Ekonomi 1/2014

1

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

Persona Grata

MARIA SIPILÄ OPPI KASVUYRITYKSISTÄ NOKIAN HUIPPUVUOSINA

HELMIKUU 2014 MAAILMALLA

Lili Lehtovuori auttaa Itävallassa suomalaisyrityksiä

KYLTERIT

Ammattiliittojen tulevaisuus?

MUUTTUVA TYÖELÄMÄ TUO MAHDOLLISUUDEN UUDISTUMISEEN

DESIGN SUOMESSA

SUOMALAISTA MUOTOILUA TARVITAAN ERITYISESTI TAANTUMASSA. KONEET, PALVELUT JA PELIT NÄYTTÄVÄT NYT TIETÄ.

Ruotsalainen opiskelija Hankenilla

Kokeile veloituksetta!

Uutta! Optio on nyt myรถs iPadissa.

Lataa Kauppalehti Optio -sovellus iPadille App Storesta.

[ SISÄLTÖ ] HELMIKUU / FEBRUARI 2014 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

1

34

Kasvun kummitäti

Kasvuyrityksessä myynnin, tuotekehityksen ja brändin johtamisen pitää olla tasapainossa. Jos yksikin alue jää varjoon, kasvu hidastuu, sanoo Maria Sipilä.

14

28

Suomalainen designkulttuuri laajenee uusille aloille ja ulottuu paitsi koko tuotteen arvoketjuun, myös yritysten tapaan toimia.

Työelämän murros tarjoaa ammattiliitoille tuhannen taalan paikan uudistaa toimintaansa. Osaavatko ne hyödyntää sen?

Ei vain kauniita kalusteita

Liittojen tulevaisuus

Ekonomi-lehti myös verkossa

Voit lukea lehden artikkelit myös verkkolehdestä: www.ekonomilehti.fi. Katso myös Saranpää- ja Chaker-videot!

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

3

[ SISÄLTÖ ]

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Uutissaldo............................................ 6 3 x uusi työ........................................ 10 Ura Millaisia työntekijöitä nyt haetaan?

Mistä saa apua oman uran suunnitteluun?..................................... 12

Lili Lehtovuori auttaa suomalaisia yrityksiä Itävallan markkinoille...... 24

Maineteko

SY:n ohjelma yhdistää yrityksensä myyntiä harkitsevat ja yrittäjiksi haluavat................................................. 27

Tiesitkö?.............................................. 37

Kylterit

Finland är inte längre en vit fläck på kartan. Rikssvensken Kalle Sigurdson läser ekonomi på Hanken och trivs bra..........................38

Chaker.................................................. 41 Työelämän pelisäännöt............ 42 Tapahtuma....................................... 45

Designed by me Kun puhutaan designista, mieleen nousevat Aalto, Virkkala, Sarpaneva ja tuotemuotoilu. Designin käsite on paljon laajempi. Nykypäivän design on myös tapa tuottaa ja tarjota palveluja vaikkapa sairaaloissa ja pankeissa. Käsitteenä palvelumuotoilu on vasta saavuttanut tavallisen kansalaisen.

Palvelumuotoilun tavoitteena on ohjata asiakasta ja tehdä asiointi vaivattomaksi ja yksiselitteiseksi. Pankin tilat ohjaavat asiakasta eteenpäin ja tekevät asiakaskokemuksesta miellyttävän. Seuraavaa steppiä ei tarvitse miettiä, vaan tila ”vie” asiakasta palveluprosessissa.

Kun palvelu siirtyy yhä enemmän virtuaaliseen maailmaan, palvelumuotoilun pitäisi seurata mukana. Palvelupolkujen pitäisi verkossakin olla helposti kuljettavia. Jokaisen toimenpiteen pitäisi ohjata seuraavaan vaiheeseen tai valintaan. Käyttäjätottumusten jäljistä syntyy myös valmiita palvelupolkuja, joita automaattisesti tarjotaan, kun seuraavan kerran avaamme tietokoneen. Voimme myös disainata oman reittimme.

Verkko antaa meille kaikille mahdolliseksi osallistua designiin ja verkossa käyttäjä on myös tuottaja. Virtuaalinen maailma onkin tuonut palveluihin laajasti uuden elementin: osallistavuuden. Me SEFEssä määrittelemme osallistavan palvelun niin, että käyttämällä palvelua käyttäjä samalla tuottaa palvelulle lisäarvoa. Se merkitsee seuraavalle käyttäjälle kehittyneempää palvelutuotetta.

SEFEn käytetyimpiä palveluja on palkkaneuvonta. Sen perustana on palkkatasotutkimus, johon jokainen vastannut ekonomijäsen on tuonut lisäarvoa. Tarjoamme sen tämän lehden liitteenä traditionaaliseen tapaan ja verkossa omien valintojen maustamana.

In Memoriam.........................................47

Valostuvaa keväänaikaa!

Tapahtuu............................................... 48

Eeva Riittinen-Saarno

Yhteystiedot...........................................51

päätoimittaja

MIIKA KAINU

Budkavlen..........................................22 Maailmalla

Päätoimittaja / Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Asiakkuuspäällikkö / Kundchef Diana ­Törnroos, diana.tornroos@alma360.fi Tuottaja / Producent Anne Penttilä, ­ anne.penttila@alma360.fi Toimitussihteeri / Redaktions­sekreterare Soila Eräniemi, soila.eraniemi@alma360.fi, Marina Ahlberg Ulkoasu / Layout Antti Nikunen, Mika Soikkeli (AD) Toimitusneuvosto / Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Aija Bärlund, Riikka Mykkänen, Satu Taivainen SEFEstä sekä Alma 360

Julkaisija / Utgivare SEFE ry – Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja / Redaktion Alma 360, PL 502, 00101 Helsinki www.alma360.fi www.ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Alma 360, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@alma360.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer SEFE, Heidi Haapalainen, heidi.haapalainen@sefe.fi Osoitteenmuutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Alma 360, ekonomi@alma360.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 65 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Kreetta Järvenpää Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 17.4.2014, jäsenyhdistysten tiedotteet 19.3.2014 mennessä SEFEen: heidi.haapalainen@sefe.fi.

Nästa Ekonomi utkommer 17.4.2014, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 19.3.2014 till SEFE: heidi.haapalainen@ sefe.fi. Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen k ­ irjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

75 %

ETÄTYÖ ARVIOITUA YLEISEMPÄÄ Elisan teettämän tutki­ muksen mukaan peräti 75 % ylemmistä toimihen­ kilöistä työskentelee vä­ hintään yhden päivän kuukaudessa muualla kuin vakituisessa toimipistees­ sään. Etätyö lisää tehok­ kuutta, tavoitettavuutta ja asiakaslähtöisyyttä, mutta tietoturva, valvonta sekä työn ja arjen tasapaino huolestuttavat.

THINKSTOCK, ANTTI NIKUNEN

YRITYSJOHTAJAT LUOTTAVAT KASVUUN PwC:n 17. kansainvälinen toimitusjohtajatutkimus osoittaa yritysjohtajien uskovan jälleen kasvuun: lähes puolet toimitusjohtajista uskoo maailmantalouden paranevan kuluvana vuonna, kun viime vuonna samaan uskoi vain alle viidennes. Kaksi viidestä johtajasta uskoo vahvasti myös oman yrityksensä kasvuun.

13 000 ELÄKELÄISIÄ TYÖSSÄ JULKISELLA SEKTORILLA KEVAn selvityksen mu­ kaan vanhuuseläkkeellä työskentely on kolminker­ taistunut julkisella sekto­ rilla viime eläkeuudistuk­ sen jälkeen, vuosina 2005–2011. Kuntien ja val­ tion palveluksessa eläke­ läisiä työskentelee eniten opetus- ja hoitoalalla, päivähoito-, siivous-, keit­ tiö- tai asiantuntijatyössä.

53 %

#GENMOBILESUKUPOLVI HALUAA ETÄTÖIHIN Aruba Networksin maail­ manlaajuisen tutkimuk­ sen mukaan 53 % mo­ biilisukupolvesta (#Gen­ Mobile) haluaisi mieluum­ min työskennellä kotona 2-3 päivää viikossa kuin saada 10 % korkeampaa palkkaa. 32 % vastaajista haluaisi työnantajan mieluummin kustantavan heidän valitsemansa mat­ kapuhelimen kuin 5 % korkeamman palkan.

6

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

Muutoksia työttömyysturvalakiin TYÖTTÖMYYSTURVALAKIIN on tullut 1.1.2014 alkaen muutoksia, joista tässä pääkohdat.

Palkansaajan jäsenyysehto lyheni 34 viikosta 26 viikkoon ja työssäoloehto lyheni 34 kalen­ teriviikosta 26 kalenteriviikkoon. Pääsääntöi­ sesti päivärahan suuruus määritellään silloin, kun työssäoloehto on täyttynyt ja uusi päivä­ rahan enimmäismaksuaika alkaa. Omavastuu­ ajan pituus lyheni seitsemästä arkipäivästä viiteen.

Työsuhteen päättyessä maksettava koro­ tettu ansio-osa 20 päivältä poistui, samoin muutosturvan ansio-osa. Jatkossa korotettua ansio-osaa voidaan maksaa vain työllistymistä edistävien palvelujen ajalta sekä pitkän työ­ uran päätyttyä. Korotetun ansio-osan suuruus nousi entisen muutosturvan ansio-osan suu­ ruiseksi.

Pitkän työuran päättymisen perusteella voidaan jatkossa maksaa korotettua ansioosaa entisen 100 päivän sijaan enintään 90 päivää, mutta maksettavan etuuden suuruus

taas puolestaan nousi entisen muutosturvan ansio-osan suuruiseksi. Työttömyyskassa voi edelleen maksaa työttömyyspäivärahaa 500 päivän enimmäisajalta, mutta enimmäisaika, jolta voidaan maksaa päivärahan ansio-osaa, voi lyhentyä 300 tai 400 päivään työhistorian pituudesta ja/tai työ- ja elinkeinotoimiston ak­ tiivitoimista kieltäytymisen johdosta.

Osa-aikaisesti työllistyvälle henkilölle voi­ daan maksaa soviteltua ansiopäivärahaa. So­ vittelussa huomioidaan ns. suojaosa, joka tar­ koittaa summaa, jolta osin tuloja ei huomioida lainkaan sovittelussa. Suojaosa on 300 euroa kuukaudessa tai 279 euroa neljän peräkkäisen kalenteriviikon jaksossa.

Lisäpäivien osalta muutosta tuli ainoastaan vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneiden osal­ ta, sillä heille voidaan maksaa ansiopäivära­ haa enimmäisajan estämättä sen kalenteri­ kuukauden loppuun, jolloin he täyttävät 65 vuotta, mikäli henkilö on täyttänyt 61 vuotta ennen enimmäisajan päättymistä.

TULE NAISTENPÄIVILLE! SEFEn Naistenpäivän tilaisuuksissa on jälleen tarjolla sparrausta uralle ja uran yhdistämiseen muuhun elämään. Naistenpäiviä vietetään 4.3. Oulussa (Teatteriravintola, Kaarlenväylä 2), 6.3. Tampereella (Puistotorni, Hämeenpuisto 28) ja 8.3. Helsingissä (Crowne Plaza, Mannerheimintie 50). Ilmoittaudu sefe.fi

Sami Svärdistä Vuoden kirjanpitäjä VUODEN KIRJANPITÄJÄ 2014 on espoolainen Sami Svärd, iCount Partners Oy:stä. Kemissä syntynyt 35-vuotias Svärd on työskennellyt alalla kymmenen vuotta. Uransa alussa Sami toimi peruskirjanpitäjänä, kasvoi tilitoimistossa tiiminvetäjäksi ja työskenteli myöhemmin myös kouluttajana ja talouspäällikkönä. Neljä vuotta sitten koitti oman yrityksen perustaminen. Yhdessä yrityskumppaninsa kanssa hän on nopeassa ajassa kasvattanut menestyneen tilitoimiston, joka työllistää tällä hetkellä kuusi kirjanpitäjää. ”Hoidan eri aloilla toimivien ja erikokoisten yritysten kirjanpitoa, eli työtehtävät vaihtelevat päivittäin ja kohtaan paljon erilaisia ihmisiä. Se motivoi, että voi auttaa yrityksiä pärjäämään paremmin”, Sami sanoo.

Palautteen mukaan Sami perehtyy hyvin asiakkaansa liiketoimintaan ja ehdottaa oma-aloitteisesti sopivia toimintatapoja. Hän on täsmällinen, hoitaa annetut tehtävät tarkasti ja antaa selkeät vastaukset nopeasti.

Vuoden kirjanpitäjä haluaa kannustaa nuoria hakeutumaan tilitoimistoalalle, sillä hänestä kirjanpitäjän työ on ­monipuolista ja haastavaa. Lisäksi toimialan työvoima­ tilanne on hyvä.

Voittaja palkittiin Finlandia-talossa ­Taloushallintoliiton Tili- ja veropäivillä 21.1.2014. Vuoden kirjanpitäjä 2013 -kilpailua järjestää Suomen Taloushallintoliitto yhteistyössä KPMG:n ja PwC:n kanssa.

PIOTTY:stä tuli Uratehdas Pirkanmaan omatoimisen työllistymisen tuki PIOTTY ry on perustanut Uratehtaan. Viime vuosi oli toiminnan huippuvuosi: 136 projektilaista työllistyi ja yhden työllistyneen hinnaksi tuli vain 700 €. Vuodelle 2014 on uudistettu tapahtumatarjontaa, työpaikkapörssiä ja Uratehtaan roolia Pirkanmaan alueen korkeasti koulutettujen työllistymiseen ja työnhakuun liittyvän tutkimustiedon tuottajana sekä aktiivisena keskustelunavaajana.

Aalto PRO Aalto-yliopiston täydennyskoulutusta

MQ Pro – Professional Master of Quality 18.9.2014 –13.11.2015 (24 pv, 30 op)

Johda laatua tuloksellisesti • Tee organisaatiosi laadunkehityksestä tietoista, järjestelmällistä ja jatkuvaa toimintaa • Hanki laaja perspektiivi laatutyöhön ja sen rajapintoihin • Opi parhaat työkalut kehittämisen ja jatkuvan parantamisen tueksi • Kehitä ideoita uusien toimintatapojen luomiseen ja muutoksen johtamiseen MQ Pro -strategisen kehittämisen ja johtamisen täydennyskoulutusohjelma antaa kokonaisvaltaisen ymmärryksen toiminnan, tuotteiden ja palvelujen laadun kehittämisestä sekä jatkuvasta parantamisesta.

Koulutuksessa teet uusia oivalluksia sekä yksilön että organisaation näkökulmasta – tuloksia saavuttaen.

2014 on MQ Pro -juhlavuosi: koulutusohjelma täyttää 20 vuotta. Tule mukaan.

Klikkaa nettiin tai soita! aaltopro.fi/mq heli.paalamo@aalto.fi, 040 561 1321

aaltopro.fi

[ UUTISSALDO ] ”Voit antaa itsellesi positiivista palautetta, kannustaa ja rohkaista itseäsi.

Voit haastaa itsesi. Voit olla myös kriittinen, mutta rakentava oman toimesi arvioija, sekä pohtia ovatko asettamasi tavoitteet sinulle sopivia.”

8

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

Uusi talous muuttaa johtamista 1800-luvun alun teolliseen vallankumoukseen verrattava murros ”savupiipputeollisuudesta” digitaaliseen maailmaan ja ­uuteen talouteen edellyttää yrityksiltä ja johtajilta uudenlaisia liiketoimintamalleja ja uudenlaista johtamista. Tähän haasteeseen vastaavat Tampereen yliopistojen yhteistoteuttamat EMBA-ohjelmat. ”Uuden talouden ajan menestystekijöitä ovat ihmiset, heidän osaamisensa, ­tiedolla johtaminen sekä brändi. Siksi ­johtamisen täytyy kehittää innovatiivisia kilpailuetua tuottavia liiketoimintamalleja”, kiteyttää vuorineuvos, taloustieteen toh-

tori Kari Neilimo. Hän johtaa Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistä General Executive MBA-ohjelmaa.

Uuden talouden ohella toinen johtamista muuttava tekijä on digitaalinen maailma, joka tuo uusia liiketoimintamalleja: ”Verkkokauppa, sähköinen asiointi, tiedon räjähtäminen verkossa sekä tiedon monikanavaisuus edellyttävät tiedolla ­johtamista. Digitaalisuus ja globalisaatio näkyvät siinä, että maailma on jo johtajien työpaikalla”, Neilimo toteaa.

Fennia Prize Grand Prix Ponsselle Design Forum Finlandin, Fennian ja Elon järjestämässä Fennia Prize -muotoilukilpailun pääpalkinnon sai Ponsse Oy ja sen uusi harvesteri PONSSE Scorpion. Palkinnon perusteina ovat mm. pitkäjänteinen muotoilun hyödyntäminen yrityksessä, lukuisat uudet muotoiluratkaisut ja käyttä­ jien panos uuden harvesterin tuotekehityksessä. Muut palkinnonsaajat olivat: Jalo Helsingin Kupu-palovaroitin, Nokian Lumia-tuoteperhe, Perusteen pantillinen RePack-postipakkaus ja Wärtsilän uusi nelitahtimoottorisukupolvi. Patentti- ja rekisterihallitus antoi ensimmäistä kertaa IPRkunniamaininnan ja palkinnon ansiok­-

DESIGN FORUM

KANSAINVÄLISET IHANTEET OHJANNEET KAUPPAKORKEAKOULUJA Kansainväliset ihanteet ja vaikutteet ovat muokanneet suomalaisia kauppakorkeakouluja, to­ detaan Kerttu Kettusen väitöstutkimuksessa. Suomen ensimmäiset kauppakorkeakoulut perustettiin 1900-luvun alussa saksalaisia esikuvia mukaillen.

Toisen maailmansodan jälkeen kauppakorkeakoulut ottivat mallia ensisijaisesti amerikkalaisista esikuvista.

1980-luvulla julkisorganisaatioiden piti olla mitattavasti tehokkaita ja tulosvastuullisia.

1990-luvulla tutkintomääristä, opintopisteistä ja kilpailutetusta tutkimusrahoituksesta tuli menestyksen mitta ja budjettien perusta.

Tällä vuosituhannella kansainvälistyminen on ollut tärkein missio. Tämä on tarkoittanut opettaja- ja opiskelijavaihtoa, kansainvälisiä maisteriohjelmia ja julkaisuja sekä yhä enemmän myös kansainvälisiä akkreditointeja ja ranking-sijoituksia.

Kettusen mukaan on melko varmaa, että jo muutaman vuoden kuluttua Suomessa on muutama selkeästi kansainvälisen tason kauppakorkeakoulu, joitakin vahvoja kotimaisia toimijoita sekä jokunen pienempi alueellinen yksikkö.

KTM Kerttu Kettusen väitös­ kirja Management education in a historical perspective: The business school question and its solution in Finland tarkastettiin 18.12.2013 Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa.

Väitös: www.sefe.fi/muutatutkittua-tietoa

THINKSTOCK, ANTTI NIKUNEN

Milloin olet viimeksi antanut palautetta itsellesi, kysyy uravalmentaja Hannele Heikinheimo SEFEn blogissa.

kaasta immateriaalioikeuksien hyödyntämisestä. Sen sai Polar Electro liikkumista mittaavalla Polar Loop -aktiivisuusrannekkeellaan.

THINKSTOCK

YLEISHYÖDYLLINEN REKRYTOINTIYRITYS aTalent Recruiting täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Rekrytointiyritys eroaa alan muista toimijoista paitsi yleishyödyllisen omistajapohjansa, myös aatteellisen toimintansa ja palveluidensa vuoksi. Yrityksen tavoitteena on parantaa nuorten ammattilaisten työllistymistä ja kehittää heitä työnhakijoina. Yrityksille on tarjolla erityisesti talouden ja teknisen alan akateemisia osaajia.

SEFE KEHITTÄÄ JA KOULUTTAA NIMITYKSIÄ Suomen Ekonomiliitto SEFEn edunvalvontajohtaja

Lotta Savinko on valittu Akavan hallituksen varapuheenjohtajaksi kaudelle 2014–2015.

KTM Kristiina Kurki on aloittanut Suomen Ekonomiliitto SEFEssä 7.1.2014 urapalveluissa asiantuntijana. Hänen pääasiallisena työtehtävänään on palvella SEFEn jäseniä heidän uraansa liittyvissä kysymyksissä. Kurki siirtyi SEFEeen HRM Partners Oy:stä.

UUDET KYLLIT Uusina kylteriyhdys­ henkilöinä eli kylleinä aloittivat 1.1.2014: Ylhäältä vasemmalta: Veera Leppänen (Pörssi), Sampo Juuti (Boomi), Markus Heikkilä (SSHV), Lotta Takala (Warrantti) ja Suvi Kaskimäki (PorKy).

Kehity, virkisty, ­verkostoidu!

SEFE järjestää vuosittain ammatillisen kehittymisen tapahtumia eri puolilla Suomea.

Koko päivän teemakoulutus – ajankohtainen, kaikkia kiinnostava aihe.

Puolen päivän tietoiskut – tiiviissä paketissa eväitä omaan kehittymiseen. Webinaarit – kaikkien saatavilla, ajasta ja paikasta riippumatta. Asiantuntijoina kaikissa oman alansa parhaat osaajat.

Tarkemmat tiedot: www.sefe.fi/koulutukset, ilmoittautuminen: www.sefe.fi/tapahtumat

KOKO PÄIVÄN TEEMAKOULUTUS Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestystekijänä 20.3.2014 Tampere 3.4.2014 Lappeenranta 6.5.2014 Pori SEFE haluaa olla mukana kehittämässä työelämää ja kestävää johtajuutta Suomessa. Painopisteemme on työelämäsuhteiden ymmärtäminen ja niiden osaaminen. Vain kestävällä johtajuudella varmistetaan tulos ja organisaation menestys pitkällä tähtäimellä. Lisäksi vastuullisissa yrityksissä voidaan hyvin ja hyvinvoivat ihmiset ovat sekä onnellisia että tuottavia. Kun työilmapiiri on avoin ja henkilöstö voi vaikuttaa omaan työhönsä ja työyhteisöön, myös työurat pitenevät.

Kouluttajina Heidi Keso, Empiros Oy, Lotta Savinko ja Jan Degerlund, SEFE PUOLEN PÄIVÄN TIETOISKUT KEVÄT 2014 Työelämän vallankumous – vanhat tavat romukoppaan 12.3.2014 Hämeenlinna ”Emme usko ihmisten väsyvän siksi, että he tekevät liikaa työtä, vaan siksi, että he tekevät liian vähän merkityksellistä työtä.

Haluamme suunnitella työelämän uusiksi. Niin, että ihmiset saavat aikaan enemmän ja väsyvät vähemmän.” Kouluttajana Pekka Pohjakallio, 925 Design LEAN START-UP – TULEVAISUUDEN TOIMINTAMALLI 18.3.2014 Helsinki 20.3.2014 Oulu 28.4.2014 Joensuu Tässä koulutuksessa tutustut organisaatioiden toimintaan yleisesti sovellettaviin Lean start-up

-ajattelun periaatteisiin. Lean start-up -oppien soveltaminen perinteisissä yrityksissä on esimerkiksi USA:ssa nopeasti nouseva trendi. Kouluttajana OlliPekka Mäkirintala, Altonova Oy MITEN JOHDAN ITSEÄNI MUUTOSTILANTEISSA? 13.3.2014 Mikkeli 15.4.2014 Pori Tämän koulutuksen tavoitteena on tarjota johdanto ja muutama peruskeino siihen, miten voit johtaa itseäsi muuttuvissa tilanteissa. Kouluttajana Eija Mäkirintala, Altonova Oy 5 VALINTAA HUIPPUTULOKSEKKUUTEEN 8.5.2014 Kouvola 5 valintaa huipputuloksekkuuteen valmentaa sinut saavuttamaan omat tärkeimmät tavoitteesi niin työ- kuin yksityiselämässäkin. Opittavien tietojen, taitojen ja asenteiden avulla osaat tunnistaa, arvioida ja keskittyä tehtäviin, jotka ovat kaikkein tärkeimpiä. Sen sijaan, että pyrkisit tekemään kaikki eteen tulevat tehtävät, keskityt tekemään tärkeimmät tehtävät.

Opit keskittymään tärkeimpien tehtävien hoitamiseen ja tekemään viisaampia päätöksiä, hyödyntämään teknisiä ratkaisuja työkuormasi hoitamiseen ja varmistat, että aika tulee tehokkaasti käytettyä. Perustuen vuosien kokemukseen ja tieteelliseen tutkimukseen tämä toimintamalli ei pelkästään tuota mitattavia tehokkuustuloksia, mutta myös parempaa sitoutumista ja saavutuksia. Kouluttajana Arto Sahla, FranklinCovey

MONIPAIKKAINEN HAJAUTETTU TYÖ – TYÖN UUDET MUODOT KASVOKKAIN JA VERKOSSA 22.5.2014 Lahti Etätyö ja teknologian hyödyntäminen ovat osa yhä useamman arkea. Tärkeitä rakennusaineksia ovat luottamus, läpinäkyvyys ja läsnäolon tuntu.

Me autamme luomaan ohjaavia periaatteita yhteistyön onnistumiseksi. Miten rakennetaan oppivan, monipaikkaisen yhteisön käytännöt? Miten teknologia valjastetaan hyötykäyttöön?

Valmentajana Timo Ropponen, Humap Oy EKONOMIESIMIES KEHITTYY – LEDARSKAP FÖR EKONOMEN Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin – Utbildning som för dig framåt i din karriär Lähikoulutus (28 h) Itsetuntemuksen kautta muutokseen.

Hinta 400 € / 200 €, ilman yöpymistä. 14.–15.3. ja 4.–5.4.2014 Helsinki, 10.–11.4. ja 15.5.– 16.5.2014 Hämeenlinna.

Ryhmäcoaching (9 x 2,5 h) Yhteisdynamiikalla uuteen kasvuun. Hinta 500 € / 250 €.

Seuraavat toteutukset keväällä 2014.

Gruppcoaching (9 x 2,5 h) Dynamisk samverkan ger nya lösningar. Pris 500 € / 250 €. Följande gruppen 2015.

Webinaarit. Seuraavat toteutukset keväällä 2014.

UUTTA: EkonomiEsimies LinkedInissä – EE SoMe! Seuraavat toteutukset 2014.

Tarkemmat tiedot: www.sefe.fi/ekonomiesimies Ilmoittautuminen: www.sefe.fi/tapahtumat E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

9

Palvelumarkkinointi lähellä sydäntä

UUSI TYÖ

KTM Kaisa Barkman, 42 Happi Mindshare Oy > Animagi Oy

TEKSTI SOILA ERÄNIEMI KUVA KREETTA JÄRVENPÄÄ

K

aisa Barkman on nimitetty eläinlääkäriasemaket-

ju Animagin markkinointi- ja viestintäjohtajaksi.

Hän työskenteli aiemmin Happi Mindsharen varatoimitusjohtajana.

Animagi on uusi suomalainen eläinlääkäriasemien ketju. Se on perustettu vuoden 2012 marraskuussa. Ketjuun kuuluu 35 eläinlääkäriasemaa. ”Palvelujen markkinointi on aina ollut lähellä sydäntäni. Olen aiemmin ollut mukana hyvinvointi- ja terveysbisneksessä ja ylipäätään paljon tekemisissä kuluttajapalvelujen kanssa”, valottaa Barkman motiivia työpaikan vaihdokseen.

Markkinoinnin lisäksi Barkmania innosti uudessa työssä mahdollisuus päästä rakentamaan tuoretta brändiä. ”On äärimmäisen kiehtovaa olla mukana luomassa puhtaalta pöydältä jotakin uutta, tässä tapauksessa uutta kotimaista ketjua ja brändiä.”

Eläinlääkäriasemien markkina on hyvin hajanainen, ja alalla on paljon pieniä toimijoita. Barkman näkee ketjuuntumisessa suuren potentiaalin. ”Isolla ketjulla on aivan toisenlaiset mahdollisuudet kehittää palvelujaan kuin yksittäisellä pienellä lääkäriasemalla. Esimerkiksi Animagin suunnitelmissa on avata kevään aikana pk-seudulle Suomen johtava eläinsairaala.”

Animagin tavoitteena on olla johtava eläinlääkäriketju ja -brändi. Se pyrkii edelläkävijyyteen muun muassa palveluissa. ”Olemme panostaneet paljon yhtenäiseen potilastietokantaan.

Toimimme 20 eri paikkakunnalla ja on tärkeää, että kun asiakas käy millä tahansa eläinklinikoistamme, eläimen potilastiedot ovat aina käytettävissä. Näin hoitoketju ei katkea ja lääkäri voi jatkaa siitä, mihin edellinen on jäänyt.”

Omaksi ykköstavoitteekseen Barkman linjaa työssä kehittymisen.”Mitä tahansa työtä teenkin, tavoitteenani on aina tulla paremmaksi. Nyt Animagissa pyrin mahdollisimman hyväksi markkinointijohtajaksi.”

POIMINNAT KAISAN URALTA 1997 Aloittaa mediasuunnittelijana suunnittelutoimisto OMD:llä

1997 Valmistuu kauppatieteiden maisteriksi Helsingin kauppakor­ keakoulusta, pääaine markki­ noinnin johtaminen

10

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

2009 Nimitetään mainostoimisto Familyn strategia­ johtajaksi

2005 Mukana perustamassa mediatoimisto Happi Mindsharea

2013 Nimitetään Animagin markkinointija viestintäjohtajaksi

2009 Palaa media­ toimisto Happeen varatoimitusjohtajaksi

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOIT­TAUDU TOIMITUKSEEN: ANNE.PENTTILA@ALMA360.FI.

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Hyvän koulutuksen puolesta

KTM Miina Pulkkinen, 32 Plandent Oy > PlusTerveys Oy

KTM Tiia Tamlander, 24 If Vahinkovakuutusyhtiö Oy > Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy (Mamk)

MIINA PULKKINEN on nimitetty PlusTerveyden markkinointipäälliköksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän työskenteli aiemmin myynnin ja markkinoinnin kehitystehtävissä Planmeca Groupiin kuuluvassa Plandent Oy:ssä.

PlusTerveys on Suomen suurin yksityisiä suun terveydenhoitopalveluita tuottava yritys. Lisäksi sillä on lääkäri-, fysioterapia- sekä hammasteknikkopalveluita.

Pulkkinen vastaa tehtävässään PlusTerveyden markkinoinnista ja viestinnästä. Hän nimeää työssään erityiseksi lempilapsekseen palvelukokemuksen ja asiakaslähtöisyyden kehittämisen. ”Hammaslääkärissä käyntiä ei ole perinteisesti pidetty sinä kaikkein miellyttävimpänä palvelukokemuksena. Toivon voivani viedä eteenpäin viestiä siitä, että on olemassa sekä erilaisia palvelukokemuksia että erilaisia hammaslääkäreitä. Jokaiselle löytyy kyllä sopiva lääkäri.

Omaa terveyttään ei kannata laiminlyödä turhien pelkojen vuoksi.”

Pulkkinen muistuttaa, että terveydenhoidon markkinoinnissa ja mainonnassa on omat lainalaisuutensa ja säädöksensä. ”Juurihoitoa ei ala tehdä mieli lisää samalla lailla kuin vaikkapa suklaapatukkaa, vaikka sen mainoksia näkisi enemmän katukuvassa. Yksittäisen toimenpiteen kysynnän lisääminen markkinoinnin keinoin ei ole edes sallittua.”

Pulkkinen on iältään melko nuori henkilö yrityksen johtotehtävissä. ”Tiedostan, että minulla ei ole vielä kymmenien vuosien kokemusta johtoryhmätasolta, ja on asioita, joiden sisäistäminen vie aikaa. Omiin ajatuksiin on uskottava vahvasti, mutta samalla on myös annettava tilaa henkilökohtaiselle kasvulle ja kehittymiselle sekä pidettävä mieli avoimena.”

TIIA TAMLANDER on nimitetty johdon assistentiksi Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:ssä.

Hän siirtyi tehtävään If Vahinkovakuutusyhtiöstä. ”Pääasiallisena tehtäväsisältönäni on kokoushallinnon pyörittäminen ja siitä vastaaminen, rehtorin päätettäväksi tulevien asioiden valmistelu sekä kaikenlaisten juoksevien asioiden hoitaminen.”

Ammattikorkeakoulusektori on keskellä isoa murrosta. Tulevaisuuden tavoitteena on, että ammattikorkeakouluista tulee osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä. Yhä useampi ammattikorkeakoulu on jo muuttunut osakeyhtiöksi. Uudistuksessa vastuu ammattikorkeakoulujen rahoituksesta siirtyy valtiolle. Tavoitteena on selkeyttää koulujen rahoitusta sekä lisätä tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Vuoden 2014 alusta uusia toimilupia on

KATRI TAMMINEN /IMAGOKUVA

Hammaslääkärikokemus miellyttäväksi

myönnetty 24 ammattikorkeakoululle. ”Pääaineeni yliopistolla oli yritysjuridiikka, ja siitä on ollut todella paljon hyötyä nyt pinnalla olevissa ajankohtaisissa asioissa. Etenkin osakeyhtiölain osaaminen on ollut kullanarvoinen apu.”

Mikkelin ammattikorkeakoulu sai toistaiseksi voimassa olevan toimiluvan 1.1.2014 alkaen. Toimiluvassa edellytetään, että Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen toiminnot voidaan yhdistää vuoden 2017 alusta.

Tamlanderille ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen on ennen kaikkea ammatillisen kasvun paikka. ”Tavoitteenani on päästä kunnolla sisään työelämään: oppia uudet työtehtäväni perinpohjaisesti ja kehittyä työtekijänä. Ja tietysti haluan myös näyttää kynteni työnantajalle, mihin minusta on.”

Hän iloitsee, että ammattikorkeakoulumaailma tuntuu erityisen omalta. ”Hyvä ja laadukas koulutus nousee arvoissani todella korkealle. On hienoa, että saan olla mukana edistämässä nuorten kouluttautumista.”

Myös Tamlanderin omassa tulevaisuudessa saattaa siintää uutta koulutuksen saralla, nimittäin toinen korkeakoulututkinto. Hänellä on voimassa oleva opinto-oikeus Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. ”Erityisesti hallintooikeus tukee nykyistä työnkuvaani todella hyvin ja tunnen oma-aloitteista paloa ja kiinnostusta oikeudenalaan.”

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

11

[ URA ] TEKSTI HELINÄ HIRVIKORPI KUVA MIKA SOIKKELI

Osaaminen painaa entistä enemmän Omaa työuraa kannattaa rohkeasti suunnitella. Suomen Ekonomiliitto tarjoaa suunnitteluun opastusta ja palvelua kaikille jäsenille.

S

uorahakuyritykset kartoit­ tavat koko ajan potentiaa­ lisia valittavia henkilöitä yritysten ja julkisten orga­ nisaatioiden tehtäviin. Ta­ loushallinnon osaamista ja businesscontrollereita haetaan tasaisesti koko ajan. Taantuma on hieman vähentänyt markkinoinnin osaa­ jien hakua. ”Business-sana korostuu. Nyt haetaan liiketoiminnan ymmärrystä, sen ennusta­

mista, ja numeroiden hyödyntämistä liike­ toiminnan johtamisessa. Pienemmätkin yritykset hakevat hyviä taloushallinnon osaajia”, toimitusjohtaja Sanna Leppä­ luoto Search & Selection S&S Consulting -yhtiöstä sanoo.

Yhdessä vaiheessa puhuttiin, että yri­ tykset hakevat ”hyvää tyyppiä”, eivätkä niinkään määrättyä osaamista. Joko tämä on muuttunut legendaksi? ”No ei aivan kokonaan, mutta kyllä nyt myös osaamiselle ja substanssille annetaan

painoarvoa. Näytöt ja referenssit merkitse­ vät. Valinnan loppuvaiheessa keskustellaan mielellään entisten esimiesten tai tiimiläis­ ten kanssa. Mielestäni on positiivista, että kompetenssipohjainen ajattelumalli on li­ sääntynyt myös persoonan toimintamalleja arvioitaessa. Samat kolmesta neljään ad­ jektiivia eivät sovi kaikkiin tehtäviin”, Lep­ päluoto sanoo.

Toinen himmennyt harha on, että ame­ rikkalaistyyppinen sosiaalisuus nähdään ai­ noana oikeana, siten että on aina esillä.

Sanna Leppäluoto listasi, millaisia ominaisuuksia ja taitoja rekrytoivat työnantajat hakevat tänä vuonna.

12

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

[ URA ]

Usein kuitenkin saa kuuntelijoita sanomalla vähemmän, mutta oikeaan tilanteeseen.

Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä, mutta muu osaaminen menee ainakin asiantuntijatehtävissä edelle. ”Ei pidä paikkaansa, että ensivaikutelma kertoo kaiken. Sillä saattaa olla merkitystä myynti- ja markkinointitehtävissä, mutta muissa asiantuntijatehtävissä korostuvat muut ominaisuudet ja toimintatavat, kuten kyky keskittyä ja pitkäjänteisyys”, psykologin koulutuksen saanut Sanna Leppäluoto huomauttaa.

Hänen mielestään itse kukin ekonomi voi edesauttaa varsin paljon omaa työllistymistään. On pysyttävä ajan tasalla. Verkostojen merkitystä ei voi olla korostamatta, siihen sosiaalinen media tuo uudenlaista volyymia.

Suorahakufirmoilla on oma henkilöpankkinsa. Sanna Leppäluoto rohkaisee lähettämään avoimia hakuja, soittamaan ja kertomaan itsestään. Yhdessä voidaan luoda urapolkua. Vaikka juuri silloin ei olisi avoinna sopivaa tehtävää, voidaan kauppatieteilijän kanssa jatkaa keskustelua ja tavata. ”Kun yritys ottaa meihin yhteyttä, meidän pääomaamme ovat juuri hyvät ehdokkaat ja hakijat.”

Suorahakufirmalla on yleensä ensin niin sanottu pitkä lista, jossa S&S Consultingilla on 15–20 nimeä. Tästä hakijoiden määrä supistuu kolmeen–neljään henkilöön, jotka esitellään toimeksiantajalle.

Jos on vaikka puoli vuotta between the jobs -tilanteessa, ei ole syytä huolestua.

Sen ajan voi käyttää vaikka itsensä kehittämiseen.

sä ja aloitusajan uravalmentajan kanssa voi varata esimerkiksi sähköpostitse tai ajanvarauskalenterin kautta SEFEn nettisivuilta. ”Käymme läpi henkilön taustaa ja ajatuksia, millaisia tarpeita ja odotuksia hänellä on. Tavoitteiden määrittelyyn on oma sähköinen välineistö, CareerStorm Navigator, jonka kautta valmennettava henkilö voi määritellä itselleen sopivia uravaihtoehtoja. Ne toimivat pohjana, kun tavoitetta kirkastetaan ja laaditaan etenemissuunnitelmaa”, Juhava kertoo.

Entistä useampi pääsee myös videohaastatteluun työnhakutilanteessa ja myös siihen SEFE tarjoaa jäsenilleen harjoittelumahdollisuuden jäsensivuilla. Jäsenen on mahdollista saada myös henkilökohtaista haastattelusparrausta. ”Jokaisella on oma vastuu osaamisensa päivittämisestä. Ekonomit ovatkin tästä varsin tietoisia ja seuraavat oman alan kehitystä. Nykymaailmassa on hyvä jokaisella olla vaihtoehtoisia suunnitelmia.”

Hyvää palautetta jäseniltä on tullut SEFEn kattavasta mentorointiohjelmasta, siinä mentori pallottelee uraan liittyviä aiheita mentoroitavan kanssa. Jäsenille on tarjolla myös erilaisia koulutuksia ja tilaisuuksia. Vuoden 2013 lopulla oli kuusi Nuoret Ekonomit -tilaisuutta eri puolilla Suomea. Tilaisuuksissa käytiin läpi erilaisia urapolkuja teemana menestys. ”Annamme myös apua myyvän ansio­ luettelon ja hyvän hakemuskirjeen tekemiseen. Käymme läpi tehokkaita työnhakukanavia ja kannustamme piilotyöpaikkojen hakemiseen. Ekonomit ovat yleensä itse rohkeita, mutta tarvittaessa sparraamme jopa hyvän puhelinkeskustelun luomisessa”, Nina Juhava sanoo.

URAVALMENNUSTA KAIKILLE

MITÄ ANNETTAVAA ON YRITYKSELLE

HAKEUDU HENKILÖPANKKIIN

Asiantuntija Nina Juhava SEFEn urapalveluista tähdentää, että kauppatieteilijät voivat saada SEFEltä uravalmennusta missä työuransa vaiheessa tahansa. Kuusi kokenutta uravalmentajaa ovat jäsenten käytös-

Millainen on hyvä hakemus? Riippuu jonkin verran alasta: markkinoinnin tehtäviin kannattaa harkita luovaa asennetta, mutta esimerkiksi rahoitusalalla puree ytimekäs ja selkeä hakemus.

”Korulauseita ei kannata viljellä, vaan aitoutta ja osaamisen kiteyttämistä.” ”Kannattaa tuoda esiin, mitä annettavaa on yritykselle ja miksi on kiinnostunut juuri tästä organisaatiosta ja tehtävästä. Oman persoonan saa esiin, jos voi esimerkiksi esittää, millaista palautetta on saanut esimieheltä tai tiimin jäseneltä työyhteisöstä.

Korulauseita ei kannata viljellä, vaan ai­ toutta ja osaamisen kiteyttämistä”, Nina Juhava neuvoo.

Ansioluettelo kuvaa historiaa, hakemuskirje tulevaisuutta.

Noin puolet SEFEn jäsenistä työskentelee esimiehenä tai johtavassa asemassa.

Johtajuudessa täytyy kehittää itseään jatkuvasti. Nina Juhava sanoo uravalmentajana kysyvänsä monesti johtavassa asemassa toimivalta, mikä on hänen käsityksensä hyvästä johtamisesta. ”Jokaisella johtajalla pitää mielestäni olla vankka käsitys siitä, mihin uskoo ihmisten johtamisessa ja miksi haluaa olla johtavassa asemassa. SEFE on juuri lanseerannut Kestävän Johtajuuden mittariston, jossa voi käydä mittaamassa oman organisaation tilannetta”, Juhava sanoo.

LinkedIn on nykyään some-kanavista ykkönen työpaikan hankinnassa. Se on maailman laajin CV-pankki, jota esimerkiksi suorahakukonsultit käyttävät säännöllisesti. Yhteydenotto tehtävään voi tulla myös ulkomailta, eli hakusanat, jotka kuvaavat omaa osaamista kannattaa olla mukana profiilissa. ”Olen kuullut usean tunnetussa yrityksissä työskentelevän esimiehen sanovan: Meille ei palkata ketään, jolla ei ole Linked­In-profiilia. Tämä kertoo mielestäni jo aika paljon.”

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

13

TEKSTI JUKKA NORTIO KUVAT KREETTA JÄRVENPÄÄ

Design on dna:ssa Marimekko, Kone, Hackman, Konecranes, Artek, Rocla, Kalevala Koru, Ponsse ja Iittala. Suomalainen muotoilu näkyy pian aivan uusilla alueilla, kun sairaalat, kaupunkisuunnittelu ja virastot hyödyntävät muotoilun oppeja palveluidensa uudistamisessa.

V

aatteiden, lasin ja huonekalujen jälkeen suomalainen muotoilu on saanut parin viime vuosikymmen aikana uutta nostetta raskaassa metalliteollisuudessa. Ergonomiset satamalukkien ja metsäkoneiden ohjaamot sekä maailmalla palkitut hissit ovat muotoilumme tuoreita tähtiä.

Metallialalla osataankin hyödyntää kattavan designin tuomaa kilpailukykyä. ”Roclassa on jo siirrytty pelkän laitteen suunnittelusta käyttökokemuksen ja palveluiden kehittämiseen. Tämä määrittelee uudella tavalla koko yrityksen.

Myös terveysalalla on hyviä esimerkkejä, kuten Planmeca. Palvelualalla puolestaan Lindström tarjoaa siivoukseen liittyviä kokonaispalveluita, jotka pärjäävät hyvin maailmallakin”, työ- ja elinkeinoministeriön erikoissuunnittelija ja ­ Finnish Design Management Associationin toiminnanjohtaja Sirpa Fourastie ­sanoo.

HERÄTYS!

”On tärkeää, että metallialan suuryrityksissä oivallettu designin merkitys on mallina alan pk-yrityksille ja toimii benchmarkina”, Seos Designin toimitus­ johtaja ja Design ROI -projektin projektipäällikkö Antti Pitkänen sanoo.

Pelkät esimerkit eivät kuitenkaan riitä, sillä muotoilun menetelmien ja taloudellisten mittareiden pitää myös tulla tutuiksi, jotta muotoilun rooli kirkastuisi.

14

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

Myös muotoilun ymmärtäminen laajasti koko tuotteen ja palvelun elinkaarta koskevaksi kehittämiseksi auttaa ymmärtämään sen roolia. ”Design on tietysti kustannus, mutta se on samalla investointi. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että voimakkaammin muotoiluun panostaneet yritykset ovat pärjänneet myynnin kasvussa, tuotteiden viennin ja markkina-arvon kehittymisessä muotoilua vähemmän hyödyntäviä kilpailijoitaan paremmin. Kuitenkin tuotekehitys ja sen kautta muotoilu ovat taantuman aikana useimmissa yrityksissä ensimmäisenä karsittavien listalla”, Pitkänen sanoo.

PUHUTAAN RAHASTA

Kysymys suunnittelun merkityksestä rahanteolle onkin ikuinen kuuma peruna. Sitä Pitkänen selvitti pari vuotta sitten Design ROI -hakkeessa, jossa luotiin työkaluja, joilla mitataan muotoiluinvestointien vaikutusta yrityksen taloudelliseen tulokseen: www.desingroi.fi.

Jotta muotoilu pääsee vaikuttamaan mahdolli-

Tuotekehitys ja sen kautta muotoilu ovat taantuman aikana useimmissa yrityksissä ensimmäisenä karsittavien listalla.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

15

simman tehokkaasti yrityksen hyvinvointiin, pitää muotoilu huomioida yrityksen kaikissa toimissa. ”Kyseessä on usein kattava yrityskulttuurin uudelleenarviointi, jossa muotoilulla vaikutetaan niin yrityksen tuotteisiin ja palveluihin, toimintatapoihin kuin yrityksen strategiaan. Meillä on tästä hyviä esimerkkejä – Fiskars, Nokia, Rocla, Kone ja Metso – mutta näitä tarvitaan lisää”, Pitkänen jatkaa.

Kulttuurimuutoksen saa usein liikkeelle se, että yrityksissä opitaan kuuntelemaan asiakkaiden tarpeita entistä tarkemmin ja useammin. Jotta tästä päästään liiketoiminnan kehittämiseen ja uusien tarpeiden rahaksi muuttamiseen, tarvitaan toimintatapoja, jotka eivät kunnioita perinteisiä hitaita prosesseja. ”Hyvä esimerkki on F-Securen Lokki-palvelu, joka mahdollistaa läheisten ­ihmisten paikkatiedon seuraamisen. Tämän tuotteen kehittäminen merkitsee koko yrityksen laajentumista uudelle alueelle kuluttajien tarpeiden mukaan”, Fourastie sanoo.

Hyvistä esimerkeistä huolimatta muotoilun asema on useimmissa yrityksissä edelleen marginaalissa. ”Muotoilu on harvassa yrityksessä johtoryhmätasolla. Tarvitsemme muotoilujohtajia myös kaupunkien johtoon samalla tavalla kuin meillä on kaupunginarkkitehteja”, Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen professori Tuuli Mattelmäki sanoo.

VANHAA, UUTTA JA YLLÄTTÄVÄÄ

Yritykset kehittävät yhä useammin palveluita yhdessä, jopa aivan yllättävien kumppaneiden kanssa. ”Näissä projekteissa syntyy sivutuotteena jotain ­aivan uutta, joka ei liity kummankaan yrityksen omaan toimintaan, vaan voidaan tarjota kolmansille osapuolille tai irrottaa spin-offina aivan uudeksi yritykseksi. ­Tämä vaatii strategista osaamista ja kykyä ymmärtää”, Fourastie sanoo.

Toimintaansa vakiinnuttaneissa tunnetuissa suunnittelutaloissa, kuten Marimekko, Artek tai Hackman, kertynyt osaaminen ja historia toimivat Fourastien ­mukaan perustana, jolle myös tulevaa menestystä ­rakennetaan. Historia ei ole rasite vaan voimavara. ”Aina kannattaa hyödyntää sitä, mikä on olemassa ja miettiä, kuinka sitä voidaan käyttää strategisesti fiksusti. Monet meille vanhat ja kyllästymiseen saakka toistetut ideat voivat olla uusilla markkinoilla innovatiivista ja uutta liiketoimintaa luovaa”, Fourastie sanoo.

TOIMIVA KOKONAISUUS

Palvelumuotoilu liittyy yhä tärkeämpänä elementtinä fyysisten tuotteiden muotoiluun. Suunnittelussa huomioidaan tarkoin käyttäjäkokemus sekä tuotteen vaikutus ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, erilaisiin ­prosesseihin ja siihen organisaatioon, jossa tuotetta käytetään.

On ymmärrettävä se yhteys, mihin tuote tulee: 16

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

k­ ulttuuri, käyttäytymistavat ja erilaisten ihmisten suhde tuotteeseen. Ei riitä, että tuote on toimiva ja kaunis katsella. ”Hyvät muotoilutiimit osaavat kerätä tietoa erilaisten asiakasryhmien käyttötavoista ja tarpeista.

Designin ammattilaiset yksinkertaistavat monessa tilanteessa asioita ja auttavat näin miettimään, mikä tuotteessa, palvelussa ja kokemuksessa on oleellista.

Esimerkiksi, onko tärkeintä keskittyä tuotteen ominaisuuksiin, vai tarjota asiakkaalle tuotteeseen liittyvä poikkeuksellinen käyttökokemus, jota tukevat kattavat palvelut”, Fourastie pohtii.

UUTTA OSAAMISTA

Kun fyysisten tuotteiden muotoilusta laajennetaan uusille alueille, kuten digitaalisten palveluiden ja palvelukokemusten suunnitteluun, on perinteisen

Palvelumuotoilun prosessi 1. Toimeksianto: etsitään esimerkiksi tapoja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Selvitetään toimeksiannon lähtökohta ja esitetään siihen liittyviä lisäkysymyksiä.

2. Tiedonkeruuvaihe: käyttäjähaastattelut, tutkimustieto, asiantuntijoiden ja sidosryhmien haastattelut.

3. Kuvataan asiakkaiden tai käyttäjien toimintaa käyttäjäpoluilla, jotka havainnollistavat käyttäytymistä, toimintatapoja ja organisaatiota. Syntyy ymmärrys nykytilasta.

4. Valitaan, mitkä ovat käyttäjälle tai kuluttajalle tärkeimmät asiat, joita halutaan kehittää, ja mihin suuntaan.

5. Jatkuva ja toistuva testaus läpi prosessin sekä nopeat protot, joista saadaan palaute tuotekehitykseen, jatkuva tiedonkeruu ja tiedon analyysi. Protojen yhteydessä ihmisiä osallistetaan pohtimaan tätä hetkeä ja tulevaisuutta mitä-jos-kysymysten parissa.

6. Yksityiskohtien tekninen suunnittelu.

7. Ratkaisut viedään käytäntöön. ”Oleellista on muistaa käyttäjäkeskeisyys, laaja tiedonkeruu ja tulosten visualisointi niin, että saatu tieto on ymmärrettävässä ja helposti omaksuttavassa muodossa”, Antti Pitkänen sanoo. ”Kun ratkaisut viedään käytäntöön, on tärkeää huomata, miten toimintatapojen muutos vaikuttaa ihmisiin. Pitääkö heitä esimerkiksi kouluttaa uusiin tehtäviin? Palvelumuotoilussa on tärkeää olla joustava ja huomata, miten toimintamalleja voidaan jatkuvasti parantaa”, Mattelmäki muistuttaa.

Hyvistä esimerkeistä huolimatta muotoilun asema on useimmissa yrityksissä edelleen marginaalissa.

Tuolin suunnitteli puuseppä-muotoilija Ante Anttila, Karahka: "Puusepän työssä voi yhdistää taiteellisuuden käsin tekemiseen ja kekseliäisyyteen. Olen iloinen voidessani luoda kanssaihmisille kaunista ja kestävää kuormittamatta ympäristöä.” Karahka on perinteistä puusepän työtä modernilla muotokielellä ja vahvalla ekologisella otteella maustava verstas. Muut kuvissa esiintyvät design-tuotteet Artekilta: Eero Saarisen Tulip-pöytä, Alvar Aallon lattiavalaisin ja Box zonen säilytyskori.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

17

Palvelumuotoilu parantaa arkea ”Palvelumuotoilua on tehty jo paljon ennen kuin sitä sanaa on edes keksitty”, Aalto- yliopiston muotoilun laitoksen professori Tuuli Mattelmäki sanoo.

Helsingin parin vuoden takaisen Word Design Capital -vuoden aikana julkisiin organisaatioihin palkattiin muotoilijoita. He ovat panneet hihat heilumaan.

Mainio esimerkki ihmisten arkeen liittyvästä palvelumuotoilusta on Espoon Iso Omena -kauppakeskuksen Hidas kassa -projekti. Kokeilu lähti vanhusten ja vammaisten tarpeista edetä kauppa-asioinnissaan omaan tahtiin. Tuloksena syntyi Älä hättäile -kassalinjasto, jonka ääressä asiakas voi halutessa istahtaa, kaivaa rauhassa kukkaronsa esille ja vaihtaa kassanhoitajan kanssa kuulumisia.

Lahdessa muotoilija Sara Ikävalko on toiminut aktiivisesti osallistamalla kaupunkilaisia kaupunkisuunnitteluun. Hän liikkuu ihmisten parissa rautatieasemalla, toreilla, kouluissa ja asukasyhdistyksissä kuunnelleen toiveita asuinympäristön kehittämiseksi. Käytännön työvälineinä ovat muun muassa pahviset ja lego-palikoista tehdyt pienoismallit. Asukkaiden toiveet huomioidaan päätöksenteossa ja sovitetaan arkkitehtien suunnitelmiin.

Lauttasaaren asukaskeskeinen palveluverkko -projektissa on kehitetty ikäihmisten palvelua omaishuollon näkökulmasta. Keskiössä on perhe, joka tarvitsee palveluita. Suunnittelun muut osapuolet ovat kaupunki, yksityiset palvelutarjoajat, tutkimuslaitokset ja kolmannen sektorin palveluntarjoajat. Palveluiden kehittämisessä on ollut apuna Luotain-työkalu, jota käyttämällä perheet miettivät, mitkä asiat ovat arjessa tärkeitä ja merkityksellisiä. Näin kerätyn tiedon avulla palveluita on kehitetty vastaamaan niiden käyttäjien tarpeita.

Palvelumuotoilun keinoja on hyödynnetty Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, jossa potilaita on kuultu customer journey -työkalun avulla. Sairaalan toimintatapoja on uudistettu hyödyntämällä kerättyjä ideoita. Projektiin on liittynyt pahvista rakennettu mallisairaala, jonka äärellä potilaat, arkkitehdit ja sairaalan henkilökunta miettivät, kuinka toimintatapoja kehitetään ja millainen on tulevaisuuden sairaala. Suunnittelussa huomioitiin myös arkisia yksityiskohtia: kuinka potilaat saisivat ajatuksensa pois sairaudestaan, ja kuinka sairaalan passivoivaa vaikutusta voitaisiin vähentää. ”Osallistavan suunnittelun kautta on saatu paljon sellaisia ideoita, jotka eivät muuten ehkä olisi tulleet esille. Merkittävää on kokemusten perusteella myös se, että suunnittelua koskevia valituksia on tullut vähemmän kuin vastaavissa muissa projekteissa”, Mattelmäki sanoo.

18

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

muotoilun ymmärrys vankka pohja. Se ei kuitenkaan riitä. ”Suomalaiset yritykset tarvitsevat laajempaa ymmärrystä niistä asioista, jotka muotoilussa ja suunnittelussa kokonaisuutena pitää ottaa huomioon.

Materiaalivirrat, tuotteiden kierrätettävyys, erilaiset käyttötavat ja tuotteen koko elinkaaren vaikutukset ympäristöön ovat asioita, jotka on ymmärrettävä. Näitä asioita uuden sukupolven muotoilijoiden on osattava kohdata ja ratkottava eri alojen asiantuntijoiden muodostamassa verkostossa”, Fourastie sanoo.

Palvelumuotoilussa yksi keskeisimpiä asioita on palveluiden toiminnan simulointi, vaikutusten kattava ymmärtäminen aidossa käyttöympäristössä.

Tästä esimerkkinä on Wärtsilän dieselmoottoreihin liittyvä järjestelmäsuunnittelu. ”Moottorin järjestelmä antaa tietoja eri käyttäjälle. Koneenkäyttäjä saa suoraan tiedon, miten kone toimii. Tiedon on oltava oikeassa muodossa ja helposti omaksuttavaa eri käyttötarkoituksiin niin, että sitä voidaan hyödyntää myös laivayhtiön johdossa saakka”, Fourastie kuvailee.

Loogisesti suunniteltuja käyttöliittymiä on myös toimistorakennusten sisustussuunnittelussa, jolloin työntekijät voivat tarvittaessa siirtyä yrityksen eri toimipisteistä toiseen ja ympäristö on aina tuttu. ”On oltava konsepti- ja prosessiosaamista, jotka ovat yhä tärkeämpi osa suunnittelua”, Fourastie ­sanoo.

ROHKEASTI TIIKERILOIKKAAN

Tiukka taloudellinen tilanne kuristaa yrityksiä karsimaan kaikesta. Mutta viisaimmat näkevät taantumassa myös tilaisuuden tiikeriloikkaan. ”Taantumassa ovat rohkeita ne yritykset, jotka ymmärtävät muotoilun merkityksen bisnekselle.

Rohkeus tarkoittaa tässä kasvustrategiaa ja halua laajentua uusille tuotealueille tai kipuamista oman alansa globaaliksi markkinajohtajaksi”, Pitkänen ­sanoo.

Designin merkitys ymmärretään useimmissa nuorissa kasvuyrityksissä, niissä start-upeissa. ”Start-upeissa ideat saavat kukkia, niitä kokeillaan ja niiden tuomat hyödyt osataan ottaa käyttöön nopeasti. Isoilla yrityksillä raskaat tuotekehitysprosessit usein estävät sen, mutta onneksi tähänkin asiaan on herätty”, Fourastie sanoo.

Pitkänen nostaa kasvuyrityksistä esimerkiksi kännyköiden langattoman latauksen kehittäneen

”On oltava konseptija prosessiosaamista, jotka ovat yhä tärkeämpi osa suunnittelua.”

Ajattelutavan muutosta ja uutta toimintamallia suomalaisten yritysten kansainvälistymiseksi edustaa Team Finland -verkosto. Hallintoa kehitetään vastaamaan muuttuvien tilanteiden ja asiakkaiden tarpeisiin, vinkkaa Sirpa Fourastie.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

19

Muotoilijan työtä helpottaa se, että suunnittelussa otetaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa esille tuotteen kokonaisuus. ­ owerkissin, jonka tuote, palvelu ja koko toiminta on kehitetty käyttäjälähtöiP sesti, muotoilun ollessa merkittävässä roolissa alusta asti.

YHTEINEN KIELI

­ alveluita, konsepteja ja toimintamalleja sekä p konsep­tien ja prosessien ymmärrystä, joilla pär­ jäämme kansainvälisesti”, Fourastie ennustaa. ”Toinen trendi on isojen ja pienien toimijoiden yhteenliittymät jonkin erikoisalan ympärillä. Näin kehittyy globaalisti kiinnostavia uusia asioita. Kolmas asia on se, että suomalaiset omaksuvat ulkomailta aiempaa voimakkaammin uusia vaikutteita, suodattavat niitä omaan toimintaansa ja tästä kehittyy uutta osaamista ja liiketoimintaa.”

Antti Pitkäsen mukaan fyysisten ja digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kokonaisvaltainen konseptointi ja kehitys on suunta, johon suomalaiset muotoilijat voisivat kehittyä.

Yhteistyö erilaisten toimijoiden välillä vahvistuu, ja nämä verkostot tuottavat uusia innovaatioita sekä aiempaa suurempia ja kansainvälisesti merkittäviä projekteja. ”Suomi on pieni maa, josta kuitenkin syntyy globaaleja tarinoita. Keskeistä on eri toimijoiden, kuten yritysten, suunnittelijoiden, akateemisen maailman ja julkisen sektorin välinen hyvä yhteistyö. Kyllä me pärjäämme, sillä design on meillä dna:ssa”, Pitkänen tiivistää.

Edelläkävijäyrityksille muotoilu on osa niiden liiketoiminnan kehittämistä. Se ei ole enää yksin markkinoinnin, tuotekehityksen tai suunnittelijoiden asia, vaan johtoryhmissä ymmärretään muotoilun merkitys kilpailukyvylle. Koska liike-elämän muutokset ovat yhä useammalla alalla nopeita, yllättäviä ja vaikeasti ennustettavia, vaaditaan yrityksiltä jatkuvasti suurempaa ketteryyttä. ”Muotoilun menetelmät ja muotoiluajattelu tuovat kaivattua ketteryyttä, ja siksi muotoilun merkitys on nostettu aivan uudella tavalla yritysten strategioihin. Muotoilu laajentaa ajattelutapoja ja poistaa innovaatiotoiminnan rajoja. ­Tämä tarjoaa liiketoiminnalle aivan uusia mahdollisuuksia”, Mattelmäki sanoo. ”Designereiden ja yritysjohdon ongelma on kauan ollut se, ettei aina ole löydetty yhteistä kieltä. Tilanne on muuttumassa ja yhä useampi yritys ymmärtää johtoaan myöden, että hyvällä suunnittelulla luodaan uutta liiketoimintaa”, Fourastie sanoo.

Muotoilijan työtä helpottaa se, että suunnittelussa otetaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa esille tuotteen kokonaisuus: käyttötavat, materiaalihallinta, valmistusmenetelmät, kestävyys ja takuu sekä tuotteen kaikki elinkaarikustannukset.

Markkinatutkimukset, joilla selvitetään esimerkiksi kulutuskäyttäytymistä, kilpailevia tuotteita tai palveluita sekä niiden vahvuuksia ja heikkouksia, ovat osa muotoiluprojektia. Samoin esimerkiksi tuotteen valmistuskustannusten arviointi ja tuotteen hintapositiointi valitulle asiakasryhmälle ovat tärkeitä seikkoja huomioida kaikissa muotoiluprojektin vaiheissa.

