Ekonomi 6/2016 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

Muutosvoimien puristuksessa

JOULUKUU 2016

NYT Suomen paras yrityskirja -finalistit valittu Äänestä suosikkiasi!

MITEN PANKIT PÄRJÄÄVÄT?

TYÖELÄMÄ Sovittelulla sopuun, kun konflikti hiertää työpaikalla MAAILMALLA Suomalaisekonomi perusti firman Lontooseen

SUOMI PALVELUMUOTOILUN KÄRKIMAAKSI Ekonomi Jaakko Wäänäsen mukaan se on täysin mahdollista, kunhan yritykset tarttuvat tilaisuuteen heti

KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jos jäisit yksin?

Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Suomen Ekonomien 44-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henki- ja -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta

Nyt älle ä p kau an p

2000 € TURVA SELVIYTYMIS

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

henkivakuutuskuntoon.fi Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 9/2016). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

[ SISÄLTÖ ] JOULUKUU / DECEMBER 2016 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

3 x uusi työ.......................................... 18

Finanssialalla menestyvä yritys

osaa yhdistää henkilökohtaisen vuorovaikutuksen, digiteknologian, palvelumuotoilun ja datan, uskovat OP Ryhmän Erkki Sarsa ja Harri Nummela.

Tiesitkö? Ekonomi viihtyy työssään hyvin.....26 Erityinen ekonomi Viininviljelijänä Ranskassa...............28 Ura Yrittää voi myös sivutoimisesti...... 34 Sisäpiirissä Palvelumuotoilulla kasvuun.............36 Kylterit Kohti unelmia!..................................... 40 Työelämän pelisäännöt................ 44 Chaker....................................................47 Tapahtuu............................................. 48 Kolumni................................................ 50

30 20

Työyhteisösovittelu tuo rikossovittelussa käytetyt keinot avuksi työpaikkojen konfliktien ratkaisemiseen.

Finalistit on nyt valittu, mutta kuka nappaa peräti 30 000 euron suuruisen voittosumman?

Kun työkaveri ottaa päähän

Äänestä Suomen parasta yrityskirjaa!

Virpi Venho-Jonesin

yritys Lontoossa markkinoi terveellisiä herkkuja.

Jaa juttuvinkki myös kaverille Ekonomin verkkolehdestä. ekonomilehti.fi

[ PÄÄKIRJOITUS ]

So last season

onella työpaikalla voi osan työstä tehdä etätyönä, mutta etä-etuliitteeseen liittyy yhä ratkaisemattomia ristiriitoja ja turhaa byrokratiaa. Etätyöpäivän lapsen sairastumisen takia tekevä asiantuntija voi kokea etätyöstään syyllisyyttä, vaikka homma tulisi tehtyä kotona paljon tehokkaammin kuin työpaikalla. Päivittäin pitkää työmatkaa kaupunkien välillä pendelöivä asiantuntija voisi käyttää työmatkansa tehokkaaseen työntekoon, mutta työmatkaa ei lähtökohtaisesti lasketa työajaksi. Aika on ajanut tällaisen työelämän joustamattomuuden ohi, sillä asiantuntijatyö ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Asiantuntijatyöstä puhuttaessa oikeastaan työnantajan suorittama työaikaminuuttien ja etätyöpäivien laskeminen on so last season, sillä työ on työtä, tehtiinpä sitä kotikonttorilla, kahvilassa tai laiturinnokassa. Kun tavoitteet ja päämäärä ovat asiantuntijatyössä selkeitä ja yhdessä sovittu, ajan mittaaminen ei ole enää nykyaikana paras tapa mitata ihmisen työsuoritusta. Ennemminkin pitää tarkastella tuloksia ja tavoitteiden toteutumista. Työaikalaki on luupin alla Suomen hallituksella juuri nyt. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei työaikalakiin ole tulossa suuria muutoksia joustavuuden lisäämiseksi. Harmillista kyllä, sillä se, mikä toimii yhdessä paikassa, ei välttämättä sovellu toisenlaiseen työympäristöön tai tehtävään. Siksi me Ekonomit korostamme paikallisen sopimisen merkitystä. Kaikki asiantuntijan tekemä työ on tunnistettava ja tunnustettava työksi – ilman, että muualla kuin

työpaikalla tehdystä työstä tarvitsee kenenkään taittaa peistä tai tuntea syyllisyyttä. Työajan mittaamisella on kuitenkin oma funktionsa. Pitkällä aikavälillä työnantajalla on nimittäin aina vastuullaan työntekijänsä työmäärä, jaksaminen ja työhyvinvointi. Entäpä jos työaikaa seuraisi asiantuntija itse? Asiantuntija johtaa itse työskentelyään ja tietää parhaiten, milloin on joustettava omasta vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Kun työaika joustaa, työntekijän pitää myös itse huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Vapaus tuo siis myös vastuuta. Hanna-Leena Hemming toiminnanjohtaja

VESA TYNI

Kun tavoitteet on sovittu, työajan mittaaminen ei ole paras tapa mitata asiantuntijan työsuoritusta.

Päätoimittaja / Chefredaktör Hanna-Leena Hemming, hanna-leena.hemming@ekonomit.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö / Redaktionschef Terttu Sopanen, terttu.sopanen@ekonomit.fi, p. 040 3341 202

Julkaisija / Utgivare Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.ekonomit.fi Kustantaja / Redaktion Otavamedia OMA, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia oma.otavamedia.fi ekonomilehti.fi

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

Tuotanto / Produktion Otavamedia OMA Oy, Paula Ristimäki, paula.ristimaki@otavamedia.fi, Päivi Maaniitty, Nora Kolari (ulkoasu) Toimitusneuvosto / Redaktionskommittén Hanna-Leena Hemming, Terttu Sopanen, Riikka Mykkänen, Satu Taivainen, Mika Parkkari ja Sirja Kulmala-Portman Suomen Ekonomeista sekä Otavamedia OMA Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Otavamedia OMA, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@otavamedia.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer Suomen Ekonomit, Heidi Haapalainen, heidi.haapalainen@ekonomit.fi Osoitteenmuutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@ekonomit.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) T ilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Otavamedia OMA, ekonomi@ otavamedia.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 68 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Roope Permanto Paperi / Papper kannet MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 16.2.2017, jäsenyhdistysten tiedotteet 27.1.2017 mennessä Suomen Ekonomeihin: heidi.haapalainen@ekonomit.fi. Nästa Ekonomi utkommer 16.2.2017, meddelanden från medlemsföreningarna senast 27.1.2017 till Finlands Ekonomer: heidi.haapalainen@ekonomit.fi. Ekonomi-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta.

4041-0619 Painotuote

PEFC/02-31-151

Kauppalehden opintotuki. Saat printin ja digin veloituksetta.

Suomen Ekonomien kylterijäsen – hyödynnä nyt opiskelijaetusi ja tilaa Kauppalehti maksutta. Valitse mieleisesi tilaus: painettu Kauppalehti joka arkipäivä + Digi 24/7. Tai vaihtoehtoisesti pelkkä Digi. Tee tilaus heti tänään, niin hyödyt edustasi eniten: kl.fi/ekonomiopiskelijat

TUOREITA JUTTUJA & AJATTELEMISEN AIHEITA blogi.ekonomit.fi

Helsingin Ekonomien järjestämä Ekonomi Summit sai jäseniltä huippupalautteen ja keräsi paikalle run saasti ensimmäistä kertaa ekonomi yhteisön tapahtumiin osallistuvia.

Ekonomi Summit talouden, ihmisyyden ja ekonomiuden ytimessä Ekonomi Summitissa professori Esko Valtaoja analysoi globaalia taloustilannetta kvartaaleittain. Tähtitieteilijän mukaan taantumasta ei näy merkkiäkään, päinvastoin. TEKSTI TERTTU SOPANEN KUVAT OTTO TURUNEN

”VIIMEISIMMÄLLÄ KVARTAALILLA BKT:n kasvu on ollut hätkähdyttävän eksponentiaalista.” Valtaojan kvartaali on tosin 250 vuotta, eli maapallomme varallisuuden kasvua tarkasteltiin milleniumkvartaaleittain. ”Nalle (Wahlroos) oli täysin väärässä sanoessaan, että talouskasvua tuo vain kova työ ja riskinotto” haastoi Valtaoja. Hänen mukaansa asia on juuri päinvastoin: ”Talouskasvua tuovat laiskat ihmiset, jotka haluavat löytää helpomman tavan tehdä asioita”. Kautta aikain ensimmäinen valtakunnallinen Ekonomi Summit kokosi lokakuisena perjantai-iltana yhteen 400 ekonomia

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

ympäri Suomen. Tapahtuman teemana oli Innostu, oivalla, insproidu. Tapahtumassa kuulijoita inspiroi maailman huipulla vakavasti loukkaantunut freestylehiihtäjä Pekka Hyysalo. Ekonomiyleisön herkisti Hyysalon uskomaton selviytymistarina, jossa taistelu ranking-pisteistä vaihtui taisteluksi hengestä. Neliraajahalvaantunut Hyysalo nousi jaloilleen, juoksi maratonin ja perusti Fightback-brändin. Fightbackin tehtävänä on välittää toivoa, positiivista ajattelua, tahdonvoimaa ja periksiantamattomuutta kaikissa tilanteissa. Illan aikana kuultiin lisäksi kahta ekonomia: markkinointiguru Anne Korkiakoskea ja laulaja Anna Puuta. Korkiakoski

puhui ekonomi-identiteetin vahvistamisen tarpeellisuudesta ja haastoi kaikki ekonomit markkinoimaan itseään sekä yhteisönä että yksilöinä. Lisäksi Korkiakoski muistutti, ettei Suomessa niinkään ole pula osaamisesta ja innovaatioista vaan niiden hyödyntämisestä. Syynä pulaan ovat liian pienet panostukset markkinointiin: tuotteistamiseen, kaupallistamiseen, myyntikanaviin ja markkinointiviestintään. Iltaa kuljetti eteenpäin ”melkein ekonomi” Marco Bjurström, joka tiivisti asenteensa tekemiseen soittamisvertauksella: ”Ei ole niin vakavaa, jos soittaa nuotin vierestä. Anteeksiantamatonta on, jos soittaa ilman intohimoa!”

Tule mentoriksi

Suomen Ekonomit tarjoaa mentorointia ekonomijäsenilleen. Tule mukaan mentoriksi jakamaan kokemustasi ja osaamistasi. Vuoden mittaiset ohjelmat alkavat tammikuussa ja toukokuussa 2017. Tutustu tarkemmin: ekonomit.fi/mentorointi

28 243

Kilpailukieltosopimukset heikentävät Suomen kilpailukykyä TYÖMARKKINOILLA ON YLEISTYNYT käytäntö yhä pidemmistä kilpailukielloista etenkin asiantuntija- ja esimiestason työsopimuksissa. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Suomen Ekonomien mielestä vapaan liikkuvuuden periaatteita pitää noudattaa niin yksityisen kuin julkisen sektorin työntekijöiden sekä poliittisten toimijoiden kohdalla heidän siirtyessään tehtävistä toiseen. ”Kilpailukieltosopimusten osalta voitaisiin toimia esimerkiksi niin, että kilpailukiellon soveltamisala rajattaisiin koskemaan vain ylintä johtoa tai erityisasiantuntijatehtäviä. Tai työsopimukseen voitaisiin täsmentää

kilpailukiellon peruste ja kilpailijan käsite. Työnantajan on esimerkiksi nimettävä työsopimuksessa ne yritykset, joita kilpailukielto koskee”, Ekonomien lakimies Joel Uusi-Oukari ehdottaa. Suomen Ekonomien näkemyksen mukaan lisäsäännöksiä ei tarvita, vaan yksilöllisillä liike- ja ammattisalaisuuksia koskevilla sopimuksilla pystytään turvaamaan niin julkinen kuin yksityinenkin intressi siirtymätilanteissa. Mikäli lisärajoituksia asetetaan, tulee työntekijän saada sidonnaisuusajalta selkeä taloudellinen kompensaatio. Työn tuottavuus paranee, kun työntekijän oikeutta vaihtaa työpaikkaa rajoitetaan vain silloin, kun siihen on todellinen tarve.

TILASTOKESKUKSEN MUKAAN

28 243 uutta yritystä aloitti toimintansa vuonna 2015. Eniten uusia yrityksiä aloitti ammatillisen, tieteellisen sekä teknillisen toiminnan toimialalla, jossa toimintansa aloitti 4 589 uutta yritystä. Vuonna 2015 toimintansa lopetti 25 672 yritystä. Eniten yrityksiä lopetti kaupan toimialalla.

30 800 AVOIMIA TYÖPAIKKOJA oli Tilas-

tokeskuksen mukaan vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä 30 800, kun vuotta aiemmin määrä oli 21 200. Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi useimmilla toimialoilla. 82 prosenttia työpaikoista oli yksityisten yritysten omistamien toimipaikkojen tarjoamia.

ESKO ANTIKAINEN

Uusi asiakkuustiimi aloitti toimintansa 1.10. Kuvassa (vas.) Salla Grönholm, Anu Varpenius, Katri Markkanen, Tanja Hankia ja Tuuli Marttila.

1900 YLIOPISTOJEN OSAKUNNAT

TEKSTI TAPANI RIEKKINEN

HKKK 1956 -kurssi juhli PUOLENSATAA Helsingin kauppakorkeakoulussa vuonna 1956 aloittanutta juhli opintojen aloituksen 60-vuotispäivää Helsingin Suomalaisella Klubilla syyskuussa. Matti Hagmanin avaussanojen jälkeen Tapani Riekkinen luki juhlajulistuksen, joka kertoi, millaisia kuolemattomia viisauksia ja evästyksiä tämä vuosikurssi aikoinaan sai professoreiltaan.

Diashow näytti kuvakavalkadin juhlaväen opiskeluvuosilta ja monista tapaamisista sen jälkeen. Illan ohjelmasta vastasivat Orko Vila sekä Suomalaisen Klubin kuoron Tähtipojat-kvartetti. Oman tervehdyksensä juhlaan toivat KY:n hallituksen puheenjohtaja Henrik Kekarainen ja Suomalaisen Klubin Aarno Cronvall.

juhlivat Suomessa ensimmäisenä pikkujouluja. Perinne alkoi 1900-luvun alkupuolella ja tuli Suomeen Ruotsista. Työelämässä pikkujoulujuhlimisen uranuurtaja oli Kone Osakeyhtiö. Koneen pikkujouluja vietettiin jo 1930-luvulla. Lähde: Yle

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

Opi uutta, innostu, in – Osallistu Ekonomien koulutustapahtumiin ympäri Suomen! Ammatillisen kehittymisen tapahtumat

Pidämme huolta osaamisestasi koko työurasi ajan. Haluamme olla tässäkin edelläkävijöitä ja tarjota teemoja, jotka parhaiten vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin. Ilmoittaudu heti, paikat täyttyvät nopeasti.

Vuoden 2017 koulutusteemat!

Autopilotilta oman ajattelun johtamiseen Liikkumista ja fyysisestä kunnosta huolehtimista pidetään itsestään selvänä. Myös omaa mieltään, ajatteluaan ja reagointitapojaan voi ja kannattaa treenata, jotta ei ole selkäytimensä vietävissä. Oman ajattelunsa ohjaaminen on itsensä johtamista. Strateginen taito, jota me kaikki tarvitsemme. Sitä enemmän, mitä epävarmemmaksi, muuttuvammaksi ja kuormittavammaksi elämämme muuttuu. Tule kuulemaan, mistä ja miten oman ajattelunsa treenaamisessa voi lähteä liikkeelle. Poimi itsellesi käytännön vinkkejä ja toimintamalleja hyödynnettäväksi arkeesi. Kouluttajat: Virpi Haverinen ja Sari Laitinen, ToimintaKonsepti

Rakentava vuorovaikutus ja yhteistyötaidot

Päiväkoulutus

Puhe-Judo

Iltakoulutus Coaching

Työn murros – miten asiantuntijatyö uudistuu?

Kehity päätöksentekijänä

Strategian kirkastaminen ja yhteisen tavoitteen luominen

Oman osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen

Loistavan palveluelämyksen kehittäminen

Tunteiden johtaminen työelämässä

Webinaari Maksullinen Jäsenmaksuun kuuluva Podcast

[ UUTISSALDO ]

nspiroidu EkonomiEsimies

– Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin Esimiehille ja esimiestehtäviin haluaville Koulutusten kantavana perusajatuksena on hyvä ja kestävä johtaminen. Työskentelytapa on coachaava ja kysymyksiä herättävä. Yhtä oikeaa vastausta ei useinkaan ole, vaan autamme sinua löytämään oman esimiesidentiteettisi sekä tapasi toimia ja kehittyä. Johtajaksi ei kasveta päivässä, vaan työssä kehitytään joka päivä. EkonomiEsimies-koulutuksesta voit poimia itselle sopivat palat tai osallistua kaikkiin. Tutustu kokonaisuuteen tarkemmin:

ekonomit.fi/ekonomiesimies Helsinki 13.12.2016 Relational leadership - Yksilöistä suhteiden johtamiseen

Työmarkkinajohtajaksi Riku Salokannel RIKU SALOKANNEL aloitti Suomen Ekonomien ma. työmarkki-

najohtajana marraskuun alussa. Aiemmin hän on työskennellyt Ekonomien Oikeudelliset palvelut -yksikössä lainopillisen asiamiehen tehtävässä.

Uusia kyllejä KAKSI UUTTA kylteriyhdyshenkilöä on valittu. Heidi Kanniainen

on aloittanut Vaasan yliopistolla ja Veikka Lahdenpää Itä-Suomen yliopistossa Kuopion kampuksella.

ProHow:lla uudet verkkosivut PROHOW RY on uudistanut nettisivunsa. Sivut löytyvät osoit-

teesta prowhow.fi. ProwHow on pääkaupunkiseudulla toimiva liike-elämän ammattilaisten verkosto. Yhdistyksen tavoitteena on lisätä kokemuksen ja asiantuntemuksen hyödyntämistä liike-elämässä, julkishallinnossa ja vapaassa kansalaistoiminnassa. Jäseninä on noin 50 korkeasti koulutettua ja kokenutta liike-elämän osaajaa.

10.-11.3.2017 ja 7.-8.4.2017 Lähikoulutus

Virtuaaliset koulutukset 9.12.2016 Aivot työssä ja aivojen huoltoa

Vaasan yliopiston kauppatieteiden maisteriohjelma käynnistyy Kokkolassa VAASAN YLIOPISTON kauppatieteellisen tiedekunnan ja Kokkolan

UUTTA: Podcastit soundcloud.com / Suomen Ekonomit Sari Ajanko: Voiko moninaisuutta johtaa?

yliopistokeskus Chydeniuksen yhteistyön tuloksena käynnistetään Kokkolassa uusi Liiketoiminnan kehittämisen maisteriohjelma syksyllä 2017. Haku ohjelmaan alkaa tammikuussa. Kolmivuotinen liiketoiminnan kehittämisen maisteriohjelma antaa valmiuksia erityisesti yritysten kehittämistehtäviin. Suunnittelussa on huomioitu maakunnan elinkeinoelämän kehittämistarpeet sekä aikuisopiskelijoiden tarpeet.

”Kuntavaaleissa tarvitaan osaavia ehdokkaita” SUOMEN EKONOMIEN puheenjohtaja Timo Saranpää rohkaisee

Tutustu tarkemmin vuoden 2017 kattaukseen ja ilmoittaudu:

ekonomit.fi/ tapahtumat

ekonomeja lähtemään kuntavaaliehdokkaiksi. ”Ekonomien liiketalousosaamista tarvitaan julkisten palveluiden tuloksellisuuden ja laadun kehittämisessä. Julkisen sotetuotannon yhtiöittäminen kasvattaa tämän osaamisen tarvetta myös luottamushenkilötehtävissä. Palvelutuotannon johtaminen vaatii kykyä liiketoimintamallien vertailuun, ymmärrystä kustannuslaskennasta, hinta-laatu-suhteen arviointiosaamista sekä palveluksiaan tarjoavien yritysten toiminnan ymmärrystä. Niihin meidät on koulutettu”, Saranpää kirjoittaa blogit.ekonomit.fi:ssä. Kuntavaalien ehdokashakemukset pitää jättää viimeistään tiistaina 28.2.2017. Ehdokkaaksi ilmoittautuminen käy puolueiden paikallisjärjestöjen nettisivujen kautta. Uudet kunnanvaltuustot valitaan sunnuntaina 9.4.2017.

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

FINANSSIALA LUOVII RISTIAALLOKOSSA Euroopan pankit ovat muutosvoimien kourissa. Digitalisaatio, pankkiunioni ja kiristyvä sääntely tuntuvat myös Suomessa. Mihin suuntaan finanssiala on matkalla? TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVAT ALEKSI POUTANEN, ROOPE PERMANTO JA ISTOCKPHOTO

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

ähes kymmenen vuotta sitten Yhdysvaltojen asuntokuplasta alkanut finanssikriisi jätti syvän kraaterin rahoitusalan maisemaan. Historiallisen tuhoisa romahdus antoi aihetta sääntelyn kiristämiseen tulevien sokkien ehkäisemiseksi. Euroopassa romahdus johti pankkikriiseihin muun muassa Kreikassa, Irlannissa ja Islannissa. ”Joissakin Euroopan maissa on yhä pankkisektorilla ongelmia. On hoitamattomia lainoja, joiden siivoaminen pois pankkien taseista on ollut hidasta”, sanoo Suomen Pankin rahoitusmarkkina- ja tilasto-osaston toimistopäällikko Paavo Miettinen. ”Toinen asia on heikko reaalitalous, jota on pyritty piristämään rahapolitiikalla. Matalan korkotason pitäisi siihen tepsiä, mutta pitkään alhaalla ollut korkotaso vaikuttaa myös pankkien tuloksiin ja kannattavuusnäkymiin pitkällä aikavälillä”, Miettinen jatkaa. Taloustilanteen ja lisääntyneen sääntelyn lisäksi pankkialaa muokkaa digitalisaatio, megatrendi, jonka vaikutus ulottuu käytännössä lähes kaikille toimialoille. Digitalisaatio mahdollistaa palvelukonseptien uudistamisen, toiminnan tehostamisen ja kustannustehokkuuden parantamisen. Mutta se edellyttää myös investointeja ja tuo alalle mukanaan uusia kilpailijoita. ”Pankit, joilla on vaikeuksia generoida tulovirtaa, ovat hankalammassa tilanteessa siinä kilpailussa”, Miettinen toteaa. Pankkien toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Se pakottaa myös pankit sopeuttamaan toimintamallejaan. Mihin pankki- ja rahoitusala Suomessa ja Euroopassa on matkalla?

DIGITALISAATIO TUO UUTTA KILPAILUA ”Digitalisaation ja asiakaslähtöisyyden osalta finanssikriisistä seurasi vähän hitaampi vaihe. Alan yritysten fokus kääntyi sisäänpäin ja kriisistä selviytymiseen, ja esimerkiksi palveluiden kehittämiseen tuli tietynlainen suvantovaihe”, kertoo OP Ryhmän Digitaalisen liiketoiminnan ja asiakaskokemuksen johtaja Harri Nummela. Palveluiden kehittäminen alkoi toden teolla kiihtyä jälleen vuoden 2012 vaiheilla, jolloin myös mobiili-

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

”PARHAITEN PÄRJÄÄ TOIMIJA, JOKA OSAA YHDISTÄÄ HENKILÖKOHTAISEN VUOROVAIKUTUKSEN, DIGITAALISUUDEN, PALVELUMUOTOILUN JA DATAN.” HARRI NUMMELA, DIGITAALISEN LIIKETOIMINNAN JA ASIAKASKOKEMUKSEN JOHTAJA, OP

teknologia otti aimo loikan eteenpäin. Iso osa pankkiasioista on jo mahdollista hoitaa älypuhelimella. Pankeille digitalisaatio tuo tehokkuusetuja ja asiakkaille kaivattuja sähköisiä asiointimahdollisuuksia. Kokonaisuutena digitalisaatio tuo finanssialalle myös kilpailua alan ulkopuolelta. Pienet, erikoistuneisiin ratkaisuihin keskittyvät startupit ja Applen ja Googlen kaltaiset teknologiajätit astuvat perinteisten rahoituslaitosten tontille. Rahoitusalan teknologia eli fin tech on nouseva ala, jonka arvioidaan keränneen viime vuonna maailmanlaajuisesti sijoituksia yli 20 miljardin euron arvosta. Fintech-yritysten epäillään haukkaavan noin neljänneksen pankkien nykyisestä liiketoiminnasta. Euroopassa alan suurimmat keskittymät ovat Alankomaissa ja Britanniassa, missä ensimmäisen sukupolven täysin digitaaliset uudet pankit, kuten Atom Bank ja Mondo, odottavat jo toimilupiaan. ”Parhaiten pärjää toimija, joka osaa yhdistää henkilökohtaisen vuorovaikutuksen, digitaalisen teknologian, palvelumuotoilun ja datan. Se on voittava yhdistelmä”, Nummela kiteyttää. Ensimmäisessä aallossa haastajat ovat jo mullistaneet maksamisen ja päivittäisen taloudenhallinnan palveluja. Applen ja Googlen lisäksi pienemmät startupit, kuten Square ja iZettle, valtaavat omia kaistaleitaan maksuliikenteen käsittelystä. Tietä tulokkaille on raivannut EU:n uusi maksupalveludirektiivi, joka pakottaa pankit avaamaan tiliensä ohjelmointirajapinnat kilpailijoille. Direktiivin on määrä tulla voimaan 2018 mennessä.

TOIMIALAT LIUKUVAT JA LIMITTYVÄT Finanssialan kilpailukenttä näyttää jatkossa hyvin erilaiselta kuin nyt. Uusien digitaalisten toimijoiden lisäksi niin sanottu varjopankkisektori, eli pankkisääntelyn ulkopuoliset rahoituspalvelut, kasvavat Euroopassa vauhdilla. EU pyrkii nimittäin tasapainottamaan jäsenmaiden talouksien riippuvuutta pankkien luotonannosta kehittämällä yhteisiä pääomamarkkinoita. Tavoitteena on lisätä rahoituksen tarjontaa pankkisektorin ulkopuolelta. Uudet kilpailijat haastavat pankit uudistumaan tai tekemään yhteistyötä. Toistaiseksi tulokkaat eivät kuitenkaan vastaa perinteisiä täyden palvelun finanssitaloja, vaan keskittyvät ratkaisemaan tiettyjä ongelmia ja tarjoamaan kohdennettuja palveluita. ”Mikään ei estä perinteisiä toimijoita kehittämästä itse omia täsmäratkaisuja tai kumppanoitumasta fintech-startupien kanssa. Tästä saadaan innovaatiota ja uutta ajattelutapaa, ja startup saa valmiin asiakaskunnan ja leveämmät hartiat oman ideansa kaupallistamiseen”, Nummela sanoo. Toinen kehityssuunta on perinteisten pankkisektorin toimijoiden laajentuminen uusille toimialoille ja palvelukokonaisuuksiin. Esimerkiksi OP Ryhmä on omalta osaltaan laajentanut hyvinvointi- ja terveyspalveluihin. Se myös erosi vastikään pankkialan etuja valvovasta Finanssialan Keskusliitosta. ”OP:n strategiassa on keskeinen linjaus, että OP Ryhmä alkaa muuttua monialaiseksi palveluyritykseksi, jolla on vahva finanssiosaaminen. Uskomme, että iso osa asiakkais-

Perinteisellä pankki- ja vakuutustoimialalla on syytä kysyä, tarvitaanko nykymuotoisia pankkeja ja vakuutusyhtiöitä tulevaisuudessa, sanoo Harri Nummela.

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

ta haluaa yksittäisen tuotteen tai palvelun sijaan kokonaisratkaisuja isoihin elämän tarpeisiin”, Nummela selittää. Esimerkiksi asumisen osalta finanssisektori tarjoaa nykyisin asuntolainan ja kenties kotivakuutuksen. Asumiseen liittyy kuitenkin monia muitakin tarpeita, kiinteistönhuollosta vuokranvälitykseen, jotka voitaisiin yhdistää saman katon alle. ”Voi jopa sanoa että perinteisellä pankki- ja vakuutustoimialalla on syytä kysyä, tarvitaanko nykymuotoisia pankkeja ja vakuutusyhtiötä enää tulevaisuudessa? Samoja palveluita varmasti tarvitaan, mutta millaiset toimijat niitä tarjoavat, se on suurempi kysymys”, Nummela sanoo. Haasteena toimialojen murroksessa ja kilpailukentän myllerryksessä on sääntely, joka on finanssialan kohdalla poikkeuksellisen seikkaperäistä. Toisaalta EU:n tasolla pyritään avaamaan rahoitusalaa innovaatioille muun muassa maksupalveludirektiivin kaltaisilla säädöksillä. Toisaalta myös fintech-alaan liittyy muun muassa tietoturvariskejä, jotka edellyttävät uudenlaista valvontaa. Samalla sääntelyn tulisi taata tasainen pelikenttä kaikille keskenään kilpaileville toimijoille.

SÄÄNTELYLLÄ TAVOITELLAAN VAKAUTTA Finanssialaa koskeva sääntely ja valvonta on kahdeksan vuoden takaisen pankkikriisin jälkeen kiristynyt kaikkialla maailmassa. Euroopan unionissa se on johtanut pankki unionihankkeeseen, jonka tavoitteena on lisätä vakautta tuomalla kaikki euroalueen pankit yhteisen sääntelyn, valvonnan ja kriisinratkaisumekanismin piiriin. ”Valvonnan osalta huomattiin, että ei voida luottaa yksittäisen maan valvontaan, jos kyseessä on pankki, joka toimii useassa maassa. Se edellyttää keskitettyä valvontaa, ja sen vuoksi perustettiin Euroopan keskuspankin yhteinen valvontamekanismi”, perustelee Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen. Finanssivalvonta tekee nykyisin tiivistä yhteistyötä EU:n pankkiviranomaisen kanssa ja osallistuu suurimpien pankkien valvontaan yhteisessä valvontamekanismissa.

Suomessa tämä koskee neljää luottolaitosta, joista Nordea on siirtymässä ulos pankkiunionista. Nordean Suomen tytäryhtiö muuttuu ensi vuonna Ruotsin emoyhtiön sivuliikkeeksi. Sääntelyn osalta vuoden 2011 jälkeen pankkien pääoma- ja maksuvalmiusvaatimuksia on lisätty ja muun muassa johdannaiskauppaan on tullut uusia sääntöjä. EU-tason viranomaisilla on mahdollisuus puuttua myös makrovakauspäätöksentekoon ohi kansallisen tason viranomaisten. Näin pyritään varmistamaan, etteivät kansalliset viranomaiset aja vain oman maan pankkien ja asiakkaiden etua vakauden kustannuksella. ”Paljon on tehty kriisin jälkeen, jotta ainakaan samantyyppistä kriisiä ei tulisi”, Tuominen sanoo. Lisääntynyt sääntely on pankki alalla koettu toisaalta myönteisenä, toisaalta raskaana. Markkinoiden vakaus on kaikkien etu, mutta kiristynyt valvonta ja hurjasti kasvanut raportoinnin tarve koetaan raskaana, etenkin kun yhteiseen kehikkoon on sovitettava hyvinkin erilaisia pankkeja. ”Vakauden vahvistamisen yksi puoli on se, että eri maiden pankkisektorien lähtökohdat ovat erilaiset. Miten ne saadaan kaikki samalle viivalle, ennen kuin esimerkiksi maiden yhteisvastuuta talletussuojan osalta lisätään”, kysyy OP Ryhmän edunvalvontajohtaja Erkki Sarsa.

MISSÄ MENEE YLISÄÄNTELYN RAJA? OP Ryhmä on muiden suurimpien pankkien tavoin EKP:n suorassa valvonnassa. Sarsan mukaan alkuvaiheessa kulttuurierot maiden välillä ovat omiaan aiheuttamaan ongelmia. Suomessa on totuttu keskustelevaan valvontakulttuuriin, joka ei kaikissa maissa ole lainkaan tuttu. ”Eikä sääntelyä luoda edes EU-tasolla, vaan standardeista päätetään pääosin globaalilla tasolla G20-maiden Baselin pankkivalvontakomiteassa. EU:ssa ne sisällytetään yhteiseen harmonisoituun sääntökirjaan, jota EKP tunnollisesti soveltaa. Sääntely ja valvonta ovat loitontuneet kauas Suomesta, mikä näkyy uutena valvontakulttuurina”, Sarsa toteaa. Fivan Tuominen myöntää, että EKP tavoittelee entistä tiukempaa valvontakulttuuria ja perusteellisempia menetelmiä. Periaatteessa

”PALJON ON TEHTY KRIISIN JÄLKEEN, JOTTA AINAKAAN SAMANTYYPPISTÄ KRIISIÄ EI TULISI.” ANNELI TUOMINEN, JOHTAJA, FINANSSIVALVONTA

sekä valvottavilla että valvojilla on kuitenkin yhteinen tavoite: vakaat, turvalliset ja luotettavat rahoitusmarkkinat. ”Toki, kun valvonnassa on eri kansalaisuuksien edustajia, myös toimintatavoissa voi alkuvaiheessa olla eroja. Siihen voi tietysti vaikuttaa sekin, että joissain maissa pankkisektorilla on ollut paljonkin ongelmia ja pankkien sanaan ei kaikissa asioissa ole voinut luottaa”, Tuominen sanoo. Lisää sääntelyä on Baselin komitean taholta vielä tiedossa, ja tilanne on joidenkin tahojen mukaan menossa jo ylisääntelyn puolelle. Etenkin Finanssialan Keskusliitto on moittinut sääntelyn haittaavan jo pankkien valmiutta luotonantoon. Sääntelyn vaikutusten arvioiminen on EU:n asialistalla. Arvioinnissa on määrä selvittää, mitä vaikutuksia sääntelyllä on ollut esimerkiksi yritysrahoituksen ja talouskasvun kannalta. Onko sääntely tosiaan haitannut luotonantoa ja sitä kautta hidastanut kasvua? Hankkeen tulevaisuus on tosin auki, sillä sen luotsina toiminut Britannian EU-komissaari Jonathan Hill erosi Britannian EU-eropäätöksen jälkeen. ”Tietysti alan keskusjärjestön tehtävä on arvioida kriittisesti sääntelyä. Mutta kun ajattelee Euroopan pankkisektorin ongelmia, eivät ne johdu sääntelystä. Ne johtuvat siitä, että luottosalkut ovat huonossa kunnossa, yleinen talouskehitys on heikkoa ja pankin hallintokulttuurissa on puutteita”, Tuominen sanoo.

ONGELMAPANKIT UHKAAVAT VAKAUTTA Vaikka eurooppalaisten pankkien vakavaraisuus on parantunut, on alalla vielä saneerattavaa. Korkokate, eli

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

”SÄÄNTELY JA VALVONTA OVAT LOITONTUNEET KAUAS SUOMESTA.” ERKKI SARSA, EDUNVALVONTAJOHTAJA, OP

pankin saamien ja maksamien korkojen erotus, on pankkien tuloksen peruspilari. Se on alhaisten korkojen vuoksi kaventunut. Euroalueen akuuteista ongelmista ovat tänä vuonna nousseet esiin Italian pankkien sekä toisaalta Saksan pankkisektorin heikkoudet. Lehdet ovat väläyttäneet jopa uuden pankkikriisin mahdollisuutta. Riskien vuoksi myös pankkiunionihankkeen seuraava vaihe, yhteinen talletussuoja, on pienoisessa poliittisessa vastatuulessa. Suomalaisten finanssialan toimijoiden kytkökset ongelmapankkeihin ovat melko vähäisiä ja rahoitusalan tilanne muutenkin suhteellisen vakaa. Suomen Pankin mukaan pankkisektorin riskit liittyvät pääasiassa kotitalouksien velkaantuneisuuteen, pohjoismaihin sekä alan keskittyneisyyteen. Suomessa on muutama iso ja vahvasti muihin pohjoismaihin kytkeytynyt toimija, ja kotitalouksien asuntolainat ovat merkittävä osa pankkien liiketoimintaa.

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

”Meillä 1990-luvun pankkikriisi oli 2008 finanssikriisiä kovempi isku. Sen seurauksena suomalainen pankkisektori on saneerattu ja eurooppalaisella mittapuulla suhteellisen tehokas”, Tuominen kertoo. Italiassa ongelman muodostavat hoitamattomat lainat, joita on pankkien taseissa arvioiden mukaan yli 350 miljardin euron edestä. Kaiken taustalla ovat kuitenkin heikko talouskasvu sekä tehoton ja heikko pankkisektori, joka kaipaisi uudelleenjärjestelyä. Tilannetta kärjistää Euroopan pankkiunionin yhteinen kriisinratkaisumekanismi. Uusien sääntöjen mukaan valtio ei voi tulla pankkien avuksi, ennen kuin sijoittajat ovat osallistuneet tappioiden kattamiseen. Italiassa pankkeihin ovat sijoittaneet pääasiassa tavalliset kotitaloudet, monet vielä ennen uusien sijoittajavastuusääntöjen voimaantuloa. “Sijoittajavastuun ongelma on, että se voi aiheuttaa arvaamattomia ongelmia muille pankeille. Sijoitta-

javastuun mahdolliset seuraukset pitäisi pystyä arvioimaan ennakolta ja hallitsemaan”, Tuominen sanoo. Myös Saksassa pankkisektori on tehoton, mutta suurin huomio on kohdistunut euroalueen suurimpaan pankkiin, Deutsche Bankiin. Sen ongelmat ovat seurausta muun muassa huonosta johtamisesta. Pankki teki viime vuonna melkein 7 miljardia euroa tappiota, ja sitä uhkaa lähes sen nykyistä markkina-arvoa vastaava korvausvaatimus Yhdysvalloista. Mitä isompi pankki, sitä enemmän sillä on kytköksiä muihin rahoituslaitoksiin: keskinäisiä lainoja, johdannaiskauppoja ja muita linkkejä. Esimerkiksi Deutsche Bankilla on johdannaissopimuksia tuhansien miljardien arvosta. Pankin konkurssi vetäisi pahimmassa tapauksessa mukanaan muita rahoituslaitoksia ja horjuttaisi pankkien keskinäistä luottamusta. Se voisi jäädyttää koko Euroopan finanssialan. ”Esimerkiksi vuoden 2008 kriisissä oli kysymys subprime-lainoista, joista kaikki sijoittajat eivät edes tienneet tismalleen mitä ne ovat. Tiedettiin että monella oli altistuksia niihin, mutta kukaan ei tiennyt kuinka paljon”, selittää Suomen Pankin Miettinen. ”Samanlaista koko järjestelmää keikuttavaa yksittäistä tekijää, kuten subprime-lainat, ei ole tällä hetkellä näkyvissä. Mutta toki pankit ovat yhteydessä toisiinsa johdannaiskaupoissa ja muillakin tavoin. Mitä isompi peluri, sitä enemmän linkkejä”, Miettinen jatkaa. Miettisen mukaan ketjureaktion vaara on olemassa ison pankin kaatuessa, mutta Euroopan pankit ovat nyt paremmin varautuneita sokkeihin. ”Tänä vuonna on jo nähty muutamia sokkeja, kuten Ison-Britannian EU-eropäätöksen jälkeinen markkinaturbulenssi. Niistä on selvitty kohtalaisesti. Stressitestit osoittavat, että ainakin vakavaraisuuden osalta pankit ovat ok-kunnossa.”

Pitkään alhaalla ollut korkotaso vaikuttaa myös pankkien tuloksiin ja kannattavuusnäkymiin pitkällä aikavälillä, muistuttaa Suomen Pankin Paavo Miettinen.

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

”Vastuullisuus on kilpailuetu”

UUSI TYÖ

KTM, Maija Järvinen, 29 MTT:n tutkija > Lidl Suomen vastuullisuusasiantuntija

TEKSTI PÄIVI MAANIITTY JA MARINA AHLBERG KUVA VESA TYNI

oolini ei ole olla Lidlin vastuullisuuden ilmentymä, vaan enemmänkin sisäinen sparraaja”, sanoo Maija Järvinen, Lidl Suomen ensimmäinen vastuullisuusasiantuntija. Järvinen vaihtoi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkijan paikan nopeatempoisempaan yritysympäristöön puolitoista vuotta sitten, keväällä 2015. MTT:hen hän meni suoraan koulun penkiltä: tutkijan paikka aukesi graduharjoittelun kautta. Yritysvastuu on kiinnostanut opiskeluajoista asti. Pääaineena Aalto-yliopistosta vuonna 2012 valmistuneella Järvisellä oli organisaatiot ja johtaminen. ”Halusin päästä soveltamaan teoriaa käytäntöön. Kaupan alalla vastuullisuusasiantuntijan työ on hyvin monipuolista ja joka päivä on erilainen.” Järvinen ohjaa Lidlin vastuullisuustiimin toimintaa, raportoi sisäisesti ja tekee yhteistyötä eri ulkoisten toimijoiden kanssa. Hän tuo yritysvastuuseen liittyviä asioita järjestelmällisesti näkyväksi organisaatiossa. ”Herättelen meidän asiantuntijoita ja osaajia näkemään vastuullisuuden omassa työssään. Työni palkitsee, kun vastuullisuus on yhä selkeämmin läsnä eri osastojen kehitysprojekteissa”, hän toteaa. Tehtäviin kuuluu myös ulkoinen viestiminen. Viimeisimpänä muistetaan syyskuinen uutisointi virikehäkkikanaloiden munien poistamisesta Lidlin myymälöiden valikoimista. ”Olin tiiviisti mukana kananmunalinjauksen valmistelussa ja viestinnässä. Päätös oli luonnollinen jatkumo Suomen Lidlin toimintaan, sillä esimerkiksi Saksassa näin on toimittu jo pitkään. Luovumme virikehäkkikanojen munista myös omien merkkiemme tuotteiden valmistuksessa”, toteaa Järvinen. Järvinen näkee, että vastuullisuus on, tai voi olla, yritykselle todella suuri kilpailuetu. Sen pitää olla läsnä kaikissa toiminnoissa, eikä sitä pitäisi katsoa erillisenä kokonaisuutena. Vastuullisuudelle tulee olla myös mittarit, jotta sen toteutumista voidaan seurata. ”Henkilökohtaisesti ajattelen, että liiketoiminnan täytyy rakentua kestävälle pohjalle, ja vastuullisuustyön täytyy olla pitkäjänteistä. Teen mielelläni työtä sellaisten tuotteiden parissa, joita jokainen ihminen kuluttaa jatkuvasti. Vähittäiskaupan alalla riittää haasteita ja saa mahdollisuuden vaikuttaa.”

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOITTAUDU TOIMITUKSEEN: PAULA.RISTIMAKI @OTAVAMEDIA.FI

POIMINNAT MAIJAN URALTA

2007 Organisaatiot ja johtaminen pääaineeksi

2006 Aloittaa opiskelun Helsingin kauppa korkeakoulussa

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

2010 Aloittaa työskentelyn MTT:llä ja kirjoittaa graduaan

2009 Kiinnostuu maisterivaiheessa yritysvastuuteemoista

2015 Aloittaa työskentelyn Lidl Suomen vastuullisuusasiantuntijana

2012 Valmistuu ja työskentelee tutkijana elintarvikeketjun vastuullisuuteen liittyvissä tutkimus- ja kehityshankkeissa

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Rätt ord i rättan tid Ekon. stud. Tim Karike, 23 Förbundssekreterare, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf > Content Producer, Isobar Finland Ab

KUVA SUVI-MARJA OJANPERÄ

TIM KARIKE SADLADE i augusti om från förbundsli-

Kassapalveluista pankinjohtajaksi KTM Susanna Leikkola, 35 Henkilökohtainen pankkineuvoja Nordeassa > Pohjanmaan Osuuspankin pankinjohtaja

SUSANNA LEIKKOLA ALOITTI lokakuussa ensimmäisessä esimiestyössään, Pohjanmaan Osuuspankin pankinjohtajana. Hän haki paikkaa kesällä, ei verkostojen eikä nettihakemuksen, vaan perinteisesti paikallislehdessä olleen lehti-ilmoituksen perusteella. ”Olen todella hyvillä fiiliksillä ja intoa täynnä. Odotan, että pääsen käsiksi töihin.” Uutta työnantajaansa hän kiittää ennakkoluulottomuudesta, sillä Leikkolan tie Kauhavan konttoriin ei ole ollut ihan tavanomainen. Pankkiura alkoi Nordeassa, Espoon Otaniemen konttorissa, kassatoimihenkilönä vuonna 2005. Siihen aikaan Leikkola opiskeli Helsingissä Haaga-Heliassa liiketaloutta. Hän eteni vähitellen henkilökohtaiseksi palveluneuvojaksi ja valmistui tradenomiksi vuonna 2008. ”Pidän asiakaspalvelutyöstä ja tarkasta työstä. Olen vähän pilkunviilaaja. Tarkka työ vaatii omanlaistaan tekijää”, Leikkola toteaa pankkityöstä. Valmistuttua tie vei Seinäjoelle niin ikään Nordeaan henkilökohtaiseksi pankkineuvojaksi. Työn ohessa Leikkola opiskeli lisää ja valmistui Vaasan yliopistosta ekonomiksi keväällä 2015 pääaineenaan talousoikeus. Sisu punnittiin graduvaiheessa, kun Leikkolalla todettiin suolistosyöpä puoli vuotta ennen gradun jättöä. ”Päätin, että teen gradun loppuun ja menen leikkaukseen vasta sen jälkeen. Jos kasvainta ei saada pois, niin valmistuminen olisi sitten se viimeinen etappi elämässä”, hän sanoo. Gradu valmistui maaliskuussa rankoista sädehoidoista huolimatta. Leikkaus tehtiin onnistuneesti huhtikuussa, ja tällä hetkellä Leikkola on terve. Sairastuminen muutti suhtautumista omaan uraan. ”En ole enää niin työkeskeinen kuin ennen. Nyt laitan terveyden työn edelle, se on kaiken A ja O. Ilman avopuolison tukea en olisi selvinnyt.” Pankinjohtajan työ on iso harppaus edellisestä. Leikkola näkee haasteenaan muun muassa delegoinnin oppimisen. Työhön kuuluu myös erilaisten asiakirjojen, kuten kauppakirjojen ja testamenttien laadintaa. ”Pääaineeni ja koulutus auttaa, ja myös käytäntö opettaa uuteen”, hän uskoo. Valmistuvia ekonomeja Leikkola kehottaa olemaan silmät ja korvat auki ja uskomaan omiin kykyihinsä: isoihinkin paikkoihin voi päästä, kun vain hakee ennakkoluulottomasti.

vet till den privata sektorn. Det drygt årslånga passet som förbundssekreterare för FSS gav 23-åringen goda praktiska färdigheter i både ekonomistyrning, hr och ledarskap. FSS fungerar som intressebevakare för andra stadiets studerande i de svenskspråkiga skolorna i Finland. ”Vi var ett litet team med endast tre fast anställda, och mina arbetsuppgifter var mycket varierande. I praktiken var jag resultatansvarig för förbundet med ett helhetsansvar över alla stödfunktionerna eftersom FSS inte har en vd”, berättar Karike. Karike studerar marknadsföring vid Åbo Akademi och är på slutrakan med sina kandidatstudier. Arbetet med ungdomar och sociala medier på FSS har kommit väl till pass på Karikes nya post som innehållsproducent på Isobar Finland. Företaget är en del av koncernen Dentsu Aegis Network som har 35 000 anställda och filialer runtom i världen. ”Isobar är en kreativ kommunikationsbyrå som datadrivet kombinerar digital och traditionell kommunikation efter kundernas behov och önskemål. I princip jobbar jag som konsult med namngivna kunder och deras innehållsmarknadsföring. Jag är med i kundförhållandets alla skeden från att utveckla kampanjer och strategier till att skriva de konkreta inläggen på ett språk som tilltalar läsaren. I mitt fall är mottagaren ofta ung och rör sig i sociala medier.” Tim Karike poängterar trovärdigheten i budskapet som ska förmedlas, men anser också att en skribent ska ta hänsyn till det företag som hen representerar. ”Som rådgivare gäller det att bygga upp ett för troende med sin kund, men samtidigt våga komma med spontana idéer och ifrågasätta. Du ska inte bli förtjust i kunden utan ge ärlig respons!” På frågan om hur en idéproducerare varvar ner svarar Tim Karike entydigt. ”Jag kopplar av på gymmet. Motion är en bra motvikt till tankearbetet och ger både inspiration och ork i vardagen.”

”Olen vähän pilkunviilaaja.”

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

MYKKÄKOULUSTA KÄDENPURISTUKSEEN Kollega piikittelee, esimies ei tervehdi ja tiimin jäsenet kyräilevät toisiaan. Konflikti voi alkaa pienestä ja paisua vuosien saatossa. Työyhteisösovittelu palauttaa työrauhan ja mielenrauhan. TEKSTI TARJA VÄSTILÄ KUVITUS NORA KOLARI (KUVALÄHDE: ISTOCK)

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

un ihmiset paiskivat tiiviisti töitä yhdessä, suukopuakaan ei voi välttää. Jos eripuraa ei osata käsitellä riittävän ajoissa, ongelmia syntyy. Konfliktit vaikuttavat työyhteisöön: työhyvinvointi muuttuu pahoinvoinniksi, työnteko kärsii ja työrauha katoaa. ”Avoin keskustelu on tärkein keino ristiriitojen selvittämiseksi. Jos siihen ei päästä omin voimin, sovittelu on hyvä menetelmä ratkaista konflikteja”, toteaa filosofian tohtori Timo Pehrman. Hänellä on pitkä ura työyhteisösovittelijana ja -kouluttajana. Miehen ansiot on myös palkittu: tieteellinen puheviestintäyhdistys

Prologos myönsi vastikään hänelle elämäntyöpalkinnon. Toimiessaan vapaaehtoisena rikossovittelijana Pehrman alkoi pohtia, sopisiko sovittelu työpaikoillekin. Idea johti väitöskirjaan, jossa hän kehitti rikossovittelun käytäntöihin ja osapuolten kohtaamiseen perustuvan sovittelumallin. Malli toimii: 90 prosenttia sovitteluista onnistuu kerralla.

KUPRUIHIN KOMPASTUTAAN Ulkopuolinen sovittelija on usein paras vaihtoehto työpaikan tulehtuneeseen tilanteeseen: hän mahdollistaa vuorovaikutuksen ja sovinnon puolueettomasti. ”Kauan kestäneissä riidoissa ihmisillä on liuta suojamuureja. Ah-

distavaa tilannetta ei haluta kohdata − eletään tulkinnan maailmassa, joka ei vastaa todellisuutta”, toteaa Pehrman. Senior HR Coach Minna Kajanteen mukaan työpaikoilla tyydytään liian usein purkkapaikkailuun: ongelmia siirretään, niistä vaietaan tai keksitään tilapäisiä hätäratkaisuja. ”Jos ristiriidat viskataan maton alle, mattoon kompastuu jokainen. Joskus ajatellaan tilanteen rauhoittuvan lomien aikana. Ihmiset eivät kuitenkaan muutu, ja loman jälkeen riita on samassa pisteessä kuin ennenkin.” ”Mielipahakertymä kasvaa, kun asioita lykätään”, lisää Senior Advisor Leena Rautiainen, joka Kajanteen tavoin työskentelee konsultointipalveluyritys Virvo Oy:ssä. Molemmilla on kokemusta työyhteisösovitteluista eri toimialoilla.

”AINA SE ON KIPEE” Esimiehiltä vaaditaan uskallusta puuttua konflikteihin – jos rohkeus puuttuu tai voimat eivät riitä, pattitilanne jatkuu. Syytä on sekä sysissä että sepissä: viimevuosien aikana Pehrman on sovitellut paljon tilanteita, joissa alaiset ovat olleet tyytymättömiä esimiehen johtamistapaan. ”Ihmiset, työpaikat, yrityskulttuurit ja johtamistavat ovat erilaisia. Riidat ilmenevät usein puhumattomuutena, ennakkoasenteina, leiriytymisenä ja valtataisteluina”, toteaa Kajanne. Pehrmanin tutkimuksen mukaan konfliktien synty liittyy useimmiten vuorovaikutukseen: puhutaan selän takana tai epäasiallisesti, ei puhuta laisinkaan tai käyttäydytään aggressiivisesti. Henkilökohtaisista tekijöistä ihmisiä voivat ärsyttää sairauslomat, poissaolot ja jopa pukeutuminen kopisevista korkokengistä liian rentoon asuun asti.

”JOS RISTIRIIDAT VISKATAAN MATON ALLE, MATTOON KOMPASTUU JOKAINEN.”

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

Koulutus lisää ammattitaitoa SUOMESSA ON KOULUTTAUTUNEITA työyhteisösovittelijoita noin 600, joista noin joka kymmenes toimii sovittelijana. Oppia on tarjolla valtakunnallisesti parin päivän kursseista vuoden mittaiseen koulutukseen. FT Timo Pehrmanin mukaan koulutus on tarpeen, sillä vaikeiden riitojen sovittelu vaatii ammattitaitoa yhdistettynä tutkittuun tietoon ja teoriaan. Suomen Ekonomien uravalmentaja Tiina Myöhänen-Astikainen kiinnostui työyhteisösovittelusta toimiessaan HR-tehtävissä. Hän huomasi kommunikaatio-ongelmien olevan usein syynä siihen, että työhyvinvointi vaarantuu. ”Konfliktit kumpuavat kiireestä, pelisääntöjen puuttumisesta tai huonosta johtamisesta. Organisaatioilla on vielä paljon oppimista, kuten myös työntekijöillä. Riitatilanne johtaa usein mökötykseen, joka tuo turhaa painolastia muillekin työyhteisössä.” Uravalmentaja halusi työvälineitä vuorovaikutuksen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Hän hakeutui keväällä Helsingin Psykoterapiainstituutin järjestämään ratkaisukeskeisen työyhteisösovittelun koulutukseen. Heterogeenisessa opiskelijajoukossa on muun muassa työterveyslääkäreitä ja -hoitajia, liittojen asiamiehiä ja valmentajia. ”Vuoden kestävä koulutus ei päästä helpolla, mutta on monipuolisuudessaan innostava ja osaamista vahvistava.” Koulutuksessa harjoitellaan eri haastattelumenetelmiä ja sovitteluprosessin vaiheita, tutustutaan kirjallisuuteen ja pidetään taitopäiväkirjaa. Vertaistyönohjausryhmien kanssa peilataan omaa kehittymistä sovittelijana. Lisäksi Myöhänen-Astikainen sai ex-kollegansa kautta tilaisuuden viedä oikean sovitteluprosessin läpi yrityksessä. Opiskelujensa aikana Myöhänen-Astikainen alkoi etsiä työyhteisösovittelusta kiinnostuneita ihmisiä netin kautta. Kun keskustelevaa ryhmää ei löytynyt, hän päätti perustaa sellaisen sovittelijakollegansa Maija Heinon kanssa: Työyhteisösovittelun osaamiskeskus löytyy LinkedInistä. Siellä voi vaihtaa ajatuksia ja jakaa kokemuksia. ”Ongelmiin pitäisi aina puuttua ajoissa. Riidat vievät energiaa ja vaikuttavat jaksamiseen. Kukaan ei viihdy eripuraisessa työyhteisössä. Lisäksi stressi voi johtaa sairauspoissaoloihin, joista kertyy isoja kustannuksia työnantajalle ja yhteiskunnalle.” Sovitteluopintoihin liittyy kirjallinen lopputyö, jonka antiin toivottavasti myös liiton jäsenet pääsevät tutustumaan. ”Pyrin siihen, että lopputyöstäni on eritoten ekonomeille hyötyä.”

Tutkitusti laadukasta koulutusta Kauppakamarin Klubit Verkkopalvelut Ammattikirjallisuutta Verkostoitumistilaisuudet Lakimies- ja asiantuntijaneuvontaa Palveluja yritysten kansainvälistymiseen Asiakirjat ulkomaankauppaan

Tutustu. Tilaa. Ilmoittaudu. www.kauppakamarikauppa.fi www.helsinki.chamber.fi

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

Kiistaa voi tulla erilaisista tai uusista työtehtävistä ja -tavoista, pelisääntöjen noudattamatta jättämisestä tai työintoilusta. Tehtävistään nopeasti suoriutuva on myrkkyä hitaammalle kollegalle, tai etätöitä tekevän katsotaan lintsaavan.

SOVITTELIJA TUKEE JA ROHKAISEE Pehrmanin kehittämä malli on vaiheittain etenevä ja tiivis prosessi, jonka lopuksi ihmiset löytävät itse ratkaisun ristiriitatilanteeseen. Sovittelu koostuu kahdenkeskisistä keskusteluista, yhteistapaamisesta ja seurannasta. Lopuksi allekirjoitetaan sopimus, johon osapuolet sitoutuvat. Kajanne määrittelee prosessin inhimilliseksi, määrätietoiseksi ja osapuolia kunnioittavaksi. ”Haastattelussa ihminen pääsee kertomaan oman tarinansa. Sovittelija ei ole tuomari, asianajaja eikä terapeutti: hän kuuntelee eikä tulkitse tai tuomitse”, määrittelee Pehrman. Sovittelu on usein osapuolille tiukka paikka: Pehrmanin mukaan sovittelijan pitää pystyä rohkaisemaan ihmisiä avoimuuteen. Tarvittaessa sovittelijan on kyettävä tasapainottamaan osapuolten välisiä valtasuhteita sekä antamaan tilaa osallisten tuntemuksille ja tunteille. ”Ihmiset jännittävät sovittelua ja esittävät joskus toivomuksia, että asiat voitaisiin selvittää muulla tavalla. Jostain pitäisi ilmestyä hyvä haltija, joka ratkaisisi ongelman heidän puolestaan.” Sovitteluun osallistuminen on vapaaehtoista, joten siitä voi myös kieltäytyä. Rautiaisen mukaan klassinen tapa on siirtää jompikumpi kiistan osapuolista toisiin tehtäviin. Työyhteisön kannalta se ei kuitenkaan ole hyvä ratkaisu. TARINOITA JA TUNTEITA Yhteistapaamisessa osapuolet kertovat tarinansa uudelleen, mikä usein herättää ahdistuksen: taasko tätä samaa pitää jauhaa. Kuitenkin vain siten toisetkin voivat kuulla, mitä omassa päässä liikkuu. ”Yleensä osapuolilla on konfliktista eri näkemys: mistä kaikki alkoi, mitä tapahtui ja miten minä sen koin. Kun keskitytään kuuntelemaan, mitä toinen puhuu ja tuntee, yhteisymmärrys lisääntyy ja sovitteluhalu kasvaa”, korostaa Pehrman.

