Ekonomi 6/2014 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

Terveys tietoisuuden megatrendi

PUMPPAA KASVUA LIIKUNTABISNEKSEEN

Liikaa vauhtia?

MINDFULNESS OPETTAA TARTTUMAAN HETKEEN

Arvostus tulee osaamisesta Suomen Ekonomien uusi toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming haluaa huolehtia ekonomikoulutuksen laadusta.

JOULUKUU 2014 KYLTERIT

Onnistu kesätyön haussa: paperit kuntoon MAINETEKO

Wood Chopper -pelissä kiltteys on valttia

Hyvän tuulen kokousmatkat Merikokous tarjoaa tiimillesi tai työyhteisöllesi huvin ja hyödyn samassa paketissa. Laivalla on niin kokous-, ravintola-, majoitus- kuin viihdepalvelutkin saman katon alla. Mahdollisuus edullisiin tuliaisostoksiin sekä inspiroiva merinäköala sisältyvät hintaan. Kerro meille toiveesi, me hoidamme loput. Sydämellisesti tervetuloa! Visioi viisaasti Helsingistä

Saaristosynergiaa Turusta

Helsinki–Tukholma-kokous

Piknik-päiväkokous

Gabriella/Mariella

alk. 119,50 €/hlö

Helsinki–Tallinna-päiväkokous Viking XPRS

alk. 36 €/hlö

Turku–Tukholma, Amorella/Viking Grace

alk. 41 €/hlö

Vuorokauden merikokous Turku–Tukholma, Viking Grace

alk. 59 €/hlö

Kokouspaketit sisältävät hytin, aterioita ja kokoustilan. Päiväkokouspaketti ilman hyttiä. Varaukset: Helsinki 09 123 571, ryhma@vikingline.com Turku 02 333 1332, ryhma.turku@vikingline.com Tampere 02 333 1200, ryhma.tampere@vikingline.com Pidätämme oikeuden muutoksiin.

[ SISÄLTÖ ] JOULUKUU / DECEMBER 2014 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

KUVAT MIIKA KAINU, JUUSO PALONIEMI

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

Taantuma ei väsytä liikuntabisnestä

Liikunta-ala on kasvanut jo vuosia kohisten, ja potentiaalia kansainvälistymiseen on, mutta verkostoitumista pitää vielä treenata.

Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinnon saaja löytyy kuuden finalistin joukosta.

Nuoret Ekonomit -kiertueen illassa innostuttiin oman osaamisen myymisestä.

Parasta lukemista

Osaamista myynnissä!

Siitähän oli silloin Ekonomissa...

Ekonomin tuoreet ja vähän vanhemmatkin jutut löydät osoitteesta ekonomilehti.fi E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

[ SISÄLTÖ ]

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Uutissaldo............................................ 6 Maineteko........................................... 11 3 x Uusi työ....................................... 12 Ura Mindfulness helpottaa stressiä..... 22 Persona Grata Suomen Ekonomit sai uuden toiminnanjohtajan.............................. 24

Chaker................................................. 33

Ota yhteisö omaksesi Meitä Suomen Ekonomien jäseniä on lähes 52 000, enemmän kuin koskaan ennen. Kolmasosa jäsenistämme on kyltereitä. Me olemme mahtava joukko osaamista, kokemusta, vastuunkantoa ja innovatiivisuutta ja tulevaisuudentekijöitä – vain muutamia ominaisuuksia mainitakseni. Valitettavasti meitä on myös ilman työtä. Liitossa on loppusuoralla laaja palveluprosessien kehityshanke, jonka tavoitteena on entisestään parantaa ja kohdentaa palvelujamme sekä kehittää uusia. Näin varmistamme, että palvelumme vastaavat niitä tarpeita, joita jäsenemme tässä ajassa tarvitsevat. Strategiassamme on määritelty yhteisömme missioksi menestyvä ekonomi. Kehittämishankkeen yhteydessä selvitimme, mitä ekonomin mielestä on oma menestys. Ensimmäiseksi nousi oman työn merkityksellisyys. Menestystä on, että saa tehdä työtä jolla on vaikutusta ja johon voi myös itse vaikuttaa. Menestystä on myös, että työ ja muu elämä on tasapainossa. Kolmanneksi tärkeimmäksi nousee se, että oma osaaminen kehittyy jatkuvasti, ja voi nauttia arvostusta osaajana ja asiantuntijana. Ekonomit odottavat myös saavansa osaamistaan vastaavan taloudellisen korvauksen. Menestyksen esteenä nähdään vallitseva työmarkkinatilanne. Toiseksi suurimmaksi syyksi ekonomit nostavat oman itsensä: oma motivaatio ja asenne ratkaisevat menestyksen. Jos oma osaaminen ei jatkuvasti kehity, se nousee menestyksen esteeksi. Suomen Ekonomien tehtävänä on elää ja kehittyä jäsentemme työelämän mukana niin, että pystymme tarjoamaan uusinta tietoa, tukemaan oman osaamisen päivittämisessä ja luomaan verkostoja, joista jäsen hyötyy. Meillä on henkilökohtaisia ja kollektiivisia palveluja. Niistä sekä uudenlaisista mahdollisuuksista haluamme kertoa kaikissa viestintäkanavissamme. Milloin sinä viimeksi hyödynsit oman liittosi tai jäsenyhdistyksesi palveluja tai osallistuit? Käy katsomassa, tule mukaan ja ota yhteyttä.

Maailmalla

Saksalaiset osaavat shoppailla verkossa.

Kolumni................................................37 Kapula Verkottumisen voimaa edunvalvontatyössä.......................... 38

Kylterit................................................40 Työelämän pelisäännöt Työtodistus pitää itse pyytää............................................ 42

Tiesitkö?............................................. 45

Rauhallista Joulua ja menestyksellistä uutta vuotta! Eeva Riittinen-Saarno päätoimittaja

MIIKA KAINU

Suomen Ekonomit on yksilöiden yhteisö ja olemassa jäseniään varten

Päätoimittaja / Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Asiakkuuspäällikkö / Kundchef Diana Törnroos, diana.tornroos@alma360.fi Tuottaja / Producent Sanna Laakkonen, sanna.laakkonen@alma360.fi Ulkoasu / Layout Antti Nikunen Mediakoordinaattori / Mediekoordinator Marina Ahlberg Toimitusneuvosto / Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Riikka Mykkänen, Taija Keskinen Suomen Ekonomeista sekä Alma 360 Julkaisija / Utgivare Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja / Redaktion Alma 360, PL 502, 00101 Helsinki www.alma360.fi www.ekonomilehti.fi

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Alma 360, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@alma360.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer Suomen Ekonomit, Lauri Laavakari, lauri.laavakari@sefe.fi Osoitteenmuutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Alma 360, ekonomi@alma360.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 65 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Miika Kainu Paperi / Papper kannet MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 19.2.2015, jäsenyhdistysten tiedotteet 26.1.2015 mennessä liittoon: lauri.laavakari@sefe.fi. Nästa Ekonomi utkommer 19.2.2015, meddelanden från medlemsföreningarna senast 26.1.2015 till förbundet: lauri.laavakari@sefe.fi. Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta.

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

Kauppalehti on Suomen paras mobiilissa.

Suomen Digimenestyjät

2014

SUOMEN PARAS MOBIILISSA

Kauppalehti-mobiilisovellus sisältää reaaliaikaisen uutisvirran, päivän lehden uutiset, Helsingin pörssin ja muiden keskeisten markkinoiden tiedot. Sovelluksella voi käyttää markkinatilanteen seurantaan myös Oma lista -palvelua.

Lataa heti sovelluskaupastasi. Download Lataa from

Windows-kaupasta Windows Store

Ekonomi, hyödynnä hintaetusi! http://kampanjat.kauppalehti.fi/sefe2014

Asiakaspalvelumme auttaa mobiilin käyttöön liittyvissä asioissa. Soita 010 665 8110 (ma–pe klo 8.00 – 16.30).

MENTOROINTI Tietoa Ekonomien mentorointiohjelmasta löydät osoitteesta

79 %

PISTEITÄ LYHYTKESTOI SELLE KOULUTUKSELLE Akavan tuoreen kyselyn mukaan 79 prosenttia akavalaisista katsoi, että tarpeellisinta osaamisen kehittämiseksi on oman alan lyhytkestoinen koulutus, joka ylläpitää ja täydentää osaamista. Ammatin vaihtoon tähtäävää koulutusta piti seuraavan kahden vuoden kuluessa tarpeellisena kahdeksan prosenttia, muuta pitkä aikaista koulutusta vain kaksi prosenttia vastaajista.

TEMPPUILEVA KONE SYÖ MOTIVAATIOTA Kaksi kolmesta työntekijästä kokee, että tietokone- ja it-ongelmat heikentävät työmotivaatiota, kertoo 3 Step IT:n teettämä tutkimus. Turhaa aikaa koneen ääressä kuluu joka viikko 40 prosentilla suomalaisista, joka kymmenennellä päivittäin. Uuden koneen vaihtokaan ei välttämättä auta, sillä 38 prosentilla käyttäjistä on kulunut useampi tunti sen käyttökuntoon saamiseen.

09_KUVAAJATIETO

sefe.fi

TYÖNHAKUVETURIN TULEVIA TAPAHTUMIA 28.1. CV-Keväthuolto 11.2. Tapakoulutus 11.3. Työhaastattelu Lisätietoja ja tapahtumakalenteri otty.tek.fi

Työnhakuveturi auttaa työllistymään AKATEEMISIA TYÖTTÖMIÄ arvioidaan ensi kesään mennessä olevan jo 50 000. Korkeasti koulutettujen työttömyys kasvaa nopeammin kuin muiden työntekijöiden ja ennusteiden mukaan kehitys jatkuu samanlaisena. Tällä hetkellä akateemisia työttömiä on viitisentoista prosenttia työttömien kokonaismäärästä. Akavalaiset liitot pyrkivät yhteistyössä tukemaan työttömiksi jääneiden jäsentensä sijoittumista työelämään koulutustaan vastaaviin tehtäviin, muun muassa Omaehtoisen työllistymisen tuki Otty ry:n kautta. Otty-yhteistyössä kahdeksan akavalaista liittoa tarjoaa jäsenilleen koulutusta, neuvontaa ja verkostoitumista työnhaun tueksi.

39 %

PÖRSSIYHTIÖIDEN JOHTORYHMIIN NIMITETTIIN TÄNÄ VUONNA AIEMPAA ENEMMÄN NAISIA. Keskuskauppakamarin Naisjohtajaselvityksen mukaan etenkin nuoremmat naiset ottavat useammin myös liiketoimintavastuuta.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

TULOKSEKASTA TOIMINTAA Koska oman alan asiantuntijuus ei tee ihmisestä taitavaa työnhakijaa ja korkeakoulutetut työttömät eivät tällä hetkellä saa tarpeeksi apua työnhakuun TE-toimistoista, Uudellamaalla korkea-

koulutettujen työnhaun apuna toimii Ottyn lokakuussa lanseeraama Työnhakuveturi. Työllisyyttä parantavaa toimintaa on kehitetty syksyn aikana ja kehitystyö jatkuu ensi vuonna. Uuden Työnhakuveturi-markkinointinimen tarkoitus on tehdä Ottyn toiminta entistä löydettävämmäksi ja näkyvämmäksi. Työnhakuveturissa voi osallistua sekä Työnhakuboosteri-nimellä kulkevaan noin kaksi kuukautta kestävään intensiiviseen vertaisryhmävalmennukseen että kuukausittaisille asiantuntijaluennoille. Molemmissa käsitellään konkreettisia työnhakuun liittyviä aiheita eli hiotaan hakemusta ja ansioluetteloa kuntoon, opetellaan etsimään piilotyöpaikkoja sekä pidetään yllä henkistä jaksamista. Maksuttomille luennoille on tänä vuonna osallistunut yli tuhat kävijää, vertaisryhmiin noin sata. Osallistujamäärät ovat viime vuodesta kasvaneet 40 prosenttia ja kasvun odotetaan jatkuvan voimakkaana. Osallistuneiden työllistymisestä kertovien tilastojen sekä saadun palautteen mukaan Työnhakuveturista on todellista apua työllistymiseen. Työllistymistavoitteiseen vertaisryhmävalmennukseen osallistuneista lähes kaksi kolmasosaa on löytänyt ratkaisun työttömyyteensä. Suurin osa työllistyy palkansaajana.

SIIRTYMISTÄ YRITTÄJÄ- JA PALKANSAAJAROOLIEN VÄLILLÄ HELPOTETTAVA Suomen Ekonomien ja Tekniikan akateemiset TEKin yhteinen lähetystö kävi tapaamassa kansanedustajia yrittäjän asiassa 25.11. Liitot vaativat yrittäjän ja palkansaajien roolien selkeyttämistä lainsäädännössä ja viranomaistoiminnassa. Tavoitteena on, että jokainen pystyy itse määrittelemään ensisijaisen tulonansainta statuksensa yrittäjä- ja palkansaaja-position välillä. Henkilön tulisi siis saada yrittäjä- tai palkansaajatuloa ilman, että se määrittelee automaattisesti henkilön aseman. Tämä vähentäisi merkittävästi byrokratiaa ja hel pottaisi yrityksen väliaikaista ”hyllyttämistä” esimerkiksi sesonkiluontoisessa yrittämisessä, liitot muistuttavat.

PAULI SALMI

Maksuttomille luennoille on tänä vuonna osallistunut yli tuhat kävijää.

Työnhakuboosterin toiminta keskittyy erityisesti auttamaan yli 50-vuotiaita, pitkäaikaistyöttömiä sekä vastavalmistuneita, joiden työllistyminen on pitkittynyt. Osallistuneista yli kolmannes on ollut yli 50-vuotiaita ja puolet pitkäaikaistyöttömiä.

EI VAIN LIITTOJEN JÄSENILLE Työnhakuveturin asiantuntijaluennot ovat mukana olevien akavalaisten jäsenliittojen rahoittamia ja siksi ne on suunnattu liittojen jäsenille. Vertaisryhmävalmennus on Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamaa ja se on järjestävien ammattiliittojen jäsenten lisäksi avointa kaikille Uudellamaalla asuville työttömille sekä työttömyysuhan alaisille korkeakoulutetuille. Omaehtoisen Työllistymisen Tuki Otty ry:n jäsenliitot ovat Helsingin Insinöörit HI, Luonnontieteiden Akateemisten Liitto, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ, Suomen Ekonomit, Tekniikan Akateemiset, Tradenomiliitto, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut sekä Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY. TYÖNHAKUA BOOSTAMAAN! Työnhakuboosterin ryhmässä parannetaan työnhakutaitoja, saadaan lisäpontta työnhakuun, kirkastetaan oman osaamisen keihäänkärjet ja uratoiveet sekä annetaan ja saadaan vertaistukea. Ryhmiä on käynnistetty hankkeen aikana jo lähes 30. Yhteen ryhmään valitaan kahdeksasta kymmeneen osallistujaa. Ryhmä kokoontuu Pasilassa yhdeksän viikon ajan, kerran viikossa kolme tuntia kerrallaan. Ryhmälle on luotu valmis ohjelmamalli, joka tarkentuu aina osallistujien toiveiden mukaan. Toimintaa koordinoi ryhmäohjaaja, joka itse on vertainen ja osallistunut johonkin aiemmista ryhmistä. Ilmoittaudu mukaan täyttämällä hakulomake osoitteessa otty.tek.fi Otty-toimintaa muualla Suomessa: Pirkanmaan Uratehdas ja Pohjois-Pohjanmaan Uranoste

Renesanssi-yrittäjä hyödyntää kaiken osaamisensa

4,6

Työnhakuveturin osallistujien antama palaute asteikolla 1-5

2/3

Vertaisryhmä toimintaan osallistuneista on löytänyt ratkaisun työttömyyteen

KANSAINVÄLISTÄKIN huomiota saanut suomalainen väitöskirjatutkimus tarkastelee yrittäjyyttä ihmisen näkökulmasta. Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitokselta tekniikan tohtoriksi väitellyt Markko Hämäläinen löysi yllättävän ilmiön, jota kutsuu ”renesanssi-yrittäjyydeksi”. Sen sijaan, että Hämäläinen olisi lähestynyt yrittäjyyttä perinteisesti firman ja talouden näkökulmasta yrityksen perustamisesta kasvun eri vaiheisiin, hän tutki yritteliästä elämää pidemmällä aikavälillä. Sitä, miten osaamista ja yrittäjyys asennetta kerätään jo ennen liiketoiminnan käynnistämistä tai mitä tapahtuu firman kaatumisen jälkeen. Hämäläisen mukaan renesanssi-yrittäjä yhdistelee saumattomasti taitojaan, osaamistaan ja intohimojaan elämän eri osa-alueilta. Toiminnot, jotka aikaisemmin olisi luokiteltu harrastuksiksi tai yksityiselämään kuuluviksi, voivat myöhemmin olla osa liiketoimintaa.

ENNAKKOLUULOTONTA INNOVOINTIA

Hämäläinen haastatteli tutkimukseensa yrittäjiä, jotka yhdistivät ennakkoluulottamasti muun muassa terapeutin ammatin purjehdusharrastukseen, joogaopettajuuden ilmatyynyalusten rakentamiseen, keraamikon koulutuksen saunainnostukseen tai kemistitaustan ja kulinarismin. Esimerkiksi eräs matemaatikko oli ohjelmoinut sukellusveneiden ääneen perustuvan tunnistusjärjestelmän, mutta käytti osaamistaan pörssikurssien seuraamiseen ja tunnisti otollisia kaupantekohetkiä. Jatkossa Hämäläinen aikoo jatkaa tutkimustaan ja kehittää yrittäjille työkaluja, joiden avulla uraa voi tarkastella pidempänä jatkumona eikä vain yksittäisen yrityksen parissa puurtamisena. Esimerkiksi ”yhteensopivuuden mittaamisen” avulla voisi arvioida, miten hyvin tämänhetkinen yritystoiminta sopii henkilön aikaisempiin projekteihin, arvoihin, elämäntilanteisiin tai piileviin kyvykkyyksiin. Diplomi-insinööri Markko Hämäläisen väitöskirja Renaissance Entrepreneuership: A Grounded Theory of Entrepreneurial Recycling

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

[ UUTISSALDO ]

”Pienen maan kansallisten toimien tulisi olla hyvin radikaaleja ja samansuuntaisia, jotta niillä olisi minkäänlaista positiivista vaikutusta talouskasvuun lyhyellä aikavälillä.”

BLOGISSA Tyrmäävätkö karut kokemukset sinunkin uskosi työhön? sefe.fi

Suomen Ekonomien varapuheenjohtaja Juuso Heinilä Suomen talouspolitiikasta sefe.fin blogissaan Taloutta ja politiikkaa.

VÄITÖS: PALVELUT PITÄVÄT PROJEKTILIIKETOIMINNAN ASIAKASSUHTEET VIREINÄ Tuore väitöstutkimus analysoi palveluliiketoimintaa ja muuta yhteistoimintaa viidellä eri toimialalla. Keskeinen havainto on, että vaikka palveluliiketoiminta on jatkuvaa, sen sisältö vaihtelee huomattavasti ajan kuluessa. Liikesuhteet ovat dynaamisia ja asiakkaiden tarpeet muuttuvat tuotteen elinkaaren aikana. Projektitoimittajan tulee ennakoida tarpeita, rakentaa luottamusta ja sitouttaa asiakas, jotta liikesuhde kestää palveluliiketoiminnan muutokset. Tutkimus selventää myös avainhenkilöiden toimintaa projektitoimituksen jälkeisissä lähiverkoissa ja tunnistaa keinoja henkilöiden välisiä liikesuhteita rasittavien jännitteiden ennaltaehkäisyyn.

60 % NAISISTA

74 % MIEHISTÄ

78 % NAISISTA

88 % MIEHISTÄ

30 % NAISISTA

21 % MIEHISTÄ

KTM Ilkka Ojansivu, Exploring the

VALMISTUMISEN HETKELLÄ KOULUTUSTA VASTAAVA TYÖ KOLMEN VUODEN KULUTTUA VALMISTUMISESTA VAKITUINEN TYÖ

OLLUT TYÖTTÖMÄNÄ KOLMEN VUODEN SISÄLLÄ VALMISTUMISESTA

underlying dynamics of buyer-seller interaction in project afterlife, Oulun yliopisto 10/2014.

THINKSTOCK

Korkeakoulutetut naiset jäävät työelämässä miesten jalkoihin

PROHOW 10 VUOTTA Kokeneiden osaajien verkosto ProHow vietti marraskuussa 10-vuotisjuhlaansa. Vapaaehtoispohjalta toimiva yleishyödyllinen yhdistys kehittää jäsentensä ammattitaitoa, tukee työuria ja yrittäjyyttä sekä sparraa aloittavia ja kasvavia yrityksiä. Yhdistyksen toimintaan kuluneiden vuoden aikana osallistuneista henkilöistä lähes puolet on jatkanut työuraansa perustamalla yrityksen, yritysoston kautta tai työsuhteisena palkansaajana. Jäsenistä runsas kolmannes on kauppatieteilijöitä, vajaa puolet diplomi-insinöörejä ja loput muun akateemisen tutkinnon suorittaneita.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

KORKEAKOULUTETUT kohtaavat työnhaussa aiempaa enemmän ongelmia, kertoo Koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkija Päivi Vuorinen-Lampilan tutkimus. Korkeakoulutettujen naisten osalta tilanne on vielä hankalampi kuin korkeakoulutetuilla miehillä niin työelämään sijoittumisen kuin työsuhteiden vakauden osalta. Tutkija on tarkastellut ja vertaillut korkeakoulusta valmistuneiden työnhaun ja työttömyyden kestoa, työn säännöllisyyttä, nykyisen työn ammattinimikettä sekä koulutuksen ja työn vastaavuutta erityisesti miesten ja naisten välillä. Eroja löytyy lähes kaikissa tarkastelluissa kategorioissa – ja aina miesten hyväksi.

SAMA JUTTU JOKA ALALLA Vuorinen-Lampilan tutkimuksen mukaan miehillä on naisia todennäköisemmin kokoaikainen työ, he ovat korkeammissa sekä asiantuntija-asemissa naisia useammin ja työllistyvät naisia nopeammin. He myös saavuttavat paremman vastaavuuden työn ja koulutuksen välillä.

Eroon ei vaikuta tutkintoalan mies- tai naisvaltaisuus. Sama tilanne on kauppatieteiden maistereilla, joiden joukossa naisia ja miehiä on suunnilleen yhtä paljon. Tilanne on ristiriitainen, koska naiset pärjäävät koulussa paremmin, mutta työelämään siirryttäessä tilanne kääntyy päinvastaiseksi.

VANHEMMUUDEN KUSTANNUKSET VAIKUTTAVAT Vuorinen-Lampila on sitä mieltä, että niin kauan, kun äidin työnantaja vastaa vanhemmuuden kustannuksista, hyvinvointivaltion toimet voivat nykymuodossaan kääntyä naisia vastaan. Vertailukohtana tutkija käyttää Ruotsia, jossa kustannukset on yhteiskunnallistettu, vanhemmilla on yhtäläinen oikeus osa-aikatyöhön ja työelämä on joustavampaa kuin Suomessa. Tutkimukseen vastasi yhteensä reilu 2 000 kolme vuotta sitten teknilliseltä tai kaupalliselta alalta korkeakoulusta valmistunutta. Tulokset on julkaistu Journal of Education and Work -lehdessä.

1,5 h

Viikonloppuisin tehty työ pidentää viikoittaista työaikaa keskimäärin puolitoista tuntia. AALTO-YLIOPISTON GLOBAL TIME -TUTKIMUSHANKE KARTOITTI KORKEAKOULUTETTUJEN TYÖN TEKEMISTÄ

GETTY IMAGES

15 %

työstä tehdään toimistoaikojen ulkopuolella. Yleisintä on työpäivän jatkaminen iltaan.

Perheen valinnoille oltava tilaa EPÄTYYPILLINEN TYÖ voi hankaloittaa työn ja perheen yhteensovittamista, mutta se voi olla myös keino järjestää arki toimivaksi, selviää Suomen Akatemian rahoittaman Perheet 24/7 -tutkimushankkeen tuloksista. Yhä useampi suomalainen työskentelee nykyisin muissa kuin perinteisissä ”kahdeksasta neljään”-työvuoroissa, sillä elämme 24 tuntia auki olevassa yhteiskunnassa. Työtä tehdään iltaisin, öisin ja viikonloppuisin paitsi työvuorojen ja työpaikan sovittujen aukioloaikojen vuoksi, myös pitkäksi venähtäneiden työpäivien ja työmatkojen takia. Tutkijat muistuttavat, että pelkästään päivähoidon tai työelämän kehittäminen ei riitä, vaan lapsiperheiden elämää 24/7-yhteiskunnassa on tuettava myös perhepolitiikan ja lainsäädännön keinoin. Perheillä tulisi olla mahdollisuus itse vuorotella ja jakaa kasvatusvastuuta, tehdä uravalintoja, järjestää yhteistä aikaa ja luoda arkeen pysyvyyttä. Avainasemassa ovat työaikojen ennakoitavuus ja vaikuttamismahdollisuus niihin, samoin kuin riittävän toimeentulon takaaminen. Vanhemmilla tulisi myös olla paremmin mahdollisuuksia valita päivätyö ja lyhentää työpäivää. PLUSSAA VUOROHOIDOLLE Toisaalta

tutkimus kumoaa vuorohoitoon usein liitettyjä kielteisiä mielikuvia: Tutkimuksen mukaan epätyypillistä työaikaa tekevien vanhempien lapset viettivät päivähoidossa kuukausitasolla vähemmän aikaa kuin säännöllistä päivätyötä tekevien lapset. Yli kymmentuntisia hoitopäiviä oli epätyypillistä työaikaa tekevien lap-

silla kuitenkin useammin kuin säännöllistä päivätyötä tekevien lapsilla. Pitkät hoitojaksot olisivat usein vältettävissä, jos iltavuorojen perään ei olisi heti aamuvuoroja. Epäkohtana tutkijat näkevät valtakunnallisen lainsäädäntöön pohjaavan ohjeistuksen puuttumisen, joka tuottaa käytäntöihin kirjavuutta ja vaikeuttaa lasten edun toteutumista. Esimerkiksi ilta- ja viikonloppuhoito tarjoaa lapsille monipuolista tekemistä, mutta lapset jäävät paitsi esiopetuksesta ja lastentarhanopettajatasoisesta pedagogiikasta. EROJA ERI MAIDEN VÄLILLÄ Alankomaissa epätyypillistä työaikaa tekevät perheet voivat paremmin kuin säännöllistä työaikaa tekevät. Siellä päivähoitoa on Suomea heikommin saatavilla, kotihoidon arvostus on suuri ja työajat ovat joustavia. Suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteenä on kunnallinen vuoropäivähoito, johon perheet olivat hyvin tyytyväisiä, mutta epätyypillinen työaika koettiin haasteena työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa ja vanhemmuudessa. Meiltä puuttuu koululaisten ilta- ja viikonloppuhoito ja varsin yleinen vuorotyö koettiin sekä lapsia että vanhempia kuormittavaksi. Isossa-Britanniassa epätyypillinen työaika oli hankalasti perhe-elämään yhdistettävissä pitkien työpäivien ja kalliin päivähoidon vuoksi.

TUTKIMUKSEN TAUSTAA Suomen Akatemian rahoittama ”Perheet 24/7” -tutkimushanke kartoitti ei-päiväaikaan tehtävän työn vaikutuksia perheiden hyvinvointiin ja arkeen. Tutkimuskokonaisuudessa 24h-taloutta tarkasteltiin lasten, vanhempien ja päivähoidon näkökulmista. Suomen ohella tutkimuksessa kerättiin tietoa Hollannista ja Iso-Britanniasta. Hankkeen kansainväliseen verkkokyselyyn vastasi noin 1 300 vanhempaa. Lisäksi Suomessa kerättiin monipuolisempaa aineistoa vanhemmilta, lapsilta ja vuorohoidon työntekijöiltä. Konsortiotutkimuksessa olivat mukana Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Uusi Kylli esittäytyy Olen Salli Laakio, 23 vuotta, ja opiskelen neljättä vuotta Turun kauppakorkeakoulussa. Pääaineenani on kansainvälinen liiketoiminta, sivuaineista markkinointi on lähellä sydäntäni. Olen aiemmin mm. tanssin ja musiikin saralla ansioitunut moniosaaja,

joka pitää erityisesti ruuasta ja nukkumisesta. Otan uuden paikkani Turun kauppakorkeakoulun kyllinä vastaan nöyränä, mutta ennen kaikkea innokkaana. Muistakaa antaa minulle palautetta, jotta voin kehittyä! Puh. 050 5143 913.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

SUOMEN EKONOMIEN JÄSENMAKSU ON EDELLEEN 190 EUROA VUONNA 2015. IAET-KASSAN MAKSU NOUSEE 105 EUROON. NOUSU JOHTUU TYÖTTÖMYYDEN KASVUSTA JA FINANSSIVALVONNAN KASSOJEN VAKAVARAISUUTTA KOSKEVISTA MÄÄRÄYKSISTÄ. KASSOILLA PITÄÄ OLLA TASOITUSRAHASTOSSAAN VUODEN TYÖTTÖMYYSKORVAUKSIA JA HALLINTOMENOJA VASTAAVA SUMMA.

Jäsenmaksut vuonna 2015 Jäsenmaksu koostuu kolmesta osasta: ekonomiyhdistyksen ja liiton osuudesta sekä mahdollisesta työttömyyskassamaksusta. Mahdolliset jäsenmaksualennukset lasketaan kuukausikohtaisesti ja alennusperusteesta on toimitettava todistus. EDELLISIIN LISÄTÄÄN ekonomiyhdistyk sen oma maksu, joka vaihtelee 0–40 euron välillä. Lisäksi Suomen Ekonomit perii IAET-kassan maksun, 105 euroa, sii hen kuuluvilta jäseniltä. Alennukset eivät koske kassan maksuja. Osa-aikatyössä tai osa-aikaeläkkeellä olevat katsotaan työssäkäyviksi. Yrittäjäkassaan liittyneet yrittäjäjäsenet maksavat itse työttömyys vakuutuksen suoraan omaan kassaansa. Jäsenmaksun tilisiirrot lähetetään tammikuussa rekisterissä tuolloin olevien tietojen perusteella. Maksun voi mak saa yhdessä tai neljässä erässä. Erissä maksettaessa lisätään maksutapamaksu 7 €/vuosi. Erissä maksaville postitetaan kaikkien erien tilisiirrot yhdellä kertaa tammikuussa.

Jäsenmaksulaskun voit saada myös sähköisenä e-laskuna. Tee tilaus omassa verkkopankissa, tunnistetietoina anne taan jäsennumero ja henkilötunnus.

JÄSENMAKSUALENNUKSET

Työelämän ulkopuolella olevat voivat saada alennusta liiton jäsenmaksusta. Jos sama henkilö kuuluu useampaan alennuskategoriaan, hän voi saada vain alennuksista suurimman. Alennusperusteesta on ilmoitettava kirjallisesti jäsenrekisteriin ja siitä on toimitettava todistus. Alennusperusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään 3 kuukautta, joka on samalla alennuksen vähimmäis kesto.

Alennus voidaan myöntää takautuvasti ainoastaan kuluvan vuoden jäsenmaksusta lukuun ottamatta jatkuvia puoliso- ja eläkeläisalennuksia, jotka tulevat voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan kalenterikuukauden alusta. Jos eläkeläisen alennus jäsenmaksusta on myönnetty vuonna 2014 tai aikaisemmin, sitä jatketaan automaattisesti eikä todis tusta tarvitse toimittaa. Lisäksi annamme jäsenmaksusta alennusta ekonomipuolisoille. Tällöin jäsenetulehdet toimitetaan vain toiselle ja toinen saa alennuksen. Lisätietoja: www.sefe.fi, jasenrekisteri@sefe.fi tai puh. 020 693 200.

LIITON MAKSUT VUODESSA Työssä oleva 199 € // Eläkeläinen 99,50 € // Eläkeläinen 19,90 € (ei Talouselämä- tai Forum-lehteä) // Työtön 59,70 €, Perhevapaalla tai varusmiespalveluksessa 59,70 € // ”Lepojäsen” ulkomailla 99,50 € (vain Expatriaattiekonomien jäsenille) // OAJ-rinnakkaisjäsen 60 €

Medlemsavgifter år 2015 Medlemsavgiften består av tre delar: ekonomföreningens och förbundets avgifter samt eventuellt avgiften för IAET-arbetslöshetskassan. DESSUTOM DEBITERAS ekonomförening ens egen medlemsavgift som varierar mellan 0–40 euro samt IAET-kassans avgift, 105 euro, av alla som är medlem mar i kassan. De som arbetar på deltid eller får deltidspension anses vara förvärvsarbe tande. Företagarmedlemmar, som hör till AYT-kassan betalar själv kassaavgiften direkt till AYT. Medlemsavgiften uppbärs i januari enligt de uppgifter som då finns i med lemsregistret. Avgiften kan betalas i en eller fyra rater. Om du väljer att betala i fyra rater tillkommer 7 €/år. Observera att bankgiron för alla rater postas på samma gång i januari.

Medlemsavgiftsfakturan kan också fås som e-faktura. Beställ en e-faktura i din egen nätbank, som identifikationsuppgif ter uppger du ditt medlemsnummer och din personbeteckning.

RABATTER PÅ MEDLEMSAVGIFTEN Icke förvärvsarbetande kan få rabatt på förbundets andel av medlemsavgift. Om man är berättigad till flera rabatter kan man beviljas endast den största rabatten. Grunden för rabatten bör meddelas skriftligt till medlemsregistret och ett intyg bör skickas in. Grunden för rabatten bör vara oavbrutet ikraft minst tre månader, vilket samtidigt är minimi perioden för rabatten.

Retroaktivt beviljas rabatt på med lemsavgiften endast för det innevarande året med undantag av fortlöpande rabat ter för maka/make/sambo och pensio närsrabatter som träder i kraft tidigast i början av den kalendermånad som följer på anmälan. Om pensionärsrabatt har be viljats år 2014 eller tidigare fortsätter den automatiskt och något intyg behövs inte. Rabatt på medlemsavgiften beviljas även åt ekonommakor/sambor. Då postas medlemsförmånstidningarna till den ena och den andra erhåller rabatten. Ytterligare information: www.sefe.fi, jasenrekisteri@sefe.fi eller tel. 0201 299 246.

FÖRBUNDETS AVGIFTER Förvärvsarbetande 199 € // Pensionär 99,50 € // Pensionär 19,90 € (inte tidningen Talouselämä eller Forum) // Arbetslös 59,70 € // Föräldraledig eller värnpliktig 59,70 € // ”Vilande medlem” utomlands 99,50 € (endast för Expatriatekonomernas medlemmar) // Parallellmedlemskap i Finlands Ekonomer och OAJ 60 €

MEDLEMSAVGIFTEN TILL FINLANDS EKONOMER ÄR FORTFARANDE 190 EURO 2015. AVGIFTEN TILL IAET-KASSAN STIGER TILL 105 EURO. DETTA BEROR PÅ DEN ÖKADE ARBETSLÖSHETEN OCH FINANSINSPEKTIONENS BESTÄMMELSER SOM GÄLLER KASSORNAS SOLIDITET. I KASSORNAS UTJÄMNINGSFOND SKA DET FINNAS EN SUMMA SOM MOTSVARAR ARBETSLÖSHETSERSÄTTNINGARNA OCH FÖRVALTNINGSUTGIFTERNA UNDER ÅRET.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

[ MAINETEKO ] TEKSTI MARITA KOKKO KUVA HEADNOUGHT

Kiltein vie voiton

Mitä enemmän autat, sen paremmin pärjäät. Kiltteyteen ohjaava mobiilipeli toi poikkeuksellisuudellaan voiton itsenäisille pelinkehittäjille suunnatussa kilpailussa Barcelonassa.

AUTTAISITKO KONSTA KOPTERIA ja Mauri Metsuria selviämään seikkailustaan metsässä? Lappeenrantalaisen teekkari-visualistiviisikon Wood Chopper -mobiilipelissä kiltteys on valttia. ”Halusimme tehdä lapsille pelin, joka ei perustu väkivaltaan ja tuhoamiseen”, kertoo vuoden ikäisen peliyhtiö Headnoughtin toimitusjohtaja Pauli Jutila. Wood Chopper voitti Barcelonassa nimenomaan poikkeuksellisella ideallaan. ”Voimme haastaa kokeneet pelintekijät vain erilaisuudella.” Mistä Wood Chopper sai alkunsa, Pauli Jutila?” ”Meillä oli Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa alan kesäkurssi, jolla saimme hyvää palautetta suunnittelemastamme pelistä. Siitä jäi kipinä pelien tekemiseen. Kävin myös kuuntelemassa Lappeenrannan yliopistolla toimivan Lutesin (Lappeenranta University of Technology Entrepreneurship Society) yrittäjyyteen liittyviä luentoja. Tammikuussa 2013 Kotkan ja Haminan seudun kehitysyhtiö Cursor aloitti Lappeenrannassa yrityshautomon peli yrityksille. Lähdimme sinne opiskelijaporukalla. Haimme rahoitusta pelidemollamme AppCampus-ohjelmasta, jolla Aalto-yliopisto, Microsoft ja Nokia houkuttelivat tekemään Windows Phone-pohjaisia pelejä. Yrityksen perustimme kesäkuussa 2013. Yrityshautomon naapurifirman toimitusjohtaja kehotti meitä osallistumaan itsenäisille pelinkehittäjille suunnattuun pelikilpailuun Barcelonassa. Lähetimme sinne esittelyvideon, pääsimme finaaliin ja voitimme. Siinä vaiheessa olimme tehneet peliä vasta puoli vuotta. Nyt peli on julkaistu Windows Phone 8:lle, ja tammikuussa sen saa myös muille mobiilialustoille.”

Millainen joukko peliä kehittää? ”Neljä tietotekniikan opiskelijaa Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä Imatralla asuva taiteilija. Alalla naureskellaan niin sanotulle koodarigrafiikalle, mutta meillä on oikeasti lahjakas kaveri matkassa.”

Millaiset arvot taustalla vaikuttavat? ”Pelin idea on yksinkertaisuudessaan, mitä kiltimpi olet, sen paremmin pärjäät. Ajatuksena on johdatella lapsia ottamaan muut huomioon ja auttamaan kaveria. Pelillä saattaa olla kansainvälistä kysyntää, sillä esimerkiksi Kiinassa enemmistö on 4–2–1-lapsia eli neljä isovanhempaa ja kaksi vanhempaa yhden lapsen ympärillä. He, kuten monen monet muutkin perheen keskipisteenä elävät lapset, saattavat olla aika hemmoteltuja ja tarvita apua empatian herättelyyn.”

Miten rahoitus on järjestynyt? ”AppCampus-rahoituksen lisäksi tarvitsimme 20 000 euron omarahoitusosuuden, joten kävin puolitoista vuotta sitten paikallisessa TE-toimistossa kyselemässä starttirahaa. Me neljä täysipäiväisesti kehitystyötä tekevää saimme sen. Toivottavasti toimintamme joskus tuottaa enemmän veroeuroja kuin siihen on starttirahoina uponnut.”

Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia teillä on? ”Suunnitelmat ovat hurjat. Tiimi on lahjakas, joten ennen pitkää saavutamme varmasti menestystä, jos vain pysymme pystyssä. Suomessahan on 200 pelifirmaa, mutta suurin osa niistä menee syystä tai toisesta nurin. Tavoitteena on pitää kulut kurissa ja saada kassa virtaa. Mitä pidempään pystymme jatkamaan, sen suurempi mahdollisuus on päästä eteenpäin. Supercellit ja roviotkin tekivät hommia kymmenisen vuotta ennen hittipelejään.” www.headnought.com Twitter.com/Headnought tai @Headnought

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

Tauko toi parempaa talouden kehittäjälle UUSI TYÖ

Minna Virmajoki, 42 PostNord > talousjohtaja, Kolster Oy

TEKSTI JULIA ISONIEMI TEXT MARINA AHLBERG KUVAT JUUSO PALONIEMI

MINNA VIRMAJOKI KYPSYTTELI ajatusta työpaikan vaihtamisesta vähitellen. Hän oli ollut 15 vuotta logistiikka-alalla ja pohti, josko välillä voisi tehdä jotakin muuta. ”Olin kiitollinen ja nöyrä, että olin saanut tehdä paljon ja moni puolisia tehtäviä silloisella työnantajallani”, Virmajoki kertoo ajastaan logistiikkakonserni PostNordissa. ”Toisaalta tonttini oli paisunut suureksi: hoidin taloutta, analytiikkaa, HR:ää, lakiasioita ja paljon muutakin. Yhteistoiminta neuvotteluissa oli usein minun vastuullani irtisanoa ihmisiä.” Kesällä 2013 talousjohtaja Virmajoesta tuli tallimestari-Minna. Hän jätti kansainvälisen logistiikkajätin, strategiat ja talouskehityksen, ja ryhtyi heräämään aamuisin ruokkiakseen hevoset. Virmajoki kuvailee lähtöpäätöstään hypyksi kylmään veteen. Hän kuitenkin luotti siihen, että jotakin tulee vastaan. Tallitöiden lomassa rohkeutta antoivat muutamat rekrytointiprosessit, joissa Virmajoki pääsi pitkälle. Hän myös valmisteli jatko-opintojen aloittamista siltä varalta, että mitään mielenkiintoista ei ilmaannukaan. ”En ollut koskaan pitänyt edes äitiysvapaata ja hädin tuskin kunnon lomia, joten uratuumaustauko oli siinä kohtaa hyvä.” Joulukuussa puhelin soi. Langan päässä oli head hunter, ja viikon päästä Virmajoki oli aloittanut työt immateriaalioikeuksiin erikoistuneen Kolster Oy Ab:n talousjohtajana. 140-vuotias perheyritys vakuutti Virmajoen yrityskulttuurillaan: kvartaali ei tarkoittanut taas uusia yhteistoimintaneuvotteluita, vaan pikemminkin 25 vuoden sykliä, jonka välein yritys siirtyy sukupolvelta seuraavalle. ”Tulosta pitää tehdä, totta kai, mutta ote on erilainen, kun kaikkea ajatellaan pitkäjänteisesti, hän kehuu nykyistä työnantajaansa. Hyvältä tuntui myös se, että tarjottujen tehtävien kirjo oli sopivasti suppeampi. Virmajoki saa nyt keskittyä täysillä talouden ja strategian kehittämiseen, mikä onkin aina ollut hänen työnsä ydin. ”Jos pitäisi kuvailla uraani yhdellä sanalla, se olisi kehittäminen. Olen aina päässyt tai hakeutunut tilanteisiin, joissa yrityksen maailma on ollut muuttumassa, ja päässyt luomaan uusia tapoja toimia.” Virmajoki kannustaa kaikkia kuuntelemaan rohkeasti itseään varsinkin silloin, jos töihin lähtö aamulla ei enää tunnu hyvältä. Hän kertoo huomanneensa vasta jälkikäteen, miten töiden paine ja stressi vaikuttaa kaikkeen – jopa omaan liikennekäyttäytymiseen. ”Kannattaa tiedostaa, että toisella tavalla tekeminen voi olla aivan yhtä haastavaa ja tavoitteellista.”

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOITTAUDU TOIMITUKSEEN: SANNA.LAAKKONEN @ALMA360.FI.

POIMINNAT MINNAN URALTA

1991 Oulun yliopisto, ekonomiopinnot: Tiivistä yhteistyötä alueen yritysten kanssa.

1987 Ruokakaupan kassa: Ensimmäinen oikea kesätyö

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

1997–1999 Valtiokonttori, valtion kirjanpidon uudistusprojekti: Näköalapaikka.

1994–1995 Bestseller Oy, kesätyöt kirjanpitäjänä: Yliopistossa opitun soveltamista.

2014 Kolster Oy, talousjohtaja: Mielenkiintoinen, kapea toimiala, vaikka globaali toimija.

2003–2013 PostNord, talousjohtaja: Uran kohokohtia mm. strategiatyö ja johtajuus. 2012 EFQM, auditoija: Strategian ja mittareiden yhteyden syventyminen.

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Rohkene tehdä innostavaa työtä Ekonomi Paula Syväniemi, 44, yrittäjä, Proponsio > kehityspäällikkö, Varma

Väl insatt i den nordiska försäkringsbranschen EM Patrick Holm, 37 landschef, Volvia Försäkringar > chef, distribution & marknadsföring, Folksam

FÖRSÄRINGSBRANSCHEN VAR redan bekant för Patrick Holm när han fick ett innehållsrikt jobberbjudande hos Folksam. ”Jag hade arbetat inom If-koncernen i sex år och erbjöds en intressant utmaning i att jobba i ett litet företag med nya starka svenska ägare. Jag har tidigare jobbat mycket med nordbor och i Sverige, så jag känner bra till den svenska arbetskulturen.” Trots svenska förtecken skiljer sig arbetspraxisen på Folksam inte så mycket från den finländska. ”Hela personalen på Folksam i Finland är finländsk, och det svenska ägandet är fortfarande ganska nytt. Det ’rikssvenska’ syns nog inte direkt i verksamheten.” Holm uppskattar sina varierande arbetsuppgifter. ”Att byta från ett stort företag till ett litet betyder att man har större insikt i helheter och bättre påverkningsmöjligheter, det gillar jag i mitt nuvarande jobb. Man får vara med om strategisk utveckling, samtidigt som man jobbar betydligt närmare kunderna än på ett stort företag.” Hankenekonomen tar de nya utmaningarna med ro. ”Jag har en bred erfarenhet från den nordiska försäkringsmark naden och har jobbat med affärsutveckling och med stora partner samarbeten. Dessa erfarenheter i kombination med arbetsperio den i Sverige har jag nytta av dagligen.” Enligt Holm ökar de elektroniska tjänsterna också inom försäkringsbranschen. ”Digitaliseringen växer starkt, och kommer att göra det framöver, men de digitala kanalerna kan inte ersätta personlig kundbetjäning i alla ärenden.” Ett arbetsbyte kräver kurage, men Patrick Holm ser förändringar som något positivt. ”Att byta jobb är alltid ett hopp ut i det okända, men ju mera man tar reda på innan man gör beslutet, desto bättre förberedd är man på ’vad som komma skall’. Jag kan absolut rekommendera att man ibland byter jobb! En viss rörlighet mellan företagen tror jag gagnar både företagen och individerna inom företagen.”

”Att byta jobb är alltid ett hopp ut i det okända.”

PALKKATYÖSTÄ ROHKEASTI yrittäjäksi ja kahden vuoden päästä uuden, mielenkiintoisen yrityksen palk kalistoille: Paula Syväniemi on ottanut kaiken hyödyn irti työelämän mahdollisuuksista, kun on saanut hyvän tilaisuuden vaihtaa näkökulmaa. ”Maailma on muuttunut. Olen sitä sukupolvea, jolle on opetettu, että ensin mennään kouluun ja sitten vakituiseen työpaikkaan loppuelämäksi, mutta niin ei enää ole.” Syväniemi aloitti elokuussa Varman kehityspääl likkönä. ”Oli iloinen onnenpotku päästä töihin Varmaan ja työ kykyjohtamisen palveluihin, vaikka muutokseen henkilö kohtaisesti liittyy myös luopumista omasta yrityksestä ja omista asiakkaista.” Syväniemen kaksi vuotta toiminut, työhyvinvoinnin johtamiseen erikoistunut yritys, Proponsio, jää ainakin toistaiseksi pöytälaatikkoon. ”Paras onnistuminen urallani on ollut oman yrityksen pyörittäminen sekä oman osaamisen kehittyminen työn tekemisen kautta”. Ennen yrittäjyyttä Syväniemi työskenteli muutos johtamisen ja työhyvinvoinnin parissa Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Kun määräaikaisuudet päättyivät, työnantaja halusi jatkaa yhteistyötä ja rohkaisi häntä perustamaan oman yrityksen. Syväniemi tarttui tilaisuu teen, ja yhteistyö Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa jatkui Proponsion nimissä. Nyt kaksi vuotta myöhemmin Varman palveluksessa Syväniemen päätehtävänä on keskittyä hänelle itselleen merkitykselliseen työhyvinvointityöhön. Yrittäjänä työtunteja kertyi paljon esimerkiksi verkostojen ylläpi tämiseen ja asiakashankintaan, vaikka hyvin tehty työ toikin usein lisää töitä. Työn ja vapaa-ajan rajaaminen on edelleen tärkeää. Syväniemen mielestä pitää rohjeta tehdä sitä, mistä on oikeasti kiinnostunut ja innostunut. ”Mielestäni tärkeintä on oman työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja osaamisen kehittäminen. Pitää myös varmistaa, että osaa viestiä osaamisestaan.”

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

TEKSTI OLLI MANNINEN KUVAT MIIKA KAINU KUVITUS ANTTI NIKUNEN

SYKE NOUSEE

Liikunta- ja urheilupalveluiden ympärille on rakentunut oma toimialansa, joka kasvaa vauhdilla taantumankin aikana. Merkittävät veturiyritykset ovat kuitenkin vielä harvassa ja osaamisen jakamiselle on tilausta.

eilun viiden miljardin euron kokoisen liikunta-alan nopeimmin kasvavia osa-alueita ovat terveys- ja hyvinvointi palvelut, liikuntamatkailu ja urheilu tapahtumat sekä liikuntalähtöinen viestintä, viihde ja lifestyle. Alan hyvä imu selittyy pitkälti terveystietoisuuden megatrendillä. Haluamme liikkua tavoitteellisemmin, seurata harjoittelumme kehitystä ja harrastaa liikuntaa porukalla miellyttävissä vaatteissa ja tiloissa. Houkuttelevat terveys- ja hyvinvointipalvelut yhdistävät fiksulla tavalla muodin, teknologian, kulttuurin tai matkailun. Myös länsimaissa lisääntyvät elintapasairaudet, niiden ehkäisy ja hoito lisäävät alan palveluiden kysyntää. ”Liikunta-ala on kasvanut Suomessa jo useita vuosia ja sillä on paljon potentiaalia kovaan kan-

sainväliseen kasvuun”, uskoo työ- ja elinkeino ministeri Jan Vapaavuori. TEM teetätti tänä vuonna selvityksen liikuntaliiketoiminnan koosta, sen ekosysteemin muutoksista ja kasvun eväistä. Vapaavuoren arvion mukaan Suomessa on runsaasti erinomaista teknologia-, terveys-, matkailu-, liikuntaja muotoiluosaamista, mikä luo hyvät eväät tulevaisuuden palveluiden kehittämiselle. Myös digitalisoituminen kirittää alan kehitystä. ”Teknologiset innovaatiot ovat keskeinen osa liikunta-alan kasvua. Meillä on paljon kasvun kynnyksellä olevia teknologiayrityksiä, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille.” Erittäin kiinnostavana liikunta-alan osaalueena Vapaavuori pitää hyvinvointimatkailua. Turistit ovat löytäneet luonnon hiljaisuuteen virittävät vaellusmatkat ja erilaiset seikkailulomat.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

”Kilpailu, joukkuepeli ja valmennus voitaisiin ottaa alan kehityksen tueksi.”

”Suomen luonto ja hyvät suorituspaikkamme houkuttelevat tänne aasialaisia ja keskieurooppalaisia liikuntaturisteja.” Liikuntamatkailu on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana muuta matkailutoimialaa nopeammin Suomessa. Liikevaihdon kehityksellä mitattuna urheilu-, huvi- ja virkistystoiminta kasvoi vuodesta 2008 vuoteen 2013 peräti 40 prosenttia. Globaalisti liikuntaja hyvinvointimatkailu nielaisee jo neljänneksen koko maailman matkailumarkkinoista. Kuntoilun ja liikunnan lisäksi kauneudenhoito- ja hyvinvointipalveluilla on kysyntää. Hyvinvointimatkailijat käyttävät lisäksi matkallaan huomattavasti keskivertomatkailijaa enemmän rahaa. ”On suomalaisesta elinkeinoelämästä kiinni, kuinka paljon tästä markkinapotentiaalista meillä onnistutaan nappaamaan”, Vapaavuori sanoo.

VERKOSTOITUMINEN VASTA ORAALLA Monipuolisuus on useisiin polkuihin haarautuvan liikunta-alan ekosysteemin heikkouksia. Alalla on keskimääräistä enemmän kasvu- ja gaselliyrityksiä kuin muilla toimialoilla, mutta ne ovat kooltaan pieniä. Merkittävät veturiyritykset ovat harvassa. ”Vaikka osaamista on, sen jakaminen ja hyödyntäminen on kansallisesti lapsen kengissä. Yksi mahdollisuus kasvuun olisi panostaa verkostoitumiseen ja yhteistyöhön myös toimialojen välillä”, Vapaavuori arvioi. Tekes rahoitti viime vuonna nuoria yrityksiä 133 miljoonalla eurolla ja linjan on tarkoitus pysyä samalla tasolla vuonna 2015. Vapaavuoren mielestä alan yritysten kannattaisi ennakkoluulottomasti etsiä uusia, asiakaslähtöisiä toimintamalleja. Palvelumuotoilun menetelmät voisivat myös avata uusia kulmia palveluiden paketointiin. Hän kannustaa myös veturiyrityksiä rohkeammin ottamaan kasvuyrityksiä valmennukseen ja tarjoamaan omaa osaamistaan ja verkostojaan käyttöön suomalai-

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

sen liikuntateollisuuden uudistumisen ja kasvun nimissä. Kumppanuussuhteissa kaikkien toimijoiden menestyminen on tärkeää. ”Mallia voi hakea vaikka Lapista, joka on matkailualalla yhteistyön edelläkävijä. Siellä tarjontaa on onnistuttu paketoimaan erilaisiksi kokonaisuuksiksi yhdessä liikuntaja elämys teollisuuden kanssa. Liikunta-alalle tutut ja kotoiset termit kilpailu, joukkuepeli ja valmennus voitaisiin ottaa alan kehityksenkin avuksi”, Vapaavuori sanoo. TEM on käynnistänyt useita seutupilottihankkeita urheilu- ja liikuntamatkailun kehittämiseksi. Imatran vetämä urheilu- ja liikuntamatkailu -seutupilotti käynnistyi tämän vuoden alussa. Siihen osallistuu yhdeksän kuntaa eri puolilta Suomea. Mukana verkostossa ovat myös kansalliset urheilu- ja liikunta-alan sekä matkailun toimijat, kuten Suomen olympiakomitea, MEK ja Outdoors Finland. ”Pilotin tavoitteena on kehittää kansainvälisesti kilpailukykyisiä malleja urheilu- ja liikuntamatkailun yhteistuottamiseen. Jokaisella pilottiin osallistuvalla kaupungilla on oma kaupunkikohtainen pilotti, jota kehitetään yhteistyössä ja toisilta oppien.” Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat sekä asiakas- ja markkinatuntemuksen lisäämiseen, toisilta oppimiseen ja liikuntamatkailun tunnettavuuden lisäämiseen sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. TEM on rahoittanut seutupilottien koordinaatiota tukeakseen pilottien käynnistymistä ja koordinaatiota. ”Tavoitteena on jatkaa pilottia ensi vuonna, sillä se keskittyy kansallisesti merkittävään toimialaan, jossa on paljon kasvun edellytyksiä”, Vapaavuori sanoo.

ERIKOINEN EKOSYSTEEMI Liikunta-ala poikkeaa monella tapaa muista toimialoista. Alalla ei ole yleistä työehtoso-

5,5 mrd € Liikuntatoimiala Suomessa

KASVUYRITYS

= Yritys, jonka lähtötyöllisyys on vähintään 10 henkeä ja seuraavana kolmena vuonna työllisyyden keskimääräinen vuosikasvu ylittää 20 prosenttia. Näin 10 henkeä työllistävä yritys kasvaa kolmessa vuodessa ainakin 17,3 hengen yritykseksi. GASELLIYRITYS = Yrityksen liikevaihdon kasvu on vähintään 30 prosenttia vuodessa.

Urheilu- ja liikuntavälineiden valmistajat, tukkuja vähittäiskauppa sekä palvelutuottajat työllistivät 16 300 henkilöä 5 060 yrityksessä vuonna 2011.

Ministeri Jan Vapaavuoren mielestä liikunta-alan yritysten kannattaisi ennakkoluulottomasti etsiä uusia, asiakaslähtöisiä toimintamalleja.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

”Personal Trainer -palvelut kiinnostavat yhtä lailla pidempään salilla käyneitä kuin uusia asiakkaita”, SATS Elixian maajohtaja Anne Ketola sanoo.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

”Myös isot kuntosaliketjut osaavat mukautua nopeasti vaihtuviin trendeihin.”

pimusta tai virallista työnantajaliittoa, joten työ ehdot ovat kirjavia ja kilpailu villiä. Liikuntalaki ei tunnista yrityksiä kuntapalveluiden tuottajiksi, mikä rajoittaa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä. Nyt liikuntalain pelisääntöjä ollaan uudistamassa. Liikunta- ja kulttuurialan asiantuntija Hanna Kosonen vaatii avoimempaa keskustelua ja yh teistyötä alan toimijoiden välille. ”Elinvoimaisen kasvun edellytys on yhteistyö julkisten ja kaupallisten palveluntarjoajien välil lä”, Kosonen sanoo. Liikunta-alalla yksityinen ja julkinen sektori kilpailevat samoista asiakkaista. Kunnat, kaupun git ja valtio rahoittavat ja tuottavat suurimman osan liikuntapaikoista. Liikunta- ja urheiluseurat ovat pitkään vastanneet ihmisten liikuttamisesta. ”Viime vuosina raja-aidat ovat alkaneet murtua. Lapset ja ikääntyneet suosivat edelleen seurojen harrastustoimintaa, mutta työikäinen aikuisväestö haluaa enemmän yksityisiä palvelui ta”, Kosonen sanoo. Uutta yhteistyötä on virinnyt eri toimijoi den välille. Toimivina esimerkkeinä Kosonen mainitsee Espoossa yksityistetyn uimahallin ja Seinäjoella avatun Duudsonien aktiviteettipuis ton, jossa yrittäjien yhteistyökumppanina on yksityinen päiväkoti. ”Avarakatseisella ajattelulla voidaan törmäyt tää toisiinsa yllättäviä brändejä ja synnyttää hyvää uutta. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä voitaisiin esimerkiksi lakkautusuhan alla olevista uimahalleista rakentaa uudenlaisia kuntokeskuksia”, hän pohtii. Teknologiainnovaatioiden kaupallistamiselle tietä avaisi Kososen mukaan kiinteämpi yhteis työ start up -yritysten ja vahvojen bränditalojen kanssa. Alan toistaiseksi vähäinen verkostoitu minen hämmentää häntä. ”Suomi on pieni markkina, jossa kaikki osaajat tuntevat toisensa. Oikeiden osaajien löytämisen ei pitäisi olla vaikeaa.”

