Ekonomi 5/2013

5

E ko n o m i e n a m m at t i l e h t i

Jokapäiväinen digitaalisuus Paljon epäsuoria vaikutuksia yritystoimintaan

Ennen eläkettä Hiljainen tieto talteen

Onnellinen on tehokas Työyhteisön ilmapiiri selittää jopa 20–30 % yrityksen tuloksesta

lo k a k u u 2 0 1 3 persona grata

Markkinointiväki kulmahuoneisiin, kehottaa Ritva Hanski-Pitkäkoski kylterit

Opiskelija­ yhdistyksessä toimiminen kannattaa

[ Sisältö ] lo k a k u u / o k to b e r 2 0 1 3 E ko n o m i e n a m m at t i l e h t i

5

E ko n o m e r n a s fa c k t i d n i n g

34

Markkinointiväki päättäjiksi

Ritva Hanski-Pitkäkoski haluaisi nähdä markki­ nointi-ihmisiä enemmän yritysten johtoryhmissä. ”Ne paikat on otettava, niitä ei välttämättä anneta.”

12

14

28

Uhkaako eläkkeelle lähtijän mukana kadota yritykselle arvokasta osaamista? Miten tällainen tieto voidaan tunnistaa ja ottaa talteen?

Onnellisuus on tunne. Sekä ­omiinsa että toisten tunteisiin on mahdollista vaikuttaa. Onnellinen työyhteisö on tehokkaampi.

Digitaalisuus muuttaa markkinointia ja kaupankäyntiä. Se automatisoi työelämän prosesseja ja tekee yhä useammasta tietotyöläisen.

Hiljainen tieto talteen

Onnellinen ekonomi

Digitaalisuus kaikkialla

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

3

[ Sisältö ]

[ Pääkirjoitus ]

Näin tunnistat ja pelastat eläköityvän hiljaisen tiedon............. 12

Kapula..................................................22

Maailmalla

Laura Kaasinen työskentelee Lontoon sykkeessä............................ 24

Maineteko

KylteriRUN juoksi jälleen ja keräsi rahaa lastensairaalalle...................... 27

Visste du?.......................................... 37 Kylterit

Opiskelujärjestön toimintaan osallistumisesta on hyötyä työelämässä.........................................38

Chaker.................................................. 41 Työelämän pelisäännöt

Työlainsäädäntö muuttuu, mutta miten?....................................... 42

Tapahtuma....................................... 45 Marginaali......................................... 46 Tapahtuu............................................... 48 Yhteystiedot...........................................51

Arvon mekin ansaitsemme Olin jokin aikaa sitten workshopissa, jossa keskusteltiin viimeaikai­ sista tapahtumista ja miten ne voivat muuttaa maailmaa. Jokainen kertoi myös, mikä oli vaikuttanut omiin ajatuksiin. Yksi ryhmäläisis­ tä kertoi kuulleensa julkkispsykologia, joka puhui arvostavasta vuoro­vaikutuksesta. Tämä oli saanut hänet ajattelemaan, miten helppoa olisi osaltaan muuttaa maailmaa aloittaen työyhteisöstä.

SEFEn arvo on onnellisuus. Jokainen meistä haluaa kokea ole­ vansa arvostettu. Lienee osa ihmisyyttä, että peilaamme itseämme kanssaihmisissämme: Kun muut arvostavat minua, voin myös itse arvostaa itseäni. Arvostus liittyy tiiviisti onnellisuuden kokemuk­ seen.

Sen sijaan, että puhumme toistemme ohi ja kärkymme tilaisuutta esittää omat mielipiteemme, mitä jos keskittyisimme kuuntelemaan arvostavasti, mitä kaverilla on kerrottavaa. Tai vakka hän ei vielä kaveri olisikaan, voisiko hänestä tulla? Veikko Lavi lauloi aikoinaan: jokainen ihminen on laulun arvoinen – ja kuuntelemisen.

Oli aika, jolloin kirkon eteiseen jätettiin aseet. Olisiko tänä päivä­ nä syytä kerätä puhelimet ja muut älylaitteet pinoon ainakin ennen tärkeimpiä neuvotteluja ja palavereja? Olen kuullut joidenkin opet­ tajien tehneen niin.

Toisen arvostamista on kuunnella ja keskittyä hänen puheen­ vuoroonsa. Se olisi signaali arvostavasta vuorovaikutuksesta ja vah­ va kasvualusta työhyvinvoinnille. Jos kuuntelemme toisiamme, pys­ tymme parempaan yhteistyöhön, pyrkimään yhteisiin tavoitteisiin ja tekemään sen ilolla.

Pienet askeleet merkitsevät. Olen viime aikoina kuullut monia viisaita ihmisiä. Helposti toteutettava toimenpide kohti hyvää työyhteisöä on, että tervehdimme aamulla hymyillen työkavereita.

Eikä se liene kotonakaan pahitteeksi.

Arvostava vuorovaikutus ei tarkoita, että olisimme samaa mieltä kaikesta, mutta eriävän mielipiteen voi ilmaista monella tavalla ja monella sä­ vyllä.

Media ja älylaitteet ovat pullollaan huonoja uutisia. Lääkkeistä yritetään sopia, mutta me voimme aloittaa itses­ tämme jo nyt.

Sävykästä syksyä!

Eeva Riittinen-Saarno

päätoimittaja

Miika Kainu

Uutissaldo............................................ 5 3 x uusi työ........................................ 10 Ura

Päätoimittaja / Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Asiakkuuspäällikkö / Kundchef Diana ­Törnroos, diana.tornroos@alma360.fi Tuottaja / Producent Anne Penttilä, ­ anne.penttila@alma360.fi Toimitussihteeri / Redaktions­sekreterare Marina Ahlberg, marina.ahlberg@alma360.fi Ulkoasu / Layout Antti Nikunen, Mika Soikkeli (AD) Toimitusneuvosto / Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Aija Bärlund, Riikka Mykkänen, Satu Taivainen SEFEstä sekä Alma 360

Julkaisija / Utgivare Sefe ry – Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja / Redaktion Alma 360, PL 502, 00101 Helsinki www.alma360.fi www.ekonomilehti.fi

4

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Alma 360, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@alma360.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer SEFE, Heidi Haapalainen, heidi.haapalainen@sefe.fi Osoitteenmuutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Alma 360, ekonomi@alma360.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 65 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Kreetta Järvenpää Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 12.12.2013, jäsenyhdistysten tiedotteet 13.11.2013 mennessä SEFEen: heidi.haapalainen@sefe.fi.

Nästa Ekonomi utkommer 12.12.2013, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 13.11.2013 till SEFE: heidi.haapalainen@ sefe.fi. Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen k ­ irjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

Kuva: Tarja Lempinen

Ansvarsfull ekonomutbildning Hankens rapport om framsteg i arbetet för en ansvarsfull ekonomutbildning har tilldelats priset för årets bästa PRME-rapport, 2013 Recognition of Excellence Award. Priset utses bland 500 universitetsmedlemmar som skrivit på principerna för ansvarfull ekonomutbildning (Principles for Responsible Management Education). Hanken anses som en pionjär i arbetet för att integrera företagsansvar i sin utbildning. www.unprme.org

Ideoita ja inspiraatiota Innostavat puheenvuorot ja mielenkiintoi­ set ilmiöt ilahduttivat ekonomiyrittäjiä teknologiapainotteisessa tapahtumassa.

Toista kertaa järjestetyt Teknologia­ yrittäjyyspäivät löivät tänä vuonna kättä MindTrek-festivaalin kanssa 1.–2.10.

MindTrek on digitaalisen median tapahtu­ ma, joka on järjestetty Tampereella vuo­ desta 1997 saakka. Kahden tapahtuman yhteinen ohjelmatarjonta jakautui kolmeen teemaan: inspiraatio, ideasta rahaksi ja liiketoiminta rajapinnoilla. Puhujina oli omien alojensa huippuja, kuten Applen perustaja Steve Wozniak ja Koneen muo­ toilujohtaja Anne Stenros. ”Anne Stenros sai paljon kiitosta pu­ heenvuorostaan, jossa hän käsitteli moni­ puolisesti oivaltamista, kaupallistamista ja tietenkin muotoilua”, kertoi SEFEn yrittäjäneuvottelukunnan puheenjohtaja Timo Saranpää.

Tapahtuman järjestelyissä mukana ollut Saranpää kertoi, että SEFE on mukana päi­ villä ennen kaikkea TEKin yrittäjyysvalio­ kunnan kanssa tehdyn yhteistyön ansiosta.

”Teknologian näkövinkkeli oli ohjel­ massa vahvana, mutta puheenvuorot antoi­ vat oivalluksia myös ekonomiyrittäjille”, Saranpää painotti. ”Missä on teknologisia sovelluksia ja ideoita, tarvitaan myös eko­ nomeja kaupallistamaan ideoita. Haluam­ me tuoda ekonomiosaamista teknologia­ teollisuuden piiriin.”

Tapahtumaan oli ilmoittautunut yli 50 teknologiayrittäjyydestä kiinnostunutta ekonomia. ”On tärkeää verkostoitua ja luo­ da kontakteja sekä saada ideoita omaan työhön ja yritystoimintaan.”

Asiantuntijayrittäjäkin tarvitsee teknologiaa ”Täällä kohtasi mielenkiintoisia ilmiöitä, joihin ei normaalielämässä törmäisi. On tärkeää lähteä välillä pois omista poterois­ ta ja tutuista kuvioista”, tuumasi markki­ nointiviestinnän kouluttaja ja valmentaja Heli Isohookana Teknologiayrittäjyys­ päivien päättyessä.

Helsingin Ekonomien ekonomiyrittäjien johtokunnassa sekä SEFEn yrittäjä­

neuvottelukunnassa toimiva Isohookana myönsi myös, että päivien ohjelma oli var­ sin teknologiapainotteinen. ”Tekniikka menee vauhdilla eteenpäin.

Asiantuntijayrittäjä tarvitsee tietoa tekno­ logisista mahdollisuuksista. Asiantuntija tarvitsee rinnalleen toisen asiantuntijan, jotta teknologian haltuunotto olisi mah­ dollisimman tarkoituksenmukaista, help­ poa ja kohtuuhintaista.”

Oman yritystoimintansa kannalta Iso­ hookana piti erityisen innoittavana UpCloud Oy:n toimitusjohtaja Antti Vilpposen puheenvuoroa, jossa hän kertoi innovaatioiden kaupallistamisesta ja syväl­ le menevästä asiakaskeskeisyydestä. ”Hän korosti sitä, että suomalaisten haaste on liiallinen tuotekeskeisyys. Tämä tiedetään, mutta se ei realisoidu käytän­ nössä. Keskiössä tulee olla asiakkaan kuun­ teleminen. Visiota kohti mennään yhdessä asiakkaan kanssa”, Isohookana summasi.

Lue Steve Wozniakin haastattelu verkkolehdestä: www.ekonomilehti.fi E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

5

[ Uutissaldo ] ”Tampereella toimiva Demola on hyvä esimerkki yhteis­ työstä yritysten ja korkeakoulujen välillä. Yritykset anta­ vat projektiin omia ideoitaan, joita kehitetään yhdessä.”

Sefen blogi Nyt paremmin ­luettavissa tabletista tai kännykästä. sefe.fi

-30 %

Jaani Saulamaa

Kylteriyhdyshenkilö Vilma Järvinen SEFEn blogissa.

Työpäivä keskeytyy Keskeytykset vievät keskimäärin 20–30 prosenttia toimihenkilön työpäivästä, selviää työmarkkinajärjestöjen teettämästä tutkimuksesta. Noin 57 prosenttia keskeytyksistä aiheutuu toisesta henkilöstä, 28 prosenttia organisoinnista ja 15 prosenttia tekniikasta.

9 000

Vähemmän työttömiä Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan tämän vuoden elokuussa 191 000. Luku oli 9 000 työtöntä pienempi kuin elokuussa 2012.

Työttömyysaste oli 7,1 prosenttia, kun se edellisvuoden elokuussa oli 7,3 prosenttia.

70 % Työntekijän työaika joustaa Viime vuonna 70 prosentilla työntekijöistä oli käytössään joustavien työaikojen järjestelmä, kertoo työ- ja elinkeino­ ministeriön työolobarometrin 2012 loppuraportti. 60 prosenttia palkansaajista voi käyttää kertyneitä tunteja pitääkseen vapaapäivän.

6

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

Vasemmalta: Nina Saari, Jannina Blomqvist ja Kirsi Kumpulainen.

Kylteri Open 2013 Kylteri Open 2013 kisailtiin tänä vuonna 7.9. Lappeenrannassa, Etelä-Saimaa Golfin upeissa järvimaisemissa. Kisaaman lähti 54 pelaajaa kahdeksasta eri ainejärjestöstä, SEFEn ja KPMG:n edustajia unohtamatta.

Etelä-Saimaa Golfin kenttä tarjosi upeat puitteet ja sopivan haasteen kaikentasoiselle pelaajalle. Keskiverto kierros lähenikin viittä tuntia. Kilpailun jälkeen lounastettiin ja pidettiin palkintojenjakotilaisuus. Kylteri Open 2013 tulokset: Pisin Draivi: Oskari Koivula, Enklaavi 284 m.

Lähimmäs lippua: Juho Savola, KY 0,79 m. Paras

Scratch: Joona Kalliokoski, KY. Paras Naispelaaja: Jannina Blomqvist, Enklaavi. Paras Pistebogey Miehet: Mikael Väisänen, Enklaavi. Paras tasoituksellinen lyöntipeli Miehet: Tero Jokela, En­ klaavi. Paras Ainejärjestö: Enklaavi.

Kilpailun jälkeen saunottiin ja lopulta päädyttiin Giggling Marliniin jatkoille. Enklaavi Ry haluaa kiittä kaikkia osallistujia ja etenkin yhteistyökumppaneitaan SEFEä, Viipuri Golfia, Etelä-Saimaa Golfia, Accenturea, Puma Cobraa, Golf Balancea, ProMedicalia, KPMG:tä sekä Giggling Marlinia, joita ilman kilpailu olisi ollut mahdoton järjestää.

Tea Haavisto vei Ekonomigolfin Valtakunnallinen Ekonomigolf pelattiin Etelä-Pohjanmaalla, Ruuhikosken Golfkentallä 7.9. Olosuhteet olivat ajankohtaan nähden erinomaiset. Kisa pelattiin pistebogeynä.

Voiton korjasi Vaasan Ekonomien Tea Haavisto (kuvassa) 38 pistellä, toinen ja kolmas sija menivät Etelä-Pohjanmaan Ekonomien Jorma

Soukalle, 37 ja Esa Alkiolle, 35 pistettä. Tea Haavisto teki myös parhaan scratch-tuloksen 81 lyöntiä. Pisin Draivi -kilpailun voitti Jorma Soukka ja lähimmäksi lippua -kisan Kalervo Lehtinen Keski-Suomen Ekonomeista.

Järjestäjät kiittävät SEFEä, Viking Linea, ­Vakuutusyhtiö Ifiä, Seinäjoen Käyttöautoa, ­Ilkka-Yhtymää, Handelsbankenia, Tilitoimisto Haukkalaa ja Minimani -ketjua runsaasta palkintopöydästä.

Ei-työttömän starttirahayritys menestyy Starttirahalla perustettu yritys menestyy paremmin, jos yrittäjä ei ole ollut työtön aloittaessaan toiminnan, vaan hän on ollut palkkatai kotityössä tai opiskelijana. Yritys jatkaa toimintaansa pidempään ja sen liikevaihto on suurempi kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneilla. Tämä käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä, starttirahayritysten menestymistä koskevasta tutkimuksesta.

Finanssialan johtajan haasteet Finanssialan haasteena on dynaamisemman toimintakulttuurin rakentaminen. Murroksesta huolimatta ala koetaan konservatiivisena, vaikka alan työtehtävät ovatkin kehittyneet myyntipainotteisemmiksi.

Johtoon edetään onnistuneen muutosjohtajuuden kautta. Finanssialan johtaminen on Suomessa toimialasidonnaista ja ylimpään johtoon tarvittaisiin enemmän toimialan ulkopuolista työkokemusta. Keskittyminen vahvistaa säilyttävää kulttuuria ja estää innovatiivisuutta.

Ahkeruus, näytöt, lahjakkuus ja esimiesten tuki auttavat johtajia pääsemään siihen potentiaalijoukkoon, josta tuleva valtaeliitti valitaan. Sattumalla on merkitystä siihen, kuka potentiaalisista kandidaateista valitaan toimitusjohtajaksi. Finanssisektori on antanut myös naisille hyvät mahdollisuudet edetä johtajiksi.

Asiakkaiden siirtyminen monikanavaisuuteen luo uusia haasteita. Innovaatiot mielletään alalla edelleen tuotelähtöisesti. Finanssisektorin tulisi keskittyä asiakaslähtöisten palvelukonseptien kehittämiseen. Finanssiyritykset voisivat luoda itsestään dynaamisemman kuvan avoimemman viestinnän avulla. Faktapohjainen viestintä ei tavoita kuluttajia.

KTM, MBA Jukka Saksin (kuvassa) johtamisen väitöskirja Johtajat toimialamurroksen keskiössä – Finanssialan ylimmän johdon selontekoja johtajuudesta tarkastettiin 14.10.

Aalto PRO Etumatkaa läpi elämän

Haasta itsesi ja innovoi tänään

Toiminnan jatkuva kehittäminen on yrityksen ja yhteisön menestyksen tae. Aalto PRO auttaa sinua näkemään nurkan taakse ja reagoimaan nopeasti jatkuvassa muutoksessa. Haasta itsesi ja innovoi tänään, jotta olet huomenna pidemmällä kuin kukaan muu.

Tulevaisuuden ennakointityökalut – löydä liiketoimintamahdollisuudet ennen kilpailijoita 27.–28.1.2014 IDBM Pro – International Design Business Management for Professionals 6.3.–11.12.2014 Palvelut verkkoon – paranna asiakaspalvelua käyttäjälähtöisesti 13.3.–13.6.2014 Palvelujen tuotteistus, modularisointi ja innovointi 8.4.2014 Käyttöliittymät kuntoon – käytettävyys ja käyttäjäkeskeiset menetelmät tuote- ja verkkopalveluiden kehitykseen 13.3.–4.4.2014

Klikkaa nettiin tai soita! aaltopro.fi lisbeth.edlund@aalto.fi, 050 351 9058

aaltopro.fi

[ Uutissaldo ] ”Digitaalisella murroksella on paljon epäsuoria vaikutuksia yrityksen toimintaan. Murroksen vain myyntikanavan muutoksena näkevät jäävät auttamatta kehityksessä jälkeen.”

Thinkstock

Catharina Stackelberg sivulla 29.

Nordic Business Forum valloitti taas Nordic Business Forum -liike-elämän seminaari keräsi Jyväskylän Paviljonkiin 3 300 kuulijaa syyskuun viimeisenä viikonloppuna.

Omia näkemyksiään ja kokemuksiaan jakoi muun muassa yhdysvaltalainen yritysjohtaja Jack Welch, joka vuosina 1981–2001 toimi General Electricin hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana.

SEFE oli mukana ensimmäistä kertaa NBF:n yhteistyökumppanina. Ekonomien yhteinen verkostoitumistilaisuus torstai-iltana keräsi noin 150 osallistujaa vaihtamaan mielipiteitä puhujista ja puheista.

Vuoden 2014 NBF on entis­ täkin kansainvälisempänä Helsingin Messukeskuksessa.

Jari Elamo on markkinointi­henkisin insinööri Suomen markkinointihenkisin insinööri -kilpailun voitti Helkama Velox Oy:n toimitusjohtaja Jari Elamo. Kilpailun ratkaisivat Elamon vahva kuluttajabisnesosaaminen ja toimenpiteet työpaikkojen säilyttämiseksi Suomessa. Hän on muun muassa tuonut Jopon valmistuksen Taiwanista takaisin Suomeen. Elamo on koulutukseltaan sekä diplomi-insinööri että ekonomi.

Voittaja palkittiin 10 000 euron palkinnolla 1.10. Toinen aalto -seminaarissa Helsingin Messukeskuksessa. Kilpailun järjesti Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto nyt toisen kerran korostaakseen markkinointiosaamisen merkitystä. SEFE oli mukana kilpailun yhteistyökumppanina.

8

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

Onnellisuuskauppias Kirja nimeltä Delivering Happiness – Tuotto, tunne ja tarkoitus putkahti esiin syyskuun alussa pidetyillä Mainontapäivillä, missä onnellisuuden lähettiläs Jenn Lim kertoi tarinaa maailman parhaan verkkokaupan, Zappoksen synnystä, kasvusta ja voittoisasta myynnistä Amazonille.

Nykyisin Zappos on konsulttiyhtiö, jonka tehtävänä on lisätä tieteeseen perustuvaa onnellisuutta ja intohimoa ympäri maailman. Zappoksen konsulttina Lim kirjoitti Zappos Culture Book -kirjan, joka kertoo, miten yritykset voivat käyttää onnea liiketoimintamallina, lisäten tuottavuuttaan ja kannattavuuttaan.

Delivering Happiness -kirjan Zappos. com-esimerkki kertoo onnellisuuden vaikutuksesta menestyvään liiketoimintaan, jonka lopputuloksena oli maailman parasta asiakaspalvelua tarjoava verkkokauppa.

Yrityskulttuuri ja arvot painoivat palkkaa enemmän ja henkilökunnan sitoutuminen välittyi asiakkaisiin asti. Otsikon lisäksi myös takakansi hätkäyttää: sinne koottu pikamuistilista kehottaa muun muassa maksamaan uusille työtekijöille 2 000 dol-

laria irtisanoutumisesta ja tekemään asiakaspalvelusta koko yrityksen – ei vain yhden osaston tehtävän.

Auta työntekijöitäsi kasvamaan – niin henkilökohtaisesti kuin ammatillisesti.

Ai niin, ja tienaa myös rahaa.

Kirjoittaja, Zapposin toimitusjohtaja Tony Hsieh on koonnut kirjaan sen mitä hän on oppinut liike-elämässä ja elä­ mässään, matofarmin perustamisesta pizzabisneksen pyörittämiseen, Link­ Exchangesta Zapposiin, ja paljon muuta.

Kirja on nopealukuinen, mutta ajatuksia herättävä.

Kirjassa on myös Hsiehin tärkeä viesti siitä, että vaikka kyse on tunneasiasta, toiminnan pitää perustua yksityiskohtaisiin tietoihin. Zappos.comissa niitä kerättiin jatkuvasti sekä myynnistä että asiakkaiden ja henkilökunnan tyytyväisyydestä.

Mielenkiintoinen on myös suomen­ kielisen version kääntäjien Human@Work -yrityksen vetäjänelikon esipuhe.

Kirja on suositeltavaa lukemista on­nel­lisuuden lisääjänä ja asennekasvat­ tajana.

Yli 50 000 jäsentä!

Suomen Ekonomiliitto SEFEn jäsenmäärä on noussut syyskuussa korkeammalle kuin koskaan aikaisemmin, jäseniä on yli 50 600. Ekonomijäseniä on liittynyt SEFEen vilkkaasti kesästä lähtien. Lisäksi syyskuussa SEFEen liittyi uusia kylterijäseniä, kun syksyn uudet kauppatieteiden opiskelijat aloittivat opintonsa.

Kylterijäseniä SEFEllä on lähes 17 000.

Sefe kehittää ja kouluttaa

Kehity, virkisty, ­verkostoidu!

SEFE järjestää vuosittain ammatillisen kehittymisen tapahtumia eri puolilla Suomea.

Koko päivän teemakoulutus – ajankohtainen, kaikkia k ­ iinnostava aihe.

Puolen päivän tietoiskut – tiiviissä paketissa eväitä omaan ­kehittymiseen.

Webinaarit – kaikkien saatavilla, ajasta ja paikasta riippumatta.

Asiantuntijoina kaikissa oman alansa parhaat osaajat.

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: www.sefe.fi/koulutukset

Koko päivän teemakoulutus 2013 Be the Change – Muutoksessa johtamisen ja elämisen taito 28.10. Helsinki 6.11. Kuopio Lämpimästi tervetuloa mukaan muutosta ja muutoksessa johtamista ja elämistä aivan uudesta näkökulmasta tarkastelevaan valmennukseen!

Tässä valmennuksessa opimme ymmärtämään organisaation, ryhmän ja yksilön dynamiikkaa jatkuvassa muutoksessa. Lisäksi kehitämme mallin, jonka

pohjalta kukin voi kehittää oman organisaationsa muutosprosessia. Muutos on matka ja matka opettaa matkaajaa.

Valmentajina Annika Ranta, Timo Ropponen ja Vesa Puro­ kuru, Humap Oy. Puolen päivän tietoiskut syksy 2013 Työpaikan vuorovaikutustaidot 14.11. Vaasa Hyvät vuorovaikutustaidot kuuluvat kaikille ja ovat tärkein yksittäinen työyhteisön hyvinvointiin ja viihtyvyyteen vaikuttava

Annika Ranta, Timo R ­ opponen, Vesa Puro­kuru, Pirta Aaltonen

tekijä. Olemme kuitenkin kaikki erilaisia ja jokaisella meillä on omat vahvuutemme ja kehityskohteemme. Kuinka sitten voisi paremmin ymmärtää eri tavalla toimivaa kollegaa ja saada tiimityö toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla?

Tässä koulutuksessa pureudumme hyvin käytännönläheisesti ja hauskasti ihmisten erilaisuuteen ja opimme ymmärtämään erilaisia vuorovaikutustyylejä. Jokainen saa myös testata oman vuorovaikutustyylinsä.

Kouluttajana Riitta Saari­ kangas, Zulia Oy. Kaikkien aivot käyttöön 21.11. Lappeenranta Uutta ajattelua ja dialogia kehittävä valmennus!

Tämän valmennuksen tavoitteena on haastaa osallistujat

näkemään laadukkaan ajattelun merkitys omassa ja oman työryhmänsä toiminnassa, antaa muutamia käytännön menetelmiä yhdessä ajattelemisen avuksi sekä ravistella osallistujien omaa ajattelua.

Valmentajana Pirta Aaltonen, HRM Partners Oy. EkonomiEsimies kehittyy – Ledarskap för Ekonomen Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin – Utbildning som för dig framåt i din karriär.

1. Lähikoulutus (28 h) Itsetuntemuksen kautta muutokseen.

Hinta 400 €/200 €, seuraavat toteutukset 2014.

2. Ryhmäcoaching (9 x 2,5 h) Yhteisdynamiikalla uuteen kasvuun. Hinta 500 €/250 €, seuraavat toteutukset 2014.

3. Gruppcoaching (9 x 2,5 h) Dynamisk samverkan ger nya lösningar. Pris 500 €/250 €, följande grupp 2014.

4. Webinaari, tulossa syksyllä 2013 5. Uutuutena syksyllä 2013 EkonomiEsimies-koulutus someversiona. Lue lisää www.sefe.fi.

Tarkemmat tiedot: www.sefe.fi/ ekonomiesimies ja ilmoittautuminen: www.sefe.fi/tapahtumat.

Innovatiivinen pk-yritys selvisi lamasta Mitä innovatiivisempi ja ennakoivampi toimintatapa yrittäjällä oli, sitä paremmin yritys selviytyi vuosien 2008−2010 talouskriisistä, käy ilmi väitöstutkimuksesta. Riskinottohalukkaammat yritykset kokivat taantuman vaikutukset voimakkaampana, muun muassa rahoituksensaannin vaikeutumisena ja kasvaneena konkurssiriskinä.

Tärkeimpiä yrittäjämäisen orientaation tasoon vaikuttavia tekijöitä olivat yrittäjän työhönsä liittämät arvot sekä aikaisempi

kokemus yrittäjänä. Yrittäjämäinen orientaatio oli korkeampi niillä, joille työn antama psykologinen tyydytys, itsensä kehittäminen ja haasteiden ottaminen sekä työn tuoma asema, valta ja tunnustus olivat merkittäviä arvoja.

Sen sijaan palkan, materiaalisten arvojen, työn tarjoamien muiden etujen tai vaurauden ja työssä viihtymisen tärkeänä pitäminen heikensivät yrittäjämäisen orientaation tasoa.

KTM Juha Soinisen väitöskirja Yrittäjämäinen orientaatio pienissä ja keskisuurissa yrityksissä talouskriisin aikana tarkastettiin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 12.9.

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

9

Kasvun puolesta uusi työ

KTM Marika af Enehjelm, 38 Intermediate Capital Group, Frankfurt > Suomen pääomasijoitusyhdistys ry

Teksti Soila Eräniemi TEXT michaela von kügelgen Kuvat laura oja

Poiminnat Marikan uralta

M

arika af Enehjelm on nimitetty Suomen pääomasijoitusyhdistyksen toimitusjohtajaksi. Hän on toiminut aiemmin Englannissa ja Saksassa pääomasijoittajana, viimeksi Intermediate Capital Groupin apulaisjohtajana Frankfurtissa.Suomen pääomasijoitusyhdistys edistää jäsenistönsä etuja Suomessa sekä kehittää toimialan tuntemusta, verkostoitumista ja tutkimusta. ”Työ on alkanut vauhdikkaasti. Työn alla on edunvalvonnan kannalta tärkeä lainuudistus, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva AIFM-direktiivi. Haluamme varmistaa, että lainvalmistelussa huomioidaan pääomasijoitustoimialan ominaispiirteet siten, että kansallinen AIFM-laki on meille suotuisa.”

Enehjelm toivoo voivansa edistää toimialan ominaispiirteiden ymmärrystä etenkin päättäjien keskuudessa. ”Tärkeää on huolehtia siitä, että toimiala ei vahingossa putoaisi väärään koriin, kun uutta sääntelyä luodaan.”

Af Enehjelm muistuttaa, että nykyisen kaltaisessa taloudellisessa ympäristössä, jossa kasvua ei synny itsestään, on entistäkin tärkeämpää pyrkiä luomaan sitä proaktiivisesti. Niin startup- kuin pk-yritykset ovat yhtä lailla tärkeitä uutta kasvua luotaessa. Varhaisen vaiheen yritykset siksi, että uutta teknologiaa tarvitaan, ja jonakin päivänä yrityksistä kasvaa isoja. Pk-sektori taas siksi, että siellä uudet työpaikat syntyvät vielä tätä nopeammin. ”Suomen tilanne ei ole lainkaan niin katastrofaalinen kuin lehtien palstoilta ehkä näyttää. Sekä startup- että pk-kentällä on paljon todellisia helmiä: yrityksiä joilla on hyvä tuote ja joilla on mahdollisuus kansainvälistyä sekä työllistää.

Enehjelm nimeää yhdeksi päätavoitteekseen sen, että yrittäjä ja pääomasijoittaja löytäisivät toisensa niin, että pääomasijoittajasta tulisi jokaisen yrittäjän unelmakumppani. ”Yrittäjä tuntee ja osaa oman bisneksensä, mutta pääomasijoittaja tietää, miten kasvua rakennetaan. Toivon, että uutta kasvua hakiessaan yrittäjän ensimmäinen ajatus olisi: etsin kumppaniksi sopivan pääomasijoittajan.”

1999 Saksaan, väitöskirjaprojekti

2003 Väittelee tekniikan tohtoriksi TKKlta

2005 Lontooseen Intermediate Capital Groupiin apulaisjohtajaksi

1997 Valmistuu kauppatieteiden maisteriksi

1994 Aloittaa opinnot Helsingin kauppakorkeakoulussa pääaineenaan kv. liiketoiminta

10

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

2010 Paluu Suomeen

1997 Ensimmäinen työpaikka konsulttiyhtiö BCG:ssä Helsingissä ja Tukholmassa

2002 Sijoitusjohtajaksi FORUM Family Officeen Münchenissä

2007 Muutto Frankfurtiin edelleen ICGn palveluksessa

2013 Nimitetään Suomen pääomasijoitusyhtiön toimitusjohtajaksi

2010–13 Äitiyslomalla, toimii hallitusammattilaisena ja bisnesenkelinä, mukana FiBANssa

Oletko äskettäin siirtynyt tai siirtymässä uusien haasteiden pariin ja haluaisit kertoa siitä muillekin tällä palstalla?

Ilmoit­taudu toimitukseen: anne.penttila@alma360.fi.

[ 3 x uusi työ ]

Talouden ja taiteen sillanrakentaja

Nyutexaminerad med hög motivation

KTM Satu Strömberg, 32 Sellosali > Ooppera Skaala

EM Jasmin Åbacka, 24 KSF Media > Kulma

Satu Strömberg on nimitetty Ooppera Skaalan ensimmäiseksi toiminnanjohtajaksi. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Suomen Kansallisoopperassa ja Sellosalissa.

Musiikki on kulkenut Strömbergin matkassa lapsuudesta lähtien. Kolmivuotiaana viulunsoiton aloittanut ja klassista laulua opiskellut Strömberg harkitsi musiikista itselleen jopa ammattia. Vähitellen enemmän omalta alkoi tuntua mahdollisuus yhdistää taide johonkin konkreettiseen. Kauppatieteiden gradu syntyi Kapellimestari johtajana -otsikon alla. ”Asioiden strukturointi, järjestely ja organisointi on ollut minulle aina luontevaa. Viihdyn kulissien takana organisaattorina ja taustavaikuttajana.”

Ooppera Skaala on vuonna 1996 perustettu uuden oopperan ammattilaisryhmä. Se on merkittävä, ellei merkittävin oopperan tilaaja Suomessa. ”On hyvin inspiroivaa tehdä työtä juuri taiteen ja taiteilijoiden parissa. Tavoitteenamme on tarjota yleisölle aina jotakin uutta, sellaista mitä Suomessa ei ole aiemmin nähty. Mikäli teokset eivät ole meille tilattuja, ne ovat joka tapauksessa Suomen kantaesityksiä.”

Skaala esiintyi hiljattain Manchesterin tiedekongressissa.

Strömberg iloitsee tilaisuudesta viedä oopperaa paikkaan, missä siihen ei ole totuttu, ja näin saada uusia kuulijoita.

Hänen tavoitteenaan on tuoda ryhmään hyvällä tavalla yritysmäistä ajattelua sekä avata rahoituksen osalta yhteistyötä muuallekin kuin julkisen rahoituksen suuntaan. ”Taiteen ja talouden ei tarvitse olla vastapooleja. Molemmilla on toiselle paljon annettavaa. Toivoisinkin kauppatieteilijöiden muistavan, että myös kulttuurin puolella löytyy yhtä lailla varteenotettavia työmahdollisuuksia kuin perinteisillä bisnesaloilla”, Strömberg muistuttaa.

jasmin åbacka har sedan augusti jobbat som account manager på kampanjbyrån Kulma. I somras arbetade hon som marknadsförings- och försäljningsvikare på KSF Media. ”Det var jätteintressant och det första jobbet som motsvarar min utbildning”, säger Åbacka som utexaminerades från Hanken i Vasa i april.

Hon har läst både marknadsföring och företagsledning och organisation.

Det korta vikariatet på KSF Media gav mycket nya insikter. ”Jag jobbade med kampanjer och ansvarade för marknads­ föringen av Hbl+. Jag lärde mig vad man ska tänka på i en kampanj och vad som kan gå fel.”

Hon hade gärna fortsatt på KSF Media, men på grund av att kontraktet var tidsbundet var hon tvungen att söka nytt

jobb. Hon visste att det skulle vara hård konkurrens på arbetsmarknaden. Därför tog hon bland annat hjälp av Hankens career advice-tjänst. ”Jag fick hjälp med att fila på mitt CV och se till att allt det viktiga är med”, berättar hon.

Under studierna jobbade hon på Alko och fortsatte där tills hon säkrade jobbet på KSF Media. ”Jag var rädd för att bli arbetslös, det är svåra tider nu. Till vissa jobb som jag sökte fanns det över 200 sökande.”

I slutskedet av studierna dök också frågor upp om vad hon egentligen vill med sin karriär. ”Vad vill jag göra? Vad finns det för jobb? Studierna var så teoretiska och det var svårt att se de olika jobbmöjligheterna.”

Jasmin Åbacka hade ändå hög motivation för att komma ut i arbetslivet och trivs bra på Kulma. Under hösten jobbar hon som trainee. ”Det här jobbet var precis det jag var ute efter. Att få jobba med olika brands och se hur man exempelvis kan för­ stärka ett brand och öka på kundens försäljning. Jag får också träffa mycket nya människor. Vi är en liten grupp här på Kulma och det finns alltid någon man kan diskutera nya idéer med”, säger Åbacka.

Hon hoppas att traineeprogrammet ska leda till fortsatt anställning efter årsskiftet. ”Det här är verkligen learning by doing.”

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

11

[ ura ]

Kokemus talteen Kun asiantuntija tai esimies jää eläkkeelle, meneekö hänen mukanaan erityistä tietoa ja osaamista?

Teksti Helinä Hirvikorpi

M

enetys voi olla suuri, kun eläkkeelle siirtyvän mukana lähtee osaamista ja pala organisaation historiaa. Onkin tärkeää selvittää, miten eläkkeelle lähtijän osaaminen ja tieto voidaan säilyttää organisaatiossa. Aalto-yliopistossa tehtiin puolitoista vuotta sitten tutkimus, jossa selvitettiin miten asiantuntijaorganisaatiot menettelevät tässä asiassa.

Yksi tutkijoista, Eerikki Mäki sanoo, että ensimmäiseksi täytyy pyrkiä tunnistamaan se tieto ja osaaminen mikä on säilyttämisen arvoista. Ja kun se tunnistetaan, on päätettävä millä keinoin se voidaan säilyttää organisaatiossa. ”Keskeinen pointti on, että toki eläkkeelle jäävän tieto ja osaaminen saattaa olla vanhentunuttakin, kun maailma muuttuu ja organisaation tehtävät ja palvelut muuttuvat. Kaikki asiantuntijan tieto ei ole säilyttämisen arvoista.”

Tutkimusprojektissa oli mukana 18 eri organisaatiota ja ryhmä tutki 55 eläköitymistapausta.

miehen on syytä olla mukana pohtimassa”, Mäki sanoo.

Mäen mielestä kehityskeskustelu ja osaamiskartoitukset ovat hyviä työkaluja.

On myös hyvä, että eläkkeelle jäävä ja seuraaja ehtivät työskennellä samanaikaisesti jonkin aikaa. Usein tosin on, että seuraajaa ei oteta, vaan organisaatio pohtii miten työ saadaan tehdyksi vähemmillä resursseilla. ”Tässäkin on keskeistä, että tunnistaa mikä on olennaista juuri sen organisaation toiminnan kannalta ja mitä tietoa ja osaamista ilman ei tulla toimeen.”

Persoona työkaluna Osa tiedosta on mahdollista kirjata ohjeisiin ja tietokantoihin, mutta asiantuntijatyössä on aika paljon hiljaista tietoa. Oma persoona voi olla tärkeä työkalu, jolloin ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyvä toimintatapa on keskeistä. Sosiaalisten verkostojen siirtämisessä on tärkeää vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen. Eri organisaatioissa on erityyppiset toimintakulttuurit, joten ei ole yhtä ainoaa, kaikkialla toimivaa mallia. Eri organisaatiot ovat onnistuneet tiedon siirrossa vaihtelevasti. ”Tutkimuksemme ei oikeastaan anna

Yhdessä esimiehen kanssa Säilyttämisen arvoisen tiedon tunnistaminen oli aika monessa organisaatiossa jätetty eläkkeelle jäävän henkilön itsensä vastuulle. Joskus asia oli otettu sellaisella vakavuudella, että myös esimies oli mukana.

Tai oli laajempaa pohdintaa siitä, mitä organisaatio tulevaisuudessa tekee ja millaista tietoa ja osaamista se tarvitsee. ”Eläkkeelle jäävä itse ei aina ole paras mahdollinen henkilö tunnistamaan oleellista tietoa, hän voi olla jäävi. Ainakin esi12

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

Uran lopussa • Tunnista oleellinen tieto ja osaaminen esimiehen kanssa.

• Hiljainen tieto kerätään keskustelun ja valmennuksen avulla.

tähän vastausta, onnistuminen selviää vasta, kun henkilö on ollut eläkkeellä jo jonkin aikaa. Työyhteisö voi arvioida esimerkiksi riskejä sille mitä tapahtuu, jos tätä osaamista ja tietoa ei organisaatiossa jatkossa ole. Esimerkiksi yritys voi menettää asiakkaita, tai tuotteiden ja palvelujen laatu heikkenee”, Mäki kuvaa.

Tutkijat suosittelevatkin proaktiivista menettelyä, eikä reagointia vasta jälkeenpäin. Tällaisia menetelmiä ovat asian­ tuntija­organisaation jokapäiväinen tiedon ja osaamisen johtaminen, kehityskeskustelut ja osaamiskartoitukset.

Valmennusprosessi apuun Irmeli Reinilä ja Ilari Rantala ovat konsul-

toineet konkareita, jotka ovat jäämässä eläkkeelle. Heidän suunnittelemansa Talent Age -menetelmä pyrkii kartoittamaan tiedon ja osaamisen, jonka täytyisi jäädä taloon.

Talent Age -valmennusprosessin tavoite on lisätä osallistujien työn arvostusta ja työn merkitykselliseksi kokemista, tuottaa suunnitelmia hiljaisen tiedon siirtämiseksi ja synnyttää innovaatioita työelämän kehittämiseen.

Reinilä on lähtenyt liiketoiminnan näkökulmasta ja Rantala seniorin näkökulmasta, Talent Age -prosessi on runko, jossa molemmat näkökulmat otetaan huomioon.