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

Esimerkki onnistuneesta sovittelusta Sovittelualoitteen tekijä: esimies C Konfliktin osapuolet: kaksi työtoveria A ja B Konfliktin syyt: vuorovaikutukseen liittyvät takanapäin puhuminen, haukkuminen, katsekontaktin välttely, vihjailu, piikittely ja työtehtäviin liittyvät yhteistyön tehottomat pelisäännöt ja epäselvät vastuut projekteissa A ja B työskentelivät asiantuntijatehtävissä. Selvittämättömien kiistojen takia heidän välisensä yhteistyö oli vaikeutunut ja keskinäinen vuorovaikutus kuihtunut. A ja B kommunikoivat sähköpostitse, eikä konfliktien käsittelyä ja yhteistoimintaa hoidettu kasvokkain. Asiaa vaikeutti A:n vähäinen läsnäolo työpaikalla. • Erityisosaamistaan vaaliva A koki B:n tulleen hänen vastuualueelleen ja hyödyntäneen sitä omassa työssään. A tulkitsi, että B lietsoi kilpailuasetelmaa. Konfliktien alkuvaiheessa B toimi yksikön esimiehenä, ja jo tuolloin A syytti B:tä yhteisten resurssien omimisesta tämän omalle vastuualueelle. • B ei puolestaan kokenut rakentaneensa kilpailuasetelmaa ja oli valmis yhteistyöhön A:n kanssa. B:tä häiritsi A:n nuiva käytös: tervehtimisen ja keskustelun välttely sekä yhteistyöhaluttomuus kaikissa työyhteisöön liittyvissä asioissa. B:n mukaan ongelmat kärjistyivät yhteisprojektissa, jossa hän sai mediajulkisuutta A:n jäädessä julkisuuden ulkopuolelle. A hylkäsi B:n yhteistyöaloitteet, vetäytyi siilipuolustukseen ja eristäytyi. A perusteli käytöstään luottamuksen ja yhteistoiminnan pelisääntöjen puutteella. A:n ja B:n yhteinen esimies C huolestui konfliktin jatkumisesta ja pelkäsi sen leviävän koko työyhteisöä koskevaksi. Konflikti vaaransi työyhteisön perustehtävän hyvän hoitamisen. Ratkaisu: Konflikti selkiytyi työyhteisösovittelussa klassisella tavalla. Kun kumpikin osapuoli pääsi kertomaan kantansa, niin ymmärrys syntyi. Väärinymmärrykset selvitettiin, ja molemmat allekirjoittivat sovittelusopimuksen. Yhteistyö ja työpaikan ilmapiiri paranivat. Sovittelu koostuu kahdenkeskisistä keskusteluista, yhteistapaamisesta ja seurannasta.Sovittelutilanteen vaikeusastetta tai sovittelussa onnistumista on kuitenkin vaikeata arvioida etukäteen. Vaikealtakin tuntuva tilanne voi muuttua sovittelun aikana jonkun osapuolen kommentin tai ehdotuksen myötä positiiviseen suuntaan ja päätyä hyvään lopputulokseen. Toisaalta myös etukäteen helpolta vaikuttava konflikti voi osoittautua ratkaisemattomaksi. Lähde: Timo Pehrman

Tarinakierroksen jälkeen on kysymysten ja keskustelun vuoro. ”Tunteet nousevat pintaan, kun pahan olon syyhyn pureudutaan syvällisemmin. Jos ihminen kokee olevansa loukattu, kyllä siinä voi itkukin päästä. Työelämässä tunteita pyritään välttämään, sovittelussa ne ovat sallittuja ja suotavia.” Jos ihminen pääsee purkamaan kerääntynyttä painetta, asiat lähtevät yleensä rullaamaan. Menneisyydestä siirrytään tulevaisuuteen: pohtimaan sitä, miten ongelma voitaisiin ratkaista. Sovittelusopimukseen voidaan kirjata vaikkapa lauseke Emme kiusaa toinen toisiamme, emme nimittele, emmekä puhu asioista takanapäin. ”Olen sanonut osapuolille, että teidän ei tarvitse viettää joulua yhdessä – riittää, kunhan toivotatte toisillenne hyvää joulua”, kertoo Kajanne. Muutaman kuukauden kuluttua sovittelusta on seurantatapaaminen,

jossa kartoitetaan, miten sopimus on pitänyt ja miten kukin on jaksanut.

SOVITTELU SÄÄSTÄÄ JA VAHVISTAA Jos riidoista ei pystytä puhumaan loppuun saakka, ne jäävät hiertämään ja voivat aiheuttaa jopa masennusta ja sairauspoissaoloja. ”Sovittelulla säästetään ja katkaistaan menetysten kierre. Ratkaisemattomien ristiriitojen on taipumus vain kasvaa: lumipalloefekti voi lukkiuttaa koko työelämän”, pohtii Rautiainen. ”Kun autossa jokin mittarivalo välkkyy punaisella, auto viedään heti huoltoon. Ei ihmistenkään pitäisi sinnitellä ja tuudittautua kiistojen selviävän itsestään. Yrityksissäkin jo yhä enemmän ymmärretään, että huono ilmapiiri on hallaa myös koko yrityksen brändille. Ei kukaan halua tulla töihin firmaan, jossa voidaan huonosti”, toteaa Kajanne.

”RIIDAT ILMENEVÄT PUHUMATTOMUUTENA, ENNAKKOASENTEINA, LEIRIYTYMISENÄ JA VALTATAISTELUINA.” Sovittelu on osapuolille myös opin ja kasvun paikka. Pehrmanin mukaan sovittelussa opitaan luovaa ongelmanratkaisutaitoa, kokonaisvaltaista ajattelua, erilaisuuden ymmärrystä, rohkeutta, ryhmätyöskentelyä, objektiivisuutta ja kuuntelutaitoa. Asenne muuttuu myönteiseksi. ”Jos uusi konflikti ilmaantuu, ihminen on valmiimpi sen kohtaamaan”, toteaa Pehrman.

Hei sinä, kauppatieteiden (kohta valmistuva) kandi! Haluaisitko suorittaa maisterin tutkintosi pääkaupunkiseudulla, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa MIB-ohjelmassa?

Hae meille! Master’s Programme in Management and International Business (MIB) Voit erikoistua HR:ään, kansainväliseen liiketoimintaan, kestävän kehityksen kysymyksiin tai strategiaan, tai rakentaa juuri sinun tarpeisiisi sopivan opintopolun. MIB:stä on moneksi! • • • •

Hyvät työllistymismahdollisuudet! Tutkinto, jolla on markkina-arvoa! Kansainvälinen tunnelma! Ei GMAT-testiä!

Hakuaika 15.12.2016 - 25.01.2017. Linkki hakusivuille: http://www.aalto.fi/fi/studies/education/programme/management_ international_business_master/

[ TIESITKÖ? ] Lähteet: Timo Pehrman ja Suomen Ekonomien palkkatasotutkimus

SOPUPELIÄ Työyhteisösovittelu on äskettäin työpaikoille rantautunut malli, jolla ratkaistaan työntekijöiden välisiä ristiriitoja ja ongelmia. Lyhyt katsaus ekonomien työtyytyväisyyteen antaa kuitenkin viitteitä siitä, ettei sovittelua tarvitse kovin usein käyttää ekonomien työpaikoilla. Timo Pehrmanin alun perin lanseeraama työyhteisösovittelu toimii hyvin:

sovitteluista onnistuu kerralla

600

kouluttautunutta työyhteisösovittelijaa Suomessa

EKONOMIT OVAT PÄÄOSIN TYYTYVÄISIÄ MYÖS TYÖPAIKKANSA ILMAPIIRIIN. 70 % on siihen erittäin tai melko tyytyväinen. Tyytymättömiä on 28 %.

ekonomeista on joko melko tai erittäin tyytyväisiä nykyiseen työhönsä

katsoo, että heillä on myös hyvät valmiudet hoitaa omaa työtään

on tyytyväisiä työnsä tuloksiin

LÄHIMPIEN TYÖTOVEREIDENSA KANSSA EKONOMIT PÄRJÄÄVÄT ERITTÄIN HYVIN. Peräti 86 % sanoo tulevansa työtovereiden kanssa toimeen erittäin tai melko hyvin. Vain 11 % kokee, että lähimpien työtoverien kesken on ongelmia.

Lähes kaksi kolmannesta arvioi olevansa tyytyväinen esimieheensä, reilu kolmannes kokee esimiessuhteessa olevan ongelmia.

TYÖTYYTYVÄISYYTEEN VAIKUTTAA VARMASTI MYÖS SE, ETTÄ EKONOMIT KOKEVAT, ETTÄ HEIDÄN AMMATTITAITOAAN ARVOSTETAAN TYÖPAIKALLA. 26

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

Joka neljäs (24 %) on erittäin tyytyväinen ja lähes puolet melko tyytyväisiä saamaansa arvostukseen.

Netvisor

TEKSTI OLLI MANNINEN KUVA VESA TYNI

Q&A

Kuvaile itseäsi ekonomina kolmella sanalla? Myyntiä karttava markkinointiekonomi Millainen on täydellinen päiväsi? Päivä, jolloin olemme onnistuneet poimimaan rypäleet hyvässä kunnossa ja oikeaan aikaan. Ei olla hötkyilty tai panikoitu. Paha mokasi työelämässä? Aina en osaa kiittää riittävästi työntekijöitä hyvin tehdystä työstä. Minulta puuttuu empaattisuutta. Vinkkisi kylterille? Kokeile uusia asioita. Älä harmittele epäonnistumisia. Suhtaudu avarakatseisesti maailmaan ja kansainvälisty. Mottosi? Kukin meistä äänestää päivittäin kukkarollaan.

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

[ ERITYINEN EKONOMI ]

Itseoppineet ovat oikeasti oppineita Juha Berglund arvostaa hyviä ystävyyssuhteita ja oivaltamisen riemua enemmän kuin loppututkintoja.

uorapuheinen, välillä hieman snobi ja pikantisti itseironinen. Juha Berglund toteaa heti aluksi, ettei hänen tarkoituksenaan ole pahoittaa kenenkään mieltä, kun hän muistelee opiskeluaikojaan Helsingin kauppakorkeakoulussa 1980-luvulla. ”En oikeastaan oppinut siellä mitään konkreettista, mutta sen sijaan tutustuin lukuisiin kavereihin, joiden kanssa saatoin oivaltaa asioita ja oppia erilaisia ajatustapoja”, Berglund sanoo. Hän ei väheksy opiskelun merkitystä, mutta haluaa korostaa, että on yhtä tärkeää kehittää omaa kriittistä ajatteluaan ja solmia opiskeluaikana ystävyyssuhteita, joista voi olla hyötyä myöhemmin työelämässä. Vahvistaakseen näkemystään Berglund siteeraa edesmennyttä kirjailijaa Erno Paasilinnaa. ”Paasilinnan mukaan opetetut ovat vain opetettuja, mutta itseoppineet ovat oikeasti oppineita.” Berglundin on tietysti ollut helppo suhtautua opiskeluun hieman ylimielisesti, sillä hän on syntynyt maailmaan hopealusikka suussa. Äidin suku oli Aaltosia, jotka työllistivät aikanaan Tampereella tuhansia ihmisiä koneja jalkinetehtaissa sekä vaateyritys Nansossa. Hänen isänsä oli puolestaan kansainvälisesti arvostettu kapellimestari, joka patisti poikansa soittamaan viulua nelivuotiaasta. Juha, kavereiden kesken ”Pokku”, ei kuitenkaan halunnut äidin suvun liiketoimintoihin mukaan, eikä hänestä myöskään tullut viulistia.

ENOLOGINEN EKOSYSTEEMI Sen sijaan hänestä tuli rypäleiden kapellimestari, viiniasiantuntija – uravalinta, mikä sai alkunsa kepposesta kauppakorkeakoulussa. Berglund kertoo opiskelleensa markkinointia ja tuskailleensa ruotsin kielen kanssa, mutta muistelee kyllä vuolaammin tehtäväänsä huvitoimikunnan, virallisemmin kulttuurijaoston, puheenjohtajana. ”Hyvä ystäväni Antti Lehtonen rehvasteli olemattomilla viinitiedoillaan. Päätin yhdessä hänen pikkuveljensä Heikin kanssa nokittaa hänet enologiassa”, Berglund paljastaa. Hän poimi äitinsä kirjastosta Hugh Johnsonin opuksen World Atlas of Wine, jota hän pitää edelleen maailman suvereenisti parhaana viinikirjana. ”Ahmin siitä kaiken tiedon, ja olin löytänyt oman juttuni. Se oli parasta, mitä minulle kauppatieteilijänä on tapahtunut”, hän sanoo.

1980-luvulla viinin maahantuonti oli vielä täysin Alkon hyppysissä, joten Berglund hoksasi alkaa aluksi myydä korkkiruuveja ja muita viinin oheistarvikkeita. Hän perusti yhdessä Heikki Lehtosen ja Esa Korjulan kanssa yrityksen, Decanter Oy:n, jonka ympärille alkoi pian muodostua oma enologinen ekosysteeminsä. Syntyi Viini-lehti, asiakastapahtumia ja ajatus omasta viinitilasta Ranskassa.

HAULIKKOTERVEISET BORDEAUX’STA Berglund houkutteli sisarensa Liisan ja Eevan mukaan viinitilan omistajiksi Ranskassa. Tanskalaisen aatelismiehen Peter Vinding-Diersin opastuksella Berglundit hankkivat Bordeaux’sta 20 hehtaarin viinitilan Château Carsinin. Paikalliset viinitilalliset suhtautuivat tulokkaisiin aluksi vihamielisesti. ”He tervehtivät meitä haulikoiden kanssa. Olimme uhka heidän status quolleen." Nyt suhteet ovat tasapainossa. ”Investoimme tilaamme paljon, käytimme paikallisia palveluita ja toimme vieraita paikkakunnalle. Se elävöitti pientä kylää. Meidän tuotannostamme käytännössä kaikki menee vientiin, joten emme kilpaile samoista asiakkaista paikallisten viinintuottajien kanssa”, Berglund sanoo. Ja bordeaux’laisilla on nykyisin muutakin murehdittavaa, kuten esimerkiksi satakunta uutta kiinalaista viinitilan omistajaa. Chäteau Carsin tuottaa nykyisin keskimäärin 100 000 viinipulloa vuodessa. Viennistä suurin osa tulee Suomeen. Myös Kiina on iso markkina.

”Ahmin viinikirjasta kaiken tiedon. Olin löytänyt oman juttuni.”

JUURET SUOMESSA Vaikka viinitila Ranskassa pitää Berglundin kiireisenä, hänen juurensa ovat yhä tiukasti Suomessa. Hän asuu vakituisesti Porkkalanniemen asunnossaan, mutta käy useasti viinitilallaan, joka työllistää neljä vakituista ja kaksi osa-aikaista työntekijää. Sadonkorjuun aikaan rypäleiden poiminnassa auttaa 50 vapaaehtoista työntekijää. Suomessa häntä työllistävät hallituksen puheenjohtajan tehtävät vaateyritys Nanso Groupissa. Lisäksi aikaa vie kuuden miehen moporyhmä Porkkalan Tunarit, joka harrastustensa kautta muistaa muun muassa veteraaneja.

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

[ MAAILMALLA ] TEKSTI SARI LAPINLEIMU KUVAT OSSI PIISPANEN/MVPHOTOS

Supertreats teki unelmista totta

Yli 20 vuotta sitten lontoolaistunut Virpi Venho-Jones päätti toteuttaa pitkäaikaisen unelmansa ja perustaa oman yrityksen. Nyt Supertreats on valloittamassa maailmaa terveellisillä, perinteiset makeiset haastavilla luomuherkuillaan.

upertreats sai alkunsa vuoden 2009 lopulla Virpi Venho-Jonesin ankarasta makeanhimosta: jotakin hyvää oli saatava jotakuinkin päivittäin. Ongelmana oli perinteisten makeisten aiheuttama verensokeripiikki: se nostatti ensin energiaa ja mielialaa, mutta pudotti ne nopeasti vielä lähtötilannettakin alemmas. ”Olin syönyt jo pitkään terveellisesti. Koska herkuttelu on mielestäni yksi elämän suuria iloja, yritin löytää itselleni ja silloin kaksivuotiaalle pojalleni terveellisempiä vaihtoehtoja. Sellaisia, ainakaan hyvän makuisia, ei kertakaikkiaan ollut”, hän kertoo. Venho-Jonesilla ei ollut muodollista ravitsemuskoulutusta, mutta hän oli jo pitkään perehtynyt kaikkeen terveyteen liittyvään ja lukenut alan tutkimuksia. Tällä matkalla oli tullut tutuksi myös carob, johanneksenleipäpuu, jonka palkomainen hedelmä on todellinen vitamiini-, mineraali-, antioksidantti- ja kuitupommi. ”Kävin taas yhtenä päivänä luontaiskaupassa ja ostin carob-jauhetta saadakseni makeanhimoni taltutettua. Sötköttelin sitä kotona pähkinävoin sekaan ja hämmästyin, kun maku oli niin hyvä.” Tästä kokeilusta kehkeytyi ajatus terveellisestä – ilman kofeiinia, muita piristeitä tai valkoista sokeria valmistetusta – vaihtoehdosta suklaalle.

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

”Melkein heti tuli sellainen fiilis että vau! Olin jo pitkään halunnut perustaa yrityksen, ja päässä oli pyörinyt vaikka minkälaisia ideoita. Tämä idea tuntui toimivalta ja arvomaailmani mukaiselta, minkä lisäksi aviomieheltä ja ystäviltä saamani palaute oli alusta lähtien todella rohkaisevaa.”

TUOTEKEHITYSTÄ KOTIKEITTIÖSSÄ Matka ensimmäisestä kokeilusta esittelykelpoiseen tuotteeseen vei viisi pitkää vuotta. Tuotekehitys tapahtui kolmihenkisen perheen keittiössä vaihtelevalla intensiteetillä, pienen Ethan-pojan kanssa. ”Kävin minisuklaanvalmistuskurssin ja tutkin erilaisia sokereita. Käytin paljon aikaa myös massan valmistukseen sopivan laitteen ja tuotteen valmistajan löytämiseksi; tiesin alusta lähtien, että en ole tuomassa markkinoille käsintehtyä artesaanituotetta vaan jotakin suurempaa.” Kun puuttuvat lenkit olivat löytyneet, ja tuote oli valmis demottavaksi, alkoi ankara myyntityö. ”Vaikka minulla oli omasta ja ystävieni mielestä mahtava ja ainutlaatuinen tuote, sitä ei todellakaan tultu viemään käsistä – vaikka saatoin sinisilmäisyyksissäni niin kuvitella.” Sinisilmäisyydessä on Venho-Jonesin mukaan hyvätkin puolensa. ”Jos ymmärtäisi etukäteen kaikki ne yllätykset ja haasteet, joita mat-

kan varrella tulee eteen, ei välttämättä lähtisi edes yrittämään”, hän naurahtaa. ”Vastoinkäymiset kuitenkin kuuluvat yrittämiseen. On vain hyväksyttävä, että kaikkea ei voi ennakoida saati hallita – ja otettava hankaluudetkin lahjana, mahdollisuutena oivaltaa ja oppia jotakin uutta.”

