Telma 2/2013

Merisisko Haapanen Atrialla tietää, että työ kuluttaa, jos työasennot eivät ole kunnossa.

Työelämän kehittämisen erikoislehti 2 • 2013

Terveydellä tehdään tulosta Työterveyshuolto

Hyvää hoitoa herkkukaupassa Harmaa talous Argentiinan riesana Veikkauksen ykkösasiamies Juha Koponen Kela pähkinänkuoressa

Pääkirjoitus

2 • 2013

”On jaksettava kehittyä, oltava utelias työuran alusta loppuun. Jaksaminen on koetuksella.”

www.telma-lehti.fi Julkaisijat Työturvallisuuskeskus TTK Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki Puh. 09 61 6261 Eija Åback, eija.aback@ttk.fi www.ttk.fi Työsuojelurahasto TSR Annankatu 34–36 B, 00100 Helsinki Puh. 09 6803 3311 Marja-Leena Jylhä, marja-leena.jylha@tsr.fi www.tsr.fi Päätoimittaja Kenneth Johansson, TSR Toimitusneuvoston puheenjohtaja Jorma Löhman, TTK Toimitus Alma 360 Alvar Aallon katu 3 C, 00100 Helsinki (PL 502, 00101 Helsinki) Puh. 010 665 102 www.alma360.fi etunimi.sukunimi@alma360.fi Tuottaja Sami Turunen Toimitussihteeri Outi Rinne Ulkoasu Teemu Pokela, Mika Soikkeli (AD) Kuvatoimittaja Anne Vatén Kannen kuva Juha Harju Painosmäärä 111 400 Repro Aste Helsinki Painopaikka Forssa Print, 2013 ISSN 1797-2841 (painettu) ISSN 1797-285X (verkkojulkaisu)

Työntekijä on arvokkain Kaikki työ on arvokasta, julistetaan kaikkialla. Tästä seuraa, että kaikki työtä tekevät ovat arvokkaita. Työtä halutaan kehittää, tuottavuutta ja tehokkuutta parantaa. Mutta mitä teemme arvokkaille työntekijöille? Liian usein heidät poltetaan loppuun ja heitetään pois, kun heitä ei enää tarvita. Miksi työn­ tekijää ei arvosteta yhtä paljon kuin palveluita, tuotteita ja organisaatioita?

Työ haastaa tekijäänsä entistä enemmän. Työntekijän on yhä useammin kyettävä ratkaisemaan sellaisia työaikaan, työkuormaan ja työsuoritukseen liittyviä yksityiskohtia, joista työnantaja ennen vastasi. On tehtävä itsenäisiä päätöksiä, siedettävä epävarmuutta sekä työn että työpaikan suhteen. On jaksettava kehittyä jatkuvasti, oltava uudesta utelias työuran alusta loppuun asti. Vaatimukset kasvavat, jaksaminen on koetuksella.

Työpaikat tarvitsevat ennakoivaa ja entistä parempaa työterveyshuoltoa.

Ne tarvitsevat­asiantuntevaa apua keskusteluun työntekijän jaksamisesta ja työn kehittämisestä­sellaiseksi, että sitä inhimillisesti ottaen voidaan tehdä­.

Työterveys syntyy työpaikalla, sitä ei paraskaan työterveyshuolto yksin ratkaise. Tarvitaan työpaikan ja työterveyshuollon kiinteää ja avointa vuoro­ puhelua. Työterveyshuollon asiantuntijoilla pitää olla aikaa ja osaamista paneutua työntekijöiden yksilöllisiin ja vaihte­ leviin tarpeisiin sekä työpaikan töihin ja töiden­ järjestelyjen todellisiin mahdollisuuksiin.

Vain oikealla asenteella päästään siihen, että­työtä tekevä on arvokas ja häntä huolle­ taan kuin kalleinta konetta tai hienointa pal­ velua. Työn­tekijää pitää kohdella työpaikan arvokkaim­pana voimavarana, ei vain tuotannon­ tekijänä tai kulueränä­.

Osoitteenmuutosohje ja osoitelähde ­ lehden takakannessa.

Telma on Aikakauslehtien Liiton jäsen.

Jorma Löhman Toimitusneuvoston puheenjohtaja jorma.lohman@ttk.fi

Telma tuntee ­t yöelämän Telma on Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen julkaisema työelämän ­kehittämisen erikoislehti. Lehden ­saavat ­maksutta muun muassa työpaikkojen ­työsuojelu- ja luottamushenkilöstö, työ­ terveyden ammattilaiset, henkilöstöhallinnon ­edustajat ja esimiehet, työelämätutkijat sekä erilaiset TSR:n ja TTK:n sidosryhmät.

2

Telma 2 • 2013

3 x työterveyshuolto Teksti Sami Turunen W Kuvat Aapo Huhta

”Nuoria

tulee töihin eri puolilta maata, ja juurettomuus voi olla rankkaa. Myös vuorotyö sekä opiskelun ja työn yhteensovittaminen vaativat paljon.”

Sata vuotta työterveyttä Stockmann on 151-vuotias tavaratalo, ja myös sen työ­ terveyshuolto kuuluu Suomen vanhimpiin. Henkilö­kunnan työterveyttä on hoidettu yli sata vuotta talon omalla työterveyshuollolla. Oman työterveyden hyviä puolia on se, että se on lähellä työntekijän arkea, ja oman talon työ­tavat ja -kulttuuri ovat hyvin työterveyden henkilökunnan tiedossa­.

Ulkopuolelta ostettu työterveyshuolto ei ole yhtään huo-

nompaa, mutta sen haasteena on oikeanlaisen ja -tasoisen­ palvelun ostaminen: pitäisi osata hankkia kattavaa palvelua, mutta ei maksaa suotta sellaisesta, mitä ei tarvita.

Eivätkä asiantuntijoidenkaan mielipiteet mene yksiin­sitä, mikä on oikein ostettu.

Hoiti työterveyden sitten oma tai vieras tekijä, hyvä työterveyshuoltokin syntyy vain yhteistyöllä ja kuuntelulla.

>

Telma 2 • 2013

3

”Omaa työkykyäni hoidan paljon tauoilla kollegoiden kanssa puhuen, purkaen ja tuulettaen – sekä pyöräilemällä työmatkat”, sanoo Marja Alanne.

4

Telma 2 • 2013

3 x työterveyshuolto

Vastuuta nuorista – Oma työterveyshuolto on siinä mielessä hyvä ratkaisu, että tässä pääsee lähelle työntekijöitä ja heidän arkeaan­. Vaikka oma työni tehdäänkin eniten omassa huoneessa, pyrin aika ajoin osallistumaan työpaikkaselvityksiin, ettei siitä arjesta pääse vieraantumaan, sanoo johtava työterveyshoitaja Marja Alanne.

Stockmannilla tehdään pitkiä uria, muistamisia palvelusvuosista jaetaan säännöllisesti. Keski-ikä on kuitenkin vain noin 33, eli talossa on myös paljon nuoria työntekijöitä. Joukkoon mahtuu paljon niitä, jotka työskentelevät opintojen ohessa. Se tietää haasteita: vaikka suurimmat työterveyden ongelmat ovat tukija liikuntaelinsairauksissa, merkittävä uhka tulee myös mielenterveyspuolelta.

– Nuoria tulee paljon töihin eri puolilta maata, ja juurettomuus ja sopeutuminen pääkaupunkiseudulle voi olla rankkaa. Myös asiakaspalvelu, vuorotyö sekä opiskelun ja työn yhteensovittaminen vaativat paljon.

Ongelmia hoidetaan keskusteluilla, joissa arvioidaan toimenpiteitä ja avun tarvetta.

– Tarvittaessa löytyy järeämpää apua psykologin tai psykiatrin vastaanotoilla tehtävistä arviointi­ käynneistä tai Nuorten kriisipisteen palveluista.

Alanne kuitenkin muistuttaa, että vaikka työterveydessä vaivat korostuvat, Stockmannilla ollaan varsin terveitä.

– Ongelmien ennaltaehkäisyyn kiinnitetään paljon huomiota. Se alkaa heti työsuhteen alussa, kun teemme­soveltuvuusarvioinnit siitä, miten ihminen sopii työhön ja onko mahdollisia uhkia.

Alanne korostaa myös työterveystiimin sekä esimiesten ja osastojen yhteistyötä.

– Tässä työssä ei saa mitään aikaan yksin. Meillä on hyvä jalansija talossa, mutta onnistunut työterveyshuolto vaatii, että myös työntekijät ja esimiehet ovat aktiivisia.

> Telma 2 • 2013

5

Maittava työpaikka Suomen suurimman – ehkä myös laadukkaimman – ruokakaupan hyllyjen välissä leijuvat herkulliset tuoksut.

Paitsi tuoksujen takia, Heidi Packalén on viihtynyt Stockmannin Herkussa jo yli 15 vuotta siksi, että Herkku on ollut hyvä työnantaja.

– Stokka on ollut turvallinen ja joustava paikka, täällä huomioidaan hyvin esimerkiksi perheasiat.

Jos tämä ei sujuisi näin hyvin, olisin jo vaihtanut työpaikkaa, sanoo pääsääntöisesti aamuvuoroa tekevä Packalén.

Packalén hankkiutui kaupan alan töihin jo kouluaikoina ja pääsi Stockmannille omien sanojensa mukaan ”jo nuorena tyttönä”. Nykyään hän työskentelee tilausvastuumyyjänä, jolle kuuluvat leikkele- ja eines­ osaston tilaukset ja tuotteiden hyllytykset.

– Työ on tietysti hirveän fyysistä, ja kroppa on kovilla työasennoista, nostoista ja siirtelyistä, ja osa työstä tehdään vielä viileissä varastotiloissa. Särkyjä ja kolotuksia tulee helposti, jos ei pidä huolta itsestään.

Omasta työkunnostaan Packalén pitää huolta lenkkeilemällä sekä kesäisin työmatkapyöräilyllä. Ja jos oma apu ei auta, sitä haetaan työterveyshuollosta.

– Työterveyshuolto toimii todella hyvin, sieltä on aina saanut apua, jos sille on ollut tarvetta. Sitä kautta pääsee tarvittaessa myös erilaisiin jatkotutkimuksiin.

Herkun työyhteisö on nuorta – ja hyvin naisvaltaista. Tukea töissä jaksamiseen löytyy luonnostaan­.

– Työyhteisö on aivan mahtava ja hyvähenkinen, samanmielisten joukko. Olen saanut vuosien aikana täältä paljon, jopa kymmeniä hyviä ystäviä.

6

Telma 2 • 2013

3 x työterveyshuolto ”Stockmannilla on paljon erilaisia urheilu- ja harrastekerhoja, mutta omat yksilölajit eivät oikein istu kerhotoimintaan”, kertoo lenkkeilyä ja pyöräilyä harrastava Heidi Packalén.

Telma 2 • 2013

7

Ison joukon asialla – Stockmann on valtava työpaikka: pääkaupunkiseudulla yli 4 000 työntekijää, ja tavaratalon myyjien ja mui­ den ammattiryhmien lisäksi henkilökuntaan kuuluu myös varastojen ja keskuskeittiön väki. Siksi tekemistä on paljon, kertoo vastaava työterveyslääkäri Jyrki Virtanen.

Stockmannin työterveyden hermokeskus sijaitsee Helsingin tavaratalossa – yhtiöllä on myös toinen piste Pitäjänmäessä. Työterveyshuollon seitsemännen kerroksen tiimissä on Virtasen lisäksi kuusi työterveys­ hoitajaa, sairaanhoitaja, työfysioterapeutti sekä työterveyssihteeri.

– Tiimi on suhteellisen pieni mutta hyvin ammattitaitoinen, ja varsinkin johtavan työterveyshoitajan kanssa teemme tiivistä yhteistyötä.

Ennalta ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi on paljon kuntoutusta, työkokeiluja ja työterveyspainotteis­ ta sairaanhoitoa. Koska tehtävää on paljon, aivan kaikkea ei voida tehdä itse, vaan esimerkiksi laboratorio­ palveluja ostetaan ulkopuolelta.

Stockmannilla jaksetaan kuitenkin suhteellisen hyvin. Sairauspoissaoloprosentti on 4,5:n tietämillä.

– Tavoite on painaa se neljän pintaan. Mutta se ei tarkoita, että tultaisiin sairaana töihin, vaan panostam­ me ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, Virtanen hymyilee.

– Erityisesti haluamme esimiehet vahvasti tyky-työhön, ja siksi yhteistyötä on lisätty monin tavoin.

Virtasen omasta työajasta puolet menee hallintoon, ja toisen puolen hän pyrkii tekemään potilastyötä.

Työ jakautuu moneen suuntaan, ja vastuuta piisaa. Lääkärinkin täytyy pitää huolta omasta jaksamisestaan.

– Puran työpaineita pelaamalla squashia ja tennistä. Lisäksi kalastan ja luen paljon.

8

Telma 2 • 2013

3 x työterveyshuolto ”Stockmann on instituutio ja haluttu työpaikka.

Joka vuosi, varsinkin Hullujen päivien aikaan, palkataan tuhansia ihmisiä. Meillä on myös uskollinen työvoima, vaihtuvuus on vain noin viisi prosenttia”, sanoo Jyrki Virtanen.

> Telma 2 • 2013

9

Sisältö Työterveyshuolto

14–25 Teema Työterveyshuolto on lakisääteinen velvollisuus, jonka järjestämiseen on monta tapaa. Jokainen tapa vaatii osaamista. Atrialla vastuu on talon omissa käsissä.

26–31 Henkilö Veikkauksen toimitusjohtajan työhön kuuluu isoja unelmia ja arkisia toimistohommia.

Juha Koposen tärkein mantra on vastuullisuus.

46–51 Maailmalla Argentiina oli pitkään Etelä-Amerikan talousmahti, nykyään maa kamppailee isojen talousongelmien kanssa.

Ihmisillä riittää silti toivoa paremmasta.

54–56 Minun työni Työfysioterapeutti Antti Pursio kiertää työmaita, neuvoo työasentoja, tekee urasuunnitelmia ja koordinoi yritysten työhyvinvointia.

10

Telma 2 • 2013

Ihmisiä 2 Pääkirjoitus Jorma Löhman 26–31 Henkilö Juha Koponen 36–37 Ajatelma Leila Simonen 54–56 Minun työni Antti Pursio 57 Rautalankaa Liisa Hyssälä 66 Kolumni Emilia Kukkala

Vakiot 3–9 3 x työ 11–13 Työ ja elämä 32–33 Ilmiö 34–35 Me teimme sen 38–41 Pallottelua 42–45 Oman elämän hallinta 46–51 Maailmalla 52–53 Näin muinoin 58–59 TSR-info 60–61 TTK-info 62–63 Julkaisut 64–65 Työn kuva 67 Vaaksa vaaraa

Teksti Arja Krank ja Sami Turunen Kuva Anne Vatén

Työ ja elämä

Krista Kananen, 16, (vas.) ja Jade Koski, 19, viihtyvät hyvin Sinisen Verstaan työkokeilussa. Kahvilatyö antaa eväitä asiakkaille sekä pitkällä tähtäimellä myös itselle.

Nykien nuorisotakuuseen Nuorisotakuun toteuttamisessa ollaan isojen haasteiden edessä.

Silti takuun toteutumiseen luotetaan.

Nuorisotakuu saatiin voimaan vuoden alussa, mutta erilaista nuorten työpajatoimintaa on Suomessa ollut jo kauan. Sininen Verstas Helsingin Annankadulla on auttanut alaansa etsiviä nuoria jo 20 vuotta.

Verstaalla toimii lounaskahvila-, kankaanpaino- ja ompeluryhmät, joissa on työkokeilussa vajaa kolmekymmentä 16–23-vuotiasta nuorta.

– Ensisijainen tehtävä on auttaa nuoria löytämään tiensä ammatilliseen koulutukseen, sanoo työpaikkaneuvoja Teemu Kotila.

Kokeilujaksolla vieraillaan alan oppilaitoksissa sekä käydään opintomatkoilla. Jaksoon kuuluu työelämän pelisääntöjen opiskelua sekä tietysti omien tulevaisuudensuunnitelmien pohtimista. Palkkaa ei makseta, mutta päivittäinen lounas kuuluu etuihin.

Isommassa mittakaavassa nuorisotakuun toteuttaminen ei ole

helppoa. Se on haastanut PohjoisPohjanmaan työ- ja elinkeinotoimiston, jossa nuorten osuus työttömistä työnhakijoista on kolmisen prosenttia korkeampi kuin muualla maassa.

– Palveluverkkomme uudistui myös vuoden vaihteessa. Muutokset ja nuorisotakuun tavoitteet ovat kieltämättä asettaneet haasteita, palvelujohtaja Mari Tuomikoski sanoo.

Nuorisotakuu lupaa nuorille työpaja-, työ- tai koulutuspaikan.

Samaan aikaan opetus- ja kulttuuriministeriö suunnittelee nuorisoasteen ammatillisen opetuksen aloituspaikkojen karsimista erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa. Tämän epäillään vetävän mattoa nuorisotakuun alta.

– Pohjois-Pohjanmaalla on kuitenkin käynnistymässä nuorille kohdennettuja työvoimakoulutuk-

Nuoriso­takuu

• Lupaa alle 25-vuotiaille­sekä alle 30-vuotiaille vasta­valmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta.

• Lupaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan.

• Toimeenpanoa varten varattu vuosittain 60 miljoonaa euroa hallitusohjelman­ ajan.

sia, esimerkiksi asiakaspalvelun ja myynnin koulutusta sekä yrittäjävalmennusta. Myös oppisopimuskoulutus on saanut lisäresursseja.

Takuun toteutumista seurataan tiiviisti. Pohjois-Pohjanmaalla alle 25-vuotiaista työttömistä työnhakijoista oli 32 prosenttia mukana aktiivitoimissa. Helmikuussa noin 650 nuorta oli työkokeilussa, valmennuksessa tai työssä palkkatuella.

– Jokaiselle nuorisotakuun piirissä olevalle uudelle asiakkaalle

tehdään kahden viikon kuluessa työllistymistä edistävä suunnitelma. Helmikuun aikana tehtiin noin 850 suunnitelmaa.

Jo 130 ammattiin valmistunutta on saanut apua myös Sanssi-kortista. Se takaa vastavalmistuneen nuoren palkanneelle yritykselle 700 euron kuukausittaisen palkkatuen kymmenen kuukauden ajaksi.

www.nuorisotakuu.fi Telma 2 • 2013

11

Työ ja elämä Muista mennä

Th

in

ks

Jan Djenner/Kuvatoimisto Gorilla

to

ck

Millainen on hyvä työelämä 15 vuoden päästä? Mikä saa sinut innostumaan pidemmästä työurasta? Suomen työelämästä halutaan Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä. Kerro oma mielipiteesi 16.6. mennessä ja seuraa keskustelua: www.facebook.com/ Suomen­TyoelamanArvot2020 www.otakantaa.fi -> Hae ”Työelämä 2020”

Loppu lomalla sairastamiselle Eduskunta on hyväksynyt vuosilomalain muutokset, jotka koskevat vuosiloman aikaista sairastumista. Aiemmin vuosi­­­lomalla sairastuessa seitsemän ensimmäistä päivää on mennyt omaan piikkiin, ja vasta pidempi sairausloma on siirtänyt vuosilomaa pidettäväksi myöhemmin. Jatkossa työn­ tekijällä on oikeus saada loma siirretyksi ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen.

Muutos tulee voimaan 1.10.2013.

Kunta-alalla hyvää kehitystä Kunta-alan työolobarometrin 2012 mukaan kunnissa ja kuntayhtymissä työpaikan varmuus on edelleen korkealla tasolla. Esimiestyön koetaan kehittyneen myönteisesti ja esimiesten suhtautuvan rakentavasti muutos- ja kehittämisehdotuksiin. Työntekijöitä kohdellaan entistä tasapuolisemmin, ja osaamiseen on panostettu. Erityisesti esimiehet, ylemmät toimihenkilöt ja keski-ikäiset ovat osallistuneet koulutukseen. www.ttk.fi > Hae ”Kunta-alan työolobarometri 2012”

12

Telma 2 • 2013

Tieto vähentäisi tuskaa Työelämän muutokset synnyttävät työpaikoille uudenlaisia terveys- ja turvallisuusriskejä. Työtapaturmista kerätty tieto auttaisi tapaturmien torjunnassa, varsinkin jos sitä voisi hyödyntää enemmän, selviää Noora Nenosen väitöskirjasta (Tampereen teknillinen yliopisto).

