Ekonomi 3/2017

3

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

Kilpailukielto­ sopimukset

JÄYKISTÄVÄT ­TYÖMARKKINOITA

KESÄKUU 2017

TALOUS Miten varmistaa sijoituskohteen eettisyys?

MAAILMALLA Puolassa kuohuu, mutta talous kasvaa URA Tunnista oma osaamisesi!

MATKAILIJA JANOAA AITOJA KOKEMUKSIA Matkailualalla elämyskuluttaminen muuttuu yhä enemmän merkityskuluttamiseksi, sanoo Regina Sippel.

Harkitsetko asuntosi vuokraamista?

Oletko myymässä asuntoasi?

Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti.

Myyntiturva on turvallinen valinta.

Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.

Takaamme myös välitystyömme laadun.

Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta.

Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla.

Soita niin keskustellaan tarkemmin!

Soita ja sovi tapaaminen!

p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi

p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi

HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU

Ilmalankuja 2, HKI

[ SISÄLTÖ ] KESÄKUU / JUNI 2017 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

3

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

Uutissaldo.............................................. 6 3 x uusi työ.......................................... 18 Chaker....................................................25 Ura Tunnista oma osaamisesi.................32 Ekonomien liittokokous................ 34 Sisäpiirissä Matkailija haluaa kokemuksia.........38 Kylterit Työtä ja opiskelua vuorotahdein... 42 Työelämän pelisäännöt................ 44 Toimintakertomus........................... 46 Tapahtuu..............................................53 Kolumni................................................ 54

28

10

Puolan talouskasvu on nousukiidossa vaikka politiikassa kuohuu.

Yrittäjän maa ottaa ystävällisesti vastaan, tietää Tuomas Asunmaa.

20

26

Kevein perustein laaditut kilpailukieltosopimukset vaikeuttavat yritysten ja työntekijöiden elämää.

on viime vuosien kiperimpiä kysymyksiä taloustieteissä, sanoo professori Mika Maliranta.

Kilpailukieltosopimusten pelisäännöt uusiksi

Tuottavuuden kasvun hiipuminen

Maailma paremmaksi

Sijoituskohde valitaan yhä useammin vastuullisesti.

Jaa juttuvinkki myös kaverille ­ Ekonomin verkkolehdestä. ekonomilehti.fi

3

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Kerromme avoimesti ja sijoitamme vastuullisesti

S

uomen Ekonomit on aikojen kuluessa osannut hoitaa omaisuuttaan niin, että pystymme kattamaan sijoitustoimintamme tuotoilla 40 prosenttia toiminnastamme. Se on mahtava asia, ja yritämme pitää huolta siitä, että näin on jatkossakin.

Hoidamme sijoituksemme ammattimaisesti. Hallituksen alaisuudessa toimii sijoitustoiminnan johtoryhmä, johon olemme onnistuneet saamaan alan ammattilaisia. Hallitus määrittää sille riskitason ja liittokokous sijoitustoiminnan periaatteet.

Hallitus seuraa myös sitä, että sijoitukset ovat riittävän hajautettuja.

Sijoitustoiminnan tulokset ovat luonnollisesti myös erittäin tarkassa seurannassa. Liittoa kiinnostaa erityisesti se kassavirta, joka siirretään toimintamme kulujen kattamiseen.

Näissä puitteissa sijoitustoiminnan johtoryhmä tekee pitkäjänteisiä sijoituksia, joista nyt kerromme niin jäsenistölle kuin sidosryhmillemmekin entistä avoimemmin. Salailu synnyttää vain spekulaatioita ja epäluuloja, joita kaltaisemme yleishyödyllinen yhteisö haluaa välttää. Kannattaa lukea näistä asioista myös toimintakertomuksestamme.

Lisääntynyt avoimuus ei ole ainoa asia, joka sijoitustoiminnassamme on muuttunut. Perusperiaatteisiimme on yhä vahvemmin tullut mukaan vastuullisuus. Käytämme jo nyt ensisijaisesti sellaisia sijoitusrahastoja ja varainhoitajia, jotka ottavat huomioon vastuullisuuteen liittyvät näkökulmat.

Tämä linja tiukentuu, sillä tehdessämme uusia sijoituspäätöksiä tai omaisuudenhoitosopimuksia vastuullisuus otetaan niissä aina huomioon.

Tässäkin lehdessä käydään läpi erilaisia vastuullisen sijoittamisen tapoja. Me pyrimme siihen, että

kaikki käyttämämme varainhoitajat ovat sitoutuneet noudattamaan YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita.

Tämä ei ole ristiriidassa tuottotavoitteiden kanssa, sillä pitkäjänteisessä sijoittamisessa vastuullisuus on osoittautunut myös taloudellisesti järkeväksi kriteeriksi.

Meille se on kuitenkin ennen muuta tapa rakentaa parempaa maailmaa.

Hanna-Leena Hemming toiminnanjohtaja

VESA TYNI

Suomen Ekonomien sijoitusperiaatteissa on vahvasti mukana vastuullisuus.

Päätoimittaja / Chefredaktör Hanna-Leena Hemming, hanna-leena.hemming@ekonomit.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö / Redaktionschef Tapani Mäkinen, tapani.makinen@veraja.fi, p. 040 595 4099

Julkaisija / Utgivare Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.ekonomit.fi Kustantaja / Redaktion Otavamedia OMA, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia oma.otavamedia.fi ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

Tuotanto / Produktion Otavamedia OMA, Paula Ristimäki, paula.ristimaki@otava.fi, Salla Salokanto, Nora Kolari (ulkoasu) Toimitusneuvosto / Redaktions­kommittén Hanna-Leena Hemming, Tapani Mäkinen, Riikka Mykkänen, Tuuli Marttila, Mika Parkkari ja Sirja Kulmala-Portman Suomen Ekonomeista sekä Otavamedia OMA Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljn­ing Otavamedia OMA, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@otava.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer Suomen Ekonomit, ­Tuuli Marttila, tuuli.marttila@ekonomit.fi Osoitteen­muutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@ekonomit.fi (huom. ilmoita myös ­jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) T ­ ilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Otavamedia OMA, ekonomi@otavamedia.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 68 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Sara Pihjala Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 14.9.2017, jäsenyhdistysten tiedotteet 24.8.2017 mennessä Suomen Ekonomeihin: tuuli.marttila@ekonomit.fi. Nästa Ekonomi utkommer 14.9.2017, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 24.8.2017 till Finlands Ekonomer: tuuli.marttila@ekonomit.fi.

Ekonomi-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen ­kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

Kuinka vaalit varallisuuttasi myös hyvän päivän varalle?

Me suomalaiset olemme säästäjäkansaa. Tapana on ollut säästää vähästäkin pahan päivän varalle.

Mutta kuinka usein olet miettinyt varautuvasi hyvän päivän varalle? Aloita osoitteessa nordea.fi/premium ja varaa aika tapaamiseen soittamalla Nordea 24/7 -asiakaspalveluumme 0200 3000 (pvm/mpm).

Premium Banking on palvelukokonaisuus sinulle, jolla on säästöjä ja sijoituksia vähintään 80 000 euroa tai hyvät mahdollisuudet vaurastua.

Nordea Bank AB (publ), Suomen sivuliike, Nordea Bank AB (publ), Ruotsi.

TUOREITA JUTTUJA & AJATTELEMISEN AIHEITA blogi.ekonomit.fi

HKKK:ssa vuonna 1972 aloittaneet juhlivat!

Vuonna 1972 Helsingin kauppakorkeakoulussa aloittaneiden kurssijuhla järjestetään 6.9.2017 klo 18.30 Rake-salissa, Erottajankatu 4 C. Levitäthän sanaa myös muille kurssitovereille! Ilmoittaudu jo tänään maksamalla 68 euroa tilille FI30 1210 3500 0258 10 / HKKK 1972 (viimeistään ke 9.8.2017). Osallistujamäärän seurannan kannalta toivomme sinun ilmoittavan maksun suorituksesta myös sähköpostitse: jaana.tohtua@gmail.com ja jaakko.ahtiluoto@huoneistokeskus.fi.

55 % ISTOCKPHOTO

YLI PUOLET yliopisto-opiske-

Vakuutusten tarjoamiseen ollaan puuttumassa VAKUUTUSTEN MARKKINOINTIA halutaan suitsia lainsäädännön keinoin. Uudella sääntelyllä halutaan lisätä Finanssivalvonnan mahdollisuuksia puuttua vakuutusten markkinoinnin epäkohtiin. Sääntelyllä halutaan varmistaa, että vakuutuksen ottaja saa tarpeitaan vastaavat vakuutukset ja riittävät tiedot hankinnoistaan.

Uudessa sääntelyssä lisättäisiin vakuutuksen antajan ja vakuutusmeklarien selonotto- ja tiedon­antovelvollisuuksia ja täsmennettäisiin vakuutusedustajaksi rekisteröitymisen kriteereitä. Myös vakuutusten

markkinointia koskevia määräyksiä aiotaan tarkentaa: jatkossa vakuutuksia koskevien tietojen tulee olla asiallisia ja selkeitä, eivätkä tiedot saa johtaa harhaan. Markkinointi pitää voida tunnistaa markkinoinniksi myös verkossa.

Kaavaillut muutokset koskevat useita eri lakeja, kuten vakuutussopimuslakia ja lakia vakuutusten tarjoamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema luonnos hallituksen esitykseksi on lausuntokierroksella noin kesäkuun puoliväliin saakka.

Pätevien työnhakijoiden löytäminen on entistä hankalampaa REKRYTOINNIN AMMATTILAISET arvioivat, että pätevien työnhakijoiden löytäminen on vaikeutunut edellisvuodesta. 63 prosenttia vastaajista arveli pätevien tekijöiden etsimisen hankaloituneen. Aiempaa mutkikkaampaa on myös erityisasiantuntijoiden ja passiivisten työnhakijoiden rekrytointi.

Tulokset selviävät Duunitorin vuosittain

6

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

tuottamasta Kansallisesta rekrytointitutkimuksesta, joka julkaistiin toukokuussa.

Samasta tutkimuksesta ilmeni lisäksi muun muassa, että LinkedInin merkitys rekrytoinnissa on vähentynyt ja Facebookin sitä vastoin kasvanut.

Tutkimuksen tulokset ovat vapaasti ladattavissa Duunitorin verkkosivuilta.

lijoista kävi työn ohella töissä, kertovat Tilastokeskuksen tuoreet koulutustilastot. Työssä­ käynnissä oli eroja aloittain: yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan opiskelijat työskentelivät opintojen ohessa keskimääräistä useammin.

21

AKAVA JULKAISI toukokuussa

teemaohjelman yrittäjien ja itsensätyöllistäjien aseman parantamiseksi. Ohjelmassa on 21 kohtaa, joissa käsitellään muun muassa verotuksen keventämistä ja yrittäjän sosiaali­ turvaa.

7,8 %

AALTO-YLIOPISTON kauppatieteiden koulutusohjelmaan pyrki tänä vuonna 2 282 hakijaa.

Määrä kasvoi edellisvuodesta 7,8 prosenttia.

LADATTU TÄYTEEN

E3 2190,CE3 1490,-

TYYLIÄ & ILOA

HELKAMA e-BIKE

Oletko jo kokeillut sähköpyöräilyä? Helkamalla on laaja valikoima sähköpyöriä jokaiseen käyttöön.

Valitse upea punainen etunapamoottorilla oleva CE3-citypyörä, Shimano Steps -tekniikalla olevat sporttinen SE10L tai huippuvarusteltu E3. Älä hikoile vaan anna sähkön viedä! Sähkömoottori antaa lisäpotkua, kun lähdet liikkeelle ja auttaa eteenpäin jokaisella polkaisulla. Tutustu pyöriin verkossa ja koeaja e-Bike Expertillä. Pyöräily ei ole koskaan ollut näin hauskaa!

helkamavelox.fi

Tutustu Hövdingin tyylikkäisiin airbag-kypäriin osoitteessa www.hovding.com

LIIKKUMISEN ILOA V U O D E S TA 1 9 0 5

Opi uutta, innostu, in – Osallistu Ekonomien koulutustapahtumiin ympäri Suomen!

Ammatillisen kehittymisen tapahtumat

Pidämme huolta osaamisestasi koko työurasi ajan. Haluamme olla tässäkin edelläkävijöitä ja tarjota teemoja, jotka parhaiten vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin.

Rovaniemi

Tampere

7.9. Rakentava vuorovaikutus ja yhteistyötaidot

13.9. Strategian kirkastaminen ja yhteisen tavoitteen luominen 6.11. Lisämyynnillä huipputuloksiin

Oulu

8.11. Strategisen hyvinvoinnin johtaminen ja liiketoiminnan vaikuttavuus

Seinäjoki 26.9. Puhe-judo

Joensuu

Turku

4.10. Oman osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen

12.9. Autopilotilta oman ajattelun johtamiseen 23.11. Arvon luominen ja osoittaminen neuvotteluissa

Kuopio 14.9. Loistavan palveluelämyksen kehittäminen 16.11. Fasilitointityökalujen perusteet

Vaasa 4.10. Työn murros - miten asiantuntijatyö uudistuu?

Pori 5.10. Lisämyynnillä huipputuloksiin

Lahti 15.11. Strategisen hyvinvoinnin johtaminen ja liiketoiminnan vaikuttavuus

Kouvola 21.9. Autopilotilta oman ajattelun johtamiseen 30.11. Luottamuksen merkitys työssä ja elämässä

Riihimäki 11.10. Kehity päätöksentekijänä

Mikkeli 3.10. Mikä sinua motivoi?

Helsinki 23.11. Autopilotilta oman ajattelun johtamiseen

Päiväkoulutus Iltakoulutus Maksullinen Jäsenmaksuun kuuluva

Coach

Podca

Webina

nspiroidu

i

s t

u

n n s

u

n n i n

hing

ast

EkonomiEsimies

– Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin Esimiehille ja esimiestehtäviin haluaville Koulutusten kantavana perusajatuksena on hyvä ja kestävä johtaminen. Työskentelytapa on coachaava ja kysymyksiä herättävä. Yhtä oikeaa vastausta ei useinkaan ole, vaan autamme sinua löytämään oman esimiesidentiteettisi sekä tapasi toimia ja kehittyä.

Johtajaksi ei kasveta päivässä, vaan työssä kehitytään joka päivä. EkonomiEsimies-koulutuksesta voit poimia itsellesi sopivat palat tai osallistua kaikkiin.

[ UUTISSALDO ]

Naisten yrityksiä luotsataan kasvuun NAISTEN YRITYKSET eivät tätä nykyä kasva ja työllistä miesten hallinnoimien yritysten tavoin. Näin on siitä huolimatta, että naisten osuus yrittäjistä lisääntyy: uusien yritysten perustajista naisia on jopa 40 prosenttia.

Keväällä alkaneessa Liekki-hankkeessa yksinyrittäjiänaisia ja naisten alle viiden hengen yrityksiä tuetaan kohti kasvua.

Pitkän tähtäimen tavoitteena on luoda yksinyrittäjille kasvupolun malli ja jalkauttaa se koko Suomeen.

Suomen Yrittäjänaisten ja Uudenmaan TE-toimiston hankkeessa yrittäjille tarjotaan verkostoja, kasvutarinoita ja materiaalia, joka tukee itsensä johtamisessa ja liiketoimintaosaamisessa.

Tutustu kokonaisuuteen tarkemmin:

ekonomit.fi/ekonomiesimies 24.8.-14.12. Virtuaalinen ryhmäcoaching

Helsinki 29.8.-19.12. Ryhmäcoaching 9.-10.10. ja 13.-14.11. Lähikoulutus 14.-15.12. Syventävä lähikoulutus

Webinaarit 13.6. Rekrytoinnin juridiikkaa 5.9. Osakesijoittamisen perusteet 3.10. Osakesijoittajan tärkeimmät tunnusluvut 7.11. Näin luet talousuutisia - Makrotalouden vaikutus osakemarkkinoihin 5.12. Osakemarkkinoiden ajankohtaiskatsaus

Euribor ei uudistukaan EURIBORIN MÄÄRÄYTYMINEN pysyy entisellään, eivätkä siihen kaavaillut muutokset toteudu. Euriborit julkaistaan myös jatkossa entiseen tapaan ja tutuin kriteerein.

Euroopan rahamarkkina­instituutti EMMI on etsinyt vuodesta 2013 alkaen keinoa, jolla euribor voisi määräytyä läpinäkyvämmin kuin nykyään. EMMIn helmikuussa päättyneessä kokeilussa tutkittiin, voisiko korko määräytyä pankkien arvioiden sijaan toteutuneiden rahamarkkinakauppojen perusteella. Testissä seurattiin pankkien kaupankäyntitietoja 12 eri maassa.

Kokeilun perusteella uudistusta ei oteta käyttöön.

Finanssi­alan keskusliiton mukaan koron ominaisuudet eivät olisi säilyneet riittävän samankaltaisina nykytilanteeseen verrattuna. Työ euriborin uusien määräytymiskriteerien eteen kuitenkin jatkuu.

Aloittavien yritysten määrä kasvaa YRITYKSEN PERUSTAMINEN on kasvattanut suosiotaan

Tutustu tarkemmin syksyn 2017 kattaukseen ja ilmoittaudu:

ekonomit.fi/ tapahtumat

talouden muutenkin piristyessä, ja perustettujen yritysten määrä on kääntynyt selvään nousuun.

Vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä yrityksiä perustettiin Tilastokeskuksen mukaan jo selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. Eniten uusia yrityksiä nousi Uudellamaalla, ja myös Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa olivat vilkkaita. Osakeyhtiöitä uusista yrityksistä oli hiukan alle puolet.

Lisääntynyt kiinnostus yritysten perustamiseen on huomattu myös Suomen Uusyrityskeskuksissa. Niiden kautta perustettujen yritysten määrä kasvoi alkuvuonna yli 12 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

aari

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

9

PAREMMAN MAAILMAN PUOLESTA ISTOCKPHOTO

TEKSTI SARI LAPINLEIMU KUVAT TOMMI TUOMI, ROOPE PERMANTO JA SUVI ELO

10

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

Tuottava kohde ei enää riitä: rahat halutaan sijoittaa myös vastuullisesti.

Mitä vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa? Millaisia vaihtoehtoja piensijoittajalla on? Ja mistä tietää, onko yritysten ja rahastojen toiminta todella niin kirkasotsaista kuin markkinointipuheissa lupaillaan?

E

ettisestä sijoittamisesta puhuttaessa keskustelu vilisee termejä: on eettistä, vastuullista ja vaikuttavuussijoittamista. Kaksi ensimmäistä tahtovat mennä etenkin puhekielessä sekaisin, eikä kolmas ole yleiseen kielenkäyttöön edes ehtinyt – sen verran tuoreesta tulokkaasta on kyse. ”Eettinen sijoittaminen lähti aikanaan liikkeelle Yhdysvalloista, paljolti uskonnollisista yhteisöistä ja säätiöistä. Siinä sijoituskohteet valittiin ensisijaisesti arvopohjan mukaan – usein niin, että tietyt toimialat, kuten pornografia sekä tupakka- ja aseteollisuus, suljettiin pois”, toteaa Minna Halme, vastuullisen liiketoiminnan professori Aalto-­ yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Kun ihmisoikeuskysymykset sekä kestävän kehityksen ongelmat – ilmastonmuutos, veden ja luonnonvarojen riittävyys sekä jäteongelmat – alkoivat nousta suuren yleisön tietoisuuteen, kehittyi aiempaa ratio­naalisemman, systemaatti-

semman ja laajemman vastuullisen sijoittamisen ajatus. ”Vastuullisessa sijoittamisessa otetaan huomioon ekologiset, sosiaaliset ja hallintotapaan liittyvät tekijät. Eettisestä sijoittamisesta poiketen sillä pyritään tuotto- ja riskiprofiilin parantamiseen.”

Vastuullisten sijoituskohteiden määrä lisääntyy tasaisesti. Tästä pitää huolen koko ajan kasvava kysyntä. ”Olemme tulleet tilanteeseen, jossa vastuullisuus on must. Se pitää ottaa vakavasti, siitä tulee tietää ja tarjolla pitää olla vastuullisia sijoitustuotteita”, Halme kuvailee.

VASTUULLISUUDESTA VAIKUTTAVUUTEEN Kolmas, vielä pidemmälle ulottuva askel vastuullisuuden tiellä on niin sanottu vaikuttavuussijoittaminen (impact investing). Vaikuttavuus­ sijoittamisessa sijoitetaan positiivisia asioita tekeviin yrityksiin. ”Sellaisia voivat olla esimerkiksi tuulivoimaan tai aurinkovoimaan liittyvät ratkaisut tai tuotteet ja

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

11

palvelut, joiden avulla kehittyvien maiden vähävaraisille ihmisille saa­ daan puhdasta vettä inhimillisellä hinnalla”, Halme listaa.

Vaikuttavuussijoittaminen pyrkii siis saamaan aikaan jotakin yhteis­ kunnallisesti tai ekologisesti tärkeää unohtamatta taloudellista kannatta­ vuutta. Se suuntautuu usein uusiin, innovatiivisiin yrityksiin, jotka eivät ole pörssissä. ”Suomessa vaikuttavuussijoitta­ minen on vielä hyvin marginaalinen ilmiö. Yksittäisen piensijoittajan on vaikea päästä käsiksi näihin sijoitus­ kohteisiin. Muutaman vuoden pääs­ tä tilanne on varmasti jo toinen.”

RAHASTON KAUTTA VAI SUORAAN? Vastuullisesta sijoittamisesta kiin­ nostuneella piensijoittajalla on käy­ tännössä kaksi vaihtoehtoa. Hän voi sijoittaa joko rahastoihin tai suoraan valitsemiinsa yrityksiin.

Yksinkertaisin vaihtoehto on jokin tavallisen tai investointipankin tarjoamista, vastuullisiksi profiloi­ duista, rahastoista. Halmeen mu­ kaan näiden kantavia teemoja voivat olla esimerkiksi ilmasto, puhdas vesi tai jokin kehittyvien markkinoiden vastuuteema.

Rahastot ovat sijoittajan kannalta helppo ja vaivaton valinta. Mitalin kääntöpuolella on hallitsematto­ muus: salkuissa on usein isoja, globaaleja yrityksiä, joten rahat lennähtävät herkästi maailmalle.

Toisekseen sijoitus ei välttämättä ohjaudu edelläkäyvään ja innovatii­ viseen toimintaan. Tämän lisäksi ihmisoikeuksien, lähinnä työolo­ suhteiden, valvonta voi osoittautua haastavaksi. ”Jos sijoittaja on aidosti kiinnos­ tunut kohteidensa vastuullisuudes­ ta, hänen kannattaa hakea tietoa itse ja sijoittaa suoraan. Hyviä tietoläh­ teitä ovat yritysten vuosikertomuk­ set ja nettisivut, yritysvastuuraportit sekä kestävän kehityksen raportit.”

MÄÄRITTELYSSÄ ON HAASTEITA Vastuullisuudelle ei ole yhtä yksi­ selitteistä määritelmää. Niin yri­ tykset kuin sijoittajatkin valitsevat strategiaansa sopivat painopisteet oman harkintansa mukaan.

Valintojen avuksi on laadittu useampia kansainvälisiä ja kansal­ lisia kriteeristöjä. YK:lla on omat vastuullisen sijoittamisen periaat­ teensa (Principles for Responsible Investment, PRI), joihin toimijat

12

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

voivat sitoutua ja joita ne voivat kertoa noudattavansa. Niin sanottu ESG-kriteeristö taas listaa keskeisiä ympäristöön (Environment), sosiaali­ seen vastuuseen (Social) sekä hyvään hallintotapaan (Governance) liittyviä tekijöitä. Lisäksi alueelliset tai maa­ kohtaiset yhdistykset, kuten Suomes­ sa toimiva Finsif, tuottavat ohjeistoja vastuulliselle sijoittamiselle.

