Ekonomi 2/2016

2

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

Johtaja, kehitä empatiakykyäsi!

KEHOTTAA ARTO HILTUNEN

MAAILMALLA Missio yhdistää globaalissa yrityksessä ERITYINEN EKONOMI Saku Tuomisen mukaan epäonnistumisia ei ole olemassakaan URA Monikulttuurinen vs. kansainvälinen

DIESELILLÄ PÄÄSTÖJEN KIMPPUUN Tuija Kalpala raivaa tietä Nesteen uusiutuvalle dieselille Yhdysvaltain öljyosavaltiossa Texasissa.

HUHTIKUU 2016

Helsinki–Tallinna päiväkokous

alk.

36 € hlö

Helsinki–Tukholmakokous

alk.

121,50 € hlö, A2-hytti

Vuorokauden merikokous Turusta, Viking Grace

alk.

61,50 € hlö, Inside Two -hytti

Turku–M:haminapiknik-päiväkokous, Amorella / Viking Grace

alk.

41 € hlö

Parhaat palaverit Punaisilla laivoilla Mukava merikokous tarjoaa huvin ja hyödyn samassa paketissa, saman katon alla. Olipa ryhmänne ja toiveenne pieniä tai suuria, kaikki kokoustiloista ruokailuihin ja majoitukseen hoituvat kätevästi yhdellä varauksella – kaupan päälle saatte inspiroivan merinäköalan, laivan viihdepalvelut ja mahdollisuuden edullisiin tuliaisostoksiin! Kerro meille toiveenne, me hoidamme loput.

Sydämellisesti tervetuloa!

Kokouspaketit sisältävät hytin, aterioita ja kokoustilan. Päiväkokouspaketti ilman hyttiä.

Varaukset: Matkapojat myyntipalvelu 010 2323 440.

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

[ SISÄLTÖ ] HUHTIKUU / APRIL 2016 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

2

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

3 x uusi työ........................................ 18 Tiesitkö

32

Työehdot muuttuvat?........................ 27

Chaker..................................................29 Ura

Maailmalla

Pauliina Valpas ­katselee maailmaa Ranskan ja ­Sveitsin ­vuoristosta, ­globaalista Hintsa ­Performancesta käsin.

Monta kulttuuria, yksi yritys............36 Sisäpiirissä Dieseliä tankkiin Texasissa...............38

Kylterit................................................ 42 Tapahtuma Naistenpäivän brunssilla................. 44 Työelämän pelisäännöt................ 46 Tapahtuu............................................. 48 Kolumni................................................ 50

30 10

20

Hyvällä johtajalla on kaikki hyvän ihmisen ­ominaisuudet.

Ekonomien asema paikallisessa sopimisessa on kiinnostava: ekonomeja löytyy neuvottelupöydän molemmin puolin.

Empatia ja hyveet käyttöön johtamisessa

Paikallinen sopiminen

Saku Tuominen

"Kieltäydyn jakamasta asioita onnistumisiin ja epäonnistumisiin."

Jaa juttuvinkki myös kaverille ­ Ekonomin verkkolehdestä. ekonomilehti.fi 3

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Malttia malttia

Sopu ja sen myötä rakentuva luottamus ovat arvokkainta valuuttaa.

luihimme ja mitä edunvalvontamme on jatkossa.

Olemme toki mukana neuvottelemassa kymmeniä työ- ja virkaehtosopimuksia vaadituilta kohdin uudestaan. Sopimusten piirissä on kuitenkin vain noin puolet jäsenistämme. Hyvä on myös muistaa, että TES ja VES toimivat vain työsopimusneu­ vottelujen minimitasona. Jokainen neuvottelee työehtonsa itse ennen työsopimuksensa allekir­ joitusta. Panostamme siksi jatkossa jäsentemme parempaan osaamiseen työsuhteeseen liittyvissä ­neuvotteluissa. Meille saa soittaa ongelmissa!

Mielenkiintoisesti Taloustutkimus julkaisi maaliskuun lopulla tu­ lokset ihmisten suhtautumisesta etujen leikkauksiin. Tulokset vastasivat hyvin pitkälle syys­ kuussa tehtyä jäsenkyselyäm­ me. Jäsentemme enemmistö on valmis Suomen talouden elvyt­ tämiseksi kiristämään kilpailu­ kykysopimuksen sisältämiä elementtejä. Ainoastaan tuloverotuksen kiris­ tämistä vastustettiin.

Ostovoiman leikkaus ei liene Suomenkaan etu!

Hanna-Leena ­Hemming toiminnanjohtaja

VESA TYNI

K

ilpailukykysopimuksen sisällöstä sopi­ minen oli todellinen pihtisynnytys.

Parhaillaan sisältöä neuvotellaan työ- ja virkaehtosopimuksiin (TES, VES). Synnytys kesti kymmenen kuukautta, ja tuloksena on – noh, laiha sopu, mutta sopu kuitenkin.

Puheenjohtajamme Timo Saranpää avasi maaliskuussa Suomen Ekonomien blogissa sopi­ muksen sisältöä tarkemmin. Tiivistelmä sisällöstä löytyy tämä lehden sivulta 27.

Muistaen kaikki kilpailukykysopimuksen eri vaiheet ja vielä loppusuoran käänteet, puheet sopimuksen riittämättömyydestä Suomen taloudel­ lisen tilanteen kohentamiseksi tuntuvat kohtuutto­ milta. On totta, että alkuperäistä viiden prosentin tavoitetta ei saavutettu. Tämä tarkoittanee, että myös kilpailukyvyn parantamiseksi asetetusta 15 prosentin kokonaistavoitteesta jäädään. Toisaalta Suomen Pankin Lauri Kajanoja kirjoitti (eurojata­ lous.fi) helmikuussa, että kymmenenkin prosentin lisä tuottavuuteen saattaisi riittää.

On hyvä muistaa, että sopu ja sen myötä raken­ tuva luottamus ovat arvokkainta valuuttaa. Tästä muistutan nyt etenkin yli-innokkaita poliitikkoja.

Pahinta talouden elpymiselle on poliittinen riitely, epä­ luottamuksen ylläpitäminen ja oman edun tavoittelu Suo­ men kokonaisedun sijaan.

Erityisen huomion kohteena on ollut paikallisen sopimisen jääminen sille asetetuista tavoitteista. Kol­ mikantaneuvottelujen pyhiä periaatteita on, että neuvot­ teluvaiheita ja eri tahojen näkemyksiä ei vuodeta ulos. Sen kuitenkin totean, että palkansaajapuolen syyttely epäonnistumisesta on perusteetonta. Neu­ votteluissa päästiin pitkälle, ja sivulta 20 alkavasta jutusta löydät lisätietoa onnistuneesta paikallisesta sopimisesta.

Iso kysymys Suomen Ekonomeille on, mikä vaikutus kilpailukykysopimuksella on jäsenpalve­

Päätoimittaja / Chefredaktör Hanna-Leena Hemming, hanna-leena.hemming@ekonomit.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö / Redaktionschef Terttu Sopanen, terttu.sopanen@ekonomit.fi, p. 040 3341 202

Julkaisija / Utgivare Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.ekonomit.fi Kustantaja / Redaktion Otavamedia OMA, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia oma.otavamedia.fi ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

Tuotanto / Produktion Otavamedia OMA Oy, Paula Ristimäki, paula.ristimaki@otavamedia.fi, Päivi Maaniitty, Mika Soikkeli (ulkoasu) Toimitusneuvosto / Redaktions­kommittén Hanna-Leena Hemming, Terttu Sopanen, Katri Markkanen, Taija Keskinen ja Riikka Mykkänen Suomen Ekonomeista sekä Otavamedia OMA Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljn­ing Otavamedia OMA, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@otavamedia.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer Suomen Ekonomit, ­Paula Hämäläinen, paula.hamalainen@ekonomit.fi Osoitteen­muutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@ekonomit.fi (huom. ilmoita myös ­jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) T ­ ilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Otavamedia OMA, ekonomi@otavamedia.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 68 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Eric Kayne/MVphotos Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 2.6.2016, jäsenyhdistysten tiedotteet 15.5.2016 mennessä Suomen Ekonomeihin: paula.hamalainen@ekonomit.fi. Nästa Ekonomi utkommer 2.6.2015, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 15.5.2016 till Finlands Ekonomer: paula.hamalainen@ekonomit.fi.

Ekonomi-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen ­kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

LEXUS NX 300h Hybrid alkaen 53.201 €

UUSI LEXUS RX 450h Hybrid alkaen 84.135 €

Kaikin puolin erottuvat uudet crossoverit, Lexus NX 300h Hybrid sekä uusi Lexus RX 450h Hybrid asettavat uuden vertailukohdan premiumautoilulle. Lexus RX on aina ollut vallankumouksellinen, mutta nyt sen terävälinjainen sulava ulkomuoto kertoo jo kaukaa, että luvassa on jotain ennenkokematonta. Ainutlaatuisen ajotuntuman täydellistää täysin portaaton automaattivaihteisto, älykäs neliveto sekä ehdottoman ylellinen varustelu.

SOITA 010 851 8200 JA TILAA AINUTLAATUINEN LEXUS HOME DELIVERY –KOEAJO, niin tuomme Lexuksen koeajettavaksesi minne tahansa pääkaupunkiseudulla.

HIENOSTUNEINTA HYBRIDIVOIMAA JO 12 VUOTTA. Lexus tarjoaa markkinoiden laajimman hybridivalikoiman - Tutustu koko Lexus Hybrid-mallistoomme osoitteessa LEXUS.FI

Malli

Kokonaishinta

EU-yhdistetty kulutus

CO2-päästöt

Teho kW/hv

Vapaa autoetu

Käyttöetu

NX 300h Hybrid A -mallisto alkaen NX 300h Hybrid A AWD Comfort Business RX 450h Hybrid A AWD -mallisto alkaen Hintoihin lisätään toimituskulut 600 €.

53 200,76 € 59 418,83 € 84 134,53 €

5,1 l/100 km 5,2 l/100 km 5,3 l/100 km

117 g/km 121 g/km 122 g/km

145/197 145/197 230/313

960 €/kk 1050 €/kk 1400 €/kk

795 €/kk 885 €/kk 1235 €/kk

Myynti: Lexus Kaivoksela.

Vanha Kaarelantie 31, Vantaa.

Avoinna ark. klo 9-17, la klo 10-14, puh. 010 851 8200.

SAMUEL TUOVINEN (KUVALÄHDE: ISTOCK)

TUOREITA JUTTUJA & AJATTELEMISEN AIHEITA blogi.ekonomit.fi

Ikä on asennetta!

Ekonomien uravalmentajat rohkaisevat positiiviseen ajatteluun: ikä on vain numeroita. Jos itse kokee iän ongelmaksi, siitä tulee ongelma.

TEKSTI HANNELE HEIKINHEIMO JA BIRGIT LINDHOLM

EKONOMIEN URAVALMENTAJAT kuulevat usein epäilyjä siitä, että työnhaku ei ole onnistunut, koska: ”Olen näin vanha, aivan liian vanha”.

Tosiasia kuitenkin on, ettei työnsaannille ole olemassa ikärajaa. Vaikka julkisuudessa puhutaan paljon siitä, että työnantajat eivät palkkaa yli 50-vuotiaita, niin hienoja onnistumistarinoitakin löytyy.

PÄIVITÄ OSAAMISTASI Avainasia on päivittää omaa osaamistaan koko ajan ja pysyä kärryillä, mitä omalla alalla tapahtuu. Myös aktiivinen ja sopivan utelias kannattaa olla. Sitä kautta verkostot kasvavat, mikä parantaa työllistymismahdollisuuksia selvästi.

Entistä useammin työpaikasta ei ilmoiteta lehdissä tai netissä. Sen takia suhteiden ja verkostojen merkitys työnhaussa korostuu.

Some-taidot kannattaa ottaa haltuun.

On aloja, joissa sanotaan, että jos et ole Lin-

6

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

kedInissä, sinua ei ole olemassa. Viimeistään nyt on aika perustaa oma LinkedIn-tili ja päivittää sitä säännöllisesti, myös työsuhteessa ollessaan.

KÄÄNNÄ IKÄ EDUKSI Ikä on myös positiivinen asia: iän myötä kerääntyy kokemusta, josta on syytä olla ylpeä.

Pitkään työelämässä olleella on vankka asiantuntemus omasta alastaan. Vuosien varrella on kertynyt elämänviisautta ja ajattelusta tullut kokonaisvaltaista. Tilannetajua ja malttia riittää, kun niitä tarvitaan, ja verkostoja on yleensä ehtinyt syntyä merkittävästi.

Yli 50-vuotiailla on myös useimmiten talous tasapainossa ja perhetilanne vakaa.

Aikaa ja energiaa riittää suunnattavaksi työhön. Lojaalisuus ja sitoutuminen työnantajaa kohtaan on vahvaa.

Nykyajan yli viisikymppiset ovat myös fyysisesti hyvässä kunnossa.

POSITIIVISET VIESTIT KANTAVAT Uravalmentajat ehdottavat seniori-ikäiselle työnhakijalle oman positiivisuuslistan tekemistä.

"Tulet huomaamaan, miten paljon hyvää vuodet ovat tuoneet mukanaan!"

Hyödynnä ­kokemustasi ­mentorina Suomen Ekonomien palveluista yksi suosituimpia on mentorointiohjelma. Mentorin roolissa kokemustasi ja pitkien ­työvuosien antamaa näkemystäsi ja laaja-­alaisuuttasi arvostetaan ja tarvitaan.

LISÄTIETOJA mentoroinnista löydät verkko­

sivuiltamme: ekonomit.fi/mentorointi.

Opetuspalkinto taas haussa

Suomen Ekonomit tukee Opetuspalkinnolla kauppatieteellisen alan opetuksen kehittämistä.

Kilpailussa haetaan toimivia ja innovatiivisia käytänteitä, jotka voivat toimia esimerkkeinä hyvästä opetuksesta kaikille yliopistoille sekä olla toimintatapana levitettävissä.

Kts. juttu alla tai ekonomit.fi.

1/4

Yhteispelin taitajia palkitaan

OPISKELIJAT MUKANA RAADISSA Opiskelijoilla on palkinnon saajan valinnassa merkittävä rooli. Voittajan valinnasta vastaavan palkintoraadin kokoonpanosta noin puolet on opiskelijoita, ja raadin puheenjohtajana toimiva Nieminen on itsekin opiskelija.

Opetuksen ja tutkimuksen yhteydestä

elinkeinoelämään hyötyvät opiskelijoiden lisäksi yliopiston henkilökunta, elinkeino­ elämän edustajat ja koko yhteiskunta.

Sujuvan yhteistyön myötä opiskelijoilla ja valmistuneilla on parhaat mahdolliset eväät soveltaa yliopistossa oppimaansa tietoa alati muuttuvassa työelämässä. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteyden vahvistaminen on myös yksi valtioneuvoston kärkihankkeista.

VERKOSTOT TÄRKEITÄ TYÖNHAUSSA. Alle neljäsosa suoma-

laisista on päätynyt nykyiseen työhönsä hakemalla suoraan avointa työpaikkaa. Noin 70 prosenttia on löytänyt työtä muita polkuja pitkin, ilmenee Sitran Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimuksesta.

KAIKKI KYLTERIYHTEISÖT MUKAAN! Opetuspalkinto on Suomen Ekonomeille jo perinteikäs mahdollisuus nostaa esiin opetuksen tärkeys kauppatieteellisen koulutuksen arvon varmistamisessa. ”Se on positiivinen ja näkyvä tapa kannustaa opetuksen kehittämiseen, ja toisaalta myös antaa tunnustusta heille, jotka sen ansaitsevat. Odotamme ehdotuksia kaikilta 13 kylteriyhteisöltä kautta Suomen, jotta saamme paljon hyviä käytäntöjä jakoon”, Jussi Nieminen summaa.

Voittaja palkitaan 6 000 eurolla. Voittaneen esityksen tehnyt kylteriyhteisö saa lisäksi 1 000 euroa. Palkkiot tulevat KAUTE-­ säätiön varoista. KAUTE-säätiö edistää kauppatieteellistä ja teknillistieteellistä opiskelua, opetusta ja tutkimustoimintaa.

40 %

ETIIKKA PUNTARISSA. Suomen

Yrittäjien tekemän Yrittäjien etiikka -tutkimuksen mukaan suomalaiset yrittäjät kohtaavat yhä uusia epäeettisiä toimintatapoja työssään. Yrittäjän odotetaan suostuvan liiketoiminnassaan harmaille alueille yllättävän usein, jolloin oma etiikka joutuu puntariin. Peräti 40 prosenttia kyselyyn vastanneista yrittäjistä kertoi joutuneensa eettisiin koettelemuksiin kuukausittain tai useammin.

Tutkimuksen teki Solutum Oy:n tutkijaryhmä. Kyselyyn vastasi yli 400 Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjää.

Hakuohjeet verkossa: ekonomit.fi

66 %

ADBLOCKERIT KÄYTÖSSÄ.

Markkinointi ja Mainonta kertoo, että suomalaisista 66 prosenttia suhtautuu negatiivisesti videomainoksiin ja 31 prosenttia ei arvosta myöskään verkkosivuilla olevia mainoksia. Luvut perustuvat AudienceProjectin Pohjoismaissa teettämään tutkimukseen.

ISTOCK

SUOMEN EKONOMIT etsii hyviä käytäntöjä, jotka nivovat yhteen kauppatieteellisen opetuksen ja tutkimuksen sekä elinkeinoelämän. Tätä varten käynnistetään haku vuoden 2016 Opetuspalkinnon saajaksi teemalla kauppatieteellisen opetuksen ja tutkimuksen yhteys elinkeinoelämään.

Kilpailun myötä toivotaan näkyviin ja levitettäväksi monipuolisia käytäntöjä, joten elinkeinoelämällä tarkoitetaan sekä yksityistä että julkista sektoria. ”Yliopistojen ja yritysten yhteistyön lisääminen nousi viime vuonna opiskelija- ja vastavalmistuneille jäsenillemme lähetetyssä kyselyssä tärkeimmäksi asiaksi, jossa Suomen Ekonomien toivottiin tekevän vaikutustyötä. Nyt alkavan kilpailun myötä voimme nostaa esiin parhaita käytäntöjä, joita jakaa ympäri Suomen”, kertoo Suomen Ekonomien koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Jussi Nieminen.

Lue juttu verkosta DIGITALISAATIO – AIKAMME SUURIN ­MAHDOLLISUUS -tapahtumasta. ekonomilehti.fi

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

7

[ UUTISSALDO ]

Jäseneksi tekstarilla

Suomen Ekonomien jäsenenä saat liiton palvelut, monia jäsenetuja ja pääset mukaan ekonomiyhdistyksesi toimintaan. Jäsenmaksun voit vähentää verotuksessa. Lähetä tekstiviesti EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

APUA TYÖELÄMÄN KÄÄNTEISIIN ekonomit.fi/ urapalvelut

Työterveyshuolto hoitaa kolmanneksen väestöstä

ISTOCK

TYÖTERVEYSHUOLTO hoitaa ilman verovaroja väestöstä kolmanneksen, 32 prosenttia.

Akava on huolestunut aikeista, joilla pyritään heikentämään työterveyshuollon sairaanhoitoa. Työterveyshuollon sairaanhoidon osuus koko Suomen terveydenhuollon menoista on 2,5 prosenttia. Työnantajat maksavat yli 80 prosenttia työterveyshuollon kuluista, ja lopun kustantavat työntekijät. ”Työterveyshuolto on ainoa sairaanhoidon muoto, johon ei kulu verorahaa. Tämä rahoituspohja murtuisi, jos työterveyshuollon sairaanhoidon järjestämistä rajoitettaisiin, kuten on esitetty”, sanoo lakimies Paula Ilveskivi. ”Työterveyshuollon sisältöä on kehitettävä entistä enemmän työntekijöiden hyvinvointia ja työkykyä tukevaan ja edistävään suuntaan.

Se ei kuitenkaan saa tapahtua työkykyä tukevan sairaanhoidon kustannuksella.”

Uutta tutkimusta johtamisesta

Johtajan vahva tuki ja korkeat suoritusodotukset tuovat tulosta.

NYKYISESSÄ TYÖELÄMÄSSÄ työntekijöille asetetaan usein ristiriitaisilta tuntuvia odotuksia. Yhtäältä heidän odotetaan suoriutuvan tehtävistään tehokkaasti ja syventävän osaamistaan, toisaalta heidän tulisi olla luovia ja kyetä uudistumaan. Erilaisten, ja ainakin osin ristiriitaisten, työskentelytapojen yhdistäminen on kuitenkin keskeinen haaste.

Olli-Pekka Kauppilan ja Michiel P. Tempelaarin tutkimuksessa The Social-Cognitive Underpinnings of Employees’ Ambidextrous Behaviour and the Supportive Role of Group Managers’ Leadership pyrittiin selvittämään, mitkä tekijät mahdollistavat työntekijöiden suoriutumisen sekä uutta luovasta että tehokkaasta toiminnasta, eli toimimaan ambidekstrisesti, molempikätisesti.

Kaksikko osoitti, että johtaminen joka perustuu sekä vahvaan tukeen että korkeisiin suoritusodotuksiin edistää nykyhetkessä menestymistä mutta myös tulevan tarkkailua ja

8

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

hyödyntämistä.

Myös työntekijöiden ominaisuuksilla on vaikutusta ambidekstriseen käyttäytymiseen. Työntekijän voimakas itseluottamus oli tutkimuksen mukaan tärkeä ambidekstrisen toiminnan mahdollistava tekijä. Itseensä luottavat työntekijät pyrkivät todennäköisimmin oppimistavoitteisiin, jotka puolestaan edistivät ambidekstrista käyttäytymistä.

Toisaalta myös esimiehen johtamistyylillä oli keskeinen rooli.

Työntekijöiden toiminta oli ambidekstrisempaa silloin, kun heidän esimiehensä tarjosi alaisilleen paljon tukea mutta samanaikaisesti edellytti heiltä erinomaista suoritustasoa.

Johtamistyyli vaikutti myös työntekijöiden ominaisuuksien ja ambidekstrian väliseen suhteeseen siten, että oppimistavoitteet eivät edistäneet ambidekstrista käyttäytymistä sellaisilla työntekijöillä, joiden esimies epäonnistui tuen antamisessa ja suoritusten vaatimisessa.

Opi uutta, innostu, inspiroidu!

Tutustu Suomen Ekonomien ammatillisen kehittymisen kattaukseen ja ilmoittaudu: ekonomit.fi/tapahtumat

Koko päivän teemakoulutus Menestyvän työyhteisön pelisäännöt 19.5. Oulu

EkonomiEsimies – Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin.

26.5. Helsinki Pelkkä ammattitaito ei enää riitä työssä ja työelämässä pärjäämiseen ja menestymiseen. Koulutuksessa saat tärkeitä eväitä, jotka auttavat työpaikalla toimimisessa ja siellä viihtymisessä. Pohdimme mm. miten työpaikalla toimitaan rakentavasti ja mitä odotetaan esimieheltä tai alaiselta. Tarkastelemme myös mistä toimiva työyhteisö syntyy ja mitä ammatillinen käyttäytyminen sekä hyvä yhteistyö ja vuorovaikutus ovat. Koulutuksessa saat välineitä erilaisten ongelma- ja ristiriitatilanteiden ratkomiseen sekä keinoja onnistuneiden muutosten toteuttamiseen ja hallintaan.

Kouluttaja: Pekka Järvinen, Organisaatiokulttuuri Praxis

Puolen päivän tietoiskut Resilienssi – tulevaisuuden tärkein strateginen kompetenssi 3.5. Lahti Valmentaja: Susanne Valkeakari, Talent Vectia Ylivertainen asiakaskokemus – miten se synnytetään?

10.5. Kouvola Kouluttaja: Merja Fischer, POS Emotions Neuvottelutaidot – lisäarvon luominen ja osoittaminen neuvotteluissa 17.5. Jyväskylä Valmentaja: Arto Sahla, FranklinCovey

Webinaarit 26.4.

Verkkomainonnan eri keinot

17.5.

Asiantuntija verkossa

9.6.

Verkkomarkkinoinnin mittaaminen ja jatkuva kehittäminen

Kouluttaja: Oskari Uotinen, Intosome

Sekä esimiestehtävissä jo toimiville että niihin haluaville Koulutustemme perusajatus on hyvä ja kestävä johtaminen. Työskentelytapa on usein hyvin coachaava ja kysymyksiäkin herättävä. Yhtä ainoaa ja oikeaa vastausta ei useinkaan ole, vaan me autamme sinua löytämään oman esimiesidentiteettisi ja tapasi toimia sekä kehittyä. Johtajaksi ei kasveta päivässä, vaan kehitytään työssä joka päivä.

Syventävä lähikoulutus, 2 päivää 12.-13.5. Turku 27.-28.10. Helsinki Tietoiskut, ½ päivää 4.10. Uuden ajan johtajuus Virtuaalinen ryhmäcoaching 24.8.-20.12.

EkonomiEsimies verkossa – EE Netti!

26.8.-18.12.

Tutustu tarkemmin: ekonomit.fi/ekonomiesimies

10

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

HYVEILLÄ JA EMPATIALLA TULOKSIIN Hyvä johtaja on hyvä ihminen, joka hyödyntää empaattisuutta ja hyveitä myös johtamisessa.

TEKSTI MARIANNA SALIN KUVAT ROOPE PERMANTO, SAMUEL TUOVINEN

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

11

”HYVÄLLÄ JOHTAJALLA ON KAIKKI HYVÄN IHMISEN OMINAISUUDET. HÄN ON REHELLINEN, PÄÄTTÄVÄINEN JA LOJAALI.”

F

iksu, nuori työntekijä saa toivomansa esimiestehtä­ vän – ja epäonnistuu. Työyh­ teisö kärsii, työt eivät etene, eikä tulosta synny. Toista mahdollisuutta päästä näyt­ tämään ei välttämättä tule.

Ohjatessaan aikoinaan nuoria SOK:laisia urapoluille SOK:n entinen pääjohtaja, ekonomi Arto Hiltunen mietti, mikä esimiestyössä epäonnistuneita nuoria yhdisti. Hän tuli siihen tulokseen, että monissa tapauksissa heillä ei ollut valmiuksia ymmärtää, mitä johdettavan päässä liikkui ja millaiset asiat olivat tälle tärkeitä.

Viime vuosina tällainen ymmär­ rys on kiteytynyt johtajien puheissa empatiaksi.

YMMÄRRYKSELLÄ TULOSTA ”Johtamiseen liittyvä empatia kuvaa johtajan kykyä ja halua ymmärtää, millaisia arvoja, asenteita ja tunteita johdettavalla on. Silloin hän pystyy valitsemaan työkalupakistaan oikeat välineet johtamiseen”, Hiltunen sanoo.

Hän uskoo, että empatian kykyä voi kehittää siinä missä muitakin kykyjä ja kannustaakin johtajia kysymään ja kuuntelemaan sekä vaihtamaan näkökulmaa. ”Tämä saa yleensä aikaan sen, että johdettavan motivaatio lisään­ tyy, asiakkaan kokemus paranee ja syntyy myös tulosta.”

Hiltusen mukaan jokaisella johta­ jalla on oltava aikaa kysyä alaistensa kuulumisia silloinkin, kun selvitettä­ vänä ei ole päivänpolttavaa asiaa. ”Voiko johtaja vedota siihen, ettei hänellä ole aikaa johtaa? Johtajan keskeisenä tehtävänä on vaikuttaa ihmisiin, jotta he toimisivat yhden­ suuntaisesti yrityksen tavoitteiden kanssa.”

EMPATIAN TUNNE KURIIN Psykologia määrittelee, että em­ paattinen ihminen tuntee, mitä

12

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

ARTO HILTUNEN, SOK:N ENT. PÄÄJOHTAJA, EKONOMI JA HALLITUSAMMATTILAINEN, JOHTAMISESTA-KIRJAN KIRJOITTAJA

toinen tuntee, ja jakaa toisen tuskan, halusi tai ei. Sen sijaan Hiltusen puheissa empaattinen johtaja yrittää pikemminkin tietoisesti asettua toisen asemaan. Selvyyden nimissä empatian käsite jaetaankin joskus emotionaaliseen ja kognitiiviseen empatiaan. Tunne ja ymmärrys sekoittuvat kuitenkin jokaisessa yksilössä, mikä kysyy johtajalta kuin johtajalta valppautta. ”Jos myötäeläminen riistäytyy käsistä, johtaja saattaa jättää vaikean ratkaisun tekemättä esimerkiksi sil­ loin, kun olisi välttämätöntä sulkea yksi toimipaikka yrityksen kilpailu­ kyvyn ja eloonjäämisen varmistami­ seksi”, Hiltunen sanoo.

Pahaa jälkeä voi tulla myös silloin, kun johtaja myötäelää yhden alaisen­ sa elämää vahvasti ja päätyy tinki­ mään yhteisistä periaatteista. Empa­ tia on nimittäin varsin valikoivaa. ”Onhan se niin, että toiset ihmiset miellyttävät enemmän kuin toiset.

Johtajan on vain pystyttävä ehdot­ tomaan tasapuolisuuteen ja samalla ymmärrettävä, että ihmiset tarvit­ sevat hyvin erilaista tukea, kannus­ tusta ja vuorovaikutusta. Siinähän se on, johtamisen haaste”, Hiltunen naurahtaa.

hakee turhaan vastausta kirjassaan Johtamisesta.

Hyvääkin tarkoittava johtaja voi kompastua empatiaherätykseensä ja vaikuttaa manipuloijalta tai empaat­ tisesti ilmehtivältä teeskentelijältä, jos kiinnostus alaisiin ilmenee vain satunnaisesti. ”Tässä tullaan ennustettavuuteen ja johdonmukaisuuteen. Johtaja ei voi sanella asioita yhtenä päivänä ja kysellä kuulumisia silloin, kun on rennompi olo ja tulokset kunnossa.”

MANIPULOINTIA JA KÖMPELYYTTÄ Ei ole sanottua, että ymmärrykseen­ kään perustuva empatia johtaisi väistämättä tasapainoiseen työ­ yhteisöön. ”Empatian väärinkäyttöä kutsu­ taan manipuloinniksi, josta maa­ ilmassa on karmeita esimerkkejä Hitleristä alkaen”, Hiltunen toteaa.

Maailmassa on myös esimerkkejä yrityksistä, joiden menestystä em­ patian puute tai väärinkäyttö ei ole estänyt. Pärjäsikö Applea mielivaltai­ sesti johtanut Steve Jobs empatian puutteesta huolimatta, koska työ itsessään oli riittävän motivoivaa?

Vai pärjäsikö hän empatiaa väärin­ käyttäen, manipuloiden? Hiltunen

Hyvä johtaja on Arto Hiltusen mukaan

HYVÄN IHMISEN JÄLJILLÄ Hiltunen on Suomessa yksi niistä, jotka käynnistivät empatiapuheen.

Hän korostaa kuitenkin toistuvasti, että empatia vaatii aina tuekseen muita oivallisia ominaisuuksia ja puolestaan tukee niitä. Hän upottaa empatian viiden e-kirjaimen koko­ elmaan, joilla hän kuvaa hyvän joh­ tajan ominaisuuksia: empaattinen, ennustettava, elastinen, energinen ja eettinen. ”Itse asiassa hyvällä johtajalla on kaikki hyvän ihmisen ominaisuudet.

Hän on rehellinen, päättäväinen ja lojaali”, Hiltunen sanoo.

Empaattinen Ennustettava Elastinen Energinen Eettinen

Empatian kykyä voi kehittää siinä missä muitakin kykyjä, sanoo Arto Hiltunen.

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

13

Johtajan pitäisi olla ihmisistä parhain, toteaa Antti Kylliäinen.

14

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

”HYVEET, KUTEN YSTÄVÄLLISYYS, VASTUULLISUUS JA REILUUS, TEKEVÄT MONET SÄÄNNÖT JA KIELLOT TARPEETTOMIKSI.” ANTTI KYLLIÄINEN, SYFRON OY, EETIKKO

Eetikko Antti Kylliäinen konsulttiyrityksestään SyFron Oy on samaa mieltä. ”Johtajan pitäisi olla ihmisistä parhain. Se on johtamisen suuri haaste”, hän toteaa.

Kylliäinen on taustaltaan teologi ja työskenteli myös pitkään evankelis-luterilaisen kirkon pappina. Hän toi aikoinaan yrityksiin armojohtamisen käsitteen ja tarjoaa nykyään yrityksensä kautta organisaatioille työyhteisön hyvinvointia ja sisäistä vuoropuhelua parantavaa koulutusta.

Kylliäinen toivookin, että johtajan ominaisuuksista puhuttaisiin kokonaisuutena eikä yksittäisinä muoti-ilmiöinä. Hän paketoi ne hy-

YHTEISÖLLISTEN HYVEIDEN TOP 5 (TYÖYHTEISÖJEN TÄRKEIMPINÄ ­PITÄMÄT HYVEET) • avuliaisuus • joustavuus • luotettavuus • suvaitsevaisuus • vastuullisuus TYÖNTEON HYVEIDEN TOP 5 (TYÖNTEKIJÖIDEN JA JOHDON ­TÄRKEIMPINÄ PITÄMÄT HYVEET) • innostuvuus • luovuus • muutosvalmius • tavoitteellisuus • yhteistyökykyisyys JOHTAMISEN HYVEIDEN TOP 5 (ESIMIESTEN JA ALAISTEN TÄRKEIMPINÄ PITÄMÄT HYVEET) • johdonmukaisuus • kannustavuus • kunnioittavuus • oikeudenmukaisuus • vastuullisuus Top 5 -listat perustuvat Antti Kylliäisen tähän mennessä pidettyihin hyveprosesseihin ja -työpajoihin sekä niistä koottuihin tietoihin.

Hyveistä on iloa ja hyötyä

• kun organisaation arvot eivät tunnu toteutuvan ja täyttävän ­tehtäväänsä • kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa • kun rekrytointi ontuu, taloon palkataan vääriä ihmisiä ja oikeat jäävät löytymättä • kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia • kun yhteisö toimii, kun työkulttuuria on syytä rakentaa tai vahvistaa

veiksi ja haluaa palauttaa klassisen hyve-etiikan suomalaiseen keskusteluun muutaman vuosikymmenen tauon jälkeen. Välineenä hän käyttää hyveprosesseja.

ARVOT TODEKSI – HYVEIKSI Onko hyveellistä lanseerata hyveprosessi, kun moni kärsii vielä arvoprosessien aiheuttamista turhaumista?

Kylliäisen mukaan on. ”Arvot ovat tavoitteita, joihin pyritään, kun taas hyveet ovat jo totta ja niiden varassa työyhteisö toimii.”

Hän väittää myös, että olemassa olevia hyveitä on helppo vahvistaa, kunhan työyhteisö nostaa ne esille.

Paheita hän ei huoli käsittelyyn. ”Loppujen lopuksi monet niistä asioista, jotka tuottavat ihmisille pahaa mieltä ja huonoa oloa arjessa, liittyvät siihen, että jokin hyve ei toimi riittävän hyvin. Kun hyveitä kehitetään, paheet korjaantuvat siinä sivussa. On toki asioita, kuten rakenteellinen epäoikeudenmukaisuus, jotka on pakko hoitaa erikseen pois.”

Kylliäinen uskoo, että hyveet, kuten ystävällisyys, vastuullisuus ja reiluus, tekevät myös monet säännöt ja kiellot tarpeettomiksi.

HYVEILLÄ HYVÄÄ VOINTIA Hyveiden valttina on Kylliäisen mukaan se, että jokaisella on täysi valta kehittää niitä. Ovathan ne yksilön omia. ”Jos jokainen lähtee miettimään omaa tapaansa toimia ja kehittämään sitä hyveellisempään suuntaan, työyhteisö voi hyvin, työt sujuvat paremmin ja organisaatio hyötyy siitä tuottona. Myös yhteisön paineensietokyky kasvaa.”

Kylliäinen korostaa, että yhteisöllisillä hyveillä on vain yksi tehtävä. ”Ne tekevät ihmisistä hyviä työtovereita toisilleen riippumatta siitä, mitä firma tavoittelee”, hän sanoo.

Lienee kuitenkin liioittelua olettaa, että koko työporukka asettuisi

yhteistuumin pohtimaan hyveitään.

Kylliäistä tämä ei huolestuta. ”Vastarannankiiskistä ei ole ollut hyveprosesseissa haittaa. Hyvässä yhteisössä on aina tilaa toisinajattelijoille.”

IHMINEN RAHAN EDELLE Kun Kylliäinen puhuu johtamisen hyveistä, puhe kurvaa tämän tästä työyhteisön hyveisiin. Syy on selvä.

Hänen mukaansa johtamista voidaan kehittää vasta, kun tiedetään, miten työyhteisö toimii. ”Ei ole olemassa hyvää johtamista sinänsä, vaan johtaminen on mitä suurimmassa määrin kontekstiin sidottua toimintaa. On olemassa vain hyviä johtajia tietyssä yhteisössä ja tietyssä tilanteessa.”

Yhteisöllisten hyveiden jälkeen Kylliäinen haluaa selvittää työnteon hyveet, siis yhteisön vahvuudet työn tekemisessä. Vasta kun nämä molemmat tunnetaan, voidaan selvittää, mitä ihmiset tarvitsevat esimiehiltä ja johtajilta. ”On paljon helpompaa sovittaa yhden johtajan johtamistapa 40 alaiseen kuin päinvastoin.”

On kuitenkin yksi hyve, jonka Kylliäinen soisi varauksetta jokaiselle johtajalle. ”Hyvä johtaja ymmärtää, että ihminen on aina rahaa tärkeämpi. Jos pitää johdonmukaisesti tästä kiinni, se tuottaa myös tulosta, ennen kaikkea pitkällä aikavälillä.”