Muotoilijan rooli onkin erilaisten tarpeiden ja näkemysten kuunteleminen, yhteensovittaminen ja synteesistä uuden luominen. Tapana on ollutkin sanoa, että insinööri on muotoilijan paras kaveri. ”Talous, design ja insinööritieteet ovat se kolmikanta, jolla tehdään uusia tuotteita. Tästä erinomainen Suomi: Voimakkaammin muotoiluun panostaneet yritykset pärosoitus on vaikkapa UPM Profi -puumuovikomposiitti, jäsivät myynnin kasvussa, tuotteiden vientiosuudessa ja markkijoka on tehty tarralaminaattituotannon sivutuotteena na-arvossa muotoilua vähemmän hyödyntäviä kilpailijoitansa syntyneistä materiaaleista. Onnistuneen suunnitteluparemmin. Lindström, M., Nyberg, M. & Ylä-Anttila, P., Ei vain työn tuloksena tuote avasi UPM:lle aivan uudenlaisen muodon vuoksi – Muotoilu on kilpailuetu, Elinkeinoelämän tutkiliiketoiminnan. Suunnittelijan rooli on ollut yhdistää muslaitos (ETLA 2006) erilaisia tarpeita ja reunaehtoja määriteltyjen asiakasRuotsi: Muotoiluun investoineiden ja investoimattomien yritarpeiden mukaan tehdyksi toimivaksi kokonaisuudektyksien ja välillä on 50 prosentin ero tuottavuudessa. Swedish si”, Fourastie kertoo.

Design Foundation 2008 Ilman myynnillistä ja markkinointiosaamista hyväTanska: Muotoiluun investoineet yritykset ylsivät 22 prosentin kään muotoilutuote ei pärjää markkinoilla. Siksi liikeliikevaihdon kasvuun verrattuna yrityksiin, jotka eivät investoitoiminnan eri osa-alueiden tuleekin olla alusta saakka neet muotoiluun lainkaan. Kasvu oli 44 prosenttia, mikäli muotoimukana jokaisessa muotoiluprojektissa. luun panostaminen oli jatkuvaa. Danish Design Centre 2003

Muotoilu tuottaa rahaa

KUINKA ME PÄRJÄÄMME?

Miten sitten suomalainen muotoilu pärjää tässä vauhdissa? Missä on vahvuutemme vuonna 2016? ”Ensimmäinen iso asia, jossa edistymme, on muotoilijoiden ja muiden asiantuntijoiden yhteistyön kehittyminen. Syntyy aivan uudenlaisia uusia tuotteita, 20

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

Iso Britannia: Muotoiluvalppaiden yritysten liikevaihto kasvoi keskimäärin 225 puntaa jokaista muotoiluun tehtyä 100 punnan investointia kohden, ja yrityksien osakkeet tuottivat noin 200 prosenttia paremmin kuin yleinen osakemarkkinaindeksi. British Design Council 2007

Kolme näkökulmaa designiin EKONOMI KYSYI KOLMELTA kokeneelta muotoilua eri suunnasta katsovalta tekijältä, missä suomalainen muotoilu on juuri nyt. Vastaajat ovat: Antti Aaltonen (AA), vapaa-ajan tuotteita ja palveluita tekevän Rovion käyttäjäkokemuksesta vastaava johtaja. Jussi Hermunen (JH), digimedian suunnittelutoimisto Crasmanin suunnittelujohtaja. Kari Korkiakoski (KK), asiakaskokemuksen johtamiseen erikoistuneen Futurelabin toimitusjohtaja.

1. Mikä on palvelumuotoilussa juuri nyt kuuma asia, jolla tehostetaan bisnestä?

AA: Niin kutsutun big datan jalostaminen small dataksi ja hyödyntäminen tehokkaasti osana palvelumuotoilua. Tämä auttaa suunnittelijoita ymmärtämään paremmin, kuinka käyttäjät ovat oikeasti vuorovaikutuksessa palvelun kanssa ja tuloksia voidaan hyödyntää niin jatkokehityksessä kuin uuden palvelun suunnittelussa.

JH: Siirrymme digitaalisiin palvelumalleihin, jolloin pelkällä verkkosivun uudistuksella ei päästä kovin pitkälle. Organisaatioissa on oltava vähintäänkin digitaalisen ymmärrystä, sillä kumppaneiden tekemistä on ohjattava oikealla tavalla eikä pelkästään näihin nojaaminen riitä. On ymmärrettävä liiketoiminnasta lähteviä mahdollisuuksia, jotta digitaaliset palvelumallit saadaan vietyä oikeaan suuntaan. On siis tunnistettava malleja, joilla liiketoimintaa voidaan tehostaa digitalisoinnilla. Yhä useampi yritys ottaa alaa tuntevan suunnittelu­tahon omaan strategiavaiheeseensa mukaan.

KK: Asiakaskokemus muodostuu kohtaamisista, tunteista ja mielikuvista. Siksi kohtaamisiin liittyvä palvelumuotoilu on mielestäni osa laajempaa asiakaskokemuksen kehittämistä. Tehostamisen tie on Suomessa kuljettu loppuun, ja sen sijaan yritysten tulisi muuttaa toimintaansa asiakaskeskeisemmäksi, koska asiakkaiden ostoprosessit ovat muuttuneet ja he odottavat entistä nopeampaa reagointia yrityksiltä. Tällä hetkellä mobiliteetti – älypuhelimet ja tabletit – tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia rakentaa vuoropuhelua ja helpottaa asiakkaiden arkea.

Antti Aaltonen

Jussi Hermunen

2. Mitkä toimialat tai yritykset osaavat Suomessa hyödyntää parhaiten kokonaisvaltaista design-ajattelua?

AA: Asiakkaan näkökulmasta parasta ja kokonaisvaltaisinta palvelusuunnittelua löytyy usein hotelleilta ja matkailualalta.

JH: Edelläkävijöitä ovat sekä ne, jotka hyötyvät digitaalisista palvelumalleista ja rakentavat niiden avulla kilpailuetua että ne, joiden kivijalka kytkeytyy digitaaliseen ja jotka ovat ymmärtäneet tämän synergian. Finanssisektori on tyyppiesimerkki tästä, mikä näkyy palvelujen laadun lisäksi jatkuvina odotuksina paremmista palveluista. Urheilu ja liikunta, esimerkkeinä Polar, Suunto ja Omegawave, tarjoavat koko palvelumuotoiluketjun kattavaa toimintaa, jossa digitaalisiin palveluihin yhdistyy fyysisten tuotteiden lisäksi jatkuvuus asiakassuhteessa. Myös uudet verkkokaupat, kuten Lundia ja Marimekko, osoittavat kokonaisvaltaista ajattelumallia. Kustannusala on myös yksi murrosalue.

KK: Peliala on nähnyt teknologian murroskohdassa uudenlaisen mahdollisuuden. Mobiilipelien tekijät, esimerkiksi Rovio ja Supercell, hahmottivat hyvin uudenlaisen ekosysteemin syntymisen älypuhelinten myötä ja tekivät tinkimätöntä suunnittelutyötä. Toisaalta on ollut hienoa katsoa, miten valtion Alko ja Verohallinto ovat uudistaneet omaa toimintaansa. Alkossa saa jatkuvasti erinomaista palvelua hyvin toimivassa myymälätilassa ja Verohallinto on uudistanut rohkeasti omia palvelujaan sähköiseksi asiakkaiden tarpeet edellä.

Kari Korkiakoski

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

21

[ BUDKAVLEN ] TEXT SÖREN VIKTORSSON FOTO KIRSI TUURA

Smidig vaktavlösning När svenskspråkiga ekonomföreningen Niord i år fyller 90 sker ett byte på ordförandeposten. Entreprenören Magnus ”Fafa” Eriksson lämnar över klubban till utpräglade föreningsmänniskan Ann-Louise Laaksonen. ”DET ALLRA ENKLASTE sättet att beskriva Niord är att säga att föreningen är ’den svenska vägen in i SEFE”, förklarar Magnus Eriksson.

Finlands Ekonomförbund har inga enskilda med­ lemskap, utan det är via någon av de enskilda före­ ningarna man blir medlem.

”Om en finskspråkig ekonom flyttar exempelvis från Kajanaland till Helsing­ fors, byter han eller hon förening. Men vi svenskspråkiga har bara två fören­ ingar. Dels Niord som organiserar på Hanken i Helsingfors och Vasa och dels Merkur för dem som läst i Åbo. Föreningstillhörigheten följer med oss svensk­ språkiga genom karriären”, påpekar Magnus Eriksson.

Själv har han en stark entreprenörsbakgrund, med bolag både i bokföringsoch i seglingsbranschen i bakfickan. Trots det har han jobbat inom ekonomiadministrationen för ­andra i tio år. Bolag som EET Europarts, ELFA Elektroniikka och DataCenter finns på CV:n efter utexamineringen från Hanken 2002. ”Sedan 2011 och fram till dags dato är jag ekono­ michef på Consti Talotekniikka, ett företag speciali­ serat på att renovera och reparera befintligt bygg­ nadsbestånd”, berättar Magnus Eriksson. ÅTER MEDLEM

Hur kom Magnus Eriksson med i Niord? ”När jag blev anställd på ELFA Elektroniikka 2005 och därmed hade löneinkomster, insåg jag att jag borde anmäla mig till en arbetslöshetskassa. Jag satt under studietiden som SHS representant i Niords in­ formationsutskott, så Niord var ett naturligt val.” ”Rätt snabbt tillfrågades jag om jag ville sitta ­ i styrelsen och så blev jag, 2011, föreningens ord­ förande.”

Niord – namnet kommer från den fornnordiska Gud som bl a härskade över havet – är SEFEs näst största medlemsförening med knappt 4 000 med­ lemmar. Förutom ett eget programutbud, som i fjol spände över mer än 50 evenemang, ger föreningen tillträde till alla SEFEs program och tjänster. ”Något som jag tycker är mycket attraktivt är den stuga i Tahkovuori samt lägenhet i Himos som vi till mycket förmånligt pris hyr ut till medlemmarna.

Dessutom lobbar vi för svenska språket. Exem­ pelvis är en av styrelseposterna i SEFE vigd åt en svensktalande ekonom”, påpekar Magnus Eriksson.

Sin egen treårsperiod, som avslutades nu vid årsskiftet, sammanfattar han: ”Det hände inte lika mycket som jag i början hoppades på och hade en vision av. Det blev väl en ’medelsvensson-show’...”

NY STRATEGI Under Magnus Erikssons ordförandeperiod startade arbetet med en ny strategi, som fokuserar på en effektiv medlemsanskaffning.

22

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

”Men en del viktigt har blivit uträttat. Vi har under min ordförandeperiod börjat arbeta med en ny

[ BUDKAVLEN ]

”Niord satsar även på att modernisera och föryngra imagen och skapa en ny kommunikationsstrategi.”

ANN-LOUISE LAAKSONEN gick ut Hanken i

­ elsingfors 1999. Även hon har redovisning som H huvudämne och handelsrätt som biämne. Till ­kuriosa hör att både Eriksson och Laaksonen har studerat vid Lovisa Gymnasium. ”Redan 1996 började jag jobba på SOK, först med inköp och sedan med logistik. Det sista dryga decenniet var jag på deras ICT-avdelning.”

Sedan första januari i fjol är Ann-Louise Laaksonen SAP Manager på Alma Media i Helsingfors. ”Jag blev medlem i Niord redan 1999, då jag gick ut Hanken. Sedan blev jag tillfrågad om jag ville sitta med i SEFEs arbetslivsutskott och det gjorde jag mellan 2008 och 2011. Året därpå blev jag styrelsemedlem i SEFE och från och med i år är jag förbundets andra vice ordförande.”

Ann-Louise Laaksonen har alltså en gedigen ­föreningserfarenhet och är bl a aktiv inom Svenska Kvinnoförbundet.

Det grundläggande arbete hennes företrädare gjort inom Niord vill hon nu bygga vidare på. ”Vad gäller medlemsanskaffningen är målet att 50 procent av de nyutexaminerade skall vara medlemmar. I dag ligger talet på runt 25.”

MYCKET ATT ERBJUDA

Niords nittio år kommer att firas på olika sätt under året. Ann-Louise Laaksonen berättar att jubileumsårets tema är ’inspiration’.

strategi. Det viktigaste i den är att fokusera på en effektivering av verksamheten och medlemsanskaffningen”, berättar Eriksson. ”Att massanskaffa medlemmar kan inte vara ett självändamål, utan vi måste se till att växa med eftertanke. Och vad gäller effektiveringen har vi varit beredda att ifrågasätta det mesta och beslutat oss för att koncentrera krafterna på våra grunduppgifter”, poängterar Eriksson.

Några direkta råd vill inte Magnus Eriksson ge till sin efterträdare Ann-Louise Laaksonen. ”Hon är ju en så driven föreningsmänniska. Möjligen kan jag påpeka, att det som tar en dag i näringslivet tar en vecka i föreningslivet, och att man måste ha tålamod.”

Kärnverksamheten är viktig för Ann-Louise Laaksonen. ”Vi har som målsättning att utveckla Niord till en aktiv, drivande part i samarbetet mellan de finlandssvenska organisationerna som arbetar för ekonomerna. Vi har ett nära samarbete med SEFE och vill bland annat stärka vår samverkan med Hanken och alumnerna.” ”Niord satsar även på att modernisera och föryngra imagen och skapa en ny kommunikationsstrategi. En ny grafisk profil har också utarbetats”, berättar Laaksonen.

Medlemskapet i Niord ger tillgång till ett brett utbud av tjänster, påpekar nyvalda ordföranden Ann-Louise Laaksonen som ser fram emot att nu fira Niords nittio år. ”Det gör vi på många olika sätt under året, vars tema är inspiration. I Niordbladet och på vår webbsida kommer vi under årets lopp att presentera medlemmar med foton, som de själva skickat in.”

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

23

[ MAAILMALLA ] TEKSTI MARITA KOKKO KUVAT ANDREAS JAKWERTH

Kotikaupunkina eloisa Wien Finpron konsultti Lili Lehtovuori on jo 12 vuotta viihtynyt perheineen Wienissä. Työkseen hän ohjaa suomalaisia yrityksiä laskeutumaan Itävaltaan.

L

ili Lehtovuori työskentelee senio-

rikonsulttina Finpron vientikeskuksessa, vastuullaan alueellinen Life Sciences -toimialatiimi, joka kattaa yhteensä 12 maata Puolasta Turkkiin. Hän suunnittelee ja koordinoi projekteja terveydenhuollon, hyvinvoinnin, sisustuksen, vaatetuksen sekä elintarvikealan sektoreilla. ”Esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin alueella Suomella on hyvin mielenkiintoisia konsepteja ja tuotteita, joilla on hyvät mahdollisuudet Itävallassa.

Itävaltaisia kiinnostavat alan tehostaminen it-ratkaisuilla sekä uudenlaiset laitteet ja tavat työskennellä.”

Lehtovuori näkee haasteena houkutella suomalaisia yrityksiä Itävaltaan, koska moni yritys keskittyy suuriin markkinoihin, kuten Saksaan. Itävallassa pääsee kuitenkin markkinoille nopeammin kuin Saksassa. Moni kansainvälinen yritys käyttääkin Itävaltaa myös tuotteidensa testimarkkinoina.

Periaatteessa Itävalta voisi Lehtovuoren mukaan olla suomalaisillekin yrityksille ensimmäinen askel kansainvälistymisessä, vaikka suomalaisyritykselle on usein helpompaa aloittaa maantieteellisesti lähempää.

Suomi ja Itävalta ovat kuitenkin vakiintuneita kauppakumppaneita. Noin 50 suomalaisyrityksellä on tytäryhtiö Itävallassa ja yli 300 yrityksellä on säännölliset kauppasuhteet. ”Itävallan ja Suomen teollinen rakenne on samankaltainen: metsäteollisuutta, paperiteollisuutta, konepajateollisuutta. Siksi keskinäinen kauppavaihto on vain prosentin luokkaa Suomen ulkomaankaupasta”, Lehtovuori taustoittaa.

PLAY ME -MUSIKAALI HUIPENSI HANKKEEN

Lehtovuoren työkenttä ulottuu kuitenkin Kiinaan saakka. Hän työskentelee projektipäällikkönä myös 24

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

Finpron Luovimo-ohjelmissa, jotka luotaavat kansainvälistä kasvua luovan alan yrityksille. ”Palasin juuri Guangzhousta Kiinasta, jossa olin suomalaisen Play Me -musikaalin Kiinan ensi-illassa.

Se oli huipentuma yhteiselle hankkeelle Svenska Teaternin tytäryhtiön ACE-Productionin kanssa.

Olimme etsineet musikaalille kiinalaisen tuottajan, avustaneet neuvotteluissa ja sopimuksen saamisessa sekä tukeneet luovaa tiimiä tuotannon kehittämisen aikana. Paikalla oli myös kaksi Itävallasta löytämääni kontaktia, joiden kanssa suomalaiset ovat aloittamassa yhteistyötä Kiinan musikaalimarkkinoilla”, hän kertoo.

EKONOMIOPINNOT AVAAVAT MAAILMAN

Lehtovuoren ura osoittaa todeksi ekonomikoulutuksen kansainvälisyyden. Hän mietti Yhdysvalloissa vietetyn vaihto-oppilasvuoden jälleen kulttuuriantropologian opintoja, mutta päätyi kuitenkin hakemaan kauppakorkeaan.

Opiskelunsa espoolaistyttö suoritti Helsingin kauppakorkeakoulussa pääaineenaan kansainvälinen liiketoiminta ja sivuaineinaan talousmaantieto ja saksan kieli.

Kielivalinta taisi olla enne, sillä hän päätyi muuttamaan Wieniin ollessaan äitiyslomalla liikkeenjohdon konsultin tehtävistä suomalaisessa asiakashallinnan konsulttiyrityksessä. Tytär oli kolmekuinen, kun perhe pakkasi tavaransa ja muutti Alppien taakse aviomiehen siirtyessä YK-toimiston tehtäviin Wieniin.

Ensimmäiset viisi vuotta Lehtovuori työskenteli kotiäitinä, sillä perheessä oli pian myös pikkuveli. ”Kun halusin palata takaisin työelämään, mietin Suomeen palaamista, mutta sainkin unelmieni työpaikan Finpron Wienin toimistosta.”

Aluksi äiti työskenteli osapäiväisesti ja lapset kävivät Montessori-päiväkotia. Kun hän aloitti koko-

4,3 % TYÖTTÖMYYS­ ASTE ¶ Muun euroalueen tavoin talouskriisi on vaikuttanut voimakkaasti myös Itävaltaan. Vuonna 2011 Standard & Poors laski Itävallan luottoluokituksen AA+:aan. Syitä luottoluokituksen laskuun olivat muun muassa maan korkea velka-aste (73 % BKT:sta) sekä Itäja Etelä-Euroopan huonontunut taloudellinen tilanne, joka heijastuu Itävaltaan.

Tästä huolimatta Itävallan 4,3 prosentin työttömyysaste on edelleen Euroopan alhaisimpia ja yleisesti katsoen Itävallan taloudelle menee suhteellisen hyvin. BKT/ capita on Euroopan viidenneksi korkein.

Itävallassa pienten ja keskisuurten yritysten osuus kokonaisviennistä on merkittävä. Tämän takia vienti ei ole myöskään niin haavoittuvainen, mikäli muutamalla toimialalla tai suurella yrityksellä menee huonosti.

[ MAAILMALLA ]

Pitkän historiansa ohella Wien on myös moderni ja kansainvälinen 1,8 miljoonan asukkaan kaupunki, jossa kukoistavat erityisesti taide, muoti ja design. ”Maaliskuun lopussa Suomi on teemamaana Itävallan suurimassa muotialan tapahtumassa Modepalastissa. Finpro on koordinoinut 10 suomalaisen muotialan suunnittelijan yhteisesiintymisen tapahtumaan”, kertoo Lili Lehtovuori.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

25

[ MAAILMALLA ]

päivätyön, avuksi palkattiin suomalaisia opiskelijatyttöjä. Wien on saksankielisen alueen suurin, yli 250 000 opiskelijan opiskelijakaupunki. Kaupungissa on oma suomalaisten opiskelijoiden yhteisö, josta babysitterit löytyivät.

WIE BITTE?

Yhtä hymyä elämä Wienissä ei kuitenkaan alkuunsa ollut. ”Luulin osaavani saksaa, mutta wieniläisten aksentti on hyvin vahva enkä alkuun ymmärtänyt juuri mitään. Jos wieniläisiltä kysyi saksaksi: Puhutteko englantia, niin kukaan ei puhu…”

Kahdentoista vuoden jälkeen wieniläinen saksa sujuu ongelmitta. Myös perheen tytär ja poika puhuvat saksaa natiivien tavoin. Kotioloissa lapset puhuvat suomea, koulussa ja kavereiden kanssa saksaa.

Näin he ovat oppineet kummankin kielen niiden alkuperäisiltä osaajilta ja puolikielisyys on vältetty.

ELÄMÄNTYYLI MIELLYTTÄÄ

Wien on pärjännyt hyvin elämän laatua mittaavissa tutkimuksissa. Vuoden pimeimmästä ja kylmimmästä ajastakin on saatu miellyttävä, kun marraskuun puolivälissä avataan lukemattomat joulumarkkinat, ja tammikuussa alkaa tanssiaissesonki.

Onnekseen Lehtovuori saa töidensä puolesta käydä myös Suomessa säännöllisesti ja käyttää päivittäin myös suomen kieltä asiakkaiden ja suomenkielisten työtovereiden kanssa. Sillä kotimaa on ainutlaatuinen. ”Ulkosuomalaisena näkee erityisesti Suomen kesäisen luonnon ja värit entistä arvokkaampana. Suvaitsevaisuuden ja erilaisuuden arvostamisen suhteen on Suomessa nähdäkseni vielä kehitettävää, mutta Suomi näyttäytyy maana, jossa asiat toimivat ja luovuus kukoistaa.”

Suomalaista omaleimaisuutta kannattaisikin Lehtovuoren mielestä hyödyntää markkinoinnissa

Koirat kuninkaita

WIENILÄISTEN RAKASTAMIA koiria palvellaan usein ravintolassa tai kahvilassa ensimmäisinä ja koirilla tuntuu usein olevan paremmat oikeudet kuin lapsilla. Koiralle tuodaan vesikuppi ja ylijäänyt lihapalanen. On myös ravintoloita, joissa on koirille oma ruokalista.

Kaupungin ykköshotelli Sacherissa on koirille oma palveluopas, josta löytyy koirille sopivat kävelyreitit ja ravintolat sekä hotellin tarjoamat koirapalvelut. Toimistoihin saatetaan ottaa myös koira mukaan, ja Finpronkin toimistolla päivänsä viettää paikallisen toimiston vetäjän koira.

26

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

Wien on pärjännyt hyvin elämän laatua mittaavissa tutkimuksissa. vielä enemmän. Toisaalta Suomi näyttää myös usein yhden totuuden maalta, jossa tietyt ajatukset ja trendit menevät helposti läpi lähes koko väestöön.

Lehtovuori toteaa suomalaisten noudattavan kiitettävästi sääntöjä, mutta olevan usein aika joustamattomia. ”Seuraava sanonta on mielestäni aika kuvaava: Suomessa kaikki toimii, mutta mikään ei ole järjestettävissä, monessa muussa maassa mikään ei toimi, mutta kaikki on järjestettävissä.”

ITÄVALLAN KVARTAALI ON 25 VUOTTA

Itävaltaan suuntaavan kannattaa opiskella saksaa.

Kansainvälistä kauppaa harjoittavat itävaltalaiset puhuvat kyllä englantia, mutta kommunikoivat mieluummin omalla kielellään.

Itävallassa on Lehtovuoren mukaan suhteellisen vähän suuryrityksiä ja suurin osa liiketoimista on pienten ja keskisuurten perheyritysten käsissä. Yrityksissä ajatellaan pitkäjänteisesti: niissä kvartaali on 25 vuotta. ”Siksi myös päätöksenteko kestää yleensä kauemmin kuin Suomessa, mutta kun päätös on tehty, siinä yleensä pitäydytään. Henkilökunnasta pidetään kiinni, vaikka talous yskisikin.”

Yleensä keskisuuret yritykset ovat Lehtovuoren mukaan hierarkkisia, ja kollegoita teititellään. ”Itävallassa arvostetaan senioriteettia. Siksi Suomessa nopeasti edenneet nuoret myyntimiehet voivat kohdata haasteita uskottavuudessa asioidessaan itävaltalaisten yritysten vanhemman polven johtoportaan kanssa. Henkilökohtaiset suhteet ja niiden ylläpitäminen henkilökohtaisilla tapaamisilla on erittäin tärkeää."

[ MAINETEKO ] TEKSTI ANNE PENTTILÄ KUVA THINKSTOCK

Yritykselle jatkaja Suomen Yrittäjien omistajanvaihdoshanke yhdistää yrityksen myyntiä harkitsevat ja yrittäjäksi haluavat.

SUOMEN YRITTÄJIEN organisoima omistajanvaihdoshanke tarjoaa kanavan, jonka avulla yrityksen myynnistä ja ostamisesta kiinnostuneet henkilöt voivat löytää toisensa. Kolme vuotta kestävä hanke alkoi kesällä 2013. Hankkeen rahoituksesta tulee 85 prosenttia Yksityisyrittäjäin Säätiöltä sekä Työ- ja elinkeinoministeriöltä, 15 prosenttia Suomen Yrittäjiltä.

Suomen Yrittäjissä omistajanvaihdoshankkeesta vastaava projektipäällikkö Mika Haavisto: miksi projekti käynnistettiin? ”Koska suomalaiset yrittäjät ikääntyvät. Kymmenen seuraavan vuoden aikana yrittäjänvaihdos on ajankohtaista yli 70 000 suomalaisyrityksessä. Noin 20 000 yritystä lopettaa ja noin 50 000 vaihtaa omistajaa joko sukupolvenvaihdoksen tai myynnin kautta. Ellei yrittäjä löydä jatkajaa oman perheen tai suvun parista, yritykselle pitäisi löytää ostaja. Yrittämisestä kiinnostuneelle valmiin, vakiintuneen yrityksen ostaminen on usein hyvä vaihtoehto.” ”Yrityksen toiminnan jatkuminen on kaikkien etu, koska se takaa työpaikkoja ja verotuloja. Yrityksen olemassaolo ylläpitää alueen vireyttä ja on tärkeää yrityksen yhteistyökumppaniverkostolle sekä yrityksen tuotteita käyttäville asiakkaille. Yrittäjä saa palkkion elämäntyöstään ja joku jatkaa yrityksen kehittämistä. Hankeidean alkuperäinen isä on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.”

Mitä yrityksen myyntiä tai ostoa suunnittelevan kannattaa tehdä? ”Hänen kannattaa aluksi käydä nettisivuillamme www.yrittajat.fi ja tutustua Yrityspörssiin.

Yrittäjäksi aikova saa apua ja neuvoja alueensa uusyrityskeskuksesta, alueellisesta kehitysyhtiöstä, ELY-keskuksesta ja Suomen Yrittäjien aluejärjestöstä. Sama neuvo pätee myös yrityksen myyntiä suunnittelevaan, edellä mainittujen tahojen lisäksi hän voi kääntyä myös alan ammattilaisten yritysvälittäjien puoleen.”

Mitä hankkeessa tapahtuu? ”Järjestämme eri yhteistyötahojen kanssa tilaisuuksia ja seminaareja, joissa myyntiä suunnittelevat ja ostamisesta kiinnostuneet voivat tavata toisiaan. Määritämme ja dokumentoimme omistajanvaihdoksen palvelupolut alueellisesti, käytännössä maakunnittain: miten ostaja ja myyjä löytävät toisensa, mitä tapahtuu ennen yrityskauppaa, sen aikana ja sen jälkeen, mitä palveluita tarvitaan ja kuka tuottaa ne. Hankkeen tulokset tulevat kiteytymään Yrityspörssissä. Nyt se toimii kauppapaikkana, mutta kevään aikana siitä kehittyy myös kohtaamispaikka yritysten myyjille ja ostajille sekä alueellisen palvelutiedon lähde.”

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

27

28

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

TEKSTI OLLI MANNINEN KUVITUS JUSSI KAAKINEN

Mielikuviensa vangit ”Liitossa on ukkoutuneita, poteroihinsa jämähtäneitä edunvalvojia, politikointia ja jäykkiä tapoja hahmottaa työelämää." Kielteiset mielikuvat ammattiliitoista istuvat tiukassa. Ammattiliitoilla on edessään kasvojen pesun paikka, johon nopeasti muuttuva ja pirstaloituva työelämä tarjoaa loistavan mahdollisuuden.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

29

E

nsin hyvät uutiset: noin 80 prosenttia suomalaisesta työväestöstä kuuluu ammattiliittoihin. Sitten kolikon kääntöpuoli: jäsenyys kiinnostaa lähinnä työehtojen valvonnan ja työttömyyskassan vuoksi.

Muu liittojen harjoittama toiminta jää usealle jäsenelle vieraaksi. ”Ammattiliitot ovat samojen haasteiden edessä kuin esimerkiksi evankelisluterilainen kirkko, Hiihtoliitto — tai demokratia ylipäätään. Liittojen pitäisi kysyä itseltään, miten hyvin ne palvelevat jäsenistöään sekä kyseenalaistaa vanhat rakenteensa ja kulttuurinsa. Nykyisellä toimintatavalla liitot eivät puhuttele rivijäseniä tai tartu asioihin, jotka osaavaa väkeä oikeasti kiinnostavat”, täräyttää pitkän linjan järjestöammattilainen Petri Rajaniemi.

Työelämän ja toimintaympäristön muutokseen keskittyvän Future Works Oy:n perustajaosakas, ­tutkija Rajaniemi on sitä mieltä, että ammattiliitot keskittyvät edunvalvonnassa liikaa pelkkään rahaan ja laiminlyövät niiden asioiden ajamisen, jotka ovat päivänpolttavia ihmisten arjessa. ”Nopeiden muutosten ja epävarmuuden yhteiskunnassa korostuu joka-aamuinen kysymys siitä, miltä tuntuu mennä töihin. Mikä on se tunnetila, jossa työnsä puurtaa? Kuinka suuri palkankorotus pitää neuvotella, että taas jaksaa työssä, josta on ­kadonnut merkitys? Ammattiliittojen retoriikasta puuttuu kokonaan se mahdollisuus, että ihmiset ihanneolosuhteissa vilpittömästi nauttisivat työstään”, Rajaniemi arvostelee.

Hän ymmärtää tosin, miksi ammattiliitoille säännöllinen tupo-teatteri on niin tärkeä. ”Raha on helppo mittari. Saavutetuilla palkankorotuksilla liitot voivat osoittaa jäsenilleen saavansa aikaan tuloksia. Entä jos ammattiliitot tekisivätkin aktiivisemmin työtä työnantajien ja työntekijöiden välisen luottamuksen ja paremman työelämän kehittämiseksi? Näiden tulosten mittaaminen olisi tietysti vaikeaa, miltei mahdotonta”, Rajaniemi sanoo.

Viestinnän strategi Kirsi Piha on pitkälti Rajaniemen kanssa samaa mieltä, mutta painottaa, ettei ammattiliittoja voi niputtaa yhteen. Kaikki liitot eivät toimi samalla tavalla, mutta niillä olisi silti paljon tekemistä kielteisten mielikuvien oikaisemiseksi. ”Ammattiliitot reagoivat hitaasti työelämän suuriin muutoksiin. Hyvä työelämä rakentuu yhteisymmärryksestä, ei luomalla vastakkaisasettelua. Liitoissakin pitäisi nähdä, että me kaikki olemme samassa veneessä”, Piha sanoo.

Pihan mukaan nykyajan työelämä on pirstaloitunutta ja vaikeammin yleistettävää. Työelämä on sitä parempaa, mitä yksilöllisemmin ihmiset saavat sen rakentaa.

30

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

”Ammattiliitot ovat samojen haasteiden edessä kuin esimerkiksi evankelis­ luterilainen kirkko.”

”Liittojen kautta rakennetaan usein liian jäykkiä tapoja hahmottaa työelämää. Liitoissa tuntuu olevan hyvän työelämän kehittämisen sijasta pikemminkin kyse politikoinnista. Pitää näyttää jotain siksi, että saa jatkokauden johonkin. Se on valitettavasti joskus kaukana tavallisen työntekijän työn parantamisesta tai oikeasta edustamisesta”, Piha sanoo.

KESKITTYMINEN EDESSÄ

Tekniikan akateemisten toiminnanjohtaja Heikki Kauppi myöntää, että liittoihin kohdistuvassa kritiikissä on paljon perää, mutta on vakuuttunut, että liitoilla on nyt ja tulevaisuudessakin keskeinen rooli työelämän kehittämisessä yhteiskunnassa. ”Ammattiyhdistystoiminnan tarve ei ole kadonnut minnekään. On erittäin epätodennäköistä, että maailma muuttuisi niin auvoiseksi, että palkansaajien tarve toimia järjestäytyneesti kokonaan katoaisi”, Kauppi sanoo.

Uudistumisen haasteita liitoille tulee kuitenkin Kaupin mukaan sekä kansalliselta että kansainväliseltä suunnalta. ”Nykyinen liittoryhmitys on vanhentunut, kun perinteisten toimialojen luonne on muuttunut, alojen raja-ajat hämärtyvät ja markkinoille syntyy kokonaan uusia toimialoja. Liitoilla on väistämättä edessä rakennemuutos. Se voi hyvinkin johtaa nykyistä suurempiin kokonaisuuksiin.

Onhan aika erikoista, että meillä on yli

300 työehtosopimusta, joiden sisällöt eivät kovin paljoa poikkea toisistaan. Liittojen kannattaisi ruveta pohtimaan yhdistymisen ja yhteistoiminnan mahdollisuuksia”, Kauppi sanoo.

Työelämän kansainvälistyminen haastaa myös ammattiliittoja miettimään nykyistä rooliaan globaaleilla työmarkkinoilla. ”Kansainvälistyneet yritykset ovat entistä suurempia globaaleja konglomeraatteja, joilla on tuotantoa useissa eri maissa. Niiden keskushallinto kilpailuttaa tehtaansa ja voittaja on tavallisesti se tehdas, joka tekee työn halvimmalla. Tämä kehitys voi samalla luoda uudenlaista tilausta myös kansain­ välisten palkansaajien järjestäytymiselle”, Kauppi ­ar­vioi.

Toistaiseksi liittojen kansainvälinen toiminta on kuitenkin edennyt hitaasti. Palkansaajaliike on järjestäytynyt mantereittain, ja eri toimialojen liitot ovat perustaneet Euroopan ja maailmanliittonsa.

Maailmanliitto on ollut aktiivinen luomalla kehys­ sopimuksia kansainvälisten yritysten kanssa, jotta ne esimerkiksi sitoutuvat noudattamaan Kansain­ välisen työjärjestö ILO:n määrittelemiä työelämän eettisiä periaatteita.

Miten liitot voisivat parantaa julkista mielikuvaansa?

Kauppi arvioi, että mielikuvat ammattiliitoista syntyvät pitkälti julkisuudessa käsiteltyjen työehtosopimusneuvottelujen kautta.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

31

”Työehtosopimukset ovat kuitenkin vain osa l­ iittojen tehtäväkenttää. Liitot ovat yhteiskunnallisia vaikuttajia, jotka ovat aktiivisia esimerkiksi työaika­ lainsäädännön tai koulutuspoliittisten teemojen ­kehittämisessä. Me TEK:issä haluamme oman asian­ tuntijaverkostomme avulla tuoda julkiseen keskuste­ luun näkemyksiä, miten oman alamme koulutusta ­pitäisi kehittää, jotta se vastaisi mahdollisimman ­hyvin tulevaisuuden työelämän tarpeita”, Kauppi ­korostaa.

Hän muistuttaa, että nyt esimerkiksi Oulussa hyödynnetty irtisanottujen insinöörien muunto­ koulutus oli alun perin TEK:in esittämä ajatus jo 1990-luvulla. ”Parin vuoden koulutuksella saadaan tuotettua kaikkien alojen ”ihannetyöntekijöitä”: vastavalmis­ tuneita, joilla on samalla reilut kymmenkunta vuotta työkokemusta”, Kauppi sanoo.

32

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

Tänä vuonna Kauppi sanoo liittonsa osallistuvan aktiivisesti erityisesti työeläkejärjestelmän uudista­ miseen liittyvään keskusteluun, koulutuspolitiikan sisältökysymyksiin sekä teollisuuspolitiikan uudel­ leenmäärittelyyn. ”Käynnistämme myös eri palkansaajajärjestöjen kanssa eurovaali-kampanjan, jonka tavoitteena on tuoda vaalikeskusteluihin meidän kannaltamme tär­ keitä kysymyksiä”, Kauppi sanoo.

KESKILUOKAN PELKO ON UUDISTUMISEN ALKU

En se liittojen loistava mahdollisuus?

Kärjekkäästi liittojen nykytilaa arvioivan Petri Rajaniemen mukaan se liittyy suureen globaaliin muutokseen, josta meillä ei vielä äänekkäästi puhu­ ta. Ensimmäistä kertaa historiassa keskiluokka pelk­ kää asemansa puolesta. Huolehtiminen korkeasta

misen todella monella eri tavalla. On silkkaa hölmöyttä, jos emme osaa järjestelmällä tukea tätä vaan estämme sitä”, Piha sanoo.

SEFEn edunvalvontajohtaja Lotta Savinko muistuttaa, että liittojen tulee muuttua työelämän muuttuessa. ”Ekonomiliitossa palvelumme laajenevat koko ajan niin, että kykenemme vastaamaan jäsentemme tarpeisiin ja työelämässä tapahtuviin muutoksiin.

Työmarkkinajärjestelmää on helppo kritisoida, sen sijaan työelämää ja -markkinoita kehittäviä toimenpiteitä kuulee harvoin.” ”Selkeät pelisäännöt antavat joustavuutta. ­Muutokset on tehtävä yhdessä ja sekä työnantajaettä työntekijäosapuolten on sitouduttava yhteisiin ­tavoitteisiin niin järjestö- kuin työpaikkatasollakin.

Jäsenten edunvalvontaa voimme toteuttaa vain elämällä ajassa.”

EkonomigolfSEFE- Ekonomgolf 6.6.2014, Kurk Golf stä Kene en veukoondoamrii?­ olff li g r

m gol fare?

Osallistu iloiseen ekonomi­ henkiseen golfkilpailuun.

Kilpailu avoinna kaikille SEFEn jäsenille.

b Vem

koulutuksesta, osaamisesta ja kielitaidosta ei enää takaa automaattisesta paikkaa työelämässä. Myöskään kova työnteko ei tuo välttämättä menestystä työmarkkinoilla. Aktiiviset työntekijät ovat epävarmoja tulevaisuudestaan ja miettivät, miten selvitä eteenpäin. Kun keskiluokka pelkää, se heijastuu kaikkeen yhteiskunnassa. Se näkyy kärjistyvinä ­äänenpainoina ja kyseenalaistaa luottamuksen ­nykyiseen tapaan toimia.

Rajaniemi uskoo, että ammattiliitoilla olisi nyt jos koskaan loistava tilaisuus asemoitua keskiluokan eli aktiivisen ja osaavan työväestön puolestapuhujaksi ja yhteiskunnallisen luottamuksen edistäjäksi. ”Se vaatisi isoa kulttuurillista muutosta. Jotta toiminta muuttuisi, pitäisi myös ajattelun muuttua.

Nyt ammattiliitot suhtautuvat kaikkiin ulkoapäin tuleviin muutossignaaleihin aggressiivisesti. Ei haluta keskustella, vaan pidetään kynsin hampain kiinni entisistä rakenteista ja toimintatavoista. Pulleiden setien ja eläköityvien suurten ikäluokkien etujen ajamisen sijasta ammattiliittojen kannattaisi keskittyä työssäkäyvien tulevaan asemaan työmarkkinoilla.” ”Työelämä ei ole enää maraton, joka varmasti päättyy maaliin eli eläkkeelle. Nuoremmille ikäpolville työelämä on pitkää erämaavaellusta, jossa maalin puuttuessa tärkeintä on matkalla viihtyminen.

Ammattiliitot eivät uskalla puhua tästä, sillä se tarkoittaisi nykyisen työeläkejärjestelmän kyseenalaistumista. Tämä asia on liitoille tabu”, Rajaniemi sanoo.

Ideaalisessa maailmassa ammattiliitot olisivat hänen mukaansa aktiivisen työväestön elämän kokonaislaadun palvelijoita. Hän kannustaa myös liittoja lähestymään enemmänkin kasvollista suomalaista pientä ja keskisuurta teollisuutta kuin globaaleja pörssiyhtiöitä. ”Ammattiyhdistysliikkeellä on enemmän yhteistä näiden yritysten kuin monikansallisten pörssiyritysten kanssa. On älyllistä epärehellisyyttä kuvitella, että kansainvälisillä pörssiyrityksillä olisi into kovin suuriin Suomi-talkoisiin”, Rajaniemi näpäyttää.

Kirsi Piha pitää epätodennäköisenä, että liitot pystyvät uudistamaan toimintatapojaan riittävän ajoissa. ”Itse uskon yksilöllistyvämpään maailmaan, jossa asioista sovitaan siellä missä ne tapahtuvat. Tietotyöläiset haluavat tehdä työtä enemmän omin ­ehdoin, aika- ja paikkariippumattomasti. Nykyiset työvälineemme mahdollistavat jo meille työn teke-

o

årets ekon Kilpailumaksu: 55e ( kilpailumaksu, green fee, lounas, eväspussi, golfkärry, range­poletit, sauna+ pyyhe) Aikataulu: 08:15 (alkaen) Ilmoittautuminen ja oma kustanne aamiainen 10:00 Yhteislähtö, jonka jälkeen lounas ja palkintojen jako Kilpailuluokat: 1. Hcp 0­18,4. Tasoituksellinen lyöntipeli 2. Hcp 18,5­36. Pistebogey Ilmoittautuminen 1.3. klo 09:00 lähtien www.sefe.fi > jäsensivut > tapahtumat > SEFEn ohjelma.