Rahastojen arvioimisen ja ver­ tailemisen avuksi on – ehkä hieman yllättäen – tulossa myös Joutsen­ merkki. Tähän työkaluun Halme suhtautuu hienoisella varauksella. ”Vaikuttaa siltä, että Ympäris­ tömerkintälautakunnan Joutsen­ merkki perustuu pitkälti pois­ sulkulogiikkaan eli `huonojen´ toimialojen karsimiseen. Tämän logiikan heikkous on siinä, että se arvioi ainoastaan lopputuotetta tai palvelua, ei yrityksen toimintaa kokonaisuutena. Joka tapauksessa se on ensimmäinen viranomaistaus­ taisen organisaation ´suositus´, jolla pyritään tarjoamaan piensijoittajalle edes jonkinlaista turvaa.”

VIRANOMAISVALVONTA PUUTTUU Vastuullisuuden valvontaan liittyvät käytännöt vaihtelevat sijoittajittain. ”Jokainen sijoittava taho päättää, millaisia asioita sijoituskohteiltaan vaatii. Seuranta perustuu paljolti omavalvontaan: viranomaisvalvon­ taa ei käytännössä ole”, Halme selventää.

Monet salkunhoitajat ulkoistavat sijoituskohteiden valvonnan konsul­ teille. Konsultit raportoivat, millaiset ympäristötulokset, sosiaalisen vastuullisuuden tulokset ja hallinto­ tapaan liittyvät tulokset potentiaali­ silla yrityksillä on, ja salkunhoitajat tekevät ottamis- tai jättämispäätök­ sesä saamansa tiedon perusteella. ”Piensijoittajan harteille jää joka tapauksessa iso vastuu. Räikeimmät epäkohdat on varmasti eliminoitu, mutta en ainakaan itse luottaisi siihen, että vastuullisena markkinoi­ dun rahaston taso on automaattises­ ti erityisen korkea.”

VELVOLLISUUDESTA VALTIKSI Vielä kymmenen vuotta sitten vas­ tuullisuus saatettiin nähdä lisätöitä aiheuttavana pakkopullana. Ääni kellossa on muuttunut, ja vastuulli­ suudesta tullut merkittävä yritys­ kuvan rakentaja sekä laadukkaan toiminnan tae. ”Meillä on paljon tutkimusnäyt­ töä, jonka mukaan vastuullisuus

”JOS SIJOITTAJA ON AIDOSTI KIINNOSTUNUT KOHTEIDENSA VASTUULLISUUDESTA, HÄNEN KANNATTAA HAKEA TIETOA ITSE JA SIJOITTAA SUORAAN.” MINNA HALME

yrityksen toiminnassa indikoi useimmiten hyvää johtamista”, Halme sanoo.

Vastuullisuuden vaikutusta yri­ tysten tulokseen on tutkittu paljon.

Meta-analyysien mukaan se näyttäisi olevan keskimäärin positiivinen. ”Mitä pidemmän aikavälin kannattavuudesta puhutaan, sitä ­todempaa totta tämä on. Ympäristö­ asioissa ero on todella selvä. Energi­ ankulutuksen ja jätteen vähentämi­ nen palvelee suoraan liiketoiminnan tulosta – samoin se, kun yritys kehittää uusia liiketoimintamalleja havaittuaan esimerkiksi jonkin ympäristöongelman. Sosiaalisen vas­ tuullisuuden ja hyvän hallintotavan osalta yhteys yrityksen tulokseen ei ole aivan näin suoraviivainen. ”

KOHTI TALOUDELLISEMPIA TOIMINTAMALLEJA Varoittava esimerkki vastuuttoman toiminnan vaikutuksesta yritys­ mielikuvaan löytyy autoteollisuu­ desta. Sen maine ja luotettavuus sai vastikään pahan kolauksen Volkswa­ genista alkaneen päästöhuijausskan­ daalin myötä.

Vastuullisuuden ja siitä kummun­ neiden uusien liiketoimintamallien tarjoamista mahdollisuuksista kertoo puolestaan amerikkalaisen Interface Carpetsin tarina. Vuonna 1973 perustettu, globaalisti toimiva yritys valmistaa toimistojen koko­ lattiamattoja. Ala oli perinteisesti erittäin jäteintensiivinen: kun joku kohta lattiasta kului, koko matto poistettiin ja vietiin kaatopaikalle.

Interface Carpets päätti kuitenkin tehdä asiat toisin – ja tuli samalla muuttaneeksi koko alan käytäntöjä. ”Yritys kehitti liiketoimintamal­ lin, jossa vain kulunut kohta poistet­

Minna Halme muistuttaa, että ympäristöasioista huolehtiminen palvelee suoraan liiketoiminnan tulosta.

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

13

Ira van der Pals uskoo, että vastuullisuusasioista huolehtivan yrityksen liiketoiminta on muutenkin vakaalla pohjalla.

14

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

tiin ja muut kohdat sävytettiin niin, ettei vaihdosta huomannut. Valmistus- ja kierrätyssysteemi mietittiin uudelleen: polttamisen sijaan vanhat matot käytettiin uusien mattojen raaka-aineena.”

Näillä toimenpiteillä yritys pääsi 80 prosentin materiaalisäästöihin.

Samalla koko liiketoimintamalli laitettiin uusiksi: mattopalojen sijasta asiakkaalle alettiin myydä kokonais­ valtaista lattiapalvelua. Asiakas maksoi ylläpidosta kerran tai kaksi vuodessa ja tiesi, että lattia pysyi jatkuvasti hyvässä kunnossa.

rahaston sijoituskohteisiin. Käymme kuitenkin paljon keskusteluja rahastoyhtiöiden kanssa ja pyrimme löytämään yhteistyökumppaneita, jotka ovat valmiit tekemään töitä samojen asioiden eteen kuin Kirkon eläkerahasto.”

Kaikki KERin varainhoitajat ovat allekirjoittaneet PRI:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet. ”Tämä tarkoittaa, että he ovat sitoutuneet huomioimaan ESG-näkökohdat sijoitusprosessissaan ja kehittämään vastuullisen sijoittamisen käytäntöjään.”

KIRKON ELÄKERAHASTO NÄYTTÄÄ MALLIA Kirkon eläkerahasto KER on ollut vastuullisen sijoittamisen edellä­ kävijä kohta neljännesvuosisadan ajan. Rahasto toimii nimensä mukaisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon eläkerahastona. Noin puolentoista miljardin euron sijoitussalkku on toteutettu rahastoilla ja suorilla sijoituksilla. ”Olemme osa kirkkoa, joten sijoitustoiminnan on oltava kestävää.

Vastuullisuus on kulkenut mukana päätöksenteossa alusta lähtien, vuodesta 1991 saakka”, sijoitusjohtaja Ira van der Pals sanoo.

Vastuullisuustekijät on integroitu kaikkeen toimintaan strategiasta yksittäisiin sijoituksiin ja niiden seurantaan saakka. Omistukset käydään läpi kahdesti vuodessa ulkopuolisen konsultin kanssa, ja jos niissä todetaan normirikkomuksia, kyseisten yrityksen kanssa käynnistetään vaikuttamiskeskustelu. Rinnalla seurataan myös toimialoja, joilla ei haluta olla mukana. ”Rahastosijoituksissa yhdellä osuudenomistajalla ei ole kovin suurta mahdollisuutta vaikuttaa

ARVOJEN JA BISNEKSEN LIITTO Vastuullisuus ei ole pelkästään arvokysymys – sillä pyritään ennen kaikkea riskinhallintaan ja hyvään pitkän aikavälin tuottoon. KERin lupaus ja vastuu eläkkeiden maksamisesta on samanlainen kuin millä tahansa eläkeyhtiöllä, joten myös tuottotavoitteiden on oltava linjassa muiden eläketoimijoiden kanssa. ”Uskomme, että yritykset, jotka hoitavat asiansa hyvin kaikilla ESG:n osa-alueilla, ovat myös kestäviä yrityksiä. Tämä puolestaan heijastuu niiden tuottopotentiaaliin. Vastuullisesti toimivat rahastot ovat nekin osoittautuneet vähintään yhtä hyviksi kuin verrokkiryhmän muut rahastot.”

Ensimmäisen vaikuttavuussijoituksensa KER teki vuonna 2014 ja toisen vuonna 2016. Kyse on mikrolainasijoituksista, joiden avulla erityisesti kehittyvien maiden naisilla on mahdollisuus aloittaa pienimuotoinen liiketoiminta, elättää perheensä ja kustantaa lastensa koulunkäynti.

Vaikka yksittäiset summat ovat pieniä, niiden vaikutus ihmisten, perheiden ja yhteisöjen elämään on merkittävä.

”USKOMME, ETTÄ YRITYKSET, JOTKA HOITAVAT ASIANSA HYVIN KAIKILLA ESG:N OSAALUEILLA, OVAT MYÖS KESTÄVIÄ YRITYKSIÄ.”

IRA VAN DER PALS

”Näillä kahdella rahastolla on epäsuorasti melkein kymmenen miljoonaa laina-asiakasta neljänkymmenen eri mikrorahoituslaitoksen kautta. Hieman yli prosentti KERin sijoitussalkusta kohdistuu nyt mikrolainasijoituksiin. Niiden avulla voimme samanaikaisesti sekä tehdä hyvää että saavuttaa tuottotavoitteemme.”

ISOJEN SIJOITTAJIEN ISO VASTUU Uumajan yliopiston kauppakorkeakoulun rehtorina toiminut laskentatoimen professori Lars Hassel tuntee vaikuttamissijoittamisen kuin omat taskunsa. Hän johti vuosina 2006–2012 Mistran – Ruotsissa toimivan Ympäristöstrategian tutkimussäätiön – rahoittamaa tutkimusta, jonka aiheena olivat kestävät investoinnit erityisesti institutionaalisten sijoittajien näkökulmasta.

Tällä hetkellä Hasselin tutkimuksen kohteena ovat suurten sijoittajien vaikutusmahdollisuudet yritysten ympäristöprofiiliin sekä ihmis­ oikeus- ja omistajaohjausasioihin.

Esimerkkejä ESG-kriteereistä ENVIRONMENT

SOCIAL

GOVERNANCE

Standardit ja sertifikaatit

Henkilöstöpolitiikka

Hallituksen riippumattomuus

Ympäristöohjelmat

Ihmisoikeudet

Hallituksen palkitseminen

Ilmastonmuutostyöskentely

Lasten oikeudet

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Energiatehokkuus

Työelämän oikeudet

Palkitsemisjärjestelmät

Luonnon monimuotoisuus

Tuotevastuu

Veronmaksu

Kiertotalous

Lähiyhteisön huomioiminen

Korruptio- ja lahjontavastainen toiminta

(Lähde: Finsif, Vastuullisen sijoittamisen opas)

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

15

”KESTÄVÄT INVESTOINTIRATKAISUT EDELLYTTÄVÄT EKOLOGISESTI POSITIIVISTA JALANJÄLKEÄ.

TÄHÄN TARVITAAN AIKAA JA KÄRSIVÄLLISYYTTÄ.”

LARS HASSEL

PALKKIOJÄRJESTELMISSÄ PARANTAMISEN VARAA Mistran rahoittama tutkimus oli maailmanlaajuisestikin uraauurta­ va. Se herätti etenkin eläkeyhtiöiden kiinnostuksen, ja hyvästä syystä: eläkeyhtiöiden jos keiden on syytä miettiä sijoituksiaan pitkällä aika­ välillä.

Suurilla sijoittajilla on kokoisensa vastuu – ja myös paljon valtaa. Niiden valinnoilla on merkittävä vaikutus siihen, millaisia asioita ja arvoja yritysmaailmassa painotetaan. ”Esimerkiksi norjalainen Utlands­fondet on valinnut parhaat kestävän kehityksen toimijat ja sijoittanut näihin. Ensi vuoden painopisteekseen se on ilmoittanut sijoituskohteidensa palkkausjärjes­ telmät”, Hassel toteaa.

Tuottoperusteisuus ja kvartaali­ ajattelu ovat johtaneet palkkiojär­ jestelmien lyhytjänteisyyteen niin yritys- kuin rahoitusmaailmassakin. ”Kestävät investointiratkaisut edellyttävät ekologisesti positiivista jalanjälkeä. Tähän tarvitaan aikaa ja kärsivällisyyttä. Niin kauan kuin sijoittaminen on nykyisenlaista lyhyen aikavälin toimintaa, on vaikea kuvitella, miten rahoitusmarkki­ nat voisivat olla aidosti kestävällä pohjalla.”

16

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

PAINETTA MONESTA SUUNNASTA Vastuullisuuden ja kestävän kehityk­ sen teemat ovat saaneet jalansijaa paitsi kriisien, myös yhteiskunnallis­ ten muutosten myötä. ”Yritysmaailmassa on mukana yhä enemmän naisia. He ovat usein sosiaalisesti suuntautuneempia, minkä ansiosta yritysten halu ottaa näitä asioita huomioon on lisäänty­ nyt.”

Investoijia Hassel kuvaa entistä valveutuneemmiksi. Kansainväliset järjestöt ovat luoneet pohjaa YK:n vastuullisen sijoittamisen periaattei­ den toteutumiselle, ja vastuullisuus on integroitu yritysten ja sijoittajien koko toimintaan erilaisin sopi­ muksin. Myös asiakkaat ja nuoret ammattilaiset edellyttävät yhteistyö­ kumppaneiltaan ja työnantajiltaan yhä vastuullisempaa toimintaa. ”Se, miten kestävällä pohjalla toiminta on, vaihtelee toimialoittain.

Korkeiden päästöjen toimialoilla muutos on käynnistetty lainsäädän­ nöllä, mutta kehitys on yleisestikin ottaen suhteellisen positiivista.”

PRIIMUSTEN LÖYTÄMINEN HAASTAVAA Vastuullinen sijoittaminen on tullut koko ajan helpommaksi – etenkin,

jos sijoittaja tyytyy tiettyjen toimialo­ jen poissulkemiseen sekä pahimpien epäkohtien korjaamiseen. Kestävän kehityksen priimusten löytäminen on piensijoittajalle jo huomattavasti hankalampaa. ”Oblikaatiomarkkinoiden vihreät bondit hakevat tämän tyyppisiä sijoituskohteita. Määrittely on vielä kesken, mutta tavoite on selvä.”

Kehittyvien maiden yksittäisille ihmisille myönnettävät mikro- eli pienlainat ovat yksi esimerkki kestävistä investoinneista. Myös energia-alalta löytyy kiinnostavia kohteita: fossiilisten luonnonvaro­ jen käytöstä ollaan siirtymässä yhä enemmän uusiutuviin luonnon­ varoihin.

Vastuullisissa ja vaikuttamisin­ vestoinneissa pätevät samat lainalai­ suudet kuin muussa sijoittamisessa.

Vastuulliset yritykset tapaavat kui­ tenkin olla vakaalla pohjalla ja siksi hyviä pitkän tähtäimen kohteita. ”Jos vastuullisuus tai kestävä kehitys on sisäistetty ja integroitu yrityksen strategiaan, yrityksen rahoituskulut ovat tutkitusti alhai­ sempia, markkina-arvo parempi ja kiinnostus sijoittajien kannalta suurempi. Tuoteprofiilien uudistu­ minen lupailee puolestaan pitkän aikavälin menestystä.”

Danske Bank Oyj, Suomen Ekonomit ry

Anna menestyksen kuulua.

Valmistunut, nyt on aika paukutella henkseleitä ja nauttia omista saavutuksista.

Suomen Ekonomien jäsenenä saat huomattavat edut Danske Bankilta ilman erillisiä kuukausi- ja vuosimaksuja (arvo on jopa yli 700 €/vuosi*): Laajat päivittäispankkipalvelut ja Mastercard Platinum -kortti

Lounge-sisäänpääsy yli 900 lentokentällä

Danske Investor -palvelut säästämiseen ja sijoittamiseen

Lue lisää ja hyödynnä sinulle kuuluvat edut: ekonomit.fi/danskebank *Danske Bankin etu- ja palvelukokonaisuus tarjotaan viideksi vuodeksi liiton jäsenelle, joka on valmistunut opinnoistaan etujen käyttöönottoa edeltävän kahden vuoden aikana. Mastercard Platinum ja Priority Pass™ -kortit edellyttävät positiivista luottopäätöstä. Arvo riippuu käyttöönotetuista eduista.

Pohjois-Suomella menee mainiosti

UUSI TYÖ

KTM, DI Juuso Heinilä, 40 Myyntijohtaja OP Oulu > Finnveran Pohjois-Suomen aluejohtaja

TEKSTI MARITA KOKKO KUVAT JUUSO HEINILÄN ARKISTO, ROOPE PERMANTO, SAMUEL KOIVISTON ARKISTO

O

ulun tarina vahvistaa, että Suomen tulevaisuus on osaamisessa. Nokialta vapautunut osaaminen on luonut kaupunkiin kiinnostavan yritysverkoston. ”Ict-osaajat, jotka aiemmin olivat yhdessä yrityksessä, työskentelevät nyt sadoissa alan yrityksissä, jotka sijoittuivat Ouluun osaamisten perässä”, Finnveran aluejohtajana vuoden verran työskennellyt Juuso Heinilä toteaa.

Myös Pohjois-Suomen matkailu elää taas kulta-aikaa. Sen potentiaali Lapissa, Kuusamossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Kapasiteetti on täyskäytössä, ja tulevien investointien myötä matkailijavirtoja voi vielä kasvattaa.

Finnvera on mukana rahoittamassa niin Pohjois-Suomen kasvuyrityksiä kuin matkailuakin. Se rahoittaa alueella satojen yritysten käynnistystä, kasvua ja kansainvälistymistä.

Heinilä siirtyi Finnveraan pankista. Kaukana pankkisektorista ei olla edelleenkään, sillä Finnveran instrumentit ovat alalta tuttuja: lainoja ja takauksia. Uudessa työssään Heinilä pääsee hyödyntämään myös molempia korkeakoulututkintojaan. ”Kansantaloustiede ja taloustiede tukevat kokonaisnäkemystä.

Tuotantotalouden DI-tutkinto taas avaa ymmärrystä esimerkiksi yritysten digitalisaation edistämiseen.”

Heinilä viihtyy työssään, jossa yhdistyvät mielenkiintoisella tavalla esimiestyö, yritysrahoituksen syvä osaaminen sekä aktiivinen sidosryhmätyö. ”Haluan, että työlläni on muukin rooli kuin tuottaa yritykselle tulosta tai itselleni palkkaa. Finnverassa autamme Suomea ja Pohjois-Suomea kehittymään. Samalla pääsen vaikuttamaan koko Finnveran kehitykseen.”

Järjestötyötä Heinilä on tehnyt Ekonomien hallituksen varapuheenjohtajana jo useamman vuoden. Luottamustoimet ovat hänelle keino laajentaa näkökulmaa omaa alaa laveammalle. ”Olen mukana myös edistääkseni Suomen työmarkkinoiden uudistumista. Työpaikoilla ajatellaankin jo uudella tavalla, mutta järjestöt ovat jääneet telineisiin.

Suomen Ekonomit voi järjestönä haastaa rakenteet sisältäpäin.”

Ruuhkavuodet ovat Heinilänkin arkea. Ekonomivaimon vaativa työ, lasten harrastukset ja omat vapaa-ajan toiveet kuuluvat työn ja järjestötehtävien ohella palapeliin. ”Onneksi asiat ovat pysyneet kasassa suunnittelulla, kärsivällisyydellä ja hyvällä tahdolla.”

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOIT­TAUDU TOIMITUKSEEN: PAULA.RISTIMAKI @OTAVAMEDIA.FI

POIMINNAT JARKON URALTA

Kesät 1997 ja 1998 Toimitusharjoittelija, Järviseutulehti

18

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

2000–2003 Kesä- ja osa-aikatyöntekijä sekä diplomityöntekijä, Nokia Networks

2004 Esimiesvalmennettava, OP-ryhmä

2005–2009 Myyntijohtaja, Oulun Osuuspankki

2011–2015 Myynti- ja asiakkuusjohtaja, Oulun Osuuspankki

2009–2010 Konttoriryhmän johtaja, Oulun Osuuspankki

2015− Pohjois-Suomen aluejohtaja, Finnvera Oyj

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Kampuksesta kylä ­kaupungin sisälle KTM Samuel Koivisto, 48 Technopoliksen Jyväskylän toimintojen johtaja > Suomen yliopistokiinteistöjen asiakkuus- ja palvelujohtaja

AJATUS TÄYDEN PALVELUN KAMPUKSISTA sai

Digitalisaatio nostaa ­kasvu-uralle Sanna Lybäck, 41 Senior Service Manager Fujitsu Finlandissa > Major Account Manager Nebula Oy:ssä

SUSANNA LYBÄCK haluaa uudessa työssään tukea suomalaisia pk-yrityksiä kasvu-uralle digitietä pitkin. Uusi työnantaja Nebulatuottaa yrityksille ICT- ja verkkopalveluita verkkosivuista laajoihin digiratkaisuihin. ”Digitalisaatio itsessään ei tuo kilpailuetua. Sen sijaan vahva muutosjohtaminen sekä taito kerätä, analysoida ja hyödyntää dataa ovat avainasemassa palvelujen ja liiketoiminnan kehittämisessä”, Sanna Lybäck arvioi uuden työnsä merkitystä.

Lybäck toteaa digitalisaation vaativan it-toiminnoilta paljon, mutta samalla niille aukeaa mahdollisuus tuottaa lisäarvoa koko liiketoiminnalle.

Lybäckillä on kansainvälinen opiskelu- ja työhistoria. Hän valmistui kaksoistutkinnolla Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ja Hollannin Hanzehogeschool Groningenista. Opinnot veivät vaihtoon Pohjois-Arizonan yliopistoon ja työharjoitteluun Karibialle. Koulutuksensa hän täydensi Master-tutkinnolla Göteborgin yliopistossa. ”Opiskelu ulkomailla kasvatti, tutustutti eri maiden kulttuureihin ja loi kansainvälisen verkoston, jossa on jäseniä eri puolilta maailmaa.”

Lybäck päätyi valmistuttuaan töihin it-alan yritykseen, joka teki Nokialle päivitysprojektia 2000-luvun alkupuolella. ”Huomasin, miten paljon ala tarjosi opittavaa ja miten paljon toisaalta pystyin hyödyntämään omaa osaamistani. Mahdollisuus oppia uutta tekee työstä mielekästä.”

Yli kymmenen vuotta Lybäck ehti työskennellä Fujitsulla, viimeiset viisi vuotta palvelupäällikkönä kansainvälisissä suur­ asiakkuuksissa. Innostavat asiakkuudet, hyvät esimiehet, kollegat ja kehitysmahdollisuudet saivat viihtymään.

Perhevapaiden jälkeen työpaikan vaihto oli kuitenkin luontevaa.

Uusi työnantaja on kasvava suomalainen yritys, jossa loppuasiakas on lähellä ja ratkaisut nykyaikaisia. ”Oma osaamiseni on asiakkuudenhallinnassa ja muutosjohtamisessa. En mene asiakkaan luo tekniikka edellä, vaan haluan ensin ymmärtää asiakkaan tarpeet sopivien ratkaisujen löytämiseksi.

Minulle tekniikka on mahdollistaja, ei nuolenkärki.”

”Digitalisaatio asettaa korkeat vaatimukset it-toiminnoille.”

Samuel Koiviston syttymään ja tarttumaan Suomen yliopistokiinteistöjen asiakkuus- ja palvelujohtajan tehtäviin helmikuussa. Uudessa tehtävässä tavoitteena on rakentaa yliopistokampuksista monikäyttäjäympäristöjä, jonne kotiutuvat niin korkeakoulut, yritykset, yhteisöt kuin palvelut pesulasta päiväkotiin.

Aiemmin Koivisto ehti työskennellä lähes 14 vuotta Technopoliksessa markkinointi- ja myyntitehtävissä. Eikä hän edes suunnitellut vaihtavansa työtä, kun rekrytointikonsultti kutsui hänet Tampereelle tutustumaan uuteen tehtävään. ”Vierailu avasi silmäni näkemään uuden tehtävän mahdollisuudet. Voisin olla mukana rakentamassa yliopisto­ verkoston kiinteistöt koko maassa ihan uuteen kukoistukseen ja tuoda yritykset ja palvelut kampuksille.”

Ennen Technopolista Koivisto työskenteli it-alan yrityksissä sekä Jyväskylän Teknologiakeskuksessa houkuttelemassa ulkomaisia yrityksiä Jyväskylään. Tehtävä pohjautui teknologiakeskusten, yritysten ja yliopistojen yhteistyöhön. ”Teen nyt samankaltaista työtä kuin toistakymmentä vuotta sitten, mutta pääsen katsomaan kiinteistönomistajan näkökulmasta, kuinka ekosysteemejä luodaan.”

Koivisto vastaa uudessa työssään asiakkuuksista ja palveluista. Johtoryhmän kolme muuta henkilöä huolehtivat liiketoiminnan hallinnosta, kampuskehityksestä, markkinoinnista sekä rakennuttamisesta. ”Yhteinen tavoitteemme on tarjota asiakkaille parhaat toimitilat kehittymiseen ja kasvamiseen. Seinien ohella huolehdimme myös verkostoista ja palveluista.”

Viime vuosina yliopistot ovat tiivistäneet tilojaan. SYK haluaa kampuksille uusiksi tilojen käyttäjiksi korkeakoulujen lisäksi yrityksiä ja yhteisöjä, jotka hyötyisivät naapuruudesta ja yhteistyöstä akateemisen maailman kanssa.

Koivisto on kauppatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta, ja hänellä on myös yrittäjätaustaa. Kansainvälistä näkemystään hän on kartuttanut useamman vuoden opiskelemalla ja työskentelemällä Kanadassa ja Ruotsissa.

Vapaa-ajallaan perhe Koivisto matkustaa. ”Omasta kylästä ei näe fiksuja käytäntöjä maailmalla.

Helikopteriperspektiivistä näkee laajemmin. Englannin historialliset kampukset eivät sellaisenaan ole mallinnettavissa meille, mutta parhaat käytännöt voi soveltaa suomalaiseen ympäristöön.”

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

19

TURHA KILPAILUKIELTO­ SOPIMUS ON OSAAMISEN PAKKOPAITA TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVAT ISTOCKPHOTO

Kevein perustein laaditut kilpailukieltosopimukset vaikeuttavat niin yritysten kuin työntekijöidenkin elämää.

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.) haluaa selkiyttää villiintynyttä sopimuskäytäntöä muuttamalla lainsäädäntöä pohjoismaisten esikuvien mukaisesti.

20

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

L

iika on liikaa, ja tällä hetkel­ lä Suomessa sovitaan liikaa kilpailukieltosopimuksia.

Työsopimusten turhista kilpailukieltoehdoista on muodostunut rasite, joka turhaan jäykistää työmark­ kinoita, haittaa työvoiman liikkuvuutta ja estää parhaan osaa­ misen hyödyntämisen siellä, missä se on tuottavinta.

Tällainen käsitys syntyy, kun kuuntelee kansanedustaja ja eko­ nomi Saara-Sofia Sirénin puhetta aiheesta. ”Olemme pieni maa, jonka vah­ vuus on ennen kaikkea osaaminen.

Se pitää saada parhaaseen mahdol­ liseen käyttöön.”, kokoomuslainen Sirén sanoo. ”Meidän työmarkkinoita koskevat järjestelmämme ovat tällä hetkellä jäykät, ja ne heijastelevat mennyttä maailmaa. Työurat ovat nykyisin hyvin erilaisia kuin ennen.”

Sirén on tuomassa piakkoin eduskuntaan kilpailukieltosopimuk­ sia koskevaa lakiehdotusta. Sitä on laadittu yhteistyössä muun muassa Suomen Ekonomien kanssa. ”Nykyään kilpailukieltoa käyte­ tään vähän eri tarkoituksessa kuin mihin se on luotu”, Sirén toteaa.

Kilpailukieltoehto estää määrä­ ajan työntekijää siirtymästä toisen saman alan yrityksen palvelukseen työsuhteen päätyttyä. Se on yhä useammin mukana myös työsopi­ muksissa, joissa sille ei ole varsi­ naisesti perusteita. Osalla aloista, etenkin asiantuntijaorganisaatiois­ sa, siitä on tullut Sirénin mukaan jo uusi standardi. ”Tämä on tänä päivänä arkea omassa lähipiirissäni. Ihmiset, jotka haluavat edetä urallaan ja hakea uusia työpaikkoja, ovat huolissaan kilpailukieltosopimuksesta”, Sirén pahoittelee.

Suuria mullistuksia ei lakiin hänen mielestään tarvitsisi tehdä.

Tavoitteena on pikemminkin päivit­ tää pelisääntöjä vastaamaan uutta tilannetta. Ehdotuksen keskeinen tavoite on päästä eroon turhista kilpailukieltosopimuksista ja saada yritykset pohtimaan tarkemmin, milloin tällainen ehto on työsopi­ muksessa tarpeen ja milloin ei.

Siksi Sirén ehdottaa työnantajalle korvausvelvollisuutta kilpailukiel­ lon ajalta, mutta toisaalta myös mahdollisuutta vapauttaa työntekijä kilpailu­kieltosopimuksesta koska tahansa. Ehdotuksen tarkat yksityis­ kohdat ovat vielä työn alla, mutta nämä ovat sen ydinkohtia. ”Jo tämä varmasti lisäisi työnan­ tajien harkintaa ja vähentäisi turhia kilpailukieltopykäliä”, Sirén arvioi.

Miksi tällainen uudistus on tarpeen? Miten kilpailukielto­ sopimuksista on tullut niin yleisiä ja haitallisia?

TYÖNTEKIJÄ KANTAA RISKIN Nykyisen lain mukaan kilpailukiel­ tosopimus voidaan tehdä lähtökoh­ taisesti enintään puoleksi vuodeksi ja vain erityisen painavasta syystä.

Lain alkuperäisenä tavoitteena on ollut, ettei kilpailukieltoa käytettäisi kovinkaan laajasti, vaan ainoastaan erityistapauksissa.

Käytännössä työnantajilla ei kuitenkaan ole mitään estettä kilpai­ lukieltopykälän lisäämiseen vaikka kaikkiin työsopimuksiin. ”Laadittu sopimus saattaa olla pätemätön, mutta siihen ei liity työnantajan osalta minkäänlaista riskiä”, paljastaa Suomen Ekonomi­ en lakimies Joel Uusi-Oukari.

Yhä tavallisempi tapa etenkin asiantuntijavaltaisilla aloilla on liittää kilpailukielto yleiseen työso­ pimuspohjaan, jota tarjotaan kaikille uusille työntekijöille työtehtävästä ja asemasta riippumatta. Minkään­ laista harkintaa ei tarvitse tehdä, ja kilpailukielto on varmuuden vuoksi

"NYKYÄÄN KILPAILUKIELTOA KÄYTETÄÄN VÄHÄN ERI TARKOITUKSESSA KUIN MIHIN SE ON LUOTU."

olemassa, jos siihen haluttaisiin mahdollisesti jossain tapauksessa vedota.

Mahdollisuus sopia kilpailukielto­ehdosta on ollut laissa pitkään, mutta viimeisten 5–10 vuoden aikana kilpailukieltopykälä on yleistynyt rajusti. Se on havaittu myös Suomen Ekonomeissa. ”Johtajien työsopimuksissa kil­ pailukieltoehto on lähes poikkeuk­ setta, ja niissä toki myös erityisen painavan syyn edellytys usein myös täyttyy. Mutta hyvin vastaavia ehtoja näkee riviasiantuntijoilla ja esimie­ hilläkin, ja silloin perustelut ovat usein epämääräiset”, sanoo liiton toinen lakimies Sofie Siegfrids.

Työntekijälle kilpailukielto on aina ylimääräinen huolenaihe työ­ paikkaa vaihtaessa. Lain mukaan kil­ pailukiellon rikkomisesta voi seurata enintään puolen vuoden palkkaa vastaava sopimussakko, jonka ei tarvitse olla missään suhteessa työn­ antajalle koituneeseen vahinkoon. ”Olen nähnyt jopa opiskelijoille tarjotun määräaikaista työhar­ joittelusopimusta, johon liittyy kilpailukieltoehto. Eli jos olet kolme kuukautta harjoittelijana ja menet sen jälkeen kilpailijalle töihin, siitä voi rapsahtaa kaksinkertainen sakko siihen verrattuna, mitä ehdit työssä ansaita”, Uusi-Oukari hämmästelee.

Ajatus mahdollisesta puolen vuoden ansioiden menetyksestä riittää nostamaan kynnystä vaihtaa työpaikkaa. Useimmiten työntekijä joutuu ottamaan tietoisen riskin vaihtaessaan työpaikkaa kilpailu­ kiellosta huolimatta. Lähtiessä vain toivotaan, ettei vanha työnantaja lähde esittämään vaatimuksia. ”Paljon on tapauksia, joissa työn­ antaja katsoo työsuhteen päättyessä, ettei sopimus varsinaisesti ole sitova.

Mutta joissain tapauksissa selvästi perusteettoman kilpailukiellon nojalla on lähetetty laskua perään”, Uusi-Oukari kertoo.

KUKA LASKETAAN KILPAILIJAKSI? Erityisesti työntekijän elämää han­ kaloittavat juuri kevyin perustein tai epämääräisin ehdoin laaditut kilpailukieltosopimukset. Tilannetta ei helpota kilpailijan määritelmän

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

21

"MISSÄÄN EI OLE LISTOJA SIITÄ, MITKÄ FIRMAT KILPAILEVAT KESKENÄÄN. TILANNE ON TULKINNANVARAINEN." epämääräisyys. ”Kilpailija” joudutaan aina arvioimaan tapauskohtaisesti. ”Missään ei ole listoja siitä, mitkä firmat kilpailevat keskenään ja mitkä eivät. Yleensä ihminen tunnistaa alalla toimittuaan selkeät kilpailijat itsekin, mutta joskus on päällekkäisyyttä ja tilanne on tulkinnanvarainen”, Uusi-Oukari sanoo.

Lain mukaan kilpailevan toiminnan tunnusmerkki on se, että se ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa.

Tällainen on esimerkiksi yritys, joka tarjoaa kilpailevaa tuotetta, mutta joskus sopimus ulottaa kiellon myös asiakkaisiin ja alihankkijoihin. ”Lähtökohtaisesti esimerkiksi entisen työnantajan asiakkaan palvelukseen siirtyminen on ihan ok. Mutta on paljon firmoja, joissa yhden ihmisen koko työpanos menee yhdelle asiakkaalle. Jos työntekijä menee töihin asiakkaalle, voi firma menettää kyseisen asiakkuuden”, Uusi-Oukari kertoo. ”Monessa yrityksessä kilpailukieltoa koskevat klausuulit säädetään ennaltaehkäisevästi niin, että niissä kielletään kaikki, mikä voisi vahingossakin vahingoittaa työnantajaa.”

Milloin kilpailukielto sitten olisi aidosti tarpeen? Monissa tilanteissa työnantajan edut voitaisiin turvata helpomminkin.

Uusi-Oukari mainitsee esimerkiksi työntekijän, jolla on huomattava asiakasvastuu. Esimerkiksi suuria asiakkaita hallinnoiva avainasiakaspäällikkö, johon asiakassuhde henkilöityy, voisi työpaikkaa vaihtaessaan viedä asiakkaat mukanaan. ”Tällaisessakin tapauksessa olisi aika paljon kevyempää sopia, että työntekijä ei saa houkutella vanhoja asiakkaita esimerkiksi kuuden kuukauden aikana irtisanoutumisesta. Siinä työnantajan intressi eli

22

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

asiakkuuksien suojeleminen tulisi suojatuksi, eikä samalla rajoitettaisi työntekijän mahdollisuuksia vaihtaa työpaikkaa”, Uusi-Oukari toteaa.

Toisena yleisenä perusteluna kilpailukiellolle ovat liike- ja ammattisalaisuudet, joita halutaan suojella.

Siihenkin on jo olemassa salassapitosopimus. ”Salassapitosopimus on hyväksyttävää sopia hyvinkin tiukaksi. Se voi sitoa pitkän aikaa ja siihen voi asettaa ankarat sanktiot.”

Kilpailukieltoehtoa työsopimuksessaan murehtiville ekonomeille Uusi-Oukari antaa neuvon: kannattaa haastaa rekrytoija tai työnantaja pienen neuvotteluun, miksi pykälä on tarpeellinen omassa työsuhteessa, ja yrittää neuvotella muista keinoista. ”Kannattaa selvittää kilpailukieltoehdon tarkoitusperä ja pyrkiä löytämään muotoilut, jotka suojaavat työnantajan intressejä, mutta eivät turhaan estä työpaikan vaihtoa”, Uusi-Oukari opastaa. ”Ja vähintäänkin voi pyytää työnantajaa poistamaan automaattisen sopimussakon. Jos kilpailukiellon tarve ei ole selvä, niin työnantaja voisi edes olla velvollinen osoittamaan, mitä vahinkoa kiellon rikkomisesta on aiheutunut.”

TYÖMARKKINOIDEN KANKEUS EI OLE KENENKÄÄN ETU Yksittäiselle työntekijälle kilpailukieltosopimuksesta on nykyisellään siis puhtaasti vain harmia. Yrityksen kannalta siihen ei ensi näkemältä liity minkäänlaista haittaa, mutta se voi epäsuorasti jarruttaa myös omaa rekrytointia. Kun kilpailukielto tulee tietyllä alalla standardiksi, se samalla estää työvoimaan liikkuvuutta ja rajoittaa yritysten mahdollisuuksia palkata alansa parhaita osaajia. ”Esimerkiksi ohjelmistoalalla puhutaan, että koodareita tarvittaisiin hirveitä määriä. Maassa ei ole ihan hirveästi tietyn erityisalan osaamista, ja ne joilla sitä on, eivät pääse liikkumaan sinne missä heidän työnsä olisi tuottavinta”, Uusi-Oukari sanoo.

Suomen ulkopuolella ongelmaan on jo havahduttu. Muissa Pohjoismaissa kilpailukieltosopimusta koskevaa sääntelyä on jo viime vuosina kiristetty. Kansanedustaja Sirénin ehdotuksen tavoitteena on tuoda Suomi samalle viivalle.

Esimerkiksi Ruotsissa asiasta on säädetty lähtökohtaisesti työehto­ sopimuksessa. Norjassa ja Tanskassa puolestaan on lakitasolla säädetty työnantajalle korvausvelvollisuus kilpailukiellon voimassaoloajalle. ”Tanskassa korvaukset lasketaan aika monimutkaisen järjestelmän perusteella. Siinä korvaustasoon vaikuttavat se, millainen sopimus on kyseessä, kuinka laaja se on, ja kuinka pitkään kilpailukielto jatkuu”, selittää Pohjoismaiden malleihin tutustunut Sofie Siegfrids.

Tanskassa kilpailukieltosopimuksen sidonnaisuusajalta maksettava korvaussumma on vähintään 40 prosenttia työntekijän kuukausipalkasta, jos kilpailukieltosopimus on voimassa enintään kuusi kuukautta.

Jos kilpailukieltosopimus on voimassa 6–12 kuukautta tai on sisällöltään hyvin laaja, korvaussumma on vähintään 60 prosenttia.

Yrityksellä on Tanskassa kuitenkin mahdollisuus vähentää korvaussummaa, jos työntekijä esimerkiksi löytää kiellon voimassa ollessa uuden työn toiselta toimialalta.

Siinäkin tapauksessa työntekijällä on kuitenkin oikeus koko korvaussummaan työsuhteen päättymisen jälkeisiltä kahdelta ensimmäiseltä kuukaudelta. Tämän jälkeen työntekijä saa kilpailukieltosopimuksen sitovuusaikana tietyn vähimmäiskorvauksen haitasta, jonka voimassa oleva kilpailukieltosopimus aiheuttaa.

UUDISTUS KANNUSTAISI HARKINTAAN Norjassa työantajan korvaus vastaa lähtökohtaisesti täyttä palkkaa.

Summalle on olemassa katto, ja korvaukseen voidaan tehdä vähennyksiä tietyin ehdoin, kuitenkin enintään puolet korvauksesta.

Siegfridsin mukaan Suomen kilpailukieltoa koskevan sääntelyn pohjaksi sopisi hyvin Norjan malli.

Siinä työnantajalle asetettaisiin korvausvelvollisuus haitasta, jonka voimassaoleva kilpailukieltosopimus aiheuttaa, ja annettaisiin työnantajalle mahdollisuus vapauttaa työntekijä sopimuksesta työsuhteen aikana. Näin työnantajalle ei tulisi kuluriskiä sellaisista kilpailukieltosopimuksista, joiden voimassapitäminen ei ole tarpeellista. ”Norjan malli lähtee siitä, että työntekijä voi pyytää työnantajalta

selvitystä kilpailukiellon perusteista ja ehdoista, ja irtisanomisaikana tuo lausunto myös sitoo. Jos työsuhde päättyy, työnantaja ei voi enää yksi­ puolisesti irtisanoutua siitä”, Siegf­ rids kertoo. Näin työntekijällä on olemassa varmuus siitä, että hän saa korvauksen kilpailukiellon ajalta.

Jos korvausvelvollisuus ulotettai­ siin takautuvasti myös jo olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, se kannustaisi työnantajia pohtimaan tarkemmin myös niiden tarkoituk­ senmukaisuutta.

Pohjoismaisia käytäntöjä jyrkem­ piäkin esimerkkejä kilpailukieltoi­ hin kohdistuvasta lainsäädännöstä löytyy. Esimerkiksi Piilaaksostaan kuulussa Kalifornian osavaltiossa Yhdysvalloissa kilpailukiellot ovat lähtökohtaisesti laittomia lukuun ottamatta erinäisiä omistajanvaih­ dostilanteita.

Lakialoitetta valmisteleva kansan­ edustaja Sirén ei kuitenkaan näe tar­ vetta ihan näin rajulle uudistukselle. ”Haluan jättää työnantajalle harkinnan kilpailukiellon käytön suhteen. Vaikka sopimuksia tehdään paljon myös turhaan, on varmasti painavia perusteita ja tilanteita, jolloin sopimuksen teko on todella tarpeen. Nyt tulevalla lakiesityksellä ei estetä sitä, vaan ohjataan käyttä­ mään harkintaa, kun kilpailukielto­ sopimuksia tehdään”, hän sanoo.

Sirén sanoo ymmärtävänsä myös yritysten huolenaiheita. Kilpailukiel­ toehtoja lisätään sopimuksiin muun muassa liikesalaisuuksien vuotami­ sen ja asiakkaiden menettämisen pelossa, vaikka näitä intressejä voitaisiin suojella myös muilla kei­ noin. Nyt kilpailukieltoehto on usein päällekkäinen muiden työnantajaa suojaavien pykälien kanssa. ”Tietysti haluamme pitää kiinni vahvasta liikesalaisuuksien suojasta.

Siitä ei kukaan ole luopumassa”, hän huomauttaa.

Sirén uskoo ehdotuksensa löytävän kannatusta eduskunnassa.

Työmarkkinoiden jähmeyden purka­ misen keinona uudistus on helpoim­ masta päästä. ”Varmasti keskusteluja tullaan käymään esimerkiksi työmarkkina­ osapuolten kanssa, kunhan konk­ reettinen ehdotus on esillä. Mutta olen ymmärtänyt, että tämä ei herätä valtavan suuria tunteita. Laajasti ottaen näkisin, että tämä on koko yhteiskunnan etu.”

Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä erityisen painavasta syystä TYÖSOPIMUKSEEN KIRJATTU kilpailukieltoehto tai erillinen kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän työllistymistä kilpaileviin yrityksiin tai oman kilpailevan toiminnan aloittamista työsuhteen päätyttyä.

Kilpailukiellon perusteena on oltava työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen ja työtehtäviin liittyvä erityisen painava syy. Kilpailukielto on voimassa määräajan, lain mukaan pääsääntöisesti korkeintaan kuusi kuukautta.

Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, mikäli työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä.

Kilpailukieltosopimuksen voi tarkistuttaa Suomen Ekonomien työsuhdeneuvonnan juristeilla ennen siihen sitoutumista.

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

23

KAIKKI MINKÄ HOITAMISEN OLET SIIRTÄNYT TUONNEMMAKSI löytyy nyt yhdestä paikasta.

Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu.

henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

Katso IT

KUINKA VUOA VARAUT

[ COLUMN ]

The Trials of a Finnish Wild Cat: Lynx

Even in extreme conditions, the Lynx never stopped moving.

Valmet. This larger multi-segment company bought other unprofitable snowmobile companies from Finland and Sweden. In the end, it was Bombardier, who acquired the entire Finnish Lynx snowmobile production in 1992.

This year the Finnish Lynx celebrates its 50 years of operations and 25 years of joint existence with BRP. Together they share a common history of inventive passion to make the world’s best snow­ mobiles. At an impressive anniversary event held in Rovaniemi Finland this year, the President and CEO of BRP Mr. José Boisjoli said this about the Canadian and Finnish co-existence of the legendary “Ski-Doo” and “Lynx” snowmobiles “Ski-Doo is our sprinter and Lynx is our strong Viking”. Another strong Viking from Finland, explorer Patrick Degerman, recently took a few Lynxes to Antarctica. Even in extreme conditions, the Lynx never stopped moving. BRP and Lynx are a story of speed and Finnish Sisu combined into one company. It is the natural marriage of a common passion for racing on snow as well as the acumen for a global 3 billion dollar business that leaves nobody cold.

André Noël Chaker Author, Speaker & Entrepreneur

Chaker

MIIKA KAINU

It

is always interesting to see how new inventions have developed throughout global industrial history. The story of the birth and development of the modern snowmobile is a cool case in point. The invention of the snowmobile is attributed to a French-Canadian entrepreneur, Joseph-Armand Bombardier who lost his young son to a sickness during a winter blizzard. He could not make it to a hospital in time.

Smaller country roads were not cleared for cars in the 1930’s in Canada’s province of Quebec, thus creating a need for a new mode of winter transportation.

In the 1930’s and 1940’s, Mr. Bombardier, the founder of the company bearing his name, developed a new snow vehicle for winter-stranded countryside dwellers and later, for the armies of the Allies of World War II. In the 1960’s, the Velsa company from Finland developed its first snow­ mobiles for farmers and reindeer herders battling the logistic challenges posed by the long presence of ice and snow in Northern Finland. Interestingly, both companies came from small yet entrepreneurial towns: the town of Valcourt in Québec (population 2 300) and Kurikka (population 21 600) in Finland’s Ostrobothnia.

Though both companies shared the same dream, they did not share the same fate.

Bombardier was ultimately able to produce profitable amounts of vehicles for the rapidly growing North American market in the 1960’s and 1970’s. Weaker demand in Europe and a fragmented set of snowmobile makers in Northern Europe meant that profitability of this machinery intensive business was going to be a challenge in the Nordics. Bombardier went on to build planes, trains and metros. It later spun off its much smaller snowmobile and other “adult toys” division as BRP (Bombardier Recreational Products) in 2003. Velsa and its Lynx snowmobile, on the other hand, went close to bankruptcy and was acquired by the stateowned engineering and manufacturing company

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

25

MIKA MALIRANTA, 48 • Taloustieteen tohtori • Tutkimusjohtaja, Etla, sekä osa-aikainen professori, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu • On kirjoittanut professori Ari Hyytisen kanssa oppikirjan Yritysjohdon taloustiede.

• Pitää suurimpina tieteellisinä saavutuksinaan muutamia julkaistuja artikkeleja, joissa on kehitetty eteenpäin analyysi­ menetelmiä mm. palkkojen mittaamiseen.

• Tutkii johtamisen kytkeytymistä yrityksen menestykseen, tuotannon uudistumista tuotetasolla ja omistajuuden yhteyttä yrityksen taloudelliseen menestykseen.

TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVA ANNI KOPONEN

Tuoko talouskasvu hyvinvointia?

Mika Maliranta tutkii, luoko yritysten tuottavuuden kasvu myös talouskasvua. Kansantalouden ymmärrys on hänen mukaansa avuksi myös liiketaloudessa.

26

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

[ TIETEENTEKIJÄ ]

T

oisin kuin usein ajatellaan, talouskasvu on edelleen kehittyneissä maissa tärkeä ihmisten hyvinvoinnille”, taloustieteilijä, Etlan tutkimusjohtaja ja osa-aikainen professori Mika Maliranta sanoo. ”Esimerkiksi onnellisuustutkimuksissa on nähty, että kansantalouden vaurastuminen lisää onnellisuutta.”

Kun aiheena on talouskasvu, Etlan tutkimusjohtajan puhe ei juuri katkea. Ei, vaikka hetkeä aikaisemmin hän pahoitteli äänensä käheyttä. Edellisenä päivänä on pelattu jalkapalloa: Liverpool voitti 3–1. ”Kaksi maalia, niin ääni olisi vielä ihan kunnossa, mutta kolme oli jo liikaa”, Maliranta tarinoi.

Vielä kymmenisen vuotta sitten niin sanottu ­degrowth-liike kannusti talouskasvun rajoittamiseen muun muassa ympäristön ja tasa-arvon nimissä. Se oli ennen finanssikriisiä, eurokriisiä ja pitkää taantumaa. ”Nythän nähdään, kun talouskasvua ei ole, niin ei paljon puhuta degrowthista”, Maliranta sanoo. ”Kun siitä puhuttiin, moni meistä sanoi, että odotetaanpa seuraavaa taantumaa. Nähdään, millaista on elämä ilman talouskasvua.”

Maliranta on omistanut ison osan tutkijan urastaan talouskasvun, tuottavuuden ja työmarkkinoiden tarkastelulle. Nykyisin hän myös opettaa kasvuteoriaa osa-aikaisena professorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. ”Opettaminen on ollut hyvin antoisaa, olen voinut kytkeä omaa tutkimusalaa hyvinkin luontevasti opetettavaan materiaaliin. Palaute on lämmittänyt mieltä”, Maliranta kertoo.

”Kun talous­kasvua ei ole, ei paljon puhuta degrowthista.”

KANSANTALOUSOPPIA EKONOMEILLE Vaikka Maliranta opettaa kauppakorkeakoulussa, hän tekee selväksi eron liiketaloustieteen ja yhteiskunta­ tieteisiin kallistuvan kansantaloustieteen välillä. Jos ­ensin mainittu keskittyy ymmärtämään yrityksiä ja niiden kannattavuutta, on jälkimmäisen kohteena yritysten ja ihmisten muodostama kokonaisuus, kansantalous. ”Kuluneen vertauksen mukaan metsä on eri asia kuin yksittäinen puu. Vaikka tuntisi puut kuinka hyvin, se ei kerro vielä mitään siitä, miten metsä toimii”, hän sanoo.

Malirannan mukaan liiketaloustietelijöiden onkin hyvä tuntea myös kansantaloustiedettä, mutta myös päinvastoin. Yrityskohtaisten mikroaineistojen käyttö on esimerkiksi tuottanut kasvuteorian kannalta merkittäviä oivalluksia. ”Yrityskohtaisten aineistojen avulla ymmärretään, miten tuottavuuden kasvu yrityksissä oikeasti tapahtuu”, Maliranta kertoo.

Iso osa talouskasvusta syntyy, kun luodaan uusia työpaikkoja, jotka tuottavat entistä suuremman arvonlisäyksen työtuntia kohden. Vanhoja työpaikkoja häviää uusien, entistä tuottavampien töiden tieltä. Tätä kuvaa ”luovan tuhon” termi, joka on modernin kasvuteorian keskeinen käsite. ”Yksi osa talouskasvua on, että ihmisten pitää siirtyä heikommin tuottavista työpaikoista tuottavampiin. Tämä on jatkuva ja tietysti kivulias prosessi.”

Työpaikkojen menetykset aiheuttavat yhteiskunnalle rasitteita, mutta tuottavuuden kasvusta sikiävä kansantalouden vaurastuminen tuo sitäkin suurempia hyötyjä.

Elintaso nousee ja sosiaaliturvaa voidaan parantaa. Hyvä sosiaaliturva puolestaan mahdollistaa innovatiivisuuden ja riskinoton.

HYVINVOINTIVALTIO TUKEE LUOVAA TUHOA Viime vuosien kiperimpiä kysymyksiä taloustieteessä onkin tuottavuuden kasvun hiipuminen. Vaikka teknologia kehittyy entistä rajumpaa vauhtia, on tuottavuuden uutta kasvuaaltoa odotettu jo vuosituhannen alusta lähtien. ”Se on taloustieteen parissa aikamoisen pohdinnan paikka. Onko nopean tuottavuuskasvun aika ohi?” Maliranta sanoo. ”Yksi väärinkäsitys on, että tuottavuuden heikko kasvu johtuu talouden taantumasta. Se ei pidä paikkaansa. Yhdysvalloissa trendi heikkeni jo monta vuotta ennen finanssikriisiä. Kyse on ilmiöstä, jota ei oikein ymmärretä ja jota on vaikea ennustaa.”

Taloustieteen näytöt tulevaisuuden tuottavuuden tai kansantalouden kasvun ennustamisesta ovat muutenkin heikot, Maliranta myöntää. Nykyisin ymmärretään silti paremmin, mitkä tekijät vaikuttavat talouskasvuun myönteisesti.

Esimerkiksi julkisen sektorin panostukset tutkimukseen ja kehitykseen tuottavat paremmin kuin muiden investointien tukeminen. ”Yritykset pystyvät ostamaan tuotantovälineitä sen verran kuin on järkevää, mutta tietoon panostaminen jää kansantaloudessa tarvittavaa vähemmäksi, ellei julkinen sektori siihen investoi.”

Käytännössä parhaat eväät talouskasvun tukemiseen ovat suoraan nenämme alla, Maliranta toteaa. Pohjoismainen yhteiskuntamalli on aina tunnistanut luovan tuhon merkityksen ja pyrkinyt edistämään sitä panostamalla turvaverkkoihin, koulutukseen ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. ”Laajasti ottaen hyvinvointivaltiomalli on ollut yksi suurimpia innovaatioita, joita ihminen on keksinyt”, Maliranta sanoo.

Kansantalouden tuntijoista on vajetta Taloustiedettä voi opiskella esimerkiksi Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, ja se on myös yksi kauppakorkeakoulujen suuntautumisvaihtoehdoista.

Erotuksena liiketalous­tieteestä tai kauppatieteistä taloustiede on lähellä muita yhteiskuntatieteitä. Vanhanaikainen termi kansantaloustiede on tosin jo poistumassa käytöstä.

Suomessa kansantaloustieteilijöitä on selvitysten mukaan väkilukuun suhteutettuna selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Professori Mika Malirannan mukaa Suomessa on selvä vaje taloustieteilijöistä.

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

27

[ MAAILMALLA ] TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVAT SLAWOMIR SEIDLER / EAST NEWS / MVPHOTOS

Puolan luotsi

Vaikka Puolan nykyjohto on arvaamaton, maan talouskasvu voi olla pitkällä aikavälillä Euroopan nopeinta. Tässä aallokossa Tuomas Asunmaa luotsaa suomalaisyrityksiä Puolan markkinoille.

P

uolan poliittinen tilanne on farssin ja tragedian väliltä, kuvailee KTM Tuomas Asunmaa. Hän pyörittää Poznańissa firmaansa Spondeota, joka auttaa suomalaisia yrityksiä Puolan markkinoille. ”Olen joutunut poistamaan yrityksemme teksteistä lauseen, jossa sanotaan, että maassa on poliittisesti stabiili ympäristö”, Asunmaa huokaisee.

Kun konservatiivinen, populistinen ja euroskeptinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) tuli valtaan syksyllä vuonna 2015, Puolan poliittinen ilmapiiri muuttui dramaattisesti.

Aiemmin valtaa piti hyvin eurooppalainen keskusta-oikeistolainen Kansalaisfoorumi (PO), jota johti vuosina 2007–2014 nykyinen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk. ”Nyt Tuskia jahdataan koko ajan”, Asunmaa kertoo.

Kun puolalainen Tusk valittiin jatkamaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana, hänen ehdokkuuttaan kannattivat kaikki muut jäsenvaltiot paitsi Puola. Puolan ulkoministeri Witold Waszczykowski julisti, että valintaprosessissa on tapahtunut huijaus, mutta perui sittemmin syytöksensä.

POPULISTIT VALLANKAHVASSA Puolan populistien kannatus kumpuaa vastakkainasettelusta, joka syntyi Tuskin pääministeriaikana.

Vastakkain ovat konservatiivit ja liberaalit sekä maaseutu ja kaupunki. ”Maahanmuutolla peloteltiin, ja PiS sai ääniä myös sillä, että se ei haluaisi suostua EU:n vaatimuksiin”, Asunmaa pohtii.

Laki ja oikeus -puolue sai vaaleissa noin 38 prosentin kannatuksen,

28

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

mikä Puolan vaalijärjestelmän mukaan riitti enemmistöön parlamentissa. ”Tilannetta ei auta se, että oppositio on hajallaan”, Asunmaa sanoo.

Oudon lisämausteen jo entisestään erikoiseen poliittiseen tilanteeseen tuovat juorut ja menneet tragediat. Vuodenvaihteessa kohua herätti liberaalipuolue Nowoczesnan johtajan ja rivikansanedustajan salasuhteen paljastuminen.

Lisäksi päivänpolitiikkaan on taas noussut vuonna 2010 tapahtunut Smolenskin lento-onnettomuus.

Puolan presidentti ja useita korkea-arvoisia puolalaisviranomaisia kuoli, kun Tupolev Tu-154M -kone syöksyi maahan Venäjällä.

Onnettomuudesta on jo yli seitsemän vuotta, mutta Laki ja oikeus on nostanut asian uudelleen esille.

Puolueen mielestä kyseessä on terroriteko, ja vaikka sitä ei suoraan sanotakaan, sormi osoittaa Venäjälle. Kyseessä on kansallinen tragedia, jolle pitää saada syyllinen.

NOPEIMMIN KASVAVA TALOUS Vaikka Puolan nykyjohto on toimissaan hyvin räikeä ja jopa uhmaa eurooppalaista oikeusvaltioperiaatetta, niin Asunmaa huomauttaa, että bisnesympäristö on säilynyt edelleen hyvänä. ”Valtaapitävillä on paljon keskinäisiä riitoja, mutta ne ovat pääasiassa poliittisia, eivätkä suoraan liity bisnesympäristöön. Vaikka hallitus on populistinen ja EU-vastainen, se haluaa kuitenkin talouskasvua ja ymmärtävät sen arvon.”

Muutamat lakiuudistukset ovat kuitenkin vaikuttaneet talouteen.

Parlamentin hyväksymä minimipalkan korotus oli suuri. Myös 120 euron lapsilisä, joka annetaan toisesta

lapsesta eteenpäin, on vaikuttanut talouteen. Naisia on jäänyt pois työelämästä, koska aiemmin Puolassa ei ollut vastaavanlaista lapsilisää. ”Hallituksen toimet ovat iskeneet jonkin verran vähittäiskauppaan, mutta esimerkiksi tehdasteollisuuteen niillä ei ole ollut paljon vaikutusta.”

Asunmaa ei ole kovin huolissaan siitä, etteikö Puola kiinnostaisi muualta tulevia yrityksiä tai sijoittajia. ”Puolan kotimarkkina on kuitenkin vahva, ja maassa on 38 miljoonaa asukasta. Se tekee Puolasta itäisen Keski-Euroopan veturin.”

Luottoluokitusyhtiö Moody’s nosti Puolan kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 3,2 prosenttiin. Zlotyn

Yrittäjäystävällinen Puola

”Puola on yrittäjäystävällinen maa. Täällä on paljon pienyrittäjiä, muun muassa kolme miljoonaa yhden henkilön yritystä”, Asunmaa toteaa.

Lainsäädäntö tai verokohtelu eivät nouse yrittämisen esteiksi, eikä byrokratiakaan ole Asunmaan mielestä tuntunut kohtuuttomalta. ”Joskus joutuu vielä hakemaan erilaisia leimoja papereihin, mutta pääosin kaikki kehittyy hyvään suuntaan.”

Työkulttuuri on samantapaista kuin Suomessa, vaikka erojakin on. Asunmaan mukaan on tavallista, että paikalliset kokeilevat herkästi kepillä jäätä eli sitä, kuinka kauan toisen pinna kestää. ”Siksi ajoittain pitää olla valmis olla tiukkana”, Asunmaa kertoo. Hän korostaa, että Puolassa toimiessa luottamukseen kannattaa kiinnittää huomiota. ”Usein puolalainen ei luota vastapuoleen, mikä saattaa näkyä entä jos -ajattelemisena. Luottamuksen puute heijastuu myös sopimuksiin, jotka saattavat olla monimutkaisia ja tehdä yksinkertaisesta asiasta vaikeita. Kerran työstimme vuokrasopimusta, jossa oli 185 sivua, eli sivu per neliö. Se oli jopa lakimiehemme mielestä järjetöntä touhua.”

Tuomas Asunmaa asettui Puolaan 2008. Hän opastaa suomalaisyrityksiä pääsemään Puolan markkinoille.

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

29

[ MAAILMALLA ]

TUOMAS ASUNMAA • KTM, kotoisin Oulusta • Ikä: 37 • Asuinpaikka: Poznań • Perhe: vaimo ja pian kaksivuotias tyttö • Harrastukset: matkustaminen, lukeminen, sijoittaminen, urheilu

kurssi suhteessa euroon on vahvistunut viime vuoden puolelta asti.

Työttömyys on laskenut 7,7 prosenttiin. Palkat ovat nousseet, mikä on nostanut kuluttajien ostovoimaa.

Myös pitkällä aikavälillä näkymät ovat positiiviset. Konsulttijätti PwC:n tuoreen arvion mukaan Puola voi olla Euroopan nopeimmin kasvava talous vuoteen 2050 mennessä. ”Poliittista epävakautta on muissakin maissa, jotka kilpailevat Puolan kanssa investoinneista. Lisäksi Puolassa ei ole juurikaan korruptiota”, Asunmaa huomauttaa.

VODKAA PORONTALJOILLA Tuomas Asunmaan suhde Puolaan alkoi vuonna 2005. Kansantalouden opintojensa loppuvaiheessa hän hakeutui harjoittelijaksi Hewlett-Packardille Wroclawin kaupunkiin.

Kun hän oli ollut puoli vuotta harjoittelijana, kollega kysyi, tykkääkö Asunmaa bilettää. Asunmaa vastasi, että kyllä jonkin verran. Nainen kysyi, josko Asunmaa alkaisi promotoida Finlandia Vodkaa Puolassa. ”Ei tarvitse tehdä muuta kuin olla suomalainen”, kollega kertoi.

Niinpä Asunmaa päätyi kiertueelle markkinoimaan Finlandia Vodkaa. ”Kiertue rakentui sille idealle, että baareissa on aito suomalainen, joka kiertää pöydästä pöytään opettamassa suomea puolalaisille juhlijoille”, Asunmaa kuvailee. ”Poseerattiin valokuvissa porontaljoilla ja karvalakit päässä.”

30

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

Kun kiertue tuli Poznańiin, Asunmaa tapasi tulevan vaimonsa. Lopullisesti Asunmaa asettui Puolaan vuonna 2008. Spondeon hän perusti vuonna 2014.

EI ENÄÄ ILMAISIA NEUVOJA Spondeo syntyi luontaisen kysynnän kautta. Puolassa ei ollut vastaavanlaisia firmoja, ja kun vienninedistämistä harjoittavalta Finprolta lopetettiin laskutettavat neuvontapalvelut, Asunmaan eteen avautuivat houkuttelevat markkinat.

Asunmaa oli luonut Puolan-vuosina hyvät verkostot moniin eri toimijoihin. ”Koin, että olin jakanut jo ihan riittävästi ilmaisia neuvoja. Ajattelin, että tästä voisi saada työn itselleen.”

Nelihenkinen Spondeo auttaa siis suomalaisia firmoja Puolan markkinoille, ja jonkin verran myös päinvastoin. Päätyö on projekteissa, jotka liittyvät liiketoiminnan käynnistämiseen. ”Me etsimme tietoa markkinoista. Markkina-analyyseillä selvitämme, miten jokin tuote tai palvelu voisi toimia”, Asunmaa selittää. ”Olemme myös avustaneet tehtaan perustamisessa, organisaation rakentamisessa ja yritys­kaupoissa.”

Suurien toimeksiantojen lisäksi Spondeo tekee myös rekrytointeja, eli hankkii suomalaisille yrityksille toimihenkilöitä Puolassa ja jonkin verran myös puolalaisia töihin Suomeen.

Puola voi olla Euroopan nopeimmin kasvava talous vuoteen 2050 mennessä.

AAMULLA SUOMEN TELKKARIA Nyt Asunmaalla on Poznańissa firma, vaimo ja kohta kaksi vuotta täyttävä tytär. ”Elinkautisella kai täällä ollaan”, Asunmaa naurahtaa, mutta kertoo seuraavansa tarkoin Suomen mediaa jo työnsäkin vuoksi. ”Seitsemältä keitellään tytttären kanssa puuro ja katsellaan yhdessä Suomen aamu-tv:tä.”

Lapsiperheen elämä Puolassa on monella tapaa samanlaista kuin Suomessa. Poznań on yksi Puolan suurista kaupungeista ja palvelut toimivat hyvin. Puolan infrastruktuuri on kehittynyt hyvälle tasolle muun muassa EU-rahoituksen ansiosta. ”Julkinen sektori toimii, mutta vaatii välillä hermoja ja ravaamista eri luukuilla.”

Joillakin yhteiskunnan alueilla, kuten terveyspuolella, on edelleen paljon paperinpyörittämistä. Kattavat sähköiset arkistot puuttuvat. ”Monissa asioissa Puola on paljon länsimaisempi kuin Suomi”, Asunmaa vertaa ”Ja Keski-Eurooppaan täältä pääsee parissa tunnissa.”

Toimii myös terassilla.

-53 %

Tilaa Kauppalehden kesädigi: 2 kuukautta vain 29,90 €. Saat kaikki uutissisällöt, aamusta iltaan, säällä kuin säällä. Tee tilaus osoitteessa kl.fi/ekonomiopiskelijat

[ URA ] TEKSTI SALLA SALOKANTO KUVA ISTOCKPHOTO

OMIEN KYKYJEN TUNTEMINEN AVAA OVIA Palkkaneuvottelut ja uuden työpaikan etsintä helpottuvat, kun osaamisestaan osaa kertoa koulutusta ja nimikettä enemmän. Ammatillinen itsetuntokin yleensä kohenee.

O

saamisen kartoittamisessa huomio kiinnitetään kokonaisuuteen. Harhateille päätyy, jos osaamistaan, taitojaan, persoonallisuuttaan ja kiinnostuksen kohteitaan käsittelee kuin ne eivät liittyisi toisiinsa.

Aalto-yliopiston tutkijan, kouluttajan ja transformaatioprosessien asiantuntijan Outi Häggin mukaan kysymys on siitä, mitä puoltaan ihminen milloinkin nostaa esiin. ”Saman ihmisen osaaminen näyttää eri tilanteissa erilaiselta”, hän kertoo. ”Se, kenen ja millaisten asioiden kanssa on tekemisissä, määrittää, mitä asioita omasta kokonaispaketista painottaa.”

Jokaiselle on elämän varrella kertynyt omanlaisensa osaamisvaranto, josta ammennetaan eri tilanteissa hyödyllisiä taitoja. Varantonsa tunteminen helpottaa tilanteeseen sopivaa taitojen sanoittamista ja niiden tuomista esille työelämän murrosvaiheissa, kuten palkkakeskusteluissa ja työpaikkaa vaihdettaessa.

Kykyjen tunteminen kohottaa myös itsetuntoa ja auttaa esimerkiksi yrittäjää tunnistamaan, mitä kannattaa tehdä itse ja mitä ostaa muualta.

KYNÄLLÄ JA PAPERILLA ALKUUN Omien taitojen kartoittaminen on helppo aloittaa kirjaamalla asioita paperille vaikka miellekartaksi tai taulukoksi. Ajatuksia voi herätellä myös tutustumalla osaamisen eri osa-alueisiin tai tarkastelemalla vapaa-aikaansa: harrastuksiin käyttää yleensä aikaa mielellään, ja ne monipuolistavat omaa osaamista kuin varkain.

32

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

Outi Hägg suosittelee myös itsetuntemusta lisääviä kursseja ja koulutuksia, joilla oppii itsestään yleensä joka kerta jotain uutta. ”Ne eivät ole ajanhukkaa, eikä niistä varmasti ole haittaa. Hyöty sen sijaan voi olla suuri.”

Laajemmassa kuvassa osaamisen rajat hahmottuvat uusia asioita kokeilemalla. Piilevät ominaisuudet tulevat esiin uusissa harrastuksissa, ihmisten keskellä ja mukavuusalueen rajat ylittävissä tilanteissa. Kokeilemalla rohkeasti uutta voi itsestään löytää yllättäviä puolia. Ekonomien uravalmentaja Sirja Kulmala-Portman kehottaa myös kuuntelemaan ympäristöä. ”Kollegoilta ja tuttavilta kysymällä voi saada arvokkaita ajatuksia”, hän muistuttaa.

ÄLÄ PIILOUDU TITTELIEN TAAKSE Kun osaamistaan pukee sanoiksi esimerkiksi työhakemukseen, täsmällisyys ja yksinkertaisuus ovat valttia. Monitulkintaiset käsitteet tai yleiset tutkinnot eivät kerro vastaanottajalle riittävästi. Ammattinimikkeiden sisältö taas vaihtelee työnantajasta toiseen. Siksi tehtävät pitäisi avata taitoja, ei titteleitä käyttäen. Ekonomi voisi puhua myös esimerkiksi itsensä johtamisesta tai ongelmien havaitsemisen taidosta.

Liian yksinkertaisesti osaamistaan tuskin voi tuoda esiin. ”Osaamisen sanoittaminen ei kuitenkaan tarkoita, että tutkinnot ja nimikkeet pitäisi unohtaa”, Outi Hägg muistuttaa. ”Sen sijaan niiden sisältöä kannattaa täsmentää esimerkiksi konkreettisten esimerkkien kautta.”

”VILPITTÖMÄSTI OMANA ITSENÄÄN OLEMISEEN KANNATTAA PANOSTAA.” Sirja Kulmala-Portman puolestaan vinkkaa, että nimikkeiden taakse kätkeytyvää osaamistaan voi etsiä kuvittelemalla kollegan, jolla on sama koulutus ja nimike sekä samanlainen työtausta kuin itsellä.

Luonteessa, kiinnostuksen kohteissa, työskentelytavoissa ja verkostoissa on varmasti silti eroja.

Painopisteen siirtyminen kohti osaamista näkyy jo työnhaussa: tuloaan tekevät esimerkiksi CV:t, joilla tausta on ryhmitelty aiempien työtehtävien sijaan osaamisalueiden ympärille. ”Kovin uniikkia erityisosaamista ei kaikilla silti tarvitse olla. Osaamisista muodostuu joka tapauksessa oma, yksilöllinen kokonaisuutensa.

Se on usein aivan riittävää erottautumisen kannalta”, Sirja Kulmala-Portman lohduttaa.

TÄYDELLISYYTTÄ EI ODOTETA Osaamisesta kerrottaessa pelätään helposti omien puutteiden paljastumista, mikä voi johtaa peittelyyn ja kulissien taakse piiloutumiseen.

Tällöin vaarana on, ettei persoona pääse parhaalla mahdollisella tavalla esiin. ”Omana itsenään oleminen on valloittavaa! Se riisuu aseista”, Hägg sen sijaan sanoo.

Itseään ei siis tarvitse esittää työnantajalle kokonaan sliipattuna, vaan haasteitakin saa olla. Kokeneet rekrytoijat huomaavat liiallisen kaunistelun ja peittelyn. Kiiltävän pinnan sijaan valtteja ovat rehellisyys sekä halu oppia ja kehittää itseään. ”Ihminen, joka on sinut itsensä kanssa ja pystyy puhumaan itsestään sellaisena kuin on, herättää luottamusta. Siinä välittyy vaikutelma, että ei ole mitään luurankoja kaapissa”, Hägg tiivistää.

Hanki apua!

• Oman osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen -valmennuksia järjestetään eri puolilla Suomea. Seuraava koulutus järjestetään 4.10. Joensuussa.

• Tunnista ja sanoita osaamisesi -verkkovalmennus kestää neljä viikkoa ja toimii myös mobiilisti.

• Henkilökohtaisessa uravalmennuksessa voidaan perehtyä syvällisesti valmennettavan osaamisprofiilin.

• Mentorointiryhmissä käydyissä keskusteluissa niin aktorien kuin mentorienkin käsitys omasta osaamisesta kehittyy.

Lisätietoja koulutuksista sähköpostitse osoitteesta ura@ekonomit.fi ja verkossa: www.ekonomit.fi.

Ammattitaidon monet tasot Osaamista tarkastellaan tutkimuksessa ja koulutuksissa usein osa-alueittain. Vaikka osa-alueet käytännössä limittyvät, niiden avulla taitojaan voi tarkastella monesta näkökulmasta. Miltä oma osaamisesi niiden valossa näyttää?

• Ammattispesifi osaaminen on tietyssä tehtävässä hankittua osaamista, joka liittyy alan käytäntöjen ja prosessien hallintaan. Tällainen osaaminen on syytä sanoittaa myös muuten kuin tutkintojen ja ammattinimikkeiden kautta.

• Siirrettävää osaamista voi hyödyntää työelämässä ammatista ja tehtävistä riippumatta. Siirrettäviä taitoja ovat esimerkiksi sosiaaliset taidot, kielitaito, liiketoimintaosaaminen ja teknologiataidot.

• Metakognitiivinen osaaminen, kuten analyyttisyys, uudistumishalu ja kokonaisvaltaisen hahmottamisen taito, korostuu vaativassa asiantuntijatyössä. Metakognitiivisiin taitoihin kuuluvat myös työelämässä keskeiset itsesäätelyn ja itsensä johtamisen taidot.

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

33

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI ILPO LOMMI KUVAT SUOMEN EKONOMIT

Liittokokous päätti:

Suomen Ekonomit lahjoittaa puoli miljoonaa kauppatieteellisille yliopistoille Liittokokouksessa linjattiin myös vastavalmistuneiden jäsenmaksusta ja myönnettiin historian ensimmäinen Osaamisen kehittämisen palkinto.

S

uomen Ekonomien Kuopion kevätliittokokouksen yhteiskunnallisesti merkittävin päätös oli 500 000 euron lahjoitus kymmenelle suomalaiselle, kauppatieteellisestä koulutuksesta ja tutkimuksesta vastaavalle yliopistolle. Summa jaetaan yliopoistoille suhteutettuna suoritettujen kauppatieteen alan maisterintutkintojen määrään.

Lahjoitussummasta Aalto-yliopisto saa 100 000, Turun yliopisto 70 000, Vaasan yliopisto 65 000, Svenska Handelshögskolan 60 000, Jyväskylän yliopisto 50 000, Oulun yliopisto 40 000, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 40 000, Tampereen yliopisto 30 000, Itä-Suomen yliopisto 25 000 ja Åbo Akademi 20 000 euroa.

Suomen Ekonomien hallituksen puheenjohtaja Timo Saranpää kertoi, että lahjoituksella tuetaan kauppatie­ teellisen koulutuksen laatua ja kilpailukykyä koulutusjärjestelmän murroksessa. Hän toivoo lahjoitusten lisäävän paikallisyhdistysten yhteistyötä yliopistojen ja kauppatieteen opiskelijoiden kanssa.

Yliopistojen yksityisen lahjoitusvarainhankinnan merkitystä lisää, että vuosina 2014–2017 valtiovalta vastin­rahoittaa yliopistoja kolmella eurolla niiden saamaa lahjoitus­euroa kohti, enintään yhteensä 150 miljoonalla eurolla. Siten lahjoituksella on yli miljoonan euron kokonaisvaikutus.

OPISKELIJAT EIVÄT SAANEET LISÄÄ ÄÄNIVALTAA Eniten keskustelua herätti hallituksen esitys opiskelija­ yhdistysten liittokokousäänimäärän merkittävästä kasvattamisesta. Esitys päätettiin kuitenkin palauttaa hallituksen ja valittavan työryhmän valmisteluun seuraavaan syysliitto­kokoukseen. Samalla hyväksyttiin Turun Seudun Ekonomien Tero Kuusiston toivomusponsi,

34

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

jonka mukaan liittohallituksen olisi pidättäydyttävä opiskelijajärjestöjen äänivaltaa ja liittokokousedustusta kasvattavista esityksistä jatkossa, ellei äänimäärästä ja siihen liittyvistä muista uudistuksista päästä syksyyn mennessä yksimielisyyteen.

Hallituksen esityksen mukaan opiskelijajärjestöt olisivat saaneet yhden äänen alkavaa 50 jäsentä kohti nykyisen 500:n sijaan ja päässeet siten tasa-arvoiseksi ekonomiyhdistysten kanssa. Tämä olisi merkinnyt 13 opiskelijajärjestön yhteisen äänimäärän kasvua nykyises­tä kuudesta prosentista niiden jäsenmäärää vastaavaksi 36 prosentiksi. Järjestössä on opiskelijajäseniä noin 19 000 ja ekonomijäseniä noin 33 000.

Suomen Ekonomien jäsenpeitto on laskenut viime­vuo­sikymmenen puolesta välistä noin prosentti­ yksikön vuosivauhtia, mikä on saanut hallituksen suunnittele­maan jäsenhankintaa ja -pysyvyyttä edistäviä toimenpitei­tä erityi­sesti opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden suuntaan. Timo Saranpään mukaan äänivallan kasvattaminen on yksi mutta ei ainoa keino kauppatieteiden opiskelijoiden sitouttamiseksi ja houkuttelemiseksi liittoon.

500 000 euron lahjoituksella tuetaan kauppatieteellisen ­koulutuksen laatua ja kilpailu­ kykyä koulutusjärjestelmän murroksessa.

Kuvis

Aikawa Fiber Technologiesin henkilöstöpäällikkö Kari Ikäheimonen (kesk.) otti vastaan Suomen Ekonomien ensimmäisen Osaamisen kehittämisen palkinnon toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemmingiltä ja puheenjohtaja Timo Saranpäältä.

Matti Parpala onnistui puheenjohtajana pitämään kokouksen hengen hyvänä ja asiallisena.

Turun Seudun Ekonomien Tero Kuusisto ei lämmennyt opiskelijoiden toiveille saada liitossa lisää äänivaltaa.

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

35

Toiminnanjohtaja Hanna-Lenna Hemming ja puheenjohtaja Timo Saranpää toivottivat liittokokousedustajat tervetulleiksi Kuopioon.

– Kyse on äänivallan lisäystä laajemmasta kokonaisuudesta. Opiskelijoiden ääntä sekä ideoita on hyvä saada paremmin kuuluville. Hallitus pohtii kesällä uutta rakentavaa esitystä syysliittokokoukseen, totesi Saranpää.

Jyri Heimo Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaat ry:stä oli kumppaniensa tapaan pettynyt palautusratkai­suun ja jyrkkään toivomusponteen. Hän myönsi, ettei äänivallan lisäysesitystä olisi äänestyksessä hyväksytty. Se olisi vaatinut kolmen neljäsosan enemmistön, mutta tuskin yksikertaistakaan enemmistöä olisi tullut taakse.

– Tappiokin olisi ollut selkeä päätös. Nyt tuntuu, etteivät liittokokoukset pysty suuriin uudistuksiin. Äänivaltakysymys on meille tasa-arvon vuoksi itseisarvo. Toki haluamme liiton muutenkin aktivoituvan kauppatieteiden opiskelijoille tärkeisiin edunvalvontakysymyksiin, kuten opiskelijakiintiöiden, sisäänpääsykriteerien ja yliopistorahoituksen uudistamiseen, totesi Heimo.

Hän ei ollut järin luottavainen syysliittokokouksen kykyyn ratkaista pitkään Suomen Ekonomeissa esillä ollutta opiskelijajärjestöjen aseman parantamista, koska lähes puolta (48 %) liittokokousten äänivallas-

36

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

ta käyttävä Helsingin Ekonomien yhdistys suhtautui siihen Kuopiossa kriittisesti. Sen äänin ratkesi äänivaltaesityksen palautus ja useita muitakin äänestysasioita.

Timo Saranpää näkee jäsenpeiton laskusta huolimatta Suomen Ekonomien olevan hyvässä iskussa. Hän korosti rohkeiden uudistuspäätösten ja voimakkaiden toimenpiteiden tarvetta kehityksen kääntämiseksi positiiviseksi.

– Opiskelijajäsenten aseman parantaminen oli jo viisi vuotta sitten vahvasti esillä edellisessä Kuopion kokouksessa, ja asialla on juuria 1990-luvulle. Aikalisä oli paikallaan mutta syyskokouksessa on tehtävä hyviä ja vaikuttavia ratkaisuja

VASTAVALMISTUNEILLE KAKSI VAIHTOEHTOA JÄSENMAKSUIHIN Hyvä uutinen tämän vuoden touko-heinäkuussa valmistuneille nuorille ekonomeille on jäsenmaksujen huojennus- ja porrastuskokeilu.

Siinä jäsenmaksu on jaettu kahtena ensimmäisenä vuotena peruspalvelujen ja laajemman palvelun kategorioihin. Edellisessä maksuhuojennus on nykyisestä vuosijäsenmaksusta 75 ja jälkimmäisessä 60 prosenttia.

Paikallisyhdistyksen jäsenmaksu

”Sijoitustuotot kattoivat viime vuonna yli 5 miljoonaa noin 13 miljoonan euron vuosibudjetista.” ja IAET-kassan maksu säilyvät ennallaan. Muut huojennukset, kuten työttömyys- ja perhevapaa-alennus, otetaan edelleen huomioon. Suomen Ekonomit on syksyn mittaan yhteydessä kokeilun kohdehenkilöihin. Pilottiprojektin jatko ratkeaa vuodenvaihteessa.

Peruspalveluihin kuuluvat muun muassa urapalvelu, oikeudelliset palvelut, edunvalvonta, oikeusturvaja vastuu­vakuutus, Ekonomi-lehti sekä Danske Bankin edut. Laajempi palvelukokonaisuus tarjoaa lisäksi Talouselämä-lehden ja kaikki Suomen Ekonomien tapahtumat.

Lisäksi liitto kaavailee toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemmingin mukaan aktiivisempaa jäsenhankintaa sellaisiin maisteriopiskelijoihin, joiden taustalla on muita kuin

Tiukkojakin keskusteluja Kuopiossa käytiin, mutta liittokokouksen henki oli ammattimaisen asiallinen.

kauppa­tieteen kandidaatin tutkinto­ ja. Tällä hetkellä he ovat väliinputoa­ jia liiton jäsenyydessä.

HALLITUKSEN TOIMIKAUDET PITENEVÄT KOLMEEN VUOTEEN Liittokokous hyväksyi hallituksen toimikauden pidentämisen kolmeen vuoteen nykyisestä kahdesta. Sama henkilö voidaan valita hallituksen puheenjohtajaksi, varapuheenjoh­ tajaksi ja jäseneksi korkeintaan kahdeksi perättäiseksi kaudeksi eli yhteensä kuudeksi vuodeksi. Liiton hallitus oli esittänyt myös, että vara­ puheenjohtaja tai jäsen voitaisiin valita vielä tämän jälkeen yhdeksi kolmivuotiskaudeksi puheenjohta­ jaksi, mutta se kaatui äänestyksessä.

Kokous hyväksyi liiton viime vuo­ den tilinpäätöksen ja toimintakert­ omuksen sekä valitsi syyskokouksen henkilövalintoja valmistelemaan yhdeksänjäsenisen nimitystoimi­ kunnan. Sen puheenjohtajaksi tuli Annemaija Summanen Savonlinnan Seudun ekonomeista ja varapuheen­ johtajaksi Aulis Töyli Helsingin Ekonomeista.

SIJOITUSTUOTOT OVAT PYSYNEET VAHVOINA Hallitus sai hieman kasvaneet mutta omaa esitystään pienemmät valtuu­ det Suomen Ekonomien mittavan sijoitusomaisuuden hallinnointiin.

Suuret sijoitustuotot ovat järjestölle elintärkeä tulonlähde, koska ne kat­ toivat viime vuonna yli 5 miljoonaa noin 13 miljoonan euron vuosibud­

jetista. Sijoitusomaisuuden päivän arvo on 96 miljoonaa euroa. Vuosi­ tuotto on ollut viiden viime vuoden aikana 11,2 prosenttia eli selvästi yli indeksin. Vuotuista tuottotavoitetta on nyt pudotettu 5,6:sta 4,1 prosent­ tiin samalla kun sijoitusomaisuuden osakepainotusta on pienennetty ja vastuullisuusperiaatteita selkeytetty.

Hanna-Leena Hemming totesi alkuvuoden katsaukses­saan, että CRM-jäsenhallintajärjestelmä tulee loppuvuodesta täyteen toiminta­ kuntoon tehostamaan jäsenpalvelu­ ja. Samalla liiton toimiston sähkö­ postiruuhka on purkaantumassa ja käsittely nopeutumassa.

Merkittävä voimanponnistus edunvalvonnassa on hänen mu­ kaansa Ekonomien Parempi työ + elämä -projekti, joka tähtää nel­ jällä konkreettisella pelisäännöllä työelämän kohentamiseen. Ne ovat paikallisen sopimisen uusi kulttuuri aloittaen työajoista sopimisesta, perhevapaiden uudistamisesta, työvoiman paremman liikkuvuuden mahdollistamisesta sekä työelä­ män muutosten sujuvoittamisesta tukemalla ammattitaidon ylläpitoa ja kehittämistä.

ENSIMMÄINEN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN PALKINTO AFT:LLE VARKAUTEEN Liittokokouksessa jaettiin Suomen Ekonomien ensimmäinen Osaami­ sen kehittämisen palkinto varkau­ telaiselle konepajateollisuusyritys Aikawa Fiber Technologies Oy:lle

(AFT). 10 000 euron palkinnon vas­ taanotti yrityksen henkilöstöpäällik­ kö Kari Ikäheimonen.

Ikäheimosen mukaan AFT laajentaa henkilöstönsä osaamista systemaattisesti kaikilla tasoilla.

– Panostamme johtamisen ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Olemme siirty­ mässä yhden tehtävän hallinnasta monitaitoisuuden lisäämiseen.

Koko henkilöstömme on sitoutunut muutokseen, ja työtyytyväisyys on kasvanut. Esimiehistä on tullut osaamista mahdollistavia valmenta­ jia. Toimintatapojamme kehitämme Lean-ajattelulla.

Palkitsemisperustelujen mukaan AFT on sitouttanut koko henkilö­ stönsä kehittämään osaamistaan ja yrityksen prosesseja niin tehokkaas­ ti, että se toipui viime vuosikym­ menen lopun lamasta tuottavaksi ja työympäristöltään viihtyisäksi esimerkkiyritykseksi.

Koulutuspoliittinen asiamies Mika Parkkari totesi Suomen Ekonomien korostavan palkinnolla osaamisen jatkuvaa kehittämistä jär­ jestön Ytimessä osaaminen -teeman mukaisesti.

– Haluamme yhteiskuntaa, jossa kansalaiset motivoituvat ja saavat kehittää ammatillista osaamistaan toiminta­ympäristön nopeassa muu­ toksessa. Konkreettisina toimenpi­ teinä ovat uutta mahdollistava luova ilmapiiri, positiivinen asenne jatku­ vaan oppimiseen ja uusien toiminta­ tapojen aktiivinen lanseeraus.

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

37

[ SISÄPIIRISSÄ ] TEKSTI LEENA FILPUS KUVAT SARA PIHLAJA

MATKAILUALALLA palvelu on jatkossakin arvossaan

Elämyskuluttamisesta siirrytään yhä enemmän merkityskuluttamiseen. Siihen huutoon on matkailualankin osattava vastata.

P

ohjoismaiden suurimman matkanjärjestäjän, Thomas Cook Northern Europe -konsernin, talousjohtaja Regina Sippel istuu linja-autossa Ayacuchon maaseudulla Perussa ja itkee. Eikä hän ole yksin. Linja-autossa on kymmenkunta muutakin kehitysyhteistyöjärjestö Suomen World Visionin suomalaiskummia, jotka etsivät laukuistaan nenäliinapakettia.

He ovat kaikki tavanneet juuri perulaisen kummilapsensa ensimmäistä ja moni todennäköisesti myös viimeistä kertaa. Suomalaiset ovat tulleet tutustumaan työhön, jota heidän kummimaksuillaan tehdään Liman slummissa ja syrjäisellä seudulla Andeilla kaikkein köyhimpien lasten tulevaisuuden parantamiseksi.

Viisivuotias Angela on ollut Sippelin perheen elämässä jo neljä vuotta, mutta tähän asti vain kirjeissä ja ajatuksissa. Nyt Sippel, itsekin 7-vuotiaan pojan äiti, on tullut katsomaan, menevätkö kehitysyhteistyövarat perille.

Pariviikkoisella matkalla tulevat vaikeissa oloissa elävien ihmisten lisäksi tutuiksi myös Perun raskas ja mielenkiintoinen historia, ruokakulttuuri ja luonnon kauneus. Vierailu inkakulttuurin kehdossa Cuscossa ja Machu Picchulla kruunaavat matkan.

Yhdistelmä faktaa, koskettavia kokemuksia ja elämyksiä sekä merkityksellisiä kohtaamisia on suoraan sitä maailmaa, johon Sippel uskoo trendien matkailualaa yhä vahvemmin vievän. ”Matkailijat janoavat rikkaampia, syvempiä ja ennen kaikkea aitoja kokemuksia. Nousussa ovat vapaaehtoistyön, sapattivapaiden ja hiljentymisen, erilaisen luovan, hengellisen tai henkisen tekemisen yhdistäminen matkaan”, Sippel sanoo ja jatkaa, että Angelan tapaaminen ja koko matka Peruun oli vieläkin upeampaa kuin hän etukäteen kuvitteli. ”Minulla heräsi toivo, että maailmassa voi

38

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

sittenkin tapahtua ihmeitä. Että ystävällisyys, hymy ja meidän mittapuullamme pieni rahallinen satsaus voi oikeasti muuttaa kokonaisen yhteisön tulevaisuuden”, Sippel sanoo.

TUTTU PITÄÄ PINTANSA Matkailuala on käynyt viime vuosikymmenen aikana läpi suuren myllerryksen. Paksut, painetut katalogit ovat historiaa, kun digitalisoituminen on muuttanut matkailualan rakennetta ja pakottanut toimijoita kehittämään palveluitaan. Jopa 80 prosenttia suurten matkanjärjestäjien matkoista myydään jo verkossa. Kuluttajat ovat matkaa ja majoitusta valitessaan omatoimisia.

Sippel ei silti usko matkailualan hiipumiseen, päinvastoin. Suomalaisten perinteiset lomakohteet, kuten Kanariansaaret, Kreikka ja Espanja pitävät pintansa suosikkikohteina. ”Tilastojemme mukaan viime vuonna kaikkien Pohjoismaiden suosikkimatkakohde oli Gran Canaria. Suomesta tehtiin seuraavaksi eniten valmismatkoja Teneriffalle ja Rodokselle. Kaupunkikohteiden kärjessä olivat Lontoo, Barcelona, Rooma, Malaga ja Praha.”

Perinteisten matkakohteiden rinnalla Sippel uskoo omatoimisten kaupunkilomien, eksoottisten kaukokohteiden sekä erikoismatkojen nostavan suosiotaan. Kasvua on luvassa, mutta matkailu muuttaa osin muotoaan. ”Työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyessä vihdoinkin koittava vapaa-aika otetaan aiempaa vakavammin. Matkailijat haluavat kerätä matkan aikana paljon erilaisia kokemuksia yhden pitkän ja yhteen paikkaan suuntautuvan matkan sijaan.”

Kun aurinko- ja kulttuurikohteet on koettu ja nähty, matkailijat haluavat kehittää itseään ja oppia uutta. Etsitään äärimmäisiä elämyksiä. Se tietää aktiivi- ja harrastelomien järjestäjille hyvää.

Matkailuala

• Vuoden 2016 talouden epävar­ muus ja poliittiset levottomuu­ det vaikuttivat matkailualan myyntiin vain vähän. Suomen matkatoimistoalan liiton (SMAL) jäsentoimistojen kokonais­ myynti oli noin 1 890 miljoonaa euroa – laskua edellisvuoteen oli 1,6 prosenttia. SMALin jäsenjärjestöt kattavat noin 95 prosenttia Suomen matka­ toimistomyynnistä.

• Liikematkamyynti ja sarja­ tuotantoon perustuva va­ paa-ajan matkojen myynti laskivat noin 3 prosenttia.

Toisaalta selvää kasvua nähtiin ulkomaalaisille matkailijoille myydyissä matkoissa.

• Matkailu on verkkokaupan suurin tuoteryhmä. Lentäen tehdyistä valmismatkoista myytiin netin kautta vuonna 2016 noin 75 prosenttia, lähes 6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Regina Sippel uskoo, ett채 matkoilta haetaan jatkossa yh채 enemm채n merkityksellisi채 kohtaamisia.

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

39

[ SISÄPIIRISSÄ ]

”Kun aurinko- ja kulttuurikohteet on nähty, matkailijat haluavat kehittää itseään ja oppia uutta.”

KILPAILU KIRISTYY MUUTOKSESSA Mutta ovatko airbnb:t ja netistä päivän hintaan löytyvät lento- ja hotellitarjoukset matkatoimistoille uhka? Kuluttajalla on vaihtoehtoja aiempaa enemmän, ja se kiristää toki kilpailua, Sippel myöntää.

Toisaalta hän uskoo matkanjärjestäjien pystyvän tarjoamaan edelleen matkoja kilpailu­ kykyiseen hintaan. Kaikissa kuluttajasegmenteissä löytyy aina niitä, jotka haluavat palvelua ja ovat valmiita myös maksamaan siitä. ”Emme koe kilpailua uhkana, vaan meidän täytyy pystyä mukautumaan muuttuvaan tilanteeseen ja muututtava itse kilpailun mukana.

Tehtävämme on olla asiakkaiden toiveita askelen verran edellä ja kehittää sellaista uutta, jota matkailijat eivät edes tule ajatelleeksi.”

Ja tällä hetkellä Pohjoismaiden suurimmalla matkanjärjestäjän silmin näyttääkin hyvältä.

Sen tilauslennoilla tehtävien valmismatkojen täyttöaste on vuositasolla 99,5 prosenttia. ”Tarjoamme myös reittilennoilla tehtäviä matkoja ympäri maailman, ja käytössämme on maailmanlaajuinen Amadeus-varausjärjestelmä. Se tarjoaa asiakkaiden käyttöön kaikkien lentoyhtiöiden lennot, ja matkat voi räätälöidä yksilöllisesti asiakkaiden toiveiden mukaan.”

Sippel muistuttaa, että epävarmassa maailmassa matkanjärjestäjän etuna on myös lainsäädäntö. Kun hotellin ja lennot sisältävän matkan varaa matkanjärjestäjältä, sovelletaan yleisiä valmismatkaehtoja. ”Tämä on iso etu ja turva myös omatoimiselle kaupunki- tai kaukomatkalle lähtevälle.”

40

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

EDELLÄKÄVIJÄ OSTAA RÄÄTÄLÖITYÄ Kokeneet ja vaativat tulevaisuuden matkailijat haluavat rahoilleen vastinetta. He ovat valmiita maksamaan palveluista, jotka heijastavat heidän identiteettiään ja persoonaansa.

Matkailussa nousevia trendejä ovat paikallisuus, lähiruoka ja omaan hyvinvointiin panostaminen. Rajatuille asiakasryhmille suunnatut hotellit kasvattavat jo suosiotaan. Lapsiperheille tai aikuisempaan makuun sopivien hotellien lisäksi boutique- ja lifestyle-hotellit ovat nousussa myös perinteisissä matkakohteissa. ”Mekin avasimme ensimmäisen Casa Cook -konseptiin kuuluvan hotellimme viime kesänä Rodokselle, toinen avataan tänä kesänä Kosille Kreikkaan. Kummassakin painottuu luonnonläheisyys, trendikäs design ja rauha ylellisessä, mutta hillityssä ympäristössä.”

OSAAMISELLE RIITTÄÄ KYSYNTÄÄ Matkailijat muodostavat myös entistä useammin käsityksensä matkailutuotteista ja -palveluista some-keskustelun ja vertaisarviointien perusteella. ”Verkon välityksellä lomailua voi jopa kokeilla virtuaalisesti ennen ostopäätöstä.”

Alan murroksesta huolimatta henkilökohtaisen ja asiantuntevan palvelun merkitys ei ole rapistunut digiaikana. Mitä vaativammaksi elämä muuttuu, sitä kipeämmin tarvitsemme eri alojen asiantuntijoita avuksemme. ”Suomesta löytyy vakuuttavaa matkailuosaamista, ja matkanjärjestäjillä on vahvoja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Matkailualalla ei ole tässä suhteessa mitään hätää.”

REGINA SIPPEL • Syntynyt: 1979 • Koulutus: KTM • Nykyinen tehtävä: Siirtyi Tjäreborg Oy:n toimitusjohtajasta sen emoyhtiön Thomas Cook Northern Europen CFO:ksi vuosi sitten.

• Nykyisen työtehtävän plussat: Saa toteuttaa noin 1,5 miljoonan pohjoismaalaisten unelmat ja tarjota heille vuoden parhaat viikot tai päivät • Nykyisen tehtävän miinukset: Jatkuva matkakuume • Harrastukset: Matkailu ja hyvä ruoka ja viini hyvien ystävien seurassa. On lisäksi 5-vuotiaan perulaisen tytön ja 6-vuotiaan kenialaisen tytön kummi.

• Perhe: Mies ja 7-vuotias poika.

Metsän talous Sujuvasti seuraavalle – metsän omistajanvaihdos 4. uudistettu painos

Matti Kiviniemi, Pirjo Havia Kirja auttaa suunnittelemaan ja toteuttamaan sujuvasti metsän sukupolvenvaihdoksen ja muut omistusjärjestelyt. Se on työväline niin metsänomistajille kuin metsäneuvonnan ja kiinteistövälityksen ammattilaisille.

Kirja avaa verosuunnittelun lisäksi muita tärkeitä perusteita omistusratkaisuille ja tarjoaa tiedon omistusjärjestelyn eri vaiheisiin.

Kirjassa on runsaasti hyödyllisiä asiakirjamalleja. Päivitetyssä teoksessa ovat mukana myös perintö- ja lahjaverotuksen vuoden 2017 alussa voimaan tulevat muutokset.

Hinta 42 €

Metsäkoulu

Käytännönläheinen teos metsänomistajalle Satu Rantala (toim.)

Jokaisen metsänomistajan perusteos etenee luvuittain metsänhoidon perusteista ja kasvupaikkaluokitteluista puulajeihin ja metsänhoidon menetelmiin. Eri työmuodot esitetään havainnollisesti. Käytännönläheisestä kirjasta löytyvät metsätyyppien opaskasvit, harvennusmallit sekä selkeät ohjeet raivaus- ja moottorisahan käyttöön.

Metsätalouden kannattavuutta, omistajanvaihdosta ja verotusta käsittelevät luvut auttavat lukijaa tekemään oikeita käytännön ratkaisuja. Monikäyttö ja metsäluonnonhoito ovat tärkeitä myös talousmetsien hoidossa. Asiahakemisto ja sanasto helpottavat kirjan käyttöä.

Hinta 48 €

Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys.

[ KYLTERIT ] TEKSTI TARJA VÄSTILÄ KUVA VILLE RINNE

ROHKEALLA EI OLE TYLSÄÄ Kauppatieteilijä perusti opintojensa alkumetreillä startup-yrityksen.

Vähitellen työnteko vei mennessään. Opintojen, työn ja yrittämisen limittyminen kuvaa ajan muutosta.

U

rakkamaailma.fi:n toimitus­johtaja Kalle Koivuniemi on Alma-­ talossa kuin kotonaan.

Mikäs ollessa, kun vuosien takainen oma idea on toteutunut nopeasti: alle kolmikymppinen Koivuniemi luotsaa tänä päivänä menestyvää nettipalvelua.

Koivuniemen Urakkamaailma siirtyi keväällä Alma Mediapartnersin omistukseen, ja syksyllä yritys fuusioituu Alma Mediaan kokonaan.

Koivuniemi jatkaa entiseen tapaan nyt ex-yrityksensä nokkapaikalla.

Kauaskantoinen idea syntyi kauppatieteiden opintojen ohessa.

Koivuniemen mukaan onnistumisen ainoana selityksenä on periksiantamattomuus. ”Vaikka olisi hyvä idea ja tiimi, idealla ei kauppaa käydä. Vaikeuksia tuli ja tulee, ja niiden läpi pitää vain puskea.”

KIRJEKUORIA DIGIMAAILMASSA Kalle päätti Aalto-yliopistoon pyrkiessään valita alakseen rahoituksen. ”Pidin sitä turvallisena valintana tulevaisuuden kannalta. Ei se kuitenkaan ihan napannut. Tein kandityön teoreettisesta hölynpölystä, osakeostojen ajoittamisesta. Konkretia, kuten palvelujen luominen asiakkaille, kiinnostaa enemmän.”

Ei siis ihme, että jo toisena opiskeluvuotena Koivuniemen aivot alkoivat raksuttaa. Heureka ei kuitenkaan syntynyt tyhjästä. ”Taloyhtiössämme oli alkamassa iso remontti. Taloyhtiön edustajana ihmettelin, kuinka vanhanaikainen koko prosessi oli. Isännöitsijä postitti tarjouspyyntöjä, joihin tuli pari vastausta. Pyydettiin lisäselvityksiä, kysyttiin tutun tuttuja ja selviteltiin urakoitsijoiden taustoja. Koko hommaan kului viikkoja.”

Koivuniemen mukaan touhu ei

42

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

tuntunut nykyaikaiselta digitalisoituneessa maailmassa. ”Urakoitsijan etsintä muistutti 1800-lukua. Aloin miettiä, että jokin ratkaisu täytyy keksiä.”

PIKKUSORMI VEI KÄDEN Koivuniemi esitti nettipalveluidean opiskelijaystävälleen. Kaksikko kääri hihat. ”Lähtökohtana oli se, että kaksi opiskelijaa täynnä nuoruuden intoa ja vauhtia perustaa yrityksen. Yrityksen tarkoituksena oli muuttaa vuosi­ kymmeniä samanlaisena pysynyt konservatiivinen rakennusala.”

Koivuniemi myöntää, että epäilijöitä riitti. ”Se tuntui inhottavalta. Idea oli oma lapsi, arvostelut menivät sydämeen.”

Kalle Koivuniemen liikeidea jalostui yliopiston yrityshautomossa.

Aalto-yliopiston yrityshautomossa ideaa kehitettiin ja palvelun toimintaperiaatteita pohdittiin.

Koivuniemen sanoin hautomo oli lämmin pesä, josta oli hyvä aloittaa.

Tiimistä yksi lähti, kaksi tuli tilalle.

Kolmikko perusti yrityksen ja julkaisi Urakkamaailma.fi:n vuonna 2012. ”Käväisi kyllä mielessä, miten startupin pyörittäminen onnistuu opiskelujen ohella. Vähitellen yrittäminen alkoi kiinnostaa enemmän.”

Opinnot ovat vielä hitusen kesken: kolmen kurssin ja gradun jälkeen toimitusjohtajasta tulee myös kauppatieteiden maisteri.

MUUTOKSEN AIKA Koulutuspoliittinen asiamies Mika Parkkari Suomen Ekonomeista pitää Kallen ratkaisua ajalle tyypillisenä.

Opintopolut eivät enää ole suoraviivaisia. ”Opiskelijat saattavat välillä poiketa työelämässä tai yrittämässä ja tehdä maisteritutkinnon toiselta alalta kuin kandityönsä. Aalto-yliopistossa on mahdollisuus hakea erilaisia poikkitieteellisiä yhdistelmiä. Siellä myös perustetaan paljon startupeja. Vaikka opiskelisi Kallen tavoin rahoitusta, voi silti olla mukana millä tahansa alalla.”

Startupin perustanut opiskelija voi siirtyä välillä kokonaankin työelämään, perustaa oman yrityksen ja palata myöhemmin takaisin opiskelujen pariin. Liike lomittain, limittäin ja päällekkäin on jo tavanomaista.

Parkkari uskoo, että yliopistojen tutkintomaailmakin tulee muuttumaan ja tarjoamaan erilaisia, yksilöllisiä opintopolkuja. ”Polku voi katketakin: ensin tehdään kandidaatin tutkinto ja vasta myöhemmin ylempi korkeakoulututkinto. Euroopassa ja angloamerikka-

laisessa maailmassa näin on ollut jo pitkään.”

Suomessa korkeakoulu-uudistus tulee jälkijunassa. ”Kiinnostava kysymys on, kuka muuttaa mitä tai ketä. Muuttavatko opiskelijat suomalaista korkeakoulujärjestelmää vai haluavat yliopistot ja korkeakoulut tehdä muutoksia?

UNIVERSUMI KUULI Urakkamaailma.fi suunnattiin alussa taloyhtiökäyttäjille. Kun sivusto tuli julki, Koivuniemi tarttui kapulaan. ”Suomessa on 5 000 isännöitsijää.

Kahdeksan kuukauden aikana soitin 2 000:lle, joista 700 sain haaviin. Se oli riittävä massa lähteä liikkeelle.”

Muutoin sivustoa ei markkinoitu lainkaan. Urakoitsijat tulivat itse mukaan. Puolitoista vuotta sitten palvelu avattiin kuluttajille: urakoitsijaa mihin tahansa remppaan voi hakea valtakunnallisesti. Uniikkeja kävijöitä on jo 80 000 kuukaudessa.

Pelkästään tänä vuonna palvelun läpi kulkee remontteina sata miljoo-

”Opiskelu ja yrittäminen sopivat hyvin yhteen: työmäärä ei tapa, vaan tylsyys.” naa euroa. Toiminta pelaa urakoitsijoilta saatavan palvelumaksun turvin. ”Vuosien varrella oli hetkiä, jolloin tunnelissa ei valoa näkynyt.

Rahat loppuivat moneen kertaan.

Piti uskoa, että asiakkaita tulee ja universumi jeesaa. Oli vain hoidettava hommat hyvin.”

Muita kaltaisiaan Kalle kehottaa rohkeuteen. ”Joku on sanonut, että yrittäjäksi kannattaa ryhtyä opiskelijana tai sitten kuusikymppisenä. Ruuhkavuosina on perhe ja asuntolaina. Opiskelu ja yrittäminen sopivat hyvin yhteen: työmäärä ei tapa, vaan tylsyys. En tekisi mitään toisin.”

Anna asiakkaillesi aikaa

Myymällä laskusi saat turvallisen kassavirran.

Pitkät maksuajat voivat olla haastavia monille yrityksille, erityisesti kasvun tai muutosten aikoina.

Samanaikaisesti asiakkaalle mahdollisesti annettavat pitemmät maksuehdot ovat tärkeä kilpailuetu.

Tästä syystä Collector bank tarjoaa laskujen ostoa ja rahoitusta – yritystoiminnan kehitystä tukevia työkaluja, jotka vapauttavat pääomaa ja vahvistavat kassavirtaa. Myyntisaatavarahoituksen avulla saat maksun tuotteistasi tai palveluistasi heti, samanaikaisesti kun annat asiakkaillesi aikaa.

Lue lisää joustavista rahoitusratkaisuistamme osoitteessa collector.fi

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] ANTTI ISO-MARKKU, LEGAL COUNSEL, FONDIA OYJ

Yrittäjä – saatat tarvita osakassopimuksen Osakassopimus kannattaa laatia jo yhtiötä perustettaessa. Valmiit pohjat voivat olla avuksi, mutta sellaisenaan ne ovat käyttökelpoisia vain harvoin.

O

sakkaiden olisi syytä sään­ nellä keskinäisiä oikeuk­ siaan ja velvollisuuksiaan tarkemmin osakassopi­ muksella, sillä yhtiöjär­ jestyksessä ei välttämättä ole mahdollista eikä edes tarkoituksenmukaista sopia kaikista pelisäännöistä. Myöskään osakeyh­ tiölain säännökset eivät ole riittävän kattavia säätelemään yhtiön ja sen omistajien välisiä suhteita tai omis­ tajien keskinäisiä suhteita.

Osakassopimus tulisi aina räätä­ löidä yhtiön tilanteeseen ja tarpee­ seen sopivaksi. Valmiit mallipohjat soveltuvat harvoin yhtiön omiin tarpeisiin sellaisinaan. Esimerkiksi perheyhtiössä laadittavalla osakas­ sopimuksella voi olla hyvin erilaisia tavoitteita kuin yrittäjäkumppanei­ den kesken tehdyllä osakassopimuk­ sella. Tavoitteet voivat olla erilaisia silloin, kun toinen omistaja on vähemmistössä verrattuna tilantee­ seen, jossa omistus on jakaantunut tasan osakkaiden kesken.

Etenkin seuraavat kohdat ja teemat olisi syytä käydä huolella läpi sopimusta laadittaessa: • Olennaista on miettiä, millä edellytyksillä kukin osakas lähtee osakkaaksi ja mitä kukin osakas odottaa toisilta osakkailta. Sellaisis­ ta vastuista ja velvollisuuksista ei kannata sopia, jotka todellisuudes­ sa eivät sovellu yhtiöön tai joita on mahdotonta noudattaa.

• Sopimuksen tulisi ottaa kantaa yhtiön varojen jakamiseen ja taloudellisten etujen määrään ja muotoon. Taloudellisilla eduilla tarkoitetaan tässä yhteydessä

44

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

esimerkiksi ­osingonjakoa sekä osakkaille työn­teon perusteel­ la maksettavaa palkkaa. Muita taloudellisia etuja koskevat ehdot voivat käsitellä esimerkiksi erilaisia kannustin­järjestelmiä. Osingon­ jaon edellytyksistä on säädetty osakeyhtiölaissa, mutta osakas­ sopimuksessa on usein tarpeellista sopia osingonjako­politiikasta.

• Kantaa tulee ottaa siihenkin, mitä tapahtuu, jos joku osakkaista ha­ luaa irtaantua yhtiöstä. Onko muilla osakkailla velvollisuus tai oikeus ostaa toisen osakkaan osakkeet?

Näihin tilanteisiin voidaan varautua sopimalla osakkeiden luovutus­ rajoituksista, kuten lunastus-, suos­ tumus- ja kieltolausekkeista sekä etuosto-oikeudesta. Jos osakkaalta edellytetään osakkeista luopumis­ ta, niin olisi hyvä määritellä myös osakkeen hinnanmääräytymisen perusteet tällaisissa tilanteissa.

• Osakkaiden vakavat erimielisyydet häiritsevät usein yhtiön toimin­ taa pahasti. Osakassopimuksella pyritään tilanteeseen, jossa yhtiön toiminta ei lamaannu osakkai­ den erimielisyyksien takia, vaan käytettävissä olisi erilaisia riitojen ratkaisu­tapoja tai mahdollisuus lunastaa vastahankaisen osakkaan osakkeet yhtiön liiketoiminnan jatkon takaamiseksi.

• Avioero- ja perintötilanteista voidaan esimerkiksi sopia, että kuolinpesällä tai perinnönsaajilla on oikeus pitää osakkeet sillä ehdolla, että nämä sitoutuvat osakassopi­ muksen ehtoihin. Toissijaisesti yh­ tiöllä on oikeus lunastaa osakkeet.

Avioeron varalta voi olla esimerkiksi perusteltua sopia, että osakkaiden

”Olennaista on miettiä, millä edellytyksillä kukin osakas lähtee osakkaaksi.” on tehtävä avioehto puolisoidensa kanssa.

• Myötämyyntioikeutta tai -velvol­ lisuutta koskevilla ehdoilla voi olla perusteltua varmistaa, että osakkaiden enemmistön kannatuk­ sen saanut yrityskauppa voidaan toteuttaa, vaikka kaikki osakkeen­ omistajat eivät haluaisikaan myydä omia osakkeitaan.

• Sopimuksessa tulisi ottaa kantaa kilpailukieltokysymyksiin, eli saako osakas esimerkiksi vapaasti kilpailla yhtiön toiminnan kanssa ja onko kilpailukielto sidottu ­osakkuuteen vai työsuhteeseen yhtiössä.

Kilpailu­kieltoa ei kannatta muotoilla niin tiukaksi, että se tosiasiassa estää mahdollisuuden jatkaa työ­ uraa osakkuudesta irtaantumisen jälkeen.

• Osakeyhtiölain mukaan osakkaalla on oikeus saada nähtäväkseen vain yhtiön julkiset asiakirjat, kuten tilin­ päätös. Tämän vuoksi sopimukseen kirjattu tiedonsaantioikeus voi olla tärkeää esimerkiksi osakkaille, jotka eivät osallistu yhtiön johtamiseen.

Tiedonsaantioikeutta myönnettäes­ sä kannattaa kuitenkin miettiä, voi­ ko tietojen luovuttamisella jollekin taholle olla haitallisia vaikutuksia yhtiön toimintaan.

• Salassapitolausekkeella pyritään osakassopimuksessa turvaamaan sekä yhtiön että muiden osakkaiden liike- ja ammattisalaisuuksia.

Salassapidosta sopiminen on yleensä kaikkien osakkaiden etujen mukaista.

ISTOCKPHOTO

• Usein on tarkoituksenmukaista sopia kiinteäsummaisesta sopimus­ sakosta osakassopimuksen noudattamisen takaamiseksi. Muita mahdollisia seuraamuksia sopimus­ rikkomuksesta ovat esimerkiksi erilaiset lunastusmääräykset tai osakkeiden hallintaoikeuden ­menetykset.

MITÄ MAAILMASSA TAPAHTUU LOMAN AIKAAN? Pysyt perillä maailman tapahtumista myös lomasi aikana, kun vaihdat painetun Talouselämäsi digitaaliseen versioon. Kun vaihdat, saat veloituksetta e-kirjan ja ja kolmen kuukauden lukuoikeuden Summapalvelun maksulliseen sisältöön (mm. Arvopaperi ja Mikrobitti).

Digitaalinen Talouselämä on osa Summa -verkkopalvelua, jonka sisältöjä voit lukea niin tietokoneella, tabletilla kuin älypuhelimellakin.

Siirry digilehteen: ekonomit.almatalent.fi

Yleensä osakassopimus kannattaa tehdä samaan aikaan kun yhtiötä perustetaan. Jos yhtiön elinkaaren aikana yhtiöön tulee uusia osakkeenomistajia, on heidät myös syytä sitouttaa osakassopimukseen. Usein jo pelkästään asioiden miettiminen etukäteen ja yhteisen tavoitteen löytäminen ehkäisee mahdollisia ristiriitoja.

Ekonomien vuosi 2016

Toimintakatsaus 2016

K

ertomusvuosi oli Suomen Ekonomien uuden strategiakauden, uuden hallituksen ja uuden organisaatiomallin ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Strategian mukaisesti toiminnan päämääränä oli uudistuminen entistä jäsenlähtöisemmäksi.

Ekonomiyhteisön vuoden teemana oli Tuottavuutta hyvällä johtamisella. Tavoitteena oli laajentaa yhteiskunnallista tuottavuuskeskustelua ja lisätä ymmärrystä asiantuntijatyön tuottavuudesta sekä johtamisen merkityksestä.

Teema näkyi koko ekonomiyhteisön palveluissa, toiminnassa ja viestinnässä.

Vuotta leimasi uuden mittavan asiakkuudenhallintajärjestelmän ja -infran rakentaminen ja käyttöönotto. Projekti työllisti henkilöstöä laajasti läpi koko vuoden. Toimitusprojektissa haasteellisin osio oli jäsenmaksulaskutusta varten tarvittavan toiminnallisuuden rakentaminen, joka osoittautui ennakoitua suuremmaksi sekä työmäärältään että kustannuksiltaan. Muilta osin projekti eteni suunnitellusti ja onnistui hyvin pysyen myös aikataulussa. Uusi järjestelmä otettiin tuotantokäyttöön kertomusvuoden päättyessä.

JÄSENSEGMENTOINTI ETENI JA PALVELUITA KEHITETTIIN Jäsensegmentointi eteni vuoden aikana merkittävästi. Jo keväällä saatiin nuorille ekonomeille ja kyltereille oma sisältöstrategia ja sisältösuunnitelma. Niitä edelsivät Ekonomien ja TEKin Aalto-­ yliopistossa teettämä selvitys sekä itse tehty laaja jäsenkysely, joilla kartoitettiin Ekonomien palveluiden ja viestintäkanavien merkitystä, suosituimmuutta ja toimivuutta nuorille ekonomeille ja kyltereille. Lisäksi selvitettiin kohderyhmien kehitystoiveita nykypalveluille. Nuorille ekonomeille ja kyltereille personoitu hyötyperusteinen sisällöntuotanto käynnistyi keväällä ja jatkui aktiivisena loppuvuoteen. Syksyllä käynnistettiin muiden tärkeimpien jäsensegmenttien hyötyperusteinen palveluiden paketointi, ja työ jatkuu kevääseen 2017.

Ammatillisen kehittämisen palveluita kehitettiin aktiivisesti.

Alkuvuodesta lanseerattiin urapalveluiden uudet, jäseniä työnhaussa monipuolisesti auttavat sivustot: CV-klinikka, LinkedIn-­ klinikka, Kesäksi työhön? ja Työnhaku. Sivustojen kautta palvelut ovat tarjolla kaikille jäsenille ajasta ja paikasta riippumatta.

