

haasteesta toiseen ilman tarkkaa suunnitelmaa.

paikan verkostoitua muiden uran alussa olevi-

Täytyy vain tietää mitä haluaa seuraavaksi, Kul-

en kanssa.

mala ja Kääriäinenkin kiteyttivät.

Tietojärjestelmätiedettä neljättä vuotta

Ekonomit –tilaisuudessa Turussa verkostoiduttiin pohdittiin omaa ekonomiuraa.

Kujalan kohdalla urapolku kulki niin rivakas-

M

erkuriuksen Karnevaalit keräsivät Caribia Aree-

Nautintoja Merkurius Karnevaaleissa

nalle Turkuun tuhatpäisen joukon maamme talous- ja liike-elämän sekä tieteen, kulttuurin ja

politiikan vaikuttajia 8. lokakuuta.

Iltaan mahtui tohtoriesittely ja huutokauppa, jossa

juha hämäläinen

Kuva Heikki Rahkonen

Nuorille ekonomeille ja kyltereille eväitä uran alkuun

Johanna Oraksen taideteos kaupattiin. Parhaisiinsa pukeutunut juhlayleisö sai nauttia Merkurius House Bandin soitannosta. Dallapé Maria Ylipää ja Sami Saari tähtisolisteina tanssitti iloista ja illasta nauttivaa yleisiöä.

Karnevaalien juontajina loistivat Baba Lybeck ja Urpo Martikainen. Gaalan Fine Dining -lähiruokamenusta vastasi huippukokki Michael Björklund.

Merkurius Karnevaaleja on järjestetty vuodesta 1971.

Nykyään Turun Kauppakorkeaseura järjestetään Karnevaalit joka toinen vuosi. Juhlien tuotolla edistetään kauppatieteitä ja niiden opetusta.

47

kylteriltä

Viime metreillä

P

aljon on ehtinyt tapahtua kuluvan vuoden aikana.

Kylteritoiminta elää vahvassa vuosisyklissä ja myös toimijat vaihtuvat sen mukaisesti.

Uusien toimijoiden astuessa mukaan alkuvuodesta on ilmassa aina vahvoja visioita ja suuria linjoja. Vuoden mittaan niitä toteutetaan ja toimintaa viedään haluttuun suuntaan.

On hienoa nähdä, miten useat kylterijärjestöt ovat kuluvana vuotena suhtautuneet aiempiin toimintamalleihinsa kriittisesti ja vieneet niitä entistä ammattimaisempaan ja jäsenlähtöisempään suuntaan. Toiminnan kehittäminen on yksi hallituskauden antoisimmista tehtävistä ja myös erinomaista valmennusta työelämään.

Muutos tapahtuu harvemmin ilman pakkoa tai tarvetta. Muutos onnistuu kuitenkin parhaiten sisältä johdettuna, ilman ulkoisia paineita.

Yliopistokonsortioiden vaikutukset vaikuttavat edelleen useamman kylterijärjestön toimintamalleihin niiden ajauduttua täysin uudenlaiseen toimintapohjaan. Niiden on etsittävä itselleen uusi tehtävä ja asema uusissa ylioppilaskunnissa sekä legitimoitava oma asemansa uuden yhteisön jäseninä. Vaikka konsortiot ovat tähän asti realisoituneet lähinnä haasteiden muodossa, tarjoavat ne myös kylterijärjestöille erinomaisen mahdollisuuden oman toiminnan uudelleenarviointiin.

Olen itse joutunut kuluvan vuoden aikana Turun KY:ssä useamman kerran pohtimaan uuden yhdistyksemme perimmäisiä tarkoitusperiä. Uudet konsortion jälkeiset vuosikurssit kun osaavat kysyä asioita, joita vanha kuntajäärä ei osaisi edes ajatella. Välillä on hyvä joutua perustelemaan asioita myös itselleen.

Olen entistä varmempi siitä että yhteisömuodosta riippumatta kaikkien kylterijärjestöjen tehtävä on tarjota mahdollisimman paljon hyvää jäsenistölleen, nyt ja tulevaisuudessa. Tämä hyvä voi muotoutua lasillisten, liikuntamahdollisuuksien tai laadukkaiden luentojen kautta, mutta tärkeintä on että se konkretisoituu jäsenistölle.