Info: satu.taivainen@sefe.fi tai catarina.soderstrom@niord.fi Järjestäjät: SEFE yhteistyössä Ekonomföreningen NIORD Ekonomiyhdistys

”Jotta toiminta muuttuisi, pitäisi myös ajattelun muuttua.”

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

33

[ PERSONA GRATA ]

Kasvuun innostaja Uskallus ja uusiin asioihin heittäytyminen on vienyt Maria Sipilää haasteesta toiseen. Nyt hän kannustaa muita innostumaan ja kasvamaan.

TEKSTI ARJA VARTIA KUVAT MIIKA KAINU

N

uori ylioppilas Maria Sipilä komensi isäänsä vuonna 1988: ”Aja minut KOP:n pääkonttorin eteen. Kyllä sieltä jotain kansainvälisiä tehtäviä löytyy.”

Kesätyöpaikka löytyi, ja siitä muodostui pidempiaikainen työsuhde Kansallis-Osake-Pankin kansainvälisellä osastolla. Se oli sekä työuran lähtölaukaus että samalla jatkoa kansainvälistymiseen, jota Sipilälle oli jo kertynyt muun muassa vaihto-oppilasvuodesta Yhdysvalloissa.

Samanlaisella ponnekkuudella hän meni kauppakorkeakoulun aikana mukaan projekteihin, jotka johtivat töihin suureen kansainväliseen hitsausfirmaan Esab Oy:hyn. Sieltä ura jatkui Ericssonin kautta Nokialle villien kasvuvuosien 1997–2005 ajaksi. ”Nokian menestystä ja huimaa kasvua ei voi unohtaa. Minulle työskentely Nokiassa oli yksi urani huippujakso ja todellinen kasvuyritysunelma.” Näin Sipilä kuvaa Nokia-aikaansa joulukuussa ilmestyneessä kirjassaan Kasvun sydän.

Kirjasta välittyy innostus, joka on johtanut monen yrityksen kasvuun ja menestykseen.

Kirjaan on koottu 13 suomalaisyrityksen johtajan ja vaikuttajan kasvun tarinat. Ja sanomattakin on selvää, että myös heistä heijastuu innostus ja onnistuminen.

AKTIIVISUUS KANNATTAA

Sipilä haluaa muistuttaa, että ainakin hänen omalla urallaan on myös kyse sattumista. Siitä, että on oikeaan aikaan oikeassa paikassa. ”Kauppakorkeakoulun aikaan huomasin ilmoitustaululla ilmoituksen Esabin projektista. Maailman suurin hitsausyritys haki tekijöitä, ja olin ollut mukana MBA-projekteissa.

Olin mukana asiakkuustyytyväisyysjärjestelmän ja liiketalouden kehittämisprojekteissa.

Siellä syntyi myös pro gradu -tutkielma. Sain paikan, eli kannattaa mennä mukaan erilaisiin projekteihin.”

34

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

Esab oli askel teollisuusyrityksiin, ja koska Sipilän isä oli vuori-insinööri, niin miesvaltainen teollisuus ei häntä pelottanut.

VIEMÄSSÄ NOKIAA MAAILMALLE

Nokialla Sipilän työhön kuuluivat erilaiset tuotemarkkinoinnin ja markkinoinnin tehtävät. Hän hoiti muun muassa matkapuhelinlanseerauksia ympäri maailmaa.

Niitä aikoja hän muistelee kaiholla: ”Olin mukana mielenkiintoisissa ja haasteellisissa tehtävissä. Mieleeni ovat jääneet ihanat, älykkäät ja innostuneet ihmiset, kansainväliset kokemukset, joita en varmasti olisi saanut siinä mittakaavassa mistään muualta. Innostus lähti liikkeelle ihmisistä itsestään. Tähän vaikuttivat tarpeeksi haasteelliset, mutta saavutettavat tavoitteet. Myös nuorille annettiin vastuuta, mikä innosti entisestään.”

Sellaista ei vielä 1990-luvulla Sipilän mukaan ollut perinteisissä yrityksissä, joissa oli paljon hierarkiaa jäljellä. Nokiassa saattoi saada jo alle 30-vuotiaana hyvin paljon kansainvälisiä vastuullisia tehtäviä. ”Ei se niin vaarallista ollut, jos ei aina mennytkään nappiin. Jos joku asia meni pieleen, niin katsottiin toista reittiä ja mahdollisuutta.”

Sipilä kertoo, että noina aikoina Nokiassa oli jatkuvasti muutoksia, tehtävät ja organisaatio vaihtuivat koko ajan. Henkilökunnalta vaadittiin muutoskestävyyttä ja kykyä sopeutua nopeasti uusiin tilanteisiin.

Vallalla oli kokeilukulttuuri.

Kasvun ikäviä puolia saattoi tapahtua, mutta ei Sipilän omassa lähipiirissä.

Nokialta lähdöstään Sipilä kertoo, että reilun kahdeksan vuoden jälkeen oli sopiva aika nähdä jotain muuta ja saada uudenlai-

"Suurten budjettien sijaan tarvitaan nyt suuria idoita. Oikeanlainen brändinjohtaminen ratkaistaan aina kuitenkin 'case by case'", opastaa Maria Sipilä.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

35

[ PERSONA GRATA ]

”Eniten opetan, miten aukaistaan ovia esimerkiksi kansainvälisiin toimijoihin tai mediaan.” sia kokemuksia. Ilmassa oli myös erilaisia signaaleja, joista saattoi huomata, että kasvukausi oli taittumassa. ”Lähdin mielestäni oikeaan aikaan.”

LAPSIA JA YRITYKSIÄ KASVATTAMAAN

Nokian jälkeen Sipilä halusi tehdä jotain aivan toisenlaista. Nyt oli vuorossa vapaaehtoistyö Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistyksen johtajan toimessa ja päiväkodin vanhempain yhdistyksen vetäminen. ”Lapset syntyivät keskelle Nokian kasvukautta, matkustimme mieheni kanssa paljon ja isoäiti sekä tukijoukot hoitivat lapsia. Ilman heitä en olisi selvinnyt. Mutta nyt oli lasten vuoro.”

Sapattivapaan jälkeen ajatukset kasvusta ja innostuksesta veivät Sipilän johdon konsultiksi ja kasvuyritysten hallitusammattilaiseksi sekä muun muassa Aalto Startup Saunan sekä Aalto Start Up Centerin neuvonantajaksi.

Sieltä avautui täysin uusi maailma. ”Kaikki Nokian aikaiset verkostot olivat maailmalla, mutta nyt tutustuin suomalaisiin insinöörivaltaisiin kasvuyrityksiin. Olen mennyt mukaan neuvonantohallituksiin, joissa on eri alan osaajia.

Minulla on kaupallista osaamista. Suomessa osataan jo ottaa esimerkiksi toimitusjohtajan neuvonantajia, eli asenne on muuttumassa, ja neuvonantajia tuodaan hallitusten rinnalle.” ”Eniten opetan, miten aukaistaan ovia esimerkiksi kansainvälisiin toimijoihin tai mediaan, miten solmitaan sijoittajasuhteita, luodaan yritykseen kasvukulttuuri, joka koostuu muun muassa siitä, että yrityksessä on positiivinen tekemisen meininki ja oikeat ihmiset tekemässä kasvutarinaa. Tai miten tehdään yrityksestä aidolla tavalla kiinnostava asiakkaiden silmissä.” ”Kasvuyritysten haasteet vaihtelevat markkinoinnista ja myynnistä henkilöstöasioihin ja kiinnostavaa onkin oppia jatkuvasti myös itse uutta. Miellän itseni enemmänkin valmentajaksi kuin opettajaksi. Keskustelumalli toimii parhaiten.”

ÄLÄ KOSKAAN LUOVUTA ¶ ”Hiljattain menin käymään Lontoossa, ja olin etukäteen sopinut tapaamisen yhden maailman suurimman pääomasijoittajan kanssa. Lentokentällä juuri ennen kuin olin astumassa koneeseen, sain englantilaiseen ta­ paan hyvin kohteliaan, mutta itselleni hyvin harmillisen viestin.

Tapaamiseni oli peruttu. Ajattelin, että ei voi olla totta. Tässä olen lentokentällä ja juuri tätä tapaamista olin valmistellut ja odottanut ties kuinka pitkään.

Ehkä pohjalainen sitkeyteni auttoi asiassa, koska huomasin pian kuitenkin istuvani Lontoossa tapaamisessa kyseisen sijoittajan kanssa. Isäni opetti minulle aikoinaan: Never take no for an answer.” ”Se näytti toimivan”, nauraa Sipilä

”Kansainväliset sijoittajat haluavat nykyään nähdä yrityksiä, joilla on halu kasvaa pitkäjänteisesti, eli ne ovat sitoutuneita. Visio ja liiketoimintasuunnitelma pitää olla, vaikka ne mahtuisivat yhdelle PowerPoint-kalvolle.”

Liika byrokraattisuus on Sipilän mukaan ansa, joka tappaa kasvun. Myös myynnin, tuotekehityksen ja brändin johtamisen pitäisi olla tasapainossa.

Jos yksikin alue näistä jää toisen varjoon, tämä näkyy kasvun hidastumisessa. Kasvuyrityksen pitäisi rekrytoida ihmisiä, jotka jakavat saman vision, mutta ajattelevat eri tavalla. Siten he täydentävät toinen toistensa kompetensseja.

BRÄNDIN KIEMURAT

Brändin hallinta tuntuu kääntyneen lähes pää­laelleen entisiin oppeihin verrattuna. Sipilän näkemys on, että kaikesta määrää asiakas, joka joko suosii tai hylkii brändiä. Tänä päivänä suositukset suusta suuhun menetelmällä ohjaavat kysyntää yhä vahvemmin.

Kasvuyrityksissä tämä näkyy siinä, että suurten budjettien sijaan tarvitaan suuria ideoita. ”Tarvitaan luovaa, mutta ennen kaikkea strategista pelisilmää.

Esimerkiksi etsimällä kumppaniksi oikean tahon voidaan päästä parempiin tuloksiin kuin panostamalla perinteisiin markkinointikanaviin. Oikeanlainen brändijohtaminen ratkaistaan aina ’case by case’.”

Ja janoa haasteisiin Sipilällä yhä löytyy: ”Haluaisin tarttua vielä johonkin mielenkiintoiseen haasteeseen, jossa voisi olla kansainvälinen ulottuvuus.”

MARIA SIPILÄN URA Kauppatieteiden maisteri, Aalto University School of Business Työpaikat: muun muassa Esab, Eriksson Nokia 1997–2005, vastannut useiden uusien mallien kansainvälisistä lanseerauksista Aalto Startup Saunan ja Aalto Start-Up Centerin neuvonantaja Perhe: aviomies, tytär, poika ja Novascotian noutaja Harrastukset: tennis, liikunta, lukeminen, kirjoittaminen ja Rotarytoiminta, jossa hänet äskettäin valittiin Kanta-Espoon Rotaryklubin presidentiksi.

36

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

[ TIESITKÖ? ] TEKSTI ANNE PENTTILÄ GRAFIIKKA ANTTI NIKUNEN

Osaamisen johtamisessa vielä kehitettävää SEFE tutki kuinka osaamista johdetaan organisaatioissa. Asiantuntija­ ekonomien ja esimiesekonomien näkemyksissä on selkeä ero.

TUTKIMUKSEN TARKOITUKSENA oli tuottaa tietoa siitä, kuinka osaamista johdetaan organisaatioissa, mikä on yksittäisille osaajille tärkeää ja miten osaamisen johtaminen kehittyy tulevaisuudessa. Lisäksi haluttiin selvittää, kuinka SEFE pystyisi tukemaan ekonomeja näissä tavoitteissa.

Tutkimuksen kvalitatiivinen osuus toteutettiin 24 puhelinhaastatteluna ja

kvantitatiivinen osuus Web-kyselynä. Kvalitatiivista tutkimusta käytettiin pohjana kvantitatiivisen tutkimuksen toteuttamiseen. Sen avulla haluttiin selvittää, näkyvätkö haastattelututkimuksessa esiin tulleet asiat ekonomien arjessa ja työssä.

Koska ekonomeja toimii sekä asiantuntijoina että esimiehinä, kysymyslomake jaettiin kahteen näkökulmaan. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1 231 henkilöä, jois-

Huono (arvosanat 1 ja 2)

Kyky oppia uusia asioita Motivaatio kehittää omaa osaamista Esimiehen kyky näyttää suuntaa mitä osaamista tarvitaan tulevaisuudessa

3%

23 %

6%

– yrityksissä ja organisaatioissa” julkaistaan www.sefe.fi:ssä.

Asiantuntijat ITSEARVIO (n=747)

74 %

Esimiehet (n=481)

88 %

Asiantuntijat ITSEARVIO (n=747)

70 %

Esimiehet (n=481)

30 %

35 %

24 %

11 %

33 % 43 %

18 %

41 % 28 %

Asiantuntija/ toimihenkilö (n=738)

Esimies (n=471)

68 %

60 % 40 %

Kaikki (n=1 199)

Asiantuntijat (n=747) Esimiehet ITSEARVIO (n=481)

46 %

59 %

Asiantuntijat (n=747) Esimiehet ITSEARVIO (n=481)

60 % 48 %

Hyvä (arvosanat 4 ja 5)

91 %

72 %

67 %

Kaikki (n=1 209)

9%

46 %

Esimiehen kyky auttaa kehittämään osaamisverkostoa

33 %

23 %

6%

Tutkimusraportti ”Osaamisen johtaminen

Ei hyvä eikä huono (3)

1% 8% 3%

ta asiantuntijoita oli 745 ja esimiehiä 479 henkilöä. Kysely toteutettiin satunnaisotannalla, joten tutkimukseen vastanneet esimiehet eivät olleet tutkimukseen vastanneiden asiantuntijoiden esimiehiä.

53 %

47 %

32 %

Asiantuntija/ toimihenkilö (n=725)

Kyllä

Esimies (n=474) Ei

ei esimiesvastuuta

ei esimiesvastuuta

Käytetäänkö organisaatiossasi riittävästi aikaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja osaamisen johtamiseen?

Onko organisaatiosi henkilöstön osaamisen kehittäminen ja osaamisen johtaminen kokonaisuutena arvioituna onnistunutta?

”MOTIVAATIOMME ON KORKEA” Tutkimus tuo selkeästi esille osaamisen johtamisen haasteet. Asiantuntijoiden ja esimiesten kokemusten välillä on selkeä ero.

Asiantuntijat pitävät omaa motivaatiotaan ja kykyään osaamisen kehittämiseen korkeana.

Kyselyyn vastanneet esimiehet näkevät näillä alueilla ongelmia.

”TUNNISTAMME OSAAMISTA” Esimiehet kokevat, että heillä on kyky tunnistaa alaistensa osaaminen ja näyttää suuntaa.

Tutkimukseen osallistuneet asiantuntijat puo­lestaan kokevat, että heidän esimiehensä piiloutuvat prosessien taakse, eikä kehitystä tapahdu huolimatta kehityskeskusteluista ja henkilöstön työtyytyväisyyskyselyistä.

TUA TUTKIT TIETOA I SEFE.F

SAMA TULEVAISUUSNÄKYMÄ Sekä asiantuntijoiden että esimiesten mielestä työn merkityksellisyys ja kehittymismahdollisuudet nousevat yhä tärkeämmiksi työpaikan valintakriteereiksi ja tehtävissä tarvitaan laaja-alaisempaa osaamista.

Oma organisaatio ei panosta urakierron nopeutumiseen tai osaamisen johtamiseen.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

37

[ KYLTERIT ] TEXT SÖREN VIKTORSSON FOTO MIKKO KÄKELÄ

Rikssvensken som landade på Hanken För bara några år sedan var Finland en vit fläck på kartan för rikssvensken Kalle Sigurdson. ”Nu går jag tredje året på Hanken och trivs så bra att jag kunde tänka mig att stanna här”, berättar han.

N

är Kalle Sigurdson 2010 firade midsommar i hemmet i jämtländska Åre var ett par från Esbo, vänner till hans föräldrar, på besök. ”Vi pratade litet om mina framtidsplaner. Jag sade att jag gärna ville läsa ekonomi. Då förklarade de, att det kan man göra på svenska i Finland.”

Kort därpå var Kalle Sigurdson i Rom med sin flickvän och delade hotellbalkong med ett svensk-finländskt par. ”Hon var studierådgivare i Åbo. Jag berättade om midsommaraftonen och bägge sade att det är klart att jag skall flytta till Finland och plugga där!”

Egentligen hade Kalle Sigurdson mer ”högtflygande” planer. Sina sista två år på gymnasiet tillbringade han i Arvidsjaur i norra Lappland, på en naturvetenskaplig linje där varannan vecka ägnades åt pilotutbildning. ”Staten bekostade allt och det var en spännande erfarenhet. Men jag märkte efter hand att detta med att bli trafikflygare ändå inte helt var min grej.”

Så det blev alltså en ansökan om studieplats på Hanken i Helsingfors. I början av juni 2011 tog han sin gymnasieexamen och skulle börja förbereda sig för inträdesprovet.

38

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

”Fast det gick ju inget vidare, för vi hade tuffa uppflygningsprov för pilot­ licensen. Så först sex dagar före inträdesprovet började jag bekanta mig med de böcker vi skulle tenteras på...”

Med studieböckerna i bagaget bilade Kalle Sigurdson via Bottenviken och ner till Vasa. ”Provet var ganska tufft. Vad som slog mig var, att alla de andra sökande verkade känna varandra.

När jag efter provet bilade tio timmar hem var jag ganska säker på att jag inte skulle antas.”

GLATT BESKED

I juli, under en semester på Irland, ringde dock föräldrarna och berättade om ett brev från Finland med positivt besked. ”Jag blev jätteglad. Det här skulle komma att bli spännande! Förutom att jag läst en del Paasilinna hade jag ju inte någon som helst relation till Finland”, berättar Sigurdson.

”Det är jättenyttigt att bo utomlands och lära sig leva i mer än en kultur.”

I Sverige tar man in på betyg (eller det s k högskoleprovet). Hur ser du som rikssvensk på det finländska systemet? ”Det är klockrent och mycket rättvist!

Mina gymnasiebetyg var delvis neddragna på grund av det myckna flygandet. Men på det här sättet kunde jag ändå praktiskt visa att jag klarar utbildningen.”

TILL FINLAND

I augusti 2011 flyttade Kalle Sigurdson till det nya, främmande landet. ”Via Hankens studentkårs webb fick jag en liten etta på Högbergsgatan.”

Mycket av den första tiden på Hanken gick åt till att lära känna studiekompisarna. ”Många verkade ju känna varandra redan. Så det krävdes litet ansträngning i början. Men ganska snabbt började folk säga ’Vad kiva med en rikssvensk!’. Och har man väl fått en kompis här så får man snabbt automatiskt många fler.”

Något som snabbt hjälpte honom in i det sociala livet, var engagemanget i studentkåren, bl a som skattmästare. ”Där lärde man känna folk på riktigt. Så småningom flyttade även min flickvän över från Sverige hit och går nu även hon på Hanken.”

Kalle Sigurdson, som inom kort fyller 22, har hunnit läsa drygt två av de tre åren fram till sin kandidatexamen. ”Innan dess måste jag bland annat göra

Kalle Sirdsons huvudämne är national­ ekonomi. ”Jag är jättenöjd med min utbildning här på Hanken”, säger han.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

39

min utbytestermin. Till de platser jag funderat på hör Reykjavik, Glasgow och Prag.”

FINSKA SVÅRT

Den här terminen läser Kalle Sigurdson de för utlänningar obligatoriska sex studiepoängen i finska. ”En del förstår jag, men själva grammatiken är ju kanonsvår. I och med kursen kommer jag att få upp litet större vokabulär.”

Kalle Sigurdsons huvudämne är nationalekonomi, med statistik som biämne. ”Det är två små och justa institutioner med klockrena lärare. Jag är jättenöjd med min utbildning på Hanken.

Helsingfors är dessutom en fin stad. Det är kul att promenera runt och se alla små pop-ups, klädbutiker, kafferosterier etcetera.”

Han siktar på att fortsätta till en magisterexamen, men skulle då gärna vilja jobba halvtid. ”Att exempelvis jobba som back office på en bank vore intressant. Men jag vet att då måste jag kunna mycket mer finska än nu.” ÖNSKEJOBBET

Drömjobbet vore kanske ekonomireporter eller ledarskribent med ekonomisk specialinsikt. ”Fast det är ju inget man börjar med, utan får arbeta sig upp till.”

Du kanske bosätter dig permanent här i Finland?

”Något som talar för det är ju att nätverket och näringslivkontakterna finns här. Men jag är helt öppen och låser mig inte än så länge.”

Piloten som blev ekonom kommer även fram­över att pröva sina vingar på nya, spännande om­ råden.

Vad är då det bästa Finland gett honom? ”Jag skulle ju kunna svara ’jaloviina’ (skratt)!

