Ekonomi 5/2014 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

Asenteesta on apua

TYÖLLISTYMISUSKO JA HYVÄT VINKIT AUTTAVAT TYÖNHAUSSA

LO K A K U U 2 0 1 4

MAAILMALLA

Catarina Stewen viihtyy Etelä-Afrikassa PERSONA GRATA

Sijoituspankkiirista tuli kirjailija

Äitiysvapaan palkka

TYÖTUOMIOISTUIMELTA ENNAKKOPÄÄTÖS

Myyntiä voi oppia

Professori Petri Parvinen: suomalaisen myyntiosaamisen huonommuus verrattuna ruotsalaiseen on myytti..

Syksyn hyväntuulisin kokousmatka Merikokous tarjoaa tiimillesi tai työyhteisöllesi huvin ja hyödyn samassa paketissa. Laivalla on niin kokous-, ravintola-, majoitus- kuin viihdepalvelutkin saman katon alla. Mahdollisuus edullisiin tuliaisostoksiin sekä inspiroiva merinäköala sisältyvät hintaan. Kerro meille toiveesi, me hoidamme loput. Sydämellisesti tervetuloa! Visioi viisaasti Helsingistä

Saaristosynergiaa Turusta

Helsinki–Tukholma-kokous

Vuorokauden merikokous

Viking Gabriella/Mariella

alk. 118,50 €/hlö

Helsinki–Tallinna-päiväkokous Viking XPRS

alk. 35 €/hlö

Turku–Tukholma,Viking Amorella

alk. 55,50 €/hlö

Vuorokauden merikokous Turku–Tukholma,Viking Grace

alk. 59 €/hlö

Kokouspaketit sisältävät hytin, aterioita ja kokoustilan. Päiväkokouspaketti ilman hyttiä. Varaukset: Helsinki 09 123 571, ryhma@vikingline.com Turku 02 333 1332, ryhma.turku@vikingline.com Tampere 02 333 1200, ryhma.tampere@vikingline.com Pidätämme oikeuden muutoksiin.

[ SISÄLTÖ ] LO K A K U U / O K TO B E R 2 0 1 4 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

Erilainen kirjailija

ALEKSI POUTANEN

Taina Haahti kirjoittaa tarinoita liike-elämästä, johtamisesta ja muutoksesta, omasta kokemuksestaan.

Jokainen voi oppia myyntityötä ja sitä pitäisi opettaa enemmän. Suomi on siinä suhteessa kehitysmaa, sanovat asiantuntijat.

Näitä on kehitettävä: koulutuksen kilpailukykyä, tutkimalla oppimista ja koulutuksen tuottamaa osaamista.

Myyjäksi ei synnytä

Ekonomikoulutus

Yrittäjäpäivästä lisää verkossa

Johanna Småros valittiin vuoden 2014 nuoreksi tutkijayrittäjäksi. www.ekonomilehti.fi E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

[ SISÄLTÖ ]

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Työttömyyskassaan kannattaa kuulua.................................................... 20 Työllistymisuskolla on oikeasti merkitystä työllistymiselle......... 30

Maineteko..........................................22 Chaker....................................................23

Maailmalla......................................... 24

Ura Korkealle

koulutetut hävisivät eläkeuudistuksessa

Tiesitkö................................................35 Kolumni Ootsä joku pelle?................................ 43

Työelämän pelisäännöt

Työtuomioistuimen ennakkopäätös äitiysvapaan palkasta................................................. 44

Tapahtuma....................................... 46

Myyntiä koko elämä VUOROVAIKUTUS, vuoropuhelu, neuvottelutaidot, kasvatus-

taidot, valmennus… Periaatteessa kaikki nämä ovat myyntiä. Myynti tuntuu olevan aliarvostettu tieteenala kauppatieteellisissä yliopistoissa. Myyntiprofessoreita on Suomessa toistaiseksi puolitoista, kun kauppatieteitä opiskelee noin 20 000 kylteriä. Yleensä myynti sijoitetaan markkinoinnin sateenvarjon alle. Meistä jokainen on joka päivä myyjä, vaikka emme myyntitai markkinointitehtävissä työskentelisikään. Palavereissa me myymme omaa ideaamme, ystävien kanssa omia ajatuksiamme. Yksityiselämässä kauppaamme omia ehdotuksiamme yhteisestä ajankäytöstä. Lapsille myymme, tai ainakin yritämme tarjota terveellistä ruokaa ja rakentavaa ajanvietettä. Sähköinen maailma on tuonut valtavasti uusia kaupankäyntiväyliä ja -mahdollisuuksia. Perinteisestä myymäläkaupasta on siirrytty verkkokauppaan. Samalla potentiaaliset ostajat ovat lisääntyneet varsin rajusti, olipa sitten kyse tuotteista tai ideoista. Jos aikaisemmin omaa ideaa tai mielipidettä kaupitteli kavereille, nyt saavutamme virtuaalisessa maailmassa – kielestä riippuen – jopa miljoonayleisön. Henkilökohtaisesti tärkeitä myyntitilanteita ovat työnhakutilanteet. Hakemus, ensimmäinen tapaaminen tai videokontakti ovat avainasemassa, kun rekrytoinnissa valitaan jatkoonpääsijät. Jo sitä ennen pitää tietää mitä potentiaalinen työnantajani tulevalta työntekijältään odottaa. Miten tunnistan oman osaamiseni ja miten tuon sen esiin? Tässä on usein sukupuolieroja: naiset ovat kainompia kertomaan omista kyvyistään kuin miehet. Tämäkin myyntitilanne vaatii tuoteosaamista, mutta ennen kaikkea tietoa ostajasta ja hänen tarpeistaan. Suomalaiset eivät osaa myydä, sanotaan. Kansakunnan hyvinvointi ja talouden elpyminen edellyttävät, että saamme vientikaupan vetämään. Mehän osaamme, kunhan uskallamme hyödyntää käytännön kokemuksiamme ja arjen myyntiosaamistamme myös varsinaisessa myyntityössä. Se vaatii työtä ja asennetta, mutta jostakin on aina aloitettava. Kuulasta syksyä! Eeva Riittinen-Saarno päätoimittaja

MIIKA KAINU

Uutissaldo............................................ 6 3 x uusi työ........................................ 10 Työttömyys

Päätoimittaja / Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Asiakkuuspäällikkö / Kundchef Diana Törnroos, diana.tornroos@alma360.fi Tuottaja / Producent Anne Penttilä, anne.penttila@alma360.fi Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Marina Ahlberg, marina.ahlberg@alma360.fi Ulkoasu / Layout Antti Nikunen Toimitusneuvosto / Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Jan Degerlund, Riikka Mykkänen, Taija Keskinen SEFEstä sekä Alma 360

Julkaisija / Utgivare SEFE ry – Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja / Redaktion Alma 360, PL 502, 00101 Helsinki www.alma360.fi www.ekonomilehti.fi

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Alma 360, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@alma360.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer SEFE, Lauri Laavakari, lauri.laavakari@sefe.fi Osoitteenmuutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Alma 360, ekonomi@alma360.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 65 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Kirsi Tuura Paperi / Papper kannet MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 11.12.2014, jäsenyhdistysten tiedotteet 12.11.2014 mennessä SEFEen: lauri.laavakari@sefe.fi. Nästa Ekonomi utkommer 11.12.2014, meddelanden från medlemsföreningarna senast 12.11.2014 till SEFE: lauri.laavakari@sefe.fi. Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta.

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

Arvosta tiimiäsi. Fokus palautteeseen.

Päivi Kupias valmentaja, tietokirjailija, KM Tevere Oy Maan parhaat asiantuntijat palveluksessasi. Löydä ajantasaisin ja analysoitu tieto esimiestyöstä. Tilaa maksuttomat koekäyttötunnukset: fokus.talentum.fi

Autamme ammattilaisia menestymään.

SEFEN BLOGI Voiko soveltuvuusarviointiin valmistautua? sefe.fi

38 %

SUOMALAISYRITYS PELKÄÄ EPÄONNISTUMISTA Dassault Systémes haastatteli 30 yrityksen IT-johtajaa asenteista innovaatioita kohtaan. 93 % haastateltavista määritteli epäonnistumisten hyväksymisen ja riskinoton kulttuurin tärkeäksi innovaatioiden syntymisen kannalta. Vain 38 % antoi yritykselleen hyvän arvosanan tämän toteutumisesta.

RAHA-ASIAT VAIKEINTA KOTOA POIS MUUTETTAESSA Kotoa pois muuttaneille nuorille suunnatun kyselyn mukaan naisvastaajista 53 prosenttia koki rahaasioiden hoitamisen vaikeimmaksi asiaksi. Miesten keskuudessa vastaava luku oli 47 prosenttia. Samsungin ja SOS-lapsikylän teettämään Omaelämä-kyselyyn vastasi yli 500 iältään 15–22-vuotiasta nuorta.

98 %

AUDI KYLTERI OPEN Audi Kylteri Openissa syyskuun alussa lähimmäs lippua väylällä viisi pääsi Eero Halmetoja, 1,74 metriä. Pisin Drive väylällä 15 oli Olli Kinnusen 252 metriä.

Kirjallisuuspalkinnon finalistit valittu JOKA TOINEN VUOSI jaettava

Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto jaetaan jälleen vuonna 2014, kymmenennen kerran. Palkintosumma on huikeat 30 000 euroa, vastaava kuin Finlandia-palkinnossa. Palkinto on tunnustus erityisen laadukkaalle ja ajankohtaiselle suomalaiselle teokselle, painetulle tai sähköiselle, joka edustaa kauppatieteellisiä osaamis- ja tutkimusalueita. Se on myös ainoa yrityskirjapalkinto Suomessa. Palkinnon tavoitteena on kannustaa ekonomeja kehittämään itseään ja omaa osaamistaan lukemalla hyviä suomalaisia yrityskirjoja sekä antaa näkyvää tunnustusta kirjoittajalle tai kirjoittajaryhmälle, joka on aikaansaanut erityisen ansiokkaan teoksen. Kilpailun esiraati on lukenut kirjat ja valinnut kuusi finalistia. Esiraatiin kuuluivat ekonomi Juuso Enala, arvojohtaja, Zeeland Oyj, Esa Juntunen, kauppatieteiden ylioppilas, Tampe-

reen yliopisto, KTM Erja Karjalainen, tohtoriopiskelija, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, KTM Pia Kauma, kansanedustaja, eduskunnan talousvaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan jäsen, KTM Sari Lounasmeri, toimitusjohtaja, Pörssisäätiö sekä professori Alf Rehn, Åbo Akademi.

PYSY KUULOLLA JA SEURAA KILPAILUN ETENEMISTÄ! LOPPUVUODESTA YLEISÖ VOI MYÖS ÄÄNESTÄÄ OMAA SUOSIKKIAAN.

Mainostajien Liitto selvitti kesällä jäsenyrityksiltään verkkovideoiden ja blogien asemaa markkinoinnissa ja viestinnässä. Vastaajista jo 98 prosenttia käyttää verkkovideoita ja 60 prosenttia tekee yhteistyötä bloggaajien kanssa. Suosituimmat kanavat ovat YouTube sekä yrityksen omat sivut, joita lähes kaikki hyödyntävät. Facebook tulee kolmantena.

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

OIKAISU Edellisessä numerossa Tauno Huhtalan poismenosta kertoneesta In Memoriam -artikkelista oli jäänyt pois kirjoittajien nimet: Mikko Leppänen ja Markku von Hertzen, Tauno Huhtalan puheenjohtajakauden aikaiset liiton toimitusjohtaja ja hallintojohtaja. Edellisessä numerossa julkaistun Heidi Lehmuskummun kolumnikuvan oli kuvannut Natalia Baer, Kuvasuunnittelutoimisto Keksi.

M] [ IN MEM ORIA VON HERTZEN

VUOROTTELUVAPAAN EHDOT MUUTTUIVAT

MARKKU LEPPÄNEN JA AIKAISET LIITON TEKSTI MIKKO TAJAKAUDEN PUHEENJOH TAUNO HUHTALAN OHTAJA. JA HALLINTOJ TOIMITUSJOHTAJA LIISA SEPPO TAUSTAKUVA

Vuorotteluvapaan ehdot muut

– Tauno Huhtalai järjestömentor

tuivat syyskuun 2014 alusta.

n Tieteiden sten ja Tekniste unnassa. jäsenenä Kaupalli htajana essa ja valtuusk ILIITON puheenjo Tukisäätiön hallituks tiin sääntöjä tai pohHuhtala uudistet 86 toiminut Tauno oli henkilö, Milloin liitossa vuosina 1984–19 uuvuttamaita, Tauno Huhtala isen sairauden dittiin strategio 28. menehtyi pitkäaika temusta kuultiin. Hän syntyi Virroilla osallistuva jonka asiantun önä Tauno oli na 9. toukokuuta. aksi Huhtala Luottamushenkil 1938. Ylioppila asti ulottuvan elokuuta vuonna eosta ja aloitti va. Huulilta silmiin yhteislys osallista en ja laista n kirjoitti Tampere kuivakasta englanti en jälkeen opiskelu päätökhymyn kanssa muutaman työvuod nut johtaja pohjasi orkeakoulussa. huumoria harrasta Helsingin kauppak n ”Seiskas– ei mutuun. talon asuntola sensä tietoon a itsenäiseen työhön Tauno asui KY:n solmitut Hän haastoi toimijoit osaamisensa ja työkuului, että siellä läpi sa”, ja henkeen parhaan shenkiolivat lujia ja säilyivät ja tuomaan esiin he sitten luottamu ystävyyssuhteet nimettynä n vanhimmaksi panoksensa, olivat kilöitä. Vahvuodessa elämän. Kerrokse toimiston toimihen sishän kutsui kerran löitä tai liiton , selkeistä näkemyk ja ”Oltermannina” aamisiin istään iset” vuositap voista mielipite t läpi omaa tuolloiset ”seiskala ehdittiin järjestää 48. hän ei runnonu tään huolimatta 1965 joita Tanen johdolla oli ekonomiksi vuonna näkemystään. Valmistuttuaan on omaavana hänellä vuoIBM:n palveTerveen itsetunn een, siirtyi Suomen oppimis Huhtala Tauno vistä johtamisen kautta eteenasiantuntijatehtä varaa kuuntele een ja asioiden si ja lukseen ja eteni teiseen ideoimis siirtyi osakkaak hän rovaikut 1997 sulting jaksi. Vuonna yhdessä. otti konsultiksi LHX-con päin viemiseen htajakaudella liitto liikkeenjohdon elleille Huhtalan puheenjo hallisessa työskenn Oy:hön. iaktiivi aloitti toisen palveluk Pitkän linjan ekonom n Ekonomeissa 1980. kaikille istysten jäsenille työttömyysvakuu noin n Helsingi jäsenyhd (SEFEK) tuksen jäsenenä jäsen oli kiitolline Ekonomisäätiön tuksen. Siitä moni min alkaneen Liiton ja Suomen vuosina mentä myöhem toimi jäsenenä puoli vuosikym laman aikana. unnan hallituksessa hän sitä seuranneen kaksi vuotta työvaliok pankkikriisin ja i vuonna 1997 a 1981–83, niistä osallistu htajuutt Tauno Huhtala Liiton puheenjo miseen. puheenjohtajana. intikirjan kirjoitta 1986. 1984 vuoteen julkastun mentoro mentorointiohjel puja sisäisen hän hoiti vuodesta en en monen hallituks Ekonomiyhteisöj ensimmäisimiTane oli liiton liitto olikin alan ies. Liiton Talousto man kehittäjänä Huhtala heenjohtajan luottom joukossa. Tauno htajakautensa ten toimijoiden istui puheenjo osaamistaan toimi kunnassa hän en saakka jakaa n vuotta. Hän halusi viimeise kehittymään ihmisinä jälkeen vielä yhdeksä m) hallitukja kannustaa yksilöitä ämä Oy:n (Talentu Amermyös Talousel tekijöinä. eenjohtajana, työnsä varapuh ja ja sen jäsenenä essa ja oli Sports) hallituks Yhtymän (Amer

Muutokset tiukentavat ehtoja

SUOMEN EKONOM

sekä vuorottelijan että sijaisen näkökulmasta. www.iaet.fi

SUURIMMAT ANSIOPÄIVÄRAHAT PIENENEVÄT Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen työttömyysturvalain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ansiopäivärahan laskentasääntöä siten, että ansiopäiväraha laskisi yli 3115 euroa ansaitsevien ja korotettua ansiopäivärahaa saavien kohdalla. www.iaet.fi hymyn in asti ulottuvan ista huumoria ”Huulilta silmi kasta englantila kanssa kuiva si päätöksensä johtaja pohja harrastanut mutuun.” tietoon – ei E KO N O M I

4 / 2014

THINKSTOCK

EKONOMILIITON KIRJALLISUUSPALKINNON FINAALIIN VALITTIIN SEURAAVAT TEOKSET: Petri Parvinen: Myyntipsykologia, Näin meille myydään Juhana Torkki: Tarinan valta – Kertomus luolamiehen paluusta Sixten Korkman: Talous ja utopia Ilona Rauhala, Makke Leppänen & Annamari Heikkilä: Pääasia, Organisaation psykologinen pääoma Karl-Erik Michelsen: Kone, Perhe, yrittäjyys ja yritys teollisuuden vuosisadalla Pirkko Vartiainen, Seija Ollila, Harri Raisio & Juha Lindell: Johtajana kaaoksen reunalla, kuinka selviytyä pirullisista ongelmista? Palkintoehdokkaat julkistettiin SEFEn Cocktail-tilaisuudessa Nordic Business Forumin yhteydessä. Tämän jälkeen erillinen palkintolautakunta arvioi finalistit. Kirjallisuuspalkinnon saaja julkistetaan ja palkinnot jaetaan liiton 80-vuotisjuhlavuonna, 2.2.2015. Lisätietoja: www.sefe.fi/kirjallisuuspalkinto tai Anu Varpenius, 040-7104860, anu.varpenius@sefe.fi

Palkkahallintopalvelu kannattaa PALKKAHALLINTOPALVELUIDEN

kysyntä on ollut voimakasta viime vuosina ja sama trendi jatkuu edelleen, toteaa auktorisoituja tilitoimistoja edustavan Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Juha Ahvenniemi. Syksyllä valmistui 49 uutta ammattilaista PHT-koulutuksesta, joka on tilitoimistoille räätälöity, vuoden kestävä palkkahallinnon koulutusohjelma. Taloushallintoliiton PHT-tentin suorittaneita on nyt yhteensä 342. ”Tilitoimistoille tämä on ollut mahdollisuus kehittää palkkahallintopalveluita ja kasvattaa liiketoimintaa kannattavasti. Moni tilitoimisto onkin tarttunut tähän mahdollisuuteen ja vahvistanut

osaamistaan palkkahallinnon palvelutuotannossa.” Taloushallintoliiton jäsentoimistot hoitavat tänä päivänä yli 50 000 yrityksen palkanlaskennan. Peruspalkanlaskennan lisäksi ulkoistukset laajenevat yhä enemmän myös muihin henkilöstöhallinnon palveluihin. ”Palkkahallinto ei ole enää oheispalvelu muun taloushallinnon rinnalla, vaan erityisosaamista vaativaa asiantuntijapalvelua. Samaan aikaan kun palvelujen kysyntä kasvaa, rutiinit sähköistyvät ja monet palkanlaskijat jäävät eläkkeelle. Tekijöistä on pulaa ja tulemme tulevaisuudessa tarvitsemaan entistä ammattitaitoisimpia osaajia näihin töihin”, Ahvenniemi toteaa.

Some-työkalujen haltuunotto ontuu KTM Henri Pirkkalaisen väitöstutkimuksen mukaan sosiaalisten ohjelmistojen käyttö yritysten tiedonhallinnassa epäonnistuu. Ohjelmistoja ei ole juurrutettu osaksi organisaatioiden tiedon välitysketjuja ja niiden käyttöönotto on toteutettu ylimalkaisesti. Esimerkiksi Yammer, Twitter sekä useat avoimeen lähdekoodiin perustuvat tietojärjestelmät tarjoavat monipuolisia vaihtoehtoja yhdistää virallista ja epävirallista viestintää organisaatioiden tarpeisiin. Tutkimuksen mukaan suurimmat esteet

perustuvat ennemminkin ihmisten asenteisiin sekä organisatorisiin ongelmiin kuin teknologioiden käyttötaitojen puutteellisuuteen. Tutkimuksen avulla luotiin viitekehys tukemaan sosiaalisten ohjelmistojen käyttöönottoa organisaatioissa. Viitekehys on tiedonhallinnan asiantuntijoiden sekä johtotason opas. Pirkkalaisen tietojärjestelmätieteen väitöskirja Globally distributed Knowledge Sharing in Social Software Environments: Barriers and Interventions tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa syyskuussa.

Henri Pirkkalainen

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

[ UUTISSALDO ] ”Demokratia on ainoa toimiva konsepti, olipa kysymys kunnallisesta tai valta kunnan politiikasta tai ammattiliitoista, niin työnantaja- tai yrittäjäjärjestöstäkin, kunhan mikään yksittäinen osapuoli ei ole ylivertaisessa asemassa.”

SEFEN BLOGI Nyt paremmin luettavissa tabletista tai kännykästä. sefe.fi

SEFEn liittoneuvoston jäsen Esa Vilhonen pohtii sefe.fin blogissa tarvitaanko liittoja nykymaailmassa.

UUSI KYLLI ESITTÄYTYY Nimeni on Thomas Lindqvist. Olen 25-vuotias viidennen vuoden markkinoinnin opiskelija Hankenilla Helsingissä. Minulla on takanani pitkä tausta erilaisissa ylioppilaskunnan tehtävissä. Olen ollut yo-kuntamme hallituksessa vuoden, jolloin vastuualueitani olivat sosiaalipolitiikka, liikunta ja hyvinvointi. Olen myös ollut pari vuotta mukana valtuuskunnassamme, muun muassa puheenjohtajana International Helsinki Days -toimikunnassa. Näiden erilaisten tehtävien kautta olen saanut hyvät kontaktit koulun henkilökuntaan, opiskelijoihin ja olen oppinut paljon, mistä varmasti on hyötyä tehtävässäni kyllinä. Odotan innolla tulevaa ja kaikkia mahdollisuuksia ja haasteita, joita Kyllin tehtävässäni kohtaan ja saan hoitaakseni! Thomaksen tavoitat numerosta +358 50 356 9440 tai thomas.lindqvist@sefe.fi

ENSIMMÄINEN YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI YLIOPISTOLLE Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle (Lappeenranta University of Technology, LUT) on myönnetty ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmän sertifikaatti. LUT on ensimmäinen yliopisto Suomessa, jossa ympäristöjärjestelmä kattaa koko toiminnan: tutkimuksen, opetuksen, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen sekä tukitoiminnot. Sertifioinnin suoritti Inspecta Oy. ”Tämä järjestelmä osoittaa sen, että toimimme niin kuin opetamme. Järjestelmä on vielä melko uusi, mutta monissa asioissa olemme jo ottaneet isoja kehitysaskeleita”, iloitsee järjestelmän rakentamisesta vastannut ympäristöpäällikkö Kati Koikkalainen.

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

Myyntitapaaminen on arvokas – tuli kauppaa tai ei KTM SINI JOKINIEMEN väitöstutkimuksesta käy ilmi, että myyntitapaaminen on arvokas lopputuloksesta huolimatta. Ostajat ja myyjät arvostavat yksittäisiä myyntitapaamisia, sillä ne tarjoavat lisäarvoa, jota voi hyödyntää eri yhteyksissä. Jokiniemi tarkastelee vuorovaikutukseen pohjautuvan arvon syntymistä, arvostamista ja hyödyntämistä asiantuntijapalveluita myyvien ja ostavien yritysten välillä. Sekä myyjät että asiakkaat kokevat myyntitapaamisten vaikuttavan heihin myönteisesti niin henkilökohtaisen ja ammattiroolin kuin liikesuhteen ja yritystasonkin näkökulmista. Tutkimusaineistossa myyjät ja ostavan yrityksen edustajat kuvailivat seikkaperäisesti, miten moninaisin tavoin yksittäinen myyntitapaaminen myötävaikutti heidän toimintaansa sekä myyntitapaamisen aikana että sen jälkeen. Mukaan mahtui yllättäviäkin näkökulmia. Ostajat arvostavat esimerkiksi sitä, että keskustelut myyjän kanssa selkeyttävät heidän suunnitelmiaan. ”Keskustelut kasvattavat ostajan patteristoa, jolla perustella asian toteutusta eteenpäin omille sisäisille asiakkailleen. Kun ostaja kohtaa esimerkiksi oman yrityksensä johtoryhmän, ostajasta tuleekin sisäinen myyjä, jonka menestys on osin kiinni ulkoisen myyjän antamasta sparrauksesta.” Myyjät puolestaan arvostavat muun muassa sitä, että pystyvät tavalla tai toisella aidosti auttamaan ostajaa tämän haasteiden ratkomisessa.

”Sen sijaan, että myyjät olisivat korostaneet rahan ansaitsemista, heidän puheissaan painottui auttamisen halu. Tämä antaa myyntijohdolle pohdittavaa erityisesti myyjien kannustamisen ja työhyvinvoinnin näkökulmista.” Jokiniemen väitöstutkimus haastaa nykykäsityksen myyntitapaamisista lähinnä kuluerinä. Tutkijan mukaan yritysten tulisi ymmärtää tapaamisten arvo paremmin, sillä niiden hyödyt leviävät kumpaankin yritykseen ja edelleen yhteistyöhön muiden asiakasyritysten ja verkostojen kanssa. ”Yritykset voisivat johtaa myyntitapaamisia pääomana, joka tarjoaa arvoa usealle eri hyödynsaajalle”, Jokiniemi sanoo. Jokiniemen väitöskirja ’Once again I gained so much’ - Understanding the value of business-to-business sales interactions from an individual viewpoint tarkastettiin Turun yliopistossa syyskuussa.

Sini Jokiniemi

Intohimona mentorointi Suosittelemme tutustumaan Suomen Ekonomien omaan mentorointikirjaan Intohimona mentorointi. Käytännönläheinen mentoroinnin käsikirja kertoo mentoroinnin mahdollisuuksista kokemuksellisen hiljaisen tiedon siirtäjänä sekä ammatillisen ja henkilökohtaisen kehittymisen menetelmänä. Kirjaan on koottu monipuolisesti artikkeleita mentoroinnista sekä

Suomen Ekonomien noin 15 vuoden aikana kokoamaa tietoa ja ymmärrystä onnistuneesta mentoroinnista. Tilaus: maksu tilille FI88 1575 3000 0190 23: jäsenet 10 euroa ja muut 20 euroa (sisältää arvonlisäveron ja toimituskulut). Kirjoita viestikenttään: Mentorointikirja ja toimitusosoite. Jos tilaat useamman kirjan, lähetä viesti info@sefe.fi. Kirjoita viestiin Mentorointikirja, tilausmäärä ja laskutusosoite. Lisätietoja: Hannele Heikinheimo, hannele.heikinheimo@sefe.fi

VIELÄ EHDIT SAADA ALENNUSTA! Voit saada alennusta liiton jäsenmaksusta, jos et ole työssä esimerkiksi perhevapaan, työttömyyden tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Alennusta on haettava ja todistus alennusperusteesta toimitettava jäsenrekisteriin sinä vuonna, jolloin alennusperuste on voimassa. Alennus voidaan myöntää takautuvasti kuluvan vuoden maksusta.

JÄSENETU: KOTITALOUDEN PALKANMAKSU 1 € Voit hoitaa kotitaloutesi palkanmaksun palkkaus.fi-palvelussa yhdellä eurolla. Jäsenetu on voimassa vuoden 2014 loppuun.

www.sefe.fi/jasenmaksu.

www.sefe.fi > Ajankohtaista

SEFE KEHITTÄÄ JA KOULUTTAA

Kehity, virkisty, verkostoidu! SEFE järjestää vuosittain ammatillisen kehittymisen tapahtumia eri puolilla Suomea. Koko päivän teemakoulutus – ajankohtainen, kaikkia k iinnostava aihe. Puolen päivän tietoiskut – tiiviissä paketissa eväitä omaan kehittymiseen. Webinaarit – kaikkien saatavilla, ajasta ja paikasta riippumatta. Asiantuntijoina kaikissa oman alansa parhaat osaajat. Tarkemmat tiedot: www.sefe.fi/koulutukset, ilmoittautuminen: www.sefe.fi/tapahtumat

KOKO PÄIVÄN TEEMAKOULUTUS

Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestystekijänä 30.10.2014 Kuopio 11.11.2014 Turku 18.11.2014 Seinäjoki SEFE haluaa olla mukana kehittämässä työelämää ja kestävää johtajuutta Suomessa. Painopisteemme on työelämäsuhteiden ymmärtäminen ja niiden osaaminen. Vain kestävällä johtajuudella varmistetaan tulos ja organisaation menestys pitkällä tähtäimellä. Lisäksi vastuullisissa yrityksissä voidaan hyvin ja hyvinvoivat ihmiset ovat sekä onnellisia että tuottavia. Kun työilmapiiri on avoin ja henkilöstö voi vaikuttaa omaan työhönsä ja työyhteisöön, myös työurat pitenevät. Tule mukaan kuulemaan, mistä kaikesta kestävässä johtajuudessa on kysymys ja kuinka jokainen voi käytännössä toteuttaa sitä omalta osaltaan! Kouluttajina Heidi Keso, Empiros Oy, Lotta Savinko ja Jan Degerlund, SEFE. PUOLEN PÄIVÄN TIETOISKUT SYKSY 2014

5 valintaa huipputuloksekkuuteen 6.11.2014 Lahti 5 valintaa huipputuloksekkuuteen valmentaa sinut saavuttamaan omat tärkeimmät tavoitteesi niin

työ- kuin yksityiselämässäkin. Opittavien tietojen, taitojen ja asenteiden avulla osaat tunnistaa, arvioida ja keskittyä tehtäviin, jotka ovat kaikkein tärkeimpiä. Sen sijaan, että pyrkisit tekemään kaikki eteen tulevat tehtävät, keskityt tekemään tärkeimmät tehtävät. Opit keskittymään tärkeimpien tehtävien hoitamiseen ja tekemään viisaampia päätöksiä, hyödyntämään teknisiä ratkaisuja työkuormasi hoitamiseen ja varmistat, että aika tulee tehokkaasti käytettyä. Perustuen vuosien kokemukseen ja tieteelliseen tutkimukseen tämä toimintamalli ei pelkästään tuota mitattavia tehokkuustuloksia, vaan myös parempaa sitoutumista ja saavutuksia. Kouluttajana Arto Sahla, FranklinCovey.

Työelämän vallankumous – vanhat tavat romukoppaan 28.10.2014 Vaasa 13.11.2014 Tampere Modernin työn tuottavuus perustuu ajattelun laatuun. Työpäiviä leimaavat kuitenkin pirstaleisuus, sekavuus ja jatkuva kiireen tunne. Miten tämä yhtälö ratkaistaan? ”Emme usko ihmisten väsyvän siksi, että he tekevät liikaa työtä, vaan siksi, että he tekevät liian vähän merkityksellistä työtä. Haluamme suunnitella työelämän uusiksi, niin että ihmiset saavat

aikaan enemmän ja väsyvät vähemmän. Uskomme, että pysyvä muutos työyhteisössä lähtee jokaisen ihmisen omista tavoista ja ajattelumalleista. Tapojen muuttaminen ei ole helppoa, mutta se on mahdollista.” Kouluttajana Pekka Pohjakallio, 925 Design.

Miten johdan itseäni muutostilanteissa? 6.11.2014 Kouvola Tämän koulutuksen tavoitteena on tarjota johdanto ja peruskeinoja siihen, miten voit johtaa itseäsi muuttuvissa tilanteissa omaa tasapainoasi ylläpitäen. Kokonaisvaltainen lähestymistapa pyrkii vahvistamaan niin henkilökohtaiseen suorituskykyyn kuin hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Ilta koostuu tietoiskuista, keskustelusta ja harjoituksista. Kouluttajana Eija Mäkirintala, Altonova Oy.

EkonomiEsimies kehittyy – Ledarskap för Ekonomen Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin – Utbildning som för dig framåt i din karriär Sekä esimiestehtävissä jo toimiville että niihin haluaville Lähikoulutus (28 h) Itsetuntemuksen kautta muutokseen. Hinta 400 € /200 €, ilman yöpymistä, 14.–15.11. och 12.-13.12.2014 Helsingfors.

UUTTA: Puolen päivän tietoiskut 29.10.2014 Kohtaa työelämän alkoholismi, Helsinki Ryhmäcoaching (9 x 2,5 h) Yhteisdynamiikalla uuteen kasvuun, hinta 500 € /250 €, seuraavat toteutukset 2015. Gruppcoaching (9 x 2,5 h) Dynamisk samverkan ger nya lösningar, pris 500 € /250 €, följande gruppen 2015.

Virtuaalinen ryhmäcoaching seuraavat toteutukset 2015 Webinaarit: 31.10. Ajankäytön hallinta. 12.11. Miten johtoryhmä saa potentiaalinsa käyttöön?

EkonomiEsimies verkossa – EE Netti! Seuraava toteutus 2015 Tarkemmat tiedot: www.sefe.fi/ ekonomiesimies, ilmoittautuminen: www.sefe.fi/tapahtumat. Katso myös video!

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

Myynnin pitää tuottaa lisäarvoa asiakkaalle

UUSI TYÖ TEKSTI SOILA ERÄNIEMI, ANNE PENTTILÄ TEXT MICHAELA VON KÜGELGEN KUVAT VILLE RINNE, JUSSI VIERIMAA JA ROB ORTHEN

KTM Arto Raudaskoski, 53 Digia Oyj > Atea Finland Oy, Director Metropolitan Accounts

rto Raudaskoski on nimitetty it-infrastruktuuritoimittaja Atean myyntijohtajaksi. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat pääkaupunkiseudun pk-yritykset. ”Pk-yritykset ovat erityisen mielenkiintoinen osaalue, jossa meillä on mahdollisuus kasvaa ja kehittää uusia digitaalisia palvelumalleja.” Raudaskoskella on pitkä, lähes 30 vuoden kokemus ict-alalta. Hän on toiminut niin myynnin johtotehtävissä kuin vastannut myynnin prosessien, uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisestä. ”Sekä ict-ala että siihen liittyvät myynti ja myynnin johtaminen ovat kokeneet viime vuosina tsunamin kaltaisen muutoksen. Tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttia ostoprosesseista ja -päätöksistä tehdään nyt jo ennen kuin myyjä tavataan. Tämä asettaa aivan uusia vaatimuksia myynnille. Asiakaskohtaamisten on oltava aiempaa monimuotoisempia ja -kanavaisempia. Myynnillä on oltava entistä vahvempi ymmärrys liiketoiminnan prosesseista.” Raudaskosken mukaan myynnin johtaminen on ennen kaikkea onnistumisten edellytysten luomista. Myynnin ensisijaisena roolina on olla lisäarvoa tuottava kumppani. Tärkeimmät Raudaskosken omat johtamisen teesit ovat muotoutuneet vuosien käytännön kokemuksen kautta. Valtaistavalla johtamisella annetaan henkilöstölle mahdollisuuksia rikastaa työuraansa ja kehittyä monipuolisesti. ”Meistä jokaiselle on valtavan motivoivaa se, ettei meitä lokeroida liikaa tehtävänkuvan kautta, vaan annetaan mahdollisuus kehittyä mahdollisimman monipuolisesti. Esimerkiksi myynnillä voi olla paljon markkinoinnin ja jopa tuotekehityksen rooleja.” Valmentavalla johtamisella tuetaan ihmistä hänen omissa vahvuusalueissaan. Kolmas tärkeä johtamisen teesi Raudaskoskelle on asiakkaan kuuntelu: erityisesti yrityksen johdon pitäisi tehdä sitä. ”Olennaista on muistaa, että myynnin johtaminen ei saisi koskaan tapahtua norsunluutornista, vaan töitä pitää tehdä asiakkaalle yhteisvoimin ’kädet savessa’.”

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOITTAUDU TOIMITUKSEEN: SANNA.LAAKKONEN @ALMA360.FI.

POIMINNAT ARTON URALTA 1986 Valmistuu kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta, pääaineena hallinto.

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

1986 Myyntipäällikkö, Nokia

1989 Myyntipäällikkö, Unisys

1998 Aloittaa Solagem Oy:n myynti- ja markkinointijohtajana. Solagemin, Senteran ja SysOpen Digian yrityskauppojen myötä toimii Digialla vuoteen 2014 asti.

1995 Toimitusjohtaja, Instru Data General

2014 Myyntijohtaja, Atea Finland

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Hittat rätt bransch EM Caroline Lindberg, 27 Lindex, business controller

”JAG SÖKTE jobb på eWork för att jag visste

Ekonomi arvojensa mukaisessa työssä Sanna Erkko, 37 Turun kaupunki, Itämeren kaupunkien liiton ympäristösihteeristö > Varsinais-Suomen liitto, Central Baltic Programme SANNA ERKKO aloitti kesäkuussa EU:n aluekehitysrahaston kansainvälisen Central Baltic -ohjelman talouspäällikkönä. Erkko vaihtoi hanketoteutuksesta hankerahoittajan rooliin. ”Parasta tässä työssä on, että voin omalta osaltani mahdollistaa hankkeissa kehitettyjen hyvien ideoiden toteutumista. Hallintoviranomaisen rooli on tietenkin valvoa sääntöjen noudattamista ja sitä, että EU-rahoitus tuottaa mitattavia tuloksia, mutta myös mahdollistaa liikkuminen siinä kohtaa, jossa liikkumavaraa on. Pystyn hyödyntämään aiempaa käytännön kokemustani hankkeiden parissa.” Erkon työhön kuuluu ohjelman taloushallinnon suunnittelua, EU-lainsäädännön seurantaa ja tulkintaa, tiedon tuottamista ohjelman valvontakomitealle ja raportointia komissioon. Opiskeluaikana Erkon käsitys oli, että kansainvälisiä tehtäviä on lähinnä suurissa yrityksissä ja Helsingissä. ”Se oli positiivinen yllätys, millaiselle näköalapaikalle tässä työssä on päässyt ja että kansainvälistä työtä voi tehdä julkisellakin sektorilla, jonka olen aina kokenut omakseni. Hienoa on myös työyhteisömme kansainvälisyys.” Ohjelmassa ovat mukana ovat Suomi, Ruotsi, Ahvenanmaa, Viro ja Latvia. Ohjelma tukee EU:n tavoitteita: alueiden yhteistyötä, tasapainoista kehitystä ja EU:n Itämeri-strategiaa. ”Rahoitamme hankkeet EU-varoista. Hankkeessa on oltava kansainvälinen ulottuvuus, joko yhteistyönä tai tulosten hyödynnettävyytenä. Yksi hanke kestää yleensä kahdesta kolmeen vuotta ja rahoitus voi olla muutamasta sadasta tuhannesta jopa miljooniin euroihin. Lisäksi pienille hankkeille on omat mahdollisuutensa”, kertoo Erkko. Ohjelman hallintoviranomainen on Varsinais-Suomen liitto, ja ohjelmakausi kestää vuoteen 2020. Hankerahoitusta voivat hakea erilaiset julkisyhteisöt, oppilaitokset ja pk-yritykset.

”Hankkeessa on oltava kansainvälinen ulottuvuus.”

att det skulle bli en bra startpunkt för min karriär.” Det berättar Caroline Lindberg, som är ekonomie magister från Hanken. Som huvudämne har hon studerat företagsledning och organisation. Under studietiden jobbade hon i en av H&M:s affärer och redan då väcktes intresset för mode och kläder. Efter tre år på eWork sökte hon i våras jobb på Lindex. ”Jag var överlycklig när jag fick jobbet. Marknadsläget har inte blivit mycket bättre sedan jag blev färdig och det kändes overkligt att nu få det här jobbet.” Sedan april jobbar Lindberg som business controller på Lindex i Finland. ”Jag hade ingen erfarenhet av en motsvarande roll, men i mina arbetsuppgifter på eWork ingick en del av de uppgifter jag nu sköter.” Lindberg berömmer eWork för att hon fick vara med och utveckla saker och tänka i nya banor. Enligt henne var det också nyttigt att få lära sig försäljning. ”I de flesta företag är grunden till verksamheten ändå försäljning. Förstår man inte försäljning är det svårt att förstå resten.” Till de nya uppgifterna på Lindex ingår att Lindberg ska rapportera om försäljningen. På sitt ansvar har hon hälften av Lindex-affärerna i Finland, 30 stycken. ”Det är mycket learning by doing, men jag fick en jättebra introduktion. Det blev en intensiv vecka med min föregångare.” Lindberg har också rest runt i Finland och bekantat sig med affärerna som ligger på hennes ansvar. ”Det kräver tid att lära sig branschen. Som försäljare på H&M fick jag en liten bild, men på kontoret förstår jag bättre vad som ligger bakom allt. För mig är det viktigt att förstå vad företaget gör och att jag tror på det.” Lindberg tipsar också alla om att leta efter rätt bransch just för en själv. ”Det är det största valet jag gjort. Så klart kan det hända att jag senare vill testa på en ny bransch, men just nu känns det här mest rätt.”

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

”Erikoistu ja perehdy kunnolla viiteen toimialaan. Älä ole yleismies.” Petri Parviainen, myynnin johtamisen professori, Aalto-yliopisto

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

TEKSTI JUKKA NORTIO KUVAT KIRSI TUURA, VILLE RINNE JA MIKKO LEHTIMÄKI

LUUKUTUS ULOS – KUMPPANUUS SISÄÄN! Myynnin maailma muuttuu. Vanhan liiton myyntitykki on ihmeissään, kun asiakkaat vaativat myyntitykin sijaan laajoja ongelmia ratkovaa kumppania.

yy enemmän ja nopeammin! Luukuta, painosta, katse jo seuraavaan päänahkaan. Jos joskus on ollut näin, niin ei ole enää. Myynti on nyt asiakkaasta huolehtimista, tarpeiden oivaltamista, käyttäytymisen ennakointia sekä kumppanuutta myötä- ja vastamäessä.

”Huipputuotteiden ja -palveluiden luominen ja niiden myynti asiakkaille on vanhanaikainen tapa. Valmiilla myyntikonseptilla ei pärjää vähänkään vaativammassa myyntityössä”, ovi- ja ikkunavalmistaja Inwidon myyntijohtaja Mikko Lahtinen sanoo. ”Minä uskon moderniin iteroivaan myyntiin, jossa tuotetta, palvelua tai ratkaisua kehitetään jatkuvasti asiakkaan kanssa yhdessä.” Kymmenkunta vuotta terveydenhuollon asiantuntijapalveluita asiakkaiden kanssa kehittänyt

Nordic Healthcare Groupin myynti- ja asiakkuusjohtaja Olli Tolkki nyökkää. ”Erityisesti palvelutuotannossa kehitys tapahtuu aina hyvin tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tänä päivänä kaikkeen teknologiaankin liittyy palvelu. Siksi kumppanuuden ymmärtäminen on kaikille yrityksille ensiarvoista”, Tolkki sanoo.

TUOTEMYYNNISTÄ RATKAISUIHIN ”Suomalaisessa myyntityössä on valtavasti parannettavaa. Ei pidä olla sulavampi tai sliipatumpi, vaan myyjän on osattava kuunnella, mitä asiakas haluaa ja osattava herättää asiakkaassa ostohalu ratkaisuille, joita ongelmiin tarjotaan”, Tolkki sanoo. Hyvä tuote ei ole hyvä, jos se ei kelpaa asiakkaalle. Tämän on moni yritys ja tuotekehitysyksikkö oppinut kantapään kautta. Pelkkä tek-

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

Hyvä myyjä Kolme asiantuntijaa antaa neuvoja, kuinka kehittyä hyväksi myyjäksi.

MIKKO LAHTINEN, MYYNTIJOHTAJA, INWIDO 1. Ole aktiivinen. Tehokkuus ja tavoitteellinen työskentely tuo tuloksia. 2. Ole motivoitunut. Halua tutustua asiakkaan tarpeisiin ja esittele lisäarvoa tuovia ratkaisuja ongelmiin. 3. Halua kehittyä koko ajan myyjänä. 4. Ole aina valmis kohtaamaan kilpailua ja kävele vaikeidenkin asioiden yli.