KIKYÄ TYÖMARKKINOILLA JA DIGIÄ KOULUTUSPOLITIIKASSA Helmikuussa neuvottelutoiminnan keskiössä oli Akavan yhdessä muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa neuvottelema kilpailukykysopimus (kiky), siihen perustuvat alakohtaiset työehtosopimusneuvottelut sekä yrityskohtaisten paikallisten sopimusratkaisujen toteuttaminen. Suomen Ekonomit tuki vuoden aikana henkilöstön edustajia paikallisissa sopimusneuvotteluissa. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kohdistuivat voimakkaimmin julkiseen sektoriin, jossa työajan pidennyksen lisäksi toteutettavaksi tuli määräaikainen lomarahojen leikkaus.

Ekonomit oli ensimmäistä kertaa mukana SuomiAreenan viral­ lisessa ohjelmassa työajan tuottavuuteen liittyvällä keskustelu­ tilaisuudella, joka järjestettiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. SuomiAreenan yhteydessä järjestettiin myös sidosryhmätilaisuus yhdessä TEK:n kanssa teemalla Malja suomalaiselle työlle ja osaamiselle.

Syksyllä Ekonomit oli toista kertaa kumppanina AEE:n ja Helsingin Sanomien järjestämällä Taloudenpuolustuskurssilla, joka on kansanedustajien, yritysjohdon ja akateemisen maailman johtavien asiantuntijoiden huipputapaaminen. Uutena avauksena käynnisteltiin yhteistyötä Sitran kanssa Kasvun Osaajat -ohjelman parissa.

46

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

Keväällä lanseerattiin Ekonomien oma Aikani-mobiilisovellus, joka toimii apuvälineenä työajan seuraamiseen ja ajanhallintaan.

Aikani-sovellusta hyödynnettiin myös asiantuntijoiden työaika­ tutkimukseen, jota tehdään yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Tulokset julkaistaan vuonna 2017.

Suomen Ekonomien Opetuspalkintokilpailun teemana oli opetuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteys. Opetuspalkinnon sai Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen professori Anu Puusa ja poikkeuksellisella kunniamaininnalla palkittiin Åbo Akademin akatemialehtori Anna-Greta Nyström. Koulutuspolitiikassa oltiin aktiivisia muun muassa ehdottamalla Suomeen kansallista digitaalista kauppakorkeakoulua. Lisäksi tuettiin kauppatieteiden yliopistoyksiköiden valmistelemaa hanketta, jossa rakennetaan kauppatieteiden sivuaineopiskelijoille kansalliseen opetusyhteistyöhön perustuva digitaalinen liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuus.

JÄSENMÄÄRÄ KASVOI – EKONOMIJÄSENTEN MÄÄRÄ VÄHENI Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer ry on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alan opiskelijoiden palvelu- ja etujärjestö. Liitolla oli vuoden 2016 lopussa jäseninä 25 ekonomiyhdistystä ja 13 opiskelijayhteisöä.

Toimintavuonna Suomen Ekonomien kokonaisjäsenmäärä kasvoi reilulla 560 jäsenellä ollen vuoden lopussa 52 726. Samaan aikaan ekonomijäsenten määrä pieneni 224:lla. Vaikka taloudessa nähtiin positiivisiakin merkkejä ja ekonomien palkkakehitys oli yleistä palkkakehitystä parempaa, oli jäsenen huonontunut taloustilanne merkittävä jäsenyyden erosyy.

HENKILÖVAIHDOKSIA JOHDOSSA Toimintavuoden keväällä asiakkuuspäällikön sijaiseksi siirtyi KTM Satu Taivainen, kun Katri Markkanen jäi vanhempainvapaalle.

Syksyllä työmarkkinajohtajaksi siirtyi lainopillisen neuvonantajan tehtävästä Riku Salokannel Sture Fjäderin ilmoitettua, ettei ole palaamassa ko. tehtävään.

LIITON HALLINTO Liittokokouksissa päätösvaltaa käyttävät jäsenyhdistysten vuosittain nimeämät 40 edustajaa. Liiton sääntöjen mukaan HEKOlla on kolme edustajaa ja muilla ekonomiyhdistyksillä yhteensä 24. ­Opiskelijayhteisöillä on 13 edustajaa. Edustajille on nimetty henkilö­kohtaiset varajäsenet.

Uusi hallitus aloitti vuoden 2016 alussa, ja toimintakausi oli kaksivuotisen kauden ensimmäinen. Hallituksen kokoonpano oli seuraava: Timo Saranpää (puheenjohtaja), Juuso Heinilä (1. varapuheenjohtaja), Christel Tjeder (2. varapuheenjohtaja), Miia Paavola (3. varapuheenjohtaja, opiskelijaedustaja), Tiina Häyhä, Kaisa Kokkonen, Arto Käyhkö, Jussi Nieminen, Ville Niukko ja Manu Salmi.

TOIMINNAN TULOS Varsinaisen toiminnan kulujäämä vuonna 2016 oli –13,6 miljoonaa euroa (2015: –13,1 milj. euroa), mikä oli yhden prosentin budjetoitua pienempi. Kulujäämään sisältyy Kiinteistö Oy Asemapäällikön­ kadun arvonalennus 0,4 miljoonaa euroa. Koko arvonalennus on 0,8 miljoonaa euroa, josta 0,4 miljoonaa euroa kohdistuu sijoitusomaisuuteen.

Varsinaisen toiminnan yksiköiden kuten Johdon, Asiakkuuksien ja Palveluiden kulujäämät olivat neljästä kuuteen prosenttia budjetoituja pienemmät. Sen sijaan Backofficen kulujäämä oli 35 prosenttia budjetoitua suurempi. Tämä johtui omassa käytössä olevan kiinteistön osan arvonalennuksesta 0,4 miljoonalla eurolla.

Toimintaa rahoitettiin osin sijoitusomaisuuden tuotoilla.

Ekonomernas år 2016

Verksamhetsöversikt 2016

V

erksamhetsåret utgjorde det första hela verksamhets­ året för Finlands Ekonomers nya strategiperiod, nya styrelse och nya organisationsmodell. I enlighet med strategin var målet med verksamheten ett förbund som är i ännu högre grad medlemsorienterat.

Ekonomsamfundets tema var Produktivitet genom bra ledarskap. Målet var att utvidga samhällsdebatten om produktivitet och öka förståelsen för produktivite­ ten i expertarbete samt betydelsen av ledarskap. Temat syntes i ekonomsamfundets tjänster, verksamhet och kommunikation.

Ett nytt omfattande system och infra för kundhantering byggdes upp och togs i bruk under året. Projektet sysselsatte personalen i hög grad hela året. Det mest utmanande avsnittet av projektet var att skapa funktionen som behövs för faktureringen av medlems­ avgifterna. Detta arbete visade sig vara mer omfattande än väntat både i fråga om arbetsmängden och kostnaderna. Till övriga delar framskred projektet enligt planerna och även den utsatta tidtabel­ len höll. Det nya systemet togs i bruk efter verksamhetsårets slut.

MEDLEMSSEGMENTERINGEN FRAMSKRED OCH TJÄNSTERNA UTVECKLADES Medlemssegmenteringen framskred betydligt under året. Redan på våren skapades en egen innehållsstrategi och innehållsplan för unga ekonomer och ekonomistuderande. Dessa föregicks av en utredning som Finlands Ekonomer och TEK låtit utföra vid Aalto-universitetet samt Finlands Ekonomers egen omfattan­ de medlemsenkät som undersökte hur viktiga, populära och fungerande Ekonomernas tjänster och kommunikationskanaler är enligt unga ekonomer och ekonomistuderande. Dessutom utreddes målgruppernas önskemål beträffande utvecklingen av de nuvarande tjänsterna. Den nyttobaserade innehållsproduktionen som skräddarsytts för unga ekonomer och ekonomistuderande inleddes på våren och fortsatte aktivt året ut. På hösten inleddes en nyttobaserad paketering av tjänster för de övriga viktigaste med­ lemssegmenten och arbetet fortsätter fram till våren 2017.

Tjänsterna för yrkesutveckling utvecklades aktivt. I början av året lanserades karriärtjänsternas nya sajter som ger medlemmar­ na mångsidigt stöd när de söker arbete: CV-kliniken, LinkedIn-kli­ niken, Hitta ditt sommarjobb och Arbetssökning. Via dessa sajter har medlemmarna tillgång till tjänsterna oberoende av tid och plats.

KONKURRENSKRAFTSAVTAL PÅ ARBETSMARKNADEN OCH DIGITALT I UTBILDNINGSPOLITIKEN I centrum för förhandlingsverksamheten i februari stod konkur­ renskraftsavtalet som Akava förhandlade om tillsammans med andra arbetsmarknadscentralorganisationer, branschspecifika kollektivavtalsförhandlingar som grundade sig på konkurrens­ kraftsavtalet samt förverkligandet av företagsspecifika lokala avtal­ slösningar. Finlands Ekonomer stödde personalrepresentanterna i förhandlingarna om lokala avtal under året. Offentliga sektorn drabbades hårdast av konsekvenserna av konkurrenskraftsavtalet.

Förutom att arbetstiden ska förlängas ska även en tidsbestämd nedskärning av semesterpenningen genomföras i offentliga sek­ torn.

Finlands Ekonomer deltog första gången i det officiella pro­ grammet i Suomiareena (Finlandsarenan) genom att vara med i ett diskussionsmöte som gällde arbetstidens produktivitet. Diskussio­ nen ordnades i samarbete med Arbetshälsoinstitutet. I anslutning till Suomiareena ordnades också ett möte för intressentgrupper tillsammans med TEK. Temat för detta möte var Malja suomalaiselle työlle ja osaamiselle (En skål för det finländska arbetet och kunnandet).

På hösten var Finlands Ekonomer andra gången samarbets­ partner på Ekonomiförsvarskursen som ordnas av AEE och Helsin­ gin Sanomat. Evenemanget är ett toppmöte där riksdagsledamöter och ledande experter inom företagsledning och den akademiska världen deltar. Ett nytt initiativ som inleddes var samarbete med Sitra inom ramen för programmet Kasvun Osaajat.

På våren lanserades Ekonomernas egen mobilapplikation Aikani som är ett hjälpmedel för uppföljning av arbetstiden och för tidsplanering. Appen utnyttjades också i experternas arbets­ tidsundersökning som görs i samarbete med Arbetshälsoinstitutet.

Resultaten offentliggörs 2017.

Temat för Finlands Ekonomers Undervisningspris var för­ hållandet mellan undervisning, forskning och näringslivet. Under­ visningspriset gick till Anu Puusa, professor vid institutionen för ekonomiska vetenskaper vid Itä-Suomen yliopisto. Akademi­ lektor Anna- Greta Nyström vid Åbo Akademi belönades med ett ­exceptionellt hedersomnämnande. Inom utbildningspolitiken var Ekonomerna aktiva bland annat genom att föreslå att en riksom­ fattande digital handelshögskola grundas i Finland. Dessutom stöddes ett projekt som beretts vid de ekonomiska universitetsen­ heterna. Inom ramen för projektet skapas en digital studiehelhet i affärsverksamhetskunnande för studerande med ekonomiska vetenskaper som biämne. Studiehelheten grundar sig på ett riksomfattande undervisningssamarbete.

ANTALET MEDLEMMAR ÖKADE – ANTALET EKONOMMEDLEMMAR MINSKADE Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer rf är en service- och intresseorganisation för personer som har avlagt högskoleexamen inom ekonomiska vetenskaper och för ekonomistuderande. I slutet av 2016 hade förbundet 25 ekonomföreningar och 13 studerande­ föreningar som medlemmar.

Under verksamhetsåret ökade Finlands Ekonomers totala medlemsantal med drygt 560 medlemmar och uppgick till 52 726 i slutet av året. Samtidigt minskade antalet ekonommedlemmar med 224. Trots att även positiva tecken kunde skönjas i ekonomin och trots att ekonomernas löneutveckling var bättre än den all­ männa löneutvecklingen, var medlemmens försämrade ekonomis­ ka situation en vanlig orsak till utträde ur förbundet.

PERSONOMBYTEN I LEDNINGEN På våren blev EM Satu Taivainen vikarierande kundrelations­ chef när Katri Markkanen blev föräldraledig. På hösten blev Riku Salokannel, tidigare juridisk rådgivare, arbetsmarknadsdirektör efter att Sture Fjäder meddelat att han inte återvänder till denna uppgift.

FÖRBUNDETS FÖRVALTNING På förbundsmötena har de 40 representanter som medlemsför­ eningarna årligen utser beslutanderätt. Enligt förbundets stadgar har HEKO tre representanter och de övriga ekonomföreningarna sammanlagt 24. Studerandeföreningarna har 13 representanter.

Representanterna har personliga suppleanter.

Den nya styrelsen inledde sitt arbete vid ingången av 2016 och verksamhetsperioden var den tvååriga periodens första. Styrelsens sammansättning var följande: Timo Saranpää (ordförande), Juuso Heinilä (1:a vice ordförande), Christel Tjeder (2:a vice ordförande), Miia Paavola (3:e vice ordförande, studeranderepresentant), Tiina Häyhä, Kaisa Kokkonen, Arto Käyhkö, Jussi Nieminen, Ville Niukko och Manu Salmi.

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

47

Ekonomien vuosi 2016 Liiton sijoitusomaisuuden toteutuneet tuotot vuonna 2016 olivat 6,6 miljoonaa euroa (2015: 13,4 miljoonaa euroa) ja kulut ilman arvonalennuksia ja myyntitappioita 47 000 euroa (2015: 52 000 euroa). Budjetoidut sijoitustoiminnan tuotot eli korkotuotot, vuokratuotot ja osinkotuotot ilman myyntivoittoja ja -tappioita toteutuivat 38 prosenttia budjetoitua suurempina.

Myyntivoittoja kirjattiin 4,5 miljoonaa euroa. Myyntitappioita kirjattiin 313 000 euroa. Liiton sijoitusomaisuuteen tehtiin tilinpäätöksessä yhteensä –0,3 miljoonaa euron arvosta arvonpalautus- ja arvonalennuskirjauksia. Sijoitustoiminnan kokonaistulos oli 5,4 miljoonaa euroa (2015: 12,4 miljoonaa euroa).

Hallitus esittää liittokokouksen vahvistettavaksi, että tilikauden alijäämä, 0,3 miljoonaa euroa, siirretään toimintapääomaan.

Sijoitustoiminnassa vuoden 2016 sijoitusomaisuuden markkina-arvo oli 91 miljoonaa euroa sisältäen salkun käteisvarat. Arvo oli vuodenvaihteen jälkeen noin 91 miljoonaa euroa (tilanne 7.3.2017).

Vuoden 2017 talousarvion laadintavaiheessa osinkotuottojen ja tuotto-osuuksien tasoksi arvioitiin 1,09 miljoonaa euroa.

KATSAUS TULEVAAN Vuonna 2017 Ekonomit kohdentaa edelleen resursseja jäsentarpeiden tunnistamiseen, jäsenhallinnan kehittämiseen ja segmentoituun palveluiden tarjontaan. Lisäksi tullaan uudistamaan ekonomit.fi sekä siihen integroimaan ekonomi­lehti fi.

Kuluvan vuoden painoalueita ovat strategian mukaisesti jäsenlähtöisen toimintamallin kehittäminen, kauppatieteellisen tutkinnon arvon vahvistaminen ja ekonomien edunvalvonta.

Taloudellisessa tilanteessa on nähtävissä joitakin elpymisen merkkejä. Myös ekonomien palkkakehitys oli viime vuonna yleistä palkkatason kehitystä parempi. Ekonomien haasteena on positiivisista pilkahduksista huolimatta nuorten ikäluokkien yleinen ammatillisen järjestäytymisasteen pieneminen.

Kehitys on yleistä, ei vain ekonomeissa tai akavalaisissa sisar­ liitoissa, vaan myös koko eurooppalaisessa järjestäytymisasteen kehityksessä.

Ekonomit on tarttunut haasteeseen rohkeasti ja lähtenyt muokkaamaan toimintaansa voimakkaasti jäsenlähtöisemmäksi selvittämällä eri jäsensegmenttien konkreettisia tarpeita ja tarjoamalla kohdennetusti niihin sopivia palveluita.

Ekonomien ammatillisen kehittymisen palvelut ja oikeudelliset palvelut ovat jäsenille merkittäviä, ja niitä kehitetään jatkuvasti vastaamaan entistä paremmin ja laajemmin koko jäsenkunnan tarpeisiin.

Timo Saranpää puheenjohtaja/ ordförande

48

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

Hanna-Leena Hemming toiminnanjohtaja/ verksamhetsledare

VERKSAMHETENS RESULTAT Underskottet i den egentliga verksamheten 2016 var -13,6 miljoner euro (2015: -13,1 miljoner euro), vilket var en procent mindre än det budgeterade. I underskottet ingår nedskrivningen av Kiinteistö Oy Asemapäällikönkatu på 0,4 miljoner euro. Den totala nedskrivningen är 0,8 miljoner euro, varav 0,4 miljoner euro gäller investeringstillgångar.

Underskotten i den egentliga verksamhetens enheter, till exempel Ledning, Kundrelationer och Tjänster, var mellan fyra och sex procent mindre än det budgeterade. Underskottet i Backoffice var däremot 35 procent större än det budgeterade.

Detta berodde på en nedskrivning på 0,4 miljoner euro av en del av fastigheten som är i eget bruk.

Verksamheten finansierades delvis med intäkter från investeringstillgångarna.

De realiserade intäkterna från förbundets investeringstillgångar var 6,6 miljoner euro 2016 (2015: 13,4 miljoner euro) och kostnaderna utan nedskrivningar och försäljningsförluster 47 000 euro (2015: 52 000 euro). Utfallet för de budgeterade intäkterna från investeringsverksamheten, dvs. ränteintäkter, hyresintäkter och dividendintäkter utan försäljningsvinster och -förluster, var 38 procent större än det budgeterade.

Försäljningsvinsterna uppgick till 4,5 miljoner euro. För­ säljningsförlusterna uppgick till 313 000 euro. I bokslutet gjordes anteckningar i förbundets investeringstillgångar om rehabilitering och nedskrivning till ett värde på sammanlagt -0,3 miljoner euro. Investeringsverksamhetens totalresultat var 5,4 miljoner euro (2015: 12,4 miljoner euro).

Styrelsen föreslår att förbundsmötet bekräftar att ­underskottet från räkenskapsperioden, 0,3 miljoner euro, överförs till verksamhetskapitalet.

I investeringsverksamheten var investeringstillgångarnas marknadsvärde 91 miljoner euro 2016 inklusive portföljens likvida medel. Värdet efter årsskiftet var cirka 91 miljoner euro (situationen 7.3.2017).

När budgeten för 2017 utarbetades beräknades dividend­ intäkterna och intäktsandelarna uppgå till 1,09 miljoner euro.

VI BLICKAR FRAMÅT År 2017 allokerar Finlands Ekonomer fortfarande resurser för att identifiera medlemmarnas behov, utveckla medlemshanteringen och för det segmenterade utbudet av tjänster. Dessutom kommer ekonomit.fi att förnyas och ekonomilehti.fi att integreras i webbplatsen. Insatsområdena under det innevarande året är i enlighet med strategin att utveckla en medlemsinriktad verksamhetsmodell, stärka värdet av den ekonomiska examen samt intressebevakningen för ekonomer.

I det ekonomiska läget kan vissa tecken på återhämtning skönjas. Löneutvecklingen bland ekonomerna var också bättre än den allmänna utvecklingen av lönenivån i fjol. En ­utmaning för Finlands Ekonomer är, trots de positiva glimtarna, att fackan­slutningsgraden bland unga har minskat. Detta är en allmän trend, inte bara i Finlands Ekonomer eller andra Akavaförbund, utan även i utvecklingen av organiseringsgraden i hela Europa.

Finlands Ekonomer har djärvt tagit tag i utmaningen och aktivt börjat ändra sin verksamhet för att göra den mer medlemsorienterad. Förbundet har undersökt de konkreta behoven i olika medlemssegment och tillhandahållit riktade, skräddarsydda tjänster.

Ekonomernas tjänster inom yrkesutveckling och juridiska tjänster är viktiga för medlemmarna. Tjänsterna utvecklas kontinuerligt så att de ännu bättre och i högre grad än tidigare tillgodoser medlemmarnas behov.

Ekonomernas år 2016

Jäsenmäärän ja jäsenmaksun kehitys Jäsenmaksu € VUOSI 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Jäsenmäärä

LIITTO AKAVA+YTN TYÖTT. KASSA YHTEENSÄ 34,30 18,20 4,70 57,20 32,30 18,20 6,70 57,20 34,50 19,30 6,70 60,50 41,20 19,30 6,70 67,20 46,10 21,20 6,70 74,00 53,50 23,00 7,60 84,10 54,20 22,40 42,00 118,60 62,40 20,00 58,90 141,30 65,30 17,20 92,50 175,00 84,10 16,80 92,50 193,40 94,20 16,80 75,70 186,70 104,30 16,80 54,70 175,80 106,00 16,80 50,50 173,30 107,60 16,80 43,70 168,10 112,70 18,50 38,70 169,90 116,00 18,50 35,30 169,80 119,00 19,00 35,00 173,00 122,30 18,70 36,00 177,00 130,40 18,60 40,00 189,00 130,40 18,60 45,00 194,00 130,40 18,60 45,00 194,00 130,40 18,60 45,00 194,00 140,40 18,60 45,00 204,00 147,59 21,41 45,00 214,00 149,73 21,27 78,00 249,00 153,87 21,13 78,00 253,00 168,88 21,12 78,00 268,00 174,79 21,21 75,00 271,00 177,04 21,96 78,00 277,00 177,04 21,96 105,00 304,00 177,04 21,96 105,00 304,00

VARSINAISET OPISKELIJAT 14 357 15 209 16 188 17 037 17 809 8 404 19 828 8 242 20 938 8 731 21 848 8 062 22 432 8 604 22 842 9 166 23 582 8 702 24 302 9 254 25 135 9 464 25 898 10 530 26 407 11 017 27 093 12 059 27 815 12 188 28 396 12 634 28 861 13 390 29 334 14 314 29 798 15 208 30 506 15 581 32 212 14 433 32 696 14 048 32 674 14 526 32 965 15 597 33 348 16 232 33 734 16 822 34 051 17 414 33 951 18 217 33 727 18 999

Jäsenmaksun kehitys 1986–2016

Jäsenmäärän kehitys 1986–2016

300

60 000

250

50 000

200

40 000

150

30 000

100

20 000

50

10 000

YHTEENSÄ 14 357 15 209 16 188 17 037 26 213 28 070 29 669 29 910 31 036 32 008 32 284 33 556 34 599 36 428 37 424 39 152 40 003 41 030 42 251 43 648 45 006 46 087 46 645 46 744 47 200 48 562 49 580 50 556 51 465 52 168 52 726

0

0 1986

1989

Liitto

1992

1995

Akava+YTN

1998

2001

2004

Työttömyyskassa

2007

2010

2013

Yhteensä kertomusvuoden rahassa

2016

1986

1989

1992

Ekonomijäsenet

1995

1998

2001

2004

2007

2010

2013

2016

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

49

Opiskelijat

Ekonomien vuosi 2016

Tuloslaskelma

1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO –31.12.2016 –31.12.2015

VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot 430 207,69 430 207,69 Kulut

Henkilöstökulut -3 796 937,72 -3 575 819,06 Poistot -452 405,73 -66 589,52

Muut kulut -9 784 783,19 -9 933 300,29

Kulut yhteensä -14 034 126,64 -13 575 708,87

Varsinaisen toiminnan kulujäämä -13 603 944,24 -13 145 501,18

VARAINHANKINTA Tuotot

Jäsenmaksut 7 954 080,77 8 029 187,10 Kulut

Jäsenmaksuperinnän kulut -52 237,96 -49 861,38

Varsinaisen toiminnan ja varainhankinnan kulujäämä -5 702 101,43 -5 166 175,46

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA

Kiinteistösijoitukset

Vuokratuotot 104 157,32 134 128,32

Vastikkeet -59 892,48 -81 878,60

44 264,84 52 249,72 Muu sijoitustoiminta

Osinkotuotot 1 544 093,61 1 847 403,72

Sijoitusten myyntivoitot 4 471 874,39 11 441 903,63

Korkotuotot 15 992,36 40 575,94

Arvopapereiden arvonpalautus 574 703,83 92 447,00

6 606 664,19 13 422 330,29 Kulut

Sijoitustoiminnan kulut -46 511,13 -52 103,87

Arvopapereiden arvonalennus -900 201,20 -975 309,19

Sijoitusten myyntitappiot -313 488,94 -21 442,99

-1 260 201,27 -1 048 856,05

5 390 727,76 12 425 723,96

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -311 373,67 7 259 548,50

50

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

Ekonomernas år 2016

Tase Rahayksikkö EURO 31.12.2016 31.12.2015

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet

Muut pitkävaikutteiset menot 586 542,47 72 059,69

586 542,47 72 059,69 Aineelliset hyödykkeet

Koneet ja kalusto 59 492,50 116 614,46

59 492,50 116 614,46 Sijoitukset Käyttöomaisuus

Osuudet saman konsernin yrityksissä 20 000,00 20 000,00

Osakkeet ja osuudet 1 600 016,94 2 010 314,02 Sijoitusomaisuus

Kiinteistöosakkeet 1 156 035,80 1 583 610,68

Muut osakkeet 60 096 121,60 65 924 237,49

62 872 174,34 69 538 162,19

63 518 209,31 69 726 836,34

VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset

Muut saamiset 223 110,00 223 110,00

223 110,00 223 110,00 Lyhytaikaiset

Myyntisaamiset 251 496,74 341 656,53

Siirtosaamiset 1 711 449,59 185 364,67

1 962 946,33 527 021,20

Rahat ja pankkisaamiset 6 588 430,03 1 984 816,05

8 774 486,36 2 734 947,25

VASTAAVAA YHTEENSÄ 72 292 695,67 72 461 783,59

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA Toimintapääoma (edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä) 70 920 220,61 63 660 672,11 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -311 373,67 7 259 548,50

70 608 846,94 70 920 220,61

VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen

Ostovelat 648 412,45 560 529,50

Muut velat 136 262,75 112 541,55

Siirtovelat 899 173,53 868 491,93

1 683 848,73 1 541 562,98

1 683 848,73 1 541 562,98

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 72 292 695,67 72 461 783,59

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

51

Ekonomien vuosi 2016

Sijoitussalkku

Jäsenyhdistykset

31.12.2016 EKONOMIYHDISTYKSET PUHEENJOHTAJA JÄSENMÄÄRÄ OMAISUUSLAJI MÄÄRÄ MARKK.

31.12.2016

kpl ARVO Ekonomföreningen Merkur rf Alexandra Rehnberg 731 milj. euroa Ekonomföreningen Niord rf Ann­-Louise Laaksonen 3 783 OSAKKEET Etelä­-Hämeen Ekonomit ry Sari Hellman 259 Elisa Oyj 54 900 1,70 Etelä­-Karjalan Ekonomit ry Virve Juntunen 459 Fortum 103 150 1,50 Etelä­-Pohjanmaan Ekonomit ry Jarkko Kallioniemi 458 Huhtamäki Oyj 12 500 0,44 Expatriaattiekonomit ry Juuso Heinilä 581 Kemira 115 085 1,40 Helsingin Ekonomit ry Maria Pekkala 16 969 Kesko 37 750 1,78 Kainuun Ekonomit ry Helena Hynynen 90 Kone 37 985 1,62 Keski­-Suomen Ekonomit ry Jari Paavilainen 965 Neste Oil 42 945 1,57 Kymenlaakson Ekonomit ry Virpi Hernesaho 294 Nokian Renkaat 48 600 1,72 Lahden Seudun Ekonomit ry Tommi Ellonen 629 Sampo A 37 430 1,60 Lapin Ekonomit ry Risto Koskiniemi 269 Stora Enso Oyj R 129 680 1,32 Lounais­-Hämeen Ekonomit ry Riikka Koski 50 UPM-Kymmene Oyj 75 860 1,77 Oulun Ekonomit ry Jarno Kilpinen 1 077 Valmet Oyj 42 500 0,59 Pirkanmaan Ekonomit ry Airi Tarvainen 2 026

Pohjois-­Karjalan Ekonomit ry Hanne Huhmarsalo 258 OSAKERAHASTOT Pohjois­-Savon Ekonomit ry Jari Niemelä 502 Allianz Euroland Equity Growth-IT 2 601 5,63 Porin Seudun Ekonomit ry Hannele Tuomainen 460 Danske Invest Kestävä Arvo K 13 940 063 6,16 Rauman Ekonomit ry Anssi Pajala 162 Danske Invest North America Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit ry Satu Rautavalta 284 Enhanced Index K 2 896 436 8,37 Savonlinnan Seudun SEB Global Fund IC EUR 21 472 3,20 Ekonomit ry Annemaija Summanen 70 Evli Europe A 114 411 7,32 Suur-Savon Ekonomit ry Sari Toijonen-Kunnari 160 Ishares Eurostoxx Ucits Etf De (eur.gr) 128 500 4,49 Turun Seudun Ekonomit ry Heidi Mäkinen 2 392 Hermes GI Emer Markets 1 488 746 3,00 Vaasan Ekonomit–­ Macquarie Asia New Stars-A 146 491 2,17 Vasa Ekonomer ry Esa Honkonen 892 Nordea 1 -Emerging Stars Equity BI 32 267 3,10 Varkauden Seudun Vanguard S&P 500 UCITS ETF 73 000 2,95 Ekonomit ry Arja Hukkanen 58

KORKOINSTRUMENTIT EKONOMIJÄSENET YHTEENSÄ JA KÄTEINEN Mandatum Life Kapitalisaatiosopimus 38 214 5,78 Nordea Korkosalkku 5,94 Danske korkosalkku 5,96 KYLTERIYHTEISÖT Käteinen 8,08 Boomi ry

Enklaavi ry

Finanssi ry NOTEERATTOMAT JA KIINTEISTÖT KY ry Kiinteistö Oy Asemapäällikönkatu 12 18 504 1,16 Merkantila klubben rf Koy Jerisjärvi 2 Optimi ry Koy Vierumäen Kuntokylä 2 640 PorKy ry Ekonomia Oy 1 750 Preemio ry Yhteensä 90,32 Pörssi ry SHS SSHV TuKY ry Warrantti ry

52

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

Janne Vikman Tom Helenelund Niklas Alho Henrik Kekarainen Teemu Laine Petteri Sutinen Aleksi Olander Max von Hellens Joonas Hjelt Rasmus Sinnemaa Kasper Kalpamaa Paula Peltomaa Tiia Toivola

33 727

860 1 371 1 634 3 490 784 484 489 530 1 796 2 390 629 2 145 2 413

KYLTERIJÄSENET YHTEENSÄ

18 999

JÄSENET YHTEENSÄ

52 726

[ TAPAHTUU ]

Ekonomiyhdistysten tapahtumat EKONOMFÖRENINGEN NIORD 15.6. Utställning: Jukka Rintala 31.10. Musikal: Myrskyluodon Maija Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors, Cati Lilja, 0400-138 258, Catarina Söderström, 0400-138 528.

Läs om Niords program i Niordbladet och på niord.fi.

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT 15.7. Ekonomijazzit, yhteiskuljetus. Seuraa tapahtumakalenteria.

Syyskuussa yritysvierailu (vahvistuu myöhemmin) Lokakuussa yritysvierailu (vahvistuu myöhemmin) 9.12. SuomiSata-juhlat Hämeen linnassa Lisätietoa jäsenkirjeessämme, Facebook-ryhmästä ja verkosta: www.etelahameenekonomit.fi.

ETELÄ-POHJANMAAN ­EKONOMIT 8.7. Ekonomitangot, Seinäjoki Lisäinfoa Facebook-sivuilta ja verkosta: www.epekonomit.net.

HELSINGIN EKONOMIT 7.6. Krikettiä pelaamaan 9.6. Ytimessä osaaminen – Tule tutkimaan ja rakentamaan työtulevaisuuttasi 14.6. Seitsemän veljestä, Suomenlinnan kesäteatteri 19.6. Kevätkauden päättäjäisristeily Lisää tapahtumia ja ilmoittautuminen: helsinginekonomit.fi.

KAINUUN EKONOMIT 23.9. Tanssii Tavisten Kanssa.

KESKI-SUOMEN EKONOMIT 7.6. Yritysvierailu Panimo Hiisiin 7.7. Jyväskylän Kesä: Paula Koivuniemen Rakkaudesta-­ konsertti 20.8. Jalkapallojännitystä Harjun stadionilla: JJK-HJK 30.11. Haasteelliset työyhteisö­ tilanteet -koulutus Lisätiedot sähköisestä jäsen­ kirjeestä ja osoitteesta www.keskisuomenekonomit.fi.

KYMENLAAKSON EKONOMIT 31.8. yritysvierailu Kaslink Foods Oy, Kouvola 21.9. Autopilotilta oman ajattelun johtamiseen -iltakoulutus, Kouvola 27.10. vuosikokous ja Tuntematon Sotilas -ensi-ilta, Kotka

30.11. Luottamuksen merkitys työssä ja elämässä -iltakoulutus, Kotka LAHDEN SEUDUN EKONOMIT 9.6. Kesän avaus: Puolustusvoimien Suomi 100 -kesäkiertue 3.8. Konsertti Pyhäniemen Kartanon puistossa 10.8. Lahden Urkuviikot, Näyttelykuvia 21.9. Valtakunnallinen #Enterprise2017 Sibeliustalolla yhdessä Suomen Ekonomien, Tekniikan Akateemisten TEKin ja Suomen Lakimiesliiton kanssa. www.enterprise2017.com.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: tapahtumat.ekonomit.fi.

LAPIN EKONOMIT Kesäkuu Ekonomikahvit, Midnight Sun Film Festival, Sodankylä LOUNAIS-HÄMEEN EKONOMIT 16.6. Ekonomilounas ravintola Martinassa 15.7. Ekonomijazz Elokuussa golfia Ypäjällä Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet yhdistyksen uutiskirjeissä sekä verkkosivuilla: www.lounaishameenekonomit.fi OULUN EKONOMIT 19.8. Rapujuhlat, lisätietoa myöhemmin uutiskirjeessä ja nettisivuillamme.

Syötteen mökin kesäkausi on varattavissa verkkosivuiltamme.

PIRKANMAAN EKONOMIT Tennisklinikka Tampereen Tenniskeskuksessa • Harrastajat: 6.6., 20.6. ja 4.7.

• Aloittelijat: 13.6. ja 27.6.

15.6. Valkeakosken kesäteatteri: Musiikkinäytelmä Bagging Paratiisi 16.6. Kylteri-EkonomiGolf Nokialla (valtakunnallinen) 21.6. Ekonomiaamiainen Tammelantorilla 28. ja 29.6. SUPpailua Pyynikillä 9.7. Pyhäjärven ympäripyöräily 12.7. Ekonomiaamiainen Tammelantorilla 29.8. Työelämän sääntely murroksessa 13.9. Jousiammunnan introkurssi 8.11. Pirkanmaan Ekonomien syyskokous ja musikaali Cats Lisätietoja jäsenkirjeistämme, kotisivuiltamme ja Facebook-sivultamme.

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT 1.6. klo 11.30 Ekonomilounas, Teatteriravintola 1.6.6. SUP-lautailu klo 17–19, jonka jälkeen omakustanteinen illanvietto Jokiasemalla.

Lisäinfoa Facebook- ja nettisivuiltamme!

PORIN SEUDUN EKONOMIT 15.7. Ekonomijazzit Porin Kulttuuritehdas Kehräämöllä klo 12–14. Jazzit jatkuvat yhteisellä kokoontumisella Kirjurinluoto Arenan konsertissa (omakustanteinen konserttilippu) klo 15.00–16.30. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 5.7. mennessä: tapahtumakalenteri, www.ekonomit.fi.

Lisätiedot jäsenkirjeestä, nettisivuilta ja Facebook-sivulta.

RIIHIMÄEN–HYVINKÄÄN ­EKONOMIT 10.6.Opastettu Helene Schjerfbeck -kävelykierros Hyvinkäällä 18.8. Kesäteatteri: Kirsikkatarha, teatteri Päivölä 1.9. Carpet Film Festival: Kaiken se kestää -juhla­ennakkonäytös, elokuvateatteri Kinoma Lisätiedot: rihy.fi ja facebook-sivuilta Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry.

SAVONLINNAN SEUDUN ­EKONOMIT 20.7. Teosesittely, risteily ja ekonomiooppera Rigoletto, ­Olavinlinna. Loppuunmyyty.

2.9. Perhetapahtuma Tervas­ tupa. Tule perheesi kanssa mukavaan retkeilypäivään.­

Isäntänä Oravin Retkeilijät.

Lisätiedot: www.savonlinnanseudunekonomit.fi SUUR-SAVON EKONOMIT 8.6. Ekonomi-lounas, Ravintola Rosso, Mikkeli 9.6. Kuohuviinitasting, Mikkeli, kouluttajana Sommelier Martin Nordell 12.6. Vierailu Taidekeskus Salmelaan, opastettu kierros ja illallinen, Mäntyharju 25.8. Ekonomi-lounas ”Pizzaperjantai", Kahvila & Leipomo Vilee, Mikkeli 13.9. Vierailu Itä-Suomen aluehallintovirastoon, Mikkeli 20.9. Rapujuhlat, Ravintola Talli, Mikkeli TURUN SEUDUN EKONOMIT 8.6.Turun alueen Ekonomigolf -mestaruuskisat 18.6.Koko perheen kesäteatteri Rölli 29.6. EloHeinäKesä – suhteellinen suvikomedia 23.8. Yritysvierailu: Orion Oy 30.8. Ekonomilounas 15.9. Yrittäjälounas: Osaanko johtaa itseäni?

21.9. Sauvignon Blanc ympäri maailmaa -viinikoulutus Lisätiedot jäsenlehdestä, sähköisestä uutiskirjeestä ja kotisivuiltamme.

VAASAN EKONOMIT 31.5. LinkedIn-koulutus ja cv-kuvaus 28.6. Sundom Wine- viinitilavierailu Elokuu ZIP Adventure Park

Ekonomijazzit keräävät heinäkuussa väkeä Kulttuuritehdas Kehräämölle.

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

53

[ KOLUMNI ]

Miksi Ruotsi menestyy?

R Antti Suvanto on ekonomisti, entinen Suomen Pankin osastopäällikkö ja johtokunnan neuvonantaja. Hän toimii Kansantaloudellisen aikakauskirjan päätoimittajana sekä Yrjö Jahnssonin säätiön varapuheenjohtaja.

uotsilla on mennyt viime vuosina kaikilla mittareilla mitaten hyvin, kun eurooppalaisessa vertailussa Suomi on ollut häviäjien joukossa. Ruotsin kovaa menoa selittää suurelta osalta vahva yksityinen kulutus. Suomen ahdingon taustalla taas on viennin ja yksityisten investointien vähyys.

Ruotsin vienti on kehittynyt tyydyttävästi, mutta häikäisevää sekään ei ole ollut. Tanska on yltänyt samaan ja Saksa on pannut paremmaksi. Ruotsin vienti on perustunut enenevässä määrin palvelukauppaan. Lisäksi vientituloja kertyy myös siitä, että ruotsalaiset yritykset ostavat tavaroita Ruotsin ulkopuolisista maista ja myyvät ne voitollisesti muihin maihin. Ikea on tästä esimerkki.

Suomessa vienti on polkenut paikallaan heikentyneen kilpailukyvyn takia ja ennen muuta rakenteellisista syistä, kuten ICT-sektorin supistumisesta ja maailmantalouden investointien vähyydestä johtuen. Päälle tuli vielä Venäjän ahdinko.

Ruotsissa yksityistä kulutusta on vauhdittanut työllisyyden ja siten palkkasumman kasvu. Lisäksi lyhentämättömien asuntoluottojen yleistyminen on vauhdittanut kotitalouksien velkaantumista. Velalla on rahoitettu myös kulutusta.

Kun talous kasvaa ja palkkasumma paisuu, verotulot nousevat. Siksi julkiset menot ovat Ruotsissa voineet kasvaa kohtalaisen nopeasti, ja julkinen talous on silti pysynyt tasapainossa.

Myös Tanskassa talouskehitys on ollut Ruotsiin verrattuna surkeaa. Suurin syy siihen on yksityinen kulutus, joka alkoi supistua samaan aikaan kun asuntohinnat laskivat ja ihmiset alkoivat säästää.

Sopeutuminen vei monta vuotta. Sitä ennen lyhentämättömien asuntolainojen yleistyminen nosti asuntohinnat liian korkealle.

Toisin kuin monet ajattelevat, oma raha ja oma rahapolitiikka eivät selitä Ruotsin menestystä.

Ruotsissa ei ole kertaakaan käytetty rahapolitiikkaa kruunun heikentämiseen viennin vauhdittamiseksi. Kruunu tosin heikkeni vuonna 2008, mutta

Oma raha ja rahapolitiikka eivät selitä Ruotsin menestystä.

54

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

se vaihe jäi lyhytaikaiseksi. Sen jälkeen kruunu vahvistui tasolle, jota monet yritysjohtajat pitivät sietämättömän korkeana. Käytännössä rahapolitiikka on Ruotsissa myötäillyt EKP:n linjaa hyvinkin läheisesti.

Ruotsissa monet rakenteelliset tekijät ovat paremmalla tolalla kuin Suomessa. Luonnollinen väestönlisäys ja työperäisen maahanmuuton edistäminen ovat lisänneet työvoimaa. Elinkeinorakenne on monipuolisempi kuin Suomessa. Ruotsi vie myös kulutustavaroita, kun taas Suomi on keskittynyt koneiden ja laitteiden tuottamiseen.

Ruotsin työmarkkinat toimivat paremmin kuin Suomessa. Palkoista sovitaan suurelta osalta paikallisesti.

Teollisuustoimialojen palkkasopimukset ohjaavat palkkasopimuksia muilla aloilla, ja palkankorotusten jakamisesta päätetään suurelta osin työpaikka­tasolla.

Ruotsissa on enemmän kilpailua kuin Suomessa.

Suuri osa Ruotsin kasvusta kymmenen viime vuoden aikana on peräisin Tukholman ja Göteborgin alueilta. Kaupungistuminen vauhdittaa innovaatioita ja talouskasvua. Ruotsissa tämä on nähty ja kaupungistumista on pyritty tukemaan muun muassa panostamalla raideliikenteeseen. Sekin on tuottanut lisää kasvua.

Loppujen lopuksi kukoistavan talouskehityksen taustalla ovat hyvät instituutiot, hyvin toimivat markkinat, hyvä talouspolitiikka ja hyvä säkä. Suomellakin on hyvät instituutiot, eikä talouspolitiikkakaan aivan surkeaa ole ollut, mutta markkinoiden ja etenkin työmarkkinoiden toiminnassa olisi parantamisen varaa. Suomella on myös ollut huono säkä: ICT ja Venäjän ahdinko.

Markkinoiden ja etenkin työmarkkinoi­den toiminnassa olisi parantamisen varaa. Suomella on myös ollut huono säkä.

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMIT – FINLANDS EKONOMER Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors p./tfn 0201 299 299 info@ekonomit.fi ekonomit.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSÄRENDEN jasenrekisteri@ekonomit.fi arkisin – vardagar 9–12: Omien yhteystietojen päivitys: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut Uppdatera dina kontaktuppgifter: jasenpalvelu.ekonomit.fi/logga-in > Egna sidor

0206 93200

Kontaktuppgifterna hittar du på webben ekonomit.fi/sv/kontaktuppgifter E-postadresserna skrivs i formatet fornam.efternamn@ekonomit.fi

URAPALVELUT – KARRIÄRTJÄNSTER ura@ekonomit.fi Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi

Suomen Ekonomeilla on 25 alueellista ekonomiyhdistystä sekä 13 opiskelija­yhteisöä. Lisätietoa: ekonomit.fi/ekonomiyhdistykset ja ekonomit.fi/opiskelijayhteisot.

PALKKANEUVONTA – LÖNERÅDGIVNING Lähetä soittopyyntö – be oss ringa dig: palkkaneuvonta@ekonomit.fi Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi

Finlands Ekonomer har 25 lokala ekonomföreningar samt 13 studerandeföreningar. Mer information: ekonomit.fi/web/sv/ekonomforeningar och ekonomit.fi/web/sv/sammanslutningar-ekonomistuderande

TYÖSUHDENEUVONTA – ANSTÄLLNINGSRÅDGIVNING arkisin – vardagar 9–12: 0206 93205 Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi TYÖNANTAJANEUVONTA – ARBETSGIVARRÅDGIVNING

0206 92923

TYÖTTÖMYYSTURVANEUVONTA – ARBETSLÖSHETSSKYDDS­RÅDGIVNING ma–to – må–to 9–12: 0206 93273 Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi TYÖTTÖMYYSKASSA – ARBETSLÖSHETSKASSA IAET-kassan puhelinpalvelu – IAET-kassas telefonservice ma–to 10–15, pe 10–13: må–to 10–15, fr 10–13 www.iaet.fi

Koko henkilöstön yhteystiedot löydät sivustolta ekonomit.fi/henkilohakemisto Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ekonomit.fi

KYLTERIYHDYSHENKILÖT Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö auttaa, kun haluat tietää Suomen Ekonomien opiskelijapalveluista. Löydät oman kylterisi yhteystiedot sivustolta ekonomit.fi/otayhteytta > Henkilöt palveluittain > Kylteriyhdyshenkilöt EKONOMSTUDERANDENS KONTAKTPERSONER Finlands Ekonomers kontaktperson på ditt universitet hjälper dig när du vill ha information om förbundets tjänster för studerande. Kontaktuppgifter till din egen kontaktperson hittar du på ekonomit.fi/web/sv/ kontaktuppgifter > Enligt service > Kontaktpersoner för ekonomstuderande

09 4763 7600

TYÖMARKKINATOIMINTA – ARBETSMARKNADSVERKSAMHET Työmarkkinajohtaja – Arbetsmarknadsdirektör Riku Salokannel 040 724 9566 VIESTINTÄ – KOMMUNIKATION viestinta@ekonomit.fi Viestintä- ja markkinointijohtaja – Kommunikations- och marknadsföringsdirektör Terttu Sopanen

040 334 1202

TOIMINNANJOHTAJA – VERKSAMHETSLEDARE Hanna-Leena Hemming

050 511 3048

Kerro mielipiteesi ja voita palkinto Piditkö lukemastasi? Käytä viisi minuuttia ja kerro meille, miten onnistuimme lehden teossa ja mistä aiheista haluaisit lukea jatkossa. Kyselyyn vastaamalla voit voittaa mattamustan Paulig Cupsolo ByMe -kapselilaitteen ja siihen sopivia kaakao- ja kahvijuomakapseleita. Voittaja arvotaan 2.6.2017. Klikkaa osoitteeseen lukijakysely.fi/ekonomi

Puheluhinnat 0206-alkuisiin numeroihin matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min ja lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min.

Samtalspris till 0206-nummer mobilsamtalsavgift + 3 cent/min från mobiltelefon och lokalnätsavgift + 3 cent/min från fasta nätet.

Tarkistathan, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Se onnistuu jäsenpalvelussa: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut Kirjaudu jäsenpalveluun jäsennumerollasi (tai vaihtamallasi tunnuksella) ja henkilötunnuksen loppuosalla.

E KO N O M I 3 /2 0 1 7

55