Ouluun ja Espooseen syntyneet alan start up -yritysten keskittymät ovat askelia yhteistyön tiivistämiseen. GE Healthcare taas avasi hiljat tain Helsingissä terveysteknologian start up -yritysten yhteisö Health Villagen, jonka tiloissa toimivat laitevalmistajat, ohjelmoitsijat ja palve luntarjoajat.

KUNTOSALIT MONIPUOLISTUVAT Televisiosta tuttu Putouksen sketsihahmo Kissi Vähä-Hiilari iski todellakin trendien ytimeen. Henkilökohtaisten valmentajien eli Personal Trainereiden kysyntä on ihan tosissaan nyt kovassa kasvussa. ”Personal Trainer -palvelut kiinnostavat sekä jo pidempään salilla viihtyneitä että salien uusia asiakkaita”, sanoo SATS Elixian maajohtaja Anne Ketola. SATS Elixia työllistää noin 200 Personal Trai neria, jotka tuovat kuntosaliketjun liikevaihdosta noin 10 prosenttia, vuotuisen kasvun ollessa 25–30 prosenttia. Kaikkiaan kuntosalit työllistä vät Suomessa noin 3 000 Personal Traineria. Suosio selittyy Ketolan mukaan ihmisten tar peella saada laadukkaita palveluja ja nopeasti. ”Kun aika on kortilla, halutaan nopeasti neuvoja ammattilaiselta. Personal Trainerillä on usein parempi kokonaisnäkemys siitä, mihin salilla harjoittelevan kannattaa keskittyä saavut taakseen toivomansa tavoitteet.” Salilla käy nyt paljon keski-ikäistä väestöä, jolle liikunta ei ole itsestäänselvyys. He kaipaavat neuvoja perusasioissa: kuntosaliohjelman laati misessa, painon- ja ravinnonhallinnassa. ”Personal Trainer on usein myös se positii vinen piiska, joka innostaa kuntoilijan selviyty mään ohjelmasta ja palaamaan salille.” Personal Trainer -palveluiden ohella kasvussa on myös yritysliikunta, samoin eri lajeja yhdistä vä crossfit-harjoittelu. ”Juoksubuumi on tuonut salille juoksijat, jotka haluavat parantaa lihaskuntoaan tai

Liikunta-alan kovimmat kasvajat

500 milj € Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tuotteet ja pal velut, toimialan koko noin 500 miljoonaa euroa.

120 milj € Liikuntamatkailu ja urheilu tapahtumat, toimialan koko noin 120 miljoonaa euroa.

250 milj € Liikuntalähtöiset viestintä-, viihde- ja lifestyle-tuotteet ja -palvelut, toimialan koko noin 250 miljoonaa euroa.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

”Jos teknisiä rajapintoja ei haluta avata, ei synny toimivia integroituja ratkaisuja.”

venyttelytaitojaan. Golffarit hakevat puolestaan voimaa parempaan draiviin.” Noin 100 miljoonan euron kuntosalimarkkinoilla on Ketolan mukaan käynnissä markkinoiden uusjako. Isojen kansainvälisten ketjujen rinnalle on syntynyt paljon erikoistuneita segmenttisaleja, jotka kilpailevat trendi-ilmiöillä. Ketola vakuuttaa, että myös isot kuntosaliketjut osaavat mukautua nopeasti vaihtuviin trendeihin. ”Olemme kehittäneet nopeasti vaihtuvia kausituotteita, jotka rikastavat perustarjontaamme.” Kuntosaliharjoittelu on myös tavallistumassa. Intohimoisten lihasäijien ja fitnessprinsessojen rinnalla saleilla rehkii nyt paljon teinejä ja senioreja. Noin 65 prosenttia SATS Elixian noin 40 000 jäsenestä ilmoittaa jäsenyytensä pääasialliseksi syyksi ryhmäliikunnan. Kuntosalibisnes kasvaa reippaasti Suomessa ja kaikkialla Pohjoismaissa, mutta Ketolan mukaan Suomi on yhä hyvin neitseellinen markkina. ”Olemme 20 vuotta muuta Pohjolaa jäljessä. Osittain se johtuu markkinamme erilaisuudesta. Kuntien ja urheiluseurojen harrastustarjontaa ei ole vastaavassa laajuudessa muissa Pohjoismaissa.” Ketola ennakoi julkisen ja kaupallisen rajan hämärtyvän tulevaisuudessa salipalvelujen tarjonnassa. ”Teemme jo nyt paljon yhteistyötä kuntien ja kaupunkien kanssa. Meillä on hyviä kokemuksia Espoon kaupungin opettajille ja Turun kaupungin työntekijöille suunnatuista pitkistä yhteistyösopimuksista.” Kuntosalin perustaminen on pääomaintensiivistä liiketoimintaa. Alkuvaiheessa investoinnit laitteisiin, harjoittelu- ja hygieniatiloihin nielaisevat paljon rahaa. SATS Elixia on keskittänyt toimintansa kasvukeskuksiin. Seuraavan keskuksen se avaa Espoonlahden Meripuistoon. ”Kun brändi ja tunnettuus ovat kunnossa, kannattaa hakea lisää kasvua.”

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

TAISTELU RANTEESTA Runteq Oy:n toimitusjohtaja Tommi Ojalan mukaan liikuntateknologiabisnes on jännittävässä vaiheessa. ”Jos älykellosta tulee yleislaite, johon ladattavista sovelluksista syntyy liiketoiminnan arvo, kaventaa se väistämättä sykemittarivyötä käyttävien rannetietokoneiden markkinoita”, Ojala pohtii. Nyt onkin tehtävä uusia teknologisia avauksia. Ojalan yritys on kehittänyt juoksutekniikkaa mittaavan analysointityökalun, joka toimii juoksukenkään ja sykemittarivyöhön kiinnitettävillä antureilla. Zoi-anturit mittaavat juoksun kinematiikan perustiedot ja älypuhelinsovellus arvioi niiden perusteella juoksun taloudellisuuden, puolierot ja juoksutekniikkavirheet sekä auttaa juoksijaa omaksumaan tarvittavat muutokset omaan suoritukseensa. Vuonna 2012 perustettu start up -yritys on saanut tuotekehitysrahaa Tekesilta ja Nokian Bridge-ohjelmasta sekä hakenut toimintansa kehittämiseen lisärahoitusta Invesdor- ja Indiegogo -joukkorahoituspalveluista. Ojala on toiveikas Zoin menestymisen mahdollisuuksista, sillä juoksun ohella sen avulla voidaan mitata esimerkiksi hiihdon, nyrkkeilyn tai luistelun tekniikkaa. Innovaatio toimii myös hevosurheilussa. Zoi on määrä tuoda markkinoille ensi keväänä. Zoin kaltaisia jännittäviä innovaatioita on Suomessa paljon kehitteillä. Yhteistyö yritysten välillä on kuitenkin vähäistä. ”On paljon pieniä yrityksiä, jotka tekevät yhtä kulmaa, kun taas kuluttajat haluavat helppoja, yhteensopivia ratkaisuja. Jos teknisiä rajapintoja ei haluta avata muiden käyttöön, ei synny toimivia, integroituja ratkaisuja”, Ojala sanoo. Hän toivookin, että alalle syntyisi peliteollisuudesta tutun Neogamesin kaltainen yhteen kokoava yhdistys, joka edistäisi alan verkostoitumista, yhteistyötä ja markkinointia.

Kasvun taustalla

38 % 40 %

Liikuntapalvelut kasvaneet vuosina 2007-2011

Liikuntamatkailu kasvanut vuosina 2008-2013.

Urheilu- ja virkistys palveluyrityksistä kasvuyrityksiä on noin 4 %, niistä gaselli yrityksiä noin 17 %.

Lähde: TEM-raportteja 20/2014: Liikuntaliiketoiminnan ekosysteemin muutokset, TEM Elinkeino- ja innovaatio-osasto).

Tommi Ojalan luotsaaman Runteqin suoritustekniikkaa mittaava analysointityökalu Zoi on määrä tuoda markkinoille ensi keväänä.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

[ URA ]

Vähemmän stressihormonia, enemmän immuniteettia MBSR-menetelmä vaikuttaa mielen lisäksi kehoon

vähentää

Hengitä ennen kuin vastaat Mindfulnessharjoituksia voi tehdä työpäivän aikana antamalla ja luomalla itselleen pieniä välejä työtehtävien ja arkisten tapahtumien keskelle.

stressihormonin määrää

aktivoi aivoja erityisesti vasenta aivopuoliskoa, joka liittyy muun muassa positiivisten tunteiden säätelyyn

Hengitä ennen puhelimeen vastaamista Kun kuulet, että puhelin soi, älä vastaa siihen heti, vaan hengitä kaksi tai kolme

tasapainottaa verenpainetta ja aineenvaihduntaa

lisää kehon immuuni järjestelmän vasta-aineita

kertaa sisään ja ulos omalla tavallasi ja aisti, miltä hengitys tuntuu.

Kiinnitä huomio askeliin Kun lähdet lounaalle tai kävelet tulostimelle, kiinnitä huomio askeliisi. Aisti, miltä ne tuntuvat kehossa.

Kuuntele kehoa ennen sähköpostiin vastaamista Kun sähköposti laatikkoon ilmestyy viesti, johon pitää vastata äkkiä, ota hetki aikaa ja hengitä kolme kertaa sisään ja ulos. Aisti, miten kehosi reagoi.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

[ URA ] TEKSTI TIIA LAPPALAINEN KUVA GETTY IMAGES

Mindfulness avaa luovuuden ja auttaa stressissä

Menetelmän Suomeen tuoneen Leena Pennasen mukaan metodi lisää rohkeutta ja antaa tilaa uusille ajatuksille. Jos soisimme tämän itsellemme, Suomen kansantalouskin voisi pelastua.

ähköposti pursuaa, puhelin soi, työkaveri toisensa jälkeen keskeyttää työnteon. Kalenteri täyttyy, vastaamattomat viestit odottavat, yt-neuvottelut jyskyttävät mielessä – ja sitten pitäisi vielä ehtiä olla innovatiivinen. Perusarkea nykypäivän työnteossa. Mutta ei yhtään niin kaoottista, jos oma mieli on kirkas ja ajatus tässä ja nyt. ”Usein luulemme, miten asiat ovat. Mindfulnessin eli hyväksyvän tietoisen läsnäolon avulla näemme ne niin kuin ne oikeasti ovat. Näemme myös uusia ratkaisuja ja toimintamalleja”, Mindfulness-MBSR-kouluttaja Leena Pennanen sanoo. Pennasen vuonna 2003 Suomeen tuoma metodi perustuu professori Jon Kabat-Zinnin yli 35 vuotta sitten Massachusettsin yliopistoklinikalla kehittämään, kroonisesti sairaille suunnattuun menetelmään, jonka tavoitteena oli vahvistaa ja lisätä heidän rentoutus- ja stressinhallintakykyään muun muassa kovien kipujen keskellä. Sittemmin menetelmä on otettu käyttöön niin urheiluvalmennuksessa kuin työelämässä. Se auttaa erityisesti tilanteissa, joissa muutos esimerkiksi omissa toimintamal-

leissa tai yrityksen toiminnassa on tarpeen. ”Todella yksinkertaisten harjoitusten avulla voidaan kehittää mieltä niin, ettemme tee asioita automaattisesti koko ajan samalla tavalla. Automaatiossa ei näe uusia ideoita”, Pennanen sanoo. Menetelmän avulla myös keskittymiskyvyn pitäisi parantua.

ROHKEUTTA JA RAJOJA TYÖNTEKOON Mindfulness-menetelmä alkuperäinen nimi on Mindfulness-Based Stress Reduction eli MBSR. Pennanen on suomentanut Mindfulnessin hyväksyväksi tietoiseksi läsnäoloksi. Harjoituksissa huomio tuodaan yleensä ensin kehoon, jonka myötä mieli Pennasen mukaan vapautuu jatkuvan ajattelun ja analysoinnin automaatiosta.”Kun vapaudumme automaatioista, näemme uusia ratkaisuja toivottomissakin tilanteissa. Mindfulness-harjoitteiden avulla molemmat aivopuoliskot saadaan käyttöön.” Pennasen mukaan osaamme esimerkiksi luopua työtavoista ja asioista, jotka eivät toimi, ja pystymme keskeytyksienkin jälkeen palaamaan nopeammin siihen, mitä olimme aiemmin tekemässä.

MBSR-menetelmän tuloksena muutoksen pelko vähenee ja luovuus lisääntyy. Rohkeus, uskallus ja keskittymiskyky kasvavat. Ymmärrämme toisiamme paremmin. Stressiä menetelmän avulla ei suinkaan poisteta, mutta sitä opitaan käsittelemään ja ennakoimaan paremmin. Pennasen mukaan hyväksyvän tietoisen läsnäolon harjoittamisen kautta ihminen osaa myös asettaa rajoja toisia loukkaamatta esimerkiksi tilanteissa, joissa ei ehdi auttamaan kollegaa tai ottamaan lisää tehtäviä vastaan. ”Ihminen oppii, miten stressi ei saa yliotetta ja miten stressikierteestä pääsee pois. Hän herkistyy huomaamaan, milloin alkaa mennä liian lujaa.” Kuinka kauan Mindfulnessia pitää sitten harjoittaa, jotta tuloksia alkaa syntyä? Kabat-Zinnin ohjelma kestää kahdeksan viikkoa, mutta Pennanen lupaa muutosta jo neljässä viikossa. ”Silloin ei tosin riitä kolmen minuutin harjoitus päivittäin, vaan itseään on harjoitettava vähintään 20 minuuttia päivässä. Neljän viikon päästä elämä alkaa helpottaa.”

Leena Pennasen kehittämän kaikille soveltuvan, eripituisia ja eri tilanteisiin sopivia harjoitteita sisältävän sovelluksen Mindfulness App – Leena Pennanen voi ladata iPhoneen, iPadiin ja Androidiin sekä pian myös Windowsiin.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

[ PERSONA GRATA ] TEKSTI ARJA VARTIA KUVAT MIIKA KAINU

Arvostus tulee asiantuntijuudesta Juuri aloittanut toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming haluaa Suomen Ekonomeista arvostetun ja halutun yhteisön.

uomen Ekonomien uuden toiminnanjohtajan Hanna-Leena Hemmingin haastattelu alkaa kahviautomaatin etsimisellä järjestön Pasilan toimitiloissa. Ensimmäistä päivää virallisesti töissä oleva Hemming saa opastusta neuvonnasta, ja keksitkin löytyvät. Vaikka työpaikan perustoiminnot ovat vielä hakusessa, itse järjestö on hänelle tuttu. Peruskoulutukseltaan Hemming on filosofian maisteri, mutta liittyi Suomen Ekonomien jäseneksi suoritettuaan MBA-tutkinnon Helsingin kauppakorkeakoulussa. ”Alun perin mietin, voinko hakea paikkaa, mutta onneksi osaamista katsottiin laajasti. Olen todella innoissani, kun minut valittiin tähän.” Ja kuten Hemming itse sanoo, maisteriopintojen pääaineena olleet kielitieteet luovat pohjaa selkeälle ajattelulle, eikä hyvästä kielitaidosta ja selkeästä puheilmaisusta varmasti ole haittaa uudessakaan tehtävässä.

LAADUKASTA KOULUTUSTA Marraskuisessa nimitystiedotteessaan uusi toiminnanjohtaja painotti oikeanlaisen koulutuksen merkitystä ja totesi, että Suomen Ekonomien perimmäinen tehtävä on pitää huolta ekonomikoulutuksen laadusta ja sitä kautta ekonomien työurista. Ekonomikoulutuksesta hänellä on tuoretta tietoa, sillä viidestä tyttärestä kaksi on melko äskettäin valmistuneita kauppatieteiden maistereita. Perspektiiviä kauppatieteilijöiden koulutukseen loi myös aika Helian opettajana.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

”Tradenomitutkintokin on hyvä ja tarpeellinen. Mutta koska tarvitsemme Suomessa monenlaisia osaajia, on tärkeää, että tiedekorkeakouluissa opetetaan metodeilla, jotka kehittävät loogista ajattelua. Sellaisen koulutuksen saaneiden taidot erottuvat psykologisia testejä tekevien mukaan työelämässä vielä monta vuotta koulutuksen päättymisen jälkeenkin. Hemming kertoo haluavansa varmistaa, että peruskoulutuksen lisäksi ekonomeille on tarjolla ammattitaitoa ylläpitävää ja laajentavaa koulutusta. ”Moni työntekijä jää helposti paikoilleen tai osallistuu vain työnantajan tarjoamaan koulutukseen, joka on tähdätty työnantajan tarpeisiin. Nykyaikana on myös itse pidettävä huolta siitä, että osaaminen on ajan tasalla.”

OPPIA POLITIIKASTA Kahtena kansanedustajakautena, vuosina 2003– 2011, Hanna-Leena Hemming opittiin tuntemaan räväkkänä kannanottajana, jonka mielipiteet jakoivat joskus sekä oman puolueen väkeä että ulkopuolisia. ”Rivikansanedustajan on pakko kärjistää, jos aikoo erottua massasta”, hän toteaa, vaikka ei aivan määrettä täytäkään, koska oli mukana muun muassa valtiovarainvalio- ja sivistysvaliokunnissa. Nykyisessä tehtävässään hän sanoo kuitenkin olevansa maltillisempi. ”Meillä Suomen Ekonomeissa on vahva hallitus, jonka kanssa linjavedot syntyvät.

Hanna-Leena Hemming KOULUTUS

2009 MBA-tutkinto, Helsinki School of Economics / Aalto Executive Education 1991–1992 Opettajakoulutus, Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 1990 Filosofian maisteri (germaaninen filologia), Tampereen yliopisto TYÖKOKEMUS

2013–2014 Governmental Affairs Director, AbbVie Oy 2011–2013 Yhteiskuntasuhdekonsultti 2006–2013 Hallituksen puheenjohtaja, Espoon Taidemuseo säätiö, EMMA 2003–2011 Kansanedustaja, Kansallinen kokoomus 2000–2003 Lehtori, Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu HELIA LUOTTAMUSTEHTÄVÄT

2012– Johtokunnan pj, Suomen Kansallisoopperan baletti oppilaitos 2004– Edustajiston jäsen, Suomi-yhtiöt

”Nykyaikana on itse pidettävä huolta, että oma osaaminen on ajan tasalla”, Hanna-Leena Hemming sanoo.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

[ PERSONA GRATA ]

Mitä tekisin toisin? JOS HANNA-LEENA HEMMING valitsisi

nyt opiskelupaikkaansa jonkun yliopiston tiedekunnassa, niin paikkakunta ei olisi Tampere. Syy on se, että Tampereen yliopiston humanistinen tiedekunta siirrettiin juuri hänen opiskeluaikanaan päärakennuksesta Pyynikille. ”Olisin halunnut olla mukana laajempaa opiskelijayhteisöä, mutta matka Pyynikiltä keskustan halki yliopistolle tuntui pitkältä, eikä suoria bussilinjojakaan laitokselta toiselle ollut”, hän muistelee. Siksi hänestä onkin erinomainen asia, että Aalto-ylipistossa on mahdollista laajentaa osaamistaan ja näkemyksiään monipuolisessa yhteisössä.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

Liity nyt Veronmaksajiin ”Ekonomeilla on edunvalvontaa varten vankka ja hyvä koneisto.” Mutta toivon, että aiempaa työtäni on mahdollista hyödyntää liiton näkyvyydessä ja edunvalvonnassa. Edunvalvontaa varten organisaatiossa on myös vankka ja hyvä koneisto.” Ekonomit vaikuttaa Akavan kautta erityisesti työmarkkina- ja eläkeasioissa eli järjestö on käytännössä lausunnonantaja asioiden valmisteluvaiheessa. Hemmingin aikaisempi työkokemus antaa hyvät valmiudet hankaliinkin asioihin vaikuttamisesta. Suomalaisen talouselämän sisäpiirit ovat tuttuja kansanedustajan ajoilta ja auttavat varmasti ovien aukaisussa myös Ekonomien asioille. Myös aiempi työskentely kansainvälisen lääkeyrityksen johtoryhmässä tuo näkemystä uuteen tehtävään.

INTOA JA ENERGIAA Hanna-Leena Hemmingin uraan ja tekemisiin mahtuu niin monta käännettä, että vähempienergistä ihmistä hengästyttää. Organisointitaidot karttuivat, kun opiskeluaikana perheeseen syntyi kolmostytöt. Hemming onnistui sovittamaan yhteen työn sekä kodin vaatimukset ja valmistui aikataulussa. Myöhemmin perheeseen tuli vielä kaksi tytärtä lisää. Perhepiiristä löytyvät myös tärkeimmät esikuvat. Idolikseen Hemming nimeää isänsä, taidemaalari Reino Hietasen. ”Hän on henkilö, joka on seurannut sydäntään, valinnut tehtävänsä sen mukaan ja menestynyt.” Sinnikkyys puolestaan on peruja äidiltä. Hänen esimerkkinsä kannusti tytärtä opiskelemaan maisteriksi. Energiaa uuteen työhön Hemming saa vauhdikkaasta liikunnasta. Tauon jälkeen harrastuksiin on palannut ratsastus ja uudet kauniit lenkkitossut ovat nyt jo risaiset. ”Uudessa pestissäni lupaan kuitenkin aluksi opetella kävelemään, etten kaatuisi juostessani”, Hemming virnistää. Erityisen innostunut hän on myös siksi, että Ekonomien ilmettä ja brändiä uudistetaan parhaillaan. Siitä kertoo uusi nimikin, Suomen Ekonomit. ”Kohti 80-vuotisjuhlia mennään uusin ilmein. Haluan, että viestimme ja osaamisemme ovat kohdallaan ja että olemme arvostettu ja haluttu yhteisö, jossa asiantuntijuus on tärkeää. Arvostus tulee osaamisesta.” Samalla hän lupaa lähteä maakuntakierroksille tapaamaan jäsenyhdistyksiä eri puolilla Suomea. ”Toivon, että opin tuntemaan myös pienempien paikkakuntien ihmisiä”, Hemming sanoo.

Ekonomiliitto ja Veronmaksajat ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, jonka perusteella Ekonomiliiton jäsenet voivat nyt liittyä Veronmaksajiin erityisehdoin, ilman 8 euron liittymismaksua. Jäsenmaksu vuodelle 2015 on vain 24 euroa! Jäsenenä saat tuntuvia etuja: 1. Liiton 15 asiantuntevaa verojuristia neuvovat jäseniä veroasioissa puhelimitse arkisin klo 9-14.

l 13. eloku

uta 2014

. Irton umero 6,80

ASUNNO MY YJÄ N

2. Saat jäsenetuna Taloustaito-lehden kuukausittain. Taloustaito on Suomen luetuin yksityistalouden ja verotuksen erikoislehti.

uuta 2014. l 10. syysk

Irtonumero

LAS

EN vakuuTtu kset

6,80 e

Kansan

Edut,

ehdot

ja rajoit

ukset

UUDET

PERUKI

Aihe vaik teoksen uttaa hintaan

en! Ota talte

KERÄILY

attilainen MIten ammn? arvioi viini

VIINIT

ua Täyttä kaasolla? kaasuaut

ISAA Vero TIOSOPI edut ja

ne Uniikkiesi väärti? hintansa

3. Palvelusivusto veronmaksajat.fi pelkästään jäsenten käytössä olevasta tietopankista voit hakea ratkaisuja vero-ongelmiisi 24/7. LIITY NÄIN Soita 03010 5511 tai liity netissä osoitteessa www.puolenpitoa.fi. Käytä liittyessäsi Ekonomiliiton liittymiskoodia NY.

MUS

isot kulu

KESÄMÖ

KIN syyshuol to

AUTOT

TALO tiöt kärkipääs Auto jä-yh edu verot jaVenä 18 000nkilom NÄISEN? etriä ttaa. PERII YKSI

KUKA mentilla voi vaiku Testa T ENNYKSE N VÄHvoit AAJAkulut vähentää. PALKANSNäm ä

VOIKO KUNTIEN PALVELUITA TEHOSTAA? AUTOT

EnemmänOPINTOTUE T ja vähe mmän

KAPITAL

A SENA sä mil ITUK loin? ETF SIJO LISTA USTAIDON sä

Mitä, mis TAIDE

akkeiden Kansanos annit ja kaikki at tapahtum a. en ajalt 10 vuod

7/14

Milloin N VE RO T voi menee tosta veroa?

8/14

MATKAT

Verkon matkapamonet lvelut

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

ÄÄNEST Ä OMAA SUOSIK KIASI 16 .1.2015 MENNE SSÄ! sefe .fi/kirja

llisuusp

alkinto

TEKSTI SANNA LAAKKONEN KUVAT JUUSO PALONIEMI

TIETOA JA TUNNETTA Suomen parhaan yrityskirjan palkinnosta kisaa kova kuusikko. Tarjolla on oppia niin henkilökohtaisen kuin organisaation kehittymisen tueksi.

uomen Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto jaetaan jo kymmenettä kertaa. Finlandia-palkintoa vastaava palkintosumma, 30 000 euroa, on tunnustus erityisen laadukkaalle ja ajankohtaiselle suomalaiselle teokselle, joka edustaa kauppatieteellisiä osaamis- ja tutkimusalueita. Kahden vuoden välein jaettavan palkinnon tavoitteena on kannustaa ekonomeja kehittämään itseään ja omaa osaamistaan hyviä suomalaisia yrityskirjoja lukemalla sekä antaa tunnustusta erityisen ansiokkaan teoksen kirjoittajalle tai kirjoittajille. Koska kysessä on ainoa Suomessa jaettava yrityskirjapalkinto, Ekonomiliiton tavoitteena on myös kohottaa suomalaisen yrityskirjallisuuden arvostusta ja tasoa kansainvälisessä vertailussa.

Finalisteja valitessa huomioidaan teoksen asiantuntemuksen, käytännön sovellettavuuden ja viestinnällisyyden lisäksi teoksen kokonaisantia yhteiskunnalliselta kannalta sekä sen uutuusarvoa asian kehittämisen ja käsittelyn kannalta. Vuoden 2014 kilpailuun ilmoitettiin määräaikaan mennessä 43 teosta, joista esiraati valitsi kuusi finalistia. Voittajan päättää palkintoraati, johon kuuluvat KTT, Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksen tutkimusalueen johtaja Mika Aaltonen, Microsoft Oy:n toimitusjohtaja Ari Rahkonen sekä TkT, KM, hallituksen puheenjohtaja Helena Åhman Hunting Minds Oy:stä. Kirjallisuuspalkinto julkistetaan ja palkinnot jaetaan 2.2.2015 Scandic Park Helsinki -hotellissa järjestettävän johdon JEDI 2015 -seminaarin yhteydessä.

Esiraatiin kuuluivat arvojohtaja Juuso Enala, kauppatieteiden ylioppilas Esa Juntunen, tohtoriopiskelija Erja Karjalainen, kansanedustaja Pia Kauma, toimitusjohtaja Sari Lounasmeri ja professori Alf Rehn. E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

MYYNTIPSYKOLOGIA

”Tiedepohjaa ja käytännön otetta, uutta ainakin Suomessa.” – Esiraati

Näin meille myydään Petri Parvinen Docendo 2013 Suomen talouden nousun kannalta mikään ei ole ajankohtaisempaa ja ratkaisevampaa kuin myynnin ja viennin kehittyminen. Mutta miten metsäläiskansasta tulisi hyviä myyjiä? Myyjän syvintä ammattitaitoa on vuorovaikutuksen psykologia. Mitä enemmän myyntipsykologiasta ja sen tutkimuksesta ymmärtää, sitä kiehtovampana ihmisten käyttäytyminen arjessa näyttäytyy. Petri Parvinen on Suomen ensimmäinen myynnin johtamisen professori. Hän on toiminut aktiivisesti yrittäjänä, toimitusjohtajana, riskisijoittajana ja myyjänä.

Hyvä palvelumyyjä (tai avioliittomyyjä) on kärsivällinen, tunneälykäs, varovainen, luotettava, fiksu ja koulutettu. Kehittyminen vie noin viisi vuotta.

Rahaa käytetään enemmän aineettomiin asioihin ja tee-se-itse-asenne vähenee. Varmin merkki on kiinteän omaisuuden arvostuksen lasku.

Palvelusuhteissa toinen on yleensä riistäjä ja riistettävä. Siksi myös asiakkaan kannattaa ymmärtää, miten myyjän kannattaisi käyttäytyä.

”Ajankohtainen mutta kestää aikaa. Toimii myös kansainvälisesti.” – Esiraati

TALOUS JA UTOPIA Sixten Korkman Docendo 2012 Vaikka politiikka kiinnostaisi, kansantalous ja talouspolitiikka näyttävät usein kuuluvan ei voisi vähempää kiinnostaa -kategoriaan. Kirja antaa lukijalle eväitä arvioida talouden ja politiikan keskeisiä kysymyksiä sekä ymmärtää yhteiskunnan ongelmia niin kotimaassa kuin maailmanlaajuisesti. Sixten Korkman on maamme arvostetuimpia talouden asiantuntijoita. Valtiotieteen tohtori ja Aalto-yliopiston professori on suurelle yleisölle tuttu rakentavista kannanotoistaan.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

Sixten Korkman soisi talous- ja finassipolitiikassa annettavan riittävää painoa julkisen sektorin rahoituksen kestävyydelle.

Tulevilla ikäluokilla voi olla paremmat olot ja edellytykset velan hoitamiseen, mutta myös taakkanaan isot ympäristö- ja ilmasto-ongelmat.

Vaikka talous on aiheena usein mutkikas ja vaikean tuntuinen, sen vaikutus päivittäiseen elämäämme on suuri.

”Tarinallisuuden historiallinen tausta värittää tarinaa.” – Esiraati

TARINAN VALTA Kertomus luolamiehen paluusta Juhana Torkki Otava 2014 Jos tahtoo muuttaa maailmaa ja liikuttaa joukkoja, on osattava kertoa tarinoita – mutta miten syntyy menestyksekäs tarina? Nykymaailman heimojen syntyä selittävät jo savannin leirinuotioilla tunnetut keinot. Kirja opettaa tarinankerronnan perusteet kaikille, jotka haluavat ymmärtää markkinointia, politiikkaa ja mediaa. Juhana Torkki on kirjailija, puhetaidon kouluttaja ja teologian tohtori. Hänet tunnetaan myös maamme eturivin vaikuttajien puhekouluttajana.

Neuvova puhe toimii vain, jos se vetoaa kuulijan tunteisiin ja osoittaa, kuinka hänen elämästään voi tulla parempaa.

Steve Jobs oli taitava tarinankertoja. Hän suunnitteli esityksensä tarkasti ja osasi hallita ihmisten huomiota taikurin lailla.

Konsultti ei voi tehdä tarinaa, vaan se koostuu kaikesta mitä yritys on ja on ollut. Tarinaa voi kuitenkin parantaa.

”Energisoiva monipuolinen kokonaisuus. Kirjoitettu hyvällä mielellä.” – Esiraati

PÄÄASIA Organisaation psykologinen pääoma Ilona Rauhala, Makke Leppänen & Annamari Heikkilä Talentum 2013 Huippuorganisaatiot ovat oivaltaneet, että taloudellisen, inhimillisen ja sosiaalisen pääoman lisäksi on johdettava tulevaisuususkoa, realistista optimismia, sinnikkyyttä ja itseluottamusta. Kirja opettaa, kuinka psykologista pääomaa kehittämällä ja johtamalla organisaatio lisää elinvoimaisuuttaan ja tuloksellisuuttaan. Kirjoittajat ovat psykologian asiantuntijoita, joilla on laajaa valmennusosaamista sekä käytännön kokemusta johtamisesta.

Psykologinen pääoma ei ole synnynnäistä. Geeniperimä ja lapsuus selittävät vain 50 % onnistumisista tai epäonnistumisista, oma asenne 40 % ja tilanne 10 %.

Edelläkävijäorganisaatiot ovat löytäneet tapoja johtaa avainhenkilöidensä ja työntekijöidensä elinvoimaisuutta ja onnellisuutta.

Työkalut psykologisen pääoman ja sitä kautta tuottavuuden kasvattamiseen ovat arjen käytännöllisiä tekoja.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

”Tarkka ja objektiivinen katsaus yhteen Suomen menestyksekkäimmistä yrityksistä.” – Esiraati KONE Perhe, yrittäjyys ja yritys teollisuuden vuosisadalla Karl-Erik Michelsen Otava 2013 Herlinien suku on harjoittanut yritystoimintaa yli kahdensadan vuoden ajan ja johdossa on jo kuudes sukupolvi. Tutkimuksen periaattein tehty yli 600-sivuinen kirja kertoo Kone-yhtiön ja omistajasuku Herlinien tarinan, sekä piirtää kuvan Suomen ja teollisen maailman rakentamisesta 1900-luvun alusta asti. Karl-Erik Michelsen on Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori. Hän opiskeli historiaa Helsingin yliopistossa yhtä aikaa Ilkka Herlinin kanssa.

Pienenä korjauspajana aloittanut Kone Osakeyhtiö siirtyi Herlinien suvulle vuonna 1924 ja on kasvanut yhdeksi maailman suurimmista hissiyhtiöistä.

Sukutarinan lomassa teos luotaa tarkkanäköisesti Suomen talous historiaa jokaisen teollisuuden vuosisadan aikakauden osalta.

Neljän yrittäjäsukupolven tari nasta löytyy mielenkiintoisia näkökulmia niin liike-elämään kuin perheen dynamiikkaan.

”Paljon hyviä esimerkkejä tämän päivän työelämästä.” – Esiraati

JOHTAJANA KAAOKSEN REUNALLA Kuinka selviytyä pirullisista ongelmista? Pirkko Vartiainen, Seija Ollila, Harri Raisio & Juha Lindell Gaudeamus 2013 Yrityksissä ja yhteisöissä on usein monisäikeisiä ongelmia, joihin ei löydy yhtä oikeaa ratkaisua. Kaaoksen reunalle ajautuminen voi olla myös uuden alku. Kirja auttaa ymmärtämään pirullisia ongelmia ja opastaa käytännön johtamistyössä, hyödyntäen kompleksisuusajattelun toimintatapoja ja työkaluja. Kirjoittajat ovat Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen tutkijoita, jotka ovat tutkineet pirullisia ongelmia kunnissa ja eri alan organisaatioissa.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

Asiat eivät aina ole sitä, miltä aluksi näyttää. Organisaatiossa tapahtuvien muutosten havainnointi antaa valmiudet tunnistaa ongelmien uniikit piirteet.

Esimerkkitapaukset liittyvät niin han kaliin alaisiin, perhepolitiikkaan kuin budjetin laatimiseen, ja esittelevät tilanteisiin uusia ratkaisumalleja.

Uusi näkökulma voi tarjota keinon tilanteeseen, johon ei ole löydetty ratkaisua perin teisillä menetelmillä.

[ COLUMN ]

From Great to Grateful finally seems to be a growing acceptance of the fact that good times will not come back alone. People in rich countries must understand that the wealth and successes of the past do not automatically entitle us to the same treatment in the future. Appreciation for what we have achieved and an understanding of the sacrifices it has taken our countries, our companies and our predecessors to succeed form the basis for moving forward with the right kind of confidence. Hubris and arrogance are the dangerous flip side of humility and gratefulness. The later values are those that turn good companies into great companies over time. They also turn good people into great business leaders. Maybe Collins and SteindlRast are right: continuing to be great involves being continuously grateful.

André Noël Chaker, senior advisor to the president of Veikkaus.

Chaker

MIIKA KAINU

he end of the year is a good time to reflect on the events that have personally marked us during 2014. I have been especially fortunate this year with close to one hundred speaking engagements across Finland and around the world. I feel particularly empowered by the vast amount of new knowledge and new people that I have come to meet. Though every business event brings its own set of insights into the economy and the way we work, one Finnish event has emerged as the queen of all business events: The Nordic Business Forum. The genesis of the event makes you believe in the transformational power of entrepreneurship. Only five years ago, two business students from the University of Jyväskylä, Hans-Peter Siefen and Jyri Linden, took a bold step in creating what has become one of the fastest growing business events in the world. They invited Al Gore to speak to some 4 000 Finnish business people four years ago and the momentum has not stopped since then. Sir Richard Branson, Jack Welch, Malcolm Gladwell, Jim Collins and Arnold Schwarzenegger, to name only a few, are among those who have impressively graced the stage of the Nordic Business Forum. Of all the speakers of this great event, my personal favorite is Jim Collins. His first book, from Good to Great or Hyvästä Paras is still the most sold business book at the Finnish publisher Talentum. Jim Collin’s appearance in Helsinki was a treat because it was only his second speech outside of the US in ten years. Collins left us with a personal story about climbing the impressive El Capitan mountain in the Yosemite Valley National Park. When he made it, he said he didn’t feel as great as he felt grateful. This sounded a lot like the wisdom of Brother David Steindl-Rast, the Benedictine monk, who speaks and writes a lot about ”the gentle power” of gratefulness. Through my touring of Finnish business events this year, I have sensed a positive shift in attitude. After six years of practically zero growth there

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

[ MAAILMALLA ] TEKSTI MARITA KOKKO KUVAT MINNA KURJENLUOMA

Ich bin eine Berlinerin

Kauppatieteiden opiskelija Outi Aulio lähti kesäksi 2009 vaihtoon Saksaan. Kun kone laskeutui Schönefeldiin Berliinissä, hän tunsi tulleensa kotiin. Kolme vuotta myöhemmin, kolme päivää valmistumisen jälkeen, hänestä tuli berliiniläinen.

o vaihtokesä Frankfurt an der Oderissa, noin 85 kilometrin päässä Berliinistä, vahvisti päätöksen muuttaa Saksaan. Outi Ailio kiri maisteriopintonsa valmiiksi elokuussa 2012. Työpaikkaa ei Berliinissä ollut odottamassa ja työnhakuun kului puolisentoista kuukautta. Hän kuuli kaveriltaan työpaikasta berliiniläisessä verkkokauppa Zalandossa. Kansainvälinen yritys haki suomenkielisiä asiakaspalvelijoita. Työsuhde syntyi pikavauhtia. Haastattelu oli torstaina ja työt alkoivat maanantaina. Ailio ehti olla asiakaspalvelussa nelisen kuukautta, kun tiimin vetäjä kertoi Suomen toimintoihin avautuneesta laatuassistentin paikasta ja kehotti hakemaan tehtävää. Ailio sai paikan ja työskenteli puolisen vuotta laatuassistenttina. Suomen rinnalle hän sai vastuulleen Iso-Britannian. Viime elokuun alussa Ailiosta tuli laatupäällikkö. Tavanomaisten toimistotöiden ohella hänen tehtävänään on tukea ja valmentaa tiiminsä viittä laatuassistenttia.

