Ekonomi 3/2012

3.12 Ekonomien ammattilehti

MENESTYVÄÄ

MUNABISNESTÄ rOBOTTI

RUOKKII LAPSEMME Esimies, tartu palkkaeroon!

Työasiat TULEVAT UNIIN

Ay

~ liike uuteen aikaan

määräaikainen työsopimus PÄHKINÄNKUORESSA 26 | viljestark idrottsman 46

Mitä seuraavaksi?

ihanimmat perinteet ja tulevat klassikot – isoäideiltä tyttärille.

3.12

Sisällys / Innehåll

Kansi

Kansi Kansi

4 Pääkirjoitus 6 Must Peltorobotti ruokkii lapsemme 8 5 x Ura Suorahaku rekrytoijan apuna 10 Ay-liike murroksessa 16 Kansainväliset osaajat

Muna matkaa maailmalle

TY Ö ELÄMÄ

Kansi

Kansi

Kansi

Kansi

21

26

28

31

32

34

Järki ja tunteet Tarvitaan tunteita, jotta ihmiset saadaan liikkeelle Määräaikainen työsopimus pähkinänkuoressa Kun mikään ei muutu Ekonominaisen euro on 89 senttiä Ei oppi ojaan kaada Maisterilla on yhä valttikortit kädessään Täyskäännös vai kevyt tuunaus Uramuutos ei synny tyhjästä Klinikka Miksi työasiat tulevat uniin?

37 Max Arhippainen 38 Opinnot ja alku-ura Sosiaalinen media on nykyajan viidakkorumpu 42 Ajassa 46 Person Toni Söderholm 50 Taina West 52 Ekonomitoimintaa

kannen kuva Pekka Holmström tämän sivun kuvat Pekka Holmström, katri nietosjärvi

21

Järki & Tunteet Jos ajattelua ja tunteita johdetaan oikein, tuottavuus nousee.

32

Stressaantuneen on turha leikkiä kaikenjaksavaa sankaria.

hyvä johtaa itseään

O

nhan se aina tiedetty: ihmiset tekevät tuloksen. Parhaan tuloksen saavat aikaan motivoituneet ihmiset, sekin on tuttua. Ihmiset ottavat tavoitteet omikseen, kun he saavat olla työstämässä niitä ja päättämässä niistä.

Yrityksissä tulos monesti tehdään aivoilla, ja tuottavuus nousee, kun ajattelua ja tunteita johdetaan oikein, sanoo aivotutkija tässä lehdessä.

Taas kierrytään esimiestyöhön ja johtamiseen, joiden varaan työelämä, työssäjaksaminen ja pitkät työurat rakentuvat.

Miten johtaa ajatuksia ja tunteita?

Väitetään, että suomalainen johtaminen on ennen kaikkea asiajohtamista.

Kun puhutaan, puhutaan asioista. Kuitenkin tunne käy yli järjen, vaikka me länsimaalaiset yritämmekin venkoilla vastaan.

Kuvittelemme etsivämme päätöksillemme järkisyitä, kun itse asiassa kokoammekin tunnepäätöksille järkiverhousta.

Esimiestyö ja johtaminen syntyy vuorovaikutuksessa, siis tunnekontaktissa.

Sanat välittävät ja herättävät tunteita, samoin ilmeet ja eleet sekä kehonkieli.

Tutkimusten mukaan puheviestinnässä itse asiassa pienin merkitys on sanoilla.

Millaista on sanaton esimiestyö? Se se vasta sisältääkin ja saa aikaan tunteita sekä antaa sijaa tulkinnoille.

Asiantuntijaorganisaatiossa esimiestyön ja johtamisen pitäisi olla ennen kaikkea ihmisten innostamista ja valmentamista, kohtaamisia silloin, kun siihen on tarvetta ja ilman tarvetta. Yhteishengen ja tunteiden takia.

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, suomalainen sananlasku valistaa.

Esimiehelläkin on esimies. Miten hänen ajatuksiaan ja tunteitaan on johdettu? Kuinka helppoa on nollata tunnelataus omassa esimiestyössä? Jokainen meistä on työssäkin kokonainen ihminen.

Jokaisen esimiehen, jolla on esimiesalaisia, pitäisikin muistaa heidän tunnepuolensa lisäksi pitää huolta heidän alaistensa tunnejohtamisesta.

Eeva Riittinen-Saarno, päätoimittaja eeva.riittinen-saarno@sefe.fi

03 Ekonomien ammatti-, koulutusja jäsenlehti | Ekonomernas fack-, utbildnings- och medlemstidning

Julkaisija | Utgivare SEFE ry – Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki , P. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja | Redaktion Otavamedia Oy, asiakasviestintä Köydenpunojank. 2 a D, 00180 Helsinki, p. (09) 1566 8510 www.kynamies.fi

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti.

Päätoimittaja | Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö | Redaktionschef Leena Leppänen, leena.leppanen@ otavamedia.fi, p. 050 328 8561 Tuottaja | Producent Mikko Huotari, mikko.huotari@ otavamedia.fi, p. 050 310 3022 Graafinen suunnittelija | Grafisk formgivare Katri Nietosjärvi, katri.nietosjarvi@otavamedia.fi, p. 050 346 0779 Toimitusneuvosto | Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Johanna Lähteenmäki ja Arja Vuorela SEFEstä sekä Otavamedia Asiakasviestintä Ilmoitusmyynti | Annonsförsäljning Myynti, Försäljning Media Duo Oy, www.mediaduo.fi Varaukset, Reserveringar Tuija Isosuo, tuija.isosuo@otavamedia.fi, p. (09) 1566 303 Jäsenyhdistysuutiset | Medlemsnyheter SEFE, Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@ sefe.fi Osoitteenmuutokset | Adressförändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset | Prenumerationer Otavamedia, p. (09) 1566 65, faksi (09) 1566 511 (myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset) Hinta | Pris 65 euroa/vsk Repro | Aste Helsinki Oy Paino | Tryckeri PunaMusta, Joensuu ISSN 2242-3311 www.ekonomilehti.com Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta.

Seuraava Ekonomi ilmestyy 18.5.2012, jäsenyhdistysten tiedotteet 19.4.2012 mennessä SEFEen. Nästa Ekonomi utkommer 18.5.2012, meddelanden från medlemsföreningarna senast 19.4.2012 till SEFE.

tommi utomi

Energisoivaa työelämää ja valoisaa kevättä!

Korkokenkiä ja maalaisjärkeä.

Puoli kiloa tippui, tätähän täytyy juhlia.

must!

6

3.12

Syynissä tulevaisuuden hitit ja hudit

Peltorobotti ruokkii lapsemme Pellolta kuuluu hiljaista surinaa. Lehvien välistä näkyy liikettäkin. Mäyräköhän se siellä mönkii? Ei, vaan Cornivore, Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston uusi peltorobotti!

Teksti Veli-Pekka Leskelä kuvitus Pietari Posti

C

ornivore on pieni kuusipyöräinen sähkötraktori, jonka Avaruustekniikkaa pelloille keskeltä törröttää pitkä tanko: sen päästä laite katsoo – Nykyään voimme tehdä edullisesti laitteita, jotka olivat aikanaan ympäristöään sähköisin silmin. Cornivore hiipii pel- huikeinta avaruustekniikkaa, Tamminen hehkuttaa. lon istutusvakojen välissä, tutkii, onko maaata lannoiCornivore tehtiin tarvikkeista, jotka saa rautakaupasta 5000 tettu tarpeeksi ja lisää tarvittaessa uutta lannoitetta eurolla. Laadusta ei ole silti tingitty: runko on koottu laserilla - oikean määrän ja oikeaan paikkaan, mikä säästää leikatusta alumiinista, jousitus on hienostunut, moottorit toimilannoitetta ja suojelee vesistöjä.. vat litium-akuilla.

– Tämä on ehdottomasti kehittynein ja paras laite mitä olemKoko komeus painaa noin 20 kiloa. Onko maatalouden tuleme tehneet! Peräkärryssä on metsäkoneiden tapaan vetävät pyö- vaisuus tässä? rät, mikä parantaa liikkuvuutta, kertoo tutkija Petro Tamminen, – Kyllä. Ihminen on pyrkinyt kaikilla aloilla pois toistuvasta suo32. Hän on ollut mukana peltorobottiprojektissa jo usean vuoden rittavasta työstä. Samoin käy maataloudessa, Tamminen sanoo. ajan, aiemmin opiskelijana, nyt vetäjänä.

Tamminen on valmistunut Helsingin yliopiston maatalous-met- Kevyt robotti on halpa ja turvallinen sätieteellisestä tiedekunnasta maatalouden ympäristöteknologian Peltotyön automaatio on osattu jo pitkään: traktoreihin myydään pääaineesta. Projekti on opiskelijoiden kurssityö, jolla osallistu- ohjelmoitavia ohjauslaitteita, joiden avulla ne osaavat kulkea työssä taan kansainväliseen kilpailuun. yksinkin. Raskas kone vaatii kuitenkin ihmisen katsomaan päältä Cornivore voitti peltorobottien yleiskilpailun viime kesänä Tans- vahinkojen välttämiseksi. Automaation hyöty valuu näin hukkaan. kassa. Aalto-yliopiston automaation opiskelijat tekivät suurimman 20-kiloinen mönkijä on sen sijaan turvallinen ja halpa! osan ohjelmista. Helsingin Myös koneellisia marjanpoimijoita on suunnitelyliopiston opiskelijat ohjeltu. Joko tällaisia laitteita löytyy maailmalta? moivat päätietokoneiden – Kyllä löytyy. Olen nähnyt robotteja, jotka kulohjaamia valvontalaitteita kevat puutarhassa itsekseen pensaiden välissä. Näiyhdessä Aalto-yliopiston tä on varsinkin kasvihuoneissa, joissa viljellään mekatroniikan opiskeliarvokkaita kasveja suljetussa ympäristössä, Tamjoiden kanssa. minen kertoo.

Harvardin yliopiston tutkijat ovat Kehitystyötä tuki muun Cornivore on helppo korjata: siinä on jopa ylikehittäneet halkaisijaltaan 35 nanometrisen robotin, joka osaa muassa norjalainen lanmääräinen akselipari varaosana. Jos laite törmää etsiä elimistöstä syöpäsoluja ja noiteyhtiö Yara, joka kaaongelmaan, se pysähtyy ja hälyttää isännän, joka ruiskuttaa niihin vasta-ainetta. vailee fosfaattikaivosta Saohjaa esteen ohi käsiohjauksella – älypuhelimella vukosken Sokliin. vaikka ulkomailta asti.

35 nm

7

5

Teksti johanna mitjonen Kuva paula kukkonen

x ura

Työpaikanvaihtajat kertovat urastaan.

Suuntana Kaukoitä

T

änä vuonna 75 vuotta täyttävälle nostaa asiakkuus keskiöön.

Kalevala Korulle on valittu uusi Ensin Huuhtasen listalla on kuitenkin toimitusjohtaja. Riitta Huuhta- oman seuraajan etsiminen. nen, 50, nimitettiin Kalevala Korun ja – On tärkeää löytää hyvä myyntijohtaja sen tytäryhtiön Lapponia Jewelryn toimi- kehittämään uusia markkinoita. tusjohtajaksi helmikuun alusta lähtien.

Aasia on yhtiön molempien korumalEdelliset kuusi vuotta Huuhtanen työs- listojen kiinnostavin kasvualue. kenteli yrityksen myynti- ja markkinoin- – Kansainväliset markkinat odottavat, tijohtajana. Hän on aiemmin toiminut sinne on mentävä entistä suuremmalla muun muassa Design Forum Finlandin tarmolla, hän sanoo. kehitysjohtajana ja Tresmer Oy:n markJapani on jo vanhastaan tuttua markkinointijohtajana. Huuhtasella on ko- kina-aluetta. Helmikuussa yritys sai lisää kemusta muun muassa pankkialalta ja jalansijaa idässä, kun se lanseerasi enmarkkinatutkimuksen alalta yrittäjänä. simmäisen Lapponia Jewelryn malliston Hän tarttuu mielenkiinnolla uuteen Etelä-Koreassa. vetovastuuseensa.

Myös verkkokauppaa kehitetään kan– Nyt oma näkökulmani laajenee. Tun- sainvälisenä jakelukanavana. Huuhtanen nen entuudestaan yrityksen ja sen ihmi- uskoo Kalevala Korun valtteina olevan set. Seuraavaksi aion perehtyä etenkin tunnistettavan muotoilun lisäksi suomatuotannon prosesseihin. lainen kultaseppäosaaminen, joka erotMuutos näkyy myös yrityksen paino- taa korut tusinatavarasta. Kalevala Korun tuksissa. tuotannossa työskentelee 160 kultase– Edeltäjäni kehitti vahvasti prosesseja pänalan ammattilaista, joista 70 on kulja toimintatapoja, oma tehtäväni on nyt taseppiä.

Tiskin toiselle puolelle KTM Joonas Hyyppä, 41, on aloittanut

markkinointipuolella, muun muassa 11

mistossa.

vuotta DNA:lla, jossa hän veti neljä vuot-

– Olen vastuussa, kun teemme asiakkaalle mediastrategioita ja suunnittelemme mediavalintoja. Markkinointitoimenpiteet pitää nähdä investointeina ja meidät voidaan ajatella konsultiksi, joka auttaa mainostajaa niiden optimoimisessa.

Virtamedialla on paletissaan monia eri

Unileveriltä ja Nokian Paperista.

Hyyppä pitää asiakastyöskentelystä ja kehittämistehtävistä.

– Vahvuuteni on, että olen ollut pitkään asiakkaan puolella ja

välisiä asiakkaita. Yritys on vahvasti mu-

osaan vastata

kana digitaalisessa maailmassa.

odotuksiin.

ta ymmärtämään mikä digitaalisessa viestinnässä on tärkeää, mikä hypeä.

3.12

ta markkinointia. Työkokemusta on myös

toimialoja, sekä kotimaisia että kansain-

– Pyrkimyksenämme on auttaa asiakas-

8

Aiemmin Hyyppä on työskennellyt

asiakkuusjohtajana Virtamedia mediatoi-

Työhyvinvointia tehostamassa

Kuntien taloutta kehittämässä

Älykkäitä lääkkeitä markkinoimassa

KTM Hannele Mennala, 41, siirtyi vuoden

KTM Kati Kälviäinen, 46, on valittu Kunnan

KTM Christian Jönsson, 45, nimitettiin vuo-

2001 lopussa Nokialta yrittäjäksi. PROim-

Taitoa Oy:n Kaakkois-Suomen aluejohtajaksi.

den alusta lähtien lääkeyhtiö Actavis Oy:n koko

pact Oy tekee liikkeenjohdon konsultointia

Kuntien omistama, vuonna 2010 perustettu

Actavis Suomen liiketoiminnasta vastaavaksi

ja avaa verkkopalvelun, joka auttaa yrityksiä

yritys, tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon

Commercial Manageriksi.

tehostamaan toimintaansa työhyvinvointiin

palveluja kunnille ja kuntayhteisöille.

panostamalla.

– Sosiologi-yhtiökumppanini kanssa koemme, että työhyvinvointi on kiinnosta-

Kälviäiselle kuuluu alueen toiminnan eteenpäin vieminen.

Aiemmin Actaviksen talouspäällikkönä työskennellyt Jönsson on toiminut lääketeollisuudessa yli 15 vuotta.

– Etsimme koko ajan parhaita ratkaisuja

– Olen nähnyt lääkemarkkinan kehittymisen

va ja merkityksellinen ala, jolla voimme hyö-

omaan yritykseemme ja teemme jatkuvaa

läheltä. Nyt tarjoutui mielenkiintoinen mah-

dyntää monipuolista työkokemustamme.

kehitystyötä asiakaskunnallemme. Meillä on

dollisuus ottaa vetovastuu koko toiminnasta.

töissä paljon hyviä osaajia.

Paikallinen toiminta tehostuu ja keskittyy liike-

Liiketoiminta on käynnistynyt nopeasti.

– Liikeidea on herättänyt luottamusta, ja

Kotkan, Kouvolan ja Mikkelin alueeseen

olemme saaneet tavoitteita nopeammin en-

kuuluvia palkka- ja taloushallinnon ihmisiä

simmäiset asiakkaat sekä rahoittajia ja yh-

on yhteensä noin 200. Vuoteen 2015 men-

teistyökumppaneita mukaan toimintaamme.

nessä aiotaan perustaa viisi usean toimipis-

Mennalalla on yli 15 vuoden kokemus kehittämistehtävistä Nokiasta, Elisasta ja Kes-

teen aluetta lisää.

toimintamme ytimeen.

Uusiin tehtäviin on kuulunut paikallisen organisaation uudelleen rakentaminen.

Jönsson uskoo yrityksen olevan valmis lääkemarkkinan jatkuvasti muuttuviin haasteisiin.

Aiemmin Kälviäinen on työskennellyt

– Actaviksen ”Think Smart Medicine” -slo-

kosta, ja hän on vetänyt useita IT-projekteja.

TOOLSin SSC-managerin tehtävissä sekä

ganiin kiteytyy yrityksemme koko toiminta.

Uramuutos tuntui luonnolliselta.

muissa taloushallinnon johtotehtävissä.

Viemme liiketoimintaa tulevaisuudessa entistä

– Minulla on yrittäjägeeni: olen aina ha-

Kunta-uudistukset ovat tuleva haasteen paikka.

keutunut yksiköihin,

– Esimerkiksi tie-

joissa on käynnistetty liiketoimintaa tai

tojärjestelmät tar-

tehostettu sitä. Yrit-

vitsevat yhden-

täjähenkinen työs-

mukaistamista ja

kentely on minulle

eläköityminen vaa-

tyypillinen tapa teh-

tii toiminnan tehos-

dä töitä.

tamista.

käytännöllisemmäksi ja keskitymme vain asiakkaiden tarpeisiin.

työnantaja Paula Stelander, Head of HR, Fondia Oy:stä kertoo suorahaun olevan paras tapa hankkia työntekijöitä heidän yritykseensä.

Minkälainen rooli suorahaulla on rekry-

Ne täytyy kaikki käsitellä ja kaikille hakijoille

osaamista voisi löytyä. Luonnollisesti käytän

toinnissanne?

vastata, mutta yhtään sopivaa ei välttämättä

myös työntekijöitämme avuksi etsinnässä, ja

Mielestäni se on ylivertainen tapa löytää

löydy. Tähän verrattuna viidelle sellaiselle ih-

kyselen heiltä hyviä ehdokkaita. Tämän jäl-

työntekijöitä. Haemme kokeneita juristeja,

miselle soittaminen, jotka me todennäköisesti

keen soitan sopiville ihmisille. Minun on help-

jotka tavoittaa paremmin suorahaun kautta.

haluaisimme töihin, on helpompaa. Julkisella

po ottaa yhteyttä ihmisiin, koska olen ylpeä

Suurin osa uusista työntekijöistämme tulee

ilmoituksella löytää kyllä hyvin uran alkuvai-

yrityksestämme.

suorahaun kautta. Tiedämme hyvin tarkasti

heessa olevia.

minkä tyyppistä osaamista ja minkälaisia ih-

Kuinka teette suorahaun?

dy rekrytointiin. Joskus aikataulut eivät sovi

misiä toivomme yritykseemme.

Olen toiminut aiemmin suorahakukonsultti-

tai uratoiveet kohtaa. Uskon, että kun kilpailu

Käytämme myös perinteistä rekrytoimista,

na ja teen tällä hetkellä yrityksemme suora-

osaajista kiristyy, suorahakurekrytointi yleis-

mutta siihen kuluu enemmän aikaa ja vaivaa.

haun itse. Aloitan hakemisen tutkimuksella.

tyy Suomessa entisestään.