Kylterijärjestöt tuntuvat olemaan meille välillä elämää tai jäsenistöä suurempia instituutioita. Uskon tämän johtuvan siitä, että ne tarjoavat meille elämämme parhaimpia kokemuksia, yhteisömuodosta riippumatta. Jälleen kerran voin olla kylteriydestäni ylpeä.

Kolumnin kirjoittaja Juho Harmaa on Turun kauppatieteiden ylioppilaat -yhdistyksen puheenjohtaja.

48

8.11

shutterstock

Henkilöstötyön tulevaisuuden haasteet

H

enkilöstötyön tulevaisuuden kehittämishaasteita on nyt voitu navigoida laajan suomalaisaineiston avulla. Vaasan yliopistossa tehtiin jatkoanalyysi Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY:n HRbarometristä.

Jatkoanalyysin tulokset julkaistiin lokakuussa Vaasan yliopistossa. Vastaajia oli lopulta 1 890 henkilöstöalan ammattilaisia (43%), muita johtajia / esimiehiä (29%), ja pääluottamushenkilöitä (28%).

Vastaajia pyydettiin kertomaan näkemyksiään henkilöstötyön keskeisistä muutoshaasteita vuoteen 2015 mennessä.

Henkilöstötyöllä tarkoitetaan laajasti eri organisaation tasoilla toteutettavia henkilöstökäytäntöjä ja -prosesseja, joilla varmistetaan organisaation toiminnan edellyttämä henkilöstön määrä ja kohdentuminen, osaaminen, hyvinvointi sekä sitoutuminen.

Kaikki kolme vastaajaryhmää oli yhtä mieltä monesta kehitystrendistä. Yksi niistä oli henkilöstötyön merkityksen korostuminen edelleen tulevaisuudessa. Vastaajilla oli selkeä käsitys siitä, että organisaatio voi onnistua ja olla tuottava vain, jos organisaatioissa on tavoitteiden mukainen henkilöstö – määrällisesti oikea, osaava, sitoutunut ja hyvinvoiva.

Osaaminen ja johtaminen

Asiat, joista vastaajat puhuivat ylivoimaisesti eniten, olivat osaaminen, uudistuminen ja johtaminen. Osaamisen tunnistamisesta, hankkimisesta ja säilyttämisestä kannettiin

huolta. Suurimpina uhkina nähtiin kiristyvä kilpailu työvoimasta, heikkenevä sitoutuminen työnantajaan ja jatkuva muutos sekä kiire. Samaan huoleen liittyi myös vastaajien pohdinta siitä, miten organisaatioissa kyettäisiin uudistumaan riittävästi, oikeaan suuntaan ja tehokkaasti. Jatkuva tarve oppia, uudistua ja kehittyä oli vastaajien kommenteissa kyseenalaistamaton asia.

Johtamisen laadun parantamisessa nähtiin ratkaisu moniin asioihin. Siinä nähtiin kehittämispotentiaalia ja vahvaa vaikutusvoimaa. Monet vastaajat kommentoivat, että asioiden johtaminen on jo hyvin hallussa, mutta ihmisten johtamisen puolella voitaisiin saada vielä paljon parannusta aikaan. Johtajuuteen toivottiin organisaatiotason laatumäärittelyä, ammattimaisuutta ja lisää aikaa.

Kun vastaajia pyydettiin nimeämään kaikkein tärkein asia, johon henkilöstötyössä pitäisi pystyä vastaamaan, nousi ykkössijalle kuitenkin hyvinvointi. Vastaajien kommenteissa kysyttiin usein, miten tämän kaiken keskellä tulevaisuudessa jaksetaan, kun resurssit ovat monin paikoin kireällä, tahti kova ja työvoimakin ikääntyy. Myös nuorten työntekijöiden hyvinvoinnista oltiin huolissaan.

Muutostahdin ja työtahdin hidastumiseen ei kovinkaan moni uskonut, vaikka jonkinlaista vastaiskua nykymenoon jotkut ounastelivatkin. Varsinkin nuorten arveltiin tulevaisuudessa vaativan parempaa tasapainoa työn ja muun elämän välillä.

