Ekonomi 4/2017

4

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

Timo Saranpää: TYÖMARKKINA­ NEUVOTTELUISSA EKONOMEJA ISTUU MOLEMMIN PUOLIN PÖYTÄÄ

SYYSKUU 2017

OMADATA Voiko itsestä kerättyä tietoa valjastaa hyötykäyttöön?

OPETUSPALKINTO Åbo Akademin Nina Kivinen on Vuoden opettaja SISÄPIIRISSÄ Ennaltaehkäisy on terveysalan tulevaisuutta

KAAKKOIS-AASIAA VALLOITTAMASSA "Ulkomaille muuttamisen riski on lopulta pieni", rohkaisee ekonomipariskunta Anna ja Niko Ratala.

Kylteri,

koska kaikkea ei ehdi lukea, keskity olennaiseen.

Tilaa Kauppalehti, saat sen vahvasti opintotuettuun hintaan – parhaimmillaan 0 eurolla. Katso tarkemmin: ekonomit.fi/kylteriplus

[ SISÄLTÖ ] SYYSKUU / SEPTEMBER 2017 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

4

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

3 x uusi työ.......................................... 16 Tiesitkö? ..............................................25 Opetuspalkinto Vuoden opettaja Nina Kivinen........26 Tieteentekijä Johtajille ristiriitaisia odotuksia.......28 Ura Mikään ei korvaa verkostoja........... 34 Sisäpiirissä Terveysbisnes kasvussa....................36 Kylterit ................................................ 40 Tapahtuma.......................................... 42 Työelämän pelisäännöt................ 44 Tapahtuu............................................. 48 Kolumni................................................ 50

10

46

Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää:

Satuja aikuisille

Pekka Ervasti aloittaa Ekonomin vakiokolumnistina.

Moni ekonomi vierastaa lakkoilua.

18

30

Jokaisen pitäisi itse saada hallinnoida hänestä eri rekistereihin ja tietokantoihin kerättyä tietoa, visioi alan asiantuntija Petri Takala.

Anna ja Niko Ratala solahtivat sujuvasti Singaporen sykkeeseen ja nauttivat työstä Kaakkois-Aasiassa.

Omadata hyötykäyttöön

"Kannattaa uskaltaa heittäytyä!"

Jaa juttuvinkki myös kaverille ­ Ekonomin verkkolehdestä. ekonomilehti.fi

3

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Työn markkinan pitääkin kehittyä

A

ivan liian usein yhteiskunnassa yritetään rakentaa patoja muutoksen tielle sen sijaan, että vietäisiin sitä eteenpäin nähden mahdollisuuksia, mutta korjaillen samalla vääjäämättä syntyviä epäkohtia.

Yksi merkittävä muutos iskee työn markkinaan. LinkedIn on jo kauan sitten luonut alustan, jolla osaajat voivat kertoa itsestään.

Suomen Ekonomitkin tarjoaa siellä jäsenilleen hyvin suosittua työnhakupalvelua. Uusia sovelluksia kehitetään koko ajan.

Hyvin pian koneet pystyvät yhdistämään osaajat ja työn tarjoajat. Uusista mahdollisuuksista hyötyisivät kaikki, sillä yhteiskunnan resurssit tulisivat nykyistä tehokkaampaan käyttöön.

Sitra nosti asian esiin Uusi työn markkina -keskustelualoitteessaan, joka julkaistiin elokuun lopussa.

Kaikessa hiljaisuudessa työn markkinoilla tapahtuu koko ajan valtavasti. ETLA on arvioinut, että yksityisellä sektorilla syntyy ja kuolee vuosittain 220 000 työpaikkaa. Sitran arvion mukaan 400 000 suomalaista vaihtaa työpaikkaa vuodessa.

On arvioitu, että peräti 1,85 miljoonaa suomalaista olisi valmis vaihtamaan työpaikkaa sopivan uuden työn tullessa vastaan.

Yrityksissä työtehtävät muuttuvat, ja pula sopivista osaajista jarruttaa monien yritysten kasvua. Parempi tietoisuus työn tarjonnasta kasvattaa varmasti myös sen kysyntää. Liikkuvuus markkinoilla kasvaa, mikä sopii tähän aikaan erinomaisesti.

Samalla kun puhutaan työn markkinan kehittämisestä, pitää muistaa, että nykyiselläkin markkinalla on aivan valtavan paljon jarruja. Aina riittää niitä, joiden mielestä uusien asioiden tekeminen

on vaarallista ja haihattelua. Konkreettisempiakin muutosjarruja on rakennettu. Yksi omituisimmista on kilpailukieltosopimusten holtiton käyttö. Koska yrityksissä ei ymmärretä joustavuuden merkitystä, lainsäätäjän on puututtava asiaan ja rakennettava paremmin Suomea palvelevaa lainsäädäntöä. Osaaminen on työn markkinoilla saatava hyötykäyttöön.

Hanna-Leena Hemming toiminnanjohtaja

PEKKA NIEMINEN/OTAVAMEDIAA

Osaaminen on työn markkinoilla saatava hyötykäyttöön.

Päätoimittaja / Chefredaktör Hanna-Leena Hemming, hanna-leena.hemming@ekonomit.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö / Redaktionschef Tapani Mäkinen, tapani.makinen@veraja.fi, p. 040 595 4099

Julkaisija / Utgivare Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.ekonomit.fi Kustantaja / Redaktion Otavamedia OMA, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia oma.otavamedia.fi ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

Tuotanto / Produktion Otavamedia OMA, Paula Ristimäki, paula.ristimaki@otava.fi, Salla Salokanto, Nora Kolari (ulkoasu) ­Toimitusneuvosto / Redaktions­kommittén Hanna-Leena Hemming, Tapani Mäkinen, Riikka Mykkänen, Tuuli Marttila, Mika Parkkari ja Sirja Kulmala-Portman Suomen Ekonomeista sekä Otavamedia OMA Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljn­ing Otavamedia OMA, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@otava.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer Suomen Ekonomit, ­Tuuli Marttila, tuuli.marttila@ekonomit.fi Osoitteen­muutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@ekonomit.fi (huom. ilmoita myös ­jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) T ­ ilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Otavamedia OMA, ekonomi@otavamedia.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 68 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Munshi Ahmed Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 19.10.2017, jäsenyhdistysten tiedotteet 29.9.2017 mennessä Suomen Ekonomeihin: tuuli.marttila@ekonomit.fi. Nästa Ekonomi utkommer 19.10.2017, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 29.9.2017 till Finlands Ekonomer: tuuli.marttila@ekonomit.fi.

Ekonomi-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen ­kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

Varaa maisemanvaihdoksesi nyt!

Kokous kiikarissa Viking Linen matkassa puitteet ovat kohdallaan. Inspiroivat merimaisemat ja irtautuminen rutiineista saa ajatukset liikkeelle. Olipa ryhmänne ja toiveenne pieniä tai suuria, saat kaikki kokoustiloista ruokailuihin yhdellä varauksella.

Sydämellisesti tervetuloa!

HELSINKI–TUKHOLMA-KOKOUS, 41 h ALK. 127 €/HLÖ, A2-HYTTI HELSINKI–TALLINNA-PÄIVÄKOKOUS, 9 h ALK. 38 €/HLÖ VUOROKAUDEN MERIKOKOUS TURUSTA, AMORELLA, 23 h ALK. 50 €/HLÖ, A2-HYTTI Kokouspaketit sisältävät hytin, aterioita ja kokoustilan.

Päiväkokouspaketti ilman hyttiä.

Tuotetunnus: FRMES.

Varaukset: Helsinki 09 123 571, Turku 02 333 1332, ryhma@vikingline.com.

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

ISTOCKPHOTO

TUOREITA JUTTUJA & AJATTELEMISEN AIHEITA blogi.ekonomit.fi

Kansainvälistä näkemystä Ekonomien sijoituksiin Ekonomien sijoituksista vastaavat hakivat ­tehtävään perspektiiviä San Fransiscosta.

TEKSTI JUHANA BROTHERUS

SUOMEN EKONOMIEN sijoitustoiminnan johtoryhmä haki kesäkuussa Yhdysvalloista näkemystä sijoitusmarkkinoilla toimimiseen. Ekonomien sijoitussalkku on globaali, ja sen markkina-arvo lähentelee sataa miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan tuotoilla katetaan 40 prosenttia Suomen Ekonomien toiminnan kuluista. ”Koska sijoitustuotoilla katetaan näinkin merkittävä osa toiminnastamme, niin pyrimme välttämään riskejä ja huolehti-

6

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

maan sijoituksiemme tuotoista”, toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming sanoo.

Johtoryhmä vietti pitkän päivän maailman ylivoimaisesti suurimmassa omaisuudenhoitoyhtiössä BlackRockissa, joka pelkästään tämän vuoden toisella neljänneksellä sai hoitaakseen 104 miljardin dollarin uudet sijoitukset. Sen hallinnassa on yli viisi prosenttia maailman osakkeista.

BlackRockin alustukset käsittelivät muun muassa big datan käyttöä sijoitus-

toiminnassa sekä passiivisen varainhoidon trendejä.

Toinen pitkä päivä kului Allianzissa, jonka sijoitusjohtajat tarjosivat myös mielenkiintoisia näkemyksiään.

Lisäksi sijoitustoiminnan johtoryhmä tutustui Nordic Innovation Houseen, josta on rakennettu matalan kynnyksen kohtauspaikka suomalaisille yrityksille. Ohjelmaan mahtui myös vierailu Stanfordin yliopistossa sekä useita yrityskäyntejä.

Yrittäjyydestä kiinnostuneet koolle!

Yrittäjät, sellaiseksi aikovat ja yrittäjyydestä kiinnostuneet kokoontuvat Enterprise2017-seminaariin Lahden Sibeliustalolle 21.9. Suomen Ekonomien jäsenet voivat ilmoittautua tapahtumaan 19.9. mennessä tapahtumakalenterin kautta verkossa: tapahtumat.ekonomit.fi.

Jaa osaamistasi mentorina!

1,1 mrd. €

"HYVÄT ENERGISOIVAT keskustelut nuoren fiksun ihmisen kanssa olivat minulle parasta antia mentorina.” ”Mentorina sain mahdollisuuden jakaa omasta kokemuksestani ja sparrata ajatuksia kehittymishaluisen aktorin kanssa oppien samalla myös itse.”

Lähde sinäkin mukaan mentoriksi kasvamaan ja kehittymään. Ilmoittaudu mukaan nyt!

SUOMEEN REKISTERÖITYIHIN

sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa yli 1,1 miljardia euroa uutta pääomaa. Rahastojen yhteenlaskettu arvo oli tämän jälkeen 113,5 miljardia euroa.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.ekonomit.fi/mentorointi

Lähde: Finanssiala.fi

Voisiko liiton jäsenkriteereitä ­väljentää?

TULISIKO SUOMEN EKONOMIEN hyväksyä jäseneksi 1. kauppatieteitä opiskelleita nykyistä laajemmin, esimerkiksi opintopistemäärän perusteella?

2. yhteiskunta- tai valtiotieteellisen tutkinnon suorittanut, jos pääaine on esimerkiksi kansantaloustiede?

3. tuotantotaloudesta tutkinnon suorittaneita, kun opintosisällöt ovat lähes identtiset kauppa­tieteiden kanssa?

4. "kauppatieteen kaltaisen", esimerkiksi taloushallinnossa tehdyn uran perusteella?

HELENA HYNYNEN puheenjohtaja, Kainuun ekonomit 1. Ei. Jäsenellä tulee olla joko kandidaatin tai maisterin tutkinto suoritettuna. Lisäksi voitaisiin laittaa esim. 10 vuoden maksimiaika opiskelijastatuksella jäsenenä olemiselle.

2. Kyllä, jos tutkinto on suoritettu yliopistossa ja pääaine on ”kauppatieteellinen”.

3. Kyllä, jos tutkinto on suoritettu yliopistossa, pääaine on kauppatieteellinen ja/tai opintosisällöt ovat lähes identtiset kauppatieteen kanssa.

4. Ei. Jäsenellä tulee olla tutkinto suoritettu yliopistossa, pääaine kauppatieteellinen ja/tai opintosisällöt lähes identtiset kauppatieteen kanssa.

MARIA PEKKALA puheenjohtaja, Helsingin ekonomit 1. Nykyisen, varsin tutkintosidonnaisen brändimme puitteissa tällainen laajennus voisi olla melkoisen haasteellinen.

2. Jos haluamme profiloitua entistä laajemmin esimerkiksi kaupan ja talouden akateemisiksi ja edistäjäverkostoksi, tätä olisi mahdollista harkita.

3. Yliopistojen vahvistaman osaamisen ja intressien läheisyys saattaisi puoltaa tällaistakin ratkaisua. Ref. edellinen vastaus.

4. Koulutuksen arvostus on nyt toimintamme ytimessä, enkä näe syytä pudottaa sitä sieltä pois.

AIRI TARVAINEN puheenjohtaja, Pirkanmaan ekonomit 1. Kyllä, mutta edellyttäisi jonkinlaista vähimmäisopintopistemäärää.

2. Kyllä, mutta edellyttää myös varsinaisia kauppatieteen opintoja tietty määrä.

3. Ei. 4. Ei.

2,8 milj.

EUROOPPALAISET PANKIT työl-

listivät vuoden 2016 lopulla 2,8 miljoonaa työntekijää. Määrä on 50 000 vähemmän kuin edellisvuonna ja alhaisin sitten mittausten aloittamisen 1997.

Myös eurooppalaisten pankkien määrä ylipäätään jatkoi laskusuunnassa.

22,8

KULUTTAJIEN luottamusindi-

kaattori oli heinäkuussa 22,8, kun vuotta aiemmin se oli 13,1.

Vuoden toisen neljänneksen lukemat olivat mittaushistorian korkeimmat. Indikaattori mittaa luottamusta omaan ja Suomen talouteen sekä omiin säästämismahdollisuuksiin.

Lähde: Kuluttajabarometri, Tilastokeskus

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

7

Opi uutta, innostu, in – Osallistu Ekonomien koulutustapahtumiin ympäri Suomen!

Ammatillisen kehittymisen tapahtumat

Pidämme huolta osaamisestasi koko työurasi ajan. Haluamme olla tässäkin edelläkävijöitä ja tarjota teemoja, jotka parhaiten vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin.

Oulu

Vaasa

8.11. Strategisen hyvinvoinnin johtaminen ja liiketoiminnallinen vaikuttavuus

4.10. Työn murros - miten asiantuntijatyö uudistuu?

Joensuu

Seinäjoki

4.10. Oman osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen

26.9. Puhe-judo

Kuopio

Jyväskylä

16.11. Fasilitointityökalujen perusteet

24.10. Lean your mind

Pori 5.10. Lisämyynnillä huipputuloksiin

Tampere 6.11. Lisämyynnillä huipputuloksiin

Lahti 15.11. Strategisen hyvinvoinnin johtaminen ja liiketoiminnallinen vaikutus

Turku 23.11. Arvon luominen ja osoittaminen neuvotteluissa

Kouvola 21.9. Autopilotilta oman ajattelun johtamiseen

Riihimäki 11.10. Kehity päätöksentekijänä

Helsinki 23.11. Autopilotilta oman ajattelun johtamiseen

Mikkeli 3.10. Mikä sinua motivoi?

Kotka 30.11. Luottamuksen merkitys työssä ja elämässä

nspiroidu

[ UUTISSALDO ]

Suomen Ekonomien julkaisu 1/2017

Kauppatieteiden suunta Suomessa

EkonomiEsimies

– Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin Esimiehille ja esimiestehtäviin haluaville Koulutusten kantavana perusajatuksena on hyvä ja kestävä johtaminen. Työskentelytapa on coachaava ja kysymyksiä herättävä. Yhtä oikeaa vastausta ei useinkaan ole, vaan autamme sinua löytämään oman esimiesidentiteettisi sekä tapasi toimia ja kehittyä.

Johtajaksi ei kasveta päivässä, vaan työssä kehitytään joka päivä. EkonomiEsimies-koulutuksesta voit poimia itsellesi sopivat palat tai osallistua kaikkiin.

Tutustu kokonaisuuteen tarkemmin:

ekonomit.fi/ekonomiesimies Helsinki 9.-10.10. ja 13.-14.11. Lähikoulutus 14.-15.12. Syventävä lähikoulutus

EE Netti 18.9.-22.12. EkonomiEsimies verkossa

Webinaarit 3.10. Osakesijoittajan tärkeimmät tunnusluvut 7.11. Näin luet talousuutisia - Makrotalouden vaikutus osakemarkkinoihin 5.12. Osakemarkkinoiden ajankohtaiskatsaus

Päiväkoulutus

Podcast

Iltakoulutus

Maksullinen

Coaching

Jäsenmaksuun kuuluva

Tutustu tarkemmin syksyn 2017 kattaukseen ja ilmoittaudu:

ekonomit.fi/ tapahtumat

Jarmo Kallunki

Kauppatieteellinen tutkimus kasvaa ja erikoistuu VUODEN 2010 JÄLKEEN kauppatieteellistä tutkimusta on julkaistu aiempaa enemmän: mittaustavasta riippuen julkaisujen määrä on kasvanut jopa 40 prosenttia, ja reippainta kasvu on ollut kaikkein laadukkaimmissa julkaisuissa. Kasvu on ollut tasaista, ja tutkimuksen laadun voidaankin katsoa parantuneen. Tutkimus on vahvistunut kaikissa kauppatieteen ykiköissä, jotka kaikki myös pyrkivät korottamaan tutkimuksensa laatua.

Tieteenalan tilaa luodataan laajasti Suomen Ekonomien teettämässä Kauppatieteiden suunta Suomessa -selvityksessä. Tutkimuksen määrän ja laadun lisäksi siinä perehdytään kauppatieteellisten yksiköiden rooliin osana yliopistoja ja kauppatieteellistä kenttää. Selvityksen perusteella kauppatieteellisten yksiköiden profiilit jatkavat eriytymistään yksiköiden tutkimusprofiilien mukaisesti.

Selvitys julkaistiin elokuun lopulla Kauppatieteen päivillä, ja se on avoimesti luettavissa verkossa osoitteessa www.ekonomit.fi.

Ekonomit vaativat verosääntelyyn ennustettavuutta SUOMEN EKONOMIT on ottanut kantaa solidaarisuusveron alarajaa koskeviin hallituksen suunnitelmiin. Solidaarisuusveron alarajan palautus 65 000 eurosta takaisin 72 300 euroon on kohdannut vastarintaa. Liiton toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemmingin mukaan haluun kiristää verotuksen progressiota pysyvämmin.

Solidaarisuusveroa maksaa noin kolmannes maamme ekonomeista. Liiton mukaan solidaarisuusvero ei edistä esimerkiksi lisätyön vastaanottamista, vaan sen sijaan kannustaa kompensoimaan veroa esimerkiksi palkankorotuksilla.

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

9

MOLEMMIN PUOLIN NEUVOTTELUPÖYTÄÄ Puheenjohtaja Saranpään mielestä moni ekonomi vierastaa ­lakkoilua.

TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVAT VESA TYNI

10

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

11

J

os Elinkeinoelämän keskusliiton päätös pitää, Suomessa ei enää tehdä keskitettyjä työmarkkinaratkaisuja. Näin ollen kilpailukykysopimus jäisi viimeiseksi keskitetyksi sopimukseksi. Syksyllä on edessä perinteinen liittokierros.

Suomen talous on pitkän taantuman jälkeen ottanut tuulta siipiensä alle. Tilastokeskuksen heinäkuussa tarkennettujen lukujen mukaan Suomen talous kasvoi viime vuonna 1,9 prosenttia. Vielä viime vuonna kasvu oli haurasta ja pohjautui lähinnä kotitalouksien kulutukseen ja rakentamiseen, mutta nyt myös vienti on alkanut vetää.

Kun Suomi on päässyt takaisin kasvu-uralle, useissa palkansaajajärjestöissä on vaadittu, että myös palkansaajien on saatava osansa kasvusta. Kilpailukykysopimus heikensi monen palkansaajan etuja.

Työnantajat puolestaan yrittävät toppuutella, että orastavaa kasvua ei pidä tärvellä suurilla palkankorotuksilla. Yhtälö on hankala, ja liittokierroksesta pelätään tulevan riitaisa. ”Yritän olla optimistinen, vaikka hyvin moni on epäuskoinen sen suhteen, miten liittokierrokselta voidaan saada ulos riittävän maltillinen ratkaisu, joka tyydyttää sekä yksityisen että julkisen sektorin väkeä”, Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää sanoo.

Hänen mukaansa ekonomit osaavat ajaa omaa etua työsopimuksista neuvoteltaessa, ja lisäksi ekonomit osaavat ajatella kokonaisuutta. ”Ikinä ei ajatella vain pöydän toista puolta, vaikka sitä eivät kaikki muut palkansaajajärjestöt aina tahdo ymmärtää”, Saranpää sanoo.