Hakemuksia saattaa tulla useita kymmeniä.

Mietin mitkä ovat ne yritykset, josta oikeaa

Jokainen yhteydenotto ei tietenkään pää-

9

10

3.12

Ay

-bisnes murroksessa

Ansiokehitystakuu, järjestelyvara… Ketä kiinnostaa? Ay-jargon ei puhuttele, mutta etuja pitää valvoa globaalissakin ympäristössä. teksti Helinä Hirvikorpi kuvat pekka holmström

A

mmattiyhdistysliikkeisiin vielä liitytään, mutta mitä tekee z-sukupolvi. Jo ay-kieli on eri planeetalta. Eikä se ay-liikettä pelasta, että joku tykkää Facebookissa.

Ei ole helppoa nykäistä järjestöjä 2010-luvun työelämään, kun ammattiyhdistystoiminta on muotoutunut 1960-, 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla. Työelämä oli silloin suoraviivaisempaa ja kukin vuosikymmen muotoili ay-rakenteita omalla tavallaan. Taustalla olevaan historian pitkään perinteeseen suhtaudutaan tunteella ja kunnioituksella.

Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin on tutkinut ay-liikettä.

– Ay-liike ei toimi samaan tapaan kuin yritykset, jotka pystyvät ketterästi korjaamaan omaa toimintaansa markkinoiden ja toimintaympäristön muutoksen myötä. Ay-liike on osoittautunut vakaaksi, mutta jäykemmäksi kuin yksityisen sektorin organisaatiot. Siellä on paljon byrokraattista perinnettä, tarrautumista rakenteisiin ja asemiin, jotka eivät enää ole tästä päivästä, Melin luonnehtii.

 11

Nuoria kiinnostaa työelämä, ei edut

Jos halutaan keskustella eläkeiästä, ikärasismi on ensin kitkettävä työmarkkinoilta.

Monilla liitoilla on visio, mikä on oikea tapa edunvalvonnassa, mutta sisältäpäin ei nähdä, miten toiminnasta saisi tehokasta ja vaikuttavaa.

Harri Melin kysyy myös, tarvitaanko teollisuudessa niin monta liittoa, tarvitaanko useita samanlaisia järjestöjä. Liittojen palvelutarjonnassa on paljon päällekkäisyyksiä.

– Koko kenttä pitäisi päivittää 2000-luvulle, mutta se ei ole helppo tehtävä, hän myöntää.

Auttaisikohan sukupolvenvaihdos? Ay-liike mielletään suurten ikäluokkien temmellyskenttänä, keski-ikäisten, keskiluokkaisten miesten alueena. Toiminta lepää paljolti viisikymppisten varassa.

Työelämän rakennemuutos, uusien sukupolvien tulo työmarkkinoille ei ole paljoakaan muuttanut järjestöjä.

Ay-bisnes voi kuitenkin taloudellisesti hyvin. Liitot omistavat isoja kiinteistöjä, johdolla on isot palkat ja edut, joten toimintamenoihin kuluu rahaa. Monella ammattijärjestöllä onkin sijoitussalkku ja sijoitustuotoilla on voitu rahoittaa toimintaa.

12

3.12

Ay-liikettä arvioitaessa puurot ja vellit menevät helposti sekaisin.

STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään mukaan ei ole olemassa mitään monoliittiä nimeltä ay-järjestelmä.

– Ay-järjestelmä toimii eri yhteyksissä hieman eri tavoin, ja myös eri maissa ja mantereilla eri tavoin. Ay-liike syntyi aikoinaan tarpeesta kohentaa palkansaajien työoloja ja työehtoja. Joukkovoimalla uskottiin vietävän asioita parhaiten eteenpäin, Mikko Mäenpää sanoo.

Mäenpään mielestä perustarve on vuonna 2012 edelleen sama: ay-liike ajaa palkansaajien asioita. Muodot vaihtelevat, mutta suomalainen ay-liike uskoo neuvottelu- ja sopimustoiminnan pohjalta kumpuavaan edunvalvonta- ja vaikuttamistyöhön.

– Työtaistelut ovat keinovalikoimassa, mutta niiden määrä on selvästi vähentynyt 1970-luvun vuosista. Eniten ay-toimintaympäristöä on muokannut globalisaatio, nyt sen kolmas aalto, ja politiikan hitaus bisnekseen nähden. Se on ay-toiminnallekin iso haaste.

Pitäisikö ay-liikkeen muuttua, jotta se kiinnostaisi myös nuoria?

– Yllättäen nuoria eivät tutkimusten mukaan niinkään kiinnosta jäsenedut, vaan erilaiset hyvään työelämään liittyvät asiat, kuten ammatillinen kehittyminen ja yhdessä tekeminen. Tässä ay-liike on ehkä vähän nukkunut, kun se on erilaisten kampanjoiden kautta yrittänyt herättää nuorten kiinnostusta.

Lobbausta ja yhteiskuntapolitiikkaa

– Et pysty ohjaamaan tulevaisuutta, jos et itse uskalla mennä mukaan tekemään sitä, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder linjaa.

Entinen Ekonomiliiton edunvalvontajohtaja Fjäder on nyt vajaan vuoden johtanut Akavaa. Hän tunnustaa olevansa yhteiskuntapoliitikko ja haluaa nähdä ”ison kuvan”, ei vain ay-järjestöä sinänsä. Kansantalouden kakku pitää jakaa reilusti, mutta ensin kakkua pitää kasvattaa. Puheessa toistuvat sanat demografiakehitys ja talouskasvu. Hän puhuu myös Akava-konsernista. Siihen kuuluu 34 hyvin koulutettujen jäsenjärjestöä.

Tultuaan Akavaan hän aloitti järjestön strategian uudistamisen, toiminnan kohdentamisen ja brändin kirkastamisen – kuten yrityksissä.

– Edelleen on ilmeinen tarve työsuhdeneuvontaan, työehtosopimustoimintaan, virkaehtosopimuksiin, ammatillisen kehittymisen palveluihin. Ammattijärjestö on tehokas tapa tuottaa näitä palveluja riippumatta siitä millaisessa asemassa on. Johtajatkin ovat palkansaajia, hän muistuttaa.

Puheenjohtaja Fjäder laskee, että keräämällä jäsenmaksut yhteen, voidaan työntekijälle tärkeitä palveluja tuottaa huomattavasti halvemmalla, kuin että yksilö menisi ongelmiensa kanssa asianajotoimistoon.

– Ay-liikkeen tarve ei poistu, mutta tapa työskennellä ja kommunikoida jäsenistön kanssa on muuttumassa. Globalisaatio itse asiassa tuo lisätarvetta edunvalvontaan, koska myllerrykset ovat aiempaa suurempia.

Hän puhuu myös panos-tuotos-akselista kuin liikkeenjohtaja, vaikka järjestömies onkin.

– Kun panostetaan johonkin, pitää tulla tuloksia. Jos ei, tehdään jotain väärin. Akava satsaa yhteiskuntapolitiikkaan, työelämän hankkeisiin. Olemme valmiit konsensuksessa uudistamaan rakenteita.

Akavan hallitus on keskustellut, minkälainen Suomen pitäisi olla. Litania on kuin Suomen hallitusohjelmasta: työllisyysaste 75 % vuonna 2025, työttömyysaste painetaan alas, työurat pitenevät ja eläköitymisikä nousee.

Erikoinen uusi ilmiö koettiin helmikuussa: toinen keskusjärjestö SAK suostuisi eläkeiän nostoon, mutta Akava ja STTK eivät.

Sture Fjäder pehmentää: – Akava on valmis keskustelemaan kaikista asioista, joilla päästään ”suureen kuvaan”, mukaan lukien eläkkeet, mutta ensin on työuria on saatava pidemmiksi kehittämällä työelämää, nostamalla työllisyysastetta ikäluokassa 60-64-vuotiaat ja vähentämällä työkyvyttömyyseläkeläisten määrän.

– Jos halutaan keskustella eläkeiästä, ikärasismi on ensin kitkettävä työmarkkinoilta, hän lisää.

Sture Fjäder on nähnyt, kuinka 25-vuotias ekonomi ohittaa 57-vuotiaan ekonomin, vaikka jälkimmäisellä olisi kokemusta ja osaamista ihan eri tavalla. Työpaikoilla saneerataan sosiaaliturvatunnuksen mukaan.



Lakkoherkän maan maine M

etsäteollisuus ry:n puheenjohtaja, StoraEnson suurimman, ”Printing and Reading” -liiketoiminta-alueen johtaja

Juha Vanhainen näkee, että Paperiliitto on muuttunut ja siellä ymmärretään, miten Suomi pärjää kilpailukyvyssä.

– Yhteistyö Paperiliiton kanssa toimii erinomaisesti. Liiton johto on luonut hyvän tavan keskustella työnantajan kanssa. Tämä ei tarkoita työnantajan nöyristelyä. Heillä on edelleen vahva asema ja voima, mutta asioita käsitellään modernilla tavalla ja otetaan huomioon kilpailukyvyn edellytykset, Vanhainen sanoo.

Silti Suomella on monen metsäteollisuusasiakkaan silmissä lakkoherkän maan maine. Tieto kulkee maailmanlaajuisesti nopeasti ja lakonuhat, lakkovaroitukset ja pienetkin työhäiriöt otetaan yhtä vakavasti kuin toteutuvat lakot. Joskus painopaperin ostaja saattaa ehdottaa, ettei StoraEnso toimita paperia Suomen tehtaalta, koska siihen liittyy lakon uhka.

Tällainen maine on syntynyt vanhakantaisesta ay-liikkeestä.

Esimerkiksi satamien lakot ovat pysäyttäneet välillisesti teollisuuden viennin ja saaneet metsäteollisuudenkin asiakassuhteet sekaisin.

– Globaali talous asettaa lainalaisuuksia siksi, että asiakkailla on nykyisin useita vaihtoehtoja tarjolla, esimerkiksi metsäteollisuuden tuotteita on yllin kyllin saatavilla - asiakkaat voivat valita turvallisimmalta tuntuvan raaka-aineen toimittajan.

Työehtosopimuksista neuvoteltaessa Juha Vanhainen kannattaa toimialakohtaisia, jopa yrityskohtaisia ratkaisuja, eikä kaiken niputtamista yhteen.

– Eri alojen palkanmaksukyky ja kustannusten kantokyky vaihtelevat eri aikoina. Saksassa on sovittu niin, että paikallisesti saatetaan päätyä yleiskorotusta alhaisempaan korotustasoon yksittäisillä tehtailla tai toimialoilla, jos ala on sillä hetkellä ahdingossa eikä pysty lisäkustannuksia kantamaan.

Kohdennettua työsulkua ei hänen mielestään pidä käyttää sen enempää kuin lakkoakaan. Silloin kumpikin osapuoli on epäonnistunut.

– Työnantajan työsulku mielletään pahemmaksi kuin lakko, mutta se ei ole muuta kuin lakon vastakohta. Molemmilla tavoilla aiheutetaan loppupeleissä haittaa yhteiselle hyvälle, Juha Vanhainen huomauttaa.

13

Sielultaan työmarkkinajärjestö

Akavan mielestä muutoksia pitää tehdä tulonsiirtojärjestelmissä, opintotuessa, työttömyysturvassa, eläkepolitiikassa, elinkeinopolitiikassa, veropolitiikassa, eli kaikessa mikä liittyy ”isoon kuvaan”.

– Jotta voidaan ylläpitää hyvinvointiyhteiskunnan idea, Fjäder perustelee.

Alun perin työttömyysturva on luotu tilapäiseksi avuksi ja se toteutuukin akavalaisilla: keskimäärin akavalainen on työttömänä vain 2–3 kuukautta.

Akava on hänen mielestään sielultaan työmarkkinajärjestö, vaikka onkin yhteiskuntapolitiikan lobbari. Järjestö on palkannut riveihinsä politiikasta lobbareita ja valmistautuu jo seuraaviin hallitusneuvotteluihin.

– Pitää olla ketterä ja pystyä elämään ajassa ja muutoksessa, kuunnella herkällä korvalla jäsenkuntaa, Fjäder sanoo.

Yritysjohtaja sanoisi saman, mutta jäsenkunnan tilalla olisi ”omistajia”.

Seurantaan kuuluu myös koulutuspolitiikka. Kun joillekin aloille koulutetaan liikaa väkeä, palkat menevät alaspäin.

Et pysty ohjaamaan tulevaisuutta, jos et itse uskalla mennä mukaan tekemään sitä.

14

3.12

– Työttömäksi kouluttaminen on hukkainvestointi. Pitää lähteä siitä, mitä maa ja yrityselämä tarvitsevat. Medianomeja ja kulttuurituottajia ei tarvita niin paljon kuin terveydenhoitoalan ihmisiä.

Kun jokin Nokian kaltainen yritys saneeraa ja siirtää tuotantoa muualle, ei ay-liikkeellä ole siihen mitään sanomista. Sen rooli voi olla korkeintaan miettiä, miten saada ihmiset uuteen työhön.

– Akava aikoo olla aktiivisempi elinkeinopolitiikassa eli siinä miten valtion resursseja ripotellaan. Haluamme tässäkin panos-tuotos-näkökulmaa, Fjäder mainitsee.

Ekonomiliitolla on jäseniä molemmilla puolilla pöytää A

y-järjestelmä pitää sisällään hyvin erilaisia toimijoita. Mielikuvat yleen-

sä viittaavat koviin työtaisteluihin ja vas-

Työministeri Lauri Ihalainen vetää ryhmää, joka valmistelee suomalaisen työelämän kehittämisstrategiaa. Sen tavoitteena on parantaa työllisyysastetta, työelämän laatua, työhyvinvointia ja työn tuottavuutta.

Tavoitteena on esimerkiksi se, että luottamusmiehet ovat muutosjohtajia.

Muutosturvallisuus on noussut työelämän pintaan ehkä tiiviimmin kuin koskaan. Tilanteita pitäisi pystyä ennakoimaan eikä henkilöstöpolitiikan pitäisi olla kvartaalikausiluonteista. Tavoitteena on myös henkisen kuormittavuuden tasaaminen sekä työn ja oppimisen luonteva vuorottelu.

– Luottamuspääoma, ammatillinen monitaitoisuus, yhteisöllisyys – nämä ovat läsnä työn arjessa. Työ on enemmän kuin tulla toimeen, mutta se ei saa olla ainoa ihmisarvon mitta, Lauri Ihalainen taustoittaa.

Työelämän tavoitetilaan on tarkoitus päästä siihen mennessä, kun Suomi täyttää 100 vuotta eli vuonna 2017.

stailaus, meikki ja kampaus katariina kaatrasalo Jakku: Laurél, Hame: hugo boss, Hame: Andiata.

Tiedustelut: Stockmann, p. (0)9 1211

siselitteisesti palkansaajan puolella.

Savingon mukaan ay-liikkeellä on paikkansa myös 2000-luvulla.

takkainasetteluihin, mutta todellisuus on

– Jos nyt kuvitellaan, että työehtosopi-

esimerkiksi akavalaisissa järjestöissä mo-

mustoiminta lopetettaisiin, niin mitä sit-

niulotteisempi.

ten tapahtuisi. Jossain vaiheessa ihmisille

– Ensinnäkin Suomen Ekonomiliitto

varmaan syntyisi sellainen ajatus, että ’hei,

SEFEn jäsenet ovat melko tasaisesti si-

meillä on kaikilla eri lailla esimerkiksi loma-

joittuneet eri asematasoille. On asiantun-

ehdot, pitäisikö meidän ryhtyä yhdessä aja-

tijoita, keskijohtoa, johtoa ja paljon ylintä

maan näitä asioita, jotta saataisiin ne hel-

johtoa, SEFEn edunvalvontajohtaja Lotta

pommin läpi’, Savinko heittää ajatusleikin.

Savinko sanoo.

Maailman paras työelämä

Teksti Mikko Huotari

Toinen toimintaa ja tavoitteita määräävä tekijä SEFEssä on sukupuolijakauma. Naisia on 52% ja miehiä 48%.

Hänen mukaansa aivan samalla tavalla voidaan pohtia, miksi työnantajat kuuluvat työnantajaliittoon.

– Tuskin sitä kukaan kyseenalaistaa. Kos-

– Tarkoitus on, että meidän jäsenemme

ka työnantajapuoli on järjestäytynyt, niin

voisivat työelämässä keskittyä työn teke-

työntekijäpuolenkin kannattaa olla järjes-

miseen. Tietyt tärkeät perusasiat pitäisi olla

täytynyt, Savinko toteaa.

hoidettuna kuntoon, jottei jokaista asiaa

Aito tulevaisuuteen katsominen ja pote-

tarvitse lähteä itse vääntämään, Savinko

roista poistuminen on Savingon mielestä

selittää.

välttämätöntä sekä työnantaja- että pal-

Akavalaisessa maailmassa toimi-

kansaajaosapuolelle. Työelämän kehittä-

taan useissa asioissa eri tavalla kuin

minen on hidasta työtä ja yhtä hankalaa

SAK:laisessa tai STTK:laisessa kuviossa.

kummallekin osapuolelle.

SEFE toimii akavalaisten neuvottelujärjes-

– Tänä vuonna meillä on erityisenä tee-

töjen YTN:n ja JUKO:n kautta. SAK:laisessa

mana johtajuus ja esimiehisyys. Jäsenistön

ja STTK:laisessa maailmassa kukin liitto

asematasorakenteesta johtuen haluam-

neuvottelee itse sopimuksensa. Akavalai-

me SEFEnä puhua siitä, että johtaminen ja

set neuvottelujärjestöt taas tekevät työ-

esimiestyö työmarkkinoilla on olennainen

ehtosopimuksia sektorikohtaisesti kattaen

asia, kun puhutaan esimerkiksi työurien pi-

akavalaisten liittojen jäsenet.

dentämisestä.

– Akavalaisissa järjestöissä, mutta etenkin SEFEllä on sekä työntekijä- että työnan-

Entä miten nuoret työntekijät saadaan kiinnostumaan edunvalvonnasta?

tajapuolella olevia jäseniä. Tämä tuo meille

– Erilaisten hankkeiden yhteydessä on

myös positiivista haastetta, miten yhteis-

noussut esiin, että nuorten toiveet työelä-

toimintaa voidaan kehittää, Savinko sanoo.

mästä ovat juuri niitä asioita, joita me ajam-

Savingon mielestä korkeastikoulutettu-

me. Ristiriita on vain siinä, että selvitysten

jen ammattijärjestöillä ei ole mitään tarvet-

mukaan nuoret haluavat itse sopia nämä

ta tehdä pesäeroa muihin ay-järjestöihin.

kaikki asiat, Savinko sanoo.

Esimerkiksi viime syksynä raamisopimuk-

Tulevaisuuden haasteena on se, miten

sen puitteissa tehtiin teknologiateollisuu-

löydettäisiin näissä asioissa yhteinen sävel.

den osalta yhteistyötä eri palkansaajahen-

Edunvalvonnan näkökulmasta olisi tärkeä,

kilöstöryhmien kanssa.

että työelämän nuorimpien kanssa saatai-

– Työehtosopimuspöydässä olemme yk-

siin aikaan aktiivinen dialogi.

15

Kansainväliset osaajat

Muna

matkaa maailmalle

Katolla loistava punainen kyltti kertoo, että olemme astumassa kananmunien valtakuntaan.

Teksti Irma Capiten kuvat Laura vesa

16

3.12

Meillä on hyviä ammattilaisia virosta, liettuasta ja ukrainasta.