Talent Age -prosessi tehdään 60+ -ikäisille, joilla eläkeikä on jo lähellä. ”Coaching-prosessissa pohditaan, mikä on se osaaminen, jota eläkeikää lähestyvät haluavat työssään käyttää. Työurien pidentämisen näkökulmasta siinä on kaksi puolta: miten työnantajat haluavat pitää heidät töissä ja tiedostavat senioreissa olevan osaamispääoman, ja toinen puoli on miten

[ ura ]

Lähde: Aalto-yliopisto

Arviointi, seuranta ja johtaminen

Resurssit Keskeiset toimijat, roolit ja vastuut

Asiantuntijoiden eläköitymiseen liittyvä tavoitteiden määrittely osaamisen johtamisen näkökulmasta

Aika, raha, osaaminen, menetelmät

Asiantuntijuuden säilyttäminen tai kadottaminen

Prosessit Asiantuntijuuden tunnistaminen

Asiantuntijuuden säilyttäminen

Johtaminen sekä asiantuntijuuden ylläpitämistä ja kehittämistä tukeva kulttuuri

Hiljaisen tiedon tallennusprosessi saada seniorit haluamaan olla pidempään töissä”, Irmeli Reinilä sanoo.

Mitä tapahtuu uran lopussa?

Reinilä on ihmetellyt mitä työuran loppu­ vaiheessa oikein tapahtuu. Jotakin ta­ pahtuu työyhteisössä ja työnantajan asen­ teessa. ”Se voi olla tiedostamatonta, että ihmistä aletaan vahingossa panna pikkuhil­ jaa sivuun. Yhtäkkiä työ ei enää olekaan mielenkiintoista.”

Jos ihmiseen luotetaan, häntä arvos­ tetaan ja uskotaan hänen osaamiseensa, organisaatio saa vastaavasti paljon. Jos vähätellään, se ruokkii lähdön ilmapiiriä. ”Valmennuksessa luotan sparraavan keskustelun voimaan. Sitä kautta haetaan

yhdessä mikä on kyseisen henkilön erityis­ osaamista. Prosessi on työnantajan maksa­ ma, joten liikkeelle lähdetään työnantajan tavoitteista”, Reinilä sanoo.

Ilari Rantala painottaa, että työpaikoilla pitää tunnistaa vanha osaaminen ja koke­ musperäinen tieto. ”Jopa 80 prosenttia työntekijöistä ko­ kee, etteivät he voi käyttää kaikkea osaa­ mistaan työssä. Jos kuusikymppisellä on kolmekymppinen esimies, maailmankuva on usein erilainen. Mutta työpaikan moniikäisyys on rikkaus”, Rantala huomauttaa.

Miten iäkäs voi pitää itsensä työmarkki­ nakelpoisena? ”Koulutuksella, pitää olla valmis oppi­ maan uutta ja hyväksymään muutoksia.

”Eläkkeelle jäävä itse ei aina ole paras mahdollinen henkilö tunnistamaan oleellista tietoa, hän voi olla jäävi.”

Yksilöllä on vastuu omasta asenteesta”, Rantala sanoo.

Esimerkiksi Keski-Euroopassa asiak­ kuussuhteissa arvostetaan pysyvyyttä ja pitkäaikaista yhteistyötä. Sama vanha myyntimies voi olla kauppojen tae.

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

13

14

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

Monien + tunteiden summa

Onnellinen ihminen ja onnellinen työyhteisö on tuottavampi ja pärjää tiukoissakin tilanteissa. Onnellisuus on mielen­tila, joka koostuu useista eri tunteista. Yritykset kukoistavat, kun niiden tunneilmasto on innostava.

Teksti Olli Manninen, marja kokko Kuvat Kreetta Järvenpää

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

15

I

nspiroivassa työympäristössä koemme tekevämme merkityksellistä työtä. Yhä useampi meistä pohtii työnsä sisältöä.

Ellei pohdinnan lopputulos miellytä, rohkeimmat vaihtavat suuntaa, hakeutuvat toiseen työhön tai ryhtyvät yrittäjiksi toteuttaakseen omaa unelmaansa.

Yritysjohtoa on alkanut entistä enemmän kiinnostaa organisaatioiden tunneilmaston johtaminen.

Positiivisen tunneilmaston yrityksessä työntekijät viihtyvät ja ovat motivoituneita. Tutkimusten mukaan myönteinen ilmapiiri selittää jopa 20–30 prosenttia yritysten liikevaihdosta.

Projektipäällikön täyskäännös

Hoitovapaa on salakavalaa aikaa. Silloin voi saada villejä ideoita, jättää vakituisen työn ja ryhtyä yrittäjäksi. Ekonomi Maria Länsimies hyppäsi reilu vuosi sitten pois mainosmaailman humusta ja perusti yrityksen työkollegansa Hanna Penttilän kanssa.

Hampurissa, Wienissä ja Jyväskylässä ekonomin opintonsa suorittaneella Maria Länsimiehellä meni lujaa. Hän työskenteli vuosikausia projektipäällikkönä kotkalaisessa mainostoimistossa ja unelmissa siinsi työpaikka helsinkiläisessä huipputoimistossa, tai kansainvälinen ura. ”Mainosmaailmassa on oma pöhinänsä, mikä vie helposti mukanaan. Mainonnantekijät ovat oma heimonsa. Kun kerran on päässyt mukaan, niin ei hevin vaihda alaa. Olin aina nuorempana unelmoinut, että tekisin jonain päivänä mainosfilmejä ja saisin nimeni näkyviin. Projektipäällikkönä ja konseptisuunnittelijana pääsin vaikuttamaan useisiin kiinnostaviin kampanjoihin”, Länsimies sanoo.

Sitten molemmat saivat lapsen. Hoitovapaa oli hyvä aika miettiä myös omaa tulevaisuutta ja elämän arvoja. ”Keskustelimme paljon Hannan kanssa siitä, mitä haluamme elämältämme, työltämme ja tulevaisuudeltamme. Pikkuhiljaa alkoi muhia ajatus omasta mainostoimistosta, joka sittemmin laajeni omaperäiseksi konseptiksi ekopuodista ja koko perheen olohuoneesta.”

Ekokauppa ja tapahtumatoimisto Pienehkön oloinen ekokauppa Vadelmatarha vilisee raikkaita, kirkkaita värejä. Sisätilat avautuvat suureksi avaruudeksi, jossa toimii kirpputori, kahvio, ekopuoti ja kampaamo.

Länsimies kuvailee Vadelmatarhaa perheiden kohtaamispaikaksi, missä voi vaivattomasti kierrättää lasten- ja aikuistenvaatteita, ostaa paikallisten käsityöläisten ekotuotteita ja tavata muita lapsiperheitä. Tavoitteena on laajentaa konsepti valtakunnalliseksi ketjuksi.

Naiskaksikko pyörittää myös omaa mainos- ja tapahtumatoimistoa, joka keskittyy palvelemaan eri16

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

tyisesti Kotkan seudun pk-yrityksiä. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen uudet yrittäjät ovat innostuneita saamastaan vastaanotosta. ”Vadelmatarha on löytänyt nopeasti asiakkaansa sosiaalisen median ja viidakkorummun avulla.

Olemme mukana myös erilaisilla messuilla ja lapsille suunnatuissa katutapahtumissa sekä teemme yhteistyötä päiväkotien kanssa.”

Itsensä johtaminen kannatti Länsimies sanoo, ettei hän oikeastaan yhtään epäröinyt perustaa omaa yritystä tiukimman taantuman keskellä. ”Monet ystäväni pitivät meitä hullunrohkeina, mutta miettivät myös itse yrittäjyyttä vakituisen työpaikan tai valmiin uran vastapainona. Oma yritys kiinnostaa selvästi ekonomeja. Monelle on silti aikamoinen kynnys lähteä yrittäjän taipaleelle vakituisen työpaikan sijasta.”

Länsimies kertoo olevansa nyt vilpittömän onnellinen ratkaisustaan, sillä oma yritys on auttanut häntä löytämään oman paikkansa yhteisössä. Hän voi tehdä juuri sellaista työtä, joka vastaa hänen omia arvojaan. ”Viihdyn tässä omassa laumassani, jossa voin asua luonnon lähellä, tiedän oman paikkani ja miten voin palvella muita. Minulle onnellisuus merkitsee ennen kaikkea sitä, että kuulun johonkin joukkoon ja paikkaan. Vasta sen jälkeen tulevat kysymykset terveydestä tai itsensä toteuttamisesta”, hän sanoo.

Ensimmäinen vuosi oman yrityksen parissa on myös avannut silmät ymmärtämään, miten intensiivistä oman yrityksen pyörittäminen on. ”Alkuvaiheessa työ vei täysin mukanaan ja työt tulivat alitajunnassa kotiin asti, vaikka kuinka olin suunnitellut, ettei näin saisi tapahtua. Olen luonteeltani hyvin pedanttinen ja olen nyt joutunut myöntämään, etten voi tehdä kaikkea itse. Onneksi Hanna on ollut tukenani. Tunnemme toisemme läpikotaisin ja meidän on helppo tehdä töitä yhdessä.”

Yrittäjätoiminnassa Maria Länsimies voi oivaltavasti hyödyntää mainostoimistoalalla hankittua työkokemusta ja kokemuksia äitiydestä ja perhe-elämästä. ”On hienoa, että saan tehdä tätä työtä nyt, mutta pidemmällä tähtäyksellä haluan keskittyä enemmän ketjun pyörittämiseen ja sen kehittämiseen, tietenkään häviämättä liian kauas ruohonjuurityöstä perheiden kanssa”, hän sanoo. J

Minäkulttuurin onnen paradoksi ¶

Onnellisuusprofessori Markku Ojanen toteaa kirjassaan Murra onnellisuuden esteet modernin länsimaisen ihmisen elävän yksilökeskeisessä kulttuurissa, joka on täynnä samanlaisuuden ja erilaisuuden jännitteitä. Yksilön aseman keskeisyys on ollut länsimaisen kulttuurin vahvuus, mutta samalla sitä murentava voima.

Hierarkisissa traditionaalisissa kulttuureissa ihmisillä oli selkeät roolit, jotka oli saatu syntymässä.

Yksilökeskeisessä kulttuurissa meillä on useita rooleja, jotka voivat vaihtua nopeasti.

Tämä luo ristiriitoja, jotka heijastuvat onnellisuuteemme.

Haluamme olla maailmankansalaisia, mutta silti kaipaamme juuriamme. Identiteettimme ovat hauraita ja epäselviä. Minuuksien väliset ristiriidat ovat yleisiä.

Pahimmillaan oman minuuden maksimointi johtaa narsismiin ja kyvyttömyyteen asettua toisten asemaan.

Toisena ääripäänä on riittämättömyyden tunne, joka johtaa uupumukseen ja masennukseen.

”Viihdyn tässä omassa laumassani, jossa voin asua luonnon lähellä, tiedän oman paikkani ja miten voin palvella muita.”

Minna Kurjenluoma

Onni tehoaa Henkilökohtaisen muutoksen valmentaja, amerikkalainen Joseph McClendon III uskoo, että avain työelämän muutokseen löytyy onnellisuudesta. ”Yritysmaailmassa menestyminen vaatii tehokkuutta, johon onnellisuus vaikuttaa”, hän selittää.

Kalastajatorpalla pidetyssä H-Factor (Happiness Factor) -seminaarissa McClendon kertoi, kuinka onnellisuuden tunteen voi saavuttaa, säilyttää ja hyödyntää niin yksityis- kuin työelämässäkin. Resepti on yksinkertainen: ”Onni on tunne, ja tunteet määrittävät sen, mitä teemme ja mitä saamme”, McClendon julistaa.

Onnellinen on tuottelias Hankalassa taloustilanteessa yrityksien haasteena on saada työntekijänsä toimimaan entistä tehokkaammin. ”Yritysten suurin haaste tällä hetkellä on ajan ja ihmisten odotusten hallinta. Työnantajien mielestä työntekijät eivät ole tarpeeksi tuotteliaita.”

Jokainen työantaja haluaa työntekijöidensä olevan onnellisia. Työntekijöiden ongelmat ovat kuitenkin hyvin vaihtelevia ja henkilökohtaisia. Yksi käy läpi avioeroa, toinen huolehtii sairaasta vanhemmastaan, ja kolmas on huolissaan työpaikkansa puolesta. ”Työnantaja ei mahda näille asioille mitään. He eivät tiedä, mitä tehdä. H-Factor-prosessissa opetan ihmisiä löytämään onnellisuuden tunteen, josta ammennetaan tehokkuutta yksityis- ja työelämään.”

Tehokkuudella McClendon viittaa tehtävistä suoriutumiseen odotettua paremmin ja nopeammin. ”Etsimme alueet, joilla ihmiset ovat jo ennestään tehokkaita ja siirrämme niistä kumpuavat myönteiset tunteet osa-alueisiin, joilla tehokkuutta vielä tarvitaan”, hän avaa metodiaan.

Tehokkuus työpaikallakin on siis kiinni tunnetiloista. Tehokkuuden määrittävät ne tunnetilat, joissa olemme tulokseen johtavan toiminnan aikana, sitä ennen ja sen jälkeen.

Mistään taikatempusta ei kuitenkaan ole kyse, vaan työtä on tehtävä. Oman onnellisuuden tilan saavuttaminen vaatii johdonmukaista henkistä, fyysistä ja tunteiden hallinnan harjoittamista. ”Tehokkuus on taito, joten sitä voi myös oppia ja kehittää. Asioista, joita toistamme, muodostuu tapoja. Vahvistetut tavat muuttuvat automaattisiksi.”

Johtajan haaste Johtaminen on McClendonin mukaan yritysten merkittävin ongelma-alue. Amerikkalaisguru muistuttaa, että johtajien on vakuutettava yrityksen henkilöstö siitä, että heidän ponnistelunsa hyödyttävät myös heitä itseään – ei vain yritystä.

”Happiness-Factor-prosessin tulokset ovat näkyneet yritysten arjessa muun muassa sairauspäivien vähentymisenä. Ihmiset ovat terveitä ja tehokkaampia, koska heillä on enemmän energiaa. Lisäenergia tulee yrityksen käyttöön”, sanoo henkilökohtaisen muutoksen valmentaja Joseph McClendon III.

”Yrityksen on osoitettava välittävänsä työntekijöistään aidosti. Jos työntekijältä ei koskaan kysytä, miksi tämä työskentelee juuri kyseisessä yrityksessä, hän tietää, ettei työantaja tiedä hänen henkilökohtaisia tavoitteitaan. Siksi työntekijät olettavat, että työnantaja haluaa heidän tekevän jotain vain työnantajan omia tarkoitusperiä varten.”

Yritystä on johdettava ihmisten välisten yhteyksien kautta. Tämä vaatii johtajilta viestintätaitoja. McClendon muistuttaa, että yritysmaailmassa on unohdettu viestinnän perimmäinen tarkoitus: viestinnällä luodaan yhteys toiseen ihmiseen. ”Jos välillämme ei ole minkäänlaista yhteyttä, emme keskustele. Silloin kyse on vain tiedonvaihdosta. Todellisen yhteyden löytäminen edellyttää, että kumpikin osapuoli kuuntelee ja välittää toisen tavoitteista. Kun ihmiselle annetaan tarpeeksi hyvä syy toimia, hän saa aikaan uskomattomia tuloksia uskomattoman lyhyessä ajassa”, McClendon huomauttaa.

E ko n om i 5 / 2 0 1 3

17

Tunteitakin voi johtaa

Minna Kurjenluoma

”Tunteiden johtaminen kiinnostaa nyt myös yritys­ johtoa”, sanoo Tunneakatemian johtaja Jarkko Rantanen. Hän valmentaa yrityksiä edistämään henkilöstön työhyvinvointia, korostaen tuottavuutta ja viihtyvyyttä sekä erityisesti tunteiden merkitystä inspiroivan ilmapiirin rakentamisessa. ”Organisaatioiden tunneilmaston johtamista on tutkittu yllättävän vähän”, Rantanen sanoo.

Työyhteisön tunneilmasto syntyy työpaikalla koetuista ja ilmaistuista tunteista suhteessa työ­ hömme, työkavereihimme tai työnantajaamme. On­ nellinen työyhteisö on myönteinen ja houkutteleva työpaikka, jota arvostetaan myös sen ulkopuolella. ”Työyhteisön ilmapiiri selittää jopa 20–30 pro­ senttia yrityksen liikevaihdosta”, Rantanen sanoo.

”Työyhteisön ilmapiiri selittää jopa 20–30 % yritysten liikevaihdosta. Johdon toiminta puolestaan jopa 70 % organisaation ilmapiiristä”, sanoo Jarkko Rantanen.

18

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

Tunteista työhyvinvoinnin edistäjänä on alettu vasta nyt puhua vakavammin. Kun työelämässä vaa­ ditaan jatkuvasti enemmän tuloksia ja tehoja, on alettu pohtia, miltä työ tuntuu tai miten työtyytyväi­ syyttä voitaisiin vahvistaa. ”Tutkimusten mukaan onnelliset ihmiset ovat tuottavampia ja tyytyväisempiä, terveempiä ja pa­ rempia työntekijöitä.”

Teemme mielellämme työtä, kun koemme työm­ me merkitykselliseksi sekä itsellemme että tiimil­ lemme. Muhkea palkka, autoetu tai komea titteli ovat lopulta vain ulkoisia statussymboleita. Ne tuo­ vat vain hetken mielihyvää.

Johtajan esimerkki ratkaisee Rantanen kertoo, että vieraillessaan erilaisissa työ­ yhteisöissä hän aistii pian, millainen tunneilmasto yhteisössä vallitsee. Onnellisessa työyhteisössä kuu­ luvat elämän äänet. ”Varautuneen tai alakuloisen tunnelman sijasta onnellisen työyhteisön käytävillä kuulee huoletonta puheensorinaa ja naurahduksia. Tunnelma on väli­ tön ja vastaanottavainen.”

Hänen mielestään onnellisuudesta ja tunteiden merkityksestä niin omassa arjessamme kuin työ­ yhteisössä on tärkeä keskustella nyt, kun ajat ovat tiukat ja arki on yhtä selviytymistä kriisistä toiseen. ”Saneeraukset ja säästötoimet lisäävät epävar­ muutta, pelkoa ja ahdistusta. Tällaisina aikoina mi­ tataan kykymme selviytyä tiukoista paikoista. Ääri­ olosuhteissa ihmisten parhaat tai pahimmat puolet korostuvat. Vaativat koettelemukset saavat meidät joko venymään huippusuorituksiin tai sitten la­ maantumaan totaalisesti.”

Miten voimme kehittää kykyämme säilyttää myönteisen elämänasenteen ja työmotivaation, vaikka olemme jatkuvasti kielteisten uutisten ympä­ röimiä? Rantanen on listannut tuoreimpaan kirjaan­ sa Vaikuta tunteisiin käytännön keinoja vaikuttaa tunteisiin. ”Omien tunteiden johtaminen on kaiken tunne­ johtamisen perusta. Kun hallitsemme ja ymmär­ rämme pelkomme, turhautumisemme tai kriittisyy­ temme, opimme tunnistamaan tarkemmin omat tunteemme ja käyttäytymisemme sekä huomioi­ maan paremmin muut ihmiset. Oman tunne-elä­ män aistiminen kehittää empatiakykyä myös muita kohtaan.”

Johtajilla on ratkaiseva rooli työyhteisön tunneil­ maston kehittämisessä. Parhaiten johtaja kehittää työyhteisönsä tunneilmastoa omalla esimerkillään. ”Johdon toiminta selittää jopa 70 prosenttia organisaation ilmapiiristä. Kun johtaja on aidosti kiinnostunut henkilökunnastaan ja heidän hyvin­ voinnistaan, syntyy hyvä perusta yhteisen onnen ja työtyytyväisyyden tavoitteille.” ”Valitettavasti on kuitenkin niin, että menesty­

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

19

Ekonomi iloitsee kollegansa menestyksestä Onnellisuus on yksi Suomen Ekonomiliiton neljästä arvosta. Kun SEFEn strategian ydin on ”yksilöiden yhteisö” ja missio ”menestyvä ekonomi”, niin onnellisuus kuuluu luontevasti liiton arvoihin. ”Onnellisuus on erottamattomana osana mukana kaikessa liiton palvelutuotannossa sekä SEFE-työyhteisön arjessa”, muotoilee liiton puheenjohtaja Kasperi Launis.

Onnellisuus ei tullut kuitenkaan itses­täänselvästi yhdeksi liiton arvois-

20

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

ta, vaan käsitteestä keskusteltiin pitkään ennen kuin se otettiin mukaan.

