Ekonomi 2/2018

2

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

HUHTIKUU 2018

Koulutus uudistuu KORKEAKOULUTUKSEN ALUSTAMALLI LISÄISI OPISKELIJOIDEN VALINNANVAPAUTTA.

MAAILMALLA Länsirannikon Bay Area on liberaali saareke Trumpin Yhdysvalloissa.

TIETEENTEKIJÄ Samuel Piha: evoluutio ohjaa kulutustakin.

URA Lupa somettaa!

HYBRIDIYRITTÄJYYS tuo talouskasvua, vaikkei yhteiskunta sitä tunnistakaan.

Nyt ajoissa Tallinnaan ja takaisin!*

Me-henki syntyy merellä Lyhyempikin matka on oiva yhteishengen nostattaja. Irtautuminen rutiineista ja inspiroiva ympäristö saa ajatukset liikkeelle. Sujuvat järjestelyt vapauttavat keskittymään olennaiseen. Punaisilla laivoilla ohjelmaan mahtuu myös herkuttelua ja huvia – siksi niillä pidetään parhaat palaverit! * Aikaistimme Viking XPRS:n aikataulua tunnilla asiakkaidemme pyynnöstä.

Helsinki–Tallinna-päiväkokous

Päiväksi Tallinnaan ja illaksi kotiin!

Alk. 37 €/hlö

Kokouspaketti Logomo + Viking Grace Yksi vuorokausi, kaksi elämystä: luovuuskeskus Logomo ja moderni Viking Grace.

Alk. 110 €/hlö, Inside 2 -hytti

Helsinki–Tukholma-kokous

Itämeren klassikkoristeily, jonka aikana ehtii paljon!

Alk. 129 €/hlö, A2-hytti Kokouspaketit sisältävät hytin, aterioita ja kokoustilan.

Päiväkokouspaketti ilman hyttiä. Huom. Ryhmämenut uudistuvat keväällä 2018.

Haluatko tuoreimmat ryhmä- ja kokousmatkauutiset sähköpostiisi? Tilaa uutiskirjeemme!

Vikingline.fi/kokous Varaukset: ryhma@vikingline.com, puh. 0800 412 412.

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

[ SISÄLTÖ ] HUHTIKUU / APRIL 2018 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

2

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

3 x uusi työ.......................................... 18 Ura Työntekijästä somelähettilääksi.... 34 Sisäpiirissä Hyvinvointiala vetää ekonomeja....36 Kylterit Kylterikin voi uupua........................... 40 Tapahtuma Mitä tapahtui työajalle?.................... 42 Työelämän pelisäännöt................ 44 Kansanedustajan kolumni Ekonomi Sari Multala........................ 46 Tapahtuu............................................. 48 Kolumni................................................ 50

28

Tutkija Samuel Piha

30

Trumpin lausunnot

hämmentävät Piilaaksossa, sanoo USA:n länsirannikolla työskentelevä Kaisa Pyhälä.

yhdistää evoluutio­ psykologian ja kuluttajatutkimuksen.

10

Hybridiyrittäjyys

on yhteiskunnalle yhä vierasta. Eniten haastaa työttömyysturva, sanoo Suomen Ekonomien yrittäjä­ työryhmän Ville Sonkamuotka.

20

Korkeakoulutus uusiksi

Viime vuonna käynnistyi visiotyö korkeakoulutuksen ja tutkimuksen uudistamiseksi.

Opiskellaanko ulevaisuudessa yli yksikkörajojen?

Jaa juttuvinkki myös kaverille ­ Ekonomin verkkolehdestä. ekonomilehti.fi

3

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Rökitetään Ruotsi ja Islanti

K

aru. Sellaiseksi voi luonnehtia Suomen Ekonomien tämän kevään palkkaerotutkimuksen tulosta. Naisten ja miesten välinen palkkaero on pysynyt samana peräti 20 vuotta – selittymätön ero naisten tappioksi on edelleen 12 prosenttia. Voimme siis viettää kyseenalaista pyöreää juhlavuotta.

Työelämän tasa-arvoon, kuten palkkoihin, vaikuttavat vahvasti yhteiskunnan rakanteet ja poliittiset päätökset. Perhe­vapaajärjestelmällä on suuri ohjaava vaikutus.

Suomen perhevapaajärjestelmää vaivaa näennäinen joustavuus ja valinnanvapaus. Todellisuudessa järjestelmä ohjaa äitejä pitämään kaikki jaettavissa olevat vapaat. Isät pitävät vapaita lähinnä silloin, kun äiti on samaan aikaan joko äitiys- tai vanhempainvapaalla tai sitten vuosilomalla. Kaikista vanhempainvapaista isät pitävät Suomessa alle 10 prosenttia. Esimerkiksi Ruotsissa isät käyttävät jo lähes kolmasosan kaikista vapaista.

Toinen Pohjoismaa, Islanti, ei jäänyt odottelemaan tilanteen taianomaista muuttumista itsekseen, vaan otti käyttöön uuden perhevapaajärjestelmän reipashenkisen kahden vuoden rakentamisen jälkeen vuonna 2001.

Seurauksena isien osuus perhevapaiden pitäjistä kasvoi räjähdysmäisesti, ohi Ruotsin. Uudistus oli suurin harppaus työelämän tasa-arvolle Islannissa.

Islannissa yhdeksän kuukauden vanhempainvapaa on jaettu vanhempien kesken niin, että isä ja äiti saavat molemmat kolme kuukautta. Loput kolme kuukautta vanhemmat voivat jakaa halunsa mukaan.

Uudistuksen seurauksena lastensaannin kustannukset eivät kasaannu naisvaltaisille aloille, vaan vastuuta kantavat kaikki alat. Naisten koulutustaso on noussut. Islannissa on Euroopan toiseksi korkein syntyvyys ja OECD-maista naisten korkein työllisyysaste.

Tätä muutosta on osaltaan kiittäminen, että Islanti on valittu maailman parhaaksi maaksi naisille

2007–2017. Ja mikä erittäin merkittävää, Islannissa on maailman paras lasten hyvinvointi.

Suomenkin järjestelmä on rakennettava niin, että isien pitkät perhevapaat ovat perheille aidosti houkutteleva vaihtoehto. Isien käyttämien perhevapaiden pitäisi kolminkertaistua nykyisestä, jotta työelämän tasa-arvolla olisi oikeasti mahdollisuus edetä.

Eiköhän hoideta homma kotiin – vielä paremmin kuin ruotsalaiset ja islantilaiset.

Marjo Loisa päätoimittaja PS. Suomen Ekonomeista saa palkkaan liittyvää apua muun muassa palkkatutkasta ja palkkaneuvonnasta.

Palkkaerotutkimus: www.ekonomit.fi/ palkkaero-tutkimus

ANTON REENPÄÄ

Suomen perhe­ vapaajärjestelmää vaivaa näennäinen joustavuus ja valinnanvapaus.

Päätoimittaja / Chefredaktör Marjo Loisa, marjo.loisa@ekonomit.fi, p. 040 747 9548

Julkaisija / Utgivare Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.ekonomit.fi Kustantaja / Redaktion Otavamedia OMA, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia yrityksille.otavamedia.fi ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

Tuotanto / Produktion Otavamedia OMA, Paula Ristimäki, paula.ristimaki@otava.fi, Salla Salokanto, Nora Kolari (ulkoasu) ­Toimitusneuvosto / Redaktions­kommittén Taija Keskinen, Marjo Loisa, Katri Markkanen, Riikka Mykkänen, Mika Parkkari ja Anja Uljas Suomen Ekonomeista sekä Otavamedia OMA Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljn­ing Otavamedia OMA, myynti­päällikkö Kari Salko, kari.salko@otava.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer Suomen Ekonomit, ­Heidi Haapalainen, heidi.haapalainen@ekonomit.fi Osoitteen­muutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@ekonomit.fi (huom. ilmoita myös ­jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) T ­ ilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Otavamedia OMA, info@ekonomit.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 68 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Vilja Harala Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 5.6.2018, jäsenyhdistysten tiedotteet 16.5.2018 mennessä Suomen Ekonomeihin: heidi.haapalainen@ekonomit.fi. Nästa Ekonomi utkommer 5.6.2018, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 16.5.2018 till Finlands Ekonomer: heidi.haapalainen@ekonomit.fi.

Ekonomi-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen ­kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

Kylteri,

älä jää kesällä ilman uutisia.

Tilaa nyt Kauppalehti Digi 29 € / 3kk, etusi -70 %.

Varmista uutisvirtasi ja tilaa Kauppalehti Digi kl.fi/ajantasalla

TUOREITA JUTTUJA & AJATTELEMISEN AIHEITA blogi.ekonomit.fi

ISTOCKPHOTO

”Työajaksi pitäisi lukea kaikki työhön käytettävä aika, joka ollaan työnantajan käytettävissä. Sen ei pitäisi nykyaikana riippua siitä, missä ja milloin työ tehdään.”

Kilpailukiellosta korvausta työntekijälle?

Turhia kilpailukieltosopimuksia rajoittavan lakialoitteen käsittely käynnistyi eduskunnassa alkuvuodesta.

TEKSTI RIIKKA MYKKÄNEN

EDUSKUNNAN KÄSITTELYSSÄ olevassalakimuutoksessa ehdotetaan työnantajalle korvausvelvoitetta kilpailukiellon ajalta.

Työnantajalla on halutessaan mahdollisuus myös luopua kilpailukieltoehdosta, jolloin korvausta ei tarvitse maksaa.

Tällä hetkellä kilpailukieltosopimuksista ei aiheudu työnantajalle minkäänlaisia velvoitteita, minkä seurauksena ne ovat yleistyneet viime vuosina rajusti. Yksityisellä sektorilla työskentelevistä ekonomeista lähes 40 prosentilla on kilpailukielto.

Laki edellyttää kilpailukiellolle erityisen painavaa syytä, jota suurimmassa osassa sopimuksista ei kuitenkaan ole.

Työntekijälle kilpailukielto sen sijaan aiheuttaa päänvaivaa. Kilpailukieltosopimuksessa työnantaja ja työntekijä sopivat, ettei työntekijä saa mennä työsuhteen päätyttyä kilpailevaan yritykseen töihin tai perustaa itse kilpailevaa yritystä. Kilpailijoita ei yleensä määritellä, jolloin kiellon voi tulkita koskevan esimerkiksi koko toimialaa. Tämä

6

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

sallii työnantajan tulkita sopimusta hyvinkin laajasti ja tekee työntekijästä varsin varovaisen uuden työpaikan etsinnässä.

Lisäksi kilpailukieltoon yleensä liitetään työntekijälle lankeava sopimussakko, joka maksimissaan vastaa kuuden kuukauden palkkaa. Sakko voi tulla maksettavaksi, vaikka sopimuksen rikkomisesta ei aiheutuisi työnantajalle mitään haittaa.

Lakiuudistuksen tavoitteena on karsia turhat kilpailukieltosopimukset. Näin työmarkkinoista tulee joustavammat, kun työvoiman liikkuvuus paranee. Lisäksi osaaminen on kansantalouden kannalta tehokkaassa käytössä. Työnantajan liike- ja ammattisalaisuudet pitää pystyä turvaamaan jatkossakin, mutta se onnistuu salassapitosopimuksilla.

Lakialoitteessa lainsäädännön uudistamiseen on otettu mallia Norjasta. Aloitteen alullepanija on kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.), ja Suomen Ekonomit toimi asiantuntijana sen valmistelussa.

YTN:n puheenjohtaja

Teemu ­Hankamäki Akavan ja YTN:n työaikalakia koskevassa kannanotossa 23.3.

Korkeakoulutettujen työttömyys taittui KORKEAKOULUTETTUJEN työttö-

myys on vähentynyt vuoden aikana nopeasti. Korkeakoulututkinnon suorittaineiden työttömyys kääntyi kasvuun finanssikriisin 2008 myötä ja jatkoi kasvuaan vuoden 2016 loppuun saakka, mutta nyt trendi näyttää kääntyneen.

Akavan maaliskuisen katsauksen mukaan tammikuun 2018 lopulla työttömänä 40 007 korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä, mikä on 9 216 työtöntä (– 18,7 %) vähemmän kuin samaan aikaan vuosi sitten.

Kauppatieteistä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita oli tammikuun lopussa työttömänä 2 209 (– 15,6 % vuoden takaiseen verrattuna).

Opetusta paremman maailman puolesta

Ekonomien Opetuspalkinto myönnetään tänä vuonna 20. kerran. Tällä kertaa palkitaan opettaja tai opettajien tiimi, joka parhaiten tarjoaa opiskelijoille valmiuksia ratkaista ihmiskunnan haasteita ja muuttaa maailmaa.

Kylteriyhdistykset lähettävät ehdotuksensa 25.4. mennessä, ja voittaja julkistetaan syksyllä.

85,7

milj. € Ekonomeille 80 miljoonan euron yleiskorotukset TYÖMARKKINAKIERROKSELLA kaikki ekonomeille keskeiset alat pääsivät maaliin, kun pitkien ja hankalien neuvottelujen jälkeen saatiin ratkaisu myös rahoitusalalle. Vaikkei varsinaista Suomen mallia syntynyt, voidaan kuitenkin puhua palkkaratkaisun osalta keskitetystä liittokierroksesta.

Keskeisten vientialojen avaama linja, jota Elinkeinoelämän Keskusliitto tarkasti vartioi, piti varsin hyvin. Alakohtaisesti sovittujen ratkaisujen palkkatasoa nostava vaikutus on kahdessa vuodessa yleisesti 3,2 prosenttia sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Toki eri sopimuksissa on myös alakohtaisia eroavaisuuksia.

Kun huomioimme työehtosopimuskorotusten piirissä olevat jäsenemme ja käytämme vertailupalkkana ekonomien mediaanipalkkaa, 5 000 euroa, tuovat nyt liittokierroksella sovitut palkkaratkaisut jäsenillemme seuraavan kahden vuoden aikana varovaisestikin laskettuna yhteensä noin 80 miljoonan euron yleiskorotukset.

Tämä tarkoittaa keskimäärin reilusti yli kahta tuhatta euroa per jäsen seuraavan

kahden vuoden aikana. Palkkaliukumien keskittyessä viime vuosina yhä harvemmille, on yleiskorotusten merkitys yhä tärkeämpi.

Tämä korostaa työehtosopimusten merkitystä myös Suomen Ekonomien jäsenille.

Palkkaratkaisun lisäksi monilla aloilla edettiin erilaisissa työehtosopimuksen muuhun sisältöön liittyvissä kysymyksissä. Muun muassa paikallisen sopimisen mahdollisuudet lisääntyivät esimerkiksi palkkojen ja työaikojen osalta. Tiukka palkkakoordinaatio on kuitenkin monilla aloilla estänyt suurimmat rakenteelliset muutokset.

Syntyneet sopimukset ovat noin kahden vuoden pituisia, eli seuraavan kerran työehtosopimuksista neuvotellaan yleisesti syksyllä 2019. Ekonomien kuten muidenkin akavalaisten puolesta työehtosopimukset neuvottelee yksityisellä sektorilla Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ja julkisella sektorilla Juko ry.

Suomen Ekonomien työmarkkina-asiamiehet vastaavat mielellään tarkemmin eri alojen työehtosopimuksia koskeviin kysymyksiin.

VÄITÖS:

Valvonta ja moninaisuus kohentavat rahoituslaitosten tulosta RAHOITUSLAITOSTEN valvontakomiteoiden perustaminen vaikuttaa positiivisesti yrityksen tuloksentekokykyyn, tuore väitöstutkimus vahvistaa. Myös komiteioiden edustajien sukupuolinen moninaisuus vaikuttaa samoin.

Rahoituslaitoksilla tarkoitetaan tutkimuksessa esimerkiksi pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja eläkesäätiöitä, ja valvontakomiteoilla yhtiöiden tilintarkastus-, palkkaus- ja nimitysvaliokuntia.

Tulos osoittaa, että komiteoiden perustaminen ja niiden monimuotoisuudesta vastaaminen voi auttaa organisaatioita kehittymään ja ratkaisemaan ongelmia, väitöstutkija Peter Agyemang-Mintah analysoi.

Agyemen-Mintah tarkasteli Turun yliopistolle tehtävässä väitöksessään komiteoita ja rahoituslaitosten suoriutumista Yhdistyneissä kuningaskunnissa. Väitös hyväksyttiin maaliskuun alussa.

VUONNA 2018 tutkimus- ja

­kehittämisrahoitus kasvaa valtion talousarviossa 85,7 miljoonaa euroa eli 3,3 prosenttia edellisvuodesta. Eniten lisärahoitusta, 12,8 %, saa työja elinkeinoministeriön hallinnonala. Suurin hallinnon ala, opetus- ja kulttuuriministeriö, saa lisärahoitusta 2,2 prosenttia.

- 1 000 NORDEALLA SIIRTYY vuoden

2018 aikana robottien tehtäväksi jo 1 000 tehtävää, arvioi konsernijohtaja Casper von Koskull Kauppalehdessä 19.3. Muutos on vasta alkua, ja von Koskullin mukaan finanssiala työllistää tulevaisuudessa aiempaa vähemmän ihmisiä.

66 %

KAKSI KOLMASOSAA yrityksistä

on kasvattamassa pankkiluoton määrää tulevaisuudessa, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Lainaa haetaan erityisesti investointeihin. Myös muut keskeiset yritysrahoituksen muodot työeläkeyhtiöiden tarjoamaa rahoitusta lukuun ottamatta ovat kasvussa.

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

7

[ UUTISSALDO ]

Opi uutta, innostu, insp – osallistu Ekonomien koulutustapahtumiin ympäri Suomen!

Ammatillisen kehittymisen tapahtumat Pidämme huolta osaamisestasi koko työurasi ajan. Haluam­ me olla tässäkin edelläkävijöitä ja tarjota teemoja, jotka par­ haiten vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin.

INHIMILLINEN HÄVIKKI JA MUUT TULOKSELLISEN HYVINVOINNIN ESTEET 17.5.18 Oulu STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN JA LIIKETOIMINNALLINEN VAIKUTTAVUUS 17.4.18 Lappeenranta VIIDEN TÄHDEN ASIAKASKOKEMUS

EkonomiEsimies – kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin Esimiehille ja esimiestehtäviin haluaville Koulutusten kantavana perusajatuksena on hyvä ja kestävä johtaminen. Työskentelytapa on coachaava ja kysymyksiäkin herättävä. Yhtä oikeaa vastausta ei useinkaan ole, vaan me autamme sinua löytämään oman esimiesidentiteettisi ja tapasi toimia sekä kehittyä. Johtajaksi ei kasveta päivässä, vaan työssä kehitytään joka päivä.

EkonomiEsimies ­kokonaisuudesta voit poimia itsellesi sopivat osat tai osallistua kaikkiin.

17.4.18 Tampere 19.9.18 Seinäjoki SOCIAL SELLING 11.9.18 Kuopio

Tutustu kokonaisuuteen tarkemmin: ekonomit.fi/ekonomiesimies

KEHITY PÄÄTÖKSENTEKIJÄNÄ 12.9.18 Turku TEHOKKAAT JA TULOKSEKKAAT KOKOUKSET 25.9.18 Kouvola

IMPROVISAATIO KOKOUKSISSA JA TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ

WEBINAARIT

VALMENTAVA EKONOMIESIMIES 2 11.–12.6.2018 Helsinki

17.4.18 Kaiken takana on uni 15.5.18 Kohti kesälomia – Firstbeatin vinkeillä pidät suorituskykysi tikissä ympäri vuoden

Tutustu tarkemmin kevään 2018 kattaukseemme ja ilmoittaudu: ekonomit.fi/tapahtumat

8

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

19.4.18 Helsinki

JÄSENMAKSUUN KUULUVA

MAKSULLINEN

PÄIVÄKOULUTUS

ILTAKOULUTUS

VERKKOKOULUTUS

WEBINAARI

[ UUTISSALDO ]

iroidu

Palkkaero on ja pysyy SUOMEN EKONOMIEN tutkimus osoittaa, että nais- ja

miesekonomien palkkojen ero on 27 prosenttia. Tästä suuri osa selittyy työtehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvillä eroilla. Suurin merkitys on henkilön asematasolla, ja myös tehdyn työn määrällä on merkitystä.

Selittämättön palkkaeron osa ei kuitenkaan ole kaventunut: yksityisellä sektorilla 12 prosenttia sukupuolten välisestä palkkaerosta ei ole perusteltavissa näillä eroilla.

Ero korostuu johtotehtävissä, joissa palkat eroavat jopa 18 prosenttia – asiantuntijatehtävissä ero on kahdeksan prosenttia.

Suomen Ekonomit arvioi, että etenkin perhevapaiden ja -vastuiden tasaisempi jakautuminen vaikuttaisi myös palkkaeroon. Suomessa isät pitävät edelleen alle 10 prosenttia kaikista perhevapaista. Perhevapaauudistuksen kaatuminen olikin Suomen Ekonomeille raju pettymys.

Perehdy tutkimukseen tarkemmin verkossa osoitteessa www.ekonomit.fi/palkkaero-tutkimus.

”Tilastokeskus on kolmisenkymmentä vuotta mitannut ihmisten arvioita niin oman taloutensa kuin Suomen talouden tilasta ja tulevaisuudesta. – – Näin lujasti tulevaisuuteen ei ole tässä maassa koskaan aiemmin luotettu.”

Helsingin Sanomien pääkirjoitus 26.3. käsitteli mm. Tilastokeskuksen uusinta kuluttajien luottamusindikaattoria.

Tekijät vaihtuvat vinhaan pörssiyhtiöiden johdossa PÖRSSIYHTIÖIDEN ylimmässä johdossa henkilöiden vaih-

tuvuus on suurta ja yksittäiset pestit ovat suhteellisen lyhytkestoisia. Kaikkein nopeinta henkilöiden kierto on johtoryhmissä, joiden jäsenistä vaihtui vuoden 2017 aikana neljännes: keskimääräinen johtoryhmän jäsenen palvelusaika on vain 3,7 vuotta. Hallitusjäsenyys kestää keskimäärin 4,8 ja toimitusjohtajan toimikausi 5,1 vuotta. Etenkin toimitusjohtajien toimikausi voi loppua hallituksen niin päättäessä hyvinkin nopealla aikataululla, sillä johtajalla ei ole työntekijän irtisanomissuojaa.

Tiedot selviävät Keskuskauppakamarin Huipulla tuulee – vaihtuvuus pörssiyhtiöiden johdossa -selvityksestä, joka tehtiin nyt kolmatta kertaa. Selvityksessä kartoitettiin toimikausien keston lisäksi myös iän ja sukupuolen vaikutusta pörssiyhtiöiden ylimmässä johdossa.

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

9

SYSTEEMIEN ­VÄLISSÄ Yhteiskunta hyötyisi hybridiyrittäjyydestä, mutta ei kannusta siihen vielä riittävästi.

ISTOCKPHOTO

TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVAT TUUKKA KIVIRANTA, VILJA HARALA & ANTON REENPÄÄ

10

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

11

H

ybridiyrittäjä tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin sivutoiminen yrittäjä.

Sivutoimisuus tosin antaa ymmärtää, että päätulon­ lähteet ovat muualla, ja yrittäjyyden kautta hankitaan lisätienestejä.

Hybridiyrittäjä on terminä kattavam­ pi ja viittaa siihen, että yrittäjyyden lisäksi ihmisellä on myös muita tulonlähteitä. Esimerkiksi eläkkeellä oleva henkilö voi toimia yrittäjänä tai olla osakkaana jossain yrityksessä.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun Liiketoiminta ja kulttuuri -yksikön johtaja, KTT Anmari Viljamaa, on ollut mukana tekemässä selvitystä sivutoimiyrittäjistä ja hybridiyrit­ täjistä. Vuonna 2015 valmistuneen selvityksen tavoitteena oli tarkastel­ la sivutoimisten yrittäjien motiivi­ profiileja ja selvittää, minkälaisen toimintaympäristön yhteiskunta heille tarjoaa. ”Useimpien hybridiyrittäjien pääasiallinen toimeentulo tulee palkkatyöstä. Kahdella kolmasosalla hybridiyrittäjistä on suomalaisittain suuri yritys tai organisaatio työnan­ tajana. Voisi kuvitella, että suuren työnantajan palveluksessa on pikkui­ sen helpompi toimia sivutoimisena kuin hyvin pienessä yrityksessä”, Viljamaa sanoo.

TESTAAJAT, ITSENSÄ TOTEUTTAJAT JA VARAUTUJAT Motiivit sivutoimiselle yrittämisel­ le ovat hyvin erilaisia. Selvityksen mukaan sivutoimiyrittäjien selkeim­ mät motiiviprofiilit ovat testaaja ja itsensä toteuttaja. ”Testaajat haluavat palkkatyön ohella kokeilla yrittämistä ja testata, voisiko siitä tulla päätulonlähde.

Testaajille sivutoiminen yrittäjyys on usein välivaihe täysipäiväiseen yrittäjyyteen siirtymisessä. Itsensä toteuttajille yrittäjyys on mahdolli­ suus tehdä asioita, jotka kiinnostavat itseä.”

12

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

Hybridiyrittäjissä on myös niin sanottuja varautujia, joille yrittäjyys on varasuunnitelma työsuhteen loppumiselle.

Yrittäjyyttä muihin tulonlähtei­ siin yhdisteleviä ihmisiä on Suo­ messa paljon, Viljamaa arvioi, että yli 100 000. Tarkkaa tietoa ei ole saatavilla, koska kaikki eivät toteuta yrittäjyyttä oman firmansa kautta, vaan saattavat olla mukana osak­ kaana tuttujen firmassa tai toimia esimerkiksi osuuskunnan kautta.

Akateemisen koulutuksen saa­ neet sivutoimiset yrittäjät ovat usein asiantuntija- tai johtotehtävissä. ”Heillä on ehkä enemmän va­ pauksia oman työaikansa suhteen.”

Varsinkin maaseutumaisilla alu­ eilla hybridiyrittäjyys voi olla myös toimeentulon lisä. Palkkatyö ei tuo riittävää tai tyydyttävää tulotasoa, joten lisätienestejä haetaan yritys­ toiminnan kautta. Hybridiyrittäjät myös monipuolistavat maaseutu­ alueiden palvelutarjontaa.

KANKEA JÄRJESTELMÄ Kun ammatit ja työtehtävät muuttu­ vat hurjaa vauhtia, niin muuttuvat työuratkin. Anmari Viljamaa ottaa esimerkiksi mobiilimaksamisen: tuskin kukaan olisi viisi vuotta sitten arvannut, kuinka suuri juttu se on tänä päivänä. Tai miten tele­ visiotarjontaa kulutetaan nyt, kun ohjelmia voi katsoa silloin, kun itseä huvittaa. ”Työurista tulee ennalta-arvaa­ mattomia. Maailma muuttuu digi­ talisaation myötä niin paljon, että emme pysty veikkaamaan, minkälai­ sia töitä on viiden vuoden päästä tar­ jolla ja minkälaisia tekijöitä silloin tarvitaan”, Viljamaa sanoo.

Työelämä reagoi muutokseen jäykästi. Viljamaa puhuu polkuriip­ puvuudesta. Se tarkoittaa, että aikai­ semmin tehdyt päätökset vaikuttavat siihen, minkälaiset päätökset ovat tänään mahdollisia. Esimerkiksi hän ottaa sosiaaliturvan.

"EMME PYSTY PURKAMAAN VANHOJA RAKENTEITA UUSIEN TIELTÄ NIIN NOPEASTI KUIN OLISI HYVÄ."

ANMARI VILJAMAA

”Emme pysty purkamaan van­ hoja rakenteita uusien rakenteiden tieltä niin nopeasti kuin olisi hyvä kokonaisuuden kannalta. Työelämä muuttuu nopeammin.”

Tulevaisuuden hybridiyrittäjyys tulee laajenemaan. ”Yhteiskunnan kannalta hybri­ diyrittäjyys on erittäin hyvä asia.

Se lisää kokonaistyöpanosta.

Esimerkiksi sivutoiminen yrittäjä tekee useita tunteja töitä normaalin palkkatyön lisäksi. Kaikki tällainen lisää taloudellista toimeliaisuutta”, Viljamaa sanoo.

Tästä näkökulmasta onkin vahin­ gollista, että järjestelmän jäykkyydet laittavat edelleen kapuloita hybri­ diyrittäjien rattaisiin. Viljamaan ja hänen ryhmänsä tekemän selvityk­ sen mukaan valtaosa sivutoimiyrit­ täjistä katsoi, että yritysverotus ja sosiaaliturvajärjestelmä eivät kannusta sivutoimiyrittäjyyteen.

Yli puolet kyselytutkimukseen vastanneista piti sivutoimiyrittäjiä väliinputoajina. ”Yksilön kannalta haaste tulee sii­ tä, että meidän järjestelmämme on rakennettu oletukselle, että on joko yrittäjä tai palkansaaja. Onneksi tätä

Anmari Viljamaa muistuttaa yhteiskunnan hyötyvän hybridi­yrittäjyydestä, sillä se lisää kokonaistyöpanosta.

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

13

Ville Sonkamuotka ehdottaa, että työssäoloaikaa voisi kerryttää yhtä aikaa palkansaajana ja yrittäjänä. Yhdistelmä­ vakuutus turvaisi hybridiyrittäjää erillisiä järjestelmiä paremmin.

14

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

jyrkkää rajaa on viime vuosina hieman liudennettu”, Viljamaa sanoo.

YHTEISKUNNAN TUNNISTETTAVA HYBRIDIYRITTÄJYYS Kun Viljamaa tutki sivutoimiyrittäjyyttä ensimmäisen kerran vuonna 2012, lainsäädäntöä sovellettiin nykyistä jäykemmin. ”Silloin oli esimerkiksi järkevää perustaa sivutoiminen yritys kymmenen kuukautta ennen kuin jää mahdollisesti työttömäksi, koska muuten tulkittiin, että irtisanomisen jälkeen ihminen työllistyy omaan yritykseen. Silloin saattoi pudota työttömyysturvan ulkopuolelle”, Viljamaa sanoo.

Hänen mukaansa nykyisin TE-toimistoissa ollaan hybridiyrittäjyyden suhteen valveutuneempia kuin aikaisemmin ja valmiimpia kuulemaan, mikä on ihmisen todellinen tilanne. ”Ja kun saadaan reaaliaikainen tulorekisteri käyttöön, se mahdollistaa joustavamman toiminnan muun muassa hybridiyrittäjille. Nythän haastetta tuottaa se, että yritystoiminnalla yli suojaosan ansaitseva työtön voi joutua odottamaan päätöstä sovitetusta päivärahasta, jolloin yritystoiminnan tuotot aiheuttavat henkilökohtaisen elämän kassakriisin.”

Viljamaa toivoo, että järjestelmään saataisiin lisää selkeyttä ja joustavuutta, jotta ihmiset voisivat nykyistä enemmän tuoda työpanoksensa käyttöön hybridiyrittäjyyden kautta. ”Itse uskon, että yhteiskunnan turvaverkkoja pitäisi yhdenmukaistaa niin, että hybridiyrittäjät, täysipäiväiset yrittäjät ja palkansaajat olisivat yksilöinä paremmin samalla viivalla. Toivottavasti löytyy nykyistä parempia ratkaisuja, jotka eivät ole yksilön toimeentulon kannalta kohtuuttomia.”

Samoilla linjoilla on myös Suomen Ekonomien yrittäjätyöryhmän jäsen KTM Ville Sonkamuotka.

Hänen mukaansa TE-toimistoilla on liikaa valtaa yksittäisten tapauksien

tulkitsemisessa. Myös käytännöt tuntuvat vaihtelevan hyvin paljon. ”Suomessa yhteiskunta ei vielä oikein tunnista hybridiyrittäjyyttä.

Suurin ongelma on työttömyysturvan ja sen tulkintojen kohdalla.

Joitakin parannuksia on tehty viime vuosina, mutta edelleenkään lainsäädäntö ei osaa huomioida hyvin tilanteita, joissa siirrytään palkansaajasta yrittäjäksi ja päinvastoin. Sen pitäisi sujua mutkattomasti ja saumattomasti”, Sonkamuotka sanoo.

Suomen Ekonomit on ollut mukana ajamassa muutoksia, jotka madaltaisivat kynnystä yrittäjyyden ja palkkatyön välillä. Muun muassa työttömyysturvan yhdistelmävakuutus parantaisi hybridiyrittäjien asemaa. ”Yhdistelmävakuutuksen ideana on kerryttää työssäoloaikaa yhtäaikaisesti palkansaajana ja yrittäjänä ollessa. Tällä hetkellä ne ovat erillisiä järjestelmiä. Palkansaajana työskentely ei kerrytä yrittäjän työssäoloaikaa, eikä myöskään päinvastoin”, Sonkamuotka selittää.

Hänen mukaansa kyse olisi vain lakiteknisestä muutoksesta, jonka tekeminen ei olisi suuri voimainponnistus esimerkiksi tietojärjestelmien osalta. Yhteiskunta ei kannusta hybridiyrittäjäksi ryhtymistä. Pikemminkin se lyö kapuloita rattaisiin.

MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ JÄRKEVÄLLÄ TAVALLA Anmari Viljamaalla on myös oma kokemus hybridiyrittäjyydestä. Firmansa hän on tosin jo myynyt pois. ”Suosittelen, se oli erinomainen kokemus. Uskon, että yrittäjäkokemus tekee ihmisestä paremman työntekijän, koska silloin oppii hahmottamaan, kuinka kokonaisuus toimii ja mikä on päämäärien kannalta olennaista.”

Hänen mukaansa olisi tärkeä, että rakenteita kehitettäessä tiedostettaisiin nykyistä paremmin se, että yrityksen perustaminen ei välttämättä tarkoita, että henkilöstä on tulossa täysipäiväinen yrittäjä.

"SUOMESSA YHTEISKUNTA EI VIELÄ OIKEIN TUNNISTA HYBRIDI­Y RITTÄJYYTTÄ.

SUURIN ONGELMA ON TYÖTTÖMYYSTURVAN JA SEN TULKINTOJEN KOHDALLA." VILLE SONKAMUOTKA

Vinkit hybridiyrittäjyyttä suunnittelevalle • Hanki sparraajaksi kokenut yrittäjä tai muu asiantuntija, johon luotat.

• Yksin ei tarvitse kaikkea tietää ja keksiä.

Verkostoidu esimerkiksi oman alasi yrittäjien kanssa.

• Etsi asiantunteva tilitoimisto, joka osaa auttaa myös laskelmissa. Myynnin osaat parhaiten arvioida itse, mutta esimerkiksi kannattavuuden ja kassavirran simulointi ammattilaisen kanssa vähentää epävarmuutta.

• Ennakoi tuleva kassavirtasi mahdollisimman tarkasti.

• Mieti, mikä on olennaista juuri sinun bisneksessäsi.

• Varmista itsellesi vapaa-aikaa. Yrityksesi tärkeintä resurssia ei kannata polttaa loppuun.

• Jos päätoimiseksi yrittäjäksi ryhtyessäsi vaihdat yritysmuotoa, huomioi osakeyhtiölle tulevat ennakkoverot.

• Varaudu vakavasti. YEL-tulo kannattaa mitoittaa oikein.

Lähde: Yrittäjäksi siinä sivussa -esite, jonka on tuottanut Sivutoimiyrittäjästä päätoimiyrittäjäksi -hanke.

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

15

Susanna Laine siirtyi yrittäjäksi hybridiyrittäjyyden kautta: aluksi hänellä oli turvanaan palkkatyö, johon palata.

16

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

”Yritys voi olla vain tapa tehdä asioita, jotka ovat ihmiselle itselleen tärkeitä. Jos esimerkiksi tykkään paljon hevosista ja haluan rahoittaa harrastustani, niin voi olla järkevä tapa perustaa yritys hevostallin ylläpitämiseen ja tarjota samalla palvelua muille harrastajille. Moni hybridiyrittäjä haluaa yrityksen kautta organisoida itselleen mielekästä tekemistä järkevällä tavalla, eikä suinkaan ole tarkoitus perustaa uutta Nokiaa.”

MOTIIVINA TYÖN MIELEKKYYS Aiemmin mainituista sivutoimisten yrittäjien motiiviprofiileista KTM Susanna Laine voitaisiin ehkä laskea testaajiin: palkkatyössä oleva Laine halusi testata, voisiko yrittäjyydestä tulla hänen päätulonlähteensä. Laine alkoi suunnitella yrityksen perustamista yhdessä opiskelukaveriensa Veera Brücklerin ja Kati Partasen kanssa. Hän oli tuolloin mukavassa työpaikassa talouspäällikkönä, mutta taustalla muhi ajatus palkkatyöstä irtautumisesta ja itselleen merkityksellisen työn tekemisestä. Siitä alkoi liiketoimintasuunnitelman työstäminen.

Täysipäiväiseksi yrittäjäksi ryhtyminen tuntui Laineen mielestä kuitenkin isolta hypyltä. ”Hoitovapaa antoi parin vuoden turvaverkon. Kun perustimme yritystä, minulla oli edelleen työsuhde odottamassa ja mahdollisuus palata takaisin palkkatyöhön, jos haaveet yrittäjyydestä olisivat kariutuneet”, Laine kertoo.

Laineesta tuli hybridiyrittäjä – voisi sanoa, että hänellä oli toinen jalka palkkatyössä ja toinen yrittäjyydessä.

Lappeenrannasta kauppatieteiden maistereiksi valmistuneet Laine, Brückler ja Partanen perustivat vuonna 2015 TwistBe-nimisen firman. Se on lyhenne sanoista “The Way It’s Supposed To Be”. He haluavat tarjota asiakkailleen kokonaisvaltaista ihonhoitoa ja aidosti vaikuttavia tuotteita, mihin nimikin viittaa. Nimi ehkä kertoo myös siitä, että yrittäjyyden kautta kolmikko on

päässyt tekemään unelmatyötään. ”Minulle oli tärkeintä, että pääsen tekemään itselle mielekästä työtä.

Kukaan meistä ei lähtenyt yrittäjäksi sen vuoksi, että tässä automaattisesti rikastuisi. Suuri osa yrittäjistä pääsee tuskin minimipalkoille, mutta silti yleinen mielikuva on, että yrittäjät tienaavat paljon”, Laine pohtii.

TwistBe:n perustajat saivat lisäpotkua yrittämiseen Tarinatalon tuottamasta Leijonan luola -viihdeohjelmasta, jossa pääoma­ sijoittajaraadille esiteltiin yrityksen kehittämää kauneusalan digitaalista palvelua, ihonhoidon verkkovalmennusta. Tiimi pystyi vakuuttamaan enkelisijoittaja Riku Asikaisen, jonka kanssa yritystä tällä hetkellä kehitetään kovaa vauhtia eteenpäin.

”PÄÄTÖKSET TULEVAT SYDÄMESTÄ” Susanna Laine ei kadu päätöstään hypätä hybridiyrittäjyyden jälkeen kokoaikaiseen yrittäjyyteen. Työn­ antajakin suhtautui Laineen päätökseen myötämielisesti. ”En pysty tekemään missään muualla näin vapaasti töitä. Toki tässä on vastuuta ja välillä työpäivät venyvät pitkiksi, mutta yleensä tahdin voi määrätä itse”, Laine sanoo. ”Kaikki työtehtävät eivät välttämättä maistu hyvältä, mutta ne palvelevat suurempaa hyvää, jota tästä työstä saa.”

Yrittäjyyteen liittyy aina riski.

Edelleenkään Laine ei koe, että yrittäjyys turvaisi toimeentulon täysin.

Täytyy mennä kuukausi kerrallaan.

Silti hän on päivä päivältä vakuuttuneempi, että on juuri oikeassa paikassa yrittäjänä. ”Vaikka olemme akateemisesti koulutettuja, tulevat tällaiset päätökset sydämestä.”

Laine pohtii, että hänen kohdallaan tilanne ei ole ”joko tai”.

Periaatteessa hänellä on yrittäjänä mahdollisuus palata jälleen hybridiyrittäjäksi, eli ottaa rinnalle jokin osa-aikatyö, joka mahdollistaisi unelmatyöstä kiinnipitämisen. ”Vaikka tässä on lähtenyt turvallisesta palkkatyöstä yrittäjäksi, niin

"KUKAAN MEISTÄ EI LÄHTENYT YRITTÄJÄKSI SEN VUOKSI, ETTÄ TÄSSÄ AUTOMAATTISESTI RIKASTUISI." SUSANNA LAINE

totta kai välillä on käynyt mielessä, pitäisikö palata palkkatyöhön”, Laine sanoo.

Toistaiseksi ei ole ollut tarvetta palata palkansaajan rooliin. Tulevaisuuskin näyttää valoisalta, kun TwistBe alkaa tarjota ihonhoitoon liittyvää verkkokoulutusta kansainvälisillä markkinoilla. ”Tämä on nyt Suomessa testattu tuote, ja se on saanut täällä erinomaisen vastaanoton.”

Suomen Ekonomit tarjoaa

• Sparrausta yrittäjyyteen, työn tuunaamiseen ja tasapainon löytämiseen.

• Mentorointia yrittäjyyteen.

• Palkkatyön yrittäjyydelle asettamien rajoitusten tarkistusta.

• Tietämystä, miten yrittäjyys vaikuttaa sosiaaliturvaan.

• Keskustelua yhtiöoikeudellisiin kysymyksiin.

• Kommentteja konsultointi-, toimeksianto-, alihankinta- ja osakassopimuksiin.

• Koulutuksia ja tapahtumia ammatilliseen kehittymiseen ja kohtaamisiin.

• Suomen Yrittäjien laajan palvelupaketin neuvontapalveluineen tavallista edullisemmin. www.ekonomit.fi/yrittajille

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

17

Ekonomit ­kehityksen kärkeen

UUSI TYÖ

KTM, YTM Marjo Loisa Lappeenrannan teknillisen yliopiston viestintäjohtaja > Suomen Ekonomien viestintäjohtaja

TEKSTI MARITA KOKKO KUVAT ANTON REENPÄÄ & JOUHKIN JA ROSSIN ARKISTOT

POIMINNAT MARJON URALTA

1997 YTM Tampereen yliopisto

18

S

uomen Ekonomien uusi viestintäjohtaja Marjo Loisa nostaa ekonomit keskeisiksi toimijoiksi yhteiskunnan, ympäristön, talouden ja kilpailukyvyn kehityksessä. ”Ekonomit edustavat vahvaa asiantuntijuutta, ja tämän asiantuntijaryhmän näkemys täytyy saada kuuluviin oikeissa paikoissa, oikeaan aikaan. Ajankohtaisia tavoitteita edun­valvonnassa ovat esimerkiksi työmarkkinoita jäykistävien turhien kilpailukieltosopimusten vähentäminen ja asiantuntijoiden työajan turvaaminen lailla”, hän sanoo. ”Viestinnässä tärkeää on strategisuus, vaikuttavuus ja tavoitteellisuus. Tarvitaan myös nopeaa reagointikykyä ja uutisarvon ymmärrystä.”

Näkemys on muokkautunut työuran varrella: Loisa teki yhdeksän vuoden uran Lappeenrannan teknillisen yliopiston viestinnän johtotehtävissä, jota ennen hän työskenteli journalistina.

Uudelle viestintäjohtajalle on tärkeää asioiden merkityksellisyys. ”Esimerkiksi LUT:ssä viestinnän avulla pyrittiin edistämään globaalistikin tärkeitä asioita, kuten puhdasta energiaa ja vettä, kiertotaloutta ja kestävää liiketoimintaa.”

Nyt merkityksellisten asioiden edistäminen jatkuu Suomen Ekonomeissa. Loisa sanoo olevansa erityisen kiinnostunut vaikuttajaviestinnästä ja vaikuttamistyöstä, mikä on vahvasti myös Suomen Ekonomien viestintäjohtajan työsarkaa. ”Edellinen ja uusi tehtäväni nivoutuvat toisiinsa, sillä kauppatieteellistä koulutusta antavat yliopistot ovat Suomen Ekonomeille tärkeitä yhteistyökumppaneita. Ehdin työskennellä LUT:ssä pitkän rupeaman brändin, viestinnän ja markkinoinnin vetäjänä. Nyt oli luonteva hetki muutokselle.”

Loisan uran perustana on kaksi akateemista tutkintoa. Nuorena hän valmistui Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineenaan sosiaalipsykologia. Työelämä herätti halun oppia lisää. Tie vei lukemaan tietojohtamista Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon, josta hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi.

Suomen Ekonomien palvelut ovat Loisalle tuttuja, ja niistä hän haluaa viestiä koko ekonomikunnalle. ”Palvelujen laatu, laajuus ja yksilöllisyys – näistä kaikista pitää kertoa jäsenlähtöisesti. Tätä työtä onkin tehty jo pitkälle.”

Ekonomien vuoden 2018 teema on hyvinvointi. Omasta hyvinvoinnistaan Loisa pitää huolta priorisoimalla unen aina kun se vain on mahdollista. Liikunta on toinen hyvinvoinnin lähde. ”Kiireisinäkin päivinä yritän nipistää aikaa vaikka vain vartin kävelyyn tai venyttelyyn.”

1999 vapaaehtoistyöntekijä Nepalissa Kepa

1997 uutistoimittaja Etelä-Saimaa

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

2004 tuottaja Sanoma Lehtimedia

2002 toimittaja Sanoma Lehtimedia

2008 Feature-osaston toimittaja Etelä-Saimaa

2006 KTM Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT

2009 talous-politiikkaosaston toimittaja Etelä-Saimaa

2009 viestintäjohtaja Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT

2018 viestintäjohtaja Suomen Ekonomit

[ 3 X UUSI TYÖ ] OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOIT­TAUDU TOIMITUKSEEN: PAULA.RISTIMAKI @OTAVA.FI

Rohkeasti peliyrittäjäksi KTM Kirsi Rossi, 36 Kauppatieteiden aikuisopiskelija Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa > Random Potion -peliyrityksen osakas ja johtaja

KIRSI ROSSI VALMISTUI joulukuussa pääaineenaan

Arvopohja veti järjestöön KTM Hannu Jouhki, 45 Monipuolinen ura lääkeyhtiö Sanofilla > SAK:n kasvu ja ­vaikuttaminen -osaston johtaja

ARVOLÄHTÖINEN TYÖ sai Hannu Jouhkin vaihtamaan lääkealan johtotehtävät SAK:n kasvun ja vaikuttamisen johtamiseen. ”Osalle meistä sopii syvä asiantuntemus kapealtakin ­sektorilta, ja tuote- ja toimialaosaaminen on aina ihailtavaa. Itse haluan lähestyä asioita kokonaisuuksien kautta. SAK:ssa saan oikeasti miettiä, mikä on hyvä yhteiskunta. Mukana on arvopohjaisia kysymyksiä oikeudenmukaisuudesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta.”

Jouhki on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta, mutta on opiskellut myös sosiaalipsykologiaa Tampereella ja kansainvälistä politiikkaa Prahassa. Hänellä on pitkä kokemus johtamis- ja asiantuntijatehtävistä kansainvälisessä lääkeyrityksessä ja tausta valtiovarainministerin erityisavustajana.

Jouhkin tehtäviin keskusjärjestössä kuuluvat viestintä, yhteiskuntavaikuttaminen elinkeinopolitiikan kautta sekä talouspolitiikka. ”Elinkeinopolitiikassa pidän tärkeänä yhteiskunnallisen infrastruktuurin kehittämistä. Julkisuudessa on paljon suuria visioita, esimerkiksi Tallinna-­tunneli ja metropoli­alueen tulevat ratkaisut.

Keskusjärjestönä olemme vahva vaikuttaja monenlaisissa hankkeissa. Meillä on näkemystä yhteiskunnan kehittämisen suuntaviivoista.”

SAK on Jouhkin mukaan hyvin hereillä työelämän murroksessa. Järjestöllä on meneillään Mahdollisuuksien aika -hanke, jossa ­ehdotetaan ratkaisuja uudistuvaan työelämään ja alustatalouteen. ”Työelämän murroksessa on kyse myös veropohjan kestävyydestä, eläketurvasta ja sosiaalisesta suojelusta. Ne on pidettävä mukana pohdinnoissa”, hän tähdentää.

Työelämä on ollut uuden edessä monta kertaa aiemminkin.

Jouhki korostaa, että yhdessä sopimalla ja neuvottelemalla on muutokset saatu hyödyttämään kaikkia osapuolia ja takaamaan talouskasvun mahdollisuudet. Esimerkiksi paikallinen sopiminen on jo tosiasia. SAK on mukana kehittämässä sitä. ”Näkemyksemme mukaan paikallisen sopimisen tulee olla aitoa sopimista osana työehtosopimusjärjestelmää.”

Jouhki ei näe järjestäytymisasteen laskua epäluottamuslauseena ay-liikkeelle, sillä taustalla on työelämän pirstaloituminen. ”Toimimme tilanteessa parhaiten, kun teemme uusia yhteiskunnallisia avauksia. Esimerkiksi perhevapaauudistuksessa SAK oli selvä liikkeellepanija. Uskomme, että avausten myötä ihmiset ymmärtävät ay-liikkeen olevan heitä hyödyttävä, rakentava voima.”

”Haluan lähestyä asioita kokonaisuuksien kautta.”

tietojohtaminen ja uskaltautui saman tien nuoren peliyrityksen osakkaaksi ja johtajaksi. Työ startup-yrityksessä vaatii paljon opettelemista ja aktiivista otetta.

Työelämässä Rossi ei ole aloittelija, sillä opintoja on edeltänyt ja niiden rinnalla kulkenut kymmenen vuoden työura yritysten markkinoinnissa, myös it-alan projekteissa. Graduaan hän kuitenkin teki päätoimisesti. Kun lopputyö alkoi valmistua, aukesi tilaisuus lähteä mukaan tietokonepelejä luovaan Random Potion -yritykseen. ”Pienessä ja uudessa firmassa tapahtuu koko ajan.

Kun yhden asian saa hoidettua, on jo uutta edessä: joku tiimistä löytääkin uuden tehtävän tai rahoitus vaatii lisähuomiota”, hän kuvaa.

Rossi oli harkinnut yrittäjyyttä jo opiskellessaan ammattikorkeakoulussa. Nyt elämäntilanne tuki ajatusta. ”Peliala on kiinnostanut jo pitkään, koska monet kavereista ovat alalla. Ja kun oli tovin ollut päätoimisena opiskelijana, oli ehtinyt suhteuttaa tulonsakin myös yrittäjän aluksi vaihtelevaan tulovirtaan.”

Rossi toteaa pelialan olevan monen ammattilaisen yhteisö. Hän näkee tehtävänsä asiantuntijoiden johtajana vuolaiden ideavirtojen uomaajana. ”Untuvikkofirmassa, jossa kaikki ovat asiantuntijoita ja iso osa myös osakkaita, johtajan tulee luoda avointa keskustelukulttuuria. Vaikka yritys onkin syntynyt kaveriporukan ideasta, huomaa aika ajoin, että heidät pitää saada yhteen keskustelemaan ja jakamaan tietoa keskenään. Näin löytyvät uudet näkökulmat ja ajatukset.”

Joskus Rossi joutuu jopa toppuuttelemaan tiimiään. ”Vaikka porukalla on loputon määrä ideoita ja intoa, uudessa yrityksessä aika ja raha ovat rajallisia. Tarkoitus ei ole rajoittaa, mutta yhdessä on mietittävä, mihin suuntaan menemme.”

Työn imu on Rossin tehtävissä vahvaa, mutta hän varoo uppoutumasta liian syvälle. Kun koko ajan voisi tehdä enemmän ja enemmän, on aikaa otettava itsellekin.

Rossi lataa akkujaan liikkumalla. Ominta hänelle on tanssi kaikissa muodoissaan, baletista lattareihin. ”Kun opettelet koreografioita, et pysty enää miettimään työasioita. Parin tunnin tanssiharjoitusten jälkeen on mieli kirkastunut ja etäisyys antanut tilaa uusille ratkaisuille.”

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

19

ALUSTA-AJATTELU MULLISTAISI KOULUTUKSEN

20

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

Viime vuonna käynnistynyt visiotyö korkeakoulutuksen ja tutkimuksen uudistamiseksi on mittava koulutuspoliittinen hanke. Esille nousseista ehdotuksista korkeakoulujen alustamalli ratkaisisi monia tulevaisuuden pulmia.

TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVITUS ISTOCKPHOTO

S

uomessa on totuttu luottamaan kansakunnan korkeaan koulutustasoon kuin skandinaaviseen peruskallioon.

Maailman parhaana pidetyn peruskoulujärjestelmän luominen on Talvisodan ihmeeseen verrattava kansallisen ylpeyden aihe, ja etenkin kiihtyvän globalisaation aikana Suomen talous on nojannut osaamista vaativiin korkean jalostusasteen työpaikkoihin ja tuotekehityksen panostuksiin.

Korkeakoulutukseen kohdistuu kuitenkin valtava määrä haasteita ja muutospaineita: talous globalisoituu, automaatio kiihtyy ja työ muuttaa muotoaan. Tieteen ja tutkimuksen

pitäisi ratkaista ympäristö- ja energia­ ongelmat, tuottaa talouden pyöriä voitelevia innovaatioita ja parantaa elämän­laatua. Samalla kun koulutuksesta on leikattu, pitäisi järjestelmän saada enemmän aikaan olemassa olevilla resursseilla.

Miten koulutusjärjestelmä vastaa näihin haasteisiin?

Tätä kysymystä on ruodittu opetusministeriön keväällä 2017 käynnistämässä Korkeakouluvisio 2030 -projektissa, jonka tavoitteena on luoda puitteet korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuuden kehitykselle Suomessa. Meneillään on kenties lähivuosien merkittävin koulutuspoliittinen hanke.

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

21

”Meillä on hyvä koulutusjärjestelmä, ja kansainvälisessä vertailussa pärjäämme hyvin. Akuuttia hätää ei ole. Mutta esimerkiksi Aasian maat juoksevat tällä hetkellä lujempaa kuin me ja ovat tulossa ohi. Työelämä muuttuu, tulee uudenlaisia asioita, joihin pitää reagoida. On aika ajoin tervettä miettiä, onko valittu suunta oikea ja miten ympärillä tapahtuviin muutoksiin pitää reagoida”, sanoo opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuri­ ministeriöstä.

Iso osa keskustelusta on liittynyt koulutustarjonnan joustavuuden lisäämiseen, jotta korkeakoulutus palvelisi paremmin myös niitä, joiden osaaminen vaatii uusintamista. ”Nykyinen järjestelmä ei ehkä tarjoa riittävästi mahdollisuuksia korkeasti koulutettujen osaamisen päivittämiseen. On paljon hyvää tutkintoon johtavaa koulutusta, mutta tarvittaisiin myös joustavammin ja avoimemmin tarjolla olevaa koulutusta”, Vuorinen sanoo.

NYT VÄÄNNETÄÄN TIEKARTASTA Viime lokakuussa julkistettu visio sisältää konkreettisia tavoitteita ja

yleisiä julistuksia. Vuonna 2030 esimerkiksi yli puolen Suomen nuorista tulisi olla korkeakoulututkinnon suorittaneita ja neljä prosenttia bruttokansantuotteesta tulisi kohdistaa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Käytännön toimenpiteet ovat vielä työn alla. Vuorinen luotsaa tällä hetkellä yhtä viidestä temaattisesta toimeenpanotyöryhmästä, joiden tehtävä on pohtia tiekarttaa vision toteuttamiseksi. Työtä tehdään opetusministeriössä yhdessä oppilaitosten, opiskelijajärjestöjen, ammattiliittojen ja muiden sidosryhmien kanssa.

Eri osapuolten kantoja kuunnellaan, ja tavoitteena on mahdollisimman tyydyttävä toimenpideohjelma.

Esillä on ollut esimerkiksi hallintouudistus, joka yhdistäisi yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen lainsäädännön yhteen lakiin.

Rajan häivyttäminen alkoi jo viime joulukuussa, kun uusi laki salli yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen entistä laajemman opetusyhteistyön.

Ikuisuuskeskustelu korkeakouluverkon karsimisesta voi sekin edelleen hyvin. Suomessa on 14 yliopistoa ja 23 ammattikorkeakoulua, mikä osin johtaa päällekkäisyyteen ja heikentää tehokkuutta.

Tulevaisuuspaneeli: tarvitaan jatkuvaa oppimista Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen syksyllä nimittämä Osaamisen tulevaisuuspaneeli julkisti maaliskuun puolivälissä ensimmäisen kannanottonsa, jossa esitetään suomalaisen koulutusjärjestelmän päivitystä.

Perinteisen opinnoista työelämään -polun rinnalle on noussut ajatus jatkuvasta oppimisesta ja aktiivisesta osallistumisesta läpi koko elämän.

"Arvioiden mukaan jopa miljoona suomalaista tarvitsee uudelleenkouluttamista. Suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa erinomaisia tuloksia, joiden antamalle perustalle on pääsääntöisesti erittäin hyvä rakentaa uutta osaamista", sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

"Uudistettu ammatillinen koulutus antaa nyt mahdollisuuden täydentää osaamista työuran varrella ja suunnata osaamista uudelleen. Korkeakouluissa tämä mahdollisuus edelleen puuttuu. Jatkossa koulutusta pitää olla myös tutkinnon jälkeiselle ajalle moduulipohjaisesti, ettei tarvitsisi aina aloittaa alusta, vaan voitaisiin oppia joustavasti ja jatkuvasti."

Tulevaisuuspaneelin mukaan osaamisen turvaamiseksi olisi toteutettava laaja jatkuvan oppimisen reformi, joka mahdollistaisi kouluttautumisen ja osaamisen kehittämisen joustavammin elämän aikana. Käytännössä tämä tarkoittaisi koko koulutusjärjestelmän tarjonnan joustavuuden merkittävää lisäämistä. Ihmisten tulisi päästä käsiksi tarvitsemaansa koulutukseen selvästi nykyistä helpommin – myös työn ohessa ja sen aikana.

22

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

Suomen Ekonomien, Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja ­Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen (YKA) koulutuspoliittiset asian­ tuntijat räväyttivät viime syksynä esiin yhden rohkeimmista ehdotuksista korkeakoulujärjestelmän uudistamiseksi: valtakunnallisen alustamallin.

Se on pitkälle tähtäävä visio, joka voisi ratkaista useimmat korkeakouluvision 2030 tavoitteet. ”Ajatuksena on viedä korkeakoulujärjestelmää kansallisemmaksi, hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia ja häivyttää organisaatioiden ja maantieteen rajoituksia”, kiteyttää Suomen Ekonomien koulutuspolitiikan asiantuntija Suvi Eriksson.

OPPIJALÄHTÖINEN ALUSTAMALLI Yksinkertaisuudessaan järjestöjen ehdottama korkeakoulutuksen valtakunnallinen alustamalli tarkoittaa, että jatkossa kaikki suomalaiset korkeakoulut tarjoaisivat opetussisältöjä yhdessä ”alustassa”. Sen tarjonnasta opiskelijat voisivat vapaasti valita tutkintoonsa sopivia osia. Yhdessä korkeakoulussa opiskelevan henkilön ulottuvilla olisi siis vain oman oppilaitoksen kurssitarjonnan sijaan kaikki Suomessa tarjottava opetus.

Tutkintoa opiskelevien opiskelijoiden lisäksi ehdotus kattaa olennaisesti myös elinikäisen, jatkuvan oppimisen. ”Joustavuus on työuran aikaisessa oppimisessa vähintään yhtä tärkeää kuin tutkintoon johtavassa opiskelussa. Varsinkin silloin olisi hyvä, jos saatavilla olisi opetusta laajemmin kuin mitä paikkakunnan korkeakoulut tarjoavat”, Suvi Eriksson toteaa.

Keskiössä olisi aina opiskelija ja hänen mahdollisuutensa liikkua ja hankkia parasta opetusta organisaatioiden ja maantieteen rajoituksista välittämättä.

Alustaratkaisu ei ottaisi kantaa oppilaitosten määrään tai niiden yhdistymiseen, vaan kannustaisi pikemminkin korkeakouluja erikoistumaan ja profiloitumaan entistä tehokkaammin. ”Oppilaitosten työnjaosta ja erikoistumisesta on keskusteltu

vuosi­kausia. Siksi tuntuisi järkevältä, ettei oppilaitoksen profiloituminen kapeammalle erikoistumisalalle samalla kaventaisi opiskelijan mahdollisuuksia”, Suvi Eriksson sanoo.

Ehdotuksen taustalla on Ekonomien keväällä 2016 laatima ehdotus digitaalisesta kauppakorkeakoulusta. Se sisälsi jo nyt ehdotetun alustamallin tärkeimmät elementit: kauppakorkeakoulujen yhteinen digitaalinen alusta mahdollistaisi opetuksen tarjoamisen vailla maantieteellisiä rajoitteita ja mahdollistaisi kunkin yksikön keskittymisen oman osaamisprofiilinsa mukaisesti. ”Jo silloin Ekonomien sisällä keskusteltiin, että eihän tämä ole mitenkään kauppatieteille erityinen asia. Kun korkeakouluvisiotyö viime vuonna alkoi, tuntui luontevalta jalostaa digitaalisesta korkeakoulusta yleisempi ehdotus”, Suvi Eriksson kertoo.

Hän kuitenkin korostaa, ettei yhteistä ”alustaa” pidä kaventaa vain ajatukseen yhdestä digitaalisesta oppimisalustasta eikä pelkästään verkko-opinnoista. Pikemminkin kyse on aivan uudesta tavasta ajatella korkeakouluja oppijan laajempana tarjottimena, josta voi nykyistä avoimemmin valita eri korkeakoulujen tarjontaa.

”JOUSTAVUUS ON TYÖURAN AIKAISESSA OPPIMISESSA VÄHINTÄÄN YHTÄ TÄRKEÄÄ KUIN TUTKINTOON JOHTAVASSA OPISKELUSSA.” SUVI ERIKSSON

UUDET NÄKÖKULMAT TERVETULLEITA Järjestöjen alustamalliehdotus on herättänyt kiinnostusta ja saa myös kannatusta yliopistokentältä.

Itä-Suomen yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan varadekaani, professori Matti Turtiainen pitää alustamallia hyvänä ja edistämisen arvoisena.

Korkeakoulutuksen uudistaminen kaipaa tällaisia irtiottoja, Turtiainen uskoo. ”Kun katsoo ympäröivän yhteiskunnan muutoksia, niin jotain tämän tyyppistä mallia tarvitaan.

Korkeakoulupolitiikka pohjautuu liikaa perinteisiin rakenteisiin”, Turtiainen sanoo.

Hänen mukaansa korkeakoulu-uudistusta katsotaan usein vanhan toimintamallin valossa, vanhojen yksiköiden ja niiden sisäisen uudistumisen kautta.

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

23

”JOS KESKUSTELUUN LÄHDETÄÄN VANHAT RAKENTEET EDELLÄ, NIIN YLIOPISTOISSA MENNÄÄN HERKÄSTI OMIIN POTEROIHIN.” MATTI TURTIAINEN

24

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

”Liian usein lähdetään esimerkiksi siitä, pitäisikö ammattikorkeakoululaki ja korkeakoululaki yhdistää ja onko oppilaitoksia yksinkertaisesti liikaa. Ehkä sekin on hyvä kysymys, mutta asiaa pitäisi ehkä katsoa uusien mahdollisuuksien, kuten alustojen kautta, ja mahdollistaa korkeakoulutoiminnan irtautuminen organisaatioista”, Turtiainen pohtii.

Juuri vanhoihin rakenteisiin pohjaava keskustelu nostaa eri yliopistoissa karvat pystyyn ja saa eri yksiköt suojelemaan omaa asemaansa. Se saa yliopistot näyttämään vanhoillisilta ja kykenemättömiltä muutokseen. ”Jos keskusteluun lähdetään vanhat rakenteet edellä, niin yliopistoissa mennään herkästi omiin poteroihin. Siksi asiaa pitäisi miettiä uudesta näkökulmasta”, Turtiainen toteaa.

YHDEN SIJAAN YHTEENSOPIVIA ALUSTOJA Opetuksen asteittainen irrottaminen oppilaitoksista alustamallin mukaisesti tukisi monia 2030-visiossa määrättyjä tavoitteita.

Opetusneuvos Vuorinen kertoo, että visiota työstettäessä on tunnistettu paitsi opiskelijoiden tarve koota tutkintoja useamman korkeakoulun opetustarjonnasta, myös laajempi tarve tuoda opetus muidenkin koulutustarjonnasta kiinnostuneiden kansalaisten ulottuville.

Korkeakoulujen pitäisi palvella myös työelämässä olevia, jotka haluavat jalostaa osaamistaan. ”Meillä on kuitenkin aika suljettu koulutusjärjestelmä. On tärkeä tavoite, että saataisiin entistä useampi korkeakoulutuksen piiriin”, Vuorinen toteaa.

Alustamallin tarkoitus olisi tehdä korkeakouluille järkeväksi avata tarjontaansa muillekin kuin omille tutkinto-opiskelijoille ja järjestää koulutusta yhteistyössä muiden korkeakoulujen kesken. Ne voisivat tuottaa esimerkiksi alakohtaisesti tai monialaisesti osaamiskokonaisuuksia, joihin yhden korkeakoulun ei yksin kannattaisi ryhtyä. Se mahdollistaisi myös nopeamman reagoinnin muuttuviin osaamis­ tarpeisiin.

Harmillisen usein keskustelu kuitenkin tarrautuu yksityiskohtiin, kuten yhteiseen digitaaliseen ratkaisuun. Alustamallista puhuttaessa on helppo todeta, ettei yksi yhteinen digitaalinen alusta välttämättä toimisi koko kirjavan korkeakoulukentän kohdalla. ”On haastavaa keksiä yhtä ratkaisua, joka olisi kaikille sopiva. Mietimme tapoja saada avoimesti saatavilla oleva koulutustarjonta hyvin näkyville, mutta se ei välttämättä tarkoita mitään yhtä teknistä ratkaisua, vaan esimerkiksi yhteensopivia ja yhdessä toimivia alustoja tai oppimisympäristöjä”, Vuorinen kertoo.

Yhtä digitaalista järjestelmää alustamallissa ei tosin vielä ehdotetakaan. Mutta käytännössä digitaaliset alustat helpottavat suuresti usean oppilaitoksen välistä yhteistyötä.

Opetusministeriön hankerahoituksella käynnistetyissä kokeiluissa niitä on jo otettu käyttöön.

KÄRKIHANKKEET NÄYTTÄVÄT MALLIA Hallituksen rahoittamia korkeakoulutuksen kehittämishankkeita vuosille 2017–2019 ovat muun muassa ammattikorkeakoulujen ympärivuotista verkko-opetusta tarjoava eAMK-hanke ja bioanalytiikan opetuksen verkkoportaali BioDigi.

Samansuuntainen on myös viime vuonna perustettu uusi tekniikan alan yhteistyöyliopisto FITech, johon osallistuu seitsemän eri oppilaitosta ympäri Suomea. Valtion 12 miljoonalla eurolla tukeman hankkeen päällimmäinen tavoite on kouluttaa tekniikan alan osaajia Lounais-Suomen yritysten kasvaviin tarpeisiin. ”Näihin hankkeisiin on lähdetty innolla. Uudenlaista kulttuuria on ilmassa”, Vuorinen sanoo.

Suomen kauppakorkeakoulut ovat mukana kehityksen eturintamassa. Käytännön mallia alusta­ pohjaisesta opetustarjonnasta näyttää viime vuonna käynnistynyt valtakunnallinen liiketoimintaosaamisen verkko-opintokokonaisuus eli LITO-hanke.

Hankkeen kautta opiskelija voi suorittaa liiketoimintaosaamisen sivuainekokonaisuuden riippumatta siitä, missä korkeakoulussa tutkintoaan suorittaa. Verkossa

tapahtuvaan opetukseen osallistuvat Suomen kaikki kymmenen kauppa­ tieteitä opettavaa yliopistoa, ja hanketta koordinoi Turun yliopisto.

Ensimmäiset kurssit käynnistyivät syksyllä 2017. ”Osallistujien palautetta ei ole vielä ehditty analysoida, mutta on käynyt ilmi, että opiskelijoilla on tarvetta joustavaan opiskeluun”, kertoo LITO-hanketta koordinoiva Taina Eriksson Turun yliopistosta.

Teknisesti LITO-opinnot eivät vielä tapahdu yhdellä yhtenäisellä alustalla, mutta opiskelijan näkökulmasta sitä ei välttämättä huomaa.

Kaikki opiskelu tapahtuu yhden verkkopalvelun kