Ekonomi 6/2015

6

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

JOULUKUU 2015

URAPALVELUT Näin kasvat esimieheksi

Pelko pois!

TUOTTAVUUS PARANEE VUOROVAIKUTUKSESSA

MAAILMALLA Puolaan halutaan ­kasvuyritysten osaajia EKONOMIT AUTTAA ”Uravalmennuksen ansiosta olen itsevarmempi.”

TULEVAISUUS ALKAA NYT Teollisen internetin gurulle Taneli Tikalle konkurssi opetti enemmän kuin MBA.

Harkitsetko asuntosi vuokraamista?

Oletko myymässä asuntoasi?

Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti.

Älä maksa liikaa asunnonvälittäjälle.

Myyntiturva myy asuntosi edullisella kiinteällä välityspalkkiolla.

Takaamme myös työmme laadun.

Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta.

Palvelumme on tehokas. Markkinoimme asuntoja myös kuvallisilla lehti-ilmoituksilla.

Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse.

Soita niin keskustellaan tarkemmin!

Soita ja sovi tapaaminen!

p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi

p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi

HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU

Ilmalankuja 2, HKI

[ SISÄLTÖ ] JOULUKUU / DECEMBER 2015 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

6

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

10

Onko johtaminen kriisissä?

Jukka Kurttila, Riitta Viitala ja kumppanit vastaavat.

20

42

Autamme sinua, kun etsit uutta suuntaa urallesi.

Kasikymppisiään ­viettävän Suomen Ekonomien jäsenet kääntävät Suomea kasvu-uralle.

Ota urapalvelut avuksi

Ekonomiagentit juhlatuulella

Etsitkö juttua?

Löydät aiemmat numerot kätevästi verkosta. ekonomilehti.fi

3

[ SISÄLTÖ ]

[ PÄÄKIRJOITUS ]

auttaa uran käännekohdassa........ 20

Visste du?

Se hur karriartjänster hjälper dig...26

Erityinen ekonomi

Anna Lohman ohjaa kohti hyvää...28

30

Start up kutsuu

"Puolassa kasvu on nopeampaa."

Persona Grata

Taneli Tikka vauhdittaa teollista vallankumousta.................. 34

Kylterit

Tekisinkö gradun yritysyhteistyönä? ............................ 40

Työelämän pelisäännöt............ 44 Jäsenmaksut 2016/ Medlemsavgifter 2016.............. 46 Chaker..................................................47 Tapahtuu............................................ 48 Kolumni............................................... 50

Ekonomit keikkatöissä

K

eikkatyön, tämän ajan uudissanan, katsotaan liittyvän SAK:laisiin suorittavan työn tekijöihin. Keikkataloudessa keikkatöitä tekeviä ovat vaikkapa koteihin ruokaa jakavat opiskelijat tai siivousalan työntekijät. Keikkatyö käsitetäänkin oivaksi tavaksi saada lisätienestejä jonkun muun työn tai tekemisen rinnalla, puhumattakaan työttömyydestä. Siltä pohjalta on helppoa ajatella, että eihän siitä nyt paljon taskurahaa enempää tarvitse ansaitakaan ja kyllähän mikä tahansa työ on parempi kuin työttömyys. Kyllä kyllä.

Keikkatyö kuuluu kuitenkin yhä useammin myös koulutetuille työntekijöille asiantuntijoina, siis myös ekonomeille. Silloin ei puhutakaan enää keikkatyöstä vaan yrittäjämäisestä työmuodosta. Kyse on mahdollisuudesta tarjota osaamistaan erilaisten yrittäjyysmuotojen avulla, päivän viikossa yhteen yritykseen, kolme päivää toiseen, toivottavasti vielä yksi päivä kolmanteen. Tai että perhetilanteen takia tehdään jatkuvasti vain osa viikosta töitä.

Erotuksena niihin taskurahoja tienaaviin keikkailijoihin ekonomille tärkeää on se, että tuloilla pitäisi voida pärjätä. Siinä missä opiskelijalla talousvastuu on usein annettu pappa betalar -yksikköön tai valtiolle, on perheestään ja asuntolainoistaan vastaavan ekonomin osattava hinnoitella työnsä oikein. Tämä tietenkin sen jälkeen, kun yrityksen kanssa on sovittu työn sisällöstä ja kestosta. Puhumattakaan siitä, että ekonomi on osannut perustaa juuri omiin tarpeisiinsa sopivan yritysmuodon. Näissä asioissa auttaa lakiyksikkömme, kuten sivuilta 44–45 voi lukea.

Yrittäjyys on käynnissä olevan työelämän murroksen takia nyt erityisen tarkastelun alla myös Suomen Ekonomeissa. Yrittäjyys on ­erityisesti nuorten parissa huikeassa nousussa, vaikka osaamisen tarjoaminen yrittäjänä koskeekin vasta pientä osaa ekonomeista. ­Yrittäjyyttä harjoitetaan yhä usein palkkatyön ohella tai sen avulla selviydytään työttömyysjaksosta. Yrittäjänä on helpompi yhdistää työnteko ja maailmanvalloitus tai saattaa opiskelut loppuun.

Suomen Ekonomien tekemiselle nämä uudet työn tekemisen muodot tarkoittavat uudenlaista, yksilöllisempää edunvalvontaa.

Yrittäjämäisesti työpanoksensa myyvien asiantuntijoiden ansainta­ mahdollisuudet riippuvat työelämän pelisäännöistä sekä työ- ja vero­lainsäädännöstä. Työttömyysturvan joustavuus vaikuttaa merkittävästi työttömien mahdollisuuteen myydä asiantuntemustaan. Kun työntekijän palkkausriski siirretään työntekijälle itselleen, pitää sääntöjen olla selviä. Me olemme sinua varten myös yrittäjyyskysymyksissä. Ota yhteyttä, jos tarvitset apua!

Hanna-Leena Hemming toiminnanjohtaja MIIKA KAINU

3 x uusi työ........................................ 18 Henkilökohtainen valmennus

Päätoimittaja / Chefredaktör Hanna-Leena Hemming, hanna-leena.hemming@ekonomit.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö / Redaktionschef Terttu Sopanen, terttu.sopanen@ekonomit.fi, p. 040 3341 202

Julkaisija / Utgivare Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.ekonomit.fi Kustantaja / Redaktion Alma 360, PL 502, 00101 Helsinki www.alma360.fi ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

Asiakkuuspäällikkö / Kundchef Sanna Laakkonen, sanna.laakkonen@alma360.fi Tuottaja / Producent Johanna Hytönen johanna.hytonen@otavamedia.fi Mediakoordinaattori / Mediekoordinator Outi Rinne Ulkoasu / Layout Mika Soikkelı Toimitusneuvosto / Redaktions­kommittén Hanna-Leena Hemming, Terttu Sopanen, Katri Markkanen, Taija Keskinen ja Riikka Mykkänen Suomen Ekonomeista sekä Alma 360 Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Alma 360, Kari Salko, kari.salko@otavamedia.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer Suomen Ekonomit, Paula Hämäläinen, paula.hamalainen@ekonomit.fi Osoitteenmuutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@ekonomit.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Alma 360, ekonomi@otavamedia.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 65 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Juuso Paloniemi

441 619 Painotuote

Paperi / Papper kannet MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 18.2.2016, jäsenyhdistysten tiedotteet 1.2.2016 mennessä: paula.hamalainen@ekonomit.fi. Nästa Ekonomi utkommer 18.2.2016, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 1.2.2016: paula.hamalainen@ekonomit.fi. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen ­kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

PEFC/02-31-151

Rauhallista Joulua F ridfull Jul

THINKSTOCK

TUOREITA JUTTUJA & AJATTELEMISEN AIHEITA blogi.ekonomit.fi

Ota LinkedIn tehokäyttöön työnhaussa!

LinkedIn on todella monipuolinen väline työnhakijalle. Monet työnantajat ja erityisesti suorahaku- ja rekrytointikonsultit etsivät sieltä päivittäin ­sopivia ehdokkaita eri tehtäviin. Jotta voit tulla löydetyksi, varmista kolme asiaa.

1. TEE INFORMATIIVINEN PROFIILI LinkedInissä kieli on useimmiten englanti.

Luo jo otsikolla selkeä yleiskäsitys sinusta ja osaamisestasi. Jos etsit työtä, mainitse se otsikossa: Looking for a Controller Position in Retail Business.

Kirjoita yhteenveto, jossa kuvaat lyhyesti keskeisimmät osaamisalueesi ja mielen­ kiinnon kohteesi. Mainitse mahdolli­ suuksien mukaan lukuja, yhteistyötahoja, asiakasyritysten toimialoja tai käyttämiäsi työvälineitä. Kerro suoraan, mikä on tule­ vaisuuden tavoitteesi työelämässä.

Kuvaa työtehtäviäsi monipuolisesti ja painota tehtäviä, joista olet jatkossakin kiinnostunut. Pyydä suosituksia työkoke­ mustesi oheen. Myös koulutus on tärkeä taustatieto, ja lisäksi rekrytoijaa kiinnostaa, miten pidät itseäsi ajan tasalla.

Lisää profiiliin työnäytteitä tai esitys­ aineistoja, jotka antavat laajemman kuvan sinusta ammattilaisena ja ihmisenä.

6

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

Linked­Inin Pulse-blogi on myös keino nos­ taa esiin ajatteluasi ja näkemyksiäsi ammat­ tisi tai osaamisalueesi ajankohtaisuuksista.

2. VERKOSTOIDU LAAJASTI Etsi LinkedInistä työelämän tuttavasi ja pyydä heitä verkostoosi. Aina, kun tapaat uusia ihmisiä, lähetä heille saman tien ver­ kostoitumiskutsu. Verkostoidu myös suora­ haku- ja rekrytointikonsulttien kanssa.

Kirjoita kutsuun aina henkilökohtainen viesti, jossa kerrot, miksi pyydät henki­ lön kontaktiksesi, esimerkiksi millaista osaamista olet tarjoamassa ja millaisessa tehtävässä näet itsesi seuraavaksi.

3. TOIMI AKTIIVISESTI LinkedIn suosii aktiivisia käyttäjiä. Nouset paremmin esille muun muassa rekrytoijien hakutuloksissa, kun muokkaat ja täydennät profiiliasi aika ajoin ja käytät järjestelmää monipuolisesti.

Liity mukaan ammatillisiin ryhmiin, rekrytointiyritysten ja työnhaun ryhmiin.

Seuraa sinua kiinnostavia työnantajia ­LinkedInissä, niin saat tietoa heillä tapah­ tuvista muutoksista saman tien.

Vinkit kokosi Suomen Ekonomien urapalveluiden asiantuntija Arja Parpala.

#ekonomilupaus2016 Tee uudenvuodenlupaus ja päivitä LinkedIn-­ profiilisi! Haasta myös ystäväsi mukaan #ekonomilupaus2016:een. Osallistu arvontaan ja lue vinkkejä LinkedInin tehokkaasta käyttöstä: ekonomit.fi/ekonomilupaus.

Palkintona henkilökohtainen somesparraus ura-asiantuntijaltamme.

Jäseneksi tekstarilla

Suomen Ekonomien jäsenenä saat liiton palvelut, monia jäsenetuja ja pääset mukaan ekonomiyhdistyksesi toimintaan. Jäsenmaksun voit vähentää verotuksessa. Lähetä tekstiviesti EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Suomen Ekonomien uusi hallitus kaudelle 2016–2017 SUOMEN EKONOMIEN syysliittokokous valitsi 14. 11. 2015 uuden hallituksen.

Valinnoissa painotettiin substanssiosaamisen, vuorovaikutustaitojen ja motivaation yhdistelmää. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että hallituksen kokoon­ panossa on jatkuvuutta.

SUOMEN EKONOMIEN HALLITUS 2016–2017

• Puheenjohtaja Timo Saranpää, Helsingin Ekonomit • I varapuheenjohtaja Juuso Heinilä, Oulun Ekonomit • II varapuheenjohtaja Christel Tjeder, ­Ekonomföreningen Niord • III varapuheenjohtaja Miia Paavola, ­ Finanssi (Oulun yliopisto), opiskelijaedustaja.

MUUT HALLITUKSEN JÄSENET ovat Ville ­Niukko, ­Turun Seudun Ekonomit; Arto Käyhkö, ­Helsingin Ekonomit; Kaisa Kokkonen, Riihi­mäen-Hyvinkään Ekonomit; Manu Salmi, Pirkanmaan Ekonomit; Tiina Häyhä, Helsingin Ekonomit ja Jussi Nieminen, Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry (TuKY), opis­ kelijaedustaja.

APUA TYÖELÄMÄN KÄÄNTEISIIN ekonomit.fi/ urapalvelut

3/4

KOLME NELJÄSTÄ viisi vuotta

sitten valmistuneesta kauppa­ tieteen maisterista kokee ole­ vansa koulutustaan vastaavissa tehtävissä ja suurin osa kokee työnsä tarjoavan uusia haas­ teita. Kuitenkin kolme neljästä pitää työuraansa tavoitteiden mukaisena.

2%

KTM-TUTKINNON suorittaneiden

MARIMEKKO

Lue Tiinan haastattelu helmikuun Ekonomi-­ lehdestä.

Tiina AlahuhtaKaskosta Vuoden Nuori Johtaja 2015 MARIMEKON toimitusjohtaja, KTM Tiina Alahuhta-Kasko, on valittu Suomen Nuor­ kauppakamarin järjestämän Vuoden Nuori Johtaja 2015 -kilpailun voittajaksi yhteensä 120 ehdokkaan joukosta.

Nuoria johtotehtäviin hakeutumiseen ja johtajina kehittymiseen kannustavan kilpailun finalistien joukossa kauppatie­ teiden osaamista edustivat myös ekonomit Miia Kautovaara, Regina Sippel ja Emma Storbacka.

Akavan yrittäjä­ palkinto ekonomeille ANTELL-konsernin toimitusjohtaja KTM Tomi Lantto ja varatoimitusjohtaja KTM Annukka Lantto on valittu Akavan yrittäjä­ palkinnon 2015 saajiksi. Sisarukset ovat toimineet yrityksessä eri tehtävissä yli 20 vuoden ajan.

Akavan yrittäjäpalkintotyöryhmän mukaan Lantot ja Antell edustavat Suomen paljon tarvitsemaa perheyrittäjyyskulttuu­ ria, jossa yritys kasvaa ja kehittyy sukupol­ vesta toiseen. Lantot ovat luoneet hyvän yrityskulttuurin, jossa kannetaan vastuuta liiketoiminnan ja tuloksen ohella myös henkilöstön hyvinvoinnista.

Annukka ja Tomi Lantto uskovat, että hyvällä johtamisella saadaan tulosta.

työttömyysprosentti on selvästi matalampi kuin korkeakoulute­ tuilla keskimäärin. Työuran alku ei kuitenkaan enää ole yhtä vakaa kuin aikaisemmin. Entistä harvempi on työsuhteessa valmistuessaan ja ensimmäisen työn löytymiseen kulunut aika on pidentynyt.

10 kk

LÄHES KOLMANNES viisi vuotta

sitten valmistuneista kauppa­ tieteen maistereista on ollut työttömänä valmistumisensa jälkeen. Vaikka työttömyys on pääsääntöisesti tilapäistä ja kertaluontoista, ovat työttö­ myysajat kasvaneet keski­ määrin kymmenen kuukauden mittaisiksi.

Luvut perustuvat Suomen ­Ekonomien teettämään tutki­ mukseen Viisi vuotta työelämässä – vuonna 2009 valmistuneiden kauppatieteiden maisterien tilanne syksyllä 2014. Lue lisää: ekonomit.fi/ viisi-­vuotta-tyoelamassa

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

7

[ UUTISSALDO ]

Vastavalmistuneet ekonomit pääsääntöisesti tyytyväisiä koulutukseen

Vastavalmistuneet maisterit ja kandidaatit kokevat kauppatieteellisen koulutuksen kehittäneen parhaiten ryhmätyöskentelytaitoja ja uusien asioiden omaksumiskykyä. Kehittämistä kaipaavat opetuksen käytännönläheisyys, työelämätaitojen harjaannuttaminen ja yrittäjävalmiuksien parantaminen. Lisäksi opintojen suorittamistapoihin toivotaan lisää joustavuutta. Lue lisää: ekonomit.fi/vastavalmistuneiden-palaute

Pöhinää ja yrittäjyysunelmia Slushissa

Piilaakson vahvuus on halu ja kyky ­muuntautua

Matti Copeland on EY:n Executive Director ja antanut itselleen tittelin Chief Curiosity Officer. Hän on aktiivinen

SUOMEN EKONOMIT KYSYI ­Facebookissa kyltereiltä, millainen yrittäjyys heitä kiinnostaisi 10 vuo­ den päästä. Vastanneiden joukosta valittiin viisi voittajaa, jotka saivat lipun Slush-tapahtumaan 11.–12.11.

Helsingin Messukeskuksessa. Ky­ syimme heiltä, millainen kokemus Slush oli ja utelimme palkintolipun tuoneesta kilpailuvastauksesta.

URSULA MIKKOLA Opiskelee toista vuotta Aalto-yliopistossa, pääaine laskentatoimi

”Slushissa on tavallisista messuista poikkeava uniikki, innovatiivinen ilmapiiri. Kiinnostavimpia olivat pitchauskilpailut, koska niissä esiin­ tyivät aloittavat ja start up -yritykset.

Moni sai varmasti vinkkejä oman yrityksen pitchaamiseen. Kyselyyn vastasin leikilläni, mutta täydellisen yöunen varmistamiseen liittyvä

SALLA GRÖNHOLM

OLIN PARIN VUODEN TAUON jälkeen vierai­ lulla Piilaaksossa. Viikon ohjelmaan kuului yritysvierailuja, luentoja, keskusteluja ja tarinan kerrontaa paikallisten opiskelijoiden ja yrittä­ jien kanssa. Perushypoteesi, että Piilaaksossa pääoma, teknologia, osaajat, koulutus, yrittämi­ sen kulttuuri ja historia kohtaavat ja sekoittuvat omintakeisella tavalla, pitää edelleen paikkaansa.

Piilaakso on kuitenkin ”aikuistunut” ja sel­ västikin aikoo pioneerin (yrittäjän, joka kasvaa start upiksi) tavoin uusia voittokulkunsa ja mää­ ritellä toimialat uudelleen, samalla tavalla kuin se teki perinteisen teknologiateollisuuden kans­ sa. Teollinen internet IoT, uusiutuva energia, dronet, elinkelpoisten planeettojen löytäminen, älykkäät autot ja vaatteet, virtuaalinen todelli­ suus VR tai tekoäly AI – kaikissa näissä lähinnä kaupallisia läpimurtoja ollaan Piilaaksossa.

Yllätyin Piilaakson ottamasta vastuullisesta roolista ”paremman” tulevaisuuden rakentami­ sessa. Vaikuttavinta oli kasvussa oleva yritysten ja nimekkäiden yrittäjien sitoutuminen hyvän­ tekeväisyyteen antamalla yhden prosentin ajastaan, omistuksestaan ja tuotteistaan tai pal­ veluistaan voittoa tavoittelemattomien organisaa­ tioiden hyväksi. Kuten The Salesforce Foundation perustaja Marc Benioff kiteyttää: ”Companies can do more than just make money, they can ser­ ve others”. Termit ”Do Good” tai ”Pay it Forward” toistuvat tarinoissa. Kuluttajat ovat tietenkin suurimmat voittajat, kun uudet teknologialla transformoidut liiketoimintamallit yleistyvät esimerkiksi koulutuksessa ja terveydenhuollossa.

liikeideani olisi oikeastikin toteutta­ miskelpoinen.”

PASI LAASALA Valmistuu talven aikana Vaasan ­yliopistosta, pääaine talousoikeus

”Olin Slushissa ensimmäistä mutta en viimeistä kertaa. Ohjelmaa oli niin runsaasti, että oli suorastaan vaikea päättää, mitä menee kuuntelemaan.

Parasta oli positiivinen, kannustava ja inspiroiva tunnelma – siis hyvä pö­ hinä! Kilpailuvastauksessani kerroin suomalaisten marjojen hyödyntämi­ seen liittyvästä liikeideasta. Minulle yrittäjyys on tulevaisuudessa yksi mielenkiintoinen vaihtoehto.”

MIIKKA KATAJA Opiskelee viidettä vuotta Aalto-yliopis­ tossa, pääaine tieto- ja palvelujohtaminen

”Minut yllätti positiivisesti fiilis ja te­ kemisen meininki: positiivinen start­ up -hegemonia, jonka Slush on luonut. Pitchaukset olivat mielenkiintoisia ja silmiä avaavia, ja kovia kansainväli­ siä puhujia oli kiva kuunnella.

Slush tarjosi hyvän yleiskat­ sauksen digitaalisiin inno­ vaatioihin ja yrittämiseen, joten ehdottomasti menen myös ensi vuonna. Kilpailuun osallistuin kertomalla villin yritysidean sekä ajatuksiani yrittäjyydestä.”

hekolainen ja muun muassa Liikkeenjohdon kerhon

JUHA RAHKONEN

puheenjohtaja.

LUE LISÄÄ MATIN AJATUKSIA Ekonomien ­blogista osoitteessa blogi. ekonomit.fi

8

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

Uusi työpaikka pop up -projektin avulla EKONOMIEN TYÖTTÖMYYS on ollut kasvussa, työttömyysjaksot ovat entistä pidempiä ja korkeasti koulu­ tetut kilpailevat samoista tehtävistä.

Verkostot auttavat työn löytämisessä, joten KTM Tarja Ilvonen ja KTM ­Tuija Koskimäki kehittivät uuden­ laisen konseptin niiden laajentami­ seksi.

Pop up -projektin ytimessä on jokin ammatillisesti monia hyödyttä­ vä kehityskohde, menetelminä ver­ kostoituminen ja joukkoistaminen.

Projektin lopputuotokset syntyvät

verkostoissa ja tuotokset jaetaan joukkoistamalla – ilmaiseksi. Koska kyseessä on työnäyte, ei projekti itsessään tuota mitään myytävää.

Viimeistään tuotosten jakeluvai­ heessa kalenteri kuitenkin täyttyy työn etsimisen kannalta relevanttien henkilöiden kohtaamisista.

Ilvosen ja Koskimäen omassa Customer Advocates on Board -nimi­ sessä pop up -projektissa kartoitet­ tiin yritysten hallitustyöskentelyä asiakasajattelun näkökulmasta. onboard.fi

-50%

ILMOITTAUTUMISET KAIKKIIN KOULUTUKSIIN ekonomit.fi/ tapahtumat

TUTUSTUMISTARJOUS

Kaikki kokoustilat, normaalihinnat

EkonomiEsimies kehittyy – Ledarskap för Ekonomen Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin – Utbildning som för dig framåt i din karriär. Sekä ­esimiestehtävissä toimiville että niihin haluaville.

RYHMÄCOACHING (9 X 2,5 H) Yhteisdynamiikalla uuteen kasvuun Hinta 500 € / 250 € Seuraava aloitus keväällä 2016

Tarkemmat tiedot: ekonomit.fi/ekonomiesimies

GRUPPCOACHING (9 X 2,5 H) Dynamisk samverkan ger nya lösningar Pris 500 € / 250 € Följande gruppen 2016

LÄHIKOULUTUS (28 H) Itsetuntemuksen kautta ­muutokseen Hinta 400 € / 200 € ilman ­yöpymistä 4.–5.3. ja 8.–9.4.2016 Helsinki SYVENTÄVÄ LÄHIKOULUTUS (14 H) Hinta 200 € / 100 € ilman ­yöpymistä 27.–28.10.2016 Helsinki PUOLEN PÄIVÄN TIETOISKUT Seuraava toteutus keväällä 2016

VIRTUAALINEN ­RYHMÄCOACHING Hinta 500 € / 250 € Seuraava aloitus 2016 WEBINAARIT Seuraava keväällä 2016 EKONOMIESIMIES VERKOSSA – EE NETTI Hinta 150 € Seuraava toteutus 2016

Tilat ja Palvelut 24/7 70

TOIMISTO- JA ETÄTYÖTILAA

42

KOKOUS- JA KOULUTUSTILAA

2 30 120

SAUNAA TERASSILLA RAVINTOLAA JA KAHVILAA * ERIKOISLIIKETTÄ *

010 5011 501

TEKSTI OLLI MANNINEN KUVAT ROOPE PERMANTO, JYRKI JOHANNES TERVO KUVITUS MIKA SOIKKELI

PALVELE JA INNOSTA! Vuorovaikutteisessa työelämässä ei toimi käskyttäminen ja numeroilla johtaminen.

Moderni johtaja sytyttää työntekijöissään draivin.

Myös yrityksen tulos ja tuottavuus paranevat.

10

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

11

”PEHMEÄT JOHTAMISEN ARVOT OVAT NYT BISNEKSEN KOVINTA YDINTÄ.”

JOHANNA VUORI, YLIOPETTAJA, HAAGA-HELIA

M

uuttuva työelämä edellyttää murrosta johtajuudessa. Rutiinityön ja valvonnan sijasta uusi työ vaatii luovuutta, yhteistyökykyä ja taitoa asiakkaan kohtaamiseen, olipa kyseessä sitten asiantuntijaorganisaatio, muoviputkia valmistava yritys tai hoiva-alan palvelu.

Työelämään tarvitaan draivia, joka synnyttää innostusta organisaatioihin. Sytykkeenä on sisäinen motivaatio. Se syntyy vapaaehtoisuudesta, kyvykkyyksistä, yhteenkuuluvuudesta ja hyvän tekemisestä.

Kaikkiin näihin asioihin tulevaisuuden johtaja voi vaikuttaa.

HYVÄN JOHTAMISEN ARVO NOIN 4 PROSENTTIA OSAKKEESTA Asioiden hoitamisen eli managementin sijasta nyt korostuu ihmisten johtaminen eli leadership. Filosofian akatemian toimitusjohtaja, tutkija Karoliina Jarenko ja tutkija, filosofi Frank Martela toteavat Draivi-kirjassaan, että innostavan ilmapiirin syntymiseen vaikuttavat merkittävästi johtajan ihmiskuva ja johdettavien toimintaan kohdistuvat odotukset.

Moderni johtaja on innostava työntekijöidensä palvelija, joka uskaltaa päästää irti ja luottaa yhteisöönsä. Hän ei asetu työntekijöiden yläpuolelle vaan on heidän alapuolellaan oleva palvelija ja mahdollisuuksien luoja.

Kirjoittajaparin mukaan lukuisat tutkimukset osoittavat, että draivi eli työssä koettu energisyys ja innostuneisuus johtavat parempiin tuloksiin ja tehokkuuteen. Henkilöstöön pa-

12

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

nostaminen näkyy lopulta osakkeen hinnassa. Yhdysvalloissa 1980-luvulta lähtien julkaistu 100 parasta työpaikkaa -vertailu mittaa yritysten haluttavuutta työntekijöiden näkökulmasta. Listalle päässeet yhtiöt ovat jo parinkymmenen vuoden ajan nauttineet keskimäärin neljä prosenttia suuremmasta kurssinoususta kuin muut yritykset.

DRAIVI = ENEMMÄN INNOVAATIOITA Draivi on hyväksi tuottavuudelle. Ihmiset panostavat enemmän energiaa tekemiseensä, näkevät tehtävänsä laajemmin, oppivat nopeammin ja syvemmin, ovat luovempia, tuottavat enemmän innovaatioita, palvelevat asiakkaita paremmin ja vaihtavat harvemmin työpaikkaa. Heillä on myös vähemmän sairauspoissaoloja.

Miten tällainen draivi sitten sytytetään ­organisaatioissa? ”Ottamalla työntekijät mukaan työn suunnitteluun, tuunaamalla työnkuvia, kehittämällä prosesseja ja mittareita ja luomalla aloitejärjestelmiä, joilla työntekijät saavat äänensä kuuluviin”, sanoo Haaga-­Helian yliopettaja Johanna Vuori. ”Innostavassa työskentelyssä ihmiset antavat parastaan työnantajien käyttöön. Johtajan tehtävä ei ole vain motivoida vaan luoda sellaiset olot, joissa ihmisten sisäinen motivaatio pääsee valloilleen. Pehmeät johtamisen arvot ovatkin nyt bisneksen kovinta ydintä”, Vuori sanoo.

SUKUPOLVI Y VAATII JOHTAJALTA TEKOJA Johanna Vuori vetää parhaillaan Tekesin rahoittamaa Leading Passion -tutkimushanketta. Sen tavoitteena

on tutkia henkilöstön sisäisen motivaation kehittymistä. Hankkeessa ovat mukana Pipelife Finland, Clear Channel Finland, Santander Consumer Finance ja Suomen Ekonomit henkilöstöineen. ”Kyselytutkimusten ja työpaikoilla havainnoinnin avulla pyrimme seuraamaan, mitkä tekijät vaikuttavat sisäisen motivaation kehittymiseen. Tutkimme 1980–2000-luvulla syntyneen Y-sukupolven mielipiteitä. Selvitämme, millaisen johtajuuden he kokevat innostavana”, Vuori sanoo.

Konsulttiyritysten trendiraport­ tien mukaan Y-sukupolvi vaatii johtajilta tekoja: julkista palautetta ja suoraa puhetta. Y-sukupolven edustajat haastavat johtajat ja kyseenalaistavat toimintamallit. He vaativat samoja asioita myös itseltään johtajana ollessaan. Y-sukupolvi ajattelee, että johtajan pitäisi antaa vastuuta, olla joustava sekä tukea alaisia työssään. Johtajan tulisi luoda mahdollisuudet työntekijän kehittymiseen työssään ja olla laaja-alainen visionääri.

Vuori ei niele näitä väitteitä pureskelematta. ”Akateemisissa tutkimuksissa ei tule esiin suuria eroja Y-sukupolven ja vanhempien työntekijöiden arvoissa ja asenteissa. Siksi onkin kiinnostavaa seurata, miten erot näkyvät Leading Passion -hankkeessa mukana olevien yritysten ja järjestön kohdalla”, Vuori sanoo.

Suomen Ekonomien mukanaolo tutkimuksessa kiinnostaa Vuorta erityisesti. ”Suomen Ekonomeja koskeva tutkimus alkaa vuodenvaihteessa.

Jäsenenä on jännittävää nähdä,

Johtajan tehtävänä on luoda sellaiset työolot, että sisäinen motivaatio pääsee valloilleen, muistuttaa Johanna Vuori.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

13

Muutos armeijamaisesta esimiesverkostosta notkeaan tiimityรถhรถn vei aikansa, kertoo Jukka Kurttila.

14

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

”MAAILMA ON TÄYNNÄ KUVITELTUJA PELKOJA, JOISTA VAIN HARVA TOTEUTUU.” JUKKA KURTTILA, TOIMITUSJOHTAJA, FINLAYSON

miten järjestön ihmiset innostuvat työssään.”

KOKO SUOMI PELKÄÄ Draivin suurimpana esteenä näyttää nyt olevan pelko tulevaisuudesta. Se halvaannuttaa niin päättäjät, pomot kuin perusduunarit. Siksi myös suomalainen johtajuus on kriisissä. ”Ihmiset rakentavat ympärilleen pelkotiloja ja tuskailevat, mitä muut heistä ajattelevat. Asiakkaat marssivat ulos, yhteistyökumppanit vihaavat tehtyjä ratkaisuja ja kaikki tuomitsevat. Koko Suomi pelkää.

Maailma on täynnä kuviteltuja pelkoja, joista vain harva toteutuu”, sanoo Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila.

Kurttila on muokannut vuodessa tuotanto-orientoituneesta tekstiili­ alan yrityksestä ketterän ja impulsiivisesti luovan designtalon. Siellä työntekijöille annetaan enemmän vastuuta.

Kun mainostoimistopomo Kurttila yhdessä kollegansa Petri Pesosen ja finanssikettu Risto ­Voutilaisen kanssa osti liki 200-vuotisen Finlaysonin, alalla kuhistiin. Uusi omistajakolmikko myllersi yrityksen hierarkkisen organisaation uusiksi.

Edellinen johto sai kenkää, organisaatio trimmattiin litteäksi matriisiksi ja koko toimintatapa uudistui.

Kun samassa rytäkässä mainosalalla marinoituneet uudet omistajat ilmoittivat lanseeraavansa jouluksi homoeroottisen kuvataiteilijan Tom of Finlandin piirroksia hyödyntävän malliston, ihmiset haukkoivat henkeään. ”Vain yksi myymäläpäällikkömme oli spontaanisti valmis ottamaan malliston myyntiin. Muut taivasteli-

Johtamiseen vaikuttavat työelämän trendit

• Itseohjautuvissa organisaatioissa tiimit tekevät johtajan työt. Johtajaa ei enää tarvita.

• Oma-aloitteiset, intohimoiset ja luovat työntekijät arvostavat innostavaa ja palvelevaa johtajaa.

• Yritysten tuottavuusloikat syntyvät yrityksissä, joissa myös johtamista ­osataan johtaa.

• Y-sukupolvi vaatii johtajilta enemmän julkista palautetta ja suoraa ­puhetta.

• Innostava johtaja saa työntekijöiden sisäisen motivaation kukoistamaan.

• Myönteinen ihmiskuva on modernin johtamisen perusta.

• Uudet työpaikat syntyvät luovuutta vaativille asiantuntija-­aloille ja ­inhimillistä kontaktia korostaville palvelualoille, joita johdetaan ­innostavasti.

• Yhteisöönsä luottava johtaja uskaltaa päästää irti, sillä kaikki langat eivät koskaan ole yksinomaan hänen käsissään.

vat, ettei yrityksen konservatiivinen asiakaskunta tule pitämään siitä.

Sosiaalinen media kuhisi punaisena.

Sain tappouhkauksenkin”, Kurttila kertaa vuoden takaisia tapahtumia.

Nokkelasti markkinoitu mallisto revittiin kuitenkin käsistä. Nyt se on myyty jo 25 maahan. ”Joulun alla kaikki myymäläpäälliköt raapivat ovia ja kinusivat mallistoa myyntiin. Asiakkaat olivat vihaisia, kun myymälöissä myytiin ei oota”, Kurttila naurahtaa.

Hän on saanut räväkästä alusta paljon myönteistä palautetta ja kiittelyjä rohkeasta johtamistavasta. Itse hän kokee olevansa kaikkea muuta kuin rohkea. ”Pelkään vain vähemmän. Ratkaisumme oli oikea, sillä kaivoimme esiin James Finlaysonin aikanaan perustaman yrityksen ydinarvot, joissa korostuvat suvaitsevaisuus, kansainvälisyys, edistyksellisyys ja halu kokeilla uutta.”

VASTUU OTETAAN VASTAAN VÄHITELLEN Muutos armeijamaisesta esimies­ verkostosta notkeaan luovaan tiimityöhön ei käynyt käden käänteessä.

Työntekijöiltä meni muutamia kuukausia, ennen kuin ajatus laajemmasta vastuusta alkoi kantaa hedelmää. ”Ketterä ja nopea ideointi paineisti työntekijöitä, jotka olivat tottu-

neet siihen, että vuodessa on kaksi lanseerauskautta. Nyt tuotekehitys jauhaa spiraalimaisesti koko ajan.

Haltuunotto vaatii jatkuvaa venymistä ja opettelua. Moni työntekijä tuntee kuitenkin nyt uutta ammatti­ ylpeyttä työstään ja kokee yrityksen muuttuneen täydellisesti vuoden aikana. On syntynyt tunnistettava Finlayson-henki”, Kurttila sanoo.

Uusi tapa toimia tarkoittaa käytännössä sitä, että uudet ideat saadaan nopeasti tuotteistettua.

Kurttilan mukaan se on mahdollista, kun yrityksen omistajat ovat koko ajan paikalla ja osallistuvat töihin. ”Uusi idea voidaan käsitellä saman tien, eikä tarvitse kutsua koolle hallitusta, rahoittajia tai yhtiökokousta. Pörssiyrityksissä johtamisen malli on niin erilainen”, hän vertailee.

SOME ON UUSI ETULINJA Nuorinta johtajasukupolvea edustava Valtteri Lindholm ehti käväistä Porthanian pyöröovissa tarkoituksenaan aloittaa suomen kielen opiskelut, mutta yrittäjyys vei pidemmän korren. Lindholmin perustama, airsoftaajille suunnattuja taisteluvarusteita myyvä kivijalka- ja verkkokauppa Varusteleka on kasvanut armeija- ja taisteluvarusteiden sekä oheistuotteiden erikoistavarataloksi. Valikoimissa on nykyään 7 000 tuotetta.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

15

Kasvu asettaa omat haasteensa organisaatiolle, kuvailee Valtteri Lindholm.

16

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

Myös johtajuutta pitää johtaa ”AHDISTAA”, tunnustaa Vaasan yliopis-

”TARVITAAN ROHKEITA KOKEILUJA MUTTA MYÖS TIUKKAA BISNESTAJUA.” VALTTERI LINDHOLM, KAUPPIAS, VARUSTELEKA

Räväkkä ja makuhermoja testaava mainonta on luonut yritykselle omintakeisen kulttimaineen.