Työtapaturmista on kerätty tietoa, ja sitä on saatavilla. Esimerkiksi Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ylläpitämä valta­ kunnallinen tietokanta sisältää varsin kattavasti tietoa työtapaturmista. Kyselytutkimuksen mukaan 15 prosenttia verkkosovelluksen käyttäjistä ei kuitenkaan

ollut muistanut tätä mahdollisuutta. Toiset toivoivat helppokäyttöisempää tietokantaa ja kehittyneempiä tiedonhakumahdollisuuksia.

Liukastumiseen, kompastumiseen tai putoamiseen liittyvät tapaturmat ovat jo pitkään muodostaneet merkittävän osan kaikista työtapaturmista. Väkivaltaan tai vuokratyöhön liittyvien turmien määrä on kuitenkin kasvussa. Vuonna 2011 työtapaturmavakuutuksesta korvattiin yhteensä 138 264 työtapaturmaa. www.tsr.fi > Hae numerolla 110390

”Koulujen

työskentelyilmapiiri on päästetty tilaan, jollaista aikuiset eivät ikinä hyväksyisi omalla työpaikallaan. Eivät edes ne, jotka ovat sitä mieltä, että heidän lapsellaan pitää olla keisarin oikeudet ja kastemadon velvollisuudet.”

– Anna Perho, yle.fi 10.4.

Työ ja elämä Työtuomioistuin

Tavoitteellisuutta työhyvinvointiin Työhyvinvoinnin kehittämiselle on varattava aikaa, ja tulevaisuutta on visioitava yhteistyössä koko työyhteisön ja myös asiakkaiden kanssa. Työhyvinvoinnin kehittäminen edellyttää johtajilta innostavaa otetta, ja yhteisöä on motivoitava todellisilla teoilla ja seuraamalla tavoitteiden toteutumis-

ta, sanoo Lapin yliopistossa väitellyt Arja Jääskeläinen.

Väitöskirja esittelee mallin työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Malli kannustaa työyhteisöä avoimeen keskusteluun, mikä puolestaan vahvistaa yhteistyötä, yhteishenkeä ja oppimista työyhteisössä.

Ontuvaa yhteistyötä Yrittäjien ja työterveyshuollon yhteistyössä on parantamisen varaa, selviää Suomen Yrittäjien (SY) jäsenilleen tekemästä kyselystä. Yli puolet työterveyshuoltopalvelut työntekijöilleen järjestäneistä yrityksistä kokee, että palveluista ei ole hyötyä työkyvyn ylläpitämisessä ja sairauspoissaolojen ehkäisyssä. Iso osa vastaajista kokee, että

ei hyödy palveluista lainkaan. Lisäksi kolmasosassa yrityksistä ei tiedetä täysin, mihin yritys on sopimuksessaan sitou­ tunut.

88 prosenttia työnantajina toimivista SY:n jäsenyrityksistä on järjestänyt työn­ tekijöilleen työterveyshuollon. www.yrittajat.fi

KYLLÄ Sekä työntekijän että työterveyshuollon täytyy olla aktiivinen toimija. Mutta jos työntekijällä ei ole motivaatiota ja vastuuta omasta itsestä ja itsensä hoitamisesta, hyvään tulokseen ei päästä.

Riitta Taskinen työterveyshoitaja Terveystalo Kamppi Helsinki KYLLÄ Järjestelmiä voidaan kehittää vaikka kuinka hyviksi, mutta viime kädessä ne toimivat vain, jos työntekijä toimii niiden mukaisesti. Tietenkin järjestelmät ohjaavat työntekijää, mutta itsekin pitää olla aktiivinen työterveyttä mahdollisesti heikentävien asioiden esille tuomiseksi.

Sami Hietaharju työsuojeluvaltuutettu Sachtleben Pigments Oy KYLLÄ Mitään ”työterveyttä” ei käsitteenä edes ole – yksittäinen ihminen on terve, sekä työssä että kotonaan. Terveys on riippuvainen perimästä ja ympäristötekijöistä. Myös omat valinnat vaikuttavat terveydentilaan sinänsä, ei välttämättä terveyden kokemiseen. Ihminen voi kokea itsensä terveeksi sairauksista huolimatta. Järjestelmät eivät tuo kenellekään terveyttä – jos ei sairauttakaan. Työllä ja sen järjestämistavoilla on vaikutusta terveyteen, mutta se ei ole kiinni ”työterveysjärjestelmistä”.

Aslak Savolainen työterveyshuollon johtava lääkäri YLE

Työajat arviointiin

Th ink sto ck

Työnantajan on jatkossa selvitettävä ja arvioitava myös työajoista johtuvat haittaja vaaratekijät työturvallisuuslain muutoksen mukaisesti. Työnantajan on selvitettävä työstä, työympäristöstä sekä työolosuhteista työntekijälle mahdollisesti aiheutuvat haitat ja vaarat sekä arvioitava niiden vaikutusta turvallisuudelle ja ter­ veydelle. Jatkossa riski­arvioinnissa on otettava huomioon myös työajat. Ottamalla entistä paremmin huomioon työajoista johtuva kuormittuminen voidaan vähentää sairauspoissaoloja ja tapaturmia sekä edistää työssä jaksamista läpi työuran.

VÄITE: Hyvä työterveys on enemmän kiinni työntekijän oma-aloitteisuudesta kuin työterveyden järjestelmistä.

Telman tuomio äänin 3–0: Työkyky ja työterveys ovat ensisijaisesti kiinni työntekijän oma-aloitteisuudesta.

Numerot

35/40

Hotels.comin kansainvälisen selvityksen mukaan Suomessa on Ranskan, Norjan ja Brasilian ohella tänä vuonna neljänneksi eniten lomapäiviä – vuosilomat ja arkipyhät laskien yhteensä 35. Suomen edelle menivät Ruotsi ja Italia sekä ykkössijan ottanut Venäjä, jossa lomapäiviä on 40.

Telma 2 • 2013

13

Atrialla voi harrastaa tauolla hyvin konkreettista jumppaa, vahvistaa renkailla keikkuva Terhi Hautamäki.

14

Telma 2 • 2013

työterveyshuolto

Työterveyshuollon tarkoitus on edistää työterveyttä ja ehkäistä työhön liittyviä sairauksia. Atrialla ajatus toteutuu: työntekijät saavat käydä omalla, uudella työterveysasemallaan, jossa he saavat ennaltaehkäisevää ja sairauksien hoitoa sekä kuntoutusta. Monessa muussa paikassa työterveys on yhä enemmän perussairaanhoitoa, ja sairauslomatodistusten kirjoittelu syö aikaa niukoilta resursseilta. > Tekstit Kirsi Haapamatti, Tiia Lappalainen W Kuvat Juha Harju

Terveyden markkinoilla Telma 2 • 2013

15

R

aikas ilma puhaltaa niskaan ja viiden asteen lämpötila jäykistää sormia ja supistaa verisuonia. Sormien on silti toimittava näppärästi jo turvallisuudenkin vuoksi.

Atrian Nurmonruokatehtaan työntekijöiden työskentelyolosuhteet ovat hienovaraisestikin ilmaistuna vaativat.

Työn liikkeiden toisteisuus, nostelu ja kurottaminen aiheuttavat lihaskipuja ja -jäykkyyttä. Vaikka tehtaalla on paljon automatiikkaa, on runsaasti tehtäviä, joissa ei ole ihmiskäden ja -silmän voittanutta.

Tuotantotiloissa on koneiden ja liukuhihnojen vuoksi kova meteli. Kaikilla on kuulosuojaimissa radiot, joista voi kuunnella haluamaansa kanavaa.

Keskustelu tapahtuu puolihuutamalla.

Elintarviketyöntekijä Tarja Hautala pakkaa nakkeja hot dog -sämpylän sisään. Työtahti on reipas, ja työ tehdään istuen.

– Niskan ja hartian seudun kanssa on ollut ongelmia. Kortisonipiikkiä on joskus tarvittu. Nyt ehkäisen kremppoja taukojumpalla, Hautala sanoo.

Päivi Yli-Muilu työskentelee valmisruokaosastolla, pakkaamassa hampurilaisia laatikoihin, kauppoihin kuljetettaviksi. Liukuhihna tuo eteen purilaisia, ja hän asettelee ne tottuneesti ja nopeasti laatikoihin. Käsien liike on hieman kurottava.

– Olkapäät ovat vaivanneet aika ajoin. Venyttelen tauoilla. Se on auttanut.

Valmisruokaosaston ovien edessä on voimistelurenkaat. Jättiläisten tekemisen sijaan Atrian työntekijät roikkuvat niissä. Roikkuminen venyttää tehokkaasti olkapäiden ja ylävartalon lihaksia. Ohi pyyhältävä mies tosin huikkaa, että ”naiset niissä vain roikkuvat”.

– Valitettavasti on totta, että naiset huolehtivat taukojumpasta ja muusta palauttavasta liikunnasta miehiä paremmin, johtava työterveyslääkäri Timo Kinnunen sanoo.

Miljoonien eurojen hyöty

Timo Kinnunen tietää, että kehoa kuormittavan työn parasta vastapainoa on liikunta.

– Toinen tärkeä juttu on ergonomia. Oikeilla työasennoilla on suuri vaikutus siihen, tuleeko työn seurauksena jumeja ja jäykkyyttä vai ei.

Kinnusella on hyvä käsitys siitä, millaisia haasteita työ ergonomialle ja työturvallisuudelle asettaa. Atrialla toteutettiin vuosina 2009–2012 Varhaisen välittämisen hanke. Sen ytimessä olivat työturvallisuus ja työhyvin­ vointi. Hankkeen tiimoilta tehtiin muun muassa työhyvinvointikysely ja kuntotestit sekä parannettiin työturvallisuutta. Myös työasentoihin haettiin muutoksia niin, että ne olisivat mahdollisimman ergonomisia.

– Työterveyshenkilöstö vierailee tuotantotiloissa usein. On tärkeää, että kuormittavat asennot ja liik-

16

Telma 2 • 2013

>

Hodarihihnan pakkaustyössä kädet, niska ja hartiat joutuvat koetukselle.

Info • Varhaisen välittämisen -hanke 2009–2012 Atrialla koski runsasta­ 2 000 henkilöä.

• Tavoitteena oli parantaa työssä selviytymistä sekä vähentää sairauspoissaoloja ja varhaista eläköitymistä.

• Hanke toteutettiin johdon, luottamusmiesten, työsuojeluorganisaation, työterveyshuollon ja työntekijöiden yhteistyönä.

• Tuloksina muun muassa sairaus­ poissaolot ovat vähentyneet yli kolmanneksella ja kuntoutustoiminta on tehostunut. Myös työtapaturmat ovat vähentyneet.

Telma 2 • 2013

17

Tuotantolaitoksen melulta suojaavat radiolla varustetut kuulosuojaimet.

Hampurilaisia pakkaamassa Päivi Yli-Muilu.

18

Telma 2 • 2013

keet minimoidaan. Usein parannusta saadaan aikaan säätämällä työtasot tekijälle sopiviksi.

Hanke monine toimenpiteineen on kannattanut.

Sairauspoissaolojen määrä on pudonnut yli kolman­ neksen, mikä tarkoittaa laskennallisesti jopa kahdek­ san miljoonan euron säästöä vuosittain. Työergo­ nomian parantuminen on kuitenkin vain yksi selitys onnistumiselle. Atrian oma työterveysasema on tehos­ tanut työntekijöiden kuntoutusta, ja oma jumppasali ja työfysioterapeutit mahdollistavat työkyvyn ylläpitä­ misen, parantamisen ja tarkkailun.

– Meillä pyörii monia työkykyryhmiä, joihin on va­ littu henkilöitä sillä perusteella, millaisia vaivoja heillä on. On esimerkiksi selkäryhmä ja niskaryhmä, jotka kokoontuvat säännöllisesti omissa tiloissa, työfysio­ terapeutti Tuija Katajamäki sanoo.

Yläkropan vaivat ovat tehtaan työntekijöillä ylei­ simpiä, mutta yllättäen ongelmia on myös jaloissa.

Seisominen kovalla betonilattialla ja nostaminen kipeyttävät alaselkää ja jalkateriä.

Atrian henkilöstön kehittämispäällikkö Kaija Ketola-Annalan mukaan Varhaisen välittämisen hankkeen onnistunein juttu on sen pitkäaikaisvai­ kutukset.

– Olemme luoneet oman, atrialaisen, työhyvin­ vointimallin. Se tarkoittaa monenlaisia konkreettisia asioita, ei vain sanoja paperilla. Hienoa oli myös se, että tämä on otettu hyvin vastaan joka portaalla.

Työsuojeluvaltuutettu Alice Koivuaho muotoilee hankkeen työntekijöiden kannalta näin: – Aina kun on kysymys jostain uudesta jutusta, se herättää keskustelua, ja niin pitääkin olla. Kuitenkin jos mitään uutta ei uskalleta kokeilla, ei mikään myös­ kään mene eteenpäin.

Vaikka Varhaisen välittämisen hanke on ohi, työ jatkuu. Vakiintuneiden hyvien parannusten lisäksi työntekijöiden kuntoa ja työkykyä tarkkaillaan jatku­ vasti. Esimerkiksi kuntotestit tehtiin taas koko talolle.

– On tärkeää, että työterveyteen on matala kynnys tulla. Vaivat hoituvat parhaiten, kun niihin puututaan ajoissa. Esimerkiksi olkapään vaivat voivat pitkittyes­ sään vaatia leikkaushoitoa ja pitkän kuntoutusajan, Timo Kinnunen sanoo.

Sairaanhoidosta ennaltaehkäisyyn

Atrialla työ sujuu ja työkykyä hoidetaan niin kuin lain henki määrää – olosuhteita parantaen ja vaivo­ ja ennalta­ehkäisten. Mutta kaikkialla ei mene yhtä hyvin: työterveyshuollon suurimpia ongelmia on

Työterveyshuollon vaikutus työurien pidentämiseen ei ole niin suuri kuin on annettu ymmärtää. Suurempi merkitys on asennemuutoksella.

painopisteen lipuminen sairaanhoidon puolelle. Moni työn­antaja haluaa tarjota työntekijöilleen sairaanhoi­ topalvelut työsuhde-etuna, vaikka laki ei tätä edellytä.

Maassa, jossa noin 80 prosenttia ihmisistä asuu sellai­ sella alueella, jossa lääkärin ajan saanti terveyskeskuk­ sesta kestää yli kaksi viikkoa, etu on kieltämättä hyvä.

Työterveyslaitoksen Vaikuttava työterveyshuolt­o -teeman johtaja Kari-Pekka Martimon mukaan työterveyshuoltoa ei voida tarkastella muusta tervey­ denhuollosta erillisenä yksikkönä, vaan se kytkeytyy terveyskeskuksiemme toimintaan. Jos sairaanhoitoa halutaan vähentää, on julkinen terveyshuolto ja sen resurssit saatava kuntoon.

– Kun työterveyshuoltolaki tuli voimaan, tilanne oli toinen. Silloin yrityksillä oli omat työterveyshuollot ja sairaanhoito oli lisäbonus. Nyt palveluntarjoajan yksi valintakriteeri on, että päästään nopeasti hoitoon. Sai­ raanhoidosta on tullut henkilöstöetu, ja se vie liikaa re­ sursseja lakisääteisiltä toiminnoilta, työterveys­huollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Martimo sanoo.

Vaarana on, että sairaanhoidon korostuessa ongel­ mat työpaikoilla ja työyhteisöissä jäävät hoitamatta.

Itä-Suomen yliopiston työterveyshuollon professo­ ri Kimmo Räsäsen mukaan syynsä on myös palvelun­ tarjoajissa, jotka sisällyttävät paketteihin elementtejä, jotka tuovat varmaa rahaa.

– Lääkäriasemien tarkoitus on voiton tuottaminen.

Sairaanhoidon osuuden lisääminen on helpoin tapa saada lääkärin ovi käymään.

Räsäsen mukaan suuri muutos tapahtui, kun työ­ terveyden palveluja alettiin ulkoistaa. Nyt jotkin isot yritykset ovat palanneet takaisin omiin työterveys­ huoltopalveluihinsa. Räsänen kuitenkin muistuttaa, että kritiikistä huolimatta valtaosa työterveyspalvelu­ jen käyttäjistä on niihin tyytyväisiä, ja yleinen terveys on mennyt parempaan suuntaan.

– Periaatteessa työterveyshuollon periaatteet to­ teutuvat työyhteisön toiminnan edistämistä lukuun ottamatta. Mutta siihen onkin sitten hankalampi vai­ kuttaa pelkästään työterveyshuollon keinoin.

Martimolla on lääkäriasemien roolista erilainen käsitys. Hänen mukaansa palveluntarjoajatkin ovat heränneet kustannustietoisuuteen ja miettivät keinoja rajata sairaanhoitoa, mutta asiakkaat haluavat sitä.

Talousvaikutus epäselvä

Työterveyshuollon merkitystä perustellaan usein sil­ lä, että se on yrityksellekin kannattavaa. Itä-Suomen yliopiston terveystaloustieteen yliopisto-opettaja Eila Kankaanpään viime vuonna ilmestyneessä väitös­ kirjassa kuitenkin todettiin, ettei ehkäisevällä työter­ veyshuollolla ollut positiivista vaikutusta yrityksen talouteen.

Yrityksen talouden ja työterveyshuollon yhteyttä tutkittiin aineistolla, joka sisälsi kaikkien yli kymme­ nen työntekijää työllistäneiden osakeyhtiöiden tilin­ päätöstiedot ja työterveyshuollon korvaushakemukset vuosilta 1997, 1999 ja 2001.

Kari-Pekka Martimo

Kimmo Räsäsen

Eila Kankaanpää

> Telma 2 • 2013

19

Jos ehkäisevän työterveyshuollon tulokset eivät näy yritysten taloudessa, pitäisikö työterveyshuollon sisällöille tehdä jotain?

– Esimerkiksi terveystarkastukset vievät resursseja, eikä niillä ole todettu olevan vaikuttavuutta. Ne ovat epätaloudellinen tapa informaation levittämiseen, Kankaanpää sanoo.

Kimmo Räsäsen mukaan terveystarkastukset ovat jäänne ajalta, jolloin työterveyshuoltolaki säädettiin.

1970-luvulla tarkastusten avulla saatiin erityisesti miehet terveysseurannan piiriin. Nyt järjestelmän tulisi muuttua tämän päivän tarpeisiin.

Uusia toimintatapoja vaaditaan siksikin, että työn luonne on muuttunut. Fyysisestä työstä on siirrytty toimisto- ja etätyöhön, ja myös työurien pidentämispaineet ovat kohdistuneet työterveyshuoltoon.

Räsäsen mukaan työterveyshuollon vaikutus työurien pidentämiseen ei kuitenkaan ole niin suuri kuin on annettu ymmärtää. Suurempi merkitys on asennemuutoksella.

– Osa-aikatyön ja kevennetyn työn mallit pitäisi olla paremmin käytössä.

Työterveys syntyy yrityksissä

Työterveyslaitoksella aiemmin työskennelleen Eila Kankaanpään mukaan oman jähmeytensä systeemiin tuo se, että lainsäädännön ja tukijärjestelmän takia työterveyshuoltojärjestelmän kehittäminen tapahtuu kolmikantapäätöksien kautta. Sen sijaan työtä pitäisi tehdä aktiivisemmin ruohonjuuritasolla ja vaikuttavuustutkimukseen perustuen. Myös Kimmo Räsäsen mielestä korvausjärjestelmä määrittää työterveyshuollon painotuksia.

– Ruotsissa työterveyshuolto poistettiin lainsäädännöstä. Osa työnantajista luopui siitä, mutta muilla se tiivisti yrityksen ja työterveyshuollon suhdetta. Voisiko olla, että meillä on tuotteessa vikaa, Kankaanpää kysyy.

Hän ei osoita sormella yhtä toimijaa eikä ole ehdottamassa lain poistamista. Mutta kehitystä tarvitaan – kaikilta osapuolilta ja erityisesti yrityksiltä.

Kun yritys on ostanut pakolliset palvelut, se jää helposti passiivisesti odottamaan, että palveluntarjoaja

Jos esimies sanoo pahasti, työntekijä menee vessaan itkemään. Sairauslomalta palattuaan työntekijä on niellyt katkeran kalkin, mutta tapahtunut jää jäytämään. hoitaa työterveyden kuntoon. Palveluita ei välttämättä osata ostaa, ja usein unohtuu myös se, että työterveys syntyy kuitenkin työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyönä. Aloite työterveyden ylläpidosta, hoitamisesta ja kehittämisestä pitäisi tulla työnantajalta ja työyhteisöstä. Työterveyshuollon roolina on toimia avuntarjoajana ja asiantuntijana.