Men ett allvarligare svar är nog att jag genom att bo i ett annat land fått större förståelse för mig själv.

Det är jättenyttigt att bo utomlands och lära sig leva i mer än en kultur”, konstaterar Kalle Sigurdson.

[ COLUMN ]

Is Finnish service good? lifestyle enhancing services. Places like Brazil for example are not as fortunate. Massive amounts of Brazilian human and natural resources go wasted in weeks of tax bureaucracy and line-ups to export docks.

Though Finnish service has done well in some areas it is slightly lagging behind in others. Finland has some catching up to do in the area of digital retail.

I believe that the mighty K and S retail groups are generally missing the online shopping boat. Luckily Amazon has stayed away from Finland so far. However, companies like Zalando and H&M are truly transforming Finnish shopping habits and lifestyles for good. Just in the field of digital books, the sales penetration is only around 1% in Finland whereas it is already over 40% in the United States.

Finnish education has also taken a little beating of late. The top ranking PISA country is now only a decent 12th. Some critics point to the new rise of Asian education standards and others to the rise of Finnish complacency as explanations for this. The truth is that even proven leaders must continuously innovate.

One Finnish paradox is the surprisingly low usage of digital tools in dispensing education services in one of the world’s top IT countries. This is indeed a lifestyle change waiting to happen and a great opportunity to inspire a new generation in delivering world-class services in the future.

André Noël Chaker, senior advisor to the president of Veikkaus.

MIIKA KAINU

I

t used to be about getting raw materials to plants and markets in time. It then became a question of efficient customer service at points of sale. In recent times, successful companies have raised the bar of good service to the level of staging powerful experiences off and online. In the future, competitive companies will need to go even further. They will need to strive to turn experiences into new lifestyles.

The Nokia mobile phone, the Google search service and Apple’s iTunes and iPad have been among the most wide-spread lifestyle transforming services of the past couple of decades. These have all been recognized as revolutions in service design that have drastically broken away from past service experiences.

They have changed the lifestyles of hundreds of millions of consumers who could never again break the habit of using these services.

How is Finland doing at enhancing new lifestyles through innovative service? The state of service innovation is actually fairly good in Finland. However, there are some surprising areas of slower development. Here are my picks of the especially good and some surprisingly underdeveloped service experiences from Finland.

The obvious first pick of Finnish companies that have transformed the service experience of their customers are the top Finnish gaming companies. Rovio’s Angry Birds games and products, and SuperCell’s Hay Day’s innovative gaming experiences have definitely injected new and happy habits into millions of peoples’ lifestyles. Rovio has repainted our lives with birds on every screen and every apparel we can imagine. SuperCell has created the new and incredible habits like picking digital wool and collecting virtual bacon.

Beyond the world of entertainment, the world economy still remains vastly unenhanced by digital technology. This is a great untapped opportunity for new and innovative services. In Finland, one notable success story is the digitalization of tax returns. This service is phenomenal and has dramatically reduced the time allocated to processing tax forms. On the roads, Finland has also eased the process of visitors coming in from Russia. Hours of waiting time have been transformed into minutes. These are both good

Chaker E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

41

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] TEKSTI JAN DEGERLUND, SEFE KUVAT ANTTI NIKUNEN

Koulutussuunnitelmat kiireesti kuntoon!

Lakipaketti osaamisen kehittämisen toimintamallista astui voimaan vuoden 2014 alussa. Koulutuskannusteen saaminen edellyttää koko henkilöstön kattavaa koulutussuunnitelmaa, jonka perusteella henkilöstökoulutusta toteutetaan.

42

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

T

yömarkkinajärjestöt sopivat keväällä 2013 osaamisen kehittämisen toimintamallista. Malli käsitti kolmikantaisesti valmistellun ehdotuksen lakipaketiksi, jossa yhteistoimintalain säännöksiä henkilöstösuunnitelmasta ja koulutustavoitteista täydennettiin, elinkeinoverolakiin lisättiin laskennallinen verovähennys sekä toteutettiin uusi erillislaki koulutussuunnitelmasta ja taloudellisesta kannusteesta. Vastaavat esitykset tehtiin myös julkiselle sektorille.

Osaamisen kehittämisen toimintamallin tavoitteena on edistää työntekijöiden osaamisen suunnitelmallista kehittämistä, muutostilanteisiin varautumista sekä työurien pidentymistä.

Tavoitteen saavuttamiseksi mallissa tarjotaan työnantajalle ”porkkanana” koulu-

tusvähennykseksi nimettyä laskennallista lisävähennystä verotuksessa tai koulutuskorvaukseksi nimettyä muuta taloudellista kannustetta.

Työnantaja voi siten saada henkilöstön suunnitelmallisen koulutuksen järjestämiseen taloudellista etuutta koulutusvähennyksen tai koulutuskorvauksen muodossa.

Edellytyksenä on, että työpaikalle on laadittu koko henkilöstön kattava koulutussuunnitelma, jonka perusteella henkilöstökoulutusta toteutetaan suunnitelmallisesti.

SUUNNITELMALLISTA HENKILÖSTÖN KOULUTTAMISTA

Yhteistoimintalain piirissä olevien työnantajien velvollisuutena on laatia ja käsitellä henkilöstö- ja koulutussuunnitelma yhteistoimintamenettelyssä henkilöstön kanssa.

Yhteistoimintalain soveltamisen ulkopuolelle jäävien työnantajien osalta koulutus-

suunnitelman laatiminen on vapaaehtoista.

Koulutusvähennyksen tai -korvauksen saaminen edellyttää kuitenkin, että koulutussuunnitelma on tehty. Jos työpaikalle ei ole laadittu koulutussuunnitelmaa, niin oikeutta koulutuskannusteisiin ei synny, mutta työnantajan on pyydettäessä keskusteltava työntekijän kanssa hänen ammatillisen osaamisen kehittämisestä.

Koulutussuunnitelman tulee sisältää arvio henkilöstön ammatillisesta osaamisesta, osaamisvaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja niiden syistä. Tehdyn arvion perusteella suunnitellaan henkilöstön ammatillista osaamista ylläpitävää ja kehittävää koulutusta. Suunnitelman on katettava työpaikan henkilöstö kokonaisuudessaan, mutta koulutustarpeet voidaan eritellä henkilöstöryhmittäin tai ryhmitellä muulla tarkoituksenmukaiseksi katsottavalla tavalla. Yksilötasolle tarkastelua ei kuitenkaan tarvitse ulottaa.

Lisäksi suunnitelmassa on käsiteltävä yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään ikääntyvien tai työkyvyttömyysuhan alaisten työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta. Suunnitelmassa on myös otettava kantaa miten se on tarkoitus toteuttaa ja toteutumista seurata.

Koulutussuunnitelman laatiminen ei velvoita työnantajaa kouluttamaan jokaista työntekijää vuosittain. Koulutussuunnitelmaan perustavat yksittäiset koulutuspäätökset tehdään työnantajan palvelu- ja tuotantotoiminnan tarpeiden mukaisesti eikä työntekijällä ole niin sanottua subjektiivista oikeutta osallistua koulutukseen.

KOULUTUSKANNUSTEISIIN OIKEUTTAVAT KOULUTUSTOIMET

Koulutusvähennyksen tai -korvauksen edellytyksenä on, että työpaikalla tehtävät koulutuspäätökset perustuvat tehtyyn suunnitelmaan. Monenlaiset koulutustoimenpiteet antavat oikeuden koulutusvähennykseen tai -korvaukseen, kunhan ne liittyvät työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin työnantajan palveluksessa.

Kyseeseen voi esimerkiksi tulla työntekijän lisä- ja täydennyskoulutus tai erilaiset se-

Koulutus voi olla ulkoisen palvelun tuottajan tarjoamaa tai työpaikan sisäistä toimintaa.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

43

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ]

minaarit, konferenssit tai kielikurssit. Koulutus voi olla ulkoisen palvelun tuottajan tarjoamaa tai työpaikan sisäistä toimintaa.

Oikeutta koulutusvähennykseen tai -korvaukseen ei kuitenkaan synny tavanomaisen työhön perehdyttämisen tai opastamisen osalta.

Lisäksi edellytetään, että työntekijälle maksetaan palkkaa koulutukseen osallistumisajalta. Koulutusvähennystä tai koulutuskorvausta ei saa sellaisen koulutuksen osalta, johon työntekijä osallistuu esimerkiksi vapaa-ajallaan. Edellytetään myös, että työntekijä on tosiasiallisesti osallistunut koulutukseen, jotta oikeus koulutuskannusteisiin syntyy.

ENINTÄÄN KOLME TYÖNTEKIJÄKOHTAISTA KOULUTUSPÄIVÄÄ

Koulutusvähennykseen tai -korvaukseen oikeuttavien koulutuspäivien työntekijäkohtainen enimmäismäärä on kolme kappaletta. Laskenta on työntekijäkohtaista siten, ettei kolmen koulutuspäivän ylittäviä päiviä voida siirtää työntekijältä toiselle.

Esimerkiksi, jos työpaikan kahdesta työntekijästä toisella on kahdeksan koulutuspäivää ja toisella yksi koulutuspäivä, niin oikeus koulutusvähennykseen tai -korvaukseen syntyy kolmen plus yhden päivän osalta.

Koulutuspäivän vähimmäiskestoksi on asetettu kuusi tuntia. Se voi olla yhdenjaksoista koulutusta tai muodostua vähintään yhden tunnin mittaisista erillisistä koulutusjaksoista. Koulutusjaksojen aihepiirit voivat poiketa toisistaan, kunhan niiden yhteen laskettu kesto on vähintään kuusi tuntia. Alle tunnin mittaiset koulutukset jäävät kokonaan kannustevaihtoehtojen ulkopuolelle.

Koulutusvähennys koskee työnantajia, jotka ovat elinkeinoverovelvollisia. Koulutuskorvaus kohdentuu työnantajiin, joihin ei sovelleta elinkeinoverolakia kuten esimerkiksi kuntiin, yleishyödyllisiin yhteisöihin ja seurakuntiin. Kummankin koulutuskannusteen ulkopuolelle jäävät kotityönantajat, koska on katsottu, etteivät yksityiset

Koulutusvähennykseen tai -korvaukseen oikeuttavien koulutus­ päivien työntekijäkohtainen enimmäismäärä on kolme kappaletta.

44

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

ihmiset kouluta palkkaamiaan työntekijöitä ennalta laaditun koulutussuunnitelman pohjalta.

Koulutusvähennys ja koulutuskorvaus lasketaan työpaikan työntekijöiden yhteen laskettujen täysien koulutuspäivien perusteella.

KOULUTUSVÄHENNYS 50 PROSENTTIA

Koulutusvähennyksen määrä on 50 prosenttia vähennykseen oikeuttavien koulutuspäivien yhteen lasketusta keskimääräisestä palkkakustannuksesta. Vähennys lasketaan siten, että työntekijöiden keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan kou­lutus­­vähennykseen oikeuttavien kaikkien työntekijöiden koulutuspäivien määrällä ja jakamalla saatu tulo kahdella.

Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan jakamalla palkkasumma yrityksen keskimääräisellä työntekijämäärällä ja saatu osamäärä jaetaan 200:lla. Jos yrityksen tilikausi poikkeaa 12 kuukaudesta, suhteutetaan jakajana käytettyä lukua 200 sitä vastaavaksi.

On syytä huomata, että uudella koulutusvähennyksellä ei muuteta jo aiemmin vallinnutta työnantajan oikeutta vähentää työntekijöiden koulutuskustannuksia ja

koulutuksen aikaisia palkkakustannuksia verotuksessa.

KOULUTUSKORVAUKSEN MÄÄRÄ

Koulutuskorvauksen määrä on 10 prosenttia korvauksen perusteena käytettävästä palkkakustannuksesta. Palkkakustannus lasketaan kertomalla keskimääräinen päiväpalkka koulutuskorvaukseen oikeuttavien päivien yhteen lasketulla määrällä. Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan jakamalla palkkasumma yrityksen keskimääräisellä työntekijämäärällä ja saatu osamäärä jaetaan 200:lla.

Koulutuskorvauksen määrä vastaa koulutusvähennyksestä syntyvää nettoverohyötyä, kun yhteisöjen tuloveroprosentti on 20. Koulutuskorvausta haetaan työttömyysvakuutusrahastolta ja se toimeenpannaan työttömyysvakuutusmaksun perinnän yhteydessä vähentämällä työnantajalta perittävää työttömyysvakuutusmaksua.

Lakipaketin siirtymäsäännösten mukaan koulutussuunnitelmat on saatettava vastaamaan muuttuneita säännöksiä vuoden 2014 aikana. Jotta koulutuskannusteita voidaan hyödyntää jo alkuvuoden 2014 aikana toteutettujen koulutusten osalta, niin koulutussuunnitelma kannattaa luonnollisesti laatia viipymättä.

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI MARIANNE FALCK-HVILSTAFELDT KUVAT TIMO SOASEPP

Asenne erottaa huiput hyvistä Olipa kyse yrityksen johtamisesta tai osaajan erottautumisesta työmarkkinoilla, huipun tunnistaa tekemisen intohimosta ja oikeasta asenteesta. ”PITÄÄ OLLA kova sietokyky. Sietokyky erottaa lahjakkaat toisista lahjakkaista. Se on sitä, että sietää painetta, epäselvyyttä ja epävarmuutta”, Talentumin toimitusjohtaja ja yrittäjänä menestynyt Aarne Aktan korosti viidellesadalle kylterille Kylteripäivillä.

CDON.com:in hallituksen jäsen ja Skypen entinen toimitusjohtaja Jonas Kjellberg sanoi, että asiakkaan tarpeiden tyydyttäminen on kovaa työtä, jossa keskeistä on asiakkaan ilahduttaminen ja odotusten ylittäminen. Tässä uuden innovointi on olennaista. ”Älä imitoi vaan innovoi, sillä muuten vain kopioit. Löydä yksinkertainen tapa ylittää asiakkaan odotukset ja ota kaikki yrityksessä mukaan sitä toteuttamaan.”

KYLTERIN EVÄÄT MENESTYKSEEN ”Ihmiset, jotka ovat kyvykkäitä aikaansaamaan, tulevat pärjäämään. Kysymys on enemmänkin siitä, saatteko tuotua omat kykynne esiin. Ilman asennetta se ei onnistu. Korkea energiataso ja kyky oppia uutta ovat välttämättömyyksiä.

Monet teistä tulevat tekemään 5–7 erilaista työuraa”, Aktan sanoi kyltereille.

Valmetin sijoittajasuhdejohtaja Hanna-Maria Heikkinen kertoi kiinnittävänsä huomiota rekrytoinnissa siihen, onko hakijalla relevanttia työkokemusta, miten opinnot ovat edistyneet ja mitä pääaineita hän on opiskellut. Tärkeää hänestä on hakijan energiataso ja asenne sekä tiimityöskentely ja sosiaaliset taidot.

Työnteosta nauttii Aarne Aktanin tavoin, jos työ on mielekästä ja pitää itsensä kunnossa. Hänen mukaansa edellytys menestykselle on liikunnan, hyvän ravinnon ja terveiden elämäntapojen sekä levon muodostama kolmio.

Työttömyysluvut korreloivat Euroopassa korkotason kanssa. Tällöin sijoittajat ajattelevat Heleniuksen mielestä, että kannattaa ottaa velkaa euroissa ja sijoittaa dollareihin.

Tällöin dollari vahvistuu ja Euroopassa vientiä vauhdittaa alhainen valuutan arvo.

Yhdysvaltojen talouden kasvu näkyy Heleniuksen mukaan jo Euroopassakin, ensin Iso-Britanniassa. Hän uskoo Saksan tulevan perässä. Saksa on dynamo, joka jakaa vientitilauksia muualle Eurooppaan, Helenius arvioi Saksan roolia.

Suomessa lama saattaa jatkua kotimarkkinoiden taantumana, Helenius arvioi. Taantumaa edeltänyttä talouden tasoa ei Heleniuksen mukaan kurota rakennemuutoksen takia helposti kiinni. ”Tarvitaan sosiaalipolitiikan muutoksia, joilla saadaan työllisyysaste nousemaan. Muuten työvoimareservi on liian ohut, kun kasvu alkaa.”

Katso Tiina Heleniuksen talouskatsaus osoitteessa www.slideshare.net

Kylteripäivän puhujat korostivat, että ratkaisevaa ei ole mokaako vai ei, vaan voiko virheistä oppia.

TALOUSKATSAUS ENNUSTAA KÄÄNNETTÄ PAREMPAAN Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius tarjoili viime vuoden Danske Bankin Lauri Uotilan tavoin räväkän talouskatsauksen. Helenius ennakoi Euroalueelle pitkää hyvin matalan koron aikakautta.

Lue lisää tapahtumasta verkkolehdestä: www.ekonomilehti.fi

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

45

KURSSI KOHTI ONNISTUNUTTA KOKOUSTA Hinta-laatusuhteeltaan ylivertainen merikokous tarjoaa tiimillesi tai työyhteisöllesi huvin ja hyödyn kätevästi samassa paketissa. Laivalta löydät niin kokous-, ravintola-, majoituskuin viihdepalvelutkin kaikki saman katon alla. Mahdollisuus edullisiin tuliaisostoksiin sekä upea merinäköala sisältyvät hintaan. Kerro meille toiveesi, me hoidamme loput.

Sydämellisesti tervetuloa!

VISIOI VIISAASTI HELSINGISTÄ Helsinki–Tukholma-kokous Viking Gabriella/Mariella Helsinki–Tallinna-päiväkokous Viking XPRS

alk. 118,50 e/hlö alk. 35 e/hlö

SAARISTOSYNER GIAA TURUSTA Piknik-päiväkokous Turku–M:hamina, Viking Amorella/Grace Vuorokauden merikokous Turku–Tukholma,Viking Amorella Vuorokauden merikokous Turku–Tukholma,Viking Grace

alk. 41 e/hlö alk.

55,50 e/hlö

alk. 88 e/hlö

Päiväkokouspaketit sisältävät risteilyn, aterioita ja kokoustilan.

Pidemmät kokouspaketit myös hytin.

Varaukset: Helsinki (09) 123 571, ryhma@vikingline.com Turku (02) 333 1332, ryhma.turku@vikingline.com Tampere (02) 333 1200, ryhma.tampere@vikingline.com Pidätämme oikeuden muutoksiin.

[ IN MEMORIAM ] TEKSTI MIKKO LEPPÄNEN, HARRI TILLI JA MARKKU VON HERTZEN KIRJOITTAJAT OVAT HANNU RAULON YSTÄVIÄ JA TYÖTOVEREITA EKONOMIYHTEISÖISTÄ.

Herrasmies ja tutkimusmatkailija Ekonomi Hannu Raulo 21.3.1943–21.12.2013.

LIITON ENTINEN PUHEENJOHTAJA, ekonomi Hannu Raulo menehtyi vaikean sairauden

murtamana 21.12.2013 Helsingissä. Hän syntyi Somerolla 21.3.1943 ja mielsi aina itsensä ennen muuta somerolaiseksi. Ylioppilaaksi tulonsa jälkeen hän aloitti opinnot Helsingin yliopistossa, mutta siirtyi opiskelemaan kauppakorkeakouluun, josta valmistui ekonomiksi 1970. Hänen työuransa alkoi Kansallis-Osake-Pankissa, jossa hän eteni sisäisen tarkastajan tehtävistä pankinjohtajaksi. Tämän jälkeen hän toimi eläkkeelle siirtymiseensä saakka Kaupallisten ja teknillisten tieteiden tukisäätiön asiamiehenä.

Talousalan ammattiosaajan lisäksi Hannu Raulo oli aktiivinen ja arvostettu järjestötoimija. Pitkäaikaisimman järjestöuran hän teki ekonomiyhteisöissä, aloittaen vuonna 1976 Helsingin Ekonomit ry:n hallituksessa. Myöhemmin hän toimi myös yhdistyksen puheenjohtajana. Urakehitys Suomen Ekonomiliitossa alkoi vuonna 1977 ja liiton puheenjohtajana hän toimi vuosina 1987–89 seuraten tässä tehtävässä edellisellä vuosikymmenellä toiminutta isoaveljeään. Ekonomi Raulo oli ensimmäinen ekonomitaustainen hallituksen jäsen Akava ry:ssä, ja hänen puheenjohtajakautensa merkkipaaluihin kuuluivat tuolloin vielä Neuvostoliittoon kuuluvan Eestin tasavallan pääkaupungissa Tallinnassa vuonna 1989 pidetyt veljeskansalliset Ekonomipäivät. Päivien yli 700 osallistujasta merkittävä osa oli virolaisia liikkeenjohtajia ja yliopisto-opettajia.

Luonto ja Lappi olivat Hannu Raulon sydäntä lähellä lapsuudesta saakka. Vienan Karjala oli hänen erityisenä kiinnostuksen kohteenaan. Monivuotisena Uhtua Seuran puheenjohtajana hän vaikutti henkilökohtaisella panoksellaan Uhtuan synnytyssairaalan modernisointiin, ortodoksien kirkon ja paikallisen Uhut Seuran toimitalon rakentamiseen sekä suomen kieltä elvyttävän lasten kielikylpylän toiminnan käynnistämiseen. Hannu Raulo oli uhtualaisille merkkihenkilö ja suuri hyväntekijä. Moniin talkoisiin ja kalevalaisiin tapahtumiin osallistui runsas joukko Hannun ystäviä Suomesta.