Lontoo

• Euroopan suurin kaupunki väkimäärällä mitattuna. Suur-Lontoon (Greater London Authority) alueella asuu 8,6 miljoonaa ihmistä. • Tärkeä rahoitusalan keskus, jonka valuuttasiirrot ovat suurimmat kaikista maailman kaupungeista. Tulevia talousnäkymiä hallitsee Brexit eli Ison-Britannian ero EU:sta. • Lontoon osuus koko maan bruttokansantuotteesta on yli viidenneksen – kaupunki olisi taloutensa puolesta Ruotsin kokoinen maa. • Turismi tuo Lontooseen 20 miljardia puntaa vuodessa. • Sekä bisneskulttuuriin että muuhunkin kommunikointiin kuuluu äärimmäinen kohteliaisuus. Suomalainen tapa puhua työ- ja muista asioista voi kuulostaa paikallisen kollegan korvaan tylyltä. • Kohteliaan kommunikointitavan takia esimerkiksi suoran palautteen saaminen voi olla yrityskulttuurissa vaikeaa. Lähteet: Financial Times, European Statistical Agency, globalis.fi, Virpi Venho-Jones

Englantilaisessa kulttuurissa on paljon sellaista, mitä pitää osata lukea rivien välistä, sanoo Virpi Venho-Jones.

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

Lontoossa on luomuruokabuumi ja paljon elintarvikealan startupeja.

BYROKRATIA HAASTEISTA PIENIN Yrityksen perustaminen oli Venho-Jonesin mukaan teknisesti helppoa. ”Paperityö oli itselleni haasteista pienimpiä. Oman paikan löytäminen, jalan oven väliin saaminen, on se todellinen haaste.” Tarjontaa on valtavasti. Vaikka tuote olisi miten hyvä, se ei auta, jos ei onnistu herättämään jälleenmyyjien, median ja kuluttajien huomiota. ”Ostajat ovat äärettömän kiireisiä: he saavat päivittäin röykkiöittäin näytteitä, puheluita ja sähköposteja. Lisäksi hankinnat tehdään usein pienissäkin ketjuissa täysin keskitetysti: yksittäisillä myymälöillä ei ole Englannissa mahdollisuutta vaikuttaa valikoimiinsa, kuten Suomessa.” Myös journalistit hukkuvat näytteisiin ja yhteydenottoihin, eivätkä läheskään aina vastaa puhelimeen. ”Ilmaisen palstatilan saaminen vaatii valtavasti sinnikkyyttä. Periksi ei pidä antaa: on vain toimitettava näytteitä, lähetettävä sähköposteja ja soitettava yhä uudelleen.”

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

Jalka- ja puhelintyön merkitys korostuu erityisesti silloin, kun rahaa mediatilan ostamiseen ei ole. Tämä on ollut yksinyrittäjälle iso haaste. Esimerkiksi henkilökohtaiseen myyntityöhön ei ole voinut käyttää niin paljon aikaa kuin olisi halunnut.

TAVOITTEENA KASVU JA KANSAINVÄLISTYMINEN Lokakuussa 2016 Venho-Jones istuu Helsingin Kanavarannan kahvilassa ja esittelee ensimmäisiä Super treats-tuotteitaan. Silky Milky- ja Merry Berry carob -patukat toden totta näyttävät ja maistuvat aivan suklaalta. Tuotteet tulivat markkinoille puolitoista vuotta sitten. ”Jälleenmyyjiä on tällä hetkellä kaikkiaan noin sata; valtaosa Lontoossa, muutama kymmen Helsingin seudulla ja jokunen Kuwaitissa. Uunituoreita nettikanavia ovat Amazon sekä online-supermarket Ocado.” Seuraavan viiden vuoden tavoitteena on sekä uusien makujen että kokonaisten uusien tuotekategorioiden lanseeraaminen Euroopan ja

USA:n markkinoilla. ”Syksystä alkaen apunani on ollut kahdet lisäkädet: toiset digimarkkinoinnin kehittämisessä, toiset myynnissä ja rahoituksen hakemisessa. Ilman kunnon rahoitusta kasvu ja kansainvälistyminen eivät onnistu.” Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 1993 valmistuneen Venho-Jonesin opinnot, työkokemus ja parikymmentä Lontoossa vietettyä vuotta ovat tarjonneet tukevan pohjan oman luomuherkkuyrityksen perustamiselle. ”Muutin Lontooseen vuonna 1995, ja työskentelin ensin Pohjoismaiden projektipäällikkönä

”Oman paikan löytäminen, jalan oven väliin saaminen, on se todellinen haaste.”

[ MAAILMALLA ]

”Ilman kunnon rahoitusta kasvu ja kansainvälistyminen eivät onnistu.”

Euromonitorissa, elintarvikkeisiin keskittyneessä markkinatutkimusyrityksessä. Suomen vientikeskuksessa, nykyisessä Finprossa, autoin suomalaisia elintarvikeyrityksiä Ison-Britannian markkinoille.” Vuoden 2000 lopulla tie vei Tomorrow Associates -nimiseen, elintarvikkeiden brändinrakentamiseen keskittyneeseen konsulttiyritykseen. Täällä Venho-Jones tapasi myös miehensä Jonin.

SUORAVIIVAISUUDESTA HIENOVARAISUUTEEN Lontoo on ollut Venho-Jonesin suuri rakkaus jo lukion jälkeisestä au pair -vuodesta lähtien. Kaupungissa puhuttelevat niin mittakaava, puistot, ravintolat, teatterit ja musikaalit, foodie- ja farmers-marketit kuin monikulttuurisuuskin. ”Täällä on paljon säpinää ja elintarvikealan startupeja, hyvää energiaa ja luomuruokabuumi. Toki nämä hektiset energiat myös uuvuttavat. Tarvitsen hyvät yöunet, että jaksan.” Vaikka muutto uuteen kotimaahan oli aikanaan unelmien täytty-

mys, se ei sujunut kaikilta osin niin kivuttomasti kuin nuori nainen oli kuvitellut. Juurettomuuden ja ulkopuolisuuden tunne iski yllättävän lujasti. ”Vanhat ystävät olivat muualla, eikä minulla ollut yhteistä historiaa uusien kavereiden kanssa. Kun he puhuivat lapsuudestaan, yhteisistä kokemuksistaan tai vaikka tv-ohjelmista, olin ihan pihalla.” Oman haasteensa toi vieras kieli sekä kulttuurierot sen käyttämisessä. ”Vaikka englannin kielen taitoni oli hyvä, tajusin, etten hallitse ihan arkipäiväistä sanastoa. Mikä on nitoja? Tai klemmari? Toiseksi paikallisten kommunikointitapa on huomattavasti hienovaraisempi kuin meillä suomalaisilla. Sain palautetta tylyttämisestä, vaikka olin mielestäni vain sanonut asiat niin kuin ne ovat.” Sama hienovaraisuus näkyi myös arkielämässä. Esimerkiksi suoran palautteen saaminen on koko lailla mahdotonta. ”Aluksi turhauduin, mutta pikku hiljaa opin ymmärtämään, että kyse on kohteliaisuudesta. Tässä kulttuurissa on paljon sellaista, mitä pitää osata lukea rivien välistä.”

MENESTYJÄ MENEE UNELMIAAN KOHTI Venho-Jones kertoo tekevänsä juuri sitä mitä haluaa ja olevansa äärettömän kiitollinen. Hän kokee olevansa myös menestynyt, vaikka matka on vielä alussa ja tulevaisuus hämärän peitossa. ”Minulle menestys tarkoittaa, että uskaltaa lähteä tekemään sitä, mistä unelmoi askel ja päivä kerrallaan. Pelkojen voittaminen ja peräänantamattomuus kasvattavat henkisesti ja tuovat ihan mielettömästi hyvää fiilistä”, hän toteaa. ”Totta kai yrityksen pitää tuottaa voittoa, että pystyy ylipäätään jatkamaan toimintaa, ja toki minullakin on suuret visiot. Tästä huolimatta koen, että menestys ei ole raha- tai asema-asia vaan taitoa elää tässä het-

kessä ja tehdä parhaansa unelmansa eteen – kävi miten kävi.” Venho-Jones näkee Super treatsissa paljon muutakin kuin tuotteet. Hänen mielessään siinä asuu kokonainen maailman kaikkeus. ”Tiimi on suunnaton. Siihen kuuluvat omat uudet työntekijät, mutta myös valtava joukko muita ihmisiä: raaka-aineiden tuottajat, suklaatehtaan työntekijät, logistiikkayritykset varastonhoitajineen ja rekka-auton kuljettajineen, tukkurit ja tuotteita ostavat asiakkaat”, hän luettelee. ”Minkä lisäksi maailmankaikkeus tarjoaa upeat raaka-aineet, jotka maa, kasvit, aurinko ja sateet kasvattavat. Tämä ajatus saa minut tuntemaan valtavaa kiitollisuutta.”

Supertreatsien yhtenä raaka-aineena on terveellinen carob, eli johanneksenleipäpuu.

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

[ URA ] TEKSTI TARU VIRTANEN KUVA VESA TYNI

YRITTÄJÄKSI SIINÄ SIVUSSA Sivutoiminen yrittäjyys voi lähteä liikkeelle omasta liikeideasta, sattumasta tai elämäntilanteesta. Se voi olla vaihe − tai alku uudelle uralle.

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

yöelämän murroksessa pitkät urapolut ovat pilkkoutumassa, keikkatyöt lisääntyvät ja eläköityminen siirtyy. Toisaalta myös suhtautuminen työhön on muuttumassa: yhä useampi haluaa suuremman päätäntävallan omasta elämästään ja aikatauluistaan. Digitalisaation myötä työtä voi usein tehdä missä ja koska tahansa, eivätkä uudet tuotteet ja palvelut aina tarvitse suurta alkupääomaa. ”Yrittäjänä voi tehdä sitä, mitä oikeasti haluaa silloin, kun haluaa. Tuntumani on, että tällä hetkellä omia siipiä lähdetään kokeilemaan todella rohkeasti. Esimerkiksi startup-skenellä menee Suomessa lujaa”, yhtiöoikeuteen ja -verotukseen erikoistunut lakimies Nea Welling Fondia Oy:sta sanoo. Turvallinen tie aloittaa yrittäjänä on tehdä se palkkatyön ohessa. Lisätulot ja mielekäs tekeminen voivat houkutella myös uudessa elämäntilanteessa: opiskelijana, perhevapaalla tai eläkeläisenä. Yrittäjyys, sivutoiminen tai päätoiminen, voi olla myös vaihtoehto, kun uralla tapahtuu yllättäviä asioita. Irtisanomisten jälkeen osa työnantajista myös kannustaa yrittäjyyteen erilaisin tavoin. ”Kannustaisin näkemään yrittäjyyden vaihtoehtona. Oman asiantuntijuuden voi ehkä valjastaa liiketoiminnaksi tai luoda jotain uutta vaikkapa vanhojen työkavereiden kanssa. Ja jos entinen työ tympii, kannattaa miettiä rohkeasti, mitä haluaa ja mistä nauttii. Yrittämisen voi myös nähdä yhtenä vaiheena elämässä”, Welling sanoo.

KOLMELLA VINKILLÄ ALKUUN Uuden edessä Welling kehottaa kolmeen asiaan. Jos yritystoimintaan lähtee palkkatyön ohessa, kannattaa ensiksi tarkistaa oma työsopimus. Virkasuhteessa olevalla on vähintään velvollisuus tehdä aina ilmoitus sivutoimesta työnantajalleen. Virkasuhteessa oleva saattaa myös tarvita työnantajan myöntämän sivutoimiluvan. Yksityisellä sektorilla työskentelevällä ei sen sijaan ole velvollisuutta ilmoittaa sivutoimesta, ellei se vahingoita työnantajaa, esimerkiksi kilpailevana toimintana. Työntekijä ei myöskään saa ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. ”Etenkin asiantuntija-aloilla työsopimuksessa voi olla kilpailukielto- tai salassapitolauseke tai määräys, että sivutoimeen vaaditaan työnantajan lupa. Kannustaisin avoimeen keskusteluun työnantajan kanssa – se on aina hyväksi.”

Toiseksi on mietittävä sopivin yhtiömuoto. Suosituin sivutoimisen yrityksen muoto Suomessa on toiminimi ja toiseksi suosituin osakeyhtiö. Esimerkiksi luovilla aloilla on myös jonkin verran laskutusosuuskuntia. ”Toiminimen suosion taustalla on varmasti sen perustamisen – ja lopettamisen – helppous ja edullisuus. Se sopii erinomaisesti pienimuotoiseen, yrittäjään henkilöityvään toimintaan. Huonoja puolia on, että yrittäjä vastaa myös omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan yrityksen vastuista.” Jos on vähänkään ajatus, että yrityksestä tulee jatkossa päätoiminen elinkeino, kannattaa harkita osakeyhtiötä, Welling sanoo. ”Pääomaa tarvitaan vähintään 2 500 euroa, mutta etuna on, ettei osakkeenomistaja ole vastuussa yhtiön sitoumuksista tai veloista muulla kuin sijoittamallaan pääomalla. Osakeyhtiöön on mahdollista ottaa mukaan yhtiökumppaneita ja kerätä rahoitusta. Osinkojen verotus on myös edullisempaa kuin ansiotulon.” ”Osakeyhtiön kautta palkkatyö ja oman yrityksen toiminta eriytyvät heti selkeästi toisistaan. Osakeyhtiö antaa myös uskottavuutta markkinoilla verrattuna toiminimellä toimimiseen. Verotuksessa pystyy vähentämään toimintaan liittyviä kuluja, yritykselle saa Y-tunnuksen, ja sen voi ilmoittaa ennakko-, arvonlisävero- ja työnantajarekisteriin. Monesti työn tilaaja myös vaatii, että rekisteröinnit verottajan suuntaan ovat kunnossa”, Welling lisää. Viimeiseksi Welling muistuttaa, ettei yrityksen perustamiseen liittyviä kiemuroita tarvitse selvittää yksin. Avun palkkaaminen voi olla myös riskittömämpää sekä itselle että yritykselle. ”Asiantuntija voi tarjota näkemystä ja sparrausta, ja yrityksen perustamiseen liittyvät toimenpiteet tulevat kerralla hoidettua oikein. Myös hyvän tilitoimiston etsiminen heti aluksi kannattaa. Mielenrauhalla, jonka asiantuntijoiden käyttämisestä saa, on oma arvonsa.”

HYPPÄÄ ETUPENKILLE Jos yritys kasvaa tai elämäntilanne sallii, eteen voi tulla harkinta, olisiko sivutoimisesta yrittämisestä päätoimiseksi. ”Ideaa on jo testattu, joten on aika tehdä realistisia laskelmia. Minkälaista tulosta pitää tehdä, että yrityksestä saa kannattavan? Kuinka kauan se kestää?

Turvallinen tie aloittaa yrittäjänä on tehdä se palkkatyön ohessa. Kuinka paljon palkkaa tai osinkoja voin nostaa, ja onko niiden taso riittävä minulle?” Welling antaa esimerkkejä. Sparrausapua, vertaistukea, ideoita ja yhteistyökumppaneita voi hakea verkostoista esimerkiksi sosiaalisen median tai LinkedInin kautta. Moni ottaa rohkeasti yhteyttä myös alalla pitkään olleisiin konkareihin hakeakseen mentoria. ”Tärkeintä on juuri rohkeus sekä luottamus siihen, että oma yritysidea kantaa. Yrittäjyys vaatii mielenlujuutta ja järjestelmällisyyttä, mutta se on myös antoisaa: yrittäjä on etupenkillä määrittelemässä, mitä omassa elämässä tapahtuu.”

Sivutoimiseksi yrittäjäksi? Muista nämä: Työsopimus: Tarkista, onko sinulla velvollisuutta ilmoittaa työnantajallesi yrityksestäsi tai onko työsopimuksessasi erityisiä ehtoja, jotka saattavat rajoittaa sivutoimista yrittäjyyttä. Yritysmuoto: Mieti, mikä yritysmuoto on toimintasi ja tavoitteidesi kannalta paras. Yritystä perustaessa voit samalla ilmoittautua verottajan rekistereihin. Etuudet: Jos nostat etuuksia, tarkista, miten sivutoiminen yrittäjyys vaikuttaa niihin. Eläketurva: YEL-vakuutus on pakollinen, jos työtulo ylittää vuodessa 7 557 euroa. Vanhuuseläkkeellä tai varhennetulla vanhuuseläkkeellä YEL-vakuutus on vapaaehtoinen. Työttömyyskassa: Harkitse liittymistä. Etenkin päätoimiselle yrittäjälle se kannattaa. Vakuutukset: Tarve riippuu alasta ja toiminnasta, mutta vakuutusturva kannattaa hoitaa kuntoon. Starttiraha: TE-toimisto voi myöntää aloittavalle yrittäjälle starttirahaa. Se antaa turvaa yrittäjätaipaleen alkuvaiheeseen. Suomen Ekonomit palvelee yrittäjyyden joka käänteessä pohdinnasta arkipäivään. Lue lisää: ekonomit.fi/yrittäjän-palvelut

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

[ SISÄPIIRISSÄ ] TEKSTI PÄIVI BRINK KUVAT ROOPE PERMANTO

PALVELUMUOTOILU NYT! Suomella on mahdollisuus yltää palvelumuotoilun kärkimaaksi, jos yritykset tarttuvat tilaisuuteen heti. Hellonin toimitusjohtaja Jaakko Wäänänen näkee alalla huimaa kasvupotentiaalia.

aiken suunnittelutyön on lähdettävä ihmisestä, ei tuotteesta. Palvelu tehdään aina asiakasta varten ja arvonmuodostusta on tarkkailtava hänen näkökulmastaan”, Jaakko Wäänänen aloittaa. Hän on tottunut vastaamaan kysymykseen siitä, mitä palvelumuotoilulla itse asiassa tarkoitetaan. ”Palvelumuotoilu on asiakas- ja henkilöstökokemuksen kehittämistä käyttämällä muotoilusta tunnettuja menetelmiä ja lähestymistapaa. Tavoitteena on yrityksen kasvun edistäminen ja palveluliiketoiminnan parantaminen”, Wäänänen selittää. Palvelumuotoilussa katsotaan hänen mukaansa holistisesti ihmisten välistä vuorovaikutusta palvelutilanteissa ja kaikissa palvelukanavissa. ”Ilman hyvää henkilöstökokemusta ei synny hyvää asiakaskokemusta. Myös digitaalisissa palveluissa ihminen on aina läsnä chatin, puhelimen tai palvelun kehittämisen kautta. Ne brändit selviytyvät kilpailussa, jotka pystyvät säilyttämään inhimillisen kosketuksen teknologian kehittyessä.” Palveluja kehitettäessä havainnoidaan ja pohditaan syvällisesti käyttäjän tarpeita ja motivaatioita. ”Kysymme, kuka on se ihminen, jolle palvelu suunnataan. Minkä asioiden ympärillä hänen arkensa pyörii, ja löytyykö hänen toiminnastaan tilaa ja tarvetta uudelle palvelulle? Pohdimme, mitä asioita ihmisen arjessa tapahtuu ennen ja jälkeen kyseisen palvelun.” ”Palvelupolut luovat kokonaisuuden, jossa voimme olla läsnä ihmisen arjessa. On tärkeää

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

tunnistaa ja pyytää mukaan myös ne toimijat, jotka ovat kolmansia osapuolia tässä kokonaiskuvassa”, Wäänänen kertoo.

PROTOTYYPIT KONKRETISOIVAT Muotoilun työkalujen käyttäminen on hyvin käytännönläheistä. Prototyyppi konkretisoi esimerkiksi palveluympäristöä, käyttöliittymää tai asiakkaan kohtaamista kasvotusten, ja sen avulla voidaan ennakoida todellista palvelutilannetta. ”Prototypointi eli koemallintaminen tekee palvelutilanteen käsin kosketeltavaksi ja aistittavaksi. Esimerkiksi apteekin palveluympäristöä suunniteltaessa tuotteiden, opasteiden, henkilöstön ja asiakkaiden sijoittelu ja ohjaaminen tulee ymmärrettäväksi ja havainnoitavaksi mallin avulla, johon voi mennä todella sisään kokeilemaan”, Wäänänen selittää. MONIALAINEN TIIMI LÖYTÄÄ RATKAISUT Palvelumuotoilu on alana hybridi ja vaatii eri taustoista tulevia työntekijöitä. Wäänäsen mukaan tiimissä pitää olla liiketoiminnallista osaamista, koska investointien tulee johtaa kasvuun ja kannattavuuteen. ”Toisaalta muotoiluosaaminen on tärkeää, oli se sitten teollisen muotoilun, graafisen suunnittelun, sisustusarkkitehtuurin tai palvelumuotoilun koulutuksella hankittua. Yhtä tärkeää on teknologiaosaaminen ja tekninen koulutus, kuten insinöörikoulutus.” Wäänäsellä itsellään on kauppakorkeakoulutausta, eikä hän lähtisi omien sanojensa mukaan koskaan mukaan sellaiseen palvelumuotoiluprojektiin, jossa olisi mukana vain hän ja insinööri.

Palvelumuotoilu

• Käsite Service Design syntyi noin 20 vuotta sitten teollisen muotoilun puolella, kun muotoilusta tuttuja oppeja alettiin soveltaa palvelukehitykseen. • Viimeisten 10 vuoden aikana palvelumuotoilu on alkanut saada arvostusta ja konkretisoitua erityisesti Euroopassa. • Alan palveluita tarjoavat palvelumuotoiluun keskittyneet yritykset sekä nykyään myös markkinointiviestintää ja konsultointia tarjoavat yritykset. • Alan tutkintoon johtavaa koulutusta tarjotaan pääosin ammattikorkeakouluissa. Moni yritys, oppilaitos ja yliopisto tarjoaa kurssimuotoista palvelumuotoilukoulutusta.

Haluamme olla alan paras työnantaja ja luoda elämyksiä myös työntekijöillemme. Kun rekrytoimme, katson ennen muuta sitä, kuinka hyvin hakija osaa kertoa saavutuksistaan, ja kuinka hän on sitoutunut työhönsä, toteaa Jaakko Wäänänen.

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

[ SISÄPIIRISSÄ ]

Jaakko Wäänänen uskoo vakaasti Hellonin iskulauseeseen: ”It will hurt but you will love it.”

”Sellaisia tiimejä näkee yrityksissä kuitenkin usein, vaikka luova osaaminen on aivan olennaista. Myös koulutus- ja tutkijataustasta on hyötyä tällä alalla.” Palvelumuotoilu on tällä hetkellä trendikästä, ja sitä tarjoavat lukuisat mainos- ja konsulttitoimistot, mutta syvällistä alan osaamista on Wäänäsen arvion mukaan Suomessa vain muutamassa toimistossa. ”Ala on uusi, joten laatuerot ovat suuria. Näkemykseni mukaan jokaisessa keskisuuressa ja suuressa yrityksessä tulisi olla omia palvelumuotoilun asiantuntijoita. Tämä ei tarkoita kokonaan uusia työntekijöitä, vaan muuntokoulutuksella saataisiin aikaan erinomaisia tiimejä.”

HELLONIN KASVU NOPEAA Wäänäsen vetämälle Hellonille vuosi 2015 oli merkittävä: yritys kasvoi

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

huimasti ja avasi konttorin myös Lontooseen. Samassa rytinässä otettiin käyttöön Hellon-nimi. Tavoitteet ovat korkealla. ”Nimemme on rekisteröity koko EU:n alueella. Asetimme viime syksynä tavoitteeksemme olla seitsemässä vuodessa maailman seitsemän parhaan palvelumuotoilutoimiston joukossa. Haemme kansainvälistä kasvua Lontoon toimiston avulla, ja olemme siinä jo onnistuneetkin.” Hellon kasvoi viime vuonna 61 prosenttia, ja erityisesti ulkomainen kysyntä on kasvanut selvästi. Asiakkaaksi on saatu yksi maailman suurimmista vähittäiskaupan ketjuista, ja projekteja tehdään esimerkiksi Irlantiin ja Saksaan. Uusasiakashankinnassa Hellon on kääntänyt katseensa Euroopan lisäksi erityisesti Kaukoidän suuriin kaupunkeihin

”Jokaisessa keskisuuressa ja suuressa yrityksessä tulisi olla omia palvelumuotoilun asiantuntijoita.”

JAAKKO WÄÄNÄNEN • Ekonomi, Hellonin toimitusjohtaja • Nykyisen työtehtävän plussat: On mielenkiintoista työskennellä organisaatioiden kanssa, jotka ovat uusien, asiakkaan johtamien mur rosten edessä. Työkaverit. • Nykyisen tehtävän miinukset: To della paljon töitä, ja jatkuvasti saa kyseenalaistaa omaa ajankäyttöään kasvun mahdollistamiseksi. • Harrastukset: lainelautailu, lasten kanssa hilluminen ja seikkaileminen • Perhe: avopuoliso ja kaksi koulu ikäistä lasta

Kehityskeskustelu pelaten Helsingin kaupungin tulos- ja kehityskeskustelussa käy tettävä työkalu uudistettiin tänä vuonna. Uudistustyö vei kaupungin ja Hellonin lokakuussa palvelumuotoilun Service Design Award 2016 -kilpailussa finaaliin. Hel singin kaupungin kehityskeskusteluja käydään jatkossa vuorovaikutusta lisäävän visualisoidun lautapelin ja siihen liittyvien teemakorttien avulla. Jaakko Wäänänen vastaa: Miten päädyttiin lautapeliin ja teemakortteihin? Työpajamuotoinen kehittäminen antoi kaupungin esi miehille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti keskus telumallin suunnitteluun ja prototyypin testaamiseen. Hellonin suunnittelutiimi toteutti noin 20 erilaista alus tavaa konseptia, joista yhdessä valittiin jatkokehityk seen lupaavimmat. Työkaluja kehitettiin visualisointien avulla pelilaudaksi ja erilaisiksi teemakorteiksi. Tulos- ja kehityskeskustelun prototyyppiä kehitettiin edelleen osallistavilla metodeilla seuraavissa työpajoissa. Kyse lypalautteen ja haastattelujen perusteella kehitettiin vielä uudistetun mallin yksityiskohtia. Osallistamalla kehityskeskusteluiden osapuolia mukaan kehittämiseen luotiin sisäistä sitoutumista. Miten uusi kehityskeskustelu käydään? Työkaluihin voi joko nojautua täysin tai niitä voi käyttää viitteellisenä runkona. Työkalut koostuvat kolmesta osasta: keskustelupohjasta, joka ohjaa ja rytmittää keskustelua; apukysymyksistä, joita käytetään keskus teluun valmistautumiseen ja keskustelun tukemiseen; sekä digitaalisesta muistiinpanopohjasta, johon kirja taan keskustelun aikana keskeiset asiat ylös.

ja Yhdysvaltoihin. Hellonin työ on noteerattu kansainvälisestikin. Viime vuonna ensi kertaa järjestetyssä Service Design Global Conferencessa jaettiin palkintoja parhaista suunnitelmista. Hellon sai kaksi pääpalkintoa, kun kategorioita oli neljä. Arvostus näkyy siinäkin, että Wäänänen pyydettiin viime syksynä yhdysvaltalaisen muotoilujärjestö Design Management Instituten eli DMI:n neuvonantajaksi. ”DMI:ssä ei ole toista vastaavan taustan omaavaa palvelumuotoilun edustajaa. Olennaista onkin keskustella siitä, miten design-johtajuus silloitetaan muuhun organisaatioon. Järjestöllä on 40 vuoden historia, ja se on uskottava alan vaikuttaja. DMI:llä on potentiaalia edistää palvelumuotoilun roolia osana suuria kansainvälisiä organisaatioita”, Wäänänen pohtii.

POHJOISMAAT ALAN HUIPULLA – VIELÄ Palvelumuotoilu on alkanut kasvaa ja konkretisoitua ilmiönä ja alana viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alan huippumaita ovat Pohjoismaat, Saksa ja Iso-Britannia. Wäänäsen näkemyksen mukaan Suomessa on todella hyvää osaamista ja korkeatasoinen, valmis koulutuspohja talouden, tekniikan ja muotoilun aloilla. Hän suree kuitenkin sitä, että vain häviävän pieni joukko ihmisiä opiskelee palvelumuotoilua. ”Vuositasolla valmistuu noin 200 palvelumuotoilijaa. Juuri nyt on aika reagoida työelämän tarpeisiin ja kouluttautua tälle alalle. Tarvitsemme reilusti lisää palvelumuotoilun koulutuspaikkoja ja -muotoja muuallekin kuin ammattikorkea- ja korkeakouluihin. Tähän pitäisi myös

käyttää uudenlaisia verkko-oppimisja vertaisoppimisympäristöjä muuntokoulutuksen apuna”, Wäänänen painottaa. Viivyttelystä sakotetaan. Pohjoismaita ja Suomea katsotaan alalla nyt ylöspäin, mutta muut menevät ohitsemme, jos jämähdämme paikoillemme. ”Jos jokainen keskisuuri ja suuri yritys Suomessa kouluttaisi henkilöstöönsä yhdestä kahteen palvelumuotoilijaa seuraavan viiden vuoden aikana, se tarkoittaisi jopa 5 000 uutta palvelumuotoilun osaajaa vuoteen 2020 mennessä. Heidän kauttaan osaaminen leviäisi tiimeihin, mikä olisi iso askel oikeaan suuntaan. Jos määrä olisi 10 000 osaajaa, olisimme edelläkävijöitä. Tälle tielle on lähdettävä nyt”, Wäänänen vakuuttaa.

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

[ KYLTERIT ] TEKSTI TUOMAS LEHTONEN KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY

KULJE KOHTI UNELMAASI Nuorten Ekonomien Unelmat todeksi! -kiertue käynnistyi lokakuussa Jyväskylässä. Kauppatieteilijät saivat kotiin viemisiksi tukun konkreettisia vinkkejä uraunelmiensa tavoitteluun ja kuulivat inspiroivan tarinan siitä, miten palava halu ja sinnikkyys palkitaan.

iki kaikki Jyväskylän Vanhan Asemaravintolan istumapaikoista ovat täynnä. Silti salissa on hiljaista. Pöytiin pakkautunut väki on keskittynyt kuuntelemaan iranilaislähtöisen vaatturimestarin elämäntarinaa, joka lähestyy juuri käännekohtaansa.

Arman Alizad ja uravalmentaja Kristiina Kurki rohkaisevat nuoria ekonomeja asettamaan tavoitteita ja luottamaan omaan osaamiseensa.

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

”Olin myynyt tv-kanavalle kymmenenosaisen televisiosarjan, mutta minulla ei ollut sponsoreita eikä rahaa eikä kontakteja sen toteuttamiseksi. Tilanne näytti umpikujalta”, siniseen neuletakkiin pukeutunut räätäli muistelee. Arman Alizadin ja hänen työparinsa Tuukka Tiensuun lähtökohdat

Kill Arman -televisiosarjan toteuttamiseen olivat heikot. Alizad kuitenkin uskoi itseensä ja toteutti haaveensa tuttavapiirin varoitteluista huolimatta. Kovan työn tuloksena sotkuista lankakerää muistuttava ongelmavyyhti alkoi vähitellen avautua. Syntyi megasuosion saavuttanut sarja, jonka esitysoikeudet on myyty 135 maahan.

ONNISTUT, KUN HYVÄKSYT EPÄONNISTUMISEN Vuonna 2009 valmistunut Kill Arman avasi Alizadille oven oman unelmansa toteuttamiseen. Hän on päässyt viime vuosina tekemään sellaisia televisiosarjoja, joiden aiheet ovat olleet lähellä hänen sydäntään. Alizadin viesti kyltereille onkin selvä: omaa unelmaa tavoitellessa pienistä vastoinkäymisistä ei kannata lannistua. ”Mua on aina pelottanut hirveästi, kun olen tehnyt asioita. Olen kuitenkin voittanut pelkoni superuteliaan luonteeni ansiosta”, Alizad kertoo. Alizad agitoi kuulijoitaan unelmoimaan, innostumaan, rohkaistumaan ja ennen kaikkea ottamaan askelia kohti suurimpia haaveitaan. Kun menestyksen roihu on saatu täyteen liekkiin ja asenne on oikea, eivät vastoinkäymiset ja epäonnistumiset sitä enää tukahduta. ”Tällä alalla ei saa pelätä epäonnistumista. Se on ainoa keino onnistua. Kun ruskea materia osuu tuulettimeen, asenne ratkaisee”, Alizad täräyttää. Supersuosion saavuttaneen Alizadin puheessa on oikeanlaista itsevarmuutta, muttei hippustakaan omahyväisyyttä tai itsekeskeisyyttä. Yksi Alizadin menestyksen avaimista onkin juuri hänen kykynsä kohdata toiset ihmiset tasavertaisina ja kunnioittaen, olivatpa heidän taustansa millaiset tahansa. ”Olkaa nöyriä, kunnioittakaa muita ja olkaa kiinnostuneita teitä ympäröivästä maailmasta. Muistakaa, että innostusta ei voi ostaa rahalla”, Alizad päättää.

LÄHESTY UNELMAASI VÄLITAVOITTEIDEN AVULLA Alizadin kutkuttava tarina vetoaa kuulijoihin. Se rohkaisee taivuttamaan rintaa kaarelle ja olemaan ylpeä omasta osaamisesta. Se saa kuulijat palaamaan Suomen Ekonomien uravalmentajan Kristiina Kurjen alkuillasta lausumiin ohjeisiin ja teettämään coaching-harjoitteeseen. ”Käytä aikaa unelmasi löytämiseen. Aseta itsellesi välitavoitteet, joiden avulla pääset kohti tavoitettasi, ja mieti askeleet välitavoitteidesi saavuttamiseksi, Kurki totesi illan alkajaisiksi.” Monesti unelmat koetaan abstrakteina asioina. Höttönä, joka hajoaa ilmaan, kun siihen yrittää tarttua. Kurjen ohjaamien harjoitteiden avulla haave on helpompi hahmottaa. Kun kuva unelmasta kiteytyy selkeämmäksi, sen tavoittelu muuttuu mahdolliseksi ja helpommin toteutettavaksi asiaksi. Lopulta syntyy selkeistä askelmista koostuva suunnitelma, jonka toteutumista voi edistää arjessa tehdyin pienin toimenpitein. Kurjen mukaan yksi konkreettinen keino oman unelman tavoitteluun on ammatillisen profiilin rakentaminen. Profiloitumisen välineeksi käy esimerkiksi somekanava LinkedIn. Kurki kehottaa rakentamaan omaa LinkedIn-ammattiprofiilia sellaiseksi, että se auttaa unelman saavuttamisessa. ”Ota etukeno LinkedIn-viestintääsi. Kerro asioista, joita haluaisit tulevaisuudessa tehdä ja käytä avainsanoja, joilla haluat tulla löydetyksi. Profiloidut tietyn alan asian-

”Kun ruskea materia osuu tuulettimeen, asenne ratkaisee.” tuntijaksi esimerkiksi silloin, kun jaat aiheeseen liittyviä artikkeleja verkostollesi”, Kurki vinkkasi.

IRTAUDU MUKAVUUSALUEELTASI Illan ohjelman päätyttyä paikalla näkyy vain tyytyväisiä kasvoja. Monet jäävät keskustelemaan tapahtuman annista vierustoveriensa kanssa. Viidennen vuosikurssin opiskelijat Mari Soininen ja Joel Honkonen ovat molemmat opintojensa loppumetreillä. Soininen valmistelee graduaan ja on suuntaamassa henkilöstöjohtamisen tehtäviin. Laskentatoimea pääaineenaan opiskeleva Honkonen puolestaan haaveilee urasta taloushallinnon parissa. Molemmat kokivat hyötyvänsä illan opeista. ”Aluksi oli hyvä hiljentyä miettimään ja selkeyttämään omia unelmia. Armanin opeista jäi mieleen erityisesti itseluottamuksen tärkeys. Omia tekemisiä ja epäonnistumisia ei kannata jäädä liiaksi murehtimaan”, Honkonen pohtii. ”Minusta Armanin tärkein oppi oli se, että omalta mukavuusalueelta pitäisi pyrkiä pois”, Soininen lisää. Ensimmäinen Unelmat todeksi -urailta on onnistuneesti takana, ja kiertue on saanut suotuisan startin. Kiertueen tulevilta tapahtumilta voikin odottaa paljon.

UNELMAT TODEKSI! -KIERTUEELLE EHTII VIELÄ: • 7.2 Tampere • 28.2 Oulu • 9.3 Helsinki Vinkkejä saa myös Suomen Ekonomien urapalveluista: ekonomit.fi/tyonhaku

Jussi Väistö ja Ville Koskiniemi viihtyivät Jyväskylän yleisössä.

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI KIRSI RIIPINEN

Tässä ovat Suomen parhaat bisneskirjat! Suomen kuusi parasta bisneskirjaa on valittu. Finalistikuusikko kisaa Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinnosta. Helmikuussa jaettavan palkinnon voittaja saa 30 000 euroa.

uomalaisen bisneskirjallisuuden taso on hyvä. Finaaliin päässeet kuusi teosta valittiin 24 yrityskirjan joukosta. Suomen parhaasta bisneskirjasta kilpailevat teokset:

• Draivi – Voiko sisäistä motivaatiota johtaa?, Frank Martela, Karoliina Jarenko, Talentum Pro • Lean asiantuntijatyön johtamisessa, Sari Torkkola, Talentum Pro • Bulkista brändiksi – Käsikirja kasvuun ja kannattavuuteen, Ossi Ahto, Anja Kahri, Tuomas Kahri, Marco Mäkinen, Docendo • Digitalisaatio – Yritysjohdon käsikirja, Vesa Ilmarinen, Kai Koskela, Talentum • Johtajuus – kirkas suunta ja ihmisten voima, Matti Alahuhta, Docendo • Rytmihäiriö – Tartu mahdollisuuksiin tai kuole, Kirsi Piha, Talentum Pro

Kuten jo kirjojen nimistä voi päätellä, teokset ovat hyvin ajassa kiinni. Lean, digitalisaatio, muutoksen nopeus ja johtaminen ovat kaikki teemoja, jotka ovat olleet keskeisesti esillä bisneksessä ja arkisessa työn tekemisessä.