Lindholm on itse osallistunut markkinointiin somessa ja näyttänyt yhtiölle suuntaa.

Yhdeksän miljoonan euron liikevaihtoon tänä vuonna yltävä Varusteleka hakee parhaillaan uutta toimitusjohtajaa. Aluksi Lindholm toimi sataprosenttisesti omistamansa yrityksen toimitusjohtajana mutta pestasi sitten tehtävään Henri Nyströmin. Nyt Nyström haluaa luovuttaa kapulan uudelle tekijälle.

Apuna on nokkela some-kampanja Facebookissa.

NOPEA KASVU VAATII UUTTA JOHTAJUUTTA Valtteri Lindholm kuvailee Varustelekaa hyvin toimivaksi koneeksi, jolla on kovat kasvutavoitteet. Yrityksen kulttuuri on Lindholmin mukaan sekä hierarkkinen että innostava. ”Verkkokaupan tavaroiden keräämisestä vastaava porukka työskentelee tiukasti sovittujen työaikojen mukaan. Heidän työtään johtavilla palvelupäälliköillä on vapaampi työaika, kunhan he hoitavat oman tonttinsa kunnolla. Uuden toimitusjohtajan olisi innostettava tekemisen nälkää koko joukkueeseen, jotta pääsemme tavoitteisiimme”, hän sanoo.

Varustelekan tavoitteena on kolminkertaistaa liikevaihto lähivuosina kansainvälistä myyntiä kasvattamalla. Lindholm odottaa uudelta toimitusjohtajalta halua rohkeisiin kokeiluihin mutta myös tiukkaa bisnestajua.

ton johtajuuden professori Riitta Viitala.

Keskustelun aiheena on kirjakauppoihin tulvineet monet uudet johtajuuden oppaat ja julkinen keskustelu johtajuudesta. ”Minultakin on tivattu kirjaa henkilöjohtamisesta. Kun silmäilee markkinoille tulleiden kirjojen teemoja, vaikuttaa siltä, että 1980-luvulta tuttu innostaminen on löydetty uudelleen.”

Viitala on harmistunut myös johtajuuskirjallisuuden ja johtajuuspuheiden syyllistävistä näkökulmista. ”Syyllistämisen ja paineistamisen sijasta olisi parempi pohtia, miten johtamisen toimintaympäristöt ovat muuttuneet. Yhä useamman esimiehen tiimit ovat hajallaan eri maissa ja aikavyöhykkeillä. Tsemppihengen luominen on vaativaa, jos fyysisiä tapaamisia on harvoin”, hän toteaa.

Kvartaalinäkökulmat, entistä nopeampi aikasykli, työskentelyn projektimaisuus ja jatkuvat tiimikokoonpanojen vaihtelut tekevät johtamisesta entistä monimutkaisempaa. ”Johtamisesta on tullut paradoksaalista hetkessä johtamista vailla pitkäjäntei­­­s­yyttä.”

Digitalisaation mahdollistama työn tehokkaampi seuranta, mittarointi ja kontrollimekanismit nakertavat myös johtajien ja esimiesten toimintaedellytyksiä. ”Johtamista on siirretty järjestelmien kontolle. Tarvelähtöisen, inhimillisen

johtamisen elinpiiri on kaventunut”, Viitala sanoo.

Hänen mielestään olisi parempi keskittyä johtajuuden johtamiseen kuin johtajien arvostelemiseen. ”Johtajuuteen liittyvät ongelmat syntyvät tavallisesti, kun yrityksissä ei ole määritelty, mitä johtajuus tai esimiehen asema tarkoittavat. Kun tehtäviä ei ole määritelty, esimiestyön rakentaminen jää liikaa yhden ihmisen harteille. Johtoryhmän pitäisi sopia pelisäännöistä ja viedä ne käytäntöön aina palautteen antamista ja palaverikäytäntöjä myöten.”

Vaasan yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa toteutetun HERMES-tutkimuksen mukaan yritysten tuottavuusloikat onnistuvat yrityksissä, joissa yritysten johtavuuskäytäntöjä johdetaan systemaattisesti.

Viitala korostaa myös, että johtajuus on aina kahden kauppa. Se syntyy esimiehen ja alaisen vuorovaikutuksesta, jossa molemmilla on oma roolinsa.

Johtajuuden trendioppaiden sijasta hän kannustaa tarttumaan vaikkapa Raamattuun ja Mooseksen kirjaan. ”Mooses oli sikahuono johtaja. Jumala pani hänelle Aaronin kaveriksi. Mooses oli asiajohtaja, Aaron ihmisjohtaja.”

Toinen hänen suosikkinsa on Robert Greenleafin klassikko Essentials of Servant Leadership. ”Se kiteyttää olennaisen palvelevasta johtamisesta.”

Syyllistäminen ei auta johtajaa, arvioi Riitta Viitala.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

17

UUSI TYÖ

TEKSTIT SANNA LAAKKONEN JA MARITA KOKKO KUVAT MIIKA KAINU, ROOPE PERMANTO JA WÄRTSILÄ

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOIT­TAUDU TOIMITUKSEEN: SANNA.LAAKKONEN @ALMA360.FI.

Hyvää johtamista uuden ajan pankissa KTM Erno Jeskanen, 35 v Asiakkuuspäällikkö, yritysasiakkaat ja uusasiakashankinta, Helsingin OP > Helsingin OP:n Vallilan konttorin johtaja

E

rno Jeskanen on kesästä asti toiminut johtajana Helsingin OP:n Vallilan konttorissa. OP Ryhmän tilat ovat uudenkarheat. ”Olen aina tykännyt olla mukana uudistumassa. Toimimme lippulaivana ja rakennamme täysin uudenlaista konseptia. Hyödynnämme digitaaliset mahdollisuudet, kokeilemme kaikkea uutta ja toimimme ikään kuin elävänä testilaboratoriona.”

Jeskanen kiinnittää työssään erityisesti huomiota johtamistapoihin. Ekonomikoulutus antaa hänen mukaansa hyvät eväät johtamiseen. ”En usko, että voimme tarjota ylivertaista asiakaskokemusta, jos oma tunnetilamme ei ole kohdallaan. Siksi meidän 14 henkilön konttorissamme panostetaan fiilikseen. Suurin tavoitteemme on asiakaskokemuksen parantaminen.”

Jeskanen aloitti OP Ryhmän palveluksessa kymmenen vuotta sitten kassa- ja palveluneuvonnassa. ”Etenin rahoitus- ja sijoitusneuvontaan, työskentelin OP:n esimiesohjelman jälkeen neljä vuotta esimiestehtävissä eri yksiköissä ja siirryin sitten yritys­ puolen asiakasvastaavaksi.”

Jeskanen näkee digitaalisuuden tuoman murroksen kiehtovana. ”Maailma on hektinen, eivätkä ihmiset ole valmiita odottamaan. ­Palvelun tarjoajalta odotetaan proaktiivista otetta. Pankin pitää ­jatkuvasti pystyä kehittämään sekä prosessinsa tehokkuutta että ­digitaalisia ratkaisujaan.” ”Vaikka jo valtaosa suomalaisista haluaa käyttää pankkipalveluja mobiilisti, isoista asioista halutaan edelleen puhua kasvotusten. Siksi konttorikonseptin pitää olla sellainen, että se tuottaa lisäarvoa.

Asiakkaan pitää kokea, että kannatti tulla paikan päälle asioimaan.”

Jeskasta ei huolestuta, vaikka kilpailukenttä laajenee.

Erilaisia ja erilaisella kustannusrakenteella toimivia palveluntarjoajia tulee niin maksujen välitykseen kuin rahoitusta tarjoamaan. ”Samaan aikaan yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen merkitys korostuu. OP on asiakasomisteisena ryhmänä kilpailussa vahvoilla. Asiakkaiden mobiilit vaikutusmahdollisuudet ovat uudenlainen voimavara tekemiseen ja integroivat osuuspankkitoiminnankin sosiaaliseen maailmaan.”

POIMINNAT ERNON URALTA

2002−2004 Asiakasneuvoja/kassa- ja palveluneuvonnan tehtävät, Sampo Pankki Oyj

2001−2007 Kauppatieteiden maisterin opinnot, Helsingin kauppakorkeakoulu

18

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

2007–2011 Konttorinjohtaja, Helsingin OP Pankki, Herttoniemen, Arkadian ja Itäkeskuksen konttorit

2005–2007 Rahoitusneuvojan ja sijoituspäällikön tehtävät, Helsingin OP Pankki

2011–2015 Asiakkuuspäällikkö, yritysasiakkaiden asiakasvastaava ja uusasiakashankinta, Helsingin OP Pankki

2015− Konttorinjohtaja, Helsingin OP Pankki, Vallilan konttori

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Konkurrens är bra Ekon.mag. Roger Holm, ålder 43 Direktör för Engines-organisationen > direktör för affärsområdet Marine Solutions

ROGER HOLM BÖRJADE i november som

Tuloksellista yhteisömediaa – ei puuhastelua KTM Terhi Halsvaha Asiakkuuspäällikkö, Akvamariini > Viestintätoimisto Akvamariinin uusi asiakkuusjohtaja (some& digi)

TERHI HALSVAHA ON sosiaalisen ja digitaalisen markkinointiviestinnän superammattilainen. Syyskuusta lähtien hän on toiminut viestintätoimisto Akvamariinin asiakkuusjohtajana.

Viestinnän tekijöille on entistä enemmän tilausta. Halsvahan mukaan yhä useampi ekonomikin tulee työskentelemään viestinnän alalla. Tämä kannattaa ottaa huomioon jo uraa suunnitellessa.

Halsvaha ennakoi, että yhteisömediaviestintä integroituu osaksi markkinointiviestintää. Raja-aidat häviävät, mutta hyvät sisällöt ovat aina ytimessä.

Kuvasisältöjen merkitys kasvaa, viestinnästä tulee entistä reaaliaikaisempaa ja sosiaalisen median rooli kuluttajapalvelukanavana korostuu. ”Sirpaloituneessa mediakentässä parhaat tulokset syntyvät monikanavaisella tekemisellä.”

Some-ammattilainen on tehnyt kauppatieteen kandidaattityönsä sosiaalisen median käytöstä Finnmatkoissa. Hän on työskennellyt myös Turun Telakan viestinnässä ja vastannut Cloetta Suomessa sosiaalisen median markkinointiviestinnästä. Työkoke-

”Parhaat tulokset syntyvät moni­ kanavaisella tekemisellä.”

muksiin kuuluu myös työvaihe Kanadassa matkailualan yrityksessä, joka on palkittu some-innovaatioistaan. ”Kanadan kokemus on kehitykseni kannalta avainasemassa. Some-viestintä oli siellä vielä valovuosia Suomea edellä.”

Suomalaiset digitaaliset yhteisöt ovat kuitenkin viime aikoina saavuttaneet kansainvälisesti hyviä asemia.

Menestyksekäs Tubecon-tapahtuma on kerännyt tuhansia kävijöitä, ja tapahtumakonsepti viedään Ruotsiin ensi vuoden alussa.

Vielä vuosi sitten Suomessa oli kolme ammatikseen tubettavaa henkilöä, nyt heitä on 20. Halsvaha näkee tubettajien kanssa tehtävässä kaupallisessa yhteistyössä tulevaisuuden. ”Sponsoroidut sisällöt saavat parhaimmillaan jopa muita sisältöjä enemmän katselukertoja, koska yhteistyöllä syntyy laadukkaampaa ja mielenkiintoista sisältöä. Merkintä sponsoroidusta sisällöstä on parhaimmillaan lisäarvo.”

Some on opettanut Halsvahalle, että markkinointiviestinnän suunnittelun tulee olla tuloksellista eikä puuhastelua. ”On äärimmäisen tärkeää asettaa viestinnälle liiketoimintaan sidotut tavoitteet, muuten ei voi odottaa tuloksiakaan. On myös oltava reagointibudjetti, jolla voidaan vielä optimoida ja parantaa kampanjaa pitkin matkaa.

Kampanjan käynnistyessä on vielä suuri työ edessä.”

direktör för Wärtsiläs affärsområde Marine Solutions och som direktionsmedlem. Vid årsskiftet flyttar han till Shanghai med sin familj. ”I Shanghai finns jag nära den viktiga marknaden i Asien och våra kunder i Kina, Korea och Japan. Större delen av mina direkt underställda arbetar dock i Europa: Storbritannien, Finland, Italien, Tyskland och Nederländerna.”

De möjligheter som en internationell organisation erbjuder är en orsak till att Holm, som utexaminerats från Hanken, har trivts på Wärtsilä sedan 90-talet. Då sommarjobbade han på företaget.

Holm planerar inga omfattande förändringar inom sin enhet. ”Vi har en bra strategi och rör oss i rätt riktning, så det handlar snarare om utveckling än om egentliga förändringar. Men olika människor betraktar saker på olika sätt, och i allmänhet är det alltid bra att få med nya människor och perspektiv.”

Holm anser sitt team vara av största vikt. ”Beslut ska fattas gemensamt så långt det är möjligt. Det är ett sätt att engagera människor och få dem att ta ansvar. Inom teamet måste det finnas möjlighet till diskussion och olika åsikter. De bästa besluten fattas då det finns olika synpunkter och då så många som möjligt med en helhetsbild av situationen är delaktiga.

Marknadsläget skulle dock kunna vara bättre. ”Vår största utmaning är att marknaden minskar. Antalet fartygsorder har i år varit mindre än i fjol, och det är något som vi måste anpassa oss efter: att vara så effektiva som möjligt och vinna marknadsandelar.” Även om Wärtsilä är marknadsledande inom många segment, är konkurrensen ständigt hård. ”Det finns alltid de som vill vinna över oss, och det är en bra sak. Vi vill ligga i topp också i fortsättningen, och konkurrensen gör att vi springer snabbare.”

Lue juttu suomeksi verkossa: ekonomilehti.fi.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

19

TEKSTI MARITA KOKKO KUVITUS SAMUEL TUOVINEN

Uran koordinaatit kohdalleen Suomen Ekonomien kuusi uravalmentajaa auttavat ­ekonomeja ja kyltereitä, kun ura vaatii opasta, karttaa ja kompassia. V ­ almennettavan kannalta on tärkeintä, että hän saa ­matkaansa kuuntelevan ja kannustavan valmentajan, joka ottaa jäsenen yksilöllisesti huomioon.

20

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

S

uomen Ekonomien kaikki uravalmentajat ovat ekonomeja. He ymmärtävät asiakkaidensa koulutusta, maailmaa ja identiteettiä.

Koska varsinaista uravalmentajan koulututusta ei ole olemassa, Ekonomien valmentajien ammattitaito rakentuu esimerkiksi business coaching -sertifikaatein, NLP-koulutuksin tai ratkaisukeskeisen valmennuksen opinnoin.

Viime vuonna uravalmennusta annettiin yksilöohjauksena 1 400 asiakkaalle. ”Teemme jokainen työtä omalla persoonallamme, vaikka samaa palvelua annammekin. Käymme paljon myös eri paikkakunnilla

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

21

”HALUSIN LUOVALLE ALALLE JA VALMENNUKSEN ANSIOSTA OLEN PYSTYNYT OTTAMAAN ITSEVARMEMPIA ASKELIA.” NAINEN, IT-ALALLA

Asiakkuustiimi tukee urapolkua Ekonomien uusi asiakkuustiimi koordinoi jäsenille kohdennetut urapalvelut kylterivaiheesta läpi koko urakaaren. ”Haluamme vastata jäsentemme tarpeisiin käyttäjälähtöisesti, ajantasaisesti ja tulevaisuuteen suuntautuen”, määrittää Katri Markkanen, joka on vetänyt asiakkuustiimiä lokakuun alusta.

Asiakkuustiimi perustettiin turvaamaan aiempaa jäsenlähtöisempi palvelu uran eri vaiheissa. Palvelujen kohdentaminen oikein on aito haaste, sillä Ekonomien jäsenistö on hyvin heterogeeninen muun muassa tehtävänimikkeiltään, asemiltaan, kiinnostuksenkohteiltaan ja työtilanteiltaan. ”Meillä tulee jatkossa olla jäsenistöstä selkeät profiilit, jotta pystymme kohdentamaan palvelut paremmin ja kehittämään niitä jäsenten tarpeita vastaaviksi”, Markkanen korostaa. ”Panostamme siihen, että palvelu ei ole vain yksittäinen tapahtuma uran varrella ja

22

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

että pystymme antamaan jatkuvasti tukea koko urapolulle ajasta ja paikasta riippumatta. Esimerkiksi webinaarit ovat olleet jäsenten käytössä jo muutamia vuosia.”

Myös mentorointi on kysyttyä. Markkanen toivookin, että jäsenkunnasta löytyisi nykyistä enemmän mentoreiksi haluavia, sillä heistä on jatkuva pula.

Täyteen vauhtiin toiminta pääsee ensi vuoden aikana.

”PANOSTAMME SIIHEN, ETTÄ PALVELU EI OLE VAIN YKSITTÄINEN TAPAHTUMA URAN VARRELLA.” TIIMINVETÄJÄ KATRI MARKKANEN

kouluttamassa uravalmennuksen teemoista ja teemme myös webinaa­ reja. Jokaisella uravalmentajalla on myös muita vastuita työssään”, kuvaa uravalmentaja Taija Keskinen.

TUKEA MURROKSEEN Murrosvaiheissa moni tarvitsee spar­ raajaa. Kun ekonomi palaa työhön perhevapaalta tai elämän­tilanne muuten ravistelee omia arvoja, on ehkä etsittävä uusia työpolkuja.

Kun omat ajatukset saattavat olla solmussa ja tulevaisuus mietityttää, uravalmentaja voi olla hyvä sparraus­ kumppani. ”Osa alkaa pohdiskella yrittäjyyt­ tä tai esimiehen tehtäviä. Joku hakee neuvotteluapua oman osaamisensa ja vahvuuksiensa esille tuomiseen nykyisissä tehtävissään”, Keskinen kertoo. ”Tukea voi tarvita ja hakea missä vaiheessa tahansa, kun tuntee tar­ vitsevansa muutosta mutta ei itse tunnista minkälaista.”

Valmennus saattaa oivalluttaa ja tuoda uusia näkökulmia. Kun oras­ tava ajatus työnhausta syntyy, pro­ aktiivisuus kannattaa. Uravalmenta­ jan kanssa voi laittaa työnhakukeinot ja -kanavat hyvissä ajoin kuntoon.

HYVÄÄ PALVELUA Yksi finanssialalla työskentelevä miesekonomi kiteyttää Ekonomien urapalvelun laatusanoihin hyvä ja tärkeä. Valmistumisvaiheessa hän

”MINUA AUTETTIIN, KUN VALMISTUTTUANI MIETIN, MIHIN SUUNTAAN LÄHTISIN.” MIES, FINANSSIALALLA

KUVALÄHDE: COLOURBOX

sai sparrausta CV:n tekemiseen.

Sparrauksella CV parani ja siihen saatiin paremmin esille hänen työkokemuksensa ja osaamisensa. ”Minua autettiin, kun mietin valmistuttuani, mihin suuntaan lähtisin ja mitä asioita minun tulisi ottaa huomioon työvaihtoehtoja punnitessani. Olen saanut tukea ajatuksilleni myöhemminkin, kuten neuvoja siihen, mihin kannattaa hakea ja miten päästä kohti unelmia.”

Valmennettava on tyytyväinen, että valmentajat ovat aidosti kiinnostuneita ekonomien tilanteesta. Haasteeksi hän nostaa vain ajoittaiset ongelmat sopivan ajan löytämiseksi yhteydenpitoon. ”Ymmärrän, että ajoittain on ollut vaikeaa saada soittoaikaa, mutta sähköposti on toiminut loistavasti.”

Finanssialan ammattilainen haluaa edelleen kehittyä ja oppia uutta.” Minulla on omia haaveita, mutta kuten uravalmentajani sanoi, usein ura muodostuu myös tuurin ja sattuman avulla.”

TERVETTÄ POHDINTAA Eräs ulkomailla työskentelevä naisekonomi tarvitsi valmennusta valmistumisensa kynnyksellä. ”Puhelinajat valmennukseen järjestyivät hyvin. Ideoiden ja ajatusten pyörittely oli hyödyllistä. Vaikka omassa päässä ei ehkä mitään suuria oivalluksia syntynyt, niin kuitenkin tervettä analyysiä ja pohdintaa.”

Hänen mukaansa valmistumisvaiheessa ja työhakemuksia täyttäessä on hyvä jutella myös muiden kuin saman ahdistuksen kanssa painivien kavereiden kanssa.

LUOVAKSI SUUNNITTELIJAKSI It-alalla vuosia työskennellyt naisekonomi on käyttänyt uravalmennusta kolme kertaa. Hän on halunnut vaihtaa luovalle alalle ja ammattiin.

Valmentajan kysymykset auttoivat häntä jäsentämään ajatuksiaan sekä tuomaan esille vahvuuksiaan ja tahtotilaansa.

Valmennuksen ansiosta valmennettava on pystynyt ottamaan

itsevarmempia askeleita kohti muutosta ja työhaastattelua. Asiakkaana hänelle tuli tunne, että hänestä välitetään ja hän saa jäsenmaksuilleen merkittävää vastinetta. ”Todella ammattimaista, ystävällistä ja aikaansaavaa. Palvelua voisi vieläkin kehittää lisäämällä psykologista valmennusta”, hän arvioi.

Naisekonomin ura on nyt murrosvaiheessa. Lähiviikkoina ratkeaa, millaiseksi hänen työnkuvansa ja työympäristönsä muovautuvat.

Tavoitteekseen hän on asettanut menestyvän projektipäällikön tai suunnittelijan tehtävät luovalla alalla.

PUHELUSTA LIIKKEELLE Valmennussuhde alkaa yleensä soittoajan varauksella. Jos kyse on palkkatiedustelusta, ratkaisu löytyy useimmiten yhden puhelinkeskustelun aikana. Jos apua tarvitaan esimerkiksi työnhakuun tai urasuuntaan liittyvissä asioissa, uravalmentaja kartoittaa tilannetta aloituskeskustelussa puhelimitse.

”Käymme läpi, missä tilanteessa ihminen on, mitä hän on tehnyt ja ajatellut tekevänsä ja mitkä ovat hänen toiveensa valmennukselle.”

Kartoituksen pohjalta sovitaan joko puhelin- tai tapaamisaika. ”Valmennusaikaa voidaan ennakoida pohdintatehtävin tai voimme käyttää esimerkiksi itsetuntemusta parantavia työkaluja.”

Yleensä tapaamisia tarvitaan yhdestä kolmeen. ”Usein kolme kertaa riittää niissäkin tapauksissa, että pohdittavaa on paljon, ja asiakas tarvitsee tapaamisten väliin aikaa selvittää ajatuksiaan”, Keskinen toteaa.

”VALMENTAJAN ­K YSYMYKSET ­AUTTOIVAT JÄSENTÄMÄÄN ­AJATUKSIA.” NAINEN, IT-ALALLA

I NYCKELROLL KASSAN KUNTO

Kassan kunto on yritystoimintasi avainasia. Kassahyvinvointi taas on Svea Ekonomin erikoisalaa. Koska jokainen asiakkaamme on avainasemassa, olemme vahvassa kasvussa Suomessa ja muualla Euroopassa.

Tarjoamme sinulle rahoituksen lisäksi vankan asiantuntijuuden sinun tarpeesi mukaan.

Soita ja varaa aika kassahyvinvoinnin vastaanotolle. Saat täyden palvelun yritysrahoituksen, perinnän, reskontra- ja taloushallinnon sekä verkkokaupan tarpeisiin.

09 4242 3080 | myynti@svea.fi | www.svea.fi

Enemmän rahaa suomalaisille.

Svea Ekonomi on osa ruotsalaista Svea-konsernia, jonka rahat ovat käytettävissä suomalaisten yritysten menestykseen.

[ TIESITKÖ? ] EKONOMIJÄSENEN EDUT

URA- JA AMMATILLISEN KEHITTYMISEN PALVELUT Suomen Ekonomien jäsenenä olet erityisessä asemassa, sillä laadukkaat urapalvelut kuuluvat jäsenmaksuusi. Autamme sinua menestymään ­työnhaussa, palkkakeskusteluissa ja itsellesi mielekkään uran suunnittelussa.

6

uravalmentajaa

Uravalmentajamme ovat itsekin ekonomeja ja uravalmennukseen kouluttautuneita kokeneita asiantuntijoita. Kokeneimmilla valmentajillamme on lähes 20 vuoden valmennuskokeus.

1 400 20

URAVALMENNUS

Keskimääräinen valmennusaika

min

34 ammatillisen kehittymisen ­tilaisuutta,

h

kävijää/kk

45

joissa 2 200 osallistujaa

420 osallistujaa

esimiehille ja johdolle suunnatuissa erilliskoulutuksissa ja -valmennuksissa

150 ekonomia

osallistuu Suomen Ekonomien mentorointiin

85 yhdyshenkilöä 27 maassa

Urapalveluiden kautta voi kysyä ohjeita ulkomaan­ työskentelyyn.

*) Täysin Ekonomien valmennusta vastaavaa valmennusta ei saa yksityisiltä markkinoilta.

10 000

13 webinaaria eri teemoista, joilla osallistujia kaikista ekonomiyhdistyksistä

Uravalmennuksen asiakkaiden antama arvosana asteikolla 1–5.

Työnhakijat ja -antajat yhdistävän ­Ekonomipörssin sivuilla vierailee jopa 10 000 kävijää kuukaudessa.

joissa 1 500 osallistujaa

20 paikkakuntaa,

€/h

TYÖLLISTYMINEN

valmennuksellista ryhmätilaisuutta

Suomen Ekonomit tarjoavat jäsenilleen monia kehittymis­ mahdollisuuksia, kuten täydennyskoulutusta, mentorointia, coachingia ja ammatillisia verkostoja.

Valmennus sisältää 1–3 tapaamista tai puhelinkeskustelua, yhteensä maksimissaan noin 6 tuntia. Lyhyimmillään ­valmennus voi olla esim. 15 minuuttia palkkaneuvontaa.

Ekonomien valmennusta muistuttavan 1,5–2 h session hinta yksityisen coaching-­ ohjaajan kanssa.*

Uravalmentajat kiertävät ­vuosittain lähes kaikki kylterija ekonomiyhteisöt urateemoista ­kouluttaen.

AMMATILLINEN KEHITTYMINEN

1,5 15 –6 150–300 4+/5 h

yksilöasiakasta / vuosi

%

ekonomeista työllistynyt ­erilaisten yhteistyössä muiden liittojen kanssa tehtyjen työl­lis­tymis­hank­ keiden ansiosta (mm. Työnhakuveturi, ­Uratehdas).

18

Työnhakuveturin tilaisuuksia järjestetään vuosittain 18 kappaletta.

Muistathan, että palvelut ovat käytössäsi! Ota yhteyttä: ura@ekonomit.fi tai varaa aika ajanvaraus.ekonomit.fi E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

25

[ VISSTE DU? ] FÖRMÅNER FÖR EKONOMMEDLEMMAR

KARRIÄRTJÄNSTER OCH PROFESSIONELL UTVECKLING Som medlem i Finlands Ekonomer kan du ta del av förbundets högklassiga karriärtjänster. Vi hjälper dig att nå framgång vid jobbsökning, lönesamtal och planeringen av en karriär som är betydelsefull för dig själv.

6

karriärcoacher

Karriärcoacherna är själva ekonomer, erfarna yrkesmänniskor som utbildat sig inom karriärcoachning. De mest erfarna coacherna har sysslat med individuell coachning under nästan 20 år.

1 400 20

KARRIÄRCOACHNING

Genomsnittlig kundtid under coachningen

min

Finlands Ekonomer erbjuder sina medlemmar många olika utvecklingsmöjligheter, som kompletterande utbildning, ­mentorverksamhet, coachning, professionella nätverk – det finns en mängd olika metoder och sätt.

h

Coachningen omfattar 1–3 möten eller telefonsamtal, totalt högst cirka 6 timmar. Som kortast kan coachningen bestå av t.ex. en lönerådgivning på 15 minuter.

€/h

Priset på en 1,5–2 timmars privatsession som motsvarar förbundets coachning.*

gruppcoachningar

Karriärcoacherna besöker varje år alla ekonomorganisationer och föreningar för ekonomistuderande med karriärutbildningar.

PROFESSIONELL UTVECKLING

1,5 15 –6 150–300 4+/5 h

individuella ­kunder/år

34 evenemang för professionell ­utveckling med 1 500 deltagare

13 webinarier med olika teman med 2 200 deltagare

20 orter

med deltagare från alla ekonomföreningar

420 deltagare

i utbildningar och coachningar för chefer och ledning

Betyg för karriärcoachningen enligt kundfeedback.

Skala 1–5.

150 ekonomer

deltar i Finlands Ekonomers mentorverksamhet

85 kontaktpersoner i 27 länder

Via karriärtjänsterna kan du också fråga råd om arbete ­utomlands.

*) Coachningar som helt motsvarar förbundets coachningar är inte tillgängliga på den fria marknaden.

SYSSELSÄTTNING

10 000 besökare/mån.

Ekonombörsen, som för samman arbetssökande och arbetsgivare, har upp till 10 000 besökare per månad.

45

%

av ekonomerna som deltagit i sysselsättningsprojekt som genomförts tillsammans med andra förbund (bl.a.

Työnhakuveturi, Uratehdas) har lyckats hitta jobb.

18

Varje år arrangeras 18 evenemang inom Työnhakuveturi.

Hur ser din situation ut? Kontakta oss: ura@ekonomit.fi eller boka tid via ajanvaraus.ekonomit.fi 26

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

Vähän ajateltavaa sinulle, jolla on paljon ajateltavaa.

Eurocard on enemmän kuin kansainvälinen maksukortti.

Teemme yrityksesi maksuratkaisut sujuvammiksi ja tehokkaammiksi. Säästät aikaa ja rahaa, ja voit keskittyä tärkeämpään. Esimerkiksi yrityksesi tulevaisuuden ajattelemiseen.

Lue lisää, miten voimme auttaa sinua: eurocard.fi

Anna maailman muuttua.

[ERITYINEN EKONOMI ]

28

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

TEKSTI JOHANNA HYTÖNEN KUVA JUUSO PALONIEMI

Täydellinen liike

Anna Lohman loi ainutlaatuisen yrityskonseptin yhdistämällä ekonomin, psykologin ja joogaohjaajan osaamisensa. Nyt hän tuntee joka päivä olevansa ­unelmatyössään.

K

oulutusyritys Shakti Consultingia pyörittävä Anna Lohman teki ekonomin opinnäytteensä brändäyksestä. Sen huomaa, sillä työelämän psykologian asiantuntijapalveluita tarjoavan yrityksen profiili erottuu selvästi muista vastaavista. Jo nettisivusta lähtien yhtiö on jotain muuta kuin alalla on totuttu.

Silti Lohmanista piti alkujaan tulla aivan toisenlainen ekonomi. Anna aloitti johtamisen ja markkinoinnin opinnot Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa vuonna 2001. Sivuaineeksi hän päätti valita tietojärjestelmätieteen, joka oli lupaava ala. ”Ensimmäisellä tietojärjestelmätieteen luennolla en ymmärtänyt mitään. Kun toinenkin luento oli yhtä hepreaa, valitsin lopulta sivuaineeksi psykologian”, Anna kertoo.

Psykologian opinnoista oli huikea etu kauppatieteiden opiskelussa. ”Johtamisen, markkinoinnin ja psykologian yhdistelmä oli älyttömän hyvä. Oppiaineet tukivat kaikki toisiaan”, Anna kiteyttää.

Valmistuttuaan Anna työskenteli työterveyspsykologina. Asiakasyritykset pyysivät häntä toistuvasti pitämään työelämän koulutuksia. Työyhteisön kriisitilanteisiin, esimieskoulutuksiin ja työhyvinvoinnin edistämiseen kaivattiin valmentajaa. Kouluttaminen ei silloisessa teh-

tävässä ollut mahdollista, joten oman yrityksen perustaminen tuli ajankohtaiseksi.

Nyt Anna vetää työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuksia sekä työpaikan muutostilanteiden valmennuksia.

Työssään hän käyttää hyväksi niin psykologin kuin ekonomin osaamistaan. Toimialueena hänellä ovat Etelä-, Itä- ja Keski-Suomi. Yrityksen kotipaikka on Savonlinna. ”On erittäin suureksi avuksi, että osaan katsoa asioita myös yritysstrategian kannalta. Ymmärrän, mitkä ovat yrityksen tavoitteet, ja osaan tukea niitä”, hän kuvailee.

Koulutustilaisuuksissa hän käyttää apuna myös mind­fulness-keskittymisharjoituksia sekä joogaa. Entinen kilpatason koripalloilija on harrastanut joogaa yli kymmenen vuotta. ”Joogafilosofiaan kuuluu, että ihminen kehittyy jatkuvasti ja menee kohti hyvää. Työelämän muutostilanteissa pyrin aina ohjaamaan ihmisiä keskittymään hyvään ja antamaan ikävien asioiden kulkea vähän sivummalla”, Anna päättää.

”Työelämän koulutuksissa pyrin ohjaamaan ihmisiä kohti hyvää.”

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

29

[ MAAILMALLA ]

TEKSTI LINDA PYNNÖNEN KUVAT MICHAL WILCZEK

Puolan start up -maailma vei mukanaan

Kasvussa oleva talous ja yrittäjyyden helppous vetävät Puolaan kansainvälistä työvoimaa. Santtu Pulli muutti Krakovaan kaksi vuotta sitten ja etenee nyt urallaan isoin harppauksin.

T

ammikuussa 2014 kauppatieteiden maisteri Santtu Pulli jätti taakseen vakinaisen työpaikan Joensuussa ja lähti Puolaan puolisonsa Mariannen perässä.

Lähtiessään hän ei tiennyt, mihin oma työura muuton jälkeen kääntyisi. Uutta työ­paikkaa ei ollut vielä tiedossa.

Suunta­viivat olivat kuitenkin selvät. Start up -maailma kiinnosti, joten Pulli alkoi verkostoitua uuden kotikaupunkinsa Krakovan kasvuyrittäjäpiireissä. ”Tutustuin ihmisiin, tarjosin apuani ja jeesailin siellä täällä”, hän muistelee.

Muutaman kuukauden tunnustelujen jälkeen Pullin LinkedIn-profiiliin laittama ilmoitus työnhausta poiki kutsun lounaalle erään kasvuyrityksen toimitusjohtajan kanssa.

Vajaa viikko onnistuneen lounastapaamisen jälkeen Pulli aloitti työt Kontakt.io-nimisessä IT-alan start upissa. Yritys valmistaa langattomia iBeacon-lähettimiä ja suunnittelee sovelluskehitystyökaluja. Niiden avulla tietty mobiililaite voidaan

30

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

tunnistaa ja siihen voidaan tuottaa paikallisia ja yksilöllisiä sisältöpalveluja esimerkiksi kauppakeskuksiin.

TÖITÄ ERITYISESTI ICT- JA HR-OSAAJILLE Puola on kansainvälistä uraa etsiville monien mahdollisuuksien maa.

Työpaikka voi löytyä niin suuryrityksestä kuin pienestä kasvuyrityksestäkin. Monet suuryritykset ovat siirtäneet tai perustaneet Puolaan palvelukeskuksiaan viime vuosina, sillä matalampi palkkataso ja korkeasti koulutetut, kielitaitoiset nuoret työntekijät ovat houkutteleva yhdistelmä. Töitä riittää erityisesti HR:n, taloushallinnon ja ICT-palvelujen asiantuntijoille.

Maassa on myös varsin eloisa start up -kulttuuri. Pullin mukaan Puolassa on suotuisa asenneilmapiiri pienyrittäjiä kohtaan. ”Aloittaville yrityksille on tarjolla tukea muun muassa lukuisista yrityshautomoista ja tiedekeskuksista. Lisäksi tuloerot yrittäjien ja palkkatyössä olevien välillä eivät ole niin isot kuin vaikka Suomessa, jossa harva uskaltaa hypätä yrittäjäksi

Historiallinen miljoona­ kaupunki

Krakova on Puolan suurimpia kaupunkeja noin 760 000 asukkaallaan. Etelä-Puolassa sijaitseva, 1200-luvulla perustettu kaupunki on maan suurista kaupungeista ainoa, joka selvisi toisesta maailmansodasta lähes vahingoittumattomana. Historia on yhä vahvasti läsnä kaupungissa ja sen lähialueilla, missä sijaitsee muun muassa Auschwitz-­ Birkenaun keskitysleirimuseo.

Kesäisin kaupunki täyttyy turisteista. Hinta-­laatu­ suhteeltaan se on mainio kaupunkilomakohde. Kaupungissa pärjää hyvin englannin kielellä, ja trendikäs kielitaitoinen nuoriso luo kansainvälistä tunnelmaa.

[ MAAILMALLA ] Warelin linnan torni vartioi yhä historiallista kaupunkia.

Santtu Pulli viihtyy sen kansainvälisessä ilmapiirissä.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

31

[ MAAILMALLA ]

Puolassa start upien kehitys on nopeaa, sillä kustannukset ovat pienemmät kuin Suomessa. Kasvuyrityksissä on silti rento fiilis, kertoo Santtu Pulli seuranaan Väinö-koira.

enää siinä vaiheessa, kun turvallinen työpaikka on taskussa.”

ASIAKASPALVELUSSA KEHITTÄMISTÄ Santtu Pulli on kotiutunut Krakovaan hyvin. Työnteon lisäksi arkeen mahtuu niin urheilua kuin Väinö-borderterrierin kanssa touhuamista. ”Krakova on oikein mukava kaupunki, sellainen helposti haltuun otettava. Täällä on hyvät harrastusmahdollisuudet ja ulkona syöminen on halpaa. Käymmekin ulkona monta kertaa viikossa, paljon useammin kuin Suomessa ikinä raaskisi”, Pulli kertoo.

Yllätyksiä ovat olleet lähinnä kielen vaikeus sekä tuulahduksen neuvostohistoriasta tuova kylmä asiakaspalvelu. ”Jos et puhu kieltä, harvalla asiakaspalvelijalla on kiinnostusta tulla vastaan. Täällä ei juurikaan nähdä asiakaspalvelun merkitystä myynnille. Konsulteille olisi siis todella työsarkaa täällä!” Pulli naurahtaa.

Työpaikalla pärjää englannilla.

Varsinkin nnuorempi kaupunkilaisväestö käyttää englannin kieltä luontevasti. Kun puolan kieli on

32

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

vielä yksi maailman vaikeimmista, ei Pullikaan ole halunnut käyttää aikaa sen opetteluun. ”Jotain kielen hankaluudesta kertoo se, että kahden täällä asutun vuoden aikana se ei juurikaan ole tarttunut käyttöön. Kun olin aikanaan Italiassa opiskelijavaihdossa, arkiaskareet alkoivat hoitua italiaksi jo kolmen kuukauden jälkeen.”

”NOTHING PERSONAL, JUST BUSINESS” Pullin kahden Krakovan-vuoden aikana Kontakt.io on kasvanut 12 hengen pikkufirmasta yli 60 henkeä työllistäväksi kansainväliseksi kasvuyritykseksi. Pulli on päässyt tekemään Kontakt.iolla lähes kaikkea. Markkinointitehtävät ovat vaihtuneet myyntiin ja myynti tuotekehitykseen. Nyt hän vetää asiakastukitiimiä sekä muutamia

Yritysten palkoissa voi olla suurtakin vaihtelua.

kehitysprojekteja. Uusiakin kuvioita on jo tiedossa.

Puolassa start upien kasvu voi olla hyvinkin nopeaa. ”Jos kahdelle saman profiilin firmalle annetaan sama määrä rahoitusta ja toinen on Suomessa ja toinen Puolassa, täällä toimiva yritys saa samalla rahalla paljon enemmän aikaan. Kustannukset ovat täällä niin paljon pienemmät.”

Kasvuun vaikuttaa myös Puolan löysä irtisanomissuoja. Ovi käy paljon helpommin, kun yrittäjällä ei ole tiukkoja velvoitteita työntekijöitään kohtaan. ”Toki on aina haikeaa, kun työyhteisössä tapahtuu muutoksia.

Täällä irtisanomistilanteisiin liittyy kuitenkin vahvasti nothing personal, just business -ajatus. Jos työntekijä ei suoriudu työtehtävistään tai ei sovikaan yrityksen toimintakulttuuriin, on parempi kaikille, että tekijä saa lähteä. Kasvuyrityksen on pakko kehittyä tuottavuuden ja yrityskulttuurin ehdoilla, jotta se voi kasvaa.”

Pulli vakuuttaa, että suomalaisittain karu kulttuuri ei aiheuta pelon ilmapiiriä työyhteisöissä. Kaikki on tehty läpinäkyväksi. Jos työntekijöitä

HR-PÄÄTTÄJÄjoudutaan irtisanomaan, se perustuu todennettavissa oleviin tuloksiin.

HYVÄT TYÖSUHDE-EDUT SITOUTTAVAT Kontakt.io:ssa kiinnitetään paljon huomiota rekrytointiin. Uusien työntekijöiden pitää sopia porukkaan. Ennen uuden työntekijän palkkaamista tuleva tiimi käy tämän kanssa yhdessä lounaalla ja saa sen jälkeen kertoa omat ajatuksensa ehdokkaan sopivuudesta joukkoon.

Pullin mukaan kansainvälistä tai akateemisesti koulutettua työvoimaa palkkaavat työnantajat kompensoivat mielellään pienempää palkkaa hyvillä työsuhde-eduilla. Ilmainen terveydenhuolto, joskus hammashoitokin, kuntosalikortti, virkistysmahdollisuudet ja toimistolla tarjoiltavat välipalat ovat arkipäivää monessa työpaikassa.

Puolalaisten yritysten palkoissa voi olla suurtakin vaihtelua. Pulli arvioi keskipalkkojen olevan noin kolmanneksen tai jopa neljänneksen Suomen keskipalkoista. Arjen kustannukset ovat samassa suhteessa edullisemmat kuin Suomessa, joten elintasosta ei tarvitse tinkiä. ”Oma neuvoni nuorille ekonomeille on, että älkää tehkö palkasta kynnyskysymystä. Vaikka alkupalkka tai maan palkkataso olisikin matala, ei missään nimessä kannata hylätä mahdollisuutta oppia uutta. Ja kun kerran saa jalan oven väliin ja hoitaa hommansa huolella, on uralla eteneminen ja tulojen kasvaminen hyvin todennäköistä.”

klubin

viides klubivuosi alkaa huhtikuussa 2016.

Tule mukaan eri alojen HR-ammattilaisista koostuvaan verkostoon!

Säännöllisissä klubitapaamisissa sparrataan toisia ja verkostoidutaan tehokkaasti sekä keskustellaan fasilitaattorin johdolla koko ryhmän viisautta hyödyntäen. Lue lisää ja liity mukaan kevään klubiin!

Start up -kulttuuri ­kehittynyt valovuoden

Santtu Pullin into start upeihin syttyi jo opiskeluaikana.

Hän oli mukana vuoden 2009 Slush Seven -pitchaus­ kilpailun finaalissa ja pääsi omalla yritysideallaan jaetulle toiselle sijalle. ”Start up -skenen parissa tapaa ihmisiä, joilla on palo löytää uudenlaisia ratkaisuja yhteiskunnan ​ongelmiin.

Kontakt.io esimerkiksi perustettiin alun perin auttamaan sokeita navigoimaan itsenäisemmin julkisissa paikoissa ja havainnoimaan ympäristöään elämyksellisemmin”, Pulli kertoo.

Start upissa työskentely on hänen mukaansa ­värikästä ja vauhdikasta. ”Välillä päässä on useita hattuja. Vaikutusmahdollisuudet ovat monipuoliset, eivätkä vanhat toimintamallit ole rajoitteena. Ratkaisuja haetaan nopealla syklillä. Jos homma ei rokkaa, haetaan suuntaa uudelleen”, hän kuvailee.

Start upeissa mieluummin epäonnistutaan nopeasti kuin jäädään roikkumaan huonoon ideaan tai toteutukseen. ”Suomenkin start up -kulttuuri on tullut valovuoden eteenpäin siitä kuuden vuoden takaisesta hetkestä, kun pitchasin ruutupaperille raapustettua businessideaani Slushin päälavalla”, Pulli kertoo.

Keskusteluja ohjaava Leena Jaakkola on toiminut johtajana 20 vuoden ajan useissa yrityksissä ja järjestöissä. Hän on sparrannut monia johtoryhmiä ja vastannut useista organisaatiouudistuksista.

HR-viestintää hän on hoitanut yhdessä henkilöstöjohdon kanssa. Nyt hän toimii yrittäjänä ja valmentaa sekä yksittäisiä johtajia että johtoryhmiä viestimään paremmin.

HR-päättäjäklubin vuosimaksu alk. 1290 € + alv / 12 kk.

Liity klubiin! www.kauppakamarikauppa.fi/klubit

[ URA ] TEKSTI MAARIT KAUNISKANGAS KUVA JUUSO PALONIEMI

TEE ITSESTÄSI ESIMIES Oletko kiinnostunut esimiestehtävistä? Mitä esimieheltä vaaditaan ja kuinka esimieheksi edetään?

K

iinnostus ihmisiä kohtaan on esimiesroolissa tärkeintä ja ratkaisevinta.

Se merkitsee halua auttaa muita onnistumaan ja kehittymään”, kiteyttää Anu Varpenius. Hän on Suomen Ekonomien ammatillisen kehittymisen asiantuntija.

Esimiehen tavoitteena on saada johdettavat toimimaan organisaation hyödyksi. Esimies on motivoija ja innostaja. Hänellä ei saisi olla omaa vallan ja aseman kaipuuta, sillä esimies on oikeasti muiden palvelija. Tehtävässä tarvitaan myös nöyryyttä.

NÄIN ESIMIESROOLI MUUTTAA Hyvä esimies haluaa jatkuvasti kasvaa ja kehittyä ihmisenä, tarkkailla itseään ja ottaa opiksi. Tärkeää on tietää, mitä esimiehen rooli juridisesti tarkoittaa. Työyhteisössä on myös asioita, joista esimiesasemassa joutuu luopumaan. Johdettaviensa kanssa ei voi olla samalla tavalla kaveri kuin ennen. ”Olet myös organisaatiosi edustaja. Kannattaa miettiä tarkasti, mitä sanot ja miten käyttäydyt. Ongelmatilanteissa pitää pystyä kuuntelemaan asianosaisia, mutta et saa provosoitua etkä mennä mukaan.

Joudut opettelemaan, miten voit olla

ottamatta asioita liian henkilökohtaisesti, sillä voit joutua tekemään myös ikäviä asioita, kuten irtisanomisia.

Esimiehen on seistävä organisaationsa päätösten takana”, Varpenius muistuttaa.

NÄIN HANKIT KOKEMUSTA ESIMIESTYÖHÖN Kuinka sitten muutkin huomaisivat, että juuri sinä sopisit esimieheksi?

Varpenius kehottaa tuomaan toiveet ja kiinnostukset selvästi esiin omalle esimiehelle ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoille.

Kannattaa myös uskaltautua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, sillä pysyttelemällä vain tutussa ja turvallisessa ei kehity. Kannattaa rohkeasti tarttua kaikkiin tilaisuuksiin, joissa pääsee vetämään tiimiä ja projektia. Näin saa esimieskokemusta, vaikka ei olisi esimiesasemassa.

Johtamista voi oppia työnteon ulkopuolellakin. ”Olet kenties harrastustesi yhteydessä johtanut tiimiä vaikkapa partiojohtajana tai juniorijalkapallossa joukkueenjohtajana. Työpaikan harrastuskerhon vetäminen tuo sekin kokemusta ihmisten johtamisesta. Ja aina voit lukea johtamiskirjallisuutta sekä seurata alan lehtiä”, Varpenius rohkaisee.

NÄIN SAAT TUKEA KEHITTYMISEESI Anu Varpenius muistuttaa, että Ekonomien esimieskoulutukseen saa osallistua, vaikka ei olisi esimies.

Koulutuksessa pääsee myös näkemään, mitä esimiehen työ voi olla.

Omassa kehittymisessä voi apuna olla myös mentori. Esimerkiksi kokeneempi kollega tai työelämän valmentaja voi auttaa eteenpäin uusissa tilanteissa ja opastaa löytämään uusia keinoja toimia. ”Oikea asenne ja aito innostus näkyvät. Tekemällä oppii. Ei aina haittaa, vaikka cv:stä puuttuisi vaadittu esimieskokemus”, Anu kiteyttää.

ESIMIES • on aidosti kiinnostunut ihmisistä • haluaa auttaa alaisiaan onnistumaan ja ­kehittymään • on tiiminsä palveluksessa • edustaa organisaatiotaan • ei voi olla johdettaviensa kaveri

ESIMIESKOKEMUSTA VOI HANKKIA • • • •

vetämällä projektia työpaikalla työpaikan harrastuskerhon tehtävissä harrastusten yhteydessä vapaa-ajan yhdistystoiminnassa

Suomen Ekonomit tukee kehittymistä esimieheksi.

Lisätietoa valmennuksesta ja koulutuksista saa verkosta: ekonomit.fi/esimiehena.

34

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

35

[ PERSONA GRATA ] TEKSTI OUTI AIRAKSINEN KUVAT JUUSO PALONIEMI

Käsissä

KASVUN AVAIMET Edessämme on teolliseen vallankumoukseen verrattavissa oleva murros, sanoo Teollinen internet -yksikköä Tiedolla luotsaava Taneli Tikka.

T

aneli Tikka esittelee innostuneena laitetta, joka on tullut markkinoille vasta muutama kuukausi aiemmin.

Kolmekymmentä euroa kuukaudessa maksavan vekottimen avulla voidaan valvoa vaikkapa kylmäketjujen onnistumista elintarviketeollisuudessa.

Hieman tulitikkurasiaa suuremman anturilaatikon (tai virallisemmin m2m In a Boxin) ideana on kerätä ja lähettää verkkoon ympäristöstä tietoa muun muassa ilmankosteudesta, kiihtyvyydestä, liikkeestä, tärinästä ja lämpötilasta. Sen avulla pystyy myös ohjailemaan lähellä olevia koneita ja laitteita internetin pilvipalvelusta käsin – vaikka toiselta puolelta maailmaa.

Laitteen on ottanut käyttöönsä esimerkiksi Ruotsin luterilainen kirkko, joka sen avulla pyrkii varmistamaan vuosisatoja vanhojen taideaarteidensa säilymisen jälkipolville. Kyse on tietenkin vain yksittäisestä esimerkistä, mutta laitteessa kiteytyy digitaalisuuden ydin.

Ilmiöstä käytetään nimitystä asioiden tai esineiden internet (IoT eli Internet of Things) tai teollinen internet. Kyse on niin mullistavasta asiasta, että sitä kutsutaan kolmanneksi teolliseksi vallankumoukseksi.

”KAIKEN INTERNET” ON UUSI SOME Taneli Tikan mielestä osuvin nimi ilmiölle on kuitenkin Nokian ex-pomon Anssi Vanjoen lanseeraama Kaiken internet, sillä kaikesta tässä nimenomaan on kyse. Ja Tikka on tiimeineen kehityksen kärjessä. ”Viiden vuoden kuluttua ollaan jo aika pitkällä. Sitten käy samoin kuin esimerkiksi somelle on käynyt. Asiasta ei enää kohista ja kysellä, käytetäänkö teidän liiketoiminnassanne IoT:ta. Se on hölmö kysymys, kun kaikki käyttävät sitä”, Tikka sanoo.

Tikan tehtävä Tiedossa on kaikkea muuta kuin perinteinen johtajan pesti. Hänen

36

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

luotsaamansa kolmenkymmenen työntekijän yksikkö toimii start up -yrityksen tavoin. Kyse on organisaation sisäisestä yrittäjyydestä.

Tavoitteena on, että liiketoiminta-alueesta kasvaa Tiedolle lähivuosina satojen miljoonien eurojen bisnes.

SUOMI PÄRJÄÄ VERKOSTOMAISUUDESSA Digitalisaatio tekee maailmasta muun muassa aiempaa läpinäkyvämmän ja demokraattisemman. Alalle kuin alalle syntyy myös uusia liiketoimintamalleja, kun kentältä aletaan saada valtavia määriä dataa ja mittaustuloksia.

Uudessa maailmanjärjestyksessä on normaalia, että taksiyritys ei omista yhtään autoa, majoituspalveluiden tarjoajalla ei ole yhtään kiinteistöä eikä verkkokaupalla ainuttakaan varastoa.

Tikan mukaan teollisuudessa on edessä samankaltainen kehitys kuin se, joka on jo pyyhkäissyt yli musiikkibisneksen. Käytännössä yritysten ei tarvitse jatkossa omistaa tuotannontekijöitä eikä edes hankkia pääomia. Yhä useammin yrityksissä voidaan myös unohtaa miettiminen, mitä sen pitäisi alkaa tehdä, sillä digitaalisessa verkostotaloudessa sellaisia asioita voi aivan hyvin kysyä asiakkailta tai faneilta.

Ajan henkeä ja työn tulevaisuutta edustaa verkostomainen tapa toimia – ja siinä me jurot suomalaiset olemme Taneli Tikan mielestä yllättäen vahvoilla. Hänen mielestään ei ole yhtään hyvää syytä, mikseivät talkoohenkeen ja yhdessä tekemiseen tottuneet suomalaiset voisi pärjätä tulevaisuuden globaalissa kilpailussa. ”Tässä puhutaan samasta tavasta toimia kuin avoimen lähdekoodin liikkeessä, netti­ valuutta Bitcoinissa, Ravintolapäivässä tai vaikkapa kaljakellunnassa. Yhteistä näille on, ettei kukaan omista niitä. Nämä ovat kaikki suomalaisille tuttuja. Voi sanoa jopa, että meil-

”Konkurssi ­vastasi Harvardin MBA:ta”

Taneli Tikka näyttää ihmiseltä, jolta onnistuu kaikki. Hän kuitenkin tietää, millaista on, kun oma yritys – jota on rakentanut sydänverellä ja kovalla riskillä – menee nurin. Tikan ensimmäinen yritys oli dotcom-buumin loppumetreillä perustettu digitaalisia yhteisöratkaisuja tuottanut Taika Technologies, joka ajautui konkurssiin vuonna 2002.

Reissu maksoi hänelle pitkän pennin mutta oli – näin jälkikäteen ajatellen – taloudellisesti kannattava sijoitus. ”Se on ollut minulle iso epäonnistuminen mutta myös iso oppimiskokemus. Itse asiassa opin siitä niin paljon, että se vastaa Harvardin MBA:ta”, Tikka sanoo.

Konkurssin jälkeen Tikka on ollut perustamassa kahdeksaa uutta yritystä, joista osa on menestynyt paremmin, osa heikommin. Lisäksi hän on ottanut yrittäjäriskiä lukuisissa start upeissa ja nostanut 16 kertaa riskirahaa markkinoilta. Kasvuyrittäjien himoitsemia onnistuneita exitejäkin eli yrityksen myyntejä hänellä on takanaan jo kymmenen.

