Ekonomi 2/2014

2

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

Talous, ympäristö, EU:n ääni

OLLI REHN: MEPEILLE KOLME ISOA HAASTETTA

Työn ja vapaa-ajan tasapaino?

TYÖ MUUTTUU NOPEASTI ETENEVÄ ROBOTISAATIO HAASTAA MYÖS TIETOTYÖTÄ TEKEVIÄ

HUHTIKUU 2014

Maailmalla Henkilökohtaiset suhteet erittäin tärkeitä Venäjällä Persona Grata Miika Lipiäinen perusti viskitislaamon

kURssi kOHti oNNistUNUtta KoKoUsta Hinta-laatusuhteeltaan ylivertainen merikokous tarjoaa tiimillesi tai työyhteisöllesi huvin ja hyödyn kätevästi samassa paketissa. laivalta löydät niin kokous-, ravintola-, majoituskuin viihdepalvelutkin kaikki saman katon alla. Mahdollisuus edullisiin tuliaisostoksiin sekä upea merinäköala sisältyvät hintaan. kerro meille toiveesi, me hoidamme loput. sydämellisesti tervetuloa!

visioi viisaasti Helsingistä Helsinki–Tukholma-kokous Viking gabriella/Mariella Helsinki–Tallinna-päiväkokous Viking XPRs

alk. 116,50 e/hlö alk. 35 e/hlö

saaRistosYNER Giaa tURUstA Piknik-päiväkokous turku–M:hamina, Viking Amorella/grace Vuorokauden merikokous turku–tukholma,Viking Amorella Vuorokauden merikokous turku–tukholma,Viking grace

alk. 41 e/hlö alk.

55,50 e/hlö

alk. 88 e/hlö

Päiväkokouspaketit sisältävät risteilyn, aterioita ja kokoustilan.

Pidemmät kokouspaketit myös hytin.

Varaukset: Helsinki (09) 123 571, ryhma@vikingline.com turku (02) 333 1332, ryhma.turku@vikingline.com tampere (02) 333 1200, ryhma.tampere@vikingline.com Pidätämme oikeuden muutoksiin.

[ SISÄLTÖ ] HUHTIKUU / APRIL 2014 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

2

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

34

Muutosjohtajan elämänmuutos

Miika Lipiäinen päätti lähteä tekemään jotain omaa. Kansainvälinen korporaatioelämä suuryrityksen palveluksessa vaihtui suomalaiseen ruisviskiin.

14

28

Työnteon muutos uhkaa alan ammateista eniten vakuutusmyyjää, lainajohtajaa, luottoanalyytikkoa, kirjanpitäjää ja tilintarkastajaa.

”Tärkeintä on, että onnistumme jatkossa vahvistamaan elpyneen talouden perustaa sekä vauhdittamaan kestävää kasvua.”

Ekonomikaan ei turvassa

Olli Rehn ja EU:n tulevaisuus

Ekonomi-lehti myös verkossa

Voit lukea lehden artikkelit myös verkkolehdestä: www.ekonomilehti.fi.

Katso myös Saranpääja Chaker-videot!

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

3

[ SISÄLTÖ ]

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Tarmo Suomalainen on havainnut, että venäläiset haluavat tutustua liikekumppaneihinsa tarkemmin... 24

Maineteko

Kuopion siviilikriisinhallintakeskus kouluttaa tehtäviin ympäri maailmaa............................................... 27

Tiesitkö?.............................................. 37

Kylterit

Massiiviset kaikille avoimet verkkokurssit vielä harvinaisia Suomessa..............................................38

Chaker.................................................. 41 Työelämän pelisäännöt

Näin työttömyysturvalaki muuttui.................................................. 42

Tapahtuma....................................... 45 Kolumni................................................47

Robotti ei korvaa ekonomia Robotit ovat täyttä totta maailmalla jo nyt, vaikka Suomessa niitä ei juuri vielä näy. Lähitulevaisuudessa robotiikan ennustetaan muuttavan työelämää radikaalisti. Robotteja on jo tekemässä niitä töitä, joita ihminen teki ennen ja myös töitä, joita ihminen ei ole koskaan tehnyt.

Robotiikka herättää helposti kauhukuvia tulevasta. Mieleen ovat jääneet scifi-elokuvat, joissa hyvistä rengeistä on tullut aggressiivisia ihmiskunnan vihollisia, kun robotit ovat alkaneet elää omaa elämäänsä luojastaan piittaamatta.

Muutosta on aina pelätty. Kun koneet alkoivat korvata ihmisiä pelloilla, eikä enää tarvittu miestä ja hevosta, täytyi löytää uusi tapa työllistyä. Tehtaissa koneet korvasivat ihmistyövoimaa, mikä pidemmän päälle johti uusien ammattikuntien syntyyn. Muutoksesta on syntynyt uutta.

Vaikka robotit korvaavat ihmisiä joissakin töissä ja toimialoilla, ihmistä tarvitaan edelleen hahmottamaan ja näkemään kokonaisuuksia, luomaan uutta ja myös johtamaan. Oxfordin tutkimuksessa turvatuimmat työt joidenkin ammattien kadotessa ovat HR-johtaja, koulutus- ja kehitysjohtaja, tietojärjestelmäanalyytikko, myyntijohtaja sekä markkinointijohtaja. Kun johtaminen ja esimiestyö tulevaisuudessakin ovat ihmisen työtä, ekonomeilla on kysyntää jatkossakin.

Mitä pidemmälle automaatio ja robotiikka etenee, sen enemmän ihmiselle jää aikaa kehittämiselle ja luovuudella, mikä lisää tuottavuutta.

Nähtäväksi jää, hoitavatko robotit tulevaisuudessa lapsiamme ja vanhuksiamme. Työskentelevätkö robotit jossain vaiheessa rinta rinnan tavallisten kuolevaisten kanssa? Millainenhan olisi robotti työtoverina? Paahtaisi duuniaan ilman lomia ja työaikoja, eläkettä odottamatta. Jos roboteilla ei ole sukupuolta, samalla väistyisi työelämän epätasa-arvo.

Media on julkaissut kauhutarinoita siitä, millaista hoitoa vanhuksemme saavat tai pikemminkin eivät saa. Jos valita saa, ottaisin kyllä mieluiten helläkätisen henkilön tukemaan henkilökohtaisella vessareissulla. Mutta parempi väkivahva robotti kuin olla yksin sänkyyn hylättynä.

Kirkastuvaa kevättä!

Eeva Riittinen-Saarno

MIIKA KAINU

Uutissaldo............................................ 6 3 x uusi työ........................................ 10 Karriär.................................................. 12 Kapula..................................................22 Maailmalla

päätoimittaja

Päätoimittaja / Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Asiakkuuspäällikkö / Kundchef Diana ­Törnroos, diana.tornroos@alma360.fi Tuottaja / Producent Anne Penttilä, ­ anne.penttila@alma360.fi Toimitussihteeri / Redaktions­sekreterare Soila Eräniemi, soila.eraniemi@alma360.fi Ulkoasu / Layout Antti Nikunen, Liisa Seppo (AD) Toimitusneuvosto / Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Aija Bärlund, Riikka Mykkänen, Satu Taivainen SEFEstä sekä Alma 360

Julkaisija / Utgivare SEFE ry – Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja / Redaktion Alma 360, PL 502, 00101 Helsinki www.alma360.fi www.ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Alma 360, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@alma360.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer SEFE, Heidi Haapalainen, heidi.haapalainen@sefe.fi Osoitteenmuutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Alma 360, ekonomi@alma360.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 65 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Jussi Kaakinen Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 5.6.2014, jäsenyhdistysten tiedotteet 7.5.2013 mennessä SEFEen: heidi.haapalainen@sefe.fi.

Nästa Ekonomi utkommer 5.6.2014, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 7.5.2014 till SEFE: heidi.haapalainen@sefe. fi. Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen ­kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

Mokoma nyppylä!

Hannibal, Alpit

Kouluta itsesi ja väkesi ylittämään esteet.

Talouspäällikön tutkinto

Tuloksellisena talouden asiantuntijana osaat ennakoida, hallitset strategisen suunnittelun ja päätöksenteon.

Koulutus alkaa 5.5. Helsingissä.

Johtamisen erikoisammattitutkinto

Näytä osaamisesi johtajana ja kehity yhä vahvemmaksi ammattilaiseksi yksilöllistä oppimispolkua pitkin.

Koulutus alkaa 8.5. Helsingissä ja 25.9. Oulussa.

Diploma in Marketing and Communications Management, MJD

Syvenny strategiseen ja tulokselliseen asiakasajatteluun.

Kasva markkinoinnin ja viestinnän vaativiin tehtäviin.

Koulutus alkaa 11.6. Helsingissä.

Lue lisää:

markinst.fi

UUTUUS! Talousjohtajan tutkinto

Ainoa suomenkielinen talousjohdon koulutus! Pätevöidy huippukouluttajien valmennuksessa tavoitteelliseksi ja tulokselliseksi talousjohtajaksi.

Koulutus alkaa 23.9. Helsingissä.

Henkilöstöpäällikön tutkinto

Erinomainen yleistutkinto henkilöstötehtäviin. Saat varmuutta osaamiseesi ja organisaatiollesi toimivat HRkäytännöt.

Koulutus alkaa 1.10. Helsingissä.

Henkilöstöjohtajan tutkinto

HR:n huipulle ja liiketoiminnan ytimeen! Kehität oman organisaatiosi henkilöstöjohtamista alan ammattilaisten valmennuksessa.

Koulutus alkaa 29.10. Helsingissä.

Tunnistettava muutos.

Ilmoittaudu koulutukseen 31.5.2014 mennessä ja osallistut studiokuvauksen arvontaan!

60 %

THINKSTOCK

TYÖAJASTA PÄÄTTÄMINEN PIDENTÄÄ TYÖURAA Työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihinsa oli vahvin työssä jatkamista ennustava tekijä eläkeikää lähestyvillä kunta-alan työntekijöillä, osoittaa Työterveyslaitoksen seuranta­ tutkimus. Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin auttoivat jaksamaan eläkeiän yli silloinkin, kun terveys oli heikentynyt.

JOHTAJISTA USKOO TALOUSKASVUUN Gutta Oy:n Talousjohtaja­ barometrin mukaan maailmantalouden posi­ tiivinen kehityssuunta näyttää edelleen vah­ vistuvan. Yli 60 prosenttia talousjohtajista uskoo maailmantalouden kasvuun lähitulevaisuu­ dessa. Vain 5 % arvioi taloustilanteen heikkene­ vän, vuosi sitten yli 40 % oli sitä mieltä.

38 %

NAISET USEAMMIN MÄÄRÄ- JA OSA-AIKAISIA Naispuolisista palkan­ saajista oli vuonna 2012 määräaikaisessa työsuh­ teessa 18 prosenttia ja osa-aikaisessa työsuh­ teessa 20 prosenttia.

Mies­puolisista palkansaa­ jista oli vastaavasti 13 ja 9 prosenttia. Tiedot ovat Tilastokeskuksen Naiset ja miehet Suomessa 2014 -julkaisusta.

10,5 Mrd VERKKOKAUPPA KASVOI YHDEKSÄN PROSENTTIA TNS Gallupin, Kaupan liiton ja Asiakkuusmarkki­ nointiliiton Verkkokauppa­ tilaston mukaan suoma­ laiskuluttajat ostivat verkosta tavaroita ja palvelui­ta viime vuonna yhteensä 10,5 miljardilla eurolla.

6

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

Luottamus luo tulosta GREAT PLACE TO WORK® Institute on jälleen julkistanut listan Suomen parhaista työpaikoista. Kaikki kärkeen sijoittuvat yritykset ovat edelläkävijöitä johdon ja henkilöstön välisen luottamuksen rakentajina.

Suurten yritysten sarjan ja yleisen sarjan voittivat tänä vuonna Alko ja tamperelainen Vincit. Lääkeyhtiö Amgen säilytti paikkansa pienten organisaatioiden sarjan parhaana.

Suomen parhaat työpaikat -tutkimusta on toteutettu vuodesta 2002 lähtien.

Tutkimuksessa selvitetään osallistuvien organisaatioiden työntekijöiden kokemukset työpaikastaan sekä arvioidaan keskeisimmät johtamiskäytännöt. Listalle päässeiden yritysten henkilöstöstä keskimäärin 80 prosenttia kokee työpaikkansa positiivisesti.

Listalle ylsi tänä vuonna 36 prosenttia tutkimukseen osallistuneista 138 organisaatiosta, joissa työskenteli yhteensä 45 400 työntekijää. ”Suomen parhaat työpaikat osoittavat, että hyvän työpaikan rakentaminen ei ole kiinni rahasta, vaan se on valinta, jossa johdon todelliset arvot mitataan”, Great Place to Work® Institute Finlandin toimitusjohtaja Mona Rundberg muistuttaa.

Luottamuksessa on Rundbergin mukaan kyse siitä, kuinka avointa viestintä ja läpinä­

kyvää toiminta organisaatiossa ovat. Läpinäkyvyys edellyttää, että henkilöstö osallistetaan päätöksentekoon. Kun he ovat mukana, heitä kuunnellaan ja arvostetaan, he myös sitoutuvat paremmin ratkaisuihin.

Rundberg toteaa suomalaisen johtamiskulttuurin jääneen teolliseen aikaan. Johdetaan ylhäältä ja ajatellaan viisauden asuvan johdossa.

Sen sijaan, että prosessit tehtäisiin ihmisiä varten, ihmiset upotetaan yhä prosesseihin. ”Viimeistään nyt on johdon aika miettiä, minkä takia minulle johtajana ja meille johtoryhmänä on tärkeää, että meidän työntekijöillämme on hyvä työpaikka. Mitä merkitsee, minkälaisella tuulella he avaavat oven työpaikalle maanantaina ja miten se näkyy meidän asiakaspalvelussamme.”

Suomen tavoitteena on, että työelämämme on Euroopan parasta vuonna 2020. Se ei tapahdu ministeriön hankkeena, vaan jokaisen esimiehen ja johtajan on kannettava kortensa kekoon.

Kahdenkymmenen parhaan joukkoon ylsi myös Suomen Svea, huolimatta viime vuoden yt-neuvotteluista ja irtisanomisista. Lue verkkolehdestä miten se onnistui, www.ekonomilehti.fi.

TULE JAPANIN KIERTUEEN LÄHTÖKONSERTTIIN Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat järjestää Japanin kiertueensa lähtökonsertin 7.5. kello 18:30 Helsingin Suvilahden voimalaitosalueen Kattilahallissa. Ovet avataan ja tarjoilu alkaa klo 17.00. Liput 25/15 € (konsertti), 35/22 € (sushi ja konsertti), 75 € kannatuslippu. www.kyl.fi

Intohimona mentorointi SEFEn Intohimona mento­ rointi on käytännönläheinen käsikirja. Se kertoo mento­ roinnin mahdollisuuksista kokemuksellisen hiljaisen tiedon siirtäjänä sekä amma­ tillisen ja henkilökohtaisen kehittymisen menetelmänä, sekä motivoi innostumaan mentoroinnista.

BUSINESS CONTROLLER

LIIKETOIMINNAN STRATEGISENA KUMPPANINA 6.10. - 10.12.2014 (6 PV)

Lisätietoja: Hannele Heikinheimo, hannele.heikinheimo@sefe.fi.

LUE Tilaus: maksu SEFEn tilille FI88 1575 3000 KIRJA 0190 23, jäsenet 10 €, muut 20 € (sis. alv ja toimituskulut). Viestikenttään: Mentorointi­ kirja ja toimitusosoite. Useamman kirjan ti­laukset sähkö­ postitse: info@sefe.fi, kirjoita viestiin Mentorointikirja, tilausmäärä ja laskutusosoite.

Miten talousfunktio voi omalla toiminnallaan nostaa rooliaan liiketoiminnan strategisena kumppanina?

Yritysten veroriskit kasvaneet GUTTA OY:N KEVÄÄN Talousjohtajabarometrissa 2014 ajankohtaisteemana oli konserniverotuksen siirtohinnoit­ telu. Useat yhtiöt ovat olleet tarkastuksen kohteena ja osalle on maksuunpantu merkittäviä jälkiveroja. 68 pro­ senttia talousjohtajista vastasi yritysten veroriskien kasva­ neen Konserni­verokeskuksen painottaessa tarkastuksissa yhtiöiden siirtohinnoittelumenetelmiä. Vastaajista 16 pro­ senttia on ollut tai on parhaillaan siirtohinnoittelutarkas­ tuksen kohteena. Jo tällä hetkellä kuusi prosenttia vastaa­ jista on joutunut kahdenkertaisen verotuksen kohteeksi. ”On hieman yllättävää, että kaikissa niissä yhtiöissä, joissa siirtohinnoitteluun liittyy riskejä, ei ole olemassa dokumentoitua siirtohinnoittelupolitiikkaa, joka nojaisi OECD:n ohjeistukseen ja markkinaehtoperiaatteeseen”, toteaa Guttan hallituksen puheenjohtaja Jari Kolehmainen.

Vastaajista vain 4 % ilmoittaa hakeneensa verottajalta ennakkopäätöksiä siirtohinnoittelukysymyksissä. Syinä mainittiin pitkä ja hankala ennakkopäätösprosessi.

Tule mukaan koulutusohjelmaan, jossa keskityt käytännön muutokseen niin osaamisessasi kuin organisaatiosi toimintatapojen ja työroolien kehittämisessä.

Korkeatasoiset koulutuksemme saavat jatkuvasti hyvää palautetta ja jopa 91 % asiakkaistamme on valmis suosittelemaan meitä (Asiakasvaikuttavuuskysely 2013).

Lue lisää tai ota yhteyttä: aaltopro.fi/buco Eva Holmqvist, 050 3377 628, eva.holmqvist@aaltoee.fi

[ UUTISSALDO ] ”Keskeinen arkisen työnteon kysymys on: mistä huomaan, että työpaikallani harjoitetaan kestävää johtamista?

– Ennakoitavuudesta, rauhallisuudesta ja joustavuudesta.”

SEFEN BLOGI Nyt paremmin ­luettavissa tabletista tai kännykästä. sefe.fi

THINKSTOCK / KUVANKÄSITTELY ANTTI NIKUNEN

Johtamisvalmentaja Kaj Hellblom avaa SEFEn blogissaan kolme askelta kestävään esimiestyöhön.

LUT:N JOUKKUE VOITTI SIJOITUSANALYYSIKILPAILUN Lappeenrannan teknillisen yli­ opiston joukkue voitti Suomen mestaruuden CFA Institute Research Challenge -sijoitusana­ lyysikilpailussa jo kolmatta ker­ taa. Kyseessä on yksi maailman arvostetuimmista kilpailuista sijoitusanalyysien alalla.

Helsingissä pidetty Suomen finaali oli osa maailmanlaajuista yliopisto-opiskelijoiden sijoitus­ analyysikilpailua, jossa eri yli­ opistojen 3−5 hengen opiskelija­ joukkueet laativat sijoitusanalyy­ sin paikallisesta pörssinoteera­ tusta yhtiöstä. LUT:n voittaja­joukkueessa kilpailivat opiskelijat Jaakko Nurkka, Aleksi Lehtonen, Toni Tolpo, Kishmat Sapkota ja Kalle Kinnunen.

Suomen finaalissa kisasivat joukkueet Aalto-yliopistosta, Lappeenrannan teknillisestä yli­opistosta, Turun yliopistosta, Vaasan yliopistosta sekä tänä vuonna myös Tallinnan teknilli­ sestä yliopistosta, koska Virossa ei ole omaa paikallista kilpailua.

Suomen mestaruuden jälkeen joukkue jatkaa matkaansa huhti­ kuun 1.−2. päivä Milanossa jär­ jestettävään alueelliseen finaa­ liin. Jos sieltä tulee Suomen jouk­ kueelle voitto, niin ryhmä mat­ kaa Bangkokiin Thaimaahan maailmanlaajuiseen finaaliin.

Kaksi johtamisen pro gradua palkittiin EUROPEAN BUSINESS Ethics Network EBENin Suomen osaston järjestämässä kilpailussa palkittiin vuoden paras yritys­ etiikkaan liittyvä tutkielma ja lisäksi an­ nettiin kunniamaininta toiselle, molemmat on tehty Jyväskylän yliopiston kauppakor­ keakoulussa. Kilpailuun osallistuivat vuo­ sien 2012 ja 2013 aikana valmistuneet yri­ tysetiikkaan liittyvät pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt, jotka ovat erityisen ansiok­ kaita.

Voittajaksi valittiin FM, KTM Anu Pynnösen pro gradu -työ Tunnistettu vaan ei tunnustettu: huonon johtajan etsintää teoriasta ja diskurssista. Valinnan perusteluissa todetaan, että työ on ai­ heeltaan kiinnostava, oivaltava ja meto­ diikaltaan omaperäisen ansiokas. Tekijä yhdistää huonon johtamisen teorian yh­

den Talouselämä-lehden vuosikerran joh­ tamisdiskurssin kolmivaiheiseen analyy­ siin. Johtopäätöksenä on, että huono joh­ taminen jää näkymättömäksi ja esiintyy hyvän johtamisen vastakohtana tai puut­ teena. Käytännön sovellettavuutta tuovat esitetyt keinot välttää huonoa johtamista.

Kunniamaininta myönnettiin Piia Leppämäelle, jonka gradun aihe oli Esimies-alaissuhteen laadun ja organisaatioluottamuksen vaikutus organisaation innovointikyvykkyyteen. Tutkimuksen mu­ kaan korkealaatuinen esimies-alaissuhde lisää organisaation innovointikykyä sekä suoraan että epäsuorasti organisaatio­ luot­tamuksen kautta. Tuloksella on merki­ tystä sekä yrityksille että julkisille orga­ nisaa­tioille, joita molempia oli edustettuna tutkitussa kolmessa organisaatiossa.

THINKSTOCK

Yrityshaku IEC-ohjelmaan

8

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

Yritykset voivat jälleen hakea Lappeen­ rannan teknillisen yliopiston International Entrepreneurship Challenge (IEC) -kan­ sainvälistymisohjelmaan. Ohjelma on tar­ koitettu suomalaisille, teknologiavetoisille pk-yrityksille, joilla on halu kasvaa ja kan­ sainvälistyä. IEC-ohjelmassa kauppatietei­ den maisteriopiskelijat tekevät harjoitus­ työnään yrityksille kansainvälistymissuun­ nitelman. Suunnitelma sisältää kansainvä­ lisen markkinan tai markkinoiden valinnan

ja suunnitelman siitä, miten valituille koh­ demarkkinoille voi mennä.

Lisäksi suunnitelmaan lukeutuu ensim­ mäisen kahden vuoden budjetti ja neuvoja siitä, miten ja millä toimenpiteillä yritys voi hankkia kaksikymmentä ensimmäistä asi­ akasta.

Yrityksillä on hakuaikaa IEC-ohjelmaan toukokuun loppuun asti. Opiskelijat teke­ vät valituille yrityksille suun­nitelmat syksyllä 2014.

SEFE KEHITTÄÄ JA KOULUTTAA

Kehity, virkisty, ­verkostoidu!

SEFE järjestää vuosittain ammatillisen kehittymisen tapahtumia eri puolilla Suomea.

Koko päivän teemakoulutus – ajankohtainen, kaikkia kiinnostava aihe.

Puolen päivän tietoiskut – tiiviissä paketissa eväitä omaan kehittymiseen.

Webinaarit – kaikkien saatavilla, ajasta ja paikasta riippumatta.

Asiantuntijoina kaikissa oman alansa parhaat osaajat.

Tarkemmat tiedot: www.sefe.fi/koulutukset, ilmoittautuminen: www.sefe.fi/tapahtumat

KOKO PÄIVÄN TEEMAKOULUTUS Kestävä johtajuus tulevai­ suuden menestystekijänä 6.5. Pori 9.9. Oulu 16.9. Jyväskylä 21.10. Helsinki 11.11. Turku SEFE haluaa olla mukana kehit­ tämässä työelämää ja kestävää johtajuutta Suomessa. Painopis­ teemme on työelämäsuhteiden ymmärtäminen ja niiden osaa­ minen. Vain kestävällä johtajuu­ della varmistetaan tulos ja orga­ nisaation menestys pitkällä täh­ täimellä. Lisäksi vastuullisissa yrityksissä voidaan hyvin ja hy­ vinvoivat ihmiset ovat sekä on­ nellisia että tuottavia. Kun työ­ ilmapiiri on avoin ja henkilöstö voi vaikuttaa omaan työhönsä ja työyhteisöön, myös työurat pite­ nevät. Tule mukaan kuulemaan, mistä kaikesta kestävässä johta­ juudessa on kysymys ja kuinka jokainen voi käytännössä toteut­ taa sitä omalta osaltaan!

Kouluttajina Heidi Keso, Empiros Oy, Lotta Savinko ja Jan Degerlund, SEFE. PUOLEN PÄIVÄN TIETOISKUT KEVÄT 2014 Oman osaamisen tunnistami­ nen ja näkyväksi tekeminen 23.4. Turku 20.5. Tampere Osallistavan ja interaktiivisen val­ mennuksen tavoitteena on oppia tunnistamaan oma osaaminen ja saada keinoja oman osaamisen näkyväksi tekemiseen ja ilmaise­ miseen. Illan aikana pohditaan, mitä osaaminen on ja tehdään oma osaamiskartta. Valmennuk­ sen päätteeksi jokainen osallistu­ ja osaa kertoa omasta keskeises­ tä osaamisestaan luontevasti ja konkreettisesti.

Valmentajina SEFEn ura­ valmentajat Nina Juhava, Tiina Myöhänen-Astikainen ja Arja Parpala.

Miten johdan itseäni muutostilanteissa?

24.4. Rovaniemi Koulutuksen tavoitteena on tar­ jota johdanto ja peruskeinoja siihen, miten voit johtaa itseäsi muuttuvissa tilanteissa omaa tasapainoa ylläpitäen. Kokonais­ valtainen lähestymistapa pyrkii vahvistamaan niin henkilökoh­ taiseen suorituskykyyn kuin hy­ vinvointiin vaikuttavia tekijöitä.

Ilta koostuu tietoiskuista, kes­ kustelusta ja harjoituksista.

Kouluttajana Eija Mäkirintala, Altonova Oy. Lean start-up – tulevaisuuden toimintamalli 28.4. Joensuu Tässä koulutuksessa tutustut organisaatioiden toimintaan yleisesti sovellettaviin Lean start-up -ajattelun periaatteisiin.

Lean start-up -oppien sovelta­ minen perinteisissä yrityksissä on esimerkiksi USA:ssa nopeasti nouseva trendi.

Kouluttajana Olli-Pekka Mäkirintala, Altonova Oy.

teesi niin työ- kuin yksityiselä­ mässäkin. Opittavien tietojen, taitojen ja asenteiden avulla osaat tunnistaa, arvioida ja kes­ kittyä tehtäviin, jotka ovat kaik­ kein tärkeimpiä. Sen sijaan, että pyrkisit tekemään kaikki eteen tulevat tehtävät, keskityt teke­ mään tärkeimmät tehtävät. Opit keskittymään tärkeimpien tehtä­ vien hoitamiseen ja tekemään viisaampia päätöksiä, hyödyntä­ mään teknisiä ratkaisuja työ­ kuormasi hoitamiseen sekä var­ mistat tehokkaan ajankäytön.

Perustuen vuosien kokemukseen ja tieteelliseen tutkimukseen tämä toimintamalli ei pelkästään tuota mitattavia tehokkuustulok­ sia, mutta myös parempaa sitou­ tumista ja saavutuksia.

Kouluttajana Arto Sahla, FranklinCovey.

Uudistuva työhyvinvointi – suhdetaitojen valmennus 7.5. Jyväskylä Työpaikan ilmapiiri elää kaikissa arjen olosuhteissa, kohtaamisis­ sa ja kommunikoinnin tavoissa.

Vuorovaikutuksen laatua on mahdollista parantaa. Tulokselli­ nen ryhmä arvostaa, kysyy, kuuntelee ja puhuu toisista yhtä paljon kuin itsestään. Suhde­ älykkyys voi vahvistaa työelä­ mätaitoja, valmentavaa johta­ mista, sisäistä viestintää ja in­ tensiivisiä kohtaamisen syklejä.

Valmentajana Eeva-Liisa Vihinen, Humap Oy.

Työelämän vallankumous – vanhat tavat romukoppaan 14.5. Helsinki Modernin työn tuottavuus pe­ rustuu ajattelun laatuun. Työpäi­ viä leimaavat kuitenkin pirstalei­ suus, sekavuus ja jatkuva kiireen tunne. Miten tämä yhtälö rat­ kaistaan? ”Emme usko ihmisten väsy­ vän siksi, että he tekevät liikaa työtä, vaan siksi, että he tekevät liian vähän merkityksellistä työ­ tä. Haluamme suunnitella työ­ elämän uusiksi. Niin, että ihmiset saavat aikaan enemmän ja väsy­ vät vähemmän. Uskomme, että pysyvä muutos työyhteisössä lähtee jokaisen ihmisen omista tavoista ja ajattelumalleista. Ta­ pojen muuttaminen ei ole help­ poa, mutta se on mahdollista.”

Kouluttajana Saku Tuominen, Idealist Group.

5 Valintaa huipputuloksekkuuteen 8.5. Kouvola 5 Valintaa huipputuloksekkuu­ teen valmentaa sinut saavutta­ maan omat tärkeimmät tavoit­

Monipaikkainen hajautettu työ – työn uudet muodot kasvok­ kain ja verkossa 22.5. Lahti Etätyö ja teknologian hyödyntä­ minen ovat osa yhä useamman

arkea. Tärkeitä rakennusaineksia ovat luottamus, läpinäkyvyys ja läsnäolon tuntu. Me autamme luo­ maan ohjaavia periaatteita yhteis­ työn onnistumiseksi. Miten raken­ netaan oppivan, monipaikkaisen yhteisön käytännöt? Miten tekno­ logia valjastetaan hyötykäyttöön?

Valmentajana Timo Ropponen, Humap Oy. EKONOMIESIMIES KEHITTYY – LEDARSKAP FÖR EKONOMEN Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin – Utbildning som för dig framåt i din karriär. Sekä esi­ miestehtävissä jo toimiville että niihin haluaville.

Lähikoulutus (28h) Itsetunte­ muksen kautta muutokseen. Hin­ ta 400 €/200 €, ilman yöpymistä.

2.–3.10. ja 6.–7.11. Tahkovuori, 3.–4.10. och 24.–25.10.

Helsingfors.

Ryhmäcoaching (9 x 2,5 h) Yhteisdynamiikalla uuteen kasvuun, hinta 500 €/250 €.

26.8.–16.12., joka toinen tiistai, Helsinki.

Gruppcoaching (9 x 2,5 h) Dynamisk samverkan ger nya lösningar. Pris 500 €/250 €, följande gruppen 2015.

UUTTA: Virtuaalinen ryhmä­ coaching syksyllä 2014.

Webinaarit: 25.4. Johtoryhmästä tähtijoukkue 13.5. Ketterän yhteistyön taidot muutoksissa 27.5. Hajautetun tiimin johtaminen 30.9. Hyvien kysymysten taidot palavereissa ja keskusteluissa 31.10. Ajankäytön hallinta UUTTA: EkonomiEsimies Linked­ Inissä – EE SoMe! 1.9. – 30.11.

Tarkemmat tiedot: www.sefe.fi/ekonomiesimies Ilmoittautuminen: www.sefe.fi/tapahtumat Katso myös video!

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

9

Ketterästi ajassa mukana

UUSI TYÖ

KTM Antti Merilehto, 35

TEKSTI SOILA ERÄNIEMI KUVAT VILLE RINNE, SUVI ELO

Google, Dublin > Houston Inc.

A

ntti Merilehto on nimitetty konsulttiyritys Houston ­Incin myynti- ja markkinointijohtajaksi. Hän toimi ­aiemmin Googlella myyntitehtävissä.

Merilehto viihtyi Googlella puolisentoista vuotta, tuona aikana hän vaihtoi yhtiössä kertaalleen roolia, tutuiksi tulivat niin keskisuuret yritykset kuin pienemmät mainos- ja digitoimistotkin. Googlelta jäi tuomiseksi ennen kaikkea ymmärrys ­mobiilin tärkeydestä: sen on oltava kaikessa yritystarjoomassa mukana.

Liiketoimintaympäristön nopea muutos vaikuttaa Merilehdon mukaan väistämättä yritysten keskeisimpiin toimintatapoihin. Pääosin digitalisoitumisesta ja viestinnän nopeasta kehityksestä johtuen yritykset ovat siirtyneet 1990-luvun ”best practises” -maailmasta aiempaa epävarmempaan, kompleksiin maailmaan. ”Iso koko ei ole enää yritykselle välttämättä etu vaan se saattaa olla jopa haitta. Yritysten rakenteet on luotu vanhaan best practises -maailmaan, jota ei enää ole. Nyt ei ole enää kyse vahvimmista ja nopeimmista vaan niistä, jotka sopeutuvat uuteen toiminta­ympäristöön.”

Pienten ja keskisuurten yritysten etuna on ketteryys: niillä on paremmat valmiudet kuunnella asiakasta ja markkinaa sekä muo­kata omaa toimintaansa sen perusteella. ”Moni yritys etsii vielä nopeampaa hevosta, kun ratkaisu olisi jo auto”, Merilehto muistuttaa.

Houston inc. on suomalainen, vuonna 2004 perustettu projektijohtamiseen ja sovelluskehitykseen erikoistunut konsulttiyritys.

Aikoinaan puhtaasti sovelluskehitykseen painottunut talo on saanut rinnalleen tiedon analysointiin ja johtamiseen erikoistuneen Houston Analyticsin. Yrityksen kolmas tukijalka, Cava ­Interactive voitti UX Awardsissa USA:ssa kultaa viime vuonna. ”User experience on nyt kaikkein huulilla. Parhaimman ­tuloksen saa, kun asiakaskokemus on mukana jo itse suunnitteluvaiheessa.” ”Tehtäväni on huolehtia Houston Incillä siitä, että asiakas tai potentiaalinen asiakas näkee ja kuulee meidät oikeissa kanavissa­ja alustoissa sekä saa sieltä tarvittavat eväät päätöksentekoon.”

POIMINNAT ANTIN URALTA

2004 Kasvatustieteiden opintoja Helsingin yliopistossa

2002 Siviilisotilasyhteistyön upseeri rauhanturva­joukoissa Bosnia-Hertsegovinassa

10

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

2010 Valmistuu kauppatieteiden maisteriksi pääaineenaan kansainvälinen yritysviestintä, valmennuskonsultiksi Trainers’ Houselle

2006 Aloittaa opinnot Helsingin kauppakorkea­ koulussa

2011 Aloittaa projektipäällikkönä Länsi-Autossa

2014 Nimitetään myynti- ja markkinointi­ johtajaksi Houston Incillä

2012 Googlelle Irlantiin, toimii eri myyntitehtävissä Account Strategist- ja Agency Strategist -titteleillä

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOIT­TAUDU TOIMITUKSEEN: ANNE.PENTTILA@ALMA360.FI.

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Framtiden i mobilen

KTM Seija Raesola, 49 MPS Finland Consulting Oy > Humap Oy

Ekonomie kandidat Markus Grannenfelt, 39 Isobar > Intellipocket

SEIJA RAESOLA on nimitetty organisaatiokonsultiksi ja coachiksi Humapiin. Hän työskenteli aiemmin konsultointitehtävissä MPS:llä.

Sapattivapaa ja puolen vuoden reppumatkailu Aasiassa kirkasti Raesolalle, mitä uutta hän haluaisi työurallaan jatkossa tehdä. Aiemmin markkinoinnin ja HR:n parissa työskennellyt ekonomi huomasi nopeasti, että paluuta vanhaan ei enää ole. ”Mietin, millaisten asioiden ja ihmisten kanssa haluaisin tehdä töitä ja mitä asioita oppia. Humapin ajatusmaailma sekä tapa toimia ja tehdä kolahti heti. Yrityksen arvot ja teoreettiset viitekehykset tuntuivat omilta. Huomasin, että tässä tehtävässä minulla olisi mahdollisuus sekä oppia uutta että hyödyntää vanhaa osaamista.”

Valmennus- ja konsultointiyritys Humapin erikoisalaa ovat johtamisen, esimiestyön ja työyhteisöjen kehittäminen.

Organisaatioiden kehittämisessä käytetään muun muassa yksilö- ja ryhmäcoachingia sekä kasvokkain että virtuaalisesti.

Raesolan mukaan organisaatioissa tarvitaan nyt ennen kaikkea muutoksen johtamisen taitoja. On ymmärrettävä, että muutos on pysyvä olotila. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että muutosnopeus vain kiihtyy kaiken aikaa. ”Uskomme Humapissa vahvasti siihen, että organisaa­ tion muutostilanteessa ihmiset on otettava mukaan. Vain siten syntyy yhteisiä merkityksiä. Johto ei voi ylhäältä käsin siirtää merkityksiä vaan ne pitää itse kokea ja niitä pitää olla itse mukana luomassa.” ”Teemme paljon yhteistyötä tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa ja hyödynnämme alan uusinta tutkimustietoa.

Tavoitteenamme on ajattelumallien ja prosessien muuttaminen, ei vain pintaa raapaisemalla vaan saamalla aikaan syvempi vaikuttavuus. Haemme uusia rajapintoja, joissa jotakin uutta ja merkittävää voi syntyä.”

MARKUS GRANNENFELT har blivit utnämnd till verkställande direktör för Intellipocket.

Han var tidigare vd för Isobar i Sydafrika. Grannenfelt har varit med om att grunda och finansiera flera olika företag.

Det första helt egna företaget, digitalbyrån White Sheep som grundades 2003, är nuförtiden i internationella Isobars ägo. ”Jag har återvänt till mina rötter. White Sheep tog sina första steg som ett uppstartsföretag i handelshögskolans företags­ inkubator. Nu fungerar Intellipocket i Aalto Start-Up Centers lokaliteter, trots att vi redan börjar vara mer ett tillväxtföretag än ett uppstartsföretag.”

Intellipocket planerar elektroniska stamkunds- och medlemskort. Tekniken i mobilkorten är patentskyddad. ”En viktig orsak till mitt utlandsuppdrag i Sydafrika var mobilen: jag ville se hur ett samhälle där människor utför arbete och betalar räkningar med mobilen, fungerar. Mobi-

SUVI ELO

Johda muutosta oikein

len är i Afrika det medel som människor använder för internet. Min tro på att den digitala framtiden ligger i mobilen förstärktes i Afrika.”

Tanken på ett elektroniskt stamkunds- och medlemskort väcktes av idrotts- och fackförbunden, som årligen sänder ett medlemskort av plast eller papp per post. ”Vi är både ’tryck­ press’ och ’post’ för medlemskort.

Poängen med applikationen är att den fungerar i mer än 3 000 telefonmodeller från gamla Nokiamobiler till Android. Vårt trumfkort är en egen butik, där ett företag eller samfund kan dela applikationen.”

Kortet sänds till telefonen med ett sms. Den personliga QR-koden fungerar som identifikation. Företaget står också inför en lansering av en självbetjäningsprodukt, med hjälp av vilken vem som helst kan göra en stamkundsapplikation i en mobil. ”Vi har som mål att små och medelstora företag ska kunna konkurrera i mobilen med samma vapen som ett storföretag. Vi försöker göra det möjligt också för små kvartersbutiker att kunna öppna en kanal på individnivå via sitt eget mobilmedium.” ”Jag har säkert fått min passion för företagande för att jag tyckt att man borde använda tiden till att lösa problem och frågor, inte till onödig korporationsbyråkrati.

Som tillväxtföretagare har man goda möjligheter att handla på bästa möjliga sätt.”

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

11

[ KARRIÄR ] TEXT OLLI MANNINEN GRAFIK ANTTI NIKUNEN

NÄR GÖRAN börjar härja så aggressivt i en stressig situation att hans öron bokstavligen blir röda och arbetsstolen nästan flyger ut genom fönstret är det fråga om det röda temperamentet. Den röda färgen beskriver en i problemsituationer viljestark, häftig, energisk och självcentrerad ångvält som anser att det egna sättet att handla är det enda rätta.

I TIKKEL LUE AR EKSI SUOM TI.FI MILEH EKONO

Stress avslöjar vårt inre I pressade situationer är vi som allra känsligast. När vi blir tvungna att lösa konflikter under press, bubblar våra spontana primitiva reaktioner upp till ytan. De utgör en del av vårt temperament.

N

är vi känner igen vårt eget och våra kollegers sätt att reagera, lyckas vi bättre samarbeta och stå ut med olikheter.

När vi talar om temperament tänker vi ofta först på kreativa, livliga personligheter, men att vara extrovert är bara en av många temperamentsdimensioner. Som motvikt till extroverta uttryckssätt drar sig en del av oss inom sitt introverta skal eller blir passiva åskådare.

Temperamentet utgör en del av vår helhetspersonlighet, oberoende av om vi vill det eller inte. Vi föds med vissa temperamentsdrag, och vi kan inte ändra så mycket på dessa drag, men som tur är kan vi lära oss av dem och träna oss i att behärska dem.

Psykologen, författaren Tony Dunderfelt säger att temperamentet är ett av de områden inom psykologin som det forskats mest i. ”Temperamentet är en biologisk egenskap som ger uttryck för hur vi handlar, men som inte berättar vilka vi är. Det utgör en del av vår totala personlighet till vilken även räknas kärnjaget och det inlärda jaget.

Kärnjaget innebär förmåga att ta avstånd till händelser och det egna temperamentet.

Det inlärda jaget består för sin del av vanor, moralkoder och föreställningar som inlärts i barndomen”, säger Dunderfelt.

Han uppmanar till att förhålla sig lättsamt humoristiskt till temperamentet, 12

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

dock utan att ringakta olika uttrycksformer för det. ”Samtliga temperamentstyper är till sin natur både positiva och negativa. Problem uppstår när vi blir fångna av vårt temperament och inte hittar någon väg ut”, säger Dunderfelt.

Enligt honom beror upp till hälften av konflikterna mellan människor just på detta, d.v.s. att man är fångad i sitt temperament. Vi föreställer oss lätt att vårt eget sätt att reagera på konflikter är allmängiltigt och vi antar att också alla andra handlar på samma sätt. Vi tror också lätt att vårt temperament förklarar hela vår personlighet, trots att det i verkligheten inte är så.

När vi känner igen vårt eget sätt att reagera på konflikter förstår vi också andras sätt att lösa problemsituationer, vi lyckas skapa ett mer konstruktivt och bättre utgångsläge för samarbete och därmed undviker vi hastigt uppblossande gräl.

FÄRGSTARKA DIMENSIONER

Dunderfelt beskriver identifieringen av temperament som en konst som samtidigt är det snabbaste sättet att öka sin egen människokännedomen. Vår människokännedom fördjupas när vi förstår de olika dimensionerna i vårt temperament. Temperamentet förklarar inte allt, men att inte identifiera det inskränker vår syn på andra människor.

Dunderfelt delar in temperamentsdimensionerna i fyra olika klasser, vilka han

beskriver i sin bok Tunnista Temperamentit (Känn igen ditt temperament) (PS-Kustannus 2012). Han namnger temperamenten enligt färg. ”Människor kommer lätt ihåg färger, och med hjälp av en färg kan man närma sig temperamentsdimensionen med en viss lekfullhet, så att det inte blir för allvarligt”, säger han.

Dunderfelts röda, gula, gröna och blåa temperamentsdimensioner är lätta att känna igen i vilken arbetsgemenskap som helst.

När Göran börjar agera aggressivt i en stressig situation så att hans öron bokstavligen blir röda och arbetsstolen nästan flyger ut genom fönstret är det fråga om rött temperament. Den röda färgen står för en viljestark, häftig, energisk och självcentrerad ångvält som anser att det egna sättet att handla är det enda rätta.

Den som har ett gult temperament slarvar, pratar mycket och rafsar åt sig massor av sysslor. Vi känner alla till en sådan flitig Lisa som pratar med alla, beaktar alla, jämkar, skapar en ljus atmosfär och undviker gräl, men tyvärr kan hon med sitt goda uppsåt också skapa kaos och förvirring på sin arbetsplats.

Kollegan med blått temperament drar sig som en snigel inom sitt skal, drabbas av ångest, ser sig i spegeln, stelnar till och blir extra försiktig. Pelle, som är grundlig, saklig och förstår stora helheter kunde vara räddningen för sitt team, om han bara vågade öppna sig för sina kolleger i rätt

[ KARRIÄR ]

KOLLEGAN med det blåa temperamentet drar sig som en snigel inom sitt skal, drabbas av ångest, ser sig i spegeln, stelnar till och blir extra försiktig. Pelle, som är grundlig, saklig och förstår stora helheter kunde vara räddningen för sitt team, om han bara vågade öppna sig för sina kolleger i rätt stund. Hans medarbetare står inför utmaningen att uppmuntra sin ihopkurade kollega att dela med sig av sitt kunnande.

MEDARBETAREN med det gröna temperamentet förvandlas i konfliktsituationer till en passiv åskådare, som kan ge en ännu mer oföretagsam bild av sig själv, även om hon i allmänhet sköter sitt arbete samvetsgrant och kan lyssna på andra.

En sådan människonära typ är Susanna som förmår hålla ihop arbetsgemenskapen också i besvärliga situationer genom sitt praktiska sätt att fatta beslut.

DET GULA temperamentet slarvar, pratar mycket och rafsar åt sig massor av sysslor. Vi känner alla till en sådan flitig Lisa som pratar med alla, beaktar alla, jämkar, skapar en ljus atmosfär och undviker gräl, men tyvärr kan hon med sitt goda uppsåt också skapa kaos och obeslutsamhet på sin arbetsplats.

stund. Hans medarbetare står inför utmaningen att uppmuntra sin ihopkurade kollega att dela med sig av sitt kunnande.

Medarbetaren med grönt temperament förvandlas i konfliktsituationer till en passiv åskådare, som kan ge en oföretagsam bild av sig själv, även om hon i allmänhet sköter sitt arbete samvetsgrant och kan lyssna på andra. En sådan människonära typ är Susanna som förmår hålla ihop arbetsgemenskapen också i besvärliga situationer genom sitt praktiska sätt att fatta beslut.

KOM IHÅG TRETTIOSEKUNDERSREGELN

Dunderfelt beskriver hur lätt problem uppstår om till exempel chefen, som har ett gult temperament, börjar prata yvigt

”Temperamentet är en biologisk egenskap som ger uttryck för hur vi handlar.”

och komma med idéer då han vill lösa en konflikt tillsammans med en medarbetare med blått temperament, som tycker att man borde slå till bromsarna och analysera situationen noggrant. ”En kollision är oundviklig om personer med så här motsatta temperament försöker lösa en situation tillsammans. Till all tur består våra temperament i allmänhet av en blandning av dessa färger, vilket mjukar upp vår personkemi”, säger han.

Dunderfelt arrangerar kurser där man tränar sig i att känna igen sitt temperament, utvecklar samspel och funderar på vilka temperamentsdimensioner som kunde utnyttjas på arbetsplatsen. ”Oavsett hurudant temperament det är fråga om är det viktigt att låta en känsloreaktion gå genom kroppen. På mina kurser betonar jag trettiosekundersregeln. När en känsloreaktion har mattats av är vi ofta redan mottagliga för olika uppfattningar”, säger han.

Om man avbryter en känsloreaktion uppstår det ofta bara fler mörka moln på himlen.

Vilken är din färg?

Med hjälp av ett nättest med 12 frågor (på finska) får du veta färgen på ditt temperament! www.ps-kustannus.fi/ tunnistatemperamentit

På webbadressen sefe.fi hittar du självutvärderingsredskapet TSQ, som beskriver ditt sätt att arbeta i team. Ta i bruk enkäten på www.sefe.fi/web/sv/tsg

”Om man avbryter en irriterad kund som skriker röd i ansiktet kan det hända att man uppviglar honom att skrika ännu mer, för han upplever att hans respons inte tas på allvar och att man inte förhåller sig seriöst till honom”, säger Dunderfelt.

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

13

14

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

TEKSTI HELINÄ HIRVIKORPI KUVITUS JUSSI KAAKINEN

Työn hurja murros Työelämä kellahtaa ympäri, ja robotit ryntäävät palveluun. Johtamista tarvitaan ison kuvan hahmottamiseen, ja koulutus kannattaa tulevaisuudessakin.

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

15

T

änään ja huomenna tallennetaan yhtä paljon tietoa kuin koko ihmisten sivilisaatio on tallettanut aikojen alusta vuoteen 2003 mennessä. Tietojenkäsittelyn ­kapa­siteetti lisääntyy tänä ja ensi vuonna enemmän kuin koko sen tähänastisessa historiassa. Kasvu ja kehitys ovat ­eksponentiaalisia.

Sosiaalisen median ja pilvipalvelujen olemassaolo eivät ole uutta, mutta niiden arkipäiväistynyt käyttö massojen ilmiönä on. Digitaalisuus etenee ruudulta reaalielämään. Tietoverkkoihin kytkeytyvät sensorit, laitteet, koneaistit, robotiikan edistysaskeleet, ­3D-tulostus.

Ei siis tarvitse ihmetellä, miksi on muutettava toimintatapoja, miksi jotkut ammatit ja työt häviävät ja toiset muuttavat muotoaan.

Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouvinen tuli tal­ vella julkisuuteen tutkimuspaperinsa kanssa ja lehdet repivät otsikoita: mitkä ammatit kuolevat, mitkä ­jäävät eloon. Putkimies ja hotellinjohtaja säilyvät. ”Ennemmin kuin luetteloita ammateista haluaisin painottaa, että kyse on historiallisesti todella suuresta murroksesta. Kaikki tapahtuu nopeasti ­ja koskee kaikkia työn ja yksityiselämän alueita. Näen muutoksen yhtä suurena, kuin aikoinaan oli siirtyminen pellolta tehtaisiin. Nyt siirrytään teollisen ajan työstä johonkin muuhun”, Petri Rouvinen ­sanoo.

Ja mitä se muu on? Pitää keksiä uusia toiminta­ tapoja jokaisessa työssä, kun ammatteja häviää ja uusia syntyy tilalle. Yksi konkreettinen esimerkki ­ on S-ryhmän jättivarasto, joka muutti Espoosta Sipooseen. Varasto suureni ja automatisoitui, sen asiakkaiden palvelu parani ja väkeä tarvitaan puolet vähemmän kuin ennen. Kaikkien työn sisältö myös muuttui.

Jos etsii uhattuja töitä, niitä ovat ne, joita robo­tit pystyvät tekemään. Mutta missä tarvitaan inhimillistä kosketusta, aisteja, luovuutta, intuitiota, uuden keksimistä, moraalia, etiikkaa – siellä tarvitaan ihmisiä. Viisi vuotta sitten ei olisi arvannut, että firma palkkaa tiedottajan twiittaamaan toimitusjohtajan tilillä tai niinkin moni elättää itsensä bloggaajana.

Kyse on massojen tavoittamisesta yli kansallis­val­tioiden rajojen.

JOHTAMINEN ON IHMISEN TYÖTÄ

Kone ei varsinaisesti ajattele, vaikka toteuttaakin monimutkaisia päätöksentekosääntöjä, mutta se ­tekee päätöksiä mielettömällä nopeudella ja tark16

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

kuudella. Tietotekniikan edistys, digitaalisuus ja ­robotisaatio ovat eri asioita, mutta kytköksissä ­toisiinsa. Robotti-imuri ei imuroi, ellei sen sisällä ole oivallinen ohjelmisto.

Kun tarvitaan niin sanottua isoa kuvaa, metaajattelua, kone ei korvaa ihmistä. Kone ei tiedä, ­mitkä asiat meidän ihmisten näkökulmasta ovat ratkaisun arvoisia, onko havainnoissa järkeä isomman kontekstin kannalta. Myös kaikki monimutkainen viestintä, jossa on tunneälyä, on ihmisten tonttia.

Opetus, motivointi ja valmennus voivat olla digitaaliavusteisia, mutta jossakin kohdassa tarvitaan myös ihminen.

Johtaminen ja esimiestyö ovat tutkimusjohtaja Rouvisen mielestä vähiten uhattuja aloja. Se liittyy meta-ajatteluun, miten hahmottaa tulevaisuuden.

Johtamisessa ja esimiestyössä on myös paljon turhaa ja mekaanista byrokratiaa, jonka koneet voivat hoitaa. ”Johtamisen ydin ei korvaudu ohjelmistolla.”

Entä ammattiyhdistys? Robotit eivät näe tärkeänä järjestäytyä, koska niiltä puuttuu muu käsitteel­ linen intressi kuin mitä ne on ohjelmoitu tekemään.

Ay-liike kärsii tai voittaa paremminkin globalisaa­ tion mukana. On yhä vähemmän ryhmiä, joilla on täsmällisesti samat intressit. ”Palkat määräytyvät enemmän globaalilla tasolla, ja kansallisia sopimuksia on vaikeampi tehdä.

Toisaalta työmarkkinoilla voi olla voimatasapaino: työnantajalla on neuvottelutyökaluna se, että voi painaa reaaliaikaisesti poljinta eri puolilla maailmaa.

Työntekijöiden neuvotteluvoimaa lisää taas se, että kaikenlaiset pienetkin häiriöt maailmanlaajuisessa, tarkoin optimoidussa ketjussa voivat aiheuttaa suuria häiriöitä ja katkaista koko ison kuvion”, Rouvinen hahmottaa.

MAAILMAN KAKKU KASVAA

”Rajussa muutoksessa on paljon positiivista. Se ­kohdistuu kaikkiin osaamistasoihin ja tuloluokkiin.

Maailmassa saavutettavissa oleva hyvinvointi lisääntyy radikaalisti. Kakku kasvaa. Kysymys on, miten kakku jaetaan maiden välillä – siinä Suomi on vah-

Kun tarvitaan niin sanottua isoa kuvaa, metajattelua, kone ei korvaa ihmistä.

Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouvisen mukaan johtaminen ja esimiestyö ovat työn murroksessa vähiten uhattuja aloja.

voilla – ja maiden sisällä. Tekninen kehitys ja glo­balisaatio vaikuttavat samansuuntaisesti, työmark­kinat voivat polarisoitua. Hyviä ja hyvin palkattuja ­töitä on enemmän, samoin ikäviä ja huonosti palkattuja töitä, mutta kehitys haastaa erityisesti nykyistä keskiluokkaa”, tutkimusjohtaja Petri Rouvinen ­arvioi.

Koko parisataavuotisen teollisen historian aikana on käyty kilpajuoksua työn ja teknologisen kehityksen välillä. Aina työlle on löytynyt uutta käyttöä, kun vanha tekeminen on päättynyt. ”Niin nytkin, työn sisällöt määräytyvät uudelleen ja mahdollisesti vuosityöajat hieman lyhenevät. ­Paras ennuste on se, että loppupeleissä kaikki on ok”, Rouvinen lohduttaa.

Työntekijöiltä ja työmarkkinoilta vaaditaan ­joustavuutta ja ketteryyttä aiempaa enemmän.

Mitä tekevät ekonomit 20 vuoden aikajanalla? ”Työt, mihin kauppatieteilijät valmistuvat ovat aika tavalla suojatulla puolella. Korkea, laaja-alainen ja pitkälle menevä koulutus on hyvä suoja teknisen kehityksen mahdollisia negatiivisia vaikutuksia vastaan. Ja elinikäisen oppimiseen täytyy radikaalisti muuttua, sehän on nykyisin vain sanonta, mutta ei todellisuutta”, Petri Rouvinen huomauttaa.

Hän lainaa Googlen ekonomistia, joka väitti, että tulevaisuuden ammatti on tilastotieteilijä. Kun datamassat räjähtävät, on kyky käsitellä datamassoja ja arviointi, mitä niillä voi tehdä ”in high demand”.

On jo myös nähty, että jollekin erittäin kapean osaamisen erikoisasiantuntijalle, joka on paras alallaan, kannattaa maksaa miljoonia, kun taas toiseksi parhaalle ei mitään. Digitaalisessa jakamisessa työ skaalautuu lavealle. Työelämän polarisaatiota ruokkii tämä supertähtitalous, josta pelialalla on

Ekonomin työn tulevaisuus 5 turvatuinta työtä 1. HR-johtaja (0,55 %) 2. Koulutus- ja kehitysjohtaja (0,63 %) 3. Tietojärjestelmäanalyytikko (0,65 %) 4. Myyntijohtaja (1,3 %) 5. Markkinointijohtaja (1,4 %)

5 uhanalaisinta työtä 1. Vakuutusmyyjä (99 %) 2. Lainajohtaja (98 %) 3. Luottoanalyytikko (98 %) 4. Kirjanpitäjä (94 %) 5. Tilintarkastaja (94 %) Suluissa suuntaa antava laskennallinen todennäköisyys, että työ korvataan tekniikalla seuraavan 20 vuoden aikana.

Lähde: Frey ja Osborne 2013, The Future of Employment: ­How Susceptible are Jobs to Computerisation? University of Oxford, ­ OMS Working Papers.

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

17

ENITEN UHATTUJA AMMATTEJA ¶ • Puhelin- ja asiakas­ palvelukeskusten ­myyjät • Tallentajat • Valokuvatuotteiden ­valmistuksen prosessityöntekijät • Huolitsijat, tullija ­laivanselvittäjät • Kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat • Pakkaus-, pullotusja etiköintikoneiden ­hoitajat • Luokittelijat ja ­laaduntarkkailijat ­ (ei ruuissa ­ja juomissa) • Asianajosihteerit • Mallit • Palkanlaskijat VÄHITEN UHATTUJA AMMATTEJA ¶ • Hotellinjohtajat • Ravitsemusalan ­erityisasiantuntijat • Opetusmenetelmien­ erityisasiantuntijat • Kuulontutkijat ja ­puheterapeutit • Sosiaalihuollon johtajat • Psykologit • Opetusalan johtajat • Terveydenhuollon ­johtajat • Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat • Ylihoitajat ja osastonhoitajat Lähde: Computerization Threatens One Third of ­Finnish Employment, ETLA

Cristina Anderssonin mielestä Suomessa osataan käyttää robotteja teknisesti, mutta täältä puuttuu niiden innovatiivisen käytön opetus.

esimerkkejä. Tekijä on tavallaan tekniikkaa täydentävä niukkuushyödyke, joita ei ole monta.

Tutkimusjohtaja Petri Rouvinen painottaa koulutusta. Niin luokkahuone kuin luentosalikin pitää kääntää ympäri. Oppiminen demokratisoituu, kun se on globaalia ja digitaalista. Stanfordin yliopisto järjesti maailmanlaajuisen tekoälyn kurssin, jolla ­oli verkossa 160 000 osallistujaa. Parhaan yliopiston ­ykkösopiskelija oli arvioissa vasta sijalla 411. ”Digitalisointi voi muuttaa koko koulutuksen ­dynamiikan. Suomessa vasta haparoidaan ensi ­askeleita.”

ROBOTIT RYNTÄÄVÄT PALVELUUN

Japanissa on robottitehdas, joka on aivan pimeä. ­Valoja ei tarvita, kun robotit valmistavat robotteja, ja ihminen käy tehtaassa vain muutaman viikon ­välein. Robotit tekevät varsin monia töitä teollisuudessa ja nyt ne astuvat palvelujen pariin.

Liikkeenjohdon konsulttina työskentelevä ­Cristina Andersson tutustui robotiikkaan tarkemmin, kun teki yhdessä dosentti Jari Kaivo-ojan ­kanssa kirjaa BohoBusiness – ihmiskunnan voitto koneesta. ”En vielä kolme vuotta sitten aavistanut, miten valtava trendi robotiikka on maailmalla. Se on myös

Palvelualoilla on meneillään robotiikan eksponentiaalinen kasvu.

18

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

EU:n keskeinen avainalue, vaikka meillä Suomessa se ei juuri näy”, hän sanoo.

Tulevaisuudentutkijat puhuvat kuudennesta ­aallosta. Viides aalto oli informaatioteknologia.

Kuudennen aallon keskeinen tekijä on robotisaatio.

Viidennessä aallossa digitoitiin kaikki, mikä voitiin digitoida, kuudennessa aallossa robotisoidaan kaikki, mikä voidaan robotisoida.

Robotikka on perinteisesti palvellut teollisuutta, joka onkin automatisoitunut. Eksponentiaalinen kasvu on menossa palvelualoilla. Ennakoidaan, että vuonna 2020 robottiteknologian kokonaismarkkina on maailmalla 190 miljardia dollaria. Tästä 80 prosenttia on erilaisia palvelurobotteja, joita on sairaaloissa, hoivakodeissa, lääkäriasemilla. Tulossa on myös kotirobottien vallankumous, nyt ainoastaan imuri kiertää huushollia. ”Hieno visio ja arvokas asia on se, että vanhat ihmiset pystyvät asumaan kauemmin kotona ja viettämään itsenäistä elämää, kun apuna on robotti”, Cristina Andersson sanoo.

Hänen mielestään Suomesta puuttuu robottien innovatiivisen käytön opetus, vaikka täällä osataan käyttää niitä teknisesti. Yksi askel käytäntöön on, kun Sastamalan koulutusyhtymässä alkaa hoiva­ robottiteknikko-koulutus. ”Tarvitaan myös johtamisalan koulutusta silloin, kun organisaation työvoimasta 90 prosenttia on ­robotteja. Ainakin silloin, kun roboteista tulee ajattelevia ja oppivia. IBM on sanonut, että heillä on neljän vuoden sisällä robotti, joka aistii kuin ihminen ja se muuttaa kaiken aistimansa digitaaliseksi tiedoksi. Tämä on hurja näkymä”, Andersson sanoo.

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

19

Vain elämää, ­ei sen enempää Työ on tulevaisuudessakin merkityksellinen osa elämää.

Itse asiassa elämä muodostuu mielekkäästä tekemisestä, ei ole erikseen työtä, vapaa-aikaa ja harrastuksia.

SINI PENNANEN

TUTKIMUSJOHTAJA MIKA AALTONEN Aaltoyliopistosta on kirjoittanut yhdessä tanskalai­sen futurologin Rolf Jensenin kanssa kirjan The Renaissance Society, joka julkaistiin viime vuonna New Yorkissa ja tänä keväänä koreaksi käännettynä Soulissa. Kirja pohtii länsimaisen yhteiskunnan uudelleenorganisoitumista.

Mika Aaltosen lähtökohtana on tosiasia, että teollinen yhteiskunta on aikansa elänyt, julkinen sektori on kasvanut ja tappiollinen ja hiljainen sopimus, jonka varassa suomalainen keskiluokka on toiminut, on murtunut. Eli enää emme opiskele ­johonkin yhteen ammattiin, ole töissä yhdessä, kahdessa firmassa ja jää eläkkeelle, jonka tulo on varmaa.

Vaikka nyt hankkii koulutuksen, ei ­ole varmaa, saako työpaikan. Vaikka on loistava työntekijä, ei ole varmaa, pysyykö työpaikka. Eikä maailmassa ole eläkejärjestelmää, joka kestää koko ajan pidentyvän eliniän. ”Tällaisessa yhteydessä ja muutok­sessa työ on suurin sopeuttava tekijä. ­Rajapinnoissa, joissa työ on rakentanut ja ­rajoittanut elämää, työn merkitys kasvaa. On liikuteltava näitä rajapintoja – opiskelee vai on töissä, on töissä tai on työtön, on töissä tai on eläkkeellä – niin että ihmiset pysyvät mukana tässä yhteiskunnassa. Työ on keskeinen sopeutumismekanismi, mutta se pitää määritellä uudelleen”, tutkimusjohtaja Mika Aaltonen sanoo.

On keksittävä keinot, miten suomalaiset yritykset pysyvät Suomessa, poikivat alihankkijayrityksiä tänne, luovat työpaikkoja, niin että veroeurot kiertävät täällä ja luovat mahdollisuuksia. ”Viime 10–20 vuoden aikana johtamisajattelu on

Tulevaisuuden renessanssiyhteiskunnassa materiaalinen vaurastuminen ei ole enää tärkeää, vaan onnellisuus, sanoo tutkimusjohtaja Mika Aaltonen Aalto-yliopistosta.

20

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

ollut lyhyen aikavälin hyötyjen etsimistä, amerikkalaista managementia. Esimerkiksi Saksaa pitävät pystyssä sikäläiset perheyritykset, joille on luontaista pidempi aikajänne ja jotka pystyvät arvioimaan tilannetta ja tekemään päätöksiä useampien muuttujien kautta, ei ainoastaan lyhyen tähtäimen voiton kautta”, Mika Aaltonen sanoo.

Suomalainen innovaatiojärjestelmä ei ole pystynyt tuottamaan uusia isoja tai keskisuuria yrityksiä eli uusia työpaikkoja ei ole syntynyt. Aaltosen mielestä tämä mekanismi pitää arvioida uudelleen.

KOKONAISVALTAISTA ELÄMÄÄ Renessanssiyhteiskunnassa materiaalinen vaurastuminen ei ole enää tärkeää, vaan onnellisuus. Työ on edelleen keskeisessä roolissa yksilön identiteetin muodostumisessa. Jälkiteollisessa, postmodernissa yhteiskunnassa ihmistä ei motivoi ainoastaan palkka, raha, vaan enemmän ne asiat, joista hän on kiinnostunut ja innostunut. ”Työ yhdistyy erilaisiin tavoitteisiin, joissa ihmiset voivat toteuttaa itseään ­ja omia arvojaan.

Ihmiset haluavat elää ­kokonaisvaltaista elämää myös silloin, kun he ovat töissä”, Mika Aaltonen huomauttaa.

Ehkä tulevaisuuden ekonomit perustavat yrityksiä oman elämänpiirinsä liepeille.

Nythän usein oma minä pannaan naulakkoon kuin takki, kun tullaan työpaikalle. Uusi työ nivoutuu harrastuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin, elämän kokonaisuuteen. Tähän liittyy myös yhteisöllisyys, paikallisen tason organisoituminen.

Eli tavat, ­miten pidetään huolta lapsista, vanhuksista, sairaista.

On otettava enemmän vastuuta itse, eikä odotettava, että ylhäältäpäin vero­varoin hoidetaan kaikki asiat. Ihmiset ­ovat vähemmän sidoksissa opettajaan, pomoon, hallitukseen, virallisiin auktoriteetteihin. ”Tämä on iso henkinen muutos. Jos ­haluamme pitää huolta tärkeistä asioista, meidän täytyy organisoitua uudella tavalla. Länsimaissa on jo paljon merkkejä hori­sontaalisesta organisoitumisesta ja asioita tapahtuu, kun ihmiset itse laittavat ne tapahtumaan”, Aaltonen huomauttaa.

Millainen on suomalainen työelämä 20 vuoden päästä? ”Rikkaampi, värikkäämpi, heterogeenisempi.

Olemme aidosti tekemisissä muun maailman kanssa ja integroituneet tärkeisiin tietovirtoihin. Yhteiskuntana olemme älykkäämpi ja kansainvälisempi.”

TYÖNJAKO ¶ Ohjelmoitu tietokone kirjoittaa pörssitiedotteen Heinzin tuloksesta. Kaikki tuloslaskelman numerot ovat oikein ja aikaa menee pari sekuntia.

Yhtiön tulos on huono.

Nyt astuu ihminen peliin ja pohtii, miksi ihmiset eivät käytä enää ketsuppia.

Tässä tapauksessa robotti pystyy oppimaan ja ­tekemään itse johtopäätöksiä, muuttamaan käyttäytymistään ja toimintaansa sen perusteella, mitä ­oppii ympäristöstä.

KONE TÄYDENTÄÄ IHMISTÄ

Virtuaaliset robotit ovat todellinen vallankumous. Ne tekevät sekunnin murto-osassa sen, mihin ihmisellä menee kolme kuukautta. Ne pystyvät tekemään urheiluuutiset tulosdatasta tai laskemaan pörssi­ sijoitusten algoritmejä. Robottikamerat kuvasivat ­Sotshin olympialaisissa moitteettomasti. Lakimiehiä on korvattu roboteilla: keinoäly pystyy etsimään tausta-aineistoja ja ennakkotapauksia valtavasta tieto­ määrästä hetkessä.

Cristina Andersson tähdentää, että robotti ei ole sama kuin tietotekniikka.