Onnellisuuden arvon merkityksen toi esille Savonlinnan Seudun Ekonomien puheenjohtaja Jarmo Luostarinen, jonka liittokokouspuheenvuoro herätti keskustelua: mitä onnellisuus voisi merkitä liiton toiminnassa? ”Määrittelemme onnellisuuden yhteiseksi toimintatavaksi. Sefeläinen toimii sidosryhmissä niin, että syntyy arvo­maailmaamme sopivia tuloksia ja onnellisuutta. On tärkeää, että sefeläi-

nen osaa iloita myös kollegansa menestyksestä”, Launis sanoo.

Hänen mukaansa myönteisessä ja onnellisessa yhteisössä on helpompaa tehdä tulosta. ”Jos työyhteisöt osaavat iloita kollegoidensa onnistumisesta, niin on suuri mahdollisuus sille, että hyvä lisääntyy.

On myös hyvä ymmärtää, että onnellisuus on kuitenkin aina yksilön oma tunne. Se, mikä tekee minut onnelliseksi, ei välttämättä ole kaikille ekonomeille tärkeää”, Launis sanoo.

Vahvista osaamistasi minen ja uralla nouseminen lisää monilla itsekes­keisyyttä ja heikentää empatiakykyjä. Tämä on tutkimuksissa moneen ker­ taan todettu vaara, josta jokaisen johtajan tulisi olla tietoinen.

Se selittää osittain myös työpaikkojen pahoinvointia”, Rantanen sanoo.

Uudistettu

Tarinat hitsaavat yhteen Milloin viimeksi jaoit kokemuksiasi onnistuneesta asiakas­ tapaamisesta työkavereittesi kanssa? Kerätäänkö yrityksessäsi aktiivisesti tarinoita tai käydäänkö yhdessä koettuja saavutuk­ sia säännöllisesti läpi? Oman yrityshistorian muistelu vahvis­ taa yhteishenkeä olematta pelkästään nostalgiapakoa. Tarinat auttavat ymmärtämään, miten olemme edenneet työssämme tai miten rakennamme yhdessä uutta historiaa. ”Nykyinen seuraavaan kvartaaliin tähtäävä tuloshakuisuus saa meidät helposti unohtamaan, mitä olemme työyhteisös­ sämme kokeneet yhdessä. Tarinat voivat olla uskomaton voi­ mavara kohottaa työpaikkojen tunneilmastoa. Yhdessä koetut onnistumisen hetket tai kirvelevät takaiskut auttavat meitä kohtaamaan uudet haasteet ja selviytymään niistä.”

Onnellinen organisaatio tekee työtä, jolla on tarkoitus.

Tulevaisuuden liiketoiminta perustuu yhä enemmän psykolo­ giseen pääomaan ja sosiaalisiin kohtaamisiin, joissa annetaan ja vastaanotetaan tietoa. ”Kun tunteet heräävät ihmisten välisissä kohtaamisissa, se on samalla merkki vuorovaikutuksen onnistumisesta. Olem­ me sytyttäneet vastapuolessa jotain sellaista, mikä saa ajatuk­ semme kukoistamaan. Tieto ilman tunteita johtaa harvoin mi­ hinkään. Tarvitsemme tietoa, joka inspiroi ja saa meidät toi­ mimaan.”

Riitta Hyppänen

EsimiEsosaaminEn Liiketoiminnan menestystekijä Uudistettu kirja antaa realistisen kokonaiskuvan tämän päivän esimiestyöstä. Kirja sopii esimiestyötä aloittaville sekä niille, jotka haluavat kehittyä esimiestehtävässään. Kirjassa käsitellään muun muassa henkilöstövähennyksiä ja strategista henkilöstösuunnittelua esimiestyön näkökulmasta.

Käytännön esimerkit ja case-haastattelut tuovat esiin erilaisia esimiehiä ja tilanteita.

3., uudistettu painos 2013 • 46,90 € Tulossa e-kirjana.

Myös e-kirjana

Onnellisuus ei katso ikää Muistatko, kun olit nuori? Maailma oli täynnä jännittäviä mahdollisuuksia ja ovet auki joka suuntaan. Sitten aloit tehdä uraa ja perustit perheen. Ruuhkavuosien jälkeen keski-ikäistyt ja toteat, tässäkö tämä sitten oli? Elämme usein arkeamme eteenpäin tarttumatta hetkeen, odottaen että joskus tulevai­ suudessa olemme onnellisempia.

Eräiden tutkimusten mukaan onnellisuus on ikäsidonnai­ nen asia. Nuorena olemme kaikkein onnellisimpia, keski-ikäi­ sinä vietämme ”onnettominta” aikaa ja eläkkeellä koemme kiitollisuutta eletystä elämästä.

Rantanen ei allekirjoita väitettä sellaisenaan. ”Ehkä nuoruuden innokkuus ja optimismi jalostuvat vuo­ sien myötä kypsäksi realismiksi. Se saattaisi selittää tutkimus­ ten esittämää onnellisuuden U-käyrää”, hän arvioi.

Onnellisuus on osin peritty piirre. Jotkut meistä ovat aina hyväntuulisia ja osaavat jakaa tätä iloista mieltä ympärilleen. ”On kuitenkin suuri harha ajatella onnellisuutta yhtenä tunteena. Onnellisuus on tunne-elämän rikkautta, jossa on mukana sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita.”

Onnellisuus on läsnä tässä ja nyt, sisäinen mielentilamme, jota ulkoiset seikat eivät lopulta ratkaise. ”Perhe, rikkaat ihmissuhteet ja mielekäs työ lisäävät onnel­ lisuuttamme, mutta pidämme näitä asioita niin itsestään sel­ vinä, että huomaamme niiden arvon vasta, jos joudumme luo­ pumaan niistä.”

Ilari Salmi

miTä TiLinpääTös KErToo? Kirja opastaa lukemaan tuloslaskelmaa, tasetta ja toimintakertomusta ja löytämään niistä olennaisen. Teos tekee tutuksi termistön, jota käytetään yrityksissä ja julkisessa sanassa.

Kirjan avulla ei-ammattilainenkin kykenee saamaan käsityksen yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja tekemään johtopäätöksiä sen toimintaedellytyksistä.

8.,uudistettu painos 2012 • 61,00 € E-kirja • Elisa Kirja • ellibs.com TILAUKSET JA LISÄTIEDOT www.edita.fi/verkkokauppa • puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

21

[ kapula ] Teksti virve järvinen Kuvat Kirsi Tuura

Isältä tyttärelle Hioma-aine Oy halusi ja sai vetäjäkseen yrittäjähenkisen ja sinnikkään henkilön.

Helena Ahlbäck johtaa nyt perhe­yritystä isänsä Stefan Nymarkin jälkeen.

Stefan Nymark siirtyi Hioma-aine Oy:n toimitusjohtajaksi vuonna 1986 nopealla aikataululla.

Helena Ahlbäckille hän halusi antaa jatkamispäätöksen jälkeen kunnolla aikaa valmistautua sukupolvenvaihdokseen. Vaihdos oli hallittu ja suunniteltu: sen toteutuksesta ja ajankohdasta sovittiin yhdessä.

Tosin Stefan Nymark olisi hyväksynyt myös sen, jos Helena Ahlbäck olisi halunnut jatkaa työntekoa aiemmassa työpaikassaan kultasepänliikkeen johdossa. ”Jokaisen yrityksen, myös perheyrityksen tavoitteena on tuottaa voittoa. Perheyrityksessä vetäjä ja hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa vaikuttavat ratkaisevasti tavoitteen saavuttamiseen ja koko yrityskulttuuriin. Tällä kertaa sopiva henkilö löytyi omasta perhepiiristä”, Stefan Nymark toteaa.

Hioma-aine on metalliteollisuudelle ratkaisuja tarjoava teknisen kaupan asiantuntijayritys. Se valmistaa bakeliittisidonnaisia hiomalaikkoja ja tuo maahan synergiatuotteita, kuten lastuavia työkaluja, hiomatarvikkeita ja koneita. Yritys työllistää toimitusjohtajan lisäksi kahdeksan perheen ulkopuolista henkilöä. Se toimii Porvoossa yhä samalla paikalla, jonne se perustettiin vuonna 1952.

Ensin vieraalle

Stefan Nymarkilla on vihdoin enemmän aikaa omille harrastuksilleen, mutta tarvittaessa hän auttaa yrityksen asioissa.

22

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

Menestyvä perheyritys tarvitsee motivoituneen, sinnikkään, pitkäjänteisen ja reilusti yrittäjähenkisen vetäjän. Sukupolvenvaihdos on onnistunut, jos jatkaja omistautuu työlleen ja kokee yrityksen omakseen – virkamiesmäisellä asenteella ei perheyritystä johdeta. Onnistuessaan hyvä johtaja siirtää asenteensa työntekijöilleen. ”Uskon, että perheyrityksiä arvostetaan työpaikkana. Työntekijälle perheyritys merkitsee jatkuvuutta ja se koetaan useimmiten turvallisena työpaikkana. Pienessä perheyrityksessä jokainen tuntee toisensa ja jokaisen vahvuuksia pyritään hyödyntämään.”

Nymark pitää yrityksen kehittymisen kannalta hyvänä sitä, että sukupolvenvaihdoksessa vastuun otta­ valla henkilöllä on kokemusta yritysmaailmasta laajemmalti myös perheyrityksen ulkopuolelta. Tämä tuo uutta tietoa ja osaamista yritykseen. Samalla jatkajan henkilökohtainen kokemus lisääntyy.

Stefan Nymark on mukana Hioman toiminnassa hallituksen puheenjohtajana, muttei osallistu juoksevien asioiden hoitoon. Vastuu laadusta ja sen kehittämisestä kuuluu edelleen Nymarkille, mutta vain, kunnes tehtävään on koulutettu uusi henkilö. ”Jokaisen etu on, että vanha johtaja osaa väistyä uuden tieltä. Minulle ei ole vaikeaa jättää yritystä seuraavalle polvelle, päinvastoin. Näen, että vastuu on hyvissä käsissä.”

[ kapula ]

KTM Helena Ahlbäckin, 33, ensimmäinen vuosi Hioma-aine Oy:n toimitusjohtajana alkaa olla takana.

Vaikka titteli ja toimenkuva eroavat aiemmista tehtävistä, työpaikka on tuttu jo usean vuoden ajalta ja ympäristönä lapsuudesta saakka: ensin yrityksen perustaneen isoisän ja tämän veljien, ja myöhemmin toimintaa jatkaneen isä Stefan Nymarkin työpaikkana. Vetovastuun siirtyminen isältä esikoistyttärelle ei silti ollut itsestään selvää. ”Mielenkiintoinen tehtävä yrityksessä sai seitsemän vuotta sitten tarttumaan haasteeseen ja vaihtamaan alaa. Sovimme silloin, että kokeilen tehtävää ainakin vuoden verran. Tämä työ on vienyt mukanaan”, Helena Ahlbäck sanoo.

”Meillä on yrityksessä vahva yhteistyön ja sparrauksen perinne, joka tekee meistä vahvoja”, kertoo Helena Ahlbäck.

Perheyritys edustaa jatkuvuutta Ennen toimitusjohtajuutta Helena Ahlbäck vastasi yrityksen vientimyynnistä ja toimi sekä sen johtoryhmässä että hallituksessa. ”Nykyistä tehtävääni ajatellen vuodet näissä tehtävissä olivat hyödyllisiä ja lisäsivät sitoutumistani yritykseen. Niiden aikana tutustuin kunnolla tuotteisiimme ja pääsin osaltani vaikuttamaan siihen, millainen Hioma tällä hetkellä on.”

Hioman yrityskulttuuriin kuuluu se, että jokainen työntekijä osallistuu tarpeen vaatiessa jokaiseen työhön. ”Perheyrityksessä johdon vaihtuminen ei oletettavasti muuta yrityksen toimintatapoja kovin radikaalisti, jos jatkaja on ollut mukana toiminnassa jo jonkin aikaa. Pitkäjänteisyys ja jatkuvuus lienevät perheyrittämisen ominaispiirteitä.”

Vaikka Helena Ahlbäck on työhönsä hyvin sitoutunut, hän pyrkii rajoittamaan iltatöitä – lasten nukku­maanmenon jälkeistä sähköpostien hoitoa ­lukuun ottamatta. Illat on varattu perheelle: miehelle ja kaksi- ja viisivuotiaille lapsille. ”Työn ja perheen yhteensovittaminen on oma palapelinsä, johon tarvitaan sekä miestäni että minua, ja jossa isovanhemmat onneksi auttavat tarvittaessa.”

Vastuu kasvaa vähitellen Perheyrityksessä sukupolvenvaihdos on prosessi, joka saattaa alkaa ennen varsinaista vaihdosta ja voidaan toteuttaa vähitellen. Hiomassa tämä näkyy siinä, että Stefan Nymark yhtenä sen suurimmista omistajista jatkaa hallituksen puheenjohtajana. Hän vastaa myös oman tuotannon laadusta. ”Työtäni on helpottanut se, että isä on antanut minulle lisää vastuuta vähitellen. Tätä mahdollisuutta ei välttämättä yrityksen ulkopuolisella johtajalla ole”, Helena Ahlbäck toteaa.

Keskusteluyhteyden ja avoimuuden ansiosta sukupolvenvaihdos on onnistunut hyvin eikä pelkoa epäselvästä tehtävänkuvasta ole. ”Onnistumisen mahdollisuuksia on lisännyt se, että isä on luonut minuun uskoa seistä omilla jaloillani ja luottaa kykyyni tehdä päätöksiä.”

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

23

[ Maailmalla ] Teksti Marita Kokko Kuvat Elise-anette Kokkonen

Työkenttänä koko maailma Eurokansalainen Laura Kaasinen asuu Lontoossa ja työskentelee globaalissa firmassa, mutta osallistuu myös hallitustyöhön perheensä yrityksessä Kontiolahdella. Hän näyttää mallia, miten helppoa on tehdä työtä mistä päin maailmaa minne päin vain.

M Small talkia ¶ Laura Kaasisen mukaan britit ovat suomalaisiin verrattuna yltiöystävälli­ siä. Alkuvuosina hänen suomalainen hiljaisuu­ tensa tulkittiinkin usein töykeydeksi.

Nyt hän tuntee itsensä kotimaassa hivenen loukatuksi, kun suomalai­ set ovat seurassa usein varautuneita ja vähä­ puheisia. ”Se paljon puhuttu small talk pitää hallita”, hän neuvoo Britteihin tulijaa. Eikä se olisi pahit­ teeksi kotimaassakaan.

24

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

utta asunpa missä maailman kolkassa tahansa, olen aina suomalainen”, Laura Kaasinen painottaa.

Samaa mieltä ovat britit. Suomalaisuus herättää heissä myönteisen reaktion: ”Wau, olet Suomesta. Hieno juttu.” ”Tosin britiksi minua ei lasketa, vaan heille olen aina muualta tullut.”

Saarivaltioon on suunnannut moni muukin opiskelun, työn ja perhe-elämän takia.

Suomen Britannian suurlähetystö on arvioinut suomalaisia olevan maassa jopa 30 000. Suomalaiset ovat kuitenkin vain murto-osa ulkomaalaisista, sillä maan noin 65 miljoonasta asukkaasta yli seitsemän miljoonaa on muiden maiden kansalaisia.

Etelä-Suomesta Pohjois-Karjalaan nuorena muuttanut Kaasinen on asunut Lontoossa jo yli seitsemän vuotta. Kauppatieteiden opinnot Joensuun yliopistossa olivat vielä kesken, kun Lontoo ja siellä työskentelevä silloinen poikaystävä houkuttivat pois kotimaasta. Opiskeluajan vaihtojakso Amsterdamissa antoi innostuksen ulkomailla asumiseen.

Pääaineenaan Kaasinen opiskeli johtamista ja sivuaineena laskentatointa. ”Kauppatieteet olivat luonnollinen valinta, sillä olin tehnyt paljon töitä äidilleni, jolla on kirjanpitofirma.”

Kaasinen päätti viimeistellä tutkintonsa etäopintoina ja käydä Suomessa vain tenttimässä. Päätös piti, ja hän valmistui seuraavana vuonna, kuten oli suunnitellutkin. Opiskelun ohella hän teki jo osaaikaisesti töitä lontoolaisessa markkinatutkimus­

yrityksessä ja sai vielä puolen vuoden harjoittelu­ paikan suomalais-brittiläisestä kauppakamarista.

Työelämään Ensimmäisen ja nykyisen vakituisen työpaikkansa Kaasinen sai Celergolta, joka tarjoaa yrityksille globaaleja palkkahallinnon ratkaisuja. Celergo huolehtii siitä, että suuryritysten henkilökunta eri puolilla maailmaa saa palkkansa oikeaan aikaan ja oikein verotettuna. Firmalle palvelusta lähtee vain yksi lasku, jos asiakas näin tahtoo, vaikka sillä olisi työntekijöitä jopa 30 eri maassa.

Johtavana asiakkuuspäällikkönä Kaasinen vastaa omista asiakkuuksistaan vastuualueenaan Pohjoismaat ja osa muuta Eurooppaa. ”Pidän huolta siitä, että asiakasyritys­teni palkkahallinto toimii. Se vaatii yhteydenottoja asiakkaisiin lähes päivittäin. Kysymyksiä tulee jatkuvasti muun muassa maiden verokäytännöistä”, hän kertoo. ”Minulla on asioista yleispätevä tietous, mutta jos tarvitaan yksityiskohtaisia selvityksiä, apunani ovat oma tiimini sekä alan ammattilaiset kussakin maassa. Pääosin yhteydet hoituvat englanniksi, mutta ruotsin taidoista on apua, kun hoitaa Ruotsin, Norjan ja Tanskan asiakkaita”, Kaasinen kertoo.

Lontoo ei kuitenkaan avautunut nuorelle naiselle hetkessä. ”Aluksi oli vaikeaa, koska englannin taitoni ei ollut vielä loistava. Tuntui, ettei yhteiskuntaan pääse millään mukaan.”

Esimerkiksi pankkitilin avaaminen ja sosiaaliturvatunnustamme vastaavan NI-numeron (National Insurance Number) hankkiminen vaativat suomalaista sisua. ”Kun menin pankkiin avaamaan tiliä, minua kehotettiin ensin hankkimaan työpaikka, ja kun menin

[ Maailmalla ]

Laura Kaasinen on asunut Lontoossa jo yli seitsemän vuotta.

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

25

[ Maailmalla ]

työpaikkahaastatteluun, vaadittiin ensin NI-numeroa… Joka paikkaan tarvitsi myös todisteen osoitteesta, jota minulla ei silloin vielä ollut.

Todisteeksi nimittäin laskettiin vain niin sanottu ”utility bill” eli sähkö-, kaasu- tai vesilasku. Sain kuitenkin pankkitilin avoimeksi, kun marssin uudelleen pankkiin ja lupasin, että hankin työpaikan seuraavan kuukauden aikana. Siitä kaikki lähti rullaamaan.”

Työpaikan ja pankkitilin lisäksi NI-numeron saaminen edellytti haastattelua, jossa maahantulijan tilanne kartoitettiin.

Tänään Kaasinen viihtyy Lontoossa. Asunto on laadukas ja kaukana lontoolaiskortteereista, joissa yksinkertaiset ikkunalasit tuovat hyytävän kylmyyden sisään talvikuukausina. Jossain vaiheessa työmatkaa piti taittaa puolitoista tuntia. Nyt juna vie ovelta ovelle puolessa tunnissa. ”Nykyisessä työpaikassa on myös huippuhienoa työskennellä mahtavan työtiimin kanssa. Täällä ovat myös ystävät”, hän hehkuttaa.

Euroopan taantuma on kouraissut saarivaltiotakin, vaikka se onkin pitänyt kiinni punnastaan. Tuoreet uutiset kertovat, että Britannia on niiden EUmaiden joukossa, joissa palkat ovat laskeneet eniten taloudellisen taantuman aikana. Virallisten lukujen mukaan brittien tuntipalkat ovat laskeneet 5,5 prosenttia vuodesta 2010, inflaatiolla korjattuna, mikä on neljänneksi huonoin luku koko EU:n alueella.

Laura Kaasisen mukaan taloudellinen tilanne on kuitenkin paranemassa. Orastavaa nousua on eletty jo puolisen vuotta.

Vapaata sopimista Työelämän suhteita Briteissä kuvaa vapaaehtoisuus.

Vaikka työantajalla on laajat valtuudet irtisanoa

Tiesitkö tätä?

Brittiläiset televisiosarjat ovat tehneet maan arkea meille kaikille tutuksi.

Mutta Laura Kaasinen tietää kertoa suomalaisille asian, jota ainakaan historiaan vihkiytymättömät eivät tiedä. Näin uskoo myös hänen kollegansa.

Hampshiren kreivikunnassa sijaitseva, nykyisin noin 40 000 asukkaan Winchester toimi 900-luvulla ja 1000-luvun alussa Englannin kuningaskunnan pääkaupunkina. Alfred Suuri teki siitä pääkaupungin, jona se säilyi normannivalloitukseen asti.