Kiinnostavaa on myös se, missä kolmen

vastaajaryhmän näkemykset poikkesivat toisistaan. Henkilöstöammattilaisten ja muun johdon keskuudessa tärkeimmäksi koettiin työhyvinvoinnin edistäminen.

Sen sijaan luottamushenkilöillä ylivoimaiselle ykköstilalle tärkeydessä nousikin esimiestyön kehittäminen. Kyse ei ole kuitenkaan suuresta ristiriidasta: juuri esimiestyön nähtiin olevan aivan keskeinen avain myös työhyvinvoinnin edistämisessä.

Eniten hajontaa oli suhteessa näkemyksiin kansainvälistymisen vaikutuksista henkilöstötyöhön. Johto ja esimiehet näkivät asian toiseksi tärkeimmäksi haasteeksi, kun taas henkilöasiantuntijat ja pääluottamusmiehet eivät tunnistaneet haastetta niin merkittäväksi.

Yksittäisen organisaation tasolla on tärkeää, että kaikilla osapuolilla on yhteinen näkemys siitä, mitä ja mihin suuntaan asioita henkilöstötyön kentässä kehitetään.

Kaikkea ei ole mahdollista tehdä, joten on priorisoitava. Priorisointi koskee sekä henkilöstötyön tavoitteita että sitä itseään.

Barometriaineiston valossa aiheellisia kysymyksiä pohdittavaksi organisaatioissa ovatkin, miten kehittämisen prioriteetit saadaan yhdessä muodostettua ja miten resursoidaan henkilöstötyötä, joka näyttää olevan tulevaisuudessa vielä paljon nykyistä enemmän vartijana.

Kirjoittajat Riitta Viitala ja Vesa Suutari ovat Vaasan yliopiston Johtamisen yksikön professoreita

49

/// jarkko tontti

Aineissa

T

unnustan: olen huumekoukussa. Olen vetänyt aineita reippaasti yli kaksikymmentä vuotta. Kun huumeet humisevat suonissani minulla on mielettömän hyvä, euforinen olo. Velat muuttuvat saataviksi, horisontissa kimaltaa kulta, ja taivas on pilvetön.

Jos en saa säännöllisesti annostani, muutun kärttyisäksi. Tiuskin lähimmäisilleni kotona ja kauimmaisilleni Facebookissa.

Minulla ei ole vähäisintäkään kiinnostusta minkään sortin vieroitushoitoon tai yleensäkään riippuvuudestani luopumiseen. Huumeeni on kirjoittamisen jälkeen yksi tärkeimmistä asioista elämässäni.

Outoa on se, että en edes tarkalleen tiedä käyttämäni aineen nimeä. Lääkärit eivät ole selvittäneet sen tarkkoja vaikutusmekanismeja. Joidenkin mielestä kaikki johtuu endorfiinista. Endorfiinit ovat elimistön tuottamia hormoneja jotka stimuloivat ihmisessä samoja reseptoreita kuin laittomat huumeet, opiaatit. Toiset puhuvat serotoniinista tai dopamiinista.

Selvää on vain se, että tätä huumetta saa vain valmistamalla itse.

Keinoja on useita satoja, ellei tuhansia. Vuosien kokeilujen jälkeen omikseni

ovat valikoituneet kuntosali, ohjattu ryhmäliikunta kuten bodypump ja äijäjooga, sulkapallo ja uiminen.

Joillekin aineen vetäminen yhdessä ystävien kanssa on tärkeää. Ymmärrän tämän, mutta joukkuelajit eivät ole minun juttuni. Käytän kamani mieluiten yksin. Tai tarkemmin sanottuna niin, että saan haluamani välimatkan kanssakäyttäjiini. Salilla se onnistuu mainiosti, kuten myös ohjatuissa jumpissa, uimahallissakin, kunhan välttää ruuhkaisimmat tunnit ja päivät. Kaksin kiskominen sopii toki välillä, sulkapallossa otetaan miehestä ja naisesta mittaa.

Annoksen saaminen ei aina ole vaivatonta. Tarvon läpi tuulen ja tuiskun saadakseni haluamani. Se on lopultakin pieni vaiva, kun vertaan sitä autuaaseen oloon, joka minulla on paluumatkalla ja koko loppupäivän.