Anturilaatikon avulla voidaan ohjailla laitteita pilvipalvelusta käsin. Taneli Tikan johtamasta teollisen internetin yksiköstä odotetaan Tiedolle satojen miljoonien eurojen liiketoimintaa.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

37

[ PERSONA GRATA ]

Tulevaisuuden työelämässä voi olla yhtä aikaa työntekijä, start up ­-yrittäjä ja vapaaehtois­ työntekijä ja tehdä ­lisäksi töitä ulkomaisille verkkosivustoille, Taneli Tikka sanoo.

lä on tässä asiassa henkistä edelläkävijyyttä.”

Moni uusi toimintamalli, kuten vaikka teollisuus on demand, syntyy vanhojen alueiden välimaastoon. Luvassa on uutta bisnestä, ja kaupan päälle tuottavuuden pitäisi nousta helposti jopa ekponentiaalisesti, kun kuvaan astuu tekoäly ja laitteet oppivat optimoimaan prosesseja ja kommunikoimaan keskenään.

Mutta miten digiloikka tulevaisuuteen käytännössä otetaan?

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN AVAINASEMASSA Tulevaisuuden bisnes on Taneli Tikan mielestä siinä, mitä informaatiolla tekee. ”Tulevaisuudessa kaikilla on kauheat kasat dataa nurkissa. Silloin pitää keksiä, mitä sillä tehdään – olipa se sitten vaikka älykästä huoltotoimintaa, kuten Ruotsin kirkoissa tehdään.”

Tikan mielestä jokaisen yrityksen pitäisi miettiä dataan oma uniikki ja hyödyllinen näkökulmansa, sillä muuten moni asia voi jäädä hyödyntämättä. ”Näkökulman etsintään liittyy myös se, että simulaatioiden ja mallintamisen pitäisi olla tulevaisuuden työelämässä työntekijän vakiotaitoja”, hän sanoo.

Systeemin kehittämisen voi tiivistää Tikan mukaan kolmeen A:han: aisti, ajattele ja automatisoi. Datakeräin edustaa prosessin ensimmäistä vaihetta, hyödyllisen näkökulman löytäminen toista. Kolmannessa vaiheessa tulokset pitää vielä viedä toimintaan, kuten käyttöliittymiin ja ihmisten johtamiseen. ”Firmojen kannattaa panna paukkuja tämän alueen oppimiseen. Uudenlainen juttu vaatii uudenlaisia kyvykkyyksiä, ja siihen kan-

38

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

nattaa todella satsata. Osa jutuista on sellaisia, että niitä oppii vain tekemällä. Kannattaa siis alkaa tehdä”, Tikka sanoo.

Jos esikuvia kaipaa, oppia digitalisaatioon voi Tikan mielestä ottaa vaikkapa Konecranesta, Koneesta ja Kempistä, joista viimeksi mainitussa myös Taneli Tikka itse on saanut aikoinaan ensi oivalluksensa IoT:stä.

Verkostotaloudessa ja digitaalisessa maailmassa pätevät aivan uudet lainalaisuudet, joita voi opetella käytännön tekemisen lisäksi kirjoista. ”Johtajan kannattaa perehtyä transformationaaliseen johtamiseen ja siihen, miten johdetaan yhdessä muuttuvia ihmisjoukkoja.

On tärkeää hallita myös sovellettu systeemiajattelu, jotta voi toimia verkostomaisessa maailmassa”, Tikka vinkkaa.

UUDEN TYÖN SANKARIT Digitalisaatio muovaa myös työelämää niin, että suuri osa nykyisin tehtävästä työstä siirtyy tulevaisuudessa koneiden tehtäväksi. ”Jos työssä rutiinitehtävien osuus on korkea, todennäköisesti teollisen internetin ratkaisut ennemmin tai myöhemmin korvaavat sen”, Tikka sanoo.

Tikan mielestä myös ammattiliittojen tulisi kiireen vilkkaan oivaltaa, ettei kohta enää kukaan koe olevansa työntekijä. ”Tulevaisuuden työelämä koostuu sekä sarja- että rinnakkaisurista. Silloin voi samaan aikaan ihan hyvin olla sekä työntekijä että start up -yrittäjä, vapaaehtoistyöntekijä ja ­tehdä lisäksi töitä vaikkapa ulkomaisille verkko­sivustoille.”

TANELI TIKKA, 37 • Tieto Oyj:n Teollinen internet -yksikön johtaja vuodesta 2014.

• Perustanut urallaan lukuisia yrityksiä ja toiminut yli 30 yrityksessä toimitusjohtajana, hallituksessa, neuvonantajana tai osakkaana, muun muassa Afarak Group, Irc-galleriasta tuttu Dynamoid, Dopplr, Soprano, Unity, Transfluent, Kemppi, MTV. • Oli mukana perustamassa 2012 Startup Sauna -säätiötä, jonka riveissä valmentaa edelleen lupaavia kasvuyrityksiä. On ­toiminut myös Verso- ja Vigo-ohjelmien johtoryhmissä.

• Valittu Vuoden tietotekniikkavaikuttajaksi (2010) ja Vuoden nuoreksi hallitustekijäksi (2014).

• Valmistui vuosikurssinsa priimuksena Executive MBA:ksi Aalto-yliopistosta (2004).

Opiskellut myös Metropoliaammattikorkeassa ohjel­misto­ tekniikkaa.

• Määrittelee itsensä nopeasti oppivaksi ja informaatiota omaksuvaksi generalistiksi, joka pystyy ymmärtämään modernin liiketoiminnan haasteita millä toimialalla hyvänsä.

• Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi kissaa. Vapaa-ajallaan harrastaa muun muassa nettipelaamista, partiota ja uusimpana lajina metsästystä.

Mikä siinä maksaa?

Suomen Ekonomien opiskelijajäsenille ei mikään.

Vielä ehdit tilata Kauppalehden veloituksetta.

Tee tilaus heti tänään.

Suomen Ekonomien opiskelijajäsenenä voit valita Kauppalehti Printtitilauksen ja siihen sisältyvät digisisällöt tai pelkän Digitilauksen.

Tilauksesi on voimassa 31.5.2016 asti.

Tilaa helposti osoitteessa kl.fi/ekonomiopiskelijat

[ KYLTERIT ] TEKSTI JENNI UUSILEHTO KUVA ROOPE PERMANTO

OTA GRADUSTA KAIKKI HYÖTY IRTI Onnistunut graduyhteistyö vaatii aktiivisuutta sekä opiskelijalta, yritykseltä että yliopistolta. Toimeksiantona tehdystä gradusta hyötyvät kaikki kolme tahoa.

40

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

G

radun tekeminen toimek­ siantona antaa tutkimus­ työlle käytännönläheisen vaihtoehdon. Opiskelija pääsee kartuttamaan työko­ kemustaan, kasvattamaan verkostojaan ja usein jopa nostamaan työstään palkkiota.

Tänä syksynä Vaasan yliopis­ tosta valmistunut kauppatieteiden

Se motivoi, kun tietää, että gradusta on hyötyä jollekulle, kertoo Essi Hyyppä.

maisteri Lauri Iso-Markku tähtäsi alusta asti toimeksiantona tehtävään graduun. ”Lähdin kyselemään graduohjaa­ jaltani, miten saisi myytyä aiheen entiselle työnantajalleni Fortumille.

Ohjaaja vinkkasi asiasta tuttavalleen, joka oli Fortumin kumppaniyrityk­ sen myyntijohtaja”, Iso-Markku sanoo.

Iso-Markku päätyi tutkimaan älykkään energiapalveluratkaisun arvolupauksen muodostumista There Corporationille ja Anvialle.

Toimeksiantona tehtävä gradu on Iso-Markun mielestä opiskelijalle loistava tilaisuus. ”Työhön sitoutuu eri tavalla, kun tekee oikeaan liike-elämään sijoit­ tuvaa tutkimusta. Jos olisin tehnyt gradun pelkästään yliopistolle, en tiedä olisinko vieläkään valmistu­ massa”, Iso-Markku pohtii.

Hän sai neuvoteltua gradustaan myös palkkion, mikä omalta osaltaan joudutti gradun valmistumista. ”Hienointa oli päästä tekemään gradu nuorelle yritykselle ja uudelle palveluratkaisulle itseä puhuttavasta aiheesta.”

ONNISTUNUT TOIMEKSIANTO Myös Turun kauppakorkeakoulun opiskelija Essi Hyyppä päätyi tekemään gradunsa toimeksianto­ na. Visuaalisesta markkinoinnista kiinnostunut Hyyppä tarjosi keväällä 2013 tutkimuksen tekoa kolmeen eri organisaatioon. Yksi tahoista oli Hel­ singin kulttuurikeskus, jonka kanssa Hyyppä oli ollut aiemmin yliopiston kautta tekemisissä.

Helsingin kulttuurikeskuksen kannalta gradutarjous ei olisi voinut tulla parempaan aikaan. Kulttuuri­ keskuksen silloinen viestintäpääl­ likkö Terttu Sopanen oli juuri pohtinut, miten asiakkaille jaettavan kausiesitteen merkitystä voisi tutkia. ”Itsekin kauppakorkeakoulussa opiskelleena tiedän, että gradujen taso on hyvä. Oli mukava tarjota kauppatieteilijälle hyvää tutkimusai­ hetta ja saada kustannustehokkaasti laadukas selvitys asiaan”, sanoo Suomen Ekonomien viestintä- ja markkinointijohtajana nykyisin toimiva Sopanen.

Hyyppä palkattiin kulttuuri­ keskukseen kolmeksi kuukaudeksi korkeakouluharjoitteluun, jonka aikana hän teki tutkimuksen tiedon­ keruuosuuden. Kulttuurikeskuksen tarjoamat työtilat, toimeksianta­ jan innostuneisuus ja yliopiston

Yritys saa graduntekijän avulla uutta tutkimustietoa. tarjoama tuki olivat korvaamattomia graduntekoprosessissa. ”Muistan, miten muut opiske­ lijat tuskailivat gradunsa kanssa.

Minä vain hehkutin, kuinka kiva sitä oli tehdä. Se auttoi, kun aihe ja ala kiinnostivat itseäni ja koko ajan tiesin, että gradusta on konkreettista hyötyä jollekin”, Hyyppä sanoo.

YRITYS HYÖTYY TUOREESTA OSAAMISESTA Suomen Ekonomien selvityksen mukaan vuonna 2014 vain joka nel­ jäs vastavalmistunut ekonomi teki gradunsa toimeksiantona. Osuus on pienin neljään vuoteen. Se on vahin­ ko, sillä toimeksiantona tehty gradu hyödyttää opiskelijan lisäksi myös tilaajaorganisaatiota ja yliopistoa.

Yritys hyötyy alan uusimmasta tutkimustiedosta ja osaamisesta sekä saa uuden potentiaalisen työntekijän. Yliopisto puolestaan saa yritykseltä arvokasta tietoa siitä, miltä valmistumisvaiheessa olevan opiskelijan osaaminen vaikuttaa. ”Kun sekä yritykset että opis­ kelijat ovat aktiivisia, ja yliopistot kantavat kortensa kekoon toimeksi­ antopaikkojen löytymisessä, kaikki voittavat”, sanoo Suomen Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson.

Näin löydät gradulle ­toimeksiantajan

• Aloita kartoittamalla omaa osaamista ja kiinnos­tuksen kohteita.

• Etsi aihetta seuraamalla keskustelua mediassa ja ­somessa. Kirjoita ylös, mihin huomiosi kiinnittyy.

Mieti, mikä aiheessa kiinnostaa.

• Hae yrityksiä itseäsi kiinnostavan toimialan perusteella. Muista myös pienet ja keskisuuret sekä kasvuyritykset ja start upit.

• Hyödynnä koko verkostosi mukaan lukien some­tuttavuudet, ex-työkaverit ja kaverien kaverit.

• Opettele esittelemään itsesi, osaamisesi sekä aiheesi mahdollisimman kiinnostavasti.

• Helpota potentiaalista toimeksiantajaa esittelemällä vaihtoehtoja aihealueista, joissa voisit auttaa yritystä.

• Puhu palkkiosta ajoissa. Suomen Ekonomien suositus kuukausipalkaksi pro gradu -tutkielmasta on 2 400 euroa tai kertasuorituksena 7 000 euroa.

• Suomen Ekonomit tarjoavat opiskelijajäsenilleen sparrausapua toimeksiantojen saamisessa sekä ylipäätään työnhaussa.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

41

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI OUTI AIRAKSINEN KUVAT JYRILAITINEN.FI

Oman elämänsä agentit juhlatuulella Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla nähtiin tyyliä ja glamouria, kun Suomen Ekonomit juhli 80-vuotista taivaltaan. Vaikka tunnelmassa oli ripaus nostalgiaa, katseet oli käännetty jo tulevaan.

V

iimeistään siinä vaiheessa, kun juontaja tekee näyttävän sisääntulon Bond-musiikin säestyksellä, illan teemasta ei jää epäilystä. Suomen Ekonomit juhlii 80-vuotista taivaltaan Vanhalla ylioppilas­ talolla näyttävästi herkullisen ruoan ja innostavan seuran parissa salaisen agentin tunnelmissa.

Teema nousee esiin elokuvien tunnussävelmien lisäksi jäsenten Bond-henkisillä videotervehdyksillä. Kuten illan juontanut Mikko Leppilampi toteaa, voiko mikään olla osuvampaa tällaisina taloudellisesti haastavina aikoina kuin kannustaa ekonomeja oman elämänsä jamesbondeiksi pelastamaan maailmaa. ”Jo perustamisvuonna 1935 järjestölehden pääkirjoituksessa muistutettiin, että ekonomit tarvitsevat muutakin kuin teoreettista tietoa, nimittäin kykyä seurustella”, Leppilampi muistuttaa.

MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄÄ Järjestön toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming ja puheenjohtaja Timo Saranpää käyvät puheessaan läpi menneitä vuosia sekä järjestön tehtäviä ja tavoitteita eri aikoina.

Erityishuomiota saa tulevaisuuden työelämä, jossa yhä useampi hankkii toimeentulonsa eri lähteistä. Yrittäjämäisen työn lisääntyminen haastaa heidän mukaansa etujärjestöä uudistumaan ja kehittämään palveluitaan. ”Haluamme olla työelämän kehittäjä ja uudistaja kunnioittaen historiaa ja perinteitä”, Hemming kuvaa.

Suomen Ekonomit on valmistautunut Hemmingin mukaan hyvin myös seuraaviin 80 vuoteen. Siihen liittyy myös viime keväänä lanseerattu uusi brändi. ”Uskomme, että yhdessä tosiaankin olemme enemmän.

Jatkossa liiton pitää ottaa huomioon uusia asiakasryhmiä, kuten itsensä työllistäjiä, ja huolehtia nuorten ekonomien tarpeista”, Hemming sanoo.

JÄRJESTÖN VARALLISUUS AVAA MAHDOLLISUUKSIA Järjestön varallisuutta on viime vuosina hoidettu menestyksekkäästi. Iso kiitos kuuluu juhlissa kunniajäseneksi valitulle KTT Jarmo Leppiniemelle.

Moneen muuhun liittoon verrattuna Ekonomeilla on nykyisin huomattavasti varallisuutta. Sijoitustoiminnan tuotoilla pystytään kattamaan iso osa järjestön toiminnasta. ”Varallisuuden ansiosta meillä olisi varaa myös lakkoilla”, Leppiniemi väläyttää pilke silmäkulmassa.

42

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

Hän kuitenkin arvioi, että Ekonomien rooli painottuu jatkossa etujärjestötoiminnan sijasta yhä enemmän yhdessäoloon ja oman osaamisen kehittämiseen. ”Voimme iloita siitä, että meillä on hieman muita parempi taloudellinen ymmärrys asioista”, toteaa Leppiniemi ja iloitsee saamastaan kunniajäsenyydestä. ”Tämä on hieno hetki raippaveron piinaamalle eläkeläiselle, kun enää ei tarvitse maksaa liiton jäsenmaksua, jota olen maksanut jo 44 vuotta.”

YHDESSÄ TEKEMISTÄ TARVITAAN Tutkimusjohtaja Mika Aaltonen muistuttaa puheessaan, miten sammakolle käy, jos se laitetaan pikkuhiljaa lämpenevään veteen. Sammakko ei huomaa kiehuvansa hengiltä. ”Meille on käynyt vähän samalla lailla. Maailma ympärillä on radikaalisti muuttunut.” Aaltonen piirtää kuvaa maapallon väestön kasvusta, rajallisista resursseista ja talouden ongelmista, mutta muistuttaa kuitenkin, että toivoa on. ”Meidän pitää vain palauttaa arvot, etiikka ja moraali mukaan keskusteluun.”

Juhlaväen joukossa on myös sidosryhmien edustajia.

Tavoitamme juhlien pyörteistä Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemen ja Talouselämä-lehden päätoimittaja Reijo Ruokasen. Millaisia terveisiä heiltä lähtee ekono­ meille? ”Kun on vaikein aika, tarvitaan taitavimpia ihmisiä”, Ruokanen muotoilee.

Ahosniemi myötäilee: ”Ekonomit ovat niitä ihmisiä, joiden avulla tämä maa lähtee nousuun, jos lähtee.”

ITSEÄ KIINNOSTAVIA JUTTUJA Entä mitä on luvassa seuraavien 80 vuoden aikana? KY:n hallituksen puheenjohtaja Antti Korpelainen kertoo oppineensa järjestötyössä paljon kolmannesta sektorista, edunvalvonnasta ja vaikuttamisesta sekä saaneensa toki myös höydyllisiä verkostoja. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei vanhoilla eväillä enää pärjää. ”Mielestäni AY-liike on mennyttä maailmaa. Suomen Ekonomien pitää olla edelläkävijä ja uudistua.”

Työelämän epävarmuus ei Korpelaista pelota. ”Enemmän pelottaa se, löydänkö itseäni kiinnostavia ­juttuja. Yksi kiinnostava vaihtoehto olisi maailman pelas­ taminen oman yrityksen kautta. Toivon mukaan olen ­Slushissa oman idean kanssa jo parin vuoden kuluttua”, hän sanoo.

Toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming ja puheenjohtaja Timo Saranpää toivottivat juhlijat tervetulleiksi.

VASEMMALLA YLHÄÄLLÄ ”Tunnelmat ovat olleet vähän nostalgiset, sillä olen tavannut täällä paljon entisiä oppilaitani.

Koulutus on ollut selvästi osuvaa, kun he ovat niin menesty­ neitä”, kunniajäseneksi valittu Jarmo Leppiniemi kertoi.