KOVAA RETORIIKKAA Saranpää linjaa, ettei käynnistynyttä talouskasvua saa hyydyttää lähtökuoppiinsa, mutta jo pelkästään markkinatunnelman vuoksi maltilliset palkankorotukset ovat tarpeen.

Vaikka kiky-sopimus heikensi palkansaajien etuja, niin finanssikriisin ajoista lähtien ansiokehitys on ylittänyt talouskehityksen. Siihen nähden palkansaajat ovat plussan puolella. ”Koville palkkavaatimuksille ei ole perusteluja, joten malttia tarvitaan”, Saranpää pohtii.

Valtiovallalla voi edelleen olla tärkeä rooli kurinalaisessa työmarkkinapolitiikassa.

Hän uskoo, että hallitus pystyy tukemaan maltillista ratkaisua

12

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

sopivilla, kohdennetuilla veron­ kevennyksillä. ”Näin pidettäisiin huolta kilpailukyvystä, mutta riittävissä määrin myös ostovoimasta.”

Veronkevennykset olisivat muutenkin Saranpään mieleen, koska hänen mielestään Suomen kokonaisveroastetta tulee saada alemmas.

Työmarkkinajärjestöjen viimeaikaiset puheet ovat olleet kovia.

Palkansaajat ovat vaatineet muun muassa kunnon korotuksia ja lomarahoja takaisin, työnantajapuolelta on vaadittu jopa uusia kiky-sopimuksia. ”Siellä on kuitenkin ihan fiksuja miehiä ja naisia, jotka näitä koviakin puheita latelevat. Osa puheista voi olla pelkkää retoriikkaa”, Saranpää sanoo.

Kun liittokohtaiset neuvottelut alkavat, ensimmäisenä pöydän ääressä ovat Paperiliitto ja Metsä­ teollisuus, joka irtautui Elinkeinoelämän keskusliitosta. Ensimmäiset neuvottelut sanelevat jonkin verran, kuinka liittokierroksen askellus lähtee etenemään.

Suomen Ekonomien jäsenistä noin puolet työskentelee aloilla, joilla on työehtosopimus, ja puolet aloilla, joilla sopimusta ei ole. ”Eri aloilla on eri tilanne, ja sen vuoksi meillä ei ole palkankorotuksien suhteen mitään selvää prosenttimääräistä tavoitetta, joka pitäisi täyttyä kaikkien jäsenien kohdalla”, Saranpää sanoo. ”Esimerkiksi rahoitus­alalla tilanne on erilainen kuin monilla muilla aloilla.”

KAHDELLA PUOLELLA Pystyykö Suomen Ekonomit strategiansa pohjalta tekemään edunvalvontatyötä syksyn liittokierroksella ja monin osin murrosvaiheessa olevassa työmarkkinatilanteessa? ”Nykyinen strategia istuu mallikkaasti myös tähän tilanteeseen”, Saranpää sanoo. ”Strategiamme painopisteitä ovat muun muassa jäsenlähtöisyys ja ratkaisukeskeisyys.”

Ratkaisukeskeisyys tarkoittaa Saranpään mukaan sitä, että työmarkkinajärjestelmässä pyritään hakemaan sellaisia ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä jäseniä että organisaatioita, joissa jäsenet työskentelevät. ”Meikäläiset istuvat kummallakin puolella neuvottelupöytää. Haemme kompromisseja, joissa jäsenet ja heidän työnantajansa menestyvät pitkällä aikavälillä.”

Suomen Ekonomien strategiassa sanotaan edunvalvonnasta, että

”NEUVOTTELU­PÖYDISSÄ EKONOMIT OSAAVAT AJATELLA KOKONAISUUTTA.” tavoitteena on edistää ”työmarkkinakulttuurin uudistamista ja työntekijöiden ja työnantajien yhteisten päämäärien toteutumista" sekä toimia ratkaisukeskeisesti.

Kun jollakin toimialalla työehtosopimusneuvottelut kriisiytyvät ja pelkona olisi työtaistelutoimenpiteitä, Suomen Ekonomit kuuntelee hyvin tarkalla korvalla, mitä jäsenet ovat asioista mieltä, eikä pelkää toimia sen mukaisesti.

Tästä esimerkkinä on kaupan ala, jossa ekonomejakin edustava YTN tavoitteli viime keväänä työehto­ sopimusta ylemmille toimihenkilöille. Ekonomit olivat selvityksen mukaan vahvasti työehtosopimus­ tavoitteen takana, mutta työtaistelua ei katsottu välineeksi sen saavuttamiseksi. Ekonomien hallitus ei näin ollen puoltanut työtaistelutoimiin lähtemistä, mutta ei myöskään irtautunut neuvotteluista. ”Meidän edustajamme olivat kuitenkin koko ajan mukana YTN:n toiminnassa ja aktiivisesti hakivat ratkaisua varsinaiseen kiistaan. Se kertoo meidän ratkaisukeskeisyydestämme”, Saranpää sanoo.

Timo Saranpää TIMO SARANPÄÄ KUVAILEE itseään kansan­ taloutta opiskelleeksi ekonomiksi, joka toimii yrittäjänä Sadanpäämies-Yhtiöiden ja Oy Kon-Tiki Tours Ab:n puikoissa. Nyt hän on myös työmarkki­ najärjestön puheenjohtaja.

Saranpää miettii aina kokonaisuutta. Hän aloitti Suomen Ekonomien hallituksen puheenjohtajana vuonna 2014. Kiinnostusta riittää monien puheen­ johtajavuosien jälkeenkin. ”Haen puheenjohtajaksi kaudelle 2018–2020 ja jatkan innolla, mikäli luottamusta edelleen riittää”, Saranpää sanoo. ”Uskon yhä, että työmarkkinatoiminnan uudis­ taminen onnistuu parhaiten järjestöjen sisältä.

Systeemin muutosvastarinta on kova, mutta uskon työmme järjestelmän joustavoittamiseksi tuottavan hedelmää. Todisteena siitä näen akavalaisen yrit­ täjätoiminnan kehittymisen, jossa ekonomit ovat olleet primus motoreita yhdessä TEKin kollegojen kanssa.”

Paikallisen sopimisen edistäminen vaatii Saranpään mukaan luottamusvaltuutetun roolin rohkeaa kehittämistä.

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

13

"Suomen Ekonomien nykyinen strategia on hyvä pohja myös tuleville neuvotteluille."

Suomen Ekonomien tavoitteena on, että työmarkkinatoiminnassa ja vaikuttamistyössä teemat nousevat suoraan jäsenistön arjesta. Esimerk­ kinä tästä ovat kilpailukieltosopi­ mukset, joiden käyttö on ekonomi­ enkin työsopimuksissa yleistynyt laajasti. Ekonomit on nostanut vaikuttamistyössään tätä ongelmaa vahvasti keskusteluun. Eduskun­ nassa on asiaan liittyvä lakialoite paraikaa vireillä.

KYKYÄ PAIKALLISEEN SOPIMISEEN Saranpää toivoo, että paikallisen so­ pimisen mahdollisuudet paranisivat Suomessa. Monella tapaa paikal­ liselle sopimiselle on jo nyt paljon enemmän mahdollisuuksia kuin on osattu käyttää. ”Osa jäykkyyksistä on toki hen­ kistä laatua”, Saranpää pohtii. ”Jos järjestelmää osaa käyttää hyvin, niin se mahdollistaa jo aika paljon paikal­ lista sopimista.”

Kun puhutaan paikallisesta sopimisesta, puhutaan lähinnä kah­ desta asiasta: ajasta ja rahasta. Ne molemmat linkittyvät esimerkiksi työaikalakiin. Ehdotus uudesta työ­

14

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

aikalaista on nyt lausuntokierroksel­ la, ja hallituksen esitys tullee vuoden vaihteessa eduskuntaan.

Suomen Ekonomit on tehnyt työaikalakiin liittyvän paikallisen sopimisen mallin. Sitä voi periaat­ teessa soveltaa myös laajemminkin paikalliseen sopimiseen.

Suomen nykyinen ­työaikalaki ­on jäykkä eikä tue muuttuvaa työ­ elämää. Ekonomit ovat tehneet avauksensa, jotta työaikakäytäntöi­ hin saataisiin lisää joustoa ja valin­ nanvapautta. Mallissa huomioidaan sekä työehtosopimusta noudattavat yritykset että sellaiset yritykset, joissa ei ole työehtosopimusta.

Työehtosopimusta noudatta­ vissa yrityksissä luottamusmies ja työnantaja voisivat työaikadirektii­ vin puitteissa sopia muun muassa liukumista, tasoittumisjaksoista ja ylityökorvauksista. Jos sopimusta ei synny, se ei toimi tai sille ei ole tarvetta, noudatetaan työehtosopi­ musta.

Yrityksille, joissa ei ole työehto­ sopimusta, pitäisi antaa työaika­ laissa laajemmat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen. Luottamus­ valtuutettu ja työnantaja voisivat

”HAEMME KOMPROMISSEJA, JOISSA JÄSENET JA HEIDÄN TYÖNANTAJANSA MENESTYVÄT PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ.”

SARANPÄÄN MUKAAN TULEVAN HALLITUS­ KAUDEN TÄRKEIMMÄT TEEMAT OVAT: • palvelu- ja edunvalvontatyön kehittäminen nykyisen strategian pohjalta • strategiapäivitys • palveluiden modularisointi ja jäsensegmentoinnin edelleen kehittäminen • CRM:n hyödyntämisen varmistaminen • sidosryhmäyhteistyön arviointi ja kehittäminen • liiton ja paikallisyhdistysten yhteistyön tiivistäminen • jäsenkriteerien uudistaminen. ”Taloudellisessa mielessä haastavaa tulee olemaan, että tulevalla kaudella on kyettävä sopeuttamaan toiminnan kulujäämä sijoitussalkun oletettavasti nykyistä alhaisempaan tuottotasoon”, Saranpää sanoo.

neuvotella paikallisen sopimuksen esimerkiksi työaikapankista, johon kukin työntekijä voisi halutessaan liittyä. Jos taas sopimusta ei syntyisi, niin työaikalaki toimisi perälautana. ”Iso kysymys on se, uskalletaanko luottamusvaltuutetun roolia kehittää riittävästi”, Saranpää pohtii.

Paikallisen sopimisen lisääminen muuttaa palkansaajajärjestöjen roolia työmarkkinakentässä. Kun vastuuta sopimisesta siirretään enemmän luottamusmiehille ja luottamusvaltuutetuille, järjestökentän on osattava reagoida muutokseen.

Riittääkö paikallisilla toimijoilla kompetenssi sopimiseen? ”Se on hyvä kysymys, mutta kääntäisin sen niin päin, että järjestöjen pitää pystyä tarjoamaan tukensa, jotta paikallisilla sopijoilla on riittävästi osaamista”, Saranpää sanoo. ”Meillä voisi esimerkiksi joskus tulevaisuudessa olla yksikkö, joka on keskittynyt paikalliseen sopimiseen. Sieltä tuettaisiin paikallisen sopimisen piirissä olevia luottamusmiehiä ja luottamusvaltuutettuja sekä kollektiivisen että yksilöllisen sopimisen asioissa.”

JOUSTOA PIENILLÄ SIIRROILLA Muuttuva työelämä vaatii myös työmarkkinajärjestöjä muuttumaan.

Uudenlainen työmarkkinatoiminta hakee muotoaan, eikä suunta ole vielä täsmentynyt. ”Kollektiivista sopimista tarvitaan jatkossakin”, Saranpää sanoo. ”Yritysten liikeideana ei ole sopia työehdoista, vaan keskittyä oman tuotteensa ja palvelunsa kehittämiseen ja myyntiin. Tulevaisuuden sopimisen mallin on vain oltava nykyistä joustavampi.”

Hän korostaa, että alun perin koko työehtosopimusjärjestelmä lähti liikkeelle työnantajien aloitteesta. ”En haluaisi nähdä meillä sellaista yhteiskuntaa, jossa työehtosopimusjärjestelmää ei olisi.”

Saranpään mielestä uudistumisen pitää lähteä liikkeelle pienistä siirroista, jotka lisäävät joustoa. ”Ne toisivat uusia sopimisen mahdollisuuksia.”

Perinteisestä ammattiyhdistysliikkeen kentästä voi nousta vastalauseita Saranpään visioille, koska työmarkkinaneuvotteluihin usein kuuluvat radikaalitkin vastakkainasettelut. Hän kuitenkin uskoo, että ääripäät eivät voi saada tahtoaan läpi.

”Jonkinlainen kompromissi pitäisi löytyä uudenlaisiin joustoihin.”

ITSENÄINEN LIITTO? Suomen Ekonomeille Akava ja YTN ovat olleet erittäin tärkeitä yhteistyökumppaneita. YTN neuvottelee työehtosopimukset Ekonomienkin puolesta. Akavan puheenjohtajana on vuodesta 2011 asti ollut KTM ­ ture Fjäder, joka aiemmin toimi S YTN:n puheenjohtajana ja Ekonomiliiton edunvalvontajohtajana.

Nyt keskusjärjestöjen rooli on muuttumassa, ja Akava työstää syksyn aikana uusiksi akavalaisen yhteistoiminnan periaatteita.

Toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ennakoiden on todettu tarve arvioida ja määrittää Akavan tehtävät ja Akava-yhteisön työnjako uudelleen.

Työmarkkinajärjestökenttä on ylipäätään muutoksessa. Neuvottelujärjestöistä JUKO ja YTN ovat hyväksyneet uudet strategiansa, ja Entre (Akavan yrittäjät ja itsensätyöllistäjät) on aloittanut toimintansa. Jo Akavan liittokokouksen vuonna 2015 hyväksymissä Toiminnan suuntaviivoissa päätettiin selvittää yhteistoiminnan periaatteiden eri osa-alueiden mahdolliset muutos­tarpeet.

Kyse on siis siitä, minkälainen työnjako luodaan keskusjärjestön ja neuvottelujärjestöjen välille.

Saranpää on pohtinut Suomen Ekonomien sidosta Akavaan. ”Olemme saaneet eritoten meidän opiskelijoiltamme, mutta myös muilta jäseniltä paikoin hyvin kriittistä palautetta meidän kytköksestämme ammattiyhdistysliikkeeseen, vaikka meillä on akavalainen eikä hakaniemeläinen järjestö”, Saranpää sanoo. ”Suomen Ekonomien noin 40-vuotinen historia Akava-yhteisössä on ollut hetkittäin kipuilua.

Mutta näin on päätetty jatkaa.

Valehtelisin, jos yrittäisin väittää, että emme joutuisi tulevaisuudessa pohtimaan, mikä on suhteemme Akavaan.”

Nykyisellään Suomen Ekonomien yhteistyö Akavan kanssa on varsin tiivistä. Akavan hallituksen edustuksen lisäksi Ekonomit työskentelevät aktiivisesti eri toimikunnissa ja työryhmissä.

Vaihtoehtona on jatkaa nykyisellä mallilla, mutta Saranpää haluaa käydä myös keskustelua muista vaihtoehdoista.

”JOUDUMME TULEVAISUUDESSA POHTIMAAN SUHDETTAMME AKAVAAN.”

Mitä ne voisivat olla? ”Eihän vaihtoehtoja monta ole: itsenäisyys keskusjärjestöjen ulkopuolella tai yhteenliittymä mahdollisten muiden irtautuvien liittojen kanssa.”

Vertailukohtia itsenäiseen toimintaan on hyvin vähän. Journalistiliitto on itsenäinen, ja työnantajapuolella muun muassa Metsäteollisuus ry irtautui EK:sta.

Saranpään mukaan perinteisessä ammattiyhdistysrintamassa toimiminen on useille ekonomeille oman identiteetin näkökulmasta epäluontevan tuntuista. Moni ekonomi ei halua olla heiluttamassa punalippua barrikadeilla. ”Työnantajan näkökulma näkyy vääjäämättä meidän jäsenistössämme, josta päällikkö- ja johtajatasolla työskentelevien määrä on noin 35–40 prosenttia. Saman verran ekonomeja työskentelee asiantuntija­tehtävissä, ja heidänkin näkemyksensä ovat erilaisia kuin suorittavassa työssä toimivien työntekijöiden näkemykset.”

Nyt kun keskitetyt sopimukset ovat toistaiseksi ohi, Akavan rooli muuttuu todennäköisesti vaikuttajaja lobbausorganisaation suuntaan.

Roolin muuttuessa jää nähtäväksi, paljonko Akava voi vaikuttaa sellaisiin asioihin, jotka tukevat ekonomien asemaa. Yhteistyössä on aina kyse enemmän tai vähemmän vaihtokaupasta, eli siitä, hyödyttääkö se tyydyttävästi kumpaakin osapuolta. ”Akava on Sture Fjäderin aikana nostanut selkeästi painoarvoaan ja profiiliaan”, Saranpää sanoo. ”Sieltä on tullut raikkaita avauksia, ja Akava on ajanut myös ekonomeille tärkeitä asioita. Akava on meille edelleen kiinnostava, mikäli omistajat, jäsenliitot, antavat sille mahdollisuuden uudistua. Akava kyllä pystyy siihen, kunhan valtuudet ovat olemassa.”

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

15

UUSI TYÖ TEKSTI MARITA KOKKO KUVAT SAMI HEISKANEN, MIIKA KAINU JA MARKKU HUGGIN ARKISTO

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOIT­TAUDU TOIMITUKSEEN: PAULA.RISTIMAKI @OTAVAMEDIA.FI

POIMINNAT TEEAN URALTA

Mentorointi ­rohkaisi uuteen KTM Teea Björklund, 41 Valion kategoriapäällikkö > Zeeland Familyn asiakkuusjohtaja ja kuluttajamarkkinointiasiakkaista vastaava johtaja

T

eea Björklund työskenteli 15 vuotta markkinoinnin tehtävissä Valiolla, kunnes osallistuminen Suomen Ekonomien mentoroin­ tiohjelmaan johti uudelle urapolulle. Hän vaihtoi asiakkuus­ johtajaksi markkinointiviestintäyhtiö Zeeland Familyyn.

Björklund aloitti pian opintojensa jälkeen työt Valiolla tuo­ tepäällikkönä vastaten jauheiden, voin ja juustojen vientimark­ kinoinnista. ”Valio tarjosi isoja vastuita brändin rakentamisen, liiketoiminnan ja markkinoinnin johtamisen parissa.”

Björklund viihtyi Valiolla, mutta mietti silti mahdollisuuksiaan. Suo­ men Ekonomien mentorointiohjelma antoi osviittaa uuteen. ”Ohjelma tarjosi peilin, josta saattoi tarkastella uraansa ja mahdolli­ suuksiaan. Keskustelut taitavan mentorin kanssa kiteyttivät käsitystäni osaamisestani ja paransivat itsetuntemusta.”

Ohjelman kautta Björklund sai myös ensikosketuksen Zeeland Fami­ lyyn. Hän pääsi tapaamaan yrityksen edustajaa kuullakseen enemmän mainostoimistotyöskentelystä. Ala houkutti monipuolisuudellaan, ja ta­ losta tarjoutuikin pian pesti kuluttajamarkkinoinnin ammattilaiselle. ”Halusin toimistoon, joka ajattelee markkinointia modernisti ja uskoo integroituun palvelumalliin. Rajat viestinnän, mainon­ nan, myynnin ja tuotekehityksen väliltä ovat häviämässä. Täältä asiakas voi ostaa kaiken keskitetysti. ” Björklund toi taloon asiakkaan näkemystä markkinoinnista ja liiketoiminnasta.

Työpaikan vaihto on Björklundin mukaan nostanut op­ pimiskäyrän taas uusiin korkeuksiin. Eteen on tullut paljon uutta, mutta hän tuntee olevansa tervetullut ja tarpeellinen.

Asiakkuusjohtajana Björklund haluaa kehittää kuluttaja­ brändejä palvelemaan asiakkaita entistä paremmin. Myös uusien asiakkaiden hankinta on keskeistä. ”Haluan viedä markkinointia Suomessa eteenpäin ja kehit­ tää sitä kiinteäksi osaksi koko liiketoimintaa.”

Hän kertoo nauttivansa muutosten läpiviemisestä. ”Pidän esimiestyöstä ja johtamisesta, jossa parhaisiin tu­ loksiin pääsee avoimuudella ja suoruudella. Uskon ja luotan ihmisiin.”

Vapaa-aika ja arki sujuvat Björklundin perheessä lasten ehdoilla. Yhdeksänvuotias tytär ui, suunnistaa, pelaa jalkapalloa ja käy kuvataidekoulua. Nelivuotiaan pojan futis­harrastus on vasta suunnitelmissa. ”Itse kuntoilen eri lajien parissa. Olen innostunut myös puutarhanhoidosta. Se on erinomaista vastapainoa työlle.”