"HIENOA EROTTUA JOUKOSTA" Digitalisaatiokonsultti Vesa Ilmarinen kirjoitti Digitalisaation yhdessä it-palveluyhtiö CGI:ssä työskentelevän johtajan Kai Koskelan kanssa. He työstivät teoksesta käytännönläheisen, ja siinä käsitellään muun muassa uusien

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

liiketoimintojen luomista ja johtamisen muutosta. Mitä finaaliin pääsy kirjoittajalle itselleen merkitsee? ”Finaaliin pääsy nostaa kirjoissa kuvattuja teemoja esille yleiseen keskusteluun”, sanoo Ilmarinen. Hän huomauttaa, että esimerkiksi digitalisaatiossa onnistuminen on Suomelle kohtalonkysymys, ja Ilmarinen yhdessä Koskelan kanssa yrittää auttaa siinä. ”Ja toiseksi, kyllähän positiivinen palaute tuntuu hyvältä. Digitalisaatio-kirja on meille kummallekin ensimmäinen.” Ilmariselle itselleen bisneskirjat ovat pääosin työvälineitä. Hän etsii niistä ajatusmalleja ja työkaluja omassa työssään hyödynnettäväksi. ”Luen sekä ulkomaisia että kotimaisia bisneskirjoja. Oma kirjahylly on hyvä ’käyttöliittymä’ löytää asioita, joita on aiemmin kirjoista bongannut. Luen säännöllisesti myös vapaa-ajalla. Erityisesti pidän historiasta. Jollain tavalla se antaa hyvin perspektiiviä digitalisaationkin pohdintaan.” Myös Ellun Kanojen viestinnän tekijä Kirsi Piha arvostaa finaalipaikkaansa. ”Tietysti on hienoa, kun valtavasta julkaistujen kirjojen määrästä erottuu ja kun kirja koetaan hyödylliseksi. Olen siis finalistipaikasta kiitollinen ja innoissani.” Pihan Rytmihäiriössä nostetaan esille viestinnän keskeinen asema bisneksessä sekä sen uudenlaiset mahdollisuudet.

Piha lukee itsekin paljon ja erityyppistä kirjallisuutta. Bisneskirjoissa hän pyrkii pysymään ajan tasalla myös kotimaisten teosten osalta, mutta kokee inspiroivaksi hakea ajatuksia ja ideoita maailmalta.

MUUTOS, DIGITALISAATIO, JOHTAMINEN Ekonomien kuuluttama laadukkuus sekä kauppatieteellinen osaaminen näkyvät kaikissa finalistiteoksissa. Torkkolan Lean asiantuntijatyön johtamisessa syntyi kirjoittajan omista kokemuksista saada johtamiseen käytännönläheisyyttä ja nopeita tuloksia. Torkkola käy läpi muutosta oivallusten kautta, jotka ovat syntyneet yleisissä työelämän tilanteissa. Mukaan on otettu niin muutosvastarinta, työkuorman hallinta, asiantuntijatyön mittaaminen kuin esimerkiksi uusi johtamismalli.

Alahuhdan Johtajuus keskittyy pohtimaan kriittisten vaiheiden johtamista sekä kilpailukyvyn perustan rakentamista. Globaalin yrityksen haasteet otetaan hyvin huomioon, ja Alahuhta pureutuu muun muassa globaalin yrityksen johtamisen erityispiirteisiin. Bulkista brändiksi valottaa vahvan brändin rakentamista digitalisoituvassa maailmassa. Kirjoittajat muistuttavat, että koska tuotteita ja palveluja voidaan vertailla verkossa aiempaa nopeammin ja helpommin, erilaistavat tekijät nousevat entistä tärkeämmiksi. Mielenkiintoisissa käytännön esimerkeissä selvitetään muun muassa, miten arvot tehdään näkyviksi. Martela ja Jarenko selvittävät Draivissa, kuinka rutiinityö ja kontrolli katoavat ja kuinka samaan aikaan työntekijöiden olisi sytyttävä tehtävistään. He kirjoittavat, että yhteisöllisyys ei pelkästään riitä, eikä sekään, että toiset

välittävät meistä. Ihmisillä on tarve tuntea, että voimme työn kautta tehdä jotakin hyvää toisille ihmisille.

SUOMEN AINOA BISNESKIRJAKILPAILU Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinto jaetaan helmikuussa jo yhdennentoista kerran. Esiraadin jäsenet lukivat kesän ja syksyn aikana 24 kisaan ilmoitettua kirjaa ja valitsivat niistä parhaat jatkoon. Esiraati piti kirjojen tasoa kovana, mutta finaaliin päässeistä löytyi yhteinen näkemys helposti. Vaikka kirjossa oli samoja teemoja, jokaisessa oli oma painotuksensa. Ekonomien kirjallisuuspalkinto jaetaan joka toinen vuosi erityisen laadukkaalle ja ajankohtaiselle teokselle, joka edustaa kauppatieteellistä osaamista ja tutkimusta. Muita bisneskirjakilpailuja ei Suomessa järjestetä.

Äänestä omaa suosikkiasi Suomen parhaan bisneskirjan valitsee palkintoraati, johon kuuluvat johtamistieteiden tohtori ja tietokirjailija Merja Fischer, SICK Oy:n toimitusjohtaja Ari Rämö ja Nordic Business Forumin partneri Ville Saarikalle. Yleisö voi äänestää 15.1.2017 mennessä omaa kirjasuosikkiaan Ekonomien nettisivuilla: ekonomit.fi/kirjallisuuspalkinto-yleisoaanestys Keskustelua käydään somessa hashtagilla #bisneskirjapalkinto. Ota kantaa suosikkisi puolesta!

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] KUVA ISTOCKPHOTO

MUUTOKSIA TYÖTTÖMYYSTURVALAKIIN Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä useampikin hallituksen esitys työttömyysturvalain muuttamisesta. Esitysten mukaisten muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. Tätä kirjoitettaessa kyseisten lakimuutosten lopullinen sisältö ei ole vielä tiedossa.

uutosten tarkoituksena on uudistaa työttömyysturvaa siten, että se kannustaa työn nopeaan vastaanottamiseen ja lyhentää työttömyysjaksojen kestoa. Tähän pyritään tiukentamalla työttömien velvollisuutta hakea tarjottua työtä ja velvollisuutta osallistua työllistymisedellytyksiä parantaviin toimenpiteisiin. Lisäksi muutoksilla pyritään alentamaan rakenteellista työttömyyttä ja säästämään julkisia voimavaroja. Työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa on tarkoitus lyhentää nykyisestä 500 päivästä. Jatkossa päivärahan enimmäiskestoaika myös vaihtelisi riippuen henkilön iästä ja kertyneestä työhistoriasta. Työttömyyspäivärahaa maksettaisiin pääsääntöisesti enintään 400 päivän ajalta. Jos henkilölle on kertynyt työhistoriaa vähemmän kuin kolme vuotta, olisi työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaika 300 päivää. Sen sijaan iäkkäiden työnhakijoiden työttömyyspäivärahan kesto säilyisi nykyisenä, koska heidän työllistymisensä on selvästi vaikeampaa kuin nuoremmilla. Näin ollen jatkossakin työttömyyspäivärahaa maksettaisiin enintään 500 työttömyyspäivältä henkilölle, joka on täyttänyt työssäoloehdon 58 vuotta täytettyään, ja jolla on työssäoloehdon täyttyessä työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Työttö-

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

myyspäivärahan enimmäismaksuajan lyhentäminen koskisi henkilöitä, joiden päivärahan maksaminen alkaa ensi vuoden puolella. Maksamisella tarkoitetaan päivärahan tosiasiallista maksamista esimerkiksi omavastuuajan tai erokorvauksen jälkeen.

OMAVASTUUAIKA Myös omavastuuaikaan kaavaillaan muutoksia. Työttömyyden alkaessa omavastuuaika, jolta ei siis makseta työttömyyspäivärahaa, on tällä hetkellä viisi päivää. Yhden vaihtoehdon mukaan omavastuuaikaa pidennettäisiin seitsemään päivään. Toinen esillä ollut vaihtoehto on kokonaan uusi, omavastuupäiviin perustuva aktiivimalli. Tämän mallin mukaan työttömyyden alkaessa olisi ensin viisi omavastuupäivää ja sen jälkeen yksi omavastuupäivä kuukaudessa. Kuukausittaiset omavastuupäivät kuitenkin mitätöityisivät ja työnhakija saisi täyden työttömyysturvan, mikäli hän on neljän viikon aikana töissä vähintään 18 tuntia tai jos hän on viisi päivää työllistymistä edistävissä palveluissa. Tätä työnhakijan aktiivisuutta mitattaisiin aina kolmen kuukauden välein. Tällä hetkellä korotusosaa maksetaan pitkän työuran perusteella ensimmäisten 90 etuuspäivän ajalta. Jatkossa kyseinen korotusosa lakkaisi kokonaan. Sen sijaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta voitaisiin edelleenkin maksaa koro-

Työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa on tarkoitus lyhentää nykyisestä 500 päivästä.

tusosaa. Korotusosan taso kuitenkin laskisi nykyisestä.

KARENSSI Työnhakijalle asetettaisiin 90 päivän korvaukseton määräaika (niin sanottu karenssi) hänen kieltäytyessään ilman pätevää syytä avoimesta työpaikasta, johon hänet on valittu. Kyseistä säännöstä sovellettaisiin tilanteissa, joissa työnhakijalla olisi varma tieto työpaikasta ja hän kieltäytyisi ilman pätevää syytä esimerkiksi allekirjoittamasta työsopimusta tai hän ei ensimmäisenä työpäivänä saapuisikaan työpaikalle. Tämä 90 päivän korvaukseton määräaika alkaisi 30 päivän kuluttua työstä kieltäytymisestä. Tällä hetkellä työnhakijalla pätevä syy kieltäytyä työstä on, jos kyseisestä työstä maksettava palkka ja sen lisäksi mahdollisesti saatu työttömyyskorvaus jäisivät pienemmäksi kuin työttömänä ollessa maksettu työttömyyskorvaus. Jatkossa työstäkieltäytymisoikeus tulovertailun pe-

rusteella koskisi vain osa-aikaisesta työstä kieltäytymistä. Kokoaikaisesta työstä ei siis voisi enää kieltäytyä, vaikka siitä maksettava palkka olisi pienempi kuin työttömyyskorvaus.

TYÖMATKAN PITUUS Kaavailtujen lakimuutosten myötä työnhakijalla olisi oikeus kieltäytyä tarjotusta työstä työttömyysetuutta menettämättä, jos hänen päivittäinen työmatkansa kestäisi kokoaikatyössä keskimäärin kolme tuntia. Osa-aikatyössä vastaava aikaraja olisi kaksi tuntia. Ja kun nykyisin edellytetään vain joukkoliikenteen käyttämistä työssäkäyntialueen (80 kilometriä kotoa) ulkopuolelle ulottuviin työmatkoihin, niin jatkossa myös näihin työssäkäyntialueen ulkopuolisiin työmatkoihin pitäisi käyttää omaa autoa. Sen sijaan edelleenkään ei edellytettäisi oman auton hankkimista. Jatkossa työnhakijalla olisi oikeus erota kokoaikatyöstä kolmen kuukauden kuluessa, jos työmatkan

kesto keskimäärin ylittää kolme tuntia.

MÄÄRÄAIKAISHAASTATTELUT Työnhakija menettäisi oikeutensa työttömyyskorvaukseen, jos hän ilman pätevää syytä kieltäytyisi tarjotusta työllistymistä edistävästä palvelusta, vaikka työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta ei olisikaan sovittu työllistymissuunnitelmassa. Lakimuutosten jälkeen työnhakijalla ei olisi pätevää syytä työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymiseen tai työllistymistä edistävän palvelun keskeyttämiseen siinäkään tapauksessa, että palvelu järjestettäisiin työssäkäyntialueen ulkopuolella. Tätä on perusteltu sillä, että työllistymistä edistävät palvelut ovat yleensä kestoltaan varsin lyhyitä, joten työnhakijan voidaan edellyttää käyttävän niihin suuntautuviin matkoihin enintään kolme tuntia päivässä. Jatkossa työ- ja elinkeinotoimistot ryhtyisivät järjestämään

työttömille myös määräaikaishaastatteluja. Ensimmäinen haastattelu suoritettaisiin pääsääntöisesti kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta ja sen jälkeen haastattelu olisi suoritettava aina kolmen kuukauden välein. Aloittaville yrittäjille maksettavan starttirahan edellytyksiä on tarkoitus väljentää nykyisestä. Lisäksi jatkossa myös lyhyen, enintään kaksi viikkoa kestävän, päätoimisen yritystoiminnan ajalta voitaisiin maksaa soviteltua työttömyyspäivärahaa.

JOHANNA HÄMÄLÄINEN LAKIMIES, SUOMEN EKONOMIT

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

[ JÄSENMAKSUT/MEDLEMSAVGIFTER ]

Jäsenmaksut vuonna 2017

Medlemsavgifter år 2017

1) Suomen Ekonomien vuosimaksu

1) Årsavgift Finlands Ekonomer

• 204 € täysjäsenmaksu* • 122,40 € eläkeläinen • 102 € ekonomipuoliso**, lepojäsen ulkomailla (vain Expatriaattiekonomien jäsenille) • 81,60 € vastavalmistunut*** • 61,20 € perhevapaalla, OAJ-rinnakkaisjäsen • 40,80 € eläkeläinen (ei Talouselämä- tai Forum-lehteä) • 0 € työtön

• 204 € full medlemsavgift* • 122,40 € pensionär • 102 € ekonommake**, vilande medlem utomlands (endast för Expatriatekonomernas medlemmar) • 81,60 € nyutexaminerad*** • 61,20 € familjeledig, parallellmedlemskap i OAJ • 40,80 € pensionär (inte tidningen Talouselämä eller Forum) • 0 € arbetslös

2) Ekonomiyhdistyksen vuosimaksu

2) Ekonomföreningens årsavgift

• 0–40 € jäsenyhdistyksestä riippuen

• 0–40 € beroende på medlemsförening

3) IAET-kassan maksu

3) IAET-kassans avgift

• 105 € siihen kuuluvilta jäseniltä

• 105 € för medlemmar i kassan

* Työssä, osa-aikatyössä tai osa-aikaeläkkeellä oleva ** Jäsenmaksualennus ekonomipuolisolle, jolloin alennuksen saajalle ei toimiteta jäsenetulehtiä. *** Alennus 24 kuukauden ajan, kun liittynyt 6 kuukauden sisällä valmistumisesta. Alennus 12 kuukauden ajan, kun liittynyt 6–12 kuukauden sisällä valmistumisesta.

* Medlem som arbetar, deltidsarbetar eller är deltidspensionerad ** Rabatten för ekonommake, varvid mottagaren av rabatten inte får medlemstidningar. *** Rabatt under 24 månader, om personen anslutit sig inom 6 månader från utexamineringen. Rabatt under 12 månader, om personen anslutit sig inom 6–12 månader från utexamineringen.

Huom. Yrittäjäkassaan liittyneet yrittäjäjäsenet maksavat itse työttömyysvakuutuksen suoraan omaan kassaansa.

Obs! Medlemmar som är företagare och som anslutit sig till företagarkassan betalar arbetslöshetsförsäkringen direkt till sin egen kassa.

Jäsenmaksu koostuu kolmesta osasta: 1) Suomen Ekonomien ja 2) ekonomiyhdistyksen vuosimaksusta sekä mahdollisesta 3) työttömyyskassamaksusta. Jäsenmaksualennukset lasketaan prosenttiperusteisesti täysjäsenmaksusta. Olennaisimmat muutokset ovat työttömien jäsenmaksun aleneminen ja eläkeläisten jäsenmaksujen korotukset. Sähköisen laskun tilaajat saattavat joutua tilaamaan e-laskun uudelleen, koska jäsenrekisterijärjestelmämme vaihtuu vuoden vaihteessa.

JÄSENREKISTERI UUDISTUU – VAIKUTUKSIA LASKUTUKSEEN Jäsenrekisterimme uudistuu vuodenvaihteessa. Tästä johtuen saatat joutua tekemään e-laskutilauksen uudelleen. Tilaus tehdään omassa verkkopankissa. Jäsenmaksulaskut lähetetään tammi-helmikuun vaihteessa ja ensimmäinen eräpäivä on maaliskuun alkupuolella. Maksun voi jatkossakin maksaa yhdessä tai neljässä erässä. Erissä maksettaessa laskuun lisätään palvelumaksu 10 €/vuosi. JÄSENMAKSUALENNUKSET

Medlemsavgiften består av tre delar: 1) årsavgiften för Finlands Ekonomer och 2) ekonomföreningen samt eventuellt 3) avgiften för arbetslöshetskassan. Rabatter på medlemsavgiften beräknas som procent av den fulla medlemsavgiften. De viktigaste förändringarna är att medlemsavgiften för arbetslösa sjunker, medan medlemsavgiften för pensionärer stiger. Det kan hända att beställare av e-faktura måste beställa e-faktura på nytt, eftersom vårt medlemsregistersystem ändras vid årsskiftet.

MEDLEMSREGISTRET FÖRNYAS – KONSEKVENSER FÖR FAKTURERINGEN Medlemsregistret förnyas vid årsskiftet. På grund av detta kan du bli tvungen att beställa e-faktura på nytt. Du gör beställningen i din nätbank. Medlemsavgiftsfakturorna sänds vid månadsskiftet januari–februari, och den första förfallodagen infaller i början av mars. Avgiften kan även framöver betalas i en eller fyra rater. En serviceavgift på 10 euro per år läggs till fakturan som betalas i flera rater.

Alennusperusteesta on ilmoitettava kirjallisesti jäsenrekisteriin ja siitä on toimitettava todistus. Jos henkilö kuuluu useampaan alennuskategoriaan, hän voi saada vain yhden alennuksen. Alennusperusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta, joka on samalla alennuksen vähimmäiskesto. Alennus lasketaan kuukausikohtaisesti. Alennus voidaan myöntää takautuvasti ainoastaan kuluvan vuoden jäsenmaksusta lukuun ottamatta jatkuvia puoliso- ja eläkeläisalennuksia, jotka tulevat voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan kalenterikuukauden alusta. Jos eläkeläisen alennus jäsenmaksusta on myönnetty vuonna 2016 tai aikaisemmin, sitä jatketaan automaattisesti eikä todistusta tarvitse toimittaa.

Grunden för rabatten bör meddelas skriftligt till medlemsregistret och ett intyg bör skickas in. Om man är berättigad till flera rabatter kan man beviljas endast en rabatt. Grunden för rabatten bör vara oavbrutet ikraft minst tre månader, vilket samtidigt är minimiperioden för rabatten. Rabatten beräknas per månad. Retroaktivt beviljas rabatt på medlemsavgiften endast för det innevarande året med undantag av fortlöpande rabatter för maka/make/sambo och pensionärsrabatter som träder i kraft tidigast i början av den kalendermånad som följer på anmälan Om pensionärsrabatt har beviljats år 2016 eller tidigare fortsätter den automatiskt och något intyg behövs inte.

Lisätietoja ekonomit.fi, s-postilla jasenrekisteri@ ekonomit.fi tai puhelimitse 020 693 200.

Ytterligare information: ekonomit.fi, per e-post jasenrekisteri@ekonomit.fi eller telefon 020 693 200.