Valtava osa terveydenhuollon kuluista vältettäisiin, jos ihmiset saataisiin ylös sohvannurkasta heille sopivan kuntourheilun pariin. Eikä kyseessä ole vain timmiin kuntoon pääseminen, vaan kokonaisvaltainen hyvä ihmiselämä, jonka välttämätön osa on liikkuminen tavalla tai toisella.

Jos tätä lajihistoriallista tosiasiaa ei ota huomioon, keho varistuu. Joten ja kuten voi pärjätä, kunnes täyttää 35, mutta sen jälkeen liikkumattoman ihmisen ongelmat ovat takuuvarmasti tulossa.

Viihdyn salilla muutenkin, siis hyötynäkökohdista riippumatta. Se on niitä harvoja paikkoja, joissa eri ammattitaustaiset ihmiset luontevasti liikkuvat keskenään. On nuorta ja vanhaa, on account manageria ja opiskelijaa, on betoniraudoittajaa ja työtöntä parturia. Sali on yhteiskunta pienoiskoossa.

Kiitos evoluution, ihmiskeho on oiva laite savanneilla säntäilyyn.

Kolumnin kirjoittaja Jarkko Tontti on kirjailija ja lakimies. Hänen uusin teos on romaani Sali.

50

8.11

harri jouensuu

ekonomitoimintaa

MY FAIR LADY Rauman Kaupunginteatterissa joulukuussa.

EKONOMFÖRENINGEN NIORD

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT

Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi.

30.11. klo 18 Yhdistyksen vuosikokous pidetään uuden K-Citymarketin tiloissa. Kokouksen jälkeen yritysvierailu, kauppias Juha Ketola esittelee yrityksensä toimintaa. K-Citymarket, Hämeensaarentie 7, 13100 Hämeenlinna.

18.11 Julfest (Vasa) 22.11 Skönhetskväll-hudvård 22.11 SEFE-program: Intressebevakningens fältrunda (Vasa) 23.11 Valmöte 29.11 Teater: Aurora Karamzin-De bäst anpassade 2.12 Bokslutsdagen i Vasa 2.12 Teater: Pleppo Live (Vasa) 8.12 Bokslutsdagen i Helsingfors 15.2.12 Teater: Morbror Vanja 27.4.12 Kristina från Duvemåla (slutsåld) 16.10.12 Kristina från Duvemåla

14.12. klo 17 Lukupiiri kokoontuu kahvila Hoffissa, Wetterhofin talossa Palokunnankadulla. Lisätiedot Mirja Aaltonen, puh. 050 491 1152.

Tiedot kaikista syksyn tapahtumista löydät osoitteesta www.ehe.fi ja sivuiltamme Facebookissa.

Niords kansli Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 Maria Stenholm, 0201 299 209

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT

HELSINGIN EKONOMIT

KESKI-SUOMEN EKONOMIT

HEKO järjestää noin 200 tapahtumaa vuodessa. Tapahtumat ja yhteystiedot osoitteessa www.heko.fi sekä HEKOn jäsenlehdessä.

21.11. klo 18 Syyskokous ja vierailu Nordeaan. Kokouksessa valitaan Keski-Suomen Ekonomeille uusi hallitus ja keskustellaan kuluvan ja ensi vuoden toiminnasta. Tule mukaan

Ajankohtaiset tapahtumat ja tiedotteet löydät kotisivuiltamme www.epekonomit.net

vaikuttamaan siihen, mihin omaa toimintaamme pitäisi ohjata!

15.12. Esiinny eduksesi - kansainväliset presentaatiot. SEFEn järjestämä koulutustilaisuus jäsenille.

Katso tarkemmat tiedot osoitteesta www.keskisuomenekonomit.fi

KYMENLAAKSON EKONOMIT 7.12. KTP Basket - Kouvot -koripallopeli, lisätietoja www.sefe.fi ->Tietoa SEFEstä -> Ekonomiyhdistykset -> Kymenlaakson Ekonomit

LAHDEN SEUDUN EKONOMIT Olisitko sinä kiinnostunut olemaan osa aktiivista LSE:n hallitusta kaudella 2012-2013? Jos vastasit kyllä, niin otathan yhteyttä puheenjohtajaamme Tuula Nurmiseen sähköpostitse tuula.nurminen@phnet.fi mahdollisimman pian, niin voimme keskustella asiasta yhdessä lisää! Ole osa aktiivista ja iloista joukkoamme!

22.11. Tintin seikkailut: Yksisarvisen salaisuus 3D–elokuvana klo 17.15 alkaen LSE:n syyskokouksen

yhteydessä. Lisätietoja osoitteesta lse@sefe.fi. Syyskokoukseen ja sen yhteydessä Tintin seikkailuja pääsee seuraamaan vain jäsenen seurassa.

Tule sinäkin!

13.12. klo 17.30 Lupa tehdä eri tavalla –uratilaisuus, Aalto – yliopiston Yli – Innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäki. Merkitsethän ajan kalenteriisi! Tarkemmat tiedot tilaisuudesta vahvistetaan jäsenkirjeessä myöhemmin!

Vuoden 2011 aikana siirrymme käyttämään SEFEn tapahtumakalenterin ilmoittautumiskanavaa myös LSE:n järjestämiin tapahtumiin. SEFEn jäsensivuilla ilmoittautumista voi muuttaa tai sen voi perua ilmoittautumisajan päättymiseen saakka. Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tehdyistä peruutuksista ei maksuja voida palauttaa. Ilmoittautuminen vahvistetaan maksamalla osallistumismaksu LSE:n tilille Päijät-Hämeen Osuuspankki 5612112256984. Peruthan ilmoittautumisesi ajoissa, jos et voi osallistua ilmoittautumaasi tilaisuuteen, jottet vie paikkaa muilta eikä mahdollisia tarjoiluja varata turhaan.

shutterstock

Etelä-Hämeen Ekonomien kirjapiiri kokoontuu kahvila Hoffissa, Wetterhofin talossa Hämeenlinnassa.

LAPIN EKONOMIT

POHJOIS-SAVON EKONOMIT

1.12. klo 16.30 Syyskokous, taidenäyttely ja konsertti. Vielä ehdit ilmoittautua syyskokoukseen ja kulttuuritapahtumaan! Syyskokous pidetään Kulttuuritalo Korundissa osoiteessa Lapinkävijäntie 4, 96100 Rovaniemi. Ilta jatkuu kulttuurin merkeissä avectilaisuutena. Ilmoittautuminen Henriikalle viimeistään maanantaina 21.11. henriikka.korhonen@ gmail.com. Kemi-Tornio-alueen jäsenille voidaan järjestää yhteiskuljetus Rovaniemelle. Ota tarvittaessa yhteyttä Hanneleen viimeistään 21.11. hannele.karjalainen@pp.inet.fi tai 040 735 9871.

Tiedotamme jäsentapahtumista sähköpostilla ja tapahtumiin ilmoittaudutaan SEFEn nettisivuilla www.sefe.fi. Jäsen voi itse tehdä omien tietojensa muutoksia samassa osoitteessa. Yhdistykselle voi lähettää sähköpostia osoitteella psekonomit@sefe.fi.

Tervetuloa kokoukseen ja kulttuuritapahtumaan!

Lapin Ekonomit ry:n hallitus

OULUN EKONOMIT Katso ajankohtaiset uutiset ja tapahtumat sekä vapaat ajat Syötteen mökillämme osoitteessa www.oulunekonomit.fi

PIRKANMAAN EKONOMIT 12.1. SEFE: Esiinny eduksesi kansainväliset presentaatiot.

24.1. Yritysvierailu Sandvik.

Hyvää joulua ja menestystä uuteen vuoteen 2012!

PORIN SEUDUN EKONOMIT 30.11. Sääntömääräinen vaalikokous ja yritysvierailu mainostoimisto Staartiin. Yritysvierailun teemana on Markkinoinnin muodonmuutos. Tule kuulemaan, missä mennään tämän päivän markkinointiviestinnässä ja selvitä onko viestintäsi ajan tasalla.

3.12. Pikkujoulut: Ruokailu ravintola Wanha Juhanassa, jonka jälkeen Tiernapojat–esitys Kulttuuritehdas Kehräämössä. Tiedustele vapaita paikkoja sihteeriltä Nina Vallilta puh. 040 537 2582.