STARTUPIN HENGESSÄ Verkkokauppa Zalando on kuudessa vuodessa laajentunut lähes kaikkiin Euroopan maihin. Muotiin ja lifestyle-tuotteisiin erikoistuneen yrityksen sivuilla vierailee vuosittain noin 100 miljoonaa kävijää. Kiinan ulkopuolella se kerää muodin nettikaupoista eniten käyntejä. Yrityksen liikevaihto kasvaa vuosittain miljardiluokassa kaksinumeroisin prosentein. Verkko on muuttanut kuluttajien käyttäytymistä. Erityisesti perinteiset kenkäkaupat ovat vaikeuksissa, koska kuluttajat käyvät niissä vain sovittamassa kenkiä, jotka he sitten tilaavat verkkokaupasta. ”Vaikka saksalaiset rakastavat paperia ja

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

lähettävät edelleen fakseja, verkkokaupassa maa on edistyksellinen”, Ailio kertoo. Kotiovelle saa niin tilaamansa ruokatarvikkeet kuin päivittäisen aterian ainekset ohjeineen. Lääkkeitäkin voi tilata netistä. ”Hurjasta kasvusta huolimatta Zalandossa on vielä start up-henkeä. Kaikki tapahtuu nopeasti, ja esimerkiksi uralla eteneminen on helpompaa kuin perinteisissä yrityksissä”, Ailio arvioi. Yrityksen päämajassa Berliinissä on kansainvälinen henki. Vaikka saksalainen tapa on edelleen teititellä työkavereita, Zalandossa ihmiset sinuttelevat toisiaan. Myös naisten ja miesten asema on tasa-arvoinen. Työpäivä on saksalaisittain kahdeksantuntinen ja vuosilomaa on viisi viikkoa. Irtisanomis aika on yleensä kuukausi. ”Koeaika työhön on Saksassa todella tärkeä. Puolen vuoden koeajan aikana sinun pitää keskittyä tekemään vaikutus. Sen jälkeen työnantaja aidosti arvioi, tarjotaanko sinulle pysyvä työpaikka. Saat myös kirjeen, jossa sinua onnitellaan koeajan onnistumisesta ja työpaikan vahvistumisesta”, Ailio kertoo.

HIENOSTELEMATON BERLIINI Koska Ailiota kiinnostivat jo lukiolaisena bisnesmaailma, ihmisten väliset suhteet organisaatioissa, hän arpoi jonkin aikaa, lähteäkö opiskelemaan psykologiaa vai kauppatieteitä. Kauppatieteet voittivat, koska nuori nainen katsoi kauppatieteellisen tarjoavan yleishyödyllisemmän tutkinnon. ”Graduni liittyi monimuotoisuuden johtamiseen, ja siksikin kansainvälinen Berliini on mielenkiintoinen.” Kaupunki tuntuu kodilta kahden vuoden jälkeenkin. ”Pidän asioiden aitoudesta ja avoimuudesta.

[ MAAILMALLA ]

EUROOPAN TOISEKSI SUURIN Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista. Se on Saksan suurin ja Euroopan unionin toiseksi suurin kaupunki Lontoon jälkeen. Saksassa on 16 osavaltiota, joilla kullakin on oma hallituksensa, maapäivänsä, ministeriönsä ja hallintonsa sekä tuomioistuinlaitoksensa. Berliini on niin sanottu kaupunkiosavaltio. Kaupunkiosavaltioissa pääministerin tilalla on pormestari, Berliinissä Regierender Bürgermeister, ja ministereitä nimitetään senaattoreiksi (Senator). Berliini on yksi Euroopan merkittävimmistä tiede- ja kulttuurikeskuksista. EU:n väkirikkaimman jäsenmaan pääkaupunkina se on myös vaikutusvaltainen poliittinen keskus. Kaupunki tunnetaan kansainvälisestä ja vapaamielisestä ilmapiiristään, joka houkuttelee varsinkin nuoria muuttajia. www.berlin.de

Berliinin metropolialueella on 5,1 miljoonaa asukasta, joista 1 500 on suomalaisia.

”Mielikuvissa Berliiniä pidetään halpana elää ja asua, mutta palkkataso on sovitettu hintatasoon”, Outi Ailio kertoo.

BYROKRATIAN RATTAISSA Outi Ailio yllättyi Saksaan muuttaessaan byrokratian määrää. Ensin piti mennä paikkaan A, josta sait paperiisi leiman. Sitten siirryit paikkaan B mukanasi leimattu dokumentti. Sitä vastaan sait uuden paperin, joka leimattiin. Ja kierros jatkui ja jatkui. Eikä virastoissa välttämättä kerrottu, että joku kaavakkeista puuttui. Sen sai tietää ehkä kuukauden kuluttua kirjeitse. Ailion mukaan byrokratian rattaista selviää, kun löytää saksalaisen avukseen. Ja kyllä virastoissa neuvotaan, jos osaa kysyä. Se vain oli uutta suomalaiselle, joka oli tottunut siihen, että virkailijat neuvovat kysymättäkin.

TULI JA LEIMAHDUS! Saksalaiset ovat tehokkaita – myös suuttuessaan. He ovat kuin tulitikkuja, jotka leimahtavat ensi raapaisulla. Hetken aikaa ollaan maailmanlopun keskellä: kaikki on totaalisen väärin. Mutta kymmenessä sekunnissa on taas aivan tyyntä. Ja jos ehdit sanomaan, että anteeksi, en tiennyt, he toteavat oitis, ettei kannata ottaa niin vakavasti, eihän tämä mitään tarkoittanut. ”Minulta vei kauan ymmärtää, miksi he leimahtavat ja leppyvät hetkessä. Vihdoin välähti, että tämäkin on sitä saksalaista tehokkuutta”, Outi Ailio kertoo.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

[ MAAILMALLA ]

”Pidän asioiden aitoudesta ja avoimuudesta.” Berliinissä on hyvinkin karun näköisiä alueita, jotka viehättävät hienostelemattomuudellaan, aitoudellaan ja omalla ”entäs sitten”-asenteellaan.” Yleinen suvaitsevaisuus kuuluu kaupungin ominaispiirteisiin. ”Vaikka jokainen ei toista täysin hyväksyisi tai avosylin vastaanottaisi, kaikkien kukkien annetaan silti kukkia.” Berliinissä on yleistä asua kimppakämpissä. Ailiokin jakaa huoneiston kahden saksalaisen kämppiksen kanssa. Jokaisella on oma huone ja rauha, vain keittiö ja kylpyhuone ovat yhteiskäytössä. ”Mielikuvissa Berliiniä pidetään halpana elää ja asua, mutta palkkataso on sovitettu hintatasoon. Kun lähtee Berliinistä ulos, on mietittävä, mihin on varaa.” Jotakin suomalaista Ailio sentään kaipaa. Berliinissä toimi lonkeroa tarjoileva pop up -baari, mutta vain hetken. ”Siinä voisi olla yksi vientituote Suomesta Saksaan. Ainakin Berliinin suomalaiset sitä ostaisivat”, Ailio ehdottaa hymyillen.

FINLANDIA

-TALOSSA

19.–20.1.2015 TALOUSHALLINNON AMMATTILAISTEN SUURIN TAPAHTUMA KOKOAA YHTEEN SUOMEN PARHAAT OSAAJAT Ohjelmassa on mukana tärkeät ajankohtaisluennot tilinpäätöksestä, tuloverotuksesta ja arvonlisäverotuksesta. Kuulet, mikä muuttuu kirjanpitolaissa. LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU taloushallintoliitto.fi/2015

[ KOLUMN ]

Det är bara att jobba på

m du tycker rubriken låter tråkig så tänk om. Att jobba är mindre tråkigt än alternativen. Under den dryga månad som gått sedan jag tackade ja till en förfrågan om jag var villig att skriva en kolumn med temat arbetslivet har mycket hänt mig personligen. De frågeställningar jag vill skriva om är de samma jag ursprungligen tänkte mig, men perspektivet blev personligare. Mer om det senare. Det finns tre saker jag tycker att är ytterst viktiga i de längre karriärer som vi ofrånkom ligt kommer att få se. Den första saken är personlig hälsa. För mig har denna sak varit högst aktuell då man hittade en större tumör i mitt högra lår för några veckor sedan. Den är nu opererad. I skrivande stund verkar det som jag kommit undan med bara förskräckelsen. I mitt fall var det mer fråga om en tillfällighet och det på verkar inte mina förutsättningar att fortsätta med mitt jobb. Annat är det med yrken som direkt tär på fysiken. Då betyder en längre arbetskarriär att man måste eller får skola om sig. På Etera rehabiliterar och omskolar vi ungefär femhundra människor varje år. De flesta höjer på sin skolningsnivå och i många fall högre lönenivå. Jag är stolt att vi lyckas till sjuttiofem procent. Det medmänskliga är det värdefullaste, men också i euron mätt är detta

Att tacka och berömma är gratis.

en viktig samhällelig insats. Värdet av detta är försiktigt räknat hundra miljoner euro. Avkastningen på investerat kapital överstiger alla investeringskriterier på alla branscher. En annan sak som påverkar vårt välbefin nande på jobbet är kvaliteten på förmanska pet. Om den närmaste förmannen är skicklig eller mindre skicklig har stor betydelse. Det är ändå sällan en bra förman får publik upp skattning. Snarare är det väl gnäll som hör till jargongen trots att de flesta chefer nog skulle förtjäna ett tack nu och då. Vi vill för vår del svänga på detta. Vi bad under våren småpro vokativt om att man skulle ange sin chef för goda tag. Responsen överraskade. Vi fick 300 välmotiverade förslag. Att välja vinnare var svårt. Det är något vi kommer att fortsätta med. Att tacka och berömma är gratis. Avkast ningen är i det närmaste oändlig. Den tredje saken jag vill ta upp är att kunna trappa ner. Jag har själv fyllt femtio. Det är säkert inte ändamålsenligt för den organisation jag leder att jag sitter som högsta chef ända tills jag fyller sextiofem. Ändå tvivlar jag inte på att jag också om dryga tio år kommer att kunna ge ett värdefullt bidrag. De tankemönster vi för tillfället har, bygger i för stor utsträckning på en karriärstege som bara går uppåt. Jag är övertygad om att detta är både ett växande problem och en solklar möjlighet. De krav, den intensitet och den förändringsrytm som krävs gör att vi måste ändra på detta fantasilösa och ensidiga tankemönster. Det måste finnas sätt att värdigt trappa ned, ta steg åt sidan och flytta kompetens åt yngre. Detta skall givetvis kunna ha logiska konsek venser. Exempelvis mer flexibel arbetstid och kanske också en lägre lön i en ny roll. För att kunna vara uppemot tjugofem år på en hygglig pension är det klart att vi måste jobba åtminstone fyrtio år. Det är det enda sättet matematiken går ihop. Det behöver inte vara tråkigt att bara jobba på. Nyckelorden är hälsa, arbetsglädje och mer fantasi.

Stefan Björkman är Eteras verkställande direktör. Han har bred erfarenhet av affärslivet både i Finland och utomlands.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

[ KAPULA ] TEKSTI MAIJU JUNKO KUVAT LAURA VESA JA JUSSI VIERIMAA

Ekonomien ääni kuuluu Akavassa

Ekonomien ääni kuuluu Akavan aluevaikuttamisessa. Edunvalvontatyö vaatii panostusta, mutta antaa onnistumisen iloa ja virtaa myös muuhun elämään. EKONOMI PIRJO KOIVISTOLLA on laaja opinto- ja työhistoria yksityisellä ja julkisella sektorilla. Nykypesti Tampereen kaupungin Tilakeskuksen talouspäällikkönä alkoi 15 vuotta sitten, ja työkaverit houkuttelivat järjestötoimintaan. ”Ajattelin, että miksipä ei. Voihan harrastus tällainenkin olla. Mielekkään toiminnan myötä onkin syntynyt lämpimiä ystävyyssuhteita ja arvokkaita verkostoja”, Koivisto kertoo. Akava Pirkanmaan aluejohtoryhmän puheenjohtajana toimiva Koivisto osallistuu aktiivisesti myös Suomen Ekonomien toimintaan, koska pitää monipuolista otetta järjestötyöhön hyödyllisenä. Yksi Koiviston missioista on akavalaisten edunvalvonnan kasvattaminen yhteistyötä tiivistämällä. ”Pelkän Pirkanmaan Akavan painoarvo ei pitkälle kanna. Voimavarojen yhdistäminen ja verkottuminen antavat pontta ja sananvaltaa.”

VOIMAA VERKOSTOISTA Päivätyön ohella tehtävä järjestötoiminta vie aikaa ja voimavaroja, mutta palkitsee. ”Katselen maailmaa aina akavalaisin silmin. En kaipaa sanahelinää vaan konkretiaa. Nautin, kun saan käyttää pelisilmää, onnistua ja nähdä töiden tulokset. Päätin heti alkuun, että teen osuuteni pidemmän kaavan kautta.” Poliitikot, monet työryhmät ja verkostot ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi. ”On tärkeää olla monessa mukana. Esimerkiksi maakunnan yhteistyöryhmä käsittelee suuria EU-rahoitushankkeita.”

Pirjo Koivisto vie akavalaissanomaa Pirkanmaan päätöksentekopaikoille. ”Jos haluaa aidosti vaikuttaa, suosittelen panostamista ja hyvää pohjatyötä. Itse vaadin tekoja, en vain suunnittelua.”

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

”Akavalaisilla työnhakijoilla on omat tarpeensa. Emme halua tulla tungetuiksi saman työnhakuputken läpi.”

[ KAPULA ]

”Uskon yhdessä tekemisen ja eri toimijoiden kanssa verkottumisen voimaan.”

Tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi hän luettelee SAK:n ja STTK:n lisäksi Kauppakamarin, Pirkanmaan liiton, pienyrittäjät ja kaupungin. ”Yksin ollaan pieniä, yhdessä suuria.” KTM RINGA MASALIN on Turun Seudun Ekonomien varapuheenjohtaja ja työmarkkinavastaava sekä toimii aktiivisesti Nuorkauppakamarissa. Hänen pääaineenaan Turun kauppakorkeakoulussa oli johtaminen ja organisointi. Ulkomaan vaihto- ja harjoittelukokemusten jälkeen hän teki pro gradunsa meriteollisuusyritys Deltamarinille. Tuore ekonomi palkattiin ensin yrityksen BI-analyytikoksi, nyt titteli on markkinointi- ja viestintäpäällikkö. Deltamarinin pääkonttori sijaitsee Turussa ja sen emoyhtiö, kiinalais omisteinen AVIC International Maritime Holdings Ltd on listattu Singaporen pörssiin. Akavan aluetoimintaan hän tarttui vuonna 2013 itselleen ominaisella tyylillä. ”Peruspontimena oli pohjaton tiedonjano ja halu vaikuttaa. Tulin aluevaikuttamisverkostoon mielenkiintoisessa toiminnan murrosvaiheessa ja pääsin heti osallistumaan arvokkaaseen suunnittelutyöhön”, hän kertoo.

Ringa Masalin puhaltaa vauhtia Akavan aluetoimintaan Turun seudulla. ”Suunnitteluseminaari on tärkeä osa toimintaa. Se kokoaa kentän viestejä vietäväksi johtoryhmälle.”

Ajankohtaisista linjauksista Koivisto nostaa ammattiliittojen kanneoikeuden. ”Järjestön kanneoikeus lisäisi työmarkkinoiden toimivuutta ja palvelisi etenkin asiantuntijoiden asemaa yrityksissä.”Kärkikysymyksiksi nousevat myös eläkeasiat, työurien pidentäminen ja työelämän joustot. Koivisto ajaa myös parannuksia TE-toimiston?työvoimapalveluihin. ”Akavalaisilla työnhakijoilla on omat tarpeensa. Emme halua tulla tungetuiksi saman työnhakuputken läpi.” Jäsenille suunnatut koulutus- ja viihdetapahtumat ovat nekin Koiviston mielestä tarpeellisia, mutta tärkeintä on olla aidosti jäsenistön asialla – luoda suhteita sidosryhmiin, etsiä synergiaa ja yhteistä ääntä.

KENTÄN ÄÄNI KUULUVIIN Verkoston tärkein foorumi on vuotuinen suunnittelu seminaari, joka antaa ehdotuksia varsinaiselle päätäntä elimelle, aluejohtoryhmälle. ”Kukin voi valita vuoden teemoista itselleen osuvimmat, ja panostaa niihin kulloisenkin tilanteensa mukaan. Itselleni esimerkiksi työhyvinvointiasiat ovat tärkeitä, ja olen mukana teemaprojekteissa.” Yhteistyöhön sidosryhmien, kuten muiden palkansaajajärjestöjen kanssa hän on tyytyväinen, mutta toivoo, että verkoston merkitys aitona vaikutuskanavana kasvaa. ”Haluan, että kentän ääni saadaan kuuluville. Kokouksissa istuminen ei sinällään kiinnosta. Pitää olla todellisia vaikutusmahdollisuuksia.” Samasta syystä Masalin haluaa toimia ekonomien äänenä Akavan toiminnassa. ”Akavan aluetoiminnan pitäisi näyttäytyä kaikille jäsenille, kasvattaa yhteisöllisyyttä, laajentaa verkostoja ja sitä kautta vaikutusvaltaa.” ”Uskon yhdessä tekemisen ja eri toimijoiden kanssa verkottumisen voimaan. Kun toimii erilaisissa ympyröissä, näkökulma laajenee ja työ kaikilla saroilla tehostuu.”

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

[ KYLTERIT ] TEKSTI LINDA PYNNÖNEN KUVAT THINKSTOCK

Parhaat puolet

esätyöhön mielivän opiskelijan on syytä aktivoitua viimeistään joulu–tammikuussa. Suurin osa työnantajista alkaa hakea kesätyöntekijöitä vuodenvaihteen tienoilla, ja kun haku alkaa, on hyvä olla perillä niin oman alansa työnantajakentästä kuin omista mielenkiinnon kohteista ja vahvuuksista. Kesätyöpaikka voi löytyä mistä ja milloin vain. Perinteisiä väyliä ovat erilaiset työpaikkasivustot ja cv-pankit, mutta avoimista paikoista ilmoitellaan myös sosiaalisessa mediassa. Laajoista verkostoista on hyötyä: mitä enemmän Facebook-kavereita ja Twitter-kontakteja on, sitä todennäköisemmin vinkki kiinnostavasta työpaikasta osuu silmiin muun surffailun lomassa. Myös LinkedIn-profiili on hyvä viimeistään nyt luoda. Sen avulla voit helposti tuoda työhistoriasi ja osaamisesi mahdollisten työnantajien tietoon, ja saat itse tietoja omia kiinnostuksiasi vastaavista uusista työpaikoista.

Mieti millainen olet

Itsetuntemus on työnhaussa kaiken perusta. Istu siis ennen yhdenkään työhakemuksen kirjoittamista hetkeksi miettimään omaa osaamistasi ja toiveitasi. Mieti, mitkä ovat vahvuutesi? Mistä asioista innostut ja mistä olet saanut hyvää palautetta? Mikä sinua motivoi? Missä haluat kehittyä? Millainen on työskentelytyylisi, entä persoonasi? Kun tiedät vastaukset, on hakemuksien laatiminen helpompaa.

Kokoa CV ajatuksella Ansioluettelo on paperi, jolla tuot osaamisesi selkeimmin esille. Sen tarkoitus on näyttää työnantajalle nopealla silmäyksellä, kuka olet, mitä osaat ja mistä olet osaamisesi hankkinut. Siinä on hyvä olla omat yhteystiedot, tiivistelmä osaamisesta ja uratavoitteista, koulutustiedot, työkokemus, kieli- ja it-taidot, luottamustoimet ja harrastukset sekä mahdolliset suosittelijat. Sijoita heti CV:n alkuun napakka tiivistelmä osaamisestasi, jota haluat hyödyntää jatkossa. Osaaminen tarkoittaa niitä tietoja ja taitoja,

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

joita sinulle on kertynyt työkokemusten ohella opinnoista tai harrastuksistasi. Kerro työkokemuksesta konkretian kautta: mitä käytännössä olet tehnyt ja saanut aikaan. Olipa työ mitä tahansa, olet oppinut työn antajan arvostamia työelämätaitoja – tuo siis niitä esiin tehtävänkuvauksia kirjoittaessasi. Esimerkiksi, olet saattanut vastata itsenäisesti kaupan tietyn osaston tuotteiden hyllytyksestä ja olet antanut kehitysehdotuksia tuotteiden esillepanoon.

paperille

Kesätyötä vailla? Aloita ajoissa ja panosta paperitöihin: satojen hakijoiden joukosta erottuvat ne, jotka osaavat tuoda vahvuutensa ja osaamisensa selkeästi esiin.