2012–2017 Kategoriapäällikkö Valiolla

2011–2012 Kuluttajatutkija Tampereen Markkinatiedossa (sittemmin Shop'In Research)

16

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

+ muita markkinoinnin ja markkinointiviestinnän johtotehtäviä

maaliskuu 2017− Zeeland Familyn asiakkuusjohtaja

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Joukkoistamalla kiinni unelmatyöhön KTM Tarja Ilvonen, 52 Pop up -projekti Customers Advocates on Board > EPSI Rating Finlandin toimitusjohtaja

Upseeri ja myyntimies Upseeri, MBA Markku Hugg, 48 Digitan asiakkuusjohtaja > HR4:n asiakkuusjohtaja

MARKKU HUGG VALMISTUI upseeriksi, muttei jäänyt virkajärjes­ telmään eläköitymään. MBA-tutkinto johti hänet myynnin tehtä­ viin, joita hän kutsuu yrityselämän valtimoksi. Isänmaallinen mies haluaa työskennellä myynnin etulinjassa. ”Meillä on Suomessa mahtavia tuotteita, mutta niiden myynnis­ sä on yhä opittavaa. Siksi myynnin tehtäviin olisi syytä ohjata in­ nostuneinta ja terävintä sakkia. Huippupelaajat pystyvät tekemään ihmeitä yrityksen tilauskannalle”, hän toteaa.

Alun perin Hugg suunnitteli lääkärin ammattia, jota ennakoi­ vat fysiikan opinnot yliopistossa. Varusmiespalvelun jälkeen hän päätyi kuitenkin kadettikou­ luun, koska halusi käytännön toimintaa teorioiden sijaan.

Upseerin ura vei ensin Haminaan ja sitten takaisin kadettikoululle. Vuosituhan­ nen vaihteessa hän huomasi, ettei halunnut virkauraa puolustusvoimissa.

Hugg lähti opiskelemaan työn ohella kauppatieteitä MBA-ohjel­ maan. Jo ennen opintojen valmistumista hän siirtyi puolustusvoi­ mista pienen it-yrityksen toimitusjohtajaksi. ”Se oli hyvä koulu ja opetti alanvaihtajalle, että vain taloudelli­ sesti hyvin menestyvät yritykset luovat hyviä työpaikkoja. Päätin keskittyä urallani myynnin tehtäviin.”

HR4:ssä Hugg on paluumuuttaja: hän on ollut yrityksen palk­ kalistoilla aiemminkin, tosin eri tehtävissä. Välillä hän työskenteli kolme vuotta Digitassa. ”Tulin takaisin, koska pääsen tässä tehtävässä aidosti tukemaan yritysten liikkeenjohtoa heidän tavoitteissaan. Tiedän, miten suo­ malaisissa yrityksissä menee, koska käyn koko ajan keskusteluja yritysjohdon kanssa. Se tarjoaa näköalapaikan Suomen talouteen.”

Paremman työelämän konsultoinnin tehtävissä on Huggin mu­ kaan eniten merkitystä ihmisen osaamisella, ei titteleillä. Asiak­ kaan kohtaa aina se asiantuntija, jolla on parasta osaamista tämän tarvitsemista ratkaisuista.

Huggia ohjaavat työssä optimismi, halu kehittyä ja kyky ottaa riskejäkin. Hän myy yrityksille ammattitaitoista henkilöstöjohta­ mista, jonka ansiosta työyhteisö voi hyvin ja nostaa asiakaskoke­ muksen ja liiketoiminnan uudelle tasolle. ”Digitaalisaatio ja tiedon jakaminen tehostavat toimintaa, mutta ennen kaikkea merkitystä on sillä, miten ihmisiä tänä päivänä johdetaan.”

Myyntiin olisi syytä ohjata innostuneinta ja terävintä sakkia.

EPSI RATING FINLANDIN toimitusjohtaja Tarja ­Ilvonen päätti valjastaa ydinosaamisensa asiakas­ osaamisen vahvuudekseen työnhaussa, kun ura OP Ryhmässä katkesi yrityksen rakennemuutosten myötä 2015. Tulevaisuuttaan pohtiessaan hän mietti, miksei asiakaskokemusta hyödynnetä nykyistä laajemmin yritysten hallitusten tasolla. Strategisesti tärkeä asia näyttäytyi hallituksen arjessa kovin operatiivisena.

Syntyi pop up -projekti, Customer Advocates on Board, jonka Ilvonen lanseerasi toisen asiakaskokemuk­ sen ammattilaisen Tuija Koskimäen kanssa. Projektin tavoitteena oli kerätä ja tuottaa tietoa joukkoistamalla – korvauksetta. Projektin ympärille syntyi kymmenien asiantuntijoiden verkosto, ja asiakaskokemuksen hyö­ dyntämistä hallituksessa alettiin tutkia haastatteluin ja nettikyselyin. Tulosta syntyi. Ilvonen ja Koskimäki jakoi­ vat tietoa kaikille kiinnostuneelle ja esittelivät tuloksia halukkaille – jälleen maksutta.

Projekti oli Ilvoselle työnäyte ja tilaisuus kasvattaa omia verkostojaan. Siinä se toimi erinomaisesti.

"Ennen kuin neljä kuukautta oli kulunut, olin saanut jo useamman mielenkiintoisen työtarjouksen. Valitsin niistä EPSI Ratingin", Ilvonen toteaa.

EPSI Ratingissa Ilvonen tukee suomalaisia yrityksiä asiakasymmärryksen hyödyntämisessä. Työ jatkuu pop up -projektin viitoittamalla tiellä: myös EPSI Rating on voittoa tavoittelematon yritys. Kansainvälisenä toimi­ jana EPSI Rating tekee yhteistyötä yliopistojen kanssa tuottaakseen riippumatonta ja laadukasta asiakas­ tyytyväisyystietoa. Suomessa yritys on vielä monelle tuntematon, ja Ilvonen haluaakin lisätä sen näkyvyyttä.

Työn ohessa Ilvonen jatkaa työtään pop up -projektin parissa. Työn alla on kirja, jonka mahdollisista tuotoista muodostetaan stipendirahasto tukemaan asiakasosaa­ misen kehittymistä esimerkiksi jakamalla stipendejä HHJ-tutkintoa suorittavilla nuorille. Ilvonen myös tukee alkuun pääsyssä ja verkostoitumisessa muita uutta uraa etsiviä, jotka ovat kiinnostuneita pop up -projekti­ mallista.

"Yllättävän moni kysyi, mikä minä olen tätä suoma­ laista yrityselämää kehittämään. Heitin vastakysymyk­ sen, mitä itse olet tehnyt. Osoitin, että yksittäinenkin ihminen voi tehdä paljon."

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

17

OMADATA – TULEVAISUUDEN MENTORI

18

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

Omadata-aate pyrkii vapauttamaan ihmisten henkilökohtaisen datan heidän omaan käyttöönsä. Tiedon ihmislähtöinen hyödyntäminen voi mullistaa terveydenhoidon, urapalvelut ja koko palveluiden käsitteen.

TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVITUS NORA KOLARI (KUVALÄHDE: ISTOCK)

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

19

T

ällä vuosituhannella kaikki merkittävä kehitys tuntuu liittyvän dataan.

Raaka, suodattamaton ja lajittelematon tieto, jota maapallon lukemattomat digitaaliset palvelut ja niiden käyttäjät tuottavat, on vuoron perään kiehtova ja pelottava asia.

Meistä jää päivittäin jälkiä julkishallinnon rekistereihin, yritysten asiakasjärjestelmiin ja verkkopalvelujen tietokantoihin. Näiden henkilö­tietojen suojeleminen on jatkuva pohdinnan aihe, mutta toisaalta suurien käyttäjämäärien tuottamat datamassat voivat oikein käsiteltynä tuottaa hyödyllistä uutta tietoa, etenkin kun tietokoneen keinoäly päästetään niitä analysoimaan.

Kaikki tämä on vielä pientä verrattuna tulevaan, uskoo data-asiantuntija Petri Takala konsulttiyritys Goforesta. Tulossa on omadata, mullistus, joka lupaa entistä hulppeampaa elintasoloikkaa.

Mitä tämä omadataoikein on?

”KUN DATA KUITENKIN ON OLEMASSA, NIIN OTETAAN SE HYÖTYKÄYTTÖÖN.” PETRI TAKALA

20

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

TIETO SIIRRETTÄVÄKSI ”Meistä tallentuu erilaisille julkisen ja yksityisen sektorin palvelutoimijoille erilaista dataa. Sitä osaa tästä datasta, jonka voimme ottaa omaan käyttöömme, kutsutaan omadataksi”, Takala tiivistää.

Vielä tällä hetkellä tällaisen tiedon osuus on vielä kovin pieni.

Vaikkapa Facebookin ja Googlen järjestelmissä on valtavia määriä meitä koskevaa dataa, jota emme voi siirtää itsellemme tai käyttää omaksi hyödyksemme. Se on yritysten hallinnoimaa omaisuutta.

Samoin eri julkiset viranomaiset ja esimerkiksi terveyskeskukset ylläpitävät kattavia rekistereitä kansalaista ja potilaista. Kaikki tuo tieto on eri organisaatioiden suljetuissa siiloissa.

Mutta mitä jos näin ei olisi? Jos meitä koskeva data todella valjastettaisiin palvelemaan meidän omaa hyvinvointiamme?

Tämä edellyttäisi tilannetta, jossa itseämme koskeva palveluhistoria ja siihen liittyvät tiedot olisivat meidän itsemme hallittavissa, ja ne voitaisiin helposti siirtää uudelle palveluntarjoajalle. Yksilöllä tulisi olla oikeus

vapaasti hyödyntää, siirtää, jakaa ja myydä itsestään kerättyä dataa.

Tähän suuntaan kehitystä pohjustaa EU:n uusi tietosuoja-­ asetus, jonka soveltaminen alkaa ensi toukokuussa. Sen on määrä velvoittaa henkilötietoja käsitteleviä toimijoita – siis yritysten lisäksi julkisia organisaatioita ja viranomaisia – huolehtimaan keräämiensä ja käsittelemiensä henkilötietojen siirrettävyydestä. Äärimmillään puhutaan tilanteesta, jossa siirrettävissä olisi kaikki henkilökohtainen informaatio hakuja viestihistoriasta terveystietoihin, tili- ja luottotietoihin, työhistoriaan, joukkoliikenteen käyttöön, ostoskäyttäytymiseen ja niin edelleen. ”Se mahdollistaisi asioiden kilpailuttamisen ja toimisi vähän samaan tapaan kuin matkapuhelinnumeroiden siirrettävyys operaattorilta toiselle. Kun on yksilöön kohdistuvaa tietoa, hänelle voidaan tarjota palveluita ihan uudella tavalla.

Monta toimijaa voi samanaikaisesti tarjota monimuotoisempaa palvelua ja ennen kaikkea vaikuttavampia palveluita”, Takala selittää.

JULKISTEN PALVELUIDEN VALLANKUMOUS Omadata-ajattelu lupaa Takalan mukaan mullistaa käsityksemme palveluista.

Henkilökohtaisen datan tehokkaampi hyödyntäminen mahdollistaa eri palveluiden automatisoinnin ja integroitumisen käyttäjän tarpeiden ympärille. Esimerkki tällaisesta integraatiosta on tietyn elämäntapahtuman muodostama palvelukokonaisuus.

Esimerkiksi opiskelupaikan saaminen on ihmisen elämässä iso muutos, joka käynnistää samalla tarpeen monenlaisille palveluille.

On etsittävä asunto uudelta paikkakunnalta, hankittava joukkoliikennelippu, haettava Kelan myöntämiä tukia ja kenties löydettävä lapsille päivähoitopaikka. ”Monet näistä palveluista voitaisiin aika automaattisesti toimittaa ihmiselle sen ensimmäisen tiedon perusteella, että hän on saanut opiskelupaikan. Nyt näitä kaikkia joudutaan hakemaan erikseen”, Takala sanoo.

Suomessa julkinen sektori onkin väkevästi mukana omadata-aatteen käytännön edistämisessä. Esimerkiksi viranomaisten kanssa asiointia helpottava Suomi.fi-sivusto antaa kansalaisille mahdollisuuden tutustua omiin tietoihinsa eri viranomaisrekistereissä. Sivusto tarjoaa myös eri elämäntilanteisiin koottuja palvelupolkuja.

Suomi on omadatan osalta jonkinasteinen kansainvälinen edelläkävijä, mutta osin vielä pidemmällä ollaan etelänaapurissa.

Esimerkiksi Suomen valtiovarainministeriön ohjaama ja väestö­ rekisterikeskuksen toteuttama kansallinen palveluväylä – tiedonvälityshanke, joka edistää henkilötietojen jakamista eri julkisten palvelujen välillä – perustuu Virossa kehitettyyn X-road-tiedonsiirtoväylään. X-roadin avulla liikkuu suurin osa Viron sähköisten palveluiden tiedoista. ”Suomi on näissä asioissa hyvin pitkällä ja tekee yhteistyötä Viron kanssa”, Takala vahvistaa.

Tallinnassa ja Helsingissä järjestettiin elokuun lopussa suuri kansainvälinen Omadata 2017 -konferenssi, jossa alan huiput kokoontuvat kehittämään tehokkaita ja eettisiä tapoja henkilö­datan käsittelyyn ja hyödyntämiseen.

Julkisten palveluiden integroi­ minen ja sähköisen asioinnin sujuvoittaminen on kuitenkin vasta haparoiva ensiaskel kohti omadatan todellista, mullistavaa potentiaalia.

Villeimmissä näkymissä ihmisen henkilökohtaiseen dataan voidaan yhdistää ennakoivia palveluita. Kehittynyt koneäly voisi yhdistää meitä koskevaa tietoa useista eri lähteistä ja tarkkailla siten esimerkiksi terveyden tai talouden kannalta tärkeitä riskitasoja. Ihmisiä voitaisiin ohjata hoitoon tai tarjota apua jo ennen kuin sen tarve muuttuu akuutiksi.

Takala kuvailee muutosta siirtymäksi ”pahoinvointidatan” keräämisestä ”hyvinvointidatan” käsittelyyn.

Nykyisellään esimerkiksi terveydenhoidossa pidetään kirjaa asiakaskohtaamisista: lääkärikäynneistä, hoitotoimenpiteistä ja lääkemääräyksistä. Hyvinvoiva ihminen ilmestyy palveluiden piiriin vasta ongelman ilmettyä. Jos sen sijaan

JULKISTEN PALVELUIDEN INTEGROIMINEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN SUJUVOITTAMINEN ON VASTA HAPAROIVA ENSIASKEL.

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

21

”Meillä on esimerkiksi ekono­ mien esimiesohjelma, mutta voimme vain toivoa että oikeat ihmiset löytävät sen. Emme tiedä, jos joku on nimitetty esimieheksi. Jäsenrekisteriin tullessaan se tieto voi olla todella vanhaa.”

ihmisistä kerättäisiin jatkuvasti dataa, voitaisiin merkit tulevasta ­pahoinvoinnista nähdä jo ennen kuin ongelma pahenee.

Palveluiden rooli muuttuisi ongelmien ratkaisijoista eräänlaisiksi valmentajiksi. Hyödyntämällä meitä koskevaa dataa ne voisivat ohjata elämäämme parempaan suuntaan, kehottaa liikkumaan riittävästi, syömään oikein ja suosittelemaan kiinnostavaa uutta työtä tai opiskelupaikkaa.

DATA MAHDOLLISTAA UUSIA PALVELUMALLEJA Yksittäinen tapahtuma, kuten asiakaskohtaaminen, lääkärissäkäynti tai muu palvelutilanne, ei Takalan mukaan tulevaisuudessa olekaan kaiken keskiössä. Samalla on luovuttava rahoitusmallista, jossa palvelusta maksetaan palvelutilanteiden mukaan.

Yritykset voivat kuitenkin luoda ihmisten datan ympärille täysin uudenlaisia liiketoimintamalleja ja palvelukonsepteja. Se voi mullistaa myös ammattiliittojen palvelutarjontaa.

22

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

”Nyt ekonomit ovat yhteydessä meihin, kun eteen tulee jonkinlainen haaste, esimerkiksi YT-neuvottelut tai työttömyys. Jos meillä olisi parempi kuva jäsenistämme, voisimme tarjota proaktiivisesti palveluita jo ennen kuin ongelma tulee vastaan”, sanoo Suomen Ekonomien uravalmentaja Sirja Kulmala-Portman.

Hyvin yksinkertainen esimerkki olisi tiedon jakaminen liiton ja työttömyyskassan välillä. ”Jos tieto työttömyydestä saataisiin nopeammin, voisimme tarjota oikeita palveluita heti ja lyhentää työttömyysjaksoa”, Kulmala-Portman jatkaa.

Parempi ymmärrys jäsenistä auttaisi liittoa myös kohdentamaan uravalmennuksen, mentoroinnin, palkkaneuvonnan ja osaamisen tunnistamisen kaltaisia palveluita vastaamaan paremmin jäsenten senhetkisiin tarpeisiin. ”Nyt emme tiedä, mitä jäsenelle kuuluu, ennen kuin hän itse ottaa yhteyttä. Eikä moni jäsen välttämättä edes tiedä, mitä palveluita meillä on tarjolla”, Kulmala-Portman sanoo.

TIETOA EI KANNATA PANTATA Omadata-filosofian maalaama tulevaisuudenkuva kuulostaa yhtä aikaa hienolta ja huolestuttavalta.

Toki entistä paremmat palvelut kiinnostavat, mutta haluammeko todella tekoälyjen analysoivan jokaista liikettämme?

Olemmeko valmiita kaupan kassaan, joka huomauttaa viikon kolmatta kermamunkkia ostaessa liiallisen sokerin ja rasvan syönnin vaaroista? Tai haluammeko antaa asuntolainaa hakiessa pankille pääsyn ostos- ja terveystietoihimme?

Miten ylipäätään voidaan taata, että tietomme pysyvät turvassa ja päätyvät vain haluamiemme palveluiden käyttöön? Keskustelu tietoturvasta ja yksityisyyden suojasta verkossa vain kiihtynyt ja kiristynyt, kun tietovuotaja Edward Snowden paljasti vuonna 2013 Yhdysvaltojen verkkovakoilun laajuuden. ”Tästä käydään keskustelua: mikä on järkevää ja mikä ei? Ja tietenkin on syytä olla tarkkana sen suhteen, mitä tietoa annetaan ja kenelle”, Petri Takala myöntää. ”Mutta kysytään myös, mitkä ovat hyödyt.”

Omadata on käsitteenä suhteellisen tuore, ja sen laaja hyväksyminen edellyttää muutosta tavassa, jolla dataa ylipäätään ajatellaan. Se on sukua avoin data -filosofialle, joka pyrkii tuomaan yhteiskunnassa olevan tiedon mahdollisimman vapaaseen käyttöön, jotta siitä saataisiin irti suurin mahdollinen hyöty.

Henkilötietoja ei ole tarkoitettu kaikkien käyttöön ja ne on syytä pitää suojassa, mutta yksilölle ne tarjoavat myös runsaasti potentiaalisia hyötyjä. ”Kun data kuitenkin on olemassa, niin mieluummin otetaan se käyttöön kuin annetaan olla. On loputtomasti ulkopuolisia tahoja, jotka sitä kyllä panttaavat”, Takala sanoo.

Hän huomauttaa, että nykytilanteessa ihmisellä ei ole edes mahdollisuutta selvittää, kuka häntä koskevaa tietoa käyttää ja miten. ”Omadatassa henkilötietoa hyödynnetään aina ihmisen omilla ehdoilla ja suostumuksella eikä hänen selkänsä takana, kuten nykyisin

DATAA JA TEKOÄLYÄ HYÖDYNTÄMÄLLÄ PALVELUIDEN ROOLI VOISI MUUTTUA ONGELMIEN RATKAISEMISESTA ERÄÄNLAISIKSI VALMENTAMISEKSI.

usein käy. Kaupan kassa ei varoittele kermamunkeista, ellei ihminen itse sitä halua.”

Tulevaisuudessa kansalaisen on oltava vastuussa omasta datastaan ja sen hallinnoinnista. ”Meille tulee uudentyyppinen kansalaistaito siitä, millaisia sopimuksia teemme tietojamme koskien.

Uskon, että asian tiimoilta alkaa pian tulla yhä enemmän valistusta. Mahdollisesti tarvitaan myös jonkinlaisia dataoperaattoreita”, Takala selittää.

Dataoperaattori toimisi samaan tapaan kuin pankki toimii ihmisen ”rahaoperaattorina”. Se tarjoaisi turvallisen paikan tietojen säilyttämiseen ja hallinnoisi niitä asiakkaan puolesta. Asiakas valtuuttaisi dataoperaattorin luovuttamaan tietojaan eri palveluiden käyttöön.

PALVELUIDEN TUOMA LISÄARVO RATKAISEE Tällainen tiedonkeruun ja -hallinnoinnin keskittyminen ja automatisointi olisi hyödyllistä myös palvelun­tarjoajien kannalta. Nykyi-

sellään syötämme jatkuvasti samoja tietoa erilaisiin palveluihin, sillä eri organisaatioiden alustat eivät keskustele keskenään.

