Ekonomi 1/2017 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

HELMIKUU 2017

URA Aivot huoltoon!

Miksi myynti

TUNTUU MONESTA EKONOMISTAKIN NIIN HANKALALTA?

SISÄPIIRISSÄ Pienpanimoalalla eletään nousukautta PALKKALIITE Paljonko ekonomi tienasi vuonna 2016?

LOGISTIIKKA PELASTAA HENKIÄ Humanitaarisen logistiikan professori Gyöngyi Kovács haluaa, että katastrofiapu pääsee sujuvasti perille.

PL 50.000 K U LISÃ&#x201E;JAKEL

[ SISÄLTÖ ] HELMIKUU / FEBRUARI 2016 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

3 x uusi työ.......................................... 18 Tiesitkö?................................................26 Ura Aivojen huolto kannattaa................ 34 Sisäpiirissä Pienpanimoala nousukierteessä....36 Kylterit Mitä tekee kylli?.................................. 40 Tapahtuma Kylteripäivät 2016............................... 42 Työelämän pelisäännöt Tutustu lakipalveluihimme.............. 44 Chaker....................................................47 Tapahtumat........................................ 48 Kolumni................................................ 50

Asiakaslähtöinen myynti

on Hannu Saarijärven mukaan yrityksen osaamisen siirtämistä asiakkaan hyödyksi tehokkaasti ja tuottavasti.

Työnhaku on entistä haastavampaa, mutta usein sinnikkyys palkitaan. Avainasemassa on oma aktiivisuus.

hyödyntää liikkeenjohdon osaamista avun viemisessä katastrofialueille.

Ekonomi, verkostoidu!

Humanitaarinen logistiikka

Sveitsin työmarkkinoilla työ ja ahkeruus ovat arvossaan, sanoo Marja Ijäs.

Jaa juttuvinkki myös kaverille Ekonomin verkkolehdestä. ekonomilehti.fi

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Osaamisella ja rohkeudella yli näivettyneen talouden

alouspolitiikan arviointineuvoston – jonka kuudesta jäsenestä viisi on taloustieteilijöitä – raportti on melko karua luettavaa. Sieltä löytyy paljon yhteiskuntamme jäykkyyksistä kertovia tosiasioita, joiden korjaamiseksi ei vieläkään toimita riittävän ponnekkaasti. Raportti on synkeää luettavaa myös julkisen talouden tasapainottamisen mielessä. Alijäämiä ei olla saamassa kuriin. Maan hallituksen toimista ei raporttia lukiessa tule kovan politiikan harjoittajan kuva. Päinvastoin, tavoitteet karkaavat jälleen siksi, että hallitus on ollut joissain asioissa liian optimistinen ja joustava. Rakenteellinen työttömyys olisi saatava painettua nykyistä alemmaksi, jotta työllisyystavoitteet voitaisiin saavuttaa. Keinojen tehostaminen saisi kuitenkin varmasti aikaan vastalauseiden aallon. Nyt kuitenkin edetään oikeaan suuntaan. Arviointineuvosto ei oikeastaan arvostele hallituksen keinoja, vaan raporttia lukiessa vaikuttaa siltä, että professorit ja poliitikot ovat niistä samaa mieltä. Tällaisessa tilanteessa herää pohtimaan maan tilannetta siltä kannalta, että hallitusta pidetään kovan talouspolitiikan harjoittajana, vaikka asiantuntijat pitävät hallitusta muuten hyvänä, mutta vähän liian kesynä. Tällaisen asetelman pitäisi kyllä herätellä todellisuuteen meitä kaikkia. Voi hyvin olla, että olemme ahtaalla pitkään. Jos useimmat ekonomistit ovat sitä mieltä, että edessä on 20 vuotta yhden prosentin kasvua, ikääntyvä väestö ja kasvava kestävyysvaje, niin edessä ei ole helppoja aikoja. Kansantalous sanelee meille edunvalvonnan raameja, mutta samalla meidän on hyvä muistaa,

että taloudessa on käynnissä myös paljon iloista rakennemuutosta. Startupit, uudet ja uusiutuvat yritykset ja organisaatiot tarjoavat paljon enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan aiemmin. Niitä on vain osattava ja uskallettava käyttää. Tämän vuoden teemamme on Ytimessä osaaminen. Haluamme laajentaa yhteiskunnallista keskustelua osaamisen ja sen kehittämisen merkityksestä. Kun vanha ympäriltä katoaa, on meidän jokaisen oltava valmiita oppimaan koko ajan uutta. Siihen on nyt luotava edellytykset – myös meidän itsemme. Hanna-Leena Hemming toiminnanjohtaja

VESA TYNI

Kun vanha ympäriltä katoaa, on oltava valmis oppimaan uutta.

Päätoimittaja / Chefredaktör Hanna-Leena Hemming, hanna-leena.hemming@ekonomit.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö / Redaktionschef Terttu Sopanen, terttu.sopanen@ekonomit.fi, p. 040 3341 202

Julkaisija / Utgivare Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.ekonomit.fi Kustantaja / Redaktion Otavamedia Oy, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia oma.otavamedia.fi ekonomilehti.fi

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

Tuotanto / Produktion Otavamedia OMA, Paula Ristimäki, paula.ristimaki@otava.fi, Päivi Maaniitty, Nora Kolari (ulkoasu) Toimitusneuvosto / Redaktionskommittén Hanna-Leena Hemming, Terttu Sopanen, Riikka Mykkänen, Tuuli Marttila, Mika Parkkari ja Sirja Kulmala-Portman Suomen Ekonomeista sekä Otavamedia OMA Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Otavamedia Oy, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@otava.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer Suomen Ekonomit, Tuuli Marttila, tuuli.marttila@ekonomit.fi Osoitteenmuutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@ekonomit.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) T ilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Otavamedia OMA, ekonomi@otavamedia.fi, myös eijäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 68 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Vesa Tyni

4041-0619 Painotuote

Paperi / Papper kannet MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 13.4.2017, jäsenyhdistysten tiedotteet 24.3.2017 mennessä Suomen Ekonomeihin: tuuli.marttila@ekonomit.fi. Nästa Ekonomi utkommer 13.4.2017, meddelanden från medlemsföreningarna senast 24.3.2017 till Finlands Ekonomer: tuuli.marttila@ekonomit.fi. Ekonomi-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta.

PEFC/02-31-151

Kauppalehden opintotuki. Saat printin ja digin veloituksetta.

Suomen Ekonomien kylterijäsen – hyödynnä nyt opiskelijaetusi ja tilaa Kauppalehti maksutta. Valitse mieleisesi tilaus: painettu Kauppalehti joka arkipäivä + Digi 24/7. Tai vaihtoehtoisesti pelkkä Digi. Tee tilaus heti tänään, etusi on voimassa 31.5.2017 asti. kl.fi/ekonomiopiskelijat

RUUTUKAAPPAUS YOUTUBESTA

TUOREITA JUTTUJA & AJATTELEMISEN AIHEITA blogi.ekonomit.fi

Yrittäjän luontoillassa puhuivat Antero Vartia, Mika Uusi-Pietilä, Markus Hav, Pipsa Luodelahti ja Timo Lappi.

Suoraa puhetta yrittäjyydestä

Yrityksen perustamisen kynnystä tulisi laskea ja yrittäjän turvaverkkoa kehittää, totesivat Suomen Ekonomien, TEK:n ja Fondian koolle kutsumat panelistit Yrittäjän luontoillassa. SUOMALAISTEN ASENTEET yrittäjyyttä kohtaan ovat muuttuneet viime vuosina, ja yhä useampi kokee oman yrityksen perustamisen tai itsensä työllistämisen houkuttelevana vaihtoehtona. Marraskuussa järjestetyssä Yrittäjän luontoillassa panelistit näkivät yrittämisen kynnyksen laskemisen välttämättömäksi. Laki kohtelee eri tavalla palkansaajaa ja henkilöä, joka päättää myydä omaa osaamistaan yrittäjänä. Työelämän muutokset kuitenkin hämärtävät yrittäjän ja palkansaajan välistä rajaa, joten yhteiskunnan pitäisi voida tarjota kaikissa tilanteissa riittävä turva. ”On malleja, joissa voi olla vaikkapa palkansaajana 20 prosenttia ajasta ja muuten toimia yrittäjänä. Nyt näyttää siltä,

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

että lainsäädäntö hidastaa tätä kehitystä, joten resursseja lojuu käyttämättömänä”, pohti järjestöuralta kasvuyritysten pariin siirtynyt Mika Uusi-Pietilä. ”Se on ylivoimaisesti suurin ongelma, ei ainoastaan yrittämisessä vaan koko yhteiskunnassa”, kansanedustaja Antero Vartia jatkoi. ”Ei pelkästään olla kannustamatta yrittämiseen, vaan tehdään monille ihmisille suunnattoman vaaralliseksi ryhtyä yrittäjiksi. On kurjaa, että ansiosidonnainen päiväraha viedään pois sen vuoksi, että on perustanut toiminimen.” Myös yleisön kysymyksissä nousi esiin huoli yrittäjäksi siirtyvien toimeentuloturvasta. Aina tilanne ei ole niin synkkä kuin kuvitellaan.

”Vaikka perustaisi toiminimen, ei automaattisesti putoa turvaverkkojen ulkopuolelle”, totesi työttömyyskassa AYT:n Pipsa Luodelahti. Yksi ratkaisu on perustaa sivutoiminen yritys palkkatyön ohella. Kun yritystoimintaa on harjoitettu palkkatyön ohella vähintään kuusi kuukautta, voidaan yritystoiminta katsoa myös työttömyyden kohdatessa sivutoimiseksi. ”Jos kuuluu palkansaajan työttömyyskassaan, voi esimerkiksi työttömyyden kohdatessa kokeilla yrittämistä palkansaajan jälkisuojan turvin”, Luodelahti muistutti. Yrittäjän luontoillan voi katsoa kokonaisuudessaan YouTubesta, josta se löytyy otsikolla Yrittäjän luontoilta 23.11.2016.

Nimitystoimikuntahaku käynnissä

Suomen Ekonomien nimitystoimikuntahaku on käynnissä 31.3. asti. Nimitystoimikunnan tehtävänä on järjestää hallitushaku ja tehdä esitys syysliittokokoukselle Suomen Ekonomien hallituksesta kaudelle 2018–19. Lue lisää: ekonomit.fi/nimitystoimikunta

Danske Bankilta tarjous vastavalmistuneille DANSKE BANK TARJOAA Suomen Ekonomien

vastavalmistuneille jäsenille laajaa palvelukokonaisuutta. Danske Etuohjelman ylimmän etutason palveluihin kuuluvat muun muassa laajat päivittäispankkipalvelut, Master Platinum -tason luottokortti, lounge-sisäänpääsy yli 900 lentokentällä sekä Danske Investor -palvelut säästämiseen ja sijoittamiseen. ”Tarjottava etukokonaisuus sisältää kauppatieteen maisteriksi valmistuneille erityisen kiinnostavia palveluita, kuten esimerkiksi kattavat työkalut säästämiseen ja sijoittamiseen Danske Investor -palvelun myötä.

Keskusteluissa Suomen Ekonomien kanssa olemme myös huomanneet, että monet jäsenet kaipaavat yrittäjälle tai yrittäjäksi aikovalle suunnattuja asiantuntijapalveluja. Siksi nämä muodostavat tärkeän elementin tarjottavassa palvelukokonaisuudessa”, sanoo Danske Bank Suomen henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Kenneth Kaarnimo. Danske Bankin etu- ja palvelukokonaisuus tarjotaan viideksi vuodeksi Suomen Ekonomien jäsenelle, jonka valmistumisesta on enintään kaksi vuotta.

13 milj. AALTO-YLIOPISTO hakee aktii-

visesti ulkopuolista rahoitusta korkeatasoisen opetuksensa ja huippututkimuksensa tueksi. Varainhankintakampanjalla on saatu kokoon jo lähes 13 miljoonaa euroa. Tavoitteena on saada lahjoituksia 20 miljoonaa euroa ensi kesäkuun loppuun mennessä.

1/3

KOLMANNES AKAVALAISISTA on

ISTOCKPHOTO

jäänyt edellisen 12 kuukauden aikana työnantajan kustantaman koulutuksen ulkopuolelle, kertoo Akavan tuorein tilastokooste Akavaaka. Akavan TNS Gallupilla teettämän kyselyn mukaan miehistä 37 ja naisista 27 prosenttia ei osallistunut työnantajan kustantamaan koulutukseen vuoden sisällä kyselystä.

Ekonomipörssi siirtyy LinkedIniin! PERINTEINEN JÄSENPALVELUMME Ekonomipörssi vastaa digiajan haasteisiin ja siirtyy LinkedIniin, ja siellä Suomen Ekonomit -ryhmän Jobs-osioon. Löydät vastaisuudessa ekonomeille suunnatut työpaikat Suomen Ekonomit -ryhmästä, joka on LinkedInin Suomen toiseksi suurin (yli 12 000 jäsentä) ammatillinen verkottumisryhmä. Uudet työpaikkailmoitukset olemme julkaisseet siellä vuoden alusta alkaen. Ekonomipörssin käytöstä luovuttiin, koska järjestelmä on teknisesti vanhentunut. LinkedIn-ryhmämme Jobs-osio ei ole rajoitettu vain rekrytoijien tai organisaatioiden

HR-henkilöstön käyttöön, vaan kaikki ryhmäläiset voivat lisätä sinne työpaikkoja. Jos tiedät työpaikallasi tai muualla auki olevia soveltuvia avoimia työpaikkoja, voit julkaista niitä ryhmässä. Ilmoittaminen LinkedIn-ryhmässä on maksutonta, aivan kuten Ekonomipörssissäkin. Liity ryhmään, jossa ekonomiosaajat ja -työpaikat kohtaavat! Kerromme mielellämme lisää: heini.hult-miekkavaara@ekonomit.fi, sirja.kulmala-portman@ekonomit.fi, paivi.kutvonen@ekonomit.fi

DANSKE BANKIN teettämän tut-

kimuksen mukaan pohjoismaiset johtajat pitävät suomalaisia miellyttävinä kauppakumppaneina. Ainoastaan ruotsalaisia pidettiin vähemmän haastavina kumppaneina kaikista pohjoismaalaisista yrityksistä. Haastavin ilmasto kansainväliselle yhteistyölle löytyy Tanskasta.

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

Opi uutta, innostu, in – Osallistu Ekonomien koulutustapahtumiin ympäri Suomen! Ammatillisen kehittymisen tapahtumat

Pidämme huolta osaamisestasi koko työurasi ajan. Haluamme olla tässäkin edelläkävijöitä ja tarjota teemoja, jotka parhaiten vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin.

Rovaniemi

Kajaani

25.4. Loistavan palveluelämyksen kehittäminen

24.3. Autopilotilta oman ajattelun johtamiseen

Varkaus 28.2. Tunteiden johtaminen työelämässä

Savonlinna

Seinäjoki

16.5. Strategian kirkastaminen ja yhteisen tavoitteen luominen

4.4. Tunteiden johtaminen työelämässä

Jyväskylä 3.5. Rakentava vuorovaikutus ja yhteistyötaidot

Vaasa 14.3. Puhejudo

Rauma 6.4. Autopilotilta oman ajattelun johtamiseen

Turku 27.4. Lisämyynnillä huipputuloksiin

Tampere 30.3. Autopilotilta oman ajattelun johtamiseen

Lappeenranta 5.4. Talouden tunnusluvut tutuksi

Hämeenlinna 28.3. Työn murros — miten asiantuntijatyö uudistuu?

Lahti

Kouvola

Mikkeli

Joensuu

10.5. Työn murros — miten asiantuntijatyö uudistuu?

10.5. Oman osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen

29.3. Lisämyynnillä huipputuloksiin

27.4. Työn murros — miten asiantuntijatyö uudistuu?

nspiroidu EkonomiEsimies

[ UUTISSALDO ]

Tutkimus: Suomen EMUjäsenyyttä pohjustavat raportit ja tiedotteet ohjailivat tunteita AALTO-YLIOPISTON Johanna Moisanderin, Heidi Hirston ja

– Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin Esimiehille ja esimiestehtäviin haluaville Koulutusten kantavana perusajatuksena on hyvä ja kestävä johtaminen. Työskentelytapa on coachaava ja kysymyksiä herättävä. Yhtä oikeaa vastausta ei useinkaan ole, vaan autamme sinua löytämään oman esimiesidentiteettisi sekä tapasi toimia ja kehittyä. Johtajaksi ei kasveta päivässä, vaan työssä kehitytään joka päivä. EkonomiEsimies-koulutuksesta voit poimia itsellesi sopivat palat tai osallistua kaikkiin. Tutustu kokonaisuuteen tarkemmin:

ekonomit.fi/ekonomiesimies Helsinki 10.—11.3. ja 7.—8.4. Lähikoulutus

Virtuaaliset koulutukset

Kathryn Fahyn tutkimuksessa Emotions in institutional work: a discursive perspective on tarkasteltu tunteiden diskursiivista säätelyä Suomen EMU-jäsenyyttä pohjustavissa teksteissä 1990-luvun lopulla. EMU-päätös esitettiin talouspoliittisena järkikysymyksenä, mutta retorinen analyysi paljasti jäsenyyttä koskevista raporteista ja kansalaisille suunnatusta tiedotuksesta myös hienosyisiä strategioita, joilla ohjailtiin muutokseen liittyviä tunteita. Ensinnäkin tekstit sulkivat pois tai ”pimensivät” mittavaan sosiokulttuuriseen muutokseen liittyviä pelkoja ja huolia kehystämällä EMU-päätöksen kapeasti talouspoliittiseksi asiantuntijakysymykseksi. Lisäksi tekstit suuntasivat kielteisiä tunteita uudelleen irrottamalla ne EMU-kysymyksestä ja liittämällä ne esimerkiksi väistämättömään globalisaatiokehitykseen. Näin poliittiset toimijat vaikeuttivat EMU-jäsenyyden tunnepohjaista moraalista arviointia. Toisaalta teksteissä myös herätettiin tunteita: rahaliiton ulkopuolelle jääminen esitettiin häpeällisenä sitoumuksen rikkomisena ja Euroopan ytimeen pääseminen ylpeyden aiheena. Tutkimuksen mukaan tunteiden ohjailu oli institutionaalista vallankäyttöä, joka rajoitti kansalaisten tulkinta- ja toimintamahdollisuuksia. Kyse ei ollut ainoastaan tunteisiin vetoamisesta perinteisessä retorisessa mielessä, vaan emootioilla oli keskeinen merkitys EMU-kysymyksen jäsentämisessä ja päätöksen poliittisessa oikeuttamisessa. Tutkimus antaa aihetta tarkastella laajemminkin tunteiden ja niiden säätelyn merkitystä instituutioita ylläpitävässä ja muokkaavassa ”institutionaalisessa työssä”.

9.3.—15.6 Virtuaalinen ryhmäcoaching

Päiväkoulutus Iltakoulutus

Maksullinen

Coaching

Jäsenmaksuun kuuluva

Terhi Halsvaha Digitaalisten palveluiden asiantuntijaksi Tutustu tarkemmin kevään 2017 kattaukseen ja ilmoittaudu:

ekonomit.fi/ tapahtumat

SUOMEN EKONOMIEN uutena digitaalisten palveluiden asian-

tuntijana on 10.1. aloittanut KTM Terhi Halsvaha. Halsvaha siirtyi tehtävään viestintätoimisto Akvamariini Porter Novellista, jossa hän toimi varatoimitusjohtajana ja asiakkuusjohtajana vastuillaan muun muassa viestinnällisten ratkaisujen ja palveluvalikoiman konseptointi ja kehittäminen, resursointi sekä vaativien projektien johtaminen. Terhi Halsvaha tuo Ekonomeihin monipuolista osaamista digitaalisten ratkaisujen ja projektien toteuttamiseen sekä palvelumuotoiluosaamista palveluiden kehittämiseen.

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

VIHATTU, RAKASTETTU MYYNTI TEKSTI SARI LAPINLEIMU KUVAT VESA TYNI, HARRI JOENSUU, ROOPE PERMANTO KUVITUS NORA KOLARI (KUVALÄHDE ISTOCK)

Myynti on menestyksen edellytys: ilman sitä briljanteinkaan tuote ei käy kaupaksi. Mikä myymisessä on niin vaikeaa? Mitä siltä vaaditaan haastavassa taloudellisessa tilanteessa? Ja miksi myymistä pelätään ja jopa inhotaan niin ankarasti?