PETRI PARVINEN, PROFESSORI, AALTO-YLIOPISTO Petri Parvinen on Suomen ensimmäinen myynnin johtamisen professori.

niikka on keksijöiden mielestä oiva innovaatio, mutta se ei riitä. Jos asiakas ei ymmärrä tuotteen erinomaisuutta, se on myyjän ongelma. ”Tuotteiden ja palveluiden elinkaari on nykyään niin lyhyt, että niihin ripustautuminen ei ole mahdollista. Asiakkaalle on koko ajan pystyttävä tuomaan heidän kehittyviä tarpeitaan vastaavia ratkaisuja”, Lahtinen sanoo.

OPITTUA VAI SYNNYNNÄISTÄ? ”On pelkkä myytti, että myyjäksi pitää syntyä. Hyväksi myyjäksi voi oppia kuka tahansa”, Lahtinen sanoo. Nordic Healthcare Groupin Tolkki korostaa substanssiosaamista. ”Analyyttisuus ja toimialatuntemus ovat myyntitaidoista tärkeimpiä. Asiakkaan kompleksisen ongelman ymmärtäminen ja siihen ratkaisun luominen ovat meidän myyjien ydinosaamista”, Tolkki sanoo. Molemmat myyntijohtajat korostavat kykyä kehittyä. Hyvätkään synnynnäiset lahjat eivät riitä, jos myyjällä ei ole halua oppia eikä kykyä nähdä omia vahvuuksia ja heikkouksia. Aalto-yliopiston myynnin johtamisen professori Petri Parvinen korostaa luontaisia vahvuuksia oman myyntitavan löytämisessä. ”Jokaisella on synnynnäinen tai varhain opittu vuorovaikutustapa. Se ei määrää, tuleeko ihmisestä hyvä myyjä vai ei. Jokaisella on mahdollisuus oppia oma roolinsa myyjänä”, Parvinen sanoo. Parvisen mukaan myös uskomus suomalaisten myyntitaitojen huonommuudesta verrattuna ruotsalaisiin on myytti. ”Päinvastoin, ruotsalaiset ovat hitaita, koska

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

he keskustelevat kaikesta. He eivät ole parempia myynnissä vaan brändäämisessä. Siinä heillä on enemmän rohkeutta, kokemusta ja rahaa epäonnistumisten varalle”, Parvinen sanoo. Vaikka myyntiosaaminen onkin parantunut, kohtaavat myynnin kentällä toimivat edelleen vanhakantaista suhtautumista. ”Onhan se yllättävää, että meille tarjoutuu edelleen myyjiä, joiden ydinosaaminen on osta-osta-asenteessa ja tuotteiden tuputtamisessa. Sellaiselle meillä ei ole mitään käyttöä”, Tolkki sanoo.

UUTTA OSAAMISTA Inwidon Lahtinen johtaa 150 hengen myyntitiimiä, jolla on monipuolinen asiakaskunta rakennusliikkeistä rautakauppoihin ja taloyhtiöistä hartiapankkirakentajiin. ”Erilaisissa kanavissa korostuvat erilaiset myyntitavat. Yritysten kanssa teemme pitkäaikaista konsultatiivista yhteistyötä. Toisessa ääripäässä ovat kerta-asiakkaat, joiden kanssa korostuu hinta. Asiakassuhteen hoitamisessa, osaamisessa ja resursoinnissa asiakaskunnat poikkeavat hyvin paljon toisistaan”, Lahtinen sanoo. Halutuimpia ovat myyjät, jotka ratkovat ketterästi asiakkaan ongelmia. Kun tähän lisätään halu kehittää sekä itseään että asiakassuhdetta, on unelmamyyjän perusolemus valmis. ”Tällaisia myyjiä löytyy paikoista, joissa myyntiä arvostetaan. Toimialat, joilla tapahtuu paljon muutoksia asiakkaiden tarpeissa ja joilla on kova kilpailu, tuottavat monipuolisia ja osaavia myyjiä. Vaativat asiakkaat ovat paras oppi myyjille.” Rakennusala on monen myyjän korkeakoulu. Voimakkaat markkinaheilahtelut ovat siellä

1. Erikoistu ja perehdy kunnolla viiteen toimialaan. Älä ole yleismies. 2. Myy koko ajan. Näppituntuma myyntiin ei saa kadota, vaikka työskentelet välillä markkinoinnissa, tuotekehityksessä tai liiketoiminnan kehittämisessä. 3. Hanki faktaa, että olet erinomainen myyjä: paljonko myit, mitkä olivat katteet ja miten pärjäsit arvioinneissa.

OLLI TOLKKI, ASIAKKUUS- JA MYYNTIJOHTAJA, NORDIC HEALTHCARE GROUP 1. Kuuntele kaksi kertaa enemmän kuin puhut. 2. Ymmärrä asiakkaan ongelma ja mitä tarjoat sen ratkaisuksi. 3. Tunne oma organisaatiosi: mitä se osaa ja tekee asiakkaasi hyväksi.

”Ole aina valmis kohtaamaan kilpailua ja kävele vaikeidenkin asioiden yli.” Mikko Lahtinen myyntijohtaja, Inwido

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

”Myynnin voi oppia. Myyntityö ei edellytä synnynnäisiä avuja, kuten ulospäin suuntautuneisuutta.”

tyypillisiä. Myyjien on tunnettava muuttuvat viranomaismääräykset ja rakentamistekniikan muutokset. Tuotteet kehittyvät vauhdilla ja uusia talotekniikan ratkaisuja tulee markkinoille jatkuvalla syötöllä. ”Toimialan ostajakenttä muuttuu voimakkaasti, kun hankinta ammattimaistuu. Asiakkaamme ovat yhä vaativampia. Vanhoilla opeilla ei pärjää millään”, Lahtinen sanoo.

VALMENTAMISTA JA KENTÄN TUNTEMUSTA Myyntijohdolle markkinoiden muutokset ja asiakaskunnan vaatimustason nouseminen merkitsee johtamistavan muutosta. Luvuilla johtaminen ei yksin käy. Myynnin johtaminen on verrattavissa urheiluvalmennukseen. ”Nyt tarvitaan valmentavaa mentorointia. Ei riitä, että tiedämme, mitä on opittava, vaan opittavat asiat on sisäistettävä ja vietävä käytäntöön. Valmennuksen lisäksi on valvottava, että opitut asiat toteutuvat suorituksissa”, Lahtinen sanoo. Jokaisen myyjän kannattavuutta seurataan ja menestyksestä palkitaan. Asiakkuuden hoidossa myyjällä on hyvin vapaat kädet toimia parhaan osaamisensa mukaan. ”Haluamme kannustaa siihen, että jokainen kehittyy omaa tietänsä yhdessä asiakkaidensa kanssa. Sitä kautta hyvät myyjät tuovat myös firmalle parhaan tuloksen”, Lahtinen sanoo. Myyntijohdolla pitää olla omakohtainen tuntumaa asiakkaisiin ja myynnin arkeen. Vaikka välissä onkin esimiehiä, pitää johdon aika ajoin jalkautua myyjien ja asiakkaiden pariin. ”Näin toimimalla osoitan arvostustani myyntityölle”, Lahtinen sanoo. ARVOSTUSTA VAI EI? Myyntijohdon jalkautuminen kentälle ei yksin nosta myynnin arvostusta. Myynnin asema yrityksen hallituksen ja johtoryhmän agendalla on ratkaiseva. Myynnillä pitää olla selkeä edustus johtoryhmässä. ”Myynnin on oltava organisaation keskiössä, sillä myynti on ainakin meillä ainoa paikka, jossa voimme aidosti tuottaa asiakkaallemme lisäarvoa. Tämän on näyttävä myös resursoinnissa”, Lahtinen sanoo. Arvostus on vallan ja kokonaisvastuun antamista asiakkuudesta. Tunne työnsä merkityksestä koko organisaatiolle on myyjälle tärkeä asia. ”Myynnin arvostus on monin paikoin edelleen

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

heikko. Se juontaa juurensa kuluttajatuotteiden volyymimyynnistä, joissa myynti tehdään lähes pelkästään hinnalla. Samoin kuluttajamyynnin toimenpiteet esimerkiksi puhelinmyynnissä ja suoramarkkinoinnissa tekevät hallaa koko myynnin maineelle”, Tolkki sanoo. Myyntityö koetaan Lahtisen mukaan negatiivisena tyrkyttämisenä. Imago-ongelma heijastuu muun muassa julkisiin rahoitusmalleihin ja yritystukiin. ”Jos haet rahaa tekniseen tuotekehitykseen, rahaa saat, vaikka olisi minkälainen idea. Myyntiin ei tule, vaikka olisi kuinka hyvä idea. Voit keksiä uudenlaisen polkupyörän, mutta kukas sen myy maailmalle?”, Lahtinen kärjistää. ”Minusta myynnin arvostuksen puutteesta ei pitäisi jatkuvasti puhua”, Parvinen sanoo. ”Jos mollaamista kovasti korostetaan, se vaan heikentää myynnin imagoa ja luo huonoa ilmapiiriä.” Parvisen mielestä suomalaiset myyjät osaavat hommansa. Syykin on selvä: suomalaisiin liitetään luotettavuus ja rehellisyys, jotka ovat kansainvälisissä tutkimuksissa arvostetun myynnin keskeisiä ominaisuuksia. ”Meillä on tässä vakaa pohja, jota ei rahalla saa. Luottamus ansaitaan pitkällä työllä”, Parvinen sanoo. Eniten petrattavaa on riskinottokyvyssä, kasvuhalukkuudessa sekä myynnin ja markkinoinnin aktiivisuudessa. ”Ymmärrys myynnin tärkeydestä on levinnyt Suomessa hyvin. Sitä ei pidetä vain yhtenä toimintona muiden joukossa vaan sinä, joka ratkaisee organisaatio menestyksen”, Parvinen sanoo.

KOULUTUKSEN KEHITYSMAA Myyntiosaamisen puutteet ovat kilpailukykyongelma. ”Me olemme ihan kehitysmaa, kun katsomme myynnin koulutusta. Parhaimmatkaan koulut eivät tarjoa kaksista myynnin oppia. Osaaminen tulee pääosin käytännön kautta”, Lahtinen pamauttaa ja jatkaa. ”Jos osaisimme kaupallistaa ja myydä kaikki innovaatiomme yhtä hyvin kuin niitä teemme, Suomen taloudellinen tilanne ja kilpailukyky olisivat aivan toisenlaisia.” Aalto-yliopistossa myynnin koulutusta vetävä Parvinen korostaa myyntitaitojen ja syvän toimialaosaamisen yhdistämistä jo koulunpenkillä. ”Tiettyyn toimialaan erikoistunut ekonomi tai erikoisalan insinööri, joka kouluttautuu myyjäksi, on haluttu osaaja. Olen huolissani siitä,

Myynnin neljä kovaa Nordic Healthcare Groupin Olli Tolkki tiivistää myyntityön neljään perusasiaan. 1. ”Myynnin voi oppia. Myyntityö ei edellytä synnynnäisiä avuja, kuten ulospäin suuntautuneisuutta”, Tolkki sanoo. 2. ”Myynnin tulee olla mukana

yrityksen kaikissa toiminnoissa, kuten uuden kehittämisessä, tuotannossa ja koko asiakkuuden hoitoketjussa.” 3. ”Myynnin tarkoitus on saada

aikaiseksi kauppoja, se ei saa olla suorittamista, jossa maksimoidaan myyntikäyntien määriä.” 4. ”Myyntiä pitäisi opettaa

kaikkialla huomattavasti nykyistä enemmän. Peruskoulutuksen lisäksi myyntikoulutusta pitäisi antaa organisaatiossa kaikille, myös suorittavalle tasolle. Kaikki mitä asiakkaalle tehdään, on tavalla tai toisella myyntiä”, Tolkki tiivistää.

”Kuuntele kaksi kertaa enemmän kuin puhut.” Olli Tolkki myynti- ja asiakkuusjohtaja, Nordic Healthcare Group

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

Myyjän arki ”Työn vapaus ja monipuolisuus ovat ihan parasta”, Pihla-ikkunoita Pohjanmaalla vuodesta 1988 myynyt Timo Yli-Korpela sanoo. Asiakkaiden ja työtovereiden kanssa syntyneet kaverisuhteet sekä tyytyväisten asiakkaiden antama kiitos ovat tärkeitä bonuksia, jotka auttavat jaksamaan kovaakin työtä päivästä toiseen. ”Onhan se hienoa, kun vuosien takainen asiakastalon asukas tulee kadulla sanomaan, että hyvän homman teimme.”

HINKU MYYJÄKSI

Yli-Korpelan palo myyjän ammattiin syttyi jo nuorena poikana. Teknisten opintojen jälkeen tie johti ikkunatehtaalle myyjäksi. Muutaman vuoden jälkeen hänet nostettiin koko myyntitiimin vetäjäksi. ”Siinä hommassa opin, että koko ajan pitää olla tuntuma myyntiin, jotta pystyy johtamaan muita.” Myyjien johtamisessa pitää ensimmäisenä murtaa se myytti, että rahaa voisi tienata helpolla. ”Tämä on sellainen ala, että tulokset tulevat suoraan tehdystä työstä, eli ah-

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

kerat pärjäävät aina. Toinen tärkeä asia on, että myyntitaitoja voi aina kehittää. Kolmas tärkeä asia on henkilökohtaisen elämän tasapaino. Kun elämä on kokonaisuutena kunnossa, myyntityökin sujuu hyvin.” Myyjän sydämen omaavan Yli-Korpelan pomovuosia kesti aikansa, mutta veri veti takaisin kentälle. Nyt hän vastaa taloyhtiöiden suurkohteista, ja projektipäällikkö-titteli kertoo työn sisällöstä.

KOKO PAKETTI HALLUSSA

Yli-Korpela on myynnin moniosaaja. Hän hallitsee myyntityön ja toimialan lisäksi asiakashallinnan, sopimustekniikan, tarjouslaskennan, tuotteiden mitoitukset, takuuasiat sekä palvelukokonaisuuden asennus- ja siivouspalveluista asukasviestinnän yksityiskohtiin saakka. ”Tämä on kuin itsenäisen yrittäjän työtä ilman taloudellista vastuuta.” Myyntityön onnistumisen takaa määrätietoisuus ja tarjouskannan jatkuva ylläpito. Kokenut myyjä tietää, mikä määrä yhteydenotosta ja tarjouksista johtaa lopulta kauppaan. Pisimmät kaaret ensimmäisestä tarjouksesta toteutunee-

seen kauppaan ovat olleet yli kymmenen vuotta. Maltti ja kokemus auttavat. Parhaankin myyjän tarkkaavaisuus voi heikkona hetkenä herpaantua, jos tuudittautuu hetkelliseen menestykseen. ”Taitavan myyjän pahin vihollinen on oma laiskuus”, Yli-Korpela varoittaa.

ASIAKASYMMÄRRYS RATKAISEE

”Myyjän on oltava valmis panostamaan asiakkaan tilanteen ymmärtämiseen, perehdyttävä hänen tilanteeseensa ja osattava myydä tarpeita parhaiten vastaavia kokonaispalveluita. Meidän alallamme on keskityttävä kunnollisiin ratkaisuihin, emme saa pelkästään kehua tuotteidemme ominaisuuksia”, Yli-Korpela neuvoo. Vaikka rakennusalalla on paljon vaikeuksia, osaava myyjä löytää jatkuvasti mahdollisuuksia. Keskittyminen korjausrakentamiseen on tuonut Yli-Korpelalle paljon onnistumisia. ”Kymmenessä vuodessa olen saanut sekä Vaasassa että Seinäjoella yli sata taloyhtiötä asiakkaiksi. Tämä työ etenee aika paljon katu kerrallaan, jossa naapuriyhtiön hankinnat ovat hyviä referenssejä seuraavalle asiakkaalle.”

että jotkut myyjät toimivat edelleen alalla, josta heillä ei ole ymmärrystä. Se ei voi johtaa hyviin tuloksiin.” Vastuu koulutuksen yhdistämisestä on korkeakouluilla, joissa liiketaloustieteen ja toimialojen koulutuksen limittämistä pitäisi edistää. Tuloksia on saatu muun muassa teknologiayrittäjyyden nostamisessa ja internet-pohjaisten palveluiden kaupallistamisessa. ”Tätä samaa kehitystä pitää voimistaa muun muassa biotaloudessa, energia- ja kaivannaisalalla sekä koulutusviennissä”, Parvinen toivoo. ”Myyntiä pitää opettaa enemmän ja kaikille. Koko organisaatioon pitää luoda ymmärrys, että myynti liittyy kaikkeen tekemiseen. Markkinointiin on panostettu viime vuosina ansiokkaasti, ja nyt on luotava myynnille samanlainen asema”, Tolkki sanoo. Aalto-yliopiston Parvinen näkee myynnin kehittämisessä nyt toisen aallon, joka seuraa myyntiorganisaatioiden rakentamista ja myynnin systematisointia. ”Nyt haetaan parannusta myyntiorganisaatioiden työmotivaatioon, jaksamiseen ja muihin työhyvinvointiin liittyviin asioihin. Tavoiteha-

Rotunda

Design Börje Rajalin

Börje Rajalin on tehnyt paluun Kalevala Korun suunnittelijaksi. Uudessa Rotunda-sarjassa upea savukvartsi on upotettu puhdaslinjaiseen hopeakehykseen.

Valtuutetut jälleenmyyjät · kalevalakoru.fi

kuisuuden ja kilpailuhenkisyyden lisäksi työssä pitää olla kivaa”, Parvinen sanoo.

TULEEKO VAU-EFEKTI? Palveluiden myynnissä on oivallettava uudenlaiset lainalaisuudet kuin perinteisessä tuotemyynnissä. Rehellisyys ja luotettavuus ovat perusasioita, mutta ne eivät yksin riitä. ”Asiakaskokemuksen parantaminen on aivan ydinasia. Tämä on usein se ratkaiseva tekijä, joka meidän pitää ymmärtää, jos haluamme pärjätä kilpailussa”, Lahtinen sanoo. Tähän asiaan ei Suomessa kouluteta, ja vain harvat yritykset kiinnittävät siihen huomiota. ”Hyvä esimerkki ovat nettikaupat. Me osaamme sen alan teknisen osaamisen, mutta harvassa ovat ne, joissa palvelukokemus olisi erinomainen. Eipä tule vau-efektejä tai suositteluja”, Lahtinen sanoo. Suositteluun liittyy Lahtisen mukaan suomalaisten arkuus kehuille. ”Meillä on oltava rohkeutta rakentaa asiakkaillemme sellainen palvelukokemus, että asiakkaat alkavat kertoa meistä tarinoita. Ilman niitä emme pärjää”, Lahtinen sanoo.

[ TYÖTTÖMYYS] TEKSTI IRMA CAPITEN KUVA THINKSTOCK GRAAFIT ANTTI NIKUNEN

Akateeminen työttömyys nyt

Työttömyysaste on yli seitsemän prosenttia. Akateemisesti koulutettujen työllisyysaste on ollut perinteisesti keskimääräistä parempi. Nyt akateemisia työttömiä on jo yli 50 000. On entistä tärkeämpää turvata tulevaisuuttaan kuulumalla liittoon ja kassaan.

konomit ovat perinteisesti työllistyneet hyvin. Yhtenä merkittävänä syynä on se, että ekonomit sijoittuvat eri toimialoille heterogeenisesti ja kielitaitoisina ekonomit työllistyvät keskimääräistä useammin myös kansainvälisillä työmarkkinoilla. Korkeasti koulutettujen työllisyysaste on ollut parempi kuin matalasti koulutettujen. Viiden vuoden aikana korkeasti koulutettujen työttömien määrä on kuitenkin kaksinkertaistunut. Keskiasteen koulutettujen työttömien määrän kasvu jäi puoleen tästä. ”Nykyisin työttömyys koskee yhä useammin myös akateemisesti koulutettuja. Selkeä huononnus lähti liikkeelle vuodesta 2008. Tällä hetkellä yli 3000 kauppatieteilijää on työttömänä, enemmän kuin koskaan aiemmin. Työttömyyden jaksot ovat myös pitkittyneet. Tähän vaikuttaa yleinen työmarkkinoiden trendi, jolta ekonomitkaan eivät säästy”, sanoo akateemista työttömyyttä pitkään seurannut SEFEn kehitysjohtaja Anja Uljas. Vientiteollisuus reagoi ensimmäisenä taloudellisesti vaikeisiin aikoihin. Se heijastuu palvelualan työpaikkoihin. Nykyistä työttömyysastetta selittää se, että ekonomeista kaksi kolmasosaa työskentelee palvelualojen piirissä. ”Ekonomien työttömyyden nousu ja lasku ovat vähän jälkisyklisiä. Toivotaan, että vienti alkaa taas vetää ja että myös palvelusektorista saataisiin vientivetureita.”

YHÄ HANKALAMMIN ENNUSTETTAVISSA Uljaan mukaan kauppatieteilijöiden työttömyyttä leimaa kaksi piirrettä: työmarkkinoille tulevien tilanne on aiempaa haasteellisempi – sekä

valmistuneiden että työelämään esimerkiksi perhevapaalta palaavien. Työpaikan ovet avautuvat nuivasti myös aloilla, joilla ennen on ollut osaajista pulaa, kuten taloushallinnossa. Toinen leimallinen tekijä on ikääntymiseen liittyvät haasteet. Yli 50-vuotiaan uudelleen työllistyminen on yhä vaikeampaa. Uljas pohtii, että tarvitaan uudenlaista tekemistä, uusia liiketoiminnan malleja ja ideoita, joista onkin esimerkkejä muun muassa virtuaaliliiketoiminnassa. Rohkeutta kaivataan. Yrittäjyys on aina yksi vaihtoehto myös ekonomeille. ”Tyypillinen ekonomiyrittäjä pyörittää mikroyritystä, joka tarjoaa esimerkiksi konsulttipalveluita liike-elämälle, tai toimii tilintarkastus- tai viestintäalalla. Näillä aloilla on edelleen avautunut uusia työllistymismahdollisuuksia.” Aikamme työttömyys on yhä hankalammin ennustettavissa. Moni jää työttömäksi yllättäen. Paras pohja työllisyyden tukemiseksi ja työttömyyden kohdatessa on kuulua sekä liittoon että kassaan. SEFE tarjoaa jäsenilleen runsaasti palveluita, jotka tukevat työllistymistä. “Meillä on urapalvelut, joilla tuetaan työnhakua. On työttömien projekteja, työnhaun neuvontaa, uravalmentajien henkilökohtaista neuvontaa, ammatillisen kehittymisen palveluita sekä henkilökohtaista työttömyysneuvontaa.”