Robotti on toimija, joka muuttaa digitaalisen tiedon fyysiseksi teoksi, kuten ihmi-

nen. Se voi muuttaa myös fyysistä maailmaa ­digitaaliseksi. ”Ihminen on aina löytänyt uusia polkuja uusiin töihin ja näin käy tässäkin.

Työ on muuttunut ­koko ajan raskaammasta ke­vyemmäksi, ja nyt roboti­saa­tio muuttaa edelleen jäljellä olevia raskaita töitä kevyek­si. Ihmiset tekevät töitä, joissa tarvitaan ­ihmisen luovuutta ja läsnäoloa. Palkkatyö vähenee, työmuodot ovat muita”, Andersson sanoo. ”Visioni on, että kone täydentää ihmistä. Koneella on koneen valta, ihmisellä ihmisen valta, näin syntyy täydentävä yhteistyö, jota on syytä alkaa kehittää myös Suomessa”, Cristina Andersson sanoo.

Ettei vain käy niin kuin vanhassa Stanley ­Kubrickin elokuvassa Avaruusseikkailu 2001, jossa tietokone HAL hermostui raketin astronautteihin, kapinoi ja teki omia päätöksiään.

Roboti­saa­tio muuttaa edelleen jäljellä olevia raskaita töitä kevyek­si.

Haikossa kokous onnistuu!

Palkittu kartano- ja kongressihotelli

• kokoukset • koulutukset • työhyvinvointi • juhlat Haikon Kartano sijaitsee vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä ja Helsinki-Vantaan lentokentältä.

• Tyylikkäitä johtoryhmän kabinetteja ja toimivia kokous- ja ryhmätyötiloja kongressikeskuksessa.

• Upea, merihenkinen juhlatila Villa Haikko jopa yli 150 hengen tilaisuuksiin.

• Majoituskapasiteettia Kartano- ja Kylpylähotellissa jopa 400 henkilölle.

Hotelli Haikon Kartano & Spa • Porvoo p. 019 576 01 • myynti@haikko.fi

www.haikko.fi

[ KAPULA ] TEKSTI MARITA KOKKO KUVAT KAISA SIREN

Lapin teemaksi yrittäjyys Puheenjohtaja Mari Vähäkuopus jätti seuraajansa Leila Auerin käsiin aktiivisen Lapin ekonomien heimon, jonka on nyt aika maustaa toimintaansa uusin teemoin. Uusi puheenjohtaja aikookin nostaa yrittäjyyden vahvasti esiin.

MARI VÄHÄKUOPUS kuvaa paikallisyhdistyksen eläneen hiljaiseloa, kun hän neljä vuotta sitten aloitti puheenjohtajana. Rovaniemellä matkailumarkkinointia opiskellut ja Vaasasta ekonomiksi valmistunut Vähäkuopus asetti tärkeimmäksi tavoitteekseen aktivoida ja vakiinnuttaa toimintaa sekä tiivistää yhteydenpitoa jäsenistöön. Suurena tukena hänellä on kahdella puheenjohtajakaudellaan ollut aktiivinen hallitus. ”Vaikka puheenjohtaja on näkyvin hahmo ulospäin, en olisi tehtävässäni onnistunut ilman aktiivis-

ta ja motivoitunutta hallitusta. Kaikki hallituksen jäsenet ovat olleet sitoutuneita ja valmiita huolehtimaan omista tehtävistään. Ei ole ollut huolta, etteivätkö hommat etene.”

Myös roolitus SEFEn ja alueyhdistyksen välillä on selkiintynyt. Yhdistyksen tehtävänä on Vähäkuopuksen mukaan viedä lappilaisen ekonomin viestiä valtakunnan tasolle ja pitää näin lappilaiset ekonomit kartalla. Paikallisella tasolla alueyhdistyksen rooli on koota ekonomit yhteen. ”Järjestämme SEFEn kanssa yhdessä koulutuksia, joissa liitto toimii pääsääntöisesti tuottajana. Meillä on vastuu jäsenistömme virkistyksestä, hyvinvoinnista ja ennen kaikkea verkostoitumisesta. Olemmekin saaneet uusia, myös muualta muuttaneita ekonomijäseniä mukaan toimintaan.”

BARENTS TUO KANSAINVÄLISYYTTÄ

Vähäkuopus työskentelee Lapin ammattikorkeakoulussa Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin projektipäällikön tehtävissä, jotka liittyvät matkailuun Lapin ja Barentsin alueella. Hän uskoo ekonomien osaamista tarvittavan entistä enemmän pohjoisessa kansainvälisten hankkeiden kehittyessä.

Nykyisin Lapin ekonomit työskentelevät sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Matkailu työllistää, samoin kaivosteollisuus. Lappilaisilla on paljon osaamista alueestaan ja sen luonnonvaroista. Kiinnostus arktisiin alueisiin ja niiden luontoon onkin Vähäkuopuksen mukaan kasvamassa. Ekonomien kansainvälisyydelle tulee kysyntää, mikä näkyy myöhemmin myös työllisyydessä.

Vähäkuopus kiittää lappilaisia ekonomeja ennakkoluulottomiksi ja rohkeiksi heittäytymään uuteenkin, olivat he sitten pohjoisen väkeä tai junan tuomia.

VAUVA MATKASSA

Lapin Ekonomien väistynyt puheenjohtaja Mari Vähäkuopus muistuttaa, että yhdistyksen tehtävä on viedä lappilaisen ekonomin viestiä valtakunnalliselle tasolle ja pitää näin lappilaiset ekonomit kartalla.

22

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

Rohkeita ratkaisuja vaadittiin myös puheenjohtaja Vähäkuopukselta, sillä hän odotti nuorimmaistaan puheenjohtajuuden alkaessa. Vauva pääsikin sitten äidin mukana niin kokouksiin kuin koulutustilaisuuksiinkin. Vanhempainloman jälkeen työ vie projektipäällikköä reissuun vähintään viikoksi joka kuukausi. ”Ei tämä onnistuisi, ellei olisi perhettä tukena.

Aviomies on mahdollistanut työn ja luottamustoimen hoitamisen. Ja itsekin olen oppinut paljon aikataulutusta ja priorisointia viime vuosien aikana”, Vähäkuopus naurahtaa.

Väistynyt puheenjohtaja jätti tehtävän seuraajalleen hyvillä mielin. ”Lapissa on hyvä jengi ja paljon osaamista. Nyt kun homma on saatu tietyllä tasolla rullaamaan, on aika nostaa toimintaan teemoja ja monipuolistaa yhdistyksen toimintaa edelleen.”

[ KAPULA ]

”Työnantaja ja työntekijät eivät enää ole vastapuolia.” asemasta. Tarve eri-ikäisille ekonomeille kohdennetuista tapahtumista on käynyt selväksi. ”Lapin ekonomeissa on paljon väkeä 50+.

Ha­luamme pitää seniorit aktiivisina, ettei heidän suuri tietotaitonsakin karkaisi eläkkeelle. Mentoroinnin kautta voimme siirtää osaamista nuoremmille.”

Lapin ekonomeista suurin osa on Auerin tuntuman mukaan hyvin työmarkkinoilla, joskin osa heistä tekee pätkätyötä projektitehtävissä. Projektityön hän uskoo lisääntyvän, mutta parhaassa tapauksessa nämä asiantuntijat pääsevät tauoitta projektista toiseen. ”Vaikka SEFE on ekonomien edunvalvonta­ järjestö nyt ja vastakin, meidän on ymmärrettävä, että maailma muuttuu ja ekonomien pitää muuttua mukana. Työnantaja ja työntekijät eivät enää ole vastapuolia, vaan tulosta syntyy vain yhteen hiileen puhaltamalla.”

SYNTYMÄPÄIVÄLAHJAKSI YRITYS

Lapin Ekonomien uuden puheenjohtajan Leila Auerin mielestä yhä useamman ekonomin tulisi rohkeasti perustaa oma yritys.

UUSI PUHEENJOHTAJA LEILA AUER haluaa innostaa yrittäjäekonomeja

mukaan toimintaan. Hänen mielestään yhä useamman ekonomin tulisi rohkeasti perustaa oma yritys. ”Pyrin kauteni aikana järjestämään yhteisiä tapahtumia yrittäjien kanssa.

Hallituksen viimeisessä kokouksessa pohdimme tällaisen tilaisuuden järjestämistä jo toukokuussa. Tapaamisissa yrittäjät ja ekonomit pääsevät tutustumaan tavalla, joka saattaa johtaa jopa rekrytointeihin.”

Auer on ollut Lapin ekonomien jäsen jo vuodesta 1981, jolloin hän valmistui ekonomiksi Turun kauppakorkeakoulusta. Koska paikallisyhdistysten tehtävänä on aktivoida, kouluttaa ja tarjota tilaisuuksia verkostoitumiseen, on Lapissakin lisättävä ihmisten halua osallistua. Satojen kilometrien välimatkat ovat kuitenkin pohjoisen arkea. ”Tapahtumat tietysti keskittyvät Rovaniemelle, mutta järjestämme ja olemme aiempinakin vuosina järjestäneet tilaisuuksia muillakin paikkakunnilla.”

SENIOREISTA MENTOREITA

Auer oli kaksi vuotta SEFEn hallituksessa. Hän on ollut mukana laatimassa liiton tuoretta strategiaa ja käynyt valtakunnan tasolla keskustelua ekonomien

Omalla urapolullaan Auer toimi alkuun isossa valtakunnallisessa tilintarkastusketjussa yrittäjämäisesti yrityksen sisällä. Tehtyään 20 vuotta työtä näin, hän päätti lahjoittaa itselleen 50-vuotislahjaksi oman yrityksen. Nyt hän johtaa omaa tilintarkastusyhtiötään Audit Auer Oy:tä. ”Tämä on ollut hyvä polku. Työni on tänään ihan samanlaista kuin vieraankin palveluksessa. Olipa ekonomin ala mikä tahansa, hänen kannattaa kat­ sella yritysten sisällä asioita yrittäjämäisesti. Silloin tulee ote ja rohkeus hypätä tarvittaessa itsekin yrittäjäksi.”

Auer on muokannut oman työnsä vuosien var­rella hyvinkin selkeäksi, sillä hän on erityisnuoren äiti.

Organisointitaito on kehittynyt huippuunsa, eikä mitään turhia liikkeitä enää tee yksityisessä eikä työelämässäkään. Hän työskentelee 9,5 kuukautta vuodessa ja pitää lomia yhteensä 2,5 kuukauden ajan. ”Koska nuoreni täyttää jo 18, ja hänellä on avustaja vapaa-ajan harrasteisiin, on omassa elämässäni tilaa puheenjohtajuudelle. En olisi pestiä ottanutkaan, ellen pystyisi hoitamaan sitä kunnolla. Aikaa puheenjohtajan tehtäviin tuskin menee enempää kuin työskentelyyn SEFEn hallituksessakaan, mikä sentään vaati käymään kokouksissa Helsingissä.”

Jo lyhyessä ajassa Auer on huomannut, että hänellä on hallituksessa aktiivinen porukka. Hän to­teaa hallitustyöskentelyn olevan tiimityötä, jossa jokainen huolehtii vuorollaan esimerkiksi kokouksen käytännön järjestelyt.

Erityiskiitos lähtee seuran sihteerille. ”Jokainen puheenjohtaja tarvitsisi hänen kaltaisensa työ­parin.”

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

23

[ MAAILMALLA ]

Suhdeverkoston luomiseen kannattaa käyttää aikaa. ­Venäjällä henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä., sanoo Tarmo Suomalainen.

24

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

[ MAAILMALLA ] TEKSTI SOILI LEINONEN KUVAT MITYA GANOPOLSKY

Vilkasta menoa tsaarien kaupungissa Helsinkiläinen Tarmo Suomalainen johtaa Suomalais-Venäläisen kauppakamarin Pietarin toimistoa. Venäjän kehitystä on mielenkiintoista seurata näköalapaikalta. Samalla voi nauttia suurkaupungin vireästä ilmapiiristä.

A

luejohtaja Tarmo Suomalaisen työmatkan varrella on paljon nähtävää. Suomalainen voi ihailla päivittäin Pietarin keskeisempiä nähtävyyksiä, kun hän kävelee työhön keskustan kodistaan. ”Nähtävyyksiin on kyllä jo niin tottunut, ettei ­niitä oikein huomaakaan”, toteaa Suomalainen.

Pietarin keskustassa liikkuminen on kätevintä juuri kävellen, koska ruuhka voi yllättää milloin ­tahansa.

Tarmo Suomalainen on työskennellyt SuomalaisVenäläisen kauppakamarin Pietarin aluejohtajana vuodesta 2011 lähtien. Suomalais-Venäläinen kauppa­kamari auttaa suomalaisia yrityksiä Venäjän kaupan eri vaiheissa. Pietarin aluetoimistossa Suomalaisella on neljä alaista. Heidän toimenkuvanaan on Suomen ja Venäjän välisen kaupan edistäminen. ”Tämä on aikamoinen näköalapaikka. Kontaktipintaa on paljon, eikä aika tule koskaan pitkäksi.

Töissä ihmiset ovat halukkaita oppimaan uutta ja ­tekevät innokkaina hommaansa. On kiva huomata, että itsellä on jotain annettavaa ja alaiset kehittyvät”, selvittää Suomalainen työnsä hyviä puolia.

Tarmo Suomalaisen työnkuva on monipuoli­nen. Suomalainen saapuu työpaikalle yhdeksään men­nessä ja työpäivä päättyy kuuden maissa.

Päivät kuluvat puhelimessa, selvitysten teossa tai tapaamisissa. ­Lisäksi useana iltana viikossa on verkostoitumis­tilaisuuksia. ”Venäjällä kattavan suhdeverkoston luomiseen kannattaa panostaa, sillä henkilökohtaiset suhteet merkitsevät paljon. Kontaktien luominen on itsestä kiinni, sillä venäläiset ovat kiinnostuneita ulkomaalaisten elämästä”, kertoo Suomalainen.

TÖIHIN VENÄJÄLLE

Helsinkiläinen Tarmo Suomalainen on valmistunut ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta pääaineinaan markkinointi ja laskentatoimi. Valmistu-

misen jälkeen ura urkeni Shellillä, jossa Suomalainen työskenteli vuosia eri tehtävissä. Shellin supistaessa Suomen toimintoja Suomalainen siirtyi töihin logistiikkayhtiö Haanpaalle, jossa hän toimi Venäjän kaupassa ennen Suomalais-Venäläiseen kauppa­ kamariin siirtymistään.

Työuransa aikana Tarmo Suomalainen on työskennellyt useaan otteeseen Moskovassa ja Pietarissa. Ensimmäinen kosketus itänaapuriin oli kesätyö Wärtsilän ja Tampellan Moskovan edustustossa 80-luvun alussa. Myöhemmin Suomalainen oli ­Moskovassa Shellillä töissä vuonna 1998. Pietarissa hän työskenteli useaan otteeseen 2000-luvulla ja Moskovassa vuosina 2008–2009 logistiikkayhtiö Haanpaan palveluksessa. ”Olen nähnyt valtavan kehityksen venäläisessä liiketoimintaympäristössä. Moskovaa ja Pietaria ­on kunnostettu paljon. Varsinkin Moskova on muut­ tunut todelliseksi bisneskaupungiksi”, toteaa ­Suomalainen.

VENÄLÄINEN BISNESKULTTUURI

Tarmo Suomalaisen mukaan venäläiseen työyhteisöön oli ulkomaalaisena, korkeasti koulutettuna henkilönä helppo mennä mukaan. ”Venäläinen kulttuuri on lähempänä etelä- ­ kuin pohjoiseurooppalaista kulttuuria. Keskustelu on ­aktiivista, meno iloista ja välitöntä. Työpaikalla ­voidaan olla kovastikin eri mieltä, mutta pitkään ­ei jakseta vihoitella. Elämä on vilkasta ja nopeatempoista.”

Venäjällä työyhteisö on hierarkkisempi kuin ­Suomessa. Johtaja on vahva, eivätkä alaiset tee mielellään itsenäisiä päätöksiä. Teitittely työpaikoilla ­ on yleistä ja perinteistä käytöskulttuuria arvostetaan. Työn vastapainoksi venäläiset juhlivat mielellään. Syntymä- ja juhlapäivät ovat tärkeitä. ”Aikakäsitys Venäjällä on erilainen kuin Suomessa, täällä eletään tässä hetkessä. En ole varma, onko kaikilla täällä edes kalenteria”, Suomalainen sanoo.

Joustavan aikakäsityksen vuoksi tapaamiset on

VIENTI JA TUONTI Vuonna 2013 Suomesta vietiin Venäjälle tavaroita noin 5,4 miljardin euron arvosta. Tuonnin arvo Venäjältä oli noin 10,5 miljardia euroa. Viennissä suurimmat tuoteryhmät ovat kemialliset aineet, koneet, laitteet, paperi ja elintarvikkeet. Suomi tuo Venäjältä lähinnä raakaaineita. Energiatuotteiden osuus tuonnista on yli 80 prosenttia.

Lähde: Suomalais-­ Venäläinen kauppakamari

30 000 RUPLAA Venäläisten keskipalkka on noin 30 000 ruplaa (600 €) kuukaudessa.

Lähde: Suomalais-­ Venäläinen kauppakamari

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

25

[ MAAILMALLA ]

hyvä varmistaa moneen kertaan. Tapaamista edel­ tävänä iltana voi tulla peruutus tai muutos aikatau­ luihin, eikä kokouksiin välttämättä tulla ajoissa.

Myöhästymisiä pyydellään vuolaasti anteeksi ja vedotaan esimerkiksi liikenneruuhkiin.

Liiketapaamisissa ei kannata mennä suoraan ­asiaan. Jutustelulla tutustaan toisiin, sillä venäläiset haluavat tuntea liikekumppaninsa henkilökohtai­ semmalla tasolla kuin Suomessa. ”Venäläisillä on myös kaikenlaisia uskomuksia.

Alkuaikoina erehdyin viheltämään työpaikalla. ­Viheltely kiellettiin heti, sillä sitä pidetään enteenä työpaikan köyhtymisestä”, kertoo Suomalainen.

Venäjän kielen osaaminen on tarpeellista, sillä englannin kielen taito ei väestön keskuudessa ole yleistä. Tarmo Suomalainen on opiskellut venäjää koulussa ja täydentänyt osaamista vuosien varrella, joten venäjän kieli ei ole ollut Suomalaiselle kynnys­ kysymys maahan sopeutumisessa. ”Työlupa ja -viisumi ovat ulkomaalaisille pakol­ lisia. Niiden hankinta on byrokraattinen prosessi, jossa saattaa mennä kahdesta–neljään kuukautta.

Sen jälkeen kaikki rullaa omalla painollaan”, selvit­ tää Suomalainen.

LÄTKÄÄ JA KORKEAKULTTUURIA

Tarmo Suomalaisen vaimo työskentelee Pietarin konsulaatissa. Vapaa-aikana pariskunta touhuaa ­kahden puudelinsa kanssa tai nauttii Pietarin moni­ puolisesta kulttuurielämästä. Pietarissa on myös ­tiivis suomalaisyhteisö ja yhdessä pelataan sählyä tai seurataan jääkiekkoa. Samalla työasioitakin tulee käytyä läpi.

Vaikka kaupat ovat myöhään auki, ruuhkien takia Suomalaisen pariskunta ajoittaa kaupoissa asioinnin viikonloppuihin. Kauppoja on halpapuodeista luk­ sus­liikkeisiin. Pariskuntaa miellyttävät erityisesti Pietarin ravintolakulttuuri, laadukkaat sushipaikat ja keskiaasialaiset ravintolat. ”Parasta Pietarissa on, että tarjontaa on joka ­lähtöön. Huono puoli on, että hiihtoladut eivät ­lähde kotiovelta”, selvittää Suomalainen.

Status on tärkeää TARMO SUOMALAISEN mukaan statuksen mukainen käyttäytyminen on Venäjällä tärkeää. Kerran suomalainen toimitusjohtaja meni Venäjällä liikeneuvotteluihin. Ruuhkan takia hän otti metron saapuakseen ajoissa tapaamiseen. Neuvottelukumppaneissa tämä aiheutti suurta hämmennystä, sillä venäläinen toimitusjohtaja ei koskaan matkusta metrolla. Ennemmin hän istuu tunteja ruuhkassa autonkuljettajansa kanssa.

26

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

Asunnon etsiminen Pietarista voi olla työlästä.

Vasta kolmas vuokra-asunto Pietarissa on sellainen, jossa Suomalaiset nyt viihtyvät. Vuokrien hintahai­ tari on suuri. Hyväkuntoisten ja skandinaavisesti ­kalustettujen asuntojen vuokrat hipovat Helsingin tasoa tai ovat Pietarin keskustassa jopa Helsinkiä kalliimpia. Asunnon etsimisessä kannattaa käyttää venäläistä agenttia jo pelkästään ajansäästön takia.

YKSILÖLLISTÄ SOPIMISTA

Tarmo Suomalaisen mukaan työehtojen sopiminen yksilöllisesti on Venäjällä yleistä. ”Palkat sovitaan henkilö- ja tapauskohtaisesti.

Venäläisillä on kyllä niin laaja kontaktiverkosto, että tiedetään heti, jos työehdot ovat itsellä heikommat.”

Yleinen työaika Venäjällä on kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. ”Toimistoissa tehdään työtä kello 9–18, johon ­sisältyy tunnin lounastauko. Ruuhkat lisäävät työ­ päivien pituutta. Suurkaupungeissa työmatkoihin voi mennä jopa kaksi tuntia yhteen suuntaan.”

Naisia työelämässä on paljon. Perheenlisäyksen jälkeen naiset jatkavat töissä, mutta johtavissa ­asemissa naisia on Suomea vähemmän.

Venäläisillä on lomaa 28 vuorokautta vuodessa, joista kaksi viikkoa pidetään yhtäjaksoisesti. Yleisin lomakuukausi on elokuu.

MAHDOLLISUUKSIEN MAA

Tarmo Suomalaisen mukaan Venäjän kehittyvät markkinat tarjoavat paljon mahdollisuuksia.

Venäjälle sopeutumisessa auttaa kielitaidon lisäksi erilaisen liiketoimintaympäristön ymmärrys ja avara­katseisuus. ”Ei ole olemassa yhtä Venäjää, vaan valtavan iso maa, josta löytyy paljon hyvää ja huonoa ja kaikkea siltä väliltä. Alkuvaiheen jälkeen eläminen täällä on samanlaista kuin missä tahansa muualla. On Venä­ jään liitettäviä stereotyyppisiä asioita, mutta myös iloisia ihmisiä, mielenkiintoisia juttuja ja yllättäen hyvin toimivia asioita”, Suomalainen toteaa.

Venäjällä on joustava aikakäsitys. Tapaamiset on hyvä varmistaa moneen kertaan ja muutoksiin on syytä varautua, muistuttaa Suomalainen.

[ MAINETEKO ] TEKSTI SOILA ERÄNIEMI KUVA THINKSTOCK

Kriisiosaaminen kovassa kurssissa Kriisinhallintakeskus CMC Finland vastaa Suomen siviilikriisinhallinnasta sekä kansain­väliseen pelastuspalveluun liittyvistä toimista.

KRIISINHALLINTAKESKUS Crisis Manage­ ment Centre Finland (CMC) aloitti toimintansa Kuopiossa vuonna 2007. Kriisinhallintakeskus toimii kansallisena johtokeskuksena operaa­ tioissa toimiville siviilikriisinhallinnan lähete­ tyille asiantuntijoille. Yhdessä Puolustus­ voimien Kansainvälisen Keskuksen kanssa se muodostaa kokonaisvaltaisen kriisien­ hallinnan osaamiskeskuksen.

CMC:N JOHTAJANA TOIMII JUKKA TUONONEN: MITKÄ OVAT KESKUKSEN PÄÄTEHTÄVÄT? ”Toimintaamme ohjaa kaksi lakia: laki siviili­ henkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan ja laki pelastusopistosta. Ulkoministeriö vas­ taa siviilikriisinhallinnan poliittisesta ohjauk­ sesta ja päättää niistä operaatioista, joihin suomalaiset osallistuvat. Kriisinhallintakes­ kuksen tulosohjaajana toimii sisäministeriö.

Sen vastuulla on siviilikriisinhal­linnan koti­ maanvalmiudet.

Kriisinhallintakeskus vastaa siviilikriisin­ hallinnan kotimaan valmiuksiin liittyvistä ope­ ratiivisista tehtävistä: asiantuntijoiden rekry­ toinnista ja koulutuksesta kansainvälisiin sivii­ likriisinhallinta- ja rauhanrakentamistehtäviin, materialistisista ja logistisista valmiuksista sekä alaan liittyvästä tutkimuksesta ja julkai­ sutoiminnasta.”

MILLAISISSA KOHTEISSA TOIMITTE? ”Kun tehtäviä avautuu maailmalla, käytämme sanaa missio. Tällä hetkellä meillä on 126 asiantuntijaa maailmalla. Heistä noin 90 pro­ senttia on Euroopan unionin siviilikriisinhallin­ nan missioissa. Suurimmat EU-missiot ovat EUPOL poliisimissio Afganistanissa, EULEX oikeusvaltiomissio Kosovossa sekä EUMM monitorointimissio Georgiassa. Eri ammatti­

alojen asiantuntijoita lähetetään kriisialueille ja alueille, joilla demokraattiset ja oikeusjär­ jestelmän rakenteet kaipaavat ulkopuolista vahvistusta, tukea ja koulutusta. Toiminta ulottuu eri alojen tarkkailu-, koulutus- ja neuvontatehtävistä viranomaistoimintojen, kuten poliisitoimen, oikeus­laitosten, rajatur­ vallisuuden, tullihallinnon, vankeinhoitosek­ torin ja siviilihallinnon kehittämiseen. Poliisit ovat suurin yksittäinen ammattiryhmä. EU:n 28 jäsenmaasta Suomi on väkilukuun suh­ teutettuna suurin siviilikriisinhallinnan tehtä­ viin kouluttava maa.

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslau­ selman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” tukemiseksi teemme yhteistyötä myös Pohjois-Afrikassa sisarorganisaatiomme Cairo Regional Center for training on conflict resolution and peacekeeping in Africa kanssa.

Kansainvälisissä pelastus- ja raivaus­ tehtävissä on toiminut jo parisenkymmentä vuotta erilaisina muodostelmina Finn Rescue.

MITEN SIVIILIKRIISINHALLINNAN TEHTÄVIIN VOI HAKEA? ”Siviilikriisinhallinta on pelkistettynä kaikkea sitä, mitä ei tehdä sotilasasussa, muun muassa poliisi ja rajavartiolaitos lasketaan mukaan siviilikriisinhallintaan. Tehtävissä tarvitaan laajasti koko elämänkirjoa ja eri ammattikuntia.

Tehtäviin voi hakea joko valtiotyönantajan eli meidän kauttamme tai sopimuspohjaisena henkilönä suoraan kyseiseen mis­sioon. EUmissioiden osalta sopimus­pohjaiset paikat löytyvät European External Action Servicen (EEAS) verkkosivuilta. Siviilikriisinhallinnan peruskurssi sekä erityisosaamista vahvista­ vat kurssit ovat pääsääntöisesti maksutto­ mia.”

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

27

Mikkelin ja Frankfurtin kaupunki­siluetit muistuttavat yllättävän paljon toisiaan. Katso kuvat kokonaisuudessaan www.ekonomilehti.fisivustolta.

28

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

TEKSTI JUKKA NORTIO KUVAT LEHTIKUVA, THINKSTOCK, VILLE RINNE

Mikkeliläinen eurooppalainen Eurovaalien kynnyksellä kuohuu sekä taloudessa että Euroopan reunoilla. Neljäkymmentä vuotta Eurooppapolitiikkaa seurannut ja 15 vuotta sen tekijänä toiminut Olli Rehn katsoo EU:n tulevaisuutta sekä talous- ja raha-asiain komissaarin että eurovaaliehdokkaan silmin.

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

29

O

lli Rehn istuu Euroopan komis­

sion edustuston syvänsinisessä alcantarasohvassa rennosti paita­hihaisillaan. Maaliskuinen valo siivilöityy säleverhojen vä­ listä viiruina EU:n lipun las­ koksiin. Saan kuulla tarinan. ”Mikkelissä meillä oli jalkapallojunnujen jouk­ kueiden niminä eurooppalaiset huippuseurat. Kun aloitin jalkapallokoulussa kuusivuotiaana vuonna 1968, joukkueeni oli Manchester United. Juniori­urani huipentuma oli Mikkelin Eurooppa-liigan mestaruus Real Madridin kapteenina vuonna 1973. Silloin jäin myös eläkkeelle niistä peleistä”, Rehn muistelee.

Rehn väittää puolitosissaan, että Eurooppakiinnostus juontaa juurensa juuri tuonne, 1960luvun mikkeliläisille pallokentille.

TALOUSVETURI KAHDELLA RAITEELLA

Kun Eurooppa on selviämässä kriisivuosistaan ja eurovaalit häämöttävät, on valtiomiesmäisesti har­ maantunut talous- ja raha-asiain komissaari huolis­ saan. Nykyisten ja tulevien päättäjien pöydillä on Euroopan tulevaisuuden kannalta isoja asioita. ”Meillä on kolme suurta asiaa ratkottavina: talou­ den tasapainottaminen, kestävän ympäristö- ja ener­ giapolitiikan kehittäminen sekä yhteisen eurooppa­ laisen äänen luominen kansainvälisillä foorumeilla.”

Talous on Rehnin ajatuksissa päällimmäisinä jo viran puolesta. ”Tärkein asia suomalaisille ja koko Euroopalle on, että onnistumme vahvistamaan elpyneen talou­ den perustaa sekä vauhdittamaan kestävää kasvua.”

Eurooppa ei kuitenkaan ole monoliittinen talous­ alue, vaikka taloudellista yhteistyötä on harjoiteltu aina vuoden 1951 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisesta saakka. Talouden elvyttäminen ete­ nee kahta erilaista talouskulttuuria yhteen sovit­ tamalla. ”Meillä on yhtäältä saksalaisperäinen vakauden kulttuuri ja toisaalta eteläeurooppalainen solidaari­ suuden kulttuuri. Minun tehtäväni on hakea syntee­ siä, joka toimii koko Euroopan puolesta. Periaat­ teeni on ollut huolehtia vakaudesta ja sen pohjalta katsoa, voidaanko edetä solidaarisuuden suuntaan.

Samalla pitää huolehtia, ettei synny moraalikatoa tai vapaamatkustamista.”

Suomi on luontaisesti tiiviissä yhteistyössä Saksan kanssa. ”Mutta tällä hetkellä EU:n raha- ja talouspolitii­ kassa Suomen intressit ovat lähellä eteläisen Euroo­

”Junioriurani huipentuma oli Mikkelin Eurooppaliigan mestaruus.”

30

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

pan maita. Suomen kannalta on tärkeää, että euro­ alueen tasapainottuminen jatkuu, eikä valuutta­ kurssi ainakaan vahvistu.”

IRTI LIIASTA SÄÄNTELYSTÄ

Kun keskustelu kääntyy EU-kriittisyyteen, Rehnkin ilmoittautuu kuuluvansa joukkoon. Kriittiset kannat liittyvät talouden ohjaukseen. ”Yritysten toimintaedellytyksiä pitää parantaa vähentämällä liiallista sääntelyä ja yrityksiin kohdis­ tuvaa hallinnollista taakkaa. Lainsäädäntöä yksin­ kertaistamalla vapautetaan yrittäjyys ja luovuus taloudelliseen toimeliaisuuteen.”

Rehnin mukaan EU:n pitää ohjata talouden ja yritystoiminnan isoja linjoja, mutta yksityiskohdissa liiallista säätelyä ei saa lisätä – päinvastoin: jo ole­ massa olevaa sääntöviidakkoa tulisi purkaa. Samalla on huolehdittava, ettei tuleva EU-säätely kiristä yritysten toimintaa. ”EU:n pitää luottaa kansalliseen päätöksenteko­ kykyyn sekä ihmisten ja yritysten harkintakykyyn.”

VIHREÄÄ ENERGIAA

EU:n energia- ja ilmastopolitiikalla on ollut kolme näkökulmaa: vastataan ilmastomuutoksen haastee­ seen, toimitaan kustannustehokkaasti eurooppalai­ sen teollisuuden näkökulmasta ja onnistutaan hyö­ dyntämään vihreän teollisuuden mahdollisuudet.

Näistä on konkretisoitunut numeeriset tavoitteet: päästötavoite, uusiutuvien energioiden tavoite ja energiatehokkuustavoite. Nyt komission tavoitteena on keskittää kaikki toimet päästötavoitteiden saavut­tamiseksi, joka on tärkein keino ilmasto­ muutoksen ehkäisyssä. ”Valmisteilla olevan energia- ja ympäristöpaketin tavoitteena on saavuttaa päästöissä kunniahimoiset tavoitteet kustannustehokkaasti ja niin, että toimet tukevat eurooppalaisen teollisuuden kehittymistä.”

EU:n laajuinen uusiutuvien energialähteiden tavoite mahdollistaa jäsenmaille kustannustehok­ kaan tavan saavuttaa päästötavoite. Tukien paino­ pistettä siirretään tuotantotuista tutkimuksen ja tuotekehityksen tukemiseen, joka tuottaa uusia innovaatioita ja tukee alan teollisuutta. ”Suomen kannalta uusi lähestymistapa on hyvä muun muassa siksi, että Suomi on yksi edistyneim­ piä maita uusiutuvien energialähteiden käytössä.”

Energiatehokkaat tuotantomenetelmät, uusiu­ tuvat energiamuodot ja koko cleantech-ala ovat suomalaisille yrityksille merkittävä mahdollisuus.

Tämän ovat oivaltaneet muun muassa uusille urille suuntaavat metsä- ja energiayhtiöt sekä niille tekno­ logiaa tuottavat yritykset.

YKSI EUROOPPALAINEN ÄÄNI

Eurooppalaiset valtiot eivät aina löydä yhteistä näkemystä keskeisissä maailmanpolitiikan kysymyk­

EUROVAALIT 2014 Suomessa eurovaalien äänestyspäivä on 25. toukokuuta. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 14.–20.5. ja ulkomailla 14.–17.5.

Suomesta europarla­ menttiin valitaan 13 edus­tajaa viisivuotiskau­ deksi 2014–2019. Yhteen­ sä uudessa europarla­ mentissa on 751 jäsentä.

Suomen nykyisistä edustajista pois jäävät vihreiden veteraaniedus­ taja Satu Hassi ja kes­ kustan ensimmäisen kauden euroedustaja Riikka Pakarinen (ent.

Manner). Politiikan kärki­ nimistä ehdokkaaksi ovat asettuneet muun muas­ sa Alexander Stubb, Merja Kyllönen, Mikael Jungner, Kimmo Kiljunen, Henna Virkkunen, Jussi Halla-aho, Li Andersson, Anneli Jäätteenmäki, Paavo Väyrynen sekä Heidi Hautala.

Europarlamentissa puolueet ovat ryhmitty­ neet Euroopan tason puo­lueiksi, joihin kunkin suomalaisen puolueen edustajat kuuluvat.

Lisätietoja näistä ryhmittymistä: http://www.elections2014.eu /fi/european-politicalparties.

”On mahdollista, että eurovastaiset voimat vahvistavat kannatustaan.” sissä. Tämä nähtiin niin arabikevään aikana kuin maaliskuun alun Ukrainan kriisin aikana, kun EUmailla oli eriävät näkemykset pakotteiden määrästä ja laadusta.

Yhteistä ääntä on viime vuosina haettu myös globaaleissa talouspolitiikan neuvottelupöydissä kuten G7:ssä, G20:ssä ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa.

EU:n roolin vahvistaminen on ollut osa Rehnin työtä. ”Olen viime vuosina edustanut EU:ta sekä kansainvälisen valuuttarahaston että G20:n ministerikokouksissa. Näiden vuosien aikana olemme hiljalleen onnistuneet vahvistamaan koordinaatiota EU:n ja sen suurimpien jäsenmaiden välillä.”

Koordinaation parantaminen ei yksin riitä. ”Seuraava vaihe on se, että onnistumme vahvistamaan EU:n roolia instituutiona. Tämä tehdään sekä kansainvälisen turvallisuuden saralla kuten YK:n turvallisuusneuvostossa että taloudessa kuten G7:ssä ja G20:ssä.”

Myös Kansainvälisessä valuuttarahastossa kaivataan nykyistä selkeämpää euroalueen ääntä, sillä

tällä hetkellä euromaat ovat sekalaisissa maaryh­ missä, joissa esimerkiksi Suomi kuuluu pohjois­ maiseen ryhmään ja Espanja on Venezuelan kanssa samassa ryhmässä. ”Euroopalta odotetaan yhtenäistä toimintaa.

Se on luonnollinen kehitys, sillä meillä on yhteinen valuutta ja yhteiset intressit.”

Euroopalta odotetaan yhtenäistä toimintaa.

Se on luonnollinen kehitys, sillä meillä on yhteinen valuutta ja yhteiset intressit, Olli Rehn muistuttaa.

HAASTE POPULISMILLE

Erilaiset ääriliikkeet ja eurovastaiset ryhmittymät ovat kasvattaneet kannatustaan Euroopan kaikilla kolkilla. Miten näiden liikkeiden asema muuttuu tulevissa vaaleissa? ”On mahdollista, että eurovastaiset voimat vahvistavat kannatustaan.”

Rehnin ehdokkuus europarlamenttiin lähtee osaksi populististen ja eurovastaisten liikkeiden haastamisesta. ”Kansalaisten kanssa käydyn vuoropuhelun ja näin saatujen näkemysten avulla voimme parhaiten vastata populististen ryhmien haasteeseen. Ne eivät tuo varteenotettavia yhteiskunnallisia vaihtoehtoja pöytään, sillä populismi on eri asia kuin kansan­valta.

Populismi on pohjimmiltaan pelkkää nihilismiä, jossa mikkään ei ole mittään”, Rehn täräyttää.

SUOMEN PAIKKA

Onko Suomi edelleen EU:ssa luokan paras oppilas? ”Luokan paras oppilas ei välttämättä ole mallioppilas. Suomelle paras linja on yhteisöllinen, rakenta-

ÄÄNIÄ SUOMESTA Akava, STTK ja SAK sekä lähes kaikki ammattiliitot ovat käynnistäneet maaliskuussa yhteisen EUkampanjan. Kampanja tarjoaa kevään aikana tietoa ja tunnetta Euroopan unionista koko palkansaajakentälle sekä innostaa ihmisiä äänestämään toukokuun lopulla järjestettävissä Euroopan parlamentin vaaleissa. Juuri nyt palkansaajaliikkeen pääteemoista ovat keskustelussa erityisesti lähetettyjen työntekijöiden oikeudet sekä työsuojeluun liittyvät kysymykset. www.aaniasuomesta.fi E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

31

VAALIBLOGEJA SEFEN SIVUILLA SEFE tarjoaa ehdokkaina oleville jäsenilleen mahdollisuuden kirjoittaa sefe.fi–sivuille blogi­ kirjoitus. Jäsenten blogikirjoituksia julkais­ taan 5.5. alkaen. Blogin eurovaali­kirjoituksista tehdään myös nostoja sefe.fi -etusivulle ja kirjoituksia postataan sosiaalisessa mediassa.

va ja tarvittaessa kriittinen linja. Suomen on järke­ vää ajaa yhteistä eurooppalaista etua, koska niin keräämme poliittista pääomaa myös Suomen omien asioiden ajamiseen silloin kuin meille tär­keitä asioi­ ta on päätöksenteossa.”

Näin ei ole viime vuosina aina toimittu. ”Ei pidä opettaa muita tavalla, joka herättää kielteistä vastakaikua. Eurokriisin aikana Suomen toiminta toi mieleen eteläpohjalaisen sananlaskun Moon meiltä ja muut on meirän krannista (naa­ puri). Minä ajattelen, että yhteistyössä viisaampi linja on Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin.”

Pitkänlinjan jalkapalloilija tarkentaa vielä pallo­ pelin vertauksella. ”Suomen on parempi olla kentällä pelintekijä kuin sooloilija.”

TIUKKA SEULA

Uusien jäsenmaiden hyväksyminen europerheeseen on euromaita jakava iso kysymys. EU on kuitenkin viisastunut uusien jäsenmaiden valinnassa.

Eurokriisin puhjetessa vuonna 2008 EU:lla ei ollut keinoja valvoa jäsenmaidensa talouksia, vaan

Rupumaat malliksi Suomelle EUROALUEEN TALOUSONGELMAT laukaisseet maat, kuten Kreikka, Irlanti, Espanja ja Portugali ovat hiljalleen toipumassa pahimmasta kurimuksesta. ”Lainatukea saaneet maat ovat tehneet merkittäviä talouden uudistuksia. Siellä missä lainaohjelmia on pantu määrätietoisesti toimeksi, ne ovat myös toimineet. Irlanti sai talouden kääntymään kolmessa vuodessa. Vienti vetää hyvin, investoinnit, koko kansan­ talous ja kulutuskysyntä ovat kasvussa. Myös työllisyys kohenee”, Rehn myhäilee selvästi tyytyväisenä.

Mallioppilas Suomi on sen sijaan ajautunut ahdinkoon. Syykin on selvä. Talouden korjausliikkeitä ei ole tehty tarpeeksi eikä ajoissa.

Mitä Suomella on edessä? ”Ongelmamaissa onnistuttiin leikkaamaan yksikkötyövoimakustan­ nusten kasvu. Sen sijaan Suomessa, Ranskassa ja Italiassa näin ei ole käynyt. Suomen työmarkkinaratkaisu oli oikeansuuntainen, mutta tilanteen korjaus vaatii useamman vuoden.”

32

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

lukujen hyväksyminen perustui luottamukseen. Tämä osoittautui muun muassa Kreikan osalta virheeksi. ”2010 keväällä valmistelimme komissiossa laki­ esityksen Euroopan tilastolaitos Eurostatin tarkas­ tusvaltuuksista jäsenmaiden tilinpitoon. Vuodesta 2011 lähtien Eurostat on tarkastanut Kreikan talou­ denpidon ja arvioinut, että muiden maiden talous­ tilastot ovat luotettavia.”

Kriisistä on opittu myös se, ettei pelkkä lukujen tarkastelu riitä. ”On tärkeää, että inflaation, alijäämän ja muiden kvantitatiivisten mittareiden ohella arvioimme kansantalouden kestävyyttä pidemmällä aikavälillä.

Muun muassa Viron ja Latvian kanssa teimme tällai­ sen arvion ja vastaavanlaista teemme nyt Liettuan kanssa.”

Euroopan unionin merkittävin vaikutusvalta jäsenvaltioiden asioihin on jäsenneuvotteluiden aikana, jolloin jäsenyyskriteeristä on tärkeää pitää kiinni. Ongelmallista on sen sijaan jäsenyysaika, jos jäsenvaltio ei silloin noudata sitoumuksiaan.

Esimerkiksi Unkarin osalta ongelmat ovat syntyneet paljolti jäseneksi liittymisen jälkeen.

Tähän mennessä EU:lla on ollut mahdollisuus soveltaa ongelmatilanteissa Lissabonin sopimuksen mukaisia sanktioita, jotka veisivät jäsenvaltiolta merkittävästi sen oikeuksia. Näitä valtuuksia jäsen­ valtiot eivät ole halunneet käyttää.

Miten EU voi puuttua jäsenten demokratia­ vajeeseen, ihmisoikeusrikkomuksiin ja vähemmistö­ jen syrjintään? ”Tämä on yksi selkeä puute EU:n päätöksen­ teossa. Se tulee olemaan yksi tärkeimpiä kysymyksiä seuraavana toimikautena sekä komission että parla­ mentin työssä.”

MAAILMANPARANTAJA

Kun haastatteluaika käy kohti loppuaan, on vielä kysyttävä, mikä innostaa hänet joka aamu töihin. ”Olen pohjimmiltani maailmanparantaja. Yhteis­ kunnallinen vaikuttaminen on minulla veressä.

Pyrin rakentamaan osaamisen ja yrittäjyyden yhteis­ kuntaa, jossa ihminen ja luonto ovat sopusoin­ nussa.”

Entä missä akut latautuvat? ”Se käy parhaiten viikoittaisissa futistreeneissä.

Samalla on hyvä tyhjentää päätä, suhteuttaa asioita ja palata kuusivuotiaan pikkupojan tasolle”, Rehn hymähtää.

[ PERSONA GRATA ] TEKSTI MARITA KOKKO KUVAT MIIKA KAINU

Urapolun taitekohdassa Muutosjohtaja Miika Lipiäisen työlaukun nauha katkesi työmatkalla Madridissa.

Tapaus tarjosi symbolisen pisteen kaksoiselämälle päätyön ja viskitislaamon perustamisen välillä. Kotimainen ruisviski vei voiton korporaatiourasta.

L

aukun hihna petti Lipiäisen toiseksi viimeisenä työpäivänä Glaxo Smith Klinen muutosjohtajana. Haastattelu osuu korporaatiouran viimeiseen päivään. ”Sait kiinni taitekohdassa. Tähän päättyi pallotteleminen numeroiden ja ihmisen välillä. Lähden tekemään jotain ihan täysin omaa”, hän sanoo ja hymyilee lippiksensä varjosta. Edessä on lomamatka Japaniin, tosin kevyin kurkistuksin viskibisneksen mahdollisuuksiin kohteessa.

Laskentatoimen maisterina Lipiäinen olisi voinut pohtia uranvaihtoa loputtomasti pistämällä kahteen sarakkeeseen plussia ja miinuksia, ja aina miinukset olisivat voittaneet. Plussien määrällä ei ole mitään väliä, ennen kuin saa tietyt miinukset eliminoitua. ”Sarakkeet piti jättää sikseen ja lähteä menemään.”

Viimeisestä työmatkasta Euroopassa ei vielä ole täyttä vuorokautta. Lipiäisen työ on vienyt hänet maanantaiaamuisin Lontooseen ja sieltä reittiä Madrid-Lissabon-Milano torstaiyönä Helsinkiin. Kalenterissa on noin 80 lentoa heinäkuun jälkeen.

Lipiäinen on työllään vienyt läpi uusia toimintamalleja kansainvälisessä lääkeyrityksessä.

MIIKA LIPIÄINEN ¶ ”Projekti edustaa toimintamallin ykkotoisin Lahdesta sinkertaistamista. Autoin ihmisiä paikan Perhe: avoliitossa, asuu Helsingin Kalliossa päällä tulemaan sinuiksi muutoksen Opinnot: laskentatoimen maisteri kanssa ja ennen kaikkea pitämään Jyväskylän yliopistosta 2008, sivuaineina toimintakykynsä yllä muutoksessa.” rahoitus, yhteiskuntapolitiikka ja Lääkealalla muutokset ovat Lipiäisen kansan­taloustiede mukaan äärimmäisiä, koska ala on paakTyötehtävät: PricewaterhouseCoopersin kuuntunut jo 90-luvun puolella, ja isoja yrityskaupat-yksikkö, Associate; pelaajia on kentällä kohtuullisen monta.

Suomen Ekonomiliitto SEFE – kauppatieteiNyt tässä murroksessa, jossa teknologia den kansallinen strategiaprojekti, projektikirii vahvasti eteenpäin, isot yritykset päällikkö; Glaxo Smith Kline – eri tehtävisyrittävät notkistaa itseään. sä, viimeiseksi Change Manager.

34

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

Lipiäinen oppi, että viestinnässä ja ihmisten kohtaamisessa pelisäännöt vaihtelevat niin Pohjoismaiden kuin eteläisen Euroopankin maiden välillä. Jo Suomen ja Ruotsin toimintakulttuurissa on iso ero. ”Myös tiimi, jolla teimme hommia, on superkansainvälinen, mikä tuo työtapaan omat erikoisuutensa. Kaikkialla on muistettava kulttuurierot, oli kyse sitten oman tiimin kokouksesta, palavereista kohteessa tai sitten puhelinkonferenssista kotoa.

Joka hetki tarvitsee olla tietoinen siitä, minkä kulttuurin lasit ovat itsellä päällä ja kenelle puhuu.”

Lipiäinen antaa vielä välttävän arvo­ sanan videokonferenssien tekniikalle. Vaikka videokonferenssit ovat todella hyvä asia, tekniikan toimivuus on hänen mielestään vähän niin ja näin. ”Koska kaikki on niin nopeatahtista, ei enää voi olettaa, että assistentit valmistelisivat asiat etukäteen ja kaikki olisi valmista konferenssiin viikon kuluttua. Nyt suurin osa videotapaamisista on ad hoc -konferensseja, joissa ensin pelataan puoli tuntia laitteiston kanssa ja pidetään sitten 20 minuuttia kokousta.”

MEIJERISTÄ TISLAAMO

Nyt ex-muutosjohtajan mielessä siintävät ihan toisenlaiset haasteet. Viskitislaamo Isossakyrössä vanhassa meijerikiinteistössä on tuottanut ensimmäisiä koetisleitään.

Lipiäinen vie osaltaan hanketta eteenpäin asemapaikkanaan pääkaupunkiseutu, jolla kotimainen asiakaskuntakin asuu. ”Organisaatiokaaviot ja prosessinmuutoskaaviot lentävät romukoppaan, kunnes niitä täytyy tehdä omalle firmalle, toivot­ tavasti joskus.”

Idea ruisviskin valmistuksesta syntyi viiden kaveruksen mielessä saunan löy­ lyissä. ”Vanhana viskinharrastajana manailin, että ruisviski kuulostaa suomalaiselta ja

Miika Lipiäinen kumppaneineen haastaa perinteisten tislaamojen toimintamallin.

Asiakkaat voivat ostaa viskitynnyreitä ja seurata viskin maun kehitystä juuri sopivaksi.

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

35

[ PERSONA GRATA ]

"Olemme ainoa suomalaisen ruisviskin valmistaja." maistuu mahtavalta, mutta sitä ei kukaan Suomessa valmista. Start-up-taustainen vieruskaveri tokaisi, että ruvetaan tekemään sitä. Toinen, vanhan meijerin naapuri lisäsi heti, että meijeristä tislaamo voisi löytää kodin.”

Jo samana iltana lähti kavereille sähköpostikyselyjä, millaista alkoholibisnes oikein on. Puolessa vuodessa viisikko selvitti, olisiko tuotanto tarunhohtoista harrastusta vai oikeaa liiketoimintaa. Kaverit tulivat siihen tulokseen, että tässä on selkeä liiketoiminnan paikka, ja kysyntää riittäisi. ”Nyt saamme joka päivä kyselyjä, että milloin ruisviskiä saa.”

Viisikko laittoi ensin osaamistaan kuntoon, järjesteli rahoitusta ja selvitti lupamenettelyä. ”Nyt kaikki on loppumetreillä. Meillä on ovien lukkoja vaille valmiit luvat ja höyrynkehittimen koekäynnistystä vaille valmis linjasto. Yksi viidestä osakkaastamme on siirtynyt tislaamon palvelukseen kokopäiväisesti ja minä olen seuraava.”

SUOMALAINEN VAIHTOEHTO

”Viski on juomana monisävyinen ja monipuolinen. Jopa viiniin verrattuna viskissä on enemmän makuvaihtelua. Kynnys tietysti on, että viski on vahva alkoholi. Mutta kun kynnyksen ylittää, avautuu melkein rajaton makujen maailma, josta löytyy vivahteita banaanista chiliin ja puusta nahkaan”, Lipiäinen ylistää.

Jalon nesteen mausta 40 prosenttia syntyy tislauksesta ja loppu 60 tulee tynnyristä, joka on orgaanista ainetta. Täysmallasrukiista viskiä ei kukaan muu tislaa Suomessa ja harva maailmassakin. ”Skotlantilaiset ovat aina dominoineet viskimarkkinoita. Me emme halua tehdä yhtä uutta skottilaistyyppistä tislaamoa, vaan aidosti suomalaisen vaihtoehdon.”

Alkon kanssa on Lipiäisen mukaan ollut hyvä asioida. Kuluttajamyynti hoituu sen kautta. ”Totta kai Alko on iso ostaja ja sillä on varaa kilpailuttaa. Meillä taas on hyvä asema, koska olemme ainoa suomalaisen ruisviskin valmistaja. Ravintoloille myymme suoraan.”

Myös Valviran valvontaosasto on Lipiäisen mukaan 36

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

ollut auttavainen. Yhteistyössä on saatu linjasto sujuvasti kokoon. ”Valviran markkinointiosastonkin kanssa olemme hyvissä väleissä, mutta olemme molemmat hyvin epämääräisen lainsäädännön vankeja.

Ei ole niin selkeää vahvojen alkoholien puolella, mikä on mielikuvamarkkinointia, mikä ei.”

MUUTOS AINA MATKASSA

Kun on muutosta johtanut, pysyy muutos matkassa edelleenkin. Nyt Lipiäinen kumppaneineen haastaa tislaamojen toimintamallin. Heidän tavoitteensa on tehdä suomalaisista viskinomistaja­kansaa. ”Ryhdymme myymään asiakkaille viskiä tynnyreittäin. Tynnyri on meidän varastossamme, ja me järjestämme asiakkaalle mahdollisuuden seurata viskinsä kehityskulkua. Joka kerta, kun hän maistaa tynnyrissä kypsyvää viskiä, sen maku on kehittynyt erilaiseksi. Kun oikea aika koittaa, me pullotamme asiakkaan tynnyrissä kypsyneen viskin ja asiakas ostaa tuotteen Alkon kautta.”

Lipiäinen kavereineen tekee myös monikantaista hyökkäystä viskin konservatiivista keskiikäiset valkoiset miehet -imagoa vastaan. He tuovat viskin drinkkeihin, myyvät tynnyreitä ja keskustelevat tuotteesta asiakkaidensa kanssa sen sijaan, että rahtaisivat pelkkiä pulloja Alkon hyllyihin. ”Kun on puolitoista vuotta viettänyt kaksoiselämää vaativan työn ja kakkostyön mittoihin kasvavan harrastuksen kanssa, on syntynyt ymmärrys omasta kuolevaisuudesta. Nyt löytyy aikaa kuntosalitreenille, lukemiselle ja rumpujen soitolle.”

MIIKAN OPPIVUODET Miika Lipiäinen tuli työkuvioon­ sa muutosjohtajana juniorina niin iältään kuin työvuosiltaan.

Siksi vaati työtä hahmottaa, mitä muutos merkitsee pitkään organisaatiossa olleille työn­ tekijöille ja kuinka kipeältä voi tuntua, kun oma työpaikka tai vähintäänkin oma kokemus ja tietotaito ovat tulilinjalla.

Muutostilanteessa ilma on sakeana kysymättömistä kysy­ myksistä. Onko osaamisestani enää hyötyä siinä vaiheessa, kun tämä projekti on päätök­ sessä? Mitä siitä seuraa?

Halvaannus, kiukku, viha vai hyperaktiivinen toimeliaisuus? ”On hahmotettava, miten alkushokista pääsee yli, ja mi­ ten saadaan se hiljainen koke­ mus käyttöön. Silloin on hyvä istua alas ja todeta molemmin puolin, että prosessi muuttuu nyt todella paljon. On sanotta­ va, että et ehkä tunne uutta toimintatapaa etkä entisellä tapaa voi sitä tehdä, mutta miten ratkaisisit tämän ongel­ man.” ”Tältä pohjalta lähdetään rakentamaan uutta. Oli ihmi­ nen kuinka iso johtaja tahansa, hän haluaa olla hyödyllinen.

Kun voi luottaa, että vanhalla kokemuksella on merkitystä, motivoituminen pätee jokai­ seen myyntireskontrasta joh­ tajaan. Jos ihmiset eivät tiedä hyödyllisyyttään, he ovat täy­ sin pihalla, kun kytkin uuteen toimintamalliin laitetaan h-hetkenä päälle.” ”Vaikka omaa osaamista kannattaa aina soveltaa, mistä tahansa sitä on sitten saanut­ kaan, pitää olla myös herkkyys suunnanmuutoksiin. Jos ratkai­ su ei sovikaan tänne ja tähän tilanteeseen, on voitava muut­ taa toimintatapoja.”

[ TIESITKÖ? ] TEKSTI ANNE PENTTILÄ GRAAFIT ANTTI NIKUNEN

Työ ja vapaa-aika ovat melko hyvin tasapainossa Palkkatasotutkimuksen kyselyssä selvitettiin myös ekonomien työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen liittyviä kysymyksiä.

HIEMAN YLI puolet, 53 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, että heidän ei tarvitse olla tavoitettavissa työsopimuksessa sovitun päivittäisen työajan ulkopuolella. Muut kokivat, että heidän tuli olla tavoitettavissa, lähinnä töiden sujumisen takia. Silti tavoitettavuudesta oli erikseen sovittu vain neljän prosentin kanssa.

Iltaisin sai työhön liittyviä yhteyden­ ottoja 64 prosenttia silloin tällöin ja 11 ­prosenttia säännöllisesti. Neljäsosa ei saanut niitä lainkaan. Öisin työasioissa häirittiin seitsemää prosenttia silloin ­tällöin ja yhtä prosenttia säännöllisesti.

Viikonloppuisin työasioita joutui hoitamaan 42 prosenttia silloin tällöin ja neljä

Palautuminen työn aiheuttamasta kuormituksesta työpäivän jälkeen viimeisten 3 kk:n aikana

Eri kysymyksiin vastasi 4 250–4 700 jäsentä.

Palkkatasotutkimus 2013 -aineisto, SEFE.

Työskennellyt viimeisen 12 kk aikana työnantajan toisessa toimipisteessä, asiakkaan tai yhteistyö­kumppanin luona.

Hyvin 36 %

Vastauksia 4 708 kpl

prosenttia säännöllisesti. Lomien aikaan työhön liittyviä ­yhteydenottoja sai 63 prosenttia silloin tällöin ja 12 prosenttia säännöllisesti.

Vastauksia 4 717 kpl

Satun­ naisesti 25 %

Ei osaa sanoa 1%

Kohtalaisesti 51 %

Ei ollenkaan 48 %

Päivittäin 2% Huonosti 11 %

Pitää täysin paikkansa

Ei osaa sanoa 1%

Viikottain 14 %

Pitää jokseenkin paikkansa

Joudun tekemään enemmän ylitöitä kuin haluaisin.

Ei pidä juurikaan paikkaansa

9%

Joudun usein venyttämään työpäivää, jotta saan kaiken tehdyksi.

Läheiset sanovat, että uhraan työlle liikaa.

ETÄTÖIHIN PÄÄSEE Valtaosa pääsee halutessaan tekemään etätöitä. Etätöihin pääsi aina 20 %, useimmiten 22 % ja silloin tällöinkin 43 % vastaajista. Vain 15 % ei pääse koskaan etätöihin, vaikka haluaisikin. ”En halua tehdä etätöitä” -vastausmäärä oli pyöreä nolla.

21 %

21 %

8%

21 %

Ei pidä lainkaan paikkaansa

29 %

35 %

27 %

OSA MENETTI VAPAAPÄIVIÄ Suurin osa vastaajista pystyi pitämään ­ansaitsemansa loma- ja vapaapäivät joko täysin tai jokseenkin täysin. Silti 10 % ei pystynyt pitämään niitä juurikaan ja seitsemän prosenttia ei lainkaan. Lisäksi kaksi ­prosenttia ei osannut sanoa.

Kuukausittain 11 %

Ei osaa sanoa

37 %

29 %

39 %

13 %

3%

Vastauksia 4 695 kpl

1%

Vastauksia 4 693 kpl

4%

Vastauksia 4 681 kpl

TUA TUTKIT TIETOA I SEFE.F

AIKATAULUPAINEITA? Väittämän jatkuvista aikapaineista työmäärän vuoksi totesi täysin paikkaansa pitäväksi 14 % ja jokseenkin paikkaansa pitäväksi 33 %. Aikataulupaineita ei juuri kokenut ­ 34 % ja ei lainkaan 17 %. Yksi prosentti ­vastaajista ei osannut sanoa kantaansa.

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

37

[ KYLTERIT ] TEKSTI RIITTA NIKKOLA KUVAT KIRSI TUURA

MOOC muuttaa opiskelua Maailmalla suurta suosiota saavuttaneet MOOC-verkkokurssit herättävät kiivastakin keskustelua yliopistopiireissä. Suomessa kursseja ei Helsingin yliopistoa lukuun ottamatta ole vielä järjestetty, mutta kansainvälisiä kursseja on jo paljon.

M

OOC eli Massive Open Online Courses tarkoittaa verkkokursseja, joille voi osallistua kuka tahansa, periaatteessa rajaton määrä opiskelijoita maksutta. Kurssitarjonta on erittäin laaja: aiheita on lähes laidasta laitaan.

Suomessa vain Helsingin yliopiston tietojenkäsittelylaitos on järjestänyt kursseja, aiheina muun muassa ohjelmointi ja logaritmit. Maailmalla sen sijaan yhä useammat yliopistot ovat innokkaasti lähteneet mukaan, erityisesti sen jälkeen kun Stanfordin verkkokurssit keräsivät syksyllä 2011 noin 160 000 opiskelijaa per kurssi.

Pian tämän jälkeen Stanfordin Sebas­ tian Thrun perusti Udacity MOOC-alustan ja Daphne Koller ja Andrew Ng, myös stanfordilaisia, käynnistivät Courseran.

Parasta on opiskelun joustavuuden paraneminen: kurssit eivät ole aikaan ja paikkaan sidottuja.

38

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

Huippuyliopistot Harvard ja Massachusetts Institute of Technology eli MIT lisä­ sivät vettä myllyyn perustamalla oman avoimen non-profit alustansa, edX:n.

Kursseille osallistutaan tietokoneverkon kautta. Ne sisältävät luentoja, harjoituksia ja tenttejä, ryhmätyökuuntelua ja keskusteluja. Moniin kursseihin liittyy keskustelufoorumeita ja Facebook-ryhmiä, ­joiden kautta pyritään lisäämään opiskelijoiden sosiaalista kanssakäymistä ja keskinäistä yhteydenpitoa. Tietotekniikka ­videojärjestelmineen ja multimedia­teh­tä­ vineen on tärkeä lisä opiskeluun verrattuna aiempiin avoimen yliopiston kursseihin. ”MOOC-kurssit on tarkoitettu kenelle tahansa kiinnostuneelle, ei tarvitse olla ­yliopiston tai kauppatieteiden opiskelija.

Kurssin voi myös lopettaa kesken koska vain”, Suomen Kauppakorkeakoulut ry:n pääsihteeri Juuso Leivonen sanoo. ”Uskon, että parin vuoden sisällä verkko­kurssitarjonta lisääntyy meilläkin.

Kauppatieteilijät lähtevät todennäköisesti mukaan, kun huomaavat miten hyvä lisä opiskeluun tai täydennyskoulutukseen tämä on. Parasta on opiskelun joustavuuden paraneminen: kurssit eivät ole aikaan ja paikkaan sidottuja. Kursseja on vaikka mistä ja niitä vetävät alansa parhaat osaajat. Lisäksi kursseja on todella paljon, ja ne ovat ilmaisia.”

Myös työelämä ja aikuiskoulutus hyötyvät uudenlaisesta täydennyskoulutusmahdollisuudesta: osaamisen päivittäminen on entistä helpompaa ja mielekkäämpää, kun voi valita lukuisista vaihtoehdoista sekä opiskella oman ajan ja tilanteen mukaan.

MITEN ENITEN IRTI?

Jotta opiskelija saisi verkkokurssista täyden hyödyn, se edellyttää häneltä aiheen tarkkaa valintaa oman kiinnostuksen mukaan ja sitoutumista siihen. ”Samahan se on kuin perinteisellä luennolla. Voihan sitä istua aivot lukossa ja läpäistä tentin nippa nappa tai kuunnella ­tarkasti, hankkia lisätietoa ja saada täyden hyödyn niin opiskelun kuin tulevan työelämän kannalta. Tämä on vain erilainen tapa omaksua tietoa”, Leivonen sanoo.

Kurssin järjestäjä puolestaan joutuu pohtimaan, miten pilkkoo kurssinsa temaattisiin kokonaisuuksiin, minkälaisia pikkutenttejä asettaa väliin – ja miten saa tiedon eteenpäin koko valtavalle osallistujamäärälle. Tämä eroaa paljon totutusta luokassa pidettävästä kurssista, jossa luennoitsija ja opiskelijat ovat vuorovaikutuksessa ja kasvokkain.

Kurssin rakentaminen ei ole ilmaista: hinta-arviot pyörivät jopa 200 000 eurossa, jos haluaa rakentaa kaiken itse. Tämä toki rajaa yksittäisten yliopistojen mahdolli-

Suomen Kauppakorkeakoulut ry:n pääsihteeri Juuso Leivosen mukaan yliopistot voivat löytää MOOCverkkokursseista paljon uudenlaisia ideoita opettamiseen.

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

39

suuksia rakentaa kurssia. Jos käyttää valmiita verkkoalustoja, niin hinta-arvioksi ­on heitetty 30 000–50 000 euroa.

Yliopistolle kurssin järjestäminen on kuitenkin vahvaa markkinointia. Vaikka kuinka olisi huippuyliopisto, mutta kurssi ei ole kiinnostava, niin opiskelijat jättävät sen ja toisinpäin: tuntematon yliopisto saattaa perustaa kurssin, jonka aihepiiri ­vetää väkeä maailmanlaajuisesti. ”Jos vaikka Jyväskylän yliopisto päättäisi lähteä perustamaan kurssia, niin se kurssi kilpailee opiskelijoista kaikkien niiden yliopistojen kanssa maailmalta, joita mukana jo on. Siksi ei kannatakaan lähteä miettimään ainoastaan, mikä kiinnostaa esimerkiksi suomalaisia kauppatieteiden opiskelijoita, vaan minkälainen kurssi kiinnostaa kaikkialla maailmassa”, Leivonen arvioi.

KUUMA PUHEENAIHE

Maailmalla keskustelu yliopistoväen kesken käy kuumana – pitkästä aikaa korkeakoulumaailmassa tapahtuu jotain uutta ja ihmeellistä. Tietotekniikan ja netin parempaa hyödyntämistä opiskelussa on pohdittu jo pitkään. Lisäksi se, että huippuyliopistot lähtivät heti kärjessä mukaan, kiinnostaa aina korkeakouluväkeä. ”Toiset pitävät verkkokurssi-ilmiötä täysin turhana muoti-ilmiönä, joka menee 40

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

kohta ohi, kun taas villeimmät visionäärit uskovat, että MOOCit mullistavat koko yliopistomaailman ja jopa tekevät yli­ opistoista täysin turhia, kun netistä voi napsia ­ilmaiseksi tietoa”, Leivonen hymähtää. ”Lisäksi osa professoreista kammoksuu ajatusta, että heidän yliopistonsa on lähtenyt mukaan MOOC-kurssitarjontaan, koska eivät halua että heidän luomansa kurssimateriaali olisi kaikkien näkyvillä ja saatavilla. Mutta sitten on heitä, joille se on paras juttu ikinä, että saa jakaa omaa tietoaan mahdollisimman laajalle yleisölle.”

Juuso Leivonen on itse sitä mieltä, ­että keskustelua voisi rauhoittaa. Hän ei usko MOOCista olevan mitään haittaa, päinvastoin. ”Kyllä tässä on paljon hyvää ja positiivista opittavaa, mikä kannustaa myönteisellä ­tavalla uteliaisuuteen. Ratkaisevaa on, ­miten eri yliopistot näitä kursseja vetävät ja miten niitä osataan käyttää. Ja vaikkei yliopisto lähtisi vetämään MOOCkurs­seja, niin varmasti niiden kautta voi löytää ­paljon uudenlaisia ideoita opettamiseen. Vaikka koko kurssi ei olisikaan verkossa, verkko-opetuksen elementtejä käytetään tulevaisuudessa varmasti todella paljon enemmän, osana perinteistä korkea­koulu­ope­tusta.”

Pitkästä aikaa korkeakoulumaailmassa tapahtuu jotain uutta ja ihmeellistä.

TIETOA MOOC-KURSSEISTA

https://www.edx.org https://www.coursera.org http://mooc.cs.helsinki.fi

[ COLUMN ]

Russian business – One step forward, two steps backward world, the cost of military stand-offs and political coldness can be devastating. Finland remembers its deep recession of the early 1990’s caused by the political transformation of a USSR turning into a Russian Federation. Finland is now less dependent on its neighbor but a few of its corporate jewels such as Fortum and Nokian Tyres will likely suffer should sanctions between the EU and Russian intensify. This is bad for all parties.