Esimerkiksi Suomen Ekonomit hankkii kyselytutkimuksilla jäsenistään tietoa, joka olisi helposti saatavilla jo olemassa olevista tietokannoista.

Halutessaan jäsenet voisivat tulevaisuudessa sallia liiton hakevan automaattisesti heidän asuinpaikkansa, tulonsa, koulutuksensa ja muut oleelliset tiedot eri virastojen rekistereistä. He voisivat myös antaa liitolle luvan poimia työuraansa liittyvää tietoa suoraan esimerkiksi LinkedIn-profiilistaan. ”Perinteisesti olemme keränneet tietoa jäsenistöstä tutkimuksilla, jotka ovat kattavia pitkän aikavälin selvityksiä siitä, mitä jäsenkunnalle kuuluu. LinkedInin kaltaisten alustojen kautta saataisiin kuitenkin vielä kattavampi kuva heidän uratilanteestaan ja työhyvinvoinnistaan”, sanoo Heini Hult-Miekkavaara Suomen Ekonomien urapalveluista.

Tilaa osoitteesta shop.almatalent.fi

Löydä reitti asiakkaan ihon alle

Kati Keronen, Katri Tanni SISÄLTÖSTRATEGIA – ASIAKASLÄHTÖISYYDESTÄ TULOSTA Kirja on laajasti uudistettu painos vuonna 2015 Kultasulka-palkinnon voittaneesta teoksesta Johdata asiakkaasi verkkoon.

Syyskuu 2017, sh. 69 €

Hanki omasi kirjakaupoista - verkosta ja myymälöistä E KO N O M I 4 /2 0 1 7

23

YKSILÖLLÄ TULISI OLLA OIKEUS VAPAASTI HYÖDYNTÄÄ, SIIRTÄÄ, JAKAA JA MYYDÄ ITSESTÄÄN KERÄTTYÄ DATAA.

Vielä pidemmälle vietynä jäsen­ tietoa voisi yhdistellä yrityksiä ja nii­ den hyvinvointia koskevaan tietoon eri lähteistä. ”Olisi hienoa, jos meillä olisi käytössä jäsenistönkin jakamaa tietoa siitä, mitä firmoille kuuluu – yrityksen hyvinvoinnin dataa, eikä pelkästään sitä, missä nyt milloinkin on yt-neuvottelut. Tämä olisi mer­ kittävä lisäarvo, joka antaisi myös organisaatioille mahdollisuuden hyvän työnantajakuvan luomiseen”, Hult-Miekkavaara pohtii.

Hult-Miekkavaaran mielestä ammattiliitto voisi olla palveluntar­ joajan ja tietolähteen sijaan alusta, joka antaisi jäsentensä toimia ja hal­ linnoida omia tietojaan ja palvelisi erityistilanteissa. Verkottumisenkin mahdollistaminen jäsenten kesken on jo nyt tärkeää, mutta kaiken toi­ minnan ei tarvitsisi aina olla liitosta lähtöisin. ”Liiton asiantuntijoidenkaan ei tarvitse enää olla ainoita, jotka tie­

tävät asioista, mutta erityisosaami­ sensa turvin he pystyvät tarjoamaan jäsenille oleellista ja oikeaa tietoa”, hän kuvailee. ”Oleellista tämän onnistumises­ sa on tietenkin se, että pystytään luomaan sellainen luottamus, että yksilöt haluavat antaa tietonsa meille.”

Takala uskoo omadatan mahdol­ listamien palveluiden kehittyvän loppujen lopuksi niin ylivertaisiksi, että valtaosa ihmisistä haluaa jakaa tietojaan palveluiden käyttöön mah­ dollisista riskeistä huolimatta. Jotta tällaiseen tilanteeseen päästäisiin, vaaditaan vielä valtavia määriä tek­ nistä kehitystyötä, yhteisiä standar­ deja, sääntelyn muutoksia ja ennen kaikkea valtava kulttuurin muutos. ”Tämä on suurin muutos, mitä ra­ tionaalinen ihminen on yhteiskunta­ rakenteessa tehnyt. Isoin haaste on toimintatapojen ja sosiaalisten rakenteiden muutos, ei teknologian kehitys”, Takala toteaa.

Anna asiakkaillesi aikaa

Myymällä laskusi saat turvallisen kassavirran.

Pitkät maksuajat voivat olla haastavia monille yrityksille, erityisesti kasvun tai muutosten aikoina.

Samanaikaisesti asiakkaalle mahdollisesti annettavat pitemmät maksuehdot ovat tärkeä kilpailuetu.

Tästä syystä Collector bank tarjoaa laskujen ostoa ja rahoitusta – yritystoiminnan kehitystä tukevia työkaluja, jotka vapauttavat pääomaa ja vahvistavat kassavirtaa. Myyntisaatavarahoituksen avulla saat maksun tuotteistasi tai palveluistasi heti, samanaikaisesti kun annat asiakkaillesi aikaa.

Lue lisää joustavista rahoitusratkaisuistamme osoitteessa collector.fi 24

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

[ TIESITKÖ? ] Lähteet: Poikola, Kukanniemi & Kuittinen: My Data – johdatus ihmiskeskeiseen henkilötiedon hyödyntämiseen (LVM); European Data Protection Supervisor; Tietosuojavaltuutettu; Heli Törrönen, MyData Journal 28.3.

YKSILÖN NÄKÖKULMA DATAMASSOIHIN MyData on laaja, kansainvälinen suuntaus, jossa pyritään takaamaan yksilölle oikeus häntä koskevan tiedon hyödyntämiseen. Näkökulma korostuu yhä useammin myös lainsäädännössä.

HENKILÖ HALLINNOI OMIA TIETOJAAN VIESTINTÄ JA MEDIA

LIIKENNE

SOVELLUS 1 ENERGIA PALVELU 2

VERKKOPALVELUT

KAUPPA

Käyttäjästä tallennettu tieto

YRITYS 3 HALLINTO

TERVEYS

PANKKI JA VAKUUTUS

Kun käyttäjä voi hallinnoida omia tietojaan, hän voi antaa tai myydä tietoa palveluntarjoajien käyttöön. Näin hän voi saada persoonallisempaa palvelua ja toisaalta hallita paremmin sitä, missä hänen tietojaan hyödynnetään.

EU:N TIETOSUOJA-ASETUS

KÄSITTEET KOHDILLEEN

EU:n tietosuoja-asetus astuu voimaan 28.5.2018, ja se takaa rekisteröidylle aiempaa laajempia oikeuksia oman tiedon hallinnointiin. Asetuksessa säännellään yksityiskohtaisesti muun muassa rekisteröidyn oikeudesta

Avoin data = Avoimella datalla tarkoitetaan yhteiskunnan varoilla esimerkiksi julkisissa palveluissa kerätyn tiedon avointa julkaisemista, jotta sitä voidaan hyödyntää digipalveluiden kehittämisessä.

• saada läpinäkyvää informaatiota henkilötietojen käsittelystä

Big data = Erilaisiin rekistereihin ja arkistoihin kertyvät suuret tietomassat, joita analysoimalla voidaan selvittää yhteiskunnan trendejä ja kehittää uudenlaisia palveluita.

• saada pääsy tietoihin • tietojen oikaisemiseen • tulla unohdetuksi

MyData = Malli, jonka mukaan jokaisella tulisi olla mahdollisuus hallinnoida ja hyödyntää itsestään kerättyä tietoa.

• käsittelyn rajoittamiseen • siirtää tiedot järjestelmästä toiseen • vastustaa henkilötietojensa käsittelyä tietyissä tilanteissa.

PIMS (Personal Information Management System) = Järjestelmä, joka auttaa henkilöä hallitsemaan ja hahmottamaan itseään koskevaa tietoa.

LUPAAVIA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA Arviot MyDatan liiketoimintamahdollisuuksista vaihtelevat, mutta tutkimuksen mukaan Britanniassa

• julkaistaan uusi oman datan hallintasovellus noin

KERRAN VIIKOSSA

• henkilökohtaisen datan hallintajärjestelmien arvo on tulevaisuudessa jopa

16,5

miljardia E KO N O M I 4 /2 0 1 7

25

[ OPETUSPALKINTO ] TEKSTI SALLA SALOKANTO KUVA SUVI ELO

Vuoden opettaja tukee ­opiskelijoita koko matkan Suomen Ekonomien Opetuspalkinto myönnettiin Åbo Akademin Nina ­Kiviselle. Tänä vuonna opiskelijoiden kokemuksilla oli arvostelussa e ­ rityinen painoarvo.

S

26

uomen Ekonomien vuotuinen Opetuspalkinto jaettiin elokuisilla Kauppatieteen päivillä. Voittajaa haettiin tänä vuonna teemalla Vuoden opettaja, ja arvioinnissa tarkasteltiin hyvää opettajuutta monipuolisilla kriteereillä. Voittajan valinnassa painoivat opettajan opiskelijakeskeisyys, opetusmenetelmien monipuolisuus, opetuksen ja tutkimuksen yhteys sekä opettajan jatkuva oma oppiminen ja aktiivisuus opetuksensa kehittämisessä. Tänä vuonna vaatimukset jättivät paljon tilaa opiskelijoiden mielipiteelle ja perusteluille: esiin haluttiin nostaa laadukas kauppatieteiden opetus juuri heidän näkökulmastaan.

Raadin arvion mukaan arviointikriteerit täytti parhaiten Åbo Akademin organisaation ja johtamisen yliopisto-opettaja ja tutkija Nina Kivinen. Kivinen on organisaatioiden ja johtamisen kvalitatiiviseen tutkimuksen sekä luovien alojen ja luova työn asiantuntija. Hän opettaa tällä hetkellä esimerkiksi Organisaatio ja johtaminen -peruskurssia, laadullisia menetelmiä sekä vuorottelevia, syventäviä Moninaisuus organisaatiossa ja Estetiikka ja ruumiillisuus organisaatiossa -kursseja. ”Palkinnon saaminen on tietysti mahtavaa”, Kivinen toteaa. ”Se tuli myös hyvään saumaan: olen ensi vuoden tutkimusvapaalla Suomen Akatemian hankkeessa. Siksi nyt on hyvä hetki saada palautetta ja pohtia omaa opetusta laajemmin.”

Lisäksi tunnustus myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa Åbo Akademille. Sekin lämmittää.

Kehityksen huomaa Kivisen mukaan erityisesti gradu­ ohjauksessa. ”Gradun tekemisen seuraaminen on loistavaa aikaa. Gradujen kirjoittajat ovat yleensä innoissaan ja asiantuntevia”, Kivinen summaa.

Gradua tehdessä koko opiskelijan elämä muuttuu: toisille gradu on syyllinen, toisille pelastus omista murheista.

Kivisen mukaan ohjaajalla on tärkeä rooli johdattamassa opiskelijaa eteenpäin, kohti omaa reittiä. On palkitsevaa nähdä, kuinka aiemmin opetetut asiat muuttuvat loppu­ matkalla näkyviksi.

Opetuspalkinto ei ole ensimmäinen tunnustus Kivisen työstä. Hän on aiemmin saanut kahdesti Åbo Akademin ylioppilaskunnan ystävänpäivinä myöntämän Ros i stället för ris -palkinnon, jolla opiskelijat kiittävät henkilökuntaa. ”Sen palkinnon olen saanut lähinnä peruskurssistani”, Kivinen arvelee.

MUKANA KOKO OPINTOPOLUN Voittajaa saivat ehdottaa kylteriyhdistykset, ja Kivistä ehdotti Åbo Akademin kylterijärjestö Merkantila Klubben rf. Sen korkeakoulupoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Catharina Lindberg korostaa, että ehdokas valittiin suurella joukolla.

Järjestön hallituksen lisäksi äänensä saivat kuuluviin myös muut opiskelijat ja yliopiston henkilökunta. ”Ninan nimi mainittiin useaan otteeseen”, Lindberg kertoo. ”Saimme siitä lopullisen vahvistuksen ehdotuksellemme.”

Kivisen palkintoa pohjustaa pitkä ura: hän aloitti yliopisto-opetuksen jo ennen valmistumistaan maisteriksi. Siitä lähtien hänellä on tutkimuksen ohella opettanut koko ajan myös kursseja. Nyt meneillään on kaikentasoista opetusta peruskursseista graduseminaareihin. ”Näen samoja opiskelijoita pitkin matkaa, opintojen alusta loppuun. Tutustun heihin ja näen, miten he kehittyvät”, Kivinen kertoo.

LUENNOILLA ON JOKAISELLE JOTAKIN Opetuspalkinto vihjaa, että Kivinen on onnistunut tavoitteessaan: opiskelijat todella ovat hänen kurssiensa keskiössä. Tenteistä on luovuttu, ja osaaminen näytetään ryhmätöiden, esseiden ja case-tehtävien avulla. Materiaalina Kivinen käyttää mahdollisuuksien mukaan opiskelijoita lähellä olevaa populaarikulttuuria, kuten elokuvia, sarjoja ja musiikkia. Peruskurssilla seurataan aina jotakin tv-sarjaa. ”Siitä näkee, miten eri asiat näyttäytyvät mediassa. Parin minuutin videopätkästä voi hyvin seurata parin tunnin keskustelu”, Kivinen kuvaa.

Luettu ja koettu siirretään talouden ja organisaatioiden konteksteihin. Opetusmenetelmiä vaihdellaan, jotta jokaiselle löytyisi kurssin aikana mielekkäitä tehtäviä. Opetus pohjautuu usein Kivisen omaan tutkimukseen. ”Lisäksi kiinnitän huomiota siihen, että perustelen valintani. Varsinkin, jos on ongelmia vaikka tiloissa tai ajan-

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

”Kaikkien opettajien p ­ itäisi päästä toimimaan hetki ­kuraattorina.”

Nina Kivinen haluaa olla kouluttamassa humaaneja, luovia ja k ­ riittisesti ajattelevia ekonomeja.

käytössä, selitän, mistä ne johtuvat. Haluan kertoa, että alkuperäinen ajatus ei ollut tämä”, Kivinen nauraa.

Opiskelijat taas arvostavat Kivisen omistautumista tehtävälleen. ”Nina tekee aina parhaansa auttaakseen erilaisissa ongelmatilanteissa”, Catharina Lindberg kertoo.

Avoimen yliopiston puolella Kivinen opettaa myös digitaalisia kursseja. Niissä hän on kohdannut uudenlaisia haasteita. Esimerkiksi oppimisympäristön turvallisuus on tärkeää, jotta opiskelijat uskaltavat haastaa itseään ja muita. ”On kiinnostavaa, kuinka verkossa rakennetaan turvallisia oppimisympäristöjä. Pohdin sekä sitä, kuinka turvallisuus toteutuu digitaalisissa oppimisympäristöissä että myös, mitä digitaalisuus voisi olla tuomassa tällä saralla”, Kivinen kuvaa.

Opetuksen tavasta riippumatta Kivinen haluaa olla mukana kouluttamassa humaaneja, luovia ja kriittisesti ajattelevia ekonomeja. ”Talous on ihmisten välistä tekemistä ja kohtaamisia.

Ihmisläheisyyden ja ihmisten kohtaamisen pitäisi nousta vahvemmin esiin.”

OPISKELIJAELÄMÄN KAIKKI PUOLET TUTUIKSI Nina Kivinen toimi vuosia myös Merkantila Klubbenin kuraattorina. Opiskelijatoimintaan osallistuminen avarsi näkemyksiä ja muistutti siitä, että oma kurssi ei ole aina opiskelijoiden tärkeyslistan kärjessä. ”Kirjan äärellä ei opita kaikkea, vaan suuri osa kasvusta ja oppimisesta tapahtuu luokan ulkopuolella. Kuraattorina pääsi näkemään tämän ulkopuolisen: politiikan puhumisen aamuyön tunneilla, maailman parantamisen

sekä opiskelijaelämään kuuluvan ystävyyden ja rakkauden.”

Siten kuraattorin tehtävä oli myös luottamuksenosoitus opiskelijoilta. Vaikka pesti päättyi vuonna 2015, positiivinen vaikutus ei ole kadonnut. ”Aika lähensi minua opiskelijoihin, ja he tulevat vieläkin usein keskustelemaan. Kaikkien opettajien pitäisi päästä toimimaan hetki kuraattorina”, Kivinen suosittelee.

Opiskelijoille Nina Kivinen toivottaa iloa ja rohkeutta niin opintoihin kuin niiden jälkeiseen elämään, vaikka nykyinen ilmapiiri onkin vakava ja tulevaisuus tuntuu usein epävarmalta. ”Toivoisin silti, että opiskelusta nautittaisiin! Kannattaa miettiä laajasti, mitä haluaa tehdä, tai jopa olla ajattelematta hyötynäkökulmaa ollenkaan. Jos kirjallisuustieteet, filosofia tai kielet kiinnostavat, niitä kannattaa opiskella. Ja sitten rohkeasti maailmalle!” Kivinen kehottaa.

Opetuspalkinto

Suomen Ekonomien vuodesta 1998 alkaen myöntämällä Opetuspalkinnolla tuetaan kauppatieteellisen koulutuksen kehittämistä. Palkinto myönnetään vuosittain kylterijärjestöjen esitysten pohjalta. Voittovarat, 6 000 euroa palkitulle henkilölle, myöntää kauppatieteellistä tutkimusta tukeva kaupallisten ja teknisten tieteiden tukisäätiö KAUTE. Lisäksi Suomen Ekonomit palkitsee voittaneen ehdotuksen tehneen järjestön 1 000 eurolla.

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

27

TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVA JUHO KUVA

Johtamisesta väitellyt tohtori Annastiina Mäki kehottaa puhumaan johtajuuteen liittyvistä odotuksistamme: ”Hämmentävän harvoin sanomme toisillemme ääneen, mitä tarvitsemme toiselta onnistuaksemme.”

Johtajuuskulttuuri kehittyy keskustelemalla 28

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

[ TIETEENTEKIJÄ]

J

okaisella menee joskus sukset ristiin oman pomonsa kanssa. Hedelmällistä keskustelua ei synny silloin kuin toivoisi, tai sitten asian kanssa vain vatuloidaan, kun pitäisi saada aikaan nopea päätös. Tunne on toki molemminpuolinen: johtajat kamppailevat samanlaisten ajatusten kanssa.

Huhtikuussa Vaasan yliopiston kauppakorkeakoulussa johtajuudesta väitellyt tohtori Annastiina Mäki tunnistaa tilanteet hyvin. Väitöstutkimuksessaan hän törmäsi vastaaviin ristiriitaisiin tulkintoihin ja näkemyksiin niin usein, että toistuvista paradokseista tuli yksi sen keskeisistä havainnoista. ”Tutkin kolmea erilaista asiantuntijaorganisaatiota: korkeakoulua, valtion virastoa ja viestintäyritystä. Tutkimuksessa nousi esiin neljä–viisi paradoksia, jotka toistuivat näissä kaikissa”, Mäki kertoo.

Hän nimesi löydöksiään sanapareilla, kuten ”keskustelevuus–selkeys” ja ”autonomia– johtamisen kaipuu”. Ne kertovat johtajuuteen liittyvistä ristiriitaisista odotuksista: halutaan yhtä aikaa sekä vuorovaikutusta, keskustelevaa johtamista että selkeitä linjauksia. Tai työntekijöiden toivotaan olevan itseohjautuvia, mutta samalla tarvitaan johtajaa tekemään päätöksiä. ”Todellisuudessa sanomme hyvin harvoin toisillemme ääneen, mitä tarvitsen sinulta että onnistun – tai kysymme, mitä tarvitset minulta. Siitä seuraa paljon turhia harmin ja turhautumisen aiheita”, Mäki selittää.

Ristiriitaiset johtajuusodotukset vaikuttavat kaikilla organisaation tasoilla.

MITÄ ON JOHTAJUUSKULTTUURI? Mäki työskentelee johtavana konsulttina erityisalanaan organisaatioiden ja johtajuuden kehittäminen. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja määritellä hänen työssään usein esiintyvä termi: johtajuuskulttuuri. ”Se on ilmiö, jota me käytämme paljon, mutta jolle ei ole ollut akateemista määritelmää”, hän kertoo.

"Tutkimuksen mukaan johtajuuskulttuuri on odotusten, tekojen ja tulkintojen jännitteinen tihentymä, jossa yhdistyvät ihmisten käsitykset toiminnan päämääristä ja niiden saavuttamisen keinoista. Kyseessä on kompleksinen ilmiö, johon vaikutamme kaikki, tietoisesti tai ei”, Mäki summaa tuloksiaan.

Yrityshierarkian lisäksi johtajuuskulttuuria muokkaavat lukemattomat muut tekijät.

"Myös elottomat tekjiät ovat osa johtajuuskulttuuria: millaisia projekteja tehdään, millaisissa työtiloissa, millaisin välinein ja niin edelleen. Ympäröivä konteksti ja ulkoiset toimijat vaikuttavat. Vaikka tutkimuksen fokus oli organisaatioiden toimijoissa, aineistossa vilahtelivat usein hallitus, ministeriö, opiskelijat, muut alan yritykset. Johtajuuskulttuuri ei kehity omassa kuplassaan."