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

elsingin yliopiston strategisen markkinoinnin professori Petri Parvisella on selitys myyntityön aiheuttamiin ristiriitaisiin tunteisiin: ihmiset eivät yksinkertaisesti ymmärrä, mistä myymisessä on kyse. ”Myymisen näkyviä muotoja ovat puhelin- ja myymälämyynti, vaikka suurin osa työstä on jotakin aivan muuta. Taloustieteellinen valveutuneisuutemme ei sekään ole kovin korkealla tasolla: emme ymmärrä, miten merkittävä rooli isoja kauppoja tekevillä myyjillä on esimerkiksi viennin kasvulle ja kansantalouden nousulle”. Työn merkityksellisyys ei ole hukassa vain asiakkailta; väheksyntään syyllistyvät myös myyntityötä tekevät. Yksi erottava tekijä hyvän ja vähemmän hyvän myyjän välillä onkin Parvisen mukaan markkinointihenkisyys. ”Markkinointihenkisyys tarkoittaa syvimmillään sitä, ymmärtääkö ja hyväksyykö ihminen, että hänen hieno tehtävänsä yhteiskunnassa on saada vaihdantaa aikaan. Tajuaako hän, että kyse on paljon enemmästä kuin työstä, jossa tehtävänä on myydä?”

JATKUVUUTTA HYVÄLLÄ JOHTAMISELLA Vaikka osaavien ja innostuneiden yksilöiden merkitys on suuri, jatkuvuus turvataan Parvisen mukaan hyvällä johtamisella. Myynnin johtamisen tekee haastavaksi tehtävän moniulotteisuus. ”Yhtäältä on osattava johtaa pehmeitä asioita, kuten kulttuurisia ja psykologisia tekijöitä. Toisaalta on hallittava tuotantotaloudellinen puoli, kuten prosessit, toiminnan systemaattinen seuranta ja palkitseminen.” Suomalaisyritysten myynnin johtaminen ei saa Parviselta erityisen hyvää arvosanaa: parannettavaa on hänen mukaansa niin tuotantotalouden osaamisessa kuin myyntihenkisyydessäkin. ”Äkkiseltään luulisi, että olemme vahvoilla nimenomaan tuotantotaloudessa. Käytännössä pääsemme lähimmäs kansainvälisiä standardeja yksilöiden suorituskyvyssä”.

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

Parvinen nostaa esiin kaksi esimerkkiä: ”Nokia Networks on tehnyt tuotantotalouden näkökulmasta uskomatonta työtä: se on noussut evoluutiossa ylemmälle oksalle, vaikka kustannuskehitys on ollut kaikkea muuta kuin suotuisaa. Isä ja poika Meyer ovat hekin tehneet jotakin oikein, kun Turun telakan tilauskirjat täyttyvät taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Myyntityön merkitys on todella suuri, koska telakka ei ole halvin vaihtoehto.”

HAASTEENA PERUSKASVUHALUTTOMUUS Suomen suurimpia vahvuuksia kansainvälisillä markkinoilla on hyvä maine. Meitä pidetään rehellisinä ja luotettavina. Lisäksi olemme sopivan hajuttomia ja mauttomia; kenelläkään ei ole mitään meitä vastaan. ”Mitalin toisella puolella on peruskasvuhaluttomuus: emme osaa himoita lisänollia pankkitilisaldomme perään. Mielessä pyörivät herkästi ’kaikki menee kuitenkin veroihin’ - ja ’mitä minä siitä kostun’ -tyyppiset ajatukset”, Parvinen toteaa. Menestyksen himoitsemista jarruttavat muun muassa kateus ja paheksunta sekä suomalaisessa yhteiskunnassa tiukasti istuva yksilötason tasapäistäminen. Erinomaisen suorituksen kaipuuta on vain vähän. ”Valtaosa porukasta tyytyy keskinkertaiseen, vaikka rahkeita riittäisi paljon enempään. Maantieteellisen sijaintimme ja pienen kielialueemme ansiosta ihan ok -suorituksellakin pärjää: emme ole kovimman globaalin kilpailun armoilla.” VUOSIKYMMENEN TRENDI: E-SELLING Parvisen tutkimuskohteena on vuodesta 2009 saakka ollut e-selling: digitaalisesti avustettu, paikkariippumaton myyntityö. Nyt teknologiat alkavat olla kypsiä ilmiön suurelle tulemiselle. ”E-selling eroaa verkkokaupasta siten, että se vaatii myös ihmisvuorovaikutusta. Henkilökohtaisen myyntityön kannalta muutos on yhtä merkittävä kuin verkkokauppa on

”MENESTYKSEN HIMOITSEMISTA JARRUTTAA KATEUS: MEILLÄ SAAVAT RIKASTUA VAIN RALLIAUTOILIJAT JA JÄÄKIEKKOILIJAT.” PETRI PARVINEN, STRATEGISEN MARKKINOINNIN PROFESSORI, HELSINGIN YLIOPISTO

ollut kaupan alalla.” E-sellingin myötä esimerkiksi asuntokauppaa suunnitteleva voi kokea kohteen virtuaalisesti vaikka toiselta puolelta maailmaa, myös asunnosta, jota ei ole vielä rakennettu. Sama paikkariippumattomuus tulee varmasti vaikuttamaan myös muiden alojen kaupankäyntiin. Uusi teknologia on Parvisen mukaan suomalaisille todella merkittävä mahdollisuus. ”Asumme ja toimimme ’saarella’ ja olemme todella hyviä tietokoneiden kanssa. Myös Internet of Things -osaamisemme on todella hyvää. Potentiaaliakin riittää: ulkomaankauppa helpottuu, samoin kuluttajan elämä tässä harvaanasutussa, pitkien välimatkojen maassa.”

ASIAKASARVO MYYNNIN JOHTOTÄHTENÄ Tampereen yliopiston palvelujen ja kaupan professori Hannu Saarijärvi pohtii kuluttajamyyntiä asiakasarvon näkökulmasta. Asiakasarvolla hän tarkoittaa asiakkaan kokemien hyötyjen ja uhrausten erotusta. ”Esimerkiksi ruokakaupassa asiointiin liittyy uhrauksia, kuten aika, vaiva ja stressi. Toisaalta se tarjoaa hyötyjä: tuotteita, vaivatonta asiointia ja hyvinvointia. Asiakasarvoa voidaan luoda joko tuottamalla enemmän hyötyjä tai vähentämällä uhrauksia.” Asiakasarvo määrittyy subjektiivisesti asiakkaan, ajan, paikan ja tilanteen mukaan.

Markkinointihenkisyydessä on kyse siitä, ymmärtääkö ihminen, että hänen tehtävänsä yhteiskunnassa on saada vaihdantaa aikaan, sanoo Petri Parvinen.

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

Kaupan alalla ei ole koskaan aikaisemmin ollut näin erilaisia kuluttajaryhmiä, toteaa Hannu Saarijärvi.

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

”Toiset minimoivat ostamiseen menevää aikaa, toisille se on sosiaalinen ajanviettotapa. Joku kokee kaupan laajan valikoiman hyödyllisenä valinnanvapautena, toinen asiointia vaikeuttavana uhrauksena.” Menestyvä yritys ymmärtää ja ottaa huomioon asiakaskunnan heterogeenisuuden. ”Kaupan alalla ei ole koskaan aikaisemmin ollut näin erilaisia kuluttajaryhmiä. Heidän tarpeitaan määrittävät heille ominaiset sukupolvikokemukset, ostamisen käytännöt ja henkilökohtaiset preferenssit. Yrityksessä onkin oltava kirkas ja jaettu näkemys siitä, millaista asiakasarvoa ollaan luomassa ja miten. Asiakasarvo pitäisi nostaa yhdeksi myyjien ja toimitusjohtajien keskeisistä tavoitteista.”

lähestulkoon kokee olleensa itse pakotusvasara ja viila kädessä. Tämä on vaikuttava yhdistelmä asiakasymmärrystä, myyntiosaamista ja ammattitaitoa”.

ASIAKASARVOA ASIAKASYMMÄRRYKSELLÄ Avain asiakasarvon luomiselle on asiakasymmärrys: näkemys siitä, millaisilla ratkaisuilla yritys voi tehokkaimmin lisätä asiakkaan kokemia hyötyjä tai vähentää hänen tekemiään uhrauksia. ”Tätä ymmärrystä ei saavuteta pelkästään lukemalla asiakaspalautteita tai kysymällä, mitä ihmiset haluavat. Esimerkiksi digitalisaatio luo sellaisia mahdollisuuksia, joita asiakkaat eivät itsekään vielä tunnista.” Saarijärvi korostaa, että asiakaslähtöisyys ei tarkoita asiakasarvon luomista hinnalla millä hyvänsä. Kyse on yrityksen osaamisen siirtämisestä asiakkaan hyödyksi tehokkaasti ja tuottavasti. Voittajia ovat ne, jotka ratkaisevat tämän yhtälön parhaiten. ”Vinkki asiasta kiinnostuneille: Timo Rintamäki väitteli huhtikuussa Tampereen yliopistossa aiheenaan asiakasarvo vähittäiskaupassa.” Saarijärven esimerkki löytyy läheltä:

MENESTYKSEKKÄÄN MYYNNIN KULMAKIVET Liikkeenjohdon konsultointiin ja yritysvalmennuksiin erikoistuneen Kissconsultingin toimitusjohtaja Maarika Maury ja yksi Suomalainen myynti on syvältä, vai onko? -kirjan kirjoittajista on sparrannut satoja yritysten johtoryhmiä sekä tuhansia myynnin ammattilaisia tai sellaisiksi aikovia. Vuosien kuluessa ovat kirkastuneet niin menestyksekkään myynnin kulmakivet kuin hyvän myyjän ominaisuudet. Myyjän tärkeimpänä ominaisuutena Maury pitää aktiivisuutta. ”Huikea substanssi ja loistavat puhelahjat eivät auta, jos et ota puhelinta käteen ja soita! Vähemmän sulavasanainenkin saa kauppaa olemalla ahkera.” Myyntisoittoja kartellaan ja pelätään monista eri syistä. Yksi niistä on myymiseen liittyvät ikävät mielikuvat. ”Myyminen herättää helposti mielikuvan yliaktiivisesta torikauppiaasta, pitkien monologien puhelinmyyjästä ja ylipäätään tyrkyttämisestä.” Toinen syy on pelko ja sen takana kummittelevat riittämättömät valmiudet: asiakasymmärryksen, myyntikoulutuksen tai asianmukaisten työkalujen puute. Lisäksi asiakkaalle soittaminen, alun takeltelun sietäminen ja kielteiset vastaukset vaativat paksua nahkaa ja sinnikkyyttä. ”Myyntityön oppii ja siitä oppii pitämään vain tekemällä. On pakko ylittää alun tönkköpuhelut, jotta voi soittaa sata siedettävää puhelua. Vasta niiden jälkeen homma alkaa tosissaan sujua.”

”Tampereen Hämeenpuistossa sijaitsevalla koruateljee Nagualilla on ylivertainen kyky muuttaa pienikin asiakkaan ilmaisema ajatuksen, kokemuksen tai tunteen häivähdys ainutlaatuiseksi koruksi, jolla on asiakkaan maailmaan kytkeytyvä vahva ja väkevä tarina. Asiakas

SYSTEMAATTISUUS UUDELLE TASOLLE Maury harmittelee myyntityölle tyypillistä systemaattisuuden puutetta. Lupaavastikin alkanut prosessi jää helposti kesken. ”Vaikka käytössä olisi asiakkuudenhallintajärjestelmä, yhteydenot-

”JOHDON TULEE RAKENTAA SELLAINEN TAHTOTILA, ETTÄ ORGANISAATIO HALUAA YMMÄRTÄÄ ASIAKKAITAAN JOKA PÄIVÄ PAREMMIN KUIN EILEN.” HANNU SAARIJÄRVI, PALVELUJEN JA KAUPAN PROFESSORI, TAMPEREEN YLIOPISTO

toja ei välttämättä kirjata eikä tehtyjä lupauksia pidetä. Jos asiakas osoittaa pientäkin kiinnostusta, vaikka ei osta heti, järjestelmään pitää kirjata, koska hänelle soitetaan uudelleen ja myös tehdä niin. Tarjouksen lähettämistäkin pitää aina seurata puhelinsoitto.” Myös kaupan päättäminen liittyy systemaattisuuteen, eikä tahdo sujua meiltä suomalaisilta luonnostaan. ”Klousaaminen on meille vaikeaa, koska sitä ei täällä tehdä eikä nähdä samaan tapaan kuin vaikka Amerikassa, jossa kaupan päättämisestä kuullaan arjessa päivittäin. Me puhumme, presentoimme ja kehotamme asiakasta harkitsemaan vielä silloinkin, kun hän olisi jo valmis ostamaan.”

AITOA KIINNOSTUSTA, JATKUVAA OPPIMISTA Hyvä myyjä on läsnä ja aidosti kiinnostunut asiakkaasta. Hän haluaa palvella ja auttaa – ja myydä vain sellaista, jota asiakas oikeasti tarvitsee. ”Taitava myyjä on kokonaisvaltaisesti läsnä. Hän ei mieti, mitä sanoo tai miltä kuulostaa vaan keskittyy siihen, mitä asiakas haluaa ja tarvitsee. Lisäksi hän haluaa kehittyä eli tulla koko ajan paremmaksi työssään.” Hyvää myyjää myös kaivataan: ”Eräs lehtimyyjä soitti anopille ennen joulua 20 vuoden ajan. Hän piti kirjaa kaikesta, muisti lapsenlapset ja kysyi oikeat kysymykset. Hänen soittoaan odotettiin ja siitä puhut-

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

tiin. Yhtenä jouluna tämä myyjä ei soittanutkaan. Anoppi soitti lehtitaloon ja kysyi, onko naiselle sattunut jotakin. Kävi ilmi, että hän oli jäänyt eläkkeelle. Järjettömintä oli, että kukaan ei ollut pyytänyt häneltä 20 vuotta pidettyä muistivihkoa ja ottanut hänen asiakkaitaan haltuun.”

”MYYJIÄ TULEE PALKITA MYÖS TEOISTA, SIITÄ ETTÄ HE YLIPÄÄTÄÄN SOITTAVAT, EI AINOASTAAN TULOKSESTA.” MAARIKA MAURY, TOIMITUSJOHTAJA, KISSCONSULTING

Aitoon palveluhaluun liittyy myös reklamaatioiden hoitaminen – jälleen yksi alue, jossa suomalaisilla on oppimista. ”Eräs it-vastaava oli ostanut tuhansilla euroilla tuotteita aina samasta firmasta. Kerran hänelle ja yritykselle tuli kina 67 eurosta. Yritys ei antanut tuumaakaan periksi, joten asiakas joutui maksamaan kyseisen summan. Hän maksoi, mutta teki ostoksensa sen jälkeen muualla.”

PERUSASIAT EIVÄT MUUTU ”Yritys- ja kuluttajamyynnissä pätevät samat lainalaisuudet: molemmissa kommunikoidaan ihmisen kanssa. Taloudellinen tilannekaan ei vaikuta ratkaisevasti työn sisältöön. Huonoina aikoina myyntiä on vain tehtävä vielä ahkerammin”, Maury toteaa. Myyntiä siis pitää tehdä, vaikka kauppaa ei tulisikaan. ”Jos muut eivät ole aktiivisia ja sinä olet, erotut ja saat asiakkaat ennen pitkää.” Menestystä tukevat myös ostamisen helppous tilauksesta toimitukseen, selkeä tuotteistus, erottuva viestintä sekä tarinoiden hyödyntäminen. ”Tunteen herättäminen on myynnin onnistumisen kannalta ihan a ja o. Luulemme, että meidän pitää viljellä faktoja, vaikka päätöksiä tehdään tunteella.” Maury jatkaa esimerkillä: ”Putkifirman lupaus oli tehdä työ kerralla kuntoon. Lupaukseen liittyi tarina. Kun firma oli pieni, omistaja ajoi asiakkaiden luokse pyörällä. Matkat olivat sen verran pitkiä, että ylimääräiset ajelut eivät innostaneet. Jotta työtä ei tarvinnut käydä jälkeenpäin korjailemassa, omistaja teki aina kerralla priimaa. Samaa tapaa noudatetaan tarinan mukaan edelleen.”

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

Maarika Mauryn mukaan myyjän tärkein ominaisuus on aktiivisuus.

KUVA KRISTIINA PALMGRENIN ARKISTO

Suurin onnistumisen este on suomalaisten turha arkuus, uskoo Kristiina Palmgren.

Palveluosaamisella luksusmarkkinoille ”LUKSUSTUOTTEIDEN JA -PALVELUJEN markkinoiden vuosiliikevaihto liikkuu sadoissa miljardeissa euroissa. Suomalaisyritykset eivät ole tätä potentiaalia juurikaan hyödyntäneet.” Näin toteavat konsulttiyhtiö Greetings from Luxury Finlandin luksusosaajat Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta. Luksuksella voidaan tarkoittaa lähes mitä tahansa aineellista tai aineetonta hyödykettä, jota asiakas arvostaa niin paljon, että on valmis maksamaan siitä huomattavan hinnan. ”Perinteistä luksusta edustavat Euroopan historiasta ja kuninkaallisten elämästä nousevat kellot, korut, linnat, autot ja muut ylellistä elämäntapaa ilmentävät asiat. Uusi luksus pitää sisällään luksuselämyksen, joka on mahdollista tuottaa myös Suomessa erinomaisella palveluosaamisella.” Tähän tapaan: ”Classic Pizza Restaurant/Hangon Makaronitehdas tekee pitsaa korkealaatuisista raaka-aineista ja yllättävillä resepteillä. Se on luonut arjen luksusta, johon monilla kuluttajilla on varaa. Ravintola on yhdistänyt samppanjan ja pitsat. Samppanjalistalta löytyy Forbesin maailman parhaaksi listaama Legras, ja pitsareseptejä ovat laatineet Michelin-kokit Jouni Törmänen ja Dani Garcia.” Palmgren ja Väkiparta pitävät palveluosaamista erittäin merkittävänä ja ajankohtaisena ilmiönä. ”Suomessa ollaan siirtymässä insinööritaloudesta asiakaspalvelutalouteen. Monet perinteiset insinööriyrityksetkin kasvattavat palveluliiketoimintaansa perinteisen tekniikan myymisen sijaan.” Hyvän palvelun sijaan tavoitellaan kokonaisvaltaista palveluelämystä. ”Palveluelämys muodostuu loistavasta palvelusta, räätälöinnistä ja mukautumisesta asiakkaan toiveisiin. Se synnyttää positiivisia tunteita ja vau-kokemuksia, jotka jäävät mieleen ja rakentavat kannattavaa asiakassuhdetta.” ”Suomi on lähtökohtaisesti täynnä luksusta”, Palmgren ja Väkiparta väittävät. ”Traditionaalista luksusta edustavat muutamat korkeatasoiset koru-, turkis- ja veneliikkeet. Vahvimmillamme olemme olleet teknologiateollisuuden luksuksessa. Nyt huomio on kiinnitettävä palvelumyyntiin sekä kulutustavaraliiketoiminnan kaupallistamiseen.” Kaksikon mukaan jokaisen yrityksen on mahdollista kehittää osaamistaan kohti luksustasoa. Mitä paremmin yritys tuntee omat tuotteensa, asiakkaansa ja henkilöstönsä, sitä suuremmat mahdollisuudet taso on saavuttaa. ”Suurin onnistumisen este on suomalaisten turha arkuus uudessa segmentissä. Nyt tarvitaan tuoreita myynnillisiä tulokulmia ja rohkeutta toteuttaa ne.”

