Ekonomi 2/2012

2.12 Ekonomien ammattilehti

keskustele

TYÖMATKUSTAMISEN säännöistä

OPISKELIJA ARVIOI

YLIOPISTOLLE RAHAA

Vastuullinen

yritys menestyy

CROWDSOuRCINg

Veniz

TÄHTÄÄ VIENTIIN

Työsuhderiidat käräjäoikeudessa 26 | tarkkaile palkkaasi 28 | vesterbacka kävi kylteripäivillä 32

Uusi BMW 3-sarja

Main Partner of the World Design Capital Helsinki 2012

www.bmw.fi

Ajamisen iloa

YLELLISYYS VS. YLENPALTTISUUS. INTOHIMO VOITTAA. Maailman eniten myyty BMW-malli on syntynyt uudelleen. Kuudennen sukupolven BMW 3-sarja tarjoilee ylellisyyden ja urheilullisuuden täydellisessä tasapainossa.

TÄYSIN UUSI BMW 3-SARJA. * BMW Select sopimus 36 kk / 45 000 km, kk-hintaan sisältyy: BMW 316d TwinPower Turbo Sedan alk. 30.290,00 € (sis. alv 23 %) + arvioitu autovero 6.698,92 € = kokonaishinta alk. 36.988,92 €, toimituskulu 600 €, käsiraha 7.888,00 €, luoton avausmaksu 120 €, käsittelykulu 8 €/kk, korko 5,9 %, viimeinen suurempi erä 18.700,00 €, huolenpitosopimus BMW Basic, sopimuskauden lopussa mahdollisuus lunastaa auto itselle maksamalla jäännöserä kerralla tai uudella osamaksusopimuksella tai jopa palauttaa auto jälleenmyyjäliikkeeseen. KSL:n mukainen todellinen vuosikorko 6,67 %, luottohinta 42.310,49 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen.

Luotonmyöntäjä on Nordea Rahoitus Suomi Oy. Kuvien autot lisävarustein.

Hinnat alkaen Autoveroton hinta Arvioitu autovero EU-yhd. kulutus CO2-päästö

36.988,92 € 30.290,00 € 6.698,92 € 4,4 l/100 km 115 g/km

(BMW 316d TwinPower Turbo)

Vapaa autoetu alkaen Käyttöetu alkaen BMW Select alk.

740 €/kk 560 €/kk 449 €/kk*

Business-varustelu 990 € ▶ Xenon-ajovalot ▶ Vakionopeussäädin ▶ Peruutustutka ▶ Bluetooth handsfree ▶ USB-liitäntä ▶ Kääntyvät takaselkänojat

38

Opetus arvioitavana Tuleeko opiskelijoiden palautteesta yliopistojen rahoituksen mittari?

2.12

Sisällys / Innehåll 4 6

8

10

20

Pääkirjoitus Must Crowdsourcing 5 x Ura Aukkoja ansioluettelossa?

Vastuullinen yritys menestyy Kansainväliset osaajat Valmis vietäväksi

TY Ö ELÄMÄ 21 Tien päällä taas Raskas, mutta palkitseva työmatka 26 Pykälät Työsuhderiidat käräjäoikeudessa 28 Tarkkaile palkkasi

Palkkatasotutkimus kertoo enemmän kuin pelkät eurot 31 Kolumni

Kasperi Launis 32 Kylteripäivät

Ilman floppeja ei tule hittejä 34 Klinikka Työpaikkaruokalasta puhtia päivään

37

Lotta Backlund

38 Opinnot ja alku-ura Innostus tarttuu opiskelijaan 42 Ajassa 46

50 52

Persoona Annukka Lantto Jarkko Tontti Ekonomitoimintaa

kannen kuva tommi tuomi tämän sivun kuvat tommi tuomi, katri nietosjärvi

32

Millainen lounas parantaa työtehoa?

NY RHEESI E P A T VAKUU

T

% 0 5 A JOP SEMMIN EDULLI

VAIKKA HENKESI ON KALLIS, VAKUUTUKSEN EI TARVITSE OLLA. NYT VOIT SAADA HENKIJA TAPATURMAVAKUUTUKSEN JOPA 50 % EDULLISEMMIN. Tiesithän, että Suomen Ekonomiliitto SEFE on neuvotellut sinulle vakuutusetuja Ifistä.

Saat esimerkiksi Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksen koko perheellesi markkinoiden edullisimpaan hintaan. Voit saada vakuutusturvan itsellesi ja perheellesi jopa 50 % alennuksella. Tutustu jäsenetuihisi

osoitteessa if.fi/sefe. Samalla päivität kätevästi vakuutusturvasi ja varmistat, että saat kaikki sinulle kuuluvat jäsenedut. Ja vahingon sattuessa saat aina korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.

Lisätietoja 010 19 19 19 tai if.fi/sefe

must!

6

2.12

Syynissä tulevaisuuden hitit ja hudit

Arbetet delas på många Det sägs att många kunskapsarbetare i framtiden hittar sitt arbete och sin arbetsgemenskap på nätet. Många hittar det redan nu.

Text Marianna Salin illustration Pietari Posti

T

idigare trodde man att Internet skulle sprida ut allt liga affärsverksamhet publicitet. Microtask spjälkar sina kunders arbete till glesbygden, men så gick det inte. De sto- dokument så att de enklaste och mest utmanande textbitarna kan ra städerna lockade till sig experterna, som skapade skiljas från varandra och levereras till avlönade arbetstagare, som sina nätverk där. har lite olika kunskapsnivå, för identifiering.

Under de senaste åren har situationen ändå förändrats. Nu finns det allt fler uppgifter på nätet Utspritt arbete för både idégivare, produktutvecklare och testare precis som för Ville Miettinen målar upp en framtid där kunskapsarbete sprids finansiärer och investerare. Många delar till och med sig av sina till områden med kronisk arbetslöshet, till exempel Afrika – eller idéer gratis för att på det sättet inverka på tjänster och för att få varför inte Norra Karelen. uppmärksamhet i webbgemenskapen.

– Crowdsourcing kommer att inverka på hundratals miljoner – Den här nya världen drivs inte vidare bara som ett 8–16-jobb. människors liv, förutspår Miettinen. Enligt honom bromsas spridDet behövs ivriga amatörer, konstaterar Pia Erkinheimo, som ningen av mikrouppgifter i dag främst av priset på datatrafik och leder Nokias Idea Crowdsourcing -verksamhet. Hon undersöker mobiler. och utvecklar crowdsourcing, som också kallas för kollektiv intelVid sidan av utvecklingen förs en etisk diskussion. ligens, ”tänktalko” och massbaserad problemlösning.

– Tekniken erbjuder möjligheter att övervaka hur mycket jobb I sin enklaste form är webbgemenskapens verksamhet ett lätt- som görs, till skillnad från fabriksarbete. Det finns också fairtrasamt samtal mellan företaget och dess kunder där företaget kan de-företag, som har som uppgift att utbilda sina arbetstagare och lyssna in svaga signaler, men modellen kan också utvecklas till övervaka bland annat att arbetaren får sitt lönekuvert. Jag tror att riktig affärsverksamhet och ett sätt för exdet uppstår fler sådana, säger Miettinen. perter att livnära sig. Top Coder har redan i Också Världsbanken undersöker hur tio års tid uppmuntrat toppkodare att tävla arbetet kunde spridas ut framför allt till om att hitta de bästa lösningarna på utmatillväxtmarknader via mobila webben. ningar som betalande kunder slänger fram.

Världsbankens program infoDev samlar in finländare har under året deltagit i Samma modell använder InnoCentive på idéer från publiken i samarbete med NokiDigitalkoot. Det vill säga digitaliserat gamla tidningar i Nationalbiblioteket naturvetenskapliga frågeställningar. as IdeasProject. IdeasProject är en webbpgenom att spela ett webbspel. lats som öppnades i somras och där en öpDen mest lämpade gör jobbet pen gemenskap tillsammans funderar över Pia Erkinheimo tror att webbgemenskaperna under de närmaste olika utmaningar i mobilapplikationer. Alla kan läsa och utnyttja åren förändrar sättet att fördela arbete. lösningsförslagen.

– Till exempel kan någon som är ett verkligt fan av en mobilapp översätta applikationen till ett lämpligare språk än en tek- Värdefull gemenskap nisk översättare.

De som är nybörjare inom crowdsourcing får stöd av företag, som De som gör jobbet och de som låter göra jobbet möts redan under de senaste åren har grundats i synnerhet kring Silicon Valnu på forum som har specialiserat sig på korta jobb, till exempel ley. En del av dem fungerar som konsulter kring uppbyggnaden Amazons webbplats Mechanical Turk. Vem kan tolka ett röstmed- av crowdsourcing-processer och en del erbjuder tekniska plattdelande på kinesiska? formar för att hantera och fånga upp gemenskaper.

Microtask, som digitaliserar handskriven text, har lockat fin– Man kan ändå inte skilja sig särskilt mycket på de olika plattländare att på talko reda ut de snirkliga bokstäverna i gamla dags- formarna, konstaterar Pia Erkinheimo. Hon är framför allt fascitidningar för Nationalbiblioteket och Helsingin Sanomat. nerad av det tredje området inom fältet: gemenskaper.

– Vi ville prova på och visa att det går att dela ut en uppgift på – Det som är intressant är hurdant kunnande det finns i ge100 000 människor, berättar Ville Miettinen, Microtasks grun- menskaperna och hurdana gemenskaper serviceproducenterna dare och styrelseordförande. Projektet gav också bolagets egent- kan föra med sig åt sina kunder.

101 146

7

5

Teksti johanna mitjonen Kuva tommi tuomi

x ura

Työpaikan vaihtajat kertovat urastaan.

Yrittäjästä viestintäkonsultiksi

K

TM Kasper Stenbäck, 31, vaihtoi yrittäjästä viestintäkonsultiksi vuodenvaihteessa. Stenbäck aloitti tehtävässään viestintätoimisto Cocommsin viestintäkonsulttina tammikuussa, päävastuualueenaan asiakkaiden verkkoviestintäprojektit ja toimiston verkkoviestintäpalveluiden kehittäminen.

Cocomms on vuonna 1990 perustettu viestinnän konsultointitoimisto, joka auttaa asiakkaitaan erilaisten muutos- ja kriisitilanteiden johtamisessa. Valtaosa toimiston asiakkaista on Suomessa toimivia kansainvälisiä yrityksiä ja organisaatioita, etenkin teknologian, talouden sekä terveydenhuollon aloilta. ”Ennen työskentelin lähinnä haastajabrändien kanssa, nyt työskentelen myös isompien brändien ja pörssiyritysten kanssa.” Uudessa työssä häntä kiinnostaa kehittäminen. ”Toivon, että oma työpanokseni voi tuoda asiakkaalle vielä lisää siihen mitä on aiemmin tarjottu.”

Edelliset kaksi ja puoli vuotta Stenbäck toimi markkinointiviestintätehtävissä ja osakkaana bränditoimisto Bolder Helsinki Oy:ssä. Tehtävässä hänelle karttui asiakastyön lisäksi projekti- ja taloushallinnon kokemusta. Säännöllisemmät työajat miellyttävät työpaikan vaihdoksessa. ”On myös huojentavaa, kun on organisaatio taustalla tukena, eikä tarvitse itse olla se organisaatio.”

Aiemmin Stenbäck on työskennellyt Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnassa projektijohtajana ja luennoinut samassa opinahjossa. Hän on työskennellyt myös Ekonomiliitossa kylteriyhdyshenkilönä. ”Sieltä alkoi markkinointiviestinnän osaamiseni kartuttaminen.”

Kirjojen ja pelien pariin KTM Tiina Ristola, 39, on nimitetty

kuuluvasta Sanoma Pro Oy:stä, jossa hän toimi

lasten- ja nuortenkirjojen sekä pelien

neljä vuotta kuluttajaliiketoiminnasta vastaa-

ja puuhatuotteiden yksikön johtajaksi.

vana johtajana. Tätä ennen hän oli työskennel-

”Minulla on vajaan 20 hengen organi-

lyt mediatoimisto Dagmarilla asiakkuuspäällik-

saatio. Työnkuvaani kuuluu sen johta-

könä ja Gustav Paulig Oy:llä brand managerina.

minen ja kilpailukyvyn varmistaminen

”Uskon, että tulevat haasteet liittyvät asiakas-

murroksessa olevalla toimialalla.” Risto-

ja kuluttajalähtöisen

la tulee toimimaan myös kustantamon

toiminnan varmenta-

johtoryhmän jäsenenä.

miseen ja vahvistami-

”Kokonaisuus kiinnosti uudessa työssäni. Innostuin etenkin siitä, että pääsen hyödyntämään myynnin ja markkinoinnin kokemustani sekä liiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen kokemustani.”

8

2.12

Hän siirtyi tehtävään Sanoma-konserniin

vuoden alusta Egmont Kustannuksen

seen, kustannustehokkuudesta tinkimättä.”

Mantereelta toiselle

Hankenilta Handelsbankiin

Java-osaston vahvistus

KTM Anne Liiri, 25, valmistui Aalto-yliopis-

Handelsbanken-konsernin Suomen toimin-

KTM Markus Lappi, 34, aloitti vuoden alussa

ton kauppakorkeakoulusta joulukuussa.

tojen uudeksi viestintäjohtajaksi on nimi-

Samcomin Java-osastolla Senior System Desig-

tetty KTM Camilla Sågbom, 41, joka aloitti

nerina. Samlink-konserniin kuuluva Samcom

duaan Uudessa-Seelannissa ja teki loppu-

tehtävässään joulukuussa. Hän vastaa Han-

Oy on tällä hetkellä yksi Jyväskylän nopeimmin

työtään Otaniemessä BIT-tutkimuskeskuk-

delsbankenin Suomen toimintojen viestin-

kasvavimmista IT-alan yrityksistä.

sessa, Neste Oiliin liittyvässä hankkeessa.

nästä ja markkinoinnista, ja on johtoryhmän

Yritys keskittyy sähköisten asiointipalveluiden

Hän opiskeli pääaineenaan johtamista ja

jäsen. ”Tehtävänäni on löytää parhaat mah-

sekä integraatio- ja Business Intelligence -ra-

sivuaineena hänellä oli kansainvälinen koko-

dolliset viestinnälliset ja markkinoinnilliset

portointiratkaisuiden toteutukseen. Lapin vas-

naisuus.

keinot tukemaan Handelsbankenin tavoittei-

tuualueeseen kuuluvat Java EE -projektit.

Edeltävät kuukaudet Liiri viimeisteli gra-

Toissa vuonna Liiri työskenteli Aalto-yliopiston tuotantoassistenttina Shanghain-

den pitkäjänteistä toteuttamista.”

Aiemmin Camilla Sågbom vastasi Svenska

Lappi siirtyi Samcomille Jyväskylästä Tieto Oyj:ltä, jossa hän työskenteli edelliset kahdek-

maailmannäyttelyn projektissa ja osallistui

handelshögskolanin viestinnästä, markki-

san vuotta. Lappi työskenteli aikaisemmassa-

yliopiston ensimmäisen lukuvuoden avajais-

noinnista ja yritysyhteistyöstä. Hän on työs-

kin työssään Java-arkkitehtina, etenkin julki-

ten järjestämiseen.

kennellyt myös Rautaruukin sijoittajasuhde-

sen sektorin projekteissa.

Tammikuussa Anne Liiri aloitti San Fran-

johtajana.

”Uusi tehtävä tarjoaa haasteita uusien asi-

ciscossa markkinointiharjoittelijana Apptivo-

Yleiset talousnäkymät tuovat haastei-

nimisessä start-up-yrityksessä, joka tarjoaa

ta uuteen työhön, mutta Sågbom on tule-

rissa. Uutta on myös se, että asiakkaat ovat

pienyrityksille pilvipalveluja, kuten projek-

vaisuuden suhteen luottavainen. ”Olemme

enimmäkseen yksityisen sektorin asiakkai-

tinhallintaa ja laskutusjärjestelmiä. ”Menen

vahva pankki ja panostamme asiakastyy-

ta. Projektit ovat tyypillisesti lyhyempiä, joten

kartoittamaan kilpailua ja markkinointia, ja

tyväisyyteen. Kustannustehokas ajattelu

vaihtelua on luvassa aikaisempaa enemmän.”

pääsen mukaan uu-

heijastuu markki-

den tuotteen lansee-

nointiimme. Paikal-

raukseen. ”

lisilla konttoreilla on

Liiri uskoo, että

liiketoimintavastuu

kokemuksen ja haas-

asiakkaista, ja yhte-

teen myötä työ kuin

näisen viestin var-

työ Suomessa onnis-

mistamiseksi sisäi-

tuu. ”Uskon sen ole-

nen tiedonkulku on

van upea kokemus.”

tärkeä osa työtäni.”

akkaiden ja uusien Java EE -menetelmien pa-

asiantuntija Aukkoja ansioluettelossa ei tarvitse jännittää työnhakutilanteessa, MPS:n seniorikonsultti Pirjo Varjus-Pitkälä sanoo. tä työhaastatteluun tai saada työpaikka?

Katsooko rekrytoija aukkoja CV:ssä?

teessa. Ne voivat liittyä esimerkiksi perheti-

”Kyllä, ammattilaishaastattelija lukee CV:t tar-

lanteeseen, kuten puolison työkomennuksen

”Tilannetta ei tarvitse pelätä. Tärkeintä on,

kasti läpi ja käy läpi myös aukot, jos sellaisia on.

vuoksi ulkomaille lähtemiseen tai nuorella ih-

että asiat voi käydä läpi. Aukkopaikat kan-

Niitä ei kannata lähteä peittelemään, vaan pyr-

misellä valmistumisen jälkeiseen työnhaku-

nattaa käsitellä rehellisesti haastattelutilan-

kiä avoimesti käsittelemään mitä siihen ajan-

aikaan. Nykyinen työelämä pitää sisällään

teessa. Ihmisen elämä on kokonaisuus, johon

jaksoon liittyi. Rekrytoijaan puree aina rehel-

jatkuvasti muutoksia. Entistä useammalle

saattaa liittyä ajanjaksoja, jolloin ei ole ollut

lisyys.”

työntekijälle tulee nykyään tilanteita, että työ-

työelämässä. Ymmärrystä ihmisten erilaisille

Miten työttömyysjakson tyhjät kuukaudet

historiaan voi kuulua myös työttömyysjakso-

elämäntilanteille löytyy.”

vaikuttavat CV:ssä rekrytointitilanteessa?

ja. Tilanteesta on näin tullut hyväksytympi.”

”Aukoista keskustellaan haastattelutilan-

Heikentävätkö aukot mahdollisuutta pääs-

9

10

2.12

Va s t u u l l i n e n

yritys on menestyvä yritys Verojen maksaminen on parasta yrityksen yhteiskuntavastuuta. ďƒŠ Teksti Arja Haukkasalo Kuvat Tommi Tuomi

11

G

lobaalissa liiketoiminnassa yhteiskuntavastuu on uusi tapa ehkäistä eturistiriitoja ennen kuin ne pääsevät kasvamaan avoimiksi konflikteiksi. Yhteiskuntavastuunsa kantava yritys ottaa huomioon toimintansa sosiaaliset, eettiset, lailliset ja ympäristö- ja talousvaikutukset.