Winchesterin linnasta on jäljellä juhlasali, jossa on kuningas Arthurin pyöreäksi pöydäksi väitetty pöytä. Se on riippunut salin seinällä ainakin vuodesta 1463.

26

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

työntekijöitä, huoli työpaikkojen säilymisestä ei ole erityisen suurta. Työehtosopimustoiminta ei ole enää keskeisin menettelytapa, vaan työpaikkatasoisesta sopimisesta on tullut vallitseva käytäntö.

OECD:n tilaston mukaan ammatillinen järjestäytymisaste oli Isossa-Britanniassa enää 26 prosenttia vuonna 2011, kun se Suomessa oli vielä 69 prosenttia. Britannian julkisella sektorilla järjestäytymisaste on 50 prosentin luokkaa, mutta yksityisellä puolella on huomattavaa vaihtelua. Laura Kaasisen tilanne noudattaa yleistä linjaa: ”En kuulu itse mihinkään täkäläiseen ammattiliittoon eikä tietääkseni kukaan koulutetuista ystävistänikään. Alallani ei myöskään ole työehtosopimusta, vaan esimerkiksi palkka on täysin neuvoteltavissa. Laissa toki annetaan viitteet muun muassa minimipalkasta ja maksimityöajoista.”

Työaika toimistotyössä on 37,5 tuntia viikossa, mutta päivät ovat käytännössä pidempiä. ”Täällä tehdään työtä toimistossa yleensä kello 9–18. Tekemistä riittää. Lomaa yrityksemme työntekijöillä on 25 päivää vuodessa, vaikka laki­ sääteinen loma Isossa-Britanniassa on viisi päivää lyhyempi.”

Lontoossa naisia on työelämässä paljon, mutta perheellisiä heistä on Kaasisen mukaan pieni osa. ”Tilanne on vähän joko tai. Joko olet työelämässä tai hankit lapsia ja jäät kotiin. Huipulla, esimerkiksi firmojen hallituksissa on naisia edelleen vähän.”

Kaasisella itsellään on hallituspaikka Plasthill Oy:ssä, perheen muovialan yrityksessä Kontio­ lahdella.”Teen perheyrityksessä paljon ”vapaa­ ehtoistyötä”, mikä hoituu hyvin Lon­toostakin.”

1,2–1,0 miljardia ¶ Tullin tuoreen tilaston mukaan vientiluvut IsoBritanniaan kääntyivät heinäkuussa selvään kasvuun. Alkuvuoden vienti Iso-Britanniaan oli arvoltaan yli 1,2 miljardia euroa ja tuonti Iso-Britanniasta noin miljardi euroa.

Metsäteollisuus hallitsi kauan Britannian ja Suomen kaupallisia suhteita, mutta nykyisin muut ­teollisuustuotteet, palvelut ja investoinnit muodostavat suuren osan maiden välisestä kaupankäynnistä.

Paperin ja pahvin viennin arvo on supistunut vähemmän. Lähes 30 prosenttia viennistä on myös nykyisin paperi- ja pahvituotteita.

Britannian tärkein tuonti­artikkeli Suomeen on henkilöajoneuvot, ­joiden osuus on noin 13 prosenttia kokonaistuonnista. Britannia on merkittävä kumppani myös palvelukaupassa. Maasta tuodaan Suomeen eniten tutkimus- ja kehittämispalveluja.

Viime vuonna Iso-­ Britannia oli Suomen kuudenneksi tärkein vientimaa. Tuonnissa se oli kahdeksanneksi suurin.

Lähteet: Suomen tullihalli­ tuksen ulkomaankauppa­ tilasto, Suomen tullin ­ennakkotilasto.

[ Maineteko ] Teksti Soila Eräniemi Kuva Juhani Mäntynen

Juoksu tekee hyvää

Kauppatieteiden opiskelijat kutsuivat jälleen juoksemaan hyvän puolesta. KylteriRUN starttasi samanaikaisesti kuudella eri paikkakunnalla syyskuun lopussa.

Kauppatieteilijöiden järjestämä KylteriRUNhyväntekeväisyysjuoksu järjestettiin nyt toista kertaa. Lenkki juostiin yhtäaikaisesti kuudella opiskelijapaikkakunnalla. Valittavana oli kaksi matkaa, viisi ja kymmenen kilometriä. Kylterit haastoivat mukaan kaikki, jotka mielivät juosta kevyen lauantailenkin ja samalla tukea hyväntekeväisyyskohdetta. Tapahtumaan ei ollut ennakkoilmoittautumista, 10 euron osallistumismaksu maksettiin paikan päällä. Tänä vuonna KylteriRUN keräsi hyväntekeväisyyteen lähes 2 000 euroa.

Vaasan yliopiston kauppatieteilijöiden aine­ järjestö Warrantti ry:n puheenjohtaja Ossi Cavén: Millaisesta tapahtumasta on kyse?

KylteriRUN on hyväntekeväisyysjuoksu, jonka järjestää kuusi opiskelijakaupunkia: Vaasa, Oulu, Turku, Tampere, Joensuu ja Jyväs­kylä.

Kussakin kaupungissa paikallinen kylteriyhteisö vastaa juoksun organisoinnista, muutamassa kaupungissa järjestäviä tahoja on useampi. Meillä Vaasassa tapahtuman järjestävät yhteistyössä suomenkielinen ainejärjestö Warrantti ry ja ruotsinkielinen Hankenin aine­järjestö SSHV rf. Ideana on saada ihmiset liikkumaan ja samalla luoda hyvää mieltä.

Miten idea hyväntekeväisyysjuoksusta syntyi?

Suunnittelimme vuosi sitten silloisen varapuheenjohtajan kanssa ainejärjestöllemme syksyistä liikuntatapahtumaa. Mietimme, voisiko urheilutapahtuma olla samalla myös hyväntekeväisyystempaus.

Tavallaan tapahtuma sai siis alkunsa kahdesta eri tarpeesta. Ilmassa oli vahvaa tahtoa järjestää kansallinen kauppatieteilijöiden tapahtuma, ja myös muut innostuivat asiasta.

Miten valitsette hyväntekeväisyyskohteenne?

Viime vuonna juoksun tuotot lahjoitettiin Mielen­ terveyden keskusliitolle nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tänä vuonna juoksemme uuden lastensairaalan puolesta.

Molemmat kohteet ovat läheisiä ja mieluisia viite­ryhmällemme.

Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia teillä on?

Toivon mukaan KylteriRUNista muodostuu jokavuotinen hauska perinne. Viime vuosi meni vielä harjoitellessa, nyt toivomme, että osallistujamäärää saadaan pikkuhiljaa kasvatettua.

Ajatuksena on myös kehittää juoksun logoa, askelmerkkiä. Opiskelija voi kerätä myös haalareihinsa askelmerkkejä. Jokaisella vuodella on oma merkkinsä, kun vuosia kertyy enemmän, askelista muodostuu jono.

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

27

Teksti Jukka Nortio Kuvitus Juhani Takoja

Digitaalisuus murtaa työn kahleet Digimurros syöksi Nokian ja suomalaisen metsä­ teollisuuden alamäkeen. Vauhdin antoi pankki­ konserni Sammon nokkamies Björn Wahlroosin mukaan Applen iPad. Mitä uhkia ja mahdolli­ suuksia digitaalisuus tuo sinun työpöydällesi?

28

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

29

30

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

M

atka mielessä: ensi keväänä Vietnamiin. Kavereiden kuvat näen Instagramista, Tripadvisorista parhaat kohteet. Trivagosta nappaan hotellit ja lennot eBookersista.

Rantapallosta tarkistan, ettei valmismatkoja ole tarjolla. Ai niin sää: Wundergroundista ajantasaiset myrskyt ja sääennusteita joka tarpeeseen. ”Digiajan kuluttajat haluavat valmiiden tuotteiden sijaan räätälöidä verkossa itse ostamansa tuotteet ja palvelut”, markkinoinnin asiantuntijapalveluita tuottavan Marketing Clinicin perustaja ja toimitusjohtaja Catharina Stackelberg sanoo.

Stackelberg tuntee kuluttajakäyttäytymisen syöverit, sillä Marketing Clinic on viimeisen 10 vuoden aikana auttanut Suomen ja Pohjoismaiden suurimpia B2C-yrityksiä rakentamaan lisäarvoa kuluttajaymmärryksen avulla. Myös kahdeksan vuotta CocaColan kansainvälisissä markkinointitehtävissä ja opit pikaruokabisneksestä ovat antaneet perspektiivin kuluttajien mielenliikkeisiin.

Iso kuva uusiksi Kuluttajien siirtyminen nettikauppoihin merkitsee yrityksille muutakin kuin markkinoinnin ja myynnin siirtämistä verkkoon. Ne, jotka näkevät digimurroksen vain myyntikanavan muutoksena, jäävät auttamatta kehityksessä jälkijunaan. ”Digitaalisella murroksella on paljon epäsuoria vaikutuksia yritysten toimintaan. Niiden analysoiminen ja merkitysten huomiointi yrityksen koko liiketoiminnassa on tärkeää”, Stackelberg sanoo.

Markkinointiviestintäosastoilla hallitaan digitaaliset kanavat ja työkalut. Suurin ongelma on ison kuvan hahmottaminen. Jos markkinoinnilla ei ole valtaa levittää digiymmärrystä yrityksen strategiaan ja päätöksentekoon, jää tekeminen operatiiviseksi puuhasteluksi.

”Työstä tulee yhä enemmän luovaa tietotyötä, jossa mietitään tuotteiden ja palveluiden kehittämistä.”

Esimerkki isosta muutoksesta on nettikaupan vaikutus hypermarketteihin. Kun käyttötavaroiden, kuten vaatteiden ja urheiluvälineiden kauppa siirtyy nettiin, niiden myynti vähenee erikoisliikkeiden lisäksi myös hypermarketeissa. Kauppojen kokoa voidaan pienentää, keskittyä päivittäistavaraan ja korostaa sen merkitystä. Samalla keskusliikkeiden pitää levittäytyä palvelemaan asiakkaitaan verkossa ja myydä siellä ne tuotteet, joita kuluttaja sieltä etsii.

Nämä toimet vaativat strategisen muutoksen.

Tietomassat hyötykäyttöön Perinteinen mainonta menettää asemiaan nettikaupan yleistymisen myötä. Verkostot, suosittelut ja sosiaalisen median keskustelut sekä palveluiden pisteytykset merkitsevät enemmän. Tämä näkyy ravintoloiden, musiikin ja urheiluvälineiden kysynnässä. ”Yritysten pitäisi osata käyttää tehokkaammin kuluttajakäyttäytymisestä niille kertynyttä isoa dataa”, Stackelberg sanoo.

Kaupan alan yritykset käyttävät tehottomasti sekä sosiaalisen median tuottamaa tietoa että heille kertynyttä ”plussakorttidataa”. Näin siitäkin huolimatta, että isoa dataa analysoimalla kuluttajille voisi luoda yksilöllisiä palveluita – niitä, joita individualisoitunut ja privatisoitunut kuluttaja tänä päivänä haluaa. Osaksi tietomassojen käsittelyä rajoittaa lainsäädäntö, mutta suurempi este valtavien tieto­ varastojen hyödyntämiselle on osaamisen ja rohkeuden puute.

Uudet roolit Digitalisoituminen automatisoi työelämän prosesseja. Tämä näkyy selvimmin sekä kuluttajakaupassa että yritysten välisessä liiketoiminnassa. Automaatio on korvannut fyysisen asiakaspalvelun. Yritysten digitaalisia palveluita kehittävän Futuricen toimitusjohtaja Tuomas Syrjänen on seurannut digimurrosta aitiopaikalta vuodesta 2000. ”Työstä tulee yhä enemmän luovaa tietotyötä, jossa mietitään tuotteiden ja palveluiden kehittämistä: mitä, missä, milloin ja miten asiakkaille tarjotaan. On ymmärrettävä, mitä asiakkaat tarvitsevat.

Samalla tarvitaan verkostoitumistaitoja. On osattava yhdistää tietoa ja ratkaisuja toisten asiantuntijoiden kanssa”, Syrjänen sanoo.

Työroolit muuttuvat. Kun työntekijällä oli aiemmin tarkasti määritelty tehtävä, digitalisoituneessa maailmassa pärjää osaaja-asiantuntija, joka vaihtaa E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

31

Digilehti aktivoi Lapin Kansan lukijat ¶ Lapin Kansan toimituksella oli pari vuotta sitten ongelma: pohjoisen hajaasutusalueilla lukijoiden kiinnostus lehteä kohtaan oli alamaissa, koska lehti ei pärjännyt uutisvälityksen nopeudessa sähköisille medioille.

Pitkien jakelumatkojen vuoksi monet lukijat saivat lehden vasta iltapäivällä, jolloin osa jutuista tuntui jo vanhoilta. Ratkaisuksi haettiin digilehden ja taulutietokoneen yhdistelmää. Digilehden kokeilua tarjottiin Lisman ja Äkäslompolon kylissä 50 taloudelle kuuden viikon ajaksi. ”Suurin kysymykseni kokeilun alussa oli, haluavatko lukijat tutun painetun lehden vai uutiset tuoreena aamulla, uudella tavalla jaettuna”, Lapin Kansaa digikokeilun testivaiheen aikana viime keväänä johtanut vt. päätoimittaja Matti Posio muistelee.

Kokeilussa mukana olleet lukijat sekä lehden toimitus ja levikkimyynti kävivät päivittäistä keskustelua yhteisellä sähköisellä foorumilla sekä lehden sisällöstä että uudesta lehden jakelutavasta. Kokeilun aikana saatiin lukijoilta yli tuhat kommenttia ja konkreettista parannusehdotusta. ”Kokeilun seurauksena lehti raivasi uudelleen tiensä lukijoiden aamupöytään. Aiemmin netti­ otsikoihin ja aamutelevisioon tyytyneet lukijat käyttivät lehden parissa aamuisin jopa 30–40 minuuttia. Lukijamme Lisman kylästä antoivat meille analyyseja, kuinka kehitämme lehteä edelleen”, Posio tiivistää.

mielellään roolista toiseen, hyödyntää laajan verkoston osaamista ja jakaa omaa tietotaitoaan verkostoonsa. Alati kehittyvät digitaaliset kommunikaatiokanavat ovat tämän muutoksen moottoreita.

Mobiilikommunikaation, sähköpostin ja videoneuvotteluiden sekä lukuisten sosiaalisen median kanavien myötä jokaisella työntekijällä on työkalut luoda, ylläpitää ja kehittää omia verkostojaan.

Samalla informaation merkitys on murentunut organisaatiorakenteiden perustana. Tieto oli ennen valtaa ja salattu tieto ylintä valtaa. Tänään vapaasti saatava tieto ja tiedon jakamiseen kannustaminen ovat tietotyön tuottavuuden moottori. ”Hyvässä organisaatiossa kaikilla ihmisillä on käytössään sama informaatio. He valitsevat ja hyödyntävät sitä fiksusti omassa työssään ja päätöksentekonsa tueksi”, Syrjänen sanoo.

Taiten infoähkyn hoidossa Työntekijöiltä edellytetään taitoja informaatiotulvan hallitsemiseen. Syrjänen vertaa tilannetta viime vuosisadan elintasonousuun, jolloin ruoan hinta laski ja liikalihavuus yleistyi. ”Informaation hinta on romahtanut nollaan, jolloin informaatiotulva johtaa ähkyyn ja vaikeuksiin sulattaa tarjolla olevaa tietoa. Kuin pikaviestit laula-

32

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

”Informaation hinta on romahtanut nollaan, jolloin informaatiotulva johtaa ähkyyn ja vaikeuksiin sulattaa tarjolla olevaa tietoa.” vat ja sähköposti täyttyy, on osattava keskittyä siihen, mikä on itselle tärkeää”, Syrjänen vertaa.

Syrjäsen työpaikalla kanavia riittää. Sähköpostin lisäksi käytetään Skype-puheluja, pikaviestejä, video­neuvotteluita, intratetin keskustelu- ja työryhmätiloja, mikroblogipalvelu Yammeria sekä organisaatiowiki Confluencea.

Digitaalisen ähkyn aikana on joskus hyvä oivaltaa perinteisten informaatiokanavien edut. ”Meillä yksi porukka keksi teipata vessan sei­­nälle tärkeitä ilmoituksia. He löysivät tilanteen, jossa informaatioon voi keskittyä rauhassa”, Syrjänen kertoo.

Great Place to Work -instituutti valitsi Futuricen toistamiseen Euroopan parhaaksi työpaikaksi pienten ja keskisuurten yritysten sarjassa.

Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund – SEFE ry on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alan opiskelijoiden palvelu- ja etujärjestö.

Liiton muodostavat 25 ekonomiyhdistystä ja 13 opiskelijayhteisöä.

Digitaalisuus kaikkialla Tietoyhteiskunnan visionäärinä tunnettu tieto­ kirjailija Petteri Järvinen listaa kymmenen aluet­ ta, joita digimurros on muuttanut tai muuttaa.

1. Tietojenkäsittelyn automatisointi. Henkilö­ kohtaisten tietokoneiden yleistyminen automati­ soi tietojenkäsittelyn (atk). Syntyi tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, tietokannat ja tietokone­ grafiikka.

2. Digitaaliset mediat. Kaikki digitaalisessa muodossa oleva materiaali, kuten musiikki, ku­ vat, elokuvat, tv-kanavat ja kirjat, voidaan jakaa internetin kautta helposti, nopeasti ja halvalla.

3. Kattava verkkokauppa. Matkat, pääsyliput, ravintolavaraukset sekä asunto- ja autokauppa ovat siirtyneet verkkoon. Myös käyttö- ja päivit­ täistavaraliikkeet avaavat verkkopalveluita.

4. Prosessit tehostuvat. Digitaaliset liiketoimin­ taprosessit yritysten sisällä ja niiden välillä te­ hostavat tuotantoa. Reaaliaikaiset kommunikaa­ tiokanavat sekä sähköiset tilaus-toimitusketjut nopeuttavat liiketoimintaa.

5. Paperiton toimisto. Digitaaliset dokumentit sekä sähköinen arkistointi, asiakirjahallinta, las­ kutus ja kirjanpito ovat hävittäneet paperin mo­ nilta työpaikoilta.

6. Globaali hankinta. Sähköiset markkinapaikat mahdollistavat raaka-aineiden, tavaroiden, osaa­ misen ja palveluiden hankkimisen sieltä, mistä se on yritykselle kannattavinta.

7. Työtä 24/7. Nopeat tietoliikenneyhteydet, yh­ teiset tietovarastot ja monipuoliset kommuni­ kaatiokanavat mahdollistavat esimerkiksi mannerten­välisen arkkitehti- ja ohjelmistosuun­ nittelun. Ympärivuorokautinen asiakaspalvelu ja tuotetuki toteutetaan kolmen aikavyöhykkeen yhteistyöllä.

8. Aina läsnä. Maailmanlaajuinen matkapuhelin­ verkko mahdollistaa jatkuvan tavoitettavuuden puhelimitse, tekstiviesteillä, Skype-kuvapuheluil­ la ja videoneuvotteluilla.

9. Autojen automatisointi. Ohjaus, nopeuden säätäminen ja auton muut toiminnot muuttuvat tietokoneohjatuiksi. Automatiikka huolehtii lii­ kenteen ja sääolojen seuraamisesta sekä liiken­ nemerkkien tunnistamisesta ja säätää ajoa nii­ den mukaan.

10. Kaikki pilvessä. Sekä yksityiset että yritysten tietovarastot ovat siirtyneet verkossa oleviin pil­ vipalveluihin, ympäri internetin hajautetuille pal­ velimille. Palveluita tarjoavat pääasiassa yhdys­ valtalaisyritykset kuten Google, Apple, Oracle, IBM, HP ja Microsoft.

Maailma, jossa futuuria ei lueta kristallipallosta.

Hae SEFEn toimikuntiin kaudelle 2014–2015 Ekonomi- ja kylterijäsenenä voit vaikuttaa SEFEn jäsenten asemaan työelämässä ja yhteiskunnassa sekä olla kehittämässä kauppatieteellistä koulutusta.

Haemme aktiivisia toimijoita seuraaviin toimikuntiin: Työelämätoimikunta Koulutuspoliittinen toimikunta Molempiin toimikuntiin valitaan 5–8 jäsentä.

Lisätietoja ja hakuohjeet SEFEn verkkopalvelusta

sefe.fi/toimikunnat Hakuaikaa on 15.11.2013 saakka.