VASEMMALLA ALHAALLA KTT Mika Aaltonen vaihtoi kuulu­ misia Tekniikan akateemisten TEKin puheenjohtajan Marjo Matikainen-Kallströmin kanssa. ”Olen puhunut tänään useammankin ihmisen kanssa mahdollisesta kaksoisjäsenyydestä Suomen Ekonomien ja Tekniikan Akateemisten välillä”, DI ja MBA Matikainen-Kallström kertoi. Aaltonen totesi, että ­Suomen Ekonomien jäsenyyden ansiosta hän on voinut olla vaikuttamassa asioihin ja siihen, mitä alallamme pitäisi tehdä.

YLLÄ KY:n hallituksen puheenjohtaja Antti Korpelainen uskoi monen kauppatieteen opiskelijan harkitsevan nykyisin yrittäjyyttä.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

43

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] TEKSTI RIKU SALOKANNEL, LAINOPILLINEN ASIAMIES KUVA THINKSTOCK (KUVANKÄSITTELY MIKA SOIKKELI)

Juridinen palvelu auttaa

Suomen Ekonomit palvelee jäseniään yrittäjyyden eri käänteissä yrittäjyyden pohdinnasta ja ­yrityksen perustamisesta yrittäjän arkipäivään.

Ei ole sellaista yrittäjyyteen liittyvää kysymystä, jota ei voisi esittää.

M

eillä lakiyksikössä on mottona, että ellemme itse voi asiassa auttaa, autamme aina löytämään avun. Ohjaamme kysyjän tarvittaessa taholle tai lähteelle, joka pystyy auttamaan.

Meille työn tekemisen tukeminen on tärkeintä, ja siksi kehitämme palveluitamme koko ajan siten, että voimme mahdollisimman hyvin auttaa juridisissa kysymyksissä – olet sitten asiantuntija, esimies tai johtaja tai sivutoiminen tai päätoiminen yrittäjä.

TUTUSTU OSAKAS­SOPIMUKSEN EHTOIHIN Odotatko, että sinut kutsutaan työnantajasi partneriksi? Haetko kumppania yritykseesi tai kiinnostaisiko lähteä mukaan yritystoimintaan? Onko työnantajallasi osakepohjainen kannustinjärjestelmä?

Kaikissa näissä tilanteissa on todennäköistä, että ensimmäisenä haasteenasi saat tutustua osakassopimuksen ehtoihin. Osakassopimuksia voi arvioida monesta eri näkökulmasta. Suomen Ekonomien osakassopimuksia koskevassa lakimiespalvelussa keskitymme selvittämään, mitä osakassopimus merkitsee yksittäisen jäsenemme kannalta.

Osakassopimuksia voidaan tarkastella myös yhtiön, enemmistö- tai vähemmistöomistajan, osapuolten yhteisen intressin tai esimerkiksi pääomasijoittajan näkökulmasta.

MINKÄLAINEN YRITTÄJÄ?

Kun pohdit yrittäjäksi ryhtymistä, voimme yhdessä arvioida, mikä yhtiömuoto olisi tilanteessasi järkevin.

44

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

Voimme myös avustaa erilaisissa yhtiöoikeudellisissa asioissa, koskevat ne sitten yrityksen perustamista tai jo olemassa olevaa yritystä. Meiltä löytyy myös tietoa ns. laskutuspalveluista, kuten ukko.fi tai eezy.fi, sekä työosuuskunnista.

Laskutuspalvelua hyödyntävä ”kevytyrittäjyys” on uusi työn tekemisen muoto, joka sijoittuu palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastoon. Kevyt­ yrittäjä myy itse asiantuntijatyötään ja määrittelee sille hinnan. Työn suorittamisen jälkeen laskutus, palkanmaksu ja byrokratia ulkoistetaan laskutuspalvelulle. Laskutuspalvelu veloittaa oman palvelumaksunsa laskun summasta.

Voit kääntyä puoleemme myös silloin, kun haluat kommentit konsultti-, toimeksianto, alihankinta-, edustus- tai jälleenmyyntisopimukseen.

Voimme auttaa sinua myös silloin, kun olet työllistämässä työntekijöitä tai tarvitset työoikeudellisissa asioissa työnantajaneuvontaa.

TUKEA PAHAN PÄIVÄN VARALLE Yrittäjän kannattaa olla jäsenenä ja vakuutettuna työttömyyden varalle yrittäjien omassa AYT-työttömyyskassassa. Palkansaajan työttömyyskassa ei anna tarvittavaa turvaa yrittäjälle. Kassaan kannattaa maksaa jäsenmaksua sen verran, että se antaa realistisen turvan pahan päivän varalle.

Mikäli ryhdyt yrittäjästä palkansaajaksi tai toisin päin, muista aina olla yhteydessä meihin ja tarkistaa työttömyysturvasi tilanne. Pohditaan yhdessä, mikä on juuri sinun kannaltasi järkevä vaihtoehto varautua mahdolliseen työttömyyteen.

Kerro, miten ­voimme auttaa!

Haluamme jatkuvasti kehittää juridisia palveluitamme vastaamaan yhä paremmin jäsenkuntamme tarpeita myös yrittäjyy­ teen liittyvissä kysymyksissä. Kaikki kehitysideat koskien yrittäjille suunnattuja palveluita ovat aina tervetulleita.

Salla Grönholm, asiakkuusvastaava ­(yrittäjät), p. 040 515 9491, salla.gronholm@ekonomit.fi Riku Salokannel, lainopillinen asiamies/ juridinen yrittäjä­neuvonta, p. 020 129 9219, riku.salokannel@ekonomit.fi Jan Degerlund, lakiyksikön johtaja/ työn­antajaneuvonta, p. 020 129 9243, jan.degerlund@ekonomit.fi

yrittäjää

Tarjoamme sinulle seuraavat ekonomi­ yrittäjän palvelut • Yrittäjyys uravaihtoehtona -uravalmentajan ­sparraus • Lainopilliset vinkit ja faktat, mitä yrittäjyyttä ­harkitsevan huomioitava • Oikeudellinen apu yrityksen perustamiseen ja ­osakassopimuksen tekoon • Juristin työoikeudelliset neuvot ja työelämän pelisäännöt yrittäjälle työnantajana • Yrityksen perustamisopas ja Osakassopimusopas (ekonomit.fi-jäsenpalvelusivuilla) • Yrittäjän työttömyysturvaneuvonta • Yleistietoa yrittäjyydestä, yritysrahoituksesta ja opastusta eri tietolähteille • Ekonomiyrittäjien kanssa verkostoituminen ­Suomen Ekonomien koulutuksissa ja tilaisuuksissa

YRITTÄJÄAIHEISET WEBINAARIT (EKONOMIT.FI-JÄSEN­PALVELUSIVUILLA): • Mitä yrittäjän täytyy tietää sopimusten tekemisestä?

• Yrittäjän kymmenen lakikäskyä • Yrityskaupan ABC • Osakassopimuksen tarkoitus ja pääkohdat • Työllistyminen osuuskunnassa • Yrityksen perustaminen – osakeyhtiö vai toimi­nimi?

• Verkkokaupan juridiikka

Lisäksi käytössäsi on jäsenetuina Fondian VirtuaaliLakimies-palvelu ja puhelinkonsultaatio. VirtuaaliLakimies on lakitietopankki, josta saat muu muassa vastauksia esimiestyöhön ja liiketoimintaan liittyviin lakikysymyksiin. Palvelussa on yli 1 700 suomenja englanninkielistä artikkelia sekä yli 150 asiakirjamallia, jotka ovat Fondian juridiikan asiantuntijoiden laatimia. Palvelun saat käyttöösi rekisteröitymällä osoitteessa virtuaalilakimies.fi ja antamalla kampanjakoodin. Se on saatavissa ekonomit.fi-jäsenpalvelusivuilla (vaatii kirjautumisen).

Puhelinkonsultaatiossa on tarjolla 15 minuutin ­puhelinaika Fondian lakimiehelle, joka soittaa sinulle muutamien päivien sisällä. Kysymyksesi voi koskea seuravia aiheita: • osakassopimusta • konsultti- tai alihankintasopimusta • yhtiöoikeudellisia toimivaltaja rahoitus­kysymyksiä.

Lisämaksusta voit hyödyntää Fondiaa juridisena ­neuvonantajana.

Jatkossa löydät kaiken yrittäjyyteen ­liittyvän tiedon keskitetysti osoitteesta ekonomit.fi/yrittajat.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

45

[ JÄSENMAKSUT/MEDLEMSAVGIFTER ]

Jäsenmaksut ­vuonna 2016

Jäsenmaksun suuruuteen tai alennuksiin ei muutoksia.

Eräpäivät muuttuvat.

Jäsenmaksu koostuu ekonomiyhdistyksen ja liiton osuudesta sekä mahdollisesta työttömyyskassamaksusta. Jäsenmaksu­ alennukset lasketaan kuukausikohtaisesti.

MAKSUT VUODESSA: • Työssä oleva 199 € • Eläkeläinen 99,50 € • Eläkeläinen, ei Talouselämä- tai Forum-lehteä 19,90 € • Työtön 59,70 € • Perhevapaalla tai varusmiespalveluksessa 59,70 € • ”Lepojäsen” ulkomailla 99,50 € (vain Expatriaatti­ ekonomien jäsenille) • OAJ-rinnakkaisjäsen 60 €

Edellisiin lisätään paikallisen ekonomiyhdistyksen maksu, joka on 0–40 euroa. Lisäksi IAET-kassan jäseniltä peritään 105 euroa.

Alennukset eivät koske näitä maksuja.

Osa-aikatyössä tai -eläkkeellä olevat katsotaan työssäkäyviksi.

Yrittäjäkassaan liittyneet yrittäjäjäsenet maksavat itse työttö­ myysvakuutuksen suoraan omaan kassaansa.

JÄSENMAKSULASKU

Eräpäivät muuttuvat! Maksujen ensimmäinen eräpäivä on 28.2. Seuraavat eräpäivät ovat 31.5., 31.8. ja 31.10.

Jäsenmaksun tilisiirrot lähetetään tammikuussa rekisterissä tuolloin olevien tietojen perusteella. Maksun voi maksaa yhdessä tai neljässä erässä.

Erissä maksaville postitetaan kaikkien erien tilisiirrot yhdellä kertaa tammikuussa. Erissä maksettaessa jäsen­ maksuun lisätään maksutapamaksu 7 euroa/vuosi.

Haluatko jäsenmaksulaskun e-laskuna? Tee tilaus verkko­ pankissa. Anna tunnistetietoina jäsennumero ja henkilötunnus.

JÄSENMAKSUALENNUKSET Työelämän ulkopuolella olevat voivat saada alennusta liiton ­jäsenmaksusta. Jos kuulut useaan alennuskategoriaan, voit saada alennuksista suurimman.

Medlemsavgifter 2016 Inga ändringar i medlemsavgiften eller rabatterna. Förfallodagarna ändras.

Medlemsavgiften består av ekonomföreningens och förbundets avgifter samt en eventuell avgift till arbetslöshetskassan. Rabatter­ na på medlemsavgiften beräknas per månad.

AVGIFTER PER ÅR: • Förvärvsarbetande 199 € • Pensionär 99,50 € • Pensionär, inte tidningen Talouselämä eller Forum 19,90 € • Arbetslös 59,70 € • Föräldraledig eller värnpliktig 59,70 € • ”Vilande medlem” utomlands 99,50 € (endast för ­Expatriatekonomernas medlemmar) • Parallellmedlemskap i SEFE och OAJ 60 €

Dessutom debiteras den lokala ekonomföreningens egen med­ lemsavgift som är mellan 0 och 40 euro. Av medlemmarna i IAET-kassan debiteras därtill 105 euro.

De som arbetar deltid eller får deltidspension räknas som förvärvsarbetande. Företagarmedlemmar som hör till företagar­ kassan betalar själva sin arbetslöshetsförsäkring direkt till den egna kassan.

MEDLEMSAVGIFTSFAKTURA

Förfallodagarna ändrar! Den första förfallodagen för avgifterna är den 28 februari. Följande för­fallo­ dagar är den 31 maj, den 31 augusti och den 31 oktober.

Bankgiron för medlemsavgiften postas i januari till de uppgifter som då finns i medlemsregistret. Avgiften kan betalas i en eller fyra rater.

Om du väljer att dela upp betalningen skickas bankgiron för alla rater på samma gång i januari. Om du betalar i rater tillkommer 7 euro per år.

Vill du ha medlemsavgiftsfakturan som e-faktura? Beställ den i din nätbank. Uppge ditt medlemsnummer och din person­ beteckning som identifikationsuppgifter.

RABATTER PÅ MEDLEMSAVGIFTEN Icke förvärvsarbetande kan få rabatt på förbundets medlems­ avgift. Om du är berättigad till flera rabatter kan du beviljas den största rabatten.

Alennusperusteesta on ilmoitettava kirjallisesti jäsen­-­ rekis­teriin ja toimitettava todistus. Alennusperusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään 3 kuukautta.

Alennus voidaan myöntää takautuvasti ainoastaan kuluvan vuoden jäsenmaksusta. Jatkuvat puoliso- ja eläkeläi­ salennukset tulevat kuitenkin voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan kalenterikuukauden alusta. Jos eläkeläisen alennus jäsenmaksusta on myönnetty vuonna 2015 tai aikaisemmin, alen­ nus jatkuu automaattisesti eikä todistusta tarvitse toimittaa.

Annamme jäsenmaksusta alennusta ekonomipuolisoille. ­Jäsenetulehdet toimitetaan vain toiselle ja toinen saa alennuksen.

Grunden för rabatten bör meddelas skriftligt till medlems­ registret och ett intyg bör skickas in. Grunden för rabatten bör vara oavbrutet ikraft minst tre månader.

Retroaktivt beviljas rabatt på medlemsavgiften endast för det innevarande året. Fortlöpande rabatter för maka eller make och pensionärsrabatter träder dock i kraft tidigast i början av den kalendermånad som följer på anmälan. Om pensionärsrabatt har beviljats 2015 eller tidigare fortsätter rabatten automatiskt och något intyg behövs inte. Även makar till ekonomerna får rabatt på medlemsavgiften.

Medlemsförmånstidningarna skickas då bara till den ena och den andra får rabatten.

Lisätietoja www.ekonomit.fi, jasenrekisteri@ekonomit.fi tai p. 020 693 200.

Ytterligare information www.ekonomit.fi, jasenrekisteri@ekonomit.fi eller tfn 020 693 200.

46

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

[ COLUMN ]

Escape from Jumilompolo Santa has been around for the longer than any of the Fortune 500 companies. The story of the young Santa, an entrepreneur who made his dream come true, can teach us all a good lesson about sustainable success.

Fear and stagnation are best fought with openness, effort and bravery. These are much needed positive mind sets for countries like Finland who are facing economic stadis kuo with high public debt, shrinking exports and an aging population.

Thomas Edison, the founder of GE and a relentless inventor captured the essence of the spirit of enterprise into one sentence we he wrote “I did not fail 10 000 times. I just found 10 000 ways this does not work”. The best Christmas present you can give to your entrepreneurial friends is to tell them that they have, in fact, never failed. They just taught us how the world really works.

A healthy and dynamic cycle of change is something we need to embrace.

André Noël Chaker Author, Speaker & Entrepreneur

Chaker

MIIKA KAINU

O

nly one hundred years ago a significant part of the population would have preferred a faster and stronger horse to the novel and scary automobile. Only forty years ago many gurus of the IT industry were convinced that no one would ever want a computer in their own home.

Some twenty years ago, I remember the leaders of the Finnish S and K retail groups seriously contemplating ways to make sure the internet would never come to Finland. This recurrent resistance to change is part of a natural human attachment to the known and a fear or ignorance of what the future may bring. In my most recent book, I call this place of stagnation Stadis Kuo or Jumilompolo in Finnish.

Business executives and entrepreneurs alike visit Stadis Kuo on a regular basis. Jim Collins’ great book How the Mighty Fall is full of surprising example of “business hubris” that arrogantly keeps successful companies squeezing the last juices from their past instead of taking bolder steps to reinvent their future. From Kodak to Nokia Mobile Phones, we know how success can blind us into believing that the future will simply mirror the past with only a few wrinkles. In fact, most companies fail and are completely disrupted by new technologies. In the digital age in which we live, this is occurring with increasing frequency.

A healthy and dynamic cycle of change is something we need to embrace. Fear of change is natural but it can be helped by developing a spirit of enterprise. Failure needs to be genuinely accepted as a positive step towards success. My latest book, Santa’s Dream or Joulupukin unelma (WSOY 2015) in Finnish, is my attempt to support and develop a spirit of enterprise and adventure for families.

The power of stories is critical to bring about cultural change. This story is the about the greatest and longest lasting enterprise in the history of mankind.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

47

[ TAPAHTUU ]

Ekonomiyhdistysten tapahtumat EKONOMFÖRENINGEN NIORD 14.12 MM:s julkonserter i ­Tempelplatsens kyrka 16.12 Bokslutsdag i Vasa 16.12 Bokslutsdag i Helsingfors 16.12 MM:s julkonsert i Mejlans kyrka Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors, Cati Lilja, 0201 299 275, Catarina Söder­ ström, 0201 299 274. Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi.

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT 26.1. klo 17–19 Tutustumme Linnan Kehitys Oy:n ja Hämeen ammattikorkeakoulun toimin­ taan ja tiloihin Visamäessä erityisesti yritysyhteistyön näkökulmasta.

Kiitokset kaikille EHE:n jäsen­ kyselyyn vastanneille, tuloksia hyödynnetään mm. vuoden 2016 tapahtumien suunnitte­ lussa.

Lisäinfoa ajankohtaisista tapah­ tumista löydät kotisivuiltamme www.epekonomit.net. Löydät tulevat tapahtumat myös Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry -nimisestä suljetusta Face­ book-ryhmästä. Liity ryhmään.

HELSINGIN EKONOMIT 12.1. LinkedIn-klinikka 12.1. Hansel Oy – valtionhallin­ non hankintatoimen moottori 13.1. Espoon Konkari – tutustu­ minen senioreiden senioreille suunnittelemiin koteihin 27.1. Onnistunut asiakasvuoro­ vaikutus myyntityössä 9.2. Joris Luyendijk ja Lontoon suljettu pankkimaailma 16.2. klo 19 Mahdolliset maail­ mat, erään lapsitähden tarina, ennakkoesitys, Kansallisteatteri

17.2. Vampyyrien tanssi, Helsin­ gin kaupunginteatteri 2.3. Palvelija, Helsingin kaupun­ ginteatteri KESKI-SUOMEN EKONOMIT 11.12. Jekyll & Hyde -musikaali­ elämys 16.12. Rajaton Joulu 2015 -konsertti ja ruokailu 15.1. Koiratapahtuma dobon parissa Viikoittainen ekonomisähly sunnuntaisin 27.12. asti Tarkat tiedot tapahtumista saat sähköisestä jäsenkirjeestämme ja osoitteesta www.keskisuome­ nekonomit.fi.