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

RABATTER PÅ MEDLEMSAVGIFTEN

[ COLUMN ]

Equity vs. Entrepreneurship – A European Dilemma

No wonder there are over 50 000 Germans in Silicon Valley.

significant for entrepreneurs and their investors because much needed capital can be reinvested into innovation and expansion before being taxed. According to an international study published in the American Law and Economics Review, more entrepreneur-friendly jurisdictions can increase the amount of entrepreneurship by up to four percent in the general population. When many European governments are seized with legislation reform that would be more favourable for entrepreneurs, the outcome is often blocked because of social equity concerns. It is not very social democratic to support people who may get disproportionately rich. However, European legislation often creates favourable conditions for many other groups such as labour unions and third sector organisations. It is a European paradox that the very group that financially supports many of the continent’s welfare states is not given the same kind of incentives to thrive as others. Equity is not only about treating everybody the same way. The best equity is the one that treats different people differently to best fulfil their social mission.

André Noël Chaker Author, Speaker & Entrepreneur

Chaker

MIIKA KAINU

ince the 1950’s the US has produced five times more large multinational companies than all of Europe combined. It hasn’t always been like this. Before the war, Europe created as many large multinationals as the US. Today, the largest Europe companies are getting old and the lack of replacements is keeping most of Europe in a low-growth mode. Why wasn’t Google created in Germany? There may be several reasons for this. I believe that one of the main ones is the lack of social value attributed to European entrepreneurship. Legislation is a good place to look for social values. When it comes to labour, tax, bankruptcy and other industry specific regulation, we find that potentially talented European entrepreneurs have often little incentive to take personal risks and start or join new high-growth companies. In Finland, Germany and France, a bankrupt entrepreneur must wait between 5 to 9 years before legally being given a fresh start. In the US, this can happen within a year. Share and option incentive schemes that could attract talented people to start-up companies are heavily taxed based on highly theoretical market values of nascent companies. Labour laws do not allow for flexible hiring and firing of employees. In addition, many of the most valuable start-ups of the last decade including UBER, AirBnB, Dropbox and SpaceX would be considered at least partly illegal in many EU countries. Given that it is a universal economic fact that most young companies fail, all these laws only reinforce risk-aversion across Europe and let opportunities move to the US. No wonder there are over 50 000 Germans in Silicon Valley and 500 San Francisco Bay Area companies founded by French entrepreneurs. Some European nations have taken bold legislative moves to stimulate entrepreneurship. For instance, the small state of Estonia taxes its corporations on profit instead of earnings. This is

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

[ TAPAHTUU ]

Ekonomiyhdistysten tapahtumat EKONOMFÖRENINGEN MERKUR 8.12. kl 16–18 Merkurs traditionella julglögg på Waterloo-puben, på Trätorget i Åbo. Vi önskar dig varmt välkommen på ett glas glögg i gott sällskap! Kom direkt efter jobbet och träffa styrelsen, övriga Merkur medlemmar samt medlemmar från Turun Seudun Ekonomit. Inträdet är fritt från och med kl 16. Man kan komma och gå som man vill och ingen anmälan behövs. Kom ihåg att boka din vintervecka i Luosto! Pris endast 500 euro/vecka. Bokningar via Merkurs hemsida ekonomforeningenmerkur.fi/luosto EKONOMFÖRENINGEN NIORD 12.12. Boktips på Schildts & Söderströms 14.12. Bokslutsdag i Vasa 15.12. Bokslutsdag i Helsingfors 19.12. MM:s julkonserter i Tempelplatsens kyrka 20.12. MM:s julkonsert i Munkshöjdens kyrka

18.1. Teater: Ingvar! – en musikalisk möbelsaga Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors, Cati Lilja, 0400 138 258, Heidi Nielsen, 0400 138 528. Läs om Niords program i Niordbladet och på niord.fi. ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT 4.2. kannustamme Kerhoa Ritariareenalla. Ennen HPK vs. KooKoo -ottelua tapaamme toimitusjohtaja Antti Toivasen, joka kertoo meille HPK Liiga Oy:n tuoreimmat kuulumiset. 11.3. EHE + LHE+ RiHy yhteistapahtuma Turengin Asemalla Seuraa EHE:n jäsentiedotteita! Saamme sähköpostiosoitteet Suomen Ekonomien jäsenrekisteristä. Ovathan yhteystietosi ajan tasalla? ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT 25.2.–2.3. Hiihtolomamatka Alpeille, Salzburg City Ski, Itävalta Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumista löydät kotisivuiltamme

epekonomit.net. Löydät tulevat tapahtumat myös Etelä-Pohjan maan Ekonomit ry -nimisestä Facebook-ryhmästä. Liity ryhmään. HELSINGIN EKONOMIT 13.12 Uusi Fazer-vierailukeskus 14.12. Embassy of Mexico – Business opportunities in Mexico 15.12. Retoriikka – vakuuttamisen taito 10.1. P&T Jätkäsaari – yksilöllinen kunto- ja hyvinvointisali 10.1. Mindfulness-aamu 11.1. Viestintä vastuullisuus tekona 18.1. OP Vallila 18.1. UPM Metsämaailma ja metsänomistajan sähköiset palvelut 19.1. Mitä maailmalla halutaan kuulla Suomen taloudesta? 19.1. Vuorovaikutuksesta voimaa arkeen 24.1. Vantaan Energian jätevoimalasta uuden ajan energiaa 31.1. Kulttuuriperintömme digiaikaan – vierailu Kansalliskirjastoon

1.2. Viestinnän haasteet Yleisradiossa 1.2. Drivenwoman-johdanto työpaja 2.2. Monitilat tulevaisuuden työpaikalla 9.2. Vincit – Huomenna tyytyväisemmät työntekijät kuin tänään Lisätietoja, lisää tapahtumia ja ilmoittautuminen: helsingin ekonomit.fi. KESKI-SUOMEN EKONOMIT 28.12. JYP–Jukurit-jääkiekko-ottelu Hurrikaani-klubilla 16.1. Välimeren keittiö -kokkauskurssi Sählyvuoro sunnuntaisin Tarkat tiedot tapahtumista saat sähköisestä jäsenkirjeestämme ja osoitteesta keskisuomenekonomit.fi. KYMENLAAKSON EKONOMIT 14.12. klo 16.30 Ekonomit After Work -tapahtumat Gastropub Betony, Kouvola ja Kahvila- ravintola Tulikukko, Kotka. Tule

KAUPPAKORKEAKOULUN YLIOPPILASKUNNAN LAULAJAT PERINTEISET JOULUKONSERTIT

avain jouluun

Pyhän Henri kin katedraal i

Temppel iaukion kirkko

20.12.2016

22.12.2016

klo 19.00: 24€ / 16€

klo 19.00: 26€ / 20€ klo 21.30: 24€ / 16€ sol istina Laura Pyrrö urkurina Markku Mäkinen

kyl.fi - facebook.com/kylchoir

l iput: ti ketti.fi

[ TAPAHTUU ]

hetkeksi virkistäytymään joulu kiireiden keskellä! PIRKANMAAN EKONOMIT Nyt jo tiedossa olevia alku vuoden tapahtumia Pirkanmaan Ekonomit ry:n jäsenille, kannat taa merkitä kalenteriin: 19.1. klo 7.45–10 Aamubrunssi, Valmennus Sitomo & yritys esittely Funetrainer teemalla Näkökulman vaihtamisen taito 7.2. Yritysvierailu Goforeen Lisää tietoa PME:n uutiskirjeis sä, nettisivuilla ja Facebook- ryhmässä. POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT 26.1. klo 11.30 Ekonomilounas, nepalilainen ravintola Mount Ganesh, Kauppakatu 23, Joensuu. Vuoden 2017 tapahtumatar jontaa voit seurata kotisivuilla pohjoiskarjalanekonomit.fi Poke ry haluaa onnitella Itä-Suomen yliopiston kauppa tieteiden laitoksen apulaispro fessori Anu Puusaa vuoden 2016 opetuspalkinnosta.

Poken hallitus toivottaa jäsenille rauhallista joulunaikaa ja me nestystä vuodelle 2017!

toimintavuodesta ja toivottaa kaikille iloista joulua ja hyvää uutta vuotta 2017!

PORIN SEUDUN EKONOMIT 16.12. klo 19 Diandra ja PTS, Joulutaivas tähtineen -konsertti Keski-Porin kirkossa. Konsertin jälkeen nautimme glögit ravin tola Kirjakaupassa. 3.2. klo 18 Tuntematon sotilas -teatteriesitys. Porin Seudun Ekonomien Suomi 100 vuot ta -juhlatapahtuma jäsenille. Juhlavuoden kunniaksi Porin Seudun Ekonomit tarjoaa 100:lle ensimmäiseksi ilmoittautuneel le jäsenelleen Porin Teatterin Tuntematon sotilas -näytöksen ilmaiseksi! Tule kokemaan ainut laatuinen teatterielämys Porin entisellä Oluttehtaalla yhdessä ekonomiystävien ja heidän seu ralaistensa kanssa. Lisätiedot tapahtumista porinseudunekonomit.fi ja ilmoittautuminen tapahtumat. ekonomit.fi. Porin Seudun Ekonomien halli tus kiittää jäseniään aktiivisesta

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN EKONOMIT 17.1. klo 18 Curling, Hyvinkään curlinghalli, Vaiveronkatu 70. Olympiamitalisti Paavo Kuosma nen esittelee lajia ja opastaa la jin saloihin, mahdollisuus pelata. Tilaisuus on maksuton ja se on tarkoitettu jäsenille ja aveceille. RiHyE tapahtumista lisää sivuilla rihy.fi Iloista joulun aikaa kaikille jäse nillemme! SAVONLINNAN SEUDUN EKONOMIT 14.12. klo 18 Pikkujoulut Casinon takana, Sulosaaren nuotio katoksella. Kokoontuminen Casinon aulassa, josta jatkamme yhdessä matkaa. Kts. ilmoittau tumiset nettisivuiltamme. Tulevaa: 20.7.2017 Ekonomioopperana Verdin Rigoletto Olavinlinnassa klo 19. Laitathan jo kalenteriin

muistiin, tarkemmat tiedot ensi vuoden alussa. savonlinnanseudunekonomit.fi Toivotamme kaikille oikein mu kavaa joulua! TURUN SEUDUN EKONOMIT 8.12. Perinteiset jouluglögit 8.12. Tulkoon joulu -konsertti 11.12. Kauneimmat joululaulut 12.12. Aamiaisseminaari: Suo men, Euroopan ja maailman talouden tila ja näkymät 19.1. Yritysvierailu: Talenom Oyj 15.1. Verkostoitumistilaisuus yrittäjäekonomeille, yrittäjiksi ai koville tai muuten yrittäjyydestä kiinnostuneille: Turun seutu yrittäjän toimintaympäristönä 16.1. Yritysvierailu: Holiday Club Caribia 1.2. Tom of Finland -musikaali VAASAN EKONOMIT 12.12. asti maksuttomat jouluiset jäsenkahvit ja -pullat konditoria Göransissa, Rewell Center Anna kassalla yhteystietosi.

[ KOLUMNI ]

Innostuksesta kilpailuetu

FRANK MARTELAN KUVA-ARKISTO

T Frank Martela on tutkijatohtori ja tietokirjailija, joka tutkii sisäistä motivaatiota, elämän merkityksellisyyttä ja hyväntahtoisuutta Helsingin yliopistossa sekä valmentaa yrityksiä ja yhteisöjä sisäisen motivaation ja merkityksellisen työn teemoista osana Filosofian Akatemia Oy:tä.

yöelämässä on käynnissä suurin murros sitten teollisen vallankumouksen. Erona on, että tämä vallankumous etenee paljon nopeammin. Teollisessa vallankumouksessa maanviljely- ja käsityöläistyö korvautui tehokkaammalla koneistetulla ja tehtaissa tapahtuvalla työllä. Työ standardisoitui ja siirtyi kodin lähipiiristä isoihin, erillisiin laitoksiin. Keskeistä vallankumouksessa oli koneiden kyky korvata fyysistä työtä. Ihmisten ja hevosten lihakset jäivät kakkoseksi, kun höyrykone takoi tulosta. Nykyisessä automatisaation vallankumouksessa koneet korvaavat aivotyötä. Ensimmäisessä aallossa koneet korvasivat puhdasta laskentatehoa vaativaa työtä. Aivan viime vuosina olemme siirtyneet toiseen vaiheeseen, jossa koneet korvaavat myös hahmontunnistusta vaativaa työtä, kuten auton ajamista, röntgenkuvien tulkintaa tai syöpäriskin tunnistamista kudosnäytteestä. Eri arvioiden mukaan kolmasosa tai jopa puolet nykyisistä työtehtävistä voidaan korvata koneilla lähitulevaisuudessa. Olennainen kysymys on, minkälainen työ on turvassa tältä murrokselta. Kaikenlainen rutiinityö – sekä fyysinen että rutiiniajattelutyö – voidaan korvata. Jäljelle jää erityisesti työtä, jossa on jompikumpi seuraavasta kahdesta piirteestä: 1) Luova asiantuntijuus eli kyky nähdä kokonaisuuksia ja yhdistää asioita uudella, yllättävällä tavalla. Koneet pystyvät tulevaisuudessa hakemaan vastaukset melkein mihin tahansa kysymykseen, joten ihmisten työtehtäviksi jää uusien ja olennaisten kysymysten muodostaminen. 2) Inhimillinen vuorovaikutus. Vaikka kone voikin tulevaisuudessa tunnistaa syövän lääkäriä paremmin, haluamme tulevaisuudessakin että asiasta kertoo meille ihminen, joka pystyy tukemaan ja lohduttamaan. Halauksen aitoa lämpöä ei koneella korvata. Rutiinityötä voi tehdä huonollakin fiiliksellä kohtuullisen tehokkaasti. Siksi työnantaja voi tällaisessa työssä laiminlyödä henkilöstön hyvinvointia. Mutta aidosti luovien ajatusten tuottaminen ja onnistunut inhimillinen kohtaaminen vaativat molemmat ihmiseltä enemmän: luovuus syntyy innostuksesta, samoin lämmin kohtaamisen hetki. Siksi ihmisen vireystila ja fiilis työpäivän aikana muodostuu tulevaisuudessa yhä keskeisemmäksi kilpailueduksi. Työnantajalle ei riitä, että henkilökunta on tyytyväinen, vaan hänen on saatava heidät aidosti innostumaan työstään, jos yritys haluaa pärjätä tulevaisuuden työelämässä. Kun algoritmit hoitavat työn koordinaation, tulee työntekijöiden sisäisen motivaation ja tekemisen innon ruokkimisesta esimiesten tärkein tehtävä.

Vireystila ja fiilis työpäivän aikana muodostuu yhä keskeisemmäksi kilpailueduksi.

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

Nykyisessä automatisaation vallankumouksessa koneet korvaavat aivotyötä.

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMIT – FINLANDS EKONOMER Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki  Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors p./tfn 0201 299 299 info@ekonomit.fi ekonomit.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSÄRENDEN jasenrekisteri@ekonomit.fi arkisin – vardagar 9–14: Omien yhteystietojen päivitys: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut Uppdatera dina kontaktuppgifter: jasenpalvelu.ekonomit.fi/logga-in > Egna sidor

0206 93200

Koko henkilöstön yhteystiedot löydät sivustolta ekonomit.fi/henkilohakemisto Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ekonomit.fi Kontaktuppgifterna hittar du på webben ekonomit.fi/sv/kontaktuppgifter E-postadresserna skrivs i formatet fornam.efternamn@ekonomit.fi

URAPALVELUT – KARRIÄRTJÄNSTER ura@ekonomit.fi Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi Suomen Ekonomeilla on 25 alueellista ekonomiyhdistystä sekä 13 opiskelijayhteisöä. Lisätietoa: ekonomit.fi/ekonomiyhdistykset ja ekonomit.fi/opiskelijayhteisot.

PALKKANEUVONTA – LÖNERÅDGIVNING Lähetä soittopyyntö – be oss ringa dig: palkkaneuvonta@ekonomit.fi Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi TYÖSUHDENEUVONTA – ANSTÄLLNINGSRÅDGIVNING arkisin – vardagar 9–12: 0206 93205 Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi TYÖNANTAJANEUVONTA – ARBETSGIVARRÅDGIVNING

0206 92923

TYÖTTÖMYYSTURVANEUVONTA – ARBETSLÖSHETSSKYDDSRÅDGIVNING ma–to – må–to 9–12: 0206 93273 Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi TYÖTTÖMYYSKASSA – ARBETSLÖSHETSKASSA IAET-kassan puhelinpalvelu – IAET-kassas telefonservice ma–to 10–15, pe 10–13: må–to 10–15, fr 10–13 www.iaet.fi

Finlands Ekonomer har 25 lokala ekonomföreningar samt 13 studerandeföreningar. Mer information: ekonomit.fi/web/sv/ekonomforeningar och ekonomit.fi/web/sv/sammanslutningar-ekonomistuderande KYLTERIYHDYSHENKILÖT Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö auttaa, kun haluat tietää Suomen Ekonomien opiskelijapalveluista. Löydät oman kylterisi yhteystiedot sivustolta ekonomit.fi/otayhteytta > Henkilöt palveluittain > Kylteriyhdyshenkilöt EKONOMSTUDERANDENS KONTAKTPERSONER Finlands Ekonomers kontaktperson på ditt universitet hjälper dig när du vill ha information om förbundets tjänster för studerande. Kontaktuppgifter till din egen kontaktperson hittar du på ekonomit.fi/web/sv/ kontaktuppgifter > Enligt service > Kontaktpersoner för ekonomstuderande

09 4763 7600

TYÖMARKKINATOIMINTA – ARBETSMARKNADSVERKSAMHET Työmarkkinajohtaja – Arbetsmarknadsdirektör Riku Salokannel 040 724 9566 VIESTINTÄ – KOMMUNIKATION viestinta@ekonomit.fi Viestintä- ja markkinointijohtaja – Kommunikations- och marknadsföringsdirektör Terttu Sopanen

040 334 1202

TOIMINNANJOHTAJA – VERKSAMHETSLEDARE Hanna-Leena Hemming

050 511 3048

HUOMASITHAN VUODEN 2017 JÄSENMAKSUT JA MUUTOKSET SIVULTA 46!

Puheluhinnat 0206-alkuisiin numeroihin matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min ja lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Samtalspris till 0206-nummer mobilsamtalsavgift + 3 cent/min från mobiltelefon och lokalnätsavgift + 3 cent/min från fasta nätet.

Tarkistathan, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Se onnistuu jäsenpalvelussa: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut Kirjaudu jäsenpalveluun jäsennumerollasi (tai vaihtamallasi tunnuksella) ja henkilötunnuksen loppuosalla. Huom! Yhteystietojen päivitys jäsenpalvelussa on pois käytöstä 9.–19.12. järjestelmäuudistuksen vuoksi. Lisätiedot: jasenrekisteri@ekonomit.fi

E KO N O M I 6 /2 0 1 6

”Älä katoa kampanjoiden välissä.” Vahva oma media pitää sinut esillä silloinkin, kun kampanjaa ei ole käynnissä. Kiinnostavat sisällöt palvelevat asiakasta tiedonhaussa, inspiroivat ostamaan, sitouttavat sekä rakentavat brändiä. Hae uusia ajatuksia sisältömarkkinointiisi osoitteessa oma.otavamedia.fi

Ajattele omalla tavalla.