Kari-Pekka Martimon johtaman Vaikuttava työterveyshuolto -hankkeen yksi keskeinen teema on juuri työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö. Suuri merkitys on johdon ja esimiesten asenteella: jos työhyvinvoinnin­ja työterveyden merkitys ymmärretään, se näkyy myös esimiesten toiminnassa. Jos johtamistyyli on tämän suhteen ristiriitainen, tuloksia on turha odottaa. Jos esimiehen tehtävänä on piiskata alaisiaan parempiin tuloksiin, varhaisen puuttumisen­ mallia – jossa pitäisi olla kannustava – on vaikea toteuttaa­.

Erityisesti pitkien sairauslomien jälkeisissä työ­hön paluun tilanteissa koko työyhteisön pitäisi olla mukana niin, että paluu sujuisi joustavasti. Yksittäisten tapausten sijaan katsetta pitäisi suunnata koko­ naisuuteen.

Martimo patistaa työyhteisöjä avoimempaan keskusteluun.

– Työhön liittyvistä ongelmista pitäisi pystyä puhumaan­työpaikalla. Jos esimies sanoo pahasti, työntekijä menee vessaan itkemään tai työterveyteen hakemaan sairauslomaa. Sairauslomalta palattuaan työntekijä on niellyt katkeran kalkin, mutta tapahtunut jää jäytämään. Työterveyshuolto voi tulla avuksi

>

30–60–90 Sairausvakuutus- ja työterveys­ huoltolaki muuttui vuonna 2012, jolloin lakiin kirjattiin 30–60–90-malli. Sen tarkoitus on lisätä varhaisen puuttumisen keinoja, tarttua aktiivisemmin pitkittyneiden sairauslomien syihin ja ehkäistä työkyvyttömyyttä.

20

Telma 2 • 2013

Mallin mukaan työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolo työterveyshuoltoon, mikäli se on jatkunut 30 päivän ajan.

Työterveyshuolto alkaa yhdessä esimiehen ja työntekijän kanssa selvittää työhön paluun mahdollisuuksia ja tarvittavia tukitoimia.

Sairauspäivärahaa on haettava Kelalta kahden kuukauden eli 60 päivän kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Sairauspäivärahaa voi hakea työntekijä itse tai työnantaja, joka maksaa palkkaa sairausajalta.

Työterveyslääkäri kirjoittaa lausunnon työssä jatkamisen mahdol-

lisuuksista ja jäljellä olevasta työkyvystä. Työntekijän on toimitettava lausunto Kelaan viimeistään silloin, kun päivärahaa on maksettu 90 päivältä.

Lähde: Työterveyslaitos

Fysioterapeutti Marja Mäkinen analysoi tuotantomies Tomi Rajalan jalat sopivien erikoispohjallisten valitsemiseksi. ”Kärsin alaselän ongelmista. Nostelen 30–40 kilon kuormia, ja se ottaa selkään.”

Telma 2 • 2013

21

näissä tapauksissa – mutta mielellään niin, että on­ gelmat ratkaistaan tai ainakin tehdään näkyviksi työ­ paikalla.

Luottamusta käytäntöihin

Asennemuutoksen lisäksi Martimo kaipaa luottamuk­ sen lisäämistä. Kun puheeksi tulee sairauslomato­ distusten kirjoittaminen, hän innostuu päästessään lempiaiheeseensa.

– Omailmoituskäytäntö pitäisi laajentaa niin, että sairauslomalla voisi olla viikon ilman erillistä todistus­ ta. Työnantaja voisi päättää, että luotamme työnteki­ jän sanaan.

Martimon mukaan tämä vapauttaisi työterveys­ huollon resursseja sairaanhoidosta ja jatkuvista sairauslomatodistusten kirjoittamisesta ennalta­ ehkäisyyn ja työterveyden hoitoon. Samalla se vahvistaisi työnantajan ja työntekijän luottamusta.

– Todistusten vaatiminen ylläpitää epäluotta­ muksen ilmapiiriä. Se on myös terveyspalveluiden

22

Telma 2 • 2013

väärinkäyttöä ja työntekijän turhaa juoksuttamista.

Oletus, että nopea lääkäriin pääsy ja laaja sairaanhoito vähentäisivät työkyvyttömyyttä, ei pidä paikkaansa.

Työkyvyttömyyttä aiheuttavat työpaikan ongelmat jäävät usein ratkaisematta, kun keskitytään vain sai­ raanhoitoon.

Kimmo Räsänen uskoo, että tähän on tulossa muutos­.

– Lääkärintodistuksella sairauslomat ovat usein pidempiä­kuin jos päättäisimme itse poissaolosta.

Esimerkiksi Ruotsissa työntekijä saa olla kaksi viik­ koa poissa ilman sairauslomatodistusta, ja Hollannissa yleislääkärit eivät edes kirjoita todistuksia. Osittain tämä johtuu siitä, ettei Hollannissa ole Kelan kaltaista korvausjärjestelmää, vaan työterveys hoidetaan vakuu­ tusten kautta. Sairaanhoitoa siihen ei sisälly.

Suomi onkin ainoa maa maailmassa, jossa on olemassa korvausjärjestelmä sekä poikkeuksellisen kattava, lailla säädetty työterveyshuollon järjestämis­ velvollisuus. O

Seisominen linjaston äärellä, kovalla ja kylmällä betoni­ lattialla käy myös selän päälle. Siksi Atrialla on kiinnitetty huomiota vaivojen ennaltaehkäisyyn.

Ainutlaatuinen työterveyslaki

Toimituksen Kommentti

Ammatti­taitoa on käytettävä oikein Tein pienin gallupin tutta­ vapiirissäni. Kun keskuste­ limme, olivatko he tyyty­ väisiä työterveyshuoltoon­ sa, moni kommentoi, että sieltä sai nopeasti lääkärin­ ajan – ja varaaminenkin oli helppoa!

Vain yksi tarttui työter­ veyshuollon ydintehtävään, ennaltaehkäisyyn. Eikä viesti ollut kovin positii­ vinen: hänen työterveys­

huollossaan ei edes tiedet­ ty, mitä työntekijän tekemä fyysinen vuorotyö käytän­ nössä tarkoitti.

Vuonna 2011 työkyvyt­ tömyyseläkettä sai 202 900 henkilöä. Näistä 68 prosent­ tia oli eläkkeellä mielenter­ veyden häiriöiden tai tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia.

Määrä on viidentoista vuoden ajan ollut laskussa, ja osaltaan siihen ovat vai­

kuttaneet keventyneet työ­ tehtävät. Jos työuria halu­ taan kuitenkin pidentää, on myös työterveyden eteen tehtävä töitä. Ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan joustoja, hyvää johtamista ja työterveyshuollon am­ mattitaitoa.

Flunssan voi sairastaa ilman­ lääkäriäkin.

– Tiia Lappalainen

Työterveyshuoltolaki säädettiin Suo­ messa vuonna 1978. Jo sitä ennen, 1971, työmarkkinajärjestöt olivat sol­ mineet työterveyshuoltosopimuksen.

Vuonna 1972 säädetyn kansanterveys­ lain ja siihen 1978 tehtyjen muutosten avulla työterveyshuolto liitettiin osaksi perusterveydenhuoltoa.

Lain velvoitteet ovat muihin maihin nähden poikkeuksellisen kattavat.

Työterveyshuollon tarkoitus on ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia, edistää työntekijöiden terveyttä, työ- ja toimintakykyä sekä työyhteisön toimintaa. Laki velvoittaa työnantajan järjestämään työterveys­ huollon työstä johtuvien vaarojen eh­ käisemiseksi. Sen lisäksi työnantaja voi vapaaehtoisesti järjestää sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltoa.

Työnantajalla on oltava asiasta kir­ jallinen toimintasuunnitelma. Se sisäl­ tää yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja toi­ menpiteet.

Työterveyshuollon kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan, jos­ ta ensimmäiseen kuuluvat ehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan kus­ tannukset ja toiseen sairaanhoidon kustannukset. Kela maksaa työnanta­ jalle korvauksia ensimmäisestä luokas­ ta 60, toisesta 50 prosenttia.

Vuonna 2010 työterveyshuollon kustannukset olivat 626 miljoonaa euroa (ehkäisevä työterveyshuolto 238 miljoonaa euroa, sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon palvelut 388 miljoonaa euroa). Työterveyshuollon kustannukset olivat 4,2 prosenttia terveydenhuollon kokonaismenoista.

Työterveyshuollon piirissä 2010 oli Kelan mukaan 1 827 500 työntekijää eli 86 prosenttia palkansaajista.

Lähteet: Kelan työterveyshuoltotilasto, Valtioneuvoston periaatepäätös: Työterveys 2015 Teema jatkuu. Lue, kuinka kilpailutus paransi työterveys­ huollon toimivuutta.

Telma 2 • 2013

> 23

työterveyshuolto

Kilpailutus kirkasti tarpeet Tampereen ensi- ja turvakoti ry:ssä mietittiin työterveystarpeet uusiksi kilpailuttamisen yhteydessä. Tyytyväisyys parani, vaikka palveluntarjoaja pysyi entisenä.

Teksti Sabina Mäki W Kuvat Marjaana Malkamäki

V

alvontakamerat tarkkailevat tulijaa, kun henkilökunta avaa oven Tampereen ensi- ja turvakotiin. Petsamon kaupunginosan sydämessä on Sukupolvien talo, jossa asuu väkivaltaa kokeneita lapsiperheitä, ensiaskeliin tukea tarvitsevia vauvaperheitä sekä ikäihmisiä.

– Perheväkivalta loppui kuvainnollisesti yhdessä yössä, kun lama alkoi 1992. Oli mietittävä, mitä tilojen ja työntekijöiden kanssa tehdään, muistelee lapsityöntekijä Anne Tiainen Pirkanmaan kuntien rahojen loppumista.

Tiloihin muutti remontin jaloista Koukku­niemen vanhainkodin asukkaita, ja vaikka ensi- ja turvakotiinkin tuli asukkaita taas laman jälkeen, jäivät vanhukset taloon pysyvästi. Sukupolvien talon lisäksi yhdistyksellä on muun muassa perhetupia sekä Perhekulma Puhuri, jossa on tapaamispaikkatoimintaa, lapsityötä, isätyötä sekä univalverytmitysneuvontaa vauvaperheille.

– Meillä työskentelee monenlaisissa työtehtävissä ainakin sairaanhoitajia, sosionomeja, lähihoitajia, sosiaalikasvattajia ja mielenterveyshoitajia, Tiainen luettelee henkilöstöpäällikkö Jaana Jyrän kanssa.

”Tulevaisuudessa

työterveyshoitaja osallistuu työsuojelutoimikunnan kokouksiin. On mielenkiintoista nähdä, onko hänellä uusia näkökulmia esimerkiksi uhkaavien tilanteiden varalle”, pohtii työsuojelu­ valtuutettu Anne Tiainen (oik.) yhdessä henkilöstöpäällikkö Jaana Jyrän kanssa.

24

Telma 2 • 2013

Tehtävien kirjo on haaste yhdistyksen työterveyshuollolle. Lapsi- ja kriisityö kuormittavat ennen kaikkea henkisesti, ja fyysinen työ vanhusten parissa ja keittiöllä rasittaa puolestaan tuki- ja liikuntaelimistöä.

Omat ongelmansa on myös toimistolla, missä ihmiset tekevät näyttöpäätetyötä.

Kattavat palvelut

Vielä kolme vuotta sitten ensi- ja turvakodin työntekijät olivat tyytymättömiä työterveyshuoltoonsa. Kun yhdistys 2010 kilpailutti työterveyspalvelun, oli työntekijöiden toiveena ennen kaikkea kokenut, tuttu työterveyshoitaja.

– Kilpailutus sai aikaan sen, että mietimme itse, mitä me haluamme. Neuvotteluissa Tullinkulman Työterveyden kanssa sanoimme, että haluamme kokeneen ja mahdollisimman pysyvän työterveyslääkärin sekä -hoitajan, Jaana Jyrä kertaa.

Tuttu työterveys halusi pitää kiinni asiakkaastaan, ja toive kuultiin.

– Uusi omalääkärimme ja työterveyshoitajamme kävivät esittäytymässä ja kertomassa toiminnasta koko henkilökunnalle. He ovat persooninakin helmiä, Jyrä iloitsee.

Työterveys kattaa nyt lain edellyttämien palveluiden lisäksi sairaanhoitopalvelut, influenssa- ja hepatiittirokotukset, tapaamiset psykologin kanssa, fysioterapeutin palveluita sekä mahdollisuuden osallistua ryhmiin, joissa tuetaan esimerkiksi painonhallintaa tai tupakoinnin lopettamista.

– Meillä on myös purkumahdollisuus työterveyspsykologin kanssa, jos työntekijä on joutunut esimerkiksi väkivallan tai sen uhan kohteeksi.

Fyysistä väkivaltaa työntekijät ovat kokeneet onneksi harvoin, mutta sen mahdollisuus on otettava huomioon yhdistyksen toiminnassa. Uhkaan varaudutaan muun muassa vartioinnilla, hälytysnapeilla ja turvallisuuskoulutuksilla.

Tiiviimpää yhteistyötä

Kilpailutuksen jälkeen työterveys on saanut kiitosta. Sairauspoissaolotkin ovat vähentyneet kymmenen prosenttia, mutta Jyrä ei osaa sanoa, mitkä kaikki tekijät positiiviseen kehitykseen ovat vaikuttaneet.

– Tarvittaessa työterveyshuolto on toiminut mainiosti. Minulla ei tosin ollut aiemminkaan negatiivista sanottavaa, Anne Tiainen kertoo kokemuksistaan samalla, kun ikäihmisten päivähuoneessa viritellään viulua päiväkonserttia varten.

Jyrä kiittelee, että Tullinkulman Työterveys taipuu moneen. Palvelu tuntuu inhimillisemmältä kuin suurissa ketjuissa, joita oli myös mukana kilpailutuksessa.

Myös yhdistyksen omalääkäri Rauno Saurio kiittelee yhteistyötä.

– Ensi- ja turvakoti on itse luonut sen läheisyyden – kiitos heille! He ovat aktiivinen asiakas, joka esittää toiveita ja kuuntelee.

Heidän kanssaan on mukava tehdä töitä.

Lääkäri kertoo, että työterveyshuollon näkökulmasta isoin asia on ollut keskusteluyhteyden sekä palaveri- ja raportointikäytäntöjen kehittäminen.

– Yhteistyö on tiivistynyt kilpailutuksen jälkeen, Jyrä vahvistaa.

– Tiedän muitakin, jotka ovat päätyneet kilpailutuksen kautta entiseen työterveyshuoltoonsa. O

Vuoden turvakodissa työskennellyt Visa Korhonen on tutustunut työterveyshuoltoon vain työhöntulotarkastuksen ja B-hepatiittirokotuksen yhteydessä. ”Ajan sai nopeasti, ja palvelu oli ystävällistä. On tärkeää, että työterveyshuolto on mahdollisimman kattava.”

Telma 2 • 2013

25

”Eettisyydessä ja vastuullisuudessa pitää aina kehittyä, niissä ei voi olla ikinä valmis”, Juha Koponen painottaa.

Vastuullinen pelimies Veikkaus on suomalaisuuden ytimessä. Sen peleillä pidetään yllä unelmia ja sen tuottojen varassa pyöritetään yhteiskunnan rattaita. Veikkauksen johtaminen lienee unelmahomma.

Sanat Sami Turunen W Kuvat Laura Oja

>

Telma 2 • 2013

27

v

eikkauksen aulassa ei raha haise, vaikka täällä miljonäärejä tehdäänkin.

Unelmista ja toimistohommien jättämisestä kertoo pari yhtiön omaa mainosta ja keltainen lottopallotuoli. Aulaan astuu mies, jonka olemus on pitkänhuiskea ja kättely määrätietoinen. Juha Koponen. Supisuomalaisella yhtiöllä voisi tuskin olla supisuomalaisempaa nimeä kantavaa toimitusjohtajaa.

Matalan hierarkian yhtiö majailee matalassa talossa. Koposen työhuone on ylimmässä eli toisessa kerroksessa, ja sieltä avautuu näköala Vantaan Pähkinärinteen metsiin. Pöydällä on henkilökunnalta tervetuliaisiksi saatu nimikoitu Veikkaus-muki. Uuden johtajan tuliaiset liittyvät tarjoiluihin.

– Tulen terveydenhuollon sektorilta, joten viinerit ovat minun palavereissani pannassa, Koponen virnistää ja tarjoaa raikkaita hedelmiä.

Koponen aloitti Veikkauksella lokakuun alussa.

Edellinen työnantaja, lääketukkuri Tamro, sijaitsee vain kivenheiton päässä Veikkauksesta, joten fyysinen muuttomatka oli lyhyt. Ensimmäinen puolivuotinen on vahvistanut, että päätös oli hyvä valinta.

– Jo kun olin rivikansalainen, yksi Veikkauksen yli viidestä miljoonasta omistajasta, minulla oli yhtiöstä myönteinen kuva. Kuva on vain vahvistunut. Täällä on korkealuokkaista ja kilpailukykyistä osaamista omaavia ihmisiä.

Koponen puhuu siitä, kuinka Veikkaus on kehittänyt tekemistään liiketoiminnallisempaan suuntaan.

– Vaikka meillä on oma erityistehtävä, teemme sitä tunnollisesti ja kovana yritystoimintana. Ei ole sattumaa, että meillä on Suomen suurin kuluttajanet-

Veikkaus • Suomen Valtakunnan Urheiluliitto, Työväen Urheiluliitto ja Suomen Pallo­liitto perustivat 1940 Oy Tippaustoimisto Ab:n. Vuonna 1941 nimi Oy Veikkaus­ toimisto Ab:ksi, 1971 Oy Veikkaus Ab:ksi ja vuonna 2004 Veikkaus Oy:ksi.

• Ensimmäinen peli Vakio 1940, Lotto vuonna 1971. Vedonlyönti 1990-luvulla, Keno 2000-luvun alussa, 2011 monikansallinen Eurojackpot.

• Liikevaihto (2012) 1,776 mrd. e, josta – palautui pelaajille 950 milj. e – opetus- ja kulttuuriministeriön kautta edunsaajille (nuorisotyö, tiede, taide, liikunta­) 500 milj. e • Henkilöstöä 325.

• www.veikkaus.fi

28

Telma 2 • 2013

tikauppa ja Veikkaus on maan ykkösbrändejä. Ne eivät tule tyhjästä, ne on määrätietoisesti rakennettu.

Oma erityistehtävä

Veikkauksella pyyhkii hyvin. Se on Euroopan tuottavin rahapeliyhtiö suhteessa asukaslukuun, ja tavoitteena on vuonna 2013 olla maailman paras. Pienen maan peliyhtiön visiota ei voi moittia vaatimattomaksi. Parhautta voidaan tosin mitata monilla mittareilla.

– Ei voi ajatella vain tulosta, vaan palveluja täytyy tuottaa vastuullisesti ja tehokkaasti. Vastuullisuuteen kuuluu pelaamisen haittojen ehkäisy, kuluttajansuojan edistäminen ja luotettava toiminta.

Koposen puhe on verkkaista ja äärimmäisen hillittyä. Jokaista vastausta edeltää hetken harkinta, ja vastaukset ovat välillä kuin suoraan yhtiön strategiasta, suoria ja jossittelemattomia. Keskeisen asian hän on sisäistänyt: vastuullisuus pysyy puheessa.

Veikkaus onkin omintakeinen yhtiö. Toisaalta pitää tehdä hurjasti bisnestä, toisaalta muistaa rahapelimaailman uhat: peliongelmat, rahanpesu tai vedonlyöntivilpit.

– Bisneksen ja vastuullisuuden yhdistäminen on tasa­painottamistehtävä. Jos jommassakummassa mennään laput silmillä, ollaan ongelmissa.

Veikkaus tuloutti vuonna 2012 opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM) yli 500 miljoonaa euroa. OKM jakaa summan eteenpäin nuorisotyölle, liikunnalle, tieteelle ja taiteelle – kymmenen miljoonaa euroa viikossa.

– Osa vastuullisuutta on myös tuloutuksen vakaus. Maltillinen ja vakaa kehitys on paljon parempi vaihtoehto kuin nopeat nousut ja laskut, Koponen muistuttaa­.

Harkittuja siirtoja

Juha Koponen syntyi ja kävi koulut Turussa ja opiskeli Åbo Akademissa kauppatieteen maisteriksi. Mikään rämäpää ei turkulaispoika ollut, vaan harkitsevuus ja maltti asuivat hänessä jo varhain. Lukion hän otti vakavasti, siitä on todisteena oppilaskuntatyö sekä kuusi ällää. ”Ohimenevien kuntoilulajien” lisäksi harrastuksiin kuuluivat pianonsoitto sekä varsinkin shakki.