Yhteiskuntavastuu-käsitteestä on tullut suosittu tapa puhua yritysten, valtioiden, kansainvälisten organisaatioiden ja kansalaisliikkeiden suhteesta. Sosiaalisen median nousu on lisännyt eri osapuolien toimintamahdollisuuksia ja reagointinopeutta.

– Yhteiskuntavastuu nojaa näkemykseen, että se edistää yrityksen liiketoimintaa. Yhteiskuntavastuun vakavasti ottava yritys sijoittuu uutenakin toimijana ympäröivään yhteiskuntaan ilman suurempia konflikteja, koska se osaa ottaa huomioon erilaisia näkökulmia, sanoo professori Jussi Pakkasvirta. Hän on Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen johtaja.

Yrityksen on mahdollista rakentaa liiketoimintamalli, jossa kaikki suhdetoimintaverkoston osapuolet voittavat. Mutta silloin aikajana ei ole neljännesvuosi, vaan useampi vuosi.

– Voitosta ja menestyksestä pitkällä aikavälillä huolehtivien yritysten kannattaa taloudellisten arvojen rinnalla pohtia myös ympäristöä ja ihmisten hyvinvointia koskevia arvoja, sanoo Laura Liljander konsulttitoimisto Accenturesta.

– Esimerkiksi öljy-yhtiön toiminta ei välttämättä ole kaikkien sidosryhmien silmissä vastuullista liiketoimintaa juuri nyt, mutta yritys voi parantaa tapansa ja panostaa vastuullisempien liiketoimintamuotojen kehittämiseen tulevaisuudessa, Liljander sanoo.

Suomalainen metsäteollisuus on saanut kokea yhteiskuntavastuun haasteet sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Muun muassa puuplantaasien maankäyttöongelmia on putkahtanut esiin yhtiöiden rakentaessa uutta tehdasta Kiinaan, Uruguayhin ja Brasiliaan. Suomessa useilla paikkakunnilla on suljettu tehtaita, mikä pahimmassa tapauksessa hiljentää koko kaupungin.

Liljanderin mukaan vastuulliset yritykset ovat tulevaisuuden menestyjiä, sillä ne katsovat voiton ja yhteiskunnan hyvinvoinnin ajureita pitkällä tähtäimellä kokonaisvaltaisesti sekä sitovat vaikuttavuuden mittarit näihin ajureihin.

Yhteiskuntavastuu nivoutuu kaikkeen yrityksen toimintaan, strategiaan ja kasvuun.

12

2.12

Yritysten vastuu omistajille ja yritysten yhteiskunnallinen vastuu tiivistyvät Pakkasvirran mukaan ydinkysymykseen: mikä on yrityksen kannalta riittävän ja maksimaalisen voiton suhde. Hän viittaa Kemijärven sellutehtaan kohtaloon. Tehdas suljettiin, vaikka se tuotti voittoa. Yritysjohdon laskelmien mukaan tulevaisuudessa on vielä kannattavampaa tuottaa sellua jossain muualla.

Ei yksin omistajavastuu

On olemassa vahva usko siihen, että menestyvä ja vastuullinen yritys saa parhaat työntekijät, tyytyväisiä asiakkaita ja liikekumppaneita sekä rahoittajien ja sijoittajien arvostuksen. Ideaalitilanteessa kaikki osapuolet voittavat.

Liljander kehottaa yrityksiä lähtemään liikkeelle analysoimalla ydinliiketoiminnan vastuunsa. Mittarit tulisi linkittää olennaisimpiin yritysvastuuasioihin.

– Tilanteita, joissa eri sidosryhmien edut ovat vastakkain, on vaikea välttää täysin. Yrityksen tulisi pyrkiä ymmärtämään paremmin toimintansa vaikutuksia paikallisiin yhteisöihin ja panostaa hyvään sidosryhmädialogiin. Pitää myös varmistaa, että mittarit tuottavat oikeanlaista tietoa päätöksenteon tueksi, Liljander sanoo.

Liljanderin mukaan yritysvastuu voi tarkoittaa hyvin erilaisia asioita esimerkiksi eri teollisuuden aloilla. Yrityksille parhaan kokonaisuuden löytäminen mahdollistaa menestyksen ja hyvän tuottamisen myös yhteiskunnalle.

Sopivia sidosryhmäsuhteiden ja paikallisen yhteisön hyvinvoinnin mittareita voisivat olla esimerkiksi työpaikkojen palkka-arvo, tavarantoimittajien lukumäärä tai investoinnit.

Verotus on parasta yhteiskuntavastuuta

– Parasta yritysten yhteiskuntavastuuta olisi, että yritykset maksaisivat tunnollisesti veronsa toiminnastaan sen sijaan, että ne

kiertävät veroja erilaisin keinoin. Silloin valtaa palaisi yhteiskunnalle, Pakkasvirta sanoo.

Hänen mukaansa yritykset laittavat paljon aikaa ja rahaa vapaaehtoiseen yhteiskuntavastuun edistämiseen, siitä raportointiin ja maineen kirkastamiseen.

Samaan aikaan yritykset kuitenkin minimoivat verojen määrän esimerkiksi siirtohinnoittelun avulla.

– Siirtämällä varat veroparatiiseihin, yritykset voivat hyödyntää verotuksen porsaanreikiä laillisesti ja saada satakertaisena tuoton, jonka ne yhteiskuntaohjelmiin panostavat, Pakkasvirta sanoo.

Yritysten yhteiskuntavastuu tukee monessa tapauksessa yrityksen päätavoitetta eli voiton tuottamista omistajille. Yritys voi estää konflikteja, kun se pohtii taloudellisten arvojen rinnalla myös ympäristökysymyksiä ja ihmisten hyvinvointiin liittyviä arvoja.

Toimiva, hyvä, oikeudenmukainen, demokraattinen yhteiskunta on myös paras liiketoiminnan ja sen kehittymisen kannalta.

Samat pelisäännöt kaikille

Ylikansalliset ISO-standardit ja vapaakauppaorganisaatiot edistävät markkinoiden valvontaa ja sääntöjen noudattamista. Yhteisesti sovitut käytännöt ja tavat vahvistavat yritysten yhteiskuntavastuuta.

Suuri osa yrityksistä noudattaa kansainvälisiä toimintaperiaatteita, standardeja, vapaakaupan ohjelmia ja sääntöjä, mutta pieni osa ei. Vilunkiin syyllistyvät saavat tällöin kohtuutonta kilpailuetua.

Pakkasvirran mielestä pitäisikin luoda kattava järjestelmä, jossa yritykset voivat sopia ja edistää vapaaehtoista yhteiskuntavastuutoimintaansa ja myös kontrolloida vertaistoimijoitaan eli muita yrityksiä. Näin pelisäännöt olisivat kaikille samat.

– Yritykset noudattavat toiminnassaan kotimaidensa kansallisia lakeja ja toisaalta kohdemaan lakeja, jotka voivat olla löysempiä tai tiukempia kuin kotimaassa. Kun on kyse globaalista toiminnasta, tarvitaan vahvempia ylikansallisia suosituksia ja sopimuksia sekä niiden tiukkaa valvontaa.

Tarvittaisiinko maailmaan peräti globaali demokraattinen hallitus, joka takaisi kaikille reilut säännöt, Pakkasvirta heittää.

mahdollista muuttaa, sillä poliittiset päätöksentekijät ovat saaneet siunauksen käyttää toimeenpanovaltaa ja säätää lakeja.

Pakkasvirta on havaitsevinaan eurooppalaisten valtioiden päämiesten alkavan uskoa itsekin Tobinin veroon. Ideaalitilanteessa rahoitusmarkkinavero toteutuisi globaalisti, mutta jo EU:n sisällä rahamarkkinaverolla saataisiin takaisin summa, joka on uponnut kriisimaiden pelastamiseen.

– Esimerkiksi Kiinassa, USA:ssa ja Isossa-Britanniassa tällaisia veroja on vaikea saada läpi, mutta siitä kuitenkin puhutaan, eikä pidetä pelkästään naurettavana ideana kuten kymmenen vuotta sitten.

– Miten muuten kuin kahleilla finanssimaailma pakotetaan mukaan yhteiskuntavastuuseen? Ahneet pelurit siirtävät rahaa paikasta toiseen mikrosekunnissa ja keräävät huikeita pikavoittoja. Onko finanssimarkkinoilla pyörivä raha oikeasti olemassa?

Minne raha katosi? Jos se kaikki realisoituisi, summa olisi satakertainen maailman bruttokansantuotteeseen verrattuna. Entä jos keisarilla ei olekaan vaatteita?



Tobinin vero tapetilla

Professori Jussi Pakkasvirran mielestä pankki- ja finanssisektori on viime aikoina ollut monin tavoin vastuuttomin peluri yritysmaailmassa. Hän on havaitsevinaan alan edustajien myöntävän itsekin olevansa pääsyyllinen viimeaikaisiin rahoituskriiseihin.

– Vähintä, mitä koko finanssiala voisi nyt tehdä yhteiskuntavastuun eteen, on maksaa mitätön Tobinin veron tapainen rahamarkkinavero kaikkialla maailmassa.

Pakkasvirta uskoo ihmisten enemmistön pikkuhiljaa ymmärtävän, että tälle mahdottomalle finanssimyllerrykselle on saatava piste. Mielenosoitukset Wall Streetillä, äänestäjien ja sosiaalisen median esiin nostama muutospaine kasvavat. Järjestelmää on 13

Vastuullinen menestyy

Dollarin irtautuminen kultakannasta 1970-luvulla oli Pakkasvirrasta yksi virhe. Samalla lähdettiin asteittain vapauttamaan valuutta- ja finanssimarkkinoita, jolloin iso pyörä lähti pyörimään, eikä kukaan pystynyt sitä sen jälkeen valvomaan.

Pakkasvirran mielestä oikea perusteollisuus, tuotanto- ja palveluyritykset ovat miettineet toimintansa perusteellisemmin kuin pankki- ja finanssiyritykset, joihin ovat kerääntyneet suurimmat sudet kahmimaan voittoja kaikin mahdollisin keinoin.

– Perusteollisuuden ja palvelujen tuotanto on oikeiden asioiden tekemistä, isoilla yrityksillä on standardit ja ne pohtivat ympäristö- ja sosiaalisen vastuun kysymyksiä. Esimerkiksi Stora Enso investoi Etelä-Amerikkaan 30–60 vuodeksi, ja silloin on toimintaympäristöä ja paikallisiakin otettava huomioon. Konflikti ei ole välttämätön.

Vastuulliset yritykset ovat tulevaisuudessa menestyviä yrityksiä, sillä ne katsovat voiton ja yhteiskunnan hyvinvoinnin ajureita pitkällä tähtäimellä kokonaisvaltaisesti ja sitovat mittarinsa näihin ajureihin. stailaus ja meikki Katariina kaatrasalo Takki: Gant, kauluspaita: hugo boss, kravatti: hugo boss, huppari H&M, farkut: ralph lauren, kengät: vans, jousi Willhem tell.

Nostetta yhteiskunnallisille yrityksille S

uomalaisen työn liitto on ryhtynyt vauh-

yritys -merkin saaminen edellyttää kuitenkin,

emoyhtiölle. Settlementtiliike tarjoaa puoles-

dittamaan yhteiskunnallisten yritysten

että yritys sijoittaa vähintään puolet voitosta

taan asumispalveluja.

esiinmarssia Suomessa.

– Yhteiskunnallinen yritys täydentää julkisen sektorin palveluja tai tekee jotain sellaista kan-

Tsuparin mukaan uudet yritykset voivat ot-

Pääroolissa on ihmisen ja ympäristön hyvin-

taa liikeideakseen palvelujen tuottamisen, jotka

vointi, ei voitonjako omistajille.

ovat tähän asti perustuneet järjestöjen vapaa-

salaisten ja ympäristön hyväksi, mitä yhteiskun-

Tsuparin mukaan Suomessa on paljon erityis-

ehtoistyöhön. Esimerkiksi liikuntapalveluja on

ta ei tee, vaikka tarvetta olisi, määrittelee STL:n

ryhmiä, joille kunnat ja valtio eivät kykene tarjo-

pyöritetty urheiluseurojen talkoovoimin. Mikä

toimitusjohtaja Pekka Tsupari.

amaan kohdennettuja palveluja. Sellaisia ovat

tahansa yritysmuoto osakeyhtiöstä osuuskun-

Liitto on lanseerannut Yhteiskunnallinen yri-

esimerkiksi vanhukset, vaikeasti työllistettävät

taan ja toiminimeen käy.

tys –merkin. Ensimmäiset yritykset saavat mer-

henkilöt ja maahanmuuttajat. Heidän taustansa

Tsuparin mukaan monissa muissa maissa yh-

kin käyttöönsä tänä keväänä.

on kirjava ja siksi tarvitaan erilaisia ongelmien

teiskunnallisilla yrityksillä on Suomeen verrat-

– Tavoitteena on edistää uusien yhteiskun-

ratkaisukeinoja. Miten paljon eri kohderyhmät

tuna suurempi rooli kansalaisten peruspalve-

nallisten yritysten syntymistä ja nostaa esiin jo

pystyvät ostopalveluista maksamaan, on toi-

lujen tuottajana.

olemassa olevia yrityksiä sekä kehittää niiden

nen kysymys.

vertais- ja tukiverkostoja sekä paikallista ja alueellista toimintaa, Tsupari sanoo.

14

yrityksen kehittämiseen ja kasvattamiseen.

Yhteiskunnallisten yritysten toimintaa seu-

Suomessa on kokoontunut jo muutaman vuo-

raa ja merkin myöntää 11-jäseninen toimikunta

den ajan noin 40 yhteiskunnallisesti vastuullis-

puheenjohtajanaan Nokian ex-päälakimies An-

Yhteiskunnalliset yritykset tuottavat palvelu-

ta toimijaa, eli niin sanottu yhteiskunnallisten

na-Liisa Palmu. STL tarjoaa yrityksille viestintä-

ja ja tuotteita liiketoiminnasta tutuin kannatta-

yritysten koalitio. Yksi suurista toimijoista on

ja markkinointipalveluja. Se on saanut hankkeel-

vuus- ja tehokkuuskeinoin tähtäimenään voitto.

Diakonissalaitos. Se omistaa muun muassa lää-

le tukea Sitralta ja työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Yrityksen arvoista viestivän Yhteiskunnallinen

käriasema Diacorin, joka tilittää kaikki voittonsa

2.12

15

Kansainväliset osaajat

Veniz Oy Perustettu 2003 Kotipaikka Kokkola Liikevaihto 2011 2 miljoonaa euroa Viennin osuus liikevaihdosta vajaa 10 prosenttia Henkilöstömäärä 10

16

2.12

Valmis vietäväksi

Veniz Oy:n Seppo ja Olli Nikkanen pitävät huolen siitä, että tavaratalosta ostamasi vyö tai solmio on muodin mukainen myös Suomen rajojen ulkopuolella. teksti Elina Hirvinen kuvat päivi karjalainen

K Tulevaisuuden värit. Uuden malliston suunnittelu tapahtuu noin vuotta ennen varsinaista myyntikautta. Muotimessut sekä kansainvälinen katumuoti antavat Seppo ja Olli Nikkaselle viitteitä tulevista trendeistä.

eski- ja Etelä-Euroopan katumuodilla on iso painoarvo kokkolalaisen Venizyrityksen menestyksessä.

Yrittäjäveljekset Seppo ja Olli Nikkanen valitsevat suurkaupunkien kahviloissa istuessaan mieluusti ikkunapöydän, sillä siitä on helppo seurata ihmisiä ja ennen kaikkea heidän pukeutumistaan.

– Erityisen kiinnostuneita olemme ihmisten asusteista kuten vöistä, huiveista, solmioista sekä muista pukeutumisen lisämausteista. Alan messut ovat merkittävässä asemassa tulevaisuuden muotisuuntausten visioinnissa, mutta sitäkin tärkeämmäksi on osoittautunut kansainvälinen katumuoti, Venizin toimitusjohtaja Seppo Nikkanen kertoo.

Italiaan, Saksaan sekä muihin Euroopan maihin tehdään työmatkoja säännöllisesti.

Näillä reissuilla kaupungilla hengailu kuuluu asiaan. Kahvikupin ääressä on bongattu vuosien saatossa lukuisia myyntihittejä.

Tarkka nenä ja nopeat liikkeet

Nikkasten kauppatavaralle ei ole hyvää suomalaista nimeä. Englanniksi heidän tuot-

 17

teistaan käytetään nimeä ”accessories”, suomeksi voitaneen puhua asusteista tai lisäasusteista.

– Vyöt ovat toimintamme peruskallio.

Lisäksi myymme solmioita, huiveja, henkseleitä sekä muodikkaita uutuusasusteita.

Tänä syksynä laajensimme perusmallistoamme muun muassa säärystimillä, edelliskautena kaikki halusivat leggingsejä. Perusvalikoimien ohella on tärkeää pitää tiukasti kiinni ajasta ja haistella tulevien kausien pukeutumistrendejä, myyntijohtajana työskentelevä Olli Nikkanen taustoittaa.

Tarkan nenän lisäksi myös nopeus on Nikkasten bisneksessä valttia.

– Kun bongaamme uuden, mielenkiintoisen jutun, on se muutaman viikon päästä jo asiakkaidemme hyllyssä. Muoti on globaalia, eikä meillä Suomessa olla ollenkaan niin jälkijunassa maailman uutuuksista kuin saattaisi kuvitella.

Moninainen tuoterepertuaari vaatii moninaiset tuotantokanavat. Veniz suunnittelee tuotteensa itse, mutta valmistus on hajautettua ja tuotteesta riippuen hyvinkin

18

2.12

kansainvälistä. Esimerkiksi vöiden nahkanauhat tulevat pääosin Italiasta, Hollannista ja Intiasta. Solkia tehdään Italiassa sekä Kiinassa ja Hongkongissa. Tuotteiden kasaus tapahtuu joko Suomessa tai ulkomailla.

– Koska tilaamme suoraan tehtailta ilman välikäsiä, pääsemme hyvin kilpailukykyisiin hintoihin. Laajan mallistomme turvin kilpailemme samalla viivalla kansainvälisten suuryritysten ja -merkkien kanssa, Seppo Nikkanen iloitsee.

– Vuonna 2005 ostimme Virtojen Killinkoskella sijaitsevan Inka-henkselit Oy:n yritystoiminnan. Suomen tuotantomme tehdään päätoimisesti siellä.

Asusteiden nosteessa

Seppo ja Olli Nikkanen perustivat Veniz Oy:n vuonna 2003. Muotia aktiivisesti seuranneet yrittäjäveljekset havaitsivat ulkomaanmatkoillaan, että asusteiden merkitys pukeutumisessa eli vahvaa nousukautta.