OULUN EKONOMIT Tiedotamme ajankohtaisista asioista uutiskirjeellä. Jotta saisit kirjeen omaan sähköpos­ tiisi, pidä sähköpostiosoitteesi ajan tasalla Suomen Ekonomien jäsenrekisterissä. Tuoreet tiedot tapahtumista löydät myös netti­ sivuiltamme osoitteessa www. oulunekonomit.fi sekä Face­ bookista ja LinkedIn-ryhmän sivuilta. Hyvää joulua!

VILLE PAUL PAASIMAA

ETELÄ-POHJANMAAN ­EKONOMIT 30.1. Teatteri-ilta Seinäjoen kaupunginteatteri Perinteinen ja suosittu teatte­

ri-ilta Seinäjoen kaupunginteat­ terissa lauantaina 30.1.2016 klo 18.00 alkaen. Kyseessä on ensi-iltanäytös: Mikä elo onnel­ linen – kohtauksia Aleksis Kiven elämästä. Tämä on avec-tilai­ suus. Laita ilta jo kalenteriisi ja seuraa ilmoitteluamme netti­ sivuillamme.

Keski-Suomen Ekonomit vastaanottavat joulun Rajatonyhtyeen joulukonsertissa.

48

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

PIRKANMAAN EKONOMIT Pirkanmaan Ekonomien syys­ kokous pidettiin lokakuussa.

Airi Tarvainen valittiin toiselle kaudelle puheenjohtajaksi. Muut hallituksen jäsenet ovat Tuula Laitinen, Elina Pelto, Johanna Kartila-Malmivaara, Pirjo Koivisto, Mikko Iivonen, Minna Miettinen, Piia Heikkinen (uusi), Henry Viljanen (uusi) ja Marian­ na Kukko (uusi).

Tapahtumatiimiin koostumus vuonna 2016 on Kiti Friman, Jaana Piikkilä, Katriina Sievänen ja Riina Ainasvuori.

Pirkanmaan Ekonomit kiittää vuoden 2015 tapahtumatiimiä ansiokkaasta toiminnasta tiimin käynnistämisessä ja moni­ puolisen tapahtumatarjonnan tuottamisesta.

Lisäksi Pirkanmaan Ekonomit onnittelee yhdistyksensä jäsentä Manu Salmea hänen va­ linnastaan Suomen Ekonomien hallitukseen kaudelle 2016–2017!

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT Poke ry toivottaa kaikille jäsenil­ leen Hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2016!

Vuoden 2016 tapahtumatar­ jontaa voit seurata kotisivuilla www.pohjoiskarjalanekonomit.fi.

RAUMAN EKONOMIT 11.12. Pikkujoulut Porin Seudun Ekonomien kanssa. Housut pois -musikaalikomedia Porin Teatterissa klo 19 ja päivällinen ravintola Buccossa.

13.12. Pikkujoulubrunssi ja joululaulumaraton. Tervetuloa virittäytymään joulutunnelmaan brunssille Café Saliin klo 10 ja sen jälkeen joululaulumara­ tonille Rauman Pyhän Ristin Kirkkoon klo 12–18.30.

19.1. Tutustumisvierailu Hyvin­ voinnin Walimoon. Aloitamme klo 7 TRX-treenillä ja suihkun jälkeen nautimme aamiaista ja kuulemme vasta-avatun Hyvin­ voinnin Walimon esittelyn. Halu­ tessasi voit tulla mukaan myös klo 8 ilman treeniä aamiaiselle ja esittelyyn.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.ekonomit.fi tapahtuma­ kalenterin kautta.

Rauman Ekonomien hallitus toivottaa kaikille rauhallista Joulua ja onnea ja menestystä vuodelle 2016!

[ TAPAHTUU ]

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN ­EKONOMIT Lämmintä joulun aikaa kaikille jäsenillemme!

RiHyE:n toiminnasta tietoa sivuilla www.rihy.fi SAVONLINNAN SEUDUN ­EKONOMIT Hyvää joulua! Nähdään ensi vuonna taas tapahtumissamme.

Ennakkotietona jo kesän iso tapahtuma: 20.7. Risteily ja ooppera Don Giovanni Don Giovanni on väkevää draamaa ja leppoisaa komiikkaa, tarttuvia aarioita, helmeileviä serenadeja ja tuomiopäivän tus­ kia. Siinä on ainekset kaikkien aikojen oopperalle! Varaa tilaa kalenteriisi, tarkemmat tiedot seuraavassa Ekonomilehdessä sekä www.savonlinnanseudun­ ekonomit.fi-sivustolla.

TURUN SEUDUN EKONOMIT 12.12. Lohjan menneen ajan jou­ lumarkkinat ja Fiskarsin ruukki.

Ilmoittautuminen päättynyt.

Kysy peruutuspaikkoja toimis­ tolta.

13.12. Perinteinen joulukirkko. Il­ moittautuminen päättynyt. Kysy peruutuspaikkoja toimistolta.

14.12. Viinikoulutus/Kuohuviinit.

Ilmoittautuminen päättynyt.

Kysy peruutuspaikkoja toimis­ tolta.

15.12. Aamiaisseminaari: Suomen, Euroopan ja maailman talouden tila ja näkymät. Ilmoit­ tautuminen päättynyt. Kysy peruutuspaikkoja toimistolta.

10.1. Nia-tanssi ja yritysvierailu Energymiin.

10.2. Vierailu Lounais-Suomen Aluehallintovirastoon.

16.2. W. A. Mozartin rakastettu ooppera Taikahuilu. Ilmoittautu­ minen päättynyt. Kysy peruu­ tuspaikkoja toimistolta.

8.3. Yritysvierailu: By Pia’s 28.4. Neljän tien risteys.

Tulossa myös mm.

• Punaviinit ympäri maailmaa, samppanjavertailut, kevään kuohuviinit, Viinimaa Espanja + tapakset • Yritysvierailut: Naantalin Kul­ taranta Resort, Terveystalo, Mobiilimarkkinointi Routa, Bo LKV, Humap, K-rauta • Arol Financen koulutus • Golfkurssit ja Ekonomigolf, TPS-peli, perheretki maaseu­ dulle VAASAN EKONOMIT 10.–13.12. Jäsenkahvit Vaasan Ekonomit tarjoaa jäsenilleen vapaavalintaiset jä­ senkahvit konditoria Göransissa Rewell Centerin 1. kerroksessa to–su 10.–13.12. Suomen Eko­ nomien 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Jäsenemme saavat käydä oman aikataulunsa mukaan juomassa kahvin/teen ja nauttimassa haluamansa makean pullan/ leivoksen torstain ja sunnuntain välillä. Konditoria Görans on avoinna to–pe 8–19, la 8–17 ja su 10–16.

Tilaisuus on maksuton, eikä ennakkoilmoittautumisia tarvita.

Ilmoitathan nimesi ja yhteys­ tietosi kassalla.

Tervetuloa!

Toivotamme kaikille jäsenil­ lemme oikein hyvää joulua!

Tervetuloa mukaan tapahtumiin myös ensi vuonna! Lue lisää tulevista tapahtumista sähkö­ postitiedotteista, nettisivuil­ tamme www.vaasanekonomit. fi tai Facebookista (Vaasan Ekonomit).

KAUPPAKORKEAKOULUN YLIOPPILASKUNNAN LAULAJAT TEMPPELIAUKION KIRKOSSA torstaina 17.12.2015 klo 19.00 ja 21.30

JOULUKONSERTIT liput: kyl.fi/kauppa & TIKETTI.FI

klo 19.00: 26 € / 20 €

klo 21.30: 24 € / 16 €

[ KOLUMNI ]

LAURA MALMIVAARA

Mikä on sun stoori?

Taina Haahti työskenteli ennen kirjailijanuraansa rahoitus- ja sijoitus­ alalla. Kirjailijantyön ohella hän on toiminut Taloussanomien ja Helsingin Sanomien kolumnistina sekä neuvonantajana vastuullisen sijoittamisen konsulttiyrityksessä.

H

yvän ja pahan välisellä taistelulla myydään niin autoja kuin elektroniikkaa.

Tarinoiden arkkityypit vyöryvät vastaan niin kaljamainoksissa kuin päivän ­uutisissa.

Powerpointit, ranskalaiset viivat ja asialliset esitelmät ovat mennyttä. Nyt vedotaan tunteisiin. Historiikkien sijasta yrityksille laaditaan tarinoita. Mainokset rakennetaan niin, ettei mainoskatkoja aina erota elokuvasta. Tarinoilla valloitetaan kuluttajat, äänestäjät ja työhönottajat. Mikä on sun stoori?

Kävin 80-luvulla kauppaa Japanin kuumeisilla osakemarkkinoilla. Japania kannatteli silloin vahva tarina ylivertaisesta kilpailukyvystä, laadusta ja tehokkuudesta. Osakejohdannaiset, warrantit ja vaihtovelkakirjalainat myytiin jo ennen kuin niitä oli ehditty laskea liikkeelle. Kontaktit olivat kaikki kaikessa.

Tein työnantajalleni rahaa. En nerouttani, vaan koska satuin tulemaan hyvin juttuun parin japanilaisen arvopaperitalon myynti-ihmisen kanssa. What’s the story? Vain yhtiön tarinalla oli väliä. Ihan sama oliko itse osake kallis vai ei. Koska 80-luku oli aidsin vuosikymmen, japanilaisten kondomifirmojen optiot ja osakkeet menivät kuin kuumille kiville.

Juhana Torkki kertoo kirjassaan Tarinan valta miten tarinoilla tehdään bisnestä ja politiikkaa. Steve Jobs, Martin Luther King, John F. Kennedy, Richard Branson ja Vladimir Putin ovat kaikki luottaneet pyrkimyksissään tarinan voimaan. Aloita esityksesi tarinalla, neuvoo Arto Hiltunen uudessa Johtamisesta-­ kirjassaan. Mikään ei van­gitse yleisön huomiota yhtä tehokkaasti. Totta.

Powerpointit ja asialliset esitelmät ovat mennyttä.

Nyt vedotaan ­tunteisiin.

50

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

Muistan hyvin erään kirjailijavierailuni. Opettajat yrittivät saada yläkoululaisia rauhoittumaan.

Yrityksistä huolimatta hälinä jatkui. Olin tottunut.

Oma poikani oli suurin piirtein saman ikäinen, ja meillä ramppasi hänen kavereitaan. En lähtenyt kilpailemaan huutamisessa, vaan valitsin katkelman nuortenromaani Gladiaattorikoutsista. Luin ääneen puolisentoista sivua. Kun lopetin, luokassa vallitsi hiirenhiljaisuus.

Bisnes on tarinankerrontaa ja netti tarinoiden taistelutanner. Toisistaan eivät ota mittaa ihmiset vaan tunteet. Tässä globaalin bittimeren hälyssä voi unohtua, että myös jokainen meistä on tarina.

Ei ole yhdentekevää, millaista tarinaa mielemme punoo.

Maalaako se eteemme menestyksen polkua vai vietteleekö luovuttamaan? Voi olla houkuttelevampaa nähdä itsensä uhrina kuin ryhtyä muuttamaan asioita. Kerjätä sympatiaa sen sijaan että toimisi.

Kannattaa tutkiskella, mitä sisimmässään vaalii. Tarinoilla kun on taipumus toteutua. Olenko päähenkilö vai voimaton sivustakatsoja? ”Minä” on tarina, ei totuus. Voisimme kertoa itsemme myös toisin.

Illat pimenevät ja joulu lähestyy. Mennyt vuosi onnistumisineen ja pettymyksineen hiipii ajatuksiin. Ehkä myös epävarmuus ja pelko tulevasta.

Mitä jos tänä jouluna, aattoillan hiljentyessä, ­laskisimme lahjakirjan sivuun? Miettisimme ­hetken omaa tarinaamme? Sivuuttaisimme epäonnistumiset. Keskittyisimme voiton hetkiin.

Varustaisimme päähenkilön hyvillä ominaisuuksillamme. Ja lahjoittaisimme itsellemme paremman tarinan.

Tarinoilla valloitetaan kuluttajat, äänestäjät ja työhönottajat.

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMIT – FINLANDS EKONOMER Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors p./tfn 0201 299 299 info@ekonomit.fi ekonomit.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSÄRENDEN Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressändringar arkisin – vardagar 9–14 jasenrekisteri@ekonomit.fi

0206 93200

Voit muuttaa yhteystietojasi – Du kan ändra dina kontaktuppgifter: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut – Egna sidor TYÖSUHDENEUVONTA – ANSTÄLLNINGSRÅDGIVNING 0206 93205 Työ- ja virkasuhteisiin liittyvät oikeudelliset kysymykset Rättsliga frågor om arbets- och tjänsteförhållanden arkisin – vardagar 9–12 Lakimiehet käsittelevät yhteydenotot lähtökohtaisesti saapumis­ järjestyksessä. Työelämään liittyvien sopimusten käsittelyyn on hyvä varata kaksi arkipäivää.

Juristerna behandlar i princip ärendena i den ordning de kommit in.

För behandlingen av avtal som gäller arbetslivet är det bra att reservera två vardagar.

TYÖNANTAJANEUVONTA – ARBETSGIVARRÅDGIVNING 0201 299 243 Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi TYÖTTÖMYYSTURVANEUVONTA – ARBETSLÖSHETSSKYDDSRÅDGIVNING Työttömyysturva-asioissa palvelee I frågor som gäller utkomststöd för arbetslösa betjänar IAET-kassa – IAET-kassan 09 4763 7600 ma–to klo 10–15 ja pe klo 10–13 må–to kl. 10–15 och fr kl. 10–13 URAPALVELUT – KARRIÄRTJÄNSTER Ratkaisuja uran suuntaan, työnhakuun ja työhyvinvointiin Lösningar på frågor som gäller karriär, arbetssökning och arbetshälsa ura@ekonomit.fi varaa aika – boka tid: ajanvaraus.ekonomit.fi PALKKANEUVONTA – LÖNERÅDGIVNING 0201 299 206 Arkisin – vardagar 9–11 Jätä soittopyyntö – be oss ringa dig: palkkaneuvonta@ekonomit.fi Varaa aika – boka tid: ajanvaraus.ekonomit.fi TYÖMARKKINATOIMINTA – ARBETSMARKNADSVERK Työmarkkinajohtaja – Arbetsmarknadsdirektör Lotta Savinko 040 504 4356 VIESTINTÄ – KOMMUNIKATION viestinta@ekonomit.fi Viestintä- ja markkinointijohtaja – Kommunikationsoch marknadsföringsdirektör Terttu Sopanen

040 334 1202

TOIMINNANJOHTAJA – VERKSAMHETSLEDARE Hanna-Leena Hemming

050 511 3048

Koko henkilöstön yhteystiedot löydät verkosta ekonomit.fi/henkilo­ hakemisto Personuppgifter hittar du från webben ekonomit.fi/sv/kontaktuppgifter Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ekonomit.fi E-postadresserna har formen fornamn.efternamn@ekonomit.fi

JÄSENYHDISTYKSET – MEDLEMSFÖRENINGAR Ekonomiyhdistykset – Ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, ­Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, ­Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, ­Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, ­Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, ­Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, ­Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, ­Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit – Expatriatekonomerna ry Opiskelijayhteisöt – Studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta

Finanssi ry, Oulu Helsingin kauppatieteiden ­ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans ­Studentkår, Helsingfors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – Mer information: ekonomit.fi > Meistä > Ekonomit-yhteisö ekonomit.fi > SV > Om oss > Ekonomer samfund KYLTERIYHDYSHENKILÖT – EKONOMSTUDERANDENS KONTAKT­PERSONER Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö ­avustaa, kun ­haluat tietää Ekonomien opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@ekonomit.fi.

Hanken: Thomas Lindqvist Aalto-yliopisto: Roope Lääkkölä JY: Veera Leppänen LUT: Taru Hakkarainen ISY: Erno Hilvenius, Nora Kettunen TaY: Mira Ala-Kantti Hanken Vasa Campus: Emil Berglund TSE: Salli Laakio ÅA: Marina Stenbäck VY: Roosa Junttila Pori: Lauri Kiilholma OY: Kalle Mäkäräinen

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin matkapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 16,9 snt / min ja lankapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 6,9 snt / min. Puheluhinnat 0206-alkuisiin matkapuhelimesta mpm + 3 snt / min ja lankapuhelimesta pvm + 3 snt / min.

Samtalspris till 0201-nummer 8,21 cent / samtal + 16,9 cent / min från mobiltelefon och 8,21 snt / samtal + 6,9 cent / min från fasta nätet. Samtalspris till 0206-nummer msa + 3 sent / min från mobiltelefon och lna + 3 cent / min från fasta nätet.

Tarkistathan, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Se onnistuu jäsenpalvelussa: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut Kirjaudu jäsenpalveluun jäsennumerollasi (tai vaihtamallasi tunnuksella) ja henkilötunnuksen loppuosalla.

E KO N O M I 6 / 2 0 1 5

51

Ta r t u r a t t i i n .

Tu n n e v e t o v o i m a .

Täysin uusi Audi A4. Teknistä vetovoimaa.

Mallisto alk. 37.502 €.

Uusi Audi A4 näyttää jälleen kehityksen tahdin. Uudet TDI- ja TFSI-moottorit ovat aiempaa tehokkaampia ja suorituskykyisempiä, mutta kuluttavat entistä vähemmän polttoainetta. Kun mukaan lisätään luokkansa tyylikkäin matkustamo ja viimeisintä tekniikkaa, kuten lisävarusteena saatava, täysin digitaalinen Audi virtual cockpit -mittaristo, tulee ajamisesta tavallista paljon nautittavampaa.

Tutustu osoitteessa audi.fi/uusia4

Audi Care Base -huolenpitosopimus A4-malleihin alk. 32 €/kk.

Audi A4 Avant 2.0 TDI Business 110 kW (150 hv): autoveroton hinta: 35.790 €, arvioitu autovero 6.973,68 €*, kokonaishinta: 42.763,68 €. Vapaa autoetu 835 €, käyttöetu 655 €. Keskikulutus 4,0 l/100 km. *CO2-päästöt 104 g/km.

Hintaan lisätään jälleenmyyjäkohtaiset toimituskulut. Kuvan auto erikoisvarustein.