I still believe that Finland’s economic future is tied to Russian growth on the long term. The potential and the closeness are just too self-evident to be overlooked. Perhaps we need to wait for the next Russian Summer Olympics for a display of country that doesn’t only want to overachieve out of a lack of international self-confidence but one that thrives through the respect of its neighbors and the restraint expected from great powers.

André Noël Chaker, senior advisor to the president of Veikkaus.

MIIKA KAINU

I

t was the closing ceremony of the Olympic Winter Games in Sochi. I was sitting in a massive crowd of happy and proud Russian Olympic enthusiasts.

Thomas Bach, the President of the International Olympic Committee, gave a grateful and optimistic speech to close the winter games that he called the “athletes’ games”. He was saying all the right things, like “open-minded”, “the New Russia”, “Bolshoi Spasibo”. Suddenly, I felt really optimistic about Finland’s biggest neighbor.

Though I have always had great admiration for Russia’s culture, sports and people, like many of us in the west, I have never been a fan of any Russian government. Through my involvement in international sports, I had seen Russia step forward in many positive ways of late. The Universiades (the University Olympics) in Kazan and the Athle­ tics World Championships in Moscow last year and now what I thought had been the best though eerily huge Winter Olympic Games. Listening to Mr. Bach, I also started to believe in a “New Russia” where Sochi would become as cool as the US’s Anaheim with its new ice hockey club and as fancy as Monte Carlo with its palm trees and Formula One competitions. I wanted to start learning Russian and encourage my networks to invest time and money into Russia. And then came Crimea…

In the grand scheme of history’s blunders, the current Crimea crisis has, thankfully, not yet been as catastrophic as other sad regional stories of human strife. The Crimea War of over 150 years ago still brings to mind the first horrific tastes of modern warfare that needlessly killed and maimed hundreds of thousands of British, French, Russian and Ukranian soldiers. Hopefully we will not see anything like that again in Crimea’s future.

War and political crisis are almost always bad for business except if you are involved in the defense industry. At the very least mental barriers are raised and trade suffers. In our highly interdependent

Chaker E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

41

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] TEKSTI IAET-KASSA KUVA ANTTI NIKUNEN

Muutoksia työttömyysturvalakiin Työttömyysturvalakiin on tullut muutoksia 1.1.2014 alkaen.

Ne vaikuttavat muun muassa siihen, miten pian työttömyys­ kassan jäsen on oikeutettu ansiopäivärahaan ja kuinka suurta ansiopäivärahaa hänelle voidaan maksaa.

T

ässä artikkelissa on listattu pääpiirteittäin muutoksia, jotka yleisimmin vaikuttavat päivärahan saamiseen.

Tarkemmin asioista voi lukea työttömyyskassan kotisivuilta: www.iaet.fi.

JÄSENYYSEHTO JA TYÖSSÄOLOEHTO

Palkansaajan jäsenyysehto lyheni 34 vii­ kosta 26 viikkoon, eli noin kuuteen kuukauteen. Vastaavasti palkansaajan työssäoloehto lyheni 34 kalenteriviikosta 26 kalenteriviikkoon, eli noin kuuteen kuukauteen.

Työssäoloehdon lyhenemisestä johtuen jäsenet voivat saada päivärahaa entistä lyhyemmän työskentelyn perusteella.

30.12.2013 alkaen myös korkeimmalla

korotetulla palkkatuella tehty työ kerryttää työssäoloehtoa kokonaisuudessaan.

PÄIVÄRAHAN MÄÄRITTELY

Pääsääntöisesti päivärahan suuruus määritellään silloin, kun työssäoloehto on täyttynyt ja uusi päivärahan enimmäismaksuaika alkaa. Lakimuutosten myötä päiväraha kuitenkin määritellään uudelleen vain kerran vuodessa.

OMAVASTUUAIKA

Omavastuuajan pituus lyheni seitsemästä arkipäivästä viiteen. Myös omavastuuaika asetetaan pääsääntöisesti aina silloin, kun työssäoloehto on täyttynyt ja uusi päivä­ rahan enimmäismaksuaika alkaa. Kuten päivärahan määrittelyn kohdalla, omavastuuaikakin asetetaan jatkossa uudelleen vain kerran vuodessa.

PÄIVÄRAHAN TASOT

”Osa-aikaisesti työllistyvälle henkilölle voidaan maksaa soviteltua ansiopäivärahaa.”

42

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

Aikaisemmin työttömyyskassa maksoi jäsenilleen eri perusteilla ansiopäivärahaa, korotettua ansio-osaa ja muutosturvan ansio-osaa. Lakimuutosten myötä työ­ suhteen päättyessä maksettava korotettu ansio-osa 20 päivältä poistui, samoin muutosturvan ansio-osa. Jatkossa korotettua ansio-osaa voidaan maksaa vain työllistymistä edistävien palvelujen (TEP-palve-

lut) ajalta sekä pitkän työuran päätyttyä.

Korotetun ansio-osan suuruus nousi vuoden alusta entisen muutosturvan ansioosan suuruiseksi.

Henkilöt, jotka viime vuoden puolella saivat työllistymistä edistävien palvelujen ajalta korotettua ansio-osaa tai muutos­ turvan ansio-osaa, saavat jatkossa korotettua ansio-osaa TEP-palvelujen ajalta.

Pitkän työuran päättymisen perusteella voidaan jatkossa maksaa korotettua ansioosaa entisen 100 päivän sijaan enintään 90 päivää, mutta maksettavan etuuden suuruus taas puolestaan nousi entisen muutosturvan ansio-osan suuruiseksi.

Myös edellytykset, joiden perusteella korotettua ansio-osaa pitkän työuran päätyttyä voidaan maksaa, ovat osittain muuttuneet. Työttömäksi jääneen henkilön tulee edelleen täyttää palkansaajan työssäoloehto ja hänellä tulee olla työhistoriaa vähintään 20 vuotta sekä kassan jäsenyyttä vähintään 5 vuotta.

Muutoksia on sen sijaan tullut siihen, että henkilön tulee ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon 60 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä lukien, jotta hän tulisi oikeutetuksi korotettuun ansio-osaan.

Lisäksi ehtoja on lievennetty niin, että enää ei edellytetä, että työnantaja on irti­ sanonut työsuhteen tuotannollisista tai

taloudellisista syistä. Edellytyksenä kuitenkin on, että työnantaja on yksipuolisesti irtosanonut työsuhteen, eikä irtisanominen ole johtunut työntekijästä.

Mikäli henkilö itse irtisanoutuu tai työnantaja ja työntekijä tekevät sopimuksen työsuhteen päättämisestä, oikeutta korotettuun ansio-osaan pitkän työuran päätyttyä ei edelleenkään ole.

keskeyttänyt tällaisen palvelun ilman hyväk­syttävää syytä.

Kieltäytymistä tai keskeyttämistä koskeva säännös koskee kaikkia päivärahan saajia. Mikäli ansio-osan maksamisaikaa lyhennetään edellä mainituissa tapauksissa, maksaa kassa ensimmäiset 300 tai 400 päivää ansiopäivärahaa ja loput 100 tai 200 päivää peruspäivärahan suuruista päivärahaa enimmäismaksuaikaan, eli 500 päivään asti.

PÄIVÄRAHAN ENIMMÄISAIKA

Aikaisemmin ansiopäivärahaa voitiin maksaa enintään 500 päivän ajalta. Vuoden alusta voimaan tulleiden lakimuutosten myötä työttömyyskassa voi edelleen maksaa työttömyyspäivärahaa 500 päivän enimmäisajalta, mutta enimmäisaika, jolta voidaan maksaa päivärahan ansio-osaa, voi lyhentyä 300 tai 400 päivään työhistorian pituudesta ja/tai työ- ja elinkeinotoimiston aktiivitoimista kieltäytymisen johdosta.

Jos henkilöllä on työhistoriaa yli kolme vuotta, ansio-osan enimmäisaika on edelleen 500 päivää. Jos työhistoriaa taas on alle kolme vuotta, ansio-osan enimmäisaika on 400 päivää. Ansio-osaa voidaan jatkossa lyhentää 100 päivällä myös sen vuoksi, että henkilö on ensimmäisen 250 ansiopäivärahan maksupäivän aikana kieltäytynyt työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamasta työllistymistä edistävästä palvelusta tai

SOVITELTU ANSIOPÄIVÄRAHA JA UUSI SUOJAOSA

Osa-aikaisesti työllistyvälle henkilölle voidaan maksaa soviteltua ansiopäivärahaa. Aikaisemmin kaikki tulot huomioitiin sovittelussa siten, että puolet ansaitusta tulosta vähensivät päivärahan määrää.

Lakimuutosten myötä sovittelussa huomioidaan niin sanottu suojaosa, joka tarkoittaa summaa, jolta osin tuloja ei huomioida lainkaan sovittelussa.

Suojaosa on 300 euroa kuukaudessa tai 279 euroa neljän peräkkäisen kalenteriviikon jaksossa. Eli jatkossa vasta puolet suoja­osan ylittävästä tulosta vähentää päivärahan suuruutta. Suojaosasta huolimatta kaikki työt tulee ilmoittaa työttömyyskassalle ja palkkatiedot tulee edelleen toimittaa hakemuksen liitteeksi. Kassa huolehtii suojaosan huomioimisesta.

Laissa on myös maksettavaa päivärahan enimmäismäärää koskeva säännös, jonka mukaan päivärahan ja työtulon yhteissumma ei saa olla suurempi kuin se palkka, jonka perusteella päiväraha on määritelty.

Lakimuutosten myötä myös näihin tuloihin sovelletaan niin sanottua suojaosuutta, eli kun tulot ovat alle 300 euroa kuukaudessa, enimmäismäärää koskevaa säännöstä ei sovelleta.

Kuitenkin jos edellä mainitut yhteenlasketut tulot ylittävät suojaosan (300 euroa kuukaudessa tai 279 euroa neljän peräkkäisen kalenteriviikon jaksolla), kaikki tulot huomioidaan enimmäismäärää laskettaessa.

LISÄPÄIVÄT

Lisäpäivien osalta muutosta tuli ainoastaan vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneiden osalta, sillä heille voidaan lakimuutosten myötä maksaa ansiopäivärahaa enimmäisajan estämättä sen kalenterikuukauden loppuun, jolloin he täyttävät 65 vuotta, mikäli henkilö on täyttänyt 61 vuotta ennen enimmäisajan päättymistä.

IAET-kassa Päiväraha-asiat: (09) 4763 7600 ma–to klo 10.00–15.00. pe klo 10.00-13.00 Jäsenyysasiat: (09) 4763 7610, ma–to klo 12.00–14.00 E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

43

KÄSINTEHTY

SUOMESSA

HYMY VAKIONA

Värikäs jopo on ollut osa kansallismaisemaamme jo liki 50 vuotta. Kauden 2014 herkulliset värit ovat sammaleenvihreä, mattamusta, fuksia, tummansininen, valkoinen, lime, pinkki, lila, turkoosi sekä erikoismallit musta-valkoinen ja valko-musta – kaikki kotimaista tekoa. Mikä on sinun suosikkisi?

Tutustu mallistoon www.jopo.fi

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI EEVA RIITTINEN-SAARNO KUVA NINA ENBERG, SEFE

Suomi tarvitsee kaikkien osaamista Lauantai-aamuna 8. maaliskuuta tulee räntää taivaan täydeltä.

Silti SEFEn Naistenpäivä-tilaisuus Helsingissä saa lähes 350 ekonominaista koolle Crowne Plazaan.

LUVASSA ON AAMUPÄIVÄ täyttä asiaa ja kun ekonomi­ naisille puhutaan, naisen asema sekä ura ja sillä etenemi­ nen ovat keskiössä. Meppi Sirpa Pietikäinen tarkastelee tasa-arvoa EU-näkökulmasta. ”EU-maiden kansallisissa parlamenteissa on keskimäärin naisia vain 27 prosenttia”, Pietikäinen toteaa.

Tasa-arvoasioissa palkkatasa-arvo on EU:ssa keskeinen teema. Miehen euro on naisen 84 senttiä, millä on kerran­ naisvaikutuksia muun muassa naisten eläkkeisiin.

Sirpa Pietikäinen naureskeli kauppakorkeakouluaikoinaan miehille, joiden mielestä naisten paikka on kotona. ”Naiset kyllä etenisivät uralla, jos vain olisivat päteviä”, hän ajatteli vielä 80-luvulla ja uskoi, että tasa-arvo hoituu keskustelulla ja asennekasvatuksella.

Nyt hän sanoo, että tasa-arvoistuminen edellyttää aktiivisia toimenpiteitä. Tehokkaimmin sitä edistetään lain­ säädännöllä. ”Kiintiöt ovat ihan hyvä juttu”, hän arvioi ja muistuttaa, että kiintiölainsäädännössä on myös pätevyys­ näkökulma.

Naisilla pitää olla samat edellytykset edetä uralla, mutta nainen voi itse vaikuttaa uraansa. Hänen pitää oppia tuo­ maan osaamisensa näkyväksi ja luoda omia verkostoja. ”Mikään tutkimus ei osoita, että pä­ tevyys ja lahjakkuus liittyisivät kromo­ someihin”, Pietikäinen lohkaisee ja saa hyväksyviä nyökkäyksiä.

samoin kuin miehille.” Linnainmaa muistuttaa myös median, mielipidevaikuttajien ja roolimallien merkityksestä asenne­ muutoksiin. ”10 vuotta sitten media kirjoitti, etteivät yritykset tarvitse kahvinkeittäjänaisia. Nykyään talousmedia kannustaa naisjohtajia ja antaa heille näkyvyyttä.”

Kiintiösäännösten Linnainmaa ei usko edistävän nais­ johtajuutta. Jos naiset siirtyvät nousu-uralta hallitusammat­ tilaisiksi, se hidastaa entisestään naisten nousua liike­ toimintajohtoon.

SEFEn asiamies Kosti Hyyppä laukoo totuuksia ja kertoo myyttejä tasa-arvoisesta työelämästä. ”Suomi on maailman tasa-arvoisimpia maita. Kuitenkin Suomi on tutkimusten mukaan 19. sijalla naisten taloudellisessa osallistumisessa, 30. palkkaeroissa samasta työstä ja 61. naisten johtamis­ urilla.” SEFEn tavoitteena on tasa-arvoinen työelämä.

Kehitys alkaa siitä, että epäkohdat tehdään näkyviksi.

Puolet SEFEn naistenpäivään osallistujista on sitä mieltä, että pörssiyhtiöiden hallitusten tasaisempaa sukupuolijakaumaa pitäisi vauhdittaa kiintiöillä.

YRITYSTEN HALLITUKSET TARVITSEVAT LISÄÄ NAISIA Myös Keskuskauppakamarin varatoimi­ tusjohtaja Leena Linnainmaan tilastot todistavat: naisten osaamista ei hyö­ dynnetä läheskään täysimääräisesti.

Suomen pörssiyhtiöstä vain yhtä johtaa nainen toimitusjohtajana, liiketoiminto­ jen johdossa naisia on yhdeksän pro­ senttia ja johtoryhmistä heitä löytyy vajaa viidennes. ”Yritykset menestyvät parhaiten, kun johtajat valitaan parhaiden henkilöiden joukosta. Naisten on luovuttava liiasta itsekriittisyydestä ja työnantajan tehtävä on luoda urapolkuja naisille Lue lisää: www.sefe.fi/naistenpaiva

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

45

[ KOLUMNI ]

Urapolku voi olla myös ­viidakkovaellus

”Jos piti silmänsä auki, saattoi tiheän kasvuston seasta löytää vaikka mitä mielenkiintoista.”

pikkulapsilla, on punaiseksi ahavoituneet posket.

Aluksi korkeuksissa voisi luulla, ettei kuivien ­heinäpuskien lisäksi kasvistoa ole lähes lainkaan.

Onneksi olin retkellä amerikkalaisen kasvitieteilijän Timin seurassa. Hänen opastuksellaan kyykistyin, katsoin tarkkaan ja huomasin, että maasta puski ylös monenmoista pikkuriikkistä kukkaa ja kasvia. Muka­ na ollut ystäväni Francisca neuvoi, kuinka heinäpen­ saiden päälle voi heittäytyä selälleen makaamaan.

Silloin tuntuu kuin leijuisi ilmassa. Matkalla voi ­törmätä vaikka alpakan villiin sukulaiseen, siroon ­vicuñaan.

Käsitykseni urapolusta on muuttunut. Ehkä se ei muistutakaan suoraviivaista juoksulenkkiä leveällä pururadalla, vaan vaellusta jännittävässä viidakossa tai karussa, mutta silti kauniissa vuoristossa. Jos reitin por­ haltaa kiireellä jatkuvasti eteenpäin pyrkien sivuilleen vilkuilematta, voi huomaa­ mattaan ohittaa monta mie­ lenkiintoista mahdollisuutta.

Sen sijaan kannattaa kulkea rauhassa silmät auki, maise­ mista ja vastaantulevista haasteista nauttien. Myös vastoinkäymiset kuuluvat kokemukseen, kuten Amazo­ niassa kaiken kasteleva kaa­ tosade tai vuoristossa kovat ja terävät kivenmurikat.

Kapeiden ja joskus vaikeakulkuisten sivupolkujen varrelta voi löytyä uusia haaroja, jotka saattavat viedä yllättäviin suuntiin.

Viidakossa ja vuoristossa alueen tunteva opas on elintärkeä. Ilman Timiä olisin tuskin huomannut murto-osaakaan alueen kasveista. Amazoniassa pai­ kallinen oppaamme Domingo neuvoi muun muassa, kuinka myrkkykäärmeen puremasta selviää hengis­ sä: On nieltävä käärmeen vatsasta löytyvä pieni nes­ tepussi – tappava käärme kantaa mukanaan myös vastamyrkkyä. Urapolun mutkissa oppaina voivat toimia esimerkiksi osaavat esimiehet, mentorit, työtoverit ja ystävät.

Vertauksessani on yksi epäkohta: Luonnossa ­valmiilla poluilla pysyminen säästää kasvustoa kulumiselta – Urapolulla kukin kulkija on täysin vapaa polkemaan aivan oman reittinsä, muiden jalanjälkiä seuraamatta.

Anna-Leena Siliämaa, Kirjoittaja on KTM, jonka polku vei ensin vapaa­ ehtoistyöhön pienyrittä­ jyyttä tukevaan kehitys­ yhteistyöprojektiin ja sieltä osuuskunta­ yritysten markkinointi- ja vienti­tehtäviin Ecuadorin Andeille. al.siliamaa@gmail.com

KUVITUS: ANTTI NIKUNEN KUVA: FRANCISCA AGUILAR GONZÁLES

O

piskelujen aikana kuvittelin ura­ polun olevan selkeä ja suora, ikään kuin lähtisi lenkille hyvin valaistulle ja tasaiselle purura­ dalle. Valmis reitti olisi merkitty ymmärrettävin opastein, sillä olisi hyvin määritellyt välietapit ja selkeä määränpää. Se juostaisiin läpi määrätietoi­ sesti maaliin saakka vauhtia vaihdellen, sopivasti hengästyen ja hikoillen.

Viime kesänä pääsin nykyisessä asuinmaassani Ecuadorissa käymään Amazonian sademetsässä.

Kuumassa ja kosteassa viidakossa polku oli kuljetta­ va varovasti, ettei kompastunut puunjuureen, juut­ tunut pohkeitaan myöten kiinni liejuun tai vahingossa osunut jättiläismuurahai­ seen, jonka purema olisi ­ollut ­kivulias ja nostattanut 40 asteen kuumeen.

Jos piti silmänsä auki, saattoi tiheän kasvuston seasta löytää vaikka mitä mielenkiintoista. Vastaan tuli muun muassa peuka­ lonpaksuinen boakäärmeen poikanen, kämmenenkokoi­ nen karvainen tarantella, räiskyvin värein koristeltu parin sentin mittainen myrkkysammakko, puiden latvoissa hyppelehtivä apinalauma sekä paljon eksoottisia kasveja. Reitin varrella uskaltauduin syömään minikokoisia muura­ haisia, joita kuhisi ontossa kasvinvarressa. Ne mais­ tuivat yllättävän hyvältä, tosin hieman kitkerältä, ja yksi niistä puraisi minua huuleen.

Olen kuljeskellut myös Andien vuoristossa. Kun nousee riittävän korkealle, yli 4 000 metriin, ympä­ ristö muuttuu karuksi ja ohut ilma saa parempi­ kuntoisetkin puuskuttamaan. Tuulee ja on erittäin kylmä – syrjäisten vuoristoseutujen asukkailla, jo

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

47

LISÄÄ TAPAHTUMIA & KOULUTUKSIA:

[ TAPAHTUU ]

sefe.fi/koulutukset

Ekonomiyhdistykset EKONOMFÖRENINGEN NIORD Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi.

siin. Kyseessä on avec-matka.

Lisätiedot: www.epekonomit.net

24.4. Webinarium: Innehållsmarknadsföring 24.4. Kampens kapell 28.4. Champagne eller mousserande vin?

29.4. Vasa: besök till Westenergy 7.5 Mannerheim-museet 13.5. Bokning av Tahko/Himos vintern 2014/15 14.5. Bike World – mc-branschens utveckling 15.5. Utfärd till Porkala parentesens område 20.5. Utställning: Pärlor-Samling Wulff 3.6. Örtterapi med Henriette Kress 6.6. Ekonomgolf på Kurk

HELSINGIN EKONOMIT 24.4. Kurkistus kulisseihin Ylen studiolla 6.5. Mihin suuntaan kirjallisuus kulkee, katoaako kirja, muuttuuko suomen kieli? Vierailu WSOY:n kustantamoon.

6.5. Euroopan parlamentin toiminta 7.5. Metropolihallinto! Miksi?

20.5. Laulun lahja –juhlakonsertti (Four Hats) 28.5. Rekrytoinnin trendit 5.6. HEKOn kesäjuhla 13.6. Matti ja Teppo – The Turku Brothers –musikaalikomedia 22.9.-3.10. Liettuan pääkaupungit ja Minsk Lisää tapahtumia ja ilmoittautuminen: www.heko.fi.

HEKO järjestää noin 200 jäsentapahtumaa vuosittain.