IAET TURVAA TYÖTTÖMYYDEN KOHDATESSA Monelle työttömäksi jäävälle tulee yllätyksenä, kuinka pieni peruspäiväraha on: 32,60 euroa. Ansiosidonnainen päiväraha on eri luokkaa, sen määrän voi laskea IAET:n sivuilla päivärahalaskurilla. IAET-kassa on vuonna 1969 perustettu

”Työttömyyttä on vaikea ennakoida ja se tulee yllätyksenä yhä useammalle. Siksi on yhä tärkeämpää olla liiton ja työttömyyskassan jäsen.” 20

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

akavalainen työttömyyskassa, joka maksaa jäsenilleen lakisääteisiä etuuksia. IAET-kassaan kuuluu noin 200 000 henkilöä ja se on Suomen toiseksi suurin työttömyyskassa. ”Suuren jäsenmäärän vuoksi meillä on paljon maksajia ja jäsenmaksumme on pysynyt pienenä. Kokomme myötä meillä on myös isot resurssit hoitaa asioita. Meillä on syvä tuntemus ekonomien työtehtävistä ja palkanmuodostuksesta ja osaamme hoitaa heidän asioitaan kokemuksella. Olemme jatkuvasti yhteistyössä työvoimapoliittisten toimijoiden sekä liittojen kanssa ja tiedämme mitä on tapahtumassa. Näin voimme ennakoida asioita ja neuvoa Ekonomiliittoa työttömyyskysymyksissä”, kertoo IAET-kassan johtaja Aleksei Solovjew. Solovjew näkee työssään konkreettisesti työttömyyden lisääntymisen. ”Tammikuussa näkyi selkeä taitekohta huonompaan. Viime joulukuussa maksoimme jäsenillemme korvauksia 16 miljoonaa euroa ja nyt noin 21 miljoonaa kuukaudessa. Maksamiseen ei silti ole tullut viivettä, vaan kassan jäsenet saavat korvaukset tililleen parissa viikossa.” IAET-kassan jäsenhakemukset ovat nousseet noin 30 prosenttia verrattuna viime vuoden tammi – elokuuhun. ”Tämä ei voi olla vaikuttamatta jäsenmaksuihin. Maksupolitiikkaa säätelee ja valvoo Finanssivalvonta, jonka selvitysten perusteella jäsenmaksun määrä muodostuu. Työttömyyskassan maksamat etuudet rahoitetaan valtionosuudella, työttömyysvakuutusmaksuilla, työnantajien omavastuumaksuilla sekä kassojen jäsenmaksuilla.” IAET-kassan jäsenten työttömyys on kasvanut paljon ja odottamattoman nopeasti. Vuonna 2015 jäsenmaksu on 105 euroa. Olisi mukava pystyä maalaamaan tulevaisuudesta ruusuisia kuvia, mutta valitettavasti ensi vuosi ei näytä talouden ja työllisyyden elpymisen merkkejä. ”Tilanne on vaikea nyt, ja näkymät ensi vuodelle samoin. Myönteistä kehitystä ei ole vielä näkyvissä”, pohtivat sekä Aleksei Solovjew että Anja Uljas.

[ TYÖTTÖMYYS ]

180

Vastavalmistuneet työttömät kauppatieteilijät

LÄHDE: TEM

160 140 120 100 80 60 40 20

2008/10

2009/8 2009/3

2010/6 2010/1

2011/4 2010/11

2012/2 2011/9

Kaikki työttömät kauppatieteilijät

2012/12 2012/7

2013/10 2013/5

2014/8 2014/3

LÄHDE: TEM

3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500

2008/10

2009/8 2009/3

2010/6 2010/1

2011/4 2010/11

2012/2 2011/9

2012/12 2012/7

2013/10 2013/5

2014/8 2014/3

Työttömyysturvaneuvontaa sefeläisille Työttömyysturva-asiamies Susanna Rintala on käsitellyt sefeläisten työttömyysasioita vuodesta 2003. “Lisäsimme henkilökohtaista työttömyysturvaneuvontaa vuosi sitten, sillä palvelun kysyntä on lisääntynyt. Johanna Hämäläinen toimii nyt toisena neuvojana. Saamme jäseniltä yli sata yhteydenottoa viikossa.” Työttömyysturva-asiamiehet auttavat sefeläisiä kaikissa työttömyysturvaan liittyvissä asioissa. Palvelu on suunnattu työttömille, lomautetuille, yrittäjille, ulkomaille lähteville ja ulkomailta palaaville, perhevapaalla oleville, opiskelijoille, työntekijö-

ille, freelancereille ja vuorotteluvapaata suunnitteleville. Tyypillinen kyselijä on ensimmäistä kertaa työttömäksi jäänyt sefeläinen, joka pohtii, kuinka toimia uudessa tilanteessa. Paljon kysellään myös päättösopimusten vaikutuksista työttömyysturvaan sekä kassajäsenyyteen liittyviä asioita. Ansiopäiväraha ja päivärahakauden kesto ovat niin ikään yleisiä kyselyn aiheita, samoin ulkomaille lähteminen. “Ensisijaisesti kannattaa ottaa yhteyttä puhelimitse. Toimivin tapa on varata puhelinaika SEFEn sivuilta. Sähköpostitsekin voi ottaa yhteyttä.

Myös henkilökohtaiseen tapaamiseen voi varata ajan”, Rintala kertoo. Työttömyysturva-asiat ovat usein monimutkaisia selvitettäviä ja Rintala ja Hämäläinen toimivat yhteistyössä useiden tahojen kuten työsuhdeneuvonnan ja työttömyysturvakassan kanssa. “Meidän täytyy olla jatkuvasti ajan hermolla. Eduskunnassa muutetaan työttömyysturvalakia lähes vuosittain. Mutta jäsenemme voivat olla huoleti, me olemme valveilla ja meiltä saa avun kaikkiin työttömyysturvakysymyksiin.”

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

[ MAINETEKO ] TEKSTI MARITA KOKKO KUVA RUOKAPIIRI

Pellolta pöytään ruokapiirin kautta

Kun Olli Repo kyllästyi lähikaupan supistuneeseen valikoimaan ja luki vielä Hesarista kaupan keskusliikkeiden yhteyksistä ydinvoimahankkeisiin, hän päätyi perustamaan vaimonsa ja kahden muun innokkaan kanssa ruokapiirin Herttoniemeen. HERTTONIEMEN RUOKAPIIRI

toimii nykyisin kaupunginosan kirjaston yhteydessä. Jäseniä piirissä on jo 475. Yhteistyö on ainutlaatuinen kokeilu Suomessa. Vastikään ruokapiiri on perustanut rinnakkaispiirin Kalasatamaan.

Mistä ruokapiiri sai alkunsa ja miten se on kehittynyt suosioonsa, puheenjohtaja ja perustaja Olli Repo? Totesin viitisen vuotta sitten, etten saa lähikaupasta tuotteita, joita haluan. En myöskään halunnut kannattaa ostoksillani ideologisesti ydinvoimaa. Koska meneillään oli samaan aikaan lähiruokabuumi, päätimme perustaa ruokapiirin ja tilata elintarvikkeet suoraan tuottajilta. Aluksi meitä oli vain neljä jäsentä, mutta viesti levisi nopeasti, ja väkeä liittyi lisää joukkoon. Löysimme tilan, joka pystyi toimittamaan tuotteet ja laskuttamaan erikseen jokaista

ruokapiirin jäsentä, sillä kukaan ei halunnut olla vastuussa yhteisestä rahaliikenteestä. Piirin kasvaessa kasvoivat tarpeetkin. Toiveissa oli luomuleipää ja luomulampaan lihaa. Piiriläiset havaitsivat, että he tarvitsivat yhä useampia tuottajia tuotteiden valmistajina. Monipuolistuminen vaati hallinnoimaan myös rahaa. Kun toimintaan liitettiin vielä Kaupunkilaisten oma pelto, oli palkattava ammattinsa osaavia viljelijöitä. Päätettiin perustaa ruokaosuuskunta, jonka alle ruokapiirikin siirrettiin. Suurin osa pellon tuotteista menee ruokaosuuskunnan jäsenille. Loput myydään ulos, myyntikanavana on ruokapiiri.

Kaupunkilaisten pelto tuottaa biodynaamista satoa. Se vaatii paljon osaamista? Onneksi olemme löytäneet osaavat työntekijät. Ruuhkaisimpana aikana meillä on kolme palkattua

viljelijää pelloilla, muulloin kaksi. Meillä on myös paljon alan harjoittelijoita. Olemme jäseniä biodynaamisessa yhdistyksessä ja meillä on oikeus luomu- ja demeter-tuotemerkkeihin.

Minkälaista satoa pelto teille tuottaa? Teimme periaatepäätöksen, että viljelemme sitä mitä normaalisti syödään. Perusjuuresten ja vihannesten valikoimaa monipuolistetaan kuitenkin uusin tuttavuuksin. Viljelemme esimerkiksi mangoldia, mustajuurta, spagettikurpitsaa ja kyssäkaalia. Kun viikosta toiseen tulee tuotteiden mukana yksi kyssäkaali, on opiskeltava, mitä siitä oikein voi valmistaa. Tutustuttuaan erikoisempiinkin juureksiin ihmiset osaavat ostaa niitä kaupastakin eli koulutamme myös hyviä asiakkaita kaupalle.

Mikä on ruokapiirien ja osuuskuntien tulevaisuus? Näen, että olemme onnistuneet luomaan uudenlaisen maatalousmallin Suomeen, sillä toiminta on levinnyt spontaanisti ympäri maata. Ruokaosuuskuntia on nykyisin toistakymmentä ja ruokapiireille on juuri perustettu oma Pro ruokapiiri -yhdistys toimintaa ohjaamaan. Ihmiset haluavat tietää, mistä ruoka tulee. Jos välietappeja ruuan matkalla tiloilta kotitalouksiin on paljon, polku hukkuu. Samalla tuotteiden laatu ja maku kärsivät.

Miten ruokapiiri perustetaan? Pro ruokapiiri jakaa tietoa toiminnasta. Itse asiassa ruokapiirin perustaminen on aika helppoa. Mukana ei tarvitse olla montakaan perhettä, jotka yhdessä sitten hakevat tuotteitaan myyvän maatilan. Toistaiseksi on vielä pieniä tiloja, jotka toimittavat ruokaa mielellään. www.ruokaosuuskunta/ruokapiiri

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

[ COLUMN ]

Santanomics and the value of Santa Claus Finland has developed enviable brand status in many countries over being the home of Santa Claus. Over 400 000 tourists visit him every year near Ro vaniemi. Even high-ranking Chinese diplomats de mand a meeting with Santa Claus when they are in Finland. However, the competition for the location of the home of Santa is growing. Sweden’s Dalarna, Alaska’s North Pole and Denmark’s Greenland are all vying of a piece of this action. Finland needs to capitalize more on this natural claim to being the home of one of the world’s most well-known characters. One of the best ways to do this is to develop and repeat convincing stories about the global Santa, who is from Finland. The Harry Potter story and films drive Universal Studio’s appeal in the same way as the magical stories of Tove Jansson about the Moomins are the driver behind the Moomins world in Naantali Finland. I will soon be launching my new book on Kick starter on the origin of Santa Claus. It is a book for families, who want to teach their children and remind themselves of how to make dreams come true. The inspiration comes from Santa’s life story, which is set, of course, in Finland’s Lapland. André Noël Chaker, senior advisor to the president of Veikkaus.

MIIKA KAINU

hristmas is just around the corner and it will be another global test of consumer confidence. The economics of Christmas have often surprised economists. Some have called this Santanomics. Even in sluggish economic times, consumers some times surprise their gloomy economies with a peak of purchasing optimism. Let’s hope that this is what will happen in the weeks ahead. Since Christmas seems to be an important and recurring economic driver, it is interesting to pon der on the value of the intellectual property at the heart of this global business driver: the Santa Claus brand. I was shocked to read an article this year in a Finnish newspaper telling us that the Santa Claus brand was worthless. The article simply conclu ded that since the Finnish Santa Claus Foundation, which holds the rights to the established Santa Claus brand, had not made any serious money over the years, this meant that Santa and his brand were worthless. This must be the worst prognostication of all time. However, it does bring to mind the dan gerous and recurring inability of many Finnish busi nesses to capitalize on their intellectual property. According to Brand Finance the Santa Claus brand is worth over 1,6 trillion dollars. The same research company values the Apple brand at 87,3 billion dollars. Though it is not consolidated under one company’s control, the Santa brand is the driver of a massive and recurring title wave of consumer money into our economies every year. Finland has legal ownership over a lot of intel lectual property. There are 30 patents registered for every 100 thousand inhabitants in Finland. That figure is only one for every 100 thousand in the USA. However, Americans are immensely better at translating invention into huge profit-making inno vations. Both iPad and iPhone type inventions were registered as Nokia patents as early as the 1990’s, but Steve Jobs is ultimately the one who gave the Finnish telecoms and paper industries an innova tive kiss of death ten years later.

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

[ MAAILMALLA ] TEXT CATARINA STEWEN FOTO HANNAH PATON

Sydafrika lockar investeringar

Sydafrika är ett fantastiskt land med vacker natur och vänliga människor. I jämförelse med övriga länder i Afrika är Sydafrika det mest utvecklade med en fungerande infrastruktur, en ekonomisk tillväxt på två procent och en befolkning på 50 miljoner. Ekonomie magister Catarina Stewen, som jobbar på distans för sitt företag i Finland, berättar om sina erfarenheter.

är min familj för snart två år sedan fick erbjudandet att flytta till Johannesburg i Sydafrika, tvekade vi inte att ta chansen att utforska ett nytt land. Min man är utskickad från sitt företag och jag jobbar på distans för mitt företag i Finland som bland annat producerar innehåll till kundtidningar och hemsidor. Våra två äldre barn går i internationell skola och vårt yngsta i ett lokalt daghem. Det dagliga livet i Johannesburg skiljer sig inte särskilt mycket från livet i Finland. Oberoende var man bor i världen cirkulerar familjelivet runt vardagsrutiner som arbete, skola, hobbyer, vänner och fritid. Kontoren, skolorna, matbutikerna och köpcentrumen ser likadana ut som i Finland. Gatubilden är däremot annorlunda med mycket människor och trafik, försäljare i varje gathörn och tiggare som på de mest innovativa sätt för söker få dig att ge några slantar. Den officiella arbetslöshetssiffran är 25 %. Sydafrikanerna är i allmänhet jordnära, trevliga och humoristiska människor. De älskar att dramatisera saker och ting och ofta berättas händelser ur en synvinkel som gör att de låter mer spännande. Dramatik i människoförhållanden är

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

också vanligt på arbetsplatser, vilket känns ovant för en finländare. Sydafrikanerna är stolta över sitt vackra land och tillbringar mycket tid utomhus. Grillfester, braai, är det vanligaste sättet att umgås med familj, vänner och arbetskamrater.

Handel mellan Finland och Sydafrika 2013

OM BROTTSLIGHET I europeisk media skrivs mycket om brottsligheten i Sydafrika. Visst händer det en hel del, men man behöver inte vara mer rädd i Johannesburg än i någon annan storstad, så länge man följer några tumregler. Största delen av brotten händer under veckoslutsnätter i fattiga områden. Man rör sig med bil och låser alltid bildörrarna samt håller sin plånbok, handväska och mobiltelefon utom synhåll för att undvika stöld. Apartheid tog slut för exakt tjugo år sedan. Idag finns det elva officiella språk och motsättningarna har inte lika mycket med hudfärgen att göra längre utan gäller mer den utbildade befolkningen mot den outbildade. Man talar ofta om ”regnbågsnationen”, där alla bor och lever i fred med varandra. Nelson Mandelas arv och fredsbud påminns ofta om, särskilt efter att han gick bort förra december och oroligheter befarades som en följd.

Export till Sydafrika ca 375 miljoner euro. Import från Sydafrika ca 337 miljoner euro.

(Tullstyrelsen/Maailman markkinat)

Viktigaste exportprodukter: papper, kartong, elmotorer, generatorer, maskiner, nickelmalm Viktigaste importprodukter: nickelmalm och -sten, alkoholdrycker, frukter, oädla metaller

[ MAAILMALLA ]

”Området Maboneng i centrala Johannesburg har genomgått en enorm förändring de senaste åren. Gamla fabriksbyggnader och lagerlokaler hyser idag konstgallerier, caféer, restauranger och på veckosluten ordnas marknader och evenemang”, berättar Catarina Stewen.

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

[ MAAILMALLA ]

”Det dagliga livet i Johannesburg skiljer sig inte särskilt mycket från livet i Finland.” Hittills har allt varit lugnt. Det har varit överraskande att märka hur öppet människor klassificeras enligt sin hudfärg utan att vara rasistiskt. Det verkar vara ett normalt sätt att skilja på människor enligt utseende, något vi inte är vana vid.

MÖJLIGHETER FÖR FINLÄNDSKA FÖRETAG Lagstiftningen i Sydafrika är mycket utvecklad och säkerhetskrav höga. Om man tekniskt kan bevisa att en produkt är av hög kvalitet och fyller alla säkerhetskrav, finns stora möjligheter till affärer. Just därför tror jag att finländska produkter och företag skulle ha stora chanser till framgång i Sydafrika, eftersom vi i Finland är bra på att utveckla tekniskt högklassiga produkter. Teknisk dokumentation är oerhört viktig och lokal tillverkning en klar fördel. Några stora företag är verksamma i Sydafrika, t.ex. Kone, Metso, Wärtsilä, Konecranes och Outotec, men jag har träffat endast få finländare. Också andra företag borde våga sig hit och ta hjälp av t.ex. Finpro, som hjälper i etableringsstadiet. Övriga nordiska företag finns det gott om och via samarbetsorganisationen NSBA – NordicSouth African Business Association kan man få kontakt med dem. Just nu fattas stora beslut om infrastrukturprojekt som finländska företag kunde ha chanser att delta i. Många utländska företag styr också sin verksamhet söder om Sahara från Sydafrika eftersom närliggande länder som Angola,

Zambia, Nigeria, Moçambique och Ghana växer snabbt och behöver produkter och service av hög kvalitet. Sydafrikanska företag är väldigt aktiva i hela övriga Afrika och hör till de största utländska investerarna. De kräver samma kvalitets- och säkerhetsstandarder som i sitt hemland och har man samarbete med dem i Sydafrika finns möjligheter till samarbete i andra länder.

CATARINA STEWEN

UTMANINGAR FINNS OCKSÅ Fastän Sydafrika är ett rikt land med välutvecklad industri och naturrikedomar, kategoriseras mer än 30 % av befolkningen som fattig, och skillnaderna i inkomster och levnadsstandard är enorma. En del bor i palats bakom elektrifierade murar och kör med exklusiva bilar medan andra varken har elektricitet eller rinnande vatten och bor i skjul med trampat jordgolv. Utländska företag stöter snabbt på programmet ”B-BBEE” – Broad-Based Black Economic Empowerment. Det går i korthet ut på att företag

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

k Nelson Mandela-bron byggdes 2003 och sammanbinder stadsdelarna Braamfontein och Newtown som separeras av järnvägen. Bron hedrar Sydafrikas första demokratiskt valda president och symboliserar hans arbete med att förena folket efter apartheid. Fotograferingsställe restaurang Randlords, South Point Towers. j The Grove är ett trendigt kvarter i centrala Johannesburg som snyggats upp.

CATARINA STEWEN

Söndagspromenad nära Jozini i KwaZulu-Natal-provinsen.

Visste du?

Miljontals tonårsflickor i Sydafrika missar upp till en fjärdedel av sin skolgång p.g.a. att de inte har råd att köpa sanitetsprodukter då de menstruerar. I stället använder de tidningspapper, blad, sand eller trasor. Alla vet inte heller hur man skyddar sig mot graviditet eller sjukdomar som HIV eftersom det är tabu att tala om sådant. Sue Barnes, en sydafrikansk kvinna, märkte problemet för några år sedan och utvecklade en tvättbar binda. Nu samlar hon in pengar via välgörenhet och donerar sedan paket med bindor och trosor till de mest utsatta flickorna så att de kan klara sin skolgång. Samtidigt lär hon dem hur de ska skydda sig själva. Flickor jag träffat drömmer om att studera, bli läkare, jurister, ekonomer mm, men om de får ett barn så är kanske städjobb deras framtid. www.subzpads.co.za

samlar poäng genom att anställa och utbilda ekonomiskt utsatta personer, oftast svarta, vilket är en förutsättning för att vara med i statliga pro jekt. Idén är att få fler svarta in i ekonomin men p.g.a. den varierande utbildningsnivån i landet är det ibland en utmaning. Fackföreningarna är starka och strejkvågen – som lamslog bilindustrin i september förra året, platinagruvorna i början av året och metallindus trin i juli – har bidragit till den låga ekonomiska tillväxten i år, förutom inverkan av den globala ekonomin och strukturproblem i landet. Saker och ting avancerar inte heller alltid så snabbt och kräver ibland tålamod, men oftast ordnar allt sig i sinom tid.

JOHANNESBURG ÄR EKONOMISKT CENTRUM Johannesburg är Sydafrikas affärscentrum och huvudstaden Pretoria med statliga instanser och beslutsfattare finns på en halv timmes körväg. Därför väljer de flesta utländska företag att eta

blera sig här först. Vi har fått märka att Johan nesburg är en mycket trevlig stad att bo i och ett bättre klimat får man söka efter. Solen lyser så gott som varenda dag. På sommareftermiddagar na (december till februari) byggs spektakulära åskväder upp som räcker ett par timmar, och sedan lyser solen igen. Eftersom Johannesburg ligger på en högplatå nästan 2 000 meter över havet, blir det sällan olidligt hett och på vintern (juni–juli) kan det bli minusgrader på natten fast dagen är varm och solig. Jag bodde tidigare många år i Asien med min familj och flyttade tillbaka till Finland 2007. Nu tycker jag det är fantastiskt att igen få uppleva en annan världsdel och nya kulturer, inte minst för att barnen ska få lära sig att respektera alla slags människor och förstå hur privilegierade vi är i Finland. Mitt motto är att ta de chanser man får, i slut ändan tror jag att man bara ångrar det som man lämnar ogjort i livet.