L Munax Oy Perustettu 2003 Kotipaikka Laitila Liikevaihto 2011 20 miljoonaa euroa Viennin osuus liikevaihdosta 15 prosenttia Henkilöstömäärä 28

aitilan kananmunapakkaamon, Munaxin, kananmunanmallisten kattolamppujen alla hymyilee varsinainen munamies. Janne Torikka on Munax Oy:n toimitusjohtaja, tekisi mieli sanoa munakeisari.

Hän on uskaltanut uskoa unelmaansa ja parempaan huomiseen, ja on sen saanut.

Yhdeksän vuotta sitten kolme varsinaissuomalaista kananmunafarmaria haki tuotteilleen parempaa hintaa. Kun sitä ei kuulunut, perheyrittäjät päättivät ryhtyä myymään munansa itse.

Heti ensimmäisenä toimintavuonna, 2004, munia pakattiin 1,5 miljoonaa kiloa. Nyt yritys on Suomen suurin yksityinen kananmunapakkaamo, joka työllistää 27 henkeä, pakkaa 15 miljoonaa kiloa munia vuodessa ja valmistaa yhä uudenlaisia kananmunatuotteita Suomen ja ulkomaiden markkinoille.

Hyvä työntekijä on kultamunan arvoinen

– Juha Venno, Hannu Majander ja minä ostimme syksyllä 2003 perheinemme tästä 8-tien varresta pienen ja ränsistyneen vihannespakkaamon. Kunnostimme sen, minkä jälkeen tiloja on laajennettu seitsemään kertaan. Meillä on oikeastaan aina remontti päällä, toimitusjohtaja Torikka hymähtää.

Samat miehet ovat yhä asialla, ja perheet mukana toimissa. Vaimot hoitavat kanatiloja ja lapset ovat aika ajoin töissä pakkaamossa. Suurin osa työntekijöistä on kuitenkin ulkopuolisia, ja noin kolmasosa ulkomaalaisia.

– Ei ole helppo löytää ammattitaitoista työvoimaa. Olemme rekrytoineet myös ulkomailta.

Meillä on hyviä ammattilaisia Virosta, Liettuasta ja Ukrainasta, muun muassa työnjohdossa.

Työntekijöissä on ollut aika paljon vaihtuvuutta.



17

Sitten valitaan, mitkä menevät pakattavaksi kuluttajille rasioittain ja mitkä valmistetaan munamassaksi, munakokkeliksi, munajauheeksi – erilaisia tuotteita on valikoimassa nelisenkymmentä.

Munamassaan valitut munat käyvät läpi keltuaisen ja valkuaisen lajittelun. Sieltä ne kulkevat pastörointikoneisiin. Lämpökäsittelyn yhteydessä tehdään joka erästä laboratoriokokeita, joissa tutkitaan muun muassa kananmunien kuiva-ainemäärä.

Mistä on menestyvä munabisnes tehty?

– Olemme kutsuneet taloon ulkopuolisia kouluttajia parin viime vuoden aikana.

Kouluttamisen myötä työssä viihtyminen on lisääntynyt ja työntekijöiden vaihtuvuus selkeästi vähentynyt.

Kurkistus munateknologiaan

Munaxin pastörointihallissa on kaksi astetta lämmintä. Valtavat metallitankit nippeleineen ja mittareineen ovat kuin tieteiselokuvien rekvisiittaa. Ranskalainen laitteisto on uutuus viime vuodelta ja antaa Muna18

3.12

xille etulyöntiasemaa, sillä se on lajissaan Pohjoismaiden paras.

– Noissa pusseissa on kussakin 1000 kiloa pastöroitua munamassaa. Kontit matkaavat tänään rekalla Ruotsiin, Torikka kertoo.

Ennen pastörointia eli lämpökäsittelyä ja pusseihin tai tölkkeihin juoksutusta munat ovat käyneet läpi monta vaihetta: Niitä kuljetetaan Munaxiin päivittäin yli 70:ltä munantuottajalta eri puolilta Suomen maata.

Munat lajitellaan koon ja värin mukaan.

Munaxin liikeidea on alun alkaen ollut selkeä ja tavoitteellinen ja sellaisena pysynyt: Tavoitteena on myydä omat kananmunat tuottavasti.

Kun Torikka ja kumppanit läksivät 2003 kartoittamaan markkinoita, he etsivät asiakkaita ensi askeleesta lähtien myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Ensimmäiset asiakkaat olivat ruotsalaisia. Nykyisin 20 prosenttia liikevaihdosta tulee ulkomaan kaupasta: Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Saksasta, Unkarista, Virosta ja Liettuasta.

Kaikkia munia ei ole hyvä panna samaan koriin.

– Kruunupohjainen myynti on ollut meille hyödyksi. Kun myymme useampaan maahan, emme ole riippuvaisia vain yhden maan taloustilanteesta ja rahanarvosta.

Ulkomaan bisnes vaatii monessa suhteessa samanlaisia ponnistuksia kuin kotimaan työ.

– Sisukkuus ja työtäpelkäämättömyys on tärkeää. Niillä luodaan pitkiä, kestäviä suhteita. Meiltä reissaa neljä henkilöä säännöllisesti ulkomailla, sillä kaikkia kontakteja ei voi hoitaa sähköpostitse ja puhelimitse.

Minulle kertyy noin 35 matkapäivää vuodessa. Luku oli vielä jokin aika sitten moninkertainen.

Pitkäkestoiset suhteet ovat toiminnan kannalta yhtä merkittäviä tietysti myös kotimaassa. Torikka kertoo esimerkin: – Olemme pakanneet Keskolle Pirkkaluomumunat siitä lähtien, kun ne lanseerattiin markkinoille vuonna 2005.

Janne Torikka jaksaa jaksamasta päästyään kertoa asiakkaille tuotteidensa laadusta.

– Se on äärimmäisen tärkeää. Ja totta.

Esimerkiksi se, että pystymme takaamaan muniemme salmonellattomuuden, on Euroopassa ja Baltiassa todellinen myyntivaltti eikä itsestäänselvyys. Myös maamme puhtaus edustaa tärkeitä arvoja ja vaikuttaa tuotteen laatuun ja imagoon.

Yksi menestystekijä on tuotteen täysimittainen tuntemus. Kaikki Munaxin omistajat ovat yhä myös kanalan omistajia ja tietävät, mistä kananmuna on lähtöisin. Kun tuntee tuotteensa, sitä on helppo myydä.

Kehitys ei haudu itsekseen

Suomalaiset ovat kananmunien kuluttajina aika perinteisiä. Torikka kertoo vertailuesimerkin New Yorkin kauppahyllyistä, joilla ei juuri kananmunia kennoissa näy, vaan hyvin monenlaisina, jalostettuina tuotteina kuten maustettuina kokkeleina.

Myös Ruotsin markkinoissa on oma hauska piirteensä: – Suomessa pakkaamme munia lähinnä valkoisiin rasioihin. Ruotsalaiset haluavat perinteisesti ostaa, ei kaikkia, vaan aamiaismunansa vaaleanpunaisissa pakkauksissa, joten pakkaamme niitä heille pinkkeihin rasioihin.

Tuotekehittely asiakasta kuunnellen, muutoinkin kuin kennon värityksessä, on yksi Munaxin menestystekijöistä. Ravintolakeittiöihin, teollisuudelle ja leipomoihin myytävät munavalmisteet muodostavat 15 prosenttia yrityksen liikevaihdosta.

– Olemme tehneet viimeiset viisi vuotta aktiivista tuotekehitystyötä alihankkijamme Food Westin kanssa. Viime vuosi oli ennätyksellinen uusissa tuotteissa, koska investoimme pakkaamon kylkeen kolmen miljoonan euron munavalmistetehtaan, joka Tiesitkö?  Ruskeat kananmunat munii ruskea kana ja ne ovat lähempänä alkuperäistä kananmunan väriä. Kanat ovat kotoisin Intian viidakosta ja ensimmäiset munivat vihreitä munia. Yleisimmät, valkoiset kananmunat ovat jalostettujen valkoisten kanojen munia. 

Jääkaappi ei ole kananmunien paras säilytyspaikka. Ideaali säilytyslämpö on +12–14 astetta. Huoneenlämpökin on parempi kuin jääkaappi, joka on paitsi liian viileä, antaa muniin helposti makua muista ruoka-aineista.

mahdollistaa kokkelit, munamassat ja muut.

Uuden tehtaan kapasiteetti on suunniteltu tulevaisuuden tarpeisiin. Se esimerkiksi pystyy avaamaan tunnissa 60 000 kananmunaa, eli laite pystyisi halkaisemaan kaiken Suomessa tarvittavan munamassan raaka-aineen.

Tulevaisuus on keltuaisen aurinkoinen

Luomumunista kuoriutuu tulevaisuus. Kysyntä on suurempaa kuin asiakkaille pystytään tarjoamaan. Yksi Munaxin omistajista, Juha Venno, on yksi Suomen kolmesta ensimmäisestä luomukanalan omistajasta.

Munaxilla on pakattu luomumunia yrityksen ensimmäisestä päivästä lähtien ja tällä hetkellä suurin osa Suomen luomumunista pakataan siellä. Silti niiden osuus ei ole koko tuotannosta kuin neljä prosenttia. Määrä kuitenkin kasvaa vuosittain ja enemmän suhteessa muuhun kananmunatuotantoon.

– Ylipäätään kananmunan kulutus on kasvussa. Se on kasvanut Suomessa kolmena peräkkäisenä vuonna. Osasyy on varmasti karppauksessa. Tämä on havaittavissa myös markkinoillamme Norjassa, missä on runsaasti karppaajia kuten meillä. Silti Suomessa ollaan yhä kaukana Euroopan keskiarvosta: Euroopassa syödään 12,5 kiloa munia vuodessa, Suomessa kymmenen.

Työpäivän jälkeen Janne Torikka ajaa kotitilalleen. Samalle tilalle, jolla hän on syntynyt ja jolla hänen vanhempansa kasvattivat kanoja. Siellä asuvat nyt Torikka, vaimo, viisi lasta ja 100 000 kanaa.

19

Tilaa uutuusteokset SA

S TULO

Helena Åhman

Arto Hiltunen

Pekka Järvinen

Päivi Kupias – Mia Koski

Mielen johtaminen organisaatiossa

Johtamisen taito.

Elämänmittainen matka

Esimiestyön vaikeus ja viisaus

Hyvä kouluttaja

Uutuusteos yhdistää ihmismielen hyödyntämisestä kertovan tieteen, taiteen, joukkoälyllä synnytetyt ideat ja kirjoittajan henkilökohtaiset kokemukset ja valokuvat ajatuksia herättäväksi lukupaketiksi.

S-ryhmän entinen pääjohtaja esittää johtamisoppinsa ja kertoo kokemuksistaan työuransa varrelta.

Myyntimenestys!

Hinta 45 € (sis. alv. 9 %).

4. painos 2012

Hinta 46 € (sis. alv. 9 %).

1. painos ilmestyy 4/2012

SA

Esimiestyön bestseller-kirjailijan uusin teos haastaa pohtimaan ihmisen käyttäytymistä ohjaavia tekijöitä työssä ja työyhteisössä.

Hinta 47 € (sis. alv. 9 %).

2. painos 2012

Hinta 35 € (sis. alv. 9 %).

1. painos 2012

- 2S0 e inull %

SA

S TULO

Uutuusteos ohjaa käytännönläheisesti vaikuttavan ja innostavan koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen.

S TULO

etu

Virpi Haaramo

Jarmo Leppiniemi

Reijo Knuutinen

Kansainvälinen tilinpäätöskäytäntö - IFRS-raportointi

KILAn ratkaisut ja kirjanpitolaki käytännössä

Verosuunnittelua vai veron kiertämistä

Teos on kattava käsikirja koko IFRSkentästä. Se lähestyy aihetta selkeästi asiakokonaisuuksien kautta.

Kirja aukaisee IFRS-normiston yksityiskohtia ja antaa esimerkkejä normiston soveltamisesta.

Kirja on kirjanpitolautakunnan lausunnoista ja päätöksistä rakennettu kirjanpitolain soveltamisohje. Kirja sisältää kaikki nykyisen kirjanpitolain voimassa olevien säännösten KILA-tulkinnat lain pykälien mukaan järjestettynä.

Kirja käsittelee useasta eri näkökulmasta vero-oikeudellisesti hyväksyttävän verosuunnittelun ja ei-hyväksyttävän veron kiertämisen välistä rajanvetoa.

Hinta 94,83 € (sis. alv. 9 %).

4. uud. painos ilmestyy 2012

asiakaspalvelu@sanomapro.fi

Hinta 89,38 € (sis. alv. 9 %).

1.painos 2012

Tilaa teokset www.sanomapro.fi/kirja asiakaspalvelu@sanomapro.fi puh. 0203 91000 Etu voimassa 18.5. asti.

Edun saadaksesi ilmoita kampanjatunnus I716

Hinta 78,48 € (sis. alv. 9 %).

1. painos ilmestyy 5/2012

| puh. 0203 91000 | www.sanomapro.fi

Ratkaisuja osaamisen kehittämiseen

Työelämä

järki

tunteet& Yrityksissä tulos tehdään aivoilla. Tuottavuus nousee ja työhyvinvointi kasvaa, jos ajattelua ja tunteita johdetaan oikein.



teksti Satu Rämö kuvat Pekka Holmström

21

Työelämä

K

okemus tuntuu sähköiseltä. Innostus tarttuu, itsetunto nousee ja tuntuu, että ollaan samalla aaltopituudella. Energisoiva keskustelu on monelle tuttu kokemus.

Silloin tulee tunne aidosta kohtaamisesta.

– Aivotutkijan näkökulmasta tuollainen kokemus syntyy siitä, että aivot tekevät sitä mistä ne onnellistuvat eniten: luovat ja ohjaavat ihmisten välille vuorovaikutuksessa syntyvää jaettua kokemusta, toteaa filosofian tohtori, psykologi Ville Ojanen. Ojanen on Talent Partnersin seniorikonsultti ja aivojen hyvinvointityötä tekevän Aivokunto Oy:n perustaja. Aivotutkimuksella on Ojasen mukaan paljon annettavaa johtamiselle ja esimiestyölle: – Jokainen tietää, kuinka eri ihmiset reagoivat erilaisissa tilanteissa eri tavalla. Aivotutkimus selittää näitä ilmiöitä ja kertoo, miksi toimimme, kuten toimimme. Se antaa johtamis- ja esimiestyöhön konkreettista pohjaa.

Tunteista tekoihin

Yrityksissä tuloksen tekevät ihmiset – ajatuksella ja tunteella. Jos ajattelua ja tunteita johdetaan oikein, tuottavuus nousee, sitoutuminen kasvaa ja työhyvinvointi paranee, väittävät asiantuntijat.

– Ihmisten toimintaan vaikuttavat aina sekä ajatukset että tunteet. Silloin kun ne ohjaavat toimintaa samaan suuntaan, motivaatio on korkeimmillaan, sanoo tekniikan tohtori Timo Vuori. Vuori väitteli viime vuonna työpsykologian alalta. Väitöskirjassaan Emotional Sensegiving hän tutki, kuinka emotionaalinen kiihtymys tehostaa strategisten merkitysten luontia. Vuori tallensi videolle muutoskonsultin yleisöä ja tutki konsultin puheen herättämiä reaktioita videotallenteita analysoimalla.

Vuori uskoo, että yrityksissä päästäisiin 22

3.12

parempiin tuloksiin, jos tunteiden johtami- – Kriisiä ei välttämättä tarvita, vaan tunseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota. neintensiteettiä voi kasvattaa näyttämälUsein nimittäin on niin, että ihmiset ym- lä itse tunteita sekä vaikka musiikin, huumärtävät, mitä pitäisi tehdä ja miksi, mut- morin tai fyysisen toiminnan kautta, Vuori ta eivät silti ole motivoituneita tekemään. toteaa.

Jotta sanoista siirrytään tekoihin, on vedot- – Aivojen toiminnasta johtuu, että tuntava myös tunteisiin, ei vain rationaalisiin neintensiteetin nostamisen jälkeen kommunikoidut asiat tuntuvat voimakkaammilperusteluihin.

– Pohjimmiltaan kyse on siitä, että ratio- ta. Kun tärkeä asia kerrotaan korkeintaan naaliset perustelut saadaan tuntumaan tär- muutaman minuutin jälkeen tunnetason keiltä. Tarvitaan tunteita, jotta ihmiset saa- nostamisesta, asia koetaan voimakkaampadaan liikkeelle, Vuori sanoo ja mainitsee na ja se jää siksi paremmin mieleen. muutamia esimerkkejä.

Tätä tietoa esimies voi hyödyntää vaikka Viha huonoa laitetta kohtaan voi saada uutta strategiaa jalkauttaessaan. Jokaista aikaan voimakkaan tarpeen ja halun toimia. tärkeää asiaa kannattaa pohjustaa kertoPelko asiakkaiden menettämisestä laittaa malla hauska, surullinen tai muuten tunkiinnittämään enemmän huomiota heidän teisiin vetoava juttu. Kun ihmisen sisällä tarpeisiinsa. Fuusiotilanteessa yhteistyötä liikahtaa jotain, raosta pääsee sisään myös voi tukea innostus uusista mahdollisuuksis- se tärkeä punch line. ta ja kiinnostus uusia työkavereita kohtaan.

– Tunneintensiteettiä voi nostaa erilaisten tunteiden kautta ja toimintaa tukevaan Nosta tunneintensiteettiä intoon päätyä ikään kuin kiertoteitse. Viha Tunteet auttavat asioiden omaksumisessa. voi synnyttää halun toimia, joka muuttuu Perinteisessä muutosjohtamisessa on aja- positiiviseksi innostukseksi kuvitellusta teltu, että pitää olla kriisi, jonka kautta he- lopputuloksesta, Vuori lisää. rätetään tunteet toimia toisin.



Esimies, näin kokoat joukkosi Talent Partnersin konsultti ja Aivokunto Oy:n perustaja FT, psykologi Ville Ojanen kertoo, miten esimies saa joukot taakseen.

1

Energisoi. Luo ym-

keen pystyt lukemaan myös

tetty markkinoinnin puolel-

pärillesi energiaa. Pyri

muita.

la, henkilöstöjohtamisessa

aitoon keskusteluyhtey-

teen alaistesi kanssa. Henkilökemiat ovat hidaste,

2

Sitouta. Opi tunte-

pitäisi pyrkiä samaan. Hen-

maan alaistesi motivaa-

kilöstön jäsenet ovat yrityk-

tiorakenteet eli se, mikä hei-

sen sisäisiä asiakkaita.

3

Ole läsnä. Esimie-

eivät este. Johtamistyön

tä motivoi toimintaan. Aivot

tärkeimpiä asioita esimie-

tuottavat jokaiselle oman

helle on oppia tuntemaan

subjektiivisen kokemus-

nämä esteet ja tehdä niis-

maailman. Kokemukselli-

havaitsevat toisen ihmisen

tä mahdollisimman matalia.

suuden ymmärtäminen on

motivaatiotason. Esimiehen

Ensimmäinen askel on oppia

tärkeää. Kohderyhmien tun-

on oltava aidosti kiinnostu-

tuntemaan itsensä. Sen jäl-

temisen tärkeys on sisäis-

nut ja läsnä.

hen sitoutuminen hei-

jastuu alaisille, koska aivot

TARVITAAN TUNTEITA, JOTTA IHMISET SAADAAN LIIKKEELLE.

23

Työelämä

Hyödynnä aivopotentiaali

– Tunteille ei ole off-nappulaa, järjelle on.

Jos aivoja ei käytä, ne jähmettyvät, Åhman sanoo ja kertoo muutamia esimerkinomaisia käytännön neuvoja.

Ajattele päivittäin asioita tietoisesti uusista näkökulmista. Luo uusia mielikuvia.

Kyseenalaista se, miten ajattelet. Opettele erilaisia ajattelumenetelmiä. Puhu vaikka johtoryhmässä siitä, miten yleensä on tapana ajatella ja mikä olisi kuhunkin tilanteeseen paras ajattelutapa.

Tunteiden vahvistamisessa tärkeintä on oppia lukemaan, arvioimaan, säätelemään ja ilmaisemaan omia tunteitaan. Vasta sen jälkeen voi vaikuttaa muiden tunteisiin ja kokemuksiin.

– Ota yhtenä päivänä tehtäväksi havainnoida arvostuksen tunnetta. Mieti, miten saat jonkun ihmisen kokemaan itsensä arvokkaaksi. Seuraavana päivänä harjoittele jotain muuta, vaikka ilon havaitsemista.

Tilannetaju kehittyy, kun aivosolut oppivat herkemmiksi tunnistamaan erilaisia tunteita ja ajattelutapoja.

Kolmanneksi Åhman kehottaa selkeyttämään tekemistä.

– Kartoituksemme mukaan johtoryhmien jäsenistä lähes 70 prosentilla on puutteita nimenomaan odotusten selkiyttämisessä ja asioiden pelkistämisessä. Mitä selkeämmin viestii, sitä vaikuttavampi viesti on. Voimme painaa asioita mieleen vain sillä selkeydellä, millä olemme ne hahmottaneet.

Joskus pienetkin muutokset voivat saada aikaan isoja muutoksia organisaatiossa.

Lue lisää ihmismielestä – Ihminen joka yritTyöpsykologin tohtori Helena Åhmanin uusin kirja tää seisoa yhdellä jakertoo, mitä jokaisen johtajan ja esimiehen on hyvä lalla mutta kaatuu, voi tietää ihmismielestä ja aivoista. syyttää huonoa tasapaiHelena Åhman. Mielen johtaminen organisaatiossa. noaan.

Mutta oikeasti SanomaPro. Ilmestyy huhtikuussa 2012. kyse saattaa olla vain siitä, että varvas on

Aivot ovat monimutkainen elin, jossa on valtava määrä potentiaalia.

– Ihmisen mielessä ei kuitenkaan ole mitään mystistä. Se on vain valtavan laaja kokonaisuus, jota voi katsoa aivojen, psykologisten mielen prosessien, kehon tai vuorovaikutuksessa siirtyvän informaation ja energian kautta, sanoo työpsykologian tohtori, KM Helena Åhman. Hän työskentelee Hunting Minds Oy:ssä johtoryhmien ja hallitusten parissa, tutkii ihmismieltä ja tekee jatko-opintoja johtamisen neurotieteistä.

Ihmiset voivat mielessään matkustaa ajassa eteen- ja taaksepäin, tarkkailla asioita eri näkökulmista sekä tarkentaa lähelle tai katsoa kaukaa.

– Kun katsoo pihalla olevaa puuta, se näkyy erilaisena eri ikkunoista. Mieli on samanlainen. Se voi luoda valtavan paljon erilaisia näkökulmia, Åhman toteaa.

Kokonaisen organisaation aivopotentiaali on voimavara, josta riittää ammennettavaa organisaation menestykselle. Kuinka tuo potentiaali saataisiin tehokkaampaan käyttöön?

Taikatemppujen sijaan tarvitaan ihmismielen ja aivojen kehittämistä. Åhman mainitsee mielen johtamisen peruspilarit: Riko ajatukset. Rakenna tunteita. Selkiytä tekemistä. Kaikki ovat taitoja, joita voi kehittää.

Ajattelulle on luotava aikaa. Ja sitten on ajateltava.

24

3.12 3.12

väärässä asennossa. Myös organisaatiossa saattaa olla hyvin pieniä ihmismielen ja aivojen toimintaan liittyviä asioita, jotka korjaamalla koko systeemin toiminta paranee.

Opi tuntemaan itsesi

Kuka tahansa voi oppia johtamaan tunteita ja houkuttelemaan aivopotentiaalia esiin.

Tärkeintä on tahto kehittyä. Ensin on opittava tuntemaan itsensä.

SEFEn kehitysjohtaja Anja Uljas on coachingin ja työnohjauksen puolestapuhuja: – Jotta voi käyttää tunneälytaitoja, on tiedettävä, miten itse käyttäytyy ja reagoi erilaisissa tilanteissa. Kun tuntee itsensä, osaa myös paremmin tulkita erilaisia ihmistyyppejä. Hyvä coach tai työnohjaaja osaa tehdä asioita yksilön työarjessa näkyväksi ja kysymyksillään ohjata huomaamaan omia käyttäytymismalleja.

Matkimalla tunnettuja menestyviä johtajia, kuten edesmennyttä Steve Jobsia, ei menesty. Oscar Wildeä mukaillen, kannattaa olla oma itsensä, koska kaikki muut ovat jo varattuja.

Ajatuksen rikkomisen, ajattelun yksinkertaistamisen ja tunteiden rakentamisen kautta kehittyy johtajana, Åhman lupaa.

Kaikessa ei tarvitse olla huippu, mutta menestyäkseen osa näistä kokonaisuuksista on hallittava.

Mestarit pysyvät hyvinä, koska he treenaavat jatkuvasti.

– Aivot ovat kuin muovailuvahaa, joka jähmettyy huoneenlämmössä. Muutos ja liike pitävät aivot notkeina, sanoo Ojanen ja muistuttaa myös levon tarpeesta. Aivot toimivat kuten muutkin lihakset: ne tarvitsevat lepoa ja kehittyvät treenin jälkeen levossa.

puiset aakkospalikat: Pinjata, www.pinjata.fi

Riko ajatukset.

Rakenna tunteita.

Selkiytä tekemistä.

Näin päästään sanoista tekoihin Hyvä muutosjohtaja vetoaa rationaalisten perustelujen lisäksi myös tunteisiin. Työpsykologian alalta väitellyt Timo Vuori kertoo muutaman käytännön esimerkin tunteiden voimasta.

1

Tartuta tunteita. Näytä toimintaa tukevia tunteita kommunikoidessasi muu-

toksesta. Nosta tunneintensiteettiä kertomal-

2

Uudelleenohjaa tunteita. Pelko voi fuusiotilanteessa lamauttaa. Tällöin

tunne pitää kanavoida uudella tavalla ja kään-

3

Säätele tunteita. Tunneintensiteettiä kannattaa kasvattaa, kun tarvi-

taan voimaa ja energiaa uuteen toimintaan

la hauska juttu, yllättävä tarina tai soittamal-

tää se innostukseksi. Muista, että tunteiden in-

esimerkiksi tuotekehitystilanteessa. Hen-

la musiikkia. Kun tunteet ovat pinnassa, kerro

tensiteettiä on usein vaikeampi muuttaa kuin

kilöstöä vähennettäessä ja muissa ikävis-

pointtisi. Unohda tekopirteys. Muutosta voivat

niiden laatua. Pelko on helpompi muuttaa in-

sä tilanteissa tunneintensiteetti kannattaa

motivoida myös pelko ja viha. Esimerkiksi pelko

nostukseksi kuin neutraaliksi, tunteettomaksi

pitää matalana, jotta ei tule kasvattaneeksi

oman palvelun vanhenemisesta voi innostaa

tilaksi. Tästä syystä esimerkiksi rakkauden ja

voimakkaita negatiivisia reaktioita.

tarkastelemaan uusia teknologioita.

vihan tunteet ovat niin lähellä toisiaan.

25

Työelämä

7

x

teksti Lasse Johansson

määräaikaiset sopimukset

26

Milloin määräaikaisuudesta voidaan sopia?

sopimuksen kestoaikaa koskevalla valinnalla. Toisin sanoen määräaikaisten sopiSilloin, kun määräaikaisen sopimuksen te- musten käyttöä ei voida pitää sallittuna, jos kemiselle on perusteltu syy. Työsuhteisiin työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, liittyvän lainsäädännön tausta-ajatukse- vaan tehtävien työsopimusten tulisi olla na on, että työsopimus on pääsääntöises- voimassa toistaiseksi. ti toistaiseksi voimassa oleva. Toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten etusija Onko sopimusten lukumäärällä on kirjattu työsopimuslain 1 luvun 3 §:än: väliä? ”Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei Laissa ei ole asetettu määräaikaisille työsositä ole perustellusta syystä tehty määräai- pimuksille mitään enimmäismäärää, jonka kaiseksi”. Ensisijaisuutta on vielä säännök- jälkeen työsuhde katsottaisiin automaattisessä korostettu sanomalla, että työnan- sesti toistaiseksi voimassa olevaksi. Toisaaltajan aloitteesta ilman perusteltua syytä ta lakiin on kirjattu, että toistuvien määräaitehtyä määräaikaista työsopimusta on pi- kaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua dettävä toistaiseksi voimassa olevana. silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesMitä tarkoittaa perusteltu syy? to taikka niistä muodostuva kokonaisuus Työsopimuslain esitöissä perustellun syyn osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysykäsitettä on avattu siten, että syyn vaati- väksi. Kun kysymyksen vastaus puristetaan musta arvioitaessa on otettava huomioon yleisellä tasolla, se kuulunee, että on ja ei. aiemman työsopimuslain määräaikaisuuksia koskenut säännös. Edellä mainitussa Miten määräaikaisuuden kestoaika säännöksessä todetaan esimerkinomaises- voidaan määritellä? ti, että työsopimuksen määräaikaisuuden Työsopimuslain esitöissä todetaan, että perusteina voi olla työn luonne, sijaisuus, määräaikaisia ovat sopimukset, joiden päätharjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy tyminen määräytyy objektiivisin perustein, sekä muu yrityksen toimintaan tai suoritet- kuten päivämäärän, tietyn tehtävän loppuun saattamisen tai tietyn tapahtuman tavaan työhön liittyvä peruste.

Perustellun syyn vaatimuksella määrä- perusteella. Täten määräaikaisuuden kesto aikaisen työsopimuksen tekemisen edel- voidaan määritellä kalenteripäivien peruslytyksenä torjutaan nimenomaan mahdol- teella, joka on tietysti yksinkertaisin tapa. lisuutta kiertää työsuhdeturvaa koskevia Toisaalta määräaikaisena työsopimuksena työsopimuslain pakottavia säännöksiä työ- pidetään myös sopimusta, jossa työsuhteen 3.12 3.12

kestoaika muulla tavalla käy ilmi, kuten esimerkiksi siten, että työntekijä on palkattu jonkun toisen työntekijän sijaiseksi. Määräaikaisuuksien kestoajalle on kuitenkin asetettu työntekijän suojaksi tietynlainen takaraja. Mikäli määräaikainen työsopimus tehdään viittä vuotta pidemmäksi määräajaksi, työntekijällä on oikeus tämän ajan kuluttua irtisanoa sopimus niin kuin se olisi tehty toistaiseksi.

Voiko määräaikaisen työsopimuksen päättää kesken kaiken?

Määräaikaista työsopimusta ei voida pääsääntöisesti lainkaan irtisanoa. Osapuolet voivat kuitenkin sopia, että määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa. Tällaista sopimusta kutsutaan usein ns. sekamuotoiseksi työsopimuksesi. Jos osapuolet päätyvät siihen, että irtisanomismahdollisuudesta sovitaan, on molempien osapuolten etu, että asia kirjataan työsopimukseen. Työntekijän kannattaa ottaa mahdollisuus omaan irtisanoutumiseen esille etenkin silloin, jos kyse on pitkästä määräaikaisuudesta tai määräaikaisuuden päättymishetki tuntuu vaikealta ennakoida työsopimusta tehtäessä.

Miten ja millaisin menettelyin määräaikaisuus päättyy?

Kysymys on sinällään helppo etenkin silloin, jos määräaikaisuuden kesto on sidottu johonkin kalenteripäivään, jolloin määräaikaisuus päättyy selvän määräajan kuluttua

ilman mitään erillisiä menettelyjä tai ilmoituksia. Mikäli määräaikaisen työsuhteen päättymisajankohta ei työsopimusta tehtäessä ole tiedossa, on kohtuullista, että päättymispäivästä informoidaan hyvissä ajoin ennen työsuhteen päättymistä. Työsopimuslain mukaan, jos työsopimuksen päättymisen ajankohta on vain työnantajan tiedossa, hänen on ilmoitettava työntekijälle työsopimuksen päättymisestä viipymättä päättymisajankohdan tultua hänen tietoonsa.

Huomionarvoista on myös se, että työsuhde saattaa pidentyä niin sanotusti hiljaisesti, jos työnantaja sallii työntekijän jatkaa työntekoa määräaikaisessa työsuhteessa työsopimuksessa sovitun määräajan jälkeen. Tällöin työsopimus muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi.

Mitä jos määräaikaisuus päättyy, mutta sopimuksen tekemiselle ei ole ollut perusteltua syytä?

Jos määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle ei ole ollut lain edellyttämää perusteltua syytä, työsuhteen katsotaan olevan toistaiseksi voimassa oleva. Jos kyseinen työsuhde kuitenkin päätetään määräaikaisuuteen vedoten, työsuhteen voidaan katsoa päättyneen ilman työsopimuslain mukaista perustetta. Tällöin työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.

•

•

Lukiessa tulee huomioida, että kysymykset ja vastaukset koskevat määräaikaisia työsopimuksia yleisellä tasolla.

Lasse Johansson, työsuhdelakimies.

Puh. 0201 299 215, lasse.johansson@sefe.fi

27

Työelämä

28

3.12

Kun

mikään ei muutu Ekonomimiesten palkkapussi pysyy vuodesta vuoteen paksumpana kuin naiskollegojen. Mistä vinouma syntyy ja miten sitä vastaan voisi taistella?

Teksti Sanna Laakkonen kuva pekka holmström

S

ukupuolten välistä tasa-arvoa mitattaessa Suomi sijoittuu MM-tasolla pronssille. Naisjohtajien määrä on kolmatta vuotta nousussa ja pörssiyhtiöiden hallituspaikoistakin naiset pitävät hallussaan liki

pätevät naiset ja miehet saavat samanarvoisesta työstä erisuuruista palkkaa.

Aito eli niin kutsuttu selittämätön palkkaero saadaan selville ottamalla huomioon eri taustatekijät kuten työntekijän ominaisuudet ja erot työtehtävissä. Palkkaero voi siis olla perusteltu, jos taustatekijät poikkeavat toisistaan.

Perustellut syyt selittävät ekonomimieskolmannesta.

Silti ekonominaisen euro on laskenta- ten ja -naisten palkkaerosta 55 prosenttia. tavasta riippuen 75 tai 89 senttiä, ja niin Selittämättömän palkkaeron osuudeksi jää on ollut jo vuosia. SEFEn kehitysjohtaja 10,9 % eli ekonominaisen todellinen euro Anja Uljas pitää Ekonomiliiton suurim- on 89 senttiä. pana haasteena sitä, että asiassa ei tapahMiten selittämätön selitetään? du kehitystä.

– Kun uusimman tutkimuksen selittävät SEFE on tutkinut ekonomien palkkatasotekijät rajataan vastaamaan aiempia, on su- ja ja –eroja neljäntoista vuoden ajan. Vasta kupuolten välinen keskimääräinen palkka- julkaistu Ekonomien palkkaerot 2011 –raportti valottaa selittämätöntä palkkaeroa ero sama kuin vuonna 1998.

Mitä selittävät tekijät sitten ovat? Koko- sukupuolten lisäksi työnantajasektorien naispalkkaerosta puhuttaessa tarkastellaan välillä. Raportti pohjautuu SEFEn jäsenilhenkilön kuukausittaista kokonaisansiota, le vuoden 2011 lokakuussa tehtyyn Palkjoka sisältää luontoisetujen yhteenlaske- katasotutkimukseen. Edellinen vastaava tun verotusarvon. Näin laskien ekonomi- raportti ilmestyi keväällä 2009.

Tuoreessa selvityksessä huomioitiin uunaisten ja miesten palkkaero on 24,5 % eli sina palkanmuodostukseen vaikuttavina naisen euro on 75 senttiä.

Sukupuoleen perustuvalla palkkaerolla tekijöinä työpaikan käytössä oleva virallitarkoitetaan tilannetta, jossa työhön yhtä nen kieli, työmarkkinoilta poissaolovuodet



Sparrausapua SEFEstä

E

konomiliiton intresseissä on selittämättömän palkkaeron pie-

nentäminen.

– Me pidämme palkkakeskustelua yllä ja rohkaisemme jäseniämme tekemään samoin, kehitysjohtaja Anja Uljas sanoo.

Palkka-asioiden kanssa painiskeleva ekonomi löytää liiton jäsensivuilta YTN:n Paranna palkkaasi -oppaan ja SEFEn Palkkatutka-ohjelman. Palkkaneuvonnasta voi pyytää henkilökohtaista opastusta oikean palkkatason selvittämisessä yhtä lailla uran alussa kuin myöhemmin.

– Sparraamme jäseniämme mielellämme palkka-asioissa. Esimerkiksi palkkaneuvottelun harjoitteleminen neuvojan kanssa on hedelmällinen tapa valmistautua tosielämän koitokseen, Uljas vinkkaa.

Ekonomien palkkaerot 2011 –raportin löydät osoitteesta www.sefe.fi Muista myös jäsensivujen työkalut!

SEFEn palkkaneuvonta, puh. 0201 299 206 (klo 9.00 - 13.00)

29

Työelämä

Naiset näkevät korkean palkan pyytämisen erilaisena osoituksena itsetietoisuudesta kuin miehet. sekä yrityksen kotimaisuus tai ulkomaisuus. posti keskusteluun työn ja perhe-elämän het useammin ovat. Uljas pohtii, ovatko Sukupuolten välistä palkkaeroa selittävis- yhdistämisestä sekä perhevapaiden tasa-ar- naiset varovaisempia vai eikö heille edes tä tekijöistä ylivoimaisesti suurin on mies- voisemmasta jakamisesta. Anja Uljas kään- ehdoteta tulospalkkausta. ekonomien sijoittuminen naisia useammin tää puheen takaisin palkkaeroihin muistut- – Naisten tulospalkkauksen soisi lisääntyvastuullisempiin ja paremmin palkattuihin tamalla naisekonomeja työehtosopimuksen vän, koska totuus on, että sen piirissä olevat tehtäviin ja parhaiten palkatuille aloille. merkityksestä. työntekijät tienaavat enemmän.

Ekonomimiehistä 31 % työskentelee ylim- – Työehtosopimuksen ansiosta tietyt työmässä johdossa, naisista vain 17 %. Miehet suhteen edut kehittyvät poissaolon aikana Nosta palkka pöydälle myös tekevät pidempää työviikkoa. samoin kuin työkavereilla. Jos ala ei ole Suomessa palkka on keskustelun aiheena Lähimmäksi miesten keskipalkkatasoa TES:n piirissä, yleinen palkkakehitys jää lähes tabu. Anja Uljas toivoisi olevan toisin. ekonominaiset kipuavat keskijohdon tehtä- poissa ollessa saamatta.

– Monessa maassa kerrotaan työpaikkailvissä, mutta miesten tilipussi on paksumpi Palkkaeroihin johtava vinouma syntyy moituksessa, minkä palkkahaarukan työstä kaikissa toimiasemaryhmissä. Mitä enem- kuitenkin useimmiten jo uran alussa. Ul- on kyse. Muutoinkin palkoista avoimesti män palkkahajontaa on, sitä suuremmaksi jas kertoo, että kun loppuvaiheen ekono- puhuminen auttaa palkkaerojen tasaamivenyy kuilu sukupuolten välillä. Ylimmäs- miopiskelijoilta kysytään tulevasta palk- sessa. sä johdossa palkkaero on miesten eduksi katasosta, naisten toiveet ovat järjestään Kehitysjohtaja haluaisi myös palkkaukjo 23 %. pienempiä kuin miespuolisilla opiskelija- seen liittyvät epäkohdat paljastavien palkUusista muuttujista poissaolovuodet se- tovereilla. kausjärjestelmien yleistyvän. Esimerkiksi littävät osin palkkaeroa. Ekonominaiset – Naiset näkevät korkean palkan pyytä- valtion käyttöön ottamat uudet palkkausovat olleet noin vuoden enemmän poissa misen erilaisena osoituksena itsetietoisuu- järjestelmät ovat pienentäneet palkkaeroja. työmarkkinoilta kuin mieskollegansa. desta kuin miehet. Naisten pitää olla ylivoiNiin ikään tasa-arvosuunnitelmat ja niimaisia, ennen kuin he voivat hakea vaativaa hin liittyvät palkkakartoitukset ovat hyvä TES ei unohda poissaolijaa työtä ja pyytää siitä tuntuvaa korvausta. apu. Uljaan toive on, että yrityksissä tehMiesten isommat viikkotuntimäärät ja naisSama ongelmatiikka liittyy tulospalkkio- täisiin suvausta eli sukupuolivaikutusten ten pidemmät poissaolojaksot johtavat hel- järjestelmiin, joiden piirissä ekonomimie- tarkastelua. – Sillä varmistettaisiin naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä työelämässä, muun muassa koulutuspanostusten jakautumista tasapuolistamalla.

Ongelmallista on, että monen ekonomin Valtion palkkausjärjestelmä puree työpaikalta ei välttämättä löydy luottamusukupuolten välisten palkkaero- goja pidempää työviikkoa. henkilöä tueksi. Silloin yksittäisen työnS jen lisäksi SEFEn palkkaeroraValtio on kuitenkin tasaisesti kuronut tekijän kontolle jää ottaa selvää siitä mitä portissa tarkastellaan eroja työnanta- kiinni eroa yksityissektoriin ja se on nyt kollegoille maksetaan. Viime kädessä Anja jasektoreittain. alle 4 prosenttia. Myös miesten ja naisUljas heittääkin pallon esimiehille.

Palkkaero yksityisellä sektorilla ja val- ten ero sektorin sisällä on pienentynyt.

– Jokaisen esimiehen on kysyttävä itselKuntasektorin ja yksityissektorin välition palveluksessa työskentelevien ekotään, kohtelenko alaisiani tasaveroisesti. nomien välillä selittyy vahvimmin toimi- nen palkkaero on 6 prosenttia. SukupuolHyväksytkö sinä sen, että samasta työstä asemarakenteella. Lisäksi yksityisen ten välistä eroa ei pienen ja opettajavalmaksetaan naistyöntekijälle vähemmän? sektorin ekonomit ovat useammin tu- taisen populaation vuoksi kuntasektorilla – Palkkausta on toki ajateltava organisaalospalkkiojärjestelmän piirissä ja teke- tutkittu. tion tavoitteiden kannalta, mutta niin ei vät valtiosektorilla työskenteleviä kollepidä olla, että kovaäänisimmät voittavat, Uljas tähdentää.

30

3.12

Ei oppi ojaan kaada Teksti Mikko Huotari kuva shutterstock

Kauppatieteiden maisterilla on edelleen valttikortit kädessään.

S

EFE teetti viime vuonna tutkimuksen Työn-

Kannattaako kandidaatin edelleen

antajien arviot kauppatieteiden maiste-

opiskella maisteriksi?

SEFE teetti vuonna 2008 tutkimuksen ekonomien ja tradenomien mielikuvaeroista.

reiden ja kandidaattien osaamisesta ja kilpai-

– Kannattaa ehdottomasti. Liiketoiminta-

– Alku-uralla ekonomit ja tradenomit kilpai-

lukyvystä suomalaisilla työmarkkinoilla. Se

osaamisen laaja-alainen ymmärtäminen ja

levat usein samoistakin työpaikoista, Oksanen

kartoittaa yritysten ja organisaatioiden päät-

oman pääaineen tai ohjelman syvempi osaa-

selvittää.

täjien mielikuvaeroja kauppatieteiden kandi-

minen on yhdistelmä, joka on hyvä valtti työ-

Ekonomien kilpailuvaltti löytyy kuitenkin ylei-

daattien ja maisterien osaamisesta.

markkinoilla. Laaja-alaisuus, kokonaisuuksien

sestä laaja-alaisesta liiketoimintaosaamisesta.

Mikä on tärkein havainto maisteri-kandi-

ymmärtäminen, kielitaito, vuorovaikutustaidot

Kauppatieteiden maisterin tutkinto mahdollis-

daatti-tutkimuksessa, SEFEn tutkimus-

ja halu kehittää itseään ovat keskeisiä asioita.

taa hyvinkin erilaiset valinnat ja orientaatiot.

Tutkimus paljasti jonkin verran kehitystarpei-

Minkälaisissa erityistaidoissa ekonomi

– Osaamiseen ja koulutukseen suhtaudutaan

ta kauppatieteellisessä koulutuksessa. Kauppa-

päihittää tradenomin, kun puhutaan rek-

positiivisesti, mutta haasteena jatkossa on eri

tieteilijöiltä toivottiin enemmän muun muassa

rytoinnista päättävien mielikuvista?

tutkintojen tuottaman osaamisen profilointi ny-

yrittäjämäisyyttä ja reaaliprosessien tuntemus-

– Kielitaito, yleistietämys yritystoiminnas-

kyistä selkeämmin, myös tutkintorakenteessa

ta. Myös käytännön kokemuksen puute nousi

ta, kyky syvempään analyyttisyyteen ja koko-

olisi syytä edelleen selkeyttää kandin ja maiste-

esiin: olisi tärkeä lisätä kokemusta jo opiskelu-

naisvaltainen organisaation ymmärrys, Oksa-

rin suhdetta toisiinsa aidosti itsenäisinä tutkin-

aikana, ja sitä ehdotettiin lisättävän harjoitte-

nen luettelee.

toina. Maisteritutkinnossa on syytä paneutua

lujaksoilla ja case-opetuksella.

Arvostetaanko työelämässä koulutusta?

ihmisten ymmärryksen tuottamiseen, jotka liit-

Tradenomi ja ekonomi

enemmän korostuu jatkuva oppiminen työelä-

tyvät ekonomien usein urallaan tarvitsemaan

kilpailutilanteessa

mässä; tutkinto antaa vain peruslähtökohdat

esimiestaitoon.

SEFEn tutkimustoiminnan tavoitteena on kaup-

pärjäämiselle.

Mikä oli yllättävä havainto maisteri-

patieteellisen koulutuksen laadun ja arvostuk-

kandidaatti-tutkimuksessa?

sen ylläpitäminen.

päällikkö Juha Oksanen?

– Arvostetaan kyllä, mutta enemmän ja

nykyistä enemmän vuorovaikutustaitojen ja

– Mielikuvaerot kandin ja maisterin osaami-

– Kaupallisen koulutusalan nimikeviidakko on

sen välillä eivät kovin suuria, eli varsin positiivi-

edelleen tietynlainen ongelma työnantajille ja

www.sefe.fi > Tutkimukset ja julkaisut >

sesti suhtauduttiin myös kandien osaamiseen.

rekrytoijille, Oksanen pohtii.

Tutkimukset laadunarviointi

31

Työelämä

Täyskäännös vai kevyt tuunaus?

Ihannetyöntekijä ilmaisee todellista minäänsä työn avulla ja etenee uraputkessa tukka hulmuten. Mitä jos tuntee olevansa erilainen eikä mallin mukaan eteneminen kiinnosta?

Teksti Sanna Laakkonen kuva shutterstock

32

3.12

U Muutos ei synny tyhjästä.

ramuutoksista Aalto-yliopiston la alallaan tai löytänyt omaa juttuaan. kauppakorkeakoulussa väitelUudistumistarinassa jokin yksityiselälyt KTT Kirsi LaPointe haas- män kriisi, kuten avioero tai lasten kasvatatteli tutkimustaan varten minen, saa haluamaan muutosta, vaikka kahtatoista SEFEn urapalve- itseään määrätietoisesti kehittävä ihminen lujen asiakkaaksi hakeutunutta ekonomia. olisi aiemmin ollut tyytyväinen työhönsä.

LaPointe muistuttaa, että ihmisellä on Lehtien esiin nostamien sankaritarinoiden sijaan tutkija löysi arkista ponnistelua ris- eri tilanteissa eri identiteettejä niin työntekijänä kuin yksityishenkilönä. Muutostiriitojen viidakossa.

– Oma paikka yhteiskunnassa pitää löytää vaiheessa eri minät vetävät eri suuntiin ja ja odotuksiin vastata. Toisaalta ajattelua oh- tuottavat ristiriitoja.

– On vapauttavaa ymmärtää mistä vaijaavat kulloisetkin vuorovaikutustilanteet ja kulttuuriset käsitykset itsestä; omasta keus tulee. Kaikki ei olekaan lähtöisin vain itsestä. Asioiden keskinäiset suhteet ja ymiästä, sukupuolesta ja ammatista.

Muutosta haluava joutuu käymään mo- päröivät yhteisöt vaikuttavat valintoihin. raalisia kamppailuja ja miettimään, millainen on hyvä ura, hyvä elämä, hyvä minä, ja Rakenna uutta tai tuunaa vanhaa Muutos ei synny tyhjästä, mutta mistä ramiten ne voisi yhdistää. kennuspuita löytyy? Miten voin nähdä itseni uudessa, jos en edes tiedä mitä se uusi Tarina paljastaa uskomuksen LaPointea kiinnosti ihmisten tapa jäsen- on? Kirsi LaPointe neuvoo kokeilemaan tää muutosvaihetta. Yksilöllisten motivaat- rohkeasti.

– Identiteettiä voi työstää esimerkiksi työtoreiden sijaan hän halusi selvittää, mitä kulttuuriset kertomukset paljastavat suh- hakemuksia laatimalla. Tarinaa kirjoittatautumisesta työhön ja miten ne rajoitta- essa tulee testatuksi, voisinko minä olla tuo henkilö. vat ajattelua.

Kirjallisuuteen perehtyminen voi vahvisTutkija löysi kolme uramuutoskertomuksen tyyppiä, joiden päähenkilöillä on eri- taa ajatusta uudesta ja auttaa uramuutoklainen tavoite identiteetin työstämisessä. sen jäsentämisessä. Harrastuksen parissa – Kukin tarina perustuu johonkin kult- voi miettiä, olisiko siitä ammatiksi.

Aina suunnitelmaa ei saa vietyä toteutuktuuriseen uskomukseen siitä, mikä työssä on tärkeää. Jokainen omaksuu huomaa- seen asti. Jos asia jää kaihertamaan, kanmattaan tällaisia käsityksiä ja elää niiden nattaa miettiä, miksi niin tapahtui. Kaiken mullistavan muutoksen voi torpata niinkin mukaan.

Murtumistarinassa uupumus, irtisano- yksinkertainen asia kuin haluttomuus luominen tai muu uran odottamaton käänne pua totutusta tulotasosta tai tarve panostaa on vienyt työn mielekkyyden ja saanut ih- ajallisesti perhe-elämään. misen miettimään uramuutosta joustavuutLaPointe korostaa, että mittavan uramuuta ja muuntautumiskykyisyyttä korostavan toksen tavoittelu ei ole kaikille oikea ratkaisu, eikä aina edes järkevää. ideaalin mukaisesti.

– Hyvä alku voi olla vaikka sen miettimiYhteensopimattomuustarina kertoo omaa tietää etsivästä ja itseään toteutta- nen, voisiko nykyisestä työstä tehdä itse vasta ihmisestä, joka tuntee, ettei ole omal- tai kollegoiden kanssa mielekkäämpää. www.sefe.fi > Palvelut ja edut > Urapalvelut

33

Klinikka Klinikka-sarjassa ratkotaan työelämän arkisia ongelmia. Lähetä pulmasi osoitteeseen ekonomilehti@otavamedia.fi tai Ekonomi-lehti, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki.

34

3.12

Miksi työasiat tulevat uniin?

Uni viipyy ja katkeaa päässä pyöriviin työasioihin – väsyttää, ärsyttää, ja työ kärsii. Mikä mättää?

Teksti Virve Järvinen kuvitus katri nietosjärvi

Y

hdellä menee uni, toisella vääntää vatsaa. Kolmas unohtelee asioita ja neljäs selviää nipin napin rutiineista – kaikki luovuutta ja pitkäjänteisyyttä vaativa takkuaa.

Jollakin alakulosta tulee alituista ja pikkuasiat alkavat ärsyttää, työkaverit samoin: itsehillintä vaikeutuu ja riidat räiskähtelevät.

Stressi on elimistön tapa reagoida haasteisiin ja näitä tapoja riittää. Yhteistä oireille on, että ne tulevat ja pahenevat vähitellen.

– Stressioireet syntyvät ylisuurista haasteista – tilanteista, joista ihminen ei totutuilla keinoilla selviä. Ne viestivät siitä, että kaikki energia on keskittynyt yhteen asiaan ja muut elämän osa-alueet kärsivät. Kehon ja mielen reaktiot ovat hälytyskelloja, joiden tarkoituksena on havahduttaa ihminen muutokseen ja saada hänet etsimään uusia ratkaisuja. Pienilläkin muutoksilla voi olla iso vaikutus jaksamiseen, psykologian tohtori Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta sanoo.

Viisas kuuntelee kehon viestejä ja ottaa ne tosissaan. Stressi haittaa työntekoa ja hyvin-

vointia tässä ja nyt. Jos se jatkuu, tulevaisuudessa myös terveys on vaarassa.

– Pitkäkestoinen henkinen paine heikentää vastustuskykyä ja vanhentaa soluja ennenaikaisesti. Se nostaa verenpainetta ja lisää stressihormonien eritystä, mikä kohottaa kolesteroliarvoja ja lisää veren hyytymis- ja tulehdusalttiutta: sydän- ja verisuonisairauksien vaara kasvaa. Koska nämä sairaudet kehittyvät hitaasti, niiden torjuntaan pitäisi herätä ajoissa kolme-nelikymppisenä.

Keskustelusta kirjaamiseen

Stressaantuneen on turha leikkiä kaikenjaksavaa sankaria ja kuvitella selviävänsä tilanteesta yksin. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan huolehtimaan siitä, ettei työ vaaranna tekijänsä terveyttä. Lain pykälä 25 muistuttaa, että työntekijänsä haitallisesta kuormittumisesta tietävän työnantajan on tartuttava toimeen. Se onnistuu vain, jos työntekijä kertoo esimiehelleen tilanteesta.

Esimerkiksi kehityskeskustelu on hyvä hetki tarkistaa säännöllisesti, ovatko työn tavoitteet ja resurssit kohdallaan.



35

– Stressi syntyy yleensä tilanteessa, jossa ulkoiset vaatimukset kasvavat liian suuriksi tekijän voimavaroihin nähden. Työtä on liikaa, kun esimerkiksi aikataulut on mitoitettu turhan tiukoiksi tai lähteneen tilalle ei ole palkattu uutta työntekijää. Tällaisessa tilanteessa esimiehen velvollisuus on seurata tilannetta ja arvioida, ovatko työolot sellaiset, että ne tukevat työssä onnistumista.

Monilla työpaikoilla on sovittu ennakkoon tavoista, joilla ongelmat otetaan puheeksi.

Ellei keskustelu esimiehen kanssa auta tai stressioireet ovat voimakkaita, pitää kääntyä työterveyshuollon puoleen.

Osa hässäkästä on itse aiheutettua: tunnollisen ihmisen on vaikea kieltäytyä hänelle annetuista tehtävistä ja hän vaatii usein itseltään liikoja.

– Ikuiset myöntyjät tekevät ylityöt. Eisanan käyttöä kannattaa harjoitella vaikka kieltäytymällä päivittäin yhdestä sellaisesta asiasta, johon ennen vastasi myönteisesti.

Oikeanlainen jämäkkyys sitä paitsi lisää muiden arvostusta.

Töiden suunnittelu ja erilaiset listat ovat stressinhallintaa nekin. Työviikko kannattaa aloittaa tulevien töiden kirjallisella suunnittelulla ja erotella tärkeät työt vähemmän kiireellisistä ja viikon tehtävät päivittäisistä. Kun työ on tehty, se poistetaan listalta. Yliviivaaminen ja kokemus tehdystä työstä rauhoittavat. Viikon päätteeksi kannattaa arvioida, mistä ottaa opiksi ja mitä tehdä jatkossa toisin.

– Stressaavassa tilanteessa on hyvä palata ajatuksissa menneeseen ja miettiä, mitkä asiat auttoivat aikaisemmin selviämään.

Vaikkeivät ne auta nyt, niiden muistelu vahvistaa uskoa selviytymisestä. Kerran tiukasta paikasta päässyt selviää siitä todennäköisesti toistekin. Usko selviytymiseen lieventää kuormitusta.

Elokuvien kautta kotiin

Stressaava tilanne ei välttämättä aiheuta ikäviä fyysisiä ja psyykkisiä oireita. Ne tu-

vapaa-ajan antaminen työlle on typerää ja tehotonta.

Stressi voi olla hyvää

levat, ellei ihminen palaudu työn rasituksista vapaalla kunnolla.

– Työstä on palauduttava päivittäin. Ellei näin käy, kuorma kasvaa vähitellen niin, ettei ensin viikonloppu ja myöhemmin loma riitä siitä toipumiseen.

Jotta palautumiselle jää joka päivä aikaa, työpaikalta pitää poistua ajoissa eikä töitä pidä ottaa mukaan.

– Vapaa-ajan antaminen työlle on typerää ja tehotonta, sillä se vie energiaa seuraavan päivän tekemisiltä ja tappaa ennen pitkää luovuuden. Aivot tarvitsevat huilia. Pienten lasten vanhempien monesti suosima tapa kaivaa kannettava esiin lasten nukkumaanmenon jälkeen on huono.

Unen tulo ja laatu heikkenevät, ja oravanpyörä on valmis.

Jos töihin liittyvä kuningasajatus pyrkii vapaalla ajatuksiin, se kannattaa kirjata ja vapauttaa siten mielestä. Asia otetaan käsittelyyn aikaisintaan seuraavana päivänä työpaikalla.

– Palautuminen on tehokasta, kun pyrkii tekemään vapaalla mahdollisimman erilaisia asioita kuin työssä. Kun aivot ahertavat yhdeksästä viiteen, illalla ne lepäävät ja keho on aktiivinen lenkkipolulla, lasten kanssa leikkipuistossa tai vaikka höyläpenkin ääressä.

Fyysisesti hyväkuntoinen ihminen sietää stressiä heikkokuntoista enemmän. Maratonille ei kenenkään tarvitse treenata, terveysliikuntasuositusten mukainen puoli tuntia päivässä riittää.

Katso myös: www.sefe.fi  jäsensivut  Onnistu urallasi  Työhyvinvointi

36

3.12

– Tutut jutut riittävästä yöunesta ja terveellisestä ruokavaliosta parantavat paineensietokykyä. Stressinhallinnan ei silti tarvitse tarkoittaa tylsää, tasaista elämää.

Erilaiset, arjesta poikkeavat asiat ehkäisevät stressiä nekin. Perinteisen työn ja kodin erottavan kauppareissun sijaan voi välillä piipahtaa elokuvissa tai hierojalla, Ahola herättelee.

Stressin tarkoituksena on auttaa ihmistä selviämään haasteista. Lyhyellä tähtäimellä se on hyödyksi, sillä se toimii liikkeelle laittavana voimana. Ilman pientä painetta ja deadlinea valmista ei välttämättä syntyisi koskaan.

– Eustressiksi kutsutussa hyvässä stressissä on tekemisen meininki, positiivinen potku. Se saa meidät ylittämään itsemme ja nauttimaan tekemisestä. Ilman tätä painetta ihminen ei esimerkiksi koskaan kokeilisi rajojaan eikä oppisi uutta. Huonoa ja kuluttavaa distressiä paineesta tulee, kun se jatkuu ja jatkuu, eivätkä mieli ja elimistö pääse välillä palautumaan, Kirsi Ahola sanoo.

Liikunta pienentää paineita

Yksi lähtee työpäivän päätteeksi lenkille, toinen hikijumppaan – ja ehkäisee samalla stressiä. Liikunta rentouttaa ja vähentää ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Vaikutukset saattavat selittyä mm. kehon lämpötilan nousulla ja aivojen välittäjäaineissa tapahtuvilla muutoksilla. Liikunta lisää mielihyvää tuottavien ja vähentää stressiä aiheuttavien hormonien tuotantoa.

– Liikunnan vaikutukset eivät varastoidu ja siksi liikuntalääkettä pitäisi nauttia säännöllisesti. Liikunnasta ei kuitenkaan pidä tehdä yhtä stressinaihetta lisää. Elämässä on vaiheita, jolloin ajan löytäminen liikunnalle on haasteellista. Tällöin kannattaisi koettaa lisätä arkiaktiivisuutta, kuten kävellä edes osa työmatkasta, liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta vinkkaa.

svenska sidan

Inget annat än sanningen

A

lla som sett ett rättegångsdrama i tv vet att ett muntligt vittne i anglosaxiska länder svär att berätta ”the truth, the whole truth and nothing but the truth”, alltså ”sanningen, hela sanningen, och inget annat än sanningen”.

I ett gammalt skämt kräver den också tv-kända fiktiva försvarsadvokaten Perry Mason att hans tandläkare skall ”pull he tooth, the whole tooth and nothing but the tooth”.

Sanningen, hela sanningen, och inget annat än sanningen (eller tanden), det är ingen dålig princip heller i verkliga livet utanför rättsalarna (eller tandläkarmottagningarna).

Min vän Stefan Wallin fick känna av det. Att sfp-basen försvarar det enda svenska truppförbandet förvånar ingen. Inte ens de mest svenskätande motståndarna skulle protestera mot det. Både grundlagen och regeringsprogrammet stöder hans mål. Skulle han inte ha försökt försvara och bevara Dragsvik borde hans väljare och parti ha förpassat honom tillbaka från maktens korridorer till redaktionen på Åbo Underrättelser. Med ansvar för bevakningen av hundutställningar.

Wallins misstog sig då han inte förklarade ex-

akt vad han gjorde, och varför. Han borde ha varit helt öppen inför sina kolleger i regeringen, för riksdagen och för allmänheten. Hans fiender skulle precis som tidigare ha hällt samma skit i nacken på honom, då som nu. Anhängarna hade liksom nu klappat sina små lurviga händer.

Framför allt hade alla mellan dessa två ytterlighe-

ter tänkt att killen bara gör sitt jobb, medan de nu misstänkliggör hans ärlighet.

Saken blev en sensation, ett avslöjande.

I all intresse- och imagebevakning är sanningen den tryggaste strategin. Hela sanningen, och inget annat än sanningen.

Fokus på saker som kan kännas svåra för dig själv ger mindre välvillig uppmärksamhet en tid. Men en problemorienterad öppenhet gynnar dig på sikt.

Ett råd till alla som skall handskas med offent-

lighet: dölj inget. Berätta själv din syn på det som andra kan uppfatta på ett annat sätt än du gör, före andra presenterar sin syn. Är frågan kontroversiell dyker den ändå upp, förr eller senare.

Det är alltid värre att dina motståndare får saken att framstå som ett avslöjande, än att du berättar det själv.

Sanningen kan vara lite smågrå. Men varje försök att dölja sanningen kan fås att framstå som nattsvart, oberoende av hur goda motiven är.

Den stora allmänheten är säkert klok nog att ta ställning till de eventuella bindingar som påverkat ett beslut, om de känner till dem. Men skapar osäkerheten rum för spekulationer är fan lös.

Max Arhippainen

Max Arhippainen nationalekonom och direktör för samhällsrelationer vid Finlands Pälsdjursuppfödares Förbund.

37

Opinnot ja alku-ura

38

3.12

Sosiaalinen media on uusi

Puhelin on edelleen tärkeä työnhaun väline, mutta työnhakijan on parasta osata valjastaa myös sosiaalinen media työnhaun kanavaksi.

Teksti Johanna Mitjonen kuvat pekka holmström

N

yt työelämään astuvat nuoret eivät mene sinne nöyrästi hattu kourassa, vaan vaatimuslistan kanssa. Y-sukupolvelle tärkeitä asioita ovat työn merkityksellisyys ja onnistumisen kokemukset. Esimerkiksi nämä asiat selvisivät helmikuussa viestintätoimisto Ellun Kanojen tekemästä tutkimuksessa, jossa tutkittiin 1700 Aalto-yliopistossa opiskelevaa opiskelijaa.

Aku-Ville Lehtimäki on yksi heistä.

Hänestäkin työssä tärkeintä on sen sisältö. Hän ei etsi mitä tahansa työtä, vaan hänellä on mielessä melko tarkka kuva siitä, mitä oman toivetyön tulisi olla. ”Minulle muukin kuin palkka on todella tärkeää. Haluan oppia ja työskennellä ihmisten kanssa.”

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta

syksyllä valmistunut Aku-Ville on opiskellut johtamista ja lisäksi yliopistolla tilastotiedettä. Häntä on aina kiinnostunut yrittäminen. Nytkin kiinnostaisi mahdollisesti jokin projektityyppinen tietotyö, jossa olisi vapaat työajat. ”Etsin työtä, jossa lopputulos on tärkeintä, ei niinkään aika ja paikka, jossa se tehdään.”

Häntä kiinnostaisi etenkin asiantuntijatyö, jossa hän pääsisi vaikuttamaan työn sisältöön. ”Minua kiinnostaisi olla ikään kuin tulkkina erilaisten toimijoiden välillä, vaikka mainostoimistojen ja tilastotieteilijöiden välillä. Mielenkiintoinen työtehtävä voisi esimerkiksi olla sellainen, jossa voisin konsultoida.”

Rohkea ja verkostoitunut

Sirja Kulmala SEFEn Urapalveluista kertoo, että juuri nyt työmarkkinat haluavat

ekonomin olevan rohkea ja hyvin verkostoitunut. Hänestä on hyvä, että Aku-Ville tietää tarkkaan mitä työltään odottaa. ”Omaa motivaatiotaan kannattaa rohkeasti kuunnella, koska silloin sisällöllisesti palkitseva työ löytyy.”

Kulmala kertoo, että SEFEn tarjoamassa uraneuvonnassa töitä etsivän valmistuneen kanssa käydään yksilöllisesti läpi oma työnhaku. Monesti saatetaan käsitellä etenkin urasuunnitteluun liittyviä asioita, jotta hakija olisi mahdollisimman hyvä oman osaamisensa tunnistamisessa. Näin hän osaa kertoa omista vahvuuksistaan niin hakemuksessa kuin työhaastattelussakin.

Usein työnhakutilanteessa tärkeäksi nousee henkilökohtainen sopivuus, se miten henkilö sopii tehtävään ja organisaatioon. ”Aina ensin kuitenkin arvioidaan hakijan tiedot ja taidot. Vasta sen jälkeen valintaa

 39

pohditaan persoonan pohjalta, joten työnhakutilanteessa mahdollisimman kattava käsitys omasta osaamisesta on ensiarvoisen tärkeää”, Kulmala kertoo.

Aku-Ville on etsinyt töitä vuoden alusta lähtien. Hänen unelmatyöpaikkansa saattaisi löytyä it-puolelta, yrityksistä kuten IBM tai Microsoft. Pääsääntöisesti hän on ollut yhteydessä suoraan yrityksiin. Puheluissa hän kertoo koulutuspohjastaan ja siitä kuinka voisi sopia organisaatioon.

Hän uskoo omien työnhakutaitojensa olevan hyvät, ja uskoo olevansa työnhakutilanteessa selkeä ja itsevarma. ”Osaan mielestäni kertoa, kuinka soveltuisin organisaatioon. Kehittymisen paikka olisi varmasti siinä, että ymmärtäisin paremmin vastapuolta ja mitä he haluaisivat minusta kuulla.”

Sähköposteihin hän ei usko ja karsastaa myös yritysten nettihakukaavakkeita. ”Kaipaan työnhaussa enemmän henkilökohtaista kontaktia.” Myös sosiaalinen media mietityttää. ”Pystyykö siellä todella saamaan äänensä kuuluviin?” Aku-Ville miettii.

Digitaalinen jalanjälki

”Kiitos Henkilöstöpalveluiden tekemän tutkimuksen mukaan 33 prosenttia työnantajista käyttää sosiaalista mediaa rekrytointikanavanaan. Mielenkiintoista on, että prosenttiluku on samaa luokkaa esimerkiksi Monster- ja Oikotie-työpaikkasivustojen kanssa”, Aarne Töllinen sanoo. Töllinen työskentelee Jyväskylän yliopistolla digitaalisen markkinoinnin DIMAR-tutkimushankkeessa ja lisäksi hän on oman yrityksensä kautta sosiaalisen median maailmassa.

Molemmat asiantuntijat, Kulmala ja Töllinen, suosittelevat ehdottomasti sosiaalisen median hyödyntämistä työnhaussa.

Aivan ensin kannattaa kuitenkin tutkia, minkälainen oma digitaalinen jalanjälki on.

Kun omia tietojaan selaa, kannattaa miettiä, minkälaisia avainsanoja omaan nimeen 40

3.12

assosioituu. ”Työnantajahan ei saa tehdä nettihakuja ilman työntekijän lupaa, mutta on tutkittu, että vähintään 30 prosenttia yrityksen rekrytoijista sen tekee”, Töllinen kertoo. Työnhakijan kannattaakin tarjota jo työhakemuksessaan lupa nimensä googlaamiseen sekä linkki esimerkiksi LinkedInprofiiliinsa.

Kulmala sanoo, että sosiaalisessa mediassa on myös hyviä ammatillisen verkostoitumisen foorumeja, joissa käydään ammatillista keskustelua ja joissa esille tulee työpaikkojakin. Hän tietää, että esimerkiksi LinkedIn-profiilin kautta ekonomit saavat töitä, uran alkuvaiheessakin olevat.

Töllisen vinkki on verkostoitua ajatuksella. ”Tutki mitä ja missä mediassa potentiaaliset työnantajat ilmoittelevat. Esimerkiksi Twitterissä on erilaisia hashtageja, joiden avulla yritykset ja yksityishenkilöt tiedottavat työpaikoista.”

Vinkit sosiaalisen median työnhakuun

H

ae nimeäsi hakukoneilla ja tutki, minkälainen oma digitaalinen jalanjäl-

kesi on. Mieti mitä se kertoo sinusta. Tee omasta nimestä johonkin hakukoneeseen jatkuva hakupyyntö, esimerkiksi Google Alert -ilmoitus, jolloin näet mitä uutta itseesi linkittyy netissä.

Erottaudu sosiaalisella medialla: kerro LinkedInissä työhistoriastasi ja osaamisestasi kirjallista hakemustasi tarkemmin.

LinkedIn kuvastaa rekrytoijalle myös verkostoasi. Linkitä kirjalliseen hakemukseesi käyttämäsi sosiaalisen median sovellukset ja anna rekrytoijalle lupa googlaamiseesi.

Ole aidosti aktiivinen eri sosiaalisen median sovelluksissa, pelkkä passiivinen profiilien rakentaminen ei riitä. Liity relevantteihin ryhmiin ja seuraa työpaikkailmoittelua sosiaalisessa mediassa. Seuraa mitä rekrytoijat tekevät sosiaalisessa mediassa. Kuun-

Puhelimellakin tulosta

Monelle yritykselle sosiaalinen media on helpottanut täsmähakua. Esimerkiksi Microsoft, joka oli Aku-Villen suosikkiyrityslistalla, käyttää sitä. Toisaalta, jos yritys ei ole sosiaalisessa mediassa aktiivinen, se tuskin myöskään rekrytoi sitä kautta.

Sosiaalisessa mediassa työnsaanti ei toteudu tietenkään niin, että tehdään vain profiileja Facebookiin, Twitteriin tai LinkedIn-palveluun. ”Harvaa tullaan hakemaan kotoa töihin, joten vain harvoihin ollaan sosiaalisessa mediassakaan yrityksen puolelta suoraan yhteydessä”, Töllinen muistuttaa. ”Tärkeintä on muistaa sama kuin muussakin kanssakäymisessä sosiaalisessa mediassa: viestinnän ei koskaan pitäisi olla yksipuolista.”

Työnhakua tapahtuu toki vielä myös perinteisimmin keinoin ja monet vanhat opit ovat edelleen käyttökelpoisia. Uravalmentaja Sirja Kulmalasta Aku-Villen käyttämä soittelutaktiikka on usein tuloksellista. ”Yhteyden ottaminen yrityksiin kertoo

tele, kysy ja ryhdy rohkeasti keskusteluun.

Muista pyrkiä vuorovaikutukseen. Esimerkiksi kesätyöntekijöitä etsivällä Metsolla oli tänä vuonna perinteisen verkkosivun lisäksi Facebook-sivu, jossa kesätyönhakijat pystyivät kysymään mieltään askarruttavista asioista. Tiedon lisäksi sivu tarjosi hakijoille hyvän mahdollisuuden verkostoitumiseen.

Kokeile rohkeasti video-CV:n tekoa. Netissä oleva video kertoo hakijan rohkeudesta. On olemassa paljon verkkotyökaluja, joilla oma hakemus erottuu muista. Tällaisia ovat esimerkiksi vizualize.me-, visualcv- ja about.me-työkalut.

kiinnostuksesta ja motivaatiosta. Puheluihin kannattaa kuitenkin aina valmistautua hyvin. Mieti keneen kannattaa olla yhteydessä ja soita juuri hänelle. Mieti tarkasti miten esittelet asiasi.” kuvauspaikka: Gardenia-Helsinki

Minulle muukin kuin palkka on todella tärkeää. Haluan oppia ja työskennellä ihmisten kanssa.

41

ajassa

Odotukset on tarkoitettu ylitettäviksi Mielekäs ura. Enemmän palkkaa? Parempi työelämä. aihtelua, matkustelua – no jos nyt suoraan sanotaan niin toimitusjohtajan nimikehän se tulee tulevaisuudessa olla”, totesi kylteri Joni Vatjus-Anttila Oulun Ekonomina työelämään -tilaisuudessa tulevan ekonomiuransa mielekkäistä rakennusosista.

Edellisellä viikolla valmistuneelle ekonomille, Emma Nurmelalle oman mielekkään uran suunta oli jo selkeä – hän oli suuntautumassa Venäjän kaupan osaajaksi. Kylteri Tuomas Timonen puolestaan toi esiin huolensa siitä, vastaavatko ekonomiopinnot varmasti työelämän vaatimuksiin: etenkin jos pääainevalinta ei ole kohdistunut laskentatoimeen tai rahoitukseen.

Miten perustelen palkkapyyntöni? Entä luetaanko matka-aika työajaksi?

Alku-uralla olevat ekonomit ja kylterit saavat kevään aikana vastauksia näihin kysymyksiin SEFEn ja ekonomiyhdistysten Ekonomina työelämään -tilaisuuksissa. Oulussa osallistujat toivotettiin tervetulleiksi

V

42

3.12

maailmaan, jossa odotukset on tarkoitettu ylitettäviksi. Ja toki heille myös selvisi, miten Terminator liittyy SEFEen. Sekä ekonomit että kylterit totesivat, että matka-ajan korvaamiseen ja päivärahojen maksamiseen liittyvät asiat eivät olleet ennestään itsestään selviä. Alku-uran palkka määrittelee pitkälti ekonomiuran tulevan palkkakehityksen, joten on tärkeää osata perustella hyvin palkkatoive ja valmistautua huolella palkkakeskusteluihin. Iso asuntolaina ei ole peruste palkankorotukselle, mutta oman osaamisen perusteltu selvitys on.

Ekonomit tekevät paljon palkattomia ylitöitä ja matkustavat omalla ajalla, eikä työaikalain mukaan matka-aikaa lueta työajaksi. Työehtosopimukset ovat tärkeä keino näiden asioiden eteenpäinviemiseksi.

Suomalainen työelämä ei ole vielä valmis ja jokaisen ekonomin panosta tarvitaan sen parantamiseen nyt ja tulevaisuudessa.

Ai niin. Terminator. Jos et vielä tiedä vastausta kysymykseen, käy vilkaisemassa YouTubesta.

Ekonomina työelämään -tilaisuudet SEFE järjestää illanviettoja vastavalmistuneille ekonomeille ja valmistumisvaiheessa oleville kyltereille teemalla Ekonomina työelämään.

14.4. SEFE osallistuu Mikkelin valmistujaistilaisuuteen 17.4. Vaasa & Vasa (kaksi erillistä tilaisuutta samaan aikaan) 18.4. Pori 18.4. Tampere+ Nuoret Ekonomit – tilaisuus 26.4. Turku & Åbo (kaksi erillistä tilaisuutta samaan aikaan) Ilmoittautumiset ja lisätiedot: sefe.fi/vastavalmistunut

sefe kehittää ja kouluttaa

EkonomiEsimies kehittyy

Kokopäivän seminaarit

 Voimavarat – omien vahvuuksien tunnis-

Webinaari: esimiehen velvollisuu-

SYTY JA SYTYTÄ

 Tavoitteista totta – miten saan sen mitä

taminen ja niiden käyttöönotto

det ja oikeudet

-PALAUTTEENANTOVALMENNUS

Aika: 17.4.2012 klo 9.15-10.00 ja

 palautteen antamisen perusideat

9.10.2012 klo 9.15-10.00

 kannustavan palautteen edellytykset

Leadership-kirjallisuus: reflektoimalla paremmaksi esimieheksi Aika: 4.-10.10.2012; verkossa Lähikoulutus: itsetuntemuksen kautta muutokseen (28h) Seinäjoki: 12.4., 13.4., 14.5. ja 15.5.2012 Hämeenlinna: 26.4., 27.4., 10.5. ja 11.5.2012 Ryhmäcoaching: yhteisdynamiikalla uuteen kasvuun Helsinki (su + ru) ja Jyväskylä keväällä 2012

haluan 26.4. klo 16.30-20 Itsensä johtamisella kohti mielekästä työelämää

 vaikuttavan palautteenantamisen

3.5. klo 16.30-20 Itsensä johtaminen –

perusteet

tavoitteista totta, workshop

 palautteen vastaanoton olennaiset kohdat

NEUVOTTELUTAITO

 arvioinnin ja palautteenantamisen

 järjestelmällinen neuvotteluprosessi

yhteiset ja erottavat tekijät

 miten valmistautua neuvotteluosapuolen tyyliin kontra oma käyttäytymistyyli

Kevään seminaarit:

 ihmissuhdekemian hallinta neuvotte-

17.4. Scandic Oulu, Oulu

luissa

8.5. Sokos Hotel Lahden Seurahuone,

 tunteen hallinta hankalissa tilanteissa

Lahti

 Win-Win-neuvottelun rakentaminen

Muut koulutukset:

Kevään Neuvottelutaito-koulutukset:

ITSENSÄ JOHTAMISELLA KOHTI MIELE-

22.5. klo 17-20 Turku

9.5. klo 17-20 Vaasa

KÄSTÄ TYÖELÄMÄÄ Lappeenranta 26.4. ja 3.5. (kaksiosainen Muistathan jäsenmaksuerät

Jos maksat jäsenmaksusi neljässä erässä, huomasithan, että toisen erän eräpäivä oli 11.4.

Jäsenlaskun voit saada myös e-laskuna suoraan verkkopankkiin. Tee tilaus omassa verkkopankissa, tunnistetietoina jäsennumero ja henkilötunnus. Säästät luontoa.

koulutus)  Itsetuntemus –mitä haluan, mikä minua motivoi

.

Kaikki SEFEn tapahtumat: www.sefe.fi > Tapahtumat ja koulutukset Pidä sähköpostiosoitteesi ajan tasalla, saat tilaisuuksiin henkilökohtaisen kutsun

Varaa aika SEFEn palveluun sähköisessä kalenterissa Nuoret Ekonomit -tilaisuudet 2012.

Parhaat eväät urallesi.

N

uoret Ekonomit -tilaisuudet on tarkoitettu

Nuoret Ekonomit

uraansa aloitteleville nuorille ekonomeil-

-tilaisuudet 2012

le. Vain SEFEn jäsenenä Sinulla on mahdollisuus

18.4. Tampere (yhdessä

osallistua näihin maksuttomiin tilaisuuksiin.

Ekonomina työelämään -tilaisuuden kanssa)

Uraansa voi suunnitella – vai voiko?

27.9. Turku

Elämä ei ole aina ruusuilla tanssimista. Mutta roh-

18.10. Oulu

keudella tarttua haasteisiin siitä tulee elämisen

25.10. Vaasa

arvoista. Onnistuminen on usein itsestä kiinni.

8.11. Rovaniemi

Tule kuulemaan ekonomien urakäänteistä. Sa-

22.11. Helsinki

malla saat vinkkejä itsellesi mielekkään uran rakentamiseen.

Mukana on myös paikallinen ekonomiyhdistys. Tilaisuudet ovat iltatilaisuuksia klo 17-20.

S

EFEn työsuhdelakimiehille, uravalmentajille ja työttömyysturva-asiamiehelle voi nyt varata pu-

helinajan SEFEn sähköisessä ajanvarauskalenterissa. Varattuna aikana SEFEstä soitetaan jäsenelle.

Ajan voi varata työsopimuksen tarkistukseen, CV:n tai työhakemuksen läpikäyntiin, työttömyysturva-asian selvittämiseen sekä muihin uraa tai työsuhdetta koskien.

Sähköinen ajanvarauskalenteri palvelee erityisesti niitä, joiden on hankala saada asiansa hoidettua puhelinpäivystysaikojen puitteissa. Esimerkiksi työsuhdetta koskevaa asiaa voi olla mukavampi hoitaa juristin kanssa puhelimessa silloin, kun siihen on voinut etukäteen varata rauhallisen hetken.

Sähköiseen ajanvarauskalenteriin kannattaa varauksen yhteydessä liittää kaikki asiaa koskevat asiakirjat, jotta asian hoitaminen varattuna aikana etenisi jouhevasti.

SEFEn sähköinen ajanvarauskalenteri löytyy sefe.fi etusivulta. Varaa aika.

43

kirjalli

on

s

kylteriltä

t

E

spalkin t o

nomili o i k

uu

Kilpailu Kutsu

Havainnointikyky elämän työkaluna

Y

ksi suurimmista lahjoista, joita ihminen syntyessään saa, on havainnointikyky. Se näkyy jokaisessa tekemässämme ja suorittamassamme asiassa. Havaintoja teemme ym-

päröivästä maailmasta ja varsinkin kiinnostuksemme kohteista.

Ongelmana on, että havainnointikyky hämärtyy helposti ja sitä on helppo toisen ohjata.

Itse havahduin nykyisen presidenttimme Sauli Niinistön vaalikiertueella Lappeenrannassa. Kysymysosio sisälsi kirjon kysymyk-

Suomalaisten yrityskirjojen parhaat palkitaan

siä, joista suurin osa oli täysin asian ulkopuolelta ja provosointimielessä lausuttuja. Niinistö hoiti hommansa tahdikkaasti, mutta minä huolestuin: olen sokaistunut älykkyydelle. Minä ymmärsin kyllä mitä presidentin toimeen kuuluu, miten päätöksenteko politiikassa toimii ja kuinka käyttäytyä tuollaisessa tilaisuudessa, mutta miksi kaikki eivät ymmärtäneet?

Opiskelen neljättä vuotta kauppatieteitä yliopistossa, jonne pääsy vaatii tietyn seulan läpäisemistä ja johdattaa samasta alasta kiinnostuneet ikäryhmänsä huiput yhteen. Tässä yhteisössä eläminen

Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto jaetaan vuonna 2012 yhdeksännen kerran. Kilpailun palkintosumma on 30 000 euroa.

Palkinto on tunnustus erityisen laadukkaalle ja ajankohtaiselle suomalaiselle teokselle, joka edustaa kauppatieteellisiä osaamis- ja tutkimusalueita.

Ek

s

spalkint o

onomilii

on

kirjalli

uu

t

Kilpailuun voivat osallistua painetut ja sähköiset kirjat, jotka on julkaistu 1.7.2010–30.6.2012.

Teokset on ilmoitettava SEFEen 15.6.2012 mennessä.

aiheutti sen, että unohdin Suomessa olevan laaja ja värikäs kirjo ihmisiä, joiden intressit poikkeavat omistani.

Politiikassa ja työelämässä toimivat ihmiset työskentelevät samat tavoitteet omaavien ihmisten kanssa. Silloin voi unohtua, että täällä paljon muitakin! Kuuluisassa jytkyssä tuo havainto muuttui ilmiöksi: päätöksenteossa unohdettiin kansanryhmä, joka protestoi äänestämällä. Vaikka en itse ole perussuomalainen, jytky oli mielestäni tervetullut avunhuuto suomalaiseen päätöksentekoon. Työskenteleminen samankaltaisten ihmisten kanssa tekee meidät sokeiksi ympäröivän maailman suhteen. Uskomme olevamme oikeassa ja puhuvamme yhteisellä kielellä. Aina tulisi muistaa, että asiantuntija on se, jota päätökset koskevat.

Keskustelin havainnostani koulumme professorin kanssa ja hänen kommenttinsa oli osuva: ”Enpä ole asiaa näin ajatellut, mutta perhana, sinähän olet oikeassa! Luennoidessa saatan itsekin käyttää asiantuntijakieltä, eivätkä oppilaani voi ymmärtää siitä kaikkea”.

Vuosikymmenien aikana rutinoituneet opetuskäytännöt vaativat välillä tarkastelua myös opiskelijan puolelta.

Niin politiikan kuin työelämän johtotehtävissä on paljon hyviä esikuvia, joista me opiskelijat voimme ottaa mallia. Hyvää ja havainnointirikasta kevään odotusta kaikille!

Kirjoittaja Juuso Almgren on Lappeen-rannan teknillisen yliopiston kauppa-tieteiden opiskelijoiden Enklaavi ry:n puheenjohta-

S a at k i l pa i lu o h j e e n j a l i S ät i e to j a :

jarmo.jaulimo@sefe.fi tai 0400 609 718 t u t u S t u k i l pa i lu u n o S o i t t e e S S a

» tietoa SEFEstä » SEFEn palkinnot 44 www.sefe.fi 3.12

ja, johtamisen opiskelija sekä nuorena ”valaistunut” havainnoitsija.

shutterstock

kylterit

Kylteri, muista nämä kesätöiden kynnyksellä Työsopimus

tömyyspäivärahaa, jos et löydäkään heti val-

 Kun viikkoja on kasassa yhteensä 34, saat

Miltä kuulostaisi työsopimus, jossa kaikki on

mistumisen jälkeen työpaikkaa. Voit kerätä

korkeampaa päivärahaa, jos sattuu käymään

kunnossa? Työsopimuksen tarkistaminen koh-

työttömyyspäivärahaan oikeuttavat 34 työs-

niin, ettei valmistuminen heti tuokaan tulles-

ta kohdalta kannattaa aloittaa jo uran alkuvai-

säoloviikkoa myös kesätöillä.

saan töitä.

heessa. SEFEn juristeilla on uusi palvelukanava kesätyösopimusten tarkistamista varten ajalla

Miten liityn?

Esimerkki:

1.2.-15.6.2012. Voit lähettää kopion kesätyö-

 Liity kassaan jäsensivujen kautta lisäämällä

Jos liityt kassaan ensimmäisen opiskeluvuote-

sopimuksestasi, jota olet allekirjoittamassa,

omiin tietoihisi työpaikkatiedot ja sen jälkeen

si keväällä ja työskentelet 11 viikkoa (n. 2,5 kk)

kommentoitavaksi osoitteeseen kesatyosopi-

palveluihin kassan jäsenyys (Jäsensivut ->

joka kesä, reilussa kolmessa vuodessa sinul-

mus@sefe.fi. Ilmoita sähköpostissa puhelin-

Omat tiedot ja tietojen muutokset)

la on koossa 34 työssäoloviikkoa. Jos siis pian

numerosi, niin lakimiehemme palaavat asiaan mahdollisimman nopeasti, kahden tai kolmen

 Liittymisajankohtana sinun tulee olla työsuhteessa.

tämän jälkeen valmistut, työttömyysturvan työssäoloehto on täynnä. Mikäli olet ansain-

arkipäivän kuluessa. Mikäli asiasi koskee jota-

 Työssäoloehdon kertyminen:

nut keskimäärin 1 600 €/kk, olet työttömyys-

kin muuta työoikeudellista asiaa, ota yhteyt-

– työaika vähintään 18 h/vk

tilanteessa oikeutettu noin 49 euron päivära-

tä juristipäivystykseemme 020 693 205 (ark.

– palkan tulee olla työehtosopimuksen mu-

haan (vrt. 31 euron peruspäiväraha). Lisätietoja

8.30-13.00) tai lähetä sähköpostia lakimiehil-

kainen, tai jollei alalla ole työehtosopimus-

löydät osoitteesta www.iaet.fi . SEFEssä työt-

lemme. Kylterit.netistä löydät myös perusasiat,

ta, kokoaikatyön palkan on oltava vähin-

tömyysturvan osalta lisätietoja antaa Susanna

jotka työsopimuksessa kuuluisi olla kirjattuna.

tään 1 103 €/kk

Rintala susanna.rintala(at)sefe.fi / p. 020 693

IAET-kassa

– työnantaja valvoo tehtyä työaikaa

273 ja kassaan liittymiseen osalta Carita Erkkilä

 Kassan jäsenyys vuonna 2012 maksaa 78 eu-

carita.erkkila(at)sefe.fi tai puh. 0201 299 242.

Työttömyyskassaan kannattaa liittyä jo opis-

roa (verovähennyskelpoinen), ja voit kerryt-

keluaikana. Voit saada ansiosidonnaista työt-

tää työssäoloaikaasi koko opiskeluajan.

45

Person

46

3.12

VILJESTARK IDROTTSMAN

Ekonomen Toni Söderholm spelar hockey på toppnivå. text Sören Viktorsson foton anni koponen

F Toni Söderholm, 33 Utbildning: Bachelor of Business Administration vid University of Massachusets, USA, 2002.

Karriär: HIFK 2002 - 05, SC Bern 2005 - 07, Frölunda Indians 2007 - 08, HIFK 2009 till dags dato. Spelat runt 80 matcher i finländska landslaget.

Bor: I parhus i Esbo.

Familj: Hustrun Annica och dottern Bianca, 4 år.

Hobbies: Tycker om att laga mat och bakar ofta eget bröd. Tycker om att spela tennis.

Senast lästa bok: Ravinto ja Terveys av Antti Heikkilä.

ör att ta en ekonomexamen krävs självdisciplin.

Ska man parallellt med studierna dessutom spela ishockey på toppnivå behövs järnvilja.

– Att ha drömmar och hålla fast vid dem är viktigt, fastslår ekonomen Toni Söderholm som gjort resan från skoltrött, sökande tonåring till högskolekonom och framgångsrik elitidrottsman.

Det är fascinerande att träffa människor som är extremt högpresterande inom något område. Inför den här intervjun utväxlar Toni Söderholm och journalisten mail med varandra och i ett av dem står det: ”Jag ska vara på hugget när vi gör intervjun”.

När vi så träffas känns det naturligt att be honom förklara.

– Om någon är intresserad av vad jag har att berätta, så vill jag vara på hugget. Har man inget att komma med är det bättre att inte göra någon intervju alls, blir svaret.

Lyckligtvis har Toni Söderholm en massa att komma med och vi startar i barndo-

mens Grankulla, där han såg dagens ljus i april 1978.

– Jag växte upp med en finskspråkig mamma och en svenskspråkig pappa. Tvåspråkigheten är en rikedom.

Mamma Kirsti var gymnast på elitnivå och har tävlat i EM i redskapsgymnastik.

Pappa Stefan spelade fotboll i HIFK, och redan som fyraåring stod Toni första gången på skridskor.

– Fram till 14-15-årsåldern höll jag även på med fotboll och tennis. Sedan valde jag hockeyn.

Toni Söderholm kom från Grankulla IFK som junior till HIFK när han var 15.

Men den där riktiga glöden ville inte infinna sig...

– Visst hade jag en dröm att bli elitidrottare. Men jag förstod inte då vad det skulle kräva för att lyckas.

– Jag var halvbra på hockey och skolan gick inget vidare. Så jag kände ett stort behov av att lägga i en ny växel.

Du sökte dig fram?

– Väldigt mycket!



47

Tre frågor

1 2 3

Tidernas bäste hockeyspelare?

– Wayne Gretzky.

Ditt livs finaste stund?

– När vår dotter Bianca föddes.

Ditt hockeylivs bästa stund?

– När HIFK vann ligan förra året.

jag behövde bara betala en bråkdel själv.

Vad krävdes för stipendiet?

– Att jag som hockeyspelare hade något att tillföra. Samt bra betyg från High School.

Läste ekonomi

For till Kanada

Så kom lyckokastet. Blott 17 år gammal fick han studieplats på Trinity College School i Port Hope, nära Toronto, Kanada.

– Så ensam har jag aldrig varit i mitt liv, som när pappa lämnade mig där på skolan.

Men nog växer man upp ganska snabbt när man tvingas lämna sin comfort zone.

– Hockeymässigt var väl skolan ingen höjdare. Men som ”Lesson in life” var det det bästa jag någonsin gjort.

– Viktigast av allt var disciplinen och sko48

3.12

lan, sedan kom idrotten. Hade du inte bra vitsord, idrottade du inte, punkt slut! År 1997 kom Toni Söderholm tillbaka till Finland. Här gjorde han militärtjänst och spelade ett år som A-junior i HIFK. – Från att hösten 95 inte alls tyckt om skolan, var det jag nu mest av allt ville att börja på universitet.

Chansen kom 1998, genom ett idrottsstipendium till University of Massachusetts, Amherst.

– Det är grymt dyrt att studera i USA och

Tony Söderholm skrev in sig på Business School, för att ta en Bachelor of Business Administration (BBA) i marketing.

– Jag har nog alltid varit intresserad av affärsvärlden. Många av mina vänner i Finland gick på Hanken och ekonomi verkade intressant och mångsidigt.

– Första två åren var det generella kurser, alltifrån psykologi till sociologi.

Tredje och fjärde året innebar specialisering, med ämnen som marknadsföring, business management och redovisning.

Vad gillade du mest?

– Business management -kurserna. Jag är intresserad av gruppdynamik och tycker om att ha med människor att göra i motiverande sammanhang.

Kvaliteten på utbildningen?

– Hög och krävande, i och med att det kunde vara uppemot 500 elever i vissa klasser. Du måste vara väldigt självständig.

På Tonis campus gick 35 000 elever och under fyra år bestod dygnen nästan enbart av studier och hockey.

– Universitetsidrotten i USA är på fullt allvar. Och har du dåliga vitsord, får du inte spela!

det är också viktigt att ha drömmar.

– Vad jag framför allt lärde mig, var hur mycket man kan göra på ett dygn om man bara har självdisciplin och struktur.

Elddopet

Sommaren 2002 kommer så en nybakad amerikansk högskoleekonom tillbaka till Finland. Och nu väntar något mycket intressant...

Många av hans jämnåriga hockeykamrater hade knappt gjort annat än tränat och spelat efter gymnasiet. Hur skulle då den klara sig, som förutom hockeyrinken spenderat fyra tuffa år i lärosalar?

– Jag fick ett ”try out”-kontrakt med HIFK den sommaren. Då kastar man ju alla ägg i en korg och kör för fullt.

– Hela tiden visste jag, att om jag inte lyckas, har jag min ekonom-utbildning att falla tillbaka på.

Hur det gick? Redan 2003 utsågs Toni Söderholm till ”Årets nykomling”, och 2004 valdes han såväl till ”FM-ligans bästa back” som medlem av All Stars -teamet.

Eller som han själv, på blygsam finlandssvenska, uttrycker det: – Nog gick det väldigt mycket bättre än jag någonsin förväntat mig. Åren 2005 - 2007 var han proffs i SC Bern.

– Den schweiziska serien håller väldigt hög kvalitet och de har jättehöga krav på sina utländska spelare.

Sedan följde ett och ett halv år i Frölunda Indians, Göteborg. En klubb som var inne i ett turbulent skede med byten av såväl tränare som manager.

– Jag var på fel ställe vid fel tidpunkt, sammanfattar Söderholm som 2009 återbördades till fosterlandet och HIFK. Ett 80-tal landskamper har han också hunnit göra, samt tre VM-turneringar, varav den i Moskva 2007 slutade med silver.

Nytta av ekonomistudierna

En tid efter hemkomsten från USA skrev Toni Söderholm in sig vid Hanken, för att komplettera sin amerikanska BBA. – Men hittills har ishockeyn tagit all min tid.

Har du haft någon nytta av ekonomi-kunskaperna?

– Absolut. Jag sitter i spelarförbundets styrelse och där handlar det ofta om exempelvis kontraktskrivningar och försäkringsärenden.

– Sedan har jag under ett antal år medverkat i ”Jääkiekkoilijoiden Koulutus- ja Ammatinedistämissäätiö, som ser över hur spelarnas frivilliga pensionsförsäkringar mår och förvaltas.

Att han till syvende og sidst hamnar på ett ekonomjobb är inte helt säkert.

– En möjlighet är att jag utbildar mig inom näringslära. I och med att man själv

håller sig i bra fysiskt skick blir man intresserad av fysiologi.

Fast det som just nu kanske allra mest intresserar, utanför hockeyrinken, är familjen och dottern Bianca, 4.

– I april väntar vi tillökning, avslöjar Toni.

Pojken i senpuberteten som saknade motivation och studievilja, blev en mogen man som med självdisciplin och viljestyrka gjort karriär och fått uppleva flera länder och kulturer.

Vad är viktigast i ditt liv, Toni?

– Att leva på så sätt att jag kan se mig själv i spegeln. Det innebär att människorna omkring mig och familjen mår väl och att jag är ärlig mot mig själv.

– Det är också viktigt att ha drömmar, hålla fast vid dem och försöka uppfylla dem.

Och vad är närmaste drömmen?

– Att HIFK även i år blir finländska mästare!