– Hyvin pukeutuvien ihmisten lisäksi kaduilla tapasi niitä, joilla oli päällään tyylikäs puku, mutta iänikuiset vyö ja kengät. Ha-

lusimme tarttua tähän epäkohtaan, Seppo Nikkanen muistelee.

– Markkinarakomme on varsin kapea, mutta sitäkin mielenkiintoisempi. Vuodet ovat myös osoittaneet, että kuluttajien kiinnostus erityyppisiä asusteita kohtaan vain kasvaa. Edes talouden taantumat eivät ole heilauttaneet tuotteiden myyntiä, päinvastoin.

Veniz ei myy tuotteitaan suoraan kuluttajalle, vaan yrityksen asiakkaita ovat asusteita myyvät vaateliikkeet, tavaratalot sekä liikelahjoja myyvät yritykset.

– Venizin toiminta-ajatus oli alusta saakka selvä. Haluamme helpottaa sisäänostajien työtä rakentamalla tuotteistamme valmiit koko- ja mallilajitelmat. Me olemme tehneet muodinmukaiset ja kaikki asiakaskunnat huomioivat valinnat heidän puolestaan. Se paitsi helpottaa tuotteiden ostamista myös lyhentää toimitusaikoja, Olli Nikkanen tietää.

Yritysidea osoitti toimivuutensa nopeasti.

Tänään asiakkaisiin lukeutuvat kaikki Suomen suurimmat vaatteita ja asusteita myy-

Peruskalliona vyö. Veniz suunnittelee ja valmistaa hyvin monentyylisiä vöitä niin miehille, naisille kuin lapsillekin.

vät tavaratalot. Ja koska kauppa käy, on Veniz avaamassa ovia nyt myös kansainvälisille muotimarkkinoille.

Vyö tuoksuu keväältä. Pirteän väriset tuoksuvyöt tulevat kevään asustemarkkinoille. -Tuoksuvyöstä on povattu Crocsin tapaista ilmiötä maailman messuilla, Venizillä työskentelevät Anna Nygård ja Anne Puhakka kertovat.

Konsepti edellä maailmalle

Vaikka Venizin toiminnalla on ollut vahva kansainvälinen ote alusta alkaen, ovat yrityksen vientikuviot odottaneet oikeaa aikaansa.

Tällä hetkellä Venizin liikevaihdosta vajaa 10 prosenttia tulee viennistä, mutta Nikkaset aikovat saada lukeman moninkertaistumaan.

– Tulemme panostamaan voimakkaasti vientiin. Tavoitteenamme on, että viiden vuoden kuluttua Venizin liikevaihdosta noin 40 prosenttia tulee viennistä, Olli Nikkanen kertoo.

Nikkaset uskovat, että vuosien saatossa kehittynyt toimintamalli valmiine tuotevalikoimineen on kypsä maailmanvalloitukseen. Kansainvälisten myyntikanavien aukominen on sen sijaan työn takana.

– Viennin aloittaminen on kieltämättä haastava tehtävä. Meillä on parhaillaan menossa sekä markkinatutkimus että yhteistyökumppanien haku. Myös ulkomaankaupasta vastaava myyjä palkataan lähiaikoina. Onnistuneen viennin aikaansaamiseksi oikeiden yhteistyökumppaneiden löytäminen on äärettömän tärkeää, Seppo Nikkanen tietää.

Tällä hetkellä Veniz-tuotteita myydään Ruotsissa, Venäjällä ja Baltian maissa. Kaksikielisen kaupungin kasvateille Ruotsi on ollut suhteellisen helppo vientimaa. Itänaapurin kanssa kulttuurierot ovat sitä vastoin tulleet Ruotsia tutummaksi.

– Suomi on yksi niistä harvoista maista, joissa puhutaan sekä verollisista että verottomista hinnoista. Se on yhden lajin kulttuuriero vientiä aloitettaessa.

Venizin veljesten mielestä viennin aika on juuri nyt.

– Olemme hyvässä terässä, enkä näe mitään estettä konseptin monistamiselle mihin maahan tahansa. Uskon laajentamisen mahdollisuuksien olevan lähes rajattomat. Ja jos kiire tulee, niin laitetaan tuplaneula koneeseen! Olli Nikkanen veistelee.

19

Maailma, jossa sopimuksia ei vedetä hatusta.

Kylteri, tarkistuta kesätyösopimuksesi SEFEn juristeilla.

Ennen kuin allekirjoitat kesätyösopimuksesi, lähetä se työsuhdejuristimme tarkistettavaksi osoitteeseen kesatyosopimus@sefe.fi.

Ilmoita sähköpostissa puhelinnumerosi, niin juristimme palaavat asiaan parin arkipäivän sisällä. Palvelu on käytettävissä 15.6.2012 asti.

Jos asiasi koskee jotain muuta kesätyöhön liittyvää asiaa, ota yhteyttä juristipäivystykseemme, puh. 020 693 205 (klo 8.30–13.00).

Työelämä

Tien päällä taas

Monet ekonomit matkustavat työssään paljon. Kaksi kolmesta ei saa matkustusajalta korvausta. teksti Satu Rämö kuvat tommi tuomi

21

Työelämä

S

atunnaiset ulkomaantyö- sisällään, jotta esimerkiksi runsas matmatkat tuovat vaihtelua kustaminen ei tule yllätyksenä. Samalla työarkeen. Suurkaupunkien neuvotteluissa voi ottaa esiin kysymyksen kulttuuritarjonta ja lentämi- mahdollisista työmatkojen korvaamisista, nen business-luokassa samp- neuvoo Mykkänen. panjalasi kädessä ovat kuiEri aloilla, eri yrityksissä ja välillä jopa tenkin kaukana normaalista saman yrityksen eri osastoilla on erilaiset työmatkasta. Kun työajasta puolet kuluu käytännöt. työmatkoihin, ja työmatkoista lähes puo- – Lentomatkustaminen ei ole työaikaa. let lentokentillä hengaamiseen, glamour Mutta jos teen töitä matkan aikana, ne lasketaan tietysti työtunneiksi. Esimerkiksi on kaukana.

Ekonomiliiton uusimman palkkatasotut- kahden tunnin lentomatkan aikana pyskimuksen mukaan yli 60 prosenttia SEFEn tyn työskentelemään noin tunnin, sanoo jäsenistä ei saa työmatkoistaan korvausta Oraclella työskentelevä Principal Consultai korvaus on katsottu osaksi peruspalkkaa. tant Pekka Hankela.

Yli 80 prosenttia on matkustanut työasioissa omalla ajallaan.

Käytäntö on lainmukainen. Työaikalain mukaan matka-aika ei ole työaikaa, ellei matkaa itsessään pidetä työsuorituksena.

Toisaalta työnantaja ei taas voi edellyttää työntekijän käyttävän vapaa-aikaansa työhön liittyvään matkustamiseen.

– Ylempien toimihenkilöiden työehtoRunsas sopimuksissa on sanottu niukasti työmattyömatkustaminen kustamisesta. Monien muiden henkilöstöryhmien työehtosopimuksissa sitä vastoin ohentaa sosiaalista on yksityiskohtaisia säännöksiä esimerkikelämää. si työmatkustamisen korvauksista, toteaa SEFEn asiamies Riikka Mykkänen.

Tämä tarkoittaa, että ylemmät toimihenkilöt ja työpaikan muut työntekijät saattavat joutua eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi yhteiselle messumatkalle lähtevistä osa saa korvauksen työmatka-ajastaan, osa ei.

– Yrityksessämme käytäntö vaihtelee työNeuvottele työmatkustamisen sopimuksen mukaan, kertoo Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki, jonsäännöistä Jos työaikalaki ja työehtosopimus eivät ka työ vie kiireisimpinä viikkoina kahdelle anna selkeitä sääntöjä työmatkojen kor- eri mantereelle kolmeen eri maahan. vaamisesta, niin ekonomin on sovittava Head of Procurement Soile Tähtinen säännöistä itse. työskentelee sävytysjärjestelmäyhtiö CPS – Ota ennen työsopimuksen allekirjoit- Color Groupilla. Tähtinen matkustaa työntamista selvää, mitä työ itse asiassa pitää sä vuoksi noin 80 päivää vuodessa.

22

2.12

– Jos lähden työmatkalle lauantai-iltana ja olen perillä sunnuntaina ja työpäivä alkaa maanantaina, viikonloppuna reissatut tunnit korvataan vastaavina tunteina vapaaaikaa korkeintaan 8 tuntia päivää kohden.

Sveitsissä asuva Minna Levanto vastaa Selectan viestinnästä ja brändeistä Euroopassa ja matkustaa paljon. Työmatkat liittyvät usein yhtiön sisäisiin palavereihin, koulutuksiin ja yhteistyökumppaneiden, kuten mainostoimistojen, tapaamisiin.

– Meillä työmatkat lasketaan pääsääntöisesti työksi, ja ne ovat osa työnkuvaa. Pääasiassa matkustan Euroopassa. Useimmiten työmatkat ovat päivämatkoja. Reissaan myös paljon niin, että yhdistän työ- ja vapaa-ajan matkoja.

Käytännöt siis vaihtelevat yrityksittäin.

Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija, erikoispsykologi Barbara Bergbom kertoo kiinnostavan tutkimushavainnon: – He jotka saavat matkustuspäivistään palkkiota, oli se sitten vapaata tai rahaa, ovat motivoituneempia ja kokevat vähemmän stressiä työmatkoistaan.

Matkustusolosuhteilla on väliä

Työterveyslaitos julkaisi viime keväänä Työsuojelurahaston tukemana toteutetun tutkimuksen kansainvälisten työmatkojen kuormittavuudesta sekä terveys- ja hyvinvointivaikutuksista.

Tulosten mukaan mitä useammin työntekijä matkustaa työmatkalle ulkomaille, sitä suurempana hän kokee työnsä vaatimukset ja työstä kotiin kantautuvan ristiriidan. Työpäiviä venyttävät matkat koettelevat myös matkustavan perhe-elämää ja suhteita ystäviin.

Työmatkojen pitkät lennot voivat olla erityisen kuluttavia, koska yhä harvempi yritys lennättää työntekijöitään tilavammassa mutta hintavissa business-luokassa.

– Kustannussyistä nykyään etsitään myös

Vinkkejä matkarasituksen sietämiseen Juttuun haastatellut ekonomit kertovat, kuinka matkarasitus voitetaan.

entistä useammin mahdollisimman edullisia reittivaihtoehtoja, josta syystä suorien lentojen sijaan matka voi sisältää useampia välilaskuja ja koneen vaihtoja, Bergbom kertoo.

Mahdollisimman halpojen lentolippujen perässä juokseminen saa aikaan lähes koomisia piirteitä.

Tai sitä tutkimukseen haastateltua työmatkaajaa tuskin naurattaa, joka joutui lentämään kotinsa yli kolme kertaa ennen kohteeseen saapumista.

– Monet lennättävät työntekijöitään Suomesta Aasiaan Lontoon kautta. Siinä menee hukkaan yksi työpäivä lento- ja vaihtoaikoineen. En ymmärrä, miksi ihmiset suostuvat tähän, sanoo Finnairin Ihamäki.

Vaikka Ihamäki onkin suoria Aasian-yhteyksiä tarjoavan Finnairin palveluksessa, on toteamuksessa perää. Matka-ajan keston tuplaantuminen muutaman kympin tai satasen säästön vuoksi ei tunnu järkevältä.

Lentokentällä ei kuitenkaan vielä olla perillä. Kun Tähtinen vierailee tavarantoimittajien tehtailla, matka jatkuu usein kentältä suoraan jopa usean tunnin automatkalla, koska tuotantolaitokset sijaitsevat usein kaukana keskustoista.

– Työpäivän jälkeen on vielä illalliset ja muut verkostoitumistapahtumat. Työmatkoilla päivät venyvät pitkiksi. Joskus jää aikaa käydä pikaisesti ostoksilla.

Matkan aikana:

gamattoa ja iPadissa joogaohjelmia, joiden

”Laukussani kulkee aina mukana korvatul-

avulla voin tehdä joogaharjoituksia missä

pat, silmälaput ja melua vaimentavat kuu-

vain. Suosikkiohjelmani on www.yogajour-

lokkeet. Kuuntelen lennon aikana podcas-

nal.com.”

teja tai luen iPadilla lehtiä ja työhön liittyviä dokumentteja.” ”Menen joskus lentokentillä vartin niskahierontaan.” ”Jos aikataulu sallii, käyn lentokentällä spa-hoidossa.”

Rutiini tuo järjestystä: ”Elän aina paikallista aikaa. Eli kun kohteessa on aamu, menen aamiaiselle, vaikka Suomessa olisi ilta.” ”Olen huomannut hyödylliseksi pitää si-

”Jos on aikaa, syön lentokenttien ravin-

säisen kellon samana, olin sitten Keski-Eu-

toloissa. Niistä saa usein parempaa ruokaa

roopassa tai Suomessa. Rutiiniini perustu-

kuin lentokoneista.”

en menen Saksassa toimistolle kello 8, kun

”Rentoudun kuuntelemalla äänikirjoja.”

Suomessa menen kello 9.”

Hotellissa pitkän työpäivän jälkeen: ”Kuuntelen suomalaista musiikkia. iPadissani on Suomi-POP-applikaatio.” ”Iltaisin ennen nukkumaanmenoa katson suomalaisia televisiosarjoja iPadin tai tietokoneen kautta TV-kaista-palvelun avulla.” ”Menen mahdollisimman aikaisin nukkumaan.”

Lyhytkin vapaa-aika liikuntaan: ”Jos vuodenaika sallii lenkkeilyn, otan lenkkikamat mukaan matkalle.” ”Käyn uimassa, jos hotellissa on oma uima-allas.” ”Pidän matkoilla mukana joo-

Vähenevä vapaa-aika

Lentämisen, kentillä hengaamisen ja kohteessa paikan päällä matkustamisen lisäksi runsas työmatkailu rasittaa myös muista syistä. Arki on epäsäännöllistä. Ystävyys- työmatkoilla että työmatkojen jälkeisuhteet ohentuvat. Työmäärä kasvaa. sessä arjessa.

– Ensin on valmisteltava työmatkaa. Mat- – Työmatkoilla on harvoin aikaa käydä kan jälkeen on hoidettava matkaan liitty- esimerkiksi elokuvissa tai teatterissa. Koska viä asioita ja purettava rästiin jääneet työt, työmatkapäiviä on niin paljon, vapaa-aika kertoo Ihamäki työmatkustamisen arjesta. rajoittuu viikonloppuun, eikä omia ystäPuute omasta ajasta konkretisoituu sekä viä ehdi tavata Suomessa kovinkaan usein.

23

Työelämä

Runsas työmatkustaminen ohentaa sosiaalista elämää, sanoo Hankela.

Ratsastustunti tai kuoroharjoitus keskiTyömatka voi olla viikkoisin kello seitsemän ei sovi työmatraskas, mutta kailijan aikatauluihin.

– Sen vähän vapaa-ajan, mitä minulla on, matkan tulokset vietän mieluiten perheeni seurassa. Täspalkitsevia. tä syystä ystäviä ei ehdi tavata kovinkaan usein, lisää Ihamäki.

Usein ajatellaan, että sinkkujen on helpompi tehdä paljon matkustusta vaativaa työtä kuin perheellisten. Asialla on kuitenkin monta puolta. Sinkut voivat järjes- olla hankalaa sopia tapaamispäivistä, huotää menonsa joustavammin, mutta heillä mauttaa Bergbom. ei runsaan matkustamisen takia jää aikaa solmia suhteita ja rakentaa sosiaalista elä- Ulkomaantyömatkat palkitsevat mää. Perheellisten voi olla hankala järjes- Työmatkat eivät kuitenkaan ole pelkkiä kiutää matkustusaikataulujaan, mutta perhe sankappaleita. Työterveyslaitoksen tutkivoi toisaalta olla myös voimavara: raskaal- muksessa neljä viidestä vastaajasta koki ta matkalta ei tarvitse palata tyhjään kotiin. työmatkojensa ansiosta ymmärtävänsä pa– Työmatkustaminen voi luoda hankalia remmin kokonaisuuden, johon oma työ liittilanteita erityisesti eronneille, joilla on tyy. Kansainvälinen työmatkailu saattaa siis lapsia. Runsaan työmatkaamisen takia voi myös rikastuttaa työtä.

7

faktaa SEFEn jäsenten ulkomaantyömatkoista 1 Työmatkapäiviä kertyy vuodessa keskimäärin 34.

2 Noin puolet on tehnyt alle kahdeksan työmatkaa viimeisen 12 kuukauden aikana.

Neljällä viidestä on ollut työmatkoja 20 tai vähemmän.

3 Ulkomaantyömatkat suuntautuvat useimmiten Eurooppaan (84 %). Toiseksi yleisintä on matkustaa Aasiaan.

4 Suurin osa ulkomaantyömatkoista liittyy yhtiön sisäisiin palavereihin tai tapaamisiin.

5 Rasitusta tuovat aikaerot, matkoihin kuluva aika sekä terveys- ja turvallisuusriskit.

6 Kansainvälisten työmatkojen palkitseviksi asioiksi koetaan mm. työtehtävien vaihtelu, osaamisen kehittyminen ja mielekkäissä paikoissa käyminen.

7 Työnantajan ei koeta tukevan runsaasti työmatkoja tekevää työntekijää riittävästi.

Esimiesten toivottiin esimerkiksi antavan enemmän mahdollisuuksia työaikojen joustavuuteen ja selkeitä ohjeita matkustusajoista.

Lähde: SEFEn jäsenille suunnnattu kysely Ulkomaan työmatkailu ja hyvinvointi. Vaasan yliopisto, Johtamisen yksikkö. 2011.

24

2.12

Oraclella työskentelevä Hankela matkusta työnsä takia noin 100 päivää vuodessa Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan.

– Tätä vauhtia on kestänyt viisi vuotta. Jos on motivoitunut työssään ja matkapäiviä on korkeintaan puolet työajasta, niin se on minusta ookoo. Mutta jos työmatkat vievät yli kolme neljäsosaa työajasta, se on liikaa.

Palkitseva työ lisää motivaatiota. Ihmisen työhyvinvointiin liittyy oleellisesti se, miten paljon hän kokee antavansa työssään ja miten paljon hän saa siitä vastineeksi.

– Mielihyvä tulee tuloksesta. Vaikka työmatka olisikin raskas, sen aikana saa valtavan paljon tuloksia. Saan yhden työmatkan aikana tehtyä paljon enemmän kuin mitä saisin aikaan säätämällä asioita puhelimitse, sanoo usein Intiaan ja Kiinaan matkustava Tähtinen.

– Käyn muun muassa arvioimassa yhtiömme tavarantoimittajia, eli vierailen tehtailla ja varmistan, että kaikki on kuten pitää.

Asiat järjestyvät varmemmin, kun pääsen luomaan yrityksen työntekijöihin henkilökohtaisen yhteyden. Puhelimitse ei ikinä pystyisi hoitamaan asioita samalla tavalla, ei ainakaan Aasiassa.