– Opiskeluaikana tuli pelattua paljon, ja jonkun verran tuli menestystäkin. Turnausshakissa olin mestariehdokas, kirjeshakissa mestari. Voitin turnauksiakin, mutta terävin kansallinen kärki sekä kansainvälinen taso jäivät saavuttamatta.

Taktisesta älypelistä varmaan saa aineksia liikkeenjohdon tehtäviin? Koponen ei kiirehdi, vaan pohtii taas siirtoaan hetken.

– Kyllä siitä jotain aineksia löytyy, kuten syy-seuraussuhteiden analysointia.

Harrastuksiin kuuluu myös kuntoilu – juokseminen

on yksi selitys slimmiin olemukseen. Kaksi maratonia on takana, kesällä on tavoitteena kolmas. Se pitäisi ehtiä alle neljän tunnin.

Maratoonarin sitkeydellä Koponen jaksaa vielä pu­ hua vastuullisuudesta. Se ja eettisyys ovat jo edellisen työn myötä mieleen iskostuneita arvoja: lääkealalla jos missä eettisyys on keskeinen asia. Lääkebisnes ja raha­ pelit ovat varsin kaukana toisistaan, mutta silti niitä yhdistää moni asia.

– Ytimessä on yhteiskunnan palveleminen.

Molemmissa­yritetään saada rajallisilla resursseilla aikaan mahdollisimman paljon, tehokkaasti ja luotet­ tavasti. Yhteistä on myös kansallinen ja EU-sääntely sekä se, että toimitaan julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnassa, Koponen luettelee.

Yhtäläisyydet lienevät painaneet myös Veikkauk­sen toimitusjohtajan valinnassa?

Koponen harkitsee.

– Tuohon Suvi-Anne Siimes hallituksen puheen­ johtajana on oikeampi vastaamaan. Mutta tuskin ne haitaksi olivat, hän hymyilee.

Suomen valtit

Kun uutta toimitusjohtajaa haettiin Risto Niemisen seuraajaksi, etsittiin kovaa osaajaa, jolla ei ole puolue­ poliittisia kytköksiä. Koposella osaamista oli kertynyt Tamron lisäksi yhdysvaltalaisella teknologiayritys PerkinElmerillä sekä kotimaisella YIT:llä – kaikki mil­ jardiluokan yrityksiä.

Koposen ansioluettelosta ei löydy pitkää listaa luottamustehtäviä tai hallitus­jäsenyyksiä. ”Päätyön lisäksi aikaa ei voi laittaa kohtuuttomasti muualle, vaan sitä täytyy jäädä myös vapaa-ajalle ja perheelle.”

Jo opiskeluaikoina tähtäin oli ulkomailla. Työ PerkinElmerillä veikin Koposen 1990-luvun alussa Englantiin, ja parin Suomen-mutkan kautta myös Bel­ giaan. Suomeen ja Tuusulaan perhe palasi 2002.

Kierros Euroopassa opetti paljon.

– Maailmalla oppii monikulttuurisuutta ja näkee, miten hyvä maa Suomi on. Kaiken toimivuus, turval­ lisuus, puhtaus ja ruuhkattomuus tekevät tästä loista­ van asuinpaikan.

Veikkauksellakin on roolinsa Suomen rakentajana – sillä on hieno tarina hyvän tekijänä ja rahoittajana.

Hyvä tarina vaatii kuitenkin taakseen hyvät numerot.

– Numerot syntyvät ihmisten työn kautta, ja siinä mielessä johtamisen ytimessä on suunnan antaminen ihmisille ja työlle. Suuntaa valitessa täytyy kuunnella tietysti ihmisiä sekä myös ulkopuolisia odotuksia.

Koposen edeltäjää arvosteltiin siitä, että sidosryh­ mätyö vei kaiken ajan ja Veikkauksen päivittäinen joh­ taminen ei enää kiinnostanut. Koponen muistuttaa, että molempia tarvitaan.

– Nieminen teki valtavan hyvän työn, hän rakensi Veikkaukselle hyvän nimen. Yhteydenpitoa pitää olla joka suuntaan. Nyt asiat sisällä ovat kunnossa, ja tuki ulkopuolelta on kunnossa. Jotta näin voi olla jatkossa, pitää silmät ja korvat olla auki.

Veikkauksen monopoliasemalle onkin sekä kansan että päättäjien siunaus. Koposen mukaan on vaikea nähdä järjestelmää, joka olisi riskien hallinnan ja tuottavuuden kannalta selkeästi parempi.

>

Telma 2 • 2013

29

– Se on säilyttämisen arvoinen järjestelmä suomalaisia, ei Veikkausta itseään varten.

Kaikille meille

Veikkausvoittovaroilla rahoitetuista kohteista pääsee jossain muodossa nauttimaan jokainen suomalainen.

Veikkauksen toimitusjohtaja, joka tienaa 29 000 euroa kuussa, ei tee tästä poikkeusta. Koponen uhkaa pitkällä listalla ja aloittaa.

– Liikunta on lähellä sydäntä ja kuuluu myös lasten harrastuksiin, joten liikuntapaikkarakentaminen on yksi. Nautin myös kulttuurista, ja Kansallisooppera on yksi iso tuen saaja. Isänä arvostan myös suunnattomasti nuorisotyötä.

Koponen muistuttaa, että tiede ja sen tulokset hyödyttävät myös meitä kaikkia. Hänellä itsellään on sidos yliopistomaailmaan, sillä hänen puolisonsa on kulutustutkija. Aamukahvipöydässä keskustellaankin

Kyllähän työn sisällölle ja motivaatiolle tekee paljon se, että teemme työtä hyvän asian eteen. muun muassa kuluttamisen siirtymisestä verkkoon yhä vahvemmin – muutosta seuraavat Veikkauksenkin strategia ja tuotteet: tarjooma siirtyy digitaalisiin kanaviin, liikevaihdosta kolmasosa tulee jo nyt netistä ja mobiilista.

Koposen mukaan kanavien vaihtuessa on edelleen huolehdittava – älkää yllättykö – vastuullisuudesta.

Perhe on paras

Koposen puhelin soi. Hän pyytää pahoitellen lupaa vastata, koska tytär soittaa. Ei onneksi isompaa hätää, isä lupaa soittaa kohta takaisin. Perheeseen kuuluu neljä teini-ikäistä tytärtä, joiden hyvinvointiin isä halua vahvasti osallistua – niin kauan kuin mahdollista.

– Tyttöjen ystävät ja harrastukset ottavat aikaa yhä enemmän, mutta nämä ovat hienoja vuosia, kun on vielä mahdollisuus tehdä yhdessä kaikenlaista, Koponen sanoo lämpimästi.

Yksi perheen yhteisiä harrastuksia on mökkeily Luvian saaristossa, toinen loma-aikoina tehtävä yhteinen matka. Ne katkaisevat tehokkaasti työhön uppoutumisen, ja lopettavat myös ne läppärillä iltaisin tehtävät työt.

– Minulla on elämä mukavassa tasapainossa, Koponen hymyilee.

Elämä kotona on antoisaa, mutta työpaikan kolme­sataapäinen henkilöstö vaatii myös huomiota.

Henkilöstömittausten mukaan yhtiössä voidaan hyvin.

Toimitusjohtaja tapaa henkilöstön edustajia säännöllisesti ja on tyytyväinen yhteistyöhön.

30

Telma 2 • 2013

– Muutoksilta ei voida ikinä välttyä, mutta niiden suunnan miettiminen on oltava yhteistyötä. Pyrin ottamaan mielipiteet huomioon ja välttämään käskyttämistä.

Ensimmäisen puolivuotisen suunta on tältä osin ollut hyvä: henkilöstön viestin mukaan uusi johtaja on paikalla, info kulkee ja tietoa jaetaan, kun on tarvis.

Toimitusjohtajan lähipiiri on Veikkauksen johtoryhmä. Millainen joukko se on?

– Kokeneita, pitkäaikaisia, sitoutuneita veikkauslaisia.

Nyt vastaus tuli niin nopeasti, että se tuntui ulkoa opetellulle...

– Kyllä se oli spontaania. Johtoryhmä on läpileikkaus eri osa-alueiden kovia osaajia. Taidan olla ainoa, joka on ollut talossa alle 10 vuotta.

Tiukasti asiassa

Maanantai-iltapäivänä Veikkauksen käytävillä on hiljaista. Hiljaisuus on osin harhaa, sillä monen oven takana henkilökunta istuu palavereissa suunnittelemassa tulevaa. Koposen sihteeri on lomalla, ja toimitusjohtajalla ei tunnu olevan kiirettä. Kiireettömyys ja rentous tulevat ehkä myös aseman tuomina: kun on takana 1,8 miljardin liikevaihtoa tekevä vakaa yhtiö, ei ole tarvis korostaa itseään, tekemisiään, tärkeyttään.

Teot puhuvat.

Liikevaihdon koko ei tunnu olevan kuitenkaan tärkeää.

– Onhan se merkittävä liikevaihto, Koponen tyytyy toteamaan.

– Mutta enemmän tuntuu yhtiön toiminnan ulottuminen niin monelle sektorille. Veikkaus koskettaa jokaista suomalaista, suoraan tai epäsuorasti.

Isot suomalaisyritykset jakavat lähinnä yt-kutsuja, mutta Veikkaus jakaa ministeriön kautta suomalaisille valtavan summan rahaa. Kokeeko Koponen olevansa hyväntekijä?

– Kyllähän työn sisällölle ja motivaatiolle tekee paljon se, että teemme työtä hyvän asian eteen.

Eduskunta päättää veikkausvoittovarojen jako­ suhteesta. Siihen Koponen ei halua puuttua, vaan korostaa asemaansa valtion tahdon toteuttajana – vielä vähemmän hän haluaa nimetä omia suosikkejaan edunsaajista.

– On yhteiskunnan asia päättää, eikä Veikkauksella saa olla pyrkimystä vaikuttaa siihen, hän lopettaa ajatusleikin määrätietoisen ystävällisesti.

Oman yhtiön pelien pelaaminen on sentään sallittua – paitsi sellaisten, joihin Koponen voisi edes teoriassa vaikuttaa. Näihin kuuluvat vedonlyöntipelit, joihin Veikkaus asettaa kertoimia.

Suosikkipeli on helppo nimetä – sitä ei tarvitse edes harkita.

– Vakiorivi Lotossa on joka viikko vetämässä. O

Juha Koponen • Syntynyt 1966 Turussa, asuu Tuusulassa.

• Naimisissa professori Terhi-Anna Wilskan kanssa.

• Neljä 14–19-vuotiasta tytärtä.

• Keskeinen työkokemus: YIT 1990–1993, PerkinElmer (mm. talous­johdon tehtäviä) 1993–2002, Tamro (talous­johtaja, toimitusjohtaja, konsernijohtaja) 2002–2012 • Harrastukset: shakki, kuntoilu, kirjallisuus, klassinen musiikki.

• Luottamustehtäviä Helsingin seudun kauppakamarissa ja Keskuskauppa­ kamarissa.

• Motto: ”Sopivan haastavat tavoitteet siivittävät­ huippusuoritukseen.”

Toisin sanoen työterveydestä Terveessä ruumiissa sielukin viihtyy, totesi jo vanha kansa. Terveessä ruumiissa viihtyy myös tuottavuus.

Teksti Petro Miettinen

32

Telma 2 • 2013

ilmiö

T

erve on yksinkertaisen Wiki-määritelmän mukaan ”sellainen, joka voi fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti hyvin, on hyvässä kunnossa ja jossa ei ole sairautta”.

Työssäkin tarvitaan terveyttä. Työterveyttä vaalii työterveyshuolto, joka on ”työntekijöiden terveyden ja työolojen kehittämiseen tähtäävää toimintaa, jolla tuetaan henkilön työkykyisyyttä koko työuran ajan”, paaluttaa Kela. Työnantajalla on velvollisuus järjestää työntekijöilleen työterveyshuolto – sen tarkoitus ei siis ole hoitaa vain vaivoja, vaan panostaa terveyteen ja jaksamiseen myös etupainotteisesti.

Työterveyshuolto tutkii, lempeästi hutkii, opastaa oikeisiin asentoihin ja asenteisiin sekä antaa tilanteen niin vaatiessa troppia, oppia ja sopivasti knoppia, joilla työ rullaa. Ilman terveitä työntekijöitä ei suju työ, eivät pitene urat eikä parane Suomen talouden alakulo.

Mitä vanhempi työntekijä, sitä enemmän hän työterveyshuoltoa arvostaa. Nuoret leijonat, joita ei kivistä tahikka kolota ja joilla itsetunto liihottaa keväisellä kepeydellä, eivät kaipaa ketään tekemisiään tarkkaamaan. Mutta kuten laulukin sanoo: aika kuluu ja kuluttaa.

Kuvitus: iStockphoto

Vastuu painaa, omakin

Työnantajan vastuulla on järjestää olosuhteet sellaisiksi, että työnteko on turvallista eikä aiheuta kremppoja. Mikään ei kiellä tekemästä myös enemmän, aina voi satsata vaikkapa viihtyisyyteen. Tutkimusten mukaan nykyaikaisissa navetoissa, joissa lehmillä on vapauksia ja hemmottelua, maidontuotanto nousee kohisten.

Sama pätee ihmisiin: hyvät työolot poikivat tulosta. Kun syntyy tulosta, työnantajakin voi hyvin, ja se taas tuottaa jakovaraa, josta hyötyy myös työntekijä.

Hyvän kierteen aikaansaamiseksi toimivan työterveyshuollon pitäisikin olla yhteinen missio ja määränpää – ei pakollinen kulu tai paha.

Työkyky ei ole kuitenkaan vain virallisen työterveyshuollon asia. Työpaikalla jokaisen pitää huolehtia omista työasennoistaan, työajoistaan, työkuormastaan ja työnsä oikeasta tahdista. Jos oma osaaminen tai valtuus ei riitä, asiaan saa ammattiapua. Vastuullinen työntekijä kantaa huolta myös muun työyhteisön hyvin­voinnista.

Työ ei ole kuin osa elämää, mutta työterveys syntyy isolta osalta myös työn ulkopuolella. Työssä jaksaa, kun panostaa vapaa-aikaan. Pään ja kropan virittämisessä parempi kuin pullo on pallo: vesi­pallo, jalka-

Työ ei ole kuin osa elämää, mutta työkyky syntyy isolta osalta myös työn ulkopuolella.

pallo, käsipallo, jumppapallo, stressi­pallo – tai jokin muu liikuntamuoto. Liikunnan lisäksi reilua ravintoa, lunkia lepoa, pirteää perhe-elämää ja kulttuurinautintoja sielulle – niistä syntyy sopiva terveyscocktail.

Tunteikasta keskustelua

Julkisuudessa on väännetty kättä siitä, kuka on oikeasti sairas, kuka luulosairas. Joidenkin tahojen mukaan työntekijät ovat sluibailijoita, jotka käyttävät häikäilemättä hyväkseen oikeutta olla poissa omalla ilmoituksella ja jopa täydellä palkalla. Sairaus­ ajan palkkaa pitäisi siis pienentää ja palkattomia karenssipäiviä lisätä.

Toisten mielestä työntekijät tekevät töitä jo nykyisinkin sairaana, koska poissa ei uskalla olla – siksi he sairastuvat pahemmin ja aiheuttavat yhä enemmän kuluja.

Faktaa on, että sairauspoissaolot vähenevät taloudellisesti tiukkoina aikoina. Ja siitäkin tulkintoja riittää: jonkun mukaan se on merkki työpaikan menettämisen pelosta, toinen ajattelee, että vasta tiukka paikka motivoi laiskoja.

Kaikissa asioissa fanaattisuus on pahasta, ja tässäkin eri osapuolet voisivat ottaa käteen tunteen sijasta järjen. Kukaan ei sairasta tahallaan, vaan jokainen on mieluummin terve ja toimintakykyinen. Sairaan pitää saada siis sairastaa – mutta pinnarit pitää saada myös narauttaa.

Kiire jo on?

Terve työyhteisö puhuu avoimesti kaikesta, myös vaivoista. Mutta rajansa kaikella: on niitäkin, jotka eivät muusta puhukaan kuin vaivoista – varsinkin omistaan.

Tällä ihmislajilla ovat muutkin asiat huonosti. He ovat kaltoin kohdeltuja, he kokevat vääryyttä, heidän työkuormansa on isompi kuin kollegalla, heidän työnsä vaatii eniten uhrauksia. Heitä ei kuunnella, heillä ei ole ikinä mahdollisuutta osallistua mihinkään eikä heillä ole aikaa tauottaa, sairastaa, lounastaa tai edes aivastaa.

He ovat niitä kaikkein kiireisimpiä ihmisiä – heillä on tosin jostain syystä eniten aikaa istua kahvihuoneessa vaivojaan vatvomassa.

Lisätietoa: www.ttk.fi/tyoterveyshuolto www.ttl.fi/tyoterveyshuolto Telma 2 • 2013

33

Me teimme sen!

Unelmien opettajanhuone Raaseporin kaupungin 900 työntekijää pohtivat keinoja työyhteisön hyvinvoinnin ja työ­ilmapiirin parantamiseksi. Kolmivuo­ tisessa FEELIT-prosessissa on pureuduttu työ­yhteisöjen ongelmiin käyttämällä työ­ terveyshuoltolääkäri Ove Näsmanin ja professori Juhani Ilmarisen kehittämää ratkaisukeskeistä metodiikkaa.

Yksi osallistuvista 60 työ­yhteisöstä on Pohjassa sijaitseva 80 oppilaan Kirkonkylän koulu. Sen yhdeksän opettajaa ja kolme kouluavustajaa vastasivat 2011 työyhteisön nykytilaa kartoittavaan kyselyyn ja sopivat työilmapiiriä parantavista­toimenpiteistä.

Keväällä 2012 seurantakyselyn jälkeen asetettiin uusia tavoitteita. Prosessi jatkuu vuosittaisilla kehittämistapaamisilla.

Teksti Jussi-Pekka Aukia W Kuva Anne Vatén Lisätietoa: www.tsr.fi > Hae numerolla 111034

34

Telma 2 • 2013

Jari Salminen pääluottamusmies ”Raasepori on neljän vuoden ikäinen liitoskunta, ja on ilahduttavaa nähdä, että se investoi pitkäjänteisellä tavalla henkilöstöönsä.

Tämä on kuitenkin vain pieni – toki erittäin positiivinen – hanke, jonka tulokset kattavat hienosti lähes kaikki henkilöstöstrategiassamme listatut tavoitteet. Näitä tarvittaisiin enemmänkin, sillä henkilöstön hyvinvointiin suunnattu investointi osoittaa, että heitä arvostetaan, ja se sitouttaa ihmisiä työhönsä. Kaiken lisäksi työhyvinvoinnin hankkeet maksavat yleensä itsensä takaisin parantuneena toimintakykynä ja vähentyneinä sairauspoissaoloina.”

Pirjo Paloheimo luokanopettaja ”Sovimme esimerkiksi yhteisistä­ aktiviteeteista­ työpäivän ulkopuolella, kuten retkistä ja teatteri­ käynneistä. Kaikki ovat tul­ leet niihin mukaan, koska ymmärrämme aikaisem­ paa paremmin niiden mer­ kityksen yhteishengelle.

Muutenkin näemme aikai­ sempaa selvemmin, miten tärkeä asia hyvä työyhteisö on. Tuemme toisiamme ja keskustelemme ongelmista aikaisempaa avoimemmin.

Opettajanhuoneen hyvä henki heijastuu myös op­ pilaisiin ja heidän kauttaan perheisiin ja koko kylään.

Itse olen jo 63-vuotias, eikä minulla ole aikomustakaan lähteä eläkkeelle.”

Sanna Portman rehtori ”Opettajakyselyn tulokset olivat rohkaisevia, ja ne an­ toivat viestin sekä meille itsellemme että kuntaan päin, että koulumme oli jo entuudestaan terve työ­ yhteisö. Yhteisessä semi­ naarissa löysimme silti tär­ keitä kehittämiskohteita, joiden toteuttaminen näkyi hyvinä tuloksina myös seu­ rantatutkimuksessa – siitä huolimatta, että kunnassa harkittiin samanaikaisesti kouluverkkoon kohdistuvia leikkauksia. Opettajat teke­ vät suuren osan työstään oppilaitten parissa ilman työyhteisönsä tukea. Pro­ sessissa oli parasta miet­ tiä yhdessä suunta, jonka kaikki pystyvät allekirjoit­ tamaan – vaikka olemme erilaisia ja eri elämän­ tilanteissa.”

Telma 2 • 2013

35

36

Telma 2 • 2013

ajatelma

E

Kuvitus Mika Soikkeli

lämäni ensimmäinen palkkatyö oli toimia puolipäiväisenä rakennusaputyöläisenä.

Oli talvi, ja työmaani oli uudisrakennus tuulisen järven rannalla. Pesti konkretisoi sosiaalipolitiikan opiskelijalle duunari­ hierarkian, opetti pukeutumaan lämpimästi ulkotyöhön ja kasvatti asennetta. Työn kohde, hulppea omakoti­ talo, valmistui, vaikka viereisen tontin pikku puutalossa asuva sotaveteraani pui meille päivittäin nyrkkiä.

Elin tunteiden myräkkää palatessani iltapäiväksi yliopistolle. Toisinaan nukahdin luennolla, eikä syynä ollut kuiva opetus vaan raittiin ilman yliannostus.

Työssäkäynti opintojen ohella oli rasitus ja siunaus.

Palkka rakennussiivoojan työstä oli polkuni rahata­ louteen ja pienensi tarvittavan opintolainan määrää.

Maalaistalon tyttönä olin tottunut fyysiseen mutta palkattomaan työhön. Aikaansaava isäni osasi lapsi­ työvoiman viisaan käytön ja opetti arjen filosofiaa: jos et työtä tee, ei sinun pidä leipääkään syödä. Opiskelu yliopistolla ennakoi sosiaalista nousua ja siistiä sisä­ työtä, lupausta päästä helpommalla.

Opintovelkaisen maisterin unelma oli henkinen työ, mutta viran saamiseen meni aikaa. Akateemisen työurani etapit kuvastivat hierarkkista alamaisuutta: työskentelin tutkimusapulaisena, tuntiopettajana, tila­ päisenä tutkimusavustajana, vs. assistenttina, ja vasta kolmivuotiskausi tutkijana nosti minut akateemisten pätkätyöläisten eliittiin.

Väiteltyäni tohtoriksi sain elämäni ensimmäisen va­ kituisen viran tutkimushallinnossa. Olin 40-vuotias, minulla oli lottovoittajan fiilikset. Olin tutkimuspääl­ likkö, ja ajatuksissani työelämä olisi turvallista, var­ maa ja vakaata kaukana siintäviin eläkevuosiin saakka.

Armotonta akateemista aherrusta ja työssä viihtymi­ sen hurmosta kesti kymmenen vuotta, kunnes työhön menon aamumagneetti vain lakkasi toimimasta.

Masennus on ystävä, koska se pakottaa stressistä ja kiireestä rauhoittumisen suvantoon, jossa oman elämän arvoinventaarille on aikaa. Elämäni tarkoituk­ seksi ei riittänyt enää tieteellisen cv:n kasvattaminen, sillä kaipasin tilaa luovuudelle, ilolle ja henkiselle hyvinvoinnille. Viran kultainen häkki alkoi ahdistaa, kunnes hoksasin häkin oven olleen koko ajan auki.

Erosin virastani ja hyppäsin pois oravanpyörästä.

Perustin pienen yrityksen ja aloin downshiftata, vaik­ ka en silloin tiennyt koko termiä. Olin 50-vuotiaana löytänyt elämääni uuden, hurmaavan rastin. Tuoreena

senioryrittäjänä ja sanojen sekatyöläisenä olin itse vastuussa henkisestä ja taloudellisesta toimeentulos­ tani. Hyppy pelasti elämäni, mutta jouduin selviyty­ misen tehopesuun. Oli opittava uusia taitoja: miten pyörittää yritystä, hankkia asiakkaita, mainostaa ja markkinoida, tuotteistaa ja konseptoida – ja tehdä sy­ däntä lähinnä olevaa varsinaista työtä, kirjoittamista.

Onneksi nautin pienestä stressistä ja isoista haas­ teista, rakastin käsityöläisyyttä. En ollut ikärasismin kohteena, koska minut kouluttajaksi haluava tahtoi työpaikalle energisen puhujan, ei ikääni.

Tein luovaa työtä vapaana kirjoittajana ja koulutta­ jana, ja läppärikulkurina matkustelin maailmalla. Yh­ teiskunnallisten dekkarien muodossa saatoin kertoa tarinoita suomalaisen hyvinvointivaltion takapihoista ja työelämän vaietusta tabuista. Kirjoitin kirjoja työ­ elämän lingossa pyöriville mutta henkistä kasvua kai­ paaville. Kouluttajana aloin kohdata muita työelämän ekologisia ja eettisiä pakolaisia.

Downshiftaaminen on opettanut kohtuullistamista, tekemisen rytmitystä ja omien ajatusten kunnioit­ tamista. Rohkeus ja rentous ovat innovaatioiden ja uuden luomisen ehtoja. Normityöelämä käy jo niin ko­ villa kierroksilla, että se uhkaa työntekijöiden aivoja.

Yhteiskunnalle tulee kalliiksi huolehtia masentunei­ den ja muistisairaiden massoista, kun työlle kaikkensa antaneet palkkatyön ritarien sukupolvet eläköityvät.

Olen opetellut downshiftaamisen jaloa taitoa yli kymmenen vuotta. Kun ikää tulee lisää, haluan koh­ tuullistaa elämääni niin työn, kiireen kuin materiaalisen kulutuksen suhteen.

Valitun vaatimattomuuden harrastajana toteutan rentoa mutta tuotteliasta te­ kemisen rytmiä. Voin asua siellä, missä aurinko paistaa, voin kirjoittaa silloin, kun siltä tuntuu, ja kartuttaa normi­ työssä kutistumaan päässyttä henkistä pääomaani.

Materia on alkanut ahdistaa, enkä halua lisää rahaa ja tavaroita, päinvastoin. Emme me omista tavaroitamme, vaan tavarat omistavat meidät.

Kuten virka ennen, nyt omistaminen ja tavara vain tun­ tuvat sitovan ja jähmettävän paikoilleen. Raivaamalla tilaa ja karsimalla tavaraa voin matkustaa keveästi, sillä tahdon elämääni iloa, valoa ja rockenrollia. Jonakin päivänä minä kuolen, mutta sitä ennen olen elossa joka päivä. O

Anne Vatén

Enemmän iloa vapaudesta

Leila Simonen Kirjoittaja on 62-vuotias kouluttaja, jonka uusin kirja kertoo kohtuullistamisesta­ ja polulta poikkeamisen taidosta­. leila.simonen@voimapaja.fi

Rohkeus ja rentous ovat uuden luomisen ehtoja. Työelämä käy niin kovilla kierroksilla, että se uhkaa työn­ tekijöiden aivoja.

Telma 2 • 2013

37

pallottelua Työelämän kehittäjät debatoivat

38

Telma 2 • 2013

Kaikki hyvin

työterveydessä Toimiva työterveyshuolto on kaikkien osapuolten etu – jopa siinä määrin, että STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi ja EK:n ylilääkäri Jan Schugk eivät juuri löytäneet näkökulmaa, josta olisivat eri mieltä.

Teksti Arja Krank W Kuvat Miika Kainu

>

Telma 2 • 2013

39

Pitäisikö työterveyshuollon vapaaehtoisen sairaanhoidon­tukeminen lopettaa?

b

Tämä ajatus on putkahtanut esiin ratkaisumallina perusterveydenhuollon rahan puutteeseen, mutta myös siksi, että työterveyshoidon piirissä olevien koetaan saavan parempaa hoitoa. En lähtisi romuttamaan kaikkien hoitoa, jotta yhdenvertaisuus täyttyisi. Olennaisempaa olisi miettiä, miten saisimme perusterveydenhuollon toimimaan paremmin.

Työterveyshuolto on tällä hetkellä palvelujärjesRT telmämme parhaiten toimivia osia. Se on kustannustehokasta, nopeaa sekä joustavaa ja säästää rahaa.

Työterveyshuollon vapaaehtoinen sairaanhoito tukee ennaltaehkäisyä. Sitä paitsi se on monilla työpaikoilla sopimukseen pohjautuva työsuhde-etu.

Minun mielestäni Kelan työtulovakuutusta ei JS voisi myöskään kerätä nykyisen suuruisena, jos vapaaehtoisen sairaanhoidon korvaus poistetaan. Työterveyden sairaanhoitoon maksettava Kela-korvaus kun tulee työnantajien ja palkansaajien Kela-maksuista, ei verovaroista.

JS

b b

Miten työterveyspalvelut saataisiin toimimaan paremmin­?

b

Laboratorio- tai radiologisia tutkimuksia saatetaan tehdä liioitellun varmuuden vuoksi, kun maksaja on joku muu kuin potilas. Tätä asiaa voisi miettiä.

Uskon, että tuota tapahtuu hyvin marginaalisesJS ti. Olennaisempana ongelmana pidän sitä, että lääkärillä voi olla suurempi houkutus hoitaa potilaita vastaanotolla kuin lähteä työpaikkakäynnille kartoittamaan riskejä. Palkitsemisjärjestelmä Ruotsin tai Englannin terveydenhuollon malliin voisi olla ratkaisu: siellä palkkioon vaikuttavat myös saavutetut tulokset.

Uskon, että kouluttamalla työnantajia, työnantaRT jien ja henkilöstön edustajia ja työterveyshuollon tiimiä, fokus saadaan lopulta tehokkaasti ennaltaehkäisyn ytimeen.

RT

b b

Miten yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö toimisi­paremmin?

b

Moniammatillisessa yhteistyössä on vielä parantamisen varaa. Kun työpaikalla johto kantaa vastuuta työoloista, turvallisuudesta ja terveydestä sekä työterveyshuolto on aidosti kiinnostunut ihmisistä ja olosuhteista, se ei voi olla näkymättä tuloksissa.

Tuloksia tulee, kun pidetään tiiviisti yhteyttä JS työn arjessa, ei vain todistusten ja lausuntojen välityksellä. Lisäksi työterveyshuoltosopimus pitäisi RT

b 40

Telma 2 • 2013

Kannatan, että kaikkina sairauspoissaolopäivinä saisi 80 prosenttia palkasta.

Ei sairastumisesta pidä rangaista, ei kaikkiin sairauksiin voi vaikuttaa itse.

tehdä aina työpaikan tarpeiden perusteella ja toimintasuunnitelma yhdessä.

Lisääkö oikeus sairastaa omalla ilmoituksella kolme päivää asiattomia poissaoloja?

b b

Järjestely on jo nyt käytössä suuressa osassa työpaikkoja, ja se toimii hyvin.

Omalla ilmoituksella ollaan usein vähemmän RT aikaa poissa kuin lääkärintodistuksella. Hyväksikäyttäjien määrä on hyvin pieni. En siis painottaisi ongelmaa. Uskon siihen, että luottamus lisää työntekijöiden vastuullisuutta.

JS

Olisiko palkaton ensimmäinen sairauslomapäivä ratkaisu­lusmuiluun?

b

Kyllä se täysin perusteettomiin poissaoloihin vaikuttaisi. Näitä on kuitenkin lopulta melko vähän.

Haittana voisi olla kolme yhden hinnalla -ilmiö: Koska sairauspoissaolon vuoksi menettää joka tapauksessa yhden päivän palkan, ollaan sitten saman tien pois vähän pidempään.

Ihmiset tulisivat ehkä myös työhön kipeänä.

RT Suuri osa lyhyistä sairauslomista johtuu tarttuvista tulehdussairauksista, eikä ole hyvä tulla töihin tartuttamaan muutkin.

Kannatan ennemminkin, että kaikkina sairausJS poissaolopäivinä saisi vain 80 prosenttia palkasta. Omavastuu on yleensä hyvästä ja aktivoi. Pitkä poissaolo ei suinkaan aina ole toipumisen kannalta paras vaihtoehto.

Mutta eihän sairastumisesta pidä rangaista. Eikä RT kaikkiin sairauksiin voi vaikuttaa itse niin, että sairastumisaika lyhenisi. Tämäkin on työehtosopimuksissa sovittu asia. En siis kannata alennusta sairaslomaajan palkkoihin.

JS

b b b

Kumman asialla työterveyshuolto on enemmän, työntekijän vai työnantajan?

b

Työterveyshuolto on ihan kummankin puolella.

On kaikkien etu, että saadaan ihmiset pysymään terveenä: työnantajalle se on silkkaa tuloa, ja työntekijät viihtyvät paremmin, kun heistä pidetään huolta.

Hyvinvointi työssä heijastuu sitä paitsi myös vapaaajalle.

Tuosta vastakkainasettelusta pitäisi jo päästä.

JS Työterveyshuollon tehtävänä on tarkastella tilannetta puolueettomasti kaikkien osapuolten kannalta.

Kun työterveyden pitää pystyä keskustelemaan RT työntekijän kanssa esimerkiksi elintapojen korjaamisesta, työnantajaakin pitää pystyä opastamaan RT

b b

Riitta Työläjärvi Toimihenkilökeskus­järjestö STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija ja asiantuntijalääkäri. Vastuualueena vaikuttaa, kun keskustellaan ja päätetään muun muassa työterveyttä, työkykyä ja kuntoutusta koskevista asioista.

Jan Schugk Elinkeinoelämän keskus­ liiton EK:n ylilääkäri. Vastuulle kuuluvat terveydenhuoltoon, työterveyshuoltoon, työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvät asiat sekä näihin liittyen myös lainsäädännön sekä sosiaalivakuutuksen kysymyksiä.

työolosuhteiden korjaamiseen, jos työn organisointi aiheuttaa esimerkiksi jaksamisongelmia.

Hyvän työterveyshuollon tavoite lienee työurien pidentäminen­. Miten se sen parhaiten tekee?

b

Ennakoimalla ja tunnistamalla työkyvyttömyysriskejä mahdollisimman varhain sekä osallistumalla työn ja työpaikkojen kehittämiseen. Jäljellä olevan työkyvyn luovaa hyödyntämistä työelämässä pitää tukea JS

ja toisaalta työkyvyttömyyseläkkeen käyttöä ratkaisuna kyseenalaistaa silloin, kun vaihtoehtojakin olisi.

Näiden lisäksi yhteistyön syventämistä tarvitaan RT kaikilla tasoilla: työpaikalla tarvitaan enemmän läsnäoloa ja vuorovaikutusta työnantajan sekä henkilöstön edustajien kanssa. Lisäksi yhteistyötä tulee lisätä myös työterveyshuollon moniammatillisen tiimin sisällä sekä muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen suuntaan. O

b

Telma 2 • 2013

41

42

Telma 2 • 2013

Selviytymistarinoita työelämästä

oman elämän hallinta

Erilainen oppija Lukihäiriö on ominaisuus, joka kulkee mukana aina. Sen kanssa oppii elämään, mutta se vaatii sisua sekä ymmärrystä ympäristöltä.

Teksti Marita Kokko W Kuvat Laura Oja

S

iiri Suonuuti-Lintumäellä on lukihäiriö.

Silti perheellinen nainen on taitava ja sanavalmis palvelupäällikkö. Hän toteaa lukemisen ja kirjoittamisen häiriöiden olevan kuin mikä tahansa omaa toimintaa rajoittava tekijä, joka täytyy vain hyväksyä. Jollei ole lauluääntä, tuskin kannattaa hakeutua oopperaan töihin – mutta silti voi laulaa.

Oppimisvaikeudet havaittiin, kun ekaluokkalainen Siiri ei oppinut lukemaan vaan arvaili sanoja. Tyttö istui jälki-istunnoissa, sillä hän oli vilkas ja teki virheitä, kuten lukihäiriöiselle lapselle on tyypillistä. Miten lapsi, joka ei opi asioita opettajan opettamalla tavalla, jaksaisikaan istua hiljaa pulpetissa?

Akateemisesti koulutetut vanhemmat eivät hyväksyneet siirtoa apukouluun ja opettajan maalailemaa tulevaisuutta keittiöapulaisena. He totesivat, ettei lapsen nupissa ollut vikaa. Äiti teki asian eteen päättäväisesti töitä, ja Siiri pääsikin oppimisvaikeuksia kartoittaviin testeihin.

Ongelmat selvitettiin, ja vahvistui, ettei tytön älyssä ollut mitään vikaa.

Armovitosen oppilas

Äiti hankki yksityisopettajia, ja vanhemmat opettivat itsekin koulutyön tukena. Suhtautuminen koulussa oli silti nihkeää, Siiristä tuli armoviitosen oppilas. Ihmeteltiin vain, ”miten olet niin hyvä tunnilla, mutta et osaa kokeissa”.

– Olen kahden huippuälykkään alansa uranuurtajan lapsi. He hyväksyivät, tukivat ja tekivät kaiken, minkä pystyivät. Mutta ymmärtääkö lukihäiriötä kukaan muu kuin ihminen, joka sen kanssa elää? Oppimisen vaikeus saattaa tuntua ulkopuolisesta samalta kuin tottelemattomuus.

Kun Siiri sai julkisesti koko luokan edessä jatkuvasti kuulla, ettei hänestä ole mihinkään, myös koulukavereiden asenne muuttui: ”tuohan on se, joka istuu jälki-istunnossa ja joka aina saa viimeiseksi koepaperin, koska ne jaetaan paremmuusjärjestyksessä.”

Taustalla geenivirhe Lukihäiriö, dysleksia, on 5–10 prosentilla väestöstä.

Miehillä häiriö on yleisempi kuin naisilla. Häiriön taus­ tana ovat neurologiset on­ gelmat. Geenivirheitä, jot­ ka ongelman aiheuttavat, on tunnistettu neljä.

Dysleksia tarkoittaa aivoperäistä lukemisvai­ keutta. Sitä käytetään yleis­ nimityksenä lukemisen ja kirjoittamisen häiriölle.

Lukihäiriö tai lukivaikeus voi esiintyä erillisenä tai yhdessä muiden oppimis­ häiriöiden kanssa.

Erilainen oppija ei pys­ ty käyttämään kapasiteet­ tiaan täydesti opiskelussa tai työelämässä. Sen taus­ talla voi olla lukemis- ja/tai kirjoittamisvaikeus, mate­ maattinen hahmottamis­ vaikeus, koordinaation tai hahmottamisen vaikeus tai aivojen tiedonprosessoin­ nin erilaisuus.

Tietoa ja testejä: erilaistenoppijoidenliitto.fi

– Ihminen on eläin. Hyljeksitystä lapsesta tulee yhtä yksinäinen kuin karitsasta, jonka äiti on hylännyt.

Mutta oikeassa hoidossa hylätystäkin karitsasta tulee hyvä lammas.

Selviytyäkseen huudoista ja yksinäisyydestä Siiri tarvitsi hyvän itsetunnon. Hän joutui vakuuttamaan itselleen, että on kaikesta huolimatta hyvä.

Siiri kävi keskikoulun ja oli ensimmäisten joukossa, jotka pääsivät oppikouluun keskiarvon perusteella.

Kotona tehtiin paljon töitä, että saatiin keskiarvo yli kahdeksan pääsyrajan.

Matalan aidan taktiikka

Suvussa oli tapana mennä lukioon. Siiri kävi Sibeliuslukion, sillä musiikki ja huilunsoitto liikunnan ohella ovat olleet hänen ominta osaamistaan. Nuorelle naiselle oli helpotus, että musiikki oli pääasia, vaikka toki opiskeltiinkin pakollisia lukion aineita.

Siiri meni lukiossa matalan aidan taktiikalla. Kun hän tiesi, että kokeeseen tulee neljä kysymystä, joista kolmeen täytyy vastata päästäkseen läpi, hän luki 70 prosenttia materiaalista. Kielten yo-kirjoituksissa hän tiesi, että saadessaan kuullun ymmärtämisestä lähes täydet pisteet ja luetun ymmärtämisestä 70 prosenttia, ei kirjallisesta osuudesta tarvinnut saada mitään.

Huilunsoitto kuitenkin jäi, kun Siiri allergisoitui soittimen hopealle. Puhtaasti kaupunkilainen nuori hakeutui maatalouslomittajan ammattikurssille, sillä hän oli aina halunnut oppia lypsämään.

Kouluun olisi tarvittu vuoden työkokemus, mutta Siiri selvisi maatalon kesäharjoittelulla. Hän valmistui kurssilta toiseksi parhain paperein.

– Siellä ei kukaan katsonut kirjoitusvirheitä. Vaatimuksena oli, että osasi lypsää lehmät ja ajaa traktoria.

Siiri avioitui ja sai esikoisensa. Kun poika oli vain muutaman kuukauden ikäinen, tuli kutsu ruotsinkieliseen maatalousteknilliseen oppilaitokseen. Nuori äiti otti haasteen vastaan. Koska äiti on kaksikielinen, Siirikin osasi kyökkiruotsia. Koulussa hän tentti teoriaa ja sai maatalouslomittajan koulutuksen

>

Telma 2 • 2013

43

ansiosta käytännön aineita luetuksi hyväkseen.