HUUMORINTAJU ON HYVE Työyhteisöt ja johtajat voivat valita hyveensä vaikkapa Kylliäisen listalta, jolla on tällä hetkellä peräti 145 hyvettä. Hän kehottaa ihmisiä punnitsemaan valintojaan tarkasti. Hän pitää esimerkiksi yritysten arvona suosittua avoimuutta arveluttavana etenkin johtajan hyveenä. Johtajahan tietää asioita, joita jopa laki kieltää kertomasta, ja esimiestyökin perustuu luottamukselliseen suhteeseen.

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

15

Hyveprosessi on parantanut Finlandia-talon saamaa ­asiakaspalautetta, uskoo Johanna Tolonen.

”Ei pidä sanoa kaikkea, mitä tietää, mutta sen, mitä sanoo, pitää olla totta. Tärkeämpää johtajalle on siis rehellisyys kuin avoimuus”, Kylliäinen toteaa kirjassaan Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen.

Yksi hänen suosikkihyveistään on johtajan huumorintaju, joka tekee vallasta siedettävämpää ja johtajasta helpommin lähestyttävän. Huumori voi osoittautua myös liimaksi, joka sitoo työyhteisöä. Joskus sen merkitys selviää vasta, kun humoristit jättävät porukan ja tunnelma romahtaa. ”Jos ei ole mietitty, mikä tekee työyhteisöstä hyvän, ei kyetä aina ja joka tilanteessa pitämään hyvästä kiinni.”

KAIKKI OSAAVAT KEHITTÄÄ Kylliäinen tulee riisuneeksi hyveiltä niiden etäisen, jopa hieman tekopyhyyttä henkivän maineen ja saman hän tekee hyveiden kehittämiselle.

Hän ei odota hyveiden kehittäjältä erityisen terävää itsetuntemusta tai analysointitaitoja. Perusihmisyys riittää – ja nuoruus auttaa. ”Aristoteles oli sitä mieltä, että aikuisille ei auta enää puhua hyveistä”, Kylliäinen nauraa.

Hyveellisiä johtajia lienee joka tapauksessa luvassa ennen pitkää yhä useampia. Kylliäinen on nimittäin levittänyt hyveprosessit päiväkoteihin vapaaehtoistyönään. ”Parasta on se, että hyveet hyvän ihmisen ominaisuuksina toimivat joka paikassa. Ei olekaan työminää, kotiminää ja harrastusminää.”

Empatia • • • • •

16

jäsentynyttä ymmärrystä näkökulman vaihtoa kyselyä ja kuuntelua motivoivaa palautetta erilaisuuden tunnistamista

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

Seal LA 16.7.

Tyytyväinen ­työporukka, ­tyytyväinen ­asiakas – MONI ASIANTUNTIJA OSAA työnsä paremmin kuin esimiehensä ja pitää työkaverinsa arvostusta erittäin tärkeänä. Silti esimiehen tehtävänä on lapata ihmisille hyvinvointia suuhun, ikään kuin ihmiset olisivat täysin avuttomia eikä heillä olisi mitään roolia omassa tai työkaverin hyvinvoinnissa, täräyttää Finlandia-talon toimitusjohtaja, ekonomi Johanna Tolonen.

On Finlandia-talossakin kokoonnuttu milloin mölkyn milloin joulukuusen ympärille tavoitteena yhteishengen ja työhyvinvoinnin kehittäminen, mutta puolitoista vuotta sitten Tolonen halusi kokeilla myös uutta näkökulmaa ja kutsui eetikko Antti Kylliäisen ohjaamaan hyveprosessia.

– Johtamisen ajattelu lähtee aina siitä, että keskitytään ongelmien poistamiseen. Oli mielenkiintoista sen sijaan keskittyä hyvään ja pohtia, voiko sitä vahvistaa, Tolonen sanoo.

Finlandia-talon väki keskusteli siitä, mikä on heillä hyvin, ja tunnisti itsestään kuusi olennaisinta hyvettä: positiivisuuden, yhteenkuuluvuuden, vastuullisuuden, innostuvuuden, avuliaisuuden ja suvaitsevaisuuden. Tämän jälkeen he miettivät, miten hyveet näkyvät käytännössä, ja miten niitä voisi vahvistaa edelleen.

Finlandia-talossa henkilöstön yhteispeli on äärettömän tärkeää ja myös haastavaa, koska oman henkilöstön ohella palveluita asiakkaille järjestää neljä yhteistyökumppania: yksi ravintola sekä aula-, vartiointi- ja siivouspalvelujen tuottajat. Osaako tarjoilija auttaa asiakasta, joka kysyy esitystekniikasta? Tolosen mukaan entistä paremmin.

Hän uskoo hyveprosessin vaikuttaneen siihen, että Finlandia-talon asiakaspalaute on parantunut entisestään.

Hän arvioi, että työyhteisön kehittäminen on käynnistänyt hyvän kierteen, joka vaikuttaa viime kädessä tulokseen.

– Meillä oli viime vuonna 45-vuotisen historian paras tulos. Toki osa syistä liittyy puhtaasti liiketaloudellisiin ratkaisuihin.

Hyveprosessin seurauksena Tolonen kertoo tietävänsä entistä paremmin, minkä tyyppistä johtamista työyhteisö toivoo.

– On helppo sanoa, että johtaminen vaatii karismaa tai sisältää mystiikkaa, mutta loppujen lopuksi uskon, että suurin osa suomalaisista johtajista ja esimiehistä on hyviä.

He tarvitsevat vain lisää käytännön työkaluja, ja niitä on myös tullut lisää.

”JOHTAMISEN AJATTELU LÄHTEE AINA SIITÄ, ETTÄ KESKITYTÄÄN ONGELMIEN POISTAMISEEN. OLI MIELENKIINTOISTA SEN SIJAAN KESKITTYÄ HYVÄÄN.” JOHANNA TOLONEN, FINLANDIA-TALO, TOIMITUSJOHTAJA

Huippuluokan elämyksiä Porissa!

Gregory Porter PE 15.7.

Joss Stone PE 15.7.

www.porijazz.fi/vip

Brian Setzer’s Rockabilly Riot!

TO 14.7.

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOIT­TAUDU TOIMITUKSEEN: PAULA.RISTIMAKI @OTAVAMEDIA.FI

UUSI TYÖ

KTM Vesa Havukainen, 39 Ovenia Groupin talousjohtaja > Senior Manager, Greenstep Oy

TEKSTI MARITA KOKKO KUVAT MIIKA KAINU, COCOMMS, TUOMAS VUORENNIEMI/NYBLIN STUDIOT

POIMINNAT VESAN ­U RALTA

V

esa Havukainen ehti työskennellä talousjohta­ jana lähes kymmenen vuotta, kunnes hyppäsi ­sapattivapaan kautta talouden asiantuntija­ tehtäviin.

"Ilman muuta onnistunut askel sivusuun­ nassa", hän sanoo.

Havukainen ehti johtaa taloutta kasvavissa, kiinteis­ tömanageerausta edustavissa Arennassa ja Oveniassa.

Kun hän muutti Helsinkiin 2006, Arennassa oli reilut 100 työntekijää. Kun hän jäi pois Oveniasta kesällä 2015, yritys työllisti lähes 600 henkilöä.

"Yrityksissä palkattiin väkeä, hoidettiin tuhansia asiak­kuuksia, ostettiin yrityksiä ja tultiin ostetuksi. Vuo­ siin mahtui moninaisia yritysjärjestelyjä ja tapahtumia.

Myös kasvun tuomia kipupisteitä, mutta ennen kaikkea paljon oppimista."

Itse työ alkoi kuitenkin olla aika samanlaista, vaikka palkkakuitissa maksajan nimi ja arjessa työnkuva vaih­ tuivatkin.

"Pitkä aika yhdessä hommassa toi tunteen, ettei mi­ nulla ollut lisää annettavaa eikä välttämättä enää paljon opittavaakaan."

Kun tuli tilaisuus hengähtää, Havukainen otti riskin ilman tietoa tulevasta.

"Se oli paras päätös ikinä. Sain aikaa miettiä, mikä kiinnostaa, missä olen vahva ja mitä olisi mahdollista ­oppia. Juttelin Ekonomien uravalmennuksen kanssa ja sain tukea omien ajatusten jäsentämiseen. Uusi suunta alkoi hahmottua."

Työpaikka asiantuntijana löytyi kasvuyritys Green­ stepistä, joka tarjoaa laajasti tilitoimisto-, taloushallin­ non konsultti- ja talousjohtajapalveluita niin kasvuyri­ tyksille kuin pörssiyhtiöillekin.

"Greenstepissä arvot ja tapa tehdä asiakastyötä kohtaavat aidosti. Talossa on positiivisen tekemisen mei­ ninki; asiakaslähtöistä, laatukeskeistä ja hyvällä tavalla ammattiylpeää tekemistä."

Yritys on perustettu 2010 nollasta, ja se on kasvanut noin sadan henkilön työllistäjäksi.

"On ollut energisoivaa tulla mukaan tiimiin. Pääsen tekemään tuttuja asioita eri näkökulmasta asiantunti­ jatehtävissä, joissa tarvitaan halua ja valmiutta oppia, tervettä uteliaisuutta ja motivaatiota uuteen."

2001 Lappeenrannan teknillinen yliopisto, kauppatieteiden maisteri

2000–2001 Lappeenrannan teknillinen yliopisto, tutkimusassistentti

18

Sivusuuntaan – onnistuneesti

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

2006–2012 Arenna Oy, talousjohtaja

2001–2006 Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy, talousjohtaja, vt. toimitusjohtaja, ­business controller, projektipäällikkö

2012–2015 Ovenia Group, talousjohtaja

2016– Greenstep Oy, Senior Manager

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Aktiivisuus auttaa uralle KTM Jani Wahlman, 31 KTM Turun kauppakorkeakoulun Luovan talouden ja johtamisen maisteriohjelmasta 18.12.2015 > Työsopimus Elinar Oy:n markkinointipäällikön tehtäviin 1.12.2015

JANI WAHLMAN TYÖLLISTYI täysipäiväisesti, ennen

Rohkeutta muutokseen KTM Johanna Markkanen, 39 Viestintätoimisto Cocommsin varatoimitusjohtaja > Cocommsin toimitusjohtaja

JOHANNA MARKKANEN rohkaisee yrityksiä uudistumaan ketterästi nopeallakin syklillä. Maailman murros, joka muuttaa yhteiskunnan rakenteita ja digitalisoi viestintää, kiihtyy kiihtymistään.

"Cocomms keskittyy tukemaan asiakkaita selviytymään murroksesta. Selviytyminen vaatii sisäistä viestintää organisaation uusiutumiseen ja uudenlaista viestintää myös asiakkaiden ja sidosryhmien suuntaan", linjaa tuore toimitusjohtaja.

Cocommsissa Markkanen on työskennellyt pian seitsemän vuotta. Terveysviestinnän tiimin vetäjästä ja konsultista tuli kaksi vuotta sitten ensin yrityksen varatoimitusjohtaja ja tämän vuoden alusta toimitusjohtaja.

Yritykset kaipaavat viestintätoimistojen asiantuntijoilta näkemystä ja tuoreita ideoita ja ennen kaikkea tukea rohkeuteen.

Tilanteen hallintaan tarvitaan paljon muutosviestintää, strategista viestintää, digitaalista viestintää ja kaiken tämän yhdistämistä.

Markkanen nostaa viestinnän moottoriksi, joka vie muutosta eteenpäin. Yritysten liiketoiminta paranee, kun ne osaavat viestiä entistä tehokkaammin sidosryhmiensä kanssa.

"Viestintä ei ole enää pelkästään peeärrää, tiedotteita ja sisältöjä, sillä kaikki, mitä teemme, on viestintää. Halusit sitten myydä jotakin tai aikaansaada vaikutusta, tarvitset viestintää ja ymmärrystä sen roolista ja funktiosta."

Viestintätoimistojen palveluille onkin kysyntää. Cocomms kasvoi viime vuonna vajaat yhdeksän prosenttia. Kasvu-uralla yritys on edennyt viimeiset kuusi vuotta.

Yrityksen uusi toimitusjohtaja opiskeli Helsingin kauppakorkeakoulussa pääaineinaan suomen kieltä ja viestintää sekä markkinointia. Opinnot veivät sujuvasti viestintäalalle. Terveysviestinnän ammattilainen hänestä tuli sattumalta, kun hän teki gradunaan Pfizerille media-analyysin Viagran saamasta julkisuudesta. Projekti johti luontevasti terveysviestinnän asiantuntijaksi.

"Olen käytännössä tehnyt koko urani viestinnässä, ensin tiedottajana ja sitten viestintäkonsulttina viestintätoimistoissa. Terveyden ohella alojani ovat teknologia sekä strategia- ja muutosviestintä."

Markkanen toteaa tuntevansa johtamansa yrityksen erittäin hyvin – niin hyvässä kuin kehittämisen paikoissakin. Kauppatieteiden opintoja hän pitää toimitusjohtajan roolissa ensiarvoisen tärkeinä.

Ilman niitä olisi tuskallista ohjata yrityksen taloutta ja sen ihmisiä.

Viestintä ei ole enää pelkästään peeärrää, tiedotteita ja sisältöjä.

kuin sai paperit yliopistosta. Työuraa avasivat halu vastaanottaa kesätyötä sivupoluiltakin, aktiivisuus kylterinä sekä kymmenen vuotta bloggarina.

Työ it-yrityksiin kuuluvan Elinar Oy:n markkinointipäällikkönä avaa Wahlmanille entistä laajemman näkökulman markkinointiin.

"Olen opiskellut tietojenkäsittelyä, mutta työkokemusta it-alalta minulla ei ole. Koska olen työskennellyt lähinnä kuluttajamarkkinoissa, B2B-markkinointi tarjoaa nyt erinomaisen paikan oppia uutta."

Wahlmanin tähtäimessä on aina ollut työ markkinoinnin piirissä, mutta tiukan työllisyystilanteen aikana hän on vastaanottanut muitakin tehtäviä. Kokemuksiin kuuluvat työrupeamat niin Porin kaupungin viestinnässä kuin mainostoimistossakin.

Opintojen loppuvaiheeseen kuuluivat säännölliset osa-aikatyöt. Porin yliopistokeskuksen koordinaattorina Wahlman teki markkinointiviestintää ja korkeakouluhallintoon liittyviä asioita. Kauppakorkean opintotoimistossa päätyö oli hallinnointia, mutta sivussa syntyi myös kampanjoita sosiaaliseen mediaan.

Vuodet bloggarina ovat tuoneet kirjallisia taitoja, jotka ovat markkinoinnissa keskeisiä. Wahlmanin kirjoituksia löytyy Hidasta elämää ja Päivitetty elämä -sivustoilta.

"Haluan vaikuttaa asenteisiin, tapoihin ja hyvinvointiin. Hektisestä elämästä voi itse tehdä vähemmän hektistä. Painotan levon ja hyvän unen tärkeyttä vastapainona työlle ja tukena tehokkuudelle. Yhtä tärkeää on priorisointi ja kyky kieltäytyä asioista, jotka ylikuormittaisivat."

Eikä Wahlman ole kirjoittajana unohtanut niitä pieniä nautintojakaan. Oman bloginsa ovat saaneet myös kahvi ja suklaa.

Opintojen ulkopuolisella aktiivisuudella ja sen luomilla verkostoilla on myös merkityksensä uran alkumetreillä.

Wahlman oli puolitoista vuotta aktiivisesti opiskelijatoiminnassa ja nyt aktiivina nuorkauppakamarissa.

"Olen päässyt kokeilemaan käytännössä asioita, joihin ei muuten olisi päässyt osallistumaan. Samalla tiimityötaidot ovat kehittyneet."

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

19

RAAMIT TEKEVÄT ­SOPIMISESTA ­SUJUVAA Parhaimmillaan paikallisessa ­sopimisessa kaikki osapuolet voittavat.

TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVITUS SAMUEL TUOVINEN

”

20

P

aikallisesta sopimisesta on tullut jonkinlainen mantra, jota kaikki hokevat, mutta tarkoittavat eri asioita”, sanoo Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Lotta Savinko. ”Välillä kuulostaa siltä, että kun paikallinen sopiminen saadaan laajennettua, niin kaikki Suomen ja kansantalouden ongelmat ratkeavat. Toki sopimisen lisääminen paikallisella tasolla on vääjäämätöntä ja sitä tarvitaan, mutta yksin sen avulla ei Suomen kriisiä ratkota.”

Uusi asia paikallinen sopiminen ei ole. Lainsäädäntö ja työehtosopimukset asettavat sille raamit ja reunat, ja näissä rajoissa paikallinen sopiminen on ollut mahdollista jo kauan. Paikallisesti on voitu sopia monenlaisista asioista – etenkin ylempien toimihenkilöiden ja ekonomien työehtosopimuksissa. Paikallisen sopimisen mahdolli-

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

KUVALÄHDE: ISTOCK

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

21

suudet vaihtelevat kuitenkin paljon, koska työehtosopimuksissa on paljon alakohtaisia eroja.

Näin käy, jos onnistumme luomaan molempia osapuolia hyödyttävän paikallisen sopimisen kulttuurin.”

HYÖTYÄ KAIKILLE Paikallinen sopiminen on ennen kaikkea kollektiivista sopimista. Se edellyttää, että kollektiiviset sopijaosapuolet ovat olemassa ja niiden välillä vallitsee luottamus. ”Hyviä edellytyksiä paremmalle paikalliselle sopimiselle ovat lisäksi lainmukaiset suunnitelmat: että ne on tehty ja että ne ovat käytössä”, Savinko sanoo. ”Se tarkoittaa muun muassa henkilöstö-, koulutus-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia sekä palkkakartoituksia ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa.”

Tärkeää on myös jatkuvan yhteistoiminnan ylläpito ja kehittäminen, mikä edistää paikallisen sopimisen edellyttämää tiedonsaantia ja kasvattaa luottamusta. ”Paikallisen sopimisen myötä meillä on mahdollisuus parantaa sopijapuolien välistä luottamusta entisestään.

MUUTAKIN KUIN KRIISISOPIMISTA Kilpailukykysopimuksen mahdollisen syntymisen myötä paikallinen sopiminen laajenee ensisijaisesti niin sanottuun kriisisopimiseen. Tämä tarkoittaa, että työpaikoille tulee mahdolliseksi sopia työehdoista määräajaksi, jos yritystä uhkaa vakava taloudellinen kriisi.

Paikallinen sopiminen laajenee nyt siis negatiivisen taloustilanteen kautta, mutta yhtä tärkeää olisi kehittää paikallista sopimista myös muulloin kuin taloudellisissa kriisitilanteissa. ”Toisaalta nyt liikutaan iso askel eteenpäin. Kun nämä muutokset on jalkautettu, olemme todennäköisesti aiempaa osaavampia kehittämään paikallista sopimista myös ei-kriisiaikoina sopimiseen”, Savinko sanoo.

Lisäksi paikallinen sopiminen laajenee nyt järjestäytymättömien työnantajien piiriin, joten on tärkeää, että henkilöstöedustus, luottamushenkilöiden tiedonsaanti sekä vaikutusmahdollisuudet turvataan.