Väitöstutkimuksen viimeisessä vaiheessa Mäki keräsi tutkimiensa organisaatioiden johtamisen ja kehittämisen avainhenkilöt yhteen keskustelemaan. Keskustelu laajeni johtajuuskulttuurista ilmiönä siihen, miten tällaista ilmiötä voidaan kehittää eteenpäin. Siinä tutkimus alkoi osua yksiin Mäen käytännön työn kanssa.

Mäki on työskennellyt viimeiset kymmenen vuotta henkilöstökonsultointiyritys Psyconilla kehittämässä yritys- ja julkisorganisaatioiden johtamista. Ennen väi-

tösopintoja hän opiskeli työn ohessa muun muassa kasvatustieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta sekä hankki ammatillisen opettajan ja coachin pätevyydet.

Hän on itsekin rämpinyt läpi monen esimiestyön suonsilmäkkeen. Ensikosketuksen esimiestyöhön Mäki sai kantapään kautta. Lukion jälkeen matkailualaa opiskellut nuori päätyi jo vähän yli parikymppisenä esimiestehtäviin, ravintolapäälliköksi ja hotellipäälliköksi. ”Jouduin johtamaan itseäni paljon vanhempia ja kokeneempia ihmisiä. Piti pohtia, miten tuon esimiehenä lisäarvoa, kun en toimialasta kauheasti tiedä, enkä osannut aluksi edes rakentaa drinkkejä”, Mäki kertoo.

MUUTOS VAATII UUDENLAISTA JOHTAJUUTTA Yritysjohtamisen tasosta on puhuttu Suomessa viime aikoina paljon, usein huolestuneeseen sävyyn. Mäki ei arvioi johtamisen tasoa yleisesti heikoksi, mutta hän pitää johtajuuden tutkimusperustaista kehittämistä tärkeänä. Kun toiminta­ympäristö on jatkuvassa muutoksessa ja entistä hankalammin hallittavissa, eivät vanhat johtamisopit välttämättä enää päde. ”Esimerkiksi 1990-luvulla suosittu tilannejohtaminen vei silloin johtajuusajattelua eteenpäin, mutta nykypäivänä se on sellaisenaan liian johtajakeskeinen”, hän sanoo.

Mäen inhokkeja ovat ylhäältä alas -johtamista tihkuvat termit, kuten ”strategian jalkauttaminen”, ”motivointi” tai ”sitouttaminen”. ”Ainakaan asiantuntijaorganisaatioissa ihmisiä ei enää ole järkevää johtaa perinteisen kontrollin keinoin.”

Huolestuttavaa Mäen mukaan on esimerkiksi keskijohdon kokema osattomuuden tunne. Hänen tutkimuksessaan kävi ilmi, että asiantuntijaorganisaatioiden keskijohto koki usein itsensä lähinnä viestinvälittäjiksi ylimmän johdon ja henkilöstön välillä. ”Puhdasta viestinvälittäjän roolia ei nykyorganisaatiossa tarvita. Joka ainoan johtamisportaan tulisi tuoda oma lisäarvonsa”, Mäki sanoo.

Ristiriitaiset johtajuusodotukset vaikuttavat kaikilla organisaation tasoilla, onhan jokainen tiimipäälliköstä toimitusjohtajaan jonkun lähiesimies. Myös johtajat kaipaavat omalta esimieheltä tukea ja sparrausta. ”On pieni illuusio, että kun takana on pitkä ura ja paljon kokemusta johtotehtävistä, niin ei enää tarvitsisi henkilökohtaisen kehittämisen sparrausta.”

Mäen väitöstutkimus antaa käytännön eväitä hyvään johtajuuskulttuuriin tekemällä johtajuuteen liittyviä odotuksia ja paradokseja näkyviksi. ”Vasta paradokseja avaamalla päästään käsiksi johtajuuden kehittämiseen. Kaikkea ei voi eikä tarvitse ratkaista heti, mutta asioista keskustelu on jo iso loikka.”

Annastiina Mäki • Johtava konsultti, johtamisen kehittäminen, Psycon Oy • Koulutus: FT (johtaminen), Vaasan yliopisto sekä KL,Tampereen yliopisto • Tieteelliset saavutukset: Väitöskirja johtajuuskulttuurista, lisensiaatintyö johdon kehittämismenetelmistä • Tulevaisuuden tutkimuskohteet: Kehittämisen ja tutkimuksen yhdistäminen sekä johtajuuskulttuurin jatkokäsittely artikkeleissa

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

29

[ MAAILMALLA ] TEKSTI PÄIVI MAANIITTY KUVAT MUNSHI AHMED/MVPHOTOS

Singaporen ­sykkeessä

Anna ja Niko Ratala luovat uraa Kaakkois-Aasian hektisessä, yli viiden miljoonan asukkaan kaupunkivaltiossa.

N

iko Ratalan herätyskello soi arkipäivisin viideltä.

Päivä alkaa crossfit-treeneillä. Sen jälkeen seuraa työpäivä, joka kestää yhdeksästä kello seitsemään asti illalla. Ratala työskentelee voimantuottojärjestelmiä, kuten lentokonemoottoreita ja laivojen voimansiirto- ja ohjausjärjestelmiä, tuottavan Rolls Roycen Singaporen toimistossa Financial Controllerina. Hän matkustaa yli sata päivää vuodessa. ”Dubaissa, Intiassa, Japanissa, Koreassa”, hän listaa.

Myös Anna Ratala herää aamuisin ensimmäisenä urheilemaan. Työpäivä alkaa seitsemän hengen tiimin yhteistoimistossa ja jatkuu erilaisilla tapaamisilla esimerkiksi sijoittajien, yhteistyökumppaneiden ja vapaa­ ehtoistyöntekijöiden kanssa. Iltaisin on usein verkostoitumistilaisuuksia, joissa startup-skenessä työskentelevän on hyvä käydä näyttäytymässä.

Anna vetää Slush Singapore -tapahtumaa nyt toista vuotta peräkkäin. Tänä vuonna kaiken pitää olla valmista syyskuun puolessa välissä. ”Välillä emme näe toisiamme arkisin, mutta otamme ajan takaisin viikonloppuisin ja deitti-iltoina”, Anna summaa.

Ratalat ovat asuneet Singaporessa vuodesta 2011. Haave ulkomailla asumisesta oli elänyt jo vuodesta 2006,

30

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

kun pariskunta ensimmäisen kerran tapasi opiskellessaan Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. ”Singapore nousi suunnitelmissa silloin yhdeksi vaihtoehdoksi. Mielikuva dynaamisesta kaupungista, jonka lifestyle sopii uraa tekeville, on ollut oikea.”

TYÖNHAUSSA OLI HAASTEENSA Ennen Singaporeen muuttoa Rataloille oli kertynyt kansain­välistä kokemusta opiskeluajoilta ja valmistumisen jälkeen. Niko oli työskennellyt puoli vuotta Englannissa Bristolissa ja saman verran Saksassa Rolls Roy­ cen palveluksessa. Annalla oli kokemusta vuoden opiskelu- ja työpätkästä Saksassa. Singaporeen Ratalat muuttivat suoraan B ­ erliinistä. ”Saapuessamme Nikolla oli pesti puoleksi vuodeksi, joten minun oli helppo lähteä mukaan. Kun laskeuduimme kentälle, tulimme ensimmäistä kertaa Aasiaan”, kertoo Anna.

Siitä huolimatta kaupunkiin ei tultu lomailemaan, vaan Anna aloitti aktiivisen työnhaun, jonka vei päätökseen neljän kuukauden kuluttua muutosta. Samalla hän sai tuntea, millaista on hakea ulkomaalaisena töitä hyvin kilpailluilta työmarkkinoilta. ”Annan rohkeus ja päättäväisyys edesauttoivat työllistymistä.

Energiaa ja uskoa työhakemusten

lähettämiseen ja headhuntereiden kontaktoimiseen riitti. Olen kuullut myös toisenlaisia tarinoita”, Niko toteaa.

Sittemmin myös Nikon pesti vakinaistui.

Singaporessa ulkomaalainen ei saa tehdä töitä ilman työlupaa, vaan työnantajan täytyy hakea se työn­ tekijälle. ”Työlupa on aina ylimääräinen vaiva ja hankaloittaa työn saamista.

Työluvan saa vasta sen jälkeen, kun on saanut työpaikan ja työnantajan.

Ja jos työnantaja vaihtuu, työlupa pitää hakea uudelleen”, Anna kuvailee. ”Lisäksi täällä voi olla 500–800 hakijaa jokaista työpaikkaa kohden siinä, missä Suomessa niitä on paikasta riippuen varmaan satakunta.”

”Mielikuva dynaamisesta kaupungista, jonka lifestyle sopii uraa tekeville, on ollut oikea.”

Ratalat muuttivat Singaporeen Nikon työn perässä. Myös Annan aktiivinen työnhaku tuotti pian tulosta.

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

31

[ MAAILMALLA ]

Rataloiden työ ja vapaa-aika limittyvät.

"Täällä mennään kovalla sykkeellä, ja nautimme siitä", Niko Ratala sanoo.

SLUSH MUUTTAA MIELIKUVIA Singaporen työttömyysprosentti on kuitenkin hyvin alhainen (alle kolme), eikä tehtävä osoittautunut mahdottomaksi. Anna työskenteli kolme vuotta mediaseurantayritys Meltwaterilla: aluksi myyntikon­ sulttina, sitten myyntipäällikkönä ja tiimin vetäjänä. Sen jälkeen hän perusti oman yrityksen, joka auttoi ulkomaalaisia teknologiayrityksiä tekemään bisnestä Singaporessa.

Nykyään aika menee Slushin organi­ soimisessa. ”Singaporessa on paljon start­ upeja, mutta ilmapiiri ei vielä oikein kannusta yrittäjyyteen. Perhe ja sukulaiset saattavat painostaa corpo­ rate-uralle: lääkäriksi, pankkiiriksi tai lakimieheksi.”

Siksi Singaporeen tarvittiin Slush, joka on sikäläisittäin noin 3 000 hengen tapahtuma. Sen tavoitteena on muuttaa paikallisten mielikuvaa yrittäjyydestä positiivi­ sempaan ja modernimpaan suun­ taan. Slush Singapore järjestetään

32

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

yhteistyössä Helsingin tapahtuman kanssa, mutta vetovastuussa on paikallinen tiimi. Slusheja järjeste­ tään Helsingin ja Singaporen lisäksi Tokiossa ja Shanghaissa. ”Tapahtuman rahoitus saadaan lipunmyynnistä ja sponsoreiden kautta. Viime vuonna saimme myös tukea Singaporen valtiolta. Tänä vuonna partnereiden joukossa on esimerkiksi Helsingin kaupunki, ja mukana on myös yrityksiä Suomes­ ta, muista pohjoismaista sekä tietysti Kaakkois-Aasiasta”, kertoo Anna.

VAHVA HIERARKIA Singaporessa työkulttuuriin kuuluu, että töitä tehdään pitempiä päiviä kuin Suomessa. Normaali työpäivän pituus on yhdeksästä kuuteen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että töitä tehtäisiin yhtään sen enempää. ”Yleisesti työaikana ollaan vain toimistolla, mutta ei tehdä niin te­ hokkaasti töitä”, Niko on huomannut.

Suomalaiselle tuttua suoraan pu­ humisen tapaa ei ole, ja hierarkia on

voimakasta. Se vaikuttaa kontaktien luontiin ja kaupantekoon. ”Suomessa voi soittaa suoraan toimarille, mutta täällä johtajaa pitää tavoitella kahden assisten­ tin kautta. Ihmiset ovat varovaisia kertomaan oman mielipiteensä, sillä pomon kanssa pitää olla samaa mieltä. Samoin aina halutaan toimia

Tiesitkö?

• Singaporessa asuu noin tuhat suomalaista, ja paikallinen suomalaisyhteisö toimii aktiivisesti. Myös Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia järjestetään.

• Singapore on hyvä ja turvallinen paikka asua, jos havittelee Kaakkois-Aasian markkinoille. Kaupungista on helppo matkustaa lähimaihin.

• Jos maahan muuttaa ilman työpaikkaa, kannattaa hakemusten lähettelyn lisäksi olla yhteydessä paikallisiin headuntereihin ja luoda kontakteja ­avoimissa verkostoitumis­tilaisuuksissa. Myös oman yrityksen perustaminen on helppoa.

• Kaupunkivaltion pääkieli on englanti, jolla pärjää joka paikassa.

Lähde: Niko ja Anna Ratala

”Työskentelytiimit ovat täällä harvoin homogeenisia, ja kanssakäyminen on luonnostaan monikulttuurista. Kansallisuuksille tulee vähän sokeaksi, eikä enää ole mikään uutinen, etteivät muslimit esimerkiksi syö lounasta ramadanin aikaan”, sanoo Anna.

Esimiestehtävissä työskentelevälle monikulttuuriset tiimit asettavat omat haasteensa. Pitää oppia ymmärtämään, kuinka erilaisten ihmisten kanssa tulee toimeen ja miten esimerkiksi japanilaisen ja kiinalaisen kulttuurin erot otetaan johtamisessa huomioon. ”Olen aika itsevarma ja suora persoona, ja alussa huomasin, että aiheutin liian jyräävällä mentaliteetilla pahaa mieltä tiimissä”, toteaa Niko.

jonkun tietyn prosessin mukaan, ei tehdä sen vastaisesti”, Ratalat kuvaavat.

Voimakkaan hierarkian vuoksi on merkitystä, kenen kanssa aloittaa keskustelun ja että tämä on oikea henkilö päättämään asioista. Mitä korkeampi titteli toisella on, sen parempi. Jos tittelin edessä lukee Sr., se on aina hyvä merkki.

Maan valtakieli on englanti, ja lähes kaikki puhuvat sitä sujuvasti. ”Me opiskelimme vuoden ajan mandariinikiinaa kerran viikossa, mutta ei siitä ollut Singaporessa oikeastaan mitään hyötyä. Aina kun yritimme puhua kiinaa, ihmiset vastasivat englanniksi.”

MONIKULTTUURISUUS ­ ON NORMI Ratalat kertovat kuuden Aasian vuotensa aikana oppineensa erityisesti monikulttuurisuutta. Yhtä yhtenäistä aasialaista kulttuuria ei ole olemassa, vaan jokainen maa on omanlaisensa.

TOISESTA TUKEA Rataloiden arkielämää ja matkustelua Kaakkois-Aasiassa voi seurata sosiaalisen median kanavissa. Anna kirjoittaa Success in High Heels -blogia ja Niko tekee aktiivisesti videoita YouTubeen. Pariskunnan työ- ja muu elämä limittyvät toisiinsa, eikä vapaa-aika juuri erotu työnteosta. ”Mentaliteettimme on, että työ on merkittävä ja kiinteä osa elämää, ja sitä tehdään niin paljon kuin on tarpeen. Samaa filosofiaa toteutamme myös vapaa-ajalla, eli silloin saatetaan lähteä viikonlopuksi pidemmällekin reissuun. Täällä mennään kovalla sykkeellä, ja nautimme siitä.

On kiva, että saa tehdä”, selittää Niko.

Anna komppaa ja vahvistaa, että molemmat ovat hyvin yrittäjähenkisiä. ”Yhteisillä illallisilla aika voi mennä siihen, että puhutaan vain työasioista, mutta se ei harmita, koska pystymme samalla auttamaan toisiamme.”

ROHKEASTI MAAILMALLE Kaakkois-Aasia on Rataloiden mukaan mielenkiintoinen ja kasvava alue, jossa on vielä paljon kehittyviä markkinoita. ”Esimerkiksi Indonesiassa on mieletön potentiaali”, toteaa Niko.

Siksi alue kiinnostaa bisneksentekijöitä. Muuttamista harkitsevia Ratalat kehottavat ensin matkustamaan paikan päälle katsomaan, mistä on kyse. Verkostoja voi kasvattaa osallistumalla network-tilaisuuksiin, joita järjestetään päivittäin ja joihin eri alojen työntekijät kerääntyvät töiden jälkeen. Myöskään yrityksen

Moni­kulttuuriset ­tiimit asettavat esimiestehtävissä työskenteleville omat ­haasteensa. perustaminen Singaporessa ei ole vaikeaa.

Ulkomaista haaveilevia Ratalat kehottavat ennen kaikkea olemaan rohkeita. Muuttamisen riski on lopulta pieni, sillä aina voi palata takaisin Suomeen. Uudelle maalle pitää kuitenkin antaa täysillä mahdollisuus, sillä vanhasta kiinni pitäminen estää nauttimasta ja näkemästä, mitä ympärillä on. ”Alussa sukulaiset kyselivät meiltäkin, koska tulemme takaisin. Nyt, kun olemme olleet täällä jo kuusi vuotta, kyselyt ovat vähentyneet.

Kannattaa uskaltaa heittäytyä. Maailma on tosi kaunis paikka, ja siinä on paljon nähtävää.”

Annan blogi Success in High Heels: annaratala.blogspot.com Nikon vlogi FinerLife: finerlife.sg

Kun Ratalat yrittävät puhua kiinaa, vastauksen saa yleensä Singaporen valtakielellä, englanniksi.

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

33

[ URA ] TEKSTI SAMI TURUNEN KUVA ISTOCKPHOTO

TYÖNHAKU ON VERKOSTOMARKKINOINTIA Ekonomi, haluatko töitä? Avaa suusi ja ole rohkea. Ja ennen kaikkea: päivitä verkostosi ja luo uusia.

J

otkut meistä elävät niin kuin opettavat. Suomen Ekonomien uravalmentaja Arja Parpalan pääoppi on verkostojen tärkeys. Hän myös uskoo, että asiat johtavat toiseen ja sattumilla on suuri merkitys – niin kävi hänelle itsellekin.

Kauppatieteiden maisteri Parpala oli tehnyt pari vuosikymmentä koulutustöitä oman yrityksen kautta. Yrityksen lopettamisen jälkeen hän mietti tulevaisuuttaan. ”Tapasin sattumalta järjestössä työskentelevän ihmisen, johon olin tutustunut 20 vuotta aiemmin. Pyysin häneltä audienssia, jossa hän kertoisi järjestömaailmasta. Viikko sen jälkeen hän otti minut töihin kolmeksi viikoksi sairauslomasijaiseksi.”

Siitä se lähti: Parpala on nyt ollut seitsemän vuotta Ekonomien uravalmentajana.

MAHDOLLISUUKSIA ON KAIKKIALLA Verkostojen merkitys työnhaussa on nykyään todella suuri. Työnhakijan ei pidä vain tyytyä olemassa oleviin verkostoihin, vaan rakentaa määrätietoisesti myös uusia.

Ihmiset aliarvioivat usein verkostojensa laajuuden. Vuosien mittaan voi kertyä satoja kontakteja, joista on hyötyä: lapsuudenystävät, entiset opiskeluja työkaverit, tuttavat niin omista kuin lasten harrastuksista sekä kaikenlaiset satunnaiset kohtaamiset. ”Omia verkostoja kannattaa käydä läpi. Joskus saattaa yllättyä, kuinka paljon LinkedInistä löytyy tuttuja mielenkiintoisista yrityksistä. Myös linkit heidän tuttaviinsa voivat viedä eteenpäin”, Parpala sanoo.

Oman aktiivisuuden tärkeys on kulunut klisee, mutta totta. ”Vinkki työpaikasta voi löytyä mistä tahansa tilaisuudesta tai koulutuksesta.”

KONTAKTOI ROHKEASTI Voiko verkostoja käyttää liikaa? Onko kiusallista, jos puolituntemattomat ihmiset vuosien takaa pommittavat viesteillä? ”No enpä ole sellaiseen törmännyt”, Parpala hymähtää. ”Jos sinä muistat vanhan tuttavan, todennäköisesti hänkin muistaa sinut.”

34

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

Heti ei kannata kuitenkaan käydä päälle tivaamalla työpaikkaa, vaan valita hienovireisempi tapa: pyydä kahville ja kerro, että haluaisit kuulla, mitä heidän toimialalleen tai mielenkiintoiseen yritykseensä kuuluu. ”Ihmiset ovat yleensä mairiteltuja, jos heihin otetaan yhteyttä alansa asiantuntijana. Vartti kahvittelua ei ole iso aika, ja ihmiset ovat kuitenkin aika auliita auttamaan.”

Ihmiset aliarvioivat usein verkostojensa laajuuden.

TYÖPAIKAT OVAT SOMESSA Mitään tyypillistä tapaa löytää työpaikka ei ole enää olemassa. Perinteisen lehti-ilmoitusten osuus on enää 20–30 prosenttia, mutta niilläkin on paikkansa digipöhinän keskellä. ”Vastavalmistuneella ekonomilla se on ihan relevantti tapa löytää töitä. Mutta mitä kokeneempi ekonomi ja mitä vaativampi tehtävä, sitä enemmän työt löytyvät muita reittejä”, Parpala sanoo.