Siiri valmistui luokkansa priimuksena.

– Kirjoitusvirheille ei pantu painoa, eihän suomenkielinen voinut välttyä virheiltä.

Koulun jälkeen Siiri pääsi maatalouskauppaan ensin harjoittelijaksi, sitten vakituiseksi. Hän työskenteli vuosia Keskon jälkimarkkinoinnin tuotevastaavana hankkimassa varaosia traktoreihin sekä pelto- ja keittiökoneisiin. Pienen pojan äitinä hän kevensi työpäiviään siirtymällä assistentiksi. Työn ohessa

44

Telma 2 • 2013

Siiri Suonuuti-Lintumäki on selättänyt lukihäiriöstä aiheutuvat vaikeudet ja ennakkoluulot.

hänestä kehittyi pc-tukihenkilö. Hän haki tukihenkilön kokopäiväpaikkaa ja sai sen. Vähitellen hän palasi tuotepuolelle. Vakava fyysinen sairaus vaati puoleksitoista vuodeksi pois työelämästä, mutta hän palasi it-tehtäviin.

Tukena muille

Siiri on selviytynyt hyvin työelämässä, sillä hän on aina kertonut suoraan lukihäiriöstään. Se on ollut ikään kuin testi työsuhteelle.

puheenjohtaja ja Helsingin erilaisten oppijoiden, HEROn, hallituksen jäsen. HEROn toimintakeskus tarjoaa oppimisvaikeuksien kanssa kamppaileville kursseja ja vertaistukea. Se kouluttaa myös opettajia opettamaan erilaisia eri tavalla.

– Hankalinta lukihäiriöissä on sisäisen ymmärryksesi ja tuottamasi luku- ja kirjoitustaidon epäsuhta.

Jos olet tuotoksesi tasoinen, ei ongelmaa ole. Jos kapasiteettisi on suurempi kuin mitä pystyt muille näyttämään, olet vaikeuksissa.

Siiri on huolissaan koululaisten ja opiskelijoiden tilanteesta. Tuntuu, ettei mikään ole muuttunut. Ne, jotka putoavat verkkojen läpi, putoavat todella kovalle pinnalle.

– Ne, joilla on ymmärtävä opettaja, ovat turvassa. Jos vastassa on opettaja, joka ei ymmärrä, ei koulun­käynnistä tule mitään. Tilannetta pahentavat­

Moni lukihäiriöinen korvaa puutteensa hyvällä puhe- ja ratkaisutaidolla. vanhemmat­, jotka vertaavat lasta fiksumpaan sisarukseen­.

Vain sisukas jaksaa viedä koulunsa lävitse nujerrettuna. Kaikki eivät jaksa: 80 prosenttia vangeista on todennäköisesti lukihäiriöisiä. Se paljastaa, mihin ymmärtämätön ympäristö putoajan ajaa.

Lasikatto rikki

– Koska minulla on pitkä historia tässä työpaikassa, lukihäiriö ei häiritse. Ihmiset tietävät, mitä osaan ja mitä en.

Mutta säännöllisin välein asia tulee esille.

– Vaikka olen kertonut lukihäiriöstäni ja vaikeudestani tehdä pöytäkirjoja, jossain vaiheessa tulee tilanne, jossa oletetaan, että osaan. Ja pystynhän minä, aikaa vain menee enemmän.

Siiri on päätynyt myös auttamaan muita erilaisia oppijoita. Hän on Erilaisten oppijoiden liiton vara-

Lukihäiriö on lasikatto, sillä opintopaperit välkkyvät taustalla. Jos mietitään, otetaanko töihin koulutettu vai käytännössä osaamisensa hankkinut, kääntyy valinta usein alalle koulutettuun.

– Aika moni lukihäiriöinen korvaa kuitenkin hyvällä puhe- ja ratkaisutaidolla puutteensa. Jos se innovatiivisuus, joka nyt käytetään lukihäiriön salailuun, olisi mahdollista käyttää työntekoon hyväksyttynä työntekijänä, voisi syntyä merkittäviä keksintöjä ja käytäntöjä.

Yleensä ihmisellä, joka on pärjännyt lukihäiriön kanssa, on kyky ratkaista asioita eri tavalla. Lukihäiriöisiä ovat olleet esimerkiksi Albert Einstein ja Alvar Aalto.

Hyvin kilpailuhenkisessä yhteisössä vähän erilaiseen, toisella tavalla toimijaan, saatetaan suhtautua eri tavalla. Jokainen tietää työyhteisöstään ne, joita on lupa mollata ja pitää vähän erillään. Erilaisesta tulee yhtäkkiä niin paljon tyhmempi tai heikompi, ettei hän mahdu mukaan.

Työelämä asettaa työnantajillekin toiset haasteet.

– Ennen vanhaan esimies tiesi, että joku on vähän erilainen, mutta hänet hyväksyttiin, koska hän hoiti työnsä. Nykyään monessa yrityksessä varmistetaan jo palkkausvaiheessa valmiudet mahdollisesti uusiin tehtäviin – vaikka kukaan ei tiedä, ovatko he enää työssä, kun tilaisuus joskus koittaa. O Telma 2 • 2013

45

Maailmalla

Pitkä matka takaisin Argentiinassa harmitellaan korkeaa inflaatiota ja kasvavaa rikollisuutta. Maalla ei ole helppoa paluuta takavuosien menestykseen.

Teksti Sinikka Tierna W Kuvat Heli Kumpula

46

Telma 2 • 2013

K

umia ja metallia ei saa helposti yhteen, mutta Mecanotécnica SACIFI on siinä onnistunut.

Eric Nuzzolese esittelee mustia kiekkoja ja tötteröitä.

Yhden tarkoitus on avata öljynporausputkea, toisen puhdistaa se.

Juuri erilaisten pienten osien suunnittelu kaasu- ja öljyalalle oli Nuzzolesen isoisän Antonio Mauricio Molinsin mielessä, kun hän perusti Mecanotécnican vuonna 1946.

Nyt johdossa on uusi sukupolvi, ja alalla menee hyvin.

– Hallitus kansallisti öljy-yhtiö YPF:n, joka oli aiemmin espanjalaisen Repsolin käsissä. Nyt YPF etsii lisää raakaöljyä kasvaakseen, ja se teettää meille töitä.

Viimeisen viiden vuoden aikana yhtiön väkimäärä on kasvanut seitsemällä, henkilökuntaa on nyt 65. Rekrytointi tapahtuu suositusten perusteella, eli uusi työntekijä on aina jonkun luotettavan työntekijän tuttu tai sukulainen.

Vielä 90-luvulla työntekijän pystyi helposti potkimaan pihalle. Sittemmin Argentiinan vahvat ammattiliitot ovat taanneet sen, että irtisanominen tulee kalliiksi. Huono rekrytointi voi olla murheenkryyni.

– Kun suku on hoitanut työpaikan, uudella on suurempi paine olla hyvä, Nuzzolese toteaa.

Ylitöistä lisätienestiä

Oscar Zapata (vas.) ja Daniel Aquino ovat kiitollisia työstään. 21-vuotias Aquino on Mecanotécnican uusimpia työntekijöitä.

Hän sai paikan kuten lähes kaikki muutkin: sukulaisen suosituksesta.

Radio pauhaa, kun isä Fabio ja poika Matias Cequeira pakkaavat osia laatikoihin. Isä on ollut Mecanotécnicalla 19 vuotta, poika kaksi. Molemmat ovat tyytyväisiä.

– Vielä kymmenen vuotta sitten työ oli likaista ja lattia täynnä kuminpaloja, sillä tuotteita piti puhdistaa ja silotella ennen pakkaamista. Nyt on helpompi pitää järjestys, vanhempi Cequeira kertoo.

Kuten muutkin tehtaalla, Cequeirat tulevat töihin aamukuudelta. Kahdeksalta juodaan perinteinen mate, kahdeltatoista on puolen tunnin lounas. Työpäivä loppuu kahdelta, mutta lähes joka päivä miehet jäävät ylitöihin.

Aloituspalkka tehtaalla on 2 500 pesoa (380 euroa), mutta monet saavat ylityö­ korvauksista tonnien lisätienestit.

– Peruspalkkani on verojen ja sosiaaliturvamaksujen jälkeen noin 4 000 pesoa (610 euroa), mutta tekemieni ylitöiden ansiosta saan noin 6 000–7 000 pesoa (910–1065 euroa) kuussa, kertoo Cristian Tolosa.

>

Telma 2 • 2013

47

Maailmalla

Rahan täytyy riittää myös vaimon ja 5-vuotiaan pojan elättämiseen.

– Tiukkaa tekee, mutta vaimon olisi tarkoitus mennä pian töihin. Hän on opettaja.

Kotiäidiksi jääminen on maassa vähentynyt, mutta se ei ole tavatonta.

Vanhempaa sukupolvea edustavan Luis Coronelin, 52, vaimo lopetti työnteon ensimmäisen lapsen synnyttyä 23 vuotta sitten. Mecanotécnicalla 35 vuotta työskennellyt Coronel ansaitsee noin 9 000 pesoa (1 370 euroa) kuussa.

– Meillä on kaksi kotona asuvaa poikaa, joista toinen on töissä ja toinen työttömänä.

Kahden miehen palkalla elämme hyvin.

Ryöstetyksi työmatkalla

Mukavalla toimeentulolla on kääntöpuolensa. Perhe asuu kaupungin ulkopuolella, ja Coronel joutuu lähtemään töihin jo 4.30.

– Minut on ryöstetty aamuyön hiljaisella bussipysäkillä aseella uhaten jo monta kertaa.

Asiat ovat hyvin, mutta tarvittaisiin isänmaallisuutta, yhteen hiileen puhaltamista.

Coronelin mukaan rosvot olettavat, että perheellä on rahaa, kun mies käy töissä ja asunto on oma. Onneksi kotiin ei ole murtauduttu.

Sekä taskuvarkaudet että aseelliset ryöstöt ovat Argentiinassa lisääntyneet. Huumeiden käyttö on yksi ilmiön taustatekijä, mutta Coronelin mielestä tilanteesta voi syyttää myös nykyhallinnon vääriä päätöksiä, etenkin työttömyystukea ja lapsilisää.

– Tuet luovat laiskuutta, ja narkomaanit hyötyvät. Kadulla liikkuu liikaa jengiä ilman tekemistä, jolloin huumeet ja varastelu houkuttavat. Maassa on työtä, mutta nykypolitiikka ei kannusta hakemaan sitä, Coronel puuskahtaa.

Hänen kantansa edustaa monen kadunmiehen ajatuksia. Vuonna 2007 valtaan astunut presidentti Cristina Fernandez de Kirchner jakaa mielipiteet voimakkaasti.

Hänen toteuttamansa tukiohjelmat ovat poistaneet köyhyyttä, mutta monien mielestä tapa on väärä.

– Erilaisten tukien avulla presidentti ostaa ääniä, sanoo Coronel.

Hän ei näe kotimaansa tulevaisuutta hyvänä nimenomaan toimimattoman tukipolitiikan takia.

– Mutta minulla on terveyttä, vakituinen työ ja oma koti. Se riittää onnellisuuteen.

E Vielä kymmenen vuotta sitten tehtaalla ei käytetty edes suojalaseja, mutta nyt ne ovat pakolliset.

Koneiden lähelle ei saa mennä ilman turvakenkiä.

48

Telma 2 • 2013

Puusepänverstaan omistaja Hugo Bogado, 64, jää pian eläkkeelle, mutta aikoo jatkaa töitä, jos fysiikka kestää ja kysyntää riittää.

Hän oppi ammatin isältään, mutta omat lapset eivät ole halunneet alalle.

E Lomapäiviä kertyy työvuosien mukaan.

35 vuotta työskennelleellä koneenkäyttäjä Luis Coronelilla on vuodessa 40 päivää lomaa.

Maahanmuuttajat yhdessä

Presidentti Fernandezin kannattajaksi paljastuva 64-vuotias puuseppä Hugo Bogado perustelee tyytyväisyyttään sillä, että presidentti on avannut paljon tehtaita ja tukenut Argentiinan taloutta.

– Asiat ovat hyvin, mutta tarvittaisiin isänmaallisuutta, yhteen hiileen puhaltamista.

Kommentti on mielenkiintoinen, sillä sekä Bogado että hänen verstaansa seitsemän työntekijää ovat kotoisin Paraguaysta.

Pienen varastohuoneen nurkasta löytyy petipaikka, jossa työntekijät voivat nukkua, jos heillä ei ole varaa asuntoon Buenos Airesissa­.

– Täällä ansaitsen paljon paremmin. Kotona Paraguayssa minulla on tytär, jota matkustan tapaamaan ainakin kerran kuussa, juttelee Juan Ramon Cardenas.

Bogado auttaa mielellään maanmiehiään.

Hän perusti verstaan veljensä kanssa 1978, mutta veli kuoli viisi vuotta sitten.

– Jään tänä vuonna eläkkeelle, mutta 1 800 peson (270 euroa) eläke ei riitä mitenkään, joten jatkan hommia niin kauan kuin fysiikka kestää. Onneksi työtä on tällä hetkellä runsaasti.

Puusepän ammatin Bogado oppi isältään.

Suojalaseja, maskeja tai hanskoja hän ei käytä, ja puupölyn ja koneiden keskellä

>

Paraguaylainen Juan Ramon Cardenas tekee iltaisin verstaalla omia tilaustöitä, jotta saa kotimaassa asuvalle perheelleen elannon.

E Verstaalla ei käytetä edes sahatessa juuri mitään suojavarusteita.

Telma 2 • 2013

49

Maailmalla

Pahin kriisi oli 2001: neljäsosa kansasta oli työttömänä, maa julistautui maksu­ kyvyttömäksi ja peso devalvoitiin.

tepastelee jopa kissa. Silti Bogado vakuuttaa, että onnettomuuksilta on vältytty. Kaikki sormetkin ovat tallella.

Argentiinassa on paljon työperäisiä maa­ hanmuuttajia naapurimaista. Samoin on tyypillistä, että yritys tai jopa kokonainen ala on tietyn kansallisuusryhmän käsissä.

Esimerkiksi hedelmämyymälöitä pyörittävät bolivialaiset ja pienten ruokakauppojen oh­ jaksia pitelevät kiinalaiset. Monet siirtolaisia työllistävät firmat toimivat piilossa, eli ne välttävät työnantajalta vaadittavat sairaus­ vakuutus- ja sosiaaliturvamaksut.

Valehtelua tarkastajille

Harmaa talous rehottaa Argentiinassa mo­ nella tavalla. Buenos Airesin boheemissa Palermon kaupunginosassa sijaitsevassa hostellissa työskentelevä Veronica Tarragona tekee kahdeksan tunnin päiviä, mutta työnantaja maksaa hänestä eläke- ja sosiaali­ turvamaksuja vain neljän tunnin mukaan.

– Pari kertaa valtion tarkastaja on tullut kyselemään työmääriäni. Olen joutunut va­

E Manuel Escalante ja Veronica Tarragona ovat sekä asuneet että matkustelleet maailmalla, ja aina tärkeintä on ollut paikallinen ruoka. Nyt pariskunta avaa argentiinalaisen keittiön perusteita turisteille.

50

Telma 2 • 2013

lehtelemaan työnantajani puolesta. Eihän se kivaa ole.

Valehtelua enemmän Tarragonaa har­ mittaa se, miten käytäntö vaikuttaa hänen eläkkeeseensä.

– Törkeä käytäntö jatkuu, koska nuoret eivät tajua pidemmän tähtäimen vaikutuk­ sia. Ja lisäksi palkat ovat surkeita. Hostelliin palkattiin juuri parikymppinen espanjalais­ tyttö, jonka aloituspalkka on 300 euroa kuussa (2 000 pesoa), tietysti pimeänä.

Tarragona suunnittelee avomiehensä Manuel Escalanten kanssa gastronomisen matkailun yritystä. Escalante on ammatil­ taan kokki, ja pariskunta on matkustanut ympäri maailmaa. Jo nyt he pitävät kotonaan ruokakursseja, joilla turistit pääsevät kok­ kaamaan perinteisiä argentiinalaisia pastei­ joita.

– Tarkoitus on perustaa matkatoimisto, joka erikoistuu ruokamatkailuun esimerkiksi argentiinalaisille viinitiloille. Haluamme lisäksi tuoda luomua ja paikallisia tuotteita esiin, Escalante selittää.

Argentiina • Väkiluku 41 miljoonaa.

• Pääkaupunki Buenos Aires.

• Valuutta Argentiinan peso. Ennen vuoden­2001 talouskriisiä peso oli sidottu­dollariin, ja argentiinalaiset säästävät yhä mieluummin dollareina, koska niiden arvo on vakaampi.

• BKT / hlö noin 18 200 USD (noin 14 150 EUR).

• Inflaatio puolueettomien tutkijoiden mukaan 24 prosenttia, valtion virallinen­ luku 10.

• Työttömyys 7 %.

• Tärkeimmät vientituotteet: soija­ tuotteet, öljy ja kaasu, ajoneuvot, maissi­. Argentiinalla­on ollut EU:n kanssa­ kiistaa­ tuontirajoituksista.

• Sijoitus maailman korruptiolistalla: 102.

(Suomi on sijalla 1 eli vähiten korrup­ toitunut maa.) * Lähteet: IMF, World Economic Outlook Database, Transparency International

bolivia chile

brasilia Paraguay

Salta Corrientes

E Vaikka Argentiinan taloustilanne on epävarma, maahan muuttaa jatkuvasti siirtolaisia työnhakuun Etelä-Amerikan muista maista.

33-vuotias Tarragona ja 31-vuotias Escalante ovat keskiluokkaisista perheistä. He kertovat huomaavansa konkreettisesti sen, miten Argentiinan talous on heikentynyt 90-luvun kultavuosista. Pahin kriisi oli 2001: neljäsosa kansasta oli työttömänä, maa julistautui maksukyvyttömäksi ja peso devalvoitiin. Protesteissa kuoli kymmeniä ihmisiä.

– Meillä ei ole mahdollista tarjota tuleville lapsillemme samaa kuin itse saimme 80–90-luvuilla. Silloin matkusteltiin koko perheen kanssa, Tarragona sanoo.

Hurja inflaatio on kohottanut hintoja.

Mecanotécnican kulurakenteesta vastaava

Eric Nuzzolese sanoo, että yhtiön tuotteiden hintataulukkoa täytyy jatkuvasti päivittää, kun materiaalien hinnat nousevat.

Tavallinen kuluttaja puolestaan pöyristyy ruokaostoksilla. Veronica Tarragona kertoo, että esimerkiksi tuorejuustopaketin hinta on noussut parissa vuodessa 4 pesosta 16:een. Myös turistit miettivät hintoja. Silti Tarragona­ja Escalante uskovat omaan unelmaansa.

– Ekologisuudessa on tulevaisuus, ja ruokamatkailu on nouseva trendi. Tavoite on, että kymmenen vuoden päästä saisimme molemmat elantomme omasta yrityksestä. O

tyynimeri

San Juan Santa Fe Mendoza buenos aires Bahia Blanca

uruguay

Mar del Plata

atlanti

Río Gallegos

Falklandinsaaret

Telma 2 • 2013

51

Näin muinoin

Silloin kun terveysasema pihaan kurvasi Liikkuvat kenttäklinikat olivat oleellinen osa sotien jälkeen perustetun Työterveyslaitoksen toimintaa. Bussit veivät tutkimuksen ja palvelut lähelle työpaikkoja.

Teksti Kimmo Kestinen W Kuvat Työterveyslaitos ja Työväenmuseo Werstaan kokoelmat

T

yöterveyslaitoksen alkuvaiheessa taisteltiin erityisesti silikoosia eli kivipölykeuhkosairautta vastaan. Ensimmäinen liikuteltava röntgenlaite ostettiin Rockefeller-säätiön varoilla vuonna 1951. Laitetta kuljetettiin ympäri maata pakettiautolla, kunnes Ruotsista saatiin ostettua sikäläisen lääkintähallituksen vähän käytetty bussi vuonna 1955.

Ajan myötä toiminta laajeni pelkästä röntgen­kuvauk­ sesta laajempaan klinikkatoimintaan. Röntgenlaitteisto kuului kuitenkin jokaisen bussin vakiovarusteisiin.

Vuonna 1968 TTL ryhtyi tekemään liikkuvalla yksiköllään uuden työterveyslain edellyttämiä alku- ja määräaikaistarkastuksia. Se kasvatti toimintaa merkittävästi, ja autoja tarvittiin lisää. Toiminnan pääpaikka siirtyi vuonna 1980 Helsingistä Tampereelle.

Klinikkabussien toiminta voidaan käytännössä jakaa työterveyspalveluihin ja tutkimustoimintaan.

Työnantajat pystyivät tilaamaan terveystarkastuksia sellaisille työmaille, joille niiden järjestäminen olisi ollut muuten hankalaa. Bussissa voitiin tehdä esimerkiksi kivipölylle altistuneille määräaikainen keuhkojen röntgenkuvaus ja asbestille altistuneille kolmivuotistarkastuksia. Tyypillisiä työpaikkoja olivat suuret rakennustyömaat, kaivokset ja metallisulatot. Työnantaja säästi, koska työntekijöiden työaikaa ei kulunut matkustamiseen.

Busseja käytettiin lähestulkoon yhtä paljon puhtaasti tieteellisten tutkimusaineistojen keräämiseen. Tutkimustulosten avulla työterveyslainsäädäntöä voitiin kehittää, joten klinikkabusseilla oli merkittävä pitkäaikainen vaikutus suomalaisten työoloihin. Työpaikkojen lisäksi liikkuvia klinikoita käytettiin aina vallan ytimestä valtakunnan rajoille saakka: klinikat tekivät sekä eduskunnan että rajavartijoiden terveystarkastuksia.

Enää klinikat eivät ole tien päällä. Viimeisten 10–15 vuoden aikana tekniikan kehittyminen ja tilaustöiden väheneminen tekivät autot tarpeettomiksi. Kolmesta viimeisestä klinikka-autosta kaksi on lahjoitettu ulkomaille. Kolmas jäi Suomeen ja sai uuden kodin Kangas­ alta auto- ja tiemuseo Mobiliasta. Siellä se säilyy merkittävänä työterveyden kehittämisen muistomerkkinä. O

52

Telma 2 • 2013

E Näköseulaa käytetään Rajavartiolaitoksen terveystarkastuksissa.

H Uusimmissa busseissa oli runsaasti erilaisia mittalaitteita. Keuhkojen diffuusiokapasiteetti mitataan puhaltamalla.

E Työterveyslaitoksen kenttä­klinikka vierailee YIT:n rakennus­työmaalla.

E Kun klinikkabussien työ Suomessa päättyi, toiminta jatkui kehitysmaissa. Zimbabwen presidentti Robert Mugabe vihkii bussin käyttöön.

Telma 2 • 2013

53

Minun työni

Askeleen edellä kipuja

Antti Pursio haastattelee YIT:n työntekijöitä Helsingin Jätkäsaaren rakennustyömaan taukohuoneessa.

Työfysioterapeutti Antti Pursio pyrkii etsimään ongelmien syyt, ennen kuin oireet ehtivät edes syntyä.

Teksti Kati Särkelä W Kuvat Anne Vatén – Työfysioterapeutin työ on luonteeltaan ennalta ehkäisevää. Analysoin työtapoja ja apuvälineitä ja ohjaan työntekijöitä, jotta ongelmia ei pääsisi syntymään. Tavoitteena on turvata ihmisen työkyky mahdollisimman pitkään.

– Työn tulokset ovat sidoksissa ihmisten omaan motivaatioon. Iso osa tuki- ja liikuntaelimien vaivoista voitaisiin ehkäistä, jos ihmiset hoitaisivat itseään ja kehoaan. Töissä myös sinnitellään kipujen kanssa, vaikka säännöllisillä harjoituksilla voisi saada avun.

– Jos työntekijän poissaolojen määrä kasvaa, alamme selvittää, mitä asialle voitaisiin tehdä. Olen yhteydessä työntekijään ja haastattelen, missä mennään. Yhdeksän kymmenestä pitää yhteydenottoa positiivi-

sena. Olen myös mukana, kun pitkään sairauslomalla ollut työntekijä palaa töihin. Työt voidaan aloittaa esimerkiksi osa-aikaisena, jos työkyky on vain osittainen.

– Parasta työssä on vaihtelevuus.

Yrityskäyntejä on yleensä joka viikko – vierailen niin toimistoissa kuin rakennustyömailla. Joskus teen laajempaa työpaikkaselvitystä, joskus tutustun yhden henkilön työympäristöön.

– Asiakkainani ovat erityisesti rakennusala sekä muusikot. On tärkeä ymmärtää, miten ihminen tekee työtään. En osaa raudoittaa, mutta tiedän, millaisissa asennoissa sitä tehdään. Urakkatyö asettaa haasteita: miten työntekijä malttaisi pitää terveydelleen tärkeitä taukoja, kun kello käy.

Mikä työpaikka?

• Mehiläinen Oy Töölö, Helsinki • Mehiläisellä valtakunnallisesti asiakkaina noin 7 500 yritystä, joissa henkilöstöä yhteensä noin 270 000.

• Mehiläisen Työelämäpalvelut jakautuu työterveyshuoltoon, työvalmennuspalveluihin ja työhyvinvointipalveluihin.

54

Telma 2 • 2013

• Tyypillisesti asiakasyrityksen asioita hoitavaan tiimiin kuuluu työterveyslääkäri, työterveys­ hoitaja, työ­psykologi ja työfysioterapeutti.

• Fysioterapeutiksi opiskellaan 3,5 vuotta ammatti­korkeakoulussa. Työfysioterapeutiksi haluava suorittaa syventävät opinnot.

Telma 2 • 2013

55

Minun työni

– Rooliini kuuluu myös olla yhteyshenkilönä asiakkaiden ja Mehiläisen työhyvinvointipalveluiden asiantuntijoiden välillä. Suunnittelen hankkeita asiakasyritysten kanssa ja koordinoin asioita sisäisesti.

– Tämä on ennen kaikkea työtä ihmisten kanssa. Välillä luovimistaidot ovat tarpeen: kaikissa yrityksissä ei aina ymmärretä työhyvinvoinnin merkitystä.

– Asiakkaiden kanssa on hyvä olla suora. Usein terveydenhuollon ammattilainen voi sanoa ongelmasta, jota esimies arkailee ottaa esille.

Hoitotyö on kutsumusammatti.

Hain aikoinaan myös kätilön koulutukseen, mutta valitsin fysioterapian. O – Kansallisooppera on yksi isoimmista asiakkaistani. Laulajilla, tanssijoilla, puusepillä tai maskeeraajilla on työolosuhteissaan omanlaisensa tarpeet.

– Fyysistä kuormittavuutta on monenlaista. Toimistotyö on näennäisesti kevyttä, mutta aiheuttaa runsaasti ongelmia.

– Asiakkaat käyvät hoitokäynneilläni lääkärin lähetteellä. Vastaanotoilla tutkin potilasta ja neuvon harjoitteita, joilla jo syntyneitä oireita voi lievittää. Jos ongelmia on päässyt syntymään, asiakkaan kanssa pohditaan vaihtoehtoisia tehtäviä tai uudelleenkoulutuksen mahdollisuutta.

– Tulee sankarifiilis, kun keksii, mihin asiakkaan ongelmat liittyvät.

Yleensäkin saan paljon onnistumisen kokemuksia – saan antaa avun sellaiselle, jolla on vaikeita kipuja.

56

Telma 2 • 2013

Telma tutustuu työelämän toimijoihin

Rautalankaa

Koko kansan konttori Teksti Sami Turunen W Kuva Anne Vatén Pääjohtaja Liisa Hyssälä, 75-vuotiaasta Kelasta­tulee mieleen byrokratia, moni­ mutkaisuus, liuta lomakkeita. Miten kommentoit­?

Hirveän vanhanaikainen käsitys. Kieltämättä lait ovat monimutkaisia ja järjestelmät on rakennettu vuosien kuluessa kerroksittain, joten onhan tässä haasteensa. Mutta me olemme joustava ja ketterä, vahvasti nettimaailmassa, jossa lomakkeet kulkevat.

Kela uudistuu kovaa vauhtia. Pääjohtaja Liisa Hyssälän tekemä U-kirjain kuvaa sitä työtä.

Onko lomakkeiden täyttäminen kuitenkaan vähentynyt?

Kela maksaa yli sataa etuutta, joten toki niitä riittää. Voimme maksaa etuuksia vain tarkasti lain mukaan, ja on juridisesti tärkeää, että kaikkia kohdellaan samalla lailla ja oikeudenmukaisesti. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat meiltä Suomen parasta julkisen puolen palvelua.

Mille tuntuu johtaa 13 miljardin euron toimintaa­?

Olin kansanedustajana 15 ja ministerinä seitsemän vuotta. Valtioneuvostossa käsiteltiin saman kokoluokan asioita, ja se oli melkoinen korkeakoulu, joten summa ei huimaa.

Kela maksaa eläkkeitä, sairauskuluja, lapsi­ perheiden tukea, opinto-, asumis- ja työmarkkinatukea…. Mikä on suurin menoerä?

Eläkeläiset ovat suurin ryhmä, toinen sairausvakuutus.

Mitkä ovat suurimmat haasteenne juuri nyt?

Kehittämishankkeet, kuten tietotekniikan iso Arkki-hanke, joka vie kymmenen vuotta. Myös tutkimusbudjettiamme leikataan rajusti. Samaan aikaan isot sairausvakuutusleikkaukset koskettavat asiakkaita.

Miten pääjohtaja pitää huolen, että oma kosketus asiakkaan arkeen säilyy?

Pitää kiertää paljon ja käydä konttoreissa, olla omilla tuntosarvilla yhteiskunnassa. Tapaan ihmisiä valtionhallinnosta, eläkelaitoksista ja muista sidosryhmistä. Olen ollut kerran myös jakamassa ruokaa ruokajonossa.

Kelassa on 6 000 työntekijää 200 paikkakunnalla. Onko organisaatio oikean kokoinen?

Meillä on toimistoverkko koko maassa, 160 yhteis­palvelupistettä sekä puhelin-, netti- ja postipalvelu. Huolehdimme perusturvasta, ja

erilaisille ryhmille on oltava palvelukanavat. Toki uudistamme toimintaa, sillä haemme tehokkuutta ja tuloksellisuutta.

päivä hyötyä siitä, että tunnen sosiaalipolitiikan laajan maailman. Voisikohan täällä toimia, jos ei tunne eduskunnan ja valtioneuvoston toimintaa­?

Jos jotain Kelan etuutta olisi pakko karsia, mistä ottaisit?

Onneksi en ole kansanedustaja, päänsärky olisi siellä. Perusturva ei ole niin korkea, että sillä vietettäisiin kulutusjuhla.

Täytät 65 joulukuussa.

Joko eläke­suunnitelmat on tehty?

Ei todellakaan, olen elämäni kunnossa!

Näytänkö minä eläkeläiselle?!

Miksi työssäkäyvän, hyvin toimeentulevan keski-ikäisen pitäisi olla kiinnostunut Kelan roolista yhteiskunnassa?

On harvinainen ihminen, jos Kela ei millään lailla kosketa. Lähes jokainen saa Kelan etuuksia lääkäripalveluiden tai lapsiperheen tukien kautta.

Miksi poliitikoista tulee Kelan johtajia?

On se tausta aikamoinen etu. Minulle on joka

Mistä Kelan etuudesta olet itse viimeksi nauttinut?

Kyllä se on tullut hammaslääkärin korvausten kautta.

Mikä on suurin henkilökohtainen työturvallisuusriskisi?

Kelalla ollaan hyvin työorientoituneita… kelloa ei aina katsota, työt vaan tehdään. Kunnosta täytyy pitää huolta, että jaksaa. O Telma 2 • 2013

57

Telman takana

tsr

Hoitoa yli rajojen Suomi on maailman nopeimmin ikääntyviä maita. Pula hoitohenkilöstöstä ja huoltosuhteen heikkeneminen lisäävät paineita rekrytoida hoitohenkilökuntaa ulkomailta. Ulkomaalaistaustaisen työvoiman määrä onkin kasvanut vauhdilla.

Teksti Maarit Seeling W Kuva Karoliina Paatos

T Anna-Mari Aalto

erveyden ja hyvinvoinnin laitos THL selvitti kaksivuotisessa tutkimuksessaan maahanmuuttajataustaisten terveydenhuoltohenkilöstön liikkuvuutta, integroitumista ja työhyvinvointia Suomessa. Hankkeen vetäjänä toimi THL:n tutkimuspäällikkö Anna-Mari Aalto.

– Pula terveydenhuoltoalan henkilöstöstä on kansainvälinen ilmiö. Eläköityvässä Länsi-Euroopassa tarvitaan yhä enemmän hoivapalveluita. Ulkomaalaistyövoima on yksi osa ongelman ratkaisua. Suomi joutuu kuitenkin kilpailemaan liikkuvasta työvoimasta, Aalto muistuttaa.

Hän uskoo THL:n tutkimuksen herättävän kansainvälistä kiinnostusta. Maahanmuuttajien työelämäkokemuksia on tutkittu verrattain vähän. Poikkeuksellista on myös aiheen tarkastelu esimiestyön ja monikulttuurisen työyhteisön johtamisen näkökulmasta.

Tutkimusaineisto kerättiin postikyselyillä ja haastatteluilla. Tarkoituksena on hyödyntää tuloksia monikulttuuristen terveydenhuollon työyhteisöjen ja maahanmuuttajataustaisen henkilöstön rekrytointi- ja kotouttamismallien kehittämisessä.

Luvat ja kieli haastavat

Aineiston keruu ajoittui keskelle runsas vuosi sitten Suomessa vellonutta valelääkärikohua. Lupakäytännöt painottuivat näin haastatteluissa. Esimiehet haastoivat kehittämään käytäntöjä sellaisiksi, että työnantajat voivat luottaa rekrytoitavien ammattitaitoon.

EU-maiden ulkopuolelta tulevat hoitajat ja lääkärit taas kokivat ammatinharjoittamislupien saamisen

Kielitaito on hoitosuhteessa kaiken a ja o. Huono kieli­ taito voi olla myös este suomalaiseen hoitokulttuuriin sopeutumiselle.

58

Telma 2 • 2013

haastavaksi ja toivoivat hakuprosessiin enemmän tukea ja yksiselitteisempiä ohjeita. Tiedon hankkiminen tuntui kohtuuttoman hankalalta.

– EU:n ulkopuolisissa maissa hankittu osaaminen ja suomalaiset ammattitaitovaatimukset eivät aina kohtaa. Ulkomaalaiset työntekijät ovat usein tottuneet erilaiseen hoitokulttuuriin kotimaassaan. Siksi perehdyttämisen merkitys korostuu, Aalto summaa.

Potilasturvallisuuden takaamiseksi sosiaali- ja terveysalalla edellytetään ammattitaidon lisäksi hyvää kielitaitoa. Sekä maahanmuuttajat että esimiehet toivoivat kielikoulutuksen kehittämistä niin, että se ottaa huomioon yksilöllisen lähtötason. Esimerkiksi Virosta Suomeen tulevilla tai Inkerin paluumuuttajilla on kielen oppimisen suhteen usein paremmat valmiudet kuin muilla.

– Kielitaito on hoitosuhteessa kaiken a ja o. Huono kielitaito voi olla myös este suomalaiseen hoitokulttuuriin sopeutumiselle.

Luovuttajamaasta vastaanottavaksi

Suomessa työskentelevän ulkomaalaisen hoitohenkilöstön taustojen moninaisuus ja eri kulttuurien eroavaisuudet ovat lisähaaste työelämään sopeuttamisessa.

– Suomi oli pitkään työvoimaa luovuttava maa. Vasta viime vuosina tilanne on alkanut tasaantua ja tänne on alkanut tulla enemmän ulkomaalaistaustaisia terveydenhuollon ammattilaisia kuin täältä lähtee. Terveydenhuolto kohtaa monikulttuurisuuden haasteet entistä useammin arkipäivän työssä sekä asiakkaina että ammattilaisina, Aalto muistuttaa.

Rekrytoinnissa on tärkeää noudattaa eettisiä periaatteita, joilla kompensoidaan luovuttavalle maalle terveydenhuollon henkilöstön koulutukseen tehtyjä satsauksia.

– Ulkomailta rekrytoitaessa tulisi huolehtia siitä, että se hyödyttäisi sekä lähtö- että vastaanottavan maan järjestelmiä sekä rajojen yli liikkuvia terveydenhuollon ammattilaisia, Aalto ehdottaa. O

Ukrainasta Herttoniemeen Ukrainasta kotoisin oleva Galina Retse, 46, työskentelee sairaan­ hoitajana Herttoniemen sairaa­ lassa Helsingissä. Suomeen hän muutti neljä vuotta sitten. Vakitui­ sen työn saaminen oli kielitaitoi­ selle naiselle helppoa. Ensimmäi­ nen paikka löytyi Helsingin senio­ risäätiöstä.

– Sairaalassa työskentely on kuitenkin monipuolisempaa. Sik­ si hakeuduin tänne. Viihdyn hyvin Suomessa ja pidän työstäni, osas­ tonsa diabetes-yhdyshenkilönä toimiva Retse vakuuttaa.

Ennen Suomeen tuloaan Retse ehti toimia Ukrainassa parikym­ mentä vuotta sairaanhoitajana vuodeosastolla.

– Suomessa sairaanhoitajan työnkuvaan kuuluu osallistua myös potilaan perushoitoon osas­ tolla. Ukrainassa näin ei vielä ole.

Ennakkoluuloihin Retse ei ole törmännyt. Hän kokee tulleen­ sa kohdelluksi monikulttuurises­ sa työympäristössä arvostettuna ja tasavertaisena tiiminjäsenenä.

Retsen osastolla suurin osa työn­ tekijöistä on suomalaisia, mutta keikkalaisissa on paljon maahan­ muuttajataustaisia.

– Haluaisin kehittyä edelleen ammatissani ja kouluttautua lisää.

Akuutti hoitotyö kiinnostaa. Pidän työstäni. Ihmisten auttaminen on palkitsevaa, Retse sanoo.

Lisätietoa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Maahanmuuttajataustaisen terveydenhuolto­ henkilöstön liikkuvuus, integroituminen ja työhyvinvointi Suomessa. Tutkimusja kehityshanke. www.tsr.fi > Hae numerolla 108300

Telma 2 • 2013

59

Telman takana

ttk

Riskit kuriin ennakoimalla

Työpaikan riskien arviointi tuli lakisääteiseksi jo kymmenkunta vuotta sitten.

Pienissä­yrityksissä työturvallisuuslain velvoitteesta ei silti välttämättä edes tiedetä­.

Teksti Maarit Seeling W Kuva Kai Tirkkonen/Kuvatoimisto Gorilla

Anne Vatén

L Kerttuli Harjanne

aki velvoittaa työnantajan selvittämään ja tunnistamaan työstä, työtilasta ja muusta toimintaympäristöstä ja olosuhteista työn­ tekijälle mahdollisesti aiheutuvat haitat ja vaarat. Riskien arviointi ja hallinta ovat osa työpaikan turvallisuustoimintaa.

– Riskit on ensin tunnistettava, jotta työsuojelu­ toimintaa pystytään kohdentamaan oikein. Kaikkihan me haluamme pysyä terveinä mahdollisimman pit­ kään. Arviointi antaa kokonaiskuvan työpaikasta: mil­ laisia terveysriskejä siellä on ja mihin pitää työsuoje­ lun avulla puuttua, Työturvallisuuskeskuksen (TTK) asiantuntija Kerttuli Harjanne kiteyttää.

Työturvallisuuslaki ja työterveyshuoltolaki oh­ jeistavat työolojen selvittämistä ja arviointia hyvin samantapaisesti. Työpaikkaselvitys- ja riskinarviointi­ prosessit kannattaakin tehdä toisiaan tukien.

– Pienyrityksen riskienarviointi voi olla haastavaa.

Yrityksessä ei välttämättä ole työsuojeluun ja -turval­ lisuuteen koulutettua henkilöä. Työterveyshuolto voi toimia terveydellisten seikkojen asiantuntijana.

Kokemus käyttöön

Harjanne korostaa huolellisen valmistelun merkitystä, jotta yrityksen turvallisuuden tilasta saataisiin realis­ tinen kuva.

Työpaikka voidaan esimerkiksi jakaa arviointi­ kohteisiin, joista tunnistetaan tarkistuslistojen avulla fysikaaliset kuormitustekijät, tapaturman vaarat, ke­ mialliset ja biologiset altisteet sekä henkistä kuormit­ tumista aiheuttavat tekijät. Vaarojen tunnistamisen jälkeen päätetään, miten turvallisuus- ja terveysuhkia voitaisiin pienentää tai poistaa kokonaan.

– Riskien arviointi luo perustan hyvälle turvalli­ suusjohtamiselle. Se on myös avain työtapaturmien ja työperäisten sairauksien vähentämiseen.

Kaikkia vaaratekijöitä ei aina voida kokonaan pois­ taa. Tällöin on arvioitava niiden merkitys työntekijöi­ den turvallisuudelle ja terveydelle sekä laadittava oh­ jeet vahinkojen välttämiseksi. Velvoite koskee kaikkia työpaikkoja.

– Sekä työnantaja että työntekijä ovat velvollisia pitämään huolta työturvallisuudesta. Päävelvollisuus on työnantajalla ja päätös riskien arvioinnin toteu­

60

Telma 2 • 2013

tuksesta tehdään yrityksen johdossa. Mutta myös työntekijällä on vastuunsa. Riskien tunnistamisessa ja toimenpiteiden suunnittelussa kannattaa hyödyntää koko henkilöstön kokemusta, Harjanne muistuttaa.

Inhimillisen puolen lisäksi työympäristön riskien hallinta on yritykselle myös taloudellisesti kannat­ tavaa. Ennakoivilla toimenpiteillä päästään jälkikor­ jausta edullisempiin ratkaisuihin. Riskien arvioinnin ja vaarojen havainnoinnin tulisikin olla osa yrityksen normaalia arkea.

– Laki tavoittelee sitä, että työturvallisuutta edis­ tettäisiin tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti, jatku­ van parantamisen periaatteen mukaisesti. Yhtä lailla tärkeää olisi, että ihmiset oppisivat ennakoimaan omia tekemisiään ja miettimään syy-seuraussuhteita.

Työkalut arviointiin

TTK:n selainpohjaiset riskienhallintatyökalut Riski Arvi ja Arki Arvi helpottavat arvioiden tekemistä. Ne tarjoavat valmiit vaaratekijäluettelot ja listat eri riski­ lajeista. Listojen pohjalta on helpompi lähteä tunnista­ maan oman työpaikan uhkatekijöitä.

Riski Arvista ilmestyi tämän vuoden alussa uusi, helppokäyttöisempi versio. Siinä arviointiprosessi avautuu selkeämmin kuin aikaisemmissa versioissa.

Riski Arvilla kirjataan työpaikan vaaratilanteet ja kat­ sotaan, mitkä epäkohdat edellyttävät välittömiä toi­ menpiteitä ja mitkä asiat voi hoitaa vähän myöhemmin.

Riski Arvin avulla arviointi, seuranta ja raportit ovat aina saatavilla reaaliaikaisena. TTK käynnistää yrityksille kevään aikana koulutukset, joiden avulla uuden Riski Arvin käyttöönottoa helpotetaan.

Maksuton Arki Arvi on puolestaan helppokäyttöi­ nen työkalu pienen työpaikan riskien lähtötason kar­ toittamiseen. Se soveltuu myös suuremman yrityksen ensivaiheen työkaluksi.

– Oleellista on, että kerättyä tietoa myös hyödyn­ netään ja riskeille tehdään jotain. Nyt asiat jäävät helposti puolitiehen. Riskit arvioidaan, koska laki vaatii, mutta kaikki jatkuu kuten ennenkin. Työpai­ koilla pitäisikin olla selkeästi henkilö, jonka vastuulla prosessin pyörittäminen on ja joka katsoisi, että sovi­ tut toimenpiteet myös toteutuvat, Kerttuli Harjanne pohtii. O

Lisätietoja www.ttk.fi/riskiarvi.fi, www.arkiarvi.fi

Parempi työ Telma 2 • 2013

61

Julkaisut

arvostelma

Yksin pärjäämisen ABC Yksin työskenteleviä on Suomessa monin verroin enemmän kuin sairaanhoitajia tai maanviljelijöitä. Heillä ei kuitenkaan ole etujärjestöjä eikä esikuvia. Tiina Torpan teos Yksin työskentelevän opas tulee siis tarpeeseen. Kirja kuvaa rehellisesti yksin työskentelyn valo- ja varjopuolia. Se antaa vinkkejä palveluasenteesta, taloudenpidosta ja työhyvinvoinnista.

Kirja on ajankohtainen, sillä joidenkin arvioiden mukaan yksin työskenteleviä on jopa 600 000. Talousmyllerryskin vaikuttaa: yhä useampi voi yllättäen löytää itsensä tilanteesta, jossa on itsensä pomo ja ainoa tiimikaveri.

Tartuin kirjaan kiinnostuneena, sillä minut on vuo-

si sitten vieroitettu korporaation rintaruokinnasta. Kompetenssikehitys, strategiat ja identiteetti eivät tule annettuina. Ne on luotava ihan itse.

Identiteetin ylläpitämiseksi yksin työskentelijän kannattaa osallistua toimintaan, joka lisää ammatillista itseluottamusta, Torppa vinkkaa.

Lähes 20 vuotta freelancetoimittajana työskennellyt kirjoittaja suosittelee myös verkostoitumaan samalla alalla yksin työskentelevien kanssa.

Kirjasta löytyy konkreettisia vinkkejä siitä, miten ryhdytään yksintyöskenteleväksi. Vaikka tilanteeseen olisi ajautunut tahtomattaan, siihen kannattaa suhtautua kuin

löytöretkeen. Epävarmuus kannattaa hyväksyä eikä ryhtyä ylisuunnittelemaan. Ennen kaikkea kannattaa säilyttää usko omaan pärjäämiseen, Torppa kannustaa.

Kirja antaa hyviä neuvoja sekä vasta-alkajille että konkareille. Torppa rohkaisee neuvottelemaan pelotta palkkiosta, olemaan suostumatta riistosopimuksiin ja hakemaan kasvua jo olemassaolevista asiakkaista.

Kirjan pamfletinomaisessa lopussa kritisoidaan yksin työskentelevän putoamista virallisten kategorioiden ulkopuolelle – työelämän retoriikassa on edelleen vain työnantaja/ yrittäjä ja työntekijä. Työntekijöillä ja yrittäjillä on omat etujärjestönsä. Yksin työskentelevä ei välttämättä samaistu yrittäjiin. Kuka siis ajaisi yksin työskentelevän asiaa?

Tiina Torppa: Yksin työskentelevän opas (Talentum 2013) www.talentumshop.fi Teksti Päivi Lehto-Trapnowski

Ristiriidoista ratkaisuihin

Tiedon silta

Telman liitteenä Työsuojelurahaston julkaisu Tiedon silta. Julkaisussa esitellään havainnollisesti rahaston tutkimus- ja kehityshankkeita ja niiden tuloksia sekä tutkijoita työnsä äärellä. www.tiedonsilta.fi www.tsr.fi/aineistotilaukset

Tarja Räty, TTK 2013 Jatkuvat ristiriitatilanteet, työpaikkakiusaaminen sekä häirintä ja epäasiallinen kohtelu koetaan pelottavina ja hankalina tilanteina työssä. Ne syövät huomiota työn tekemiseltä ja saattavat pitkään jatkuessaan uuvuttaa sekä johtaa monimutkaisiin ongelmiin työyhteisön sisällä. Julkaisu tarjoaa käytännönläheisiä keinoja ongelmien ehkäisyyn, esille ottamiseen sekä käsittelyyn työpaikalla. Julkaisussa edetään ongelmien syistä ja taustoista niiden ratkaisuja kohti. www.ttk.fi/julkaisut

Mastotyön työturvallisuusohje 2013

TTK 2013 Oppaan tarkoituksena on kartoittaa mastotöihin liittyviä­ keskeisimpiä vaaroja ja niiden torjuntaa. Mastoissa työskentely sisältää vaaratekijöitä, joiden torjunta vaatii erityistä turvallisuuden huomioon ottamista­niin töitä suunniteltaessa kuin itse työn suoritusvaiheessa. www.ttk.fi/julkaisut

62

Telma 2 • 2013

Verkko Vaikuta tunteisiin. Lisää voimaa tekemiseen

Rantanen Jarkko, Talentum 2013 Kirjassa tarkastellaan, miten tunteisiin voi vaikuttaa. Miten käsittelet negatiiviset tunteet rakentavasti ja miten herätät positiivisia tunteita? Entä millä keinoin vaikutat omiin tunteisiisi, miten kohtaat muiden tunteet ja miten johdat kokonaisen ihmisjoukon tai organisaation tunneilmastoa?

Näitä asioita havainnollistetaan konkreettisten keinojen ja esimerkkien avulla. www.talentumshop.fi

Ilkeilyn kahdet kasvot

Pirkko Muikku-Werner, Vastapaino Sama ilmaus, mutta eri merkitys. Samoilla sanoilla voimme olla aidosti ilkeitä tai vilpillisesti kohteliaita. Huumori ja kepeä kiusoittelu voi olla omiaan luomaan yhteishenkeä, mutta kielellisten ilmausten monitulkintaisuus voi johtaa väärinkäsityksiin tai jopa väärinkäyttöön. Kielen avulla rakennamme ihmissuhteita, mutta miten tulla ymmärretyksi oikein? Kirjassa käsitellään kielenkäyttöä, mutta aihe liittyy koko yhteiskuntaan sekä yhteisöjen odotuksiin soveliaasta käytöksestä. www.vastapaino.fi

Kateus työelämässä

Pirkko-Liisa Vesterinen (toim.), PS-kustannus 2013 Työelämän epävarmuus luo otollista maaperää kateudelle.

Palkkiojärjestelmät, pätkätyöt ja irtisanomisuhka saavat aikaan kilpailua oman aseman varmistamiseksi. Kateus voi olla myös kiusaamisen muoto. Kirja kuvaa kateutta tunteena, ilmiönä ja käyttäytymismuotoina. Kirja auttaa ymmärtämään kateuden synnyttämää käyttäytymistä ja tarjoaa keinoja kateuden kitkemiseksi. www.ps-kustannus.fi

Työkyvyn tuki vuokratyössä

Työkyvyn tuki vuokratyössä -oppaassa on kuvattu erilaisia malleja ja toimintatapoja, joilla vuokratyössä pystytään varmistamaan työturvallisuus ja työhyvinvointi sekä tukemaan työntekijää tämän työkykyongelmissa. Koska vuokra­työssä on omat erityisyytensä, kuten kahden esimiehen malli ja jaettu työsuojeluvastuu, nämä seikat tulee huomioida työkyvyn tuen malleja rakennettaessa.

Oppaassa on lyhyt asiakasyrityksen riskien kartoitus­ lomake sekä osionsa myös vuokratyöntekijälle.

”Siis sellanen, joka ihan oikeesti kuuntelee.”

Professori Marja-Liisa Manka ja tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi olivat mukana selvittämässä, millaiset johtamiskäytännöt tukevat eri-ikäisten työhyvinvointia ja työssä jatkamista. ”Kuuntele ja ole läsnä, tue ja anna palautetta. Aitoa vuoropuhelua ja tervettä järkeä”, tutkijat neuvovat.

TSR-kanavan multimediaohjelmassa ”Siis sellanen, joka ihan oikeesti kuuntelee.” he kertovat tutkimushankkeesta, sen tuloksista ja antavat käytännön ohjeitakin. Voit kuunnella myös aihetta syventävän radio-ohjelman Vuorovaikutus vahvistaa työuraa. www.tsr.fi/TSR-kanava

Lähijohtamisen ketjureaktio

Esimiehiä kannattaa tukea ja heidän osaamistaan kehittää, koska hyvä esimiestyö vaikuttaa vahvasti työpaikan työhyvinvointiin ja sitä kautta myös tuloksellisuuteen. Syntyy lähijohtamisen dominoefekti, ketjureaktio.

Lähiesi­miehet ovat usein organisaation ydinjoukkoa, sillä he toimivat linkkinä asiakasrajapinnassa työskentelevien työntekijöiden ja organisaation tavoitteiden välillä.

Lähijohtamisen kehittämisellä parempaa­työhyvinvointia ja tuloksellisuutta eli LÄIKE-hankkeessa on etsitty esimiestyön tueksi uusia toimivia tapoja. TSR-kanavan multimediaohjelmassa Lähijohtamisen ketjureaktio professori Riitta Viitala ja tutkijatohtori Liisa Mäkelä kertovat lähijohtajuuden haasteista. Voit kuunnella myös aihetta syventävän radio-ohjelman Esimies on kannattava sijoitus. www.tsr.fi/TSR-kanava

www.tsr.fi > Hae numerolla 111250 www.kuntoutussaatio.fi

Telma 2 • 2013

63

Työn kuva

Kesä vesillä 500 hevosvoimaa pörisee malttamattomana, kun M/S Amiraali valmistautuu vesille. 21-metrinen, 220 ihmistä vetävä vesibussi on yksi JT-Linen seitsemästä aluksesta, jotka liikennöivät Helsingin edustan saaristossa.

Vesibussibisneksessä ajetaan aamusta yömyöhään. Tulos pitää tehdä muutaman kesäkuukauden aikana, ja siihen vaikuttaa vahvasti myös sää.

– Hyvä esimerkki on Pihlajasaari. Voi olla, että huonona päivänä sinne ei ole yhtään menijää, kun taas viime juhannuksena siellä oli 5 000 ihmistä, kertoo omistaja Juha Tiilikainen.

Yrityksen alukset työllistävät kesäisin 40 ihmistä. Valtaosa on kansimiehistönä työskenteleviä opiskelijoita, jotka saavat JTLinen koulutuksen myötä kansimiehen pätevyyskirjan.

– Kielitaitoa pitää olla. Ruotsin ja englannin lisäksi tarvitaan yhä enemmän myös venäjää.

Tiilikainen aloitti merimiesuransa Suomenlinnan lautalla. Välillä hän seilasi öljytankkereilla, kunnes perusti JT-Linen vuonna 1993. Juhlavuotta vietettäneen vahvasti merenkäynnin merkeissä. www.jt-line.fi

Kuva Laura Oja Teksti Sami Turunen

64

Telma 2 • 2013

Telma 2 • 2013

65

kolumni

Kiire tulee kalliiksi

K

olme neljästä suomalaisesta pitää työelämän tahtia sietämättömänä – sellaisena, että se johtaa työuupumukseen. Näin kertoi jopa elinkeinoelämän teettämä tutkimus, vaikka jo kysymyksenasettelu oli – luonnollisesti – ideologisesti hieman värittynyt.

Ala kuin ala, moni nimeää suurimmaksi työhyvinvoinnin ja sitä myötä kaiken muun hyvinvoinnin viholliseksi kiireen. Ihmiset ovat turhautuneita, kun eivät pysty tekemään työtään niin hyvin kuin haluaisivat.

Heitä ei kuunnella eikä heidän ammattitaitoaan arvosteta. Tuloksia mitataan ja työskentelyä tarkkaillaan sitäkin hanakammin.

Olen kuullut kovimpienkin duunareiden toteavan: enempään emme pysty. Raja on tullut vastaan. Meillä ei ole vuosikausiin ollut muuta elämää kuin työ, olemme antaneet sille kaikkemme, mutta sekään ei riitä.

Olemme jo tehneet mahdottomasta mahdotonta – miten voimme enää kiriä?

Näin sanovat erityisesti julkisella puolella työskentelevät, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät, ja aivan erityisesti vanhusten parissa työskente-

Piiskaaminen, kyttääminen ja mittaamattoman mittaaminen aiheuttavat vieraantumista itse työstä.

levät. Julkisten palveluiden poliittisesti motivoitunut kurjistaminen on jo käynyt sietämättömän kalliiksi sekä inhimillisesti että kovassa valuutassa mitattuna.

Tätä todellisuutta vasten elinkeinoelämän vaatimukset julkisen sektorin toiminnan tehostamisesta tuntuvat käsittämättömän röyhkeiltä, piittaamattomilta ja lyhytnäköisiltä. Jokunen tutkijakin uskaltautui kutsumaan väitettä tehottomasta ja byrokraattisesta julkisesta sektorista thatcherilaiseksi hapatukseksi, mitä se onkin.

Jos hapattajat uskaltaisivat ottaa pienintäkään käryä siitä, miten vähällä väellä ja millaisissa oloissa esimerkiksi vanhuksia hoidetaan, he eivät ilkeäisi ikänään tehostamisesta puhua. Jos jossain on tehostettu, niin siellä.

Toinen juttu on, onko se hyvä. Onko tehokkuus ylin arvo?

Uudet hoitajat eivät kestä alalla, vanhoilta paukkuvat jänteet ja nivelet. Kaikki murehtivat sitä, ettei hoivattaville ole aikaa. Rikas Suomi ei arvosta vanhuksiaan ja näiden hoitajia sen vertaa, että antaisi edes mahdollisuuden hoivata ihmisarvoisesti. Edes pyllypyyhkeisiin ei ole varaa, siksi niitä leikataan kahtia.

Ei liene sattumaa, että lyhyet sairauslomat kuntaalalla ovat yleisiä nimenomaan hoitajilla. Luulisi työurien pidentyvän parhaiten, kun työelämästä ei tiputa pään tai kropan levitessä kesken ja ennen aikojaan.

Eikä tiputtaisi, jos työelämä olisi kohtuullista ja mielekästä.

Eivät ihmiset ole tyhmiä. Jos heihin luotetaan ja heille annetaan aikaa ja tilaa, he kyllä järjestävät työnsä, miten parhaiten taitavat, siis tehokkaasti. Sen sijaan piiskaaminen, kyttääminen ja mittaamattoman mittaaminen ovat omiaan aiheuttamaan vastarintaa, ahdistusta ja vieraantumista itse työstä.

Entä missä vaiheessa pelkälle työlle elävät, lopen uupuneet ihmiset kasvattavat lapsensa saati viettävät muuta sosiaalista elämää? Kuinka pitkälle vaikutukset ulottuvat? Tutkimusten mukaan työuupumus vanhentaa ja aiheuttaa muistisairauksia. Paljonko tämä tulee maksamaan?

Aina, kun ihmistä kohdellaan pelkkänä tuotannontekijänä tai tulosyksikkönä, kokonaiskuva unohtuu ja aikahorisontti kutistuu kvartaaliksi. Arvokas työ ansaitsee tulla tehdyksi kiireettä. Työntekijä ansaitsee olla oman elämänsä herra – ja muutakin kuin työn­ tekijä.

Emilia Kukkala Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

66

Telma 2 • 2013

Telma antaa vinkkejä arkipäivän vaaratilanteisiin.

vaaksa vaaraa

Tilanne

Kesäkuun ensimmäisinä päivinä työpaikoille – kauppoihin, rakennuksille, puutarhoille ja puistoihin – ilmestyy juron näköisiä, lökä­pöksyisiä ja lävistyksillä koristeltuja otuksia, joilla tuntuu työkalujen lisäksi olevan hukassa pallo. Älä pelästy, he ovat kesätyöntekijöitä.

Telma neuvoo

1.

Ulkonäöstään huolimatta kesätyön­tekijät eivät ole uhka vakituisen työntekijän terveydelle.

Päinvastoin, nuoret ovat usein arkoja­ja epävarmoja.

Ota siis kesä­työläiseen reilusti kontaktia, he ovat kiitollisia ystävällisistä eleistä ja ilmeistä.

2.

Kesurilla on usein nimetty henkilö, joka auttaa ja opastaa. Ole silti valmis neuvomaan, kerro alastasi, anna positiivinen kuva työelämästä. Anna hyvä esimerkki: ole ylpeä työstäsi ja työ­paikastasi.

3.

Kuva Anne Vatén

Kesäduunaria kannattaa kuunnella, seurata ja tarkkailla – muutenkin kuin kyttäys­mielessä.

He ovat usein alan opiskelijoita ja heillä voi olla raikkaita ajatuksia ja terveitä kyseenalaistuksia. Hankkiudu kesurin kaveriksi, saatat oppia jotain uutta!

Osoitteenmuutos tai peruutus tulee ilmoittaa­siihen organi­saatioon, jonka osoiterekisterin perusteella lehti on postitettu. Osoite­rekisterinpitäjän nimi ja yhteys­tiedot on mainittu yllä, lehden vastaan­ottajan osoitetietojen yhteydessä.

Osoiterekisterien yhteystiedot löytyvät myös osoitteesta: www.telma-lehti.fi > osoitteenmuutos.

Telma 3 / 2013 ilmestyy 19.9. 2013. aiheena:

Ergonomian uudet muodot

www.telma-lehti.fi • Voit lukea Telman näköislehtenä ja linkittää sen myös työyhteisön luettavaksi • Voit tilata Telman veloituksetta: Tilaa Telma > Tee tilaus • Palautteet ja tiedotteet • Some of Telma’s stories are availabe in English at website • Ett urval av Telmas artiklar finns på svenska på webbadressen Telma on tuotettu myös näkövammaisille lukijoille elektronisena julkaisuna­, jota voi lukea erityisellä lukuohjelmalla matkapuhelimen tai tietokoneen avulla. Lisätietoja info@thp.nkl.fi