Jos työmatkan syy tuntuu turhalta, matkustaminen koetaan stressaavampana. Siksi onkin järkevää korvata korvattavissa olevaa työmatkustamista esimerkiksi virtuaalipalaverien avulla. Siinä säästää myös rahaa.

– Vaikka olenkin lentoyhtiössä töissä, meillä käytetään myös paljon puhelinkonferensseja. Aina ei matkusteta, kertoo Ihamäki.

Työ kestävän kehityksen johtajana vie Ihamäkeä Finnairin Aasian kohteisiin ja Euroopassa useimmiten Brysseliin ja Lontooseen.

Monet työmatkoista liittyvät konferensseihin tai kokouksiin. Omaa työmatkustamista voi kuitenkin rajoittaa, eikä kaikkiin kutsuihin tarvitse vastata myöntävästi.

– Pidän työstäni todella paljon. Kun aloitin tässä tehtävässä, olin niin innoissani, että sovin liikaa matkoja. Nyt olen tarkempi oman ajanhallintani suhteen, enkä sano enää kaikkiin pyyntöihin kyllä.

yritys, näin teet työmatkailusta siedettävämpää Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Barbara Bergbom on erikoistunut muun muassa työhyvinvoinnin ja työelämän kansainvälistymisen aihepiireihin. Bergbom kertoo, kuinka yritykset pystyisivät vähentämään runsaan työmatkustamisen kuormittavuutta.

- On kuluttavaa lähteä työmatkalle lauantai-iltana, palata seuraavana viikonloppuna ja mennä seuraavana maanantaina normaalisti töihin. Tätä voisi kohtuullistaa esimerkiksi korvaamalla matkustamiseen menevää aikaa vapaana tai rahalla tai sopia etätyömahdollisuuksista.

- Jos lentokentällä on pitkä vaihtoaika tai lento on myöhässä, työntekijöille voitaisiin antaa lupa käyttää maksullisia loungeja. Siellä pystyy paremmin keskittymään työntekoon tai lepäämään.

- Lentoreittien valinnassa ei kannata käyttää kriteerinä vain rahaa. Suora lento vie työmatkalaisen virkeämpänä peril-

mallin vaatteet: andiata.

le päämäärään.

25

Työelämä

Työsuhderiitojen

käsittely käräjäoikeudessa

Työsuhteissa saattaa työsopimuksen päättämistilanteiden lisäksi syntyä monenlaisia muita oikeudellisia riitoja, joiden selvittelyissä ja sovintoneuvotteluissa SEFEn lakimiehet ovat käytettävissä.

R

iita-asiat, joita ei ole voitu ratkaista neuvotteluteitse, voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Tyypillisiä työsuhteeseen liittyviä oikeusriitoja ovat sellaiset, joissa työntekijä joko perii työnantajalta jotain maksamatta jäänyttä rahasuoritusta tai vaatii työnantajalta vahingonkorvausta. Myös työnantaja voi vaatia työntekijää korvaamaan työnantajalle aiheuttamansa vahingon.

Useimmat työsuhteisiin liittyvät riita-asiat käsitellään yleisissä tuomioistuimissa, joita ovat alioikeutena käräjäoikeus, ylioikeutena hovioikeus ja ylimpänä oikeusasteena korkein oikeus. Työoikeudellisia asioita käsitellään myös työtuomioistuimessa ja vakuutusoikeudessa kun taas virkasuhteisiin liittyvät riidat käsitellään hallinto-oikeudellisissa tuomioistuimissa.

Riita-asia vireille haastehakemuksessa

Työsuhteeseen liittyvässä riita-asian oikeudenkäynnissä käräjäoikeudessa asianosaisina ovat jutun vireille pannut kantaja sekä vastaaja, jolle vaatimus esitetään. Riita-asia pannaan vireille käräjäoikeuden kansliaan toimitettavalla kirjallisella haastehakemuksella. Ennen haastehakemuksen jättämistä on selvitettävä alueellisesti toimivaltainen käräjäoikeus sekä varmistuttava siitä, että vaadittavat saatavat eivät ole vanhentuneet.

Kun haastehakemus saapuu käräjäoikeuden 26

2.12

kansliaan, asia tulee vireille ja sen valmistelu alkaa. Haasteen vireille tulo katkaisee myös vanhentumisaikojen kulumisen.

Haastehakemuksessa on ilmoitettava muun muassa kantajan yksilöity vaatimus sekä seikat, joihin vaatimus perustuu. Huomioitavaa on, että työsuhteisiin liittyvissä riita-asioissa tuomioistuin ei saa tuomita muuta tai enempää kuin asianosainen on vaatinut. Tuomiota ei myöskään saa perustaa seikkaan, johon asianosainen ei ole vaatimuksensa tai vastustamisensa tueksi vedonnut. Riita-asiassa asianosaisen on pysyttävä totuudessa tehdessään selkoa niistä seikoista, joihin hän vetoaa ja lausuessaan vastapuolen esittämistä seikoista sekä vastatessaan hänelle tehtyihin kysymyksiin.

Tarvittaessa tuomioistuin kehottaa kantajaa täydentämään haastehakemusta. Mikäli tuomioistuin ei ole jättänyt kannetta tutkimatta tai hylännyt kannetta haastetta antamatta, antaa tuomioistuin vastaajalle haasteen, jossa kehotetaan vastaajaa määräajassa vastaamaan vaatimuksiin. Haastehakemus ja siihen annettu vastaus kuuluvat asian kirjalliseen valmisteluun. Jos asiaa ei ratkaista valmistelua jatkamatta, jatketaan valmistelua kirjallisesti tai valmisteluistunnossa suullisesti. Mahdollista on myös se, että asia siirretään suoraan pääkäsittelyyn.

nen edellytä pääkäsittelyn toimittamista eikä kukaan asianosaisista vastusta asian ratkaisemista kirjallisessa menettelyssä.

Jos asiaa ei ole ratkaistu valmistelua jatkamatta tai kirjallisen valmistelun perusteella, jatketaan asian valmistelua yleensä suullisesti valmisteluistunnossa. Tuomioistuin kutsuu asianosaiset paikalle suulliseen valmisteluistuntoon, jossa ainakin asianosaisten oikeudenkäyntiasiamiesten tulee olla paikalla.

Usein työoikeudellisissa riita-asioissa on tarkoituksenmukaista, että valmisteluistunnossa ovat mukana myös jutun asianosaiset, koska he tietävät asiaan liittyvistä tapahtumista. Tuomioistuin voi myös kutsua asianosaiset henkilökohtaisesti paikalle sekä valmisteluistuntoon että pääkäsittelyyn. Mahdollisia todistajia ei sen sijaan kutsuta valmisteluistuntoon eikä heillä lähtökohtaisesti ole oikeutta olla valmisteluistunnossa läsnä.

Valmisteluistunnossa asian käsittelyä jatketaan suullisesti siitä, mihin kirjallisessa valmistelussa on päädytty. Valmisteluistunto etenee usein tuomioistuimen laatiman kirjallisen yhteenvedon pohjalta. Valmisteluistunnossa riidattomat seikat erotetaan riitaisista ja nimetään sekä henkilö- että asiakirjatodisteet sen perusteella, mikä jutussa on edelleen riitaista, Valmistelussa selvitetään muun koska riidattomista asioista ei ole tarpeellista esittää todistelua myöhemmin toimimuassa vaatimukset ja perusteet Asian kirjallista valmistelua voidaan jatkaa tettavassa pääkäsittelyssä. Jos asiaa ei ole esimerkiksi pyytämällä asianosaiselta kir- ratkaistu valmisteluistunnossa, eikä valjallista lausumaa tuomioistuimen määrää- mistelua ole enää tarkoituksenmukaista mistä asioista. Valmistelussa on selvitet- jatkaa, suullinen valmistelu päättyy ja asia tävä asianosaisten vaatimukset ja niiden siirretään pääkäsittelyyn. perusteet sekä se, mistä asianosaiset ovat erimielisiä. Lisäksi valmistelussa selvite- Pääkäsittely tapahtuu suullisesti tään, mitä todisteita tullaan esittämään ja Pääkäsittely voidaan pitää välittömästi valmitä kullakin todisteella aiotaan näyttää misteluistunnon jälkeen, mutta usein mototeen sekä se, onko asiassa edellytyksiä nimutkaisissa työsuhderiidoissa se pidetään sovinnolle. Valmistelu toimitetaan tuomio- erikseen sovittavana ajankohtana. Asian istuimessa siten, että asia voidaan käsitellä käsittely pääkäsittelyssä tapahtuu suullipääkäsittelyssä yhtäjaksoisesti. sesti. Istunnon alussa tuomioistuin selostaa Riitainen asia voidaan ratkaista yksin kir- lyhyesti yhteenvedon avulla, mihin asian jallisen valmistelun perusteella, jos asia on valmistelussa on päädytty, sekä tiedustelaadultaan sellainen, ettei sen ratkaisemi- lee, vastaavatko valmistelussa esitetyt vaa-

timukset edelleen asianosaisten kantaa. Tämän jälkeen pääkäsittely etenee yleensä siten, että asianosaiset vuorollaan perustelevat kantaansa ja lausuvat vastapuolen perustelujen johdosta, jonka jälkeen tuomioistuin ottaa vastaan todistelun.

Tyypillisesti istunnossa käydään todistelun osalta läpi ensin kirjalliset todisteet.

Kirjallisen todistelun jälkeen kuullaan tarvittaessa asianosaisia todistelutarkoituksessa ja tämän jälkeen mahdollisia henkilötodistajia. Pääkäsittelyn lopuksi asianosaiset esittävät loppulausuntonsa muun muassa siitä, kuinka asia tulisi ratkaista.

Tässä yhteydessä on hyvä mainita myös prekluusio, jolla tarkoitetaan sitä, että asianosainen ei saa pääkäsittelyssä vedota sellaiseen seikkaan, johon hän ei ole vedonnut valmistelussa, ellei asianosainen saata todennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä. Lisäksi prekluusio estää asianosaista pääkäsittelyssä vetoamasta sellaiseen todisteeseen, johon hän ei ole vedonnut valmistelussa, ellei voida olettaa, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä. Uusi todiste voidaan kuitenkin ottaa vastaan, jos asianosaiset siihen suostuvat.

Työsuhdetta koskevissa riita-asioissa tuomio annetaan yleensä myöhemmin kansliatuomiona. Tuomiosta ilmenee, onko kannevaatimukset hyväksytty tai hylätty joko kokonaan tai osittain. Tuomion perusteluissa ilmoitetaan, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu.

Perusteluissa selostetaan myös se, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä. Kun käräjäoikeus julistaa tai antaa ratkaisun, se ilmoittaa samalla, saako ratkaisuun hakea muutosta ja mitä muutoksenhaussa on noudatettava.

Tämä artikkeli on ainoastaan yleispiirteinen kuvaus työsuhderiitojen käsittelystä käräjäoikeudessa. Artikkeli ei siis ole tyhjentävä esitys riita-asian prosessista käräjäoikeudessa.

Emilia Reinikainen, työsuhdelakimies.

Puh. 0201 299 226, emilia.reinikainen@sefe.fi

27

Työelämä

Tarkkaile

Palkkaasi SEFEn tekemä palkkatasotutkimus kertoo paljon enemmän kuin pelkät eurot. Se toimii henkilökohtaisen edunvalvonnan tukena, mutta myös työelämän indikaattorina. teksti Mikko Huotari kuva tommi tuomi kuvitus katri nietosjärvi

28

2.12

N

uori ekonominainen nosti kätensä pystyyn SEFEn Palkka ja palkitseminen -tilaisuudessa. Hän kertoi, että työnhakutilanteessa palkasta neuvotteleminen oli ollut hankalaa.

Työnantajan edustaja oli heti kärkeen sanonut, että heille ”ei kannata esittää SEFEn palkkasuosituksia, koska ne ovat liioiteltuja”.

Asiamies Johanna Lähteenmäki sanoi kuulleensa kiusallisen tokaisun muualtakin ja pohti sitten, että tilaisuudessa esitetyt palkkatasotutkimuksen luvut eivät ole suosituksia, vaan kyselytutkimuksen tuloksia.

Miten sitten tällaisessa neuvottelutilanteessa pitäisi toimia? Miten palkasta voi puhua?

– Palkkaneuvottelussa ei perusteena kannata käyttää ainoastaan sitä, että ”näin näistä hommista tilastojen mukaan maksetaan”,

vaan perustella palkkapyyntöä tehtävien si paljon muuta tietoa työelämään ja -etuivaativuuden, sitovuuden ja oman kokemuk- suuksiin liittyvistä seikoista. sen mukaan. Ja tarkistaa sitten tilastoista, SEFEn kehitysjohtaja Anja Uljaan muettä pyyntö on oikeassa haarukassa, Läh- kaan tuoreimmassa palkkatasotutkimukteenmäki sanoo. sessa ei ole sinänsä mitään suuria yllätyksiä, Syksyllä 2011 tehtyä SEFEn palkkataso- mutta alkupalkat nousivat roimasti. Ilmiö tutkimusta käytetään SEFEn nettisivuilta johtuu siitä, että valmistuneiden sijoittulöytyvän palkkaneuvontaohjelma ”Palkka- minen oli vaatimustasoltaan aiempaa patutkan” tausta-aineistona. Palkkatutka on rempaa. oiva väline oman palkan arvioimiseen. Sitä – Toinen mielenkiintoinen asia on työnvoi siis käyttää henkilökohtaisen edunval- tekijöiden kokemus oman työsuhteen pyvonnan tukena. syvyydestä, Uljas huomauttaa.

Palkkaneuvotteluun kannattaa kuitenkin – Ihmiset näkevät useimmiten oman työvalmistautua huolellisesti ja hankkia riittä- suhteen pysyvämpänä kuin mitä he kokevästi taustatietoa. Perusteluina täytyy olla vat yleisesti omalla työpaikallaan olevan. myös muuta tietoa kuin tehtävänimikkeen Ihmiset ovat optimisteja tässä suhteessa. keskimääräinen palkkataso. Näistä muun Vastaajista 87 prosenttia kertoo, että oma muassa palkkatasotutkimus antaa osviittaa. tilanne työpaikalla on vakaa tai melko vakaa.

Ekonomit suhdanteiden armoilla – Lokakuussa, jolloin tutkimus tehtiin, Palkkatasotutkimus tarjoaa jäsentensä työ- puhuttiin jo aika paljon euron kriisistä, jomarkkinasijoittumisen ja palkkatason lisäk- ten ihmisten tunnelmat olisivat voineet olla

hyvin toisenlaiset luottamuksen suhteen, Uljas pohtii.

Suhdanteet kuitenkin vaikuttavat työntekijöiden palkkatason kehitykseen, erityisesti ekonomien osalta.

– Pitkällä aikavälillä ekonomien palkat ovat nousseet enemmän kuin yleinen ansiotasoindeksi, mutta kun tulee taantuma, ekonomien palkkakehitys hidastuu muita voimakkaammin, eli ekonomit jäävät perusansiotason noususta jälkeen. Kun talous alkaa taas vetää, ekonomien palkat nousevat enemmän kuin yleinen ansiotasoindeksi.

Ekonomien palkkatason nousuun vaikuttaa enemmän urakehitys kuin yleiskorotukset. Palkan korotuksen taustalla on usein tehtävien tai työpaikan vaihdos.

Töitä työajan ulkopuolella

Suuri osa ekonomeista reissaa työn puitteissa. Kotimaassa matkustetaan keskimäärin



Kun talous alkaa taas vetää, ekonomien palkat nousevat enemmän kuin yleinen ansiotasoindeksi.

29

Työelämä

Ekonomien palkkatason nousuun vaikuttaa enemmän urakehitys kuin yleiskorotukset.

11 päivää ja ulkomailla kuluu työmatkoilla yhdeksän päivää. Vastanneista 39 prosenttia ei käy työmatkoilla ulkomailla. Asematasoissa ja toimialoissa on paljon eroavaisuuksia. Kaikkein eniten reissaa yritysten ylin johto.

– Matkapäivissä tapahtui dramaattinen lasku vuonna 2010. Nyt siinä ei ollut tapahtunut mitään, eli vuonna 2011 oltiin samoissa lukemissa, sanoo SEFEn tutkimuspäällikkö Juha Oksanen.

Matkustaminen on edunvalvonnan näkökulmasta tärkeä kysymys.

– 63 prosenttia ilmoittaa, että matka-aikaa ei korvata mitenkään. Se on aika suuri ongelma, Oksanen toteaa.

Ylityöt ovat samankaltainen ongelma ekonomirintamalla. Vaikka 14 prosenttia

vastaajista ei tee ylitöitä, niin 39 prosenttia ilmoittaa, että ylitöitä ei korvata mitenkään.

Niiden ajatellaan kuuluvan peruspalkkaan.

Valtiolla ylitöitä tekemättömien osuus on toki jopa 37 prosenttia ja kuntasektorillakin 22 prosenttia, mutta yksityisellä sektorilla paiskitaan töitä varsinaisen työajan ulkopuolella sitäkin enemmän.

Oikeudenmukainen palkitseminen

Palkkatasotutkimus selvitti myös niin sanottuja työmääräkokemuksia. Vastauksien perusteella tilanne on ennallaan syksyyn 2010 verrattuna. Yli puolet kokee työmäärän suureksi.

– Vastaajista työmäärää piti jatkuvasti liian suurena 11 prosenttia, ajoittain liian suurena 44 prosenttia, sopivana 42 prosenttia

ja liian pienenä kolme prosenttia, Oksanen selvittää.

Palkkatasotutkimus paljastaa pelkän palkkatason lisäksi siis useita työelämän kehitystarpeita.

– Haasteita ovat tänä päivänä johtamisjärjestelmien kehittäminen ja esimiestyöhön panostaminen, Oksanen summaa tutkimuksen antia.

Hänen mukaansa palkitsemiskäytäntöjä tulee kehittää niin, että mielikuvat palkitsemisen oikeudenmukaisuudesta ja kiinteästä yhteydestä työn vaativuuteen kohenevat.

– Vastaajat suhtautuivat myös varsin kriittisesti väittämiin ”työpaikallani on mahdollisuus edetä uralla” ja ”työtehtävien / projektien aikataulut on mitoitettu oikein”, Oksanen kertoo .

Palkkaneuvottelusta tuloksia  Valmistaudu huolella: tutustu työsopimukseesi, alaasi koskevaan sopimukseen ja SEFEn nettisivuilla olevaan Palkkatutkaan.  Analysoi työsi vaativuus: Onko vastuu lisääntynyt? Onko osaamisesi syventynyt? Saatko ylitöistä oikean korvauksen?  Henkilökohtainen kehittyminen: Mitä uusia työtehtäviä haluaisit ottaa?

Oletko valmis kantamaan lisää vastuuta?  Aseta palkkakeskustelulle tavoite: Palkkaesityksen tulee olla täsmällinen.

Kannattaa verrata tilannettasi myös kollegojen ja yrityksen yleiseen palkkakehitykseen.  Neuvottelutilanne: Neuvottelussa on kaksi tasavertaista neuvottelijaa.