MUISTA DEN OMAT KYLTEREI TYÖHÖN KESÄKSI RIT -WEBINAA UUSSA JOULUK MARRAS– SSA 2015 UU IK M SEKÄ TAM SÄÄ JA LUE LI AAN UDU MUK ILMOITTA

sefe.fi

Jos työkokemusta ei vielä ole, tuo persoonaasi, vahvuuksiasi ja aikaansaannoksiasi esiin harrastusten ja vapaaehtoistoiminnan kautta. CV on erinomainen paikka mainostaa myös sosiaalisen median osaamistaan. Jos pidät blogia tai olet ahkera twiittaaja, lisää ansioluetteloon linkki blogiisi tai Twitter-tilillesi. Niihin tutustumalla työnantaja näkee, että olet kiinnostunut ympärilläsi tapahtuvista asioista. Some-profiilisi valottaa myös persoonaasi paperia paremmin.

Kirjoita hyvä hakemus

Hakemuskirjeen tehtävä on kertoa työnantajalle, miksi haet juuri kyseistä tehtävää, miksi olet kiinnostunut yrityksestä ja mitä hyötyä sinusta olisi yritykselle. Hakemuskirje kannattaa pitää korkeintaan yhden sivun mittaisena. Aloita lyhyellä kuvauksella siitä, miksi haet kyseistä työtä. Asetu työnantajan asemaan ja motivoi vastaanottajaa jatkamaan kirjeen lukemista. Ytimekkään aloituksen jälkeen voit kertoa osaamisestasi. Tee se mahdollisimman konkreettisesti kertomalla taidoistasi aiempien tekemistesi kautta. Oletko kehittynyt taitavaksi organisoijaksi ainejärjestön tapahtumavastaavana tai oppinut kirjanpidon perusteet partiolippukunnan rahastonhoitajana? Olitko edellisessä työssäsi vastuussa yrityksen Facebook-näkyvyydestä tai sadan hengen kesäjuhlien järjestämisestä? Esimerkkien avulla vastaanottajan on helppo hahmottaa, minkälaisissa asioissa olet hyvä. Pidä kirjeen pituus kurissa kuvailemalla vain niitä taitoja, jotka ovat hakemassasi tehtävässä oleellisia. Muista kertoa, miten mielestäsi täytät työpaikkailmoituksessa esitetyt vaatimukset. Seuraavaksi voit kuvailla persoonaasi ja työskentelytyyliäsi. Tee sekin konkreettisin esimerkein ja pitkän adjektiivilistan sijaan kerro, miten ominaisuudet näkyvät työn teossasi. Hakemuskirjeen lopussa on oikea paikka palkkatoiveelle, mikäli sellaista on pyydetty. Oikein mitoitettu toive kertoo, että et yli- tai aliarvioi omaa osaamistasi. Neuvoja palkan arvioimiseen löydät Suomen Ekonomien jäsensivuilta. Kun vielä heität pallon hakemuksen lopussa vastaanottajalle vaikkapa sillä, että tulet mielelläsi antamaan lisätietoja kasvotusten, annat itsestäsi aktiivisen ja sopivan innostuneen kuvan.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ]

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] EMILIA REINIKAINEN, TYÖSUHDELAKIMIES, OTK, VT. PUH. 0201 299 226, EMILIA.REINIKAINEN@SEFE.FI KUVA GETTY IMAGES

Todistus työstä

Työsopimuslain mukaan työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus saada pyynnöstään työnantajalta kirjallinen työtodistus. Työnantajalla ei siis ole velvollisuutta antaa työtodistusta oma-aloitteisesti.

yönantajalla ei myöskään ole lakiin perustuvaa velvollisuutta antaa työtodistusta työsuhteen kestäessä, vaikkakin myös tällaisia niin sanottuja väliaikaisia työtodistuksia käytännössä annetaan. Työtodistuksen antaa työntekijän työnantaja, jonka palveluksessa työntekijä työsuhteen päättyessä on. Vuokratyösuhteessa työtodistuksen antaa työvoimaa vuokraava yritys. Työtodistuksen tarkoituksena on esimerkiksi antaa potentiaalisille uusille työnantajille tietoa työntekijän aikaisemmin suorittamien tehtävien laadusta ja työmenestyksestä. Lisäksi sillä on merkitystä esimerkiksi työntekijän työttömyysturvaetuuksien kannalta. Työtodistus tulee antaa työntekijälle viipymättä, yleensä noin viikon kuluessa työntekijän pyynnöstä. Työtodistuksessa on aina oltava maininta työsuhteen kestoajasta ja työtehtävien laadusta, jolloin viimeksi mainittu tarkoittaa kuvausta työntekijän pääasiallisista työtehtävistä. Todistukseen voidaan kirjata myös tieto työntekijän työtehtäviin liittyvästä asemasta työnantajan organisaatiossa. Työsuhteen kestoajalla tarkoitetaan merkintää työsuhteen alkamis- ja päättymisajankohdista. Työsuhde merkitään alkavaksi työnteon aloittamisajankohdasta eikä työsopimuksen allekirjoituspäivästä, jos tämä on aikaisempi. Työtodistukseen ei saa merkitä työntekijän erilaisia poissaoloja tai vapaita kuten sairauslomia ja perhevapaita. Jos työntekijä pyytää vain työtodistusta, on se annettava sisällöltään suppeana käsittäen vain tiedot työsuhteen kestoajasta ja työtehtävien laadusta. Epäselvyyksien välttämiseksi työnantaja voi ennen työtodistuksen kirjoittamista kysyä työntekijältä, mitä seikkoja hän haluaa työtodistuksessa mainittavan.

LAAJA TYÖTODISTUS VAIN PYYNNÖSTÄ Työntekijä voi pyytää työtodistuksen sisällöltään laajana, jolloin se sisältää lisäksi maininnan työsuhteen päättymisen syystä sekä arvion työntekijän työtaidosta ja käytöksestä. Ilman pyyntöä näitä asioita ei saa työtodistukseen kirjoittaa. Työntekijä voi pyytää laajan työtodistuksen myös siten, että siinä mainitaan vain toinen näistä eli joko työsuhteen päättymisen syy tai arvio työtaidosta ja käytöksestä. Työsuhteen päättymisen syyllä ei tarkoiteta yksilöityjä irtisanomisen tai purkamisen perusteita

vaan työtodistuksessa riittää maininta siitä, kumman osapuolen toimesta ja millä tavalla työsuhde on päättynyt (esimerkiksi työsuhde on päättynyt työntekijän omaan irtisanoutumiseen tai että se on päättynyt yhteiseen sopimukseen). Työnantajalla on oikeus antaa työtodistuksessa työntekijästä sellainen arvio, jonka työnantajan edustaja katsoo perustellusti oikeaksi; arvion tulee luonnollisesti perustua tosiasioihin ja olla objektiivinen. Oikeuskäytännössä on katsottu, että tuomioistuinkaan ei voi velvoittaa työnantajaa antamaan arvolauseeltaan määrätyn sisältöistä työtodistusta. Näin ollen työntekijä ei voi vaatia työnantajaa muuttamaan työtodistuksen arvolausetta, vaikka se poikkeaisi huomattavastikin työntekijän omasta näkemyksestä. Työntekijällä ja mahdollisesti esimerkiksi uudella työnantajalla voi kuitenkin olla oikeus vahingonkorvaukseen, jos työnantajan antama arvio osoitetaan vääräksi. Jos taas myöhemmin työsuhteen päättymisen osalta selviääkin, että työsuhteen on tosiasiallisesti päättänyt työnantaja eikä työntekijä, on työnantaja velvollinen antamaan työntekijälle uuden työtodistuksen, josta ilmenee työsopimuksen oikea päättäjä. Huomioitavaa on lisäksi se, että jos työntekijä pyytää työtodistukseen kirjattavaksi työsuhteen päättymisen syyn, mutta ei arviota työtaidosta ja käytöksestä, työsuhteen päättymisen syytä ei saa kirjoittaa siten, että se samalla sisältäisi arvion työntekijän työtaidosta tai käytöksestä. Työtodistuksesta ei myöskään saa ilmetä muuta kuin mitä sen sanamuodosta käy ilmi. Työtodistukseen ei esimerkiksi saa panna mitään sellaista merkkiä tai sitä ei saa antaa sellaisessa muodossa, jonka tarkoituksena on antaa työntekijästä muita tietoja kuin työtodistuksen sanamuodosta käy ilmi.

ANTAMISVELVOLLISUUDEN KESTO Työtodistusta pyydetään yleensä työsuhteen päättymisen yhteydessä. Joskus työntekijän tarve saada työtodistus syntyy kuitenkin vasta myöhemmin. Työnantaja on velvollinen antamaan työtodistuksen kymmenen vuoden ajan työsuhteen päättymisestä lukien. Todistusta työntekijän työtaidosta ja käytöksestä on kuitenkin pyydettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Mikäli työsuhteen päättymisestä on kulunut

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ]

yli kymmenen vuotta, on työnantaja velvollinen antamaan todistuksen työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta vain, mikäli siitä ei aiheudu työnantajalle kohtuutonta hankaluutta. Samoin edellytyksin työnantajan on annettava kadonneen tai turmeltuneen työtodistuksen tilalle uusi todistus. Jos työnantajalla on jäljennös tai tallenne alkuperäisestä työtodistuksesta, uusi todistus voidaan antaa hankaluuksitta. Jos alkuperäisestä työtodistuksesta ei ole jäljennöstä tai muuta tallennetta, tai jos työnantaja on kymmenen vuoden kuluttua työsuhteen päättymisestä hävittänyt työsuhdetta koskevat tiedot, uutta todistusta ei välttämättä enää ole kirjoitettavissa. Työnantaja voi toki tässäkin tilanteessa työtodistuksen vielä kirjoittaa, mikäli tarvittavat tiedot ovat saatavissa. Jos työntekijä on työsuhteen päättyessä saanut suppean työtodistuksen, voi hän vielä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä pyytää työnantajalta työtodistuksen, jossa on maininta työsopimuksen päättymissyystä sekä arviointi työtaidosta ja käytöksestä. Työantaja on myös velvollinen antamaan uuden korjatun työtodistuksen, jos työtodistuksessa on virheellisiä tietoja, esimerkiksi väärin kirjattu ammattinimike tai mainittu työsuhteen päättymisen syy

tai arvio työtaidosta ja käytöksestä, vaikka työntekijä ei ole näitä pyytänyt.

SANKTIOT JA SEURAAMUKSET Työnantaja tai tämän edustaja voidaan tuomita työsopimuslakirikkomuksesta sakkorangaistukseen, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työtodistuksen antamista koskevan velvollisuutensa. Rangaistavaa voi olla esimerkiksi työtodistuksen kokonaan antamatta jättäminen tai työsuhteen päättymissyyn merkitseminen työtodistukseen silloin, kun työntekijä ei ole pyytänyt päättymissyytä merkittäväksi. Mikäli työntekijälle on samalla aiheutunut vahinkoa, voi työnantaja joutua korvaamaan lisäksi aiheuttamansa vahingon. Jos työntekijä ei pyynnöstään huolimatta ole saanut työtodistusta, voi työntekijä ottaa asiassa yhteyttä omaan liittoonsa tai työsuojeluviranomaiseen. Työsuojelutarkastaja voi kehottaa työnantajaa antamaan työntekijälle työtodistuksen ja tarvittaessa tehostaa kehotusta uhkasakolla. Viime kädessä työnantaja voidaan velvoittaa oikeuden tuomiolla antamaan työntekijälle työtodistus tai korjaamaan työtodistuksen virheelliset merkinnät esimerkiksi työtehtävien tai työsuhteen keston osalta.

Investoi menestykseen

Avance Executive MBA ohjelma – rakenna oma menestyspolkusi R Yksilöllinen R Joustava R Rakentuu verkostoille ja vuorovaikutukselle Tilaa sitoumuksetta alustava Executive MBA opintosuunnitelma www.jyu.fi/mba/opintosuunnitelma Lisätiedot: helene.eriksson@jyu.fi, 0400 777 054

~30Johtamiskoulutusta vuotta Suomessa www.jyu.fi/mba

JYVÄSKYLÄN YLIOPI KAUPPAKORKEAKO

AVANCE-JOHTAMISKOULU

Avance-johtamiskoulutus

[ TIESITKÖ? ] TEKSTI SANNA LAAKKONEN GRAFIIKKA ANTTI NIKUNEN

Kiinnostus tutkimustyöhön motivoi tohtoriopintoihin

Tohtoriopintoihin houkuttaa ennen kaikkea kiinnostus tutkimustyötä kohtaan, mutta jatko-opinnoista on hyötyä myös työelämässä. VASTAVALMISTUNEIDEN kauppatieteiden tohtoreiden mukaan suurin motivaattori opintoihin on kiinnostus tehdä tutkimustyötä. Muita syitä ovat halu ammatilliseen kehittymiseen ja tietyn aihealueen tutkimiseen. Muodollisen pätevyyden ja paremman aseman arvostus ovat kasvaneet edellisen, vuonna 2009 tehdyn, selvityksen jälkeen.

Valmistuneet kauppatieteiden tohtorit työllistyvät hyvin ja omaan työhön ollaan tyytyväisiä. Kaksi kolmesta pitää uraansa tavoitteiden mukaisena ja työn koetaan mahdollistavan osaamisen kehittämisen. Runsaat 60 prosenttia kokee saaneensa tutkinnon myötä mielekkäämpiä ja vaativampia työtehtäviä. Lisää palkkaa saanut

56 prosenttia ja uuden työpaikan 40 prosenttia vastaajista. Yli 50-vuotiaana väitelleet kokevat selvimmin, että oma asiantuntija-asema on tutkinnon myötä vahvistunut. Aineisto perustuu Aarresaari-verkoston kyselyyn, johon vastasi 81 vuosina 2008–2009 tohtoriksi väitellyttä henkilöä. Aineiston analysoi Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikkö.

Vuosina 2008–2009 kauppatieteiden tohtoreiksi valmistuneiden uran alku -raportti.

22%

TOHTORIOPINTOJEN MOTIIVI

19%

Halu kehittyä ammatillisesti

13% 9%

Kiinnostus tutkimustyöhön

Halu tehdä tutkimusta tietystä aiheesta Opinnot luonteva jatke aiemmille opinnoille tai työlle

61%

68% 23% 9%

tohtoreista työskentelee tutkimus-, opetus- tai kasvatustehtävissä ja vain 8 % johto- tai esimiestehtävissä.

TÖITÄ RIITTÄÄ Kauppatieteiden tohtorit työllistyvät hyvin. Vastaajista reilut 60 prosenttia oli vakituisessa ja 25 prosenttia määräaikaisessa työsuhteessa. Loput vastaajat toimivat yrittäjinä, olivat perhevapaalla tai päätoimisia opiskelijoita. Vain yksi vastaaja oli työttömänä.

TOHTORIOPINNOISTA ON HYÖTYÄ TYÖSSÄ

KTM Antti Raita

58%

Käyttää oppimiaan tietoja ja taitoja jatkuvasti Voi hyödyntää jonkin verran

23%

Kokee, että opituista asioista ei ole kovin paljon hyötyä.

250 €

TYÖ EI KUORMITA LIIKAA Pystyy pitämään työn ja muun elämän tasapainossa. Kokee työtä olevan liikaa. Kokee työn henkisesti liian kuormittavaksi.

Suomen Ekonomien palkkatasotutkimuksen mukaan kauppatieteiden tohtorit ansaitsevat keskimäärin noin 250 euroa enemmän kuin kauppatieteiden maisterit. TUA TUTKIT TIETOA I SEFE.F

MERKITTÄVÄ PALKKAERO Mies- ja naistohtoreiden palkkaero on suuri. Kun tohtoreiden keskimääräinen bruttopalkka vuonna 2011 oli 5 124 euroa, se oli naisilla 4 234 euroa ja miehillä 5 726 euroa. Tutkimuksessa ei huomioitu työssäolovuosien, asematason tai työnantajaorganisaation vaikutusta.

OPINNOT KEHITTÄVÄT Tohtorit kokivat opintojen kehittäneen eniten akateemista kirjoittamista, mutta myös kansainvälisiä kontakteja sekä esiintymisja vuorovaikutustaitoja. Vähiten kehitystä koettiin tapahtuneen työnhakuvalmentau tumisessa, yrittäjyydessä ja immateriaali oikeuksien huomioimisessa.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI TUOMAS LEHTONEN KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY

Luota itseesi, myy osaamisesi! Taito myydä omaa osaamista on työmarkkinoilla entistäkin tärkeämpi. Nuoret Ekonomit -kiertueen puhujat painottavat itseluottamuksen, positiivisen asenteen ja oppimishalun merkitystä.

yväskyläläisen jugendhenkisen Ravintola Harmoonin sali täyttyy marraskuisena iltana vastavalmistuneista ja valmistumassa olevista ekonomiopiskelijoista. Luvassa on eväitä oman osaamisen myymiseen ja itseluottamuksen vankistamiseen. Välitön tunnelma ja puhujien tuoma energia saavat ikkunaa rummuttavan syyssateen unohtumaan. Palomacorento Oy:n psykologi ja perustajaosakas Ilona Rauhala kertoo, miten itseluottamus ja asenne edistävät onnistumista. ”Terve itseluottamus korreloi onnistumisen kanssa. Kun on hyvä itseluottamus, asettaa itselleen korkeampia tavoitteita ja lähtee kulkemaan luottavaisesti niitä kohti. Silloin uskaltaa myös mokata.” Itseluottamusta leimaa tilannesidonnaisuus. Se on vahvimmillaan tutuissa tilanteissa, jotka ovat aiemmin poikineet onnistumisia. Uusissa ja hankalissa tilanteissa itseluottamuksemme horjuu. ”Silloin kannattaa muistella tilanteita, joissa uuden oppiminen ja uudessa tilanteessa oleminen on onnistunut. Ihminen voi tietoisesti kehittää omaa itseluottamustaan ja asennettaan”, Rauhala muistuttaa.

KAIKKI MYYMÄÄN Pitkän myyntiuran tehnyt Balentorin valmentaja Jukka Rantala räjäyttää Rauhalan lämmittämän yleisön naurunpyrskähdyksiin. Hän muistuttaa, että ihminen myy kehdosta hautaan – asiakkaille, perheenjäsenille, kavereille, kollegoille. Myymme ajatuksiamme, tuntemuksiamme, arvojamme ja tuotteitamme. ”Kaikkea ei vain nimitetä myynniksi, koska myynnillä on huono klangi”, Rantala sanoo. Nasevin arkielämän esimerkein Rantala osoittaa, että myyminen ei ole lipevyyttä, huiputtamista tai ympäripuhumista. Se on asiakkaan palvelemista ja auttamista. Vanhan koulukunnan myyjät olivat itsepäisiä ja sitkeitä korkeapainemyyjiä. Nykyään myyntiä tekevät kaikki, asentajasta johtajaan.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

”Myynti on liian tärkeää jätettäväksi vain myyjille. Koko henkilökunnan tulee osallistua myyntiponnisteluihin ja tukea siinä toinen toistaan. Asiakasta tulee muistaa kuunnella”, Rantala sanoo. Harmoonista poistuu joukko motivoituneita oman osaamisensa myyjiä. Yksi heistä on viidettä vuotta kauppakorkeassa opiskeleva Jussi Väistö. Hän kokee illan tuoneen vastauksia mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin ja auttaneen näkemään myynnillisyyden positiivisemmassa valossa. ”Arvostan ja ymmärrän myyntityötä aikaisempaa enemmän. Haen työhön, joka sisältää myös myyntiä ja olen miettinyt sopiiko työ minulle. Nyt tajusin, että haluan hakea työhön satasella”, Väistö sanoo innostuneena.