Hannu Raulo oli monitahoinen ihminen. Hänen talousmiehen taustaansa yhdistyi täydellinen herrasmies, konservatiivisia arvoja kunnioittava boheemi, kulttuurin ja luonnon tuntija sekä huimapäinen tutkimusmatkailija, joka pilke silmäkulmassaan saattoi koetella seurassaan olijoiden venymiskykyä pienellä annoksella anarkismia. Hänellä oli ilmiömäinen kyky luoda yhteys ventovieraisiin ihmisiin, minkä seurauksena hänen henkilökohtainen ystävä- ja tuttavaverkostonsa olikin äärettömän laaja, niin maantieteellisesti kuin suhteissa kaikkiin yhteiskuntaluokkiin.

Läheiset ja ystävät muistavat Hannu Raulon luotettavana ystävänä ja oikeudenmukaisena ristiriitojen sovittelijana. Armoitettuna tarinankertojana hän oli loistava seuramies, joka sai ystävänsä hyvälle tuulelle nauramalla usein makeasti itselleen sekä niille kommelluksille ja kömmähdyksille, joita hänelle oli sattunut. Tyylilleen uskollisena hän eli loppuun saakka ”täyttä elämää” tavaten ystäviään, omaksuen uusia vaikutteita ja nauttien kaikesta kokemastaan. Kuten hän oli tehnyt aina.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

47

LISÄÄ TAPAHTUMIA & KOULUTUKSIA:

[ TAPAHTUU ]

sefe.fi/koulutukset

Ekonomiyhdistykset EKONOMFÖRENINGEN NIORD Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi.

26.2. Deadline för att beställa armband till Borgbacken 5.3. Vallila Interior 6.3. Tekväll 11.3. Teater: Ett informellt samtal om den nuvarande situationen 13.3. Vasa: Hur tolkar man RR och BR 18.3. SEFE-program: Lean startup 19.3. Kimono 25.3. Teater: I sista minuten 27.3. Årsmöte 1.4. Noa Noa 3.4. Musikal: Tarzan 5.4. Besök till Skillnadens brandstation 16.4. Utställning: Tove Jansson Niords kansli Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 Maria Stenholm, 0201 299 209

HELSINGIN EKONOMIT 25.2. Pienyritysverkostoista ekonomiyrittäjälle joustava tapa toimia muuttuvilla markkinoilla 25.2. Suomi-Amerikka yhdistysten liitto ry – suurlähettiläs Jukka Valtasaari 26.2. Saksa investointikohteena – vierailu saksalais-suomalaiseen kauppakamariin 27.2. House of Elliot Oy – naisten samppanja- ja helmi-ilta 5.3. Markkinoinnin ja yritystoiminnan murros – 10 ilmiötä ja tapahtumaa vuodelle 2014

THINKSTOCK

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT 11.3. klo 19–21 Ekonomien avantotapahtuma, Lampitie 8, 60510 Hyllykallio

Tervetuloa E-P:n Ekonomien avantotapahtumaan Tanelinrannan avantosaunalle.

Miehille ja naisille on omat pukuhuoneet, sauna ja avanto ovat yhteiset. Tilaisuus on Avectapahtuma ja maksuton. Järjes­ tämme virvokkeita ja makkaraa paikan päälle.

25.3. Yritysvierailu I-Print Oy, Seinäjoki Tervetuloa I-Printin painotaloon Seinäjoelle. Katso yritysvierailun tarkemmat tiedot nettisivuiltamme tai tulevista jäsentiedotteista.

Heinäkuussa Ekonomitangot Seinäjoella.

Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumista löydät kotisivuiltamme www.epekonomit.net.

Helsingin Ekonomit järjestää teräskoulun 14.4.–25.5.

48

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

5.3. Mokat ja menestystekijät liiketoimintapalveluiden hankinnassa 5.3. Työelämän tavat ja tilaisuudet -koulutus: EMBA Merja Helaniemi 6.3. Rikas maa konkurssiin? – Chávezin Venezuela talouson­ gelmissa 6.3. Holvi – uudenlainen tapa toimia 13.3. Avaimet vakuuttavaan puhumiseen: teologian tohtori Juhana Torkki 18.3. Aleksi 13 14.4.–25.5. Ekonomien teräskoulu – juoksun, pyöräilyn ja uinnin kestävyysharjoittelu 28.4. Vielä ehtii -komedia Helsingin kaupunginteatterissa Lisää tapahtumia ja ilmoittautuminen osoitteessa www.heko.fi.

HEKO järjestää noin 200 jäsentapahtumaa vuosittain.

HEKOn toimisto: heko@heko.fi

KESKI-SUOMEN EKONOMIT 12.3. Sääntömääräinen vuosi­ kokous 23.3. Revontulipilkki 30.3. Rinnepäivä Riihivuoressa Tuoreimmat tiedot tapahtumistamme saat kuukausittain sähköisestä jäsenkirjeestämme ja kotisivuiltamme www.keskisuomenekonomit.fi. Jos et saa jäsenkirjeitämme, käy päivittä-

mässä SEFEn jäsenrekisteriin sähköpostitietosi, niin pysyt jatkossa ajan tasalla.

Myös osoitteesta info@kes­ kisuomenekonomit.fi saat lisätietoa toiminnastamme. Tervetuloa mukaan!

KYMENLAAKSON EKONOMIT 6.3. klo 16.30 alkaen Kymenlaakson Ekonomien kevätkokous Kotkan Konserttitalolla. Kokouksen jälkeen Sami Hedbergin Stand up show. Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset 23.2. mennessä yhdistyksen nettisivuilla www.kymenlaaksonekonomit.yhdistysavain.fi.

Olemme suunnitelleet kuluvalle vuodelle hauskoja tapahtumia jäsenistöllemme. Seuraa jäsentiedotteitamme ja lue lisää tapahtumistamme yhdistyksen nettisivuilta.

Nähdään Kymenlaakson Ekonomien tapahtumissa.

Sääntömääräinen syyskokous 2013 vahvisti hallituksen jäsenet vuodelle 2014: Puheenjohtaja: Kati Nikunen Varapuheenjohtaja: Virpi Hernesaho Sihteeri: Anu Kujansuu Rahastonhoitaja: Heli Viinamäki Markkinointi- ja viestintävastaavat: Susanne Vesala,

[ TAPAHTUU ] I/ SEFE.F TUMAT TAPAH

LAHDEN SEUDUN EKONOMIT Tervetuloa mukaan kevään tapahtumiin! Tulossa mm. 1.3. Salpausselän kisat ja After Work joka kuukauden toisena perjantaina. Lue lisää tapahtumista: www.lahdenseudunekonomit.fi.

PIRKANMAAN EKONOMIT 20.2. SEFE: Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestystekijänä 6.3. SEFEn Naistenpäivätilaisuus 11.3. Uratarinailta 3.4. Kevätkokous ja teatteri 20.5. SEFE: Oman osaamisen tunnistaminen 24.5. PME:n perhepäivä Särkänniemessä, ilmoittautumisohjeet www.pirkanmaanekonomit.fi.

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT 30.1. Ekonomilounas (Surakan baari) Helmikuu: Juusto- ja viinitasting (pvm tarkentuu) 27.2. Ekonomilounas (Ravintola Martina) 7.3. Naisten päivän tapahtuma 15.3. Niko Kivelä -stand up 22.3. Tahkon lasketteluretki 24.4. Kevätkokous 28.4. SEFEn Koulutus: Lean Startup Yritysvierailu Sunprofile Oy (pvm tarkentuu) 22.5. Ekonomilounas (Deli China)

TURUN SEUDUN EKONOMIT Tapahtumat ovat maksuttomia, ellei hintaa ole mainittu. No­ peimmin pääset mukaan tapahtumaan ilmoittautumalla SEFEn nettisivujen kautta www.sefe.fi.

12.3. klo 8.30–10 Aamiaisseminaari, Vuorovaikutuksen käytännöt kokouksissa, Turun kauppakorkeakoulu, Rehtorinpellonkatu 3. Aamiaisseminaarin alustajana toimii yliopisto-opettaja, KTT Kirsi Lainema, joka puhuu siitä, millainen on toimiva kokous.

Aamiainen tarjolla klo 8 alkaen.

Mukaan mahtuu 30 jäsentä. Ilmoittautumiset viimeis­tään 3.3.

19.3. klo 17–19, Yritysvierailu Lääkäriasema Eloni, Yliopistonkatu 20, Turku (Hansa-kortteli, 3 krs.) Vierailulla Lääkäriasema

kierros teatterin kulisseihin klo 17.15 alkaen. Kahvi- ja leivostarjoilu. Avec tilaisuus. Mukaan mahtuu 80 henkilöä. Hinta 35 € jäsenille ja 37 € avecille. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 11.3. viitteellä 15040.

28.4. klo 16–19.20 PowerPoint esitysten laadinnassa, Turun kauppakorkeakoulu, Rehtorinpellonkatu 3. Tule kuulemaan parhaat vinkit PowerPoint -ohjelman hyödyntämiseen! Kurssin ohjaa tietojärjestelmätieteen lehtori Timo Leino Turun kauppakorkeakoululta. Koulutus pidetään tietokoneluokassa, joten omaa konetta ei tarvita. Tarjolla iltapala. Mukaan mahtuu 24 nopeinta jäsentä. Kurssin hinta 45 €. Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 13.4. viitteellä 28040.

Eloniin perehdytään yrityksen syntyhistoriaan ja toimintaan, sekä vuoden teemaan, hyvinvointiin lääkäriaseman näkökulmasta. Yritystarinan jälkeen luvassa on lyhyt esittelykierros.

Tarjolla pientä iltapalaa kahvin kera. Mukaan mahtuu 35 henkilöä.

Ilmoittautumiset 9.3. mennessä.

Eloni tarjoaa Turun Seudun Ekonomit ry:n jäsenille terveyskuntotestiä hintaan 130 € maaliskuun aikana varauksen tehneille (norm. 139 €). Testi kestää 1,5 h ja sisältää hapenottokyvyn mittauksen, lihas- ja liikkuvuus­ osion sekä harjoitteluohjeet.

Ajanvaraus ja tiedustelut tuula. sivander-heinonen@eloni.fi.

25.3. klo 17.45–n. 20.15 Tammiluodon Viinitila ja kevätkokous, Tammiluoto 244, 21630 Lielahti Tl, Parainen. Yhteisen linja-autokuljetuksen lähtö Turun Ortodoksikirkon edestä klo 17. Paluu samaan paikkaan n. klo 21. Viinitilaan tutustumisen jälkeen pidetään yhdistyksen kevätkokous. Kokouksessa arvotaan perinteinen herkkukori. Kaikki jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita. Tarjolla pientä suolaista ja makeaa. Ilmoitathan myös osallistutko yhteiskuljetukseen. Linja-autokuljetukseen mahtuu 50 jäsentä. Ilmoittautumiset 10.3. mennessä.

Arkipäivä viikolla 15 klo 18–20, SGN Bikes Oy, Hämeen Valtatie 133, Turku. SGN Bikes myy ja huoltaa täyden palvelun periaatteella Harley-Davidson moottoripyöriä. Tule mukaan tutustu­ maan tähän jytisevään maailmaan koko perheen kera. Pikkusuolaista tarjolla. Mukaan mahtuu 30 henkeä. Tarkempi tapahtuma- ja ilmoittautumisaika sähköisessä uutiskirjeessä ja yhdistyksen nettisivuilla.

15.4. klo 17.15−n. 21.30 (esitys alkaa klo 19) Kiviä taskussa, Turun Kaupunginteatteri, Itäinen Rantakatu 14. Vierailulla komedia­suosikki Kiviä taskussa Helsingin Kaupunginteatterista.

Charlie ja Jake, Martti Suosalo ja Mika Nuojua, kulkevat Kiviä taskussa -näytelmässä läpi monen miehen elämän elokuvan kuvauksissa. Ennen illan esitystä klo 17.30 alkaen kahvihetken jälkeen toimitusjohtaja Arto Valkama ja taiteellinen johtaja Mikko Kouki kertovat teatterin tulevaisuuden suunnitelmista. Lyhyt

TGIF – Ekonomi After Work Joka kuukauden ensimmäinen perjantai. Kevään tapahtumat pe 7.3., pe 4.4. ja pe 2.5. klo 16.30−19, tai sitten vieläkin pidempään. Tarkemmat koordi­

naatit lähetetään sähköisellä uutiskirjeellä muutama päivä ennen tapahtumaa. Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy kaikille ekonomeille ja ekonominmielisille.

TSE Sport – Turun seudun ekonomien urheiluseura etsii aktiivisia jäseniä. Lisätietoa seuran toiminnasta ja tapahtumista antaa Tomi M. Virtanen p. 050 601 77 tai Tommi-Juhani Jokinen p. 044 557 1551. Lämpimästi tervetuloa mukaan liikkumaan ja tutustumaan erilaisiin lajeihin!

TSE ry:n toimisto Toimistosihteeri Marjatta Postinen Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku puh: (02) 469 0680 s-posti: tsery@co.inet.fi Aukioloajat: ma–to klo 9–14, pe suljettu Puheenjohtaja Heidi Mäkinen, p. 040 681 4414 Tapahtumavastaava Eija Arvonen, p. 041 468 3240 www.turunseudunekonomit.fi

TAPIO VANHATALO/HKT

Tiina Lakimo, Jaana Pirtilä Uranhallinta- ja työmarkkinavastaavat: Natalia Beloglazova, Maria Länsimies, Olli Vilen

Turun seudun ekonomit menevät Turun kaupunginteatterin katsomaan Kiviä taskussa -näytelmän.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

49

58 % ei pystyisi huolehtimaan perheensä menoista yksin.

KUINKA SINÄ PÄRJÄISIT? Kyselymme mukaan useimmat eivät uskoisi selviävänsä taloudellisesti, jos pahin tapahtuisi. Silti monessa perheessä ei kummallakaan aikuisella ole kunnon henkivakuutusta, vaikka sellaisen voisi saada jo kuudella eurolla kuussa. Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* osoitteesta

HENKIVAKUUTUSKUNTOON.FI

Esimerkkihinta: 44-vuotias henkilö, SEFEn jäsen, 50 000 euron turva. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013.

if.fi 010 19 19 19

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMILIITTO – SEFE RY Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229 e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi www.sefe.fi JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSKAP Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi Sari Ridanpää, Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – Studerandemedlemmar Carita Erkkilä

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE RF Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229 e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi www.sefe.fi

020 693 200 0201 299 246

Yhteystietojen muutokset voit tehdä myös internetin kautta: www.sefe.fi > Jäsenpalvelu > Omat sivut. Kirjaudu jäsentietoihin ensimmäisen kerran ­jäsennumerollasi ja henkilötunnuksen loppuosalla ja sen jälkeen olemassa olevilla ­käyttäjätunnuksillasi.

URA- JA KEHITYSPALVELUT – KARRIÄRRÅDGIVNING OCH -UTVECKLING* Palkkatieto – Lönerådgivning 0201 299 206 palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut – Karriärtjänster ura@sefe.fi Arja Parpala, Birgit Lindholm, Nina Juhava, Kristiina Kurki Ekonomirekrytointi – Ekonomrekrytering Sirja Kulmala-Portman (perhevapaalla – föräldraledig), Taija Kääriäinen (vuorotteluvapaalla –alterneringsledig), Tiina Myöhänen-Astikainen Ammatillinen kehittyminen – Kompetensutveckling Hannele Heikinheimo, Birgit Lindholm, Anu Varpenius Työskentely ulkomailla – Arbete utomlands Arja Parpala Yksikön assistentti – Enhetens assistent Päivi Kutvonen Kehitysjohtaja – Utvecklingsdirektör Anja Uljas

LAKIYKSIKKÖ – JURISTENHET* Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister klo 9.00–12.00 Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205 Petteri Kivelä, Emilia Reinikainen, Riku Salokannel, Timo Voutilainen, Lasse Johansson, Johanna Hämäläinen Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning Jan Degerlund Yrityksen perustamisneuvonta – Startrådgivning för företagare Riku Salokannel, klo 9.00–12.00 Ulkomailla työskentelyn lakiasiat – Juridiska ärenden gällande ­utlandsarbete klo 9.00–12.00 Lasse Johansson, Emilia Reinikainen Työttömyysturvaneuvonta – Rådgivning i arbetslöshetsfrågor Susanna Rintala, ma–ti ja to–pe klo 9.00–12.00 Lakiyksikön johtaja – Juridiska enhetens direktör Jan Degerlund Työttömyyspäivärahat – Dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600 IAET Jäsenasiat, ma–to klo 12–14 (09) 4763 7610 www.iaet.fi IAET-kassan asiakaspalvelupisteen (osoite Ratavartijankatu 2 B) aukiolo­ajat ma ja ke klo 10–15 sekä pe klo 10–13 (ti ja to suljettu). * Palveluille on myös sähköinen ajanvarauskalenteri > www.sefe.fi

EDUNVALVONTA – INTRESSEBEVAKNING Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhälls­politik Kosti Hyyppä, Antti Leino, Tage Lindberg, Riikka Mykkänen, Riikka Sipilä, Tuomas Viskari Koulutuspolitiikka – Utbildningspolitik Minna Nieminen, Eeva Salmenpohja Opiskelijatoiminta – Studerandeverksamhet Katri Haakana, Sini Jokinen, Tanja Hankia (perhevapaalla – föräldra­ledig) Yksikön assistentti – Enhetens assistent Salla Grönholm Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör

Lotta Savinko

VIESTINTÄ – INFORMATION Ekonomi-lehti – Tidningen Ekonomi Alma 360 Markkinointi – Marknadsföring Nina Enberg Viestintä – Information Marianne Falck-Hvilstafeldt, Heidi Haapalainen Viestintäjohtaja – Informationsdirektör Eeva Riittinen-Saarno

MUUT PALVELUT – ÖVRIGA TJÄNSTER Julkaisutilaukset – Beställning av publikationer Krista Salo Järjestötoiminta – Organisationsverksamhet Satu Taivainen

JÄSENYHDISTYKSET – MEDLEMSFÖRENINGAR Ekonomiyhdistykset – Ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, ­Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, ­Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, ­Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, ­Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, ­Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, ­Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, ­Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit – Expatriatekonomerna ry

Tapahtumakoordinaattori – Evenemangkordinator Erica Andersson Tutkimukset – Utredningar Juha Oksanen

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI Asiakashallinta – Kundförvaltning Tuija Mäkinen Talous – Ekonomi Leena Lillomäki, Suvi Viinikainen Hallintojohtaja – Förvaltningsdirektör Kirsi Hurme Toiminnanjohtajan sihteeri – Verksamhetsledarens sekreterare Teija Happonen Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare Aija Bärlund Informaatikko – Informatiker Ville Tolvanen, Ulla Niemelä (perhevapaalla – föräldraled.)

Opiskelijayhteisöt – Studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Helsingin kauppatieteiden ­ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans ­Studentkår, Helsingfors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – Mer information: www.sefe.fi > SEFEstä > SEFE-yhteisö www.sefe.fi > Om SEFE > SEFE-samfund

KYLTERIYHDYSHENKILÖT – SEFES KONTAKTPERSONER Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö ­avustaa, kun h ­ aluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi.

Hanken: Päivi Hutukka Aalto: Lauri Kaipainen JY: Veera Leppänen LUT: Ella Laurila OY/LY: Jouni Nykyri ISY: Jenna Toivanen TaY: Sampo Juuti Hanken Vasa Campus: Markus Heikkilä TSE: Veera Iliev ÅA: Marina Stenbäck VY: Lotta Takala Pori: Suvi Kaskimäki

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

0206- ja 0209-alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

E KO N O M I 1 / 2 0 1 4

51

SUORITA KLT­TUTKINTO

JA ETENE URALLASI

KLT on taloushallinnon asiantuntijatutkinto, joka auttaa sinua eteenpäin urallasi. KLT kertoo korkeasta ammattitaidosta ja tavoitteel­ lisesta asenteesta kirjanpidon ja laskennan, verotuksen sekä yritysjuridiikan alalla.

HAE NYT!

KLT-tutkintoa arvostetaan niin tilitoimistoissa kuin yritys­ maailmassakin. KLT:n korkea arvostus pohjautuu ammatti­ taidon jatkuvaan ylläpitämi­ seen.

KLT-tutkinto on myös edellytys tilitoimiston auktorisoinnille ja Talous­ hallintoliiton jäsenyydelle.

Tutkinnon on suorittanut yli 20 % tilitoimistoalalla työs­ kentelevistä.

Täytä hakemus viimeistään 15.4.2014 klo 16.00 osoitteessa www.taloushallintoliitto.fi/klt KLT­tentti on 6.10.2014 Helsingissä.

Tili-instituuttisäätiö Puh. 09 6850 5750 www.taloushallintoliitto.fi/klt Osaava. Luotettava. Riippumaton.