Kuunnelkaa toistenne argumentteja. Mikäli näkemyksenne eroavat voimakkaasti, yritä löytää näkemystenne eroavaisuudet. Mikä voisi olla kompromissi?  Jälkihoito: Neuvottelun jälkeen arvioi neuvottelu ja sen tulokset. Saavutitko tavoitteesi? Jos et, mikä oli syynä siihen? Mitä voisi tehdä paremmin tulevissa palkkaneuvotteluissa? Mitä tietoja sinulta puuttui neuvottelussa? Säilytä muistiinpanosi.

30

2.12

KOLUMNI

S

uunta näyttää hyvälle, mutta entä tuo vauhti”, huuteli suunnistuskaverini minulle Joensuun FIN5-rastiviikolla. Kyllä tuo kannustukseksi tarkoitettu huudahdus söi väsynyttä suunnistajaa rotan lailla. Jälkeenpäin miettien kysymys on hyvä esittää myös SEFElle. Jäsenmäärän lisääntyminen on osoitus oikeasta suunnasta, mutta jäsenmäärän suhteellinen kehitys herättää kysymyksen kehityksemme vauhdista. Miksi niin monet kollegaamme valitsevat muita yhteisöjä meidän sijastamme? Onko ongelma tuotteessa vai tavassamme kertoa siitä?

Liiton nykyinen toiminta-ajatus on: ”Jotta ekonomilla on arvonsa”. Kerromme esittelykalvoissa olevamme jäsentemme palvelu- ja edunvalvontajärjestö sekä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Yhdessä sopimamme arvot ovat vaikuttavuus, asiantuntijuus, jäsenlähtöisyys ja yhteisöllisyys. Kun tätä jatkaa visiollamme ”SEFE on tunnettu ja arvostettu vaikuttaja ja toimija suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä. SEFE on jäsentensä tuki ja turva sekä ammatillisen kehittymisen tukija. Ekonomin arvostus työmarkkinoilla on korkea”. Tämä kuulostaa vakuuttavalta, mutta tällaisenko kuvan me haluamme itsestämme potentiaalisille jäsenillä antaa. Asiat ovat oikeita, mutta aukeaako niiden haluttu sanoma SEFEen vähemmän perehtyneille ja synnyttääkö se palavan halun liittyä SEFEen. Marraskuussa SEFEn liittokokouksessa Savonlinnan Seudun Ekonomien puheenjohtaja Jarmo Luostarinen lanseerasi termin ”onnellinen ekonomi”. Ajatus onnellisesta ekonomista tuo minulle pelkästään positiivisia tuntoja. Tuskin kenelläkään on mitään onnellisuutta vastaan. Minua

houkuttaa valtavasti pohtia sitä, onko ”onnellinen ekonomi” sananparressa sitä samaa viisautta, jota oli vuonna 1934 itsensä nimittäneellä toimikunnalla (Hirvonen, Hannén, Keijola), kun se pohdiskeli Ekonoomiyhdistyksen eli nykyisen SEFEn perustamista. Ensimmäisen toimintavuosisadan kolme ensimmäistä kvartaalia on menty heidän perusopeillaan.

SEFEn nykyinen strategiakausi päättyy tähän vuoteen. Olen oppinut menneestä, että muutokselle pitää antaa aikaa, sillä mikään ei kasva pellossa, jota jatkuvasti kynnetään. Siltikin strategista näkyämme pitää käsitellä kohtuullisen rajusti, jotta siitä saadaan hyvät ainekset onnellisen ekonomin tueksi. Näihin talkoisiin ehtii vielä tehdä rohkeita avauksia. Joka tapauksessa liiton päättävät elimet tekevät alkuvuoden aikana linjauksia siitä, mikä meitä yhdistää ja millaisia me haluamme tulevaisuudessa olla.

Kun minut valittiin liiton puheenjohtajaksi, peräänkuulutin tämän lehden haastattelussa keskustelua. Olen yrittänyt eri tilaisuuksissa yllyttää niin yksittäisiä jäseniä kuin paikallisia ekonomiyhdistyksiä haastamaan liiton johtoa ekonomiyhteisömme nykytilasta. Ei siksi, että olisimme viime vuosina erityisesti epäonnistuneet, vaan että vastakin edistämme yhteisesti tärkeitä asioita. Kovin hiljaista on ollut. Josko nyt olisi ärsytyskynnys ylittynyt?

atte kajova

Mikä meitä yhdistää?

Launis KasperiSEFEn puheenjohtaja

31

Työelämä

”Suomi on maa, jossa eletään kahden lottovoiton välissä”, yritysvalmentaja Saku Tuominen kiteytti puheenvuoronsa aluksi.

”Jos ei tuu floppeja,

ei tuu hittejä”

Kylteripäivillä pohdittiin, josko Suomesta pitäisi lakkauttaa kaikki työryhmät kolmeksi vuodeksi. Ja työryhmien sijaan ryhtyä toimeen.

Kuvat Mikko Huotari ja Tommi Tuomi

32

2.12

Kylteripäiviltä eväitä elämään ja rentoutta opiskeluun

”O

lin tuossa lähistöllä, niin ajattelin tulla

Yleisesti ottaen kauppatieteilijät asete-

moikkaamaan, toteaa Kylteripäivien

taan helposti samaan lokeroon. Ajattelem-

yllätysvieras, Rovion markkinointijohtaja Pe-

me vain rahaa, olemme kylmiä ja laskelmoi-

ter Vesterbacka punaisessa lintupaidas-

via, kaiken lisäksi itsekkäitäkin.

saan. Vaikka maailmanlaajuisessa suosios-

– Haluatko olla stereotyyppinen kaup-

sa kylpevän Vesterbackan alkujaan peruttu

patieteilijä vai pyrkiä yhteisvoimin kohen-

vierailu on seminaariosuuden ehdoton hui-

tamaan imagoamme? kysyivät SEFEn opis-

pennus, muutkin puhujat pitivät huolen sii-

kelija-asiamiehet Katri Haakana ja Tanja

tä, että Kylteripäivien tasoa puhujien osalta

Hankia puheenvuorossaan. Imagon ko-

kiitellään parhaaksi vuosiin.

hennuksen ei kuitenkaan tarvitse olla pois

Rento ja leppoisa tunnelma yhdistyvät

hauskanpidosta. Sillä sen me osaamme – ja

verkostoitumiseen ja ammatillisten näkö-

ehkäpä voimme opettaa sitä hiukan poikki-

kulmien laajentamiseen. Päiväseminaarissa

tieteellisestikin.

ollaan business-tyyliin asiallisia, illalla vaih-

Kylteripäivillä nimittäin tartutaan het-

detaan kylterityyliin vapaalle. Vuosittain ta-

keen, tässä ja nyt. Sillisyleisön laulaessa bän-

pahtumaan osallistuu lähes 500 kylteriä ym-

din mukana, illalliskansan nauraessa stand

päri Suomen.

up-tähti Niko Kivelän komiikalle tai semi-

Me kylterit viihdymme harvinaisen hyvin

naarin lopussa Andrè Chakerin patistaes-

keskenämme – se näkyi paitsi avauspäivän

sa 500 kylteriä mukaan yhteislauluun: ”Täh-

päättävässä illallisjuhlassa, myös seuraavan

tilampun alla, siinä sängyn laidalla, kun me

päivän silliksellä.

kerran suudeltiin, oi´ mä uskoin ihmeisiin.”

teksti Heidi Kivelä

Teksti Johanna Mitjonen

M

un kaikki toivoni on teissä, joten ruvetkaa hommiin”, Matti Apunen Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja sanoi tuleville ekonomeille Kylteripäivillä omassa puheenvuorossaan. Muutkin puhujat muistuttivat kuinka pitää uskaltaa olla rohkea, ottaa riskejä ja uskoa itseensä.

Kauluspaidat on jälleen silitetty ja korkokengät kaivattu kaapista. Helmikuussa kylterit kokoontuivat Helsingissä tapahtumakeskus Telakassa ja kuuntelivat ajatuksia vuoden 2012 Suomesta ja mihin tulevina työvuosina ollaan suuntaamassa. ”Kivijalkakaupat ovat kuluttajasta kiinnostavampia kuin ketjuliikkeet. Ihminen kaipaa nyt yksilöllistä kokemusta”, Tiina Alahuhta-Kasko, Marimekon markkinointijohtaja, sanoi avauspuheenvuorossaan. Hän kertoi mitä kaikkien pitäisi juuri nyt tietää menestysbrändin rakentamisesta.

Matti Apunen kannusti kyltereitä ottamaan paikkansa suomalaisen talouskasvun vetureina. Hän muistuttaa, että tulevaisuudessa ekonomin työ muuttuu koko ajan. ”Yksi mies, yksi työ, ei enää pidä paikkaansa.” Nyt työelämään suuntaavan lähtöoletuksena kannattaa olla, että uran aikana tulee olemaan monia toimenkuvia. Lisäksi koko ajan pitää hankkia uutta ammattitaitoa. Apunen suosittelikin suhtautumaan työelämään maahanmuuttajien asenteella. ”Rakenna itse oma onnesi.” ”Suomi on maa, jossa eletään kahden lottovoiton välissä”, yritysvalmentaja Saku Tuominen kiteytti oman puheenvuoronsa aluksi. Mutta odotteluun sijaan, pitäisi ryhtyä toimeen. Suomalainen innovaatioprosessi on hänestä epätasapainossa. Alkuun panostetaan liikaa ja varsinainen toteuttaminen on keskinkertaista.

Jos Tuominen saisi päättää, Suomesta lakkautettaisiin kaikki työryhmät kolmeksi vuodeksi. Hän ei voi sietää ainaista raporttien vääntämistä. Tärkeintä on uskaltaa ja ryhtyä toimeen. ”Jos ei tuu floppeja, ei tuu hittejä”, hän muistutti lopuksi ja sai muutaman kylteripojan antamaan aplodit seisoaltaan.

Saija Harsonen oli monesta asiasta samaa mieltä Tiina AlahuhtaKaskon kanssa.

rbacka Peter Veste

Kuluttajat arvostavat juuri nyt ekologisuutta ja kestävyyttä, sanoi Tiina Alahuhta-Kasko puheenvuorossaan.

33

Klinikka Klinikka-sarjassa ratkotaan työelämän arkisia ongelmia. Lähetä pulmasi osoitteeseen ekonomilehti@otavamedia.fi tai Ekonomi-lehti, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki.

Millainen

lounas

parantaa työtehoa?

Söin lounaalla kunnolla, mutta iltapäivällä väsyttää ja kiukuttaakin. Voisiko syy vetämättömyyteen löytyä lautaselta? teksti Virve Järvinen kuvitus katri nietosjärvi

E

limistön luontainen vuorokausirytmi on sellainen, että iltapäivällä vi­reystaso väistämättä laskee – oli lounaslautasella mitä tahansa.

Väsymyksen voimakkuuteen pystyy vaikuttamaan paitsi ruoan laadulla, myös sen määrällä: suuri annoskoko väsyttää väistämättä.

34

2.12

– Säännöllinen syöminen estää ahmimista ja tarpeeseen nähden liian suuria ruokamääriä. Lounaan on tarkoitus kattaa kolmasosa päivän energiatarpeesta. Mutta jos aamiainen jää väliin, lounaalla on sellainen nälkä, että tuo energiamäärä ylittyy helposti. Aivot ja lihakset tarvitsevat energiaa kolmen–viiden tunnin välein, ja tätä pidemmät ateriavälit tuntuvat työtehossa ja ennen pitkää painossa, kenties työilmapiirissäkin: tutkimusten mukaan aamiai-

sen syöneet koululaiset ovat muita hyväntuulisempia. Olettaa voi, että sama pätee aikuisiin, tiimipäällikkö Jaana Laitinen Työterveyslaitokselta sanoo.

Aamiaisen ja lounaan välillä nautittu välipala estää osaltaan lounaslautasta paisumasta.

– Jos ajatus aamusyömisestä ahdistaa, aamiaisen voi pakata mukaan ja syödä sen työpaikalla. Tai aamupalan voi jakaa kahtia ja nauttia toisen puoliskon töissä välipalana. Välipalatauko kannattaa siksikin, että pienet tauot lisäävät vireyttä, Laitinen vinkkaa.

Leipä lisää jaksamista

Perinteinen lautasmalli on kelpo ohje lounaan koostamiseen. Se toteutuu, kun lautasen sisällöstä puolet täytetään kasviksilla, neljäsosa perunalla, pastalla, riisillä, ohralla tai kauralla ja loppu lihalla, kalalla tai munalla. Lisukkeena nautitaan kasvirasvalla voideltua täysjyväleipää ja juodaan rasvatonta maitoa tai piimää. Tunnontarkasti ei ravitsemusasiantuntija ohjaa lautasmallia noudattamaan.

– Tärkkelyspitoiset syötävät, kuten peruna, kohottavat verensokeria nopeasti. Verensokerin nopeaa nousua seuraa sen nopea lasku ja väsymys. Tärkkelysten vaikutus vireystilaan on yksilöllinen. Jos lounaan jälkeen on veto toistuvasti poissa, kannattaa seuraavilla kerroilla kokeilla perunan ja pastan vähentämistä tai korvata ne vihanneksilla.

Mitä tärkeämpi palaveri iltapäivällä odottaa, sitä kevyemmin lounaalla kannattaa syödä. Pelkkä vihersalaatti ei silti riitä, se laittaa nälän kurnimaan parin tunnin kuluttua vatsassa. Mutta jos salaatissa on proteiineja, sillä pärjää pitkälle iltapäivään.

Leivästä ei salaatinsyöjäkään laista.

– Täysjyväleipä sisältää kuituja, jotka tasaavat verensokeria eli vaikuttavat sitä kautta jaksamiseen. Leipä on kelpo kyytipoika myös perunalle, sillä yksinään syötynä tärkkelyspitoiset ruoka-aineet nostavat nopeammin verensokeria kuin yhdessä kui-

tupitoisen leivän kanssa. Kun verensokeri nousee, elimistö lisää haiman insuliinituotantoa ja insuliini siirtää verensokerin lihaksiin ja maksaan, jolloin verensokeri laskee. Nopeat verensokerin vaihtelut voivat heikentää vireyttä ja jaksamista. Aterialla kuitu, rasva ja proteiini tasoittavat ja hidastavat nopeasti sokeristuvien hiilihydraattien vaikutusta verensokeriin.

Syy iltapäivän vetämättömyyteen voi olla myös elimistön kuivumisessa.

– Aivoista 90 % ja kehosta noin 70 % on vettä, ja jo muutaman prosentin kuivuminen heikentää toimintakykyä ja aiheuttaa väsymystä.

Vesipullo työpöydän kulmalla on ainakin kesällä kelpo. Kahvi kuivattaa elimistöä, joten jokaista kahvikuppia kohden kannattaisi juoda lasi vettä. Heti lounaan päälle ei kannata juoda kahvia, koska se hidastaa ravintoaineiden imeytymistä. Puolisen tuntia ennen palaveria kahvikupillinen on paikallaan sen virkistävän vaikutuksen vuoksi.

Mies hyötyy henkilöstöravintolasta

Jos mahdollista, kannattaa lounastaa henkilöstöravintolassa – kuten joka toinen tämän mahdollisuuden haltijoista tekee.



35

Aivoista 90 % ja kehosta noin 70 % on vettä, ja jo muutaman prosentin kuivuminen heikentää toimintakykyä ja aiheuttaa väsymystä.

– Yhteinen ateria on työpaikan lepohetki, mahdollisuus pieneen irtiottoon. Ellei mahdollisuutta noin puolen tunnin mittaiseen taukoon ole, luovuus ja keskittymiskyky kärsivät, erikoistutkija Susanna Raulio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta huomauttaa.

Naiset syövät lounaalla miehiä useammin eväitä eivätkä ne lautasmallin mukaan koottuina ole ravitsemuksellisesti henkilöstöravintola-ateriaa huonompia. Yksin työpöydän ääressä syötyinä eväät häviävät yhteisruokailulle.

– Yhteinen ruokahetki joko henkilöstöruokalassa tai työpaikan kahvihuoneessa parantaa työilmapiiriä: onhan monella työpaikalla voimassa kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan lounaalla ei keskustella työasioista.

Miehelle Raulio suosittelee henkilöstöravintolaa, sillä siellä syövän miehen ruokavalio on laadullisesti muualla tai eväitä syövää miestä terveellisempi.

– Lautasmallin mukaiset eväät vaativat paneutumista ja osaamista: vaarana on, että osa-alueista yksi kasvaa toisen, ja miesten kohdalla usein kasvisten kustannuksella. Henkilöstöravintolassa aterioivat miehet syövät muita enemmän kasviksia.

Hyvä tapa säilyy vapaallakin.

Muualla syövät miehet eivät kiri työajan ulkopuolellakaan kasvisten määrässä samalle tasolle henkilöstöravintolassa syövien kanssa.

Täsmäruoalla hyvä henki työpaikalle Osalla ravintoaineista voi olla merkitystä aivojen välittäjäainetuotantoon, mm. mielihyvän tunteeseen vaikuttavan serotoniinin eritykseen. Ravintoaineita ei silti kannata tankata yksittäin eikä ylen määrin, sillä ne toimivat vastavuoroisesti: jos yhtä syödään liikaa, toisen imeytyminen heikkenee. Parhaan hyödyn niistä saa, kun nauttii niitä pitkin työpäivää – tällä tapaa!

1

Aloita aamu täysjyvällä. Täysjyväleipä ja -puuro ovat hitaita hiilihydraatteja, jotka pitävät verensokerin pitkään tasaisena ja mielialan hyvänä. Kaada puuron päälle maitoa, lusikoi jugurtti tai keitä kananmuna: proteiinit takaa-

vat kylläisyyden ja estävät kiukkua aiheuttavaa nälkää yllättämästä. Jos et jaksa syödä hedelmää heti, nappaa se evääksi: hedelmien folaatit voivat edistää muistin toimintaa.

2 3

Pistä pähkinäksi. Jos lounasaika venyy, syö aamulta jäänyt hedelmä tai kourallinen pähkinöitä. Pähkinöissä on mielelle tärkeitä rasvahappoja.

Vinkkaa pomolle amerikkalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan työpai-

kalla tarjottu välipala lisää työntekijöiden tehokkuutta.

Lisää lounaalle kasviksia ja kalaa. Jos haluat parantaa mielialaa, syö kasvikset raakoina tai höyrytettyinä, sillä kuumentaminen kadottaa osan folaateista. Nauti kalaa pari kertaa viikossa. Sen rasvat, omega-3-rasva-

hapot, ja kasviöljyjen ja -margariinien omega-6-rasvahapot vaikuttavat myönteisesti hermoston ja verisuonten kuntoon. Kalaa suosivissa kulttuureissa masennus on harvinaisempaa kuin pihvinpurijoiden maissa.

4

Virkisty välipalalla. Kahvi stimuloi keskushermostoa ja virkistää muutamaksi tunniksi. Ainoaksi välipalaksi se ei riitä, ei varsinkaan silloin, kun työn ja kodin väliin mahtuu harrastus tai kauppareissu. Proteiini

estää päivällisnälkää kasvamasta hevosenkokoiseksi. Proteiineista vaikka rahkaa ryydittävät marjat ja hedelmät pitävät kuitunsa ansiosta verensokerin ja mielen tasaisena.

Lähde: Ravitsemustutkijakoulutettava Anu Ruusunen, Itä-Suomen yliopisto

Dosentti Jaana Laitinen on jäsenenä Valtion ravitsemusneuvottelukunnassa, joka laatii viralliset ravitsemussuositukset. Suosituksia käytetään mm. joukkoruokailun pohjana.

Filosofian tohtori Susanna Raulio väitteli viime vuonna Helsingin yliopistossa työaikaisen aterioinnin sosiaalisista ja työperäisistä selittäjistä.

Katso myös: www.sefe.fi  jäsensivut  Onnistu urallasi  Työhyvinvointi

36

2.12

svenska sidan

Häftig via anknytning

A

lla vet att det bästa som kan hända en sportprodukts marknadsföringschef är att han får någon riktigt het sportare sajnad som galjonsfigur för sin produkt. Det kostar skjortan (eller joggingtossan, då), men kan vara småslantar jämfört med ökningen av marknadsvärdet.

Du kan spela in reklamer tills du har kramp i kamerahanden, men det är först när du har Jeremy Lin iklädd din doja som du verkligen får respekt – och antagligen säljvolymer. Det hela handlar ju om att köpa in sig i atletens karisma och framgång, och hoppas att folk börjar förknippa ditt brand med ett ännu bättre brand: sporthjältens.

Men har ni tänkt på det här omvänt? Kan det vara att privatpersoner försöker få sig själv associerade med positiva brand? Det slog mig här för en månad sedan. Presidentvalets andra omgång var i full fart och plötsligt skulle ALLA stötta endera kandidaten offentligt. Personer som aldrig varit det minsta intresserade av politik, och ärligt sagt inte kommer att vara det i framtiden heller, tog plötsligt väldigt starkt ställning för någondera kandidaten. Det verkade fantastiskt först: ”Hurra! Alla vill vara med, politiken lever en renässans!”

Men ju fler likgiltiga personer började välja par-

ti, dess mer insåg jag att det för många handlade om den egna offentlighetsprofilen. Man ville vara på vinnande laget eller på det coola, hipsterlaget.

Man ville blir associerad med ett visst gäng, sådär som Kia Motors vill bli associerad med Rafael Nadal eller Adidas med Lionel Messi.

I presidentvalet handlade det om personbrand, men folk identi-

fierar sig allt mer också med andra brand. Vissa företag har större fanbas än Metallica. Apple är ett bra exempel. Det är vanligare att köa övernatten för att få den nyaste iPhonen än det är att köa för Madonnabiljetter.

Min egen favorit eller idol eller vad man nu ska kalla det brand som man är fan av, är Starbucks. Att jag brandat mig som Starbucks största fan insåg jag förra året. Nyheten om att Finlands första Starbucks ska öppna i april på flygfältet kom den 22 juli. Fem bekanta delgav mig nyheten under samma kväll, flera tiotal meddelade mig under de följande månaderna. Det visade sig att när de såg en Starbucks-nyhet tänkte de först på mig.

Jättecoolt, egentligen. Jag har lyckats med den där associationsgrejen som alla dom där sportcheferna försöker: fast omvänt och väldigt olukrativt. Jag har lyckats branda mig som någonslags Starbucksambassadör. Även om mitt beteende alltså liknar mer beundran än konsumtion, så tycker jag det är ganska logiskt. Vissa blir överlyckliga av att se Bono levande på scenen, jag blir överlycklig av gott franskrost. Och behöver någon hitta mig, så finns jag från och med april på flygfältet.

Lotta Backlund

Lotta Backlund är stå upp -komiker, kolumnist och en allmänt tjusig dam. Inte nödvändigtvis i den ordningen.

37

Opinnot ja alku-ura

Innostus tarttuu opiskelijaan Yliopistojen rahoitusmallia pohtinut työryhmä ehdottaa opetuksen laatua eli käytännössä opiskelijoiden palautetta yhdeksi valtionrahoituksen mittariksi.

Teksti Mikko Huotari Kuvat Tommi Tuomi

P

öydän ääreen on kokoontunut ryhmä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoita, jotka puhuvat konstailemattomasti opinahjonsa opetuksen tasosta. He ovat uutta sukupolvea, joka osaa kyseenalaistaa ja vaatia.

– Uutta luentosarjaa vetävä assistentti sanoi, että jos te teette kovasti töitä, niin minä teen kovasti töitä. Sellaista asennetta arvostan, Anssi Panula sanoo.

Myös muut ovat sitä mieltä, että opettajan innostus tarttuu opiskelijoihin. Mielekkään opiskelun pitää olla vuorovaikutteista.

Ylhäältä alaspäin ammennetulla tiedolla on harvoin käyttöä työelämässä.

– Opinnoissa on vielä paljon sellaista, että yksi puhuu ja muut kuuntelee, Antti Mäenpää sanoo. – Moni luennoitsija on mitoittanut luennon siten, että hän puhuu 90 minuuttia. Jos sitten joku kysyy jotain, niin pasmat ja aikataulu menevät sekaisin.

38

2.12

Massaluennot eivät saa kiitosta opiskelijoilta. Suuriin luentokursseihin kuitenkin joudutaan kustannussyistä tukeutumaan.

– Massaluennoilla on vaikea innostua aiheesta. Siellä ei pääse oikeasti reagoimaan.

Tuskin parinsadan hengen porukasta luennoitsija edes huomaa, jos joku yrittää kysyä, Aamer Chaichee sanoo.

Suuren opiskelijajoukon pitäminen otteessa vaatii luennoitsijalta paljon.

Chaichee on sitä mieltä, että luennoitsijan taidot eivät aina riitä laadukkaaseen opetukseen. – Lukiossa opetuksen taso on kova ja ryhmät riittävän pieniä.

Hän on kuitenkin sitä mieltä, että yliopisto-opetus menee koko ajan parempaan suuntaan sekä palautteen että professorikunnan nuorentumisen vuoksi.

Tosielämä opettaa

Kaikkein eniten opiskelijaporukka kehuu opintoja, joissa on riittävä ohjaus, haas-

teellinen tehtävä ja harkittu, osuva palaute.

– Real caset ovat olleet kaikkein mielekkäintä, Pilvi Paakkarinen sanoo.

Real case -opetus edustaa kauppakorkeakoulun uutta opetusmetodia, jossa tehdään yhteistyötä yritysten kanssa. Opiskelijat soveltavat oppimaansa tietoa yritysten esittelemiin todellisiin haasteisiin ja yrittävät



Antti Mäenpää, Pilvi Paakkarinen ja Anssi Panula ovat valmiita työskentelemään kovasti, jos opinnot tuntuvat mielekkäiltä.

39

keksiä niihin ratkaisumalleja. Lopuksi yrityksen raati arvioi opiskelijoiden ponnistuksia ja asettaa ehdotukset paremmuusjärjestykseen.

– Motivaatio on aivan toista luokkaa, kun yrityksestä tulee oikeita edustajia arvioimaan omaa työtä, Pilvi jatkaa.

Anssi huomauttaa, että mikä tahansa real case ei kuitenkaan motivoi.

– Jos yrityksen idea tuntuu lähtökohtaisesti kuolleelta, niin siitä on paha lähteä kehittämään mitään. Meidän ryhmässä oli yksi tällainen tapaus, Anssi sanoo.

Mutkaton vuorovaikutus

Nykyaikaisessa yliopistossa opiskelijoita ei ajatella asiakkaina, vaan yliopistoyhteisön jäseninä. Näin sanotaan Aalto-yliopiston toteuttaman opetuksen TEE-arviointihankkeen (Teaching and Education Evaluation) raportissa. Opiskelijoita kehotetaan aktiiviseen rooliin oppimisen laadun parantamisessa, koska pohjimmiltaan opiskelija on itse vastuussa omasta oppimisestaan.

Raportin mukaan palautejärjestelmiltä toivotaan joustavuutta, jotta opiskelijoiden ja opettajien välinen vuorovaikutus olisi mutkatonta. Palaute onkin elimellinen osa yliopisto-opetusta.

– Haluamme, että arviointi auttaa luomaan yliopistoon uutta arviointikulttuuria ja nostaa opetuksen sekä koulutuksen laadun yliopistoyhteisön yhteiseen keskusteluun, Aalto-yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori Martti Raevaara sanoo.

Opettajien pitäisi myös pystyä reagoimaan saamaansa palautteeseen. Useimmiten palautteen antaminen ja vastaanottaminen kyllä onnistuu, mutta ongelmia on edelleen siinä, miten palautetta käytetään opetuksen laadun petraamiseen.

SEFE laadun arvioinnin tukena

SEFE on ollut aktiivinen yhteistyökumppani ekonomikoulutuksen laadunarviointikokonaisuuden kehittämisessä. Prosessi alkoi 1990-luvun alussa.

– Päätavoitteena on ollut tarjota yliopistoille objektiivinen ja kattava tapa kerätä tietoa koulutusalalta ja saada itse tutkittua taustatietoa toimintansa tueksi, SEFEn40

2.12

koulutuspoliittinen asiamies Eeva Salmenpohja sanoo.

SEFEn avulla toteutettava ekonomikoulutuksen laadunarviointi on Suomen kattavin koulutusalakohtainen palaute- ja arviointijärjestelmä. Mukana ovat kaikki yliopistoyksiköt, ja kyselyiden palautusprosentit ovat korkeita.

Salmenpohjan mukaan ekonomikoulutuksessa on vielä paljon kehitettävää.

– Akateemisella uralla pätevöitymisessä merkittävin sija on tieteellisellä tutkimuksella ja erityisesti julkaisuilla. Opetus on tutkijoille useimmiten toissijaista, mikä ei ole paras mahdollinen lähtökohta laadukkaalle opetustyölle, Salmenpohja pohtii.

Hänen mukaansa yksittäisen tutkijan tai opettajan on mahdotonta panostaa riittävässä määrin laadukkaan opetuksen antamiseen, jollei yliopisto luo sitä tukevia puitteita. Yliopistoyksikköjen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota opetuksen järjestelmälliseen kehittämiseen.

Yliopistojen uusi rahoitusmalli

Opetus- ja kultturiministeriön korkeakoulu- ja tiedeyksikön johtaja Anita Lehikoisen johtama työryhmä teki viime vuoden marraskuussa ehdotuksen yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen. Tavoitteena on läpinäkyvämpi ja selkeämpi rahoitusmalli, jolla yliopistoista saadaan entistä laadukkaampia, kansainvälisempiä, profiloituneempia ja tehokkaampia.

– Merkittäviä uusia rahoitusindikaattoreita ovat erityisesti valmistuneet työlliset (1% kokonaisrahoituksesta) ja 2015 opiskelijapalaute (3%), Eeva Salmenpohja sanoo.

Rahoitusmallissa ei ole vielä montakaan laadullista indikaattoria, mutta Salmenpohjan mukaan suunta on oikea.

– Esimerkiksi tutkintotavoitteiden painottamisen sijaan varoja jaetaan suoritettujen tutkintojen perusteella.

Opiskelijapalautteen sisällyttäminen rahanjakojärjestelmään ei ole ongelmaton.

Palautejärjestelmä on Salmenpohjan mukaan vasta pilotointivaiheessa.

– Kauppatieteiden osalta on esitetty vakavaa huolta siitä, että valtakunnallinen opiskelijapalautejärjestelmä (YOPALA) uhkaa

kauppatieteissä erinomaisesti toimivaa valmistuneiden KTK- ja KTM-opiskelijoiden palautejärjestelmää, Salmenpohja sanoo.

– SEFEn rahoittama kauppatieteiden palautejärjestelmä on Suomessa ainutlaatuinen, ja erittäin kattava. Järjestelmä tuottaa yliopistoille korvaamatonta tietoa oman kehittämistyön tueksi. Valtakunnallisen, kaikki tieteenalat kattavan tiedon kerääminen on kuitenkin erittäin kannatettava tavoite. Tieteenalakohtaisen tiedon kerääminen yleisen tiedon rinnalla pyritään varmistamaan aktiivisella vaikuttamistyöllä.

Viisi vuotta työelämässä

Yhtenä avainkysymyksenä opintojen arvioinnissa on, kuinka opittua voi hyödyntää työelämässä.

Akateemisten ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkosto on viime vuosina suunnitellut ja pilotoinut yliopistojen yhteistä tutkimusmallia, jonka avulla voidaan seurata korkeakoulutettujen työuran alkuvaiheita ja työhön sijoittumista viiden vuoden kuluttua valmistumisesta.

Edellinen kysely tehtiin syksyllä 2010.

Kysymykset toimitettiin vuoden 2005 aikana valmistuneille. SEFE sai käyttöönsä kauppatieteilijöitä koskevan aineiston kesäkuussa 2011.

Kyselyn mukaan ekonomien uran alkutaival on ollut varsin sujuva, ja yliopistossa opittua on pystytty uralla hyödyntämään.

Tutkimuksesta paljastuu, että miltei yhdeksän kymmenestä viisi vuotta sitten valmistuneesta ekonomista kokee voivansa hyödyntää yliopistossa opittua työelämässä jonkin verran tai jatkuvasti. Rahoitusta pääaineena opiskelleista yli puolet on kokenut hyödyntäneensä opittua jatkuvasti, kun taas markkinointia lukeneista alle puolet ilmoitti hyödyntäneensä opittua jatkuvasti.

Kyselyyn vastanneet pitivät neuvottelutaitoja sekä organisointia ja koordinointia tärkeimpinä työelämän taitoina, joita opiskelu ei riittävästi kehittänyt. Sen sijaan oman alan teoreettista osaamista ei niinkään koettu tarvittavan työelämässä.

Myös oppimista arvioitava

Opiskelijat antavat palautetta, mutta he

myös haluavat saada palautetta. Oppimisen arvioinnissa on opiskelijoiden mukaan myös parannettavaa.

– Opetuksen taso on yleisesti ottaen ollut hyvää, opiskelija Pilvi Paakkarinen sanoo.

– Mutta markkinoinnin opiskelua moititaan välillä helppoudesta. Aihe ei ole helppo, mutta arvosanoja saa helposti. Tehdään liian vähän eroa opiskelijoiden välille.

– Luulen, että kyse on opettajien laiskuudesta, Aamer Chaichee naurahtaa.

Oli kyse laiskuudesta tai ei, perustellun opintojen arvioinnin antaminen on aikaa ja resursseja vaativaa työtä.

– Taloustieteen laitoksella kuulee taas päinvastaisia näkemyksiä vaikeustasosta.

Kurssit ovat haastavia läpäistä, Antti Mäenpää pohtii.

Opinnoissa tarvitaan siis palautetta myös toisinpäin. Tenttitulokset voivat olla opiskelijalle hyviä palautteita siitä, miten opinnoissa asetetut tavoitteet on saavutettu. Pahimmillaan ne eivät kerro mitään. Liian hyvät arvosanat tai pistokokeet eivät viesti opintojen suorittajalle, missä onnistuttiin ja missä mentiin metsään.

massaluennolla on vaikea innostua.

41

miila heinonen

ajassa

nimityksiä

Uusi koulutuspoliittinen asiamies SEFEen SEFEn Vaikuttaminen ja edunvalvontayksikköön on valittu koulutuspoliittiseksi asiamieheksi valtiotieteiden maisteri, tradenomi Minna Nieminen. Hän aloitti SEFEssä helmikuussa.

Nieminen siirtyi SEFEen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta projektipäällikön tehtävästä kansainvälisestä Enterprise Europe Network – verkostosta.

Minna Niemisen vastuulla SEFEssä ovat tutkinnon jälkeisen osaamisen kehittäminen sekä aikuis- ja täydennyskoulutusasi-

Dialogi – Uusi työ on täällä -hanke

S

tereotyyppiset käsitykset Y-sukupolvesta työtä ja vastuuta kaihtavana työpaikasta työpaikkaan surffaavana itsekkäänä sukupolvena voi heittää roskakoriin.

Viestintätoimisto Ellun Kanojen Dialogi-hankkeen mis-

at kokonaisuudessaan. Hänen toimensa on

siona on parempi työelämä, joka motivoi, innostaa ja tuottaa tulosta.

uusi ja sillä pyritään vastaamaan SEFEn jä-

Hankkeen ytimessä on ollut aidon vuoropuhelun mahdollistaminen työn-

senten kasvaviin elinikäisen oppimisen tar-

antajien ja tulevien työntekijöiden kesken. Mukana hankkeessa on ollut

peisiin.

yhdeksän edelläkävijäyritystä sekä 1 700 Aalto-yliopiston opiskelijaa.

Terveisin Y -haastekirja esittelee Dialogin pohjalta suuntaviivoja työnteon tulevaisuuteen.

Y=6 Dialogi-hankkeeseen osallistuneista Aalto-yliopiston opiskelijoista 70 % uskoo edustavansa sukupolvea, joka tulee muuttamaan työnteon kulttuuria tulevaisuudessa.

Aallon Y-sukupolvi ei kuitenkaan sovi Y:n malliseen muottiin, vaan opiskelijat edustavat ainakin kuutta erilaista työntekijäprofiilia.

– Kuuden opiskelijaprofiilin hyvinkin erilaiset tavat suhtautua työhön ja työuraan tarkoittavat uramallien muuttumista entistä yksilöllisemmiksi ja moninaisemmiksi, toteaa Ellun Kanojen toimitusjohtaja Kirsi Piha.

Menestyjät ovat onnellisia Uudelle työntekijäsukupolvelle omien ja työnantajan arvojen yhteensopivuus on tärkeää. Opiskelijoista 62 % ei halua työskennellä työnantajalle, jonka arvomaailma on ristiriidassa oman arvomaailman kanssa.

Y-sukupolven silmissä menestynyt työntekijä on onnellinen ihminen.

Opiskelijoista suurin osa ei määritellyt menestystä materian ja titteleiden avulla, vaan tärkeimmiksi kriteereiksi nousivat ihmisen tyytyväisyys ja tasapainoisuus.

Esikuvikseen opiskelijat nimesivät kaikista useimmiten omat vanhempansa.

Nuoret arvostavat joustoja työajan ja -paikan suhteen entistä enemmän ja etätyömahdollisuuden tarjoamisella työnantajat voivat erottua edukseen. Opiskelijoista 62 % on sitä mieltä, että verkko on tulevaisuudessa tärkein työpaikka.

Työnantajien ja opiskelijoiden lisäksi hanketta ovat olleet mahdollistamassa OKM, TEM, SEFE, TEK ja mediakumppanina Talouselämä.

Haastekirja Terveisin Y on ladattavissa osoitteessa www.uusityöontäällä.fi

sefe kehittää ja kouluttaa

EkonomiEsimies kehittyy

26.3. Åbo, Rekryteringsafton samt Merkurs årsmöte

Webinaari: esimiehen velvollisuudet ja oikeudet

En rekryteringsafton tillsammans med MercuriUrval.

Aika: 17.4.2012 klo 9.15-10.00 ja 9.10.2012 klo 9.15-10.00

Merkurs årsmöte börjar kl 17.30, därefter en liten kvällsbit, och MercuriUrvals presentation börjar kl 18.15.

Leadership-kirjallisuus: reflektoimalla paremmaksi esimieheksi

27.3. LinkedIn-webinaari

Aika: 4.-10.10.2012; verkossa

LinkedIn oman osaamisen markkinoinnissa ja osaajien rekrytoinnissa.

Lähikoulutus: itsetuntemuksen kautta muutokseen (28h) Helsinki: 3.2., 4.2., 9.3. ja 10.3.2012

Kaikki SEFEn tapahtumat: www.sefe.fi > Tapahtumat ja

Seinäjoki: 12.4., 13.4., 14.5. ja 15.5.2012

koulutukset

Hämeenlinna: 26.4., 27.4., 10.5. ja 11.5.2012

Pitämällä sähköpostiosoitteen ajan tasalla, saat tilaisuuksiin henkilökohtaisen kutsun

Ryhmäcoaching: yhteisdynamiikalla uuteen kasvuun Helsinki (su + ru) ja Jyväskylä keväällä 2012

Kokopäivän seminaarit 22.3. PIDÄ PROJEKTI HALLINNASSA -PROJEKTIKOULUTUS  projektin perustaminen ja tavoitteen kirkastaminen  realismia projektin suunnitteluun ja seurantaan  projektipäällikön rooli ja ohjausryhmän tehtävä

SEFE tutkii –osallistuthan yhteisösi kehittämiseen

 viestintä projektin resurssina

S

 muutokset ja riskit hallintaan  projektin onnistuminen on myös mielipidekysymys SYTY JA SYTYTÄ -PALAUTTEENANTOVALMENNUS  palautteen antamisen perusideat  kannustavan palautteen edellytykset  vaikuttavan palautteenantamisen perusteet  palautteen vastaanoton olennaiset kohdat  arvioinnin ja palautteenantamisen yhteiset ja erottavat tekijät

EFE tekee tänä keväänä yhteistyössä TNS Gallupin kanssa niin kutsutun Järjestötutkimuksen. Ekonomi-

ja kylterijäseniltä sekä luottamushenkilöiltä kerätään toimintaan ja imagoon liittyvää palautetta. Palaute auttaa meitä kehittämään koko SEFE-yhteisön toimintaa. Mikäli kuulut SEFEn jäsenrekisteristä muodostettuun vastaajaotokseen ja saat kyselylomakkeen, on tärkeää ja toivottavaa että vastaat. Tuloksia esittelemme alkusyksystä muun muassa Ekonomi-lehdessä.

Kevään seminaarit: Oulu 17.4., Lahti 8.5.

Muut koulutukset: SOSIAALISEN MEDIAN TEHOPEREHDYTYS Koulutus antaa perusvalmiudet hyödyntää sosiaalista mediaa organisaation markkinoinnissa ja viestinnässä. Koulutuksessa tuodaan esille sosiaalisen median mahdollisuuksia ja huomioitavia uhkia sekä erityiskysymyksiä havainnollisesti case-esimerkkien avulla.

Iltatilaisuudet: 15.3. Pori, 27.3. Lahti

Ammattilaisten yhteisöt –kysely

A

alto-yliopiston, SEFEn ja Talentumin yhteistyöhankkeessa tutkitaan korkeasti koulutettujen ammattilaisten käytänteitä sekä

median kuluttajina että ammatillisten yhteisöjen jäseninä. Tällä kyselyllä selvitetään, mitä sinä korkeasti koulutettuna odotat ammatillisilta yhteisöiltä ja minkälaiset tekijät vaikuttavat näihin yhteisöihin osallistumiseen? Tulosten perusteella pyritään luomaan kuva ammattilaisten yhteisöllisyydestä sekä siitä, kuinka eri toimijat voivat kehittää palveluitaan edistääkseen tällaista yhteisöllisyyttä.

Jos kysely osuu maaliskuussa kohdallesi, on tärkeää, että vastaat.

Vastaajien kesken arvotaan joukko upeita palkintoja!

43

TOIMISTOON SUOMALAISESTA Toimistotarviktki emeytös nyt vaivattomasomista!

Suomalainen.c

EKOLOGINEN TOIMISTOSETTI

Sis. rengaskansion, lehtikotelon ja lomakelaatikon.

990

kylteriltä

EKOLOGISUUTTA

Kesätöistä

K

esätöiden hakeminen on se jokakeväinen ennusmerkki, mikä muuttaa muumilaaksoni vehreän maan hallaiseksi. Tiedän, että mörkö on tullut vie-

railemaan, kun olen tuunannut CV:ni viimeisen päälle, kirjoittanut täydelliset hakemukset, ja soittanut vielä varmuuden vuoksi isän serkun veljelle, joka sattuu olemaan Pieksämäen keskuspankin johtaja. Suhteillahan niitä kesätöitä loppujen lopuksi saadaan, vai?

Kesätöiden hakeminen on kirjaimellisesti via dolorosaa. Minä vihaan nettilomakkeita, ja erityisesti toistuvaa tietojen syöttämistä. Tässäpä idea start-upille: kehittäkää softa, joka täyttää 100 nettilomaketta yhdellä kertaa! Minä en ole asiakaspalveluhenkinen. En ensimmäisessä, enkä viimeisessä hakemuksessa.

Tai no, olen kuitenkin, koska sitä implisiittisesti oletetaan.

En tule toimeen erilaisten ihmisten kanssa, vaan ainoastaan samanlaisten ihmisten kanssa. ATK-osaamiseni on täydellistä, osaanhan tuottaa sisältöä Facebookiin ja Twitteriin kaksisormijärjestelmällä, vaikken tiedä mitään taulukkolaskennan funktioista tai makroista. Kielitaitoni on keskinkertainen, mutta hakemuksessa vähintäänkin erinomainen. Pieni väritys on aina paikallaan.

Kaikkein eniten inhoan kysymystä ”miksi olen paras työntekijä tähän yritykseen”. Mikä minut oikeasti erottaa muista kyltereistä kesätöitä ajatellen? Väitän, että moni muu kylteri, teekkari tai kolmannen tieteenalan harjoittaja olisi kyennyt hoitamaan aiemmat kesätyöni yhtä menestyksekkäästi.

Voiko kesällä tehdä muuta kuin kesätöitä? Voi. Olen snadisti katkera siitä, että tajusin tämän vasta nyt. Miksen ajoittaisi esi-

MAPPI A4 /7 CM

merkiksi vaihto-opiskelua kesän yli, tai lähtisi kesäyliopistoon

390

treenaamaan kielitaitoa? Mitä sitten jos se maksaa jonkin verran?

Töissä ehtii olla vielä monta vuotta, ja opintolaina on halpaa. Sitä paitsi kunnollinen kielitaito voi olla se juttu, millä työllistät itsesi valmistumisen jälkeen.

Kielitaidon kehittäminen rennossa ympäristössä kiehtoo minua enemmän kuin pukukoodin jäykistämä toimistotyö. Nörtit

LIITY NYTKAAKSI

IASIAK sen toimistoT T R O K S YRITY akkaana saat 10 % alennukistolaskimista tiasi ta ja toim Yrityskort essa alentereis ikkeista, k iity osoitte rv a it er ei p tt a o sta. L tu ja p ta is e. is m oushinta älässäm tai myym – myös tarj m o .c n e in mala www.suo

ovat ymmärtäneet laittaa pukeutumisessa mukavuuden tyylikkyyden edelle – vai haluaako joku oikeasti painaa pitkää päivää kauluspaidan ylin nappi kiinni?

En tiedä minkälaiseksi oma kesätyökokemukseni muodostuu, sillä pääsen derivoimaan ja patinoitumaan tutkimusapulaisena yliopistoni kansantaloustieteen yksikössä. Lopputuloksena minun pitäisi synnyttää pro gradu tutkielma!

Toivotan sinulle tsemppiä loppukevään opintoihin sekä työnhakuun - paras kylteri!

Lauri Tenhunen on on Oulun yliopiston kyltereiden ainejärjestön Finanssi ry:n puheenjohtaja

Hinnat voimassa 44 31.3.2012 saakka.

www.suomalainen.com

kylterit

Helsingin kauppakorkeakoulun vuosijuhlia  Vuonna 1954 valmistuneiden kurssijuhla 3.2. Proffassa  Vuonna 1955 valmistuneiden lounas 5.3. klo 13 Proffa  Vuonna 1955 aloittaneiden lounas 9.5. klo 14 Proffa  Vuonna 1964 aloittaneiden kurssijuhla 11.5. Mestaritallissa  Vuonna 1962 aloittaneiden tapaaminen 4.9. lukuvuoden avajaisissa  Vuonna 1955 valmistuneiden markus henttonen

kurssijuhla 12.9.  Vuonna 1956 valmistuneiden lounas 1.10. Proffa  1930 ja 40-luvulla valmistuneiden lounas 4.10. klo 15 Proffa

Vastavalmistuneiden illanvietot EFE järjestää jälleen keväällä illanviet-

15.3. Mikkeli

29.3. Joensuu

toja vastavalmistuneille ympäri Suo-

22.3. Helsingfors

29.3. Jyväskylä

mea. Tilaisuuksien teemana on Ekonomina

22.3. Oulu

17.4. Vaasa & Vasa (kaksi eri tilaisuutta samaan aikaan)

työelämään. Tarkemmat löydät osoitteesta

23.3. Rovaniemi

18.4. Pori

www.sefe.fi/vastavalmistunut

28.3. Kuopio + Nuoret Ekonomit

18.4. Tampere+ Nuoret Ekonomit –tilaisuus

S

14.3. Lappeenranta + Nuoret Ekonomit –tilaisuus

–tilaisuus

26.4. Turku & Åbo (kaksi eri tilaisuutta samaan aikaan)

28.3. Helsinki

Opiskelijapoliittinen toimikunta ajaa kylterien asioita

S

EFEn opiskelijapoliittinen toimikunta käsittelee valtakunnallista opiskelijapolitiikkaa, kauppatieteilijöiden edunvalvontaa sekä kylteribrändiä. Toimikuntaan kaksi-

vuotiskaudelle valittiin:

Työsopimus kuntoon

S

EFEn juristit ovat lanseeranneet uuden palvelukanavan kesätyö-

sopimusten tarkistamista varten. Vältä yleisimmät sudenkuopat ja lähetä työ-

Tommi Ora, pj (myös SEFEn hallituksen

Otto Sulin

sopimuksesi juristin tarkistettavaksi

III varapuheenjohtaja)

Johanna Viitanen

osoitteeseen kesatyosopimus@sefe.

Joni Vatjus-Anttila, vpj

Joonas Vartiainen (ekonomijäsen)

fi. Kylterit.netistä löydät myös perus-

Mattias Högnäs

Rasmus Savander (kylteripuheenjohtajien

asiat, jotka työsopimuksessa kuuluisi

Laura Laitala

verkoston edustaja)

olla kirjattuna.

Aku-Jaakko Saukkonen

Topias Nurminen (asiantuntijajäsen, 2012)

45

Persoona

Annukka Lantto

Syntynyt 10.3.1968 Oulussa Koulutus ylioppilas Oulun Kastellin iltalukiosta 1988, kauppatieteiden maisteri Helsingin kauppakorkeakoulusta 2001 Ura ravintolatyössä Oulussa ja Helsingissä vuosina 1986–1993, leipomoryhmän myynti- ja markkinointipäällikkö Katri Antell Oy:llä 1993–2002, Antell-Leipomot Oy:n toimitusjohtaja 2002– Luottamustoimet Elinkeinoelämän keskusliiton yrittäjyysvaltuuskunnan varapuheenjohtaja, Elintarviketeollisuusliiton hallituksen jäsen, Keskuskauppakamarin hallituksen jäsen Harrastukset ruoanlaitto, paritanssi, jumpat, matkailu

46

2.12

Annukan

nopeat

käännökset Katri-Antell -perheyritykseen kuuluvan Antell-Leipomot Oy:n toimitusjohtaja Annukka Lantto aikoi Hiltonin johtajaksi maailmalle. Koti-Oulussa oli tarkoitus vain pistäytyä Helsingin kauppakorkeakoulusta.



teksti Minna Peltola kuvat onni Wiljami kinnunen

47

A

nnukka Lantto lähettää sähköpostia myöhään jouluaatonaattona 2011.

– Tammikuun kalenteri on jo aivan täynnä. Sopisiko haastattelu heti joulun jälkeisellä viikolla?

Jouluaattona tulevat kellonaikaehdotukset.

– Sovitan asiat aina pikaisesti kalenteriin ja muutenkin kirjaan muistilistoja exceliin tai puhelimeen, ruokaostoksiakin, hän selittää.

Pedantti ja virallinen? Kyllä, ja yhtä aikaa vallaton. Tapaamisten aikana räväkkä nauru yllättää vastapuolen vähän väliä.

– Nuorempana olin vielä kärsimättömämpi. Kulmani kuulemma nousevat edelleen, kun asiat eivät etene. Tällaista vastapuolen pommitusta työkaverit kutsuvat ’Annukan pingikseksi’, Lantto nauraa.

Oululaisten tavaramerkin, Antellin perheleipomon toimitusjohtaja totesi ennen

haastattelua yksityisyyden olevan hänelle tärkeää. Sitäkään ei haastattelussa havaitse.

– Tuossa ovat meidän 4-, 5- ja 9-vuotiaat, osoittaa Lantto kolmea pellavapäätänsä Antellin toissavuotisesta 130-vuotiskirjasta.

Huippu-uimarin päätös

Annukka Lantto ei ole koskaan kavahtanut ratkaisuja. Antell-leipomoiden ja -kahviloiden johtaminen on jatkuvaa valintojen tekemistä niin tehtäviltään kuin ajankäytöltään.

Valintojen ansiosta hän jaksaa työssään.

– Nuoruudessa voitin 12 uinnin SM-kultaa, minkä jälkeen lähdin vaihto-oppilaaksi Australiaan. Palattuani mietin altaassa 25 metrin kohdalla syitä uida 50 metriin asti. En keksinyt ja menin saunaan, Lantto kertoo. Eikä ole enää uinut kuin muksujensa kanssa.

Lantto keskeytti tuolloin myös Oulun lyseon lukion. Lähes kympin keskiarvon tyttö siirtyi Kastellin iltalukioon ja aloitti Antellilla koulutusohjelman perunankuorinnasta asiakaspalveluun.

– Olin saanut tarpeekseni uintiajan aikatauluista. Opetellessani tarjoilijantyötä ravintola Kaarlenholvissa nautin valtavasti nopeatempoisuudesta ja ravintola-alan ihmisistä, Lantto muistelee.

Helsingin kauppakorkeakoulussa 1988 lähtien hän otti edelleen rennommin.

Opintoviikkoja kertyi markkinoinnista alkuvuosina vähän.

– Kerrankin en kokenut olevani matkalla minnekään. Toimin kulttuurijaostossa ja kuntosaliohjaajana liikuntavirastolla. Työskentelin helsinkiläisravintoloissa monet pyhät.

Hän kävi ikään kuin Annukan omaa korkeakoulua – hotelliketju Hiltonin johtajuutta varten, tietysti.

– Tavoitteeni oli hankkia mahdollisimman paljon kokemusta hotelli- ja ravintolaalalta. Omaksun kieliä nopeasti. Äiti Pipu Lantto on suomenruotsalainen, lisäksi puhun englantia, ranskaa ja saksaa. Näistä asioista syntyi haave maailmanvalloituksesta, Lantto kertoo.

Kuka alkaa toimitusjohtajaksi?

Vuodesta 1976 Lantoille kuuluneelle Antellille hän haki myyntipäälliköksi vuonna 1993, kun ranskalainen rakkaus jätti. Lantto ei ollut koskaan aikonut tulla Antellille, vaan lähteä maailmalle.

– Olin toiminut edellisen kesän Antellilla myynnin ja tuotannon yhteistoiminnan kehittämisprojektissa. Talvella alkoi tuntua, että muut jatkoivat Oulussa minun työtäni.

Totta kai piti näyttää taitonsa ja hankkia uskottavuutta: jakkupuku oli kolmikymppisenä kovassa käytössä, naurahtaa nyt piikkikorkosaappaita ja mekkoja käyttävä Lantto.

Emoyhtiö Katri Antellin sukupolvenvaihdosta Lantot tutkivat asiantuntijoiden kanssa pitkään. Vuonna 2002 Annukka Lantto

Kolme kysymystä

1 2 3 48

2.12

Mottosi?

Aina voi tehdä jotakin. Paineet ja vaikeudet pitää purkaa eikä luurankoja pidä jättää kaappiin, mutta valittelusta ja murehtimisesta ei ole hyötyä.

Isä-Lanton oppi toimitusjohtajalle?

Pidä lomasi. Olen pitänyt, viime kesänä viisi viikkoa. Ensimmäisenä päivänä lähdin lasten kanssa Kreetalle.

Suosikkimaasi?

Ristiriitainen Ranska. Maa näyttää kaoottiselta ja kopealta, latinalaisuus ja eurooppalaisuus sekoittuvat. Äidit pysyvät ennen kaikkia naisina. Kieli on loputtoman monitahoinen.

perhe-etuliite tuo lämpöä: tunnen olevani yksi helmi sukupolvien ketjussa.

aloitti Antell-Leipomot Oy:n toimitusjohtajana ja seuraavana vuonna veli, kauppatieteiden maisteri Tomi Lantto, 41, henkilöstöravintoloita pyörittävän Antell-Catering Oy:n toimitusjohtajana.

– Isämme Ilkka Lantto kysyi, kuka alkaa nyt oikeasti toimitusjohtajaksi. Koko konsernin vetäminen isän saappaisiin astumalla olisi ollut liian iso tehtävä. Tomi ja minä saimme kaksi sopivankokoista osaa. Yritykseen sitoutuminen ei enää pelottanutkaan.

Isä tosin totesi tyynesti, että kauppatieteiden ylioppilaita ei Antellilla palkata toimitusjohtajiksi. Niin tytär opiskeli vuonna 2001 puolessa vuodessa 55 opintoviikkoa ja väänsi pakkopullana lojuneen gradunsa.

– Ahmin bränditietoa ja henkilöstöjohtamista illat ja viikonloput, ja tentit menivät loistavasti. Työelämän kokemus on opiskelijalle enemmän kuin hyödyllistä.

Helmi sukupolvien nauhassa

Noin 800 työntekijän Antell-Leipomot Oy ja Antell-Catering Oy toimivat erillisinä sisaryhtiöinä. Legendaarisen Katri Antellin perustama leipomo on Suomen toiseksi vanhin, catering-yhtiöllä on yli sata yksilöllistä henkilöstöravintolaa ympäri maan.

Johtajasisaruksista on aina ollut toisilleen tukea, leikkikentiltä uintiurien lopettamiseen.

– Tomi on sovinnaisempi ja matemaattisempi kuin minä, hänellä on vielä enemmän excel-listoja, sisko huomauttaa.

Katri Antell -emoyhtiön toimitusjohtaja Sakari Annala on Annukka Lanton mukaan hyvä ilmapuntari yhtiön hallinnossa, Ilkka-isä toimii hallituksen puheenjohtajana.

– Minulla on täysin vapaat kädet, mutta perheestä on erittäin suuri tuki. Keskustelemme avoimesti ja tavoitteemme on olla ammattimaisesti johdettu perheyritys. Perhe-etuliite tuo mukanaan lämpöä: tunnen olevani yksi helmi sukupolvien ketjussa, Annukka Lantto selittää.

Uni tulee

Annukka Lanttoa pidetään vaativana esimiehenä, mutta hän antaa vastineeksi paljon vapautta. Johdettavat saavat isojakin kokonaisuuksia työstettäviksi, eikä esimies kysele asioiden perään ennen deadlineja.

– Tämä ei tarkoita, etteikö minulta saisi kysyä apua, Lantto huomauttaa.

Erittäin aikataulutettuun, palaverien täyttämään työhönsä Lantto saa excel-listojen lisäksi voimia mielikuvaharjoittelusta, joka on uintivalmentautumisen perua.

– Kun on opetellut rauhoittumaan uneen ennen kisoja 10-vuotiaasta lähtien, tapa on automaattinen. Yleensä pystyn päättämään, että palaan asiaan aamulla. Saatan laittaa

vaikkapa kehityskeskustelun mielessäni purkkiin työpöydälle.

Pitkästyminen on paha

Elämässä ei juuri mikään ole varmaa, paitsi rakkaus omiin lapsiin. Tällä hetkellä Annukka Lantto ajattelee pysyvänsä Antellin ruorissa eläkepäiviin saakka. Tavoitteena on, että Antell on pystyssä seuraavien 130 vuoden päästäkin.

Vapaa-ajalla ruoanlaittoa rakastava Lantto pilkkoo vihanneksia puolalaisen au pairinsa kanssa ja kestittää ystäviään etanoilla ja valkosipuli-parmesaani -pastalla. Hän haaveilee osallistuvansa Intiassa jooga- tai meditaatiokurssille, vahvistavansa ranskaansa kielikurssilla ja hankkivansa mökin Kuusamon Rukalta.

– Ikävystyminen on pahinta elämässä, pitkästyn helposti, hän myöntää.

Lantto vannoo osaavansa myös lojua aurinkotuolissa. Paitsi, että hän on todennäköisesti päättänyt ponnahtaa tuolista lenkille kello 16.

Haastattelukin päättyy kello 16 ja toimitusjohtaja ilmoittaa: – Tsekkaan excel-listani, sitten on ehdittävä jumppaan ja venyttelytunnille.

Topakka kättely ja johtajattaresta kuuluu enää vain korkojen kopse.

49

jarkko tontti

Remontissa

L

usin putkiremontin vuosituhannen alussa ja pian sen jälkeen julkisivun uusimisen, mikä tarkoitti kuukausitolkulla elämistä muovipussin sisällä. Näiden jälkeen huokaisin helpotuksesta ja pyyhkäisin uupumuksen hien hihaani. Mutta pian kotini viereisessä koulussa alkoi tapahtua. Kellarikerrosta rouhittiin toista vuotta. Kun kiveä muutetaan jauheeksi, ei paksuinkaan seinä pidä jurrutusta loitolla, eivät edes korvatulpat. Lopulta valmistuneet maanalaiset vesieristykset takasivat lapsille homekouluttoman elämän. Hienoa. Mutta heti seuraavalla viikolla alkoi viereisen kerrostalon täyssaneeraus. Meidän talomme porraskäytävään ilmestyi lappu, joka kertoi töiden kestävän vuoden loppuun saakka. ’Valitamme häiriötä’. Naamani lässähdys kuului varmasti hiekkapuhaltimiaan jo huudattavien miesten kuulosuojaimien lävitse.

Vuoden päätyttyä ajattelin, että nyt alkaa Elämä.

Turha toivo. Keittiöni oli tullut siihen ikään, että jos Museovirasto saisi siitä vihiä, kotini julistettaisiin suojelukohteeksi. Kolmasti jeesusteipillä kor-

jattu kaapinovi tipahti lattialle. Ulosvetolaatikosto oli jumiutunut kiskoilleen jo edellisen asukkaan aikana. En vieläkään tiedä, mitä se on pitänyt sisällään kaikki nämä vuodet.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.

Keittiöremonttia ei voinut enää lykätä, ja samalla meni pari muutakin huonetta uusiksi. Se tarkoitti tilapäisasumista sukulaisissa ja kesäasunnolla keskellä talvea. Ja lopulta hotellissa, kun äidin virnuilut peräkammarin pojasta kävivät sietämättömäksi. Työsuunnitelmassa luvattu lyhyt aikataulu venyi. Kun työnjohtaja aloitti puhelun sanoilla ’löytyi halkeamia’, huokasin jo alistuneena kohtalooni.

Väittävät, ettei ikiliikkuja ole mahdollinen. Niinköhän? Lähikerrostalon kattoremontin muistan tehdyn jo vuosia sitten, mutta nyt katolla keikkuu taas miehiä. Remontit ovat ikuisesta ikuiseen uudistuva luonnonvara.

Kaikesta huolimatta rakastan vanhoja taloja, joiden lautalattia narahtelee ja joiden ikkunalaudoilla mahtuu istumaan ja tekemään muutakin mukavaa. Sellaisia on tässä purkuvimman runtelemassa maassa hyvin vähän, joten pitäkäämme niistä huolta. Suomalaisista taloista lähes puolet on noussut vuoden 1980 jälkeen. Ne lähenevät ikää, jossa koskaan päättymätön remonttikierre alkaa.

Jos olisin kiilaskatseinen osakesijoittaja, ostaisin korjausrakentamiseen keskittyvien yritysten osakkeita. Tai perustaisin sellaisen.

Jarkko Tontti Kolumnin kirjoittaja Jarkko Tontti on kirjailija ja lakimies. Hänen uusin romaaninsa on Sali.

50

2.12

ekonomitoimintaa

EKONOMFÖRENINGEN NIORD

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT

Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi.

13.3. klo 18–20 Ekonomiavanto Tanelinrannassa 22.3. klo 18 Nordea-yritysvierailu Seinäjoella. Ilmoittaudu 11.3. mennessä epe@sefe.fi 12.–13.4. SEFEn EkonomiEsimies -koulutus Seinäjoella. Toiset kaksi lähipäivää toukokuussa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.sefe.fi -> tapahtumat ja koulutukset 20.4. klo 19 EPEn kevätkokous Uppalan Kartanossa, Ilmarisenkatu 14, Seinäjoki 14.5. klo 18 Atria -yritysvierailu Itikanmäellä. Ilmoittautuminen 4.5. mennessä epe@sefe.fi 14.–15.5. SEFEn EkonomiEsimieskoulutus Seinäjoella. Jatkoa huhtikuun koulutuspäiville. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.sefe.fi -> tapahtumat ja koulutukset

20.3. Besök till Patricia 22.3. SEFE: Projektutbildning 27.3. Teater: Va va det jag sa!

29.3. Seminarium: Kulturer kolliderar 3.4. Besök till Kalevala Koru 12.4. Föreställning: De tio budorden 19.4. Föreställning: Sound of Mark 27.4. Kristina från Duvemåla 16.10. Kristina från Duvemåla Niords kansli Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 Maria Stenholm, 0201 299 209

HELSINGIN EKONOMIT HEKO järjestää n. 200 tapahtumaa vuodessa.

Tapahtumat ja yhteystiedot osoitteessa www.heko.fi sekä HEKOn jäsenlehdessä.

LAHDEN SEUDUN EKONOMIT 14.3. Venäjän armeijan kuoro, baletti ja orkesteri Pietarista, Lahden Sibeliustalo 27.3. Sosiaalisen median tehope-

rehdytys 24.4. Sijoitusilta Tarkempia tietoja tilaisuuksista ja niihin ilmoittautumisesta LSE:n jäsenkirjeissä.

LAPIN EKONOMIT Hallituksen 2012 jäsenet sekä opiskelijoiden edustaja: Mari Vähäkuopus, puheenjohtaja Anna Jaakonsaari, varapuheenjohtaja ja koulutusvastaava Tarja Porsanger, sihteeri Kaisa Lammi, rahastonhoitaja Heikki Lähdesmäki, työmarkkina- ja urahallintavastaava Hannele Karjalainen, tiedotus- ja viestintävastaava Heli Puro, jäsenvastaava Mari Mäki, opiskelijaedustaja 24.2. Design-Sitsit - Ekonomien ja opiskelijoiden yhteinen illanvietto Rovaniemellä, avec-tilaisuus 23.3. Ekonomina työelämään tilaisuus Rovaniemellä, järjestäjä SEFE ry

24.3. Vierailu Kemin Lumilinnaan, perhetapahtuma Viikko 16 Kevätkokous 26.5. Survival Games, leikkimielinen ulkoilmakisa Lapin lennoston alueella Rovaniemellä, avec-tapahtuma

Jäsentiedotus tapahtuu pääasiassa sähköpostitse. Tarkistathan yhteystietosi osoitteessa www.sefe.fi/ jasensivut.

MERKUR 26.3. klo 17.30 Merkurs årsmöte, Hamburger Börs (Köpmansgatan 6, 20100 Åbo) tillsammans med Mercuri Urval.

Du minns väl vår hemsida där du får den senaste infon om evenemang och händelser, och där du lätt kan hålla dig uppdaterad om vad Merkur har att erbjuda sina medlemmar! www.ekonomforeningenmerkur.fi

OULUN EKONOMIT 22.3. Ekonomina työelämään. Illan-

kalevala koru

Ekonomföreningen Niord besöker Kalevala Koru i april.

vietto vastavalmistuneille 17.4. Syty ja Sytytä – palautteenantovalmennus. Perehdytystä kannustavan ja vaikuttavan palautteen antamiseen ja sen vastaanottamiseen.

Seuraa päivityksiä uusimmista tapahtumista ja kulttuuririennoista osoitteessa www.oulunekonomit.fi.

PIRKANMAAN EKONOMIT 18.4. Voimavarat ja jaksaminen 24.5. Kesäkukat Tommiskan puutarhalta 27.5. Perhepäivä Särkänniemessä 21.7. EkonomiJazz Porissa 9.8. Pyynikin kesäteatteri: Kuuma Kesä 85

POHJOIS-SAVON EKONOMIT Vuoden 2012 hallitus: Puheenjohtaja Sami Sipilä Varapuheenjohtaja Ville Räsänen Sihteeri Sanni Rönkkö

Uranhallintavastaava Suvi Honkanen Viestintävastaava Jenni Rissanen Rahastonhoitaja Heikki Savolainen Markkinointivastaava Merja Laituri-Korhonen 20.4. klo 18 Kevätkokous Kuopion kaupunginteatterissa. Kokouksen jälkeen klo 19 iltaa jatketaan Remonttijengi-näytelmän parissa. Väliajalla kuohuviiniä ja makea leivos.

Kutsu on avec. Tilaisuuden omavastuuosuus 20 €. Ilmoittautuminen SEFEn jäsensivujen kautta.

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT Kahvakuulatreenit jatkuvat. Seuraavat treenit 15.3, 22.3 ja 29.3.

Paikkana Joensuun Tiedepuisto, netWork Oasis.

Ekonomi-lounas: Ekonomilounaat säännöllisesti joka kuukauden viimeinen torstai klo 11.30, paikka ilmoitetaan erikseen, omakustanteinen (lukuun ottamatta uudet jäsenet)

17.3. Tahkon lasketteluretki 23.3. Viski-ilta 3.4. klo 16.30 Yritysvierailu Huhtikuu Japanilainen kokkausilta 19.4. klo 18 Kevätkokous + mahdollinen illanvietto, Kreikkalainen ravintola Kreeta 1.5. Vappukuoharit Lisätietoja tapahtumista löydät jäsenkirjeestä 1/2012 ja sivuiltamme Facebookista.

PORIN SEUDUN EKONOMIT 21.7. Ekonomijazz. Tervetuloa jazzailemaan Poriin!

Lisää tulevia tapahtumia löydät jäsenkirjeestä tai kotisivuilta ww.porinseudunekonomit.fi.

RAUMAN EKONOMIT Lisätietoa tulevista tapahtumista Rauman Ekonomien nettisivuilta osoitteesta www.raumanekonomit.fi -> Tulevat tapahtumat.

SUUR-SAVON EKONOMIT 27.3. klo 17 Yhdistyksen kevätkokous. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokoontuminen Ravintola Dragon Shengissä, Vuorikatu 11, Mikkeli. Ohjelmaa kokouksen jälkeen.

20.4. Risto Räppääjä Mikkelin teatterissa. Myös tutustuminen lavan takaiseen elämään.

11.6. Perinteinen kesäretki Mäntyharjuun. Ohjelmassa opastettu Salmela ja Lankkumyllyn kievari.

Tarkemmat tiedot www.sefe.fi ->Tapahtumiin ilmoittautuminen.

Suomen Ekonomiliitto – SEFE ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229, e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi www.sefe.fi

0201 299 255 0201 299 246 0201 299 242

Yhteystietojen muutokset voit tehdä myös Internetin kautta: www.sefe.fi > Jäsensivut > Omat tiedot ja tietojen muutokset, kirjaudu jäsentietoihin jäsennumerollasi ja henkilötunnuksen loppuosalla tai olemassa olevilla käyttäjätunnuksillasi URA- JA KEHITYSPALVELUT – KARRIÄRRÅDGIVNING OCH -UTVECKLING Palkkatieto – lönerådgivning 0201 299 206 palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut – karriärtjänster 020 693 255 ura@sefe.fi

Ritva Heikinheimo (vuorotteluvapaalla –alterneringsledighet)

Tarja Tikkanen 0201 299 295

Arja Vuorela 0201 299 259

Leena Simonsen 0201 299 270

Ekonomirekrytointi – ekonomrekrytering

Sirja Kulmala 0201 299 265

Taija Kääriäinen 0201 299 258 Ammatillinen kehittyminen – karriärutveckling

Birgit Lindholm 0201 299 249

Hannele Hämäläinen 0201 299 214 Työskentely ulkomailla – arbete utomlands

Arja Vuorela 0201 299 259 Yksikön assistentti – enhetens assistent

Salla Grönholm 0201 299 247 Kehitysjohtaja – utvecklingsdirektör

Anja Uljas 0201 299 281 OIKEUDELLISET PALVELUT – JURIDISKA TJÄNSTER Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister (klo 8.30–13.00) Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205

Petteri Kivelä

Emilia Reinikainen

Riku Salokannel

Timo Voutilainen

Lasse Johansson Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning

Jan Degerlund 0201 299 205 Yrityksen perustamisneuvonta – startrådgivning för företagare

Riku Salokannel 0201 299 219 Ulkomailla työskentelyn lakiasiat – Juridiska ärenden gällande utlandsarbete 020 693 205

Emilia Reinikainen 0201 299 218 Työttömyysturvaneuvonta – rådgivning i arbetslöshetsfrågor

Susanna Rintala 020 693 273 Lakiyksikön johtaja – juridiska enhetens direktör

Jan Degerlund 0201 299 205 Työttömyyspäivärahat – dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600 IAET Jäsenasiat, ma–to klo 13–15 ( 09) 4763 7610 www.iaet.fi

IAET-kassan asiakaspalvelupisteen (osoite Ratavartijankatu 2 B) aukioloajat maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 10–15 sekä perjantaisin klo 10–13 (ti ja to suljettu).

EDUNVALVONTA – INTRESSEBEVAKNING Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhällspolitik

Kosti Hyyppä

Johanna Hämäläinen

Johanna Lähteenmäki

Riikka Mykkänen

Ulla Niemelä

Riikka Sipilä Koulutuspolitiikka – utbildningspolitik

Minna Nieminen

Eeva Salmenpohja Opiskelijatoiminta – studerandeverksamhet

Katri Haakana

Tanja Hankia

Yksikön assistentti –enhetens assistent

Maija Räsänen Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör

Lotta Savinko VIESTINTÄ - INFORMATION Ekonomi-lehti – tidningen Ekonomi

Otavamedia / Asiakasviestintä Jäsenhankinta ja -yhteydet, ekonomit medlemsrekrytering och -kontakter, ekonomer

Maria Rantamaula Viestintä – information

Marianne Falck-Hvilstafeldt

Heidi Haapalainen Viestintäjohtaja – informationsdirektör

Eeva Riittinen-Saarno MUUT PALVELUT – ÖVRIGA TJÄNSTER Julkaisutilaukset – beställning av publikationer

Krista Salo

sijainen–vikarie Noora Koponen Järjestötoiminta – organisationsverksamhet

Satu Taivainen Tapahtuma-assistentti – evenemangsassistent

Hannele Hämäläinen

sijainen – vikarie Krista Salo Tutkimukset – utredningar

Juha Oksanen

0201 299 238 0201 299 268 0201 299 251 0201 299 237 0201 299 282 0201 299 280

(09) 1566 8540 0201 299 256 0201 299 240 0201 299 244 0201 299 254

0201 299 296 0201 299 277 0201 299 212 0201 299 248

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI Asiakashallinta – kundförvaltning

Tuija Mäkinen 0201 299 245 Projektit – projekt

Jarmo Jaulimo 0201 299 272 Talous – ekonomi

Leena Lillomäki 0201 299 269

Suvi Viinikainen 0201 299 271 Hallintojohtaja – administrativa direktör

Kirsi Hurme 0201 299 276 Toiminnanjohtajan sihteeri – verksamhetsledarens sekreterare

Teija Happonen 0201 299 279 Toiminnanjohtaja – verksamhetsledare

Aija Bärlund 0201 299 284

Jäsenyhdistykset – Medlemsföreningar Ekonomiyhdistykset – ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit-Expatriatekonomerna ry

0201 299 253 0201 299 289 0201 299 287 0201 299 286 0201 299 213 0201 299 285

Opiskelijayhteisöt – studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Futuuri ry, Rovaniemi Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans Studentkår, H:fors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – mer information: www.sefe.fi jäsenyhdistykset ja SEFE jäsenyhdistykset www.sefe.fi medlemsföreningarna och SEFE medlemsföreningar

Kylteriyhdyshenkilöt – SEFEs kontaktpersoner Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö avustaa, kun haluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi.

Hanken: Richard Varis 040 410 7106 HSE: Alexander Pihlainen 050 554 4954 JY: Kimmo Laaksonen 050 400 0705 LTY: Maria Salmela 050 414 3625 OY/LY: Jouni Nykyri 050 329 3331 KuY/JoY: Laura Vainikainen 050 379 3556 TaY: Heidi Kivelä 050 342 8973 VY ja SHHV: Viktor Hollsten 040 775 2682 TSE: Raisa Räisänen 040 508 4508 ÅA: Anna-Maria Huldén 040 410 7106

0206- ja 0209 -alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

020 693 200 0201 299 246

» Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSKAP Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi

Sari Ridanpää

Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – studerandemedlemmar

Carita Erkkilä

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE rf, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors , tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229, e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi www.sefe.fi