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

Luontaisin vahvuuksin uupumusta vastaan

UUSI TYÖ

KTM Elke Suomi, 36

TEKSTI MARITA KOKKO KUVAT ROOPE PERMANTO

HR-asiantuntija Martelassa > Saman yrityksen sisustussuunnittelu tiimin esimies

uinka sovittaa yhteen uusien projektien vauhdikas kasvu ja niiden resursointi uuvuttamatta luovia ihmisiä? Tuoreelle luovan asiantuntijatiimin esimiehelle, Elke Suomelle, tämä on suuri haaste. Suomi on tukenut esimiestyötä ja johtamista usean vuoden ajan eri HR-tehtävissä. Nyt hän pääsee itse esimiestyössä hyödyntämään kaikkea sparraajana oppimaansa. Martelan suunnittelutiimissä työskentelee 19 asiantuntijaa, joista jokainen tarvitsee vapautta työskennellä ilman, että aika ja paikka rajoittavat tekemistä. Suomi haluaa esimiehenä pitää huolta ryhmän ja sen yksilöiden osaamisen kehittämisestä. Hän uskoo jaksamista auttavan, kun jokaiselle löytyy luontainen, yksilöllisiä vahvuuksia ja kiinnostusta siivittävä paikka. ”Resursoinnin ennakointi ja sujuvoittaminen eri asiakashankkeisiin on yksi suurimmista haasteista. Palveluiden kysyntä on Martelassa hyvässä nosteessa, ja uusien projektien nopea lisääntyminen luo paineita lukuisten samanaikaisten sisustussuunnitteluprojektien toteuttamiseen. On tärkeää pitää kirkkaana mielessä se, millaisissa hankkeissa haluamme olla mukana ja millaista osaamista kasvatamme talon sisällä.” Suomi on ehtinyt luoda kotimaista uraa pankkimaailmassa ja it-alalla. Martela oli kiinnostanut häntä kuitenkin pidemmän aikaa, sillä sen maine tehokkaiden, käyttäjälähtöisten ja työhyvinvointia lisäävien työympäristöjen rakentajana kiehtoi. Toive toteutui, kun hän pääsi Martelan kanssa yritysyhteistyöhön aloitettuaan toukokuussa 2016 Aalto University Executive Educationin HR-asiantuntijan koulutusohjelmassa. ”Työskentelin Martelan HR-tiimissä henkilöstön kehittämisen asiantuntijana. Suunnittelin ja toteutin pilottihankkeena osaamisen kehittämisen mallin, joka sai osakseen kiitosta ja hyvän vastaanoton. Tämä hanke jatkuu tämän kevään aikana.” Koulutus on vienyt Suomea myös maailmalle. Hän päätyi Buenos Airesiin kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon liittyvässä vaihdossa. Argentiina kiehtoi, koska se antoi mahdollisuuden oppia espanjaa ja oli aivan toisella puolella maapalloa. Pääsi kerralla kauas. Vaihdon aikana Suomi tutustui tulevaan aviomieheensä. Kun nuori nainen palasi kotiin, hän sai argentiinalaisen kumppaninsakin muuttamaan pohjolaan. He palasivat kuitenkin vielä takaisin Buenos Airesiin. Työpaikka löytyi paperialan yrityksestä koulutus- ja kehityskoordinaattorina. ”Olin ainoa ulkomaalainen työntekijä yrityksessä ja siksi silmätikku hyvässä. Yrityksessä arvostettiin suomalaista koulutusta, kokemusta ja kielitaitoa. Se oli hyvää oppia erilaisesta työkulttuurista, jossa sosiaaliset taidot, elekieli ja hyvien suhteiden luonti ovat oleellista osaamista.” Ajatus perheen perustamisesta sai parin takaisin Suomeen. ”Lapsen kannalta ollaan oikeassa paikassa”, sanoo Suomi.

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOITTAUDU TOIMITUKSEEN: PAULA.RISTIMAKI @OTAVAMEDIA.FI

POIMINNAT ELKEN URALTA

2005 ulkomaanvaihto, Buenos Aires

2003 kauppatieteiden opinnot, Helsingin kauppakorkeakoulu, Mikkelin yksikkö, kansainvälinen liiketoiminta

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

2007 työharjoittelu, Kauppakorkeakoulun tohtorikoulutuskeskus

2006 kauppatieteiden kandidaatiksi ja maisterin opinnot, Helsingin kauppa korkeakoulu, Helsinki, johtaminen. Töissä Svenska Handelsbankenissa.

2010 koulutus- ja kehityskoordinaattori, Zucamor, Buenos Aires

2008 konsultti, IBM

2016 opiskelu Aalto Prossa ja HR-asiantuntija, Martela

2013 HR-koordinaattori, Aalto-yliopiston palveluorganisaatio

2017 sisustussuunnittelu tiimin esimies, Martela

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Samalla viikolla, kun Anna Alppinen sai työpaikan Ernst & Young Oy:ssä, avautui Aino-äidille työ Lappajärveltä. Tyttärellä oli vahva tunne siitä, että molemmat saavat hakemansa työt, sillä tehtävät ovat juuri heidän vahvuuksilleen nakutettuja.

Kovat haasteet innostavat

Kotoutuksessa on kaksi suuntaa

KTM Anna Alppinen, 25 Recruiter/Recruitment Coordinator Ernst & Young Oy:ssä huhtikuusta 2016

ANNA ALPPINEN ON keväästä lähtien rekrytoinut vastavalmistuneita Ernst & Youngille. Tehtävään houkutti halu hypätä kylmään veteen, päästä kovempien haasteiden äärelle. Odotukset ovat täyttyneet. Nuori kauppatieteen maisteri kehuu työtään ja työyhteisöään. ”Tämä firma antaa nuorelle vastuuta. Organisaatiosta löytyy mahtavia asiantuntijoita, jotka innostavat oppimaan lisää.” Anna Alppisesta kauppatieteet ovat aina tuntuneet omalta alalta. Valintaa on suunnannut mahdollisuus seurata kauppatieteen maailmaa äidin uran kautta. Nuori nainen valmistui Aalto-yliopistosta joulukuussa. Gradunsa hän teki päivittäistavarakaupan myynnin johtamisesta. Nykyisen työn haku tuli vastaan LinkedIn-sivustolla. ”Hakuehtojen perusteella työssä yhdistyivät ne osaamisen alueet, joissa olen hyvä ja joita olen tehnyt aiemminkin. Toisaalta luvassa oli aivan uusi toimiala ja tilaisuus oppia uutta.” Työpaikka EY:lla on Alppisen ensimmäinen kokopäiväinen, vakituinen kiinnitys, mutta itse työssäkäynti on hänelle tuttuakin tutumpaa, sillä työnteko on kulkenut opintojen rinnalla jo lukiovuosista lähtien. Nykyisen työnsä hän aloitti, kun gradunteko oli vielä kiihkeimmillään. ”Ei tietenkään ole aina mukavaa työskennellä ja opiskella yhtä aikaa. Se vaatii kovaa työtä, päättäväisyyttä ja tavoitteellista asennetta. Mutta on vain osattava priorisoida ja pitää useampaa palloa ilmassa yhtä aikaa.” Opiskelija Alppisen arkeen ovat kuuluneet myös luottamustoimet. Erityisesti tehtävät pohjoismaisessa opiskelijajärjestössä, Nordiska Ekonomie Studerandes Unionissa opettivat häntä verkostoitumaan ja hyödyntämään verkostoa. Luottamustoimista on kertynyt taitoja, joita nykytyö edellyttää. Alppinen työskentelee EY:lla nimikkeellä Recruiter/Recruitment Coordinator. Hän vastaa vastavalmistuneiden rekrytointien ohella yrityksen työnantajamielikuvasta opiskelijoiden parissa. ”Kaikki lähtee siitä, että onnistumme työssämme. Loppupeleissä ihmiset hakevat töihin firmoihin, joissa on hyviä tyyppejä. Hyvät tyypit ja tarinat jäävät ihmisten mieleen.”

KTM Aino Alppinen, 61 Viestinnän ja markkinoinnin yrittäjä > projektipäällikkö Lappajärven MaaKoto-hankkeessa

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ AINO ALPPINEN kotouttaa maahanmuuttajia sekä opintojen tai työn perässä Lappajärvelle muuttaneita. Hän kuuluu siihen yhteen prosenttiin yli 60-vuotiaista, jotka vielä saavat palkkatyötä. Työllistymisestään hän kiittää pohjakoulutustaan kauppakorkeakoulussa sekä Aalto-yliopiston EMBA-koulutusta, joka toi uutta tietoa ja verkostoja. Työuran jatkoa vahvistivat myös vuosikymmenet pankkialalla ja teollisuudessa. ”Pankin viestinnässä ja markkinoinnissa taustana on koko ajan maan ja maailman talouden kehittyminen ja sen vaikutus yksityishenkilön raha-asioiden hoitoon.” Palvelujen tuotteistamisesta keskusteltiin Finn-Powerillakin, jonka myynti italialaiselle Prima Industrielle oli kehityspäällikkö Alppiselle korkeakoulu kansainväliseen työskentelyyn. ”Kun integraatioprosessi oli ohi, minun tehtäväni oli tehty.” Yrittäjä Alppinen teki Manufacturing Performance Days -kongressin sekä KesäVirrat soi -musiikkijuhlan viestintää. Sitten hän törmäsi kotiseutunsa paikallislehden ilmoitukseen projektipäällikön tehtävästä Lappajärvellä. Koska lapset olivat lentäneet kotoa, oli helppo lähteä. Lappajärvellä oli elokuuhun asti vastaanottokeskus. Kuntaan jäi kolmetoista työikäistä maahanmuuttajaa, joista hankkeen ensimmäisen kolmanneksen aikana on työllistynyt kymmenkunta. ”Eteläpohjalaisen ja irakilaisen tai afgaanikulttuurin kohtaamisessa pitää haastatellessa kuunnella sekä silmillä että sydämellä. Askelet ovat todella pieniä. Aikaisemmasta kokemuksesta on ollut iso hyöty, sillä kansainvälisessä yrityksessä työskennellyt osaa automaattisesti varoa kulttuurien välisiä sudenkuoppia.” Työn suuri haaste on, että kaksisuuntainen kotouttaminen ontuu yhä ainakin kasvukeskusten ulkopuolella. Maahanmuuttajien odotetaan sopeutuvan suomalaiseen elämänmuotoon. Kaksisuuntaisuus tarkoittaa kuitenkin sitä, että myös meidän kantasuomalaisten on opittava hyväksymään maahanmuuttajat. Aino Alppinen haluaa lisää suvaitsevaisuutta ja uskoa siihen, että tulijat tuovat mukanaan uusia ideoita, kasvua, kysyntää, lapsia kouluihin ja käsipareja työpaikoille.

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

Suhdannekurimus on iskenyt myös tuhansiin ekonomeihin. Työttömän työnhaku on entistä haastavampaa, mutta usein sinnikkyys palkitaan. Oma aktiivisuus on avainasemassa. TEKSTI TARJA VÄSTILÄ KUVITUS NORA KOLARI

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

yömarkkina-asiamies Tuomas Viskari Suomen Ekonomeista on perehtynyt korkeasti koulutettujen työttömyyteen ja työllistymiseen. Aiheesta syntyy aikanaan väitöskirja. Sitä ennen Suomen Ekonomit tilasi Viskarilta selvityksen kauppatieteilijöiden työttömyydestä. ”Työttömien ekonomien määrä on kasvanut viitisen vuotta. Vuodesta 2014 vuoteen 2015 kasvua oli 17 prosenttia. Nyt työttömyyden kasvuvauhti näyttäisi hidastuneen, vaikkakin pitkäaikaistyöttömiä on entistä enemmän.” Ekonomien työttömyys on muiden akateemisten keskiarvoa hieman alhaisempi. Ylemmän kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneita työttömiä arvellaan olevan noin 2 700.

KAHDEN HATUN TYÖTÖN MIES Peter Sjöblom opiskeli aikoinaan ensin insinööriksi, sitten ekonomiksi. Töitäkin löytyi: mies myi ja osti kemikaaliraaka-aineita teollisuudelle liki 20 vuotta. Kun hän halusi kehittyä urallaan ja vaihtoi työpaikkaa, tulikin tenkkapoo. ”Menin tutulle hommiin ja jo muutaman kuukauden jälkeen jäin työttömäksi. Siitä alkoi pitkä rupeama työnhaussa: harjoittelin hakemuksien tekoa kaksi vuotta, ruotsinkieliselle se oli vaikeaa.” Sjöblom haki auki olevia paikkoja aktiivisesti ilmoitusten, te-toimiston ja Monsterin kautta. Muutama headhunterkin kiinnostui. ”Ajattelin, että tällainen kaveri, jolla on kaksi tutkintohattua päässä ja joka hallitsee sekä myynnin että ostamisen, tuo työnantajille lisäarvoa. Ei se niin mennyt. Lukuisista hakemuksista on vaikea erottautua. Pari kolme kertaa pääsin finaaliin asti, mutta työpaikka jäi saamatta. Usko oli monesti kovilla.” PAKETTI KÄTEEN JA LOMALLE Kun Salla Javanainen myöntyi eropakettiin viime keväänä, hän ajatteli pitävänsä kunnon loman ja lataavansa akkuja. Sapattivapaa oli ollut haaveissa jo pitkään.

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

”Lisäksi olin halunnut päästä työelämässä eteenpäin. Uravalmennuksessa omat tavoitteeni ja arvot olivat kirkastuneet, ja näin eropaketin mahdollisuutena. Pystyin kouluttautumaan Certified Business Coachiksi, sain uusia ajatuksia ja osaamiseni uudelle tasolle.” Kun työttömyys alkoi kesällä, Javanainen oli valmis hakemaan töitä syksyllä. ”Valmistauduin siihen kuin suunnittelisin projektia. Uravalmentaja ja verkosto auttoivat tuunaamaan CV:n ja LinkedInin, ystävät kommentoivat hakemuksiani. Informoin myös verkostoni.” Javanainen teki muutaman täsmähaun ja pääsi haastatteluihin. Headhunterkin ehti pirauttaa. Javanainen haki vain paikkoja, joihin oikeasti halusi. ”Toiseksi jääminen ei tyydytä, kun on koko sydänverensä vuodattanut hakemukseen. Ehdin miettiä, missä vaiheessa paniikki alkaa. Luotin kuitenkin itseeni, kun ympärillä oli pöhinää.”

KOULUTTAUTUMINEN TÄRKEÄÄ ”Naisten työttömyysjaksot olivat miesten työttömyysjaksoja lyhyempiä. Ero pienenee, kun tarkastellaan niitä, jotka olivat kouluttautuneet työttömyysaikana. Niinpä kouluttautuminen näyttäisi vaikuttavan työttömyyden kestoon”, toteaa Viskari. Työttömät turvautuivat myös eri palveluihin. ”Työttömät kokivat hyödyllisimmiksi omaehtoisen kouluttautumisen ja verkostoitumisen. Seuraavina olivat kaupalliset ja ammattijärjestöjen palvelut ja viimeisimpänä te-toimiston ja kuntien palvelut. Viranomaispalvelut saivat heikoimman arvosanan hyödyllisyydestä”, kertoo Viskari. Myös Ekonomien uravalmentaja Nina Juhava korostaa, että omaa osaamista on hyvä pitää yllä työttömyyden aikana ja kouluttautua lisää. Jos työttömyys pitkittyy, työnhakija pystyy osoittamaan työmotivaationsa monipuolisella aktiivisuudellaan. Viskarin selvitykseen vastasi toista tuhatta ekonomia. Hiukan yli puolet heistä oli kouluttautunut

"TYÖTTÖMYYSAIKANA KOULUTTAUTUMINEN NÄYTTÄISI VAIKUTTAVAN TYÖTTÖMYYDEN KESTOON."

tai käyttänyt erilaisia palveluita hyväkseen.

VERKOT KUNTOON JA VESILLE Juhavan havaintojen mukaan yli puolet työttömistä työllistyy verkostojen avulla. ”Perinteinen malli ei enää toimi: julkisessa haussa olevien työpaikkojen kautta suhteellisen harva saa töitä. Mitä enemmän on ikää, sitä tärkeämpää on verkostoituminen. Myös omat yhteydenotot kohdeyrityksiin tuottavat usein parempaa tulosta. Lisäksi LinkedIn ja some ovat merkittäviä kanavia.” Sosiaalisessa mediassa pitkään aktiivisesti toiminut Javanainen on samaa mieltä. ”Otin LinkedInin kaveriksi, sain sieltä tietoa työpaikoista. Lisäksi Twitter ja Facebook olivat ja ovat hallussa. Some on minulle luonnollinen tapa toimia, sen eteen ei tarvitse edes ponnistella.”

Sjöblomkin hioi LinkedIn-profiiliaan ja huomasi samalla, että kanavasta löytyy varsinaisten työpaikkailmoitusten lisäksi myös potentiaalisia kohteita. ”Yritys saattaa kysellä, onko kiinnostuneita, jos paikka aukeaa. Se on signaali, johon kannattaa tarttua ja olla itse aktiivinen yritykseen päin.” Juhavan mukaan ihminen luo helposti itse esteitä työnhaussaan, jos asenne ei ole kohdallaan. ”Ratkaisukeskeisellä asenteella pääsee pitkälle. Kun koko ajan on aktiivinen ja seuraa omaa edistymistään sekä työnhaun kanavia, sinnikkyys usein palkitaan.”

PIILOTYÖPAIKKOIHIN KIINNI Sjöblomin LinkedIn-taktiikka toimi. Hän huomasi tukkuritoimintaa harjoittavan ruotsalaisyrityksen etsivän kemikaalijakeluun sopivaa ihmistä. Kun profiili oli valmis, hän lähetti CV:n eteenpäin. ”Toimitusjohtaja otti yhteyttä ja sovimme tapaamisen. Hän sanoi oppineensa Kiinassa työskennellessään, että itsensä ja osaamisensa kehuminen on opeteltavissa. Tietotaitoani ei kyseenalaistettu. Hän halusi tietää omat arvoni ja sen, miten loksahtaisin palapeliin, tiimityöhön. En kokenut sitä edes työhaastatteluna, me vain keskustelimme.” Puolitoista viikkoa keskustelusta potentiaalisesta pomosta tuli Sjöblomin työnantaja. Javanaisella työnhakuprosessi sujui rivakammin: piilotyöpaikka löytyi muutamassa kuukaudessa. ”Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää: exästä tuli nyksä. Entinen pomoni oli lähtenyt työpaikastani jo ennen viime kevättä. Tilanteeni oli tiedossa, ja kun tarvetta tuli taloushallinnossa sisäisen laskennan controllerille, hän otti yhteyttä. Aloitin työt marraskuussa.” Syksyllä Javanainen ehti osallistua te-toimiston rekrytapahtumaan, jossa kerrottiin peräti 80 prosentin työpaikoista olevan piilotyöpaikkoja. ”Jos omalla kohdallani niiden paikkojen metsästys olisi kestänyt pidempään, olisin alkanut ottaa aktiivisesti yhteyttä suoraan yrityksiin.”

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

Sjöblom kertoo turvautuneensa suoriin kontakteihin työttömyytensä loppuvaiheessa. ”Seisoin sushijonossa yhden toimitusjohtajan kanssa. Tunsin hänen äitinsä, joten otin hihasta kiinni. Töitä ei ollut tarjota, mutta hän kutsui kuuntelemaan firmassa järjestettäviä aamuluentoja. Siellä tuntui kuin olisin päässyt yhteiskuntaan takaisin: sain ajatukset muualle ja uusia ideoita.”

JAKAANTUNEET TYÖMARKKINAT Viskarin mukaan korkeakoulutettujen työttömyys on verrattain uusi ilmiö. ”On ymmärrettävää, ettei korkeakoulutettujen työllistymistä koskevaa asiantuntemusta ole te-toimistoon kertynyt. Tämä näkyy siinä, ettei työnvälityspalvelusta koeta olevan paljon hyötyä.” Tarvetta olisi niin asiantuntemuksen kokoamiseen kuin räätälöintiin. ”Räätälöinti olisi järkevää mille tahansa ryhmälle. Yhteen kokoon muokatut palvelut eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla.” Javanainen osallistui te-toimistossa työttömille työnhakijoille järjestettyyn pakolliseen infoon. ”One size fits all: paikalla oli nuoria, vanhoja ja eri alojen ihmisiä. Kun olin myöhemmin haastattelussa te-toimistossa, sen nettipalvelussa ei löytynyt business controllerille sopivaa ammattinimikettä. Sain karenssia, koska olin itse irtisanoutunut. Lyttäysmentaliteetti ei kannusta.” Kun Javanainen ilmoitti te-toimistoon työllistyneensä, hän sai viikkojen päästä ilmoituksen työvoimakoulutuksesta. Finance business partnerille ja controllerille lisäoppi ei ihan osunut nappiin. ”Oppisopimuksella olisin saanut kouluttautua autoliikkeen huoltoneuvojaksi.” Sjöblomin te-toimistokokemukset ovat myönteisempiä – lähinnä oman sisukkuuden ansiosta. ”Kun ilmoittauduin te-toimistoon, lupauksesta huolimatta kukaan ei ollut yhteydessä. Tuntui turhauttavalta odottaa, joten menin itse paikan päälle. Olin aktiivinen ja osallistuin kahteen rekryohjelmaan,

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

joiden kautta pääsin pariin työhaastatteluun. Ei napannut, mutta oli kuitenkin tärkeää nähdä, että on edes mahdollisuus saada töitä.”

SUHDANNE SYYNÄ Viskari näkee työttömyyden kasvun perisyynä taloudellisen tilanteen. Suhdanneherkkyys heijastuu etenkin yksityissektorilla työskenteleviin ekonomeihin. Juhava toteaakin Suomen olevan organisaatiomuutosten luvattu maa: meillä organisaatioita myllätään eniten EU:ssa. ”Rakenteellisista tekijöistä tehostamistoimet kohdistuvat korkeakoulutetuille tyypillisimpiin toimihenkilötehtäviin, kun duunarit on jo ehditty tehostaa”, toteaa Viskari. Mekaaniset tehtävät esimerkiksi rahoitusalalla ovat vähentyneet,

"SUOMI ON ORGANISAATIOMUUTOSTEN LUVATTU MAA."

Boostausta työnhakuun Uudenmaan korkeakoulutetut työttömät, työttömyysuhan alaiset ja lomautetut saavat apua Työnhakuveturista. Sen taustalla on Suomen Ekonomien lisäksi kahdeksan muuta ammattiliittoa. Vastaavia ekonomien työllistymistä edistäviä palveluja tarjoavat Uratehdas Pirkanmaalla, Uranoste Oulussa ja tuoreimpana aktiivisena toimijana Urapurje Turussa. ”Toiminta sisältää luentoja ja webinaareja, jotka tähtäävät työnhakutaitojen parantamiseen. Työnhakuboosterin pienryhmissä voi verkostoitua, saada vertaistukea ja ylläpitää aktiivisuutta. Englanninkielinen CareerBoost-pienryhmätoiminta palvelee kansainvälisiä osaajia”, kertoo Työnhakuveturin asiantuntija, uravalmentaja Nina Juhava. ”Työhakuveturin tapahtumista oli hyötyä lyhyen työttömyysjaksoni aikana: sain hyviä täsmäneuvoja työnhakuun. Ilmapiirikin on kannustava”, kiittelee Salla Javanainen. Pitkään työttömänä ollut Peter Sjöblom löysi viime keväänä Työnhakuboosterin ja ymmärsi piilotyöpaikkojen tarjoaman mahdollisuuden. ”Sitä kautta pari ihmistä pääsi työhaastatteluun muiden jäsenten kontaktien avulla. Pienryhmissä työttömät voivat purkaa tuntojaan fiksusti. Ryhmä auttaa ja tukee, ja itse pääsee välillä pois kotoa tekemään asioita yhdessä muiden ihmisten kanssa.”

mutta kaiken kaikkiaan keskiluokan perinteisen työn kysyntä on laskusuunnassa. Työvoiman kysyntää on eniten ääripäissä: sekä korkean että matalan tuottavuuden tehtävissä.

MISTÄ TÖITÄ? Työttömyyden päättyessä uusi työ on useimmiten samankaltainen kuin ennen työttömyyttä. ”Kun työ löytyy, se on yleensä kokoaikainen ja toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella toisen palveluksessa. Toiseksi yleisin on määräaikainen sopimus. Kolmasosalla työttömistä on halukkuutta yrittäjyyteen, mutta vain kolme prosenttia sen toteuttaa. Määrä on jonkin verran pienempi kuin yrittäjien määrä ekonomien jäsenistössä”, kertoo Viskari.

Demografiset tekijät vaikuttavat siihen, onko työnsaannissa esteitä vai työllistyykö rivakammin. Vaikka kouluttautumisella on yhteys nopeampaan työllistymiseen, ikä tuo mukanaan hidasteita: työiän yläpäässä, yli 50-vuotiaana on vaikeampaa työllistyä kuin nuorempana. ”Uudellamaalla työttömyysjaksot ovat pidempiä. Hypoteesina voisi olla se, että vaikka muualla tarjonta on suppea, työtä otetaan herkästi vastaan. Työmarkkinoiden laatu on erilainen Uudellamaalla, jossa siirrytään useammin aiempaa työtä vaativampiin tehtäviin kuin muualla Suomessa.” Lue lisää työllistymisestä ja ekonomien asemasta työmarkkinoilla tämän lehden mukana tulleesta Palkkasi-liitteestä.

Kädenojennus työttömille Suomen Ekonomit haluaa entistä paremmin tukea työttömiä jäseniään. Siksi työttömien ekonomijäsenten maksu poistuu Suomen Ekonomien osalta. Jäsenmaksu koostuu kolmesta osasta: 1) Suomen Ekonomien ja 2) ekonomiyhdistyksen jäsenmaksusta sekä mahdollisesta 3) työttömyyskassamaksusta. Työttömän jäsenen maksettavaksi jää siten vain ekonomiyhdistyksen vuosimaksu (vaihtelee yhdistyksestä riippuen 0–40 euroa) sekä mahdollinen IAET-työttömyyskassamaksu. Ks. lisätiedot s. 46.

F-Secure. Sisäpiiriläiset huomaavat heti, ettei siinä mikään kaupunki ole, vaan F-Securen pörssikäyrä. Tule arvopaperi.fi:hin ja liity Ar vopaperin Sisäpiiriin, niin pääset joukkoon, joka tuntee kurssien heilahdukset ja liikemaailman rahanar voisimmat yksityiskohdat kuin omat taskunsa. Tule Arvopaperin verkkopalveluun ja liity sisäpiiriin www.ar vopaperi.fi Pörssikäyrä: F-Secure Lähde: www.arvopaperi.fi

Kaikki eivät lue Arvopaperia. Ja hyvä niin.

[ TIESITKÖ? ] Lähteet: Tuomas Viskarin Suomen Ekonomeille tekemä selvitys kauppatieteilijöiden työttömyydestä, Akava, työ- ja elinkeinoministeriö

EKONOMIEN TYÖTTÖMYYDEN KASVU TAITTUI Korkeakoulutettujen työttömyys on Suomessa verrattain uusi ilmiö, joka heijastelee maan taloudellista tilannetta. Kuten työmarkkina-asiamies Tuomas Viskari Suomen Ekonomeista edellisessä jutussa toteaa, suhdanneherkkyys heijastuu etenkin yksityissektorilla työskenteleviin ekonomeihin. Pieni hopeareunus tälläkin pilvellä kuitenkin on: ekonomien työttömyyden kasvu on taittumassa.

TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄT KOULUTUSALOITTAIN Ylemmän kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneita työttömiä on tällä hetkellä noin 2 700.

Korkeakoulutettuja työttömiä on koko maassa hiukan yli 50 000.

Työttömiä diplomiinsinöörejä on noin 2 800.

Työttömiä luonnontieteiden alan filosofian maistereita on noin 2 200. Työttömiä humanististen alojen filosofian maistereita on noin 3 300. Työttömiä tradenomeja on noin 4 600.

TYÖTTÖMIEN EKONOMIEN MÄÄRÄN KASVU PYSÄHTYI JOULUKUUSSA 2016. Tätä ennen työttömien ekonomien määrä oli kasvanut noin

Vuodesta 2014 vuoteen 2015 työttömien ekonomien määrä kasvoi

5 VUOTTA. 17 46 VIIKKOA. %.

Pitkäaikaistyöttömien määrä on kuitenkin samassa viidessä vuodessa kasvanut. Kaikista työttömistä ekonomeista pitkäaikaistyöttömiä on noin kolmannes.

1 /3

TYÖTTÖMYYSJAKSON PITUUS

Keskimääräinen työttömyysjakson pituus kauppatieteen maisterilla oli vuonna 2014

Kun tarvitset neuvoja, ota yhteyttä! Palkka-asioissa sinua auttaa palkkaneuvonta@ekonomit.fi, uravalmennuksessa ura@ekonomit.fi ja työsuhdeasioissa auttavat juristit, puh. 020 693 205 arkisin klo 9–12. Esimiehinä toimivia auttaa myös työnantajaneuvonta, puh. 020 1299 243.

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

[ VISSTE DU? ] Källor: Tuomas Viskaris utredning om ekonomernas arbetslöshet på uppdrag av Finlands Ekonomer, Akava, arbets- och näringsministeriet

DEN STIGANDE ARBETSLÖSHETEN BLAND EKONOMER HAR AVSTANNAT I Finland är arbetslöshet bland högutbildade ett relativt nytt fenomen som återspeglar landets ekonomiska situation. Precis som arbetsmarknadsombudsman Tuomas Viskari vid Finlands Ekonomer konstaterar i föregående artikel drabbar ekonomins konjunkturkänslighet i synnerhet ekonomer som jobbar inom den privata sektorn. Även det molnet har en silverkant, det vill säga den stigande arbetslösheten bland ekonomer ser ut att ha avstannat.

ANTALET ARBETSLÖSA PER UTBILDNINGSOMRÅDE För tillfället finns det cirka 2 700 arbetslösa ekonomie magistrar.

I hela landet är drygt 50 000 akademiskt utbildade personer utan jobb.

Antalet arbetslösa diplomingenjörer uppgår till cirka 2 800.

Arbetslösa filosofie magistrar inom naturvetenskaper till 2 200. Arbetslösa filosofie magistrar inom humanistiska vetenskaper till 3 300. Antalet arbetslösa tradenomer uppgår till 4 600.

ANTALET ARBETSLÖSA EKONOMER SLUTADE ÖKA I DECEMBER 2016. Innan det hade arbetslösheten bland ekonomer ökat i cirka

5 ÅR.

Antalet arbetslösa ekonomer steg med 17 procent från år 2014 till år 2015.

ARBETSLÖSHETSPERIODENS LÄNGD År 2014 var den genomsnittliga arbetslöshetsperioden 46 veckor för en ekonomie magister

Antalet långtidsarbetslösa har emellertid ökat under de senaste fem åren. Cirka en tredjedel av alla arbetslösa ekonomer är långtidsarbetslösa.

1 /3

46 VECKOR.

Ta kontakt när du behöver råd! Kontakta palkkaneuvonta@ekonomit.fi om du vill ha hjälp med lönefrågor,

ura@ekonomit.fi om du vill ha hjälp med karriärcoachning och ring våra jurister 020 693 205, mån.–fre. kl. 9-12 om du vill ha hjälp med frågor som rör anställningsförhållanden. Är du chef kan kontakta arbetsgivarrådgivningen, tel. 020 1299 243.

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVA VESA TYNI

Gyöngyi Kovács • Erkko Professor in Humanitarian Logistics, Hanken Svenska handelshögskolan • Koulutus: Kauppatieteen tohtori • Suurimmat tieteelliset saavutukset: Humlog-instituutin ja Journal of Humanitarian Logistics and Supply Chain Management -julkaisun perustaminen. • Tulevat tutkimuskohteet: Humanitaarisen avun toimittaminen käteislähetyksinä sekä logistiikkahaasteet konfliktialueilla ja pakolaisten keskuudessa.

Logistiikka pelastaa henkiä Gyöngyi Kovács johtaa Hankenin alaista humanitaarisen logistiikan instituuttia. Ekonomien osaaminen on arvossaan, kun avustusjärjestöt pohtivat keinoja saada apua katastrofi- ja konfliktialueille.

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

[ TIETEENTEKIJÄ]

itä yhteistä on humanitaarisella avustustyöllä ja liikkeenjohdolla? Esimerkiksi logistiikkapalvelut, niitä tarvitaan kummassakin. Tuotteet on saatava kauppoihin ja apu tarvitseville, mieluiten mahdollisimman pienin kustannuksin. Mutta siinä missä tehokkuus on yritykselle keino lisätä tuottoa, avustusjärjestölle se on väline henkien pelastamiseen. ”Usein asiantuntijat puhuvat avun vaikuttavuudesta suurena tavoitteena, ja tehokkuus tukee tuota tavoitetta. Mitä tehokkaampi olet, sitä useampia ihmisiä voit auttaa”, sanoo Hankenin humanitaarisen logistiikan professori ja Humlog-instituutin johtaja Gyöngyi Kovács. Humanitaarisen logistiikan tutkimuksen ytimessä ovat ongelmat ja haasteet, jotka vaikeuttavat humanitaarisen avun toimittamista sitä tarvitseville ihmisille ja alueille. Tutkimusala on verraten uusi, mutta Hankenin ja Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) yhteinen Humlog-instituutti on sen kansainvälistä kärkeä. ”Tyypillisesti tarkastelemme katastrofiapua ja sen toimittamista”, Kovács selittää. ”Keskitymme logistiikkaan ja toimitusketjujen hallintaan, koska ne nielevät noin 80 prosenttia kuluista, eri syistä johtuen. Jos asiat voi järjestää paremmin, on avun vaikutus suurempi.”

AJATUKSESTA TIETEENALAKSI Hankenilla on entuudestaan tutkittu logistiikka-alaa kirjavista lähtökohdista, ja kauppatieteiden ja yhteiskunnallisen toiminnan risteyskohta on Kovácsille tuttua maaperää. Itävallassa valmistunut ekonomi ihastui Suomeen lomamatkalla ja muutti Helsinkiin töihin. Helsingissä hän jatkoi opintojaan ja teki väitöskirjan toimitusketjujen ympäristökysymyksistä. Viimeiset kymmenen vuotta Kovács on työskennellyt myös humanitaarisen logistiikan parissa. ”Tietysti mukana on myös henkilökohtainen kiinnostus: Mikä on tutkimuksen vaikutus? Mikä vaikutus on sillä, että hädässä olevat ihmiset saavat apua?” hän kertoo. Kovácsia voidaan hyvin perustein pitää alallaan pioneerina. Kun hän ja Hankenin nykyinen rehtori Karen Spens kymmenen vuotta sitten kirjoittivat aiheesta ensimmäisen akateemisen artikkelinsa, löytyi taustamateriaaliksi alle kymmenen aikaisempaa julkaistua artikkelia. ”Olimme osallistumassa konferenssiin ja artikkelin abstrakti deadline oli seuraavana päivänä. Pohdimme nopeasti jotain aihetta, josta emme tiedä mitään mutta haluaisimme oppia lisää, ja keksimme humanitaarisen logistiikan”, Kovács kertoo. Kovácsin ja Spensin artikkeli sai runsaasti huomiota. Seurasi lumipalloilmiö. Avustusjärjestöt alkoivat ottaa yhteyttä, ja MPKK kiinnostui aiheesta. Vuonna 2008 perustettiin Humlog-instituutti ja Kovács valittiin sen johtoon. Alan tutkimus on kehittynyt kymmenessä vuodessa. Spens ja Kovacs ovat myös perustaneet alan akateemisen aikakausjulkaisun, ja aihetta käsitellään omissa konferensseissa. Myös toimialana humanitaarinen logistiikka kasvaa vahvasti ja sisältää merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.

TUTKIJAT KENTÄLLÄ Kovácsin johtama instituutti tunnetaan etenkin kenttätyöstään. Tutkimushankkeet syntyvät usein yhteistyössä eri avustusjärjestöjen kanssa, tyypillisesti järjestöjen käytännön tarpeista. ”Tällä hetkellä käynnissä on muun muassa hanke, jossa tutkitaan avustussaattueiden turvallista liikkumista konfliktialueilla, kuten Syyriassa”, Kovács kertoo. Hänellä itsellään on kokemusta vapaaehtoistyöstä Itävallassa, ja valtaosa alan opiskelijoista on tavalla tai toisella mukana avustustoiminnassa, esimerkiksi järjestöjen henkilöreserveissä. Jos kutsu katastrofialueelle käy, saattavat hyvässä lykyssä avustustyö ja tutkimus osua yksiin. ”Kentällä olemme tyypillisesti joko tarkkailijoina tai keräämässä tietoa, haastattelemme työntekijöitä, eri osapuolia ja sidosryhmiä”, Kovács selittää. LIIKKEENJOHTOA ILMAN VOITONTAVOITTELUA Humanitaarinen logistiikka vetää puoleensa pääasiassa ihmisiä, jotka ovat jo mukana avustustyössä tai vähintäänkin kiinnostuneita siitä. Kovácsin mukaan aiheen tutkimus ja opetus sopivat kuitenkin luontevasti kauppakorkeakouluun. ”Melkeinpä kaikki perusperiaatteet ovat samat kuin liikkeenjohdossa, ja painotamme humanitaarisen työn ja liiketoiminnan vahvaa vuorovaikutusta”, hän sanoo. ”Toki on myös eroja. Humanitaarinen työ ei tavoittele voittoa, ja painopiste on toimeentulossa, selviytymisessä ja sosiaalihuollossa, jotka eivät välttämättä ole yritysten pääasiallisia tavoitteita. Läheisempi vertailukohta on vaikkapa julkinen terveydenhuolto.” Ekonomeilla on paljon annettavaa humanitaariselle alalle, Kovács sanoo. ”Liikkeenjohdon osaamisesta on hyötyä kaikessa, mitä ikinä teetkin, riippumatta siitä tavoitteletko voittoa vai et.”

Uusi maisteriohjelma käynnistyi Hankenilla Suomessa humanitaarisen logistiikan alaa voi opiskella Hankenilla. Oppiaineessa on ollut mahdollista suorittaa tohtoriopintoja, ja tänä vuonna käynnistyi myös alan maisteriohjelma. Humanitaarisen logistiikan englanninkieliset maisteriopinnot sisältyvät liikkeenjohdon maisterin tutkintoon yhtenä erikoistumisvaihtoehtona. Myös ruotsinkielisen logistiikan ja yhteiskuntavastuun maisteriohjelman pääaineopiskelijat voivat osallistua joillekin aineen kursseille. Yhteensä ainetta opiskelee pääaineenaan maisteri- ja tohtoritasolla noin 30 opiskelijaa. Maisteriohjelman jatkuessa määrä kasvanee jatkossa hieman.

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

[ MAAILMALLA ] TEKSTI SARI LAPINLEIMU KUVAT CHRISTIAN BEUTLER / KEYSTONE / MVPHOTOS

Paljon vartijana Johnson & Johnsonilla Marja Ijäs ei unelmoinut työurasta ulkomailla. Oma paikka löytyi kuitenkin Sveitsistä, jossa HR-johtajan tiimin vastuulla on yli 3 000 hengen kansainvälinen organisaatio.

arja Ijäs muutti Sveitsiin miehen perässä vuonna 2008. Taakse jäi hyvä työpaikka, Helsingin kulttuuritarjonta, perhe ja ystävät – edessä siinsi työnhaku sekä ajatus leppoisista alppihiihtelyistä ja mutkattomasta asettumisesta uuteen maahan. ”Ulkomaille muutto ei ollut minulle erityinen unelma vaan yksi vaihtoehto muiden joukossa. Toisaalta ajatus ei ollut vieras: olin asunut vaihto-oppilas-, au pair - ja opiskeluaikoinani USA:ssa, Ranskassa ja Ruotsissa.” Melko pian Sveitsiin muutettuaan Ijäs alkoi etsiä töitä. Projekti olisi voinut osoittautua hyvinkin haastavaksi ilman omia verkostoja; toisaalta osaavista hakijoista oli täystyöllisyyden maassa pulaa. Joka tapauksessa Ijäksellä oli onnea – ja kyky tarttua tilaisuuteen, kun sellainen osui kohdalle.

INHIMILLISESTI JOHDETTU JÄTTILÄINEN ”Törmäsin Johnson & Johnsoniin työnhaun alkuvaiheessa, ja kiinnostuin heti. Mietin usein, miten hyvin minulle kävi, kun pääsin tänne”, Ijäs toteaa. Syitä tyytyväisyyteen ei tarvitse hakemalla hakea. Kunnioitettavat

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

130 vuotta täyttänyt yhdysvaltalaisjätti toimii 60 maassa liki 130 000 työntekijän voimin ja on yksi maailman arvostetuimmista ja markkina-arvoltaan suurimmista yrityksistä. Kiitosta saa myös yhtiön johtamiskulttuuri. ”Vaikka yhtiö on valtava, sitä johdetaan hyvin arvopohjaisesti ja inhimillisesti. Johnson & Johnsonin credo (arvot) ohjaa vahvasti päätöksentekoa ja toimintaa, ja kaikessa tekemisessä korostuu vastuu asiakkaista, työntekijöistä, omistajista ja yhteiskunnasta.” Johnson & Johnson toimii kolmella toimialalla. Ne ovat kuluttajatuotteet, lääketeollisuus sekä medikaaliset implantit ja niiden asentamiseen vaadittavat instrumentit. Yhtiön tuotemerkit, kuten Nicorette, Natusan, Pepcid ja Imodium, ovat vahvasti läsnä myös Suomen markkinoilla.