NÅGRA FAKTA ANC (African National Congress) har varit det största partiet sedan det första demokratiska valet år 1994. President Jacob Zuma blev i maj vald till sin andra period. 70 % av utländska direkta investeringar kommer från EU. Sydafrika är det enda afrikanska landet i G20. BNP per capita 11 500 USD. MER INFORMATION OCH LÄSNING Utrikesministeriet: Maailman markkinat Nelson Mandela: Long Walk to Freedom Zelda la Grange: Good Morning Mr Mandela Lawrence Anthony: The elephant whisperer

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

[ URA ] TEKSTI HELINÄ HIRVIKORPI KUVA THINKSTOCK

Koulutetut hävisivät eläkeuudistuksessa

Eläke karttuu työstä. Työuran loppuvaiheesta puuttuu selkeä porkkana. Vuonna 2017 astuu voimaan uusi työeläkeuudistus, jota on vuoden mittaan tahkottu. Kerralla ei muutu mikään, vaan muutoksissa edetään vaiheittain.

yöeläke on muuttanut muotoaan jonkin verran vuosien varrella. Muutokset ovat olleet täsmennyksiä yhteiskunnan muuttuessa. Suurimmat muutokset työeläkkeeseen tehtiin 1990-luvulla ja vuonna 2005. Keskusjärjestö Akava, johon SEFEkin kuuluu, ei allekirjoittanut nyt tehtyä eläkesopimusta, vaikka oli tiiviisti neuvotteluissa mukana. Neuvottelijana toimi työurapolitiikasta vastaava johtaja Pekka Piispanen Akavasta. Hän oli pettynyt siihen, etteivät muut tulleet vastaan, vaikka Akava hyväksyi monia muiden tärkeänä pitämiä vaatimuksia. ”Kullakin neuvotteluosapuolella oli omia korostuksiaan. Esimerkiksi SAK:lle oli tärkeää palkansaajien työeläkemaksun vähentämisen poisto eläkepalkkaa laskettaessa. Akavan näkökulmasta oli valitettavaa, että se pantiin vastakkain korotetun eläkekarttuman kanssa, jota ei sitten lainkaan toteutettu”, Piispanen huomauttaa. ”Eläkkeen suurempi karttuma vanhempina vuosina olisi ollut juuri kannustin jatkaa pidempään työssä. Hyvin kouluttautuneet ihmiset tulevat myöhemmin työelämään ja ovat motivoituneita, siksi karttuman olisi pitänyt olla suurempi kuin työuran alkuvuosina.”

ettei työnantaja halunnut tässä ratkaisussa konkretisoida, miten työelämää parannetaan niin että työurat jatkuvat pitkään. Meillä oli tavoitteena saada esimerkiksi joustavuutta ja väljempiä työaikoja ikääntyneille”, hän sanoo. Uusi ilmiö eläkeuudistusprosessissa oli Piispasen mielestä se, että valtiovarainministeriön henki oli taustalla, vaikka käytännössä neuvotteluja kävivät työmarkkinaosapuolet. Jukka Pekkarinen kävi välillä kokouksissa vartioimassa kestävyysvajeen saavuttamista. ”Toinen uusi asia oli kehittää mekanismi, miten vuoden 2025 jälkeen vanhuuseläkeikä lähtee seuraamaan elinajanodotteen kasvua ja mihin saakka elinajanodotteen kasvu on oikeudenmukaista ottaa huomioon. Karkea arvio on, että töissä ollaan kaksi kolmasosaa ja eläkkeellä yksi kolmasosa elinajasta, mutta tämän mekaanisen suhteen lisäksi tarkastelussa otetaan muitakin asioita huomioon, kuten eri-ikäisten työllisyysaste tai työkyvyttömyyseläkkeiden alkaminen.” Pekka Piispanen huomauttaa, että valtio pääsi tavoitteeseen: uudistus kaventaa julkisen talouden kestävyysvajetta prosenttiyksikön verran. Uusien eläkelakien valmistelu alkoi jo heti syyskuun viimeisen päivän aamuna sosiaali- ja terveysministeriössä.

TYÖELÄMÄÄN EI PUUTUTTU Pekka Piispasen mielestä nyt tehty ratkaisu oli lähes puhdas eläkeuudistus, ei työurauudistus. Työelämään liittyviä toimia ei sopimuksessa juuri ollut. ”Meille Akavassa oli pettymys,

EKONOMIEN ELÄKKEET KUTISTUVAT SEFEn työmarkkina-asiamies Tuomas Viskari sanoo, että Ekonomiliitto oli Akavan yksimielisen päätöksen takana. Akavahan ei vaatinut nykyisessä järjestelmässä pysymistä, vaan

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

oli valmis tulemaan jonkin verran vastaan. Eli nykyistä 4,5 prosentin lisäkarttumaa ei vaadittu, mutta jonkin verran nykyistä matalampaa korotettua karttumaa työuran loppupäässä. Akava oli valmis tulemaan vastaan superkarttuman lisäksi myös korotetussa karttumassa. ”Kun tavoitteena on työurien pidentäminen, se onnistuu eläkeikää korottamalla jossain määrin, mutta kaikki kannusteet työuran loppupäässä puuttuvat niin työntekijöiltä kuin työnantajiltakin. Kun tavoitteena on neuvottelu ja sopiminen, se tarkoittaa, että pitäisi neuvotella ja sopia ja ottaa eri osapuolten kannat huomioon”, Tuomas Viskari huomauttaa. Vaikka työeläkemaksut vähennetään eläkekarttumasta koko työuran ajalta, se ei Viskarin mielestä kompensoi loppupään karttumaa, missä enimmäkseen hyvin koulutetut jatkavat. ”Olemme karkeasti arvioineet, että korkeasti koulutettujen eläkkeisiin tulee noin 10–15 prosentin leikkaukset, kun korotettua karttumaa ei enää ole. Sitä voi kompensoida työskentelemällä pidempään, mutta joka tapauksessa järjestelmä leikkaa eläkkeen pääoma-arvoa joko rahassa tai ajassa”, asiamies Viskari sanoo. Iso kysymys on hänen mielestään myös työuraeläke, jota on mahdollista saada 38 työvuoden jälkeen raskaasta työstä. ”Pelkään, että lopulta sen määrittelevät työeläkelaitokset ja muutoksenhakuasteet. Uudistuksen jatkovalmistelussa tämä on varmaan yksi suurimpia kysymyksiä.”

Kannusteet työuran loppupäässä puuttuvat.

[ URA ]

Mikä muuttuu? 1

Eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuosipalkasta 17-vuotiaasta alkaen. Nykyinen 1,9 prosentin karttuma 53-vuotiaasta alkaen sekä ikävuosien 63–68 korotettu karttuma (4,5 prosenttia) jäävät kokonaan pois. Siirtymäaikaa on vuoden 2025 loppuun saakka, jolloin 53–62 vuosien välillä karttuma on 1,7 prosenttia. Jos työntekijä ei käytä oikeuttaan vanhuuseläkkeeseen, karttunutta eläkettä tarkistetaan 0,4 prosentin lykkäyskorotuksella jokaista lykkäyskuukautta kohti.

Vanhuuseläkeikä nousee vuoteen 2025 mennessä nykyisestä 63 vuodesta entiseen 65 ikävuoteen. Eläkeikä nousee vuonna 1955 syntyneistä alkaen portaittain kolme kuukautta jokaista syntymävuosiluokkaa kohti. 1962 syntyneiden eläkeikä on siten 65 vuotta.

Ihmisten elinikä pitenee ja vuoden 2025 jälkeen eläkkeen alaikärajoja tarkistetaan eliniänodotteen mukaan siten, että työssäoloajan ja eläkkeellä oloajan suhde säilyy entisellään.

Uudet eläkelait tulevat voimaan vuoden 2017 alussa. Tätä ennen karttuneet eläkkeet eivät muutu.

Työkyvyttömyyseläke säilyy. Uutena on mahdollista saada työura eläkettä, jos on ollut fyysisesti tai henkisesti raskaassa työssä vähintään 38 vuotta ja on täyttänyt 63. Onkin jännittävää nähdä, miten ja kuka määrittelee henkisesti raskaan työn.

Niin työnantajien kuin työntekijöidenkin eläkemaksut pysyvät ennallaan (yhteensä 24,4 prosenttia). Eläkettä kertyy työntekijän koko palkasta, eli 5,55–7,05 prosentin työeläkemaksua ei vähennetä siitä kuten nykyisin.

Osa-aikaeläke lopetetaan ja sen korvaa osittainen varhennettu vanhuuseläke, jonka alaikäraja on aluksi 61 vuotta. Sen voi ottaa 25 tai 50 prosentin osissa. Tämä ei edellytä siirtymistä osa-aikatyöhön.

Eläkettä karttuu

1,5 % vuosipalkasta 17-vuotiaasta alkaen.

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

TEKSTI VIRVE JÄRVINEN KUVITUS JUSSI KAAKINEN

Työllistymisusko tukee työnsaantia

Asenne, motivaatio ja avoin hakemus. Kun ne ovat kohdallaan, kutsu työpaikkahaastatteluun on askeleen lähempänä.

sko omiin mahdollisuuksiin saada uusi työ eli työllistymisusko voi lisätä todennäköisyyttä saada työpaikka. Se saa työnhakijan katselemaan laajemmin erilaisia uravaihtoehtoja ja työpaikkoja. Mitä laajemmin töitä hakee, sitä varmemmin niitä onnistuu saamaan. Yhteiskunnan rakennetekijät ja yksilön omat ominaisuudet vaikuttavat siihen, kuinka vankka työllistymisusko on. Nykyisessä työllisyystilanteessa yksilön ominaisuudet ja persoonallisuus korostuvat. Myönteinen elämänasenne on vahvasti kytköksissä työllistymisuskoon, mutta pelkällä positiivisuudella ei pitkälle pääse, päinvastoin. ”Yltiöpositiivisuus saattaa ohjata helposti epärealistisiin odotuksiin ja saada työnhakijan hakemaan työtä liian kapealta sektorilta tai liian vähäisillä ponnistuksilla”, työllistymisuskosta väitellyt tutkijatohtori Kaisa Kirves Tampereen yliopistosta sanoo. Sen sijaan selkeä käsitys omista kyvyistä ja mahdollisuus muuttaa työn perässä vahvistavat työllistymisuskoa, samoin kouluttautuminen ja vahva sosiaalinen verkosto.

Työllistymisuskoa tarvitaan erityisesti silloin, kun työnhaku pitkittyy. Tällöin työllistymisusko parantaa henkistä hyvinvointia. Siitä on hyötyä myös työsuhteiselle. ”Kun työelämässä mikään ei ole varmaa, työllistymisusko voi olla voimavara, joka kannattelee ja vie työntekijää uralla eteenpäin. Epävarmuus työnsaannista tai työpaikan säilymisestä aiheuttaa stressiä ja haittaa työmotivaatiota – ja vaikuttaa siten ennen pitkää kielteisesti myös yrityksen toimintaan.”

TUO OSAAMINEN ESIIN Kehityspäällikkö Henna Ojala Uratehtaalta näkee työssään työllistymisuskon merkityksen. Uratehtaan tavoitteena on edistää pirkanmaalaisten korkeakoulutettujen ammattilaisten työnhakuvalmiuksia. Se tapahtuu muun muassa kirkastamalla projektilaisten käsitystä omasta osaamisestaan ja auttamalla heitä löytämään uusia mahdollisuuksia osaamisensa hyödyntämiseen työmarkkinoilla. Tänä vuonna Uratehtaan projekteihin on osallistunut 53 ekonomia, joista syyskuuhun mennessä on työllistynyt 21. ”Vahva työllistymisusko näkyy jo kirjallisesta työpaikkahakemuksesta

ja sen sanavalinnoista. Suomalaiset ovat osaamisensa suhteen liian vaatimattomia: mieluummin kerrotaan, mitä ei osata kuin mitä osataan.” Oman osaamisen selkiyttäminen voi olla tiimityöskentelyyn tottuneelle haastavaa, eivätkä työpaikkailmoitukset työnhakijoilta vaadittavine ominaisuuksineen helpota tehtävää. Henna Ojala kutsuu näitä vaatimuksia joulupukin toivelistoiksi. ”Tosi elämässä ei ole sellaisia hakijoita, jotka täyttäisivät kaikki nämä vaatimukset – minkä työnantajat myös tietävät. Siksi iso osa työtehtävistä räätälöidään työntekijän osaamisen mukaan. Hakijan osaamisalue saattaa tuoda yritykselle juuri sen kaipaamaa lisäarvoa, ja ideaalitapauksessa työ ja tekijä löytävät toisensa.”

PALVELUKSEEN HALUTAAN: PERSOONA Omat aikaansaannokset ja osaamiset ja niiden esille tuominen ovat työhakemuksen lähtökohta, mutta omia arvoja ei kannata unohtaa. ”On turha yrittää tunkeutua yritykseen, jonka arvot ovat ristiriidassa omien kanssa. Työ omien arvojen vastaisessa yrityksessä jää lyhytaikaiseksi, eivätkä toistuvat työpaikan

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

vaihdokset näytä CV:ssä hyviltä”, Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry:n projektipäällikkö Risto Säynäväjärvi sanoo. OTTY on kahdeksan akavalaisen liiton yhteinen yhdistys, joka tukee jäsenliittojensa työttömiä jäseniä työnhaussa. Arvot ovat vahvasti kytköksissä persoonallisuuteen, ja nyt työpaikkoihin haetaan nimenomaan työyhteisöön sopivia persoonia. ”Kun hakijat ovat osaamiseltaan tasavahvoja, hakemuksesta ja haastattelusta syntyvä tunne työnhakijan persoonasta ratkaisevat. Positiivisella tavalla erottuva ihminen jää mieleen”, psykologian lisensiaatti Juha Arikoski sanoo. Arikoski toimii johdon konsulttina Soprano-konserniin kuuluvassa Management Institute of Finland MIF Oy:ssä. Huipputyyppikään ei työllisty, jos palo haun alla olevaan paikkaan puuttuu. Arikosken mukaan töitä tarjotaan sille, joka on valmis tekemään kaikkensa saadakseen hakemansa paikan ja antaa sen myös näkyä. ”Halu työllistyä ei riitä. Hakijan tulisi haluta juuri se työ, jota hän hakee. Työpaikan sopivuus itselle selviää vain tekemällä pohjatyötä”, Juha Arikoski lisää. Oman persoonan esille tuominen sosiaalisessa mediassa voi joko auttaa tai haitata työllistymistä.

”Hyvin laadittu LinkedIn-profiili herättää rekrytoijan kiinnostuksen. Vaikka kyse on muodollisesta, työelämälle suunnatusta mediasta, profiilia kannattaa täydentää omilla harrastuksilla. Esimerkiksi vapaaehtoistyö ja joukkuelajit kertovat muun muassa hakijan arvoista ja yhteistyötaidoista”, Juha Arikoski vinkkaa. Facebookin arvo työllistymisessä voi Arikosken mukaan olla päinvastainen. ”Tiedän tapauksia, joissa pätevän työnhakijan toimet Facebookissa ovat vaikuttaneet kielteisesti rekrytointipäätökseen.”

VIISIKYMPPINEN, PANOSTA PIILOTYÖPAIKKOIHIN! OTTY:n Työnhakuboosteri-hankkeen osallistujista yli 40 prosenttia on saanut työpaikan. Heistä joka kolmas työllistyi piilotyöpaikkaan. Risto Säynäväjärvi uskoo, että piilotyöpaikkoja on tätäkin enemmän. ”Viisikymppisen ja pitkään työttömänä olleen kannattaa miettiä, käyttääkö aikansa ja energiansa julkisesti haussa olevien paikkojen hakuun. Niiden sijaan tuottoisampaa olisi paneutua piilotyöpaikkoihin ja avoimen hakemuksen tekoon.” Avoin hakemus on keino mitata omaa arvoa työmarkkinoilla. Se

”Jos hakija itse uskoo esimerkiksi oman ikänsä haittaavaan työllistymistä, se myös tekee niin.”

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

osoittaa, että hakija haluaa työpaikan nimenomaan kyseisestä organisaatiosta ja on motivoitunut työskentelemään siellä. Avoimen hakemuksen tekoa kannattaa varta vasten opiskella. ”Vaikka avoimia hakemuksia tehdään useaan paikkaan, hakemus tulee aina räätälöidä kutakin tointa varten tai se päätyy roskakoriin”, Juha Arikoski sanoo. Se päätyy roskakoriin myös silloin, jos hakija ei itse seiso hakemukseensa kirjattujen asioiden takana. ”Jos hakija itse uskoo esimerkiksi oman ikänsä haittaavaan työllistymistä, se myös tekee niin”, Henna Ojala toteaa ja neuvoo kääntämään ikäkysymyksen haitan sijasta eduksi. ”Viisikymppiselle esimerkiksi lasten sairastumiset eivät aiheuta poissaoloja työstä eivätkä perhesyyt yleensä estä matkustamista. Asumismuoto ja -paikka ovat vakiintuneet, joten hän voi sitoutua pitkiin projekteihin. Nämä seikat kannattaa myös mainita hakemuksessa.” Pitkän työuran tehneen ansioluettelo on monesti pitkä. Sitä ei kuitenkaan kannata listata hakemukseen sellaisenaan. ”Liian yleinen, kaiken kattava ansioluettelo saa rekrytoijan epäilemään, ettei hakija ole ottanut selvää työn vaatimuksista”, Juha Arikoski lisää.

Työnhakukoulutus kannattaa SEFE TARJOAA jäsenilleen työn-

hakukoulutusta Uudellamaalla Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry:n sekä sen tukemien projektien kautta: Pirkanmaalla Uratehtaan ja Pohjois-Pohjanmaalla PPOTTY:n kautta. Koulutus koostuu luennoista, pienryhmätyöskentelystä ja henkilökohtaisesta ohjauksesta. Sen aikana osallistujat muun muassa laittavat kuntoon työnhaussa tarvittavat asiakirjansa, räätälöivät hakemukset ja CV:t tavoittelemiinsa työpaikkoihin ja tekevät tai päivittävät LinkedInprofiilinsa. Osallistujat laativat myös henkilökohtaisen ja seurattavan työnhakutoimintasuunnitelman ja harjoittelevat ammattilaisen kanssa työhaastattelutilannetta. Pienryhmät ovat heterogeenisiä muun muassa osallistujiensa työkokemuksen, iän ja koulutuksen puolesta, jolloin ryhmässä jaettava tieto on laajaa. Eri alaisuus auttaa myös laajentamaan sosiaalista, työelämässä hyödyllistä verkostoa. Projekteihin on jatkuva haku ja saatu palaute ja osallistujien

toiveet vaikuttavat niiden sisältöön. Esimerkiksi Pirkanmaalla Uratehdas on järjestänyt osallistujiensa toiveesta ylimääräistä LinkedIn-koulutusta ja yritysvierailuja. Projektipäällikkö Risto Säynäväjärvi suosittelee OTTY:n koulutuksia erityisesti 50 vuotta täyttäneille. Työnhaku vaatii tänä päivänä sellaista osaamista, jota vastaavassa tilanteessa yli kymmenen vuotta sitten olleelta työnhakijalta ei edellytetty. ”Halu opiskella työnhakutaitoja kertoo myös vahvasta motivaatiosta. Esimerkiksi OTTY:n projektit kestävät yhdeksän viikkoa, ja osallistuminen on vapaaehtoista.” Työnhakukoulutukseen osallistuminen kertoo myös oppimiskyvystä ja -halusta ja siten muutosmyönteisyydestä – työmarkkinoilla arvostetusta ominaisuudesta. Koulutukseen osallistuminen on mainittava lisä CV:hen. Lisätietoja www.sefe.fi/otty, www.uratehdas.fi ja www.uranoste.fi

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

Työssä, työnhaussa, vastavalmistunut – pidä yllä ammattitaitoasi! Tulevaisuuden työelämässä painottuvat monipuolinen osaaminen ja muutosketteryys. Ammattitaidon ja osaamisen monipuolinen päivittäminen on elinikäistä oppimista ja lisää houkuttelevuuttasi työmarkkinoilla. Laajenna ammatillisen kehittymisen näkökulmaa luovasti, saatat löytää ympäriltäsi innostavia vaihtoehtoja.

Ammattitaidon ylläpitämisen checklist:

OMA OSAAMINEN NÄKYVÄKSI ITSELLESI JA MUILLE Onko sinulle selvää, mitä osaat? Mikä on erityisosaamistasi? Vahvuutesi? Mitä paremmin ne tunnet, sitä paremmin voit suuntautua niitä kohti. Onko sinun osaamisesi ja ammattitaitosi hyödynnetty kokonaan työssäsi? Mitä osaamisestasi haluaisit vielä hyödyntää? Ota asia esille kehityskeskusteluissa. Jos niitä ei ole, ole oma-aloitteinen, että sellainen järjestyy. Mitä haluaisit itsessäsi kehittää? Ehdota rohkeasti esimiehellesi osaamistasi täydentäviä koulutuksia tai vaikkapa osittaista hyppäystä jonkin toisen yksikön kiinnostavaan projektiin.

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

SEURAA KIINNOSTUKSEN KOHTEITASI Mikä aihe sinua kiinnostaa? Oppiminen tapahtuu helpoimmin, kun sinulla on aiheeseen aito kiinnostus. Joskus täysin irrallisiltakin tuntuvilla kiinnostuksen aiheilla voi yhtäkkiä olla jotain yhteistä. Tärkeintä on aloittaa jostain, pienestäkin. Jotain muutosta tapahtuu joka tapauksessa. Uuden oppiminen voi mahdollistua työn sisällä, lyhytkursseilla, tutkintoon johtavana opiskeluna, avoimessa yliopistossa, kesäkursseilla tai vaikka ammatillisia äänikirjoja autossa kuunnellessa. Hyödynnä SEFEn, yhdistysten ja muiden tahojen maksuttomat koulutukset. Etsi itsellesi mentori tai ryhdy itse mentoriksi. Osallistu EkonomiEsimies-koulutuskokonaisuuteen.