HEKOn toimisto: heko@heko.fi

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT 4.5. Perheretki Heurekaan 23.5. Tomaatteja! Tomaatteja! stand up festivaali Kesä-, heinä- ja elokuussa Torikahvit Hämeenlinnan torilla Lisätietoa: www.ehe.fi

ETELÄ-KARJALAN EKONOMIT 12.5. EKE järjestää Aurinkokallion kanssa rentoutumisillan, jossa käydään läpi NLP:tä ja sen mahdollisuuksia mm. hyvien vuorovaikutussuhteiden ylläpitämisessä sekä oman osaamisen, tiedon ja taidon hyödyntämisen kehittämisessä. Käytännön oppia saadaan yhteisten NLPharjoitusten kautta. Tilaisuuden vetää kokenut ammattilainen, Aurinkokallion yrittäjä, Jaana Kallio. Lisätiedot: www.etelakarjalanekonomit.fi

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT 12.7. Ekonomitangot Seinäjoella (ks. ilmoitus) 28.8.–31.8. Ekonomimatka Norjaan. Tutustuminen Bergeniin, Hurtigruten täyshoito laivamatka sekä Trondheim opastettuine kierroksineen. Matka sisältää lennot, bussikuljetukset, retket, hotellin yöpymisen ja täyshoidon laivalla, sekä oppaan Bergenissä. Hinta on 1.240 € / 1.200 € lähtijämäärästä riippuen.

Ilmoittaudu sähköpostilla epe@ sefe.fi 2.5. mennessä; paikkoja on rajoitetusti. Yhdistys osallistuu jäsenten matkakustannuk-

48

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

KAINUUN EKONOMIT 13.5. Floran päivän juhla 25.7. Kuhmon Kamarimusiikki, Mestareiden keittokirja. 35 €/ jäsen ja 70 €/avec. Linja-auto kuljetus Kajaanista. Ilmoittautuminen sitovasti toukokuun loppuun mennessä.

4.10 The Sound Of Music -musikaali Kuopiossa. 45 € /jäsen ja 80 €/avec. Hinta sisältää bussi­ kuljetuksen sekä lipun teatteriesitykseen, väliaikakahvin ja leivoksen. Ilmoittautuminen sitovasti 29.4 mennessä.

KYMENLAAKSON EKONOMIT 8.5. klo 16.30–20 5 valintaa huipputuloksekkuuteen -koulutus Sokos Hotel Vaakunassa.

SEFEn järjestämä koulutus on maksuton jäsenille. Ilmoittauduthan 27.4. mennessä www.sefe.fi > Tapahtumat.

Seuraa jäsentiedotteitamme ja lue lisää tulevista tapahtumistamme yhdistyksen nettisivuilta.

Nähdään Kymenlaakson Ekonomien tapahtumissa!

LAHDEN SEUDUN EKONOMIT Lahden Seudun Ekonomeilla on vielä tulossa monia tapahtumia ennen kesää!

1.5. Perinteinen ja suosittu Akateeminen Wappu Seura­ huoneella 22.5. SEFEn järjestämä Moni-

paikkainen hajautettu työ -koulutus 24.5. Perinteinen Särkänniemipäivä Tampereella Suunnitteilla on lisäksi ainutlaatuinen Cavatast-matka Barcelonaan ensi syksynä. Näiden lisäksi edelleen jatkuvat jo totuttuun tapaan kuukausittaiset After Work - tapahtumat.

Lue lisää tapahtumista jäsen­ kirjeistämme tai SEFEn tapahtumakalenterista.

Mukavaa kevättä kaikille jäsenillemme ja nähdään tulevissa tapahtumissa!

LAPIN EKONOMIT 11.4. klo 18 Lapin Ekonomit ry:n sääntömääräinen kevätkokous Tarkemmat tiedot paikasta ja ilmoittautumisesta ilm. myöhemmin.

24.4. klo 16.30–20 Miten johdan itseäni muutostilanteissa?

-koulutus, Scandic Hotel Rovaniemi, Koskikatu 23. SEFEn järjestämä koulutus. Ilmoittautuminen 9.4. mennessä SEFEn jäsensivujen kautta.

25.–27.4. KEPO Vuokatissa Vuoden 2014 KEPOn järjes­ telyistä vastaa Kainuu. Kaikki siis mukaan KEPOilemaan Vuokattiin!

Toukokuulle suunnitteilla verkostoitumistapahtuma!

Lisätietoja: www.epekonomit.net

LOUNAIS-HÄMEEN EKONOMIT 4.5. Koko perheen retki Tiedekeskus Heurekaan 25.6. Mustialan Yöjazz Lisätietoa: www.lounaishameenekonomit.fi

OULUN EKONOMIT Ajankohtaisista tapahtumista tiedotamme yhdistyksemme uutiskirjeellä. Jotta saat kirjeen omaan sähköpostiisi, huolehdithan, että sähköpostiosoitteesi on ajan tasalla SEFEn jäsen­ rekisterissä! Tiedot tapahtumista löytyvät myös nettisivuiltamme www.oulunekonomit.fi sekä Facebookista.

PIRKANMAAN EKONOMIT 20.5. SEFE: Oman osaamisen tunnistaminen 24.5. PME:n perhepäivä Särkänniemessä 20.5. SEFE: Oman osaamisen tunnistaminen

KAUPPAKORKEA­KOULUN VUOSIKURSSITAPAAMISET Vuonna 1951 aloittaneiden juhlalounas 6.5.2014 klo 15.00–20.00 Proffassa Vuonna 1952 valmistuneiden lounas 8.5.2014 klo 14.00 (Ravintola Mamma Rosa) Vuonna 1956 aloittaneiden lounas 13.5.2014 klo 13.00 Proffassa Vuonna 1953 valmistuneiden lounas 15.5.2014 klo 12.00 Suomalaisella Klubilla Vuonna 1955 aloittaneiden lounas 23.5.2014 klo 12.30 Proffassa Ilmoittautuminen: seija.sipila@aalto.fi tai 044-958 1589 Vuonna 1973 aloittaneiden vuosikurssitapaaminen 5.9.2014 klo 17–23 Proffassa Vuonna 1964 aloittaneiden kurssijuhla 12.9.2014 Pörssitalo, Fabianinkatu 14, Helsinki Vuonna 1952 valmistuneiden lounas 16.10.2014 klo 14.00 (Ravintola Mamma Rosa) Tiedustelut: Aalto-yliopisto/ Alumni- ja yrityssuhteet Seija Sipilä, vuosikurssivastaava Seija.sipila@aalto.fi tai 050-3062877

24.5. PME:n perhepäivä Särkänniemessä 28.5. Kesäkukkia Tommiskan puutarhalla 10.7. Savonlinnan Seudun Ekonomit ry.: Ekonomi-Ooppera 19.7. EkonomiJazzit Porissa Lisätiedot: www.pirkanmaanekonomit.fi.

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT 24.4. PoKE ry kevätkokous 28.4. klo 16.30 Lean start-up – tulevaisuuden toimintamalli, Sokos Hotel Kimmel. Ilmoittaudu SEFEn jäsenpalveluissa.

8.5. Ekonomilounas 15.5. Yritysvierailu Sunprofile Oy. Lisätietoja PoKE:n kotisivuilla lähempänä tapahtumaa

[ TAPAHTUU ] TANGO AROUND THE CLOCK

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT KUTSUU SEFEN JÄSENIÄ SEURALAISINEEN YMPÄRI SUOMEN MUKAAN YHTEISEEN TANGOJUHLAAN LAUANTAINA 12.7.2014 KLO 15.00–17.30.

ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIEN SÄHKÖPOSTIIN EPE@SEFE.FI. TAI NUMEROON 0503363463.

POHJOIS-SAVON EKONOMIT 29.4. Ekonomilounas klo 12, Ravintola Urban 29.4. Kevätkokous klo 17, Ravintola OS 8.5. Alkuräjähdys tapahtuma

RAUMAN EKONOMIT 16.5. Flooranpäivää Rauman ja Porin Ekonomit viettävät Vuojoen kartanolla 11.6. klo 18 Kesäteatteri ”Suklaasydän” Raumalla Ilmoittautumiset tapahtumiin

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN EKONOMIT 24.4. Kevätkokous ja talousilta Handelsbankenilla 4.5. Heurekan perhepäivä Katso ajankohtaiset tapahtumat www.rihy.fi

SUUR-SAVON EKONOMIT 10.6. perinteinen kesäretki Taidekeskus Salmelaan.

Tutustumme taidenäyttelyyn ja nautimme illallisen.

Yhteiskuljetus Mikkelistä.

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: www.sefe.fi

TURUN SEUDUN EKONOMIT 3.5. klo 9.15-n.18 Retki Teijon ja Mathildedalin ruukkimaisemiin Ilmoittautuminen päättynyt, kysy vapaita paikkoja.

9.5. klo 10–11 Vauvahierontaa (paikka ilm. myöhemmin) Ohjauksesta huolehtii Hoitola Elli Pärssinen, sis. vauvahierontaop­ paan. Mukaan mahtuu 20 van­ hempi–vauva-paria. Hinta 15 €/ jäsen. HUOM. maksetaan kätei­ sellä paikan päällä.

13.5. klo 8.30–10 Työniloa orga­ nisaatioon -aamiaisseminaari, Turun kauppakorkeakoulu, luen­ tosali 01 (aamiainen klo 8 alk.)

Viikot 21–23 Golf-kurssit (2 kpl) vasta-alkajille ja vähän enem­ män pelanneille. Mahdollisuus suorittaa Green Card. Lajia hie­ man jo harrastaneille räätälöi­ dään oma kurssi. Tarkemmat tie­ dot ilm. pian.

20.5. klo 17–19 Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo Neste Oilin yritysesittely ja kiertoajelu. Tarjolla kahvia ja pientä purtavaa.

24.5. Koko perheen tapahtuma: Särkänniemen Elämyspuisto, Tampere. Kuljetus omilla kyydeil­ lä.

TGIF – Ekonomi After Work Joka kuukauden ensimmäinen perjantai 2.5., 6.6., 4.7. ja 1.8. klo 16.30 alkaen, Ravintola Blanco, Aurakatu 1. DJ, tapakset ja maagi­ nen perjantaipulloarvonta sekä vapaata seurustelua ja verkostoi­ tumista. Kutsu kaverikin mukaan.

Ei ennakkoilmoittautumista.

19.7. EkonomiJazz Lähde mukaan yhteiskuljetuk­ sella. Mukaan mahtuu 50 henkilöä.

TSE Sport – Turun Seudun Ekonomien urheiluseura TSE Sport aloittaa toimintansa yhteislenkeillä ja yhteisvuoroilla sekä kuntotestauksilla ja lajiko­ keiluilla. Seura etsii aktiivisia jä­ seniä. Lisätietoja: Tommi-Juhani Jokinen p. 044 557 1551.

Lisätietoja: www.turunseudunekonomit.fi

VAASAN EKONOMIT Tervetuloa mukaan kevään ja kesän tapahtumiin!

23.4. Niko Kivelä - Toinen Minä!

-kiertue Vaasan kaupungin­ talossa Vaasan Ekonomit tarjoaa jäsenilleen liput huikealle stand up -keikalle edulliseen 15 € hintaan. Huom. toimi nopeasti! Ilmoittautuminen SEFEn tapahtumakalenterin kautta 18.4. mennessä.

Tulossa myös: - kevätjuhlat Meksikolais­ hengessä (toukokuussa) - kokkauskurssi (kesäkuussa) - majakkaretki (heinäkuussa).

Lue lisää tulevista tapahtumis­ ta sähköpostitiedotteista, nettisivuiltamme www.vaasanekonomit.fi tai Facebookista.

TERVETULOA EKONOMIJAZZEILLE PORIIN LA 19.7.!

Ilmoittautumiset 30.6.2014 mennessä info@porinseudun­ ekonomit.fi -osoitteessa. Lisätiedot: Porin Seudun Ekonomit ry puheenjohtaja Saku Vähäsantanen puh. 040 866 7670 / www.porinseudunekonomit.fi

EkonomigolfSEFE- Ekonomgolf 6.6.2014, Kurk Golf Osallistu iloiseen ekonomi­ henkiseen golfkilpailuun.

Kilpailu avoinna kaikille SEFEn jäsenille.

stä Kene en veukoondoamrii?­ olff li g

b Vem

PORIN SEUDUN EKONOMIT 14.4. klo 19–21 Nooralotta Nezirin juoksukoulu, Porin Karhuhalli Aitajuoksija Nooralotta Neziri ohjaa ekonomitreenit / yhdis­ tetyn juoksukoulun. Ilmoittautu­ miset info@porinseudunekono­ mit.fi. Lisätiedot: Tanja Mönkkönen p. 050 5200 779, Juhana Valo p. 050 4106 153.

24.4. klo 16–21 Yritysvierailu: Eumer Finland Oy Merikarvia Eumer valmistaa kalastusvälinei­ tä ja tarjoaa elämysmatkailua.

Yhteiskuljetus Porista (Ravintola PK:n edestä) klo 16. Illallinen Lodge Holmankoskessa. Jäsen­ hinta 25 € sis. kuljetukset, ohjel­ man ja illallisen. Ilmoittautumi­ set 15.4. mennessä info@porin­ seudunekonomi.fi.

25.4. klo 16–18 Ekonomi After Work, Cafe Anton, Antinkatu 11 Pori Heitä vapaalle ja tule tapaa­ maan muita ekonomeja After Work -tilaisuuteen joka kuukau­ den viimeinen perjantai (pl. ke­ sä-elokuu). Ei ennakkoilmoittau­ tumisia. Kuohuviinitarjoilu.

6.5. klo 8-16 SEFE kouluttaa: Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestystekijänä.

Paikka ilm. myöhemmin.

Kouluttajina Heidi Keso Empiros Oy sekä Lotta savinko ja Jan Degerlund SEFE. 9.5. klo 18 Yhdistyksen vuosikokous Kutsu ja kokouspaikka ilm. myöhemmin 16.5. klo 16.30–23 Flooranpäivän juhla Raumalla 24.5 klo 10–16 Perhetapahtuma Särkänniemessä Tampereella 30.5. klo 16–18 Ekonomi After Work, Kirjurin kesäravintola, Kirjurinluoto Pori.

19.7. klo 12–15 Ekonomijazzit Lisätiedot: www.porinseudunekonomit.fi

erikoisruokavalioineen osoittee­ seen rauman.ekonomit@sefe.fi Lisää tulevista tapahtumista jäsenkirjeissä ja www.raumanekonomit.fi

r

m gol fare?

I/ SEFE.F TUMAT TAPAH

o

årets ekon Kilpailumaksu: 55e ( kilpailumaksu, green fee, lounas, eväspussi, golfkärry, range­poletit, sauna+ pyyhe) Aikataulu: 08:15 (alkaen) Ilmoittautuminen ja oma kustanne aamiainen 10:00 Yhteislähtö, jonka jälkeen lounas ja palkintojen jako Kilpailuluokat: 1. Hcp 0­18,4. Tasoituksellinen lyöntipeli 2. Hcp 18,5­36. Pistebogey Ilmoittautuminen 1.3. klo 09:00 lähtien www.sefe.fi > jäsensivut > tapahtumat > SEFEn ohjelma.

Info: satu.taivainen@sefe.fi tai catarina.soderstrom@niord.fi Järjestäjät: SEFE yhteistyössä Ekonomföreningen NIORD Ekonomiyhdistys

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

49

Voita 600 €:LoLaA! kunt

Hyvää oloa

TURVALLISUUDESTA Elämänilo syntyy hyvinvoinnilla. Älä unohda itseäsi arjen keskellä.

Tutustu turvallisuutta tuoviin vakuutusetuihin SEFEn jäsenille ja voita 600 euron lahjakortti Personal Trainerille!

IF.FI/SEFE

010 19 19 19

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMILIITTO – SEFE RY Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229 e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi www.sefe.fi JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSKAP Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi Sari Ridanpää, Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – Studerandemedlemmar Carita Erkkilä

020 693 200 0201 299 246

Yhteystietojen muutokset voit tehdä myös internetin kautta: www.sefe.fi > Jäsenpalvelu > Omat sivut. Kirjaudu jäsentietoihin ensimmäisen kerran ­jäsennumerollasi ja henkilötunnuksen loppuosalla ja sen jälkeen olemassa olevilla ­käyttäjätunnuksillasi.

URA- JA KEHITYSPALVELUT – KARRIÄRRÅDGIVNING OCH -UTVECKLING* Palkkatieto – Lönerådgivning 0201 299 206 palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut – Karriärtjänster ura@sefe.fi Arja Parpala, Birgit Lindholm, Nina Juhava, Kristiina Kurki Ekonomirekrytointi – Ekonomrekrytering Sirja Kulmala-Portman (perhevapaalla – föräldraledig), Taija Kääriäinen (vuorotteluvapaalla –alterneringsledig), Tiina Myöhänen-Astikainen Ammatillinen kehittyminen – Kompetensutveckling Hannele Heikinheimo, Birgit Lindholm, Anu Varpenius Työskentely ulkomailla – Arbete utomlands Arja Parpala Yksikön assistentti – Enhetens assistent Päivi Kutvonen Kehitysjohtaja – Utvecklingsdirektör Anja Uljas

LAKIYKSIKKÖ – JURISTENHET* Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister klo 9.00–12.00 Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205 Petteri Kivelä, Emilia Reinikainen, Riku Salokannel, Timo Voutilainen, Lasse Johansson, Johanna Hämäläinen Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning Jan Degerlund Yrityksen perustamisneuvonta – Startrådgivning för företagare Riku Salokannel, klo 9.00–12.00 Ulkomailla työskentelyn lakiasiat – Juridiska ärenden gällande ­utlandsarbete klo 9.00–12.00 Lasse Johansson, Emilia Reinikainen Työttömyysturvaneuvonta – Rådgivning i arbetslöshetsfrågor Susanna Rintala, ma–ti ja to–pe klo 9.00–12.00 020 693 273 Lakiyksikön johtaja – Juridiska enhetens direktör Jan Degerlund Työttömyyspäivärahat – Dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600 IAET Jäsenasiat, ma–to klo 12–14 (09) 4763 7610 www.iaet.fi IAET-kassan asiakaspalvelupisteen (osoite Ratavartijankatu 2 B) aukiolo­ajat ma ja ke klo 10–15 sekä pe klo 10–13 (ti ja to suljettu). * Palveluille on myös sähköinen ajanvarauskalenteri > www.sefe.fi

EDUNVALVONTA – INTRESSEBEVAKNING Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhälls­politik Kosti Hyyppä, Antti Leino, Tage Lindberg, Riikka Mykkänen, Riikka Sipilä, Tuomas Viskari Koulutuspolitiikka – Utbildningspolitik Minna Nieminen, Eeva Salmenpohja Opiskelijatoiminta – Studerandeverksamhet Katri Haakana, Sini Jokinen, Tanja Hankia (perhevapaalla – föräldra­ledig) Yksikön assistentti – Enhetens assistent Salla Grönholm

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE RF Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229 e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi www.sefe.fi Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör Lotta Savinko

VIESTINTÄ – INFORMATION

Ekonomi-lehti – Tidningen Ekonomi Alma 360 Markkinointi – Marknadsföring Nina Enberg Viestintä – Information Marianne Falck-Hvilstafeldt, Heidi Haapalainen Viestintäjohtaja – Informationsdirektör Eeva Riittinen-Saarno

MUUT PALVELUT – ÖVRIGA TJÄNSTER Julkaisutilaukset – Beställning av publikationer Krista Salo Järjestötoiminta – Organisationsverksamhet Satu Taivainen

JÄSENYHDISTYKSET – MEDLEMSFÖRENINGAR Ekonomiyhdistykset – Ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, ­Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, ­Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, ­Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, ­Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, ­Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, ­Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, ­Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit – Expatriatekonomerna ry

Tapahtumakoordinaattori – Evenemangkordinator Erica Andersson Tutkimukset – Utredningar Juha Oksanen

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI Asiakashallinta – Kundförvaltning Tuija Mäkinen Talous – Ekonomi Leena Lillomäki, Suvi Viinikainen Hallintojohtaja – Förvaltningsdirektör Kirsi Hurme Toiminnanjohtajan sihteeri – Verksamhetsledarens sekreterare Teija Happonen Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare Aija Bärlund Informaatikko – Informatiker Ville Tolvanen, Ulla Niemelä (perhevapaalla – föräldraled.)

Opiskelijayhteisöt – Studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Helsingin kauppatieteiden ­ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans ­Studentkår, Helsingfors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – Mer information: www.sefe.fi > SEFEstä > SEFE-yhteisö www.sefe.fi > Om SEFE > SEFE-samfund

KYLTERIYHDYSHENKILÖT – SEFES KONTAKTPERSONER Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö ­avustaa, kun h ­ aluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi.

Hanken: Päivi Hutukka Aalto: Lauri Kaipainen JY: Veera Leppänen LUT: Ella Laurila OY/LY: Jouni Nykyri ISY: Jenna Toivanen TaY: Sampo Juuti Hanken Vasa Campus: Markus Heikkilä TSE: Veera Iliev ÅA: Marina Stenbäck VY: Lotta Takala Pori: Suvi Kaskimäki

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

0206- ja 0209-alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

E KO N O M I 2 / 2 0 1 4

51

HÄSTENS STORE HELSINKI Lönnrotinkatu 11, 00120 Helsinki, Puh. 020 780 1370, hastens.com Club Vepsäläiseen voi rekisteröityä osoitteessa www.vepsalainen.com/club

RAJOITETTU ERÄ ERIKOISHINTAAN. Hästens Limited Club Vepsäläinen edition -parivuode, norm. 6.100,- Erikoiserä nyt 4.800,Vuoteet on viimeistelty numeroidulla nimilaatalla. Nousukausirahoituksella* 48 erässä: 100,-/kk. Sisältää 2 kpl 90 x 200 cm runkopatjoja, 1 kpl 180 x 200 BJ-jouhisijauspatjan ja tammijalat. Medium tai tukeva jousitus. Verhoilukangas: musta, sini- tai hopearuutu.

Hästens Limited Club Vepsäläinen edition -parivuode lisävarustepaketin kanssa (untuvapeitot, tyynyt ja sijauspatjansuojus), norm. 7.620,- NYT 6.000,- Nousukausirahoituksella* 60 erässä: 100,-/kk * Maksaessasi ostokset TUOHELLA 8.2.-14.4.2014 välisenä aikana saat ostolle jopa 60 kk korotonta ja kulutonta maksuaikaa tasaerissä. Tätä kutsutaan Nousukausirahoitukseksi. TUOHEN muusta käytöstä maksat korot ja kulut sopimusehtojen mukaisesti. TUOHI MasterCard on kansainvälinen maksuaika- ja luottokortti. TUOHEN todellinen vuosikorko laskettuna 1500 euron käytössä olevalle luotolle on 21,1 %. Laskennassa on käytetty 3 kk:n euriborkorkoa (3/2014) ja siinä on huomioitu kuukausittainen tilinhoitomaksu. TUOHI on jatkuva luotto, se on voimassa toistaiseksi, ja sen myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy, Aleksis Kiven katu 9, Helsinki. Luottoraja on 1 000 - 10 000 euroa, korko on 3 kuukauden euriborkorko + 12 % ja tilinhoitomaksu on 5 euroa kuukaudessa, ei vuosimaksua.

Nousukausirahoitus ei ole käytössä Vepsäläisen verkkokaupassa.