ISO VASTUU, ISOT VAPAUSASTEET Viisi ja puoli ensimmäistä vuotta Ijäs toimi henkilöstöjohtajana Sveitsin ranskankielisellä alueella. Hän vastasi medikaalisiin implantteihin keskittyneen 1 200 hengen organisaation henkilöstötoiminnosta. Vuonna 2012 Johnson & Johnson teki historiansa suurimman yrityskaupan ostamalla Synthes-nimisen

”Sveitsi on vanha, perhekeskeinen ja perinteitä kunnioittava maa.”

yhtiön. Kaupan yhteydessä aukesi paikka henkilöstöjohtajalle, jonka työn pääpaino oli muutoksen johtamisen hallinnassa ja kulttuurien yhdistämisessä. Tällä hetkellä Ijäksen vastuulla on HR-tiimi, joka tukee yli 3 000 hengen organisaation, medikaalisten implanttien tuotantoketjun, liiketoimintaa Sveitsissä, Itävallassa ja Saksassa. ”Huomattava osa ajastani menee kehitys- ja muutoshankkeiden valmistelussa, toteuttamisessa ja seuraamisessa. Lisäksi toimenkuvaan kuuluu organisaatiosuunnittelua, osaamisen kehittämistä, eritasoisten johtoryhmien tukemista sekä HR-avainprosessien ohjeistamista ja kouluttamista. Haastattelen myös työnhakijoita tiettyihin avainpositioihin.” Asioita on paljon, mutta niitä yhdistää henkilöstön, organisaation ja kulttuurin muutos ja kehittäminen.

Marja IjĂ¤s asuu alkuviikot barokkikaupunki Solothurnissa ja ajaa torstai-iltaisin viikonlopuksi varsinaiseen kotiinsa Lausanneen.

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

[ MAAILMALLA ]

Marja Ijäksen vastuulla on HR-tiimi, joka tukee yli 3 000 hengen organisaation liiketoimintaa Sveitsissä, Itävallassa ja Saksassa.

”Työ vaatii organisointikykyä, olennaisen nopeaa hahmottamista sekä kykyä nauttia monimutkaisessa organisaatiossa luovimisesta ja lukuisien isojen asioiden hanskaamisesta. Toisaalta minulla on vapaus organisoida työni parhaaksi katsomallani tavalla.”

PITKIÄ ARKIPÄIVIÄ, VAPAITA VIIKONLOPPUJA Työ ja ahkeruus ovat Sveitsissä erityisiä arvoja. Pienyrityksiä ja pk-vientiyrityksiä on paljon, ja jokainen sveitsiläinen tuntee jonkun yrittäjän. ”Täällä ymmärretään, mistä raha talouteen tulee. Yhtenä osoituksena tästä Sveitsin kansa äänesti kuuden viikon vuosilomaa vastaan. Käsitys siitä, mitä se aiheuttaisi yritystasolla, on aika selkeä.” Standardityöaika on 40 tuntia, mutta sitä venytetään tarpeen mukaan. Näin tekee myös Ijäs.

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

”Menen töihin seitsemän ja kahdeksan välillä, enkä juuri koskaan lähde ennen iltakuutta – teen viikolla niin pitkiä päiviä kuin tarvitaan. Viikonloput pyrin pitämään vapaina.” Pääosa työajasta kuluu Sveitsissä; matkapäiviä kertyy enintään yksi viikossa. Maanantaista torstaihin majapaikkana on pieni yksiö kauniissa Solothurnin barokkikaupungissa, kuuden minuutin kävelymatkan päässä työpaikalta. Torstai-iltoina Ijäs ajaa puolitoista tuntia varsinaiseen kotiinsa Lausanneen ja tekee perjantait etänä. Kotikaupunkiaan Ijäs kehuu varauksetta – niin kuin tuntuvat tekevän kaikki muutkin siihen tutustuneet. ”Lausanne on eläväinen kaupunki. Siellä on kansainvälisiä yrityksiä ja kouluja, ja erilaisia kulttuuri- ja urheilutapahtumia järjestetään paljon. Välimatkat ovat lyhyitä, junayhteydet hyvät ja lentokenttä lähellä.”

”Työ ja ahkeruus ovat arvossaan. Jokainen sveitsiläinen tuntee jonkun yrittäjän.” MÖKKEILYÄ JA MATKUSTELUA Huomattava osa Ijäksen vapaa-ajasta kuluu vuonna 2011 ostetulla alppimajalla. Hankinta on ollut entiselle kaupunki-ihmiselle ja kulttuurin suurkuluttajalle merkittävä, elämänlaatua parantava muutos. ”Vietän mökillä paljon aikaa kesällä sekä käytännössä kaikki viikonloput joulusta maaliskuun loppuun. Saan usein vieraikseni ystäviä Suomesta saakka.” Toinen mieluisa vapaa-ajanviettotapa on matkustelu: Sveitsistä

”Paikallisen ystäväpiirin luominen oli erityisen haastavaa ilman lapsia: ystävyyssuhteet syntyvät usein samanikäisten lasten, yhteisen lapsipuheenaiheen ja koulun myötä.” Kärsivällisyyttä ja aikaa tarvittiin, vaikka apuna oli silloinen mies ystävä. ”Sveitsiläiset ovat kohteliaita, mutta lämpenevät hitaasti uusille tuttavuuksille. Kun ihmisten luottamuksen sitten lopulta voittaa, ystävyys on todella vahva.” Haasteita tarjoili myös ensimmäinen työvuosi uudella toimialalla, uudessa maassa, uudessa yrityksessä ja ison tiimin vetäjänä. ”Vuosi meni asioiden opettelussa ja pitkiä päiviä tehdessä. Kun viikonloppu vihdoin koitti, olin aina aivan poikki.”

pääsee helposti ja nopeasti eri puolille Eurooppaa. Suomessa Ijäs kertoo käyvänsä vaihtelevasti lukuun ottamatta vappua, jonka hän viettää aina Helsingissä. ”En kaipaa Suomeen paljoakaan. Välimatka on lyhyt, joten pääsen helposti esimerkiksi kummilasten juhliin. Ystävien arjessa voin olla läsnä somen avulla. Eniten ikävöin Helsingin rikasta kulttuuri- ja leffatarjontaa sekä tuoretta, hyvää kalaa, joka on täällä hyvin kallista.”

ASETTUMINEN ODOTETTUA TYÖLÄÄMPÄÄ Ijäs kehuu Sveitsiä turvalliseksi, puhtaaksi ja kauniiksi maaksi, infrastruktuuria toimivaksi ja matkustamista helpoksi. Pisteitä satelee myös kansainvälisyydestä: neljännes maan asukkaista on ei-sveitsiläisiä. Maahan asettuminen osoittautui kuitenkin odotettua työläämmäksi.

JOTAKIN SAMAA, JOTAKIN ERILAISTA Ijäksen mukaan sveitsiläisiä ja suomalaisia yhdistävät rehellisyys, luotettavuus ja rakkaus luontoon. Yhdistävä piirre on myös muiden yksityisyyden kunnioittaminen, mihin Sveitsissä suhtaudutaan suorastaan intohimoisesti. ”Täällä monet säännöt perustuvat siihen, että muita ei saa häiritä. Esimerkiksi metelöiminen ja ovien paukuttelu kerrostalossa ovat lähes anteeksiantamattomia virheitä.” Suurimmat erot kumpuavat sveitsiläisten perinteisestä arvomaailmasta. ”Sveitsi on vanha, perhekeskeinen ja perinteitä kunnioittava maa, jonka päättävissä asemissa ovat pääsääntöisesti keski-ikäiset miehet. Esimerkiksi isyysvapaista ei täällä kansallisella tasolla edes puhuta. Suomi taas on nuori demokratia, joka tarttuu herkästi uudistuksiin.” Sveitsissä on erittäin tavallista, että yksi perheestä, yleensä nainen, on kotona tai enintään osa-aikatöissä. Tähän olettamukseen perustuu koko infrastruktuuri, kuten kauppojen ja virastojen aukioloajat. ”Esimerkiksi kaupat menevät kiinni niin aikaisin, että ostoksille on vaikea ehtiä töiden jälkeen. Yksi esille tuleva syy on perheiden yhteisen ajan kunnioittaminen: myös kaupan kassojen tulisi ehtiä kotiin illalliselle.” PISTEET KANSANÄÄNESTYKSELLE JA KOULUTUKSELLE Kansanäänestykset ovat olennainen osa Sveitsin päätöksentekoa. Ne tuntuvat myös toimivan.

”Äänestystulosta lähdetään työstämään, vaikka se ei miellyttäisi poliittista eliittiä. Sveitsissä ei napista äänestysten tuloksista, koska ihmisillä on tunne siitä, että he voivat vaikuttaa siihen, miten asiat ovat.” Toinen Ijäksen suuresti arvostama piirre on koulutusjärjestelmä, jonka seurauksena nuorisotyöttömyyttä ei käytännöllisesti katsoen ole. ”Nuoret menevät vain harvoin koulusta suoraan yliopistoon. Kaksi kolmesta valitsee oppisopimuksen, joka on rakennettu todella toimivaksi”, hän toteaa. ”Oppisopimuskoulutuksen jälkeen voi mennä töihin ja hakeutua myöhemmin opiskelemaan ylempiin oppilaitoksiin. Lisäksi monet hankkivat työssä ollessaan masters-tason koulutuksen, jonka kustannuksiin työnantaja usein osallistuu.”

Marjan vinkit Sveitsiin lähtijälle • Byrokratia on ollut EU-maiden kansalaisille toistaiseksi helppoa: jos on työpaikka, saa myös oleskeluluvan. Käytäntö on kuitenkin muuttumassa. Kansanäänestyksen 2014 tulos vaatii maahanmuuton rajoitusten kiristämistä. • Sveitsin palkkataso on korkea, mutta myös eläminen on kallista. Keskipalkka on 5 800 €/ kk (tradingeconomics.com) ja tulovero yli puolet pienempi kuin Suomessa (veronmaksajat.fi). • Työviikko on 40 tuntia, mutta töitä paiskitaan tarpeen mukaan. Vuosiloma pitenee iän myötä ja vaihtelee neljästä kuuteen viikkoon. • Sveitsiläinen päätöksenteko on hidasta: päätöstä varten halutaan kaikki mahdollinen tieto, ja pienimmätkin asiat halutaan tehdä heti ensimmäisellä kerralla täydellisesti. Konflikteja vältellään, ja asiat pyritään ratkaisemaan neuvottelemalla. • Ruokatunnit ovat pyhiä; palaveriajan sopiminen tai edes soittaminen klo 12–13 välillä on todella epäkohteliasta. • Pakollinen ja melko arvokas sairausvakuutus on otettava ja maksettava itse. Vain harvat työnantajat osallistuvat vakuutuksen kustannuksiin. • Yhteiskunta ja palvelut on rakennettu sen varaan, että perheyksikössä on yksi henkilö, joka ei käy kokopäivätöissä. • Päivähoitopaikat ovat kalliita. Vain pieni osa lapsista on hoidossa viisi päivää viikossa. Osalla yrityksistä on omia lastentarhoja tai ne tukevat päivähoitoa rahallisesti. • Kouluissa ei tarjota ruokaa tai jos tarjotaan, se on hyvin hinnakasta. Käytännössä lapset tulevat päivällä kotiin syömään. • Kaupat ja virastot menevät kiinni niin aikaisin, että niihin on vaikea ehtiä työpäivän jälkeen. Kaikki paikat ovat kiinni sunnuntaisin.

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

[ URA ] TEKSTI OLLI MANNINEN KUVA ATTE LAKINNORO

MUISTA HUOLTAA MYÖS AIVOJASI Fyysisen kunnon ylläpitäminen tai terveellisen ruokavalion noudattaminen on meille itsestään selvää, mutta laiminlyömme aivojemme huollon. Aivoja kannattaa treenata aktiivisesti, mutta myös muistaa antaa niiden levätä.

Viisi vinkkiä aivojen huoltoon

• Opettele keskittymään. • Hengitä syvään etenkin stressitilanteissa. • Pidä mikrotaukoja. • Tarkkaile omaa sisäistä puhettasi: näetkö mahdollisuuksia vai uhkia? • Suhtaudu itseesi kuin parhaaseen ystävääsi.

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

ykyajan työelämä ei todellakaan hemmottele aivoja. Töiden projektimaisuus, toiminnan lyhytjänteisyys, nopeat muutokset tai jatkuvasti vaihtuvat tiimit tekevät työelämästä sirpaleisen sotatantereen, jossa aivomme ovat koko ajan paineistetussa pelkotilassa. ”Aivojen tehdasasetuksiin kuuluu, että ne ratkovat jatkuvasti omia ja toisten ongelmia. Ylikuormitetussa ja ristiriitaisessa ympäristössä aivomme menevät stressitilaan, jumiutuvat ja kadottavat ajattelun fokuksen. Pelko ottaa aivoistamme vallan, ja meidän on vaikea tehdä järkeviä ratkaisuja. Pakenemme, taistelemme tai torjumme tilanteita”, kuvailee valmentaja Virpi Haverinen ToimintaKonseptista. Haverisen mielestä tällaista pelkokerrointa on työyhteisöissä nykyaikana aivan liikaa. ”Se johtaa helposti ylilyönteihin. Omasta ideasta pidetään kynsin hampain kiinni, osaamista ei jaeta, reagoidaan tunteella tai eliminoidaan tunnerekisteri siitä hetkestä kun astutaan työpaikalle”, Haverinen lisää. Haverisen valmentajakollega Sari Laitinen toteaa, että työyhteisöissä on onneksi nyt alettu havahtua siihen, mistä menestyvät organisaatiot on tehty. Menestys ei synny tehokkaimmista teknologisista työkaluista tai kontrolloivasta johtamiskulttuurista, vaan vapaammasta itseohjautuvasta työkulttuurista, jossa työntekijät saavat ottaa enemmän vastuuta itsestään ja tekemisistään, ja jossa uskalletaan olla avoimia ja pyytää sekä antaa apua. ”Organisaatioiden menestyksen kannalta työntekijöiden sitoutuminen on kaiken lähtökohta. Saavatko tavoitteet ihon kananlihalle eli koetaanko työ merkitykselliseksi? Tehdäänkö oikeita asioita vai asioita oikein? Mahdollistetaanko tuloksellinen yhteistyö? Tuetaanko vastuunottoa ja itsensä johtamista?”, Laitinen kysyy. Haverinen muistuttaa kuitenkin ylisitoutumisen vaaroista. ”Olemme usein ylitunnollisia ja työskentelemme sata lasissa koko ajan. On osattava hellittää ylikuormituksen hetkillä. Itsensä johtaminen on myös kykyä huolehtia itsestään ja

olla itselleen armollinen”, Haverinen lisää.

KATSO PEILIIN JA HAASTA ITSESI Haverisen ja Laitisen ToimintaKonsepti on kehittänyt valmennuspaketin, joka yhdistää oivaltavalla tavalla neurotieteiden tuoreimmat tulokset, Daniel Golemanin sosiaaliset ja tunnetaidot, mindfulness-ajattelun sekä paineensietokykyä mittaavan ja kehittävän resilienssin ja vuorovaikutustaidot. ”Lähdemme valmennuksissa liikkeelle usein hyvinkin yksinkertaisista perustaidoista. Treenaamme omaa ajattelua ja tunnetaitoja erilaisilla harjoituksilla. Kun osaa ohjata omaa ajatteluaan, reagointitapojaan ja toimintaansa eli johtaa itseään, on se samalla hyvä lähtökohta myös esimiestyölle. On sanottu, että tulevaisuudessa itsensä johtaminen on ainoa johtamisen laji, mitä työelämässä tarvitaan”, Laitinen sanoo. Projektimaisessa työelämässä kyky johtaa itseään on myös kilpailuvaltti, koska projektit ja tiimit vaihtuvat koko ajan. Haverisen mukaan meidän on aika katsoa peiliin ja haastaa itsemme. Olemme ulkoistaneet terveyteen, ravintosuosituksiin tai liikuntaan liittyvän asiantuntijuuden, mutta itsensä johtamisesta meidän on otettava itse vastuu. ”Aivojen treenaaminen on keskeinen osa itsemme johtamisen kehittämistä. Opimme ymmärtämään, miksi käyttäydymme tietyissä tilanteissa niin kuin teemme. Samalla oivallamme, että kaikki muut eivät välttämättä ajattelekaan samalla tavalla kuin me”, Haverinen kertoo. ”Useat organisaatiot hakevat nyt valmennusapua oman työkulttuurinsa kehittämiseen. Vaikuttaa siltä, että ammatillisen osaamisen ja pätevyyden kehittämisen rinnalle on entistä enemmän tulossa yhdessä tekemiseen liittyvien asioiden jalostaminen”, Laitinen arvioi. USKOMUKSET RAJOITTAVAT TOIMINTAAMME ToimintaKonseptin valmennuksiin on osallistunut erikokoisia organisaatioita eri toimialoilta. ”Joillekin osallistujista on yllätys, että ihmistaitojen kehittäminen perustuu koviin tieteellisiin faktoihin

”Olemme usein ylitunnollisia ja työskentelemme sata lasissa koko ajan.” ja että näiden taitojen kehittämisellä on myös suora vaikutus liiketoiminnan tulokseen”, Haverinen sanoo. Työelämää tuntuvat leimaavan tiukassa istuvat uskomukset, kuten että tuottavuus paranee päivää pidentämällä, vanha koira ei opi uusia temppuja tai asiantuntijana ei ole soveliasta kysyä apua muilta. ”Ne rajoittavat toimintaamme ja uteliaisuuttamme kokeilla uusia ratkaisuvaihtoehtoja tai näkökulmia työntekoon. Silloin aivomme toimivat autopilotilla, modernin luolamiehen tai -naisen tehdasasetuksin. Näitä luutuneita ajattelutapoja haluamme valmennuksillamme rikkoa”, Laitinen sanoo.

Rautaisannos osaamisen kehittämistä Suomen Ekonomien tämän vuoden teemana on Ytimessä osaaminen. Teema on strategisesti merkityksellinen ja tärkeä. Se viestii monella tasolla ja monesta eri näkökulmasta, että niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin menestys edellyttää osaamista ja osaamisen kehittymisen edellytyksiä. Ekonomi menestyy osaamisellaan, ekonomiyhteisö on houkuttava ja palveleva osaamisellaan, työyhteisöt ja Suomi kansakuntana onnistuvat huippuosaamisellaan. ”Haluamme tarjota Suomen Ekonomien jäsenille eväitä oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. ToimintaKonseptin valmennus on yksi osa tämän vuoden monipuolista koulutustarjontaamme”, toteaa Ekonomien ammatillisen osaamisen kehittämisen asiantuntija Anu Varpenius.

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

[ SISÄPIIRISSÄ ] TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVAT VESA TYNI

KORTTIPÖYDÄSTÄ oluen kuohuun Suomalainen panimoala ja koko olutkulttuuri elävät huimaa nousukautta. Saimaan juomatehtaan toimitusjohtaja Jussi Laukkanen luotsaa kasvavaa pienpanimoa muun muassa pokeripelissä hiotuin taidoin.

uomessa on käynnissä olutvillitys, jolta ei paatuneinkaan absolutisti voi välttyä. Kauppojen oluthyllyt ovat vuosi vuodelta leveämpiä ja uusia panimoita ja olutravintoloita on perustettu ennätyksellisen kovaan tahtiin, vaikka samaan aikaan oluen kokonaiskulutus on ollut laskussa. ”Olutkulttuuri kehittyy Suomessa ja pohjoismaissa vauhdilla. Erikoisoluilla on edessään valoisa tulevaisuus. Vaikka oluen litramyynti laskee, voidaan erikoisoluiden myynnillä luoda alalle kasvua”, sanoo Saimaan Juomatehdas Oy:n toimitusjohtaja Jussi Laukkanen. Panimoravintola Bruuverin kabinetissa Kampissa istuva Laukkanen tietää mistä puhuu. Vuonna 1995 ensimmäisen oluterän tuottanut yritys on alan edelläkävijöitä. Alkuperäinen laitteisto on yhä käytössä, nyt Bruuverin koepanimona. Uusi tuotantolaitos Mikkelissä valmistaa vuodessa 1,5 miljoonaa litraa olutta ja siideriä. Saimaan Juomatehdas on kasvanut samassa tahdissa markkinoiden kanssa. Kun Laukkanen aloitti työt yhtiössä vuonna 2010, Suomessa oli noin 25 pienpanimoa. Viime vuosina niitä on syntynyt kymmeniä lisää, ja ilmiön perässä on jo vaikea pysyä. ”Viimeisimpien laskujen mukaan Suomessa on pienpanimoita noin 75. Tänä vuonna on tullut kahdeksantoista lisää”, Laukkanen sanoo. Eikä huippua ole vielä edes saavutettu.

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

”Meidän heitto on, että kun Suomi täyttää tänä vuonna sata vuotta, niin vuoden loppuun mennessä meillä on sata pienpanimoa. Esimerkiksi Tanskassa on samankokoinen väestöpohja ja 120 panimoa.”

LAKI MUUTTUU JUOMATAPOJEN MUKANA Pienpanimoissakin on kokoeroja. Alle 15 miljoonaa litraa vuodessa tuottavat panimot saavat alkoholiveroon huojennuksen, ja isoimmat suomalaiset pienpanimot yltävät miljooniin litroihin. Uudet tulokkaat ovat pääosin paikallisia toimijoita, joiden tuotanto on korkeintaan satojatuhansia litroja vuodessa. Tilaa on toistaiseksi riittänyt kaikille, vaikka tarjonta onkin jo ohittanut kysynnän, Laukkanen arvioi. Pienpanimo-oluesta on tullut lähiruokaan verrattava brändituote. ”Tilanne on sama muuallakin elintarvikealalla. Kuluttajat kaipaavat yksilöllisiä ja käsityönä valmistettuja tuotteita ja haluavat viestiä identiteettiään valinnoillaan.” Laukkanen puhuu mielellään erikoisoluesta, mikä on hieman eri asia kuin pienpanimotai käsityöläisolut. Erikoisoluiden kategoria pitää jälkimmäiset sisällään, mutta siihen voidaan laskea myös isojen panimoiden tuotteet, jotka eivät ole tavanomaisia vaaleita tai tummia pohjahiivaoluita eli lagereita. Useimmiten puhutaan siis pintahiivaoluista, joiden kirjo venyy paahteisista portereista kitkerän humalaisiin IPA-oluisiin ja tuhteihin belgialaisiin luostarioluisiin.

Panimoala

• Vuonna 2015 panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa työskenteli Suomessa noin 1 700 henkeä. • Pienpanimoiden koko vaihtelee yhdestä muutamaan kymmeneen työntekijään. Niissä tuotteet valmistetaan pääosin käsityönä. • Suomessa pienpanimoksi määritellään tuotantolaitos, joka valmistaa kalenterivuoden aikana enintään 15 miljoonaa litraa olutta. • Osa pienpanimoista valmistaa oluiden ohella sahtia, siidereitä sekä virvoitus- ja long drink -juomia. Lähteet: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto, Pienpanimoliitto, Finlex

Jussi Laukkanen kiinnostui olutkulttuurista ollessaan Saksassa vaihto-oppilaana.

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

[ SISÄPIIRISSÄ ]

”Meidän heitto on, että vuoden loppuun mennessä Suomessa on sata pienpanimoa.”

”Erikoisoluiden kysyntä on kasvanut niin, että isotkin panimot ovat kiinnostuneet. Toimme vuonna 2014 Suomen ensimmäisen tölkissä myytävän IPA:n markkinoille. Vajaa vuosi myöhemmin ensimmäinen iso toimija tuli perässä”, Laukkanen kertoo. ”Ilmiö on hyväksi koko alalle ja toisaalta myös yhteiskunnalle. Alkoholituotteissa panostetaan enemmän laatuun kuin määrään.” Olutkulttuurin murroksella lienee osuutensa valmisteilla olevaan alkoholilain muutokseen. Lausuntokierrokselle suuntaava esitys veisi toteutuessaan alkoholin myyntisäädöksiä pienpanimoille mieluisaan suuntaan. Jos esitys menee läpi, kaupat saavat jatkossa myydä enintään 5,5 prosenttia alkoholia sisältäviä juomia. Myös pienpanimoiden pitkään havittelema ulosmyyntioikeus on kenties tulossa, tosin vain alle 500 000 litraa vuodessa tuottaville toimijoille. ”Me olemme sen rajan yli jo moninkertaisesti, eikä ulosmyynti olisi meille liiketoiminnallisesti hirveän merkittävä. Mutta jos panimo perustaa toimintansa matkailulle ja ulosmyynnille, niin tuo 500 000 litran raja on taas yksi kasvun este”, Laukkanen sanoo. ”Aina voi heittää villejä toiveita. Toki se 5,5 prosentin raja voisi olla 7,5 prosenttia. Mutta me lähdemme siitä, että toimitaan olemassa olevien säädösten mukaan”, Laukkanen sanoo.

KORTTIPÖYDÄN KUTSU Nykyinen pienpanimobuumi juontaa juurensa parin vuosikymmenen taakse Yhdysvaltoihin, mutta Lauk-

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

kasen oma kiinnostus olutkulttuuriin lähti mallasjuoman sydänmailta Keski-Euroopasta. Herätys tapahtui kauppakorkeakoulun opiskelijana Saksassa vietetyn vaihtovuoden aikana. ”Siellä ravisteltiin ensimmäisen kerran omaa ajattelumaailmaa, ja pääsin näkemään läheltä sen, mitä olutkulttuuri voi parhaimmillaan olla”, Laukkanen kertoo. Palattuaan Suomeen hän keräsi listan kiinnostavista yrityksistä ja otti yhteyttä Saimaan Juomatehtaan perustajaan Pertti Oksaan. Oksa oli suomalaisen panimoalan edellä kävijöitä ja kunnioitettu olutkulttuurin edistäjä, joka menehtyi viime vuonna. ”Soitin kylmiltäni Oksalle ja ehdotin, että tekisin kandintyön hänen yritykselleen. Yritys oli siihen aikaan vahva ravintolatoimija, joka valmisti ohessa olutta.” Panimopatruuna ja kylteri pääsivät yhteisymmärrykseen. Kandintyötä seurasi gradu, jonka jälkeen Laukkasta odotti työtarjous yhtiössä. Ennen siihen tarttumista hänellä oli kuitenkin toinen tie vielä käymättä. ”Aloitin pokerin pelaamisen viimeisinä opiskeluvuosinani, ja halusin kokea senkin puolen. Kolme vuotta pelasin elääkseni, internetissä ja kasinoilla. En koskaan päässyt huipputasolle, mutta sain siitä elannon ja jotain jäi sukanvarteen”, Laukkanen kertoo. Pokeri ei kuitenkaan ollut Laukkaselle mikään intohimo. Kun hän ei enää kokenut kehittyvänsä pelaajana, homma lakkasi kiinnostamasta. Motivaatio lopahti. ”Raha ei ollut se ratkaiseva tekijä. Jos joutuu pakottamaan itsensä tietokoneen ääreen tai kasinolle

Alkoholituotteissa panostetaan nyt enemmän laatuun kuin määrään, sanoo Jussi Laukkanen.

pelaamaan, niin tulee mieleen, että voisi sitä elämää elää toisellakin tavalla.”

ANALYYTTINEN OTE MARKKINOISTA Vuonna 2010 Laukkanen vaihtoi pokerin päivätyöhön Oxa-ravintolakonsernissa ja Saimaan Juomatehtaan kehityspäällikkönä. Samaan aikaan yhtiö laati kasvustrategian, jonka päätavoitteisiin kuului kehittyminen pienestä paikallisesta toimijasta yhdeksi Suomen johtavista pien panimoista. Kun Pertti Oksa viime vuonna menehtyi, Laukkanen oli valmis jatkamaan hänen työtään toimitusjohtajana.

”Pertiltä opin, että kun henkilöstö voi hyvin, yritys voi hyvin. Meillä juomatehtaalla vanhin työntekijä on ollut yli 20 vuotta talossa ja vaihtuvuus on pientä”, Laukkanen kertoo. Entä onko pokerihain urasta ollut hyötyä toimitusjohtajan ammatissa? ”Pokerissa, niin kuin liike-elämässäkin, voi pärjätä lukuisilla eri ominaisuuksilla”, Laukkanen pohtii. ”Tarvitaan ainakin analyyttisyyttä, epävarmuuden sietokykyä ja taitoa nähdä kokonaiskuva pienistä palasista ja suuresta tietomäärästä. Osa pelaajista on matemaattisesti lahjakkaita, osalla on taitoa lukea ihmisiä.” ”Itse en usko olevani missään

huippuosaaja, mutta olen keskin kertainen riittävän monella osa-alueella”, hän tunnustaa. Nykyisessä työssään hän vastaa muun muassa markkinoinnista sekä tuotevalikoimasta. Päätökset uusista tuotteista syntyvät markkinapotentiaalin ja tarkan analyysin perusteella. Romantisoitu kuva pienpanimosta, jossa viiksekäs panimomestari loihtii omasta päästään reseptejä menekkiä pohtimatta, ei ainakaan Saimaan Juomatehtaalla enää pidä paikkaansa. ”Siitä ollaan onneksi jo vuosikausia sitten päästy. Se on yksi meidän menestyksen kulmakiviä, että tehdään asioita suunnitelmallisesti ja tutkitaan ennen kuin hutkitaan.”

JUSSI LAUKKANEN • Syntynyt: 11.12.1982 • Koulutus: Ekonomi • Nykyinen tehtävä: Toimitusjohtaja Saimaan juomatehdas Oy:ssä • Nykyisen työtehtävän plussat: Kehittyvä ja mielenkiintoinen toimiala ja työn monipuolisuus. Pienessä organisaatiossa pääsee tekemään kaikenlaista. • Nykyisen tehtävän miinukset: Oman ajan resursoinnin vaikeus. Aika ei riitä kaikkeen, johon sen haluaisi riittävän. • Harrastukset: Palloilu ja juoksu, toisinaan myös golf • Perhe: Avovaimo

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

[ KYLTERIT ] TEKSTI PÄIVI MAANIITTY KUVAT ROOPE PERMANTO

KYLLIT PALVELUKSESSASI Markus MARKUS HAV KIINNOSTUI kyllin tehtävästä syksyllä 2015, toisena

opiskeluvuotenaan. Hän on 25-vuotias ja opiskelee Aallossa pää aineenaan rahoitusta ja sivuaineenaan tietotekniikkaa. Keskustelu edellisen kyllin kanssa vakuutti opiskelijatoiminnassa mukana olleen Havin hakemaan pestiin. ”Kyllin työ on hyvä näköalapaikka Suomen Ekonomien ja KY:n (Aallon kylteriyhteisö) toimintaan.” Päätöstä kylliksi hakemisesta vauhditti se, että Markuksella oli jo ennestään kokemusta somesta, markkinoinnista ja esiintymisestä. ”Perustin ensimmäisen yritykseni 18-vuotiaana, olen kotoisin Kouvolasta ja toimin siellä vapputapahtuman järjestäjänä. Kun muutin Helsinkiin, ostin painokoneen, tein taittoja ja grafiikkaa ja suunnittelin kampanjoita. Yhdistelin osaamistani painokonebisnekseen ja tein esitteitä ja lehtiä. Olin myös yhden kesän mukana startupissa nimeltään Elffe. Nyt työn alla on Klikinsäästäjä-mobiilisovellus. Se perustuu Facebookin Klikinsäästäjä-sivustoon, jota olen myös ollut tekemässä.” Hav jätti kyllin tehtävän yhden vuoden jälkeen, koska yrittäjän kiireet painoivat päälle. ”Vuosi oli huikea ja harmittaa aidosti, etten voi jatkaa toista tai kolmatta vuotta. Muiden yksiköiden kyllien kanssa meillä oli uskomattoman hieno porukka.” Suomen Ekonomien työntekijänä pääsi kurkistamaan järjestön elämään sisältäpäin. Hav kertoo yllättyneensä siitä, kuinka monisyinen organisaatio Suomen Ekonomit on, sillä opiskelijalle se näyttäytyy usein vain jäsenpalvelujen tarjoajana ja urasparraajana. ”Oli avartavaa ymmärtää, että Kosti Hyyppä, joka on valtakunnan parhaita tasa-arvoasiantuntijoita, työskentelee Suomen Ekonomeissa.”

Mikä kylli?

• Kyllin tehtäviin kuuluu markkinointia, viestintää ja tapahtumien järjestämistä omassa yliopistossa. Kylli välittää opiskelijoille tietoa edunvalvonnasta ja työelämän kysymyksistä. Kylliltä voi kysyä myös omasta jäsenyydestä ja Suomen Ekonomien palveluista. • Kyllit tekevät tiivistä yhteistyötä Ekonomien asiakkuusvastaavien, muiden kyllien ja paikallisten kylteri- ja ekonomiyhteisöjen kanssa. • Kyllin voi tavata erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa, infoissa ja rasteilla. Heihin saattaa törmätä uramessuilla, työelämäkursseilla, Kylteripäivillä, tutorkoulutuksissa ja mentorointiprojekteissa. • Kyllejä kannattaa seurata myös somekanavissa. • Kaikkien Suomen kyllien yhteystiedot löytyvät osoitteesta: ekonomit.fi/kylteri.

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

Kyllit eli kylteriyhdyshenkilöt ovat Suomen Ekonomien työntekijöitä kampuksilla. Aalto-yliopistossa kylli vaihtui vuodenvaihteessa, kun Markus Havin seuraajana aloitti Aki Pöntinen.

Aki AKI PÖNTINEN OPISKELEE Aallossa pääaineenaan Business-

Technologya eli liiketoiminnan teknologiaa toista vuotta. Hän kuuluu ensimmäisiin Otaniemessä opintonsa aloittaneisiin kyltereihin. Pöntinen on 21-vuotias ja muutti Ota niemeen Järvenpäästä. ”Hain kylliksi, koska tehtävä on mielenkiintoinen ja siinä saa tehdä merkittävällä tasolla yhteistyötä KY:n kanssa”, Pöntinen sanoo. Hän tunsi Havin entuudestaan ja katseli pitkään, mitä kylli tekee ennen kuin tehtävä osui omalle kohdalle. ”Kyllin työssä tärkeät markkinoinnin ja viestinnän taidot ovat hyvää kokemusta mihin tahansa tehtävään tulevaisuudessa. Itseäni kiinnostavat eniten it-konsultointi, organisointi ja esimiestyö.” Pöntinen on käynyt Suomen Ekonomien perehdytyskoulutuksen, jossa paikalla olivat myös muiden kaupunkien kyllit. ”Perehdytyspäivästä jäi positiivinen fiilis. Homma hoidettiin asiallisesti, mutta rennolla tavalla. Pönöttämistä tässä ei ole, ja samalla näkee muiden kaupunkien meininkiä”, Pöntinen tuumii. Aalto-yliopistossa on kyltereitä paljon, siksi kaikkien tavoittaminen ja tiedon jakaminen voi olla kyllille haastavaa. ”Lisäksi koululla ja ainejärjestöllä on myös omia resursseja, kuten urapalveluita, joita Suomen Ekonomien palvelut täydentävät.” Pöntinen tahtoo olla kampuksella helposti lähestyttävä hahmo ja kehittää kyllin näkyvyyttä entisestään. Hän haluaa myös osata vastata kysymyksiin vaikkapa kyltereiden kesälomapalkkasuosituksista. ”Saa tulla nykäisemään hihasta. Tulen olemaan paljon paikalla tapahtumissa ja lähestymään myös itse ihmisiä.” Pöntinen haluaisi kyllinä antaa osansa myös yhteisen Aalto-yhteisön rakentamiseen. Se syntyy muun muassa yhteistyöstä TEKin kanssa. ”Mieli on hyvä pitää avoimena mahdollisuuksille.”

Kylteri, muista myös nämä: • Ekonomeilta ja kylleiltä saa tukea kesätyönhakuun: ekonomit.fi/kesaksityohon • Katso kesätyöpalkkasuositukset: ekonomit.fi/kesatyopalkkasuositukset1 • Muista myös turva työttömyyden varalle: ekonomit.fi/kesatyo-iaet • Nuoret ekonomit -kiertue jatkuu vielä: 28.2. Oulussa ja 9.3. Helsingissä. Ilmoittautuminen ekonomit.fi-sivuilla tapahtumakalenterissa.

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI SALLA SALOKANTO KUVAT TIMO SOASEPP

Uteliaalla asenteella muutoksen kärkeen Kylteripäivillä opiskelijat saivat eväitä omien urapolkujensa löytämiseen. Tulevaisuudessa avoimuus ja joustavuus tulevat tarpeeseen, kun uusia teknologioita pitäisi saatella markkinoille juuri oikeaan aikaan.

asta avatun Clarion Hotel Helsingin tilat täyttyivät opiskelijoista, kun Kylteripäivät viime kuussa kokosivat yhteen maan tulevat talousosaajat. Vaasassa opiskelevat Sanni Sallanko ja Charlotta Alen saapuivat paikalle siksi, että Kylteripäivillä juhlaa, verkostoitumista ja itseä koskettavaa asiaa tarjoillaan sopivassa suhteessa. Oma ekonomi-identiteetti sai tukea. ”Tapahtuma luo uskoa itseen ja siihen, että itsekin löytää lopulta omat mahdollisuudet”, Alen arvioi. Seminaarissa tarkasteltiin opiskelijoiden tulevaisuutta monesta kulmasta: tarkasteluun nostettiin niin yrittäminen, yksilön mahdollisuudet kuin yhteiskunnan murros. Luotto kyltereiden osaamiseen oli vahva. Rekrytoinnin asiantuntija Susanna Rantanen muistutti, että tietojaan ja taitojaan voi tuoda avoimesti esiin: piilopotentiaaliksi ei kannata yhteisössä jäädä. Nicklas Bergman opasti kuulijoitaan olemaan askelen edellä.

Vaikka tarve talouden ymmärtäjille ei ole katoamassa, tulevaisuuden toimintaympäristöjä määrittää epävarmuus. Sen kohtaamisessa puhujat korostivat avoimuutta ja uusien näkökulmien merkitystä. ”Matti Copeland muistutti esityksessään hyvin uteliaisuuden merkityksestä ja avoimesta asenteesta. Erityisesti jäi mieleen ajatus sattumahdollisuuksista, odottamattomista tilanteista, joihin kannattaa tarttua avoimesti”, lappeenrantalainen maisteriopiskelija Heidi Jäkälä tiivisti.

TEKNOLOGIASTA KANNATTAA KIINNOSTUA Muuttuvaan tulevaisuuteen otti kantaa myös kansainvälinen puhujavieras, sijoittaja, tulevaisuudentutkija ja kirjailija Nicklas Bergman. Hän piirsi esityksessään suuntia teknologian yhä kiihtyvälle kehitykselle ja antoi eväitä tiedon ja teknologian hyödyntämiseen liiketoiminnan suunnittelussa. ”Teknologia mahdollistaa tulevaisuudessa asioita sekä muokkaa toimialoja ja liiketoimintamalleja tavoilla, joita on hankala kuvitella ja vielä hankalampi ennustaa”, Bergman havainnollisti. Muutoksessa on varauduttava toimintamallien nopeaan vanhenemiseen ja korvaavien tapojen aktiiviseen etsimiseen. Ekonomeilla on Bergmanin mukaan jo valmiiksi hyvät mahdollisuudet päästä tekemään päätöksiä toimintaympäristöjä uudistavan teknologian käytöstä. Jokaisen ekonomin ja kylterin kannattaisikin osallistua teknologiakeskusteluun, joka pyörii paitsi sovellusten ja mahdollisuuksien, myös etiikan ja uhkien ympärillä. Omia ajatuksia ei tarvitse väheksyä. ”On mahdollista ajatella, että jättää päättämisen paremmin tietäville. Oma näkemys kannattaa kuitenkin tuoda esiin, jotta päätökset eivät jää vain pienille piireille, kuten yritysten johdoille”, Bergman kannusti.

”Jos joku menee pieleen, koneita ei voi koskaan syyttää.”

KAIKKEA EI VOI AUTOMATISOIDA Bergman arvioi, että kaikki automatisoitavissa oleva jollain aikavälillä kyllä automatisoidaan. Tämä tarkoittaa työmarkkinoilla merkittäviä muutoksia ja ongelmiakin. Osa vanhanlaisesta työstä loppuu väistämättä.

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

”Työmarkkinat ovat muuttuneet aina”, Bergman muistutti kuulijoitaan. ”Kun alamme ymmärtää teknologiaa paremmin, alamme nähdä siinä enemmän ja enemmän mahdollisuuksia.” Silti on yhä olemassa tehtäviä, joita on hankala jäljitellä koneellisesti. Tällaisilla aloilla ihmisen työ on lisäarvo, jonka arvostus voi digitalisaation myötä jopa kasvaa. Bergmanin mukaan ihmistä on vaikea korvata ainakin sosiaalista vuorovaikutusta, empatiaa, luovuutta ja riskinottoa tarvitsevissa tehtävissä. ”Koneet voivat kyllä jäljitellä ihmistä esimerkiksi luovuudessa, mutta mitä enemmän ne tekevät niin, sitä enemmän tunnumme arvostavan inhimillisyyttä näiden toimintojen taustalla”, Bergman arvioi.

ANALYSOI JA AJOITA Toimivan, uuteen teknologiaan perustuvan liiketoiminnan kehittäminen vaatii tarkkanäköisyyttä. On tärkeää tunnistaa suuntia, joihin teknologia voisi lähteä kehittymään. Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin arvioida ajoituksia: markkinoille on päästävä oikeaan aikaan. Bergmanin mukaan ajoitus vaatii tuuriakin, mutta ilman pohjatyötä ja analyysia sopiva markkinoille osuminen on vaikeaa. Kun nousevia teknologioita tunnistaa, on tieto siirrettävä liiketoiminnan suunnitteluun. Uudistuva työ vaikuttaa kaikkeen: asiakassuhteisiin, alihankkijoihin ja tuotantoon, mutta myös sisäisesti organisaatioihin, prosesseihin ja osaamistarpeisiin. Uudet tavat on liitettävä bisnekseen niin, että ne kasvattavat, eivät näivetä. ”Uudet liiketoimintamallit voivat olla myös ongelmallisia, eikä esimerkiksi lainsäädäntö aina pysy niiden perässä. On hankala arvioida etukäteen, mitkä mallit toimivat pitkällä tähtäimellä.” Kyltereitä Bergman patisteli seuraamaan ainakin automaation kehitystä ja sovellusmahdollisuuksia. Kun oppii kiinnittämään huomiota kiinnostaviin uusiin suuntiin ja tunnistamaan niistä kehittyviä kaavoja, pysyy kartalla ja saattaa osua uuteen trendiin. Tärkeitä merkkejä jää huomaamatta, jos kiinnostus ei ole kohdillaan. ”Utelias asenne on tässä kaiken taustalla.”

Kypä kokosi yhteen tulevia ekonomeja ympäri Suomen.

Verkostoituminen alkoi jo seminaaripöydissä.

Juhlatunnelma kohosi kohti iltaa.

Sadat kylterit inspiroituivat esityksistä Clarionin Bysa-tilassa.

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVA VESA TYNI

SUOTTA PÄHKÄILET, KYSY JURISTILTA Onko työsopimus laadittu oikein? Miten vuosilomaa ansaitaan? Oman liiton asiantuntijat antavat henkilökohtaista neuvontaa oikeudellisissa kysymyksissä.

äsenet ottavat yhteyttä Suomen Ekonomien oikeudellisiin palveluihin kaikkein yleisimmin työelämän sopimuksiin ja työsuhteen päättymiseen liittyvissä asioissa. Liiton asiantuntijoille tuttuja ovat kuitenkin kaikki työelämän kysymykset työajoista, matkustamisesta ja vuosilomista aina työpaikkakiusaamisiin ja potkuihin asti. ”Meille soitetaan esimerkiksi tilanteissa, kun työnantaja ei ole tyytyväinen työntekijänsä myyntitavoitteisiin. Käymme silloin läpi sitä, onko tyytymättömyys riittävä peruste irtisanomiseen”, kertoo Ekonomien lakiasiainjohtaja Jan Degerlund. Irtisanomisten selvittelyt saattavat olla pitkiä ja vaatia useita yhteydenottoja työntekijään ja työnantajaan. ”Meidän tehtävämme on selvittää, onko tilanne edennyt lain ja säännösten mukaisesti. Melko säännöllisesti vastaamme tulee tilanteita, joissa asiat eivät ole menneet, kuten niiden olisi pitänyt. Toisinaan selviää, että tilanne on laillinen mutta ei oikeustajun mukainen.”

HARVA ASIA KÄRÄJILLE Asiat alkavat yleensä selvitä viimeistään silloin, kun liiton juristi ottaa yhteyttä työnantajan juristiin. Valtaosa kaikista tapauksista sel-

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

viääkin ilman käräjöintiä. Degerlund korostaa, ettei riitely ole kenenkään tavoite. Mikäli asiankäsittelyä jatketaan oikeussalissa, jäsenen taloudellisena tukena on oikeusturvavakuutus. ”Meidän palvelumme yltävät käräjäoikeuden eteiseen asti, sen jälkeen vuorossa ovat tuomioistuimen prosessit.” Oli kyse mistä tahansa epäselvyydestä, liiton asiantuntijat käyvät sen jäsenen kanssa läpi objektiivisesti. Jos lakimiehet päätyvät suosittamaan jäsenelleen käräjille menoa, he kertovat prosessin hyvät ja huonot puolet. Käräjöinnit ovat marginaalisia, sillä tuomioistuimeen asti etenee vuosittain useista tuhansista yhteydenotoista vain 20–30 tapausta.

TÄRKEÄ SYY JÄSENYYTEEN Suomen Ekonomien jäsenet ovat selvityksissä kertoneet, että tärkeimpiä syitä liittyä jäseneksi ovat työttömyysturvan lisäksi liiton lakipalvelut. Oikeudellisille palveluille tulisi hintaa, jos ne hankkisi muualta. Lakipalvelujen tuntilaskutus on keskimäärin parinsadan euron tuntumassa, eikä etukäteen voi tietää, miten kauan lakimiehen apua tarvitaan. Liitolla on myös työnantajaneuvontaa, ja esimerkiksi HR-päällikkö saattaa olla tilanteessa, jossa hän

Kuvassa vasemmalta Timo Voutilainen, Jan Degerlund, Joel Uusi-Oukari, Julia Lauren, Emilia Reinikainen ja Johanna Hämäläinen. Kuvasta puuttuvat Sofie Siegfrids ja Noora Yli-Huumo.

tarvitsee oikeudellisten palvelujen neuvoa työnantajan näkökulmasta. Yrittäjäneuvonnassa puolestaan käydään läpi esimerkiksi osakassopimuksia. Näkökulmat vaihtelevat muutoinkin. Saman päivän aikana lakimiehet voivat vastata vaikkapa kylterin kysymyksiin kesätyösopimuksesta, neuvoa yrittäjää ensimmäisen työntekijänsä palkkaamisessa tai olla suuryrityksen toimitusjohtajan tukena.

NEUVOA VUOSITTAIN TUHANSILLE Oikeudellisten palveluiden kahdeksan asiantuntijaa neuvoo vuosittain noin 3 500–4 000 jäsentä. Esimerkiksi vuosiloman kertymiseen liittyvät kysymykset he selvittävät puhelinsoiton aikana, kun taas pisimpiä ovat irtisanomistapaukset. Degerlund on tehnyt töitä työoikeuden kysymyksissä vuodesta 1999

asti, eikä työelämä ole tänä aikana lakimiehen näkökulmasta dramaattisesti muuttunut. Vaikka muutostahti on monella työpaikalla kova, ihmisten kysymykset ovat pysyneet melko samantyyppisinä. ”Lainsäädäntö toki elää, ja esimerkiksi kilpailukykysopimus on tuonut turbulenssia.” Kiky on teettänyt töitä erityisesti työmarkkinayksikössä, jossa vastataan kysymyksiin sen soveltamisesta. Vuodenvaihteen lakimuutoksilla on useita vaikutuksia työelämän sääntelyyn. Koeaika pidentyi neljästä kuukaudesta puoleen vuoteen, ja työnantajan takaisinottovelvollisuus lyheni yhdeksästä kuukaudesta pääsääntöisesti neljään. Määräaikaisuudelle vaaditaan edelleen perustelut, mutta pitkäaikaistyöttömän palkkaamisessa enintään vuodeksi määräaikaisuutta ei jatkossa tarvitse perustella.

Entä mitä laki sanoo matka-ajasta: voiko työreissuihin menevän matkustusajan laskea työajaksi? ”Ei voi, sillä matkustaminen ei tyypillisesti ole ylemmällä toimihenkilöllä työsuoritus. Joissakin yrityksissä tosin ymmärretään, että matkustaminen ei ole käytännössä lepoaikaa siitä huolimatta, ettei se ole työaikalain kannalta työaikaakaan.” Degerlund toivookin, että työaikalakia ryhdyttäisiin kehittämään nykyisen liikkuvan työn mukaisesti. Töitä tehdään yhä enemmän muualla kuin varsinaisella työpaikalla, eikä työajan määrittäminen toimi kuten ennen. Tämä tulisi ottaa huomioon myös laissa. ”Jäsenkunnassa keskustellaan lepoajasta ja palautumisen tärkeydestä. Loppupeleissä ei ole työnantajankaan etu, jos henkilöstö uupuu vaikkapa mannertenvälisten työmatkojen takia.”

Ekonomien oikeudelliset palvelut Jan Degerlund, lakiasiainjohtaja, erityisesti teknologiateollisuus sekä työnantajaneuvonta Johanna Hämäläinen, työsuhdelakimies, erityisesti yliopistot ja seurakunnat Julia Lauren, työttömyysturva-asiamies, työttömyysturvaneuvonta Emilia Reinikainen, työsuhdelakimies, erityisesti elintarvikeala sekä tilintarkastus ja liikkeenjohdon konsultointi Sofie Siegfrids, työsuhdelakimies, erityisesti kaupan ala ja graafinen ala, myös ruotsinkieliset jäsenet Joel Uusi-Oukari, työsuhdelakimies, erityisesti rahoitusala sekä valtio Timo Voutilainen, työsuhdelakimies, erityisesti palvelutoimiala ja Finnvera, julkisella sektorilla kunta- ja opetusala Noora Yli-Huumo, työsuhdelakimies, erityisesti tietotekniikan palveluala ja yrittäjäneuvonta

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

[ JÄSENMAKSUT/MEDLEMSAVGIFTER ]

Jäsenmaksut vuonna 2017

Medlemsavgifter år 2017

1) Suomen Ekonomien vuosimaksu

1) Årsavgift Finlands Ekonomer

• 204 € täysjäsenmaksu* • 122,40 € eläkeläinen • 102 € ekonomipuoliso**, lepojäsen ulkomailla (vain Expatriaattiekonomien jäsenille) • 81,60 € vastavalmistunut*** • 61,20 € perhevapaalla, OAJ-rinnakkaisjäsen • 40,80 € eläkeläinen (ei Talouselämä- tai Forum-lehteä) • 0 € työtön

• 204 € full medlemsavgift* • 122,40 € pensionär • 102 € ekonommake**, vilande medlem utomlands (endast för Expatriatekonomernas medlemmar) • 81,60 € nyutexaminerad*** • 61,20 € familjeledig, parallellmedlemskap i OAJ • 40,80 € pensionär (inte tidningen Talouselämä eller Forum) • 0 € arbetslös

2) Ekonomiyhdistyksen vuosimaksu

2) Ekonomföreningens årsavgift

• 0–40 € jäsenyhdistyksestä riippuen

• 0–40 € beroende på medlemsförening

3) IAET-kassan maksu

3) IAET-kassans avgift

• 105 € siihen kuuluvilta jäseniltä

• 105 € för medlemmar i kassan

* Työssä, osa-aikatyössä tai osa-aikaeläkkeellä oleva ** Jäsenmaksualennus ekonomipuolisolle, jolloin alennuksen saajalle ei toimiteta jäsenetulehtiä. *** Alennus 24 kuukauden ajan, kun liittynyt 6 kuukauden sisällä valmistumisesta. Alennus 12 kuukauden ajan, kun liittynyt 6–12 kuukauden sisällä valmistumisesta.

* Medlem som arbetar, deltidsarbetar eller är deltidspensionerad ** Rabatten för ekonommake, varvid mottagaren av rabatten inte får medlemstidningar. *** Rabatt under 24 månader, om personen anslutit sig inom 6 månader från utexamineringen. Rabatt under 12 månader, om personen anslutit sig inom 6–12 månader från utexamineringen.

Huom. Yrittäjäkassaan liittyneet yrittäjäjäsenet maksavat itse työttömyysvakuutuksen suoraan omaan kassaansa.

Obs! Medlemmar som är företagare och som anslutit sig till företagarkassan betalar arbetslöshetsförsäkringen direkt till sin egen kassa.

Jäsenmaksu koostuu kolmesta osasta: 1) Suomen Ekonomien ja 2) ekonomiyhdistyksen vuosimaksusta sekä mahdollisesta 3) työttömyyskassamaksusta. Jäsenmaksualennukset lasketaan prosenttiperusteisesti täysjäsenmaksusta. Olennaisimmat muutokset ovat työttömien jäsenmaksun aleneminen ja eläkeläisten jäsenmaksujen korotukset. Sähköisen laskun tilaajat saattavat joutua tilaamaan e-laskun uudelleen, koska jäsenrekisterijärjestelmämme vaihtui vuoden vaihteessa.

JÄSENREKISTERI UUDISTUU – VAIKUTUKSIA LASKUTUKSEEN Jäsenrekisterimme uudistui vuodenvaihteessa. Tästä johtuen saatat joutua tekemään e-laskutilauksen uudelleen. Tilaus tehdään omassa verkkopankissa. Jäsenmaksulaskut lähetetään helmikuussa ja ensimmäinen eräpäivä on maaliskuussa. Maksun voi jatkossakin maksaa yhdessä tai neljässä erässä. Erissä maksettaessa laskuun lisätään palvelumaksu 10 €/vuosi. JÄSENMAKSUALENNUKSET

Alennusperusteesta on ilmoitettava kirjallisesti jäsenrekisteriin ja siitä on toimitettava todistus. Jos henkilö kuuluu useampaan alennuskategoriaan, hän voi saada vain yhden alennuksen. Alennusperusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta, joka on samalla alennuksen vähimmäiskesto. Alennus lasketaan kuukausikohtaisesti. Alennus voidaan myöntää takautuvasti ainoastaan kuluvan vuoden jäsenmaksusta lukuun ottamatta jatkuvia puoliso- ja eläkeläisalennuksia, jotka tulevat voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan kalenterikuukauden alusta. Jos eläkeläisen alennus jäsenmaksusta on myönnetty vuonna 2016 tai aikaisemmin, sitä jatketaan automaattisesti eikä todistusta tarvitse toimittaa.

Lisätietoja ekonomit.fi, s-postilla jasenrekisteri@ ekonomit.fi tai puhelimitse 020 693 200. 46

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

Medlemsavgiften består av tre delar: 1) årsavgiften för Finlands Ekonomer och 2) ekonomföreningen samt eventuellt 3) avgiften för arbetslöshetskassan. Rabatter på medlemsavgiften beräknas som procent av den fulla medlemsavgiften. De viktigaste förändringarna är att medlemsavgiften för arbetslösa sjunker, medan medlemsavgiften för pensionärer stiger. Det kan hända att beställare av e-faktura måste beställa e-faktura på nytt, eftersom vårt medlemsregistersystem ändrades vid årsskiftet.

MEDLEMSREGISTRET FÖRNYAS – KONSEKVENSER FÖR FAKTURERINGEN Medlemsregistret förnyades vid årsskiftet. På grund av detta kan du bli tvungen att beställa e-faktura på nytt. Du gör beställningen i din nätbank. Medlemsavgiftsfakturorna sänds i februari, och den första förfallodagen infaller i mars. Avgiften kan även framöver betalas i en eller fyra rater. En serviceavgift på 10 euro per år läggs till fakturan som betalas i flera rater. RABATTER PÅ MEDLEMSAVGIFTEN

Grunden för rabatten bör meddelas skriftligt till medlemsregistret och ett intyg bör skickas in. Om man är berättigad till flera rabatter kan man beviljas endast en rabatt. Grunden för rabatten bör vara oavbrutet ikraft minst tre månader, vilket samtidigt är minimiperioden för rabatten. Rabatten beräknas per månad. Retroaktivt beviljas rabatt på medlemsavgiften endast för det innevarande året med undantag av fortlöpande rabatter för maka/make/sambo och pensionärsrabatter som träder i kraft tidigast i början av den kalendermånad som följer på anmälan Om pensionärsrabatt har beviljats år 2016 eller tidigare fortsätter den automatiskt och något intyg behövs inte.

Ytterligare information: ekonomit.fi, per e-post jasenrekisteri@ekonomit.fi eller telefon 020 693 200.

[ COLUMN ]

What Saara Aalto, Linda Liukas, Rovio and Nokia all have in common

There is something that is needed to ensure international breakthroughs.

for their positive uniqueness. No venture capitalist or traditional publisher would have given Linda Liukas a real chance to launch her Hello Ruby! vision into the world. The emerging Kickstarter crowdfunding platform gave her and so many other alternative entrepreneurs a new path to global stardom in their field. The X-Factor show gave Saara Aalto what no other platform in Finland or elsewhere could have given her. A perfect match for her truly global competence as a singer-performer. Platforms for global success can also be attracted to your home base. The German global giant trio of Meyer, Bayer and Mercedes have all invested in creating lucrative platforms in Finland that tap into an immense pool of Finnish competence to enrich the global shipbuilding, pharmaceutical and car manufacturing industries. I am particularly excited about Mirena®, the Bayer contraceptive invented in Finland that should reach a billion dollars in global sales this year. So, whatever your talent or expertise may be, be sure to seek the best possible platform to transform yourself from competent and unique professional into a global industry superstar.

André Noël Chaker Author, Speaker & Entrepreneur

Chaker

MIIKA KAINU

t is risky to put the names of a singer, a children’s book writer, a gaming company and a technology giant in the same title of an article about business and economics. Yet some of what we need to learn in business, we can often learn by looking at other areas of economic activity than our own. These four names are well-known success stories in Finland. The most recent is the dramatic and inspiring journey of a very entrepreneurial Finnish singer, Saara Aalto, who took a leap of faith, fought like a tigress and won the hearts of the British X-Factor public at the end of last year. But what does her success teach us about international business performance? The obvious common denominator of all four names mentioned above is world-class competence and uniqueness. These are the prerequisites for all international business success stories. They must expertly and continuously provide something new, unique and appealing to the international market. But there is something more that is needed to really ensure international breakthroughs. After all, the very competent Nokia was on the verge of bankruptcy before its fortunes turned in the early 1990’s. Rovio produced 51 unique games that nobody remembers before their Angry Birds global lift-off. The very creative Linda Liukas was just another business student and Saara Aalto was a wonderful yet struggling artist before the break that swept them both into international stardom. Competence and positive uniqueness are the foundations of international business success but it requires something more: the right global platform. The old and the new Nokia would have achieved little without the GSM standard platform they worked hard to create with other industry players early in the mobile revolution. Rovio and other mobile gaming companies were going nowhere when their business was teleoperator driven and running on closed and inequitable national platforms. Once the iTunes platform was created, this gave a happier Rovio and its Angry Bird’s a truly global springboard

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

[ TAPAHTUU ]

Ekonomiyhdistysten tapahtumat

EKONOMFÖRENINGEN NIORD 28.2. Utbildning: Företagsvärdering 1.3. Fazers besökscenter 8.3. Sommarstugbokningen börjar 16.3. Utbildning: Positivt ledarskap 21.3. Teater: Luulosairas 22.3. Företagsbesök: Altia 30.3. Årsmöte 5.4. Teater: Tove 6.4. Deadline för att beställa åkband till Borgbacken 6–7.5. Operaresa till Tallinn Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors, Cati Lilja, 0400 138 258, Catarina Söderström, 0400 138 528. Läs om Niords program i Niordbladet och på niord.fi.

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT 11.3. Lähialueen ekonomien yhteistapahtuma Turengin asemalla 28.3. Koulutus aiheena työn murros Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumistamme saat jäsenkirjeessämme, nettisivuiltamme etelahameenekonomit.fi ja Facebook-ryhmässämme Etelä-Hämeen Ekonomit (liity ryhmään). HELSINGIN EKONOMIT Helsingin Ekonomit tarjoaa aktiivisen pelikentän jäsenilleen. Tuhannet jäsenet kartuttavat osaamistaan ja verkostojaan jäsentapahtumissa, joita järjestetään vuosittain parisen sataa. Ammatillisen kehittymisen lisäksi tapahtumat ovat loistava tapa luoda verkostoja eri-ikäisten, eri toimialoilla ja asematasoilla työskentelevien ekonomikollegoiden kanssa. Tapahtumatarjonnassa on mukana ekonomiosaamisen lisäksi myös hyvinvointiin liittyviä tapahtumia.

Jyväskylä Sinfonia ilahduttaa Keski-Suomen Ekonomeja vuosikokouksen yhteydessä maaliskuussa.

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

24.2. Sijoittajaklubi – Markkinoiden pitkät trendit 27.2. Kuinka esiintyä vakuuttavasti ja vaikuttavasti neuvottelutilanteissa? 28.2. Ambronite: Jumalten juoman koostumus ja maailmanvalloitus 1.3. Sijoitusomaisuuden käsittely 7.3. Pohjola Sairaala 7.3. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 8.3. Pitching & Business Speed Dating 9.3. Hakukoneoptimointi sisällön tuottajalle 9.3. Ajankohtaista EU:sta ja kauppapolitiikasta 16.3. SoMe II – sosiaalinen media tutuksi 16.3. ja 23.3. Yritysviestinnän tehopaketti 4.4. Idiootteja vai erilaisia? – työelämän viestinnän haasteet Lisää tapahtumia ja ilmoittautuminen: helsinginekonomit.fi. KAINUUN EKONOMIT 24.3. Ekonomien koulutuspäivä: Autopilotilta oman ajattelun johtamiseen 3.4. Vuosikokous

KESKI-SUOMEN EKONOMIT 8.3. Naistenpäivän keilailu- ja herkutteluilta 15.3. Vuosikokous Harmoonissa, päivällinen ja Jyväskylä Sinfonian konsertti 3.5. Suomen Ekonomien koulutus, Rakentava vuorovaikutus -ilta Sählyvuoro sunnuntaisin klo 18 Kuokkalan Graniitissa Tarkat tiedot tapahtumista saat sähköisestä jäsenkirjeestämme ja osoitteesta keskisuomenekonomit.fi. LAPIN EKONOMIT Helmikuu: Hiihtotekniikkaa loppukuusta Urheilua Santasportilla Maaliskuu: Yritysvierailu Osuuspankkiin, aika tarkentuu lähempänä 19.3. Kokoperheen retki Kemin Lumilinnaan Huhtikuu: 8.4. Kevätkokous Luostolla 25.4. Suomen Ekonomien koulutus: Loistavan palveluelämyksen kehittäminen 29.4. Jalkapalloa RoPS–PS-Kemi, Rovaniemen keskuskenttä, paikalle 14.30

KUVA TUUKKA JÄRVENTAUSTA

EKONOMFÖRENINGEN MERKUR 30.3. Årsmöte och Humorlandskamp. Årsmötet hålls kl. 18 på Ålandsbankens kontor. Efter mötet fortsätter vi med stand up på ÅST kl. 19–20. Mer info hittar du på Merkurs hemsida och i Facebookgruppen Ekonomföreningen Merkur.

[ TAPAHTUU ]

Toukokuu: Perheretki Duudsonit Activity Park + panimo Tornio Seinäjoogaa Rovaniemellä LOUNAIS-HÄMEEN EKONOMIT 11.3. Ravintola Turengin Asema. Yhteisretki Etelä-Hämeen ja Riihimäki-Hyvinkään Ekonomien kanssa. Varaa jo päivä kalenteriin. Lisätietoja: lounaishameenekonomit.fi OULUN EKONOMIT 28.2. Nuoret Ekonomit: Unelmat todeksi! Oulussa. Tapahtuma on tarkoitettu maisterivaiheen opiskelijoille sekä uran alkuvaiheessa oleville ekonomeille. Puhujina Arja Parpala sekä Arman Alizad. Tarkemmat tiedot Suomen Ekonomien Tapahtumasivuilla. Maaliskuulle suunnitteilla teatterikäynti ja kevään aikana luvassa ainakin juoksukoulua. Muistutamme jäseniämme alennetuista kuntosalijäsenyyshinnoista sekä Syötteen mökistä, jonka varaustilanteen voi tarkistaa Oulun ekonomien nettisivuilta. Oulun ekonomien johtokunta 2017: Pj. Jarno Kilpinen, Nuoret Ekonomit ja sihteeri, Sini Pihlajakoski; kulttuuri ja sijoitusasunnot, Teemu Kemilä; mökki- ja sijoitukset, Matti Marttila; tapahtumat ja liikunta, Tomi Huhtamäki; talous, Elina Kantola; yrityssuhde- ja yliopistoyhteistyö, Tiina Koskela sekä tiedotus Mari Lempiäinen. PIRKANMAAN EKONOMIT 29.3. klo 17.30 Sääntömääräinen kevätkokous, Finnkino Plevna, Tampere, sali 3 Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat: • Esitetään toimintakertomus vuodelta 2016 • Esitetään vuoden 2016 tilintarkastuskertomus • Päätetään vuoden 2016 tilinpäätöksen vahvistamisesta • Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille • Muut asiat: Päätetään hallituksen esityksestä yhdistyksen sääntöjen muuttamiseksi, toinen käsittely Kevätkokoukseen voivat osallistua kaikki PME:n jäsenet.

Kokouksen jälkeen on mahdollisuus nauttia kotimaisesta uutuuskomediasta ”Saattokeikka” avecin tai perheenjäsenen kanssa. Ilmoittautumiset ja maksut Suomen Ekonomien jäsensivujen kautta 19.3. mennessä. Tervetuloa! Pirkanmaan Ekonomit/hallitus POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT 23.2. Ekonomilounas Ravintola Kerubissa klo 11.30 30.3. Ekonomilounas Ravintola Kreetassa klo 11.30 Vko 11: Naistenpäivän tapahtuma, tarkentuu myöhemmin Lisätietoa tapahtumista nettisivuiltamme, uutiskirjeestä sekä Pohjois-Karjalan Ekonomien Facebook-sivuilta. POHJOIS-SAVON EKONOMIT 20.4. klo 17.00 Sääntömääräinen kevätkokous, Ravintola Kummisetä, Kuopio PORIN SEUDUN EKONOMIT 24.2. Ekonomi After Work 4.3. Ässät–HPK, jääkiekon SM-liigaa aitiopaikoilla 6.4. Suomen Ekonomit kouluttaa – Autopilotilta oman ajattelun johtamiseen Raumalla 12.5. Flooran päivän juhla 15.7. Ekonomijazzit RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN EKONOMIT 5.3. ja 12.3. klo 8.15 Sveitsin uimalassa uintitekniikkakurssi, lajina selkäuinti 11.3. Turengin asemalla yhteistapaaminen RiHyn, Etelä-Hämeen Ekonomien ja Lounais-Hämeen Ekonomien kanssa 5.4. Oman osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen -koulutus Hyvinkäällä Lisätietoja rihy.fi tai Facebook-sivuilta Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry. SAVONLINNAN SEUDUN EKONOMIT 20.7. Ekonomiooppera Rigoletto, Savonlinna (Ilmoittautuminen päättyy 28.2.) Kutsumme Teidät kuuntelemaan ja katselemaan upeaa Rigoletto-oopperaa 20.7.2017 Savonlinnaan! Hinta: 120 eur Savonlinnan Seudun Ekonomit (jäsenhinta), 149,50 Ekonomit, avecit Ilmoittautuminen viimeistään

28.2.2017 mennessä: minna. karvinen@savled.com. Paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä, paikkoja varattu 80 kpl. Savonlinnan Seudun Ekonomit ja heidän avecinsa: suoraan, maksamalla maksu 28.2. mennessä tilille: FI88 5651 1320 1817 52/nimi ja mahdollisen avecin nimi Vieraat: Ilmoittautuminen suoraan 28.2. mennessä sähköpostiosoitteeseen sales@savonlinnatours.fi, tai puhelimitse 050 548 4004. Päivi Ruuskanen laskuttaa varatut palvelut ja toimittaa maksetut oopperaliput suoraan postilla. Paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Jos haluat viettää aikaa Savonlinnassa pidempään, olemme varanneet huoneita, joten kysy myös majoitusvaihtoehtoja! Lämpimästi tervetuloa! 15.3. Kevätkokous klo 18.00, Kahvila-verhoomo Taika, Satamakatu 9, 57130 Savonlinna kts. tarkemmin savonlinnanseudunekonomit.fi SUUR-SAVON EKONOMIT Ekonomi-lounaat 2017: järjestetään 9.3, 13.4, 11.5, 8.6, Mikkelin Rossossa 7.3. Jääkiekkoilta Jukurit–JYP Ikioma Areenalla 29.3. Suomen Ekonomit kouluttaa: Lisämyynnillä huipputuloksiin, Mikkeli 24.4. Yritysvierailu OpaMuurikka Oy, Mikkeli 24.4. Kevätkokous yritysvierailun jälkeen OpaMuurikka Oy:n tiloissa 6.5. Koko perheen kevätretki Repoveden kansallispuistoon 12.6. Vierailu Taidekeskus Salmelaan, opastettu kierros ja illallinen 20.7. Risteily ja Rigoletto-ooppera Savonlinnan Seudun Ekonomien kanssa. Lisäinfo ja ilmoittautuminen viimeistään 28.2.2017 osoitteessa sales@ savonlinnatours tai 050 548 4004/Päivi Ruuskanen.

22.3. Yritysvierailu: Paavo Nurmi -keskus 30.3. Yritysvierailu: Manu Events Oy ja kevätkokous 5.4. Yritysvierailu: Muotikuu Oy 19.4. Yritysvierailu: Meriaura Oy 20.4. Samppanjat-koulutus 27.4. Lisämyynnillä huipputuloksiin, Suomen Ekonomien järjestämä koulutus Lisätietoa tapahtumista löydät jäsenlehdestämme, sähköisestä uutiskirjeestämme ja kotisivuiltamme turunseudunekonomit.fi VAASAN EKONOMIT Helmikuu: Näkyvyys kuntoon LinkedInissä/ somessa työnhakijana! Sisältää profiilikuvauksen omaa käyttöä varten. Maaliskuu: 9.3. Naisten päivä 14.3. Suomen Ekonomien koulutus: Puhe-Judo VARKAUDEN SEUDUN EKONOMIT 22.4. Varkauden Seudun Ekonomit täyttää 60 vuotta. Juhlia vietetään Ravintola KaksRuusussa kello 18.00 alkaen. Ilmoittautuminen Ekonomien tapahtuma kalenterin kautta.

TURUN SEUDUN EKONOMIT 15.2. Yritysvierailu: Covis Partners Oy 15.2. Uuden maailman punaviinit -koulutus 7.3. Riko rajasi – älä itseäsi/ Suomen Ekonomien järjestämä koulutus 9.3. Aamiaisseminaari: Kilpailuetu vai kilpailuhaitta? Osaako henkilöstö ilahduttaa asiakasta?

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

[ KOLUMNI ]

ULKOMINISTERIÖ

On mentävä keskustelun luo

Jouni Mölsä on ulkoministeriön viestintäjohtaja, joka on muutamassa vuodessa uudistanut ulkoministeriön viestintää perus teellisesti ja tuonut sen sosiaalisen median aikakaudelle. Näistä ansioista ProCom on valinnut hänet Vuoden viestintäammattilaiseksi 2016.

lkoasiainministeriön viestintäosaston seinällä on 27 UM:n Pressin päällikön kuvat. Olen päällikkö numero 28. Kun Pressin ensimmäinen päällikkö Erkki Kivijärvi aloitti työssään 1919, yksi hänen ensimmäisiä tehtäviään oli matkustaa Tukholmaan selvittämään, mitä siellä olevat punaiset aktivistit suunnittelevat itsenäisyytensä alkuvuosia elävän Suomen varalle. Nykyisin tehtävät ovat toisenlaisia. Ulkoministeriö työskentelee Suomen ja suomalaisten eteen. Organisaationa UM luo Suomeen vakautta, vaurautta ja turvallisuutta. Tähän pyritään esimerkiksi varmistamalla, että Suomen kanta kuullaan kansainvälisillä päätöksentekofoorumeilla, varmistamalla kauppaneuvotteluissa se, että suomalaisyrityksillä on tasavertainen kilpailuasema ja että Suomen asema ja pyrkimykset ylipäätään ymmärretään kansainvälisellä kentällä oikein. Tässä työssä viestintävälineet ovat aina olleet keskeisiä. Tuoreimman tiedon haltijalla on ollut etulyöntiasema, kun asemia on haettu puolin ja toisin. Erkki Kivijärven aikaan maiden välisiä suhteita hoidettiin ennen kaikkea kahdenvälisesti. Tunnustuksia annettiin puolin ja toisin ja sopimuksia tehtiin valtioiden kesken. Diplomaatti viesti ennen kaikkea ministeriössä oleville esimiehilleen. Viestintävälineiden kehittämisen ytimessä oli nopeuden lisääminen. Globalisaation myötä Suomi on nyt järjestänyt asioitaan pitkälti liittymällä kansainvälisiin sopimusjärjestelmiin ja hakemalla vahvoja asemia kansainvälistä järjestystä luovissa organisaatioissa, kuten YK:ssa, Maailman kauppajärjestössä ja niin edelleen. Suomen tärkein ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintakehys on Euroopan unioni. Samaan aikaan kansalaisten halu osallistua ennen lähinnä asiantuntijoiden välillä käytyyn keskusteluun on lisääntynyt. Nopeuden sijasta tiedon käytön ongelmaksi on tullut, mitä tietovirrasta pitää saada irti.

Kansalaisten halu osallistua keskusteluun on lisääntynyt.

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

Keskustelu ei tule luoksemme. Meidän on mentävä keskustelun luokse. UM käyttää tällä hetkellä virallisesti muun muassa Twitteriä, Facebookia, Periscopea, Instagramia, YouTubea, Slidesharea, Flickriä ja Storifytä viedäkseen viestiään eteenpäin. UM:n alla pyörii 80 verkkosivustoa, meillä on 84 sivua Facebookissa, 32 blogia, joihin kirjoittaa yli 300 ihmistä, maakuvatyössä keskeistä materiaalia julkaistaan kahdeksalla kielellä ja maakuva-aineistoa esittelevän This is Finlandin Facebook-sivulla on yli 150 000 seuraajaa. Tokion suurlähetystön Twitter-tilillä on 129 000 seuraajaa, UM:n 69 000. Useita kansainvälisiä palkintoja saavuttanut Suomen emoji-kampanja herätti julkisuudessa kysymyksen, miksi ulkoministeriö puuhastelee ”lasten asioiden” parissa? Mielikuvat eri maista syntyvät aikaisin, usein teini-ikään mennessä. Tämän jälkeen niiden muuttaminen on vaikeaa. Emoji-kampanjan avulla on muutaman kymmenen tuhannen euron panostuksella tavoitettu yli 200 miljoonaa ihmistä, jotka ovat yhdistäneen käsitteen ”Finland” johonkin oivaltavaan ja hauskaan. Erityisen suosittuja emojit ovat ymmärrettävästi olleet nuorten ja nuorten aikuisten ryhmissä. Siksi tähän kampanjaan kannatti lähteä. Ulkoministeriön tietohallintojohtaja Martti Favorin kirjoitti 1999, että mitä syvemmälle tietotekniikka porautuu organisaation toimintaan, sitä vähemmän sovelluksien käyttöönotto on tekninen ongelma. Aina vain enemmän kysymys on ajatteluja toimintatapojen muutoksesta. Tämä pitää paikkansa nytkin. Tämä on numeron 28 keskeinen pulma. Erkki Kivijärven tehtävä tuntuu jotenkin selväpiirteiseltä.

UM käyttää muun muassa Twitteriä, Facebookia, Periscopea, Instagramia, YouTubea, Slidesharea, Flickriä ja Storifyta.

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMIT – FINLANDS EKONOMER Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki  Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors p./tfn 0201 299 299 info@ekonomit.fi ekonomit.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSÄRENDEN jasenrekisteri@ekonomit.fi arkisin – vardagar 9–14: Omien yhteystietojen päivitys: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut Uppdatera dina kontaktuppgifter: jasenpalvelu.ekonomit.fi/logga-in > Egna sidor

0206 93200

Kontaktuppgifterna hittar du på webben ekonomit.fi/sv/kontaktuppgifter E-postadresserna skrivs i formatet fornam.efternamn@ekonomit.fi

URAPALVELUT – KARRIÄRTJÄNSTER ura@ekonomit.fi Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi

Suomen Ekonomeilla on 25 alueellista ekonomiyhdistystä sekä 13 opiskelijayhteisöä. Lisätietoa: ekonomit.fi/ekonomiyhdistykset ja ekonomit.fi/opiskelijayhteisot.

PALKKANEUVONTA – LÖNERÅDGIVNING Lähetä soittopyyntö – be oss ringa dig: palkkaneuvonta@ekonomit.fi Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi

Finlands Ekonomer har 25 lokala ekonomföreningar samt 13 studerandeföreningar. Mer information: ekonomit.fi/web/sv/ekonomforeningar och ekonomit.fi/web/sv/sammanslutningar-ekonomistuderande

TYÖSUHDENEUVONTA – ANSTÄLLNINGSRÅDGIVNING arkisin – vardagar 9–12: 0206 93205 Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi TYÖNANTAJANEUVONTA – ARBETSGIVARRÅDGIVNING

0206 92923

TYÖTTÖMYYSTURVANEUVONTA – ARBETSLÖSHETSSKYDDSRÅDGIVNING ma–to – må–to 9–12: 0206 93273 Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi TYÖTTÖMYYSKASSA – ARBETSLÖSHETSKASSA IAET-kassan puhelinpalvelu – IAET-kassas telefonservice ma–to 10–15, pe 10–13: må–to 10–15, fr 10–13 www.iaet.fi

Koko henkilöstön yhteystiedot löydät sivustolta ekonomit.fi/henkilohakemisto Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ekonomit.fi

09 4763 7600

TYÖMARKKINATOIMINTA – ARBETSMARKNADSVERKSAMHET Työmarkkinajohtaja – Arbetsmarknadsdirektör Riku Salokannel 040 724 9566 VIESTINTÄ – KOMMUNIKATION viestinta@ekonomit.fi Viestintä- ja markkinointijohtaja – Kommunikations- och marknadsföringsdirektör Terttu Sopanen

040 334 1202

TOIMINNANJOHTAJA – VERKSAMHETSLEDARE Hanna-Leena Hemming

050 511 3048

KYLTERIYHDYSHENKILÖT Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö auttaa, kun haluat tietää Suomen Ekonomien opiskelijapalveluista. Löydät oman kylterisi yhteystiedot sivustolta ekonomit.fi/otayhteytta > Henkilöt palveluittain > Kylteriyhdyshenkilöt EKONOMSTUDERANDENS KONTAKTPERSONER Finlands Ekonomers kontaktperson på ditt universitet hjälper dig när du vill ha information om förbundets tjänster för studerande. Kontaktuppgifter till din egen kontaktperson hittar du på ekonomit.fi/web/sv/ kontaktuppgifter > Enligt service > Kontaktpersoner för ekonomstuderande

Kerro mielipiteesi ja voita palkinto Piditkö lukemastasi? Käytä viisi minuuttia ja kerro meille, miten onnistuimme lehden teossa ja mistä aiheista haluaisit lukea jatkossa. Kyselyyn vastaamalla voit voittaa mattamustan Paulig Cupsolo ByMe -kapselilaitteen ja siihen sopivia kaakao- ja kahvijuomakapseleita. Voittaja arvotaan 2.6.2017. Klikkaa osoitteeseen lukijakysely.fi/ekonomi

Puheluhinnat 0206-alkuisiin numeroihin matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min ja lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Samtalspris till 0206-nummer mobilsamtalsavgift + 3 cent/min från mobiltelefon och lokalnätsavgift + 3 cent/min från fasta nätet.

Tarkistathan, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Se onnistuu jäsenpalvelussa: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut Kirjaudu jäsenpalveluun jäsennumerollasi (tai vaihtamallasi tunnuksella) ja henkilötunnuksen loppuosalla.

E KO N O M I 1 /2 0 1 7

OTA TÄYSI HYÖTY IRTI järjestöjäsenyydestäsi.

Tiesithän, että Ekonomien jäsenenä sinä ja perheesi olette oikeutettu pysyvästi edulliseen henki- ja tapaturmavakuutukseen. Esimerkiksi henkivakuutus 32-vuotiaalle Ekonomien jäsenelle 100 000 euron turvalla maksaa vain 7 euroa kuussa. Alennus on peräti 62 %, mikä merkitsee noin 134 euron säästöä vuodessa. Turvaa perheesi toimeentulo, jos pahin sattuisi. Kattavan vakuutusturvan koko perheelle saat kätevimmin osoitteesta

henkivakuutuskuntoon.fi Hen

tus kivakuu

62 % IN! EDULLISEMM

Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 9/2016). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.