49

TAINA WEST

Ethän lähde pois

K

ohtuus kaikessa oli lause, jonka kuulin usein lapsena. Se liittyi kaikkeen sellaiseen toimintaan, joka uhkasi mennä överiksi. Oli se vaikkapa valvominen, jonkun asian mankuminen tai kolmannen juuri uunista tulleen lämpimän korvapuustin haluaminen. Ei onnistunut, koska kaikessa piti olla kohtuus. Itsekin usein tiesi, että usein kolkutteli kohtuuden rajoja, mutta yritti silti jos tämä mystinen kohtuus olisi siirtynyt jonnekin kauemmaksi. Kohtuutta ei koskaan määritelty tarkkaan. Se vain piti ikään kuin myötäsyntyisesti tietää. Samoin piti tietää jos aikuinen sanoi, että liika on aina liikaa. Koska asiaa ei määritelty sen tarkemmin piti omassa pikku päässään yrittää selvittää kohtuullisuuden ja liiallisuuden rajoja. En tiedä, onko lapsena oppimani kohtuus oikea käsitys kohtuullisuudesta, mutta kuulun niihin, joita suututti esimerkiksi Finnairin johdon saamat stay-bonukset.

Tuntuu kohtuuttomalta, että joillekin makse-

taan siitä, että he jäävät työhönsä. Vielä kohtuuttomammalta tuntuu, että uudelle johtajalle maksettiin siitä, että hän suostui allekirjoittamaan työsopimuksensa. Osa bonusta saaneista johtajista lähti heti, kun ”orjasopimus” lakkasi. Kuinka motivoituneita he olivat hoitamaan työnsä hyvin, kun tiesivät lähtevänsä. Yleinen oletus on, että työntekijöitä ei niinkään motivoida ja sitouteta rahalla, vaan mielenkiintoisella ja haastavalla työllä, jossa he voivat vaikuttaa myös omiin työoloihinsa.

Sen sijaan johtajat tuntuvat olevan astetta alkeellisemmin veistettyjä tai yksinkertaisempia ihmisiä.

Taina West

He ymmärtävät motivoitua ainoastaan rahasta ja erilaisista bonuksista, optioista ja kultaisista kädenpuristuksista ja työnantajan maksamista eläkkeistä.

Tällaisen kuvan julkisuudessa saa suomalaisista johtajista. Siinä, missä työntekijöillä raksuttavat erilaiset innovaatiot päässä tai ainakin oletetaan, että jatkuvaa uudistusta tapahtuu niin johtajat siirtävät pallukoita päänsä sisällä olevassa helmitaulussa puolelta toiselle ja riviltä toiselle.

Se saattaa kyllä käydä rivakastikin niin kuin kaikki ne tietävät, jotka aikoinaan kävivät neuvostoliittolaisissa kaupoissa. Kassoilla kävi melkoinen napsunta, kun kasöörskat siirtelivät puupallukoita.

Jos minä olisin suomalainen johtaja niin äläh-

täisin tällaisesta imagosta. Toisaalta taas, kuten yksi bonuksia saanut johtaja lausahti aavistuksen hermostuneena, että haluaisi nähdä ihmisen, joka kieltäytyisi, kun työnantaja sanoisi, että otas tosta parisataatuhatta riihikuivaa euroa. Ei tartte sen ihmeemmin paikkoja repiä. Oot ihan vaan siinä hiljaa. Ja jos tämä suhde ei esmes vuoden kuluttua enää toimi niin saat mennä. Kyllä mä aina uuden löydän.

Taina West on vapaa toimittaja ja 55-vuotias neiti-ihminen Helsingistä.

50

3.12

Cata Portin

ekonomitoimintaa

Se Kristina från Duvemala i Svenska Teatern med Ekonomföreningen Niord.

EKONOMFÖRENINGEN NIORD Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi.

17.4. Kurs: Brand-workshop (Vasa) 19.4. Föreställning: Sound of Mark 24.4. Kurs: Prezi 27.4. Kristina från Duvemåla 9.5. Rundvandring på Sandudds gamla begravningsplats 16.10. Kristina från Duvemåla Niords kansli Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 Maria Stenholm, 0201 299 209

HELSINGIN EKONOMIT HEKO järjestää n. 200 tapahtumaa vuodessa.

Tapahtumat ja yhteystiedot osoitteessa www.heko.fi sekä HEKOn jäsenlehdessä.

KESKI-SUOMEN EKONOMIT 7.5. Agorassa 75-vuotisjuhlavuoden toinen juhlaseminaari ”Innovatiivinen ja vastuullinen johtami-

nen”. Iltapäiväseminaari järjestetään yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun Avance- johtamiskoulutuksen kanssa.

Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet toukokuun juhlaseminaariin ja muihin kevään jäsentapahtumiimme saat jäsenkirjeistä ja nettisivuiltamme www.keskisuomenekonomit.fi.

75-vuotisjuhlavuotemme aikana julkaistaan myös nettisivujemme Historiikki-osiossa yhdistyksemme pitkäaikaisten jäsenten muistoja vuosien varrelta – kannattaa käydä lukemassa!

KYMENLAAKSON EKONOMIT Tulevia tapahtumia mm. Muoti-ilta (toukokuu) ja koko perheen kesäretki (kesäkuu). Tarkemmat tiedot lähempänä Kymenlaakson Ekonomien facebook-sivuilla ja blogissa www.kymenlaaksonekonomit. blogspot.com.

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT 20.4. klo 19 EPEn kevätkokous Uppalan Kartanossa, Ilmarisenkatu 14, Seinäjoki.

14.5. klo 18 Atria-yritysvierailu Iti-

kanmäellä. Ilmoittautuminen 7.5. mennessä epe@sefe.fi 14.–15.5. SEFEn EkonomiEsimies -koulutus Seinäjoella. Jatkoa huhtikuun koulutuspäiville. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.sefe.fi -> tapahtumat ja koulutukset Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumista löydät kotisivuiltamme www.epekonomit.net

LAHDEN SEUDUN EKONOMIT 24.4. Sijoitusilta 8.5. Sefe: Syty ja sytytä 27.5. Särkänniemeen ekonomiseurassa Lse:n jäsen, tarkemmat tiedot tapahtumista saat sähköpostiisi tulevissa jäsenkirjeissä, seuraathan ilmoitteluamme!

LAPIN EKONOMIT 17.4. Syty ja sytytä! –seminaari Oulussa. Tavoitteena on, että osallistujat oppivat antamaan rakentavaa, palautteen saajan kannalta hyödyllistä palautetta ja vastaanottamaan itse palautetta. Luennoitsija on KM Heikki Pajunen. Kysy mahdollisuutta jälki-il-

moittautumiseen krista.salo@sefe.fi tai hannele.hamalainen@sefe.fi.

Kevätkokous viikolla 16. Sääntömääräisessä kevätkokouksessa käsitellään mm. tilinpäätösasiat. Kysy mahdollisuutta jälki-ilmoittautumiseen mari.vahakuopus@ramk.fi tai 040 553 3445.

26.5. Survival Games –kisa. Leikkimielinen ulkorastikisa Lapin lennoston alueella Rovaniemellä. Kisaan osallistuminen ja tarjoilut ovat jäsenelle maksuttomia. Avecin osallistumisen omavastuu on 20 euroa, joka maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä, pankkiyhteys: Nordea 113430-142506. Viestiin osallistujan nimi avec. Ilmoittautumiset 22.4.2012 mennessä: kaisa.lammi@ hotmail.com tai 050 375 1243.

OULUN EKONOMIT 17.4. Syty ja sytytä! –seminaari Oulun Hotel Scandicissa. Yhteistyössä SEFEn kanssa pidettävä palautteenanto-seminaari.

Katso ajankohtaiset uutiset ja tapahtumat sekä vapaat ajat Syötteen mökillämme osoitteessa www.oulunekonomit.fi

PIRKANMAAN EKONOMIT

RAUMAN EKONOMIT

24.5. Kesäkukat Tommiskan puutarhalta 27.5. Perhepäivä Särkänniemessä 21.7. EkonomiJazz Porissa 9.8. Pyynikin kesäteatteri: Kuuma Kesä 85

16.4. klo 8-9 Aamukahvit Villa Jussoilan Lempi-ravintolassa 11.5. Vietämme Flooran päivää yhdessä Porin Seudun Ekonomien kanssa 14.6. ”Hetki lyö” Rauman kesäteatterissa

POHJOIS-SAVON EKONOMIT Tiedotamme tapahtumista sähköpostilla, joten tarkistathan, että oma sähköpostiosoitteesi SEFEn jäsentiedoissa on ajan tasalla. Yhdistykselle voi lähettää sähköpostia osoitteeseen psekonomit@sefe.fi. Jäsentapahtumiimme ilmoittaudutaan osoitteessa www.sefe.fi Voit seurata meitä myös Facebookissa: www.facebook.com/ pages/Pohjois-Savon-Ekonomit-Ry/ Lisäämme sivulle kevään mittaan kuvia ja kerromme toiminnasta. Facebookin kautta voi myös ehdottaa tapahtumia tai kysyä hallitukselta kysymyksiä.

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT Ekonomi-lounaat jatkuvat. Ekonomilounaat säännöllisesti joka kuukauden viimeinen torstai klo 11.30, paikka ilmoitetaan erikseen, omakustanteinen (lukuun ottamatta uudet jäsenet) 19.4. klo 18 Kevätkokous + mahdollinen illanvietto, kreikkalainen ravintola Kreeta 30.5. klo 16.30 Yritysvierailu Valiolle

Lisätietoa tulevista tapahtumista seuraavissa jäsenkirjeissä ja Rauman Ekonomien nettisivuilta osoitteesta www.raumanekonomit.fi – Tulevat tapahtumat

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN EKONOMIT Kevätkokous huhtikuun lopulla Kauppakeskus Willassa 5.5. Retki Heurekaan 17.–20.5. Berliinin matka Jäsenet voivat seurata RiHyn tapahtumia myös nettisivuilla, osoite www.rihy.fi.

SUUR-SAVON EKONOMIT 20.4. Risto Räppääjä ja PakastajaElvi Mikkelin teatterissa. Esityksen jälkeen tutustuminen lavan taakse. Kysy peruutuspaikkoja.

11.6. Kesäretki Mäntyharjuun.

Opastettu tutustuminen Taidekeskus Salmelan näyttelyihin sekä illallinen Lankkumyllyn Kievarissa. Kuljetus Mikkelistä. Ilm. 28.5. mennessä.

Suur-Savon Ekonomit myös Facebookissa. Tykkää, niin saat tietoa tapahtumista ja ajankohtaisista asioista.

Ilmoittautuminen ja tarkemmat tiedot www.sefe.fi tai sähköpostilla suse@sefe.fi.

TURUN SEUDUN EKONOMIT 23.5. klo 17-19 Uusien jäsenien ilta, TSE ry:n toimisto, Käsityöläiskatu 17 d 79, Turku. Toivotamme kaikki vuonna 2011 ja 2012 yhdistyksen jäseneksi liittyneet tervetulleiksi kuulemaan lisää yhdistyksen toiminnasta, verkostoitumaan sekä kertomaan omia ajatuksia yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi. Tarjolla iltapalaa.

Ilmoittautumiset viim. 15.5.

12.5. klo 11-13 Keväinen perheretki oppaan johdolla Ruissalon kasvitieteelliseen puutarhaan, Ruissalon puistotie 215, Turku.

Mukaan mahtuu 50 henkilöä.

TSE ry tarjoaa retken opastuksen, pääsymaksut osallistuja

maksaa itse. Aikuiset 5€, eläkel./ opisk./7−18 v. 3 €, perhelippu 13 € (max 2 aikuista + lapset, joille ei max määrää), alle 7 v. ilmaiseksi.

Ilmoittautumiset viim. 20.4.

11.9. klo 17−18.30 Vierailu Turun Sanomiin, Länsikaari 15, Artukainen, Turku (bussilinja 32).

Ainutlaatuinen yritysvierailu johdattaa meidät merkittävän paikallisen vaikuttajan historiaan ja nykypäivään. Tutustumme sekä lehden että TSTV:n toimintaan.

Mukaan mahtuu 30 henkilöä.

Kahvitarjoilu suolaisen kera. Ilmoittautumiset viim. 2.9.

24.9. klo 18-19.30 Tutustuminen Turun Urheiluliiton toimintaan monivuotisen johtokunnan jäsenen Jarmo Rasin johdolla, jonka jälkeen vapaaehtoinen aitajuoksukoulu, Paavo Nurmi -stadion, Turku. Avec-tilaisuus. Mukaan mahtuu 30 henkilöä. Ilmoittautumiset viim. 17.9.

VAASAN EKONOMIT 19.4. Kevätkokous MUOVA. Tervetuloa mukaan Vaasan Ekonomien 75-juhlavuoden tapahtumiin. Lisää tapahtumia osoitteessa www.vaasanekonomit.fi.

Lähde RiihimäenHyvinkään Ekonomien retkelle Heurekan Klima X -näyttelyyn 5.5.

PORIN SEUDUN EKONOMIT

Lisätietoja ja lisää tulevia tapahtumia löydät jäsenkirjeestä tai kotisivuilta www.porinseudunekonomit.fi.

heureka

17.4. Vierailu Satakunnan Osuuskauppaan ja sääntömääräinen kevätkokous 11.5. Flooran päivän juhla. Vietämme iltaa yhdessä Rauman Ekonomien kanssa 21.7. Ekonomijazz. Tervetuloa Jazzailemaan Poriin!

11.8. Golfkisat Kalaforniassa

Suomen Ekonomiliitto – SEFE ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229, e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi www.sefe.fi

0201 299 255 0201 299 246 0201 299 242

Yhteystietojen muutokset voit tehdä myös Internetin kautta: www.sefe.fi > Jäsensivut > Omat tiedot ja tietojen muutokset, kirjaudu jäsentietoihin jäsennumerollasi ja henkilötunnuksen loppuosalla tai olemassa olevilla käyttäjätunnuksillasi URA- JA KEHITYSPALVELUT – KARRIÄRRÅDGIVNING OCH -UTVECKLING Palkkatieto – lönerådgivning 0201 299 206 palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut – karriärtjänster 020 693 255 ura@sefe.fi

Ritva Heikinheimo (vuorotteluvapaalla –alterneringsledighet)

Tarja Tikkanen 0201 299 295

Arja Vuorela 0201 299 259

Leena Simonsen 0201 299 270

Ekonomirekrytointi – ekonomrekrytering

Sirja Kulmala 0201 299 265

Taija Kääriäinen 0201 299 258 Ammatillinen kehittyminen – karriärutveckling

Birgit Lindholm 0201 299 249

Hannele Hämäläinen 0201 299 214 Työskentely ulkomailla – arbete utomlands

Arja Vuorela 0201 299 259 Yksikön assistentti – enhetens assistent

Salla Grönholm 0201 299 247 Kehitysjohtaja – utvecklingsdirektör

Anja Uljas 0201 299 281 OIKEUDELLISET PALVELUT – JURIDISKA TJÄNSTER Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister (klo 8.30–13.00) Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205

Petteri Kivelä

Emilia Reinikainen

Riku Salokannel

Timo Voutilainen

Lasse Johansson Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning

Jan Degerlund 0201 299 205 Yrityksen perustamisneuvonta – startrådgivning för företagare

Riku Salokannel 0201 299 219 Ulkomailla työskentelyn lakiasiat – Juridiska ärenden gällande utlandsarbete 020 693 205

Emilia Reinikainen 0201 299 218 Työttömyysturvaneuvonta – rådgivning i arbetslöshetsfrågor

Susanna Rintala 020 693 273 Lakiyksikön johtaja – juridiska enhetens direktör

Jan Degerlund 0201 299 205 Työttömyyspäivärahat – dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600 IAET Jäsenasiat, ma–to klo 13–15 ( 09) 4763 7610 www.iaet.fi

IAET-kassan asiakaspalvelupisteen (osoite Ratavartijankatu 2 B) aukioloajat maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 10–15 sekä perjantaisin klo 10–13 (ti ja to suljettu).

EDUNVALVONTA – INTRESSEBEVAKNING Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhällspolitik

Kosti Hyyppä

Johanna Hämäläinen

Johanna Lähteenmäki

Riikka Mykkänen

Ulla Niemelä

Riikka Sipilä Koulutuspolitiikka – utbildningspolitik

Minna Nieminen

Eeva Salmenpohja Opiskelijatoiminta – studerandeverksamhet

Katri Haakana

Tanja Hankia

Yksikön assistentti –enhetens assistent

Maija Räsänen Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör

Lotta Savinko VIESTINTÄ - INFORMATION Ekonomi-lehti – tidningen Ekonomi

Otavamedia / Asiakasviestintä Jäsenhankinta ja -yhteydet, ekonomit medlemsrekrytering och -kontakter, ekonomer

Maria Rantamaula Viestintä – information

Marianne Falck-Hvilstafeldt

Heidi Haapalainen Viestintäjohtaja – informationsdirektör

Eeva Riittinen-Saarno MUUT PALVELUT – ÖVRIGA TJÄNSTER Julkaisutilaukset – beställning av publikationer

Krista Salo

sijainen–vikarie Noora Koponen Järjestötoiminta – organisationsverksamhet

Satu Taivainen Tapahtuma-assistentti – evenemangsassistent

Hannele Hämäläinen

sijainen – vikarie Krista Salo Tutkimukset – utredningar

Juha Oksanen

0201 299 238 0201 299 268 0201 299 251 0201 299 237 0201 299 282 0201 299 280

(09) 1566 8540 0201 299 256 0201 299 240 0201 299 244 0201 299 254

0201 299 296 0201 299 277 0201 299 212 0201 299 248

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI Asiakashallinta – kundförvaltning

Tuija Mäkinen 0201 299 245 Projektit – projekt

Jarmo Jaulimo 0201 299 272 Talous – ekonomi

Leena Lillomäki 0201 299 269

Suvi Viinikainen 0201 299 271 Hallintojohtaja – administrativa direktör

Kirsi Hurme 0201 299 276 Toiminnanjohtajan sihteeri – verksamhetsledarens sekreterare

Teija Happonen 0201 299 279 Toiminnanjohtaja – verksamhetsledare

Aija Bärlund 0201 299 284

Jäsenyhdistykset – Medlemsföreningar Ekonomiyhdistykset – ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit-Expatriatekonomerna ry

0201 299 253 0201 299 289 0201 299 287 0201 299 286 0201 299 213 0201 299 285

Opiskelijayhteisöt – studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Futuuri ry, Rovaniemi Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans Studentkår, H:fors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – mer information: www.sefe.fi jäsenyhdistykset ja SEFE jäsenyhdistykset www.sefe.fi medlemsföreningarna och SEFE medlemsföreningar

Kylteriyhdyshenkilöt – SEFEs kontaktpersoner Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö avustaa, kun haluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi.

Hanken: Richard Varis 040 410 7106 HSE: Alexander Pihlainen 050 554 4954 JY: Kimmo Laaksonen 050 400 0705 LTY: Maria Salmela 050 414 3625 OY/LY: Jouni Nykyri 050 329 3331 KuY/JoY: Laura Vainikainen 050 379 3556 TaY: Heidi Kivelä 050 342 8973 VY ja SHHV: Viktor Hollsten 040 775 2682 TSE: Raisa Räisänen 040 508 4508 ÅA: Anna-Maria Huldén 040 410 7106

0206- ja 0209 -alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

020 693 200 0201 299 246

» Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSKAP Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi

Sari Ridanpää

Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – studerandemedlemmar

Carita Erkkilä

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE rf, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors , tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229, e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi www.sefe.fi