OPETTELE MUUTOSKETTERYYTTÄ Vahvista muutoksiin suhtautumistasi ja muutostilanteista palautumiskykyäsi. Ota vaikkapa kaikki arkisetkin vastoinkäymiset muutosketteryytesi harjoitteina. Kun myöhästyt junasta, opettele toteamaan, että nyt on näin, juna meni jo ja kysy harmittelun sijaan itseltäsi, mihin voin juuri nyt vaikuttaa?

urapalvelut, SEFE

PYSY AJAN TASALLA SINUA KIINNOSTAVISTA TEEMOISTA Ammattitaidon ylläpitämistä ja osaamisen laajentamista tapahtuu keskusteluissa. Osallistu vaikkapa maksuttomiin messuihin ja tapahtumiin, haastattele ja kysy aiheesta lisää, kun kuulet mielenkiintoisia keskusteluja. Selaile lehtiä. Liity kiinnostaviin LinkedIn-ryhmiin. Vaikket osallistuisi keskusteluihinkaan, pystyt seuraamaan, mikä puhututtaa juuri nyt.

PIDÄ AMMATILLINEN PROFIILI KUNNOSSA JA NÄKYVILLÄ Päivitä CV:tä ja LinkedIn -profiilia, vaikka olisitkin töissä. Lisää profiiliisi käymäsi mielenkiintoiset kurssit tai teemat, jotka sinua kiinnostavat, vaikkei niistä olisikaan varsinaista työkokemusta. Taija Keskinen, asiantuntija, Lisätietoja ammatillisesta kehittymisestä ja täydennyskoulutuksista: http://www.sefe.fi/ ammatillisenkehittymisenpalvelut

[ TIESITKÖ? ] ANNE PENTTILÄ, GRAAFIT ANTTI NIKUNEN

298 palkatonta tuntia vuodessa Tietotyö 24/7? –tutkimuksen mukaan tietotyöntekijät tekevät korvauksetta keskimäärin 6,2 ylimääräistä tuntia viikossa. AALTO-YLIOPISTON Global Time -kyselytutkimukseen vastanneet tietotyöntekijät tekevät korvauksetta keskimäärin 6,2 ylimääräistä viikkotyötuntia. Se tarkoittaa 25 palkatonta työtuntia kuukaudessa ja 298 tuntia vuodessa henkilöä kohden. Tutkimuksen tärkeimpiin johtopäätöksiin kuului muun muassa se, että työaikojen sää-

telyyn liittyvä organisaatiopolitiikka koetaan puutteelliseksi. Työaikojen säätely on jätetty pääosin työntekijöiden omalle vastuulle. Ylimääräistä työtä tehdään voimakkaan sisäisen motivaation ajamana – työ on niin kiinnostavaa, että sitä jatketaan iltaisin ja viikonloppuisin. Liian suuren työtaakan alle uupuvat helpoimmin nuorimmat työntekijät.

Ikääntyvien innovointikyky ja hyvinvointi säilyvät korkeimpana työtuntien määrän kasvaessa. Tutkimuskohteena olivat Akavan kuusi liittoa. Kaikkiaan kyselyjä lähetettiin 15 000 kappaletta ja vastausprosentti oli 11. Yhteensä saatiin 1677 vastausta, joista 390 tuli SEFEn jäseniltä.

Tehdyt työtunnit verrattuna työsopimuksessa mainittuihin tunteihin

18,8 %

21,9 %

7h 10min Miesten

5h 20min

(N=848)

20,9 %

58,0 %

1–10 TUNTIA YLI TYÖSOPIMUKSEN

Työaikojen läikkyminen toimistoaikojen ulkopuolelle ja viikonloppuihin (h/vko)

Muut

(N=272)

15,8 % 65,4 %

TYÖSOPIMUKSEN MUKAAN

SEFE

> 10 TUNTIA YLI TYÖSOPIMUKSEN

Työaikojen läikkyminen toimistoaikojen ulkopuolelle ja viikonloppuihin (h/vko)

5h 48min

5h 58min

N= 1677, kaikki akavalaiset vastaajat

7h 21min

7h 31min Ikääntyvät

työtunnit

työntekijät

läikkyvät

tekevät eniten

enemmän

töitä iltaisin ja

kuin

viikonloppuisin.

naisten.

MIES

NAINEN

ALLE 30 V.

30–45 V.

46–60 V.

YLI 60 V. TUA TUTKIT TIETOA I SEFE.F

TYÖ LÄIKKYY Työ läikkyy toimistoaikojen ulkopuolelle ja viikonlopulle. Kyselyyn vastanneet työskentelevät keskimäärin 7,5 tuntia toimistoaikana, klo 8–17 välillä. 28 % heistä aloittaa työskentelynsä 1-3 tuntia aiemmin ja 44,5 % jatkaa työskentelyä 1-5 tuntia kello 17 jälkeen. 30 % työskentelee myös viikonloppuisin.

MIKSI YLIMÄÄRÄISTÄ TYÖTÄ? Syitä ylimääräisen työn tekemiseen: työ on mielenkiintoista, tiimityöskentely ylittää aikaerot, korkea motivaatio ja velvollisuudentunne, vähäinen mahdollisuus kontrolloida työaikoja, riittämätön tuki ja avunsaanti organisaatiolta, esimieheltä ja työtovereilta, sekä toisaalta perheenjäsenten tuki ja apu.

MIHIN SE JOHTAA? Ylimääräinen työ johtaa puutteelliseen palautumiseen, työasiat pyörivät mielessä eikä niistä pääse irrottautumaan vapaa-ajalla, kontrollin tunne oman ajan säätelystä laskee, yöuni lyhenee ja laatu heikentyy, ristiriitaan työ- ja perhevelvoitteiden välillä sekä kohonneeseen työuupumusriskiin.

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

[ PERSONA GRATA ] TEKSTI ARJA VARTIA KUVAT ALEKSI POUTANEN

Poikkitieteellinen kirjailija

Kun on opiskellut rahoitusta, käytännön filosofiaa ja viestintää, ollut johtajana pankkimaailmassa ja sukujuuret ovat Karjalassa, syntyy noista aineksista moniulotteisia, huumorilla höystettyjä romaaneja.

irjailija Taina Haahti noudattaa kiltisti valokuvaajan ohjeita pienessä tihkusateessa syyskuisena päivänä Hakaniemen rannassa. Katse sinne, hartiat tuonne, sateenvarjo ylös, alas. Reilun puolituntisen kuvaussession jälkeen kirjailija venyttelee kasvojaan, ja huokaa, että onneksi nyt irtoaa jo rennompi ilme ja iloisempi katse kuin vuosi sitten. Silloin oli juuri mennyt painoon uusin kirja Koeaika, jonka tekeminen oli ollut rankka urakka. ”Vaikka se ei olekaan omaelämänkerta, siinä on niin paljon omaa ajattelua, että siitä toipuminen on vieläkin osittain käynnissä”, Taina Haahti selventää. Koeaika kertoo 47-vuotiaasta johtajanaisesta, joka yhtäkkiä onkin keskellä isoa elämänmuutosta. Kun työ loppuu, maailma myllertyy ja päähenkilö joutuukin vastakkain menneisyytensä kanssa. Sen hyväksyminen ja ymmärtäminen eivät käy hetkessä. Kirjassa puhutaan paljon liike-elämän lain alaisuuksista, johtamisesta, johtajien ominaisuuksista ja johtajilta vaadittavista luonteenpiirteistä. Niistä Haahdilla on kokemusta omasta takaa. Reiluun kymmeneen vuoteen raha- ja pankkimaailman johtotehtävissä mahtuu monta omakohtaista haastetta ja käännettä, puhumattakaan elämästä sen jälkeen. ”Olen poikkitieteen ruumiillistuma. Olen talousihminen, kulttuuri-ihminen ja jossain vaiheessa ollut menestynyt ja tehnyt uraa. Olen seilannut yhteiskuntaa ristiin rastiin, sillä olen lähtöisin työläiskodista ja sukujuuriltani Karjalan evakkoja. Tässä istuu pähkinänkuoressa suomalainen lähihistoria”, hän tiivistää. Karjalaisuus näkyy muutenkin, sillä toinen hänen esikuvistaan on oma isotäti. Hän antoi

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

itsenäisen naisen roolimallin, joka tarinoita kertomalla lunasti paikkansa suvussa. Hän oli Haahdin satukirja ja isotädin kanssa hän kävi myös Karjala-juhlissa. Karjalaisuudesta kummunnee myös Haahdin kirjallinen tyyli, josta löytyy rutkasti huumoria. ”Elämä on kaikessa traagisuudessaan usein koomista.” Toinen esikuva on Aleksis Kivi, joka on ollut todellinen myytinmurtaja. ”Hän on mies, jota kohtaan kunnioitukseni vain kasvaa. Olen herännyt tajuamaan, millaisen työn hän teki kirjoittamalla meille identiteetin aikana, jolloin korkeampaa koulutusta ei edes saanut suomenkielellä.” Tärkeitä vaikuttajia ovat tietysti nykyhetken läheiset. ”Mies, poika, koira. Järjestyksellä ei väliä.”

NUMEROT VAIHTUIVAT KIRJAIMIKSI Rahoitusala veti Haahdin eli silloin vielä Hyytiäisen töihin kauppakorkeakoulun jälkeen 80-luvun alussa. Kauppiksessa pääaineena oli rahoitus, jatko-opinnoissa 90-luvulla mukaan tulivat käytännön filosofia ja viestintä. Ura rahoitussektorilla lähti nopeaan nousukiitoon, diileristä tuli parin vuoden kuluttua Luxemburgin tytärpankin pääomamarkkinaosaston pystyttäjä. ”Oli se 26-vuotiaalle kova pesti.” Viiden vuoden kuluttua hän palasi sijoitushallintayksikön johtajaksi ja vähän myöhemmin myös SYP Invest Oy:n toimitusjohtajaksi. Vuonna 1995 hän vaihtoi sijoituskuviot rekrytointibisnekseen. Samaan aikaan ensimmäinen kirja oli jo tekeillä. ”Sijoitusmaailma on kiinnostava, mutta salkunhallinta on kovin menetelmäpainotteista.

Taina Haahti • Kauppatieteiden maisteri, HKKK 1984 • Filosofian kandidaatti, HY 2002 • Päätoiminen kirjailija vuodesta 1996. Kaksitoista julkaistua romaania, joista neljä nuorille. Lisäksi kolumneja, lehtiartikkeleita ja novelleja. • 1983–1995 rahoitussektorilla ja sijoitustoiminnan johtotehtävissä Suomessa, Luxemburgissa ja Sveitsissä. • Johtajuuden opetusta fiktion avulla vuodesta 2005. • Vastuullisen sijoittamisen konsultointia vuodesta 2006.

”Päätin jo romaaneja kirjoittaessani, että vähät välitän mistä saa kirjoittaa ja mistä ei. Voimanlähteeni on huumori”, kertoo Taina Haahti.

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

[ PERSONA GRATA ]

Vähän kuin vaativia sudokuja ratkoisi. Kaipasin elämään enemmän syvyyttä ja sisältöä.” Sijoitusala on tosin edelleenkin jossain määrin läsnä, sillä vuodesta 2006 hän on toiminut ruotsalaisen vastuulliseen sijoittamiseen erikoistuneen Ethix SRI Advisorsin senior advisorina. Kaunokirjallisuuden lisäksi hän on kirjoittanut kolumneja muun muassa Taloussanomiin ja tällä hetkellä Helsingin Sanomien Työelämää-osioon. Talousasioista kirjoittaminen sujuu, mutta haasteitakin riittää. ”Varsinkin lyhyt teksti asettaa ymmärrettävyyden koetukselle. Selittelyyn ei jää tilaa. Kun kohderyhmä on homogeeninen, kuten vaikkapa taloudellisen koulutuksen saaneet, voi olettaa peruskäsitteiden olevan kaikille tuttuja.” ”Sama koskee romaanejakin. On vain tunnustettava ääneen, että koska en edusta keskivertosuomalaista, en taustaltani, kokemukseltani enkä koulutukseltani, niin eivät näkökulmat ja romaanihenkilötkään avaudu kaikille, tai ole välttämättä helposti luettavia. Tosin ei ole olemassa kaunokirjallista teosta, joka puhuttelisi kaikkia lukijan taustaan tai ikään katsomatta”, Haahti myöntää.”Olen toki saanut myös paljon hyvää palautetta, esimerkiksi Koeajasta varsinkin johtavassa asemassa olevilta naisilta.” Se tietysti kirjailijaa lämmittää. Hänen mukaansa köyhyys ja kurjuus on osin glorifioitu kotimaisessa kirjallisuuden perinteessä. Vaikka suomalaisen yhteiskunnan kehitystä kuvaa nimenomaan keskiluokkaistuminen, koulutettujen ja elinehtojaan kohentaneiden ihmisten elämästä kertominen on pitkälti sivuutettu. Ikään kuin vaurastuminen tekisi ihmisen immuuniksi elämän kolhuille ja varjoille. Menestyksestä joutuu aina maksamaan. ”Vuonna 2011 ilmestyneestä Kaikki mitä tiedän huomisesta -kirjasta tuli paljon palautetta naisilta, jotka olivat ikään kuin muuttuneet näkymättömiksi. Tiettyyn ikään asti sitä kärsii huomiosta riesaksi asti ja sitten yhtäkkiä kaikki loppuu.” Myöskään rahasta kirjoittaminen ei Haahdin mukaan kuulu suomalaisen kirjallisuuden perinteisiin. Talous ja muu elämä eivät kuitenkaan ole erillisiä saarekkeita, eivät sitä ole myöskään naiseus ja miehisyys. ”Rahan vaikutus ja rooli ihmissuhteissa on todella suuri. Ei siten, että ne jotka ajattelevat rahaa olisivat pahoja. Mutta monen ihmisen ajatukset pyörivät rahassa siksi, että sitä ei ole. Siksi elämän kuvaaminen irrallaan taloudellisista asioista on täysin epäuskottavaa. Mutta se tökkii monella.”

RAHAMARKKINOIDEN ARMOTTOMUUS ”Black Monday” lokakuussa 1987 opetti sijoitusmaailman raadollisuudesta. Haahti oli silloin Luxemburgissa pääomamarkkinoista vastaavana johtajana. ”Ystäväni Lontoossa löysivät ruskeita kirjekuoria pöydiltään töihin tullessaan, ei ollut yt-neuvotteluita eikä edes kasvokkain kerrottu, ettei sinun palveluksiasi tarvita. Se oli monelle shokki.”

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

Koeaika-romaani ei ole omaelämänkerrallinen, mutta siinä on paljon omaa ajattelua, kertoo Taina Haahti.

”Rahamaailma oli yksiulotteista, sillä vaikka oli kiva miettiä talouden syys- ja seuraussuhteita, niin eihän siitä elämänsisällöksi ollut. Diiling-huoneiden huumori oli enimmillään kyynistä tai kaksimielistä läppää.” ”Tulin takaisin Suomeen vuonna 1991 kehittämään salkunhoitopalveluja institutionaalisille sijoittajille. Paluuta vauhditti rakkaus suomenkieltä ja kirjoittamista kohtaan. Halusin takaisin kieleen ja kulttuuriin, Luxemburgissa elämä oli vähän irrallista.” Työkielenä hänellä oli englanti ja työn ulkopuolella puhuttiin ranskaa ja saksaa. Ikävää eivät hillinneet monikulttuurisuuden tuomat hyvät puolet, kuten ajatusten vaihto eritaustaisten ja -kielisten ihmisten kanssa. Niitä hänellä on nyt vastavuoroisesti ikävä. Sijoitusbisneksessä Haahti joutui työkseen arvioimaan talous-, korko- sekä poliittisia ja yritysriskejä. Miettimään mitä tulevaisuudessa tapahtuu ja mihin maailma on matkalla. Sieltä kumpuaa myös tietoisuus, millainen sijoitustoiminta on kestävää. Vuodesta 2006 hän on tehnyt yhteistyötä ruotsalaisen, vastuullista sijoittamista institutionaalisille sijoittajille konsultoivan yrityksen kanssa. ”Vastuullisen sijoittaminen on strategisempaa. Hyvä hallintotapa sekä ympäristö- ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat sijoitusten valinnassa.” Haahdin mukaan Ruotsi on vastuullisuudessa suomalaisia pidemmällä. Yhtenä syynä siihen on kansalaisten mahdollisuus itse vaikuttaa siihen, mihin heidän eläkerahansa sijoitetaan. ”Suomalaisessa järjestelmässä on hyvät ja huonot puolensa. Yksi huonoista on se, että suomalaisten taloustietämys on luvattoman huonoa kaikissa kansanryhmissä.” ”Keskimääräisen taloustietämyksen tulisi olla korkeammalla tasolla, jotta syntyisi kunnon keskustelua. Silloin päästäisiin ehkä irti vanhoista

Mikä meni pieleen? ”Mieleeni muistui tapahtuma urataipaleen alkupuolelta. Olin jo silloin SYP:n Luxembourgin tytärpankin pääomamarkki naosaston vetäjä ja käymässä Suomessa pankin sisäisessä seminaarissa. Jäin muutaman Lontoon, Tokion ja New Yorkin kollegan kanssa jutustelemaan baariin päivän päätteeksi (tilai suus järjestettiin Haikossa), em mekä pitäneet erityistä kiirettä illalliselle menemisen suhteen, koska oletimme sen epämuodol liseksi kollegojen keskinäiseksi tilaisuudeksi. Saavuimme illalliselle puolisen tuntia myöhässä ja huomasim me arvioineemme tilaisuuden pieleen, sillä porukka istui pitkässä pöydässä tummissa puvuissa. Miespuoliset kollegani pääsivät livahtamaan pöydän päihin kuin koirat veräjästä, mutta minut yhtenä harvana naisena oli plaseerattu illan kun niavieraan, valtiovarainministe riön silloisen rahoitusjohtajan Kari Narsin, viereen. Paikka arvokkaimman vieraan vieressä, emännän paikalla, alkuruoka jo menossa, itse arkiasussa, puoli tuntia myö hässä ja porukan nuorin... Ei kun pokkana vain istumaan ja esittäytymään. Hän ei vastannut hymyyni, tosin oman hymynikin kanssa taisi olla vähän niin ja

”Keskimääräisen taloustietämyksen tulisi olla korkeammalla tasolla, jotta syntyisi kunnon keskustelua.” emotionaalisista ja ideologisista poteroista.” Se opettaa, kun ihmiset voivat itse tehdä ratkaisuja. Se passivoi, jos kaikki on pitkälle päätettyä eikä ole valinnan vapautta. ”Valinnanvapauden puuttuminen ja vaikeus järjestää elämä omista lähtökohdista käsin, esimerkiksi oma eliniänodote huomioon ottaen, koetaan kasvavassa määrin epäoikeudenmukaiseksi”, Haahti profetioi. Suomi on muutenkin suurten muutosten edessä. ”Mutta kriisi on aina myös mahdollisuus”, hän muistuttaa.

KAUNOKIRJALLISUUDESTA JOHTAJAOPPEJA Haahti suosittelee kaunokirjallisuuden käyttämistä myös johtamisen apuvälineenä paljon nykyistä enemmän. Hän on käynyt pitämässä aiheesta kursseja muun muassa Tampereen teknillisessä yliopistossa.

”Kirjallisuudesta löytyy henkilöitä, jotka ovat samanlaisissa paineissa ja ristiriitatilanteissa kuin johtajat. Sieltä löytyy paljon apuja hankaliin tilanteisiin.” ”Meidän pitäisi myös puhua paljon enemmän sisällöstä eikä välineistä. Me tukehdumme twiitteihin ja muihin sosiaalisen elämän viesteihin. Meidän pitäisi vahvistaa kykyämme luovia päälle hyökyvässä tietoja tunnetulvassa. Tunnetulvan suodattamiseen tarvitaan selkeä arvopohja.” ”Kaunokirjallisuudessa voi mennä toiseen näkökulmaan ja tunnustella toisenlaisia reagointitapoja ja harjoitella erilaisuuden ymmärtämistä. Monet johtamisoppaat ovat niin tuotteistettuja. Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa näkemystä. Viisautta kannattaa etsiä kaunokirjallisuuden klassikoista. Se, mikä on kestänyt sukupolvesta toiseen, todennäköisesti kertoo jotain olennaista ihmisyydestä ja ihmisenä olemisesta”, Haahti muistuttaa.

TURKU

A Journey Far Starts from Near

Everyone deserves

good leadership

Come and join us!

www.embaturku.fi

Turun kauppakorkeakoulu • Turku School of Economics

[ KYLTERIT ] TEKSTI RIITTA NIKKOLA KUVAT VILLE RINNE

Suuntaviivat uusiksi!

SEFE on kehittämässä liiton koulutuspoliittisia suuntaviivoja vastaamaan paremmin tämän päivän työelämää. Kolme teemaa on noussut selkeästi esiin: koulutuksen kilpailukyky, tutkimalla oppiminen ja koulutuksen tuottama osaaminen.

oulutuspoliittiset linjat valmistuvat samalla, kun liitto linjaa myös työelämän ja yrittäjyyden suuntaviivoja. Koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson on silminnähden

tyytyväinen ekonomikoulutuksen tilasta käytävään keskusteluun.

”Suuntaviivoja on valmisteltu koulutuspoliittisessa toimikunnassamme alkuvuodesta lähtien. Itse hyppäsin mukaan liikkuvaan junaan huhtikuussa, ja olen tästä todella innoissani! Tärkeintä on pohtia sitä, mitä on se osaaminen, jota valmistunut ekonomi tarvitsee työmarkkinoilla, ja miten koulutuksessa voi tukea sen saavuttamista.” Erikssonin mielestä koulutuksen kehittämisessä pitäisi keskittyä erityisesti opettajan ja opiskelijan väliseen vuorovaikutukseen. Kun opiskelija käyttää omia aivojaan opettajan tukemana, hän myös oppii jotain sellaista, mitä ei olisi oppinut ilman opetusta. ”Liittokokous käsittelee tekstin. Tuomme suuntaviivoissa esiin mitä konkreettisia kehittämisajatuksia meillä on sekä kansallisesta järjestelmästä että jokaisesta kauppatieteellistä koulutusta antavasta yksiköstä.” Suuntaviivatyöstä vastaavassa koulutuspoliittisessa toimikunnassa on mukana opiskelijoita, työelämässä jo olevia ekonomeja sekä kauppatieteellisten yksiköiden henkilökuntaa. ”Nyt on todella hyvä hetki valmistella näitä suuntaviivoja, koska

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

keväällä kirjoitetaan uutta hallitusohjelmaa. Suuntaviivatyön kautta tiedämme, mihin asioihin haluamme koulutuksen kehittämiseksi vaikuttaa. Hyödyllinen kokonaisuus syntyy, kun linjaamme samalla sekä työelämän, yrittäjyyden että koulutuksen kehittämistä.”

MIKSI JUURI NYT? ”Akateeminen työttömyys on ikävä kyllä ollut kasvussa, joten on tosi tärkeää pitää kiinni koulutuksen laadusta sekä sujuvasta vuoropuhelusta yliopistojen ja työnantajien välillä. Näin pystytään jo koulutuksen aikana suunnittelemaan koulutusta mahdollisimman hyvin työttömyyden riskin minimoimiseksi”, Eriksson painottaa. Toinen asia, joka Suvi Erikssonin mielestä herkästi unohdetaan, on valmiin ekonomin työura, joka ei lähtökohtaisesti olekaan sellainen kuin ”ennen vanhaan”. ”On yrittäjyyttä, alanvaihtoa, monenlaisia työsuhteita, tutkijan uraa sekä näitä kaikkia samanaikaisesti. Pitää huolehtia myös siitä, että osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia on myös perustutkinnon jälkeen.” Erikssonin mielestä erityisen kapeakatseista kansallisen tason keskustelussa on opiskeluajan ylikorostaminen. ”Keskustelussa sivurooliin jää herkästi se, mitä ihmiset oikeasti osaavat ja miten osaamista työelämässä arvostetaan. Tavoitteet pitäisi asettaa mieluummin sisällöllisesti ja laadullisesti ylemmäksi. Jos esimer-

kiksi pitäisi valita, valmistuako puoli vuotta aikaisemmin ja jäädä vuodeksi työttömäksi, vai puoli vuotta myöhemmin ja tehdä jo opiskeluaikana oman alansa työtä ja ehkä ottaa vielä sivuaine, josta voi olla hyötyä tulevaisuudessa, niin valinnan pitäisi olla minusta itsestään selvä.” Kauppatieteilijöiden keskimääräinen valmistumisaika on noin kuusi vuotta, joten mikään iso ongelma tämä ei Erikssonin mielestä kuitenkaan ole. ”On erittäin hyvä, että opiskelijat haluavat opiskella tehokkaasti, mutta jos keskustelu pyörii vain opiskeluajan ympärillä, niin voimme menettää jotain tärkeää. Tavoitteen on oltava osaamisessa ja tehokkaassa toiminnassa.”

”Oppiminen on tässä keskeinen teema, ja nimenomaan elinikäinen oppiminen.”

TUTKIMUS JA OPISKELU EIVÄT AINA KOHTAA Olli Tehikari, 24, opiskelee viidettä vuotta Turussa kauppatieteitä ja on mukana liiton koulutuspoliittisessa toimikunnassa opiskelijajäsenenä. ”Projekti on merkittävä ja siinä on hienoa olla mukana! On tärkeää, että Ekonomiliitolla on hyvin valmistellut ja perustellut mielipiteet koulutuspoliittisista asioista, jotta edunvalvontaa voidaan toteuttaa tehokkaasti.”

”Tutkimalla oppiminen on vaikea konsepti, ehkä se tässä vähitellen kirkastuu”, sanoo Olli Tehikari, joka kaipaa avointa keskusteluyhteyttä opettajien ja opiskelijoiden kesken. Hän on koulutuspoliittisen toimikunnan opiskelijajäsen.

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

[ KYLTERIT ] Tehikari kiittelee myös sitä, että mukana työssä on opiskelijajärjestöjen edustajia ympäri maata. ”Oppiminen on tässä keskeinen teema, ja nimenomaan elinikäinen oppiminen. Ekonomeille on tosi tärkeää, että oppiminen jatkuu myös koulun jälkeen.” Suuntaviivoissa korostetaan tutkivaa opiskelua. Tehikarin mielestä tutkimus ja opiskelu eivät välttämättä aina kovin hyvin kohtaa, ainakaan näkyvästi. ”Opettaja saattaa puhua omasta tutkimuksestaan, mutta opiskelija harvoin pääsee mukaan tutkimuksen tekoon ennen graduvaihetta. Vaikka tosiasiassa tutkijan ura olisi varmasti monelle kauppatieteiden opiskelijalle ihan relevantti vaihtoehto”, Tehikari muistuttaa. ”Edelleen pidetään melko itsestään selvänä kauppatieteellisellä alalla, että kaikki työllistyvät valmistumisen jälkeen yksityiselle sektorille.”

PARANNETTAVAA ON AINA Miten itse ymmärrät käsitteen tutkiva oppiminen? ”Yliopiston tehtävä ei ole opettaa absoluuttisia totuuksia, vaan

”Yliopiston tehtävä ei ole opettaa absoluuttisia totuuksia, vaan kouluttaa ihmisiä kysymään oikeita kysymyksiä.” kouluttaa ihmisiä kysymään oikeita kysymyksiä ja löytää niihin mahdollisimman oikeita vastauksia. Lisäksi ekonomille on tärkeää osata soveltaa näitä vastauksia arjen työhön.” Tehikari ei arvele, että opetuksessa olisi menty ”sieltä missä aita on matalin”. ”Tietenkään ei saa olla vain tyytyväinen, sillä aina on parannettavaa. Tämä koskee paitsi opettajia, myös meitä oppilaita. Toimiva palautejärjestelmä on tosi tärkeä: mistä opettajat muuten tietävät, mitä parantaa?” Hänen mielestään vanha kolmijako – luennot, ryhmätyö, tentti – on vielä liikaa vallalla. Järkevämpää olisi tehdä pieniä palasia koko kurssin ajan ja syventää oppimiaan asioita jatkuvasti, sen sijaan, että puristaa itsestään parin viikon ajan kaiken irti tenttiviikkoja varten. Olli Tehikari on Suvi Erikssonin

kanssa samoilla linjoilla opiskeluajan nousemisesta keskustelussa tärkeimmäksi kysymykseksi. ”Toki jotkut varmasti haluavat opiskella nopeasti, mutta toisaalta laaja ja monipuolinen tietämys on mielestäni parempi – sillä lailla tekee itsestään houkuttelevamman työmarkkinoilla.” Mitään absoluuttista totuutta ei hänen mielestään ole, vaikka toki nykyinen rahoitusmalli kannustaa nopeaan valmistumiseen ja pikaiseen pääsyyn työmarkkinoille. ”Rahoitusmalli kannustaa yliopistoja saamaan opiskelijat valmistumaan määräajassa. Uskon kuitenkin, että tulevaisuuden työelämä tarvitsee pikemminkin moniosaajia kuin yhden alan eksperttejä. Parempi olisi, jos opiskelijat opiskelisivat laajasti ja oppisivat ymmärtämään asioita laajasti yli tieteenalarajojen.

JOHTAVA YRITYSTALOUDEN JA LASKENNAN AMMATTILEHTI

Kestotilaus 81 €/vuosi

Tilaa ilmainen näytenumero

www.tilisanomat.fi/tilaus

[ KOLUMNI ]

Ootsä joku pelle?

päilevä Tuttava kuuli jostakin, että olen käynyt valmentamassa. ”Mikä se semmoinen valmentaja oikein on?”, kysyi E.T. ”Sä niinku käyt firmoissa puhumassa paskaa puku päällä ja lähetät perään törkeän laskun? Vai ootko säkin joku laif kouts? Ruokavalioo ja sellasta. Miten tavarat järjestellään kotona ja milloin nostellaan kahvakuulia. Ootsä joku pelle vai?”

No en ole. Luulisin.

Epäilevä Tuttava on kyllä oikeilla jäljillä epäilyksineen. Yrityksissä ramppaa kaikenlaista viheltäjää. Viheltäjät käyvät vetämässä johdolle tai työntekijöille tunnin show´n. Show on aina sama, riippumatta kuulijakunnasta. Show´n esittäjä tituleeraa itseään yritysvalmentajaksi, vaikka käyntikortissa voisi aivan yhtä hyvin lukea stand up -koomikko. Vieraileva Viheltäjä kertoo oman väritetyn elämäntarinansa, jonka vaiheet ovat uurastus, menestys, ylpistyminen, lankeaminen ja uusi nousu. Tai sitten saarnamies jakaa yksinkertaisia oikoteitä onneen, kuten sen viisauden, että menestys riippuu vain asenteesta. Viihteestä on kyse. Kuulijat saavat parhaassa tapauksessa elämyksen, vaihtelua työpäivään tai yhteisen keskustelunaiheen. Mutta kenenkään osaaminen ei kasva. Yrityksen toimintatavat eivät muutu parempaan, jos eivät huonompaankaan. Yhden tunnin valmentaja ei ole mikään valmentaja.

urheiluvalmentajan tavoin. Me olemme korkeintaan auttajia. Pelkästä yhdestä tunnista voi kuitenkin olla apua. Siitä on sitä todennäköisemmin apua, mitä pienemmässä seurueessa sen tunnin viettää. Eniten saa aikaan kahdenkeskisissä kohtaamisissa. Usein auttamiseksi riittää se, että kysyy: Mitä tavoittelet? Miten voisit saavuttaa tavoitteesi? Mitä ajattelit tehdä ensimmäiseksi? Tai niin kuin keskustapoliitikko vastaa kyselijälle tupaillassa: ”Mitä itse olet asiasta mieltä?” Uusia taitoja ei opi tunnissa, mutta tunnissa pystyy kaivamaan esiin jo olemassa olevia taitoja ja poistamaan esteitä niiden tieltä. On aina yhtä hauskaa huomata, että kaikissa meissä asuu erinomainen puhuja, kirjoittaja ja keskustelija, kun antaa sen puhujan, kirjoittajan ja keskustelijan tulla esiin. Jokainen osaa kertoa keittiön pöydän ääressä perheenjäsenille ja ystäville mitä vaikuttavimpia ja värikkäimpiä tarinoita. Mutta kun pitäisi kertoa tarina estradilla monikymmenpäiselle yleisölle tai kirjoittaa se tietokoneen ääressä, iskee kipsi. Yhden tunnin valmentaja ei pysty tekemään ihmeitä, mutta kyllä tunnissa aina yhden kipsin poistaa.

Jokainen ihminen on valmentamisen arvoinen.

Valmentaja-sana on omaksuttu urheilusta. Urheiluvalmentaja vastaa urheilijan harjoittelusta ja kehittymisestä kohti tavoitteitaan. Urheilijan ja valmentajan kanssakäyminen on lähes päivittäistä. Urheilun piirissä ei kutsuta valmentajaksi sitä, joka käy kerran vuodessa vetämässä tunnin setin. Harva meistä yritysten parissa työskentelevistä valmentajista on oikeita valmentajia

Pekka Seppänen Kolumnin kirjoittajan missio, liikeidea ja toimenkuva on auttaa ihmisiä ajattelemaan.

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] TEKSTI ANNE PENTTILÄ, KUVA GETTY IMAGES

Äitiysvapaan palkasta ennakkopäätös

Työsuhdeneuvonnassa on säännöllisesti ollut esillä kysymys pitääkö työehtosopimukseen perustuvaa äitiysvapaan palkkaa maksaa tilanteessa, jossa työntekijä siirtyy hoitovapaalta uudelle äitiysvapaalle käymättä välillä töissä.

yt asiaan on saatu työtuomioistuimen ratkaisu, jonka mukaan äitiysvapaan palkka pitää näissäkin tilanteissa maksaa. Tuomio perustuu teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukseen, mutta tuomiolla on vaikutusta muillakin ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusaloilla. Työtuomioistuin otti tuomiollaan kantaa tilanteeseen, jossa työntekijä oli hoitovapaalla ja tultuaan uudelleen raskaaksi hän ilmoitti työnantajalle jäävänsä suoraan äitiysvapaalle. Työnantaja hyväksyi hoitovapaan keskeyttämisen ja työntekijän siirtymisen äitiysvapaalle, mutta työehtosopimuksen mukaista äitiysvapaan palkkaa ei maksettu. Ylempien toimihenkilöiden teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on äitiysvapaan kolmen kuukauden palkan edellytykseksi asetettu, että työtekijän työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa. Toimialan muiden henkilöstöryhmien työehtosopimuksissa on soveltamisohje, jonka mukaan äitiysvapaan palkkaa ei suoriteta työntekijälle, jos hänen äitiysvapaansa alkaa aiemman perhevapaan aikana. ”Työnantaja pyrki tulkitsemaan asiaa siten, että myös YTN:n

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

työehtosopimusta on sovellettava niin, että työntekijän on katkaistava vanhempainvapaansa ja palattava töihin ennen jäämistään uudelle äitiyslomalle, jotta hän olisi oikeutettu äitiysvapaa-ajan palkkaan kolmelta kuukaudelta. Aikaa ei kuitenkaan määritelty, eli periaatteessa yksikin työpäivä riittäisi ennen uudelle äitiyslomalle jäämistä”, taustoittaa asianomistajaa ja YTN:ää edustanut asianajaja, varatuomari Tuula Lehtinen, Asianajotoimisto Kasanen & Vuoriselta. YTN riitautti tapauksen työtuomioistuimessa. Perusteena oli se, ettei YTN:n työehtosopimuksessa ole tällaista soveltamismääräystä ja toisaalta työnantajan menettely jättää äitiysvapaan palkka maksamatta katsottiin tasa-arvolain vastaiseksi.

ENNAKKOPÄÄTÖS EU-TUOMIO ISTUIMELTA Työtuomioistuin pyysi asiassa ennakkoratkaisua Euroopan Unionin tuomioistuimelta. ”Aluksi lähtökohdat vaikuttivat huonoilta. EU-tuomioistuin kysyy yleensä

VANHEMPAINVAPAADIREKTIIVIN VASTAISTA Työtuomioistuimen tuomio on ratkaissut lopullisesti pitkään erimielisenä olleen tulkintakysymyksen äitiysvapaan palkasta siirryttäessä hoitovapaalta suoraan uudelle äitiysvapaalle. On siis vanhempainvapaadirektiivin vastaista jättää palkka suorittamatta. Tuomion tekee erityisen merkittäväksi se, että sitä on perusteltu vanhempainvapaadirektiivillä sekä työsopimuslain perhevapaita koskevilla pakottavilla säännöksillä. Tämän johdosta tuomion antamaa tulkintalinjausta voidaan soveltaa teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen ohella myös muiden työehtosopimusten äitiysvapaan palkkasäännöksiä tulkittaessa.

”Ainoastaan yksi jäsenmaa oli meidän kannallamme ja sieltäkin vastattiin mielestäni hieman asian ohi.” kantaa myös muilta jäsenmailta ja ne jäsenmaat vastaavat, joita asia kiinnostaa. Ainoastaan yksi jäsenmaa oli meidän kannallamme ja sieltäkin vastattiin mielestäni hieman asian ohi. Kaikki muut jäsenmaat olivat työnantajan tulkinnan kannalla”, kertoo Lehtinen. Seurasi odottamaton käänne. EU-tuomioistuin huomasi, että tasa-arvolain sijasta tapaus liittyy vanhempainlomadirektiiviin, ja esitti sen pohjalta lisäkysymyksiä Suomeen. ”Tällaista ei ymmärtääkseni tehdä kovin usein. Lähetimme EU-tuomioistuimelle kirjalliset vastaukset ja olimme myös asian suullisessa käsittelyssä marraskuussa 2012.” EU tuomioistuin katsoi, että työnantajan menettely jättää äitiysvapaan palkka suorittamatta kyseisessä tilanteessa oli vanhempainlomadirektiivin vastaista. Työntekijä voisi joutua luopumaan oikeudestaan hoitovapaaseen ja palaamaan työhön, jotta hänelle myöhemmin syntyisi oikeus äitiysvapaan palkkajaksoon. Jos äitiysvapaan palkka voitaisiin jättää suorittamatta tällaisessa tilanteessa, niin se ohjaisi työntekijää siten, että tämä jättäisi hyödyntämättä oikeuttaan hoitovapaaseen. Tämän johdosta vanhempainlomadirektiivin tarkoitus ei toteutuisi tarkoitetulla tavalla. Prosessi meni läpi EU-tuomioistuimessa suhteellisen nopeasti. EU-tuomioistuimen julkisasiamies

tiedotti päätöksestä helmikuussa 2013. Koko prosessi kesti yhteensä lähes 3,5 vuotta haastehakemuksen allekirjoittamisesta maaliskuun alussa 2011 työtuomioistuimen ratkaisuun elokuussa 2014.

SAATAVAT HAETTAVISSA EHKÄ TAKAUTUVASTI Lehtinen arvioi, että vastaavanlaisia tapauksia saattaa olla paljon. ”Ainakin päätellen liittojuristien yhteydenotoista. Heiltä olen saanut sellaista viestiä, että kyselyjä tulee paljon liittyen tähän asiaan. Se on ymmärrettävää, koska äidin kolmen kuukauden äitiysvapaan palkka on perheille merkittävä verrattuna hoitovapaakorvaukseen. Monille on tärkeä myös käytännön kysymys: onko äidin keskeytettävä vanhempainvapaa äitiyslomapalkan saadakseen.” Jos työntekijä on joutunut vastaavanlaiseen tilanteeseen ja äitiyslomapalkka on evätty häneltä, saattaa olla mahdollista hakea palkkasaatavat takautuvasti työnantajalta, vanhenemissäännösten puitteissa. On syytä varmistaa oman liiton juristilta missä ajassa tapaus vanhenee. ”Yleisellä tasolla esimerkiksi palkkasaatavat vanhenevat lähtökohtaisesti viidessä vuodessa erääntymispäivämäärästä. Mutta jos työsuhde on jo ehtinyt päättyä, saatava raukeaa, ellei kannetta nosteta kahden vuoden kuluessa siitä kun työsuhde on päättynyt. Mikäli työehtosopimuksen määräystä on pidettävä ilmeisen tulkinnanvaraisena, kuten tässä, saatava vanhentuu viidessä vuodessa erääntymisestä”, toteaa Lehtinen.

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI MARITA KOKKO KUVAT VILLE RINNE

Yrittäjien hyvinvointi tärkeää Suomelle Yrittäjien hyvinvointi on tärkeää kansakunnan menestykselle. Yrittäjien jaksaminen ja kyky ratkaista suurimmatkin haasteet kasvattavat menestystä ja mahdollisuuksia perustaa lisää pkyrityksiä, tärkeimpiä työllistäjiämme.

iinä meillä ekonomeilla on paikkamme, korosti Suomen Ekonomien puheenjohtaja, ekonomiyrittäjä Timo Saranpää ekonomiyrittäjien ensimmäisessä yrittäjäpäivässä. Saranpää toivoo, että yrittäjäpäivästä tulisi ekonomiyrittäjille perinne. SEFE tarjoaa jäsenilleen palveluita muun muassa juridiikassa, mentoroinnissa ja koulutuksessa. Saranpään mukaan yrittäjäekonomien tulisi ymmärtää, ettei yhteisön voimaa kannata jättää hyödyntämättä. ”Meidän pitää olla avoimia joka suuntaan. Kehittääksemme ekonomiyrittäjyyttä meidän on syytä tehdä yhteistyötä esimerkiksi Suomen Yrittäjien ja Suomen Yrittäjänaiset ry:n kanssa”, hän totesi. Ekonomijärjestö on aloittamassa 80-vuotisjuhlavuoden. Uuden vuoden myötä lanseerataan uusi nimi Suomen Ekonomit sekä tuore brändi. Tavoitteena on terävöittää profiilia ja parantaa näkyvyyttä. ”Jos aiomme ajaa ekonomien etua ja vahvistaa ekonomitutkinnon arvoa, meidän tulee irtautua hajuttomuudesta ja mauttomuudesta.”

VANHEMMUUDEN KULUT TASAN Naisyrittäjyyden problematiikkaa valotti Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Heli Järvinen. Hän totesi naisyrittäjien tärkeimmäksi tavoitteeksi vanhemmuuden kustannusten jakamisen. Järjestö on lakimiesten ja auktorisoitujen kirjanpitäjien avustuksella laskenut,

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

että vanhemmuuden kustannukset äidin työantajalle keskimääräisellä 3 280 euron kuukausipalkalla ovat 17 000 euroa yhden lapsen osalta, kun mukaan otetaan raskaudenaikaiset poissaolot, vanhempainvapaat ja sairaiden lasten hoitoon liittyvät poissaolot. Järvinen vaihtaisi kivikautiseksi nimeämänsä suomalaisen mallin ruotsalaiseen. Ruotsissa vanhemmuuden kulut maksetaan yhteisestä kassasta, johon varoja kerätään sekä työnantajilta että työntekijöiltä. Kaikki tuloverotettavat maksavat sairausvakuutuksen yhteydessä föräldarapenningiä, josta firmoille korvataan kulut vanhemmuudesta. ”Haluamme varmasti kaikki töitä tyttärillemme, siksi vauvariski on tasattava tasapuolisesti verovaroin”, Järvinen summasi.

YRITTÄJIÄ EDUSKUNTAAN Suomen Yrittäjien pitkäaikainen puheenjohtaja, yrittäjä ja kansanedustaja Eero Lehti totesi, ettei mikään poliittinen ryhmä eduskunnassa ole sellainen, jossa enemmistö edustajista olisi yrittäjähenkisiä. ”Palkansaajien voima jyllää niin kokoomuksessa kuin kaikissa muissakin puolueissa. Todennäköisesti kuitenkin kaikkein vähiten niissä ryhmissä, joissa on eniten kirjanpitovelvollisia. Kirjanpitovelvollisuus vaatii ihmistä seuraamaan, mitä tuli, mitä meni, mitä vei verottaja ja mitä jäi itselle.” Lehti katsookin, että Arkadianmäelle tarvitaan lisää yrittäjiä. Yrittäjän myönteinen usko tulevaisuuteen on yleensä se viimeinen niitti,

joka panee pyörät pyörimään. Yrittäjäksi tulisi Lehden mukaan kuitenkin ryhtyä harkiten, sillä keskimäärin viiden vuoden kuluttua startista puolet yrittäjistä on lopettanut ja puolet on köyhempiä kuin aloittaessaan. He ovat kuluttaneet pääomaa ja saaneet kokemuksia, useimmat eivät pelkästään myönteisiä. ”Käsittelimme juuri talousvaliokunnassa elinkeinonharjoittajien velkasaneerausta, joka oli pisimmillään 25 vuotta. Kuitenkin lopputulos on, että veloista saadaan palautettua yksi prosentti. Yrittäjä on menettänyt vuosia elämästään”, hän kuvasi.