10 x hyvä itseluottamus 1. Investoi itsetuntemukseesi. Mieti, miltä osin itsetuntemuksesi on hyvä ja missä sinulla on kehitettävää. Kysy, millaisena muut sinut näkevät. 2. Unelmoi suuria eli uskalla olla hullu ja naurettava. 3. Pilko päämääräsi pieniin osatavoitteisiin. 4. Käytä ajattelukumppaneita, jotka auttavat sinua reflektoimaan omia ajatuksiasi. 5. Ympäröi itsesi rikastavilla ihmissuhteilla: hanki verkosto, joka kannattelee sinua vaikeinakin hetkinä. 6. Seuraa itseäsi parempia ja opi esikuviltasi. 7. Altista itsesi uusille kokemuksille. 8. Opi. Aina. Eli suhtaudu oppimiseen fanaattisesti. 9. Pidä huolta itsestäsi. 10. Älä koskaan luovuta tai tyydy siihen mitä nyt on. Aina voi kehittyä! Vinkit antoi Ilona Rauhala.

[ TAPAHTUMA ] Eturivissä istunut Hermanni Harju (toinen oik.) kuunteli tarkkaan, miten omaa osaamista kannattaa lähteä kauppaamaan.

Koko työuransa myynnin parissa työskennellyt Balentorin valmentaja Jukka Rantala muistutti, että myynti on ennen kaikkea asiakkaan palvelemista.

Luentojen välillä oli aikaa myös verkostoitumiselle. Mallia näyttävät Timo Skottman (vas.) ja Juha Nupponen.

Ilona Rauhala kertoi kuulijoille itseluottamuksen ja asenteen merkityksestä. Rauhalan mukaan hänen oma itseluottamuksensa vahvistui tanssiharrastuksen myötä.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

[ TAPAHTUU ]

Ekonomiyhdistykset EKONOMFÖRENINGEN NIORD Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi. 15.12 MM:s julkonserter i Tempelplatsens kyrka 17.12 MM:s julkonsert i Mejlans kyrka 17.12 Musikal: Mamma Mia! 18.12 Bokslutsdag i Helsingfors 16.4 Teater: Fosterlandet Niords kansli: Banvaktsgatan 2,

KONSERTISSA JOULUTUNNELMAAN

Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat - KYL järjestää Helsingissä kolme joulukonserttia. 12.12. klo 18 Agricolan kirkko 18.12. klo 19 ja klo 21.30 Temppeliaukion kirkko AGRICOLAN KIRKON konsertti on kuorovetoinen ja

00520 Helsingfors. Cati Lilja,

ohjelmiston paino on klassisemmassa joulumusiikissa.

0201 299 275 och Catarina

TEMPPELIAUKION KIRKON perinteisissä konserteissa on

Söderström, 0201 299 274.

myös urkuri, ja solistina sopraano Tuuli Takala. Kuoroa johtaa kaikissa konserteissa Matti Apajalahti. LIPUT 22 / 15 e (ei sis. kuluja) Tiketistä, KYL:n verkkokauppa Holvista ja ovelta ennen konserttia, mikäli lippuja on jäljellä.

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT 14.2. Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry:n 55-vuotisjuhla Juhlavuoden päättävä vuosi-juhla sisältää illallisen klo 16 alkaen ja teatteriesityksen Seinäjoen Kaupunginteatterissa. Amadeus-ensi-iltaesitys alkaa klo 18. Avec-tilaisuuteen voi ilmoittautua sähköpostitse: epe@sefe.fi. Paikkoja on rajoitetusti. Seuraa ilmoittelua nettisivuilla tai Facebookista. Tervetuloa!

10.3. Ekonomien avanto tapahtuma Tanelinrannan avantosaunalla klo 17.30–19.30. Osoite: Lampitie 8, Hyllykallio. Miehille ja naisille on omat pukuhuoneet, sauna ja avanto ovat yhteiset. Maksuton avec-tapahtuma. Virvokkeita ja makkaraa. Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumista www.epekonomit.net sekä Facebookista.

HELSINGIN EKONOMIT 20.1. Skenaariot apuna toimialojen murroksen ennakoinnissa 20.1. Taidekoti Kirpilä 21.1. Vastuullisuudesta kaupallisia menestyskonsepteja – Tiedostava kuluttaja -tutkimushanke 21.1. Energisoiva hyvän olon aamu 26.1. Huoltovarmuuskeskus 5.2. Job Fit – Miten ihminen ja hänelle sopiva työtehtävä saadaan kohtaamaan? Lisää tapahtumia ja ilmoittautumiset www.heko.fi

KESKI-SUOMEN EKONOMIT 31.12. Uuden Vuoden Gaala päättää yhdistyksen vuoden

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

2014 ohjelman Jyväskylän kaupunginteatterissa. Lue lisää ja ilmoittaudu: www.keskisuomenekonomit.fi.

Tiedot alkuvuoden tapahtumistamme saat sähköisestä jäsenkirjeestämme ja kotisivuiltamme sekä osoitteesta info@keskisuomenekonomit.fi. Käy tarvittaessa päivittämässä sähköpostitietosi Suomen Ekonomien jäsenrekisteriin. Tervetuloa mukaan! LAHDEN SEUDUN EKONOMIT 12.12. Lahden Seudun Ekono mien pikkujoulut ravintola Taivaanrannassa. Illan aikana käydään tutustumassa tislaamoon ja viskin valmistukseen. Kierroksen päätteeksi maistellaan neljää Teerenpeli-tislaamon omaa tuotetta ja nautitaan maittava pikkujoulumenu. Mahdollisia vapaita paikkoja voi tiedustella Anu Tammiselta. 31.1. Teatteriesitys ”Katsastus” avaa vuoden 2015 ohjelma tarjonnan. Hinta sisältää teatteriesityksen ja väliaikatarjoilun. Ilmoittautumiset 12.12. mennessä. Lisää tietoa Lahden Seudun Ekonomien kotisivuilta. Tervetuloa mukaan toimintaan!

OULUN EKONOMIT Oulun Ekonomit toivottaa jäsenilleen hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Tiedotamme ajankohtaisista asioista uutiskirjeellä.

LISÄÄ TAPAHTUMIA

THINKSTOCK

sefe.fi/tapahtumat

Huolehdithan, että sähkö postiosoitteesi on ajan tasalla Suomen Ekonomien jäsenrekis terissä! Tiedot tapahtumista löydät myös nettisivuiltamme www.oulunekonomit.fi sekä Facebookista.

PIRKANMAAN EKONOMIT Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2015! Pirkanmaan Eko nomit ry:n tulevia tapahtumia: 20.1. Yritysvierailu: Tornihotelli 29.1. Yritysvierailu: Personnel Ilmoittautuminen tammikuun ja alkuvuoden 2015 muihin tapah tumiin avautuu lähipäivinä. Lisätietoja uutiskirjeistämme sekä www.pirkanmaanekonomit.fi.

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT Toivotamme kaikille jäsenille hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2015! Vuoden 2015 tapahtumat jäsen sivuillamme www.pohjoiskarjalan ekonomit.fi.

RAUMAN EKONOMIT Hyvää joulua ja menestyksekäs tä uutta vuotta 2015 Rauman Ekonomeille! Lisätietoa tulevista tapahtumista

[ TAPAHTUU ]

voi halutessa tilata ja maksaa bussissa, toiveet kysytään lä hempänä näytöstä sähköposti viestillä. Lähtö Turusta 15.30 Or todoksikirkon tilausajopysäkiltä ja paluu noin 00.30. Varaukset ovat sitovia. Mukaan mahtuu 50 henkilöä. Ilmoittautuminen on päättynyt. Peruutuspaikkoja voi tiedustella toimistolta. TSE Sport – Turun Seudun Ekonomien urheiluseura TSE Sportin on tarkoitus tuoda yhteen ekonomeja rennon leikkimielisen liikunnan pariin tarjoamalla viikottaisia liikun tamahdollisuuksia ja eksootti sempia lajikokeiluja. TSE Sport aloittaa toimintansa yhteislen keillä ja yhteisvuoroilla yhdessä KY-Sportin kanssa, sekä kun totestauksilla ja lajikokeiluilla. Syksylle ja talvelle on varattu salivuoro vaihtuviin lajeihin. Seuraa ilmoittelua uutiskirjeissä sekä nettisivuilla. Lämpimästi tervetuloa mukaan liikkumaan ja tutustumaan erilaisiin lajeihin. Lisätietoja seuran toiminnasta ja tapahtumista: Tommi-Juhani Jokinen, 044 557 1551 ja Tomi M. Virtanen 050 601 77.

jäsenkirjeissä ja nettisivuilta www.raumanekonomit.fi

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN EKONOMIT Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry:n hallitus kiittää jäseniään kuluneesta vuodesta ja toivot taa kaikille mukavaa joulua sekä uutta vuotta. Yhdistys täyttää 50 vuotta syksyllä 2015, joten suunnittelemme parhaillaan juhlavuoden tapahtumia. Vuosi alkaa tammikuun keilauk sella ja maaliskuussa on luvassa Ahlsell-yritysvierailu. Muistathan seurata kotisivujamme www.rihy.fi.

TURUN SEUDUN EKONOMIT 31.1. Retki Mamma Mia –musikaaliin. Maailmankuulun musikaalin ensi-ilta on tuleva na syksynä Helsingin Svenska Teaternin näyttämöllä. Yhdistys on varannut lippuja 31.1. näy tökseen 1. parven riveiltä 2 ja 3 sekä 2. parven riviltä 1 keskeltä näyttämöä. Teatterilippujen hin ta on jäsenille 75 € ja avecille 78 €, lisäksi yhteiskuljetus 10 € per henkilö. Väliaikatarjoilun

VAASAN EKONOMIT Vaasan Ekonomien jäsenky sely 2014 toteutettiin syys- ja lokakuun aikana. Kyselyyn saatujen vastausten pohjalta täydentämään Vaasan Eko nomien toimintasuunnitelmaa ensivuodelle. Saatu palaute otetaan huomioon ensi vuoden toimintasuunnitelmassa ja pit kän aikavälin suunnitelmissa. Tulosten mukaan tiedottamista pidetään onnistuneena ja eri tyisesti sähköpostitse saatavaa tietoa tärkeänä. Tapahtumista erityisesti koulutuksia arvoste taan. Rakentava palaute, ideat ja ajatukset ovat edelleen terve tulleita osoitteeseen hallitus@ vaasanekonomit.fi. Voit myös kertoa, jos olet kiinnostunut jakamaan omaa osaamista si tai esittelemään yrityksesi toimintaa. Hyvää joulua ja tervetuloa mukaan tapahtumiin myös ensi vuonna! Lue lisää tulevista tapahtumista sähköpostitiedotteista, nettisivuiltamme www.vaasanekonomit.fi tai Facebookista.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

Jos et mielestäsi ehdi lukea näitä, mieti uudestaan

Kati Järvinen

Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas

”Kirja antaa eväitä rakentaa sellainen johtamiskulttuuri, jossa kaikki voivat tehdä työtä, jolla on tarkoitus – ja menestyä.” – Pirta Karlsson, Henkilöstöjohtaja, Fondia Oy Uutuuskirja opastaa johtotehtävissä toimivia ja organisaation kehittäjiä näkemään roolinsa uudessa valossa ja antaa konkreettisia työvälineitä. Kirja auttaa luomaan menestyvän organisaation hiomalla työntekijöistä työelämän timantteja, jotka loistavat työssään ja mahdollistavat työn mielekkyyden myös muille. 2014, 277 sivua, jäsenhinta 53,60 € (sh. 67 €)

Mervi Rauhala, Tarja Vikström Storytelling työkaluna

Vaikuta tarinoilla bisneksessä Jos sinun täytyy työssäsi vaikuttaa ihmisiin, tämä on kirjasi! Storytelling eli tarinankerronta on monikäyttöinen työelämän taito ja työkalu. Sovelluskohteita löytyy loputtomiin paremmasta ideointipalaverista sisältömarkkinointiin ja brändinrakentamiseen, sijoittajien vakuuttamisesta kouluttamiseen ja tuotekehitykseen. Tämä kirja tutustuttaa tarinoiden voimaan ja auttaa tulemaan tietoiseksi tarinankertojaksi. Opit hyödyntämään tarinoiden voimaa tavoitteellisesti työssäsi. 2014, 351 sivua, jäsenhinta 52 € (sh. 65 €)

Tiina Torppa Työssään kirjoittavan opas

Työelämän tekstien kirjoittamisessa ei tarvita mystiikkaa, inspiraatiota tai synnynnäistä lahjakkuutta, vaan oikeaa asennetta ja tekstilajin vaatimusten ymmärtämistä. Työssään kirjoittavan opas keventää työtaakkaasi antamalla hyviä vinkkejä tekstien rakenteeseen, kieleen ja tärkeisiin elementteihin kuten otsikoihin. Se myös esittelee keinoja, jotka tuovat myyviin teksteihin tehoa, ja auttaa asiantuntijaa avaamaan erikoisaluettaan. Etkä jää pulaan, vaikka olisi tiedotettava organisaatiolle kielteisestäkin aiheesta. Tiiviistä oppaasta löydät helposti tarvitsemasi, ja kokenut viestinnän kouluttaja on poiminut esimerkkinsä käytännön työelämästä. 2014, 203 sivua, jäsenhinta 31,20 € (sh. 39 €)

JÄSENETU -20 %: Alennuksen saadaksesi rekisteröidy Talentumshopin asiakkaaksi ja mainitse liittojäsenyytesi.

Tilaa nyt: talentumshop.fi

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMIT Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229 e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi www.sefe.fi

FINLANDS EKONOMER Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229 e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi www.sefe.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSKAP

VIESTINTÄ – INFORMATION

Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi Sari Ridanpää, Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – Studerandemedlemmar Carita Erkkilä

Ekonomi-lehti – Tidningen Ekonomi Alma 360 Markkinointi – Marknadsföring Nina Enberg Viestintä – Information Marianne Falck-Hvilstafeldt, Lauri Laavakari, Heidi Haapalainen (perhevapaalla - föräldraledig) Viestintäjohtaja – Informationsdirektör Eeva Riittinen-Saarno

020 693 200 0201 299 246

Yhteystietojen muutokset voit tehdä myös internetin kautta: www.sefe.fi > Jäsenpalvelu > Omat sivut. Kirjaudu jäsentietoihin ensimmäisen kerran jäsennumerollasi ja henkilötunnuksen loppuosalla ja sen jälkeen olemassa olevilla käyttäjätunnuksillasi.

URA- JA KEHITYSPALVELUT – KARRIÄRRÅDGIVNING OCH -UTVECKLING* Palkkatieto – Lönerådgivning 0201 299 206 palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut / Ammatillinen kehittyminen – Karriärtjänster / Kompetensutveckling Arja Parpala, Birgit Lindholm, Nina Juhava, Hannele Heikinheimo, Anu Varpenius, Taija Keskinen Ekonomirekrytointi – Ekonomrekrytering Sirja Kulmala-Portman (perhevapaalla – föräldraledig), Taija Keskinen, Tiina Myöhänen-Astikainen Työskentely ulkomailla – Arbete utomlands Arja Parpala Yksikön assistentti – Enhetens assistent Päivi Kutvonen Kehitysjohtaja – Utvecklingsdirektör Anja Uljas

LAKIYKSIKKÖ – JURISTENHET* Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister klo 9.00–12.00 Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205 Petteri Kivelä, Emilia Reinikainen, Riku Salokannel, Timo Voutilainen, Lasse Johansson, Johanna Hämäläinen Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning Jan Degerlund Yrityksen perustamisneuvonta – Startrådgivning för företagare Riku Salokannel, klo 9.00–12.00 Ulkomailla työskentelyn lakiasiat – Jurisdiska ärenden gällande utlandsarbete klo 9.00–12.00 Lasse Johansson, Emilia Reinikainen Työttömyysturvaneuvonta – Rådgivning i arbetslöshetsfrågor Susanna Rintala, ma–ti ja to–pe klo 9.00–12.00 020 693 273 Lakiyksikön johtaja – Juridiska enhetens direktör Jan Degerlund Työttömyyspäivärahat – Dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600 IAET Jäsenasiat, ma–to klo 12–14 (09) 4763 7610 www.iaet.fi IAET-kassan asiakaspalvelupisteen (osoite Ratavartijankatu 2 B) aukioloajat ma ja ke klo 10–15 sekä pe klo 10–13 (ti ja to suljettu). * Palveluille on myös sähköinen ajanvarauskalenteri > www.sefe.fi

EDUNVALVONTA – INTRESSEBEVAKNING Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhällspolitik Kosti Hyyppä, Antti Leino, Tage Lindberg, Riikka Mykkänen, Riikka Sipilä, Tuomas Viskari Koulutuspolitiikka – Utbildningspolitik Suvi Eriksson, Eeva Salmenpohja (perhevapaalla – föräldraledig) Opiskelijatoiminta – Studerandeverksamhet Katri Markkanen, Tanja Hankia Yksikön assistentti – Enhetens assistent Salla Grönholm Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör Lotta Savinko

MUUT PALVELUT – ÖVRIGA TJÄNSTER Julkaisutilaukset – Beställning av publikationer Krista Salo Järjestötoiminta – Organisationsverksamhet Satu Taivainen (perhevapaalla - föräldraledig), Tuuli Marttila

JÄSENYHDISTYKSET – MEDLEMSFÖRENINGAR Ekonomiyhdistykset – Ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit – Expatriatekonomerna ry Opiskelijayhteisöt – Studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu

Tapahtumakoordinaattori – Evenemangkordinator Hannele Hämäläinen Tutkimukset – Utredningar Juha Oksanen

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare Hanna-Leena Hemming Toiminnanjohtajan sihteeri – Verksamhetsledarens sekreterare Teija Happonen Asiakashallinta – Kundförvaltning Tuija Mäkinen Talous – Ekonomi Leena Lillomäki, Suvi Viinikainen Informaatikko – Informatiker Ville Tolvanen, Ulla Niemelä (perhevapaalla – föräldraled.)

Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans Studentkår, Helsingfors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – Mer information: www.sefe.fi > SEFEstä > SEFE-yhteisö www.sefe.fi > Om SEFE > SEFE-samfund

KYLTERIYHDYSHENKILÖT – SEFES KONTAKTPERSONER Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö avustaa, kun h aluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista. Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi. Hanken: Thomas Lindqvist Aalto-yliopisto: Roope Lääkkölä JY: Veera Leppänen LUT: Ella Laurila (Taru Hakkarainen 1/2015 alkaen) ISY: Erno Hilvenius, Nora Kettunen TaY: Sampo Juuti Hanken Vasa Campus: Markus Heikkilä TSE: Veera Iliev (Salli Laakio 1/2015 alkaen) ÅA: Marina Stenbäck VY: Lotta Takala Pori: Suvi Kaskimäki OY: Kalle Mäkäräinen

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min. 0206- ja 0209-alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min. E KO N O M I 6 / 2 0 1 4

Ovi lu ma kema ailm tto oih miin in

Vihdoinkin

luovuuskirja kaikkea luovuushöpinää vastaan

Saku Tuominen LUOVA JÄRKEVYYS Arkisen luovuuden ylistys Aidossa luovuudessa on kysymys vain kahdesta asiasta. Kyvystä nähdä ja halusta tehdä. Eri tavalla, paremmin. Mutta miksi se on niin vaikeaa? Otava

UUTUUS