10.12. My Fair Lady Rauman Kaupunginteatterissa Lisätietoja ja lisää tapahtumia löydät jäsenkirjeestä tai kotisivuilta www.porinseudunekonomit.fi.

RAUMAN EKONOMIT 10.12. klo 19 My Fair Lady Rau-

man kaupunginteatterissa. Tapahtuma järjestetään yhdessä Porin Seudun Ekonomien kanssa. Lippuja näytökseen rajoitettu määrä.

Joulukuussa Glögit ja kauneimmat joululaulut Raumalla. Tilaisuuden tarkka ajankohta täsmentyy myöhemmin.

Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet tapahtumiin jäsenkirjeessä ja kotisivuilla www.raumanekonomit.fi.

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN EKONOMIT 3.12. Syyskokous ja pikkujoulu viimevuotiseen tapaan teatterin ja illallisen merkeissä Riihimäellä.

Teatterikappale on tänä vuonna ”Lampaansyöjät”.

Jäsenet voivat seurata RiHyn tapahtumia nyt myös nettisivuilla, osoite www.rihy.fi. Jatkossa ilmoittautumisia tullaan hoitamaan myös tätä kautta, siitä lisätietoa myöhemmin.

TURUN SEUDUN EKONOMIT 24.11. klo 13 Tavoiteajattelu ja muuttuva maailma –koulutus Liedon Vanhalinnassa, Vanha Härkätie 111, 21410 Vanhalinna. Liikkeenjohdon konsultti ja ekonomi Karl-Magnus Spiik pitää koulutuksen tavoitteellisesta ajatte-

lusta, ajattelun johtamisesta, dynaamisen työelämän vaateista sekä siitä, miten alati muuttuvia tilanteita voidaan hallita.

29.11. klo 19 Eerik XIV -ooppera Logomon suuressa salissa. Tilaisuus on täynnä, mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysellä toimistolta. Lipun hinta 64€ jäsenille ja 67€ avecille.

2.12. klo 18 Perinteinen joulukirkko ja kauneimmat joululaulut Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa, Seiskarinkatu 35, Hirvensalo. Tilaisuutta isännöi Martin seurakunnan pappi ja kanttori. Yhdistys tarjoaa joulukahvit Meri-Karinassa. Kahvitarjoilun vuoksi ilmoittautumiset ystävällisesti 28.11. mennessä.

Tilaisuus on maksuton.

8.12. klo 18.30 Risto Räppääjä –konsertti Turun Kaupunginteatterin päänäyttämöllä. Kysy mahdollisia peruutupaikkoja toimistolta. Lipun hinta on 15€.

Aamiaisseminaari Turun kauppakorkeakoululla tulossa vielä joulukuun alkupuolelle.

Tilaisuuksiin ilmoittautumiset ja peruutukset viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä SEFEn tapahtumakalenterin kautta.

Suomen Ekonomiliitto – SEFE ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229, e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi

020 693 200 0201 299 246 0201 299 255 0201 299 246 0201 299 242 0201 299 206 020 693 255

0201 299 295 0201 299 259 0201 299 270 0201 299 265 0201 299 258 0201 299 249 0201 299 214 0201 299 259 0201 299 281 0201 299 247

Oikeudelliset palvelut – Juridiska tjänster Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister (klo 8.30–13.00) Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205

Petteri Kivelä

Emilia Reinikainen

Heidi Vänskä

Riku Salokannel

Timo Voutilainen

Lasse Johansson (Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning)

0201 299 205 Yrityksen perustamisneuvonta – startrådgivning för företagare

Riku Salokannel 0201 299 219 Työskentely ulkomailla – arbete utomlands

lakiasiat – juridiska ärenden 020 693 205

Heidi Vänskä 0201 299 218 Työttömyysturvaneuvonta – rådgivning i arbetslöshetsfrågor

Susanna Rintala 020 693 273 Työttömyyspäivärahat – dagpenning vid arbetslöshet

IAET Puhelinpalvelu, ma–­to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600

Jäsenasiat, ma–to klo 13–15 (09) 4763 7610

www.iaet.fi IAET-kassan aukioloajat Asiakaspalvelupiste, os. Ratavartijankatu 2 B, palvelee maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 10–15 sekä perjantaisin klo 10–13 (ti ja to suljettu).