UUSI ALUSTA VERKOSTOILLE Helsingin Ekonomien ekonomiyrittäjien puheenjohtaja Marketta Rusi-Karlsson kertoi viisivuotiaan yhteisön vahvistavan jäsentensä ammattiosaamista ja tarjoavan foorumin verkostoitumiselle. Sen postituslistoilla on 200 lukijaa. Ekonomiyrittäjistä noin puolet on yksinyrittäjiä ja 30 prosenttia työllistää kahdesta viiteen työntekijää. Haasteena on Rusi-Karlssonin mukaan löytää parhaat keinot tukea pienyrittäjää. Workshop-kehittelyn tuloksena on syntynyt idea kehittää alusta, jonka kautta ekonomiyrittäjät voisivat tuoda esille omaa osaamistaan ja palvelujaan ja samalla hakea itselleen täydentävää osaamista esimerkiksi tarjousten tekemiseen. Koko Suomen kattava palvelu on tarkoitus käynnistää ensi vuonna. Tapahtuman järjestelyistä vastasivat yhteistyössä HEKOn yrittäjäekonomit ja SEFE.

Yrittäjä ja kansanedustaja Eero Lehti haluaisi lisää yrittäjiä Arkadianmäelle.

Tekniikan tohtori Johanna Småros vastaanotti tilaisuudessa Nuori tutkijayrittäjä 2014 -palkinnon. Hän on perustanut tutkijakollegoidensa kanssa RELEX Oy:n, jonka tilausautomatiikkaohjelmistoilla vähittäiskauppa voi vähentää ruokahävikkiään.

Marketta Rusi-Karlsson, Timo Saranpää ja Johanna Småros pohtivat paneelissa millä tavoin voitaisiin tukea pieniä ja aloittavia yrityksiä ja yrittäjiä.

3 E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

LISÄÄ TAPAHTUMIA & KOULUTUKSIA:

[ TAPAHTUU ]

sefe.fi/koulutukset

Ekonomiyhdistykset EKONOMFÖRENINGEN NIORD Läs om Niords program i Niord bladet och på www.niord.fi. 24.10. Framtiden för arbetet och ledarskapet – seminarium i Vasa 6.11. Vilken typ är du? Gör en MBTI-analys 11.11. Mia Graeffe – bergsbestigare 14.11. SEFEs närutbilning: Via självkännedom till förändring 27.11. Valmöte 17.12. Musikal: Mamma Mia! Niords kansli Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 HELSINGIN EKONOMIT 5.11. Syksyn työ- ja juhlapukeu tumisen trendi-ilta 5.11. Naisenergiaa yrittäjyyteen – mimmi-ilta 5.11. Tutustuminen älypuhelimen toimintoihin: Windows Phone 6.11. Työelämän ABC-seminaari sarja: Työsopimus ja sen ehtojen muuttaminen 15.11. Kartano- ja teatteriretki Hämeenlinnaan

17.11. Innovaatiosta menestys tarinaksi 20.11. Työelämän ABC-seminaa risarja: Yhteistoiminta, työttö myysturva ja työllistyminen 25.11. Tuija Peltomaa – taidehis torian luento keramiikasta 27.11. Tule tutustumaan Finans sivalvontaan! Lisää tapahtumia ja ilmoittautu minen osoitteessa www.heko.fi ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT 15.11. 65-vuotisjuhlat Vanajanlinnassa 3.12. Vuosikokous Hotelli Emiliassa ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestystekijänä -koulutus Tervetuloa SEFEn järjestämään koko päivän kestävään koulu tustapahtumaan Seinäjoella tiis taina 18.11. SEFE haluaa olla mu

KESKI-SUOMEN EKONOMIT 27.11. Niskavuoren naiset, Jyväskylän kaupunginteatteri

kana kehittämässä työelämää ja kestävää johtajuutta Suomessa. Painopisteemme on työelämä suhteiden ymmärtäminen ja niiden osaaminen. Vain kestä vällä johtajuudella varmistetaan tulos ja organisaation menestys pitkällä tähtäimellä. Lisäksi vas tuullisissa yrityksissä voidaan hyvin, ja hyvinvoivat ihmiset ovat sekä onnellisia että tuotta via. Kun työilmapiiri on avoin ja henkilöstö voi vaikuttaa omaan työhönsä ja työyhteisöön, myös työurat pitenevät. Koko päivän koulutuksen yksittäiset osat ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, joita voi valita ja syventää myös erikseen, tarpeen mukaan. Syyskokous ja pikkujoulut pidetään perjantaina 28.11. klo 18.00 alkaen Suojeluskuntatalon alakerran kokoustilassa, osoite: Kauppakatu 17, Seinäjoki. Ko kousta edeltää opastuskierros näyttelyssä. Kokouksen jälkeen on ruokailu. Tervetuloa! Lisäinfoa ajankohtaisista tapah tumista löydät kotisivuiltamme www.epekonomit.net tai löydät meidät nyt myös Facebookista. KESKI-SUOMEN EKONOMIT 12.11. After work -ilta, Bar Hemingway’s, Kauppakatu 32 27.11. Niskavuoren naiset, Jyväskylän kaupunginteatteri 10.12. Jouluinen After work -ilta, Bar Hemingway’s, Kauppakatu 32 31.12. Uuden Vuoden Gaala, Jyväskylän kaupunginteatteri Tuoreimmat tiedot tapahtu mistamme saat kuukausittain sähköisestä jäsenkirjeestämme ja kotisivuiltamme www.keskisuomenekonomit.fi.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI

Jos et saa jäsenkirjeitämme, käy päivittämässä SEFEn jäsenre kisteriin sähköpostitietosi, niin pysyt jatkossa ajan tasalla. Myös osoitteesta info@keskisuomene konomit.fi saat lisätietoa toimin nastamme. Tervetuloa mukaan! OULUN EKONOMIT Musiikkinäytelmä Amadeus 25.10. klo 19.00, Oulun kaupun ginteatteri Semmarit 25v juhlakunnossa 15.11. klo 19.00 Madetojan sali Pikku Joulu Piknik 29.11. klo 18.00 Ouluhalli Rajaton Joulu 2014 ke 17.12. klo 19.00 Madetojan sali

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

PIRKANMAAN EKONOMIT 8.11. PME:n tennisilta 13.11. SEFE: Työelämän vallankumous 29.11. PME:n Perinteiset Pikkujoulut Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet www.pirkanmaanekonomit.fi POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT 30.10. Äijäilta Autotalo Harti kaisella 30.10. Ekonomilounas Torerossa 4.11. Kokkauskurssi - kiinalainen keittiö 13.11. Nuoret Ekonomit –tilaisuus 27.11. Syyskokous ja pikkujoulu Ravintola Sulossa Lisätietoja tapahtumista www. pohjoiskarjalanekonomit.fi RAUMAN EKONOMIT Marraskuu: Sääntömääräinen syyskokous ja yritysvierailu Joulukuu: Glögitilaisuus Lisää Rauman Ekonomien tulevista tapahtumista jäsen kirjeissä ja nettisivuilta: www. raumanekonomit.fi TURUN SEUDUN EKONOMIT Lounastapaaminen, Turun Yrit täjänaiset ry esittäytyy ja kertoo toiminnastaan 11.11. klo 11–13. Turun Kellariravintolat, Linnan katu 16, Turku. Syksyn lounas tapaaminen pidetään Turun Kellariravintolassa kabinetissa ruokaillen ja verkostoituen. Suo men Yrittäjänaiset ry on valinnut Turun Yrittäjänaiset Vuoden 2013 yhdistykseksi. Mukaan mahtuu 14 nopeinta jäsentä. Lounaan hinta 9,50 euroa, joka maksetaan paikan päällä. Ilmoit tautumiset viimeistään pe 31.10. Aamiaisseminaari, Suomen, Euroopan ja maailman talouden tila ja näkymät 9.12. klo 8:30–10. Turun kauppakorkeakoulu, Reh torinpellonkatu 3, Turku. Vuoden viimeisessä aamiaisseminaa rissa emeritusprofessori Paavo Okko tulee kertomaan meille Suomen, Euroopan ja maailman talouden tilasta ja merkitykses tä. Paavo Okko oli luotaamassa talouden näkymiä aamiaisse minaarissa myös joulukuussa 2013. Aamiaistarjoilu alkaa 8:00 ja alustus klo 8:30. Lämpimästi tervetuloa. Mukaan mahtuu 50 jäsentä. Luentosali varmistuu myöhemmin. Seuraa ilmoittelua

[ TAPAHTUU ] I/ SEFE.F TUMAT

TAPAH

OTTO-VILLE VÄÄTÄINEN

nettisivuilla ja uutiskirjeissä. Ilmoittautumiset ajalla 23.10–2.12. TGIF – Ekonomi After Work Joka kuukauden ensimmäinen perjantai. Syksyn ja alkutalven perjantait 7.11. ja 5.12. klo 16:30 19, tai sitten vieläkin pidempään. Ravintola Blanko, Aurakatu 1. TGIF - Ekonomi After Work kerää kaikki ekonominmieliset yhteen kuukauden ensimmäisenä perjantaina töiden jälkeen Ravintola Blankoon! Illan konsepti on järkkymätön ja pysyy muuttumattomana – DJ, tapakset ja maaginen perjantaipulloarvonta. Lisäksi tarjolla on tuttuun tapaan vapaata seurustelua ja verkostoitumista. Kutsu kaverikin mukaan. Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy kaikille ekonomeille ja ekonominmielisille. Isänpäiväaskartelu 4.11. klo 11–13 TSE ry toimistolla Käsityöläiskatu 17 D 79, Turku. Askarrellaan yhdessä isänpäivälahjoja tekstiileihin painamalla. Sopii kaikenikäisille lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Mukaan omat tekstiilit (esim. T-paita, tyynyliina, pestävä ennen painatusta) sekä tarpeen mukaan esiliinat ja muut vaatteiden suojausvälineet. Askartelujen lomassa nautitaan kahvista ja mehusta. Myös omat eväät voi ottaa mukaan, toimistolla mm. lastenruokien lämmitysmahdollisuus. Ilmoittautuneille lähetetään lisäohjeistukset. Tapahtuma on ilmainen. Mukaan mahtuu 10 ensimmäistä. Huomioithan, ettei toimistolle pääse rattailla. Ilmoittautumiset ajalla 23.10.–28.10. Seili 5.11. klo 19.00–21:30 Turun Kaupunginteatterin väistötilat, Logomo-teatteri, Köydenpunojankatu 14, Turku. Seili – musikaali hullusta rakkaudesta on uusi teos Kakola-musikaalin tekijöiltä. Sadan vuoden takaiseen Turkuun sijoittuva tarina kertoo unohtumattomasta rakkaudesta, jonka vuoksi ihminen on valmis uhraamaan kaiken. Tarinaa kuljettaa suomalaisten naisartistien tunnetuksi tekemä musiikki. Mukana on lauluja mm. Jenni Vartiaiselta, Eriniltä, Anna

TURUN SEUDUN EKONOMIT Seili 5.11. klo 19.00–21:30 Turun Kaupunginteatterin väistötilat, Logomo-teatteri, Köydenpunojankatu 14, Turku.

Puulta, Johanna Kurkelalta ja PMMP:ltä. Avec-tilaisuus. Mukaan mahtuu 60 henkilöä. Hinta jäsenille 40 € ja 42 € avecille (opiskelija ja eläkeläinen 37 €). Ilmoittautuminen on päättynyt. Peruutuspaikkoja voi kysyä toimistolta. TSE Sport – Turun Seudun Ekonomien urheiluseura TSE Sportin on tarkoitus tuoda yhteen ekonomeja rennon leikkimielisen liikunnan pariin tarjoamalla viikoittaisia liikuntamahdollisuuksia ja eksoottisempia lajikokeiluja. TSE Sport aloittaa toimintansa yhteislenkeillä ja yhteisvuoroilla (yhdesssä KY-Sportin kanssa), sekä kuntotestauksilla ja lajikokeiluilla. Syksylle ja talvelle on varattu salivuoro vaihtuviin lajeihin.

Seuraa ilmoittelua uutiskirjeissä sekä nettisivuilla. Seura etsii aktiivisia jäseniä. Lisätietoja seuran toiminnasta ja tapahtumista antaa Tommi-Juhani Jokinen p. 044 557 1551 sekä Tomi M. Virtanen p. 050 601 77. Lämpimästi tervetuloa mukaan liikkumaan ja tutustumaan erilaisiin lajeihin. Jäsentoive: Joulukirkko -kauneimmat joululaulut 14.12. klo 16, Turun Mikaelin kirkko, Puistokatu 16, Turku. Toivotamme jäsenet perheineen sydämellisesti tervetulleiksi perinteiseen joulukirkkotapahtumaan, laulamaan ja kuuntelemaan rakkaita ja kauneimpia joululauluja. Tapahtuman päätteeksi meillä on varattu oma kahvitilaisuus joko Mikaelin kirkon Ruusuhuoneessa tai Mikaelin seurakuntakodissa kävelymatkan päässä (ilmoitetaan myöhemmin). Lapsille mehutarjoilu. Tapahtuma on maksuton, mutta vapaaehtoinen kolehti kannetaan. Ilmoittautumiset 23.10.–8.12.

MAMMA MIA -musikaali 31.1.15 klo 15:30–noin 00:30, Svenska Teatern, Helsinki. Musikaalimatka Helsinkiin. Maailmankuulun musikaalin MAMMA MIA! ensi-ilta on Helsingin Svenska Teaternin näyttämöllä. Yhdistys on varannut 50 kpl lippuja lauantain 31.1.15 näytökseen. Teatterilippujen hinta on jäsenille 75 € ja avecille 78 €. Lisäksi matkakuluja syntyy yhteiskuljetuksesta 10 € per henkilö sekä halutessa väliaikatarjoilusta (maksu väliaikatarjoilusta kerätään bussissa, teatteri ei pystynyt vahvistamaan hintaa. Tiedustelemme väliaikatarjoilutoiveet lähempänä näytöstä erillisellä sähköpostiviestillä). Lähtö Turusta 15:30 Ortodoksikirkon tilausajopysäkiltä. Paikkoja parvelta 1 riviltä 2 ja 3 sekä parvelta 2 riviltä 1 keskeltä näyttämöä. Varaukset ovat sitovia. Avec-tilaisuus. Mukaan mahtuu 50 henkilöä. Hinta jäsenille 85 € ja 88 € avecille (sisältää teatterilipun ja yhteiskuljetuksen). Ilmoittautuminen on päättynyt. Peruutuspaikkoja voi tiedustella toimistolta. VAASAN EKONOMIT Samuli Edelmannin Hiljaisuuden valo -joulukonsertti 5.12. klo 19 Vaasan kirkossa. Vaasan Ekonomit tarjoaa jäsenilleen Samuli Edelmannin Hiljaisuuden valo -joulukonsertin jäsenetuhintaan 10 €! Hinta avecille 22 € (lippu toimituskuluineen). Ilmoittautumiset SEFEn tapahtumakalenterin kautta 30.11. mennessä. Tulossa loppuvuodesta myös syyskokous, jonka ajankohdasta ilmoitamme myöhemmin. Mikäli olet ennakkoilmoittautunut, muistathan seuraavat tulevat lähipäivien tapahtumat Vaasassa: Teknologiayrittäjyyspäivät 23.–24.10. Pääjärjestäjänä Vaasan Teknillinen Seura, yhteistyössä SEFEn ja TEKin kanssa. Vaasan Ekonomien pikkujoulut 25.10. Koulutus: Työelämän vallankumous – vanhat tavat romukoppaan 28.10. Lue lisää tulevista tapahtumista sähköpostitiedotteista, nettisivuiltamme www. vaasanekonomit.fi tai Facebookista.

E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

Ilmankin pärjää, mutta heikommin. Hei SEFEn kylterijäsen!

Hyödynnä nyt opiskelijaetusi ja tilaa Kauppalehti maksutta 31.5.2015 asti. Saat painetun Kauppalehden joka arkipäivä ja kaikki digitaaliset uutissisällöt 24/7. Sähköisiä sisältöjä voit lukea rajattomasti kaikilla päätelaitteilla. Tilaa heti tänään, niin hyödyt edustasi eniten: kampanjat.kauppalehti.fi/sefe

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMILIITTO – SEFE RY Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229 e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi www.sefe.fi

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE RF Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229 e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi www.sefe.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSKAP

VIESTINTÄ – INFORMATION

Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi Sari Ridanpää, Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – Studerandemedlemmar Carita Erkkilä

Ekonomi-lehti – Tidningen Ekonomi Alma 360 Markkinointi – Marknadsföring Nina Enberg Viestintä – Information Marianne Falck-Hvilstafeldt, Lauri Laavakari, Heidi Haapalainen (perhevapaalla - föräldraledig) Viestintäjohtaja – Informationsdirektör Eeva Riittinen-Saarno

020 693 200 0201 299 246

Yhteystietojen muutokset voit tehdä myös internetin kautta: www.sefe.fi > Jäsenpalvelu > Omat sivut. Kirjaudu jäsentietoihin ensimmäisen kerran jäsennumerollasi ja henkilötunnuksen loppuosalla ja sen jälkeen olemassa olevilla käyttäjätunnuksillasi.

URA- JA KEHITYSPALVELUT – KARRIÄRRÅDGIVNING OCH -UTVECKLING* Palkkatieto – Lönerådgivning 0201 299 206 palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut / Ammatillinen kehittyminen – Karriärtjänster / Kompetensutveckling Arja Parpala, Birgit Lindholm, Nina Juhava, Hannele Heikinheimo, Anu Varpenius, Taija Keskinen Ekonomirekrytointi – Ekonomrekrytering Sirja Kulmala-Portman (perhevapaalla – föräldraledig), Taija Keskinen, Tiina Myöhänen-Astikainen Työskentely ulkomailla – Arbete utomlands Arja Parpala Yksikön assistentti – Enhetens assistent Päivi Kutvonen Kehitysjohtaja – Utvecklingsdirektör Anja Uljas

LAKIYKSIKKÖ – JURISTENHET* Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister klo 9.00–12.00 Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205 Petteri Kivelä, Emilia Reinikainen, Riku Salokannel, Timo Voutilainen, Lasse Johansson, Johanna Hämäläinen Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning Jan Degerlund Yrityksen perustamisneuvonta – Startrådgivning för företagare Riku Salokannel, klo 9.00–12.00 Ulkomailla työskentelyn lakiasiat – Jurisdiska ärenden gällande utlandsarbete klo 9.00–12.00 Lasse Johansson, Emilia Reinikainen Työttömyysturvaneuvonta – Rådgivning i arbetslöshetsfrågor Susanna Rintala, ma–ti ja to–pe klo 9.00–12.00 020 693 273 Lakiyksikön johtaja – Juridiska enhetens direktör Jan Degerlund Työttömyyspäivärahat – Dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600 IAET Jäsenasiat, ma–to klo 12–14 (09) 4763 7610 www.iaet.fi IAET-kassan asiakaspalvelupisteen (osoite Ratavartijankatu 2 B) aukioloajat ma ja ke klo 10–15 sekä pe klo 10–13 (ti ja to suljettu). * Palveluille on myös sähköinen ajanvarauskalenteri > www.sefe.fi

EDUNVALVONTA – INTRESSEBEVAKNING Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhällspolitik Kosti Hyyppä, Antti Leino, Tage Lindberg, Riikka Mykkänen, Riikka Sipilä, Tuomas Viskari Koulutuspolitiikka – Utbildningspolitik Suvi Eriksson, Eeva Salmenpohja (perhevapaalla – föräldraledig) Opiskelijatoiminta – Studerandeverksamhet Katri Haakana, Tanja Hankia Yksikön assistentti – Enhetens assistent Salla Grönholm Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör Lotta Savinko

MUUT PALVELUT – ÖVRIGA TJÄNSTER Julkaisutilaukset – Beställning av publikationer Krista Salo Järjestötoiminta – Organisationsverksamhet Satu Taivainen (perhevapaalla - föräldraledig), Tuuli Marttila

JÄSENYHDISTYKSET – MEDLEMSFÖRENINGAR Ekonomiyhdistykset – Ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit – Expatriatekonomerna ry Opiskelijayhteisöt – Studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu

Tapahtumakoordinaattori – Evenemangkordinator Hannele Hämäläinen Tutkimukset – Utredningar Juha Oksanen

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI Asiakashallinta – Kundförvaltning Tuija Mäkinen Talous – Ekonomi Leena Lillomäki, Suvi Viinikainen Toiminnanjohtajan sihteeri – Verksamhetsledarens sekreterare Teija Happonen Informaatikko – Informatiker Ville Tolvanen, Ulla Niemelä (perhevapaalla – föräldraled.)

Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans Studentkår, Helsingfors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – Mer information: www.sefe.fi > SEFEstä > SEFE-yhteisö www.sefe.fi > Om SEFE > SEFE-samfund

KYLTERIYHDYSHENKILÖT – SEFES KONTAKTPERSONER Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö avustaa, kun haluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista. Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi. Hanken: Thomas Lindqvist Aalto: Lauri Kaipainen JY: Veera Leppänen LUT: Ella Laurila ISY: Erno Hilvenius, Nora Kettunen TaY: Sampo Juuti Hanken Vasa Campus: Markus Heikkilä TSE: Veera Iliev ÅA: Marina Stenbäck VY: Lotta Takala Pori: Suvi Kaskimäki

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min. 0206- ja 0209-alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min. E KO N O M I 5 / 2 0 1 4

Luodaan yhdessä muistoja Vaivaton asuminen tuo vapautta eläkepäiviin! Tiedätkö, miten mukavaa on asua uudessa kodissa, jossa kaikki toimii? Skanskan Konkari -talot on suunniteltu vastaamaan ikääntyvien tarpeisiin. Viihtyvyyttä lisäävät myös ystävät. Konkarissa on mahdollisuus tavata naapureita talosaunalla, klubihuoneella sekä kätevässä palvelueteisessä. Ensimmäinen energiatehokas Konkari-talo valmistuu Espoon Niittykumpuun. Espoon Konkarissa kaikki palvelut sekä harrastukset ovat kävelyetäisyyden päässä. Tutustu Espoon Konkariin: skanska.fi/Espoonkonkari KiiNNoSTuiTKo? Lisätietoja asuntomyynnistämme: puh. 0800 162 162 (maksuton), asuntomyynti.paakaupunkiseutu@skanska.fi