SUOMEN EKONOMILIITTO – FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE RY Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki p. 0201 299 299 info@sefe.fi www.sefe.fi

[ Persona grata ]

Valta pitää ottaa Markkinointiväkeä ei vieläkään helpolla pyydetä kulmahuoneisiin, sinne pitää mennä. Ammattitaito ja oikea osaaminen avaavat ovia, muistuttaa Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Teksti Arja Vartia kuvat anssi kienanen

M

ainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski esiteltiin tämän syksyn Mainontapäivässä jopa jo kuluneella fraasilla: kaiken takana on nainen. Mutta siinä on totta vain toinen puoli: hän on kyllä Mainontapäivän taustalla tärkeänä organisaattorina, mutta kyllä hän on mainontaväen edessäkin – näköalapaikalla, kuten hän toimenkuvaansa myös itse kuvaa. ”Olen etuoikeutettu, kun voin olla tällä paikalla. Työssä, joka pitää vireessä ja jossa oppii koko ajan uutta. Ellen oppisi, en tekisi tätä työtä”, hän toteaa.

Liitolla on noin 400 jäsenyritystä, kaupan, teollisuuden, palvelualojen ja julkisyhteisöjen aloilta. Ne ovat näkyviä mainostajia ja markkinoijia, sillä jäsenyhteisöjen panostukset ovat 80 prosenttia Suomen markkinointiviestinnän kokonaispotista.

Suomessa käytetään markkinointiviestintään vuodessa 3,3 miljardia euroa, henkeä kohti se on 290 euroa vuodessa. Sillä määrällä jäämme kuitenkin jälkeen läntisistä lähinaapureista: Norjassa panostetaan 510 euroa, Ruotsissa 383 euroa/henkilö.

Tämäkin kuvastaa Hanski-Pitkäkosken mukaan sitä, että vaikka markkinoinnin ja mainonnan arvostus on lisääntynyt, siihen ei vieläkään panosteta Suomessa riittävästi. Markkinointi- ja mainontaväkeä hän kehottaa topakammin kiilautumaan kulmahuoneisiin. ”Me yritämme kaikin tavoin kohentaa omalta osaltamme markkinointiväen ammattitaitoa ja siten nostaa arvostusta. Mutta kyllähän se on niin, että ei yritysten johtopaikkoja ja valtaa tarjota, ne pitää ottaa. Se on hyvä markkinointiväenkin muistaa.”

Ruikuttamaan ei hänen mukaansa kuitenkaan kannata ryhtyä.

34

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

”Ei mikään juna ole vielä mennyt, vaikka ruotsalaiset ovat osanneet hoitaa brändejään paremmin. On meilläkin monta onnistunutta esimerkkiä. Pitää nähdä mahdollisuuksia.”

Joskus tärppää Uutena mielenkiintoisena ilmiönä HanskiPitkäkoski näkee sen, että start-up-yritykset kuuluttavat julkisesti kuinka monta epäonnistumista heillä on ollut ennen kuin tärppäsi. ”Siinä on perinteisille epäonnistumista pelkääville yrityksille hyvä malli. Joskus tärppää, kun jaksaa yrittää.”

Mainonnan muutos näkyy selvästi myös barometreissa: elo–syyskuussa tehdyn Mainosbarometrin mukaan Mainostajien Liiton jäsenyrityksistä 16 prosenttia aikoo lisätä investointejaan markkinointiviestintään vuonna 2014 ja 38 prosenttia vähentää niitä. Viimevuotisen tason säilyttää 46 prosenttia. Lisääjien ja vähentäjien erotuksena syntyvä saldoluku on –22.

Vastaava luku tälle vuodelle oli –16.

Vain dramaattisena vuonna 2009 on tämä mittari ollut alhaisempi (–41) kuin nyt.

Mainostajat panostavat yhä enemmän verkkoon ja karsivat printtimainontaa.

Myös mittaamisen vaikeus kuuluu mainosväen puheissa: haastena on löytää relevantteja mittareita.

Osaamista oltava Kun Ritva Hanski–Pitkäkoski puhuu alan ammattitaidon lisäämisestä ja koulutuksen merkityksestä, niin hän jos kuka niin voi sanoa. Hänellä on kaksi tutkintoa, juristin ja ekonomin, joissa molemmissa hän on perehtynyt markkinointiin jo opiskeluaikana. ”Ainahan minä olen mainosalalle halunnut.”

”Vaikka markkinoinnin ja mainonnan arvostus on kasvanut, siihen ei vieläkään panosteta Suomessa riittävästi”, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkä­koski.

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

35

[ Persona grata ]

Puolueettomuutta pidettiin tuolloin linjattomuutena.

Mutta sehän on myös valinta.

Ensimmäiseksi opiskelupaikaksi seuloutui Lundin yliopisto. Siellä markkinoinnin opetuksen lähtökohtana oli kuluttaja. Lundissa oli Pohjoismaiden ensimmäinen kuluttajamarkkinoinnin professuuri ja professorina alan guru Solveig Wikström. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli myös, että Wikström on syntynyt Ahvenanmaalla.

Kuluttaja-asioiden opiskelu osui oikeaan aikaan, koska Suomessa tuli 1978 voimaan kuluttajasuojalaki.

Lundin jälkeen Hanski-Pitkäkoski jatkoi opintoja Turun yliopiston oikeustieteellisessä ja valmistui juristiksi. Tutkinto antoi hyvän täydentävän lisän ammattitaitoon, tosin 70-luvulla mainosalalla aluksi ihmeteltiin, tarvitaanko siellä juristeja. Kyllä tarvittiin, varsinkin kuluttajaviranomaisen toimistossa, jossa hän oli aluksi kesätöissä.

Turun ajoilta Hanski-Pitkäkoskelle on jää­nyt lakien lisäksi hauskoja opiskelijaelämän muistoja: ”Olin Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) vaaleissa ehdolla sitoutumattomana ja sain enemmän ääniä kuin Ville Itälä. Linjapuheeni viesti oli se, että yliopisto ei saa politikoitua liikaa, vaan keskeistä on opiskelijoiden toimintaympäristön parantaminen. Puolueettomuutta

Tämän tekisin toisin Kun toimii Ritva Hanski-Pitkäkosken tavoin näkyvällä paikalla, silloin huomataan sekä onnistumiset että epäonnistumiset. Monen onnistuneen kampanjan ja kannanoton joukkoon hänelle mahtuu yksi näkyvä lipsahduskin. ”Muutama vuosi sitten päätin ottaa kantaa alkoholimarkkinointia koskevaan lainsäädäntöhankkeeseen lähettämällä sähköpostilla viestin kaikille kansanedustajille. Kirje oli mielestäni todella asiallinen, paitsi että sanasokeus otti vallan.

Kirjoitin ministerien nimet väärin. Ministeri Risikosta tuli Ristikko ja pääministeri Kivi­ niemestä Kivimäki.” ”Eihän se tietenkään huomaamatta jäänyt, Markkinointi & Mainonta -lehti kommentoi asiaa.”

36

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

pidettiin tuolloin linjattomuutena. Mutta sehän on myös valinta.”

Oppiminen jatkui suurmainostaja Unileverillä ja sitten vuonna 2001 Mainostajien Liitossa. ”Tämän tehtävän kautta on tullut tiivis yhteys kattojärjestöön, World Federation of Advertisersiin (WFA), jonka hallituksessa olen ollut kymmenen vuotta.”

Se on näköalapaikka jos mikä. Lisää uusia ajatuksia ja ideoita hän ammentaa kirjoista ja seminaareista.

Kesämökillä latautuu Ritva Hanski-Pitkäkoski on viikot kiireinen, kuten on aviomiehensäkin, entisen YIT:n ja sen jakautumisen jälkeen Caverion:n toimitusjohtaja Juhani Pitkäkoski. Latautumispaikka molemmille on kesämökki, jossa Hanski-Pitkäkoski sanoo nauttivansa puuhastelusta ystävien kanssa. ”Käsillä tehdään paljon.”

Uusin harrastus on Helsingin Barokkiorkes­ teri, jonka hallitukseen Hanski-Pitkäkoski sanoi menneensä enemmän auttamismielessä kuin musiikin takia. ”Autan heitä kokemuksellani järjestöosaamisessa. On tärkeää, että pystyy antamaan ja jakamaan kokemustaan ja osaamistaan muille.”

Ritva Hanski-Pitkäkosken työura ¶ 2001– Mainostajien Liitto ry, toimitusjohtaja 1991–2001 Suomen Unilever Oy, lakimies 1991–1995 Eläkesäätiö Polaris, asiamies 1985–1991 Vähittäiskaupan Keskusliitto ry, lakimies/laki­ asiainpäällikkö 1985 Kuluttaja-asiamiehen toimisto, esittelijä Luottamustoimet muun muassa 2006 – Tekijänoikeuden käyttä­ jien neuvottelukunta, jäsen 2005–2006 Oikeusministeriön ”Sopimattomat menettelyt elinkeinotoiminnassa” -työryhmä, jäsen 2005–2006 Vuoden Tähtituote -raati, puheenjohtaja 2003–2013 World Federation of Advertisers (WFA) Executive Committee, jäsen 2002– Mainonnan neuvottelukunta, jäsen 2001– World Federation of Advertisers (WFA) General Assembly, jäsen 2001– World Federation of Advertisers (WFA) National Associations Forum, jäsen 1997–2001 Mainostajien Liiton juristityöryhmä, jäsen 1994– ICC:n Suomen osaston markkinointivaliokunnan asiantuntijaryhmä, jäsen

[ visste du? ] text Anne Penttilä Grafik Juhani Mäntynen

Revisorernas startlöner stampar på stället De Högre Tjänstemännen YTN har utfört en löneundersökning inom branscherna revision och konsultering till företagsledning. Enligt undersökningen har lönerna på de lägre nivåerna varit i stort sett desamma sedan 2008. enligt undersökningen är det störs­ ta missförhållandet i branschen att in­ gångslönerna släpar efter. En annan viktig omständighet är bristen på gemensam praxis. Branschen har inte något kollekti­ vavtal, som skulle garantera exempelvis allmänna förhöjningar. Mellan företagen och inom företagen finns skillnader i löne-

snittlöner enligt befattningsnivå

Junior

och arbetstidspraxis. Den reella arbetsti­ den har ökat.

Men samtidigt har branschen under re­ cessionen besparats från stora uppsäg­ ningar. Utöver revisionsbranschen har i undersökningen lönerna specificerats inom rådgivningstjänster enligt befatt­ ningsnivå: strategiska tjänster, ekonomis­

Senior

Supervisor Manager Senior Manager

ka tjänster och personalledning; it-tjäns­ ter, systemutveckling, teknologikonsulte­ ring och dataadministration; skattetjäns­ ter och juridiska tjänster. I under­­sök­ningen deltog 401 personer.

Löneundersökningen ”Tilintarkastus ja liikkeen­ johdon konsultointi, palkkatutkimus 2013.”

Lön €/mån

Utvecklingen av konsument­ prisindexet (2008=3000)

6 000 5 000

Arbetstimmar per vecka som jag utför utanför bokförd arbetstid

0h

4 h–

4 000 3 000 2 000

26,8 %

21,8 %

11,3 %

3h

h/ vecka 2h

1 000

2008

2009

2011

2012

Löner för revisorer på junior- och seniornivåer i förhållande till utvecklingen av konsumentprisindexet 2008–2013 (2008=100) 112 110 108 106 104 102 100 98 96

1h 22,3 %

17,8 %

2013

löner företagsvis, alla befattningsnivåer

F25

Median Genomsnitt F75

€ 6 000 5 000

Konsument­ prisindex

4 000 3 000

Junior

2 000 1 000

Senior 2008 2009 2010

2011

2012

2013

Deloitte

Ernst & Young

KPMG

PwC ning forsk i sefe.f

låga ingångslöner Lönerna inom de lägsta befattningsnivåerna i branschen har i stort sett varit desamma se­ dan 2008 och är lägre än exempelvis de reali­ serade startlönerna för ekonomer. Med beakt­ ande av inflationen har de reella startlönerna i branschen försämrats, vilket i värsta fall leder till ett minskat intresse för branschen.

byta bransch Upp till 46 % av de som svarade har under det senaste året på allvar övervägt att byta bransch. Inom sin egen bransch har 18 % av svarsgivarna funderat på att byta ar­ betsplats. En stor omsättning kan bli ett problem, om de mest kompetenta arbetsta­ garna vill byta arbetsplats.

också löneförhöjningar Endast 29 % av de som svarade kände till sitt företags lönepolitik. För knappa hälf­ ten av deltagarna hade man fastställt mål i penningbelopp och av dem nådde drygt hälften sina mål. En femtedel av deltagarna hade fått projektbonus och 69 % hade fått en löneförhöjning under det senaste året.

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

37

[ Kylterit ] Teksti Vesa Vainio Kuva Laura Oja

Moninaista tekemistä ja hyötyä Toimiminen opiskelijayhdistyksessä antaa enemmän kuin ottaa. Työelämässä on tarvetta ihmisille, jotka uhraavat aikaa ja energiaa muiden hyväksi.

Lauri Sipponen on kiitollinen äidil-

leen, jonka ideasta hän kävi poikasena Deutsche Schulen Helsingissä. Siellä hän oppi saksankieltä ja kulttuuria sekä sai eväitä kansainväliseen elämään. Jatkoa seurasi Vaasan kauppaoppilaitoksessa, missä hän opiskeli suomalais-saksalaisella linjalla yo-merkonomiksi. Siihen sisältyi opiskelua Kielissä Saksassa.

Lauttasaaressa varttuneen Sipposen polku johti vuonna 1993 Vaasasta Jyväskylään, kovin mieluisaan kaupunkiin. Mukavaa ja tuloksekasta oli myös opiskelu, jonka tuloksena hänelle ojennettiin kauppatieteiden maisterin paperit 1998.

Sipponen on aina ollut aktiivinen, eikä ollut ihme, että hän löysi itsensä ainejärjestö Pörssi ry:n toiminnasta tuota pikaa.

Pörssi näkyi ja kuului, poliittisen siiven sijaan Sipposen sydäntä lähellä oli opiskelijoiden tunnetusti vilkas virkistystoiminta. ”Bileiden järjestäminen ja eturivissä toimiminen kiehtoi. Pörssi oli siihen aikaan Jyväskylän suurin bileiden järjestäjä.”

Kasvattavaa vastuunkantoa Sipponen näki läheltä sen valtavan innon, mikä usein loppuunmyytyihin juhliin ja tapahtumiin kohdistui. Homma oli hauskaa ja antoisaa. Hänen kykynsä sekä aktiivisuutensa havaittiin nopeasti ja niinpä häntä pyydettiin Pörssin puheenjohtajaksi vuodeksi 1995. ”Koin sen kunniana ja luottamuksen osoituksena. Tartuin tehtävään erittäin mielelläni.”

Ainejärjestön toimintaan hakeutuu Sipposen mielestä sosiaalisia ja kyvykkäitä henkilöitä, jotka ovat valmiita kantamaan vastuuta. Hänestä osallistuminen tämänlaiseen toimintaan kertoo ihmisestä paljon.

38

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

”Kun uhraa aikaa toisten puolesta, oppii itse paljon. Työelämässä heistä on tarvetta, nykyajan työntekijän täytyy ymmärtää maailmaa, jotta oppii palvelua.”

Yhteys työelämässä ja opiskelijayhdistyksessä toimimisen välillä on Sipposen mielestä kiistaton, vastuuta on tarjolla molemmissa tehtävissä. Hän myöntää, että toiminta Pörssissä vaati paljon, myös aikaa, mutta oli jokaisen sekunnin arvoista. ”Ihminen on aikaansaapa, jos niin haluaa. Sitä paitsi nuorena palautuu nopeasti.”

Työteliästä sorttia Töiden tekeminen opiskeluaikana oli Sipposelle tuttua puuhaa. Opinnot eivät silti viivästyneet, eivät työn teon eivätkä Pörssi ry:ssä toimimisen vuoksi.

Kahdeksan vuotta taksin ratissa antoivat hänelle paljon. ”Taksissa tapaa paljon ihmisiä ja oppii tuntemaan heitä. Näen melko nopeasti, millä mielellä ihminen kulloinkin on.”

Sipponen kannustaa ihmisiä ottamaan vastaan kaikenlaisia töitä, myös pätkätöitä, jos niitä vain on tarjolla. Toiminta Pörssi ry:ssä oli hänelle mitä moninaisinta tekemistä. Sen työn hedelmiä hän poimii edelleen.

Polku on johdattanut Sipposta pienten yritysten viennin edistämis- ja kansainvälistymistyöstä hänen nykyiseen toimeensa Lidl Suomen toimitusjohtajana. Hän pitää edelleen yhteyttä Jyväskylän yliopistoon, muun muassa sieltä pyydettyjen luentojen kautta. ”Nuorissa on tulevaisuus. Käyn rohkaisemassa heitä hakeutumaan monipuolisiin tehtäviin hallinnon, myynnin, logistiikan ja asiakasrajapinnan pariin. Työelämä tarvitsee heitä.”

Kullanarvoista treeniä Ossi Cavén johtaa tämän vuoden Vaasan

yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden yhdistyksen hallitusta. Hän toimii myös Suomen kylteripuheenjohtajien verkoston nokkamiehenä.

Vaasassa ainejärjestö on nimeltään Warrantti ja hallitusta kutsutaan lupsakasti Wallitukseksi. Cavénilla on ohjaksissa 12 henkilön tiimi, joka koostuu monen osaalueen vastaavista sekä sihteeristä, tiedottajasta ja lehden päätoimittajasta. Vastuuta on tarjolla erikokoisina siivuina. ”Toiminta on laajaa ja vastuulla on yli 100 000 euron liikevaihto. Tuon kokoisen tiimin johtaminen ja motivointi on kullanarvoista treeniä työelämää varten.”

Halu oppia ratkaisee Hallitus valitaan syyskokouksessa aina kalenterivuodeksi kerrallaan. Vaasassa halukkaita vastuunkantajia on viime vuosina riittänyt yli kaksinkertaisesti paikkoihin nähden. Into on usein kykyä määräävämpi tekijä. ”Motivaatio ja halu oppia uutta ratkaisee. Osaaminen ei ole niin tärkeää, sillä valmiita ammattilaisia ei ole olemassa.”

Kokoukset ovat Cavénin mukaan keskustelevia ja todella yksimielisiä, sillä kylteriyhteisö on perinteisesti tottunut pitämään yhtä. Useimmille hallituksen jäsenille riittää yksi toimikausi, mutta poikkeuksiakin on. Kuten puheenjohtaja, joka valitaan yleensä istuvasta hallituksesta.

Ensimmäinen kausi on oppivuosi.

Toisin oli Cavénilla, joka hyppäsi suoraan puheenjohtajaksi vuodeksi 2012 ja jatkaa perään vuoden 2013. Vaan mitäpä sitä ei tekisi yhteisen hyvän puolesta, aikaa ja panoksia säästämättä.

Lauri Sipposen mielestä yhteys työelämässä ja opiskelijayhdistyksessä toimimisen välillä on kiistaton, vastuuta on tarjolla molemmissa tehtävissä.

”Ihminen on aikaan­ saapa, jos niin haluaa.

Sitä paitsi nuorena palautuu nopeasti.”

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

39

Suomen edullisin henkivakuutus.

Varaudu suuriin riskeihin pikkurahalla.

Esimerkkihinta on laskettu 50 000 euron turvalla 44-vuotiaalle SEFEn jäsenelle.

Nuoremmille hinta on vielä edullisempi!

Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* lähimmästä Ifistä tai osoitteesta

henkivakuutuskuntoon.fi

*Suomen Rahatiedon tekemä hintavertailu 7/2013.

Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

[ Column ]

The Nokia phone is dead.

Long live Nokia! and often complacent. With time, great corporate strengths and successes turn into a source closedmindedness and stagnation. Nokia was the greatest company in the world at making quality phones in the most amazingly efficient way possible. For this, Mr Ollila needs to be commended. Unfortunately, most if not all critical resources of successful companies usually go in perfecting their past and thus missing out on their long-term future.

Most successful turnarounds come from within when a company is in crisis and has limited options.

IBM’s selling of its computer business and a nearbankrupt Nokia selling of all its weaker businesses in the early 1990’s to focus on its mobile business are good examples of this. It seems built-in to the Nokia DNA to have successfully re-invented itself throughout its history. Over the past 158 years, it has sold an eclectic range of goods. When the world needed paper, rubber products, cables, computers and TV’s, Nokia obliged. With mobile phones it struck gold. Now that the Nokia Phone is dead, Nokia’s new life begins. Eläköön Nokia!

André Noël Chaker, senior advisor to the president of Veikkaus, the national lottery company of Finland, has written five books, including The Finnish Miracle.

Miika Kainu

I

t finally happened. For many, it was inevitable. The death of a 26 year-old phone that once captured the ear of almost half of all mobile phone users in the world. It also captured the heart of every Finn with a sense of national pride. Though the stock market received the news with enthusiasm, the feeling in Finland was one of national mourning.

The source of much pride, social and economic wealth had disappeared into the hands of the mobile hungry Microsoft. The global mobile industry will now become a clear American ménage-à-trois with Microsoft beefing up its mobile arsenal against Apple and Google.