Edunvalvonta – Intressebevakning Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör

Lotta Savinko Koulutuspolitiikka – utbildningspolitik

Eeva Salmenpohja Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhällspolitik

Kosti Hyyppä

Johanna Hämäläinen

Johanna Lähteenmäki

Riikka Mykkänen

Ulla Niemelä

Riikka Sipilä

Assistentti – assistent

Maija Räsänen Opiskelijatoiminta – studerandeverksamhet

Katri Haakana

Tanja Haapasalo

0201 299 253 0201 299 289 0201 299 287 0201 299 286 0201 299 213 0201 299 285 0201 299 282 0201 299 251 0201 299 237

Muut palvelut – Övriga tjänster Ekonomi-lehti – tidningen Ekonomi

Otavamedia / Kynämies (09) 1566 8540 Julkaisutilaukset – beställning av publikationer

Krista Salo 0201 299 296

sijainen–vikarie Noora Koponen Järjestötoiminta – organisationsverksamhet

Satu Taivainen (vanhempainvapaa - föräldraledighet)

sijainen – vikarie Teija Happonen 0201 299 277 Tapahtuma-assistentti – evenemangsassistent

Hannele Hämäläinen

sijainen – vikarie Krista Salo 0201 299 212 Jäsenhankinta ja -yhteydet, ekonomit

medlemsrekrytering och -kontakter, ekonomer

Maria Rantamaula 0201 299 256 Asiakashallinta – kundförvaltning

Tuija Mäkinen 0201 299 245 Viestintä – information

Eeva Riittinen-Saarno 0201 299 254

Marianne Falck-Hvilstafeldt 0201 299 240

Heidi Haapalainen 0201 299 244 Tutkimukset – utredningar

Juha Oksanen 0201 299 248 Hallinto – administration

Kirsi Hurme 0201 299 276 Talous – ekonomi

Leena Lillomäki 0201 299 269

Suvi Viinikainen 0201 299 271 Projektit – projekt

Jarmo Jaulimo 0201 299 272 Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare

Aija Bärlund 0201 299 284 Toiminnanjohtajan sihteeri – Verksamhetsledarens sekreterare

Teija Happonen

sijainen – vikarie Salla Grönholm 0201 299 279

Jäsenyhdistykset – Medlemsföreningar Ekonomiyhdistykset – ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit-Expatriatekonomerna ry

0201 299 280 0201 299 268

Opiskelijayhteisöt – studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Futuuri ry, Rovaniemi Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans Studentkår, H:fors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – mer information: www.sefe.fi jäsenyhdistykset ja SEFE jäsenyhdistykset www.sefe.fi medlemsföreningarna och SEFE medlemsföreningar

Kylteriyhdyshenkilöt – SEFEs kontaktpersoner Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö avustaa, kun haluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi.

Hanken: Richard Varis HSE: Tommi Ora JY: Kimmo Laaksonen LTY: Anni Wahlroos OY/LY: Antti Raita KuY/JoY: Laura Vainikainen TaY: Heidi Kivelä VY ja SHHV: Mattias Högnäs TSE: Raisa Räisänen ÅA: Anna-Maria Huldén

040 410 7106 050 528 2228 050 400 0705 044 301 9632 045 677 8986 050 379 3556 050 342 8973 040 579 0536 040 508 4508 040 410 7106

0206- ja 0209 -alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

Jäsenpalvelut – Medlemstjänster Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi

Sari Ridanpää

Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – studerandemedlemmar

Carita Erkkilä Palkkatieto – lönerådgivning palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut – karriärtjänster ura@sefe.fi

Ritva Heikinheimo (vuorotteluvapaalla –

alterneringsledighet)

Tarja Tikkanen

Arja Vuorela

Leena Simonsen

(Ekonomirekrytointi – ekonomrekrytering)

Sirja Kulmala

Taija Kääriäinen Ammatillinen kehittyminen – karriärutveckling

Birgit Lindholm

Hannele Hämäläinen Työskentely ulkomailla – arbete utomlands

Arja Vuorela Kehitysjohtaja – utvecklingsdirektör

Anja Uljas Yksikön assistentti – Enhetens assistent

Pirjo Mitjonen

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE rf, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229, e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi

» Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

etunimi.sukunimi@sefe.fi, www.sefe.fi