Some vahvistaa asemiaan. Parpalan mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa jopa 90 prosenttia paikoista tulee jakoon sosiaalisessa mediassa. ”Vaikka kyselyn mukaan työnantajat eivät meillä koe käyttävänsä somea, rekrytointikonsulteille se on ykkösväline. Siksi jokaisella ekonomilla pitää olla kunnollinen LinkedIn-profiili.”

Myös rekrykonsultteja kannattaa pyytää LinkedInissä kontaktiksi, sillä verkostoituminen on heidän työkalunsa. Ylipäätään aina kun tapaa mielenkiintoisen ihmisen, kutsu on syytä laittaa liikkeelle. Turhan häveliäisyyden voi karsia. ”Älä luota vain LinkedInin automaatti­viestiin, vaan laita henkilökohtainen viesti. Fiksun yhteydenoton jälkeen kutsuttu voi päättää, ottaako hän sinut verkostoonsa vai ei.”

Parpala puhuu paljon myös henkilöbrändäyksestä. Erityisosaamista, vaikka harrastuksen tai muidenkin mielenkiinnon kohteiden kautta hankittua, ei kannata piilotella. ”Kerro juttuja, jaa ja kommentoi artikkeleita. Blogit ovat hyvä keino tuoda asiantuntijuuttaan esille. Tiedän

tapauksia, joissa työnantaja on ottanut yhteyttä: Olemme seuranneet blogiasi, sinulla on mielenkiintoisia ajatuksia.

Haluatko tulla meille töihin?”

TÖITÄ HYVILLE TYYPEILLE Ekonomit ovat Arja Parpalan sanoin laaja-alaisia osaajia: ei ylettömän akateemisia, vaan tekijöitä ja näkijöitä, joilla on laajaa ymmärrystä yritystoiminnasta. Työtilanne on suhteellisen hyvä, ja uravalmentajaa ärsyttääkin kysymys ekonomien työttömyydestä. ”Miksi aina puhutaan työttömyydestä, kun työllisyysaste on kuitenkin 94 prosenttia?”

Työnhaussa on kaikkina aikoina tarvittu suhteita, mutta nekään eivät aina riitä. ”Hyvä tyyppi voi kuitenkin päästä mukaan rekrytointiprosessiin ja osoittaa taitonsa, kun osaa hyödyntää verkostojaan. Hyvät tyypit saavat aina töitä.”

Kuka?

Arja Parpala on Suomen Ekono­ mien uravalmentaja. Kollegoiden­ sa kanssa he käyvät asiakkaiden kanssa työnhakuun ja uralla kehittymiseen liittyvää sparrausta henkilökohtaisesti tai puhelimen ja skypen kautta. Uravalmenta­ jat järjestävät myös koulutuksia verkossa sekä yhdessä jäsen­ yhteisöjen kanssa.

Vahvuudet ­esille cv:ssä Arja Parpalan mukaan näkee edelleen liian paljon cv:itä, joissa on vain listattu henkilötiedot, koulutus ja työpaikat. Virhe. ”Liian moni kirjoittaa osaa­ misestaan abstraktisti, vailla konkretiaa. Cv:ssä pitää kertoa mitä olet tehnyt, miten tehnyt, mitä saanut aikaiseksi, mitkä ovat kiinnostuksen kohteesi.

Koska osaamista löytyy kaikilta, pitää esitellä se ainutlaatuinen kombinaatio, mitä vain sinä voit tarjota.

Kannattaa kirjoittaa auki myös se, mitkä ovat tavoitteesi ja millaisissa tehtävissä näet itsesi. Se voi avata yllättäviäkin mahdollisuuksia.”

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

35

[ SISÄPIIRISSÄ ]

TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVAT ANNI KOPONEN

UNELMA SOTESTA Yrjö Närhinen haluaa, että valta on asiakkaalla, ei ­järjestelmällä.

S

uomessa yksityinen terveydenhuoltoala on pitkään kulkenut rinta rinnan julkisen terveydenhuollon kanssa”, Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen sanoo. ”Yksityisellä terveydenhuollolla on pitkät perinteet Suomessa. Se on toiminut täydentävänä palveluna julkiselle terveydenhuollolle ja kantanut järjestelmässämme osan terveydenhuollon kustannuksista.”

Terveystalolla oli viime vuonna yli 4,3 miljoonaa potilaskäyntiä. Niistä lääkärikäyntejä oli lähes 2,7 miljoonaa – noin 12 prosenttia kaikista Suomen vuotuisista lääkärikäynneistä. ”Tämä on enemmän kuin esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä”, Närhinen vertaa.

Terveystalo on kasvanut viidessätoista vuodessa monien yrityskauppojen myötä terveydenhuoltopalveluja tarjoavaksi konserniksi, jonka verkostoon kuuluu yli 170 toimipaikkaa.

Niistä 18 on lääkärikeskus-sairaaloita.

Kun hampaiden hoito lasketaan mukaan, niin yksityisessä terveydenhuollossa on kyse kolmen miljardin euron vuosittaisesta potista.

Suomessa koko terveydenhuolto on suuruudeltaan noin 13 miljardia euroa, joten yksityisillä toimijoilla on merkittävä osa suomalaisten terveydestä huolehtimisesta.

Närhinen on luotsannut Terveystaloa vuodesta 2010. Sitä ennen hän toimi muun muassa Hartwallin toimitusjohtajana ja Procter & Gamblen Suomen ja Norjan toimitusjohtajana.

NELJÄT KASVOT Yksityinen terveydenhuolto näyttäytyy tavallisille kansalaisille ainakin neljää kautta. Kaikkein ilmeisintä se on silloin, kun ihminen tulee yksityislääkärikäynnille vaikkapa iltavastaanotolle. Toiseksi työterveydenhuollosta 70 prosenttia on yksityisten tuottamaa. Kolmanneksi vakuutusyhtiöt käyttävät yksityisiä terveydenhuoltopalveluita hyvin paljon. Molemmille suurimmat kustannukset terveydenhuollosta

36

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

tulee poissaoloista, eli hoitoon pääsyn nopeus on oleellista. Neljänneksi yksityisiin terveydenhuollon palveluihin törmää enenevässä määrin osana julkista hoitoketjua. ”Kunnallisesta terveyskeskuksesta voidaan lähettää esimerkiksi Terveystaloon mammografiaseulontaan tai magneettikuvaan”, Närhinen selittää.

HOITOKETJU HALLUSSA Terveystalo lähti liikkeelle viisitoista vuotta sitten neljän yksityisen lääkärikeskuksen yhteenliittymästä. Viime vuoden lopussa firmassa työskenteli lähes 7 000 terveydenhuollon ammattilaista. Heistä noin puolet on työsuhteessa ja puolet toimii itsenäisinä ammatinharjoittajina.

Närhisen mukaan toiminnan johtoajatuksena on tarjota saumattomasti koko hoitoketju. ”Siihen kuuluu perusterveydenhuollon lisäksi erikoissairaanhoidon hoitoketju siten, että laboratoriotutkimukset, kuvantaminen, päiväkirurgiset leikkaukset ja lääkärien vastaanotot voidaan hoitaa meillä. Ja näiden jälkeen hoituu myös mahdollinen kuntoutus, kuten fysioterapia”, Närhinen selittää. ”Ainoastaan erittäin vaativia leikkauksia, kuten sydänkirurgiaa, ei voida tehdä meillä.

Suomi on sen verran pieni maa, että sellaisille ole tarpeeksi kysyntää.”

Terveystalo on kasvanut lyhyessä ajassa suureksi toimijaksi. Yksityisellä puolella Attendo ja Mehiläinen ovat samaa kokoluokkaa.

Kaikilla suurilla yksityisillä terveyspalveluyrityksillä on hieman erilaiset profiilit, joten ne eivät tallo toistensa varpaille. Attendolla on palvelupaletissaan mukana myös hoivaa, ja Mehiläisellä hoivaa ja sosiaalipuolen palveluita. Terveystalo on keskittynyt ainoastaan terveydenhuoltoon.

KASVAVA MARKKINA Yksityisillä firmoilla on vain pieni markkinaosuus koko terveyspalvelumarkkinoista, eli kasvulle löytyy monia mahdollisuuksia.

Sosiaali- ja ­terveysala

• Ala työllisti vuonna 2014 noin 386 000 henkilöä. Heistä noin 340 000 oli naisia.

• 2000-luvulla alan yksityisten palveluntuottajien osuus suhteessa julkisiin on kasvanut.

• Sosiaalipalveluissa yksityinen sektori on vahva. Vanhusten hoivapalvelujen työntekijöistä noin 40 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla vuonna 2013.

• Terveyspalveluissa yksityinen sektori on vahvin lääkäripalveluissa (lähes 28 %). Eniten yksityisiä lääkäripalveluita käytetään Helsingin ja Uudenmaan, Pirkanmaan ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiireissä.

• Sairaalapalveluista yksityisen sektorin osuus on vain 7 prosenttia.

Lähteet: THL: Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2016; Tilastokeskus

YrjÜ Närhinen on toiminut Terveystalon johdossa vuodesta 2010.

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

37

[ SISÄPIIRISSÄ ]

”Sote-uudistus on valtiovallan yritys taistella valtavaa kustannuspainetta vastaan.”

”Ennen nykyistä työtäni olin Hartwallin toimitusjohtajana. Siellä täytyi elää markki­nassa, jossa kulutus ei kasva”, Närhinen sanoo. ”Terveyspalveluille puolestaan on yhteiskunnassa kasvava kysyntä. ” Terveydenhuoltopalveluiden kysynnän kasvulle on monta eri syytä.

Suomalaiset elävät pidempään, ja elämän ehtoopuolella on enemmän tarvetta terveydenhuollolle. Toiseksi ihmisten mielenkiinto omaa terveydentilaa kohtaan ja terveyden tukemiseen kasvaa jatkuvasti. ”Nyt ihmiset seuraavat muun muassa unta ja ruokavaliota, ja niihin liittyviä palveluita ostetaan paljon yksityisiltä, koska julkinen terveydenhuolto ei niitä oikeastaan tarjoakaan”, Närhinen sanoo.

Hän uskoo, että terveyspalveluille voi olla vieläkin enemmän kysyntää, kun kansalaisten ajattelutavat muuttuvat. ”Sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta olisi järkevintä panostaa aktiivisesti ennalta­ehkäisyyn sairauden hoitamisen sijaan.”

38

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

Työnantajat ymmärtävät jo ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkityksen. Yritykset ovat erittäin valmiita investoimaan ennaltaehkäisyyn, koska niitä kiinnostaa yrityksen tuottavuus, kilpailukyky ja henkilöstön hyvinvointi.

Terveyden huoltaminen on halvempaa ja tehokkaampaa kuin sairauden hoitaminen. ”Kasvua yksityisille voi tulla myös siitä, kun julkinen terveydenhuolto kärsii pitkistä jonotusajoista. Silloin monet ottavat terveysvakuutuksen tai maksavat yksityisellä käynnin omalla rahallaan.”

ASIAKAS PYSYY KÄRRYILLÄ Digitalisaatio aiheuttaa terveydenhuoltoalalla suuria mullistuksia. Välineet ja tietojärjestelmät kehittyvät. Ihmiset saavat esimerkiksi erilaisilla mobiililaitteilla lisää tietoa omasta terveydentilastaan, ja voivat kommunikoida hoitajien ja lääkärien kanssa. ”Ihmiset oppivat myös tiedostamaan ja motivoitumaan uusien laitteiden avulla. Esimerkiksi älykello kertoo, että

YRJÖ NÄRHINEN • Syntynyt: 14.07.1969 • Koulutus: Bachelor of Business administration (HKKK). Jatko­koulutusta mm. ­IMD-Lausannessa • Nykyinen tehtävä: Terveystalon toimitusjohtaja • Nykyisen työtehtävän plussat: Työ, jolla on merkitys. Voimme vaikuttaa yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Upea, älykäs ja osaava organisaatio, joka haastaa ja vastaa haasteeseen tavalla joka kannustaa aina parempaan. Kasvuyrityksen johtaminen toimialalla, jolla muutos on normi, ei poikkeus.

• Nykyisen tehtävän miinukset: Tahti on kova ja kärryillä täytyy pysyä. Itsestään täytyy muistaa huolehtia.

• Harrastukset: Pyöräily, juoksu, laskettelu, hiihtovaellus ja purjehdus • Perhe: Vaimo, kolme tytärtä ja kaksi koiraa

ihmetellä itsekseen päiväkausia, että milloin pitäisi lähteä lääkärille.”

nyt olet istunut liian pitkään”, Närhinen havainnollistaa.

Me mittaamme itseämme entistä enemmän ja saamme vertailtavaa tietoa. Oman mielenkiinnon lisäksi dataa voidaan käyttää terveyden­huollon ammattilaisten työn parantamiseksi. Myös ammattilaisia motivoi, että he näkevät työnsä tulokset eli pystyvät seuraamaan hoidon vaikuttavuutta.

Terveystalollakin on käytössä mobiili­sovellus asiakkaille. Muun muassa lääkärissä ja laboratoriossa käynneistä ja tuloksista tulee tieto puhelimen sovellukseen. Asiakas on hyvin kärryillä siitä, missä vaiheessa hoitoprosessia mennään ja mihin suuntaan oma terveydentila kehittyy.

Kun tietoa kerätään valtavat määrät eri lähteistä, tulevaisuudessa se myös pystytään valjastamaan paremmin.

Hoitoja pystytään kehittämään entistä tehokkaammiksi ja täsmällisemmiksi. ”Lisäksi potilaiden asiointi muuttuu. Voit ottaa kuvan ihottumasta ja kysyä etänä lääkäriltä, pitääkö sitä tulla näyttämään. Aikaisemmin saatettiin

HUONOIN SKENAARIO Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, eli sote-uudistus, on kurkkinut vuosikausia nurkan takana. Erilaiset poliittiset väännöt ovat tuoneet kapuloita uudistuksen rattaisiin. Närhisen mukaan sote-uudistuksen on pakko toteutua, vaikka poliitikoilla menisivät sukset ristiin. ”Sote-uudistus on valtiovallan yritys taistella valtavaa kustannuspainetta vastaan”, Närhinen sanoo.

Suuri paine syntyy huoltosuhteen muuttumisesta: väestö vanhenee. Vuonna 2009 Suomessa oli sataa työikäistä kohden 50 huollettavaa. Vuonna 2030 huollettavia on 73. ”Kun kyse on verorahoitteisesta järjestelmästä, tuottavuuden pitää nousta rajusti tai veroja pitää nostaa, muuten palvelulupaus heikkenee”, Närhinen pohtii. ”Veroja ei voi käytännössä enää nostaa, joten meidän pitää pystyä ratkaisemaan, kuinka Suomella on kyky tuottaa vähintään samantasoiset sosiaali- ja terveyspalvelut, kun kustannusmassa nousee.”

Närhisen mukaan huonoin skenaario on, että päädymme kovan mekkalan jälkeen uudistukseen, jossa mikään ei muutu. ”Silloin Suomi tippuu kelkasta ja hieno terveydenhuoltomme alkaa näivettyä. Eri­arvoisuus kasvaa ja pahimmillaan kustannukset jatkavat kasvuaan.

Kansalainen unohtuu ja järjestelmäkeskeisyys valtaa alaa.”

Närhinen huomauttaa, että Ruotsissa on viimeiset 20 vuotta kehitetty terveydenhuoltoa, mutta suomalaiset ovat pysyneet paikallaan. Suomalainen terveyskeskusmalli on vuodelta 1973.

Terveydenhuollon puolella on kaksi suurta haastetta. Ensiksikin perusterveydenhuollon saatavuus pitäisi saada paremmalle tolalle. Suomessa 60 prosenttia ihmisistä joutuu odottamaan ei-kiireellistä lääkäriaikaa yli kaksi viikkoa. Toiseksi erikoissairaanhoidon kustannukset ovat karanneet käsistä.

Näiden lisäksi terveydenhuollon täytyisi pysyä myös digitalisaation kelkassa.

KONE EI OLE RIKKI Sote-uudistuksen myötä yksityinen tervey­den­huolto voi saada lisää markkinoita. Närhinen toivoo, että uudistuksessa avataan mahdollisuus valinnanvapauteen. Jos käyttöön otettaisiin esimerkiksi palvelusetelijärjestelmä, yksityiset toimijat voisivat olla tuottamassa osan julkisista palveluista. ”Terveydenhuolto on Suomessa julkinen palvelu”, Närhinen sanoo. ”Olisi

”Tieto ja osaaminen pitää valjastaa, jotta ihmisellä on mahdollisuus ennaltaehkäisyyn.”

hyödyllistä Suomelle, että yksityisen sektorin resursseja, prosesseja ja investointeja käytettäisiin tässä hyväksi.”

Hän uskoo valinnanvapauteen, kun puhutaan terveydenhuollon ”kevyestä puolesta”. Ihminen voisi siis itse valita, milloin ja missä hän käyttää terveyspalveluja: esimerkiksi lähellä kotia tai työpaikkaa, aamulla tai illalla. ”Vakavissa tapauksissa tilanne on toki toinen. Jos saan sydänkohtauksen, niin silloinhan minä menen, mihin käsketään.”

Närhisen ”unelma-sote” olisi sellainen, että sairauksien hoidosta voitaisiin siirtyä yhä enemmän ennaltaehkäisyyn.

Ja tärkeää olisi, että ihminen voisi itse vaikuttaa enemmän hoitoprosessiin. ”Annettaisiin valta ihmisille eikä koneistolle. Se olisi kansalaisten voimaannuttamista.”

Närhinen kuitenkin muistuttaa, että suomalaisessa terveydenhuollossa on erittäin paljon hyvää. ”Me olemme maailman huippua työterveys­saralla, ja erikoissairaanhoidossa on hienoja onnistumisia”, Närhinen listaa. ”Ei tämä kone ole rikki, mutta sitä täytyy kehittää ja ennen kaikkea johtaa prosesseja ja ammattilaisia eri tavalla.”

Haetaanko yksityissektorilla kasvua ennalta­ehkäisystä pikemminkin kuin sairauksien hoidosta? ”Molemmista. Ihmisille pitäisi taata mahdollisimman hyvä elämä. Tieto ja osaaminen pitää valjastaa, jotta ihmisellä on mahdollisuus ennaltaehkäisyyn”, Närhinen sanoo. ”Ikävä kyllä joku myös aina sairastuu. Silloin olennaista on, että hänet pystytään hoitamaan mahdollisimman nopeasti.” ”Molemmat pitäisi pystyä tekemään.

Jos ei ehkäistä ennalta, niin aiheutetaan hirveä paine sairaanhoitoon. Jos taas luullaan, että voidaan ehkäistä ennalta kaikkia sairauksia ja onnettomuuksia, se on harhaluulo. Meillä täytyy olla tasapainossa oleva järjestelmä ja yhteiskuntana mahdollisuus panostaa molempiin.”

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

39

[ KYLTERIT ] TEKSTI SALLA SALOKANTO KUVA ISTOCKPHOTO

AVAA KYLTERIJÄSENYYTEEN UUSI ULOTTUVUUS HETI SYKSYLLÄ Elokuusta lähtien kylteri on voinut hankkia käyttöönsä kattavammat jäsenpalvelut jo opiskeluaikana. KylteriPlus-palvelupaketin palvelut tukevat työelämään siirtymisessä ja henkilökohtaisessa kehityksessä.

K

ylterijäsenelle on nyt Suomen Ekonomeissa tarjolla aiempaa enemmän valinnanvaraa, kun itselleen on elokuusta lähtien voinut hankkia kyltereille suunnatun lisäpalvelupaketin. Sen avulla kylteri saa ekonomijäsenen etuja jo ennen valmistumista. Tavoitteena on vastata entistä paremmin

40

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

työelämän kehitykseen ja nuorten jäsenten toiveisiin. ”Palvelupaketti oli kylterien kannalta luontevaa ottaa käyttöön näin syksyn alusta, kun uusi lukuvuosi alkaa”, Suomen Ekonomien kylterien ja nuorten ekonomien asiakkuuksista vastaava Tanja Hankia kertoo.

Ekonomien kylterijäsenyys on jatkossakin ilmainen. 25 euron hintai-

nen KylteriPlus-paketti puolestaan on voimassa lukuvuoden kerrallaan.

Uuden jakson voi hankkia käyttöönsä taas aina lukuvuoden alussa.

Palvelupaketti on suunnattu nimensä mukaisesti kyltereille.

Valmistumisen jälkeen vastavalmistunut saa ekonomijäsenyydestä 60 prosentin alennuksen, ja käytössä ovat kaikki sen edut.

Mikä KylteriPlus?

Kylteri­ Plus Kylteri­ jäsenyys

PALVELUT TUKEVAT TYÖELÄMÄÄN SIIRTYMISESSÄ KylteriPlussan sisältö on suunnitel­ tu ennen kaikkea maisterivaiheen opiskelijoita ja heidän tarpeitaan silmällä pitäen. Palvelut esimer­ kiksi auttavat rakentamaan uraa ja keventävät siirtymää työelämään.

Urapalvelut voivat olla kullanarvoisia myös työpaikkaa etsittäessä. ”Opiskelijoiden tilanteet ja taustat kuitenkin vaihtelevat, ja paketin palvelut voivat tuntua ajan­ kohtaisilta jo vaikka fuksisyksynä”, Tanja Hankia kertoo. ”Kuka tahansa kylteri voi siis halutessaan hankkia paketin.”

Valmistuminen ei enää välttämät­ tä ole ainoa askel siirryttäessä työ­ elämään. Opintojen pohjalla voi olla työkokemusta tai aiempia tutkintoja, ja toisaalta monet siirtyvät työelä­ mään jo kauan ennen valmistumis­ taan. Palvelut valittiin kattavien selvitysten ja mielipidetiedustelujen pohjalta. ”Tutkimusten ja kyselyiden mukaan opiskelijoilla on tarvetta laajemmille palveluille jo ennen opintojen päättymistä, ja räätälöin­ timahdollisuuksille on siksi ollut kysyntää”, Tanja Hankia kuvaa.

FOKUS OMAAN TILANTEESEEN KylteriPlus-paketin eduista Tanja Hankia nostaa esiin etenkin liitolta saatavan henkilökohtaisen urapalve­ lun. Urapalveluiden ryhmäpalvelut, kuten klinikat, ryhmäsparraukset ja webinaarit, ovat avoimia kaikille kylterijäsenille. Henkilökohtaisten

KylteriPlus-paketin hakkimalla kylterijäsen saa käyttöön uusia palveluita: • HENKILÖKOHTAISTA PALVELUA Suomen Ekonomien urapalveluista • LAAJEMPI KAUPPALEHTI-ETU: Kauppalehti ja Kauppalehti Optio heinäkuun loppuun saakka • OIKEUSTURVA- JA VASTUUVAKUUTUS • Kutsu NUORET EKONOMIT -KIERTUEELLE • LIFTED-HYVINVOINTIVALMENNUS, jos paketin tilaa syyskuun aikana.

Ilman pakettia kylterijäsenyyteen sisältyvät Suomen Ekonomien juristipalvelut, urapalveluiden klinikat, ryhmäsparraukset ja webinaarit, Kauppalehden ilmaisjaksot, paikkakuntakohtaisia tilaisuuksia sekä Ekonomi-lehti.

”Opiskelijoilla on tarvetta laajemmille palveluille jo ennen opintojen päättymistä.”

puhujan kanssa. Kiertueella on myös omaan uraan keskittyvä teema.

Rahanarvoinen etu on myös ta­ vallista kylterijäsenen etua pidempi, lähes ympärivuotinen Kauppalehden tilaus sekä Kauppalehti Optio. Pake­ tin hankkineet ovat lisäksi oikeus­ turva- ja vastuuvakuutettuja.

Lisävalmennusta vauhdikkaimmille palveluiden myötä päästään kui­ tenkin etsimään täsmäratkaisuja ja paneutumaan opiskelijan yksilölli­ seen tilanteeseen tarkemmin. ”Henkilökohtaisissa urapalve­ luissa käydään luottamuksellinen keskustelu, jossa voidaan keskittyä kulloinkin ajankohtaiseen asiaan: voidaan esimerkiksi viilata ansio­ luetteloa, tukea palkkaneuvotteluis­ sa tai käynnistellä graduprojektia.

Palvelu on ehdottomasti hyödyllinen myös ennen valmistumista, ja edun myötä toivomme, että kylterit tutus­ tuisivat tarjontaan entistä parem­ min”, Hankia kertoo.

KylteriPlus-palvelupaketin hank­ kineet saavat myös kutsun Suomen Ekonomien Nuoret Ekonomit -tilai­ suuksiin, joita järjestetään ympäri maata yliopisto­paikkakunnilla. Tilai­ suuksissa ovat kiertäneet uraval­ mentajamme yhdessä ulkopuolisen

Syyskuun loppuun mennessä palvelupaketin ostaneilla on myös mahdollisuus osallistua kyltereille suunnattuun kahdeksan viikon hyvinvointivalmennukseen. Tanja Hankian mukaan valmennuksen tarjoaja Lifted valittiin muun muassa siksi, että sen pyörittäjät ovat ekonomeja itsekin. ”Vielä seitsemän vuotta sitten me valmentajat olimme samassa tilanteessa kuin paketin hankkijat, kauppatieteen opiskelijoita. Olemme miettineet paljon, mitä haluaisimme sanoa silloiselle itsellemme”, Liftedin perustaja ja valmentaja Jukka Joutsiniemi kertoo.

Pakettiin sisältyvässä valmennuksessa painotetaan työelämää: liikunnan ja ravinnon lisäksi kiinnitetään huomiota itsensä johtamiseen, viisaampien työtapojen kehittämiseen, palautumiseen ja stressinhallintaan. ”Opiskelujen loppukiri ja työelämään siirtyminen ovat hektisiä vaiheita, ja monet ekonomit ovat kokeneet burnoutin jo ennen kuin täyttävät 30. Me haluamme ohjata kyltereitä tunnistamaan omat resurssinsa ja välttämään loppuunpalamisen”, Joutsiniemi määrittelee.

Suomen Ekonomien tavoitteena on tukea laajasti jäsentensä hyvinvointia. Erilaisten jäsenpalveluiden lisäksi hyvinvointi nostetaankin toiminnan teemaksi vuonna 2018.

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

41

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT SAMPO KORHONEN

Kauppatieteen osaamista tarvitaan aina Miten muuttuvat työmarkkinoiden osaamistarpeet ja kauppatieteet?

Valtakunnallisilla kauppatieteiden päivillä pohdittiin muun muassa, mihin suuntaan kauppatieteilijöiden osaamista olisi suunnattava.

K

auppatieteiden päivät järjestettiin tänä vuonna yhdessä Suomen Kauppakorkeakoulujen (ABS) kanssa Helsingissä. Kahden päivän aikana kauppatieteiden tulevaisuutta pohdittiin lukuisten keskustelujen ja puheiden aikana.

Yksi konkreettisimmista teemoista oli osaamistarpeiden ja kauppatieteiden muuttuminen.

Teemasta keskustelemaan oli kutsuttu OP Ryhmän henkilöstöjohtaja Outi Taivainen sekä omaisuudenhoitoyhtiö Evervestin perustaja Jussi Kallasvuo.

Miten käy kauppatieteilijöiden roolin tulevaisuudessa?

Tulevatko täsmäosaajat ja syrjäyttävät monialaisen osaamisen?

Lohdullinen vastaus tähän kysymykseen oli sama, minkä suuri osa ekonomikunnasta huomaa päivittäin omassakin työssään: kauppatieteilijöiden osaamisen ja ammattitaidon tarve ei häviä tulevaisuudessakaan. Tätä vakuuttivat kaikki

Jussi Kallasvuo Evervestiltä ymmärsi vasta pitkään alalla oltuaan, kuinka suuri merkitys visiolla ja arvoilla todella on.

42

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

keskustelijat. Laajaa osaamista ja kykyä ajatella liiketaloudellisesti tarvitaan ja arvostetaan aina.

EROTA OLENNAINEN Keskustelu lähti vauhtiin megatrendeistä ja tiedon analysoimisesta.

Kallasvuon mukaan koko hänen yrityksensä idea lähtee yhdestä megatrendistä, digitaalisuudesta. Evervest käyttää apunaan robotteja ja algoritmeja, perustaa osaamisensa pitkälti dataan ja sen analysoimiseen. Tässä olennaisen erottaminen on avainasemassa Nykyistä arkea ovat myös valtava tietotulva, nopean sopeutumisen pakko ja jatkuva oppiminen.

Taivainen pohti, että nimenomaan Hankenilla opiskellessaan hän oppi etsimään tietoa ja erottamaan olennaisimman. Noiden taitojen välttämättömyys on vain korostunut.

MUUTOKSEN NOPEUS HAASTAA REKRYTOINNIN Taivaisen ja Kallasvuon mukaan muutoksen nopeus on haaste myös rekrytoinnille. ”Suomessa ollaan usein liian varovaisia”, Kallasvuo kommentoi.

Hän otti esimerkiksi maailmalla menestyneen tuttavansa, joka halusi palata Yhdysvalloista Suomeen ja lähestyi useita pörssiyrityksiä uutta työtä etsiessään. Tuttava oli kertonut yhteydenotoissaan, ettei osannut tarkkaan sanoa, millaiseen työhön hänet kannattaisi palkata, mutta että hän oli kykenevä monenlaisiin tehtäviin.

Yksikään noista yrityksistä ei pyytänyt edes haastatteluun. Sen sijaan Google palkkasi hänet haastavaan hommaan alle viikossa.

Keskustelussa korostettiin myös monikulttuurisuuden merkitystä rekrytoinneissa. Jos palveluja tai tuotteita haluaa myydä kansainvälisillä markkinoilla, on syytä ymmärtää muita kulttuureja. Kansainväliset opiskelijavaihdot ovat ehdottomasti iso plussa.

Myös sosiaalisten taitojen tärkeydestä oltiin yksimielisiä, samoin kuin tieteen välisten verkostojen merkityksestä. ”Kyky toimia ryhmässä ja luoda innostusta ovat joillekin luontevia, toisten pitää niitä harjoitella.”

ITSENSÄ JOHTAMINEN JA KESKUSTELU YHÄ TÄRKEÄMPÄÄ Niin Taivainen kuin Kallasvuo pitävät tärkeänä, että asioista keskustellaan aktiivisesti. Keskustelua pitäisi käydä esi-

Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että monialaiselle kauppa­ tieteelliselle osaamiselle on jatkossakin kysyntää.

OP Ryhmän Outi Taivainen toivoo, että uutta opiskeltaessa todella pohdittaisiin, mitä opittu tarkoittaa käytännössä.

Keskustelua koordinoi Kristian Raitio Turun kauppakorkeakoulun opiskelijayhdistyksestä.

merkiksi tekoälystä ja sen hyödyntämisestä johtamisessa.

Tai siitä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu kirjanpidolle – sen tehtävähän ei häviä.

Taivainen toivoi erityisesti, että asioita ei vain opeteltaisi vaan niitä reflektoitaisiin: mikä on missäkin asiassa oikeasti tärkeää tai mitä se tarkoittaa käytännössä.

Organisaatioiden hierakkisuus vähenee edelleen. Itsensä ohjautuvuus ja itsensä johtaminen korostuvat, jolloin on entistä tärkeämpää, että kaikki ymmärtävät organisaationsa arvot ja vision.

Kallasvuo kertoi, hän alalle tullessaan hän piti esimerkiksi visio- ja arvopuheita jonninjoutavana huttuna. ”Vasta myöhemmin tuli ymmärrys, miten perustuvanlaatuisista asioista niissä on kyse.”

Hyvä laajan keskustelun paikka on myös se, miten työtä koordinoidaan, kun tiimit ja projektit ovat yhä kansainvälisempiä ja töitä tehdään muutoinkin paljon etänä.

Kallasvuo on huomannut, että edelleen on tehokkainta, kun tiimin jäsenet istuvat vierekkäin ja info siirtyy vaivatta. ”Nykyiset työkalut eivät todellisuudessa ole sellaisella tasolla, että etätyöprojektien johtaminen kävisi yhtä tehokkaasti.”

Kauppatieteen päivät pidettiin 21.8. Helsingissä. Teksti on refereoitu keskustelusta, joka oli Työmarkkinoiden muuttuvat osaamistarpeet ja kauppatieteet. Keskustelua fasilitoi Turun kauppakorkeakoulun opiskelijayhdistys TuKY:n puheenjohtaja Kristian Raitio ja keskustelemassa olivat Outi Taivainen, henkilöstöjohtaja, OP Ryhmä ja Jussi Kallasvuo, Chief Investment Officer, Evervest Oy

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

43

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] JOEL UUSI-OUKARI, SUOMEN EKONOMIEN TYÖSUHDELAKIMIES KUVA ISTOCKPHOTO

Voiko asiakas vaatia työntekijän irtisanomista?

Korkeimman oikeuden tuore päätös ottaa kantaa irtisanomiseen asiakkaan vaatimuksesta. Tilanteessa on myös pohdittava, onko kyse työntekijästä vai työnantajasta johtuvasta irtisanomisesta.

K

orkein oikeus antoi alku­ kesällä 2017 mielenkiin­ toisen ennakkopäätöksen KKO 2017:27. Päätös koski vientipäällikön työsopi­ muksen irtisanomista, johon päädyttiin sen jäl­ keen, kun hänen markkina-alueensa tärkeimmät jälleenmyyjät ilmoittivat lopettavansa yhteistyön työnantajan kanssa, jos myyntipäällikkö jatkaa tehtävissään.

Vientipäällikkö A oli työsken­ nellyt idän viennistä vastaavana vientipäällikkönä vuodesta 2008.

Hän työskenteli hyvin itsenäises­ sä ja vastuullisessa asemassa ja kuului yhtiön johtoryhmään. Hänen vastuullaan oli muun muassa oman liiketoiminta-alueensa jälleenmyyn­ tisopimusten solmiminen, kaupan kehittäminen sekä yhteistyön ylläpi­ to markkina-alueen jälleenmyyjien kanssa.

Vuonna 2012 suuri osa yhtiön idän markkina-alueen jälleenmyy­ jistä ilmoitti lopettavansa yhteistyön työnantajayhtiön kanssa, mikäli A jatkaa tehtävissään. Tämä vuoksi työnantaja irtisanoi hänen työso­ pimuksensa henkilöön liittyvillä perusteilla.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU Työsopimuksen irtisanomisperus­ teista säädetään työsopimuslais­

44

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

sa. Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n mukaan työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisano­ misperusteena voidaan pitää (1) työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikutta­ vien velvoitteiden vakavaa rikko­ mista tai laiminlyöntiä. Työntekijän henkilöön liittyvänä irtisanomis­ perusteena voidaan pitää myös (2) sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olen­ naista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviyty­ mään työtehtävistään.

Lain mukaan henkilöperustei­ nen irtisanominen voi siis (1) liittyä työntekijän viaksi luettaviin vakaviin rikkomuksiin tai laiminlyönteihin.

Näyttöä vientipäällikkö A:n konk­ reettisista rikkomuksista tai laimin­ lyönneistä ei juurikaan voitu esittää.

Ratkaisunsa perusteluissa korkein oikeus katsoikin, että jälleenmyyjien tyytymättömyyden syy oli jäänyt epäselväksi. Pelkkä jälleenmyyjien ilmoitus kieltäytyä yhteistyöstä A:n kanssa ei merkinnyt sitä, että hän olisi rikkonut tai laiminlyönyt vaka­ valla tavalla velvoitteitaan työnteki­ jänä. Jälleenmyyjien vaatimuksen takana saattoi olla syitä, jotka johtui­ vat A:n vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisista asioista.

Mutta korkeimman oikeuden tuli myös arvioida työntekijän henkilöstä

johtuvien irtisanomisperusteiden toista puolta. Eli (2) oliko A:n henki­ löön liittyvissä edellytyksissä tehdä työsopimuksensa mukaista työtä tapahtunut sellaisia olennaisia muu­ toksia, joiden vuoksi hän ei kykene selviytymään työtehtävistään.

Yhtiö oli vaarassa menettää mer­ kittävän osan idän markkina-alueen jälleenmyyjistään, mikäli A:n olisi annettu jatkaa tehtävässään. Yhteis­ työn loppuminen häneen tyytymät­ tömien jälleenmyyjien kanssa olisi aiheuttanut yhtiölle huomattavia taloudellisia menetyksiä. Tämän johdosta korkein oikeus katsoi, että A:n edellytykset tehdä työsopimuk­ sensa mukaisesti yhteistyötä idän markkina-alueen jälleenmyyjien kanssa olivat lakanneet sen jälkeen, kun jälleenmyyjät olivat uhanneet yhteistyön lopettamisella. Siksi yhtiöllä lähtökohtaisesti oli peruste irtisanoa A:n työsopimus.

Korkein oikeus katsoi, että A:n edellytykset tehdä työsopimuksensa mukaisesti työtä olivat lakanneet.

Koska irtisanomisperuste ei muodostunut vientipäällikkö A:n viaksi luettavasta vakavasta rikkomuksesta, työnantajan olisi tullut ennen A:n irtisanomista selvittää, voiko irtisanomisen välttää tarjoamalla hänelle muita tehtäviä.

Yhtiössä työskenteli toinenkin vientipäällikkö, jonka vastuulla oli yhtiön läntinen markkina-alue.

Korkein oikeus katsoi, että yhtiöllä oli näyttötaakka siitä, että se on selvittänyt huolellisesti mahdollisuudet tarjota A:lle irtisanomisen vaihtoehtona muita tehtäviä. Yhtiö ei korkeimman oikeuden mielestä ollut näyttänyt, ettei A:n irtisanominen olisi ollut vältettävissä järjestelemällä vientiä ja myyntiä koskevia tehtäviä uudelleen niin, että A olisi työskennellyt muiden kuin yhteistyön lopettamiselle uhanneiden jälleenmyyjien kanssa. Näillä perusteilla korkein oikeus päätyi katsomaan, että perustetta A:n irtisanomiselle ei ollut. Työnantajayhtiö velvoitettiin suorittamaan A:lle kuuden kuukauden palkkaa vastaava korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.

TAPAUKSEN MERKITYS TYÖSUHTEISSA Työoikeuden ammattilaiset ovat käyneet vilkasta keskustelua korkeimman oikeuden ratkaisusta.

Työsopimuslaissa irtisanomis­

perusteet jakautuvat työntekijästä ja työnantajasta johtuviin syihin. Henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet johtuvat työntekijästä. Lisäksi työsopimuslaissa on säännökset taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvasta irtisanomisesta.

Niitä pidetään työnantajasta johtuvina syinä.

Kun merkittävät asiakkaat vaativat työntekijän vaihtamista, se voi oikeuttaa henkilöperusteiseen irtisanomiseen. Toisaalta tällöin ei voida välttämättä työoikeudessa totuttuun tapaan osoittaa, johtuiko irtisanominen työntekijästä vai työnantajasta. Tämä voi aiheuttaa tulkinnanvaraisia tilanteita esimerkiksi irtisanotun työntekijän työttömyysturvaan. Lähtökohtaisesti työttömyyden alkuajalle määrätään työttömyysturvassa karenssi, jos työsopimuksen päättyminen johtuu työntekijästä.

Tapauksen johdosta on myös pohdittu, voivatko työntekijät kollektiivisesti vaatia esimerkiksi esimiehensä erottamista tai kieltäytyä yhteistyöstä siten, että irtisanomisen perusteet täyttyvät. On muistettava, että työnantajalla on varsin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa asiakkaidensa toimintaan. Työntekijöiden kohdalla työnantaja voi direktio-oikeutensa nojalla päättää, mitä työtä työntekijät tekevät, miten työtä tehdään ja kenen kanssa työ

tehdään. Siksi irtisanomiskynnys ei voine kovin helposti ylittyä muiden työntekijöiden vaatimusten vuoksi.

Myös asiakkaan työlle asettamat vaatimukset saattavat vaikuttaa työntekijän työntekoedellytyksiin.

Työnantajan asiakas voi esimerkiksi edellyttää, että heidän toimeksi­ antonsa parissa työskentelevät henkilöt allekirjoittavat erillisen salassa­pitosopimuksen tai että työntekijöistä tehdään turvallisuusselvitys. Jos työntekijä ei tällaiseen suostu, työntekijän soveltuvuus tehtäviinsä ei varsinaisesti muutu, mutta työnantaja ei välttämättä voi käyttää työntekijää kyseisen asiakkaan tarjoamaan työhön. Jos muutakaan työtä ei ole tarjolla, voiko tämä muodostaa irtisanomis­perusteen?

Jos voi, päättyykö työsopimus työntekijästä vai työnantajasta johtuvista syistä?

Riippumatta siitä, irtisanotaanko korkeimman oikeuden ennakkotapauksen kaltaisissa tilanteissa työsopimus henkilöön liittyvällä vai taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvalla irtisanomisperusteella, on työnantajan joka tapauksessa ennen irtisanomista selvitettävä, voidaanko työntekijälle tarjota irti­sanomisen vaihtoehtona muuta työtä. Lisäksi työnantajan velvollisuutena on kohtuullisissa määrin järjestellä töitä uudelleen, jos irtisanominen voidaan siten välttää.

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

45

[ KOLUMNI ]

Tämän sadun haluaisin kuulla

Juha Sipilä (kesk.): Otteita hallitus­ ohjelmasta.

Ratkiriemukas sikermä hallituksen kokkapuheita vaalikauden alusta kuten ”emme elä velaksi”, ”työllisyysaste on nostettu 72 prosenttiin”.

Kylläpä lapsia nauratti!

Sirkka-Liisa Anttila (kesk.): Kolme pientä porsasta.

Kokeneen sikafarmarin makoisa kuvaus hilpeän pahnueen hullunhauskasta matkasta Osuuskaupan teurastamolle. Ja he elivät onnellisina elämän loppuun asti.

Kike Elomaa (ps.): Loikkeliini.

Tarina pirteästä puputytöstä, joka hypähtelee politiikan viidakossa kuin pomppulinnassa. Viikon sisällä voi loikkelehtia useampaankin puolueeseen.

Ilkka Kanerva (kok.): Mies, joka ei osannut sanoa ei.

Veijaritarina sanavalmiista pelimiehestä, joka päästyään ministeriössä sormiharjoittelusta penkkipunnerrusvaiheeseen ei voi vastustaa viehtymystään puutarhanhoitoon ja meloo poliittisen skandaalin keskiparketille köli komeasti veden pinnalla. Sen pituinen se.

Timo Soini (ps.): Iivisniemen pillipiipari.

Hypnoottisesti luritteleva, hillolle perso pelimanni lumoaa kokonaisen lauman poliittisia eläimiä ja johdattaa sen jyrkänteen yli pohjattoman kuilun pohjalle.

Mika Lintilä (kesk.): Hölmöläisten peiton ­jatkaminen.

Ratkiriemukas tarina, kuinka ministeri yrittää jatkaa kesää siirtämällä loman alkupäästä kaksi viikkoa sen loppupäähän.

Vihreän eduskuntaryhmän naiskuoro: Kasvis­ ravintolan laulukirja.

Ei ankeutensa vuoksi sovi ihan päiväkodin pienimmille.

Jari Lindström (ps.): Sieppari ruispellossa.

Ilkeä työkkärin noita kyykyttää pitkäaikaistyöttömän paskaduuniin maatilalle, mutta kiltti työministeri ottaa hänestä kopin.

Pekka Ervasti politiikan toimittaja

Laura Huhtasaari (ps.): Tynnyrissä kasvanut tyttö.

Liikkis narratiivi tytönhupakosta, joka villitsee markkinarahvasta väittämällä ihan vakavissaan, että nykyihminen muka polveutuisi porilaisista.

Touko Aalto (vihr.): Nummisuutarit.

Näytelmä täynnä nousukiidossa olevan puolueen puheenjohtajan hybrikseen sopivia repliikkejä kuten ”Minä selkääni siivet saan ja pyllyyni pitkän pyrstön!”

46

Ervasti

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

ANNI KOPONEN

V

ähän ennen hyvin ansaitun, runsaan kahden kuukauden kesälomansa päättymistä kansanedustajat piipahtivat päiväkodeissa esittämässä lapsukaisille suosikkisatujaan, lorujaan ja laulujaan. Tässä Top 10.

Vuoden joululahja Yrityksen oma joululahjakauppa valitsemallanne määrällä lahjavaihtoehtoja. Joululahja jokaiseen makuun!

3 2

1

1. Kaunis lahjapakkaus

2. Arvokoodilla valitaan toivottu tuote lahjakaupassa

3. Valittu tuote toimitetaan suoraan vastaanottajalle

SuperLahjakortti SuperLahjakortti antaa vastaanottajalle mahdollisuuden valita reilun 100 eri lahjakortin valikoimasta.

Lahja, joka sopii kaikille! stavat

u Toimit POSTI

www.gogift.fi • 020 752 8020 • myynti@gogift.fi

E-MAIL

SMS

EXCEL

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

47

[ TAPAHTUU ]

Ekonomiyhdistysten tapahtumat EKONOMFÖRENINGEN MERKUR 12.10 Merkur Lectures in Business. Temat är digitalisering och internationalisering.

Mer info kommer inom kort på Merkurs hemsida och i Facebookgruppen Ekonomföreningen Merkur.

EKONOMFÖRENINGEN NIORD 14.9 Vinterstugbokningen börjar 26.9 Kranskurs 4.10 Utställning: Ane Gyllenberg – en samlares självständighet 9.10 Bestående aktiva i bokföringen och beskattningen 10.10 Vita viner 11.10 Webinarium: Moralisk närsynthet 17.10 Teater: Det ordnar sig, Sapiens!

20.10 HEKO: Ekonomi Summit 25.10 Våga fråga – info för dig som funderar på eget företag 31.10 Musikal: Myrskyluodon Maija 2.11 Föreläsning: Omgiven av idioter 8.11 Företagsbeskattning

10.11 Teater: En man som heter Ove 30.11 Valmöte Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors, Cati Lilja, 0400-138 258, Catarina Söderström, 0400-138 528. Läs om Niords program i Niordbladet och på niord.fi.

28.10. Teatteri-ilta: ­"Murha­­loukku" Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumista löydät kotisivuiltamme www.epekonomit.net. Tulevat tapahtumat myös Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry -nimisessä suljetussa Facebook-ryhmässä.

Liity ryhmään.

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT 17.9. Steelers-seuraan tutustuminen sekä ensimmäinen liigapeli.

19.9. Hämeenlinnan Paasikivi-­ seuran kokous, puhujana Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen.

Marraskuussa syyskokous 9.12. SuomiSata-juhlat Hämeen linnassa.

Lisätietoja ­tapahtumista ja ilmoittautumiset ­tapahtuma­kalenterissa

HELSINGIN EKONOMIT 26.9. Älykäs muutos yhdessä oppimalla 27.9. eQ – Kiinteistösijoittaminen vaihtoehtona sijoitusasunnolle?

30.9. Neuvotteluhaiksi neuvotteluhain paikalle? Neuvottelu­ taidon täsmäkurssi, case paikallinen sopiminen 3.10. Taitava tiimityö 4.10. HEKO-ilta 2017: Mega­ trendit ja -ilmiöt 17.10. Born Global Lisää tapahtumia ja ilmoittautuminen www.helsinginekonomit.fi

ETELÄ-POHJANMAAN ­EKONOMIT 26.9. Koulutus: Puhe-judo 12.10. Yritysvierailu: Teuvan Keitintehdas Oy 25.–26.10. Verotusseminaari

KAINUUN EKONOMIT Afterwork-iltapäivät jokaisen kuukauden viimeisenä perjan-

taina klo 16–18 ravintola Sulossa, Kajaanissa.

KESKI-SUOMEN EKONOMIT 23.9. Reipas liikuntapäivä ­SuperParkissa 14.11. Kukkiensidontakurssi ­Minnan Ruusupuussa 30.11. Haasteelliset työyhteisö­ tilanteet -koulutus 1.12. Keski-Suomen ekonomien 80-vuotisjuhla Tarkat tiedot tapahtumistamme saat sähköisestä jäsenkirjeestämme ja osoitteesta www. keskisuomenekonomit.fi.

KYMENLAAKSON EKONOMIT 21.9. Autopilotilta oman ajattelun johtamiseen: koko päivän koulutus Kouvolassa 27.10. Vuosikokous, Ravintola ­Vausti Kotka. Samassa yhteydessä ruokailu ja Tuntematon Sotilas -ensi-ilta.

30.11. Luottamuksen merkitys työssä ja elämässä, puolen päivän koulutus Kotkassa

Master’s Programme in

Global Management

including CEMS Master’s in International Management

Global. Prestigious. Engaging.

CEMS offers a dynamic studying environment where you can explore the world, question the status quo and change the rules - together with like minded people. Find out more at aalto.fi/globalmanagement. Contact us cems@aalto.fi #cemsaalto

48

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

[ TAPAHTUU ] LAHDEN SEUDUN EKONOMIT 20.9., 27.9., 4.10. Lavatansseihin tutustumistunnit 21.9. Enterprise2017-seminaari Sibeliustalolla 7.10. CavaTast Espanjassa 8.11. Vaalikokous ja Tuntematon Sotilas Finnkinon elokuvateatterissa Tarkemmat tiedot tapahtumakalenterissa!

PIRKANMAAN EKONOMIT KUTSU Pirkanmaan Ekonomien jäsenille: Sääntömääräinen syyskokous Aika: ke 8.11.2017 klo 17–18 Paikka: Tampereen Teatterin lämpiö Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat: - Vahvistetaan toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavalle tilikaudelle - Vahvistetaan jäsenmaksun suuruus - Valitaan puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet - Valitaan vähintään yksi tilintarkastaja ja vähintään yksi varatilintarkastaja Syyskokoukseen voivat osallistua kaikki Pirkanmaan Ekonomit ry:n jäsenet, kokouksessa

kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Pirkanmaan Ekonomit / hallitus 21.9. Yritysvierailu Kalmarille 28.9. PME:n aamukahvit Amurin Helmessä 9.10. Vierailu Muumimuseoon ja Tampere-taloon 13.10. Juusto- ja viini-ilta ­yhdessä Tampereen Insinöörit ry:n kanssa 8.11. Suurmusikaali CATS ­Tampereen Teatterissa 25.11. Pikkujoulut Tammerissa 26.1.2018 Pirkanmaan ­Ekonomien 80-vuotisjuhla Tietoa tulevista tapahtumista nettisivuilta, uutiskirjeistä ja Facebookista.

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT 28.9. Ekonomilounas klo 11.30 ravintola Mount Ganesh 14.9. Yritysvierailu Nanocomp klo 15.00. Kiinnostava mahdollisuus päästä tutustumaan. nanoteknologiatuotantoon.

Ilmoittaudu pian nettisivujemme kautta! Vain kymmenen nopeinta mahtuu mukaan.

Lisäinfoa Facebook- ja nettisivuiltamme!

PORIN SEUDUN EKONOMIT 27.9. Yrjönkadun Appro

29.9. Perinteiset rapujuhlat 5.10. Lisämyynnillä huippu­ tuloksiin!

27.1.2018 Juhlat tulossa – save the date!

Eikä tässä kaikki – katso ajankohtaiset tilaisuudet: porinseudunekonomit.fi RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN ­EKONOMIT 16.9. klo 14 Sieniretki, Rutikan maasto, Hausjärvi 24.9. klo 17:30 Lajitutustuminen: Thainyrkkeily, Hyvinkää Lisää syksyn tapahtumista rihy.fi ja facebook-sivuilta Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry.n-Hyvinkään Ekonomit ry.

SUUR-SAVON EKONOMIT 20.9. Rapuilta, Ravintola Talli 3.10. Suomen Ekonomien koulutus: Mikä sinua motivoi, Kenkävero 6.10. Ekonomilounas / lähiruokalounas, Asemaravintola Vaiha 7.11. Ekonomien ja Probban opiskelijoiden urailta, Gastropub Einon Vintti 15.11. Yritysvierailu, Danske Bank 30.11. Suur-Savon Ekonomien Syyskokous, Bistro Vilee 30.11. Suur-Savon Ekonomien

Pikkujoulu, Bistro Vilee ja Mikkelin Teatteri 12.12. Ekonomilounas / joululounas, Ravintola Lumo TURUN SEUDUN EKONOMIT 15.9. Yrittäjälounas: Osaanko johtaa itseäni?, Turun Kellari­ ravintola 20.9. Tutustumistilaisuus ja yritysvierailu: Joogan kolme askelta energiseen elämään – Näin suuntaat ja säätelet energiankäyttöäsi 21.9. Sauvignon Blanc ympäri maailman -viinikoulutus 4.10. Koulutus: Strategia tutuksi – ja haltuun!

17.10. Pomo! –komedia ja yritysvierailu Linnateatteriin 26.10. Aamiaisseminaari: Brink­ hall Sparkling Oy Rymättylän Röölässä osaamisen ytimessä Lisätiedot: www.turunseudunekonomit.fi VAASAN EKONOMIT 4.10. Työn murros Liukkaan kelin kurssi 3.11. Stand up -ilta: Ilari ­Johansson

a:

to

i.fi

tt

uu

tit

ns

tie

sä

Li

ni

Päivitä osaamisesi MBA-ohjelmassa, kehität niin itseäsi kuin organisaatiotasi!

vo le

Oletko uusien haasteiden edessä? Onko opiskeluajasta kulunut jo tovi?

Alkavat koulutukset syksyllä 2017:   

MBA: Strateginen johtaminen Helsinki MBA: Strateginen johtaminen Vaasa JOKA – Johtajana kasvaminen Vaasa MBA:n suuntautumisvaihtoehdot:

Myynti MBA HR MBA Entrepreneurial MBA Energy Business MBA

MBA – Johtamisen täydennyskoulutus E KO N O M I 4 /2 0 1 7

49

[ KOLUMNI ]

Työelämän muutos haastaa työhyvinvoinnin johtamisen

T Antti Koivula on Työterveyslaitoksen pääjohtaja.

Kristiina Halonen on Työterveyslaitoksen Työkyky ja työurat -yksikön johtaja.

yöelämän tutkijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että työhyvinvointi syntyy pääosin työstä ja työssä. Suomi on suurten haasteiden edessä ikärakenteen muutoksen ja sen myötä työikäisten määrän vähenemisen ja ikäsidonnaisten julkisten menojen kasvun vuoksi. Työelämän kehittämisellä onkin merkittävä rooli työn murroksessa, kun pyritään parantamaan suomalaista työelämää niin laadun kuin tuottavuudenkin suhteen. Työelämän kehittämisessä työhyvinvoinnin johtaminen nousee entistä keskeisempään rooliin.

Työn murroksen ajureista meillä Suomessa vallitsee kohtuullinen yhteisymmärrys: globalisaatio, väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja digitalisaatio muuttavat työn luonnetta ja työpaikkojen määrää. Tulevaisuudessa Suomessa tehdään teollisen työn sijasta enenevässä määrin palvelu- ja tietotyötä, ja uudet työpaikat syntyvät yhä useammin pieniin yrityksiin. Myös yhä useammasta palkansaajasta tulee yrittäjä. Yrittäjyyden ja palkkatyösuhteen välinen ero on hämärtymässä.

Työn murroksessa ei ole kyse siirtymisestä yhdestä tavasta tehdä töitä johonkin toiseen, vaan nykyisestä tavasta moneen erilaiseen tapaan. Yhä useampi nuori tuleekin työelämään, jossa edessä oleva työura tulee koostumaan useammasta päällekkäisestä, limittäisestä, lomittaisesta ja toisiaan seuraavasta työstä.

Johtamisen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta työelämän muutos tuo monenlaisia haasteita.

­ ulevaisuudessa montaa T työtä tekevän työntekijän tulee yhä enemmän johtaa itseään ja omaa ­työhyvinvointiaan.

50

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

Tarvitaan uudenlaisia työelämätaitoja, uudenlaista luovuutta, yhteistyökykyä ja kykyä kohdata asiakas.

Yrityksissä joudutaan pohtimaan, miten johtaa montaa työtä yhtäaikaisesti tekevien henkilöiden työhyvinvointia, kun työt tehdään eri työnantajilla ja esimiehiä on useita. Tulevaisuudessa montaa työtä tekevän työntekijän tulee yhä enemmän johtaa itseään ja omaa työhyvinvointiaan huolehtimalla omasta työllistymiskyvystään, kuten osaamisensa ja työkykynsä ylläpitämisestä sekä kehittämisestä.

Työhyvinvoinnin johtamisessa on olennaista sen kytkeytyminen työhön ja organisaation strategiaan.

Jokaisessa yrityksessä olisi tärkeää tunnistaa, mitkä tekijät juuri omassa organisaatioissa ja sen käytännöissä vahvistavat tai heikentävät työhyvinvointia ja sitä kautta työn tuottavuutta.

Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan työhyvinvointiin ei voida vaikuttaa yksittäisillä toimilla. Yrityksessä tehtävä strateginen työkykyjohtaminen, toimijoiden välinen koordinoitu yhteistyö ja tavoitteiden vieminen käytäntöön havaittiin keinoiksi, joiden yhteisvaikutuksilla onnistuttiin saamaan merkittäviä tuloksia aikaiseksi. Hyvin menestyvissä yrityksissä työkykyä ja työhyvinvointia tukevat ja palauttavat toimenpiteet oli kohdennettu oikein, tietoa oli käytettävissä ja yhteistoiminta oli koordinoitua.

Työhyvinvoinnin ymmärtäminen ja johtaminen tavoitteellisesti ovat edellytys työn murroksen haasteisiin vastaamisessa. Työsuhteen muodosta huolimatta työn pitää antaa enemmän kuin ottaa.

Työsuhteen muodosta huolimatta työn pitää antaa enemmän kuin ottaa.

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMIT – FINLANDS EKONOMER Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors p./tfn 0201 299 299 info@ekonomit.fi ekonomit.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSÄRENDEN jasenrekisteri@ekonomit.fi arkisin – vardagar 9–12: Omien yhteystietojen päivitys: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut Uppdatera dina kontaktuppgifter: jasenpalvelu.ekonomit.fi/logga-in > Egna sidor

0206 93200

Kontaktuppgifterna hittar du på webben ekonomit.fi/sv/kontaktuppgifter E-postadresserna skrivs i formatet fornam.efternamn@ekonomit.fi

URAPALVELUT – KARRIÄRTJÄNSTER ura@ekonomit.fi Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi

Suomen Ekonomeilla on 25 alueellista ekonomiyhdistystä sekä 13 opiskelija­yhteisöä. Lisätietoa: ekonomit.fi/ekonomiyhdistykset ja ekonomit.fi/opiskelijayhteisot.

PALKKANEUVONTA – LÖNERÅDGIVNING Lähetä soittopyyntö – be oss ringa dig: palkkaneuvonta@ekonomit.fi Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi

Finlands Ekonomer har 25 lokala ekonomföreningar samt 13 studerandeföreningar. Mer information: ekonomit.fi/web/sv/ekonomforeningar och ekonomit.fi/web/sv/sammanslutningar-ekonomistuderande

TYÖSUHDENEUVONTA – ANSTÄLLNINGSRÅDGIVNING arkisin – vardagar 9–12: 0206 93205 Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi TYÖNANTAJANEUVONTA – ARBETSGIVARRÅDGIVNING

0206 92923

TYÖTTÖMYYSTURVANEUVONTA – ARBETSLÖSHETSSKYDDS­RÅDGIVNING ma–to – må–to 9–12: 0206 93273 Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi TYÖTTÖMYYSKASSA – ARBETSLÖSHETSKASSA IAET-kassan puhelinpalvelu – IAET-kassas telefonservice ma–to 10–15, pe 10–13: må–to 10–15, fr 10–13 www.iaet.fi

KYLTERIYHDYSHENKILÖT Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö auttaa, kun haluat tietää Suomen Ekonomien opiskelijapalveluista. Löydät oman kylterisi yhteystiedot sivustolta ekonomit.fi/otayhteytta > Henkilöt palveluittain > Kylteriyhdyshenkilöt EKONOMSTUDERANDENS KONTAKTPERSONER Finlands Ekonomers kontaktperson på ditt universitet hjälper dig när du vill ha information om förbundets tjänster för studerande. Kontaktuppgifter till din egen kontaktperson hittar du på ekonomit.fi/web/sv/ kontaktuppgifter > Enligt service > Kontaktpersoner för ekonomstuderande

09 4763 7600

TYÖMARKKINATOIMINTA – ARBETSMARKNADSVERKSAMHET Työmarkkinajohtaja – Arbetsmarknadsdirektör Riku Salokannel 040 724 9566 VIESTINTÄ – KOMMUNIKATION viestinta@ekonomit.fi TOIMINNANJOHTAJA – VERKSAMHETSLEDARE Hanna-Leena Hemming

Koko henkilöstön yhteystiedot löydät sivustolta ekonomit.fi/henkilohakemisto Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ekonomit.fi

050 511 3048

Kerro mielipiteesi ja voita palkinto Piditkö lukemastasi? Käytä viisi minuuttia ja kerro meille, miten onnistuimme lehden teossa ja mistä aiheista haluaisit lukea jatkossa. Kyselyyn vastaamalla voit voittaa mattamustan Paulig Cupsolo ByMe -kapselilaitteen ja siihen sopivia kaakao- ja kahvijuomakapseleita. Voittaja arvotaan 22.12.2017. Klikkaa osoitteeseen lukijakysely.fi/ekonomi

Puheluhinnat 0206-alkuisiin numeroihin matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min ja lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min.

Samtalspris till 0206-nummer mobilsamtalsavgift + 3 cent/min från mobiltelefon och lokalnätsavgift + 3 cent/min från fasta nätet.

Tarkistathan, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Se onnistuu jäsenpalvelussa: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut Kirjaudu jäsenpalveluun jäsennumerollasi (tai vaihtamallasi tunnuksella) ja henkilötunnuksen loppuosalla.

E KO N O M I 4 /2 0 1 7

51

. littäjä kravä sanat o u v tuin arvo tunne n parhaat siantunte a on a v la r n ia u a t n a im r Vuok tkitusti to henkilökun destä kuin vyy a tu ta, Se sa ttavuudes telun näky in. e it ak t t o o s m lu lu il niin palve esta, s s a k k u m asia

Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi?

Haluatko myydä asuntosi kätevästi?

Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti!

Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti.

Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat.

Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon.

Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat.

Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi.

Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20!

p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi

p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi

uo

dun v

kiseu

upun

a *Pääk

s tkimu 17 -tu

jät 20

littä kravä

HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU

Ilmalankuja 2, HKI