Though the rise and fall of large companies over time is common place, the recurring question of why this happened seemed to occupy a lot of space in the Finnish business and popular press.

As I mentioned in an earlier column, the next success story from Finland after Nokia will most likely come from a greater and more agile trust in Finnish business intuition. As we reflect on the reason for Nokia’s decline many have volunteered a culprit. The most popular and easy target in Finland seems to have been Mr. Stephen Elop, the former CEO of the Nokia Corporation. Granted, his burning platform communications and the haste with which he killed the flagship Symbian platform were certainly not the most inspired of strategic decisions. His prior Canadian and Microsoft identity made many in Finland question his motives in ultimately throwing the Nokia phones unit right into Microsoft’s claws for a tiny fraction of what the business was once worth.

For all the entertainment value of vilifying one man for a company’s failures, I would claim that the fall of Nokia phones has a much better and convincing explanation. Why do companies fail? Why didn’t Sony invent the iPod? Why didn’t Google invent Facebook? Why didn’t any tele-operator invent Skype? Why do so many giants like Nokia miss the boat of innovation and let tiny and unknown companies take over part or all of their business? I claim that it is because like love, success makes us blind

Chaker E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

41

[ työelämän pelisäännöt ] Johanna Hämäläinen Lakimies, OTK, SEFE Kuvat THINKSTOCK

Työttömyys­ turvalakiin tulossa muutoksia Hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti työttömyysturvajärjestelmä uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja kannustavammaksi.

42

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

H

allituksen esitys työttömyysturvalaiksi annettiin elokuun lopussa ja lakiin kaavailtujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2014. Kyseessä on merkittävä uudistus, joten tärkeimpiä lakiin kaavailtuja muutoksia on syytä käydä pääpiirteissään läpi. Eduskuntakäsittelyn aikana voi tulla muutoksia tässä esitettyihin linjauksiin.

Ansioturvan piiriin helpommin Jatkossa palkansaajan pääsy ansioturvan piiriin helpottuisi, sillä lakiehdotuksen mukaan palkansaajan työssäoloehtoa lyhennettäisiin nykyisestä 34 kalenteriviikosta 26 kalenteriviikkoon. Vastaavasti lyhennettäisiin aikaa, joka palkansaajan olisi oltava työttömyyskassan jäsenenä ansiopäivärahaoikeuden saamiseksi.

Sen sijaan tarkastelujakso, jonka kuluessa palkansaajan työssäoloehto tulee täyttää, säilyisi nykyisessä 28 kuukaudessa.

Yrittäjän työssäoloehdon täyttävän vakuutetun työtulon määrää esitetään korotettavaksi nykyisestä 710 eurosta kuukaudessa 1 000 euroon kuukaudessa.

Muuten yrittäjän työttömyysturvan ehtoja lievennetään, sillä yrittäjän työssäoloehtoa ehdotetaan lyhennettäväksi nykyisestä 18 kuukaudesta 15 kuukauteen.

Lisäksi tarkoituksena on lieventää myös säännöksiä siitä, milloin yritystoi-

minta katsotaan sivutoimiseksi. Tulevaisuudessa sivutoimiset yrittäjät säilyttäisivät siten oikeuden päivärahaan nykyistä helpommin.

Ansioturvan kesto Ehkä merkittävin muutos nykytilaan verrattuna on se, että jatkossa ansiopäivärahakauden kesto riippuisi työttömän työnhakijan työhistoriasta ja aktiivisuudesta. Suunnitelmien mukaan ansiopäivärahan ansio-osan kesto säilyisi 500 päivässä henkilöillä, joilla on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Alle kolmen vuoden työhistorialla ansiopäivärahan ansio-osan kesto olisi jatkossa 400 päivää.

Edellä mainittuja enimmäisaikoja lyhennettäisiin vielä 100 päivällä, mikäli henkilö on ilman pätevää syytä kieltäytynyt työllistymistä edistävästä palvelusta tai ilman pätevää syytä keskeyttänyt sen 250 ensimmäisen työttömyyspäivän aikana.

Näin ollen, jos yli kolmen vuoden työhistorian kerryttänyt henkilö kieltäytyy aktiivitoimenpiteestä, on hänen ansiopäivärahansa ansio-osan enimmäiskesto 400 päivää ja vastaavasti alle kolmen vuoden työhistorialla ansio-osan enimmäiskesto lyhenee 300 päivään aktiivitoimenpiteestä kieltäytymisen johdosta.

Ikääntyvälle työttömälle työnhakijalle voidaan maksaa ansiopäivärahaa myös 500 päivän enimmäisajan jälkeen, mikäli hän on täyttänyt niin sanottujen lisäpäivien ikärajan ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä.

Lisäpäiväoikeutta muutetaan siten, että vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneen olisi lisäpäiville päästäkseen täytettävä 61 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä. Tässä tilanteessa hänelle voitaisiin maksaa päivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Ennen vuotta 1957 syntyneiden kohdalla lisäpäiväoikeuden edellyttämät alaikärajat säilyvät nykyisen kaltaisina eli vuosina 1950–1954 syntyneillä 59 vuodessa ja vuosina 1955–1956 syntyneillä 60 vuodessa.

Ansiopäivärahaa maksetaan vasta omavastuuajan jälkeen. Vielä nyt omavastuuaika on seitsemää täyttä työpäivää vastaava aika, mutta ensi vuoden alusta omavastuuajan on tarkoitus lyhentyä viittä täyttä työpäivää vastaavaksi ajaksi.

Tällä hetkellä uusi omavastuuaika asetetaan aina, kun henkilö on täyttänyt työssäoloehdon uudelleen.

Tarkoituksena on lieventää säännöksiä siitä, milloin yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi.

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

43

[ työelämän pelisäännöt ]

Nyt suunnitellun työssäoloehdon lyhentämisen johdosta myös omavastuuaikaa koskevaan pääsääntöön ehdotetaan muutosta, joka estäisi sen, ettei henkilölle asetettaisi kahta omavastuuaikaa vuoden aikana.

Muutos hyödyttäisi esimerkiksi jatkuvaa, työssäoloehdon täyttävää osa-aikatyötä tekeviä sekä useissa lyhytaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä, joille muuten voisi tulla asetettavaksi kaksi omavastuuaikaa vuoden aikana. Omavastuuaikaa ei siten asetettaisi, jos päivärahakauden enimmäisaika alkaisi vuoden kuluessa edellisen enimmäisajan alkamisesta ja jos omavastuuaika olisi asetettu edellisen päivärahakauden enimmäisajan alkaessa.

Järjestelmän yksinkertaistamiseksi ansioturvan etuustasojen määrää on tarkoitus vähentää nykyisestä. Jäljelle jäisivät ansiopäiväraha ja korotettu ansiopäiväraha, joka tasoltaan vastaisi nykyisen muutosturvan tasoa. Muutosturvan ansio-osa erillisenä etuutena on tarkoitus poistaa kokonaan.

Korotettua ansiopäivärahaa maksettaisiin ensinnäkin kaikille työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen ajalta. Toinen vaihtoehto saada korotettua ansiopäivärahaa syntyisi pitkän työuran omaavalle henkilölle, joka on tullut irtisanotuksi ilman omaa syytään. Korotetun ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä ei siis enää olisi se, että henkilö on menettänyt työnsä tuotannollisista tai taloudellisista syistä.

Jatkossa oikeus korotettuun ansiopäivärahaan olisi silloinkin, kun henkilö on tehnyt työnantajansa kanssa niin sanotun päättösopimuksen. Myös pitkän työuran tehnyt, esimerkiksi terveydellisten syiden johdosta irtisanottu henkilö, olisi oikeutettu korotettuun ansiopäivärahaan.

Samoin korotettuun ansiopäivärahaan olisi oikeutettu henkilö, joka on jäänyt työttömäksi määräaikaisesta työsuhteesta, jonka hän on aloittanut hänet irtisanoneen työnantajan palveluksessa välittömästi irtisanotun työsuhteen päätyttyä.

Pitkän työuran perusteella maksettavan korotusosan maksuaika lyhenisi nykyisestä 100 päivästä 90 päivään. Lisäksi mahdollisuus saada kolmen vuoden työhistorian perusteella korotettua ansiopäivärahaa 20 päivältä työttömyyden alkaessa poistuisi kokonaan.

Muutoksia on tulossa myös soviteltua ansiopäivärahaa koskeviin säännöksiin. Sovitellun ansiopäivärahan enimmäismäärää on tarkoitus nostaa siten, että soviteltu ansiopäiväraha lapsikorotuksineen ja työtulo voisivat yhdessä olla enintään 95 prosenttia ansiopäivärahan määrittelyn perusteena olevasta palkasta.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen elokuun lopussa solmimassa työllisyys- ja kasvusopimuksessa on lisäksi sovittu sovitellun työttömyyspäivärahan kehit44

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

kuvat: Thinkstock

Korotetun ansiopäivärahan ehdot helpottuvat

Korotettua ansiopäivärahaa maksettaisiin ensinnäkin kaikille työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen ajalta.

tämisestä. Suunnitelmissa on helpottaa lyhyiden työsuhteiden vastaanottamista asettamalla soviteltuun työttömyyspäivärahaan niin sanottu suojaosa, joka olisi suuruudeltaan 300 euroa kuukaudessa.

Asia siirretään sosiaali- ja terveysministeriön alaisen työryhmän valmisteltavaksi, mutta kyseisen uudistuksen tarkempi aikataulu ei tätä kirjoitettaessa ole vielä selvillä.

[ TAPAHTUMA ] Teksti Marianne Falck-Hvilstafeldt Kuva SEFE

Osaamisesta huolehdittava Hiipivässä rakennemuutoksessa keskeistä on osaamisesta huolehtiminen, totesi työministeri Lauri Ihalainen SEFEn työmarkkinaseminaarissa.

Loppu ei vielä häämötä Suomen elinkeinoelämän rakennemuutokselle, totesi työministeri Lauri Ihalainen SEFEn työmarkkinaseminaarissa. Hänen mukaansa Suomen ongelmia ovat innovaatioiden vähäinen määrä, Suomen rooli alihankintataloutena ja viennin keskittyminen kapealle pohjalle. Puolet viennistä tulee vain 25 vientiyrityksen kautta.

Silti työministeri näkee valon pilkahduksia. Palvelukonseptoinnissa on tehty paljon, esimerkiksi koulutuspalveluiden viennissä. Moni alihankintayritys on laajentanut asiakasyritysten joukkoa ja verkostojaan maailmalla. Biokemian ja puurakentamisen aloilla on tehty uusia innovaatioita.

400 työpaikkaa päivässä Isoja irtisanomisotsikoita suurempi huoli Ihalaisella on hiipivästä rakennemuutoksesta. Joka päivä katoaa 400 työpaikkaa. Ihmisten muutosturva on varmistettava paremmin, hän sanoi. ”Toivottavasti siirtymä on työstä ja ammatista toiseen eikä työstä työttömyyteen.”

Erityisesti Ihalaista huolettaa, että vuodessa jopa 62 000 suomalaista on vetäytynyt työmarkkinoilta. Suurin osa heistä, noin 40 000, on naisia. Osa on eläköitynyt, mutta moni heistä on ollut naisille tyypillisissä, osa-aikaisissa ja määräaikaisissa työsuhteissa.

Ihalaisen huolena ovat myös ne 40 000 nuorta, jotka eivät opiskele tai ole töissä. Näiden nuorten aktivoimisen lisäksi tarvitaan keinoja 240 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevan joukon pienentämiseksi.

Ilman toimia työuran keskivaiheilla on Ihalaisen mielestä utopiaa hilata todellinen eläkkeellelähtöikä tavoitteeksi asetettuun 62,2 ikävuoteen vuoteen 2025 mennessä.

Nyt suomalaiset jäävät eläkkeelle keskimäärin 60,9-vuotiaina. Vaikka moni viihtyy töissä pidempään, ei keskiarvoa saada ylöspäin, jos liian iso osa työikäisistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle jopa alle 30-vuotiaina.

Jotta työurien pidennys onnistuisi, on Ihalaisen mukaan saatava myös ikära-

sismi pois työmarkkinoilta. Keskimääräinen työttömyysaika on 42 viikkoa, mutta yli 55-vuotiailla se on jopa 81 viikkoa. ”Jos jää työttömäksi yli 55-vuotiaana, sitä on aika nalkissa”, työministeri totesi.

Työmarkkinoille tilaa kaikille Työllisyysastetta pitää Suomessa nostaa, jotta jopa 4,7 prosentin kestävyysvaje bruttokansantuotteesta saadaan kurottua umpeen.

Työllisyysasteen nostamiseksi Ihalainen peräänkuuluttaa myös työelämän muuttamista niin, että vaikeasti työllistyville ja vajaakuntoisillekin olisi tilaa työmarkkinoilla. Heidän työpanoksellaan saataisiin työllisyyttä nostettua. ”Myös Nokian jäljiltä on 7 500 työtöntä, joiden osaamista ei saa päästää rapautumaan.”

Tuottavuus kasvaa työn tekemisen tapojen muutoksen kautta. Silloin on huolehdittava ihmisten osaamisen kehittämisestä ja työssä jaksamisesta. Ratkaisevaa on Ihalaisesta rakentaa silta ammatista toiseen siirtymiseen. ”Toimenpiteitä tarvitaan myös työuran keskivaiheille. Muuten tavoiteltu 62,2 vuoden todellinen eläkkeellelähtöikä vuoteen 2025 mennessä jää saavuttamatta”, toteaa työministeri Lauri Ihalainen.

Lue lisää tapahtumasta verkkolehdestä: www.ekonomilehti.fi

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

45

[ Marginaali ]

Raha­ viljelmä takapihalla Nautintoaine, lääke, raha.

Ihmiskunta on keksinyt monenlaista käyttöä tupakalle.

Teksti anne penttilä Kuva Suomen Kuvapalvelu

Eurooppalaiset uudisasukkaat aloittivat Pohjois-Amerikan mantereen valloittamisen 1500–1600-luvuilla. Monien uudisasukkaiden elämä oli kovaa. Maanviljely piti kyllä hengissä, mutta ei juuri muuta. Kunnes uudisasukkaat huomasivat 1600-luvun alussa, että tupakkakasvi menestyy hyvin uuden mantereen itäosissa.

Koska vanhalla mantereella oli kova kysyntä tupakalle, sitä viljelivät pian kaikki, joilla oli käytössään tilkku maata.¹ Koska uudelle mantereelle rynnivät alkuaikoina sekä espanjalaiset, englantilaiset, ranskalaiset että hollantilaiset, siirtokunnissa oli käytössä sekalainen valikoima eurooppalaisia rahayksiköitä ja käteisestä rahasta oli krooninen pula. Pian tupakasta tuli myös käypää valuuttaa.

Tupakan käyttö rahana oli kätevää. Lähes jokainen saattoi perustaa takapihalleen oman pienen käteisviljelmän. Kuivatut tupakanlehdet olivat suhteellisen kevyttä ja säilyvää tavaraa. Tupakalla pystyi paitsi ostamaan tavaroita, myös maksamaan veroja ja sakkoja.

Miehen varallisuus määriteltiin hänen tupakkaviljelmiensä vuosituotannolla. Jos hän halusi mennä naimisiin, hänen oli maksettava seurakunnan papille tupakassa. Esimerkiksi orjien kokoontumisia sallinutta tilanomistajaa sakotettiin 1 000 tupakkapaunalla, noin yhdellä tynnyrillisellä.² Pohjois-Amerikan mantereen itäosien alueet olivat suurelta osin Englannin kruunun siirtomaita.

Englannin alusmaat saivat toimittaa raaka-aineita ainoastaan emämaahan, ja vastineeksi siirtomaat saivat kipeästi tarvitsemiaan tavaroita.

Tupakasta tuli pian Virginian, Marylandin ja Pohjois-Carolinan päävientiartikkeli ja kauppa kasvoi.

46

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

1600-luvun loppupuolella vienti Englantiin oli 9 miljoonaa kiloa tupakkaa vuodessa.

Väistämätön markkinahäiriö ilmaantui vuonna 1660: massiivinen ylituotanto laski hintoja dramaattisesti ja siirtomaiden talous romahti.

Menetyksiä korvatakseen viljelijät lisäsivät tupakan määrää kyseenalaisin keinoin: tupakanlehtien joukkoon sekoitettiin muiden kasvien lehtiä ja lattianlakaisujätteitä. Se tietenkin pelkästään pahensi ylituotanto-ongelmaa ja huononsi laatua.

Siirtomaahallinto sääti kiireesti rajoituksia tupakan tuotannolle ja kielsi bulkkierien vien-

Tupakka on ollut tärkeä rahakasvi myös siirtomaaajan jälkeen. Viljelijät ovat tuoneet tupakkaeränsä Richmondiin varastolle, jossa ne huutokaupataan ostajille.

[ Marginaali ]

sana

Pörssi 1. Rahakukkaron puhekielinen nimitys.

2. Musta pörssi, jolla viitataan salakauppaan ja laittomiin markkinoihin.

3. Kaupankäyntipaikka (laillinen), jossa käydään kauppaa arvopapereilla, hyödykkeillä ja valuutoilla.

Anne penttilä

1. Tupakkaviljelmiä oli jopa linnakkeiden sisäpihoilla ja kaupunkien kaduilla.

2. Tupakan viljely oli myös yksi syy orjakaupan kasvuun: kukapa muu tupakkaplantaasilla raatoi kuin Afrikasta tuotu orja.

3. Laivoissa käytettiin tietyn kokoisia tynnyreitä: hogshead on noin 122 cm korkea ja halkaisijaltaan 76-senttinen tynnyri. Siihen mahtui noin 450 kiloa tupakkaa.

4. Jos kaksi virallista tarkastajaa totesi tupakkaerän ”jatketuksi”, se poltettiin.

5. Ensimmäiset paperirahat otettiin käyttöön Kiinassa jo 600-luvulla. Ensimmäiset setelit olivat velkakirjoja tai maksusitoumuksia, joita vastaan setelin haltija saattoi vaatia suorituksen varsinaisena valuuttana tai hyödykkeenä, esimerkiksi kultana tai viljana.

6. ”Tupakkakantaa” käytettiin noin 200 vuotta – kauemmin kuin kesti US-dollarin kytkös kultakantaan.

nin. Pakkauskooksi säädeltiin karjunpääksi nimitetty tynnyrikoko.³ Roskatupakan vienti kiellettiin. Näillä toimilla ei kuitenkaan ollut vaikutusta ennen Virginian tarkastusasetuksen voimaantuloa 1730.

Asetus määräsi perustamaan julkisia tupakkavarastoja, jonne kaikkien viljelijöiden oli luovutettava tuottamansa tupakka. Viralliset tupakantarkastajat tarkastivat erät, ne merkittiin ja säilytettiin varastossa laivaukseen saakka.4 Tupakkaa varastolle tuonut sai kuitin, johon oli merkitty tupakkaerän paino ja laatu.

Pian näistä tupakkakuiteista, ”Tobacco note”,

tuli uusi raha. Tupakkaseteleitä5 oli vielä paljon helpompi liikutella kuin tupakkatynnyreitä.

Näin nuorten siirtomaiden valuutta sidottiin tupakkakantaan.6 – Vaikka itse kanta siirtyikin aikanaan laivoissa ison veden yli, myytiin ja poltettiin taivaan tuuliin, niin tupakkasetelit jäivät.

Tupakan tuomalla varallisuudella oli merkitystä Pohjois-Amerikan siirtomaiden itsenäistymispyrkimyksille ja siten myös Amerikan Yhdysvaltojen synnylle. Pohjois-Carolinassa käytettiin tupakkavaluuttaa aina Pohjois- ja Etelävaltioiden väliseen sisällissotaan saakka, joka alkoi vuonna 1861.

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

47

lisää tapahtumia & koulutuksia:

[ Tapahtuu ]

sefe.fi/koulutukset

Ekonomiyhdistykset 28.10 Smyckesverkstad 4.11 Stresshantering del 1 5.11 Konsthemmet Kirpilä 11.11 Teater: Tohtori Zivago 18.11 Stresshantering del 2 21.11 Entreprenörskväll 25.11 Bokslutsdag i Helsingfors 26.11 Valmöte 29.11 Bokslutsdag i Vasa 30.11 Teater: Findus och Pettsons jul 12.12 Teater: Bara för dej Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 Maria Stenholm, 0201 299 209

EKONOMFÖRENINGEN MERCUR 14.11 kl. 17.30–20 Valmöte i samarbete med Veritas pensionsförsäkring, Veritas Åbo, Olofsv. 2.

Kommunikatör Maria Hokkinen fungerar som värdinna och berättar om aktuellt inom pensionsförsäkringsbranschen, Veritas verksamhet samt om företagets tjänster inom yrkesinriktad rehabilitering. Programmet börjar kl. 17.30 med Veritas presentation. Efter detta fortsätter programmet med valmötet då vi väljer styrelse för 2014.

Veritas bjuder oss på tilltugg.

Anmälan senast 7.11 via www.sefe.fi eller till kansli@ ekonomforeningenmerkur.fi.

3.12 kl. 16.30 Julglögg på café Qwensel. Västra Strandg. 13 b.

Kom och njut av en varm glögg och gott sällskap till café Qwensel som är öppet enbart några veckor inför jul. Ingen anmälan krävs.

11.12. klo 17.30–n. 21 TUTO Hockey jääkiekko-ottelu, Marli Areena, Hippoksentie 2, Turku.

Järjestäjänä Turun Seudun Ekonomit ry. Tapahtumaan on varattu 10 paikkaa Merkurin jäsenille ja avecille. Tule kannustamaan TUTO Hockey voittoon!

Vierailun alussa kuulemme toimitusjohtaja Timo Kinnuselta TUTO Hockeyn toiminnasta ja pääsemme tutustumaan Marli Areenan tiloihin. Maksuton tapahtuma. Kahvi- ja pullatarjoilu.

Ilmoittautumiset ajalla 14.11.–3.12. SEFEn sivujen kautta www.sefe.fi/portal/sv

48

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

Luosto Ännu finns det gott om veckor att välja på, så varför inte passa på att boka in semesterveckan redan nu? Även hösten och vintern 2013 har lediga veckor kvar så alternativen för just DIN Luostovecka är mycket bra.

Priser från så förmånligt som endast 150 euro/vecka gör lägenheten till en verkligt attraktiv medlemsförmån som det lönar sig att utnyttja! Boka ekonomforeningenmerkur.fi/ luosto

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT 5.11. Itsensä johtaminen muutoksessa -koulutus 22.11. Stand up goes Bollywood -pikkujoulut 27.11. Vuosikokous 28.12. Jääkiekko-ottelu HPK–Kärpät ja vierailu HPK:n toimistolla Lisätietoja tapahtumista jäsenkirjeissä ja www.ehe.fi

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT 14.11. klo 16–19.30 SEFE järjestää Vaasassa Työpaikan vuorovaikutustaidot -koulutuksen. Terve­ tuloa maksuttomaan koulutukseen! Sokos Hotel Vaakuna, Rewell Center 101.

Koulutuksessa pureudumme hyvin käytännönläheisesti ja hauskasti ihmisten erilaisuuteen ja opimme ymmärtämään erilaisia vuorovaikutustyylejä. Jokainen saa myös testata oman vuorovaikutustyylinsä. Ilmoittaudu SEFEn jäsensivujen kautta.

Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumista löydät kotisivuiltamme www.epekonomit.net

HELSINGIN EKONOMIT 28.10. Eino Leinon runoja laulettuna, konsertti Musiikkitalossa 29.10. Terveyttä, hyvinvointia ja tuottavuutta 29.10. Yrittäjän talousosaaminen 29.10. Uusia tuulia matkailualalla 30.10. Viestinnän merkitys aloittavan yrityksen menestykseen 30.10. Workshop: ratkaisukeskeiset menetelmät työelämässä 30.10. Senioripäivä 30.10. Mielen hyvinvointi – energiaa työpäivään, ilta Tony Dunderfeltin kanssa 31.10. How To Have An Insanely Great Personal Brand 31.10. HekoHeko -ilta teemalla

”Itsensä markkinointi uran varrella” 31.10. Kuntoilija, syö tavoitteen mukaan -luento 1.11. HEKOn Esimiesaamu: työelämän vallankumous 4.11. Helsingin Diakonissalaitos 5.11. Neuvottelumenestyksen salaisuudet – kokeneille vahvistusta osaamiselleen, kokemattomille välineitä menestymiseen!

5.11. Deliporo kokkauskurssi 7.11. Kilpailuetua ja kustannussäästöjä Googlen yritysratkaisuilla 8.11. Die Tote Stadt – Kuollut kaupunki 13.11. Tarkoituksenmukainen arki: ikäihmisten hoivan ja kuntoutuksen uudet tuulet 13.11. Lauluyhtye Four Hats: Body & Soul 14.11. Perheoikeus tänään 14.11. Työväenopistot elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien tarjoajana 25.11. Kun kyyhkyset katosivat -näytelmä Kansallisteatterissa 27.11. Revenue Management – miten lentolipun hinta määräytyy 30.11. Syysretki Tampereelle 4.12. Työyhteisössä vaikuttavat persoonallisuustyylit – ”älykäs tuntee toiset, viisas tuntee itsensä” (Lao Tzu) Lisää tapahtumia ja ilmoittautuminen osoitteessa www.heko.fi.

HEKO järjestää noin 200 jäsentapahtumaa vuosittain.

HEKOn toimisto: heko@heko.fi

LAPIN EKONOMIT 9.11. Lapin ekonomit 65-vuotisjuhla, paikka: Kulttuuritalo Korundi, Lapinkävijäntie 4, 96100

Rovaniemi. Kutsut ja tarkemmat tiedot postitettu jäsenille syyskuun aikana.

27.11. Syyskokous. Viski-tasting Rovaniemellä syyskokouksen yhteydessä!

Lisätietoja ilmoittautumisesta ja tarkemmasta aikataulusta tulossa myöhemmin.

OULUN EKONOMIT 28.11. Oulun Ekonomit ry:n sääntömääräinen syyskokous. Paikka ilmoitetaan myöhemmin nettisivuillamme.

15.11. klo 17 alkaen. Yritysvierailu & verkostoitumistilaisuus 90-vuotiaan Aine Oy:n autoliikkeeseen, Kaarnatie 10. Yritysesittely, tutustumista uusiin Škodan malleihin, mahdollisuus koeajoihin, hyvää ruokaa ja juomaa sekä tietenkin loistavaa seuraa ja verkostoitumista muiden oululaisten ekonomien kanssa. Tilaisuus on Oulun Ekonomien jäsenille & aveceille maksuton! Tarjoiluiden vuoksi ilmoittautumiset 11.11. mennessä.

30.11. klo 19 Raskasta Joulua, Madetojan sali. Sinfonista rockmusiikkia esittävä Raskasta Joulua -konserttikiertue. Projektin keulilla vierailee tuttuun tapaan kotimaan eturivin heavyrock-solisteja. Konsertti Oulun Ekonomien jäsenille ja aveceille 28 €/hlö.

Ilmoittautumiset 31.10. klo 9 mennessä.

7.12. klo 13 Klassikkonäytelmä Ronja Ryövärintytär. Hyväntuulisen esityksen valloittava äänimaailma ja musiikki yhdistyvät upeaan visuaalisuuteen. Ryövärijoukkojen vauhdikkaassa meiningissä on mukana reilusti Kansallisteatteri

EKONOMFÖRENINGEN NIORD Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi.

Helsingin Ekonomien syysohjelmaan kuuluu muun muassa Kun Kyyhkyset katosivat -näytelmä 25.11. Kansallisteatterissa.

[ Tapahtuu ]

Viimeisin tieto/lisätiedot kaikista tapahtumistamme löytyy osoitteesta www.oulunekonomit.fi Seuraa meitä nyt myös Facebookissa!

PIRKANMAAN EKONOMIT 29.10. Askartele joulukortteja 30.10. Yritysvierailu: Tampereen Puhelin Oy 5.11. Miten huomioin ihmisten erilaisuuden työelämässä 12.11. Yritysvierailu: Scandic Hotels Oy 6.11. PMEn, Boomin ja SEFEn Ekonomikarting 16.11. PME:n tennisilta 30.11. PME:n perinteiset pikkujoulut 30.–31.1.2014 Ice Live Business Forum Ilmoittautumisohjeet www.pirkanmaanekonomit.fi.

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT 29.10. klo 16.30 alkaen Yritysvierailu Mainostoimisto Fabrik Oy 31.10. Ekonomilounas 9.11. Teatteriensi-ilta "Jatkuvaa kasvua" Joensuun kaupungin­ teatterissa 21.11. Syyskokous ja pikkujoulu 30.11. Shoppailureissu Kuopioon

POHJOIS-SAVON EKONOMIT 5.11. ja 3.12. klo 12–13 Ekonomilounaat ravintola Towerissa, Microkatu 1. (omakustanteinen tapahtuma) 22.11. Syyskokous ja pikkujoulut 4.12. Make Up Storen VIP-ilta naisille (maksuton tapahtuma) Tapahtumiin ilmoittaudutaan SEFEn jäsensivuilla. Lisätietoja yhdistyksen toiminnasta osoitteesta psekonomit@sefe.fi.

PORIN SEUDUN EKONOMIT 22.11. Pikkujoulut Porin teatterissa ja Raatihuoneen Kellarissa 4.12. Syyskokous Medbit Oy:ssä Lisätietoa tapahtumista jäsenkirjeissä ja osoitteessa

www.porinseudunekonomit.fi Ilmoittautumiset: info@porinseudunekonomit.fi

Stefan de Batselier

huumoria ja tappelukohtaukset toteutetaan sympaattisella ryminällä. Näytelmä Oulun ekonomien jäsenille ja perheelle 15 €/ aikuinen, 7 €/lapsi. Ilmoittautumiset 15.11. klo 9 mennessä.

15.12. klo 19 Rajaton Joulu 2013.

Tulossa lauluyhtye Rajattoman a cappella -konsertti.

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN EKONOMIT Katso ajankohtaiset tapahtumatiedot ja ilmoittautumisohjeet www.rihy.fi.

5.11. Itsensä johtaminen muutoksessa -koulutus, Hämeenlinna 12.11. Yritysvierailu Joutsen Finland Oy, Riihimäki 5.12. Pikkujoulut, Teatteriravintola Koomikko, Riihimäki

SUUR-SAVON EKONOMIT 29.11. Syyskokous ja pikkujoulu.

Kokouksen jälkeen pikkujoulu perinteiseen tapaan. Illallinen tänä vuonna Holvissa.

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen www.sefe.fi.

TURUN SEUDUN EKONOMIT Turun Seudun Ekonomit toivottavaa jäsenilleen virkeää syksyn jatkoa! Valitse tapahtumista mieleisesi.

28.11. klo 17–19.30 Valtion Virastotalo, Fresco Ravintolat ja syyskokous. Valtion Virastotalo, kokoustila Niinistö, Itsenäisyydenaukio 2, Turku.

Tule tutustumaan uudistettuun Aurajoen rannalla sijaitsevaan Valtion Virastotaloon. Remontin valmistuttua keväällä 2013 samoissa tiloissa toimintansa aloitti myös ruoka- ja juhlapalvelutuottaja FresCo. llan aikana kuulemme myynti- ja markkinointipäällikkö Laura Kuusisen kertoman yrittäjätarinan.

Tapahtuman aluksi pidetään yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous. Kahvitarjoilu pienen suolaisen kera. Ilmoittautumis­ aika päättyy 14.11.

29.11. klo 18– n. 21.30 Aurinko­ baletin Dead Tulips, Manilla, Itäinen Rantakatu 64, Turku. Palkitun koreografi Jarkko Mandelinin Aurinkobaletille kirjoittama tilausteos Dead Tulips on visuaalisesti hienosti rakennettu, helposti lähestyttävä, ei liian moderni tanssiteos. Ennen esitystä nautimme lasilliset kuohuvaa ja kuulemme lyhyesti Aurinko­ baletin toiminnasta ja historiasta. Esitys alkaa klo 19. Avectilaisuus. Mukaan mahtuu 30

Pohjois-Karjalan Ekonomit pääsevät seuraamaan Jatkuvaa kasvua -näytelmän ensi-iltaa 9.11.

Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajien perinteiset joulukonsertit 17.12. Saksalainen kirkko, Unioninkatu 1, Helsinki klo 18.00 (ovet 17.30) ja toinen konsertti klo 20.00 (ovet 19.30).

19.12. Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3, Helsinki klo 19.00 (ovet 18.15) ja toinen konsertti klo 21.30 (ovet 20.45).

Johtaa Matti Apajalahti.

Kaikkien konserttien liput (20 €/14 €, alle 12-v. ilmaiseksi) Tiketistä, kuorolaisilta tai ovelta ennen konserttia.

henkilöä. Hinta jäsenille 25 € ja avecille 27 €. Ilmoittautumiset 18.11. mennessä.

Maksut viitteellä 29117.

2.12. klo 16–19.20 Excel-hyötykäyttökoulutus, Turun kauppakorkeakoulu, Rehtorinpellon­katu 3. Järjestämme talven aikana Microsoft Office -koulutuksia Excel-, Word- ja PowerPoint-ohjelmista. Excel-kurssin ohjaa lehtori Timo Leino Turun kauppakorkeakoululta. Koulutus sopii jonkin verran Exceliä osaaville.

Omaa konetta ei tarvita.

Mukaan mahtuu 24 jäsentä.

Hinta 45 €/koulutusosio, sis. iltapalatarjoilun. Ilmoittau­ tumiset ajalla 14.11.–20.11.

Maksut viitteellä 02121.

10.12. klo 8.30–10 Aamiaisseminaari, Turun kauppakorkeakoulu, luentosali 01, Rehtorinpellon­katu 3. Kansantaloustieteen emeritusprofessori Paavo Okko kertoo, miltä Suomen, Euroopan ja maailman talous näyttää nyt ja lähitulevaisuudessa.

Mukaan mahtuu 50 jäsentä.

Joulupuuroaamiainen tarjolla

klo 8 alkaen. Ilmoittautumiset ajalla 14.11.–2.12.

11.12. klo 17.30− n. 21 TUTO Hockey jääkiekko-ottelu, Marli Areena, Hippoksentie 2, Turku.

Tule kannustamaan TUTO Hockey voittoon. Vierailun alussa kuulemme toimitusjohtaja Timo Kinnuselta TUTO Hockeyn toiminnasta ja pääsemme tutustumaan Marli Areenan tiloihin.

Avec-tapahtuma. Mukaan mahtuu 130 henkilöä. Kahvi- ja pullatarjoilu. Ilmoittautumiset ajalla 14.11.–3.12.

16.12. klo 17–19 Joulukirkko – kauneimmat joululaulut, Turun tuomiokirkko, Tarkk’ampujan kappeli. Tervetuloa TSE ry:n perinteiseen omaan joulukirkkotapahtumaan. Illan päätteeksi siirrymme kahvila Hus Lindmaniin nauttimaan TSE ry:n tarjoamasta joulukahvista. Perhetapahtuma.

Mukaan mahtuu 70 henkilöä.

Tapahtuma on maksuton.

Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset ajalla 14.11.–2.12.

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

49

Mistä tunnistaa menestyjän?

Tilaa Kauppa leht

tutustumishin

i edulliseen

taan osoit tee ssa kampanjat.k auppalehti.fi / menest ys. Os allistu samall a 2000 € ar vois en Hongkong in matkan ar vo ntaan.

Menestyäkseen pitää tehdä päätöksiä. Oikeita päätöksiä. Ja päätöksien tueksi tarvitaan tietoa.

Tieto on siellä missä sinäkin Unohda aika ja paikka, anna sisällön ratkaista.

Kauppalehti tutkii, raportoi ja analysoi – jotta sinä tiedät ja ymmärrät. Ja menestyt.

[ yhteystiedot ] SUOMEN EKONOMILIITTO – SEFE RY Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229 e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi www.sefe.fi

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE rf Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229 e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi www.sefe.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSKAP

VIESTINTÄ – INFORMATION

Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi Sari Ridanpää, Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – Studerandemedlemmar Carita Erkkilä

Yhteystietojen muutokset voit tehdä myös internetin kautta: www.sefe.fi > Jäsenpalvelu > Omat sivut. Kirjaudu jäsentietoihin ensimmäisen kerran ­jäsennumerollasi ja henkilötunnuksen loppuosalla ja sen jälkeen olemassa olevilla ­käyttäjätunnuksillasi.

Ekonomi-lehti – Tidningen Ekonomi Alma 360 Markkinointi – Marknadsföring Nina Enberg Viestintä – Information Marianne Falck-Hvilstafeldt, Heidi Haapalainen Viestintäjohtaja – Informationsdirektör Eeva Riittinen-Saarno

URA- JA KEHITYSPALVELUT – KARRIÄRRÅDGIVNING OCH -UTVECKLING*

MUUT PALVELUT – ÖVRIGA TJÄNSTER

Palkkatieto – Lönerådgivning 0201 299 206 palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut – Karriärtjänster 020 693 255 ura@sefe.fi Arja Parpala, Birgit Lindholm, Nina Juhava Ekonomirekrytointi – Ekonomrekrytering Sirja Kulmala-Portman, Taija Kääriäinen (vuorotteluvapaalla – alterneringsledig), Tiina Myöhänen-Astikainen Ammatillinen kehittyminen – Kompetensutveckling Hannele Heikinheimo, Birgit Lindholm, Anu Varpenius Työskentely ulkomailla – Arbete utomlands Arja Parpala Yksikön assistentti – Enhetens assistent Päivi Kutvonen Kehitysjohtaja – Utvecklingsdirektör Anja Uljas

Julkaisutilaukset – Beställning av publikationer Krista Salo Järjestötoiminta – Organisationsverksamhet Satu Taivainen

020 693 200 0201 299 246

LAKIYKSIKKÖ – JURISTENHET* Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister klo 8.30–13.00 Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205 Petteri Kivelä, Emilia Reinikainen, Riku Salokannel, Timo Voutilainen, Lasse Johansson, Johanna Hämäläinen Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning Jan Degerlund Yrityksen perustamisneuvonta – Startrådgivning för företagare Riku Salokannel, klo 8.30–13.00 Ulkomailla työskentelyn lakiasiat – Juridiska ärenden gällande ­utlandsarbete klo 8.30–13.00 Lasse Johansson, Emilia Reinikainen Työttömyysturvaneuvonta – Rådgivning i arbetslöshetsfrågor Susanna Rintala, klo 8.30–13.00 Lakiyksikön johtaja – Juridiska enhetens direktör Jan Degerlund Työttömyyspäivärahat – Dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600 IAET Jäsenasiat, ma–to klo 13–15 (09) 4763 7610 www.iaet.fi IAET-kassan asiakaspalvelupisteen (osoite Ratavartijankatu 2 B) aukiolo­ajat ma ja ke klo 10–15 sekä pe klo 10–13 (ti ja to suljettu). * Palveluille on myös sähköinen ajanvarauskalenteri > www.sefe.fi

EDUNVALVONTA – INTRESSEBEVAKNING Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhälls­politik Kosti Hyyppä, Antti Leino, Tage Lindberg, Riikka Mykkänen, Riikka Sipilä, Tuomas Viskari Koulutuspolitiikka – Utbildningspolitik Minna Nieminen, Eeva Salmenpohja Opiskelijatoiminta – Studerandeverksamhet Katri Haakana, Sini Jokinen, Tanja Hankia (perhevapaalla – föräldra­ledig) Yksikön assistentti – Enhetens assistent Salla Grönholm Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör Lotta Savinko

JÄSENYHDISTYKSET – MEDLEMSFÖRENINGAR Ekonomiyhdistykset – Ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, ­Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, ­Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, ­Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, ­Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, ­Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, ­Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, ­Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit – Expatriatekonomerna ry

Tapahtumakoordinaattori – Evenemangkordinator Erica Andersson Tutkimukset – Utredningar Juha Oksanen

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI Asiakashallinta – Kundförvaltning Tuija Mäkinen Talous – Ekonomi Leena Lillomäki, Suvi Viinikainen Hallintojohtaja – Förvaltningsdirektör Kirsi Hurme Toiminnanjohtajan sihteeri – Verksamhetsledarens sekreterare Teija Happonen Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare Aija Bärlund Informaatikko – Informatiker Ville Tolvanen, Ulla Niemelä (perhevapaalla – föräldraled.)

Opiskelijayhteisöt – Studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Helsingin kauppatieteiden ­ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans ­Studentkår, Helsingfors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – Mer information: www.sefe.fi > SEFEstä > SEFE-yhteisö www.sefe.fi > Om SEFE > SEFE-samfund

KYLTERIYHDYSHENKILÖT – SEFES KONTAKTPERSONER Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö ­avustaa, kun h ­ aluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi.

Hanken: Päivi Hutukka Aalto: Lauri Kaipainen JY: Tuomo Tanttu LUT: Ella Laurila OY/LY: Jouni Nykyri ISY: Jenna Toivanen TaY: Vilma Järvinen VY ja Hanken Vasa Campus: Viktor Hollsten TSE: Veera Iliev ÅA: Marina Stenbäck

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

0206- ja 0209-alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

E ko n o m i 5 / 2 0 1 3

51

++

Tilisanomat Johtava yritystalouden Ja laskennan ammattilehti

kestotilaus 79 €/vuosi

++

+

”kehittää, syventää ja ylläpitää ammattitaitoa, hyödyllinen ja tarpeellinen alan ihmisille” Taloustutkimuksen lukemistutkimus 2012

tilaa ilmainen näytenumero

www.tilisanomat.fi/tilaus