Niin sanottuja sopimuksettomia aloja, kuten kauppaja elintarvikealaa, paikallisen sopimisen muutokset eivät juurikaan kosketa. Niillä sopiminen rakentuu vahvasti työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän ympärille. ”Toivottavaa onkin, että paikallisen sopimisen kehit-

”Paikallisella sopimisella voidaan parantaa sopija­ puolien välistä luottamusta.”

22

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

tyminen lisäisi myös näillä aloilla intoa työehtosopimustasoiseen sopimiseen”, Savinko sanoo. ”Muutoin vaarana on, että nämä alat muodostavat sopimisen kannalta ikään kuin kakkosluokan.”

VAIN HYVIÄ SOPIMUKSIA Nordealla on Suomessa noin 7 300 työntekijää. Yrityksessä on sovittu paikallisesti hyvin monenlaisista asioista jo vuosien ajan. ”Toistaiseksi on tehty vain hyviä sopimuksia”, sanoo Nordean Ylemmät Toimihenkilöt NYT ry:n puheenjohtaja Jouni Jaakkonen. ”Vielä ei olla jouduttu tekemään huonoja sopimuksia, mutta sellainenkin voi tietysti olla jossain vaiheessa edessä.”

Ylempien Toimihenkilöiden YTN:n linkkeinä Nordeassa ovat YTN:n pääyhteyshenkilö Jarmo Hyvärinen ja NYT:n puheenjohtaja Jouni Jaakkonen. Rahoitusalan henkilöstöedustajaa kutsutaan siis yhteyshenkilöksi.

Häntä koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin luottamusmiehiä muilla aloilla.

Nordean suuren työntekijämäärän vuoksi paikalliset sopimukset tehdään hyvin eri tavalla kuin pienillä tai keskikokoisilla työpaikoilla. Työnantajan edustajien lisäksi neuvotteluissa ovat Nordean Ylemmät Toimihenkilöt NYT:n edustajat ja Nousun edustajat. Nousun jäsenistä suurin osa on toimihenkilöitä. ”Olemme neuvotelleet muun muassa rahoitusalan palkkakeskustelumallista. Siitä on tehty Nordeassa paikallinen sopimus, joka poikkeaa hieman työehtosopimuksen mallista”, Hyvärinen kertoo. ”Sopimuksessa on määritelty Nordean tarpeisiin sopivimmat menettelytavat ja lomakkeet. Lisäksi henkilökohtaiseen palkanosaan vaikuttavat kohdat poikkeavat jonkin verran työehtosopimuksesta. Palkansaajan näkökulmasta on päästy parempaan sopimukseen kuin mitä työehtosopimuksella olisi saatu”, Jaakkonen sanoo. ”Tähän asti työntekijät ovat olleet voittava osapuoli, mutta niin myös työantajapuoli: eihän työnantaja tekisi sopimusta, jos se ei kokisi hyötyvänsä siitä”, Hyvärinen selittää.

Nordeassa on palkkojen lisäksi sovittu paikallisesti myös viikonlopputyöskentelystä. Viime vuonna tehtiin työehtosopimukseen perustuva sopimus lauantaityökokeilun aloittamisesta. ”Meillä on tietty määrä konttoreita auki myös lauantaisin. Paikallisella sopimuksella on sovittu työskentelyperiaatteet ja millainen korvaus viikonlopputyöstä maksetaan”, Hyvärinen kertoo.

Lauantaityötä koskeva kokeilu on määräaikainen, ja kokeilu päättyy tämän vuoden elokuun lopussa. Mitä tapahtuu sen jälkeen, on edelleen auki.

YHTEYSHENKILÖT AVAINASEMASSA Paikallisen sopimisen edellytyksenä on, että osapuolet tietävät, mistä sovitaan ja minkä vuoksi. Siksi henkilöstön tiedonsaanti ja edustus on turvattava yrityksen hallinnossa. Lisäksi tiedon täytyy kulkea sujuvasti työntekijöiden ja yhteyshenkilöiden välillä. ”Ilman paikallista sopimista meillä olisi vain yksi yhteyshenkilö, mutta neuvottelemalla on saatu kolme yhteyshenkilöä lisää”, Jaakkonen sanoo.

Paikallisista sopimuksista neuvotellaan yhteyshenki-

Tiivistim me käyttöö s i ajanko htaisim man työoike udellise n tiedon!

Työoikeuspäivät 2016 26.5.2016, Finlandia-talo Ohjelmassa: • • • • • •

Ajankohtaista työlainsäädännössä Viimeaikaista oikeuskäytäntöä Kilpailukielto ja lojaliteetti osa-aikatyössä sekä muita osa-aikatyön erityiskysymyksiä Kansainvälistymisen haasteet työnantajille Oma vai ulkopuolinen työvoima?

Keskustelua, pohdintaa ja ehkä väittelyäkin aiheesta Riita vai sovinto työoikeusasioissa?

Päivässä mukana: Jaana Paanetoja, OTT, työ- ja sosiaalioikeuden professori, Lapin yliopisto Tarja Kröger, hallitusneuvos Työ- ja elinkeinoministeriö Petteri Uoti, asianajaja, Dittmar & Indrenius Markus Äimälä, lakiasiainjohtaja, EK Anu-Tuija Lehto, lakimies, SAK ry Puheenjohtajana Saija Äikäs, johtaja, Helsingin seudun kauppakamari

Hinta Suomen Ekonomien jäsenille alk. 495 € ( + alv )

Henkilöstöpäivät 2016 25.–27.5.2016, Silja Serenade Kauppakamarin ja Henry ry:n kattava katsaus johtamisen ja henkilöstöasioiden teemoihin.

Ilmoittaudu mukaan!

www.kauppakamarikauppa.fi

TES-TASON SOPIMINEN • Työehtosopimus (TES), jossa työnantaja­liitto ja palkansaajaliitto sopivat alakohtaisista työsuhteen ehdoista, kuten työajoista, lomarahoista, sairausajan palkasta ja palkan­korotuksista.

• Yleensä toimialakohtaisia sopimuksia (esimerkiksi rahoitusala, teknologiateollisuus, ict-ala) ja sidottu henkilöstöryhmiin. Ekonomit ovat pääsääntöisesti ylempien toimihenkilöiden TESien piirissä.

• TES voi olla myös yrityskohtainen (esimerkiksi Finnvera ja YLE).

• Normaalisitova TES koskee ainoastaan sopijaosapuolia. Normaalisitovia ovat esimerkiksi yrityskohtaiset TESit. Normaalisitovia sopimuksia noudatetaan vain työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä.

• Yleissitovaa TESiä tulee noudattaa kaikissa ­alalla toimivissa yrityksissä, myös järjestäytymättömissä yrityksissä. Järjestäytymätön yritys ei kuulu työnantajaliittoon.

PAIKALLINEN SOPIMINEN • Yritys-/työpaikkatasolla tapahtuvaa sopimista.

• Sopijapuolet, sekä mistä asioista voidaan sopia, on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksessa.

• Työntekijöitä edustaa yleensä luottamusmies, joka voi tehdä sopimuksia edustettaviensa puolesta.

• Voi koskea koko henkilöstöä, henkilöstöryhmää tai muutoin rajattua työntekijäryhmää.

• Tyypillisiä paikallisesti sovittavia asioita ovat esimerkiksi työaikajärjestelyihin liittyvät asiat, lomarahat, matkakustannusten korvaukset, työaikapankki ja päivystyskorvaus.

YKSILÖTASON SOPIMINEN • Työntekijä sopii itse työsuhteen ehdoistaan työnantajan kanssa tavallisimmin työsopimuksella.

• Työlainsäädäntö rajoittaa sopimista siten, että lakia huonommista ehdoista ei voi sopia, ellei TES sitä mahdollista. Sen sijaan paremmista ehdoista voi sopia aina.

24

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

löiden kautta. Nordean Ylemmät Toimihenkilöt NYT on tehnyt sopimuksen YTN:n kanssa. ”Voimme sopia paikallisesti YTN:n nimissä. Luonnollisesti meidän täytyy noudattaa YTN:n ohjeita, jotta jäsenkunnan etu tulee valvottua”, Jaakkonen kertoo.

NYT on yrittänyt turvata riittävän yhteyshenkilöiden määrän, jotta kaikilla liiketoiminta-alueilla olisi yhteyshenkilö ja tieto kulkisi kaikista yksiköistä neuvottelupöytään. Tällä hetkellä yhteyshenkilöverkostossa on pieniä puutteita ja NYT yrittää saada yhteyshenkilöiden määrää kattavammaksi. ”Parhaillaan on meneillään neuvottelut yhteyshenkilösopimuksen uusimiseksi niin, että se parantaa eri henkilöstöryhmien ja työantajan yhteistyötä ja mahdollistaa aidot neuvottelut paikallista sopimuksista”, Jaakkonen sanoo.

Yhteyshenkilöllä on myös erityinen luottamusmiehen suoja, joka antaa hänelle korotetun irtisanomissuojan.

Tämä turva edesauttaa yhteyshenkilöä, jotta hänen on

Ekonomien asema on kiinnos­ tava: heitä löytyy molemmin ­puolin neuvottelupöytää.

helppo keskustella ja neuvotella työnantajan edustajan kanssa ongelmatilanteissa. Yksittäisenä työntekijänä harvemmalla on rohkeutta tai viitseliäisyyttä nostaa hankalia asioita esiin esimiehensä edessä.

KAHDEN PUOLEN PÖYTÄÄ Ekonomien asema paikallisessa sopimisessa on kiinnostava. Ekonomeja löytyy neuvottelupöydän molemmin puolin. Suomen Ekonomien hallituksessa istuva Manu Salmi on Nokian Renkailla raskaiden renkaiden tulosyksikön johtaja. Hänen mukaansa yrityksellä on pitkät perinteet paikallisen sopimisen osalta. Erilaisia sopimuksia on tehty tarpeen mukaan useiden vuosien ajan. ”Sopimusten ja neuvottelujen käynnistämisen taustalla ovat liiketoiminnan tarpeet, joihin olemassa olevat työehtosopimukset eivät välttämättä anna optimaalista tapaa vastata”, Salmi sanoo.

Tämän vuoden tammikuussa viimeisteltiin paikallinen sopimus, joka koskee työaikajoustoja. ”Henkilöautojen rengasliiketoiminta on sesonkiluontoista, ja sesonkiin valmistauduttaessa on tarve tehdä tavallista enemmän töitä. Toisaalta sesongin jälkeen on hiljaisempaa aikaa, jolloin voidaan pitää vapaana sesongissa kertyneitä joustoja työaikapankista”, Salmi selittää.

Sopimuksen aikaansaaminen vaati pitkiä ja perusteellisia neuvotteluja.

TRE KRONOR JA TARVITTAESSA ENEMMÄNKIN

Rohkeasti ja ystävällisellä otteella annamme palvelua yritysrahoituksen, perinnän, reskontra- ja taloushallinnon sekä verkkokaupan tarpeisiin.

Kuuntelemme sinua. Juuri siksi olemme vahvassa kasvussa Suomessa ja muualla Euroopassa. Ota yhteyttä.

09 4242 3080 | myynti@svea.fi | www.svea.fi/tutustu Enemmän rahaa suomalaisille.

Tästä alkaa

Ratkaisusi nopeampi on tässä: kassankierto

Svea Ekonomi on osa ruotsalaista Svea-konsernia, jonka rahat ovat käytettävissä yrityksesi menestykseen.

”Se vaati myös kärsivällisyyttä sekä luottamusta osapuolten kesken.”

Neuvoteltu paikallinen sopimus koskee Nokian tehtaan henkilöautorengastuotannon henkilöstöä. ”Henkilöstö tekee keväällä, kesällä ja syksyllä ajoittain 6-päiväistä työviikkoa kerryttäen työaikapankkiin tunteja. Nämä tunnit pidetään vapaana vuodenvaihteen molemmin puolin, kun tuotannossa on hiljaisempaa”, Salmi sanoo.

Salmi uskoo, että paikallisella sopimuksella päästiin molempia osapuolia hyödyttävään ratkaisuun. ”Työnantaja sai tarvitsemiaan joustoja, ja henkilöstö joustojen vastineeksi 2,5 vuoden työsuhdeturvan.”

Salmi arvelee, että myös tulevaisuudessa tulee liiketoimintalähtöisiä tarpeita, joihin työehtosopimusten luomat raamit eivät sellaisenaan suoraan sovellu. ”Tällöin on syytä kokoontua paikalliseen neuvottelupöytään etsimään ratkaisuja. Prosessiin kannattaa ottaa ammattiliitot mukaan sekä asiantuntemuksensa että valtakunnallisen näkyvyytensä vuoksi”, Salmi pohtii.

TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUSTEN RAAMEISSA Kun paikallinen sopiminen laajenee, osaamisen vaatimukset kasvavat. Kukaan ei halua tehdä huonoja tai lainvastaisia sopimuksia, joten tietoa ja taitoa vaaditaan neuvottelupöydän kummallakin puolella.

Vielä ehdit! Kokeile nyt

”Paikallisen sopimisen laajentuminen tulee olemaan iso muutos ja myös haaste etenkin luottamusmiehille”, Savinko sanoo.

Hän pitääkin tärkeänä, että työ- ja virkaehtosopimukset raamittavat nyt ja tulevaisuudessa paikallista sopimista. ”Luottamusmies- ja työehtosopimusjärjestelmää kannattaisi käyttää hyväksi, koska siellä on raamitettuja prosesseja. Paikallista sopimista edistää parhaiten se, että asiat pystytään tekemään lähtökohtaisesti oikein.”

Nordean Jarmo Hyvärinen korostaa, että paikallisen sopimisen pitää olla järjestäytynyttä toimintaa. ”Pitää olla myös sopimus, miten sopimuksesta pääsee eroon ja miten riitoja selvitetään”, Hyvärinen sanoo.

Myös Jouni Jaakkonen liputtaa edustuksellisen sopimustoiminnan puolesta. ”Ei ole hyvä tehdä paikallisia sopimuksia suoraan työntekijöiden kanssa, koska silloin kaikkien etua ei tule otettua huomioon.”

”Paikallisen sopimisen ­laajeneminen on iso haaste etenkin luottamusmiehille.”

DIGITAALISTA TALOUSELÄMÄÄ Suomen Ekonomien jäsenenä sinulla on oikeus kokeilla Talouselämän digitilausta painetun lehden rinnalla huhtikuun loppuun - maksutta ja ilman sitoumuksia.

Digitilaus loppuu automaattisesti kokeilujakson jälkeen, mikäli et päätä toisin.

Ota digi-Talouselämä käyttöösi osoitteessa ekonomit.talentum.fi

[ TIESITKÖ? ]

TYÖEHDOT MUUTTUVAT? Vilkkaan työmarkkinavuoden aikana sopimusneuvottelut ovat heilahdelleet laidasta laitaan. Mitä kilpailukyky­ sopimuksessa sovittiin*?

YLEISKOROTUKSET

0

€ VUONNA 2017

• Henkilökohtaisen palkkakeskustelun merkitys kasvaa, Suomen Ekonomeilta saa neuvoja sen käymiseen.

• Yrityskohtaisia bonus-, tulos- ja meriittikorotuksia on mahdollista saada edelleen.

+

24

TYÖAIKA h

Vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla. Miten, siitä sovitaan alakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimuksissa.

TYÖNANTAJILTA PALKANSAAJILLE SIIRTYVÄT MAKSUT • Työeläkemaksu yhteensä 1,2 % (porrastetusti vuosina 2017–2020) • Työttömyysvakuutusmaksu 0,85 % (vuonna 2017 0,45 % ja vuonna 2018 0,40 %) • Neljän vuoden kokonaisvaikutus: 4 800 €/kk ­ansaitsevan nettoansiot pienenevät 70,10 €/kk.

-30

%

LOMARAHAT • Julkisen sektorin lomarahoja vähennetään 30 %. ­ Vähennys koskee 2017–2019 päättyvien ­loman­määräytymisvuosien aikana ansaittuihin ­vuosilomiin liittyviä lomarahoja.

• Leikkaus koskee lähes 2 200 ekonomia.

PAIKALLINEN ­SOPIMINEN Myös järjestäytymättömät yritykset voivat jatkossa tehdä paikallisia sopimuksia työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa. Tämä tuo 350 000 työntekijän työehdot sopimisen piiriin.

TYÖTERVEYSHUOLTO Tuotannollisilla ja taloudelli­ silla syillä irtisanotulla työntekijällä on oikeus työterveys­ huollon palveluihin kuusi kuukautta työntekovelvollisuuden päättymisestä.

MUUTOSTURVAN KOULUTUSKORVAUS • Mahdollisuus kouluttautua/kehittää osaamistaan työntekijän kuukausipalkkaa ­vastaavalla määrällä.

• Ei ole veronalaista tuloa.

• Koskee tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanottua työntekijää, jolla vähintään viiden vuoden työsuhde.

*Sopimus hyväksytään vasta, jos riittävä määrä liittoja saa toukokuun loppuun mennessä neuvoteltua sopimuksen ehdot omiin työehtosopimuksiinsa.

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

27

[ VISSTE DU? ]

FÖRÄNDRAS ANSTÄLLNINGSVILLKOREN?

Under det livliga året på arbetsmarknaden har avtalsförhandlingarna pendlat från en ytterlighet till en annan. Vad kom man då överens om i konkurrenskraftsavtalet*?

ALLMÄNNA LÖNEHÖJNINGAR

0

€ 2017

• Den individuella löneförhandlingens betydelse ökar, Finlands Ekonomer ger råd om hur den kan skötas.

• Det är fortsättningsvis möjligt att få företagsspecifika bonus-, resultat- och meritförhöjningar.

+

24

ARBETSTID h

Årsarbetstiden förlängs med 24 timmar. Hur förlängningen ska verkställas fastställs branschspecifikt i kollektivoch tjänstekollektivavtalen.

AVGIFTER SOM ÖVERFÖRS FRÅN ARBETSGIVARNA TILL LÖNTAGARNA • Arbetspensionsavgiften totalt 1,2 procent (stegvis 2017–2020) • Arbetslöshetsförsäkringsavgiften 0,85 procent (0,45 procent 2017 och 0,40 procent 2018) • Total inverkan under fyra år: nettoinkomsterna för en person som förtjänar 4 800 €/mån minskar med 70,10 €/mån.

-30

%

SEMESTERPENNING • Semesterpenningen minskar med 30 procent inom den offentliga sektorn. Minskningen gäller semesterpenning med anknytning till semestrar som har tjänats in under de kvalifikationsår som slutar 2017–2019.

• Minskningen berör nästan 2 000 ekonomer.

LOKALA AVTAL

FÖRETAGSHÄLSOVÅRD

Även icke organiserade företag kan i framtiden ingå lokala avtal inom ramen för kollektiv- och tjänstekollektivavtalen. Det medför att 350 000 arbetstagares anställningsvillkor omfattas av avtal.

En arbetstagare som har sagts upp av ekonomiska orsaker och produktionsorsaker har rätt att använda företagshälsovårdens tjänster i sex månader efter att arbetsskyldigheten har upphört.

OMSTÄLLNINGSSKYDDETS UTBILDNINGSERSÄTTNING • Möjlighet att utbilda sig/utveckla sin kompetens till ett belopp som motsvarar ­arbetstagarens månadslön.

• Ersättningen är inte beskattningsbar inkomst.

• Berör arbetstagare som har sagts upp av ekonomiska orsaker och produktionsorsaker, och som har ett minst fem år långt anställningsförhållande. * Avtalet godkänns endast om tillräckligt många förbund lyckas med att

28

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

tillämpa avtalsvillkoren i sina egna kollektivavtal före utgången av maj.

[ COLUMN ]

Nokia: The Re-Creation of a Giant

As George ­Bernard Shaw said, life is not about finding yourself, it is about creating yourself.

(–$16.6 billion). Today, Nokia is already four times more valuable than it was four years ago.

I had the pleasure giving the dinner speech at the first post-merger meeting between the leadership of Nokia and the former Alcatel-Lucent. These 200 executives are now at the helm of a 110 000 worker strong global organisation. This is perhaps the largest Finnish company in history in terms of manpower. I told them that their current values are at the core of why the company has kept on bouncing back over the decades. These values are Challenge, Respect, Achievement (Excellence & Exceeding expectations) and Renewal. If you take the first bolded letter of each of these words you get the very compelling French word “CREER” which is the verb “to create”. As George Bernard Shaw said, life is not about finding yourself, it is about creating yourself.

I, like many others in Finland and around the world, am very excited to see what this new reconstructed giant of telecoms will re-create next.

André Noël Chaker Author, Speaker & Entrepreneur

Chaker

MIIKA KAINU

O

f all the companies that were listed in the Fortune 500 in 1955, only 61 are still on the list today. Generational longevity within the global corporate community is a rare affair. Even in Europe, companies that can claim over 100 years of existence are very few and far between.

In Finland, one such company celebrated 150 years of colourful history last year. Though its ventures have been diverse (pulp & paper, rubber, cables, TVs, computers, mobile phones and telecom networks) its enduring spirit of re-invention has been constant. The years have brought cyclical re-occurrence of boom and bust that has always left Nokia rising from its ashes. Four years ago Nokia’s fortunes hit another low point reminiscent of its difficulties in the early 1990’s. The company was but a shadow of itself with a market value of $6 billion from a market cap of almost $240 billion only 11 years earlier.

Things looked bleak for this old company.

The new board and management of the company quickly devised a new and bold vision of what the new Nokia could be. This led to a series of masterful and strategic corporate moves to put the company back on track: the 2013 buyout of Siemens’ stake of NSN (–$2.2 billion), the 2014 sale of the mobile phone division to Microsoft (+$7.5 billion), the 2015 sale of HERE (+$2.8 billion) a mapping service to a cluster of major German automakers and finally the 2016 purchase of Alcatel-Lucent

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

29

Q&A

Kuvaile itseäsi ekonomina ­kolmella sanalla?

En määrittele itseäni ekonomi­ na, mutta ihmisenä olen utelias, innostunut ja ahkera.

Millainen on täydellinen päiväsi?

Jokainen päivä on täydellinen, vaikka mitä tapahtuisi.

Paha mokasi työelämässä Kieltäydyn jakamasta asioita onnistumisiin ja epäonnistumi­ siin. Se mikä jollekin on moka, on minulle onnistuminen, koska opin siitä jotain tärkeää.

Kolme vinkkiä kylterille?

Hyväksy, että kaikki on epä­ varmaa. Opi nauttimaan epä­ varmuudesta, keskity uhkien sijaan mahdollisuuksiin. Älä kuuntele muiden vinkkejä, vaan keksi omasi.

Mottosi?

Kaikki on juuri niin kuin pitääkin riippumatta siitä, miten kaikki on.

30

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

[ ERITYINEN EKONOMI ]

TEKSTI TARJA VÄSTILÄ KUVA TOUKO! PHOTOGRAPHY OY/IDEALIST

Idealistia ohjaa uteliaisuus

Saku Tuominen haluaa parantaa maailmaa hyvien ideoiden avulla – ajatella isosti ja tehdä ­rohkeita asioita.

K

un Saku Tuominen aloitti kauppatieteiden opinnot, mikä minusta tulee isona -kysymys ei ollut päällimmäisenä hänen mielessään.

"Kauppakorkeakoulu tuntui jättävän mahdollisimman monta ovea avoimeksi. Ihminen usein kuvittelee, että elämä on tarkkojen suunnitelmien summa. Yllättäviä asioita kuitenkin tapahtuu, ja ne määrittävät elämän suunnan."

Yllättäen tuli sekin pyyntö, kun parikymppistä Sakua houkuteltiin vetämään toimittaja Juha Tynkkysen kanssa päivittäistä NoTV-ohjelmaa. Kun homma toimi, kaksikko päätti perustaa firman. Broadcasters-tuotantoyhtiössään Tuominen työskenteli liki 20 vuotta. Ideoita riitti: tuona aikana hän kehitti satakunta tv-formaattia.

BACK TO SCOOL Broadcastersin jälkeen Tuomisen mielessä muhivat uudet kuviot. Ne johtivat Idealist Groupin perustamiseen 2010. Liikeidea tehtiin rennoin rantein: haluna oli parantaa maailmaa hyvien ja hyvin tuotettujen ideoiden avulla.

Tänä päivänä Tuominen käyttää kaiken aikansa koulujen kehittämiseen. Se sopii miehelle, jonka ajavina voimina ovat innostus, uteliaisuus, halu kehittyä ja kasvaa sekä uuden oppiminen.

Idealist Group perusti koulutusalan yritys SCOOLin, joka auttaa Suomen ja maailman kouluja muuttumaan. Hankkeelle kerättiin miljoonan euron rahoitus.

Kohteena ovat ala- ja yläkoulut sekä lukiot.

"Kehitämme ja etsimme kunnianhimoisia oppimis­ ideoita ja -formaatteja sekä pyrimme levittämään ne eri puolille maailmaa. Yhteistyökouluja ja hankkeita on jo kymmenissä maissa."

”Epävarmuutta ei pidä sietää, vaan siitä pitää nauttia.”

ONNISTUMISIA JA MAHDOLLISUUKSIA On ainakin pari sanaa, joita Tuominen ei puheissaan viljele: epäonnistuminen ja sietäminen.

"Minulle toimiva malli on, ettei epäonnistumisia ole.

On vain kokeiluja, joista oppii. Jos jokin ei toimi, ajattelen: olipa hyvä, että kokeiltiin, nyt tiedetään tämäkin."

Tuominen uskoo, että riippumatta siitä mitä tapahtuu, hyvin käy.

"Epävarmuutta ei pidä sietää, vaan siitä pitää nauttia.

Jos ihmisellä on elämälle myönteinen selitysmalli, johon hän itse myös uskoo, se auttaa eteenpäin."

Uskomuksiensa ravistelemiseksi voi perehtyä Tuomisen ja psykologi Annamari Heikkilän kirjaan Uskonko.

Ydinviesti on, että ihminen näkee sen, mitä hän haluaa nähdä. On kaksi tapaa suhtautua maailmaan: onko se täynnä mahdollisuuksia vai uhkia?

"Jos jo opiskelijana näkee polkunsa hankalana, sitä hankalampi siitä tulee. Voi myös ajatella, että onpa älyttömän hienoa valmistua juuri nyt: koskaan maailmanhistoriassa ei ole ollut niin paljon mahdollisuuksia kuin tällä hetkellä on. Vaikkapa keinoälyn kehittämisestä seuraa valtavia kerrannaisvaikutuksia, joita ei olisi aiemmin voinut kuvitellakaan."

Tuominen rohkaisee nuoria uteliaisuuteen: kokemaan uusia asioita tiukan urasuunnittelun sijaan.

"Globaalia maailmaa on vaikea ymmärtää syvällisesti Suomesta käsin. Täällä harhautuu ajattelemaan koko maailman olevan kriisissä. On paljon alueita, joissa ilmapiiri on innostunutta eikä kriisistä ole tietoakaan."

MIELI KIRKKAANA Vaikka Tuominen viihtyy Suomessakin, kesämaisemat ovat jo vuosia sijainneet Italiassa.

"Kun ympäristö vaihtuu, mielentila muuttuu ja ajattelu laajenee. Kun halusin oppia Italian ruokakulttuurin, syntyi kolme kirjaa. Ja kun haluan tehdä tosi hyvää oliiviöljyä, pysyn nöyränä, kun huomaan, kuinka vaikeata se on."

Kunnon aterian valmistamisesta Tuominen ei tingi.

"Kokkaaminen on yksi tapa rauhoittua. Muutaman kerran päivässä mylly pitää pysäyttää ja ottaa etäisyyttä.

Kireänä ja stressaantuneena ajattelu kärsii."

Tuomisen mukaan nykymenossa pärjääminen vaatii etenkin laadukasta ajattelua.

"Pitää ymmärtää, mihin maailma on menossa, mitä muut tekevät, missä on mahdollisuuksia, missä voi vähäisin resurssein olla maailman parhaita, ajatella isosti ja tehdä rohkeita asioita."

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

31

[ MAAILMALLA ] TEKSTI TEIJA LAAKSO KUVAT FRANCK PAUBEL/MVPHOTOS

Huippu juttu

Rakkaus vuoriin vei ekonomi Pauliina Valppaan ensin ­Ranskaan ja sitten huipputyöhön Aki Hintsan perustamaan globaaliin Hintsa Performanceen.

”

C

hamonix’hin, Ranskan Alpeille muuttaminen on yksi harvoja pitkän tähtäimen suunnitelmia elämässäni”, 45-vuotias Pauliina Valpas sanoo.

Valpas tapasi suomalaisen puolisonsa Niko Petterssonin Chamonix’ssa vuonna 2008. Molemmat rakastavat elämää vuorilla. Niko oli vanhastaan elämäntapahiihtäjä, Pauliinalle rakkaus vuoriin oli tuoreempaa perua aiemmalta sapattivapaalta.

Pariskunta järjesteli elämäänsä niin, että pystyi viettämään Alpeilla yhä pidempiä aikoja. Kun nyt kolmivuotias tytär Nea ilmoitti tulostaan, pariskunta ajatteli, että nyt jos koskaan on aika muuttaa Alpeille kokonaan, ennen kuin lapsiperheen arki asettuisi uomiinsa Suomessa. ”Me muutimme siis elämäntapa, ei työ edellä”, Pauliina Valpas kuvaa.

Chamonix valikoitui uudeksi asuinpaikaksi luontevasti. ”Tiesimme, mihin olimme tulossa. Täällä oli ystäviä, eli tänne oli sosiaalisesti helppo tulla. Muutto oli itse asiassa helppo asia siihen verrattuna, että meistä oli tulossa vanhempia. Olin jo 42-vuotias Nean syntyessä.”

”Mielekäs työ on minulle tärkeä osa elämää, ei vain keino maksaa laskut.”

32

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

”Suuri kysymys etenkin minulle oli myös se, miten työt järjestyvät.

Mielekäs työ on minulle tärkeä osa elämää, ei vain keino maksaa laskut.”

Lähdön koittaessa Valpas toimi asiakkuusjohtajana mainostoimisto N2:ssa, jonka yksi perustajajäsenistä ja osakkaista hän oli. Muutto ajoittui huhtikuulle 2013, kun Valpas jäi äitiyslomalle. Takaportti entiseen työhön jätettiin raolleen, jos elämä Chamonix’ssa ei toimisi.

Seuraavan vuoden tammikuussa Valpas kuitenkin irtisanoutui, myi osakkeensa ja oli varma, että Chamonix’ssa on hänen kotinsa ja elämänsä, vaikka työstä ei vielä ollut tietoa.

OUTO YHDISTELMÄ OSUI Pian töitä löytyi – Suomesta. Valpas toimi Chamonix’sta käsin asiakkuusjohtajana suomalaisessa Sold-markkinointitoimistossa vuoden verran.

Ratkaisu toimi yllättävän hyvin, mutta eräänä päivänä hän sai soiton: Pekka Pohjankallio, hänen entinen asiakkaansa soitti, ja tarjosi unelmien työpaikkaa Aki Hintsan perustamassa Hintsa Performancessa.

Kävi ilmi, että Hintsa Performance etsi juuri Valppaan taustat omaavaa ihmistä kehitysjohtajakseen Geneveen, tunnin matkan päähän Chamonix’sta. Työhön kuuluisi asiakastyötä ja yrityksen kasvun luomista, mutta myös asiakaskokemuksen rakentamista ja brändin kehittämistä. ”Minullahan on outo yhdistelmä erilaista osaamista: kokemusta asiantuntijapalvelujen myynnistä isojen yritysten johtoportaalle, hy-

vinvointipalvelujen digitalisoinnista, asiakaskokemuksen luomisesta ja niin edelleen. Se sattui olemaan sopiva yhdistelmä Hintsa Performancelle.”

Valpas ei ole tyypillisimpiä ekonomeja. Aikoinaan SYK:n kasvatti pähkäili, päätyisikö lukemaan kauppatieteitä vai kulttuuriantropologiaa. Helsingin kauppakorkeakoulusta hän päätyi opiskelujen vielä ollessa RANSKA Zürich kesken Marko Röhr Productionsille pitkän elokuvan paSVEITSI Geneve riin, sieltä mainoselokuvia tekevään Also Starringiin Chamonix ja lopulta sen toimitusjohtajaksi.

ITALIA Reitti ei ole tyypillinen kansantaloustieteen lukijalle, joka muistaa mainita opiskelleensa kolmella vuosikymmenellä – vuonna • Chamonix Mont-Blan1989 aloitetut opinnot tulicin kylä sijaitsee 1 042 vat päätökseen vasta vuonna metriä merenpinnan 2000, kun ”aina tuli jotain yläpuolella, Mont Blansiistiä tielle”. Matkan varcin juurella, Ranskassa, rella myös pääaine vaihtui lähellä Sveitsin ja Italian markkinoinniksi. rajaa. ”Opiskeluista jäi eniten • Asukkaita Chamonix’in käteen ihmiset – tai verkoslaaksossa on noin to, jos sitä siksi haluaa ni10 000. Turistikauden mittää. Aina on joku kenelle aikana väkiluku nousee voi soittaa, joku jolle voi helposti yli 100 000:n. puhua luottamuksellisesti • Sveitsistä, Geneven lenasioista. Elokuvahommissa tokentältä on Chamohuomasin, että minulla on nix’hin matkaa 88 km, rohkeutta ja osin luontainen Lyonin lentokentältä kyky elastiseen ongelmanRanskasta puolestaan ratkaisuun.”

220 km.

Hyvinvointi taas on ollut Lähteet: Chamonix.net, Valppaan intohimo pitkään, ­Chamonix.com

Tiesitkö?

Aiguille du Midin näköalapaikan lasi­ kuutiosta avautuvat huikeat näkymät – kengät tosin pitää suojata tohveleilla ennen kuvattavaksi asettumista.

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

33

Hyvinvointi on Pauliina Valppaan työ ja intohimo. Hintsa Performance on hänelle unelmatyöpaikka.

etenkin suorituskyvyn näkökulmasta tarkasteltuna. Hän perusti pari vuotta sitten ystäviensä kanssa new.me-projektin, jonka tarkoituksena oli kehittää digitaalisia työkaluja hyvinvoinnin välineiksi. New.me ei lähtenyt lentoon, mutta hyvinvointiala vei sen tekijät uusille urille.

YHTEINEN ARVOPOHJA Valpas hehkuttaa työkavereitaan. ”Työkaverit ovat älyttömän fiksuja ja innokkaita. Monilla heistä on hyvin erilainen tausta kuin itselläni.

Useimmat ovat esimerkiksi liikuntatieteitä, lääketiedettä tai ravintotieteitä lukeneita, kun itse olen aina toiminut kaupallisissa ympyröissä.”

Hintsa Performance työllistää noin 50 ihmistä, joista iso osa on

34

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

maailmalla. Asiakkaita on kolmenlaisia: F1-tähtien kaltaisia ammattilaisurheilijoita, joiden kanssa kierretään maailmaa 24/7/365, yksilöasiakkaita yritysmaailman, politiikan tai taiteen huipulta sekä yrityksiä, joista esimerkiksi koko johtoryhmä osallistuu ohjelmaan.

Vaikka kollegat ovat eri puolilta maailmaa, kulttuurierot eivät leimaa työntekoa. Pauliinan mielestä Hintsan työkulttuuri yhdistää suomalaisuuden parhaat puolet: ollaan suoria, avoimia ja epähierarkkisia. ”Toki osa työntekijöistä on sveitsiläisiä, samoin osa kiinteistä partnereista – ja heistä näkee sen oman kulttuurinsa peilaamalla. Sveitsissä spontaanisuus puuttuu. Asiat pitää sopia todella hyvissä ajoin etukäteen,

mitään ei muuteta tuosta vaan.” ”Vielä kun tulee sellaiselta toimialalta, jossa aiemmin toimin, tässä tuntee välillä itsensä elefantiksi posliinikaupassa. Mutta lopulta meidän työkulttuurissamme arvot ovat tärkeämpiä kuin kansallisuus.”

Missio yhdistää globaalin yrityksen erilaiset työntekijät. ”Missio on tosi vahvasti jaettu koko työporukassamme – ihmiset on onnistuttu palkkaamaan arvopohjaisesti”, Pauliina sanoo.

Missio yhdistää globaalin yrityksen erilaiset työntekijät.

[ MAAILMALLA ]

”Tämä on henkilökohtaisempaa kuin aiemmat työni. Tuloksen näkee asiakkaissa selvästi. Kliseisesti: työllä on merkitys”.

VAPAUTTA, LUOTTOA JA JOUSTOA Hintsa Performance on tuoreeltaan noussut otsikoihin paitsi Suomessa, myös maailmalla.

Sen tunnetuimpia asiakkaita ovat F1-kuskit Lewis Hamilton ja Sebastian Vettel. Yrityksen sessiot alkuvuonna pidetyssä Davosin World Economic Forumissa buukattiin täyteen. Siellä sinetöitiin uusia, isoja asiakkuuksia, ja esimerkiksi BBC, Wall Street Journal, Financial Times ja Die Welt tekivät yrityksestä isot jutut. Hintsalaiset itse saivat työhönsä

uutta potkua WEF:n vahvasti tiedepohjaisesta kumppaniyhteisöstä.

Samoihin aikoihin Hintsa Performance ilmoitti yhdistyvänsä kumppaninsa Heia Heian kanssa. ”Yhdistymisen taustalla on osin Aki Hintsan vahva näkemys siitä, että hänen luomansa Paremman elämän ympyrä -elämäntaparemontti ei saa jäädä harvojen herkuksi.

Näin ohjelma saadaan useamman tietoisuuteen. Tietyt asiat voidaan viedä digitaalisesti paremmin lähelle ihmistä”, Pauliina Valpas kuvaa.

Ruuhkavuosia Valpas ei koe elävänsä. Sen sijaan hän sanoo olevansa aiempaa rennompi. Pätemisen tarvetta ei enää ole, kiirettä toki silloin tällöin. Mutta työ joustaa tarvittaessa, ja sitä tehdään luottamuksen kulttuurissa. Riittää kun sovitut työt saa tehdyksi aikataulussa. ”Periaatteessa teen nelipäiväistä työviikkoa, josta kaksi Genevessä, kaksi Chamonix’ssa. Käytännössä teen varmaan tunneissa viiden päivän työviikkoa, mutta tällä tavoin koen itseni vapaammaksi tehdä välillä lyhyempää päivää ja olla Nean kanssa”, Valpas kuvaa.

Tällä hetkellä melkein yksi viikon työpäivistä kuluu ison asiakkaan luona Zürichissä. ”Ajan täältä ensin Geneveen ja sieltä junalla, yhteensä yhteen suuntaan noin neljä tuntia. Se tarkoittaa pitkää, jopa 14 tunnin työpäivää.

Mutta myös viittä tuntia keskeytymätöntä työaikaa junassa, mikä on ihan luksusta! Ja seuraavana päivänä voin ottaa iisimmin Nean kanssa.”

SOSIAALINEN ELÄMÄ ULKONA Perhe asuu aivan laskettelijoiden paratiisin Chamonix’n keskustassa, Mont Blancin kupeessa. Aviomies Niko tekee töitä timpurina. Hänelle on riittänyt töitä erilaisissa rakennusprojekteissa. Parhaillaan hän remontoi perheelle uutta kotia, jonne päästäneen muuttamaan kesäkuussa. Nea on sikäläiseen tapaan aloittanut jo koulun, ”kypsässä 2,5 vuoden iässä”, kuten äitinsä nauraa.

Kiireapuna on silloin tällöin suomalainen au pair. ”Arki on arkea täälläkin – viikot ollaan töissä, ja pienen lapsen

kanssa ei mennä offareille, mutta kyllähän täällä sosiaalinen elämä on ulkona. Kavereiden kanssa ei juuri istuta illallispöydissä, vaan mennään retkille vuorille. Ystäväpiiriimme kuuluu monia eri kansallisuuksia, joille vuoret ovat se yhdistävä tekijä.”

Valppaan mukaan Chamonix’ssa eletään kulttuurisesti iloisessa sekamelskassa. Matkaa Sveitsin rajalle on 20 kilometriä, Geneveen 80 kilometriä ja Italian rajakin on vain 12 kilometrin päässä. ”Pienissä asioissa huomaa eron millä puolella rajaa on: Sveitsissä optimoidaan sujuvuutta, Ranskassa taas arvostetaan kompleksisuutta ja jopa haetaan konflikteja. Täällä tehokkuus ei ole tärkeä arvo. Kun maksan suomalaisella luottokortillani, Sveitsin puolella, kone ruksuttaa 2 sekuntia, Ranskan puolella 3–4 minuuttia”, Valpas nauraa.

Valpas sanoo tekevänsä työtä, jossa tulokset näkyvät, ja jolla on merkitys.

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

35

[ URA ] TEKSTI PÄIVI BRINK KUVA ISTOCK

MONTA KULTTUURIA, YHTEISET PELISÄÄNNÖT

Kunnollinen perehdytys ja tasavertaiset etenemismahdollisuudet – siinä ovat Lassila & Tikanojan ­toimitusjohtaja Pekka Ojanpään ­tärkeimmät ohjeet monikulttuurisen työyhteisön menestykselliseen johtamiseen.

L

assila & Tikanojan työntekijöistä 1 200 eli peräti 15 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. He edustavat noin 78 kansalaisuutta.

"Työntekijämme tulevat erilaisista kulttuureista, ja se on meille rikkaus. Suurin osa ulkomaalaistaustaisista työntekijöistämme on siivouspuolella, mutta heidän hoitamansa tehtävät ovat monenlaisia. Siivoojilta ei edellytetä kaikissa työtehtävissä ammatillista koulutusta tai hyvää suomen kieltä, joten tehtäviin on helppo tarttua.

Kommunikoimme tarvittaessa englanniksi, ja jotkut palveluesimiehistä voivat tulkita työohjeita myös muilla kielillä. Tarjoamme tarvittaessa suomen kielen opetusta työntekijöillemme", toimitusjohtaja Pekka Ojanpää kertoo.

Pääkaupunkiseudulla jopa puolet Lassila & Tikanojan siivousyksiköiden työntekijöistä on muita kuin kantasuomalaisia. Lisäksi yhdessä yksikössä myös esimiehistä noin puolet on ulkomaalaistaustaisia.

"Meille on aivan välttämätöntä saada maahanmuuttajista työvoimaa, sillä nykyinen työvoima ei kata tarpeitamme. Jatkossa tarvitsemme heitä vielä enemmän. Samanlainen kehitys on jatkunut muissa länsimaissa jo pitkään."

Ojanpää muistuttaa, että yrityksillä on tärkeä rooli maahanmuuttajien kotoutuksessa.

"Kaikki työntekijämme ovat samanarvoisia, ja heillä on yhtäläiset etenemismahdollisuudet."

36

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

Ojanpää korostaa, että monikulttuurisen työpaikan johtamiseen pätevät samat lainalaisuudet kuin muuhunkin johtamiseen.

"Ihan samanlaista perusjohtamista ja -tekemistä tämä työ vaatii.

Perehdytyksessä on kuitenkin oltava tarkkana. Työhön perehdyttämisen täytyy monikulttuurisella työpaikalla olla syvempää kuin muualla, koska kulttuuriset asiat eivät ole itsestään

selviä. Kerromme, miten suomalainen työelämä toimii, ja mitä työntekijältä odotetaan."

Esimiesten on osattava tehdä yhteistyötä eri kulttuureista tulevien kanssa.

"Johtamista auttaa se, jos ymmärtää oman tiimin jäsenten kulttuuritaustat. Monikulttuurisuus on luonnollinen osa yrityksemme arkea", Ojanpää toteaa.

OJANPÄÄN VINKIT MONIKULTTUURISEN YRITYKSEN JOHTAMISEEN • Panosta perehdyttämiseen.

• Anna jokaiselle mahdollisuus edetä esimiestehtäviin.

• Ymmärrä tiimisi jäsenten kulttuuri­ taustat.

Mitä monikulttuurisuus edes merkitsee?

Aalto-yliopiston johtamisen ja organisaatioiden professori Janne Tienari kyseenalaistaa ­monikulttuurisuuden toimivana käsitteenä ­työ­elämässä. Erilaisuuden johtaminen sen sijaan on jokaiselle yritysjohtajalle tuttua.

MITÄ MONIKULTTUURISUUS TARKOITTAA?

Lähtökohtaisesti ajattelen, että monikulttuu­ risuus käsitteenä on latautunut ja väsäh­ tänyt, eikä se auta ymmärtämään mitään organisaatiota. Käsite on liian yleinen ja epämääräinen. Kysynkin, tarvitaanko työelä­ mässä lainkaan tällaista käsitettä?

Ei ole yhtä, suomalaista tapaa toimia, joka työntekijöiden pitäisi automaattisesti tietää.

Työelämän säännöt on tehtävä selvik­ si jokaiselle, ja etenemismahdollisuudet pitää turvata kaikille. Oikeudenmukainen ja johdonmukainen johtaja toimii eri organisaa­ tioissa eri tavoin, mutta erilaisten ihmisten pitää pystyä tekemään yhdessä töitä.

MITEN MONIKULTTUURISUUTTA JOHDETAAN?

MILLÄ ALOILLA ON TYYPILLISESTI MONIKULTTUURISIA TYÖYHTEISÖJÄ?

Monikulttuurisuus on usein selitysten kaato­ paikka, jonka taakse piilotetaan todelliset ongelmat. Ihmisten ajattelutavoissa on aina eroja, jotka johtuvat monista asioista. Työ­ yhteisössä tämä erilaisuus pitää huomioida työntekijöiden taustoista ja kansalaisuuksis­ ta huolimatta.

Kannustan avoimeen keskusteluun toimintatavoista. Miksi teemme asiat näin?

Mihin se perustuu? Voisiko ne tehdä toisin?

Fiksu johtaja pyrkii parantamaan toiminta­ tapoja jatkuvasti sen sijaan, että tehdään aina perinteisen toimintakulttuurin mukaan.

Työyhteisössä pitää etsiä yrityksen yhteisiä päämääriä tukevia toimintatapoja.

”Onko suomen ­kielen taito ollenkaan ­tarpeen ­suuressa osassa ­työtehtäviä?”

Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden työ­ urien spektri on yhtä kirjava kuin muidenkin väestönosien. Matalapalkka-aloilla työnte­ kijät edustavat usein eri kansalaisuuksia, koska kieli- ja koulutusvaatimukset ovat vähäisempiä.

Toisaalta korkeakoulutusta vaativa ICT-ala on tyypillisesti kansainvälinen, ja siellä eng­ lanti on työkieli. Yliopistotutkimus on myös globaalia ja työyhteisöt kansainvälisiä.

MIKÄ ALA EI OLE KANSAINVÄLINEN NYKYPÄIVÄNÄ?

Muistan lukeneeni IT-alan yrityksestä, joka etsi pitkään asiantuntijaa, mutta sopivia eh­ dokkaita ei löydetty millään. Kun hakuilmoi­ tuksesta poistettiin suomen kielen vaatimus, tehtävään saatiin loistavia hakijoita.

Onko suomen kielen taito ollenkaan tar­ peen suuressa osassa työtehtäviä? Mieleeni ei tule yhtään alaa, joka ei olisi kansain­ välinen. Jos joku ala ei siltä tunnu, pitää kysyä, miksi ei. Toisiko kansainvälisyys uusia mahdollisuuksia?

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

37

[ SISÄPIIRISSÄ ] TEKSTI OLLI MANNINEN KUVAT ERIC KAYNE/MVPHOTOS

Tehtävä

TEXASISSA

Tuija Kalpala raivaa tietä Nesteen uusiutuvalle dieselille ­Texasissa ­Yhdysvalloissa. Vähäpäästöiset, ympäristömyötäiset polttoaineet ­kiinnostavat nyt niin amerikkalaista kuluttajaa kuin teollisuuttakin.

”

T

odella inspiroiva hetki työskennellä täällä juuri nyt”, kuvailee Nesteen markkinointipäällikkö Tuija Kalpala videopuhelun välityksellä tuntemuksiaan työtehtävästään Neste US:n toimistosta, joka sijaitsee Texasin Houstonissa.

Innostavaksi Kalpalan työn tekee mahdollisuus olla mukana rakentamassa uutta markkinaa uudelle tuotteelle, jolle on selvä sosiaalinen

tilaus.

Kokonaan uusiutuvista raaka-aineista valmistettu Nesteen uusiutuva diesel vähentää kasvihuonepäästöjä jopa 80 prosenttia fossiiliseen dieseliin verrattuna. Sitä valmistetaan noin kymmenestä erilaisesta kasviöljy- tai rasvajätelähteestä.

PIENEMMÄT PÄÄSTÖT, PAREMPI SUORITUSKYKY Neste lähti uusiutuvalla dieselillään Amerikan markkinoille vuonna 2012. Todellisen jalansijan se sai jenkkimarkkinoilla kuluttajien keskuudessa maaliskuussa 2015, kun kalifornialainen Propel Fuels -huoltoasemaketju otti myyntiin Nesteen lähes sataprosenttista, uusiutuvista raaka-aineista valmistettua dieseliä ensimmäisenä maailmassa.

"Tähän asti esimerkiksi Suomessa jakelussa oleva Neste Pro Diesel on sekoite, jossa on vähintään 15 prosenttia uusiutuvaa dieseliä mukana", Kalpala sanoo.

Nesteen Amerikassa tehtyjen markkinatutkimusten mukaan kuluttajat suhtautuvat uusiutuvaan dieseliin myönteisesti.

"Se on saanut hyvän vastaanoton sekä kuluttajien että teollisuuden, kaupunkien ja osavaltioiden keskuudessa. Sen pienet päästöt ja ympäristöarvot kiinnostavat valveutuneita kuluttajia", hän sanoo.

Uusiutuva diesel parantaa moottorin suorituskykyä, minkä ansiosta muun muassa ajoneuvon kunnossapi-

38

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

to- ja huoltokustannukset ovat pienemmät. Lisäksi sen kylmäominaisuudet parantavat ajoneuvojen luotettavuutta talvella.

Kilpailu ympäristöä vähemmän kuormittavien uusiutuvien ja vaihtoehtoisten polttoaineratkaisujen markkinoista käy nyt kuumana. Kalpalan mukaan Neste erottuu uusiutuvalla dieselillään esimerkiksi sähkö-, kaasu- tai hybridipolttoajoneuvoista käyttöönoton helppouden vuoksi.

UUSIUTUVIEN MARKKINA KASVAA Kestävään kehitykseen ja ympäristömyötäisiin arvoihin vannovat yritykset USA:ssa ovat hyvin kiinnostuneita Nesteen vaihtoehdosta, kun tiukat päästövaatimukset yleistyvät eri osavaltioissa. Esimerkiksi San Franciscon kaupunki ja piirikunta Kaliforniassa ilmoitti joulukuussa 2015 lopettavansa fossiilisen, öljypohjaisen dieselin käytön kaupungin ajoneuvoissa ja siirtyvänsä Nesteen uusiutuvaan dieseliin. Ratkaisun ansiosta kaupungin dieselajoneuvojen kasvihuonekaasupäästöt pienenevät 50 prosenttia.

• Kemianteollisuus toiseksi Nesteellä uskotaan, että uusiutu­suurin vientiala 2015 valla dieselillä on kasvavat markkinat • Työllistää noin 1 000 Suomen lähivuosina niin Euroopassa kuin Ekonomien jäsentä Pohjois-Amerikassa.

• Ekonomien mediaanipalkka "Tuotteella on rajattomat mahdoljalostettujen öljytuotteiden ja lisuudet. Sitä voidaan käyttää missä kemikaalien valmistuksessa tahansa dieseliä käyttävässä mootto5 700 €/kk rissa tai lentokoneen polttoaineena, Lähteet: Ekonomit, Tulli mutta yhtä hyvin kaivoksissa, tilapäistä sähköä tuottavissa generaattoreissa tai vaikka kemianteollisuuden raaka-aineena.

Tuotteen monipuolisuus, vähäpäästöisyys ja ympäristömyötäisyys motivoivat myös työtäni. Tätä viestiä on ilo viedä eteenpäin", Kalpala sanoo.

Faktat

Kotimaassaan Tuija Kalpala oli mukana Espoon kaupunginvaltuustossa Kokoomuksen edustajana. Työnsä vastapainoksi hän on aktiivisesti kehittämässä yhteistyötä Houstonissa asuvien suomalaisten kanssa.

Hän on perustanut Houstoniin suomalais-amerikkalaisen kauppakamarin ja Facebookiin Suomalaiset Houstonissa ­-ryhmän.

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

39

[ SISÄPIIRISSÄ ]

Diesel-moottoreihin soveltuvan uusiutuvan dieselin voi ottaa ­käyttöön heti ilman lisäinvestointeja tai uutta kalustoa. Se on nopein tapa vähentää päästöjä ja pienentää hiilijalanjälkeä, sanoo Tuija Kalpala.

NÄKYVYYTTÄ SUPER BOWLISSA Toista vuotta Yhdysvalloissa työskentelevä Kalpala on sopeutunut teksasilaiseen kulttuuriin mutkattomasti ja on sinut amerikkalaisessa bisneskulttuurissa.

"Olen luonteeltani sosiaalinen ja huomaan todella viihtyväni Houstonin arjessa, joka perustuu avoimuuteen ja small talkiin."

Hän on ehkä eniten yllättynyt USA:n valtavasta laa­ juudesta.

"Puhumme Euroopassa usein USA:sta yhtenä markkinana, vaikka TUIJA KALPALA se koostuu 50 osavaltiosta, jotka ovat • Ikä: 35 jokainen oma markkinansa."

• Tehtävä: Markkinointipäällikkö Neste US Esimerkiksi Texas on pinta-alal­ • Koulutus: KTM Vaasan yliopisto taan reilut kaksi kertaa Suomen • Perhesuhteet: naimisissa, kokoinen tai suurempi kuin Ranska.

3-vuotias poika "USA:n osavaltioilla on itse asias­ • Nykyisen työtehtävän plussat: sa myös enemmän päätösvaltaa kuin ++ Työssä vain taivas rajana EU:n itsenäisillä jäsenvaltioilla." ++ Uusi tuote uusilla markkinoilla Markkinoiden valtavuus edel­ avaa rajattomat mahdollisuulyttäisi myös valtavia markkinointi­ det budjetteja ja resursseja. ++ Ympäristöystävällinen, kes"Kun resurssit ovat rajalliset, tävän kehityksen periaattein markkinointia on osattava fokusoida toteutettu uusiutuva diesel hyvin tarkkaan. Teemme paljon yh­ on saanut hyvän vastaanoton teistyötä sidosryhmiemme kanssa.

Kaliforniassa Esimerkiksi Propel Fuels -huol­ • Nykyisen työtehtävän miinukset: tamoketju markkinoi uusiutuvaa -- USA on valtavan suuri markkina dieseliämme kuluttajille."

-- Aika ja resurssit eivät riitä Yksi Nesteen suurimmista mark­ kaikkien ideoiden toteuttamikinointipanostuksista Amerikassa seen tehtiin tammikuisen Super Bowl -- Aikaerojen ja pitkien välimat-tapahtuman yhteydessä. Fanikylän kojen vuoksi matkustaminen on välillä työlästä sähköntuotannossa ja bussikulje­

40

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

tuksissa käytettiin Nesteen uusiutuvaa dieseliä, minkä avulla tapahtuman hiilijalanjälkeä saatiin pienennettyä 50 prosenttia.

Polttoainemarkkinoiden tulevaisuuden Kalpala näkee valoisana.

"Uusiutuvien polttoaineiden kysyntä tulee todennä­ köisesti lisääntymään, koska liikenne on yksi suurim­ mista päästöjen lähteistä ja tarvitaan nopeita ratkaisuja päästöjen rajoittamiseen."

TET-HARJOITTELU HERÄTTI KIPINÄN Kalpala on ehtinyt olla jo reilut kymmenkunta vuotta Nes­ teen palveluksessa. Ensikosketuksensa yritykseen hän sai jo peruskouluaikana kahden viikon TET-harjoittelussa.

"Innostuin ja olin seuraavat kesät yhtiössä töissä erilaisissa tehtävissä", hän sanoo.

Suorittaessaan kauppatieteen opintoja Vaasassa hän sai tarjouksen vakituisesta työstä Nesteellä.

"Eihän siitä voinut kieltäytyä. Suoritin opinnot lop­ puun etänä."

Kalpalan mukaan Nesteen kaltaisen suuryrityksen etuja on toiminnan monipuolisuus. Saman talon sisällä on mahdollista kehittää osaamistaan moneen suuntaan.

"Olen ehtinyt toimia eri tehtävissä niin logistiikassa kuin hankinnassa. Olen ostanut raakaöljyä Venäjällä ja reissannut siellä paljon. Treidasin etanolia, kun sitä alet­ tiin tuoda Suomeen ja blendata bensiinin sekaan."

Parin vuoden työkomennuksen jälkeen Torontossa Kanadassa hän palasi takaisin Suomeen strategiateh­ täviin. Sitten iski halu lähteä uudelleen Pohjois-Ame­ rikkaan ja hän sai tarjouksen markkinointitehtävästä Texasissa.

"Unelmatyö, jossa pääsen hyödyntämään uran aikana kertynyttä osaamistani."

KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jos jäisit yksin?

Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Suomen Ekonomien 44-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henki- ja -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta

Nyt älle ä p kau an p

2000 € TURVA SELVIYTYMIS

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

henkivakuutuskuntoon.fi Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

[ KYLTERIT ]

VIDEOTYÖNHAKU ON TULEVAISUUTTA Saitko kutsun videotyöhaastatteluun? Tai mietitkö videoCV:n tekoa kesätyöhakemuksen liitteeksi? Suomen Ekonomien uravalmentaja antaa vinkit onnistuneeseen lopputulokseen.

TEKSTI PÄIVI MAANIITTY KUVA MIKA SOIKKELI

NÄIN ONNISTUT VIDEOLLA • Nauhoita rauhallisessa, meluttomassa ­ympäristössä.

• Varmista, että tausta on selkeä ja valoa on riittävästi.

• Aseta kamera silmiesi tasolle tai ­hieman ­niiden yläpuolelle.

• Älä lue paperista, vaan ole oma itsesi.

• Vastaa tiiviisti ja kunnioita annettua aikarajaa.

Lähde: Recruitby.net

42

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

K

atso suoraan kameraan, puhu rauhallisesti ja selkeästi, pukeudu asiallisesti ja kiinnitä huomiota taustaan. Näillä eväillä pärjää pitkälle, kun saa kutsun videotyöhaastatteluun. Sellaisessa on ollut jo yli 200 000 suomalaista, ja yhä useampi rekrytoija osaa jo hyödyntää videon tuomia mahdollisuuksia hakuprosessissaan.

"Yleensä hakijalle lähetetään linkki videoon, jossa esitetään noin 3–4 kysymystä. Niihin annetaan noin viikko aikaa vastata, ja yleensä ohjeistetaan myös, minkä pituisia vastauksia hakijoilta toivotaan.

Normaali pituus on noin minuutti", kertoo Suomen Ekonomien uravalmentaja Sirja Kulmala-Portman.

Käytetyin työkalu videohaastatteluissa on Recruitby.net, jonka käyttöä voi harjoitella ilmaiseksi kirjautumalla ekonomit.fi:n jäsenpalveluun. Haastattelua voi harjoi­tella vastaamalla suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiin kysymyksiin.

Omat vastaukset voi nauhoittaa niin monta kertaa, että on tyytyväinen lopputulokseen. Näin toimitaan myös oikeassa haastattelutilan­ teessa.

Halutessaan vastauksensa voi lähettää uravalmentajalle henkilökohtaista palautetta varten.

POSITIIVINEN ENSIVAIKUTELMA Sirja Kulmala-Portmanin mukaan videotyönhausta kysytään urakoulutuksissa jo paljon. Monia kiinnostaa työhaastattelun ohella erityisesti videoCV:n tekeminen. Oman persoonan esiin tuova esittelyvideo koetaan mahdollisuudeksi erottua hakijoiden massasta, vaikka harvassa hakemuksessa sellaista vielä vaaditaan.

"Itselleni tulee mieleen TEK, joka jokin aika sitten haki Teekkarin työkirjan päätoimittajaa Periscopella ja Minna Parikan Facebookissa olleessa hakemuksessa pyydettiin hakemuksia WhatsApp-videoina", Kulmala-Portman muistelee.

Ennen nauhoituksen aloittamista kannattaa vielä miettiä, mitä lisäarvoa videoCV tuo hakemukseen ja minkälaiseen tehtävään haettaessa siitä on oleellista hyötyä. Videolta katsotaan muun muassa persoonaa ja ulosantia, ja sen kautta voi

”LinkedInin ohella ­video tulee olemaan ­keskeisessä roolissa työnhaussa.” luoda itsestään helposti positiivisen ensivaikutelman. Minuutissa ehtii välittää paljon tietoa.

"Työnhaussa yleensä, ja niin videollakin, kannattaa keskittyä siihen, mikä on omaa ydinosaamista. Syntymäaikaa tai lasten nimiä on turha luetella, sillä ne eivät liity haettavaan työtehtävään."

Hyvälaatuinen video voi olla hyvä lisä hakemukseen ja ansioluetteloon, mutta päällekkäisyyttä on syytä välttää. Jos koulutustausta on kerrottu paperilla, sitä on turha toistaa sanasta sanaan videolla.

"Tärkeintä on kuitenkin olla oma, aito itsensä. Pukeutumiseen ja taustaan on hyvä kiinnittää huomiota.

Jos hakee pankki- tai finanssialalle, on puku hyvä valinta, markkinointitehtäviin taas voi pukeutua hiukan rennommin."

LINKKI LINKEDINIIN Kulmala-Portman uskoo videon tekevän tuloaan Suomeen vielä suuremmin. Kameran edessä olemista ja puhumista pääsee nykyään harjoittelemaan jo opiskeluaikana, ja nuorille työnhakijoille video on muutenkin kanavana tuttu. Minuutin tai kahden pätkä on helppo tehdä omalla kännykällä.

"Uskon, että LinkedInin ohella video tulee tulevaisuudessa olemaan keskeisessä roolissa työnhaussa. LinkedIniin on helppo ladata sisältöä ja liittää julkisen profiilin linkki työhakemukseen. Näin ikään kuin antaa rekrytoijalle luvan käydä katsomassa itsestään lisätietoa."

HAASTATTELIJAN ROOLI ON HELPPO Oikeanlaisen työkalun kautta videohaastattelun teko on yksinkertaista: • Mainitse videohaastattelusta työpaikkailmoituksessa.

• Kutsu sopivimmat hakijat videohaastatteluun, tai halutessasi vaikka kaikki.

• Nauhoita palvelun kautta kysymykset videolle ja lähetä kutsut. ­Jokaisesta kysymyksestä tehdään oma videonsa. Saapuneista vastauksista saat tiedon sähköpostilla.

• Katso videovastaukset ja kutsu parhaat hakijat henkilökohtaiseen ­haastatteluun.

VIDEOCV ON PARHAIMMILLAAN RAIKAS JA TOIMIVA, MUTTA ASIALLINEN. KÄY KATSOMASSA URAVALMENTAJAN SUOSIKIT EKONOMILEHTI.FI:STÄ.

Lähde: Recruitby.net

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

43

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT LAURA OJA

Halutaan mielekäs työ!

Mitä pitää tehdä, kun työstä tuntuu hävinneen mielekkyys?

Onko uskallettava hypätä oravanpyörästä kohti tuntematonta, vai ­riittäisivätkö vähemmän radikaalitkin keinot? Tätä mietittiin Ekonomien ­naistenpäivän tapahtumassa 5.3. Helsingin Scandic Parkissa.

E

konomit ovat järjestäneet naistenpäivän tapahtumia kymmenkunta vuotta, aina mielenkiintoisista ja ajankohtaisista aiheista työelämän teemoilla.

Aiemmin on käsitelty muun muassa tasa-arvoa, työn ja yksityiselämän yhteensovittamista, brändäystä ja lasikattoilmiötä.

Hyvin ajankohtaisia olivat myös tämänkertaiset teemat, mielekäs työ ja digioppiminen. Ajankohtaisuus ja mielenkiinto näkyivät myös osallistuneiden määrässä: lauantain tapahtumassa Helsingissä oli paikalla yli 300 naista.

HYPPÄÄ, TUUNAA TAI VAIKUTA KÄYTÄNTÖIHIN Kiireinen työ tehostamisvaatimuksineen syö työn mielekkyyttä. Itseään pitäisi johtaa, elää viimeisen päälle terveellisesti ja harjoittaa mindfulnessia. Mutta entä jos työn

mielekkyyttä haettaisiinkin kääntämällä näkökulma pois itsestä ja itsensä johtamisesta ja suuntaamalla se työelämän käytäntöihin?

KTT Kirsi LaPointe ja KTT Elina Henttonen Valtaamosta listasivat kolme keinoa lisätä työhön mielekkyyttä. Ensimmäiseksi he mainitsivat oravanpyörästä pois hyppäämisen.

Käytännössä se kuitenkin onnistuu harvoilta: kuinka moni todella pystyy ryhtymään kasvuyrittäjäksi, downshiftaamaan tai ylipäätään vaihtamaan uraa?

Toinen vaihtoehto on tuunata itseä ja työtä. Tämä vaatii pysähtymistä sekä pohdintaa esimerkiksi siitä, miten työtehtäviä on oikeasti mahdollista muuttaa. Voisiko töitä tehdä välillä periaatteellisesti uskottomasti: kaikkia tehtäviä ei tehtäisikään yhtä tunnollisesti eikä osallistuttaisi kaikkiin kokouksiin?

Kolmas keino on vaikuttaa itse oravanpyörään ja työpaikan käytäntöihin. Niitä joko muutetaan tai luodaan aivan uusia käytäntöjä. Kokouskulttuuria on mahdollista muuttaa, samoin vaikkapa rutiininomaista raportointia. Pääasia on löytää muutettavaksi asioita, joilla oikeasti on merkitystä työn mielekkyyteen.

EROON BULIMIAOPPIMISESTA Professori Kirsti Lonka selvitti omassa puheenvuorossaan digiajan muutospaineita sekä herätteli ajatuksia siitä, miten vanhasta oppii päästämään irti ja ottamaan tilalle uutta.

Hän huomautti, että yhä edelleen asioita yritetään opetella bulimiaoppimisella: tankataan, oksennetaan ja unohdetaan. Oikeasti oppiminen on jatkuva prosessi, jossa keskeisintä on palaute. Uutta ja luovaa syntyy, kun alamme luottaa itseemme, ja kun ryhdymme keksimään ja kehittämään asioita yhdessä muiden kanssa.

Nyt tarvitaan sukupolvien välistä oppimista, yhteisöllistä tiedon luomista, uudenlaisia tilaratkaisuja, oivaltavaa oppimista sekä modernia vuorovaikutusta.

Twitter oli naisilla tapahtuman aikana ahkerassa käytössä ja siellä muistutettiin muun muassa Kirsti Longan viisaudesta: kehuminen tai haukkuminen ei ole palautetta.

Palautteella pitää olla informaatioarvoa.

Tapahtuman päättyessä yleisö kuulosti hyvin yksimieliseltä: tapahtuma toi paljon ajateltavaa, mutta oli samalla hyvin energisoiva. Nyt taas jaksaa!

Valtaamon Kirsi LaPointe lavalla.

44

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

Tapahtuma toi paljon ajateltavaa, mutta oli samalla hyvin ­energisoiva.

Professori Kirsti Lonka muistutti, että oppiminen on jatkuva prosessi, jossa keskeistä on palaute.

Krista Kauhaniemi, Salla Mäenpää ja Asta Soiniitty ovat opiskelu­ kavereita ja kevään aikana valmistuneita tai valmistumassa.

He käyvät mielellään liiton järjestämissä tapahtumissa, sillä niissä on hyviä ajankohtaisia teemoja.

Johanna Mursula, Riina Lilja, Heidi Tiihonen ja Tiina Isoniemi antavat plussaa siitä, että naistenpäivän tapahtumat järjestetään lauantaisin.

Valtaamon Elina Henttonen herätteli yleisöä puheenvuorollaan.

Lisa Eväsoja ja Jenni Alasuutari tutustuivat toisiinsa luentoihin liitty­ vien parikeskustelujen aikana.

Ekonomiliiton asiamies Kosti Hyyppä kertoi osallistujille tehdyn ennakko­ kyselyn tuloksista.

Jenny Helminen ja Elina Hiltunen kertoivat, että tapahtuma muistutti hyvin siitä, kuinka itse pystyy vaikuttamaan työn arkeen. Pienillä asioilla voi saada paljon aikaan.

Jenni Halmeelle ja Matleena Liutalle jäi mieleen, kuinka asioihin ei pääse vaikuttamaan ellei niitä tiedosta.

Ivi Maunuksela-Malinen sanoo, että on hyvä pysähtyä miettimään, kuinka erilaisista asioista työn mielekkyys syntyy ja löytää ne itselle tärkeät.

Toiminnanjohtaja Hanna-­ Leena Hemming muistutti, että Ekonomiliitto on seurannut naisten ja miesten palkkaeroa säännöllisesti vuodesta 1998 alkaen – eikä tilanne ole muuttunut miksikään.

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

45

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] TEKSTI JULIA LAUREN, TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAMIES KUVA THINKSTOCK

Vuorotteluvapaa ­tarjoaa mahdollisuuden urataukoon Tiukennuksia ehtoihin vuoden alusta

Vuorotteluvapaan tarkoituksena on edistää työssä jaksamista.

Vapaan voi ­käyttää haluamallaan tavalla ja saada sen ajalta vuorottelu­ korvausta. Vuorotteluvapaaseen ei ole ehdotonta oikeutta, vaan siitä sovitaan työnantajan kanssa.

V

uorotteluvapaa tarjoaa vakituisessa työ- tai virkasuhteessa olevalle mahdollisuuden pidempiaikaiseen vapaaseen.

Vuorotteluvapaa perustuu vapaaehtoisuuteen.

Myös työskentely toiselle työnantajalle ja yritystoiminnan harjoittaminen on sallittua, mutta voi vaikuttaa oikeuteen saada vuorottelukorvausta. Vapaasta sovitaan työntekijän ja työnantajan välisellä kirjallisella vuorottelusopimuksella.

Vuorotteluvapaan ehdot tiukentuivat 1.1.2016 alkaen. Muutoksia tuli korvauksen tasoon, kestoon ja työhistoriaedellytykseen.

TYÖHISTORIA JA TYÖSUHTEEN KESTO Vuoden alusta vuorotteluvapaalle pääsyn työhistoriaedellytys piteni.

Työhistoriaa vaaditaan nyt 20 vuotta aiemman 16 vuoden sijaan, mutta ajan ei tarvitse olla kertynyt saman työnantajan palveluksessa. Työhistoriasta enintään neljännes voi olla työntekoon rinnastettavaa aikaa, kuten perhevapaata tai varusmies- ja siviilipalvelusaikaa. Työhistoriaan voidaan Suomessa tehdyn työn lisäksi ottaa huomioon toisessa EU-/ ETA-maassa tai Sveitsissä tehty eläkevakuutettu työ. Oman työhistorian voi tarkistuttaa ottamalla yhteyttä IAET-kassaan (www.iaet.fi).

46

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että on ollut kokoaikaisessa työsuhteessa samaan työnantajaan vähintään 13 kuukautta. Kyseinen aika saa sisältää korkeintaan 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa.

Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan työssäoloon.

pidempään.

Vuorotteluvapaalta ei voi jäädä suoraan eläkkeelle. Vapaa tulee aloittaa viimeistään sen kalenterikuukauden aikana, jona täyttää 60 vuotta. Kyseinen yläikäraja ei kuitenkaan koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.

VUOROTTELUVAPAAN AJAKSI PALKATTAVA SIJAINEN Työnantaja sitoutuu vuorottelusopimuksessa palkkaamaan vapaan ajaksi työttömän työnhakijan, joka on ollut työtön työnhakija yhdenjaksoisesti tai pätkissä vähintään 90 päivää vuorotteluvapaata edeltävien 14 kuukauden aikana. Kyseinen 90 päivän ehto ei koske alle 30-vuotiaita vastavalmistuneita (korkeintaan vuosi tutkinnon suorittamisesta) eikä alle 25-vuotiaita tai yli 55-vuotiaita. Sijainen voidaan palkata samoihin tai eri tehtäviin kuin vuorotteluvapaalle lähtijä.

VUOROTTELUKORVAUS TYÖTTÖMYYSKASSALTA Työttömyyskassa maksaa vuorotteluvapaan ajalta vuorottelukorvausta. Aiemmin vuorottelukorvausta maksettiin kahden suuruisena.

Korvauksen määrää lisäsi työhistorian pituus. Vuoden alusta vuorottelukorvauksen suuruus on kaikilla vuorotteluvapaalle jäävillä 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon heillä olisi oikeus työttömäksi

VAPAALLA ENINTÄÄN PUOLISEN VUOTTA Vuoden alusta vuorotteluvapaan enimmäiskesto puolittui. Jatkossa vuorotteluvapaalla voi olla 90–180 kalenteripäivää. Vapaa tulee pitää yhdessä jaksossa. Vuorotteluvapaa mahdollistaa siis esimerkiksi vuosilomaa pidemmän yhtäjaksoisen vapaan. Pitkä vapaa voi auttaa jaksamaan työelämässä paremmin ja

Faktat vuorottelu­ vapaasta • Työhistoriaa 20 vuotta • Kokoaikainen työsuhde 13 kk ennen vuorottelu­ vapaata.

• Vapaasta tehtävä kirjallinen vuorottelusopimus • Työnantajan palkattava sijainen, joka täyttää ­sijaisen edellytykset • Kesto 90–180 päivää • Yhteydenotto TE-toimistoon ennen vapaan alkua • Työttömyyskassa maksaa vuorottelukorvauksen • Vuorottelukorvaus 70 prosenttia työttömyys­ päivärahasta

jäädessään. Vuorottelukorvaus maksetaan kerran kuukaudessa jälkikäteen.

Jos tekee vuorotteluvapaan aikana osa-aikatyötä tai satunnaista työtä, vähentävät ansiotulot vuorottelukorvausta. Tällöin vuorottelukorvauksen suuruus perustuu soviteltuun ansiopäivärahaan. Jos on vapaan aikana yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä, ei ole oikeutta vuorottelukorvaukseen kyseisen työn ajalta.

Jos vuorotteluvapaan aikana maksetaan ennen vapaata ansaittuja korvauksia, joita vastaan ei saa vapaata, niillä ei ole vaikutusta vuorottelukorvaukseen. Tällaisia korvauksia ovat esimerkiksi lomaraha, tulospalkkiot ja bonukset.

NÄIN HAET VUOROTTELUKORVAUSTA Toimita TE-toimistolle hyvissä ajoin ennen vapaan alkamista allekirjoitettu vuorottelusopimus sekä selvitys vapaata edeltävän 13 kuukauden työssäolosta ja sen kokoaikaisuudesta.

Heti vuorotteluvapaan alkamisen jälkeen lähetä TE-toimistoon luotettava selvitys työttömän palkkaamisesta vapaan ajaksi, esimerkiksi jäljennös työsopimuksesta tai määräyskirjasta.

Toimita vuorottelukorvaushakemus IAET-kassaan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vuorotteluvapaan alkamisesta.

Hakemuksen liitteeksi tarvitset vuorottelusopimuksen ja palkka­

todistuksen vähintään 52 viikon ajalta vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta.

VUOROTTELUVAPAAN JÄLKEEN Vuorotteluvapaan päätyttyä on oikeus palata ensisijaisesti omaan, aikaisempaan työhön. Jos tämä ei ole mahdollista, on työnantajan tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen tai palvelussuhteen mukaista työtä. Jos sekään ei ole mahdollista, tulee tarjota muuta sopimuksen mukaista työtä.

Ota yhteyttä vuorotteluvapaaseen liittyvissä kysymyksissä työttömyysturvaneuvontaamme puh. 020 693 273, ma–pe klo 9–12.

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

47

[ TAPAHTUU ]

Ekonomiyhdistysten tapahtumat EKONOMFÖRENINGEN NIORD 19.4 Urban a 21.4 Utställning: Rodin 27.4 Finlands Ekonomer: ­Resiliens 28.4 Bloggkväll 28.4 Teater: Titanic 10.5 Champagnetasting 11.5 Luftfartsmuseet 12.5 Karriärkväll 17.5 Lundias comeback 19.5 Teater: Ta mig till er ledare 1.6 Vårutfärd till holmarna söder om Helsingfors Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors, Cati Lilja, 0400 138 258, Heidi Nielsen, 0400 138 528. Läs om Niords program i Niordbladet och på niord.fi.

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT 26.4. Sääntömääräinen kevät­ kokous

Kuva Don Giovannista vuodelta 2011.

48

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

ETELÄ-KARJALAN EKONOMIT Etelä-Karjalan Ekonomit ry:n kevätkokous ja illanvietto 28.4. klo 17 alkaen.

Lauritsalan Kartano, Kartanontie 21, 533100 Lappeenranta (lauritsalankartano.fi) Tervetuloa EKE:n kesän avaukseen Pekka Puupää -kesäteatterin merkeissä!

Pekka Puupää ­kesälaitumilla -näytös. Lappeenrannan kesä­ teatterissa Lappeenrannan Linnoituksessa 12.6. klo 14–16.

Tarkemmat tiedot aikatauluista ja ilmoittautumisista: etelakarjalanekonomit.fi ETELÄ-POHJANMAAN ­EKONOMIT 22.4. Yritysvierailu ja sääntömääräinen kevätkokous, LSK Business Park, Kauhava 1.5. Vappubrunssi, Hotelli-­ Ravintola Alma, Seinäjoki 10.5. Oman osaamisen näkyväksi tekeminen -iltakoulutus, Sokos Hotelli Lakeus, Seinäjoki

9.7. Ekonomitangot, Seinäjoki 16.7. Ekonomijazz, Pori 20.7. Ekonomiooppera, ­Savonlinna 2.–4.9. KEPO, Seinäjoki Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumista löydät kotisivuiltamme: epekonomit.net. Löydät tulevat tapahtumat myös Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry -nimisestä Facebook-ryhmästä. Liity ryhmään.

HELSINGIN EKONOMIT 21.4. Sijoituskoulu: Indeksisijoittamisen erinomaisuus 11.5. Yritysvierailu Hartwa-­ Tradelle ja tutustuminen viinin maahantuontiin 14.5. Excel-jatkokurssi 2 Lisätietoja ja ilmoittautumiset: heko.fi KESKI-SUOMEN EKONOMIT 1.5. Wapputreffit 18.5. Yritysvierailu: HB Betoni­ teollisuus Oy Viikoittainen ekonomisähly sunnuntaisin 24.4. asti.

Tarkat tiedot tapahtumista saat sähköisestä jäsenkirjeestämme ja osoitteesta keskisuomenekonomit.fi.

KYMENLAAKSON EKONOMIT 10.5. Suomen Ekonomit kouluttaa: Ylivertainen asiakaskokemus – miten se synnytetään?

Kouvola 28.5. Linturetki Ulko-Tammioon Arktika-aluksella, lähtö Klamilan satamasta 5.8. KPL–Vimpeli-pesäpalloilta Kouvola 6.10. Yritysvierailu: Lumon, Kouvola LAHDEN SEUDUN EKONOMIT 1.5. Vappu, seuraa ilmoittelua 12.11. Vuosijuhlat, Sibeliustalo – laita jo kalenteriin!

LAPIN EKONOMIT 23.4. Kevätkokous, opastettu kierros ja brunssi Arktikumissa 12.–13.8. Simerock 2.–4.9. KEPO Etelä-Pohjanmaalla

TIMO SEPPÄLÄINEN/SAVONLINNAN OOPPERAJUHLAT

EKONOMFÖRENINGEN MERKUR 28.4 Mousserande vin- och chokladtasting i samarbete med Cloetta

[ TAPAHTUU ]

Roope Salminen ja Koirat esiintyy Ekonomien valtakunnallisessa perhe­ päivässä 14.5. Särkänniemessä ­Tampereella.

Toukokuu: Tutustuminen golfiin, Rantasalmen golf 20.7. klo 16 Ooppera Don ­Giovanni, loppuunmyyty

VIIVI HUUSKA

SUUR-SAVON EKONOMIT 27.4. klo 13 Kahvihetki Mikkelin kauppahallissa (seniorit) 18.5. klo 14 Päiväkahvit museo­ kahvila Vanhassa Kassussa ja kävely Kasarmin puistossa (seniorit) 7.6. klo 15.30–21 Kevätretki Salmelaan, näyttelyn ennakkoesittely 21.6. klo 14 Torikahvit Mikkelissä (seniorit)

LOUNAIS-HÄMEEN EKONOMIT 19.4. Kevätkokous ja kauneuden­hoitoilta FAI:lla Seuraa jäsentiedotteita!

Lämpimästi tervetuloa, Lounais-Hämeen Ekonomien hallitus OULUN EKONOMIT 14.5. Oulun Ekonomien 80-­vuotisgaala PIRKANMAAN EKONOMIT 14.5. klo 11.30 Perinteinen valtakunnallinen perhepäivä Särkänniemessä, Laiturikatu 1, Tampere.

Lämpimästi tervetuloa iloiseen kesänavaustapahtumaan!

Luvassa laiteuutuus, hurvittelua sekä konsertti, jonka järjestävät yhteistyössä Radio Nova ja Kiss, pääesiintyjinä Roope Salminen ja Koirat sekä Yö.

Tapahtumaan voi ilmoittautua tapahtumakalenterin kautta.

Liput 20 e ja 25 e. Toivottavasti nähdään osallistujia paljon muistakin ekonomiyhdistyksistä PME:n lisäksi.

Lisätiedot: johanna.kartila-malmivaara@microsoft.com POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT 14.4. klo 17 Sääntömääräinen kevätkokous ravintola Torero, Joensuu 20.4. klo 16.30–20 Digitalisoituvan työelämän osaamistarpeet, Kimmel, Joensuu 21.5. Retkeilypäivä Kolilla

26.5. klo 11.30 Ekonomilounas Lisää tapahtumista: pohjoiskarjalanekonomit.fi ja Facebookista.

POHJOIS-SAVON EKONOMIT 4.5. Italialainen viini-ilta 5.7. Valtakunnalliset viinijuhlat 20.7. Ooppera Tervetuloa!

PORIN SEUDUN EKONOMIT 27.4. Suomen Ekonomit kouluttaa: Menestyvän työyhteisön pelisäännöt (Pori) 13.5. Flooran päivän juhla, Kauttuan Ruukki.

19.5. Yhdistyksen kevätkokous, Econia Yrityspalvelut Oy 18.6. Kylteri-Ekonomigolf 2016, Yyteri Golf Links 9.7. Ekonomitango 16.7. Ekonomijazzit RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN ­EKONOMIT 20.4. klo 18.00 Yhdistyksen kevätkokous ja yritysvierailu Rantalainen Yhtiöt, Sahakuja 4, Hyvinkää.

11.5. klo 18.00 frisbeegolfia Hyvinkäällä. Avec-tilaisuus.

Lajiesittely, harjoitusheittoja ja lyhyt golfkierros.

RiHyE-tapahtumista lisää ­sivuilla rihy.fi.

Aurinkoista kevättä kaikille jäsenillemme!

SAVONLINNAN SEUDUN ­EKONOMIT 30.4. klo 18 Wappukuohut, Tallisaari

TURUN SEUDUN EKONOMIT 19.4. Yritysvierailu: Turku ­Energia 20.4. Kulttuuri: Kevään ­kuohuviinit 26.4. Yritysvierailu: Turun Tulli 28.4. Kulttuuri: Neljäntienristeys 9.5. Turun Ekonoominen Olutseura – toimintaa ja ­matkatarinoita -iltama

12.5. Koulutus: Ulkoistuksen mahdollisuudet ja sudenkuopat PK-yrityksen näkökulmasta – Arol Finance Oy 12.5. Yritysvierailu: Turun Seudun Ekonomien grilli-ilta, K-Rauta Kuninkoja 17.5. Aamiaisseminaari: Tasapainoinen strateginen johtaminen ja johdon ohjausjärjestelmät 17.5. Koulutus: Espanjan viinit ja tapakset 28.5. Perheretki: Koko perheen ihana kevätretki Pöytyälle – eläimiä, luontoa ja jäätelöä 28.–29.5. Golfin jatkokurssi 9.6. Turun alueen Ekonomigolf 14.6. Yritysvierailu: Emma-­ teatterin yritysesittely ja Linnan juhlat -näytös 9.7. EkonomiRock-etkot VAASAN EKONOMIT Toukokuu: Golfin alkeiskurssi ja jatkokurssi. Päivät vielä avoinna.

15.6. Suunnistuskurssi Heinäkuu: Lomaillaan ja arvotaan 30 kpl vapaalippuja Seinäjoen asuntomessuille.

Tervetuloa merelliseen Yyteriin!

Kylteri-Ekonomigolf –kilpailu lauantaina 18.6.2016.

Iloinen, ekonomihenkinen KylteriEkonomigolf pelataan Yyteri Golf Links – kentällä Porissa. Kilpailu on avoin kaikille Suomen Ekonomien jäsenille.

KILPAILUMAKSU: 39 € AIKATAULU: Yhteislähtö klo 10.00 Ilmoittautuminen ja lisätiedot: tapahtumat.ekonomit.fi TIEDUSTELUT: Porin Seudun Ekonomit, Juhana Valo, p. 050 410 6153 Porin Kylterit, Jarkko Kuikka, p. 050 556 5270 Suomen Ekonomit, Satu Taivainen, p. 0400 950 619

PORIN SEUDUN EKONOMIT

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

49

[ KOLUMNI ]

Parhaiten murroksessa ­pärjäävät yhteisöt,­ ­jotka ­ryhtyvät kehittämään ­toimintaansa digiaikaan ­yhdessä asiakkaiden kanssa.

Digitalisaation salaisuus

D

igitalisaation suurin yllätys on sen vaikutus kulttuuriin, työhön ja toimintamalleihin.

Joku viisas lausui murroksen olevan viisi prosenttia teknologiaa ja 95 prosenttia kulttuurimuutosta. Olemme tottuneet ostamaan järjestelmiä, mutta nyt pitäisi ymmärtää entistä paremmin asiakkaita, tiedon hyödyntämistä ja verkostojen johtamista ennen investointeja järjestelmiin.

Murros on niin suuri, että ainoa pysyvä asia saattaa olla yrityksen arvot. Digitalisaatio on myös valtava, rakenteita, ajattelumalleja ja työpaikkoja tuhoava, voima.

Siksi parhaiten murroksessa pärjäävät yhteisöt, jotka ryhtyvät kehittämään toimintaansa digiaikaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Aikaisemmin muutoksen aloittavat ehtivät oppia ja ymmärtää muutoksen laajuutta ennen kuin joku muu tulee ja pakottaa muutokseen.

Juuri avoimuus ja aito vuorovaikutus tuntuvat olevan haastavia suomalaisille yrityksille. Ajattelemme salailua kilpailuetuna, pelkäämme avoimuuden synnyttämiä mahdollisia väärinkäytöksiä ja ajattelemme, ettei meidän tarvitse omasta tekemisestämme ja arjesta elämöidä.

Silti juuri asioiden, arvon ja ihmisten verkottumisesta digitalisaatiossa on kysymys. Asiakas, asiat ja kumppanit ovat helposti saatavilla napin takana. Asioimme automaateilla tai verkossa valitsemassamme ajassa ja paikassa.

Aloita digitalisaatio ymmärryksen kasvattamisesta.

Kuuntele useampia osaajia aiheesta. Varmista sitten riittävä osaaminen yrityksesi sisällä. Muutosta ja uutta tapaa tehdä liiketoimintaa on vaikea ulkoistaa. Lopuksi varusta yrityksesi tarvittavilla järjestelmillä ja palveluilla. Yllätä matkalla työtoverisi puhumalla yhteistyöstä asiakkaiden kanssa, uusista liiketoiminnoista ja työn tehostamisesta paremmilla välineillä. Juuri siitä tässä hypesanassa on kysymys.

Ville Tolvanen on digitalisaation asiantuntija, yrittäjä ja yritysmuotoilija sekä Digitalist Network -verkoston perustaja ja pääsihteeri.

50

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

KUVA: SAMI JÄMSEN

Murros on niin suuri, että ainoa pysyvä asia saattaa olla yrityksen arvot.

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMIT – FINLANDS EKONOMER Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors p./tfn 0201 299 299 info@ekonomit.fi ekonomit.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSÄRENDEN Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressändringar arkisin – vardagar 9–14 jasenrekisteri@ekonomit.fi

0206 93200

Voit muuttaa yhteystietojasi – Du kan ändra dina kontaktuppgifter: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut – Egna sidor TYÖSUHDENEUVONTA – ANSTÄLLNINGSRÅDGIVNING 0206 93205 Työ- ja virkasuhteisiin liittyvät oikeudelliset kysymykset Juridiska frågor som rör anställningar arkisin – vardagar 9–12 Lakimiehet käsittelevät yhteydenotot lähtökohtaisesti saapumis­ järjestyksessä. Työelämään liittyvien sopimusten käsittelyyn on hyvä varata kaksi arkipäivää.

Juristerna behandlar i regel ärendena i den ordning de kommit in.

Räkna med två vardagar för avtal som rör arbetslivet.

TYÖNANTAJANEUVONTA – ARBETSGIVARRÅDGIVNING 0201 299 243 Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi TYÖTTÖMYYSTURVANEUVONTA – RÅD OM SKYDD VID ARBETSLÖSHET ma–pe klo 9–12 – må–fr kl. 9–12 020 693 273 TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAT – DAGPENNING VID ARBETSLÖSHET IAET puhelinpalvelu ma–to klo 10–15, pe 10–13 09 4763 7600 IAET telefonservice må–to kl. 10–15, fr 10–13 www.iaet.fi URAPALVELUT – KARRIÄRTJÄNSTER 020 693 255 Ratkaisuja uran suuntaan, työnhakuun ja työhyvinvointiin Lösningar på frågor som gäller karriär, arbetssökning och arbetshälsa ura@ekonomit.fi varaa aika – boka tid: ajanvaraus.ekonomit.fi PALKKANEUVONTA – LÖNERÅDGIVNING Varaa aika – boka tid: ajanvaraus.ekonomit.fi tai lähetä soittopyyntö – be oss ringa dig: palkkaneuvonta@ekonomit.fi TYÖMARKKINATOIMINTA – ARBETSMARKNADSVERKSAMHET Työmarkkinajohtaja – Arbetsmarknadsdirektör Lotta Savinko 040 504 4356 VIESTINTÄ – KOMMUNIKATION viestinta@ekonomit.fi Viestintä- ja markkinointijohtaja – Kommunikationsoch marknadsföringsdirektör Terttu Sopanen

040 334 1202

TOIMINNANJOHTAJA – VERKSAMHETSLEDARE Hanna-Leena Hemming

050 511 3048

Koko henkilöstön yhteystiedot löydät verkosta ekonomit.fi/henkilo­ hakemisto Personuppgifter hittar du på webben ekonomit.fi/sv/kontaktuppgifter Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ekonomit.fi E-postadresserna har formen fornamn.efternamn@ekonomit.fi

JÄSENYHDISTYKSET – MEDLEMSFÖRENINGAR Ekonomiyhdistykset – Ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, ­Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, ­Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, ­Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, ­Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, ­Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, ­Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, ­Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit – Expatriatekonomerna ry Opiskelijayhteisöt – Studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta

Finanssi ry, Oulu Helsingin kauppatieteiden ­ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans ­Studentkår, Helsingfors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – Mer information: ekonomit.fi > Meistä > Ekonomit-yhteisö ekonomit.fi > SV > Om oss > Ekonomer samfund KYLTERIYHDYSHENKILÖT – EKONOMSTUDERANDENS KONTAKT­PERSONER Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö ­avustaa, kun ­haluat tietää Ekonomien opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@ekonomit.fi.

Hanken: Thomas Lindqvist Aalto-yliopisto: Markus Hav JY: Markus Rajala LUT: Taru Hakkarainen ISY: Erno Hilvenius, Nora Kettunen TaY: Mira Ala-Kantti Hanken Vasa Campus: Emil Berglund TSE: Salli Laakio ÅA: Marina Stenbäck VY: Roosa Junttila Pori: Retu Parilo OY: Kalle Mäkäräinen

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin matkapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 16,9 snt / min ja lankapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 6,9 snt / min. Puheluhinnat 0206-alkuisiin numeroihin matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt / min ja lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt / min.

Samtalspris till 0201-nummer 8,21 cent / samtal + 16,9 cent / min från mobiltelefon och 8,21 cent / samtal + 6,9 cent / min från fasta nätet. Samtalspris till 0206-nummer mobilsamtalsavgift + 3 cent / min från mobiltelefon och lokalnätsavgift + 3 cent / min från fasta nätet.

Tarkistathan, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Se onnistuu jäsenpalvelussa: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut Kirjaudu jäsenpalveluun jäsennumerollasi (tai vaihtamallasi tunnuksella) ja henkilötunnuksen loppuosalla.

E KO N O M I 2 /2 0 1 6

51

TILINPÄÄTTÄJÄN

TYÖKALU

ESIMERKKITILINPÄÄTÖS

Uudistetun kirjanpitolain mukainen Pienen osakeyhtiön esimerkkitilinpäätös on korvaamaton työkalu tilinpäätöksen laatijalle. Kirja sisältää uudistetun kirjanpitolain mukaisen kuvitteellisen Malliyritys Oy:n tilinpäätöksen.

Mallissa tuloslaskelma ja tase on laadittu mahdollisimman laajoina. Liitetiedot esitetään sekä olettamasäännöksiä noudattaen että niitä noudattamatta, jolloin kaikista asetukseen liittyvistä liitetietovaatimuksista on hyvä esimerkki.

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIJALLE Hinta

49,00 € + alv 10 % = 53,90 € /kpl + Toimituskulut alkaen 3,50 € + alv 10 % (1 kpl)

Tilaa jo tänään! www.taloushallintoliitto.fi/kirja tilaukset@taloushallintoliitto.fi 09 6850 570

Taloushallintoliiton Julkaisut Oy