Ekonomi 9/2012 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

9/12 Ekonomien ammattilehti

Unelmatöissä ulkomailla Suomalaisia ekonomeja töissä New Yorkissa.

Sosiaalinen häirikkö Liiasta sosiaalisuudesta voi olla harmia kaikille.

Hyvinvointia tyylillä

Innojok menestyy kaamosmasennusta karkottamalla.

Maailma, jossa polttavat kysymykset eiv채t j채t채 kylm채ksi.

? T HO

NOT ?

Tutustu uudistuneeseen verkkopalveluumme sefe.fi, vastaa ja voita iPad!

9/2012 4 Pääkirjoitus 6 Must Tulevaisuuden aurinkoenergia 8 5 x Ura Alterneringsledighet 10 Suoraa puhetta eläkeläisistä 16 Kansainväliset osaajat Innojok menestyy kaamosmasennusta karkottamalla 21 Työelämä Unelmatöihin ulkomaille 26 Ajankohtaisia työoikeudellisia kysymyksiä 28 Kestävä johtajuus Huono johtaja torpedoi kehittymistä 32 Taloutta ja etiikkaa SEFEn työmarkkinaseminaari 33 Tohtoroituneet suurennuslasin alla 34 Klinikka Supliikki seuramies vai peräänantamaton puurtaja?

Ekonomina New Yorkissa

New Yorkiin halajavan kannattaa panostaa ajoissa työlupiin ja viisumiin.

37 Svenska sidan Max Arhippainen 38 Opinnot ja alku-ura Kesätöitä haetaan nyt, mutta miten? 42 Ajassa & Kylterit 46 Persoona Antti Tittonen 50 Kolumni Taina West 51 Ekonomitoimintaa

Ekonomi-lehdellä verkkoversio! Lue jutut tietokoneella tai mobiililaitteella. Vinkitä parhaat jutut sosiaalisessa mediassa. Käytä viereistä QR-koodia tai kirjoita osoite: http://ekonomi.qcpublisher.com/

kannen kuva tommi tuomi tämän sivun kuvat Alli Haapasalo ja Antti Nikunen

Yhden henkilön liiasta sosiaalisuudesta voi olla harmia kaikille.

Yhteisö on yksilöistä tehty

EFEn uudet arvot ovat avoimuus, rohkeus, vastuullisuus ja onnellisuus. Ne on määritelty uudessa strategiassa, jonka liittokokous marraskuun lopulla Kuopiossa hyväksyi. Uuden strategian visio on, että SEFE on kasvun mahdollistaja. Missiomme on menestyvä ekonomi. Menestyksen mitta on jokaisella erilainen, ja haluamme olla edistämässä ja sparraamassa jäsenen omanmallista menestystä. Strategian ydin on, että liitto on yksilöiden yhteisö, jossa jaetaan rohkeutta ja jaetaan osaamista. Jakajina olemme myös me jäsenet. Yhteisö tarjoaa mahdollisuuksia ja verkostoja jakaa ja vastaanottaa osaamista sekä rohkeutta. Uudet arvot näkyvät jo. Verkkopalvelumme sefe.fi siirtyi marraskuun lopulla avoimuuden aikakauteen, kun uudet julkisivut avattiin. Julkisivuille on siirretty paljon siitä tiedosta, jota aikaisemmin ”pantattiin”. Haluamme jakaa SEFEssä olevaa osaamista ja tietoa mahdollisimman laajasti ja helposti. Keskeiset palvelut kuten Palkkatutka ja Ekonomipörssi pysyvät jäsensivuilla kirjautumisen takana. SEFEn tavoite edistää kestävää johtajuutta linkittyy vastuullisuuteen ja myös rohkeuteen. Kestävä johtajuus antaa rohkeutta sekä esimiehelle omassa tehtävässään että jokaiselle työelämässä vaikuttaa omaan työhön ja uraan niin, että uskaltaa ja jaksaa tehdä uusia avauksia. Eniten on keskusteluttanut onnellisuus, jonka olemme rohkeasti nostaneet arvoksemme; jo pelkkä tietoisuus onnellisuudesta hymyilyttää. Se on myös arvo, joka saa ajattelemaan ja – toivottavasti – sitä kautta herättää kokemaan onnellisuutta.

Ekonomi-lehteä kustantaa jatkossa Alma 360, puh. 010 665 102 (vaihde), yhteydet: tuottaja Anne Penttilä anne.penttila@alma360.fi. Mediamyynti Alma 360, Risto Laine risto.laine@alma360.fi, puh. 0400 678 188.

Tämän Ekonomin myötä loppuu pitkä yhteistyömme Otavamedia Asiakasviestinnän kanssa, ainakin tällä erää. Haikeus mielessäni kiitän kaikkien lukijoiden puolesta monista luovista yhteisistä vuosista. Uusi kustantajamme on Alma 360. Ensimmäinen Ekonomi on luvassa 22. helmikuuta. Sitä ennen ehdimme vielä katsoa lahjat ja valaa tinat. Rauhallista joulua sekä menestyksellistä ja onnellista vuotta 2013.

Eeva Riittinen-Saarno, päätoimittaja eeva.riittinen-saarno@sefe.fi

09 Ekonomien ammatti-, koulutusja jäsenlehti | Ekonomernas fack-, utbildnings- och medlemstidning

Julkaisija | Utgivare SEFE ry – Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki , P. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja | Redaktion Otavamedia Oy, Asiakasviestintä Köydenpunojank. 2 a D, 00180 Helsinki, p. (09) 1566 8510 www.otavamedia.fi/asiakasviestintä

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti.

Päätoimittaja | Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö | Redaktionschef Leena Leppänen, leena.leppanen@ otavamedia.fi, p. 050 328 8561 Tuottaja | Producent Mikko Huotari, mikko.huotari@ otavamedia.fi, p. 050 310 3022 Graafinen suunnittelija | Grafisk formgivare Antti Nikunen, antti.nikunen@otavamedia.fi, p. 050 594 1455 Toimitusneuvosto | Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Riikka Mykkänen, Arja Vuorela ja Heidi Haapalainen SEFEstä sekä Otavamedia Oy / Asiakasviestintä Jäsenyhdistysuutiset | Medlemsnyheter SEFE, Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@ sefe.fi Osoitteenmuutokset | Adressförändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Hinta | Pris 75 euroa/vsk Repro | Aste Helsinki Oy Paino | Tryckeri PunaMusta, Joensuu ISSN 2242-3311 www.ekonomilehti.com Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Numero 1 ilmestyy 22.2.2013, jäsenyhdistysten tiedotteet 18.1.2013 mennessä SEFEen. Nummer 1 utkommer 22.2.2013, meddelanden från medlemsföreningarna senast 18.1.2013 till SEFE.

tommi tuomi

Kustantaja vaihtuu

must!

9.12

SyynissĂ¤ tulevaisuuden hitit ja hudit

Aurinkoenergian läpimurto luonnon fotosynteesissä Aurinkoenergian kehdossa kiikkuu uusi sukupolvi, joka voi mullistaa energiantuotannon jopa kylmässä Pohjolassa. Teksti Veli-Pekka Leskelä Kuvitus Pietari Posti

olmannen sukupolven aurinkokenno jäljittelee kasvien tenkin kannattaa piikennoa paremmin, koska sen voi tehdä laajassa lehdissä tapahtuvaa fotosynteesiä. Toiminta perustuu vä- mitassa edullisesti ja joustavasti moneen muotoon. Sen voi painaa riaineisiin, jotka kaappaavat valoa samaan tapaan kuin fo- paperi– tai metallilevylle, kääriä rullalle ja asentaa haluttuun paiktosynteesi. Väriaine voi olla joko luonnonmukainen tai keinotekoi- kaan. Sisälle voi asentaa kierrätettäviä paperikennoja, pieni kertanen. Uudet kennot voivat tulla markkinoille 10–20 vuoden kuluessa. käyttökenno voi ladata sähkölaitetta ja sen voi vaikka kierrättää. – Ne voivat aiheuttaa aurinkoenergian Ison Jytkyn tulevaisuudes- Ulos asennettava metallipohjainen, muovipintainen kenno voisi sa, Aalto-yliopiston professori Peter Lund toivoo. peittää vaikka talon katon, joka tuottaisi talon sähLundin mukaan biokennot häviävät 12 prosentin kön, Lund kertoo. hyötysuhteellaan vielä piihin perustuville aurinkokennoille, jotka pystyvät 20 prosenttiin, mutta niiInsinöörejä tarvitaan tekniikan tä voidaan valmistaa paljon halvemmin ja joustarakentamiseen vammin. Edullinen hinta voi lyödä ne markkinoilla Mutta hyväksyvätkö insinöörit uutta ideaa, he kun Aurinkoenergialaitteita tuotetaan maailmassa noin läpi, kun aurinkosähkö kannattaa ilman valtion suosivat usein atomivoimaa? Voiko uusi tekniik100 miljardin euron arvosta tukia, kuten Alppien eteläpuolella se kannattaa jo ka yleistyä? vuodessa. Vuonna 2011 arvo nyt, Lund arvioi. – Sen ratkaisevat hinta ja teollisen mittakaavan kasvoi noin 75 prosenttia. ratkaisut, joiden kehittämiseen tarvitaan myös konAurinkokenno punajuuresta servatiivisia insinöörejä. Koeteltu tekniikka kehitLuonnonmukaisen kennon voi tehdä myös kotioloissa itsekin pin- tyy 10–20 vuodessa. Myös piitekniikka halpenee: saksalainen koti noittamalla metallilevyn valkoiseksi ja uuttamalla päälle punajuu- saa kaiken sähkönsä vuodessa nyt noin 5000–6000 euron kertainren väriä. Valkoisen värin perusta on titaanioksidi, joka toimii vä- vestoinnilla aurinkosähköjärjestelmään. Kiinalainen tekniikka pairiaineessa syntyvän sähkön johtimena. Väriaine sieppaa fotoneita, naa hinnan jo ensi vuonna noin 4000–5000 euroon. 10 vuodessa sen elektronit virittyvät ja ne purkautuvat titaanioksidikerroksen hinta tippunee noin 2000 euroon, mikä voi nostaa aurinkoenergiläpi, jolloin syntyy sähköä. Päälle tulee jodi- tai kobolttipohjainen an uuteen buumiin jo 2020–2025! Aika näyttää, mihin tekniikkaan elektrolyyttikerros, joka palauttaa elektronit takaisin väriaineeseen, aurinkosähkö lopulta perustuu. – Suomessakin aurinkoenergia toimii helmikuun puolivälistä losekä läpinäkyvä, sähköä johtava suojamuovi. Hyvin ohut kerros kukakuuhun. Kesällä tulee sähköä yli tarpeen, talvella ei: aurinkosähtakin ainetta riittää. – Itse tehdyllä kennolla voi varata vaikka MP3-soittimen, mutta kö tarvitseekin yhteyden sähköverkkoon. Talvella tarvitaan säätövoisen hyötysuhde on heikko. Kolmannen sukupolven kenno voi kui- maa tai muuta uusiutuvaa energiaa, Lund toteaa.

100

Text Eevakaisa Mölsä, Sören Viktorsson Foto Antti Nikunen

x ura

Jobbytare beråtar.

Från Eurovisionsschlagern till

ekonomidirektör

konomie magister och psykologie kandidat Lassi Rajala, 35, började som ekonomidirektör på Trafotek Oy i juli. Tidigare arbetade Rajala som ekonomidirektör på Bunge Finland. – Jag var ansvarig för att bygga upp organisationen och de administrativa processerna och för den lokala implementeringen av koncernens internationella processer. Trafotek, som har sitt huvudkontor i Åbo, producerar filter-, reaktor- och transformatorlösningar. Kunderna finns såväl inom förnyelsebar energi, sjöfart, oljeoch gasindustrin som inom basindustrin. – Jag vill arbeta i ett dynamiskt och tillväxtorienterat företag där jag både får bygga nytt och utveckla det gamla. En internationell affärsmiljö har alltid betytt mycket för mig, berättar Rajala. Trafoteks målsättning är att erbjuda kunderna skräddarsydda lösningar via teknologisk utveckling och utvecklande av det globala fabriksnätverket.

– Tillväxt kräver alltid att riskhanteringsprocesserna uppdateras och arbetsformerna förenhetligas. En stor del av detta jobb ligger på mitt ansvar. Musiken som motvikt till arbetet

Under hela sin karriär har Rajala även varit verksam som rockmusiker. Sitt första album gav gitarristen ut tillsammans med sitt band Monovision år 2008. – Arbetet i musikbranschen har lärt mig jobba med olika sorters människor och processer. Det har gett mig en säkerhet när jag uppträder och när jag vill genomföra viktiga saker. Rajalas låt Huominen ei ole koskaan nyt, som han själv tonsatt och skrivit texten till, var bland de TOP40 bästa i en deltävling i den finländska Eurovisionsschlagertävlingen förra året. – Musiken fungerar som en avkopplande motvikt till arbetslivet.

Den finländska ostens budbärare Ekonomen Ilkka Nivari, 61,

rera med en överlägsen kvalitet,

har utnämnts till verkstäl-

inte med priset.

lande direktör för Valios dot-

ter utgörs förutom av ett stort

i USA. Nivari fortsätter som

antal lokala tillverkare även av

styrelseordförande för Fin-

schweiziska och norska impor-

landia Cheese. Kontoret är

tostar.

i Parsippany som ligger på

dukter är okända för genomsnittsame-

New York.

rikanen, men de som har ens en gnutta

nadsför Valios ostar under varumärket Finlandia på USA:s öst- och

kunskap eller någon sorts uppfattning är utan undantag positivt inställda. Konsumenternas ostsmak varierar

västkust. Den nya verkställande di-

mycket inom landet. I Mellanvästern tyck-

rektören har som mål att förstärka

er man bäst om smältost och milda sma-

varumärkets ställning i Deli-segmentet. – Vi säljer en stor del av våra ostar antingen i skivor över disk eller som förpackningar med färdigskivad ost. Vi strävar efter att konkur-

X.10

– Finland och finländska pro-

cirka en timmes avstånd från Manhattan, Finlandia Cheese säljer och mark-

Finlandia Cheese konkurren-

terbolag Finlandia Cheese

ker medan man på kusterna föredrar kraftigare smak och specialiteter. Nivaris egen favoritost är Valios Mustaleima Emmental. – Tyvärr kan jag inte äta min favoritost här, eftersom försäljningen av den inte ännu är aktuell på denna marknad.

Teamledare på Hanken

Språklärare i Argentina

Från tjänsteman till start up-företagare

Nina Olin, 37, är ny direk-

Mikael Worku, 31, har

Ekonomie magister Atte

tör för externa relationer

flyttat till Buenos Aires för

Roine, 36, har gått från att

och kommunikation vid

att utbilda sig till engelsk-

vara tjänsteman till att bli

Svenska handelshögsko-

lärare.

start up-företagare. Roine

Efter magister-examen

lan i Helsingfors.

arbetade under tio års tid

i ekonomi vid Åbo Akade-

Efter sin ekonomie

som överinspektör och

magister-examen 2001 hann hon med flera

mi, 2007, jobbade han två år som finansie-

systemchef vid Skatteförvaltningen. För ett

olika poster vid Hanken.

ringsspecialist på Ålandsbanken.

år sedan grundade han företaget Zoined Oy

- Gemensamt för dem är att jag hela tiden

- Ett mycket socialt jobb. Det var tacksamt

tillsammans med några före detta arbets- och

arbetat med Hankens externa intressegrup-

se de glada minerna när ett bostadslån be-

studiekamrater. Roine är företagets verkstäl-

per.

viljats.

lande direktör.

Hösten 2010 var det så dags för något nytt. - Jag ville få perspektiv och inspiration. Därför jobbade jag ett och ett halvt år på

Sin sociala talang skulle han ha mycket

Zoined producerar analyslösningar av

stor nytta av, när det sedan bar av till Miami

kundföretagens försäljningsuppgifter som

och jobb på rederiet Royal Caribbean Inter-

företag kan ta hjälp av för att öka sin kundtill-

national.

fredsställelse och försäljning. Fempersoners-

konsultfirman Vectia och skötte deras Brand

- Där var jag i tre år och fick uppleva fan-

Management, i praktiken alltså marknadsfö-

tastiskt spännande människor och länder. Jag

ring och kommunikation.

var bland annat med och byggde upp hotell-

– En sportaffärsinnehavare kan till exem-

verksamheten på kryssningsfartygen Oasis

pel få reda på kundernas favoritgrenar utifrån

och Allure of the Seas som sjösattes i Åbo.

kunddata vi analyserat. Med hjälp av denna

När ett intressant chefsjobb blev ledigt på Hanken återvände så Nina Olin, i februari i år, dit. Nu leder hon ett team på tio personer. - Enheten har vuxit och omfattar idag förutom kommunikation och marknadsföring även alumnrelationer, karriärtjänst, fundraising och partnerprogram. Nina Olin trivs i universitetsvärlden där ny kunskap skapas och hon beskriver chefskapet som både utmanande och stimulerande. - Det bästa är när man känner att hela teamet jobbar mot samma mål!

Nu har Mikael Worku alltså tagit nästa kar-

företaget Zoined koncentrerar sig på handelsbranschen.

vetskap kan köpmannen göra marknadsföring-

riärsteg och det på International TEFL Aca-

en mera verkningsfull och riktad och satsa på

demy, som certifierar engelsklärare.

att sälja rätt produkter.

- De finns i ett hundratal länder och inten-

Zoined använder teknologi baserad på öp-

sivutbildningen tar fem veckor. Sedan väljer

pen källkod och erbjuder tjänster enligt moln-

jag nog till en början Argentina.

tjänstmodellen till en bråkdel av det rådande

- Jag kommer att jobba en hel del ute på fö-

marknadspriset. En av företagets framtida

retag och det här kan ju också vara en inkörs-

målsättningar är att utgående från analyserna

port till den världen, förklarar den unge glo-

erbjuda mätbara marknadskommunikations-

betrottern som hittills sett 48 länder.

kampanjer enligt nyckelfärdig-principen.

Expertfrågan Enligt YTN:s huvudkontaktperson Jarmo Hyvärinen har även arbetsgivaren nytta av alterneringsledighet.

Hur ser inställningen till alterneringsledighet ut rent generellt? De praktiska

Vilka är de vanligaste orsakerna

tom välvilja från arbetsgivarens sida för att

till att bli alterneringsledig? Ofta är

ansöka om alterneringsledigt. Det lönar sig att

en orsak viljan att bedriva fortsatta studier,

begära anvisningar och råd av fackförbundet

tion, på arbetsuppgifternas natur och på che-

att resa eller att få en chans att pusta ut och

och av arbetsgivarens HR-enhet. Alternering-

fen. Det är ännu inte speciellt vanligt att vara

återhämta sig från en utmattande arbets-

sersättningen är kopplad till den inkomstrela-

alterneringsledig, men i viss mån utnyttjas möj-

takt. Bland mina bekanta har en skrivit en

terade arbetslöshetsdagpenningen.

ligheten. Jag anser att man borde uppmuntra

doktorsavhandling, en har åkt motorcykel

personer att använda möjligheten att vara alter-

världen runt och en har renoverat sitt hem.

möjligheterna beror på enhetens arbetssitua-

neringsledig, eftersom arbetstagaren mår bra av

Som kortast varar en alterneringsledighet

att vara det och i de flesta fall vinner även arbet-

tre månader och som längst ett år.

sgivaren på det. Ofta har personen som återvänder från ledigheten ökat sin kompetens tack vare studier under ledigheten eller så har motivationen ökat efter andhämtningspausen.

3) Hurdan process är det att ansöka om alterneringsledighet? Det krävs

en del byråkrati och ifyllande av papper föru-

Alterneringsledigheten är ett system där en person med fast anställning och tillräckligt lång arbetshistoria kan vara ledig från sitt jobb under en begränsad tid. I stället för personen som blir alterneringsledig, men inte nödvändigtvis för samma uppgifter, anställs en arbetssökande som är registrerad som arbetslös i arbetskraftsbyråns register.

9.12

Suomi vanhenee, huoltosuhde heikkenee ja työpaikoilla tyhjenee. Silti eläköityminen ei ole vain ongelma. Se on mahdollisuus nykyaikaistaa organisaation menestystekijöitä. Teksti Satu Rämö kuvat Tommi Tuomi Stailaus Katariina Kaatrasalo

uomella on pulma. Olemme yli puolet elämästämme muualla kuin töissä. Korkeasti koulutettu suomalainen siirtyy työelämään noin 25-vuotiaana ja pysyy siellä 35 vuotta. Eläkeaika haukkaa elämästä pari vuosikymmentä. Kun työeläkejärjestelmä aikanaan luotiin, ihmiset eivät eläneet yhtä vanhoiksi kuin nyt. Esimerkiksi vuonna 1960 25-vuotiaan elinajanodote oli hieman yli 70 vuotta. Suomalaisen elinajanodote on kasvanut jatkuvasti 1860-luvun nälkävuosista. Elinajanodote tarkoittaa keskimääräistä jäljellä olevaa elinikää kuolleisuuden pysyessä ennallaan. – Elinajanodote kasvaa edelleen koko ajan. Se on noussut ennusteita nopeammin jo siitäkin, kun vuoden 2005 eläkeuudistusta tehtiin, sanoo Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala. Suomen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva ja osittain jakojärjestelmä. Eli osa työeläkemaksuista rahastoidaan ja osa menee nykyisten eläkkeensaajien eläkkeisiin. Eläkejärjestelmän rahoitus on siis yksinkertaistaen kiinni kolmesta asiasta: eläkkeen maksajien määrästä, eläkkeen saajien määrästä ja talouskasvusta. Tällä hetkellä Suomi harmaantuu, eli maksajien määrä pienenee ja eläkeläisten määrä kasvaa. Talouskasvussa ennustetaan alkavaksi pysyvämpää hiljaista kautta, eli eläkerahastojen reaalituotto helposti laskee tavoitteeksi asetetusta neljästä prosentista. Kansantalouden kannalta tilanne ei ole kestävä. Hallittu sukupolvenvaihdos

Miehen vaatteet: T-paita: Paul Smith Nahkatakki: Just Cavalli/Stockmann Farkut: Zara Liivi: stylistin tuunaama/Uff Kengät: Nilson Kaulakoru: H&M Naisen vaatteet: T-paita: Monki Takki: Zara Housut ja kengät: Zara Sormus: H&M

9.12

Maassamme on yli miljoona 65-vuotiasta, jotka elävät pitkään. – Eläkeikä ei voi olla maailman tappiin 63 vuodessa, jos ja kun elinikä jatkuvasti pitenee, Rantala sanoo. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen on samaa mieltä. Eläkeikää pistäisi nostaa: – Elinajanodote on nousussa ja ihmiset ovat keskimäärin aiempaa paremmassa kunnossa nykyisten eläke ikien vaiheilla. Eläkejärjestelmän rahoittamiseksi tarvitaan muutosta. – On myös tärkeää auttaa ihmisiä jaksamaan työssään pidempään, lisää Rantala. Työssäoloaikaa pitäisi pystyä kasvattamaan alusta, keskeltä ja lopusta. Se taas edellyttää työelämän sisällöllistä kehittämistä ja asennemuutoksia.

– Todellisuus on, että uralla etenemismahdollisuudet heikkenevät ratkaisevasti 50 ikävuoden jälkeen. Tähän pitäisi saada muutos, Kietäväinen toteaa. Suuri osa työ- ja elinkeinoelämän osaavimmasta ja kokeneimmasta väestä siirtyy pian eläkkeelle. Patentti ratkaisuna tilanteeseen yrityksissä on alettu järjestää ohjelmia, joilla pyritään hallittuun sukupolvenvaihdokseen ja hiljaisen tiedon siirtämiseen suurilta eläköityviltä ikäluokilta nuoremmille tekijöille. – Kuulostaa hyvältä, mutta ei toimi todellisuudessa, väittää Kietäväinen. Kietäväinen on yksi tänä syksynä ilmestyneen Johtajuuden seitsemän syntiä -kirjan kirjoittajista. Kirjassa kyseenalaistetaan muun muassa hiljaisen tiedon siirtämisohjelmien tarpeellisuus. – Kaikkea hiljaista tietoa ei kannata siirtää, osa voi olla jopa vahingollista organisaatiolle. Monesti on tärkeää pyrkiä ulos vanhoista rutiineista. Eläköityminen on mahdollisuus nykyaikaistaa organisaation menestystekijöitä, sanoo Kietäväinen. Hiljaisen tiedon siirtämisprojektit ovat suosittuja myös siitä syystä, että eihän kukaan halua nähdä omaa tehtäväänsä lakkautettavan tarpeettomana. Kaikkien työpanos tarvitaan

– Organisaatioiden johtoportaissa takerrutaan valtaan organisaation edun vastaisesti osittain myös siksi, että suomalaisessa elinkeinoelämässä ei ole hyväksyttyä siirtyä johtotehtävistä ennen eläkkeelle siirtymistä erityistehtäviin ilman, että tällaisen liikkeen tehnyt leimataan epäonnistujaksi, Kietäväinen sanoo. Työtehtävien pitäisi muuttua joustavasti työntekijän työ- ja suorituskykyä vastaavaksi. Näin töissä jaksettaisiin pidempään, eikä valta-asemiin takerruttaisi kynsin ja hampain. – Nykyinen vallalla oleva musta-valkoasenne, jonka mukaisesti olemme joko töissä tai eläkkeellä tahi työkykyisiä tai työkyvyttömiä, on hylättävä. Jatkossa eläköitymisen myötä työvoiman tarpeen tyydyttämiseksi tarvitsemme kaikkien työpanosta, Kietäväinen sanoo. Erilaiset hiljaisen tiedon siirtoyritykset ovat tavalla tai toisella käytössä lähes kaikissa organisaatioissa. Toimintaa jatketaan, vaikka tavoitteet ovat monesti epäselvät eikä tuloksia juurikaan seurata. – Perinteisen hiljaisen tiedon siirtopuheiden sijaan tarvitaan käytännön toimintaa, jossa hyvissä ajoin ennen eläkkeelle siirtymistä esimerkiksi työparitoiminnalla, työn kuvien muuttamisella ja mentoroinnilla varmistetaan organisaatiossa jatkossa tarvittavan osaamisen siirtyminen.

Pääomasijoittaja:

Tartu vanhuustalouteen Eläkeläismassassa muhii bisnes, jossa kypsät omenat odottavat poimijaansa. Vanhuustalouteen tarvitaan start up -yrityksiä ja kaupan hyllyille hienoja rollaattoreja.

eskivertoliikemies näkee vanhuusbisneksen mahdollisuuksia hoivaalalla ja vaippabisneksessä. Vanhuuskäsitys on siis aika pahasti pielessä, sanoo Proud Age -liikkeen koordinaattori, työyhteisövalmentaja Anna Pylkkänen. Proud Age on kehitetty ennakoimaan väestön ikääntymistä, ja se tekee työtä muun muassa vanhuuskeskustelun monimuotoistamiseksi. Ikääntyminen ei ole vain hankala huoltosuhde, vaan trendi täynnä uusia mahdollisuuksia. Suomessa on yli miljoona 65-vuotiasta ja lisää tulee koko ajan. Iäkkäät ovat yhä parempituloisia. Heillä on usein asuntovelat maksettu ja aikaa kuluttaa. Markkinoilla on ostajia, mutta ei tarjontaa. – Vain noin viisi prosenttia vanhuksista tulee tarvitsemaan elämänsä aikana intensiivistä, pitkäaikaista hoitoa. Silti vanhuuteen liittyvistä liiketoimintaideoista lähes kaikki keskittyvät hoiva-alalle. Vanhuustalous tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia. Ongelma on, että mahdollisuuksia ei osata hyödyntää. Yritykset kyllä ymmärtävät seniorikuluttajien olemassaolon. – Tätä kuluttajaryhmää ei osata segmentoida. Ilman segmentointia taas on vaikea alkaa tehdä tuotekehitystä. Eläkeläiset eivät ole yksi sukkahousunharmaa porukka, joka kollektiivisesti harrastaa tanhua ja virsiä. Ryhmässä on kuitenkin paljon muita yhteisiä nimittäjiä, joiden avulla segmentointia voitaisiin tehdä. – Vanhuksilla on enemmän vapaa-aikaa. Yhä useammalla on rahaa kuluttaa. Eläkkeelle siirtyminen on murroskohta, jolloin moni asia elämässä muuttuu. Kyllä näitä yhteisiä tekijöitä löytyy, kun etsii, Pylkkänen sanoo. Vanhukset arvostavat hyvin pitkälle samoja asioita kuin nuoretkin kuluttajat: laatua, fiksua designia, estetiikkaa ja käytettävyyttä. Sen lisäksi palveluissa ja tuotteissa on otettava huomioon vanhuuden ja iän tuomat vaatimukset. Pylkkänen mainitsee yhtenä tuotekehitysaiheena rollaattorin. Rollaattori on monen iäkkään mielestä ruma kapistus, ja siksi monet lykkäävät ostamispäätöstä mahdollisimman pitkään. – Rollaattorista voisi saada upean tuotteen, joka paitsi toimii, myös näyttäisi hyvältä. Kustomoituihin malleihin voisi tilata vaikka Swarovskin kristalleja tai Burberryn kuosit. Aivan ensiksi tarvitaan iäkkäimmille suunnattuja kuluttajatutkimuksia. – On uskomatonta, että vanhukset on täydellisesti unohdettu kuluttajatutkimuksissa, joita tehdään yleensä vain 65 ikävuoteen asti, Pylkkänen parahtaa. Pylkkänen herättelee myös pääomasijoittajia. Suomi on täynnä IT-start up -yrityksiä, jotka luovat kännykkäpelejä nuorille kaupunkilaisille. – Mitä jos joku tekisi vaihteeksi jotain muuta? Vaikka innovatiivisia palveluja ja tuotteita vanhuustalouteen. Suomi voisi IT- ja design-osaamisensa turvin rakentaa vanhuustaloudesta itselleen suuren menestystarinan.

9.12

Naisen vaatteet: Bilemekko: Monki Kengät: Play it again sam Lasit: Play it again sam Laukku: stylistin oma Miehen vaatteet: housut, paita ja kengät: Play it again sam

läkkeen

Mä maksan mun e

riitä eläkkeiuskoo, että rahat eivät Noin puolet akavalaisista -tutkimuksesta. Työeläkeasenteet 2010 den maksuun, kävi ilmi nevän. Vakuuteläke-etuuksiensa heikke Kaksi kolmasosaa uskoi sti koulutetut ja 25–49-vuotiaat, korkea tuneimpia tästä olivat ylemmät toimihenkilöt. stää itse. Niinpä yhä useampi sää messa kaseläkesäästäminen on Suo nen ityi Kotitalouksien yks Kati Ahoisti nom keturvakeskuksen eko vanut laman jälkeen. Elä kolmesta an tuv isen yleistymisen joh nen näkee eläkesäästäm var epä muuden hdollisuuksien kasvusta, tekijästä: säästämisma . oisuuden lisääntymisestä yleistymisestä sekä tiet ekonomi työspi am use Yhä et. uttune Työnteon muodot ovat mu eiseen työtahelancerina. Projektiluont kentelee yrittäjänä tai fre osia ja osa-aia työskentelyä, sapattivu tiin sekoittuu ulkomaill lisää tarvetta n epäsäännöllistyminen katyöskentelyä. Työelämä sti. a varten taloudellise varautua itse eläkeaika iset yleensä kä on, sitä enemmän ihm – Mitä lähempänä eläkei puitteissa sa jen nsa varten, jos vain tulo säästävät omaa eläkeaikaa untoon sas istu säästäminen on usein om pystyvät. Nuoremmilla n. Vekää kei ä tapa varautua myös elä säästämistä, mikä on hyv on, tulo toimeen kuttaa vanhuudenajan laton omistusasunto vai Ahonen sanoo.

ki Vanhusten kaupun

uvatko kaupunvät katukuvassa. Muutt Harmaat pantterit yleisty tutkija Elina den isen myötä, tulevaisuu git väestön vanhenem Hiltunen? kienkin asukYhä suurempi osa kaupun – Fiksut kaupungit kyllä. t kaupunkilläkävijäkaupungit tekevä kaista on iäkkäämpiä. Ede ökulmasta. Kauhempien ihmisten näk suunnittelua myös van rkiksi sitä, missä n oikeasti pohtia esime pungeissa voitaisiin iha kuitenkin varaa uavat asua. Monella on ja miten vanhukset hal maksaa. n. Lähtökohn kaupunkisuunnitteluu Mummot ja vaarit mukaa i tarjota vanost mitä kaupunki voisi aid tana ei olisi hoiva vaan se, huksille. an asukanlaajuinen trendi, maailm – Ikääntyminen on maailm vanhusten kaumaailman ensimmäinen kaat vanhenevat. Miksi lainen, Hiltunen kysyy. punki ei voisi olla suoma miset liikeninvavessat ja suurikirjai Esteetön liikkuminen, isot tta. Yksi innovaovat vain osa kokonaisuu nemerkit kadun varressa leikkipaikkavän ise lähtöisin rovaniemelä tiivisempi esimerkki on iön yli tuhat Yht . n suunnittelupöydiltä linevalmistaja Lappset Oy: iaa myöten. taneet suuren suosion Aas senioripuistoa ovat saavut

KansainvĂ¤liset osaajat

Hyvinv

Innosol Manhattan -kirkasvalolaite on ylistys Innojokin toimitusjohtajan Jukka Jokiniemen lempikaupungille.

9.12

vointia tyylikkäässä paketissa

Innojokin menestyksen takana on funktionaalinen design-tuote. Yrityksen kirkasvalolaitteet ovat piristysruiske niin mielelle kuin kodin sisustuksellekin. Teksti Eevakaisa Mölsä Kuvat Tommi Tuomi

ukka Jokiniemelle annettiin 30-vuotiaana tyly tuomio. Mies sokeutuu. Valaistussuunnitteluun erikoistunutta diplomi-insinööriä odotti silloisesta työpaikasta lähtöpassit. Jokiniemi ei lannistunut, vaan perusti valaistussuunnitteluun, -valmistukseen, -markkinointiin ja maahantuontiin keskittyvän Innojokin, joka juhlii ensi vuonna 20-vuotissyntymäpäiviään. Ensimmäinen Innosol-kirkasvalolaite syntyi vuonna 1997. Valaisimien kehitystyö lähti liikkeelle puhtaasta epäilyksestä. – Halusin selvittää, onko kyse humpuukista vai löytyykö laitteiden takaa lääketieteellistä evidenssiä kaamosoireiden hoitamiseksi, Innojokin toimitusjohtaja Jukka Jokiniemi kertoo. Kilpajuoksua Philipsin kanssa

Innojok pääsi ratsastamaan aallon harjalla, koska kirkasvalolaitteiden toimintakenttä oli 2000-luvun alussa kehittymätön – jopa kansainvälisellä tasolla. Toimialalla oli ainoastaan muutamia yrityksiä, ja laitteet olivat kyhäelmiä. Markkinoiden paras kirkasvalolaite löytyi Philipsiltä, joka oli kuitenkin kömpelö. Myös hinta oli tähtitieteellinen: 3 000 markkaa. Jokiniemi kertoo, että asiakkaiden yleinen valituksen aihe tuohon aikaan liittyi laitteiden rumaan ulkonäköön. – Tajusin, että selkeästi pienempi kirkasvalolaite voisi taata taloudellisen menestyksen. Innojok sai työntöapua myyntiinsä kansainvälisistä kaamosmasennustutki-

 17

Kansainväliset osaajat

Innojok Oy muksista, joiden kärkimaa Suomi on ollut alusta alkaen. Pienestä itähelsinkiläisyrityksestä tuli muutamassa vuodessa kirkasvaloalan edelläkävijä. Kansainvälinen jätti lähti puolestaan seuraamaan Innojokia. – Se oli psykologisesti tärkeä oivallus. Ymmärsimme, että voimme toimia suunnannäyttäjinä sen sijaan, että jäljittelisimme muita. Vahvat jakelutiet

Innojok valmistaa myös sisustus- ja yleisvalaisimia, joissa se on kirkasvalolaitteiden tavoin Suomen markkinajohtaja. Innolux design sisältää suomalaissuunnittelijoiden taidonnäytteitä, joista vientiin menee reilu viidennes. Kirkasvalolaitteista menee puolet vientiin. Niitä myydään 25 maassa. Euroopassa Innojok on kolmen suurimman joukossa. Suurimmat vientimaat ovat Ranska, Saksa ja Englanti. – Menestyksen kannalta on ollut tärkeää, että lähdimme heti alkuvaiheessa ulkomaille. Ensimmäinen vientimaa oli Englanti, jossa alkutaipaleen haasteet liittyivät tuotepakkauksiin. Saarivaltiossa laatikon piti säilyä ehjänä tippuessaan kahdesta metristä kovalle alustalle. Suomessa vastaava luku oli yksi metri.

Menestyksen kannalta on ollut tärkeää, että lähdimme heti alku vaiheessa ulkomaille.

9.12

– Kehitimme ja tuhosimme lukuisia tuotteita ennen kuin löysimme ratkaisun, Jokiniemi naurahtaa. Kansainvälisen menestyksen ovat taanneet hyvät myyntiedustajat. Tuote myydään mahdollisimman harvan välikäden kautta, jotta hintapiste ei asetu väärälle kohdalle. – Parasta on myydä suoraan sille, joka kohtaa kuluttajan. Ainut kustannus syntyy tällöin rahdista. Lääkinnällisen sertifikaatin saaneita tuotteita myytäessä pitää tuntea myös paikallinen hoitokulttuuri, joka voi asettaa hinnalle toisenlaisia paineita. – Sveitsissä paikallinen Kela maksaa osan kirkasvalolaitteesta. Sen pitää olla tarpeeksi kallis, jotta potilas saa siitä vähennyksiä. Kaunis sen olla pitää!

Innojok on panostanut alusta alkaen muotoiluun. Se yhdistää Avainlippu-tuotteissaan kirkasvalolaitteen ja design-valaisimen. Myyntikanavilta ja kuluttajilta kesti pitkä än ennen kuin he vakuuttuivat, että kauniskin laite voi hoitaa. Oli totuttu, että kirkasvalolaite on tekninen aparaatti, joka kaivetaan syksyllä kaapista ja laitetaan takaisin keväällä. – Oli uusi ajatus, että laite voi olla ympärivuotisessa käytössä: samalla aikaa yleis- ja hoitovalaisimena sekä tunnelman luojana, Jokiniemi kertoo. Ensimmäinen puhtaasti design-lähtöinen kirkasvalolaite Origo syntyi vuonna 2007 yhteistyössä arvostetun suomalaissuunnittelija Eero Aarnion kanssa. – Sen sijaan, että olisimme alkaneet muotoilla olemassa olevaa teknistä tuotetta tyylikkäämmäksi, Aarnio ilmoitti, että nyt tehdään kokonaan uusi tuote. Nykyään Innojok ei muuta teekään. Se työllistää projektiluonteisesti parisenkymmentä suomalaissuunnittelijaa. Suunnitteluprosessi ei ole mitä perinteisin. Ensimmäiseksi muotoillaan tuote, jonka Jokiniemi hyväksyy. Vasta tämän jälkeen tehdään piirrokset. – Yritysjohtaja Saku Tuominen on joskus heittänyt, että olen ainut sokea muotoilujohtaja Suomessa, joka myöntää olevansa sokea, Jokiniemi sanoo pilke silmäkulmassa.

Perustamisvuosi: 1993 Henkilöstö: 20 henkilöä, joista kaikki työskentelevät Suomessa. Yrityksessä työskentelee 6 kaupallisen koulutuksen saanutta, 4 insinööriä sekä 4 muotoilijaa. Liikevaihto: vuonna 2011 5,6 miljoonaa, josta viennin osuus viidennes.

Toiminnallisuus tärkeintä

Innojokille on rapsahdellut palkintoja pitkin matkaa. Tänä syksynä se nimettiin kansainvälisen Ernst & Young Entrepreneur -yrittäjyyskilpailun finalistiksi. Eero Aarnion suunnitteleman Kubo-kirkasvalolaitteen nappaama viimevuotisen Wallpaper Design -kilpailun voitto on Innojokin saamista muotoilupalkinnoista tunnetuin. Jokiniemen mukaan suunnittelijan nimi ei kuitenkaan lisää myyntiä ulkomailla. – Ikuinen klisee on, että Suomi on tunnettu maailmalla muotoilumaana. Formulakuskit ja Suomen maksamat sotavelat tiedetään juuri ja juuri. Innojokin kirkasvalolaitteet eivät ole ainoastaan kauniita, ne ovat myös markkinoiden tehokkaimpia. Vaikka kyseessä on muotoilutuote, Jokiniemi nimeää toiminnallisuuden kaikkein tärkeimmäksi myyntivaltiksi oheispalveluiden ohella. – Funktionaalisuus on tuotteen tärkein tehtävä. Kirkasvalolaitteen pitää ennen kaikkea virkistää. Innojok sai olla pitkään ainut konkari alalla ennen kuin kilpailuun astuivat kiinalaiset halpisversiot. Innojok ei aio lähteä mukaan hintakilpailuun, koska ainoastaan hyvällä laadulla voi erottautua. – Yksikin viallinen erä, niin brändi-imago ja kuluttajien turvallisuus voivat olla poissa, Jokiniemi pohtii mahdollisia ulkomaisen tuotannon riskejä. Innojokin toimitusjohtaja Jukka Jokiniemi taistelee pimeyttä vastaan monella eri tasolla. Apunaan hänellä on opaskoira-Fanny.

Aalto-yliopisto minikoossa

Ensi vuonna Innojok täyttää kaksikymmentä vuotta. Yritys on kasvanut yhden miehen firmasta minikokoiseksi Aalto-yliopistoksi, jossa innovaatiot syntyvät eri alojen ammattilaisten kohtaamisissa. Yritys työllistää lisäksi useita ainoastaan osa-aikaiseen työhön kykeneviä. Jokiniemen mukaan yritys on sitä rikkaampi, mitä heterogeenisempaa porukkaa siellä on töissä. Muutama vuosi sitten Innojokilla oli työharjoittelussa ghanalaistyttö, joka ihmetteli, eikö Jokiniemeä haittaa hänen ihonvärinsä.

Yksikin viallinen erä, niin brändi-imago ja kuluttajien turvallisuus voivat olla poissa.

– Vastasin, että olen myös värisokea. Maahanmuuttajan on parempi olla täällä töissä kuin työttömänä. Jokiniemi rohkaisee esimiehiä johdonmukaisuuteen ja reiluun käytökseen. Voimavaroja ei kannata haaskata turhanpäiväisyyteen. – Yrityksen tulee olla heikomman puolella. Työntekijä ja asiakas voittavat meillä aina ristiriitatilanteessa, vaikka kyseessä olisikin yrityksen näkökulmasta oikeusmurha. Tulevaisuudessa töitä Innojokilla riittää vientikonseptin kehittämisessä. Pohjoismaista ainoastaan Suomessa ymmärretään, että talvimasennusta kannattaa hoitaa valolla. – Ruotsissa yksittäisen mediassa esiintyvän lääkärin mielipiteillä on sen verran väliä, että naapurimaassa kirkasvalolaitteen hoitovaikutusta ei ole vielä tunnustettu. Jokiniemi näkee tulevaisuuden kuitenkin valoisana. Pelkästään Euroopassa asuu 400 miljoonaa ihmistä, joista jokainen kohtaa jollain tapaa talven pimeyden. – Valobusiness on siitä hieno, että saamme vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Valo voimaannuttaa! 19

iPad-lehti maksutta SEFEn jäsenille Hyvä SEFEn jäsen! Jos Sinulle tulee Talouselämä jäsenlehtenä, voit lukea toistaiseksi maksutta Talouselämää iPadilla. Toimi näin: lataa Talouselämä-sovellus Applen AppStoresta ja seuraa ohjeita. Helppoa ja nopeaa! Myös opiskelijajäsenille.

talouselama.fi/ipad

Työelämä

New Yorkissa useita työskentelee ekonomeja. suomalaisia nsa kaupunkiin Heidän neuvo hoitaa halajavalle on oissa ja oppia viisumiasiat aj mmaksi koko ajan pare i. verkostoitujaks

New Yorkissa työskentelevää Juuso Myllyrinnettä miellyttää työn nopea tempo ja pioneeriluonne.

Teksti Johanna Mitjonen Kuvat Alli Haapasalo

Työelämä

oi Sandy minkä teit. Eläväinen ri Sinisalo ja Ann-Christine Westerlund. Suomalaiset New York koki kovan kolauksen, Työelämä ja uran luominen kaupungissa on kun kadut tulvivat, metrot olivat vähintään yhtä jännittävää kuin sen tarjo- ekonomit maailmalla pysähdyksissä ja pilvenpiirtäjät pi- ama viihde-elämä. Juuri nyt maailmalla työskentelee 850 menivät. Lokakuinen supermyrsky Sinisalolle selvisi pari vuotta sitten, että suomalaista ekonomia noin 50 maassa. Miehiä muutti ainakin hetkellisesti ihmisten New York on hänen uusi kotikaupunkinsa. ja naisia on suurin piirtein puolet ja puolet. Yhmielikuvia kaupungista, joka ei kos- Avopuoliso sai siirron työtehtäviin sinne. Si- dysvallat on yksi tyypillisimmistä maista, joissa kaan nuku. nisalo alkoi heti etsiä itselleen uutta työpaik- ekonomit työskentelevät, muita ovat esimerNew York mielletään ehkä jännittävim- kaa kaupungista. kiksi tutut Ruotsi ja Saksa. – Olin jo jonkin aikaa seurannut suurella mäksi maailman kaupungeista. Useimmat Tyypillisin maailmalla työskentelevä ekonohaluavat matkustaa sinne ainakin kerran mielenkiinnolla Marimekon Pohjois-Ameri- mi on 35–45-vuotias ja työuransa keskivaiheilelämässään, mutta moni myös haaveilee, kan markkinoiden valloitusta. la. Maailmalle lähdetään asiantuntijatehtäviin. että saisi katsella päivittäin kaupungin silSinisalo oli sitkeästi Marimekkoon yhteySEFEn parin vuoden takaisessa pienimuohuettia omasta työhuoneestaan, jostakin dessä ja haki sieltä töitä. Töitä löytyi ja hän sai toisessa kyselyssä selvisi, että ekonomit olivat kaupungin sadoista pilvenpiirtäjistä. paikan yrityksestä. Työssään hän vastaa Poh- tyypillisesti ulkomailla joko alle kolme vuotta Kukapa nimittäin ei haluaisi samanlaista jois-Amerikan sisustuksen tukkuasiakkaista tai yli seitsemän vuotta. Tavallista oli myös se, työpäivää kuin Juuso Myllyrinteellä? ja rakentaa yrityksen jälleenmyyntiverkostoa että yhden ulkomaarupeaman jälkeen suunAamulla hän herää, hyppää keltaiseen tak- sekä Yhdysvalloissa että Kanadassa. nattiin toiseen maahan, eikä takaisin Suomeen. siin ja ajaa sen kyydissä toimistonsa kulmalTyön haaste onkin selvä: markkinoiden Viime vuosina yhä tyypillisemmäksi on tulle. Sitten hän nappaa bagelin ja kahvin ja valtava koko. lut, että ekonomi työskentelee paikallisella sohurauttaa hissillä työpöydän ääreen. – Brändin tunnetuksi tekeminen maail- pimuksella ulkomailla. Ennen tavallisempaa oli Ennen lounasta hän työskentelee tiiviisti. man kilpailluimmilla markkinoilla vie pal- lähetettynä työntekijänä työskentely, niin saToisesta työpöydällä olevasta näytöstään hän jon aikaa ja resursseja. Mutta koko ajan ta- notulla expat-sopimuksella. kyllä toisinaan vilkuilee koti-Suomessa pe- pahtuu jänniä asioita. Marimekko osallistui lattavaa jääkiekkojoukkue Jokerien ottelua. esimerkiksi nyt syyskuussa ensimmäistä Myllyrinne työskentelee TBWAkertaa New Yorkin muotiviikoille. mainostoimiston New Yorkin Pisimpään kolmikosta pin- pilvenpiirtäjässään. Hän kannusti Westertansa kaupungissa on pitä- lundia perustamaan oman yrityksen. Wesglobaalin tuotekehitysyknyt Ann-Christine Wester- terlund päätti uskaltaa ja niin alkoi hänen sikön digitaalisten tuotlund. Hän perusti oman yksityisyrittäjänuransa kaupungissa kanteiden tuotestrategiasjoka päivä ta vastaavana. Hän on yrityksensä New Yorkiin sainvälisenä veroneuvojana. Viiden vuoden saa kehittää kuluessa hänen yrityksensä oli löytänyt kautyöskennellyt tehtäväsjo vuonna 1993. pungista oman paikkansa. sä nyt yhdeksän kuuHänetkin kaupunkiin uusia toimivia kautta. Myllyrinnettä toi mies, mutta ei puoliso, Westerlundin asiakaskuntaa ovat lähinratkaisuja. miellyttää työn nopea vaan laulaja Stevie Wonder. nä suomalaiset ja pohjoismaiset yritykset ja tempo. Laulajalla oli konsertti Suo- yksityishenkilöt. Hän tekee pääasiallisesti messa vuonna 1984. Westerlund veroilmoituksia, verosuunnittelua, lasken– Etenkin pidän työni piohoiti silloisen työnantajansa Ernst & tatoimiraportteja ja auttaa uusien yritysten neeriluonteesta, joka päivä saa kehittää uusia toimivia ratkaisuja. Youngin palveluksessa konsertin verotusasiat. perustamisessa. Seitsemältä illalla Myllyrinteen työpäivä Hän tutki Yhdysvaltojen ja Suomen verosopi– Pidän koko ajan siitä huolta, että uusia alkaa olla pulkassa. Hän laittaa koneen kiin- musta ja huomasi aihealueen olevan erittäin asiakkaita tulee. Käyn usein esimerkiksi perni ja arpoo kävisikö yksillä maistelemassa mielenkiintoinen ja päätti erikoistua kan- jantai-iltaisin verkostoitumistilaisuuksissa ja oluita YK:ssa työskentelevien suomalaisten sainvälisiin veroihin työurallaan. olen aktiivinen Finnish American ja Swedish ystäviensä kanssa, salsaklubilla tanssimassa Vuosikymmenen lopulla hän oli yrityk- American kauppakamarien toiminnassa. vai vaikka jonkin taidegallerian avajaisissa. sen vaihto-ohjelmassa Yhdysvalloissa, johon New Yorkissa vaihtoehtoja kun piisaa. kuului työskentelyä New Yorkissa. Kun hä- Luonteva pelikenttä nen olisi pitänyt palata Suomeen, eivät van- Suomesta ekonomit kaipaavat niitä ilmeihat tehtävät enää kiinnostaneet. Valtavat markkinat simpiä asioita: perhettä ja ystäviä sekä sauTekemistä pursuavaan kaupunkiin on helpUran lisäksi kaupungissa kiinnostivat naa, mökkiä ja hiljaisuutta. Myllyrinteestä po ihastua. Samaa sanovat kaupungissa myös muut asiat. Westerlund oli tavannut olisi kiva myös joskus taas päästä Jokerien työskentelevät suomalaiset ekonomit Kat- aviomiehensä Mousan hissimatkalla koti- matsiin paikan päälle. Sinisalon ystä-



9.12

BrĂ¤ndin tunnetuksi tekeminen maailman kilpailluimmilla markkinoilla vie paljon aikaa ja resursseja, Katri Sinisalo sanoo.

Työelämä

Ann-Christine Westerlund oli tavannut aviomiehensä Mousan hissimatkalla kotipilvenpiirtäjässään.

9.12

vät käyvät mielellään kylässä New Yorkissa, panneet saman asian merkille: Yhdysvaljoten ruisleipä ei pääse loppumaan kaapista. loissa työyhteisö on Suomea hierarkkisempi. Rapakon yli lennetään Pohjolaan tiuhaan: – Pomon merkitys on täällä isompi. Suokaikki käyvät Suomessa vuosittain. Mylly- messa kaikki ovat enemmän tasa-arvoisia. rinne yhdistää usein Suomen viikonloppu- Täällä boss on boss, Westerlund sanoo. vierailut Euroopan työmatkoihin ja WesterJotkut asiat eivät taida kuitenkaan koslund taas viettää aina kesät Suomessa. kaan muuttua. Suomalainen menee mielelKielitaitoinen ja oma-aloitteinen suoma- lään aina suoraan asiaan, näin myös New lainen ekonomi solahtaa New Yorkin kan- Yorkissa. sainväliseen työkulttuuriin hyvin. Maailma – Jenkkikollega käyttää aina aikaa smallon jo pitkään ollut luonteva pelikenttä kou- talkkiin. Suomalainen eleettömyys ja suolutetulle ammattilaiselle. ruus on voinut välillä aiheuttaa väärinJuuso Myllyrinnettä jäi opiskeluaikoina ymmärryksiä. Näistä tilanteista olemme harmittamaan, ettei aikaa esimerkiksi kan- kuitenkin saaneet usein vain hyvät naurut, sainväliselle opiskelijavaihdolle jäänyt, kos- kun olemme käyneet niitä läpi kollegoiden ka hän työskenteli täyspäiväisesti juontajana kanssa, Sinisalo sanoo. aamuradio-ohjelmassa. Kun mahdollisuus nykyisessä työssä maailmalle lähtemiseen sitten tuli, oli hän heti valmis lähtemään. Sinisalo taas sanoo ulkomailla työsken- Muista osallistua telyn kuuluneen aina hänen tavoitteisiinsa. työlupa-arpajaisiin Hän opiskeli kansainvälisessä opiskeluohjelmassa ja työskenteli opiskeluvuosina kesiä New Yorkiin halajavan kannattaa pasekä Saksassa että Englannissa. Hän on aina nostaa ajoissa työlupiin ja viisumiin. Molemtiennyt haluavansa työskennellä kansainvä- pien saaminen Yhdysvaltoihin on työlästä. Jos lisessä yrityksessä ja ilmapiirissä. kaksi hakijaa on samalla viivalla ja vain toisella – Mielestäni KTM-tutkinto antaa yleisesti on green card, kallistuu valinta luonnollisesti ottaen hyvät eväät ja oikeanlaisen ajattelu- häneen. Vihreitä kortteja suomalaisille arvotavan työskentelyyn ulkomailla. taan vuosittain vain marraskuussa. Westerlundin mielestä suomalainen ja Ulkomaille suuntaavan kannattaa varaamerikkalainen työkulttuuri on yhdenmu- ta ajoissa aika SEFEn urapalveluista. Urapalkaistunut 20 vuodessa. veluissa neuvotaan mahdollisessa tulevassa – Molemmissa maissa tehdään nykyään työnhaussa ja kootaan lähtijälle tietopaketti. pitkää päivää ja paljon tunteja. Jos työpaikka on jo tiedossa, käydään läpi, Vielä 2010-luvullakin suomalaisen on kui- minkälaisella sopimuksella ulkomaille ollaan tenkin hyvä pitää mielessä, että joitakin ero- suuntaamassa. Sopimustyyppi vaikuttaa aina ja on. kaikkeen muuhunkin. Persoona ratkaisee Amerikassa. Se tarLähetetyn työntekijän työsopimusta ammatkoittaa esimerkiksi sitä, että tutkinnolla tai tiliiton juristit voivat kommentoida, mutta paikorkeakoululla ei ole niin väliä. Amerikassa kallisessa sopimuksessa lähtijän pitää itse olla pitää olla oman onnensa seppä. tarkkana. – Suomessa tausta voi ratkaista. Ihmiselle Maailmalle lähtevän pitää muistaa uhrata ajatulee heti mielikuva, jos kerrot olevasi vaik- tus ainakin palkkatason tutkimiselle sekä soka Hankenilta. Mutta USA:ssa asia ei ole siaaliturva-, verotus- ja eläkeasioiden järjesnäin. Täällä et voi viitata johonkin opiske- tämiselle. lupaikkaan. Apua ja neuvoja voi saada myös SEFEn yhdysWesterlund painottaa etenkin verkostoi- henkilöverkostosta, johon kuuluu ekonomeja, tumisen merkitystä. jotka asuvat ulkomailla ja ovat lupautuneet ker– Täällä täytyy olla rohkea ja tehdä uusia tomaan askarruttavista asioista uusille maaaloituksia. hantulijoille. Lisäksi maailmalle lähtijälle neuvoMolemmat Westerlund ja Sinisalo ovat ja jakaa Ekonomit ulkomailla LinkedIn-palvelu.

Juuso Myllyrinnettä jäi opiskeluaikoina harmittamaan, ettei aikaa esimerkiksi kansainväliselle opiskelijavaihdolle jäänyt, koska hän työskenteli täyspäiväisesti juontajana aamuradio-ohjelmassa.

Ann-Christine Westerlundin mielestä suomalainen ja amerikkalainen työkulttuuri on yhdenmukaistunut 20 vuodessa.

Jenkkikollega käyttää aina aikaa smalltalkkiin. Suomalainen eleettömyys ja suoruus on voinut välillä aiheuttaa väärinymmärryksiä, sanoo Katri Sinisalo.

Työelämä

O i ke u d e l l i s e t pa lv e lu t

- SEFEn työ- & virkasuhdeneuvonta

ajankohtaisia ty ö o i k e u del lisia kysymyksiä

Me SEFEn työsuhdeneuvonnan lakimiehet ja työttömyysturvasta vastaava asiamies autamme sinua työelämän liittyvissä oikeudellisissa asioissa.

Tä s sä m u u ta m i a a jan ko h ta i s i a l a k i m i e h i l le m m e us e i n e s i t e t ty j ä k ysy m y k s i ä :

K ysy SEF E n l a k i m i e hi ltä l i s ä ä . Tutustu myös verkkosivuiltamme löytyviin oppaisiin sekä työ- ja johtajasopimusmalleihin. Työsuhdeneuvonta jäsenille, arkisin klo 8.30-13.00, p. 020693205.

9.12

Teksti Riku Salokannel Kuvitus Antti Nikunen / Shutterstock

Olen lomautettuna ja haluan

myös selvitettävä, voidaanko kyseinen järjes-

nen sopimus, jossa määritellään sopimuksen

irtisanoutua, mitä minun tulee

tely toteuttaa antamalla työntekijälle koulu-

kesto ja esimerkiksi se, miten provisioiden osal-

muistaa?

tus kyseiseen tehtävään. Tällöin työnantajan

ta menetellään työsuhteen päättymistilanteis-

Lomautettu työntekijä voi irtisanoa työsopi-

on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien

sa. Usein on järkevää pyrkiä saamaan provisio/

muksensa päättymään heti irtisanomisaikaa

tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voi-

bonussopimukset osaksi työsopimusta, jolloin

noudattamatta riippumatta siitä, onko työsopi-

daan molempien sopijapuolten kannalta pitää

niiden heikentäminen on hankalaa. Työnanta-

mus voimassa toistaiseksi vai määräajan. Tätä

tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

jan yksipuolisesti määrittelemää ja ilmoittamaa

oikeutta ei kuitenkaan ole enää lomautuksen

Irtisanomisperustetta ei ole ylipäätään sellai-

päättymistä edeltävän seitsemän päivän aika-

sessa tilanteessa, että työnantaja on joko en-

provisiojärjestelmää työnantajan on luonnolli-

na. Tällöin mahdollinen irtisanoutuminen tulee

nen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden

tehdä normaalia irtisanomisaikaa noudattaen.

työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka

Jos lomautus on kestänyt yhdenjaksoisesti

hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vas-

yli 200 kalenteripäivää, lomautetulla työnteki-

taavana aikana muuttuneet tai mikäli töiden

nomisesta yt-neuvottelujen yhteydessä.

jällä on oikeus saada korvauksena irtisanomis-

uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn

Esimerkiksi jos kokonainen osasto tode-

ajan palkkansa samalla tavalla kuin työnanta-

tosiasiallista vähentymistä.

taan tarpeettomaksi tai jos osaston hen-

sesti hyvin helppo muuttaa. Haluaisin tietää mitä laki sanoo raskaana olevan naisen irtisa-

kilöstömäärää vain vähennetään.

jan irtisanoessa työsopimuksen. Vuosiloma ja

Koeaikapurkua ei saa tehdä tuotannollisilla

muodollinen, säännöksen kiertämiseksi tarkoi-

ja taloudellisilla perusteilla, vaan koeajalla ole-

Työntekijää ei voida irtisanoa raskauden perus-

tettu lyhytaikainen työ, eivät katkaise lomau-

vaa työntekijää tulee kohdella tuotannollisilla

teella. Raskaus ei kuitenkaan estä irtisanomis-

tuksen yhdenjaksoisuutta. Työntekijän työsuh-

ja taloudellisilla perusteilla työsuhdetta päätet-

ta, mikäli irtisanomiseen on jokin muu, lainmu-

de päättyy tässäkin tilanteessa välittömästi,

täessä samalla tavoin kuin ketä tahansa muuta

kainen peruste.

mutta työnantaja maksaa kuitenkin irtisano-

ei koeajalla olevaa työntekijää.

misajan palkan.

Raskaana olevan työntekijän erityissuoja perustuu työnantajan näyttövelvollisuuteen irti-

Työnantaja voi irtisanoa työntekijän lomautuksen kestäessä, mutta myös lomautetul-

Työskentelen suuressa pörs-

sanomisen perusteesta. Työsopimuslain mu-

siyhtiössä myyntihenkilönä

kaan raskaana olevan työntekijän irtisanomisen

le työtekijälle on maksettava irtisanomisajan

ja osa ansioistani muodostuu provisi-

katsotaan johtuneen työntekijän raskaudes-

palkka. Jos lomautusilmoitusaika on ollut lain

oista. Kun neuvottelin tehtävästä, niin

ta, mikäli työnantaja ei voi osoittaa irtisanomi-

tai työehtosopimuksen perusteella 14 päivää

minulle esiteltiin provisiomalli, jonka

sen johtuneen muusta seikasta. Työntekijän on

pidempi, voi työnantaja vähentää irtisanomis-

pohjalta päätin ottaa tehtävän vastaan.

pyynnöstä esitettävä selvitys raskaudestaan.

ajan palkasta 14 päivän palkan.

Koko malli muutettiin 2 kk sisällä ja se

Kun tietty toimintayksikkö lopetetaan ja kaik-

aiheutti esim. yhden kuukauden aika-

ki samaa työtä tekevät irtisanotaan, työnanta-

Meillä on yt –neuvottelut käyn-

na minulle satojen eurojen heikennyk-

jan on kohtuullisen helppo täyttää näyttövel-

nissä, mutta työnantaja on pal-

sen provisioihin. Nyt työnantaja on taas

vollisuutensa, sillä raskaana olevaa on tällöin

kannut uusia työntekijöitä noin kuukau-

muuttamassa provisiomallia ilman pe-

kohdeltu samoin kuin muitakin työntekijöitä. Jos

si sitten ja ainakin osa näistä on vielä

rusteluja ja on mahdollista, että mene-

irtisanottavia onkin vain muutamia suuremmas-

koeajalla, voidaanko minut tällaisessa

tän ne kokonaan ellei myynti ylitä tiet-

ta samaa työtä tekevien joukosta, työnanta-

tilanteessa irtisanoa tuotannollisilla ja

tyjä rajoja kuukaudessa. Onko tällainen

jan voi olla hankalampi osoittaa, ettei raskaana

taloudellisilla perusteilla?

palkkiomallin muuttaminen hyväksyt-

oleva ole valikoitunut irtisanottavien joukkoon

Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun

tävää?

raskauden perusteella, ellei irtisanomisperuste

tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannol-

Työsopimus, provisiomalli tai provisiosopimus

ole aivan selvä.

lisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjär-

määrittelevät ne ehdot, kuinka provisiojärjes-

Mikäli työvoiman vähennyspaineet kohdis-

jestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olen-

telmää voidaan yksipuolisesti muuttaa. Lähtö-

tuvat tiettyyn yksikköön tai osastoon, yt-neu-

naisesti ja pysyvästi.

kohtana on, että mikäli kyse on sopimuksesta,

vottelut tulee lähtökohtaisesti käydä osaston

Pelkkä työn oleellinen väheneminen ei riitä ir-

sen ehtoja ei yleensä kumpikaan osapuoli voi

kaikkien työntekijöiden kanssa. Yt-neuvotte-

tisanomisperusteeksi, mikäli työntekijä voidaan

yksipuolisesti muuttaa, mutta mikäli työnanta-

luiden kuluessa irtisanottavat työntekijät sit-

irtisanomisen sijasta sijoittaa muihin tehtäviin.

ja on varannut tarjoamassaan ”provisiomallis-

ten täsmentyvät. Mikäli yt-neuvotteluiden

Tällöin työntekijälle on tarjottava ensisijaises-

sa” oikeuden itselleen muuttaa yksipuolisesti

jälkeen työnantaja irtisanoo työntekijöitä, ir-

ti hänen työsopimuksensa mukaista työtä. Jos

provision määräytymisen ehtoja, voi työnan-

tisanomisiin tulee aina löytyä työsopimuslain

tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava

taja sen tehdä.

mukaiset perusteet. Yt-laki ei tunne raskaana

muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan

Tällaiseen sopimukseen ei työntekijöiden

olevaa työntekijää, joten neuvottelut tulee käy-

tai kokemustaan vastaavaa työtä. Tätä uudel-

kannata tietenkään suostua. Provisioista olisi

dä myös raskaana olevan kanssa. Irtisanomis-

leen sijoittamismahdollisuutta arvioitaessa on

aina hyvä laatia mahdollisimman yksiselittei-

ta tarkastellaan siis työsopimuslain valossa.

Työelämä

Kestämättömästä

kestävään Huono johtaja torpedoi kehittymistä Kestämätön johtajuus • yksilöpäätökset

Sekä organisaatioiden muuttuminen vahvemmin asiantuntijaorganisaatioiksi että taloudelliset haasteet edellyttävät kestävää johtajuutta. Teksti Sanna Laakkonen Kuvitus Antti Nikunen

9.12

• pelko • tiedon pimittäminen • määrääminen • kvartaalitalous • hierarkia • johdon valta • annettu vastuu • ylityöllistäminen Lähde: DIRIKKA 2012+

itä kestävä johtajuus oikein on? – Hyvä kysymys. Toisaalta kestävällä johtajuudella tarkoitetaan työtä kestävän kehityksen eteen, toisaalta hyvää jaettua johtajuutta, sanoo Empiros Oy:n toimitusjohtaja, dosentti Heidi Keso. – Esimiehen näkökulmasta kyse on siitä, että osaa toimia mahdollistajana. Edistää vuorovaikutusta, jaksamista ja sitä kautta tuottavuutta, mutta myös kestävää kehitystä eli ympäristöä säästävää toimintaa. Entistä syvempää yhteistyötä ja vastavuoroisuutta tarvitaan niin oman henkilöstön, kumppaneiden kuin asiakkaiden kanssa. – Työntekijälle luottamus ja avoimuus ovat työyhteisötason mahdollistajia dialogiin, millä kiinnitytään ja motivoidutaan omaan työhön. Siksi myös työ- ja elinkei noministeriön Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020 sisältää tavoitteen luottamuksen kulttuurin kehittämisestä, SEFEn kehitysjohtaja Anja Uljas kertoo. – Vaikka Suomessa on perustaltaan hyvä luottamuksen traditio työntekijän ja työnantajan keskustelussa, vielä on valitettavan paljon käskyttävää johtamista, kontrolloivaa asennetta ja muuta ei-mahdollistavaa toimintaa. Kestävässä johtajuudessa asioita jaetaan ja työntekijöille annetaan tilaa. Työt saa tehdä omalla

tavallaan, ja esimies on enemmänkin spar- moni suomalainen työpaikka säilyy, sanoo raaja ja palautteen antaja. Ekonomiliiton toiminnanjohtaja Aija Bär– Muuttuva työ vaatii asiantuntijoilta lund. enemmän yhdessä tekemisen taitoja. Sik- – Jäsenemme ovat työmarkkinoilla ja si kestävä johtaja työskentelee vuorovaiku- myös yhteiskunnallisessa keskustelussa tuksen ja koko toiminnan läpinäkyvyyden sellaisissa positioissa, että he voivat vaiparantamiseksi, Keso sanoo. kuttaa asioihin. – Organisaation tahtotila ja arvot pitää Kehitysjohtaja Anja Uljas myöntää kytuoda julki, ja sitten luottaa, että ihmiset seen olevan myös sillanrakennuksesta. pystyvät käyttämään sitä hyvää perusviret- – Meille on tärkeää näyttää, että työmarktä, joka heillä on. Kyse on ennen kaikkea kinajärjestökin voi puhua johtajuudesta. siitä, miten ihmiset ovat tekemisissä tois- Substanssia riittää, koska liittomme jäsenistä niin moni toimii esimiehenä. tensa kanssa. Siksi SEFEssä pohditaan, mitä kestävä ke– Johtaja voi aloittaa kysymällä itseltään, kuinka läpinäkyvästi minä itse toimin? hitys merkitsee johtajuuden näkökulmasta. Entä miten rehellisesti kerron asioista, – Haluamme puhua yksilön osaamisen myös itselleni? Tai miten rohkeita valin- kehittämisestä, ja toisaalta esimiehen oitoja teen, vaikka joudunkin satunnaisesti keuksista ja velvollisuuksista. Kestävällä epämukavuusalueelle? tavalla toimiva johtaja hallitsee niin työelämän pelisäännöt, oman organisaation Osaamista esimiehille tavoitteet kuin yksilöiden huomioiYhteiskunnan ja yritysten hyvinvointi on misen, Uljas toteaa. SEFEn jäsenten etujen mukaista, ja liitto haluaa olla kehittämässä työelämää. – Me haluamme olla kasvun mahdollistaja niin yksilö-, organisaatio- kuin yhteiskuntatasolla. Samalla varmistamme, että mahdollisimman



Hyvä johtaja

Työelämä

Liiton aiemmalla EkonomiEsimies-koulutuksella on saatu kentälle osaamista ja sitä jatketaan edelleen. – Meillä on hyvä työlainsäädännön osaaminen ja haluamme neuvoa, miten työelämässä toimitaan oikein, jotta yksilöillä olisi hyvä olla. Tavoitteena on, ettei mentäisi perstuntumalla, vaan osattaisiin toimia oikein.

olevan ajankohtainen esimerkki kestämättömästä johtajuudesta. – Tapaus osoittaa, että ekologiset arvot eivät vielä juuri näy päätöksenteossa. Yksittäisten yritysjohtajien pitää päättää kantaa oma vastuunsa kestävästä kehityksestä ja luonnostamme.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen

Kestävään johtajuuteen kuuluvat myös eriikäisten työntekijöiden tasa-arvoa edistävät käytännöt. Pitkäjänteisellä osaamista kehittävällä työllä ikääntyvät voidaan pitää työelämässä pidempään. – Nyt iäkkäämpien työntekijöiden irtisanomiset ovat ristiriidassa työurien pidentämiseen liittyvän keskustelun kanssa. Mutta pitenevätkö urat määräämällä korkeammat eläkeiät vai työelämää kokonaisvaltaisesti kehittämällä, Uljas kysyy. Dosentti Keso toteaa työurien pidentämisen olevan lähtökohtaisesti hyvä ajatus, mutta vaativan työuran muotoilua elämänmuutoksia tukevaksi. – Pitäisi miettiä, miten ihmisen elinkaari otetaan huomioon koko uran ajalla, kun liiketoiminnan tavoitteetkin pitää huomioi da. Työn kuormittavuus pitäisi huomata ja huomioida jo aiemmin.

Toiminnanjohtaja Aija Bärlundin mukaan tärkeää on esimerkiksi löytää inspiroivampi ja oikeudenmukaisempi tapa tällä hetkellä työmarkkinoita ohjaavalle palkitsemisjärjestelmälle. Heidi Keso on samaa mieltä ja toteaa aiempien palkitsemisjärjestelmien perustuvan ajatukseen, että ihmiset ovat perustaltaan laiskoja. – Minä uskon, että ihmisillä on hyvä perusvire, jota tulisi tukea, jotta toiminta ohjautuisi kohti kestävämpää toimintatapaa. Uteliaisuus ja halu vaikuttaa asioihin löytyy jokaisesta. Hän puhuu myös keinulautaefektistä. Siitä, kuinka yhtäällä tehty päätös vaikuttaa toisaalla, ja osaoptimointi eli kaikki mulle nyt -asenne on päätöksenteossa kaikkein huonoin tapa. – Kaikki teot vaikuttavat. Systeemisyyden ja kompleksisuuden ymmärtäminen on oleellista. Esimerkiksi luonto ei ainoastaan reagoi vaan on itsekin aktiivinen. Anja Uljas puolestaan toteaa Talvivaaran

9.12

Elämänkaari huomioitava

Hän muistuttaa, että monet fyysisesti raskasta työtä tekevät ihmiset ovat eläkeiän häämöttäessä niin loppu, etteivät edes pystyisi jatkamaan pidempään. – Tärkeämpänä kysymyksenä pidän sitä, miten on mahdollista, että viisikymppisiä, koulutettuja naisia on niin paljon työttömänä. Miten heidät saataisiin takaisin jatkamaan työuraa? Aija Bärlund puolestaan viittaa vuosien 2008–2009 notkahdukseen, jolloin työntekijöitä lomautettiin. – Samalla toivottiin, että ihmiset kehittävät ja kouluttavat itseään. Nyt sellaista ei tehdä, mikä on kestämätöntä johtajuutta. Aina pitäisi katsoa tulevaisuuteen, hän sanoo. – Kyllä. Kestävän johtajuuden kvartaali on pikemminkin neljännesvuosisata kuin neljännesvuosi. Kestävä johtajuus kantaa läpi työelämän ja kestävästä työelämästä jäädään terveenä eläkkeelle, kiteyttää Uljas.

mahdollistaa kehittymisen

Joulun puhuttelevimmat lahjat

” Teos on aikanaan kullanarvoinen lähdeteos talouskriisin tutkijoille, mutta vielä arvokkaampi se on aikalaispuheenvuorona Euroopan tulevaisuudesta.” – ��

�� Myrskyn silmässä Otava

��,��

Kestävä johtajuus • yhdessä tekeminen • kunnioitus • avoimuus • keskustelu • 100 vuoden strategia • ketteryys • johdon vastuu • luonnollinen vastuu • hallittu ajankäyttö Lähde: DIRIKKA 2012+

” Talousmiehet löytävät toivoa tappiomielialan Suomesta. Pamfletin analyysi Suomen vahvuuksista ja heikkouksista ansaitsee laajan lukijakunnan.” – ��

�� .�. �� – �� Suunnaton Suomi Otava

��,��

Työelämä

Minister Heidi Hautalan mukaan vastuullisuus on kilpailutekijä myös työmarkkinoilla.

Taloutta ja etiikkaa

- Kun minua on pyydetty puhumaan ahneudesta, olen pitänyt aihetta liian laveana, Juha Siltala rajasi.

Teksti ja kuvat Mikko Huotari

SEFE järjesti työmarkkinaseminaarin Silja Serenadella 5.-7.10. Tilaisuus oli suunnattu SEFEn yhdyshenkilöille. Aiheena seminaarissa oli Työelämän etiikka ja vastuullisuus.

eminaarin aloituspäivänä arvovaltai set alustajat sparrasivat ekonomit poh timaan eettisiä näkökulmia työelämän kysymyksiin. Seminaarin avauksessa SEFEn puheenjohtaja Kasperi Launis sanoi, että etiikasta on tullut tärkeä osa talouselämää. Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala kertoi, että valtion omistaja ohjauspolitiikassa ja muutenkin talouselä mässä on kolmea tärkeää arvoa: avoimuus, vastuullisuus ja pitkäjänteisyys. Ministeri käsitteli mediassa tapetilla ollei ta caseja, muun muassa Finnairia ja Ilmaris ta. Ministeri toivoi kuitenkin, että liike-elä män eettisyys ei olisi pelkästään reagointeja lehtiotsikoihin, vaan tavoitteena olisi pitkä jänteinen ja ennustettava toiminta. – Vastuullisuus on tärkeä kilpailutekijä työmarkkinoilla, Hautala korosti. Laillisen ja vastuullisen toiminnan vä lissä on Hautalan mukaan hämärä vyöhy ke, jonka vuoksi liike-elämän toimijoiden täytyy olla valppaita. Jo pelkästään talou dellisen menestyksen vuoksi, koska erilai set sidosryhmät, kuten asiakkaat, vaativat yrityksiltä vastuullisuutta. 9.12

– Nykyään ei enää riitä, että toimii ainoas taan lakien mukaan, Hautala sanoi. Kansantalouden kannalta Hautala piti ve roparatiiseja kasvavana ongelmana. Hän nos ti esiin yksityisen terveydenhuoltosektorin verosuunnittelun. – Yhä suurempi osa pääomista hakeutuu sellaisiin paikkoihin, joissa ne eivät ole ve rottajan tavoitettavissa, Hautala pohti. Ministeri Heidi Hautalan lisäksi seminaa rin alustajina olivat Tekesin johtaja Tuomo Alasoini ja Helsingin yliopiston professori Juha Siltala. Alasoini käsitteli puheenvuo rossaan Suomen työ- ja elinkeinoelämän lä hivuosien haasteita. Luottamus menestystekijänä

Professori Juha Siltala käsitteli puheenvuo rossaan talouselämää, luottamusta ja mo raalia. – Kun minua on pyydetty puhumaan ahneu desta, olen pitänyt aihetta liian laveana. Psy kohistorioitsijana minua kiinnostavat ihmis ten motiivit ja pidäkkeet, Juha Siltala rajasi. Hänen mukaansa ihminen on raadolli nen laji.

– Jo apinakokeissa on havaittu, että sil loin, kun odotetaan tapaamista jatkossa, käyttäydytään hyvin ja pelataan oikein, mutta auta armias, jos voi tehdä tekon sa pimeässä, silloin kyllä syödään toisen osuus. Siltalaa kiinnostaa omien sanojensa mukaan vastavuoroisuuden ehdot, ei yk sittäisten ihmisten moralisointi. – Ahneuden ymmärrän turvattomuuden heijastukseksi. Kun jokainen varautuu pa himpaan epäluottamuksen vallitessa ja hamuaa etuja itselleen, sitten vasta tur vaton olo onkin ja vainoharhaisuus tulee perustelluksi, Siltala kuvaili. Siltalan mukaan luottamus ja epäluotta mus ovat itseään ruokkivia kierteitä. Filo sofi Francis Fukuyaman mukaan ne ovat yhteiskunnan menestystekijöitä. Samalla ne ovat sitä myös osakeyhtiöille. – Suuret osakeyhtiöt ovat toimineet menestyksellisesti vain maissa, joissa on luottamusta vieraisiin. Kun taas niis sä maissa, joissa ei ole luottamusta, voi daan turvata vain sukuverkostoon ja per heeseen.

Tohtoroituneet

suurennuslasin alla Teksti Mikko Huotari kuva sk ja istockphoto

Tuoreen raportin mukaan tohtoriksi väitelleet kauppatieteilijät saavat hyviä eväitä työhönsä, mutta eivät välttämättä kartuta palkkapussiaan.

EFEn koulutuspoliittisissa suuntaviivoissa yksi tärkeä näkökulma on tohtorikoulutuksen sovellettavuus. Tohtorien työmarkkina-aseman arvioimisen vuoksi Antti Raita on koostanut SEFElle raportin nimeltä ”Vuosina 2008–2009 kauppatieteiden tohtoriksi valmistuneiden uran alku”. Raportissa analysoidaan tohtorien työmarkkinoille sijoittumista, urakehitystä sekä työn ja koulutuksen välistä suhdetta. Raporttia varten tehtiin kysely vuosina 2008–2009 tohtoriksi väitelleille. Kysely on osa ns. Aarresaari-verkoston yhteistä uraseurantaprosessia. Raportin mukaan kauppatieteiden tohtoreiden työllisyysti- Kannattaako lanne on varsin hyvä, ekonomin vaikka sukupuolten välinen ero on edelleen väitellä varsin suuri. Tohto- tohtoriksi? reiden palkkataso on hieman maistereita suurempi, mutta vastaavasti heidän todellinen työaikansa on hieman ekonomeja pidempi. – Tärkeintä on hyvä laadullinen työllistyminen, eli suuri osa tyytyväisiä työhönsä ja kokee saaneensa koulutustaan vastaavaa työtä, Antti Raita selittää tuloksia. Hänen mukaansa tutkimus paljasti myös yllättäviä asioita. Esimerkiksi se, että kyselyyn vastanneiden joukossa ilmenee entisestään kasvava sukupuolittainen palkkaero, vaikka puolet vastaajista onkin töissä korkeakouluissa, joiden yleisesti ajatellaan tukevan tasa-arvoista palkkaamista. Kauppatieteiden tohtorit työllistyvät

pääasiassa julkiselle sektorille. Kolme viidestä kyselyyn vastanneista tohtoreista toimii tutkimuksen, opetuksen tai kasvatuksen parissa. Koulutusta vastaavaa työtä löytyy

Kyselyyn vastanneet ovat kokeneet, että he voivat hyödyntää opinnoissa oppimiaan asioita nykyisessä työssään. Tohtorikoulutukseen liittyy raportin mukaan muutamia kehitystarpeita. Yksi liittyy tohtorikoulutuksen organisointiin, koska tohtorin tutkinnon suorittaneet eivät ole homogeeninen ryhmä. Eri tohtoroitumisväyliä pitkin valmistuvien tarpeet tulisi huomioida entistä paremmin. Kannattaako ekonomin väitellä tohtoriksi? – Laadullisesta näkökulmasta tohtorit ovat kyllä tyytyväisiä työhönsä ja kokevat saaneensa koulutusta vastaavaa työtä, mutta rahallisesti katsottuna keskiarvopalkka ekonomikuntaan verrattuna ei paljoa kasva, Raita sanoo. – Jos koulutus kestää keskimäärin kuusi vuotta, niin moni olettaa palkankin kasvan. Eli jos kokee tutkimusaiheensa mielenkiintoiseksi tai kokee työnsä edellyttävän tohtorin tutkintoa, niin sitten väittely kannattaa, mutta rahalliset motiivit tuskin voivat olla ensimmäisenä listalla. SEFE pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan yliopistojen tutkimuksen ja opetuksen resursointiin ja organisointiin niin, että kauppatieteilijät työllistyvät laadukkaasti ja kohtaavat työmarkkinoilla ansaitsemaansa arvostusta. Lähde: Vuosina 2008–2009 kauppatieteiden tohtoriksi valmistuneiden uran alku. 33

Klinikka Klinikka-sarjassa ratkotaan työelämän arkisia ongelmia. Lähetä pulmasi osoitteeseen ekonomilehti@otavamedia.fi tai Ekonomi-lehti, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki.

9.12

Teksti Virve Järvinen kuvitus Antti Nikunen

Supliikki seuramies vai

peräänantamaton puurtaja? Kun työnhakija korostaa sosiaalisuuttaan, mieti tarkkaan, millaista henkilöä työyhteisönne tarvitsee. Yhden ihmisen liiasta sosiaalisuudesta voi olla harmia kaikille.

yöelämässä itsensä taitavasti esille tuovaa, seurallista ihmistä ihannoidaan. Siksi yksi jos toinenkin korostaa työpaikkahaastattelussa omaa sosiaalisuuttaan. – Sosiaalisuutta arvostetaan liikaakin ehkä siksi, ettei ymmärretä eroa sen ja sosiaalisten taitojen välillä. Samoin siksi, että sitä pidetään pelkästään positiivisena ominaisuutena. Oikeasti varsinaista sosiaalisuutta tarvitaan harvoissa työtehtävissä. Töihin tarvitaan ihmisiä, joilla on hyvät sosiaaliset taidot, työterveyspsykologi ja tiimipäällikkö Maija Vattulainen Työterveyslaitokselta sanoo. Sosiaalisuus on synnynnäinen luonteenpiirre. Sosiaalisella ihmisellä on tarve ja halu olla toisten kanssa ja hän nauttii muiden seurasta. Hän asettaa toisten seuran joka tilanteessa yksinolon edelle ja hänelle on hyvin tärkeää olla pidetty. Sosiaaliset taidot sen sijaan ovat opittuja ja kasvatuksella hankittuja kykyjä selvitä sosiaalisista tilanteista. Sosiaalinen ihminen voi olla sosiaalisilta taidoiltaan huono. – Jokainen luonteenpiirre voi olla ongelmallinen silloin, kun sitä on ihmisessä hyvin paljon tai hyvin vähän. Liika sosiaalisuus ei haittaa vain ihmistä itseään, vaan koko työyhteisöä. Erittäin sosiaalinen ihminen ei ole työtoverina kaikkein mutkattomin,

eikä hänelle sopivaa tehtävää ole aina helppo löytää. Yksi sosiaalinen ryhmässä riittää

Hyvin sosiaalinen ihminen on epäitsenäinen ja toisten ihmisten mielipiteistä ja ohjauksesta riippuvainen. Ongelmia tulee, jos tällainen ihminen sijoitetaan itsenäisiä ratkaisuja vaativiin tehtäviin, kuten johtajaksi. Sosiaalisen ihmisen on vaikea tehdä hyviä päätöksiä, sillä hän tahtoo miellyttää jokaista. Tavoitteet ja päämäärät ovat hänelle toissijaisia. Tärkeintä on se, kuinka paljon positiivista palautetta hän päätöksistään saa. – Sosiaalinen ihminen voi olla tuuliviiri, joka pohjaa päätöksensä intuitioon ja vaihtelee mielipidettään aina enemmistön mukaan. Uudistajaksi ei hänestä ole, sillä omaperäiset ratkaisut eivät välttämättä miellyttäisi kaikkia osallisia. Tiimin jäsenenä hyvin sosiaalinen ihminen on omimmillaan, jos hän sitoutuu tehtäviinsä ja tavoitteisiinsa hyvin. Ryhmähengen ylläpitäjänä ja asiakastilaisuuksien seuramiehenä hän on mainio. Tosin ihmisen voimakkaasti ulospäin suuntautunut sosiaalisuus voi käydä muille rasittavaksi. Tämä henkilö tarvitsee enemmänkin yleisön kuin seuraa. – Kuten Pohjois-Karjalassa sanotaan, tällaisen ihmisen lähetin on annolla: vastaanotin ei toimi, mutta lähetystä piisaa. Aina äänessä olevan voi olla vaikea ymmärtää, miksi hän jää usein kahvihuoneessa yksin. Kovin

montaa superseurallista ihmistä ei kannata sijoittaa samaan tiimiin: ryhmädynamiikka kärsii, jos kaikki luennoivat eikä kukaan kuuntele. Ahkera työmyyrä

Matalana sosiaalisuus on piirre, josta ei työyhteisölle juuri haittaa ole. Oikeassa paikassa tämä ihminen päinvastoin tekee hyvää tulosta. – Matalalla sosiaalisuudella varustettu ihminen pärjää hyvin itsenäistä työskentelyä sopivissa tehtävissä. Hän nauttii töistä, joista hän suoriutuu yksin. Tällainen ihminen on oman polkunsa kulkija, usein peräänantamaton puurtaja. Hän saa asioita aikaiseksi, kunhan hänelle taataan työrauha. Hän voi päätyä johtajaksi asiantuntijayhteisöön ja selviytyä tehtävästään hyvin, jos hän on luotettu ja tunnettu ja yritys on organisaatiokulttuuriltaan hillitty. Matala sosiaalisuus ei tarkoita sitä, että ihmisellä olisi huonot sosiaaliset taidot. Hänellä vain ei ole tarvetta niiden käyttöön. Hän ei välitä siitä, pidetäänkö hänestä vai ei. Vähäinen kiinnostus toisia ihmisiä kohtaan ei tarkoita, että ihminen olisi ujo – vaikka nämä kaksi piirrettä usein toisiinsa sekoitetaankin. – Erilaiset ympäristöt tuovat ihmisessä erilaisia piirteitä esille. Ujo ihminen voi käyttäytyä erilaisissa paikoissa eri tavoin. Isossa työyhteisössä hän saattaa olla ikään kuin tarkkailuasemissa, mutta tutussa

 35

Klinikka

Sosiaalisuuden arvo työhaastattelussa Ulospäinsuuntautuneisuudesta ja seurallisuudesta on etunsa työhaastattelussa. Haastattelijalle keskustelu näillä ominaisuuksilla varustetun työnhakijan kanssa on miellyttävää. Hakija reagoi kysymyksiin ja elää haastattelun tunnelmassa. Mukava vaikutelma jää mieleen ja saattaa ratkaista tasaisen vertailun: tämän ihmisen kanssa on kiva olla. Kiva kaveri ei silti läheskään aina saa hakemaansa paikkaa, miksi? – Työhaastattelussa saatikka soveltuvuusarvioinnissa ei olla kiinnostuneita siitä, millainen ihminen ehdokas on. Tarkoitus on selvittää, tuleeko hän saavuttamaan työssä asetetut, kehityksensä mukana kasvavat tavoitteet, seniorikonsultti Petri Raivola MPS Finlandista vastaa. Sosiaalisuus on yksi hakijan työvälineistä, mutta taidot sen käyttöön saattavat puuttua. Ilman tehtävään ja työympäristöön sopivia sosiaalisia taitoja sosiaalisuus saattaa olla turhaa höpöttämistä tai hengailua. – Sosiaalisuuttaan korostavan ehdokkaan kannattaa miettiä ennen työhaastattelua, auttoiko tämä piirre aiemmin saavuttamaan jotain arvokasta: johdon aikaa omille näkemyksille, tyytyväisen asiakkaan tai vaikka

Hiljaisten ihmisten eikä hölöttäjienkään tarvitse yrittää olla muuta kuin ovat porukassa hän voi olla se, jonka luokse muut hakeutuvat. Palaute parantaa taitoja

Luonteenpiirteet ovat verrattain pysyviä, mutteivät kuitenkaan kiveen hakattuja. Erilaiset elämän kriisit ja taitekohdat hiovat niistä usein pahimmat särmät. Halutessaan niitä voi säätää jonkin verran itsekin. Työpaikan saamisen takia tähän ei kuitenkaan kannata ryhtyä. – Hiljaisten ihmisten tai hölöttäjienkään ei tarvitse yrittää olla muuta kuin ovat. Luonteenpiirteillä ei ole mitään tekemistä työntekijän osaamisen ja asiantuntemuksen kanssa. Sen sijaan sosiaalisia taitoja voi ja kannattaa harjoitella aikuisenakin. Hankalana pidetty työtoveri voi oppia vähemmän hankalaksi työyhteisön avulla. – Valitettavasti hankalien henkilöiden 36

9.12

käytökseen ei useinkaan puututa kuin puhumalla heistä pahaa selän takana. Muut kypsyvät ikävään työtoveriin vähitellen, ja kun pommi vihdoin räjähtää, on usein myöhäistä tehdä mitään. Oikea tapa kohdata tällainen ihminen olisi Maija Vattulaisen mukaan antaa hänelle palautetta ”meidän firmassa asiakasta ei kohdella noin, vaan näin” -tyyliin. Tällaisen palautteen anto kuuluu kaikille kokeneemmille työntekijöille, ei yksin esimiehelle. – Työyhteisön hyvinvoinnin kannalta jokaiselle työpaikalle kannattaisi luoda käytössäännöt, jotka pohjautuisivat toisen ihmisen kunnioittamiseen. Sääntöihin sopisi kirjata myös ohje, kuinka jokainen työntekijä voi antaa toiselle palautetta. Lähde: Liisa Keltikangas-Järvinen, Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. WSOY 2010

sujuvan yhteistyön ansiosta aikataulussaan edenneen projektin?

svenska sidan

Jag behöver en sportbil

ånga vänner och bekanta har skaffat eller håller på att skaffa sig motorcyklar. Alla dessa nyfödda motorister är etablerade män i åldern forty something eller slightly plus fifty. Som jag alltså, ännu slightly minus fifty. Varför kal�lar vägens frihet, nu? En lätt förklaring kunde vara att intresset för motorcykeln vaknat långt tidigare, men hindrats av ekonomiska och/eller familjerelaterade skäl. Först nu, tjugo-trettio år efter att drömmen föddes, har de råd och tid. Men låt oss inte nöja oss med det enklaste svaret. Amatörpsykologen i mig vaknar. Kring femtio år gamla ... ligger det något i det? På finska talas det om ”viidenkymmenen villitys”, ungefär ”femtioårsdille”. Det sägs att en etablerad man reagerar på sin femtioårskris genom att skaffa antingen motorcykel, älskarinna eller sportbil. Jag måste väl fundera på vad jag skall välja. Motorcykel? Jag hade aldrig ens moped

som tonåring. Mitt balanssinne återhämtade sig dessutom aldrig efter en dykningsolycka som ung. Min enda erfarenhet av motoriserade tvåhjulingar är från Korfu på 1980-talet. Med min fiancé hyrde vi en sådan, körde lugnt runt holmen. Med yttersta försiktighet. Så försiktigt att muskelstyrda cyklister svepte förbi vårt puttrande fordon. En flerfalt starkare tvåhjuling, nu tjugofem år senare? Nej tack, ingen motorcykel.

Sedan mer än tjugo år är jag gift med mopo-passageraren ovan. Tacksam över det, med avsikt att hålla lågan vid liv. Älskarinnor lär inte hjälpa det, säger de som provat. Dessutom; hur många kvinnor i sin närhet klarar en man av? Vi har fyra döttrar. Lägg till två självmedvetna honkatter. Utanför hemmet kvinnliga släktingar, kolleger, vänner osv. Antalet krävande kvinnor med anspråk och synpunkter frestar mina gränser redan nu. Det sista jag behöver är fler. Nej tack, ingen älskarinna. Sportbil? Det har inte hört till mina pla-

ner att skaffa en trång liten sak som regelbundet skriker efter dyra reservdelar. Jag vill ha rum i bilen (ovan nämnde barn, blomma och bagage tar På finska talas det plasts). Men så minns jag en gam- om ”viidenkymmenen mal Povel Ramel -sång. Humoristen går igenom olika presen- villitys. talternativ inför att svärmor fyller åttio. I varje refräng ger hans ensemble det kloka rådet ”köp inte en zebra”. Ett efter ett underkänns ändå alla andra förslag. Povel märker att bara zebran finns kvar, och ber om numret till närmaste cirkus-zoo. Jag känner på samma sätt inför min annalkande femtioårskris. Jo tack, jag behöver en sportbil!

Älskarinna? Romanernas kurtisan, som

smäktande kravlöst ger njutning och avkoppling åt en jäktad man! Lockande tanke ... eller?

Max Arhippainen nationalekonom och direktör för samhällsrelationer vid Finlands Pälsdjursuppfödares Förbund.

Opinnot ja alku-ura

Lehti-ilmoituksen kautta: 23/2282 Työvoimatoimiston/työnvälitysfirman kautta: 139/2282 Oma-aloitteisesti kysymällä työnantajalta: 312/2282 Yliopiston rekrytointipalvelun kautta: 114/2282 Sain yliopiston kautta valtiohallinnon harjoittelupaikan: 25/2282 Internetin kautta: 410/2282 Henkilökohtaisten suhteiden kautta: 372/2282 Teen tutkielmaa työnantajalleni: 12/2282 Olin saman työnantajan palveluksessa: 675/2282 Työskentelin omassa tai perheeni yrityksessä: 40/2282 Työnantaja tarjosi työtä oma-aloitteisesti: 75/2282 AIESEC:n tai vastaavan organisation kautta: 4/2282 Muulla tavoin, miten?: 81/2882

Miten löysit kesätyöpaikkasi? SEFEtknimus:

kesätyötu

2012 rran vuonna i lähetettiin yl Kyselylinkki rille 13 000 kylte

Tehtiin 16. ke

stasi Kyselyyn va ttia 18,4 prosen

9.12

Miesten ja naisten osuus kyselyyn osallistuneista

49%

51%

Kesätyön

haku

Teksti Marianna Salin Grafiikka Antti Nikunen

Kesätöitä haetaan nyt, mutta miten? SEFEn kesätyötutkimus ja kokeneet kesäharjoittelijat tarjoavat vinkkejä työnhakuun.

altaosa kyltereistä teki töitä viime kesänä, ja lähes kolmannes oli työskennellyt saman työnantajan palveluksessa aiemminkin. Turun kauppakorkeakoulussa kuudetta vuotta opiskelevalla Juho Äikkäällä on hyviä kokemuksia jatkuvuudesta. Hän pääsi Liedon Säästöpankkiin jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen, ja työskenteli siellä kaksi seuraavaakin kesää. – Sain vuosi vuodelta vastuullisempia ja kehittävämpiä tehtäviä, Äikäs kertoo. SEFEn kesätyötutkimuksen järjestänyt kylteriyhdyshenkilö Heidi Kivelä varoittaa jatkuvuuden toisesta puolesta – työstä, joka ei vastaa koulutusta eikä kiinnosta saatikka sitten kehitä. Tutkimuksen vastaajista 45 prosenttia arvioi kesätyön vastanneen koulutusta hyvin tai erinomaisesti. Peräti 30 prosenttia vastaajista teki asiakaspalvelu- tai myyntityötä. Kivelä arvelee, että moni siis vietti kesän kaupan tai kahvilan kassalla, kuten hän itsekin kahden ensimmäisen lukuvuoden jälkeen. Kolmantena kesänä hän irrottautui helposta vaihtoehdosta ja päätyi B2B-asiakaspalveluun UPM:n toimitusketjun hallinnan osastolle.

– Ei sekään ole suoraan minun alaani, mutta sain arvokasta oppia pörssiyritysten arjesta, yrityksen johtamista viidettä vuotta opiskeleva Kivelä kertoo. Kokemusta vai rahaa?

Heidi Kivelä uskoo, että turvallisuuden ja helppouden ohella samaan työpaikkaan houkuttelee palkka, joka saattaa nousta kokemuksen karttuessa. Mikä sitten on sopiva tulotaso? SEFE julkaisee vuosittain kesätöiden palkkasuosituksen, joka perustuu kesätyötutkimuksen tuloksiin ja yleiseen palkkatasoon. Viime kesänä 43 prosenttia tutkimuksen vastaajista sai suosituksen mukaista palkkaa. Ne, joiden palkka jäi suositusten alle, kertoivat, että palkka perustui alan työehtosopimukseen tai että palkka ei ollut muista syistä neuvoteltavissa. Tampereen yliopistossa opiskeleva Jaakko Pihlaja on huomannut, että etenkin isoissa pörssiyrityksissä palkat poimitaan pitkälti yritysten omista taulukoista. – Jos työnantaja kuitenkin kysyy palkkapyyntöä, SEFEn palkkasuositus on hyvä lähtökohta. Sitä käyttävät todella monet opiskelijat.



Yleishallinnolliset tehtävät: 91/2300 Tietojenkäsittelytehtävät: 75/2300 Henkilöstöhallinnolliset tehtävät: 41/2300 Rahoitustehtävät: 160/2300 Taloushallinnolliset tehtävät: 394/2300 Markkinointitehtävät: 110/2300 Materiaalitaloudelliset tehtävät: 97/2300 Opetus- ja tutkimustehtävät: 33/2300 Sihteeri- ja assistenttitehtävät: 109/2300 Asiakaspalvelu- ja myyntitehtävät: 692/2300 Tiedotustehtävät: 11/2300 Asiantuntijatehtävät: 213/2300 Muut tehtävät, mitkä?: 274/2300

Pääasialliset työtehtävät? Harkitusti haettu

Jaakko Pihlaja opiskelee viidettä vuotta markkinointia ja sivuaineena yritysviestintää. Niinpä viestinnän harjoittelupaikka UPM:n metsäliiketoiminnassa osui aivan nappiin toisen opiskeluvuoden jälkeen. Seuraavana kesänä tehtävät muuttuivat haastavammiksi, ja mukaan tuli aiempaa enemmän markkinointia. Viime kesänä hän vaihtoi viestinnän ja brändinhallinnan tehtäviin Wärtsilään. Miten näitä paikkoja saa? Pihlaja poimi paikat työpaikkailmoituksista ja lähetti hakemukset nettikaavakkeilla – kuten tuhannet muut. – Mietin miten saan napakasti ja persoonallisesti osoitettua omat taitoni. Samalla yritin panostaa hakusanoihin siltä varalta, 40

9.12

Pääasialliset työtehtävät: Asiakaspalvelu ja myyntitehtävät, 30% Taloushallinto, 17%

että yritykset käyttävät jotain hakutoimintoa, Pihlaja kertoo. Käytettiin hakutoimintoja tai ei, hän on mitä ilmeisemmin hionut hakemuksensa varsin mallikkaaksi. Ensimmäisellä kerralla hän haki noin 30 paikkaan, viime vuonna vajaaseen kymmeneen. – Jotkut lähettävät kymmenen hakemusta illassa. Mielestäni kannattaa keskittyä oikeasti siihen, mikä kiinnostaa, ja panostaa niihin hakemuksiin. Jos ei personoi hakemusta työpaikan mukaan, koko työ voi mennä helposti hukkaan. Viime kesäksi tarjolla oli haastatteluiden jälkeen useampikin paikka. – Olin jo pystynyt osoittamaan osaamistani ja sain myös suosituksia entisistä työpaikoista, Pihlaja kertoo.

Juho Äikäs muistuttaa henkilökohtaisten kontaktien voimasta ja kehottaa hakijoita suhtautumaan tosissaan myös rekrytointimessuihin. – Olen saanut pari kolme haastattelua ihan sen ansioista, että olen ollut aktiivinen messuosastolla käydessäni. Silloin voi vähintään viitata tapaamiseen hakemuksessa. Lisähaasteita kyvykkäälle

Kolmen pankkikesän jälkeen Juho Äikäs päätti hankkia toisenlaista kokemusta alaltaan, tai pikemminkin aloiltaan. Hän opiskelee pääaineena markkinointia ja sen ohella laskentatoimea, yritysjuridiikkaa, yritysviestintää ja tietojärjestelmätiedettä. Neljäntenä kesänä Äikäs kiersi eteläisen

2,3 %

2,5 %

4,7 %

Päätoiminen opiskelu

Muut

Haki tuloksetta kesätöitä

2,3 %

Teki opinnäyte työtä

10,2 %

Määräaikainen työsuhde

Vastaajien työtilanne kesällä 2012

60,2 %

12,1 %

Kokopäivätyö

Vakituinen työsuhde

5,7 %

Osa-aikatyö (alle 25h/vk)

Luetuta CV

Kyltereiden vinkkejä kesätyön hakuun:

asiantuntijalla,

Älä tartu heti

esimerkiksi

helpoimpaan tai parhaiten

Aloita ajoissa, viimeistään

kokemusta haluat.

tammikuussa.

itsesi

ja pyydä

kaverilla.

haastat

suosituksia.

telussa.

Hae harkitusti ja kohdista hakemuksesi kuhunkin paikkaan.

Suomen marketteja ja kahviloita Nordqvistin teemyyjänä, ja työ jatkui osa-aikaisena syksylläkin. Eväinä oli koulusta vain kolme päivää kestänyt henkilökohtaisen myyntityön kurssi. Kuitenkin edellisen syksyn opiskelijavaihto Yhdysvalloissa oli tarjonnut lisäharjoittelua. – Siitä huolimatta täytyy sanoa, että työ opettaa. Loppuvuodesta huomasin, että henkilökohtaisissa myyntitaidoissani oli tapahtunut jo huimaa kehitystä. Suosittelen vastaavaa myyntikokemusta kaikille, jotka haluavat myöhemmin etenkin markkinointiin tai myyntiin liittyviin töihin. Myös Jaakko Pihlaja vakuuttaa, että kesätyön kokemukset ovat ainutlaatuisia. Se,

Ole oma

verkostosi

veluissa, tai edes

palkattuun. Mieti millaista

Hyödynnä

koulun rekrypal-

Perustele palkkatoiveesi SEFEn suosituksilla.

kertyykö työstä oppia, ei avaudu välttämättä suoraan työpaikkailmoituksen tehtävänkuvauksesta. – Tehtävä voi laajentua nopeasti, jos pystyy osoittamaan omat kykynsä ja pyytää itse haastavampia tehtäviä, Pihlaja toteaa. Haastavampi työ ei merkitse Pihlajalle ja Äikkäälle ylitöitä. Kuitenkin neljännes tutkimuksen vastaajista teki viime kesänä ylitöitä, ja näistä lähes puolet ilman korvausta. Kesätyöstä talvityö

Juho Äikäs työsti viime kesänä graduaan sponsoroinnista ja neuvotteli sille toimeksiantoa. Samaan aikaan Liedon Säästöpankissa tarvittiin juuri sopivasti apua viideksi viikoksi. Yhteys pankkiin oli

Liitä hakemukseen asiallinen kuva.

tallella, vaikka myyntityö oli katkaissut kesätyöputken. – Olen siellä silloin tällöin osa-aikaisena. Se on ollut hyvä taustatyö koulun ohella, Äikäs kertoo. Heidi Kivelän mukana kulkee viime kesänä alkanut työ IT-palveluja toimittavassa Sogeti Finlandissa. – Toimin HR-asiantuntijana ja teen pääasiassa rekrytointeja. Haluan suuntautua jatkossakin henkilöstöpuolelle, Kivelä kertoo. Mitä lisättävää rekrytoijalla on hyvän hakemuksen määritelmään? – Silläkin voi erottua, että mukana on hyvä, asiallinen kuva, ei mikään rannalla napattu lomakuva. Ja sillä, että on haastattelussa ihan oma itsensä – jännittämättä. 41

ajassa

”Erittäin hyviä puhujia jotka antoivat inspiroivia neuvoja elämälle” – Nuori ekonomi

EkonomiEsimies, kevät 2013 Ledarskap för ekonomen, våren 2013 Lähikoulutus (28h) Hinta: 400 € / 200 € Helsinki pe-la 1.-2.2. ja 1.-2.3.

shutterstock

Tampereen seutu ke-to 13.-14.3. ja ti-ke 23.-24.4. Ryhmäcoaching (9x2,5h) Hinta 500 € / 250 €

Nuoret Ekonomit -tilaisuudet

kiertävät Suomea

EFEn nuoret Ekonomit –tilaisuu- soona Anne Kukkohovin kertasi kokemukdet ovat varsin suosittu vuosittai- siaan yrittäjyydestä sekä etenkin inspiraatinen tapahtumasarja. Tänä syksynä on ja intuition merkityksestä oman urapolun tilaisuuksia järjestettiin Turussa, Oulussa, rakentamisessa. Vaasassa ja Helsingissä ja yhteensä Uratarinoiden lisäksi SEFEn uranoin 400 sefeläistä nuorta oli valmentajat jakoivat vinkkejä mukana syksyn tilaisuuksisja neuvoja nuorille. Etenkin ”Tilaisuus sa. Vastavalmistuneet ekooman osaamisen hinnoittelu ja palkkakeskustelut nomit pääsivät verkostoirohkaisi minua tumaan sekä kuulemaan kiinnostivat nuoria. On äätekemään mielenkiintoisia ja varsin rimmäisen tärkeää lähteä värikkäitä urakertomuksia. rakentamaan omaa ekonovalintoja” Tilaisuuksien puhujamiuraa reppu täynnä hyviä – Nuori ekonomi kaarti koostui nimekkäistä oppeja, kaikkea ei suinkaan puhujista ja hyvinkin erilaisista tarvitse oppia kantapään kautta. ekonomeista, jotka inspiroivilla uraOnnistuminen on sinusta kiinni! tarinoillaan antoivat nuorille näkemyksiä Ole tarkkana ja seuraa SEFEn tapahtumaja ideoita oman urapolun rakentamiseen ja kalenteria, niin saat ensimmäisten joukossa mahdollisuuksien hahmottamiseen. tiedon vuoden 2013 tilaisuuksista ja paikCarina Räihä, ensimmäinen Mount Eve- kakunnista. restin huipulle kiivennyt suomalainen nainen, kertoi kuinka mikään haaste – ei edes maailman korkein vuori – ole mahdotonta Mitä, missä ja milloin Turku 27.9.2012 Kokous- ja juhlatila Alvarium saavuttaa, jos vain uskoo ja tahtoo. Jani Maijanen avasi nuoren miehen mat- Puhujina: Carina Räihä & Juuso Enala kaa pikakassalta sijoitusmyynnin valmenta- Oulu 18.10.2012 Uusi Seurahuone jaksi, Mikkelistä aloittaen, matkaten Lap- Puhujina: Sami Kettunen & Jari Maijanen peenrantaan, Kotkaan, Helsinkiin, Ouluun, takaisin Helsinkiin ja lopuksi vielä Ouluun. Vaasa 25.10.2012 Hotel Kantarellis Ulkomaille töiden perässä muutto, mark- Puhujina: Anne Kukkohovi & Lauri Järvinen kinointiosaaminen sekä media-alalla olivat Helsinki 22.11.2012 Ravintola Kaarle XII vahvasti mukana tilaisuuksissa. Mediaper- Puhujina: Anne Kukkohovi & Karri Ahonen

9.12

Helsinki aikataulu: katso www.sefe.fi Turku aikataulu: katso www.sefe.fi Gruppcoaching (9x2,5h) Pris 500 € / 250 € Helsingfors tidtabell: se www.sefe.fi Webinaarit Leadership-kirjallisuus katso: www.sefe.fi

Nimitys

Ekonomiliitossa Suomen Ekonomiliitto SEFEn

opiskelija-asiamiehen perhevapaan sijaisena on aloittanut KTK Sini Jokinen. Jokinen on aiemmin työskennellyt Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry:n edunvalvontasihteerinä sekä toiminut SEFEn koulutuspoliittisessa toimikunnassa vuodesta 2010.

JÄSENMAKSUT VUONNA 2013 Jäsenmaksu koostuu kolmesta osasta:

luvilta jäseniltä. Alennukset eivät koske näitä

useampaan alennuskategoriaan, hän voi saada

ekonomiyhdistyksen ja liiton osuudesta sekä

maksuja. Osa-aikatyössä tai –eläkkeellä olevat

vain alennuksista suurimman.

mahdollisesta työttömyyskassamaksusta.

katsotaan työssäkäyviksi. Yrittäjäkassaan liitty-

Alennusperusteesta on ilmoitettava kir-

Mahdolliset jäsenmaksualennukset lasketaan

neet yrittäjäjäsenet maksavat itse työttömyys-

jallisesti jäsenrekisteriin ja siitä on toimi-

kuukausikohtaisesti ja alennusperusteesta on

vakuutuksen suoraan omaan kassaansa.

tettava todistus. Alennusperusteen on oltava

Jäsenmaksun tilisiirrot lähetetään tammi-

voimassa yhtäjaksoisesti vähintään 3 kk, joka on

kuussa rekisterissä tuolloin olevien tietojen

samalla alennuksen vähimmäiskesto. Alennus

Liiton maksut vuodessa:

perusteella. Maksun voi maksaa yhdessä tai

voidaan myöntää takautuvasti ainoastaan

• Työssä oleva: 196 €

neljässä erässä. Erissä maksettaessa lisätään

kuluvan vuoden jäsenmaksusta lukuun ot-

• Työelämän ulkopuolinen

maksutapamaksu 7 €/vuosi.

tamatta jatkuvia puoliso- ja eläkeläisalennuksia,

toimitettava todistus.

(esim. eläkeläinen, hoitovapaalla): 98 € • Eläkeläinen, ei Talouselämä tai

Huom! Erissä maksaville postitetaan

jotka tulevat voimaan aikaisintaan ilmoitusta

kaikkien erien tilisiirrot yhdellä kertaa

seuraavan kalenterikuukauden alusta. Jos elä-

tammikuussa. Jäsenmaksulaskun voit saa-

keläisen alennus jäsenmaksusta on myönnet-

• Työtön: 58,80 €

da nyt myös sähköisenä e-laskuna. Tee tilaus

ty v. 2012 tai aikaisemmin, sitä jatketaan auto-

• ”Lepojäsen” ulkomailla: 117,60 €

omassa verkkopankissa, tunnistetietoina an-

maattisesti eikä todistusta tarvitse toimittaa.

Forum-lehteä: 19,60 €

(vain Expatriaattiekonomien jäsenille)

netaan jäsennumero ja henkilötunnus.

varusmiespalvelus: 0 € • OAJ-rinnakkaisjäsen: 60 €

Lisäksi annamme jäsenmaksusta alennusta ekonomipuolisoille sekä heille, joiden puoli-

• Äitiys- ja vanhempainvapaalla,

Jäsenmaksualennukset

so on TEKin tai TFIF:n jäsen (tällöin ei lähetetä

Työelämän ulkopuolella olevat voivat saada

Talouselämä tai Forum-lehteä).

alennusta liiton jäsenmaksusta. Liiton osuuEdellisiin lisätään ekonomiyhdistyksen oma mak-

desta kokonaan vapautettuja ovat äitiysloma-

Lisätietoja: www.sefe.fi,

su, joka vaihtelee välillä 0-40 euroa. Lisäksi SEFE

laiset palkattoman äitiys- ja vanhempainvapaan

s-postilla jasenrekisteri@sefe.fi

perii IAET-kassan maksun 75 euroa siihen kuu-

aikana ja varusmiehet. Jos sama henkilö kuuluu

tai puhelimitse 020 693 200.

MEDLEMSAVGIFTER ÅR 2013 Medlemsavgiften består av tre delar:

arbetande. Företagarmedlemmar, som hör till

ten bör meddelas skriftligt till medlemsre-

ekonomföreningens och förbundets avgifter

AYT-kassan betalar själv kassaavgiften direkt

gistret och ett intyg bör skickas in. Grunden

samt eventuellt avgiften för IAET-arbetslös-

till AYT.

för rabatten bör vara oavbrutet ikraft minst tre

Medlemsavgiften uppbärs i januari enligt de

månader, vilket samtidigt är minimiperioden

uppgifter som då finns i medlemsregistret. Av-

för rabatten. Retroaktivt beviljas rabatt på

Förbundets avgifter:

giften kan betalas i en eller fyra rater. Om du

medlemsavgiften endast för det inneva-

• Förvärvsarbetande 196 €

väljer att betala i fyra rater tillkommer 7 €. Ob-

rande året med undantag av fortlöpande ra-

• Icke förvärvsarbetande (t.ex. pensionär,

servera att bankgiron för alla rater postas

batter för maka/make/sambo och pensionärs-

på samma gång i januari. Medlemsavgifts-

rabatter som träder i kraft tidigast i början av

fakturan kan också fås som e-faktura. Beställ

den kalendermånad som följer på anmälan. Om

en e-faktura i din egen nätbank, som identifi-

pensionärsrabatt har beviljats år 2012 eller ti-

• Arbetslös 58,80 €

kationsuppgifter uppger du ditt medlemsnum-

digare fortsätter den automatiskt och något

• ”Vilande medlem” utomlands 117,60 €

mer och din personbeteckning.

intyg behövs inte. Rabatt på medlemsavgiften

hetskassan.

vårdledig) 98 € • Pensionär, inte tidningen Talouselämä eller Forum 19,60 €

beviljas även åt ekonommakor/sambor och till

(endast för Expatriatekonomernas medlemmar) • Parallellmedlemskap i SEFE och OAJ 60 €

Rabatter på medlemsavgiften

dem vars maka/make/sambo är medlem i TEK

Icke förvärvsarbetande kan få rabatt på förbun-

eller TFIF (då postas inte tidningen Talouselä-

dets andel av medlemsavgift. Helt befriade från

mä eller Forum).

Dessutom debiteras ekonomföreningens egen

förbundets andel är moderskapslediga för den

medlemsavgift som varierar mellan 0-40 euro

oavlönade perioden av moderskaps – och för-

Ytterligare information www.sefe.fi,

samt IAET-kassans avgift 75 euro av alla som

äldraledigheten samt värnpliktiga. Om man är

e-post jasenrekisteri@sefe.fi

är medlemmar i kassan. De som arbetar på del-

berättigad till flera rabatter kan man beviljas en-

eller tel. 0201 299 246.

tid eller får deltidspension anses vara förvärvs-

dast den största rabatten. Grunden för rabat-

Harmaita panttereita liikuskelee Suomessa 1,8 miljoonaa. Nämä yli 55-vuotiaat ovat monimuotoinen joukko, jolla on lukuisia kiinnostuksenkohteita – ja varaa toteuttaa toiveensa. Tämän ostohalukkaan ja alati kasvavan ryhmän tavoittaa tehokkaasti tekemällä juuri heille suunniteltua mainontaa ja kohdistamalla sen kiinnostuksenkohteiden kautta. Kysy lisää Marja Tuoviselta numerosta 040 541 5781 tai osoitteesta marja.tuovinen@otavamedia.fi.

kylterit

kylteriltä

55 pistettä

Selventääkseni, kuinka suurista summista on kyse, tehdään

muutama laskutoimitus: Valtion osuus yliopistojen rahoituksesta vuonna 2012 on noin 2/3, yhteensä noin 1,8 miljardia euroa. 11 prosenttia tästä on noin 200 miljoonaa euroa. Huomioitavaa on, että tämä laskutoimitus on vain suuntaa antava, mutta se selventää, kuinka isoista rahoista on kyse. Näin ollen on selvää, että paine yliopistoja kohtaan tulee kasvamaan merkittävästi. Mitä keinoja yliopistoilla sitten on patistaa opiskelijoita kohti suurempia pistemääriä, kun opintotuen saaminen edellyttää vain 45 opintopistettä per lukuvuosi? No, ensimmäiseksi vuorossa on varmasti opintokokonaisuuksien tarkastelu ja kurssiaikataulujen uudelleensuunnittelu, koska nykyisellään on varsinkin pienemmissä yliopistoissa todella vaikeaa opiskella 55 opintopistettä vuodessa ilman että kurssit menisivät päällekkäin. Tämä onkin yksi rahoitusmalliuudistuksen mahdollisista hyvistä lieveilmiöistä, koska edunsaajana tässä on selvästi opiskelija. Seuraavaksi vuorossa voivat olla opettajat ja professorit, joille yliopistojen hallinto yrittää siirtää valtion asettamia tulospaineita.

shutterstock

liopistojen rahoitusmallin uudistus tulee voimaan vuoden 2013 alusta. Kyseessä on kokonaisvaltainen uudistus, mutta opiskelijan näkökulmasta kiinnostavinta on, että vuoden alusta alkaen 11 prosenttia yliopistojen valtiolta saamasta rahoituksesta määräytyy suoraan siitä prosentuaalisesta määrästä opiskelijoita yliopistossa, jotka suorittavat 55 opintopistettä lukuvuoden aikana. Taustatietona kerrottakoon, että tällä hetkellä kauppakorkeakouluissa ympäri Suomea tämä prosentuaalinen osuus on 20 prosentin molemmilla puolin. Näin ollen valtaosa kyltereistä ei nykyisellään yllä rahoitusmallin edellyttämälle tasolle. Mitä konkreettisia seuraamuksia uudistuksella voi siis olla tulevaisuudessa?

Palkkasuositukset kesälle 2013

Kyltereiden kesätyöpalkkasuositukset perustuvat syk-

syllä 2012 tehtyyn tutkimukseen, yleiseen ansiotasokehitykseen ja vuodelle 2013 annettuihin taloudellisiin ennusteisiin. SEFEn vuosittaisista suosituksista voi hakea tukea omiin palkkaneuvotteluihin. Suositukset koskevat työtä, jossa pääset käyttämään ekonomikoulutuksessa hankkimiasi oppeja ja valmiuksia. Tilastot on tehty koko aineistosta sekä Uudellamaalla ja muualla työskennelleiden osalta erikseen myös opintopisteiden mukaan. Palkkahajonta kasvaa selvästi opintojen ja työkokemuksen karttumisen myötä. Samoin alueiden välinen ero kasvaa opintojen edetessä.

Gradupalkkiot

Seurauksena voi pahimmillaan olla opetuksen laadun heikenty-

Kun opiskelija tekee pro gradunsa toimeksiantona palkkasuh-

minen, kurssisisältöjen köyhtyminen ja loppupeleissä heikomman osaamispohjan omaava vastavalmis opiskelija. Viimeisenä, mutta ei välttämättä aivan aiheettomana, uhkakuvana on tulospaineiden siirtyminen opiskelijoiden niskoille yliopiston toimenpiteiden kautta. Tästä olemme onneksi vielä kaukana, mutta mitenkään mahdotonta ei ole, että tulevaisuudessa alle tarvittavan pistemäärän jäävät opiskelijat alistettaisiin sanktioille. Tarkoitukseni ei ole herättää tällä kirjoituksella pelkoa, vaan kiinnittää kyltereiden huomio asiaan, joka varmasti koskettaa meitä kaikkia. Tämä siksi, jotta myös tulevaisuudessa kylterit ympäri suomen jaksavat taistella hyvän ja vapaan koulutuksen puolesta. Antoisaa joulunodotusta, kaikki kylterit ja ekonomit!

teessa, suositus kuukausipalkaksi on 2 400 euroa työskente-

Mikael Lindén Kirjoittaja on Åbo Akademin kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Merkantila Klubben Ry:n puheenjohtaja

lyn ajalta. Kun korvaus toimeksiantona tehdystä pro gradu –tutkielmasta maksetaan muulla tavoin kuin kuukausipalkkana, suositus korvauksen suuruudeksi on 7 000 euroa. Jos graduun liittyy laajahko projektityö, joka jo sinänsä hyödyttää toimeksiantajaa, kertakorvauksessa pitäisi huomioida tämä projektiosan aiheuttama lisätyö. Helsingin talousalue

Muu maa

<120 op

1 950 €

1 800€

120 – 180 op

2 040 €

1 850 €

181 – 220 op

2 025 €

1 950 €

220 <

2 300 €

2 050 €

Opintopisteitä

Persoona

Antti Tittonen Ikä: 29 Valmistumisvuosi ja oppilaitos: 2008, Jyväskylän yliopisto Ura: Nordea Rahoitus Suomi Oy, Business controller, 2008 Deloitte & Touche Oy, assistant 2008–2009, senior 2009– Harrastukset: Golf, metsästys, kalastelu, pool-biljardi

9.12

Teksti ja kuvat Mikko Huotari

kaikki pimeni Ekonomi Antti Tittosella on ollut elämässään huonoa ja hyvää tuuria. Ensin hän loukkaantui hyvin vakavasti ja sitten ennusteista huolimatta toipui miltei täydellisesti.

uuri ennen matsia kaikki pimeni. Tammikuussa Antti sai poistetun kallon palan paikalViime vuoden elokuussa Antti Tittonen oli töi- le sveitsiläisenä käsityönä tehdyn implantin. Nyt tapaden jälkeen lähdössä ystäviensä kanssa katsomaan turmasta ja pelastusoperaatiosta näkyy vain arpi ja pieni jalkapallo-ottelua. Ensin päätettiin käydä kuppilassa, muhkura ohimolla. mutta portaikossa Antti kaatui suorin vartaloin taka– Tammi–helmikuussa tänä vuonna haarukalla ja raivo edellä pöytään, joka oli pultattu lattiaan kiinni. veitsellä syöminen sujui jo normaalisti, Antti kertoo. – Olin kolmisen viikkoa koomassa, ja ennuste oli hyvinkin heikko. Siitä ei todennäköisyyksien mukaan Hyvää ja huonoa onnea pitänyt herätä, mutta heräsin kuitenkin, Antti kertoo. – Perushuono tuuri. Alkoholilla ei ollut osuutta asiaan. Tapaturmasta johtuneiden verenvuotojen vuoksi ai- Ja sitten toisaalta taas oli hyvä tuuri, kun palauduin suuvopaineet olivat nousseet hälyttäviksi, ja kallosta jou- rin piirtein järkeväksi, Antti sanoo. duttiin leikkaamaan oikea puoli Anttia hoitanut kirurgi kysyi väpois. Reilun neljän kuukauden ajan hän aikaa sitten kuulumisia ja halusi “Olin kolmisen oikealla puolella oli vain päänahka tietää, ovatko sukulaiset tai ystävät viikkoa koomassa, huomanneet, että luonteessa olisi aivojen suojana. – Aivopoimut tuntuivat nahan tapahtunut muutoksia. ja ennuste oli läpi, Antti muistelee ja sivelee sa– Sanoin kirurgille, että yksi kavehyvinkin heikko.” malla ohimoaan. ri oli todennut, että valitettavasti ei Antilla oli koomasta heräämisen muutosta parempaan, ihan samanjälkeen merkkejä toispuoleisesta halvauksesta. Hymyil- laisia juttuja kuin ennenkin, Antti nauraa. Toipumisaika ei sujunut ilman kommelluksia. Leiklessäkin vain toisen puolen suupieli nousi normaalisti ylöspäin. Toipuminen eteni huonosta ennusteesta huo- kaushaava meni kuolioon juuri ennen kuin Antti siirlimatta, ja halvaantumisen oireet laukesivat pikku hil- rettiin Kuopiosta Jyväskylään. – Tulehdusarvot pompsahtivat yli neljänsadan. Antti jaa. Ensin jalka alkoi toimia. – Kuukauden kuluttua olinkin jo jalkeilla. Tosin ei se laitettiin antibioottia syöttäviin letkuihin, haava avatkävely toki normaalia vielä silloin ollut. tiin ja päänahasta otettiin vielä siivut pois ennen kuin Hienomotorisempien liikkeiden opettelu vei aikaa; tulehdus saatiin aisoihin. kuten kyynärvarren kierto, ranteen ja sormien sujuva – Jyväskylässä, kun tulehdus oli ohi, mulle pidettiin sellaiset ”speden spelit”: piti seisoa yhdellä jalalla käyttäminen.



Persoona

ja tehdä silmät kiinni kaikenlaisia tehtäviä, Antti kuvailee. Tarkastukset olivat välttämättömiä, koska kallon luu oli siinä vaiheessa vielä korjaamatta. Kaatuminen olisi ollut kohtalokasta. Viimein hän kuitenkin sai ”lisenssin liikkua itsekseen”. Takaisin töihin

Antti on työskennellyt nelisen vuotta tilintarkastus- ja konsulttiyhtiö Deloittella. Omien sanojensa mukaan hän on tehnyt talon sisällä hyvin monenlaisia tehtäviä. Ennen tapaturmaa työtehtävät olivat painottuneet enemmän muun muassa neuvontaan ja riskien hallintaan kuin tilintarkastukseen. Nyt Antti on päässyt takaisin työn ääreen. – Lokakuussa nautin ensimmäisen palkkani tapaturman jälkeen. Loppuvuoden hän tekee töitä vähän rauhallisemmin, ja vuodenvaihteen jälkeen on tarkoitus laittaa pikku hiljaa ”täysi rähinä päälle”. Tervehtyminen etenee hyvää tahtia. – Ajoluvankin sain takaisin reilu kuukausi sitten – lokakuun alkupuolella, Antti kertoo. Antin mukaan työnantaja on suhtautunut todella 48

9.12

hienosti tapaturman jälkeiseen sairausloma-aikaan. Työpaikalta käytiin häntä katsomassa myös sairaalassa. Järjestelyt ovat olleet hyvin joustavia, joten paluu työelämään on ollut mahdollisimman vaivatonta. Myös Antti oli aktiivinen ja hän kävi sairauslomaaikana Jyväskylään palattuaan viikoittain moikkaamassa työkavereitaan. Verkoston tuki

Toipuminen on edennyt niin hyvin, että haastattelutilanteessa on vaikea kuvitella tämän miehen olleen koomassa vuosi sitten. Haastattelun aikana kuljeskellaan kaupungissa, käydään lounasravintolassa ja biljardisalilla. Hän käy tuon tuosta tervehtimässä paikallisen liike-elämän vaikuttajia tai muuten vain tuttuja. Sosiaalisuus on olennainen osa Antin persoonaa. Hän verkostoituu uusien ihmisten kanssa työelämässä, golfkentällä ja kaupungilla kulkiessa. – Entinen työkaveri kuvaili, että olen itsesuojeluvaistoton tyyppi, joka voi mennä juttelemaan kelle vain ja mitä vain, Antti nauraa. Sosiaaliset piirit olivat Antille tärkeitä etenkin sairaalassa vietettynä aikana. – Kun sairaalassa katseli seiniä, niin ystävät ja su-

Antti Tittonen on viimeistään nyt oppinut ajattelemaan asioita positiivisesta näkökulmasta.

Kolme

kysymystä

Mitä sinulle merkitsee: 1. Vaajakoski: Koti ensimmäiset noin 18 vuotta, edelleen tulee käytyä usein vanhempien luona sekä mökillä Leppäveden rannalla.

2. Ekonomius: Antoisa opiskeluaika, valmistumisen jälkeiset laajat mahdollisuudet työelämän eri osaalueilla. Laaja yleissivistys.

3. Golf: Rakas harrastus, jossa saa ajatukset tehokkaasti irti töistä. Mukavan rentoa ulkoilua mukavassa seurassa. Lähes jatkuva matkakuume ympäri maailmaa.

kulaiset pitivät järjissä. Se oli niin helvetin pitkä aika. Hänen muistaakseen ei ollut päivääkään elokuun ja tammikuun välisenä aikana, ettei joku olisi käynyt sairaalassa vierailemassa. – Oli hieno huomata, että ystäviä on muuallakin kuin Facebookissa. Työelämää ja parempaa swingiä

Vaajakoskelta kotoisin oleva Antti tuli Jyväskylään opiskelemaan kauppatieteitä vuonna 2004. Opiskelut sujuivat kolmessa ja puolessa vuodessa pääaineena laskentatoimi. Laajan sivuaineen hän teki johtamisesta. Opiskelut saattavat muodossa tai toisessa olla myös edessä, koska esimerkiksi kauppaoikeuden kursseja on suorittamatta KHT-tutkintovaatimuksista. Valmistumisen kieppeillä maaliskuussa 2008 Antti aloitti business controllerina Nordea Rahoitus Suomi Oy:ssä. Ura Espoon Kilossa kuitenkin jäi lyhyeksi, koska hänet houkuteltiin Jyväskylään Deloittelle. Nykyään hän työskentelee senior audit -tittelillä. – Eivät tehneet minusta partneria sairausloman aikana, Antti nauraa. Hän pohtii mielenkiinnolla tulevaisuuttaan työelämässä.

– Valmistuessa ihmettelin, mihinkähän sitä menisi töihin, kun kaikissa työnhakuilmoituksissa vaadittiin vähintään 3–5-vuotta työkokemusta. Sen lisäksi piti olla nuori ja osata kaikkia kieliäkin. Kuka tuollainen ihminen on? Nyt hänellä itsellään alkaa olla kriittinen massa työkokemusta taustalla. – Periaatteessa voi tulevaisuudessa miettiä jotain uusia kikkojakin, Antti sanoo. Työelämän vastapainoksi Antti on harrastanut muun muassa golfia. – Tänä kesänä golf jäi tosin vähemmälle. Osittain ajokortittomuuden vuoksi, mutta myös sen vuoksi, että homman joutuu opettelemaan uudestaan. – Lyhyellä raudalla menee ihan hyvin, mutta pitkällä mailalla en ole vielä kokeillutkaan. Komennot menevät päästä käsiin ja fysiikka toimii, mutta vielä ei ole tatsia lyöntiin, Antti selittää. Hän on viimeistään nyt oppinut ajattelemaan asioita positiivisesta näkökulmasta. – Nyt kun lihasmuisti on hukassa, niin tässä on se mahdollisuus, että opettelisi nyt kerrankin kunnolla lyönnin. Että saisi paremman swingin, Antti nauraa.

Vaajakoskelta kotoisin oleva Antti tuli Jyväskylään opiskelemaan kauppatieteitä vuonna 2004.

Kolumni

Kummin päin se meni?

arempi ottaa kuin antaa vai menikö se sittenkin toisinpäin. Ja mitä välii sillä on, miten tätäkin Raamatun viisautta käyttää. Kaikki on suhteellista eikä kuulkaa niillä rahoilla, joita pomoille maksetaan erilaisina bonuksina ja optioina laiteta minkään firman talousasioita kuntoon. Se on yks hyttysen kusi valtameressä edellyttäen että hyttyset edes pissaavat. Ja miettikää nyt ite jos olisitte sellaisessa ase-

massa, että saisitte antaa potkuja aina vaan uusille ammattiryhmille, kuten Finnairissa toimitaan, niin olisiko se sellaista toimintaa, josta pitää ehdottomasti maksaa vähän ylimääräistä. Mistä nämä vähän aikaa sitten maksetut stay up -bonukset, joita ei siis maksettu lentoemännille, vaan miespomoille, kertoo näistä herroista? Jätetään sukkanauhaspekulaatiot silleen ja mietitään hetken aikaa, miltä irtisanojasta tuntuu? Jos hän on ihminen lainkaan, niin pahaltahan se tuntuu pistää ihmisiä pihalle ja laittaa kokonaisia perheitä mieron tielle. Kyllä tällaiselle ihmisille minusta kuuluu jonkinlainen kipukorvaus, ja kyyneleet saa parhaiten kuivattua pehmeäksi retuutetulla viidensadan euron setelillä. Viissatasten pehmittäminen voisi olla se sihteerien viimeisin työ. Ja jos oikein syvällisesti ajatellaan, niin matkustajien vikahan se on, että lentoyhtiöillä menee huonosti. Totta kai ihmisille on kohteliasta tarjota halpoja lentomatkoja, mutta pitääkö niitä ostaa? Luulisi tähän mennessä jo opitun sen, että

ihminen yrittää selvitä mahdollisimman halvalla tässä elämässä. Varsinkin sellainen ihminen, jolla ei ole työtä tai on pätkätyössä tai on opiskelija tai on eläkkeellä tai on lapsiperheellinen. Luuletteko te siellä lentoyhtiöissä, että köyhä maksaa teidän kohteliaisuutenne samalla tavalla. Ei kiitos. Tavis hamuaa halpoja lentoja kuin vasikka äitinsä utaretta ja kun saa siitä kiinni, niin ei päästä helpolla irti. Tämä halpalentoja ahnehtiva tavis ostaa matkojaan pitkälle eteenpäin yrittäen löytää

9.12

lentoyhtiöiden heikot kohdat. Ja löytyhän se! Parhaimpaan mäkäräisaikaan Lappiin saattaa päästä eestaas kahdella sadalla eurolla. Tällaisten rohmuavien ihmisten taustaa vasten on helppo ymmärtää Ryan Airin omistajan turhautumista. Hänhän ehdotti, että turistiluokasta turvavyöt veks ja takapenkit pois kokonaan. Seisköön varattomimmat Kanarialle asti. Voi olla, että ei tule lähdettyä seuraavalla kerralla niin helposti reissuun, kun laskimot ovat turvoksissa jo Tukholman kohdalla ja vielä viitisen tuntia on seisomista edellä. Saas nähdä, puuttuuko mikään taho tällaiseen

toimintaan. Kuvaa ainakin saisi helpommin kuin minkkitarhoista, koska kaikilla on nykyään kännyköissään kamerat, ellei Totta kai sitten lentokoneissa kuvaamista kielletä, mutta ajatelkaa, miten hienoa sa- ihmisille on lakuvaa saisi, kun ihmiset seisovat jalat kohteliasta turvoksissa ja kieli roikkuisi santapatarjota halpoja perina suusta ulkona. Tässäkö on lentomatkailun tulevai- lentomatkoja, suus? Tätäkö laihialaisiakin itarammat lentomatkustajat haluavat? Kenen on mutta pitääkö vastuu kysyttiin ennen. Pitäisikö ku- niitä ostaa? luttajan olla taas sata kertaa fiksumpi kuin palvelun tai tavaran tarjoajan ja miettiä omien valintojensa seurauksia. Jos moraalia ei löydy sieltä paremmin palkatusta päästä niin pitääkö vähemmällä rahalla toimeentulevien pitää huoli siitä, että huonolaatuinen kerosiini ja huonolaatuiset koneet eivät tuhoaisi luontoa ja aiheuttaisi vaaratilanteita. Kaikesta huolimatta turvallista joulua, minne ikinä matkaattekin. Taina West on vapaa toimittaja ja 56-vuotias neiti-ihminen Helsingistä.

ekonomitoimintaa

Hyvää Joulua kohti KYL:n kanssa Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat KYL järjestää tänä vuonna kolme perinteistä joulukonserttia Helsingissä.

Saksalaisessa kirkossa, maanantai 17.12.2012 klo 19:00. Osoite: Unioninkatu 1, Helsinki.

Temppeliaukion kirkossa, torstai 20.12.2012 klo 19:00. Osoite: Lutherinkatu 3, Helsinki.

shutterstock

EKONOMFÖRENINGEN NIORD Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi. 17.12. MM:s traditionella julkonserter 19.1. Öppna dörrars dag i Himos 28.1. Kulturbesök i Tölö 4.2. Takho/Himos sommarbokning öppnar 11.2. Rundvandring i Riksdagshuset Niords kansli Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 Maria Stenholm, 0201 299 209 HELSINGIN EKONOMIT 17.12. Kehonkohentajien vuosikokous ja asiantuntijaluento 7.1. Olympiastadion – suuria elämyksiä 9.1. Osaamisen johtamisen haasteet ja eri-ikäiset osaajat 15.1. Tutustuminen Helsingin Liikuntamyllyyn ja Lähiöliikuntaan 22.1. Yritysvierailu Reima Oy:öön 23.1. Asahi – perehdy terveysliikuntaan

26.1. Sosiaalinen media liiketoiminnan tukena 29.1. Mitä on hyvä tietää vuokranantajana? 29.1. Valio Oy 6.2. Mobiilimarkkinointi-ilta 9.-16.2. Kehity maastohiihdossa: perinteisen ja luistelutyylin perusteet, perinteisen ja luistelutyylin jatko 12. 2. Taidehistoria – avain taiteen ymmärtämiseen –luentosarja, osa 1 12.2. Häiriötekijä – synkähköt iltamat 19.3. Neljäs tie & lavastajan ja puvustajan työ 19.3. Taidehistoria – avain taiteen ymmärtämiseen –luentosarja, osa 2 Lisää tapahtumia ja ilmoittautuminen osoitteessa www.heko.fi. HEKO järjestää noin 200 jäsentapahtumaa vuosittain. HEKOn toimisto: heko@heko.fi ja 0201 299 261 ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT 18.1. klo 19 Ryöstö Lakeurelta – teatteriesitys Seinäjoen kaupunginteatterissa. Tämä on avec-tilaisuus. Jäsenelle teatteri-ilta maksaa 15 euroa

ja avecille 50 euroa. Hinta sisältää teatterilipun ja väliaikatarjoilun. Sitova ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla suoritus yhdistyksen pankkitilille Nordea 114030-246184 ja lähettämällä sähköposti epe@sefe.fi viimeistään ma 17.12.2012. Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumista löydät uusituilta kotisivuiltamme www.epekonomit.net. KESKI-SUOMEN EKONOMIT Keski-Suomen Ekonomit ry:n hallitus kiittää kaikkia yhdistyksen 75-vuotisjuhlavuoden tapahtumiin ja marraskuiseen pääjuhlaan osallistuneita sekä toivottaa jäsenilleen tunnelmallista joulua sekä onnellista alkavaa vuotta 2013! Jäsenkirjeidemme ja nettisivujemme www.keskisuomenekonomit.fi kautta saat tiedot ajankohtaisista

Lapin t omi k E on

lo 18 7.2. k : ierailu v s y it Yr tiöt. h Y x a Pret

jäsenasioista ja alkavan vuoden jäsentapahtumatarjonnastamme. Tervetuloa mukaan! LAPIN EKONOMIT JUHLAVUOSI TULOSSA Vuosi 2013 on Lapin Ekonomit ry:n 65. toimintavuosi. Tarkoituksena on juhlia merkkipaalua, juhlan ajankohdaksi on kaavailtu vuoden loppupuolta. Tulevana vuonna yhdistyksen toimintaa organisoi syyskokouksessa 28.11.2012 valittu hallitus. Lähetämme alkuvuodesta jäsentiedotteen, jossa kerromme mm. uuden hallituksen kokoonpanosta ja tulevan vuoden muistakin suunnitelmista. Alustavasti alkuvuoden ohjelmassa on mm. yritysvierailu, liukkaan kelin kurssi ja Lumilinnavierailu. Toimintaehdotukset suoraan jäseniltä ovat tervetulleita, joten lähesty rohkeasti mahdollisen ideasi kanssa! 5.2. klo 18 Yritysvierailu / Pretax Yhtiöt. Teemme yritysvierailun Pretax Yhtiöiden Rovaniemen toimistoon (osoite: Maakuntakatu 10, 96100

oulua Temppeliaukion kirkossa, torstai 20.12.2012 klo 21:30. Osoite: Lutherinkatu 3, Helsinki.

Rovaniemi). Toimistossa työskentelee yli 60 taloushallinnon ammattilaista asiakkainaan Rovaniemen, Lapin ja Euroopan yrityksiä. Ilmoittautumiset viimeistään 31.1. Marille: mari.vahakuopus@ ramk.fi tai 040 553 3445. Joulu on jo lähellä, joten toivotamme kaikille jäsenillemme hyvää ja rauhallista joulua sekä menestyksellistä uutta vuotta 2013! Lapin Ekonomit ry:n hallitus OULUN EKONOMIT 16.1. Yritysvierailu Erwekoon ja Kalevan uuteen painotaloon. Katso tarkemmat tiedot osoitteessa www.oulunekonomit.fi. Sivuilta löydät myös ajantasaisen tiedon kulttuuritapahtumistamme ja voit tehdä mökkivarauksen Syötteen paritalostamme. POHJOIS-SAVON EKONOMIT Pohjois-Savon Ekonomit toivottaa kaikille jäsenilleen rauhaisaa joulua! Uuden vuoden tapahtumista tiedotetaan sähköpostitse ja tällä palstalla.

Liput (20 EUR / 12 EUR / alle 12 v. ilmaiseksi) Lippupalvelusta.

Lisätietoja osoitteesta: http://www.kyl.fi/ joulukonsertithelsinki-2012

loa mukaan tapahtumiimme jälleen ensi vuonna!

Oulun Ekonomit

16.1. Yritysvier ailu Erwekoon ja Ka levan uuteen painota loon

PORIN SEUDUN EKONOMIT 26.1. klo 18 alkaen Porin Seudun Ekonomien 70-vuotisjuhlat Porin Suomalaisella Klubilla. 30.1. klo 8-9 Ura-aamiainen Sokos Hotel Vaakunassa. Ura-aamukahvien aiheena on SEFEn tarjoamat urapalvelut. Aamukahvien jälkeen on mahdollisuus henkilökohtaiseen uravalmennukseen. Lisätietoja ja lisää tulevia tapahtumia löydät jäsenkirjeestä tai kotisivuilta www.porinseudunekonomit.fi. Porin Seudun Ekonomien johtokunta toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. Tervetu-

RAUMAN EKONOMIT Rauman Ekonomit toivottaa Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2013! Lisätietoa tulevista tapahtumista seuraavissa jäsenkirjeissä ja Rauman Ekonomien nettisivuilta osoitteesta www.raumanekonomit.fi – Tulevat tapahtumat RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN EKONOMIT Rihyn vuoden 2013 tapahtumia valmistellaan parhaillaan. Ilmoittelemme Rihyn sivuilla (www.rihy. fi) ja sähköpostitse kun kalenteri valmistuu. Kiitos yhteistyöstä vuonna 2012, rauhaisaa joulua ja menestystä vuodelle 2013! TURUN SEUDUN EKONOMIT Turun Seudun Ekonomit ry toivottaa jäsenilleen rauhallista joulua

ja menestystä vuodelle 2013! Tulevaa vuotta 2013 yhdistys viettää 75-vuotisjuhlavuoden merkeissä. Juhlavuonna järjestetään tapahtumia juhlateeman ympärille ja vuosi huipentuu 75-vuotisjuhliin.

9.3. klo 19 Turun Seudun Ekonomien 75-vuotistaivalta juhlitaan Marina Palacessa. Kutsut postitetaan vielä erikseen alkuvuodesta. Varaa kuitenkin aika kalenteristasi jo nyt. VAASAN EKONOMIT Yhdistys rauhoittaa loppuvuoden joulun odotukseen ja toivotamme kaikille jäsenillemme oikein rentouttavia ja pitkiä pyhiä. Kerromme uudesta hallituksesta ja vuoden 2013 toiminnasta tammikuun aikana.

Suomen Ekonomiliitto – SEFE ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229, e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi www.sefe.fi

0201 299 255 0201 299 246 0201 299 242

Yhteystietojen muutokset voit tehdä myös Internetin kautta: www.sefe.fi > Jäsensivut > Omat tiedot ja tietojen muutokset, kirjaudu jäsentietoihin jäsennumerollasi ja henkilötunnuksen loppuosalla tai olemassa olevilla käyttäjätunnuksillasi URA- JA KEHITYSPALVELUT – KARRIÄRRÅDGIVNING OCH -UTVECKLING Palkkatieto – lönerådgivning 0201 299 206 palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut – karriärtjänster 020 693 255 ura@sefe.fi Arja Vuorela 0201 299 295 Birgit Lindholm 0201 299 249 Leena Simonsen 0201 299 270 Ekonomirekrytointi – ekonomrekrytering Sirja Kulmala-Portman 0201 299 265 Taija Kääriäinen 0201 299 258 Ammatillinen kehittyminen – kompetensutveckling Hannele Heikinheimo 0201 299 259 Birgit Lindholm 0201 299 249 Anu Varpenius 0201 299 214 Työskentely ulkomailla – arbete utomlands Arja Vuorela 0201 299 295 Yksikön assistentti – enhetens assistent Päivi Kutvonen 0201 299 247 Kehitysjohtaja – utvecklingsdirektör Anja Uljas 0201 299 281 OIKEUDELLISET PALVELUT – JURIDISKA TJÄNSTER Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister (klo 8.30–13.00) Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205 Petteri Kivelä Emilia Reinikainen Riku Salokannel Timo Voutilainen Lasse Johansson Johanna Hämäläinen Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning Jan Degerlund 0201 299 243 Yrityksen perustamisneuvonta – startrådgivning för företagare Riku Salokannel, klo 8.30–13.00 0201 299 219 Ulkomailla työskentelyn lakiasiat, klo 8.30–13.00 – Juridiska ärenden gällande utlandsarbete Lasse Johansson 0201 299 215 Emilia Reinikainen 0201 299 226 Työttömyysturvaneuvonta – rådgivning i arbetslöshetsfrågor Susanna Rintala, klo 8.30-13.00 020 693 273 Lakiyksikön johtaja – juridiska enhetens direktör Jan Degerlund 0201 299 243 Työttömyyspäivärahat – dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600 IAET Jäsenasiat, ma–to klo 13–15 (09) 4763 7610 www.iaet.fi

IAET-kassan asiakaspalvelupisteen (osoite Ratavartijankatu 2 B) aukioloajat maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 10–15 sekä perjantaisin klo 10–13 (ti ja to suljettu). EDUNVALVONTA – INTRESSEBEVAKNING Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhällspolitik Kosti Hyyppä Antti Leino Riikka Mykkänen Ulla Niemelä (perhevapaalla – föräldraledighet) Riikka Sipilä Ville Tolvanen Tuomas Viskari Koulutuspolitiikka – utbildningspolitik Minna Nieminen Eeva Salmenpohja Opiskelijatoiminta – studerandeverksamhet Katri Haakana Sini Jokinen Tanja Hankia (perhevapaalla – föräldraledighet) Yksikön assistentti –enhetens assistent Salla Grönholm Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör Lotta Savinko

0201 299 285 0201 299 213 0400 4582 36 0201 299 238 0201 299 268 0201 299 251 0201 299 237 0201 299 282 0201 299 280

VIESTINTÄ - INFORMATION Ekonomi-lehti – tidningen Ekonomi Otavamedia / Asiakasviestintä (09) 1566 8540 Jäsenhankinta ja -yhteydet, ekonomit medlemsrekrytering och -kontakter, ekonomer Anni Wahlroos 0201 299 256 Maria Rantamaula (toimivapaalla - tjänstledighet) Viestintä – information Marianne Falck-Hvilstafeldt 0201 299 240 Heidi Haapalainen 0201 299 244 Viestintäjohtaja – informationsdirektör Eeva Riittinen-Saarno 0201 299 254 MUUT PALVELUT – ÖVRIGA TJÄNSTER Julkaisutilaukset – beställning av publikationer Krista Salo Järjestötoiminta – organisationsverksamhet Satu Taivainen Tapahtumakoordinaattori – evenemangkordinator Erica Andersson Tutkimukset – utredningar Juha Oksanen

0201 299 296 0201 299 277 0201 299 212 0201 299 248

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI Asiakashallinta – kundförvaltning Tuija Mäkinen 0201 299 245 Projektit – projekt Jarmo Jaulimo 0201 299 272 Talous – ekonomi Leena Lillomäki 0201 299 269 Suvi Viinikainen 0201 299 271 Hallintojohtaja – förvaltningsdirektör Kirsi Hurme 0201 299 276 Toiminnanjohtajan sihteeri – verksamhetsledarens sekreterare Teija Happonen 0201 299 279 Toiminnanjohtaja – verksamhetsledare Aija Bärlund 0201 299 284

Jäsenyhdistykset – Medlemsföreningar Ekonomiyhdistykset – ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit-Expatriatekonomerna ry

0201 299 253 040 715 6223 0201 299 286

Opiskelijayhteisöt – studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Futuuri ry, Rovaniemi Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans Studentkår, H:fors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – mer information: www.sefe.fi jäsenyhdistykset ja SEFE jäsenyhdistykset www.sefe.fi medlemsföreningarna och SEFE medlemsföreningar

Kylteriyhdyshenkilöt – SEFEs kontaktpersoner Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö avustaa, kun haluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista. Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi. Hanken: Päivi Hutukka 040 704 9202 Aalto: Alexander Pihlainen 050 554 4954 JY: Tuomo Tanttu 044 2868 805 LUT: Maria Salmela 040 519 5755 OY/LY: Jouni Nykyri 050 329 3331 ISY: Jenna Toivanen 040 771 0781 TaY: Heidi Kivelä 050 342 8973 VY ja Hanken Vasa Campus: Viktor Hollsten 040 775 2682 TSE: Veera Iliev 041 504 7456 ÅA: Anna-Maria Huldén 050 356 4524

0206- ja 0209 -alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

020 693 200 0201 299 246

» Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSKAP Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi Sari Ridanpää Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – studerandemedlemmar Carita Erkkilä

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE rf, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors , tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229, e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi www.sefe.fi

KUn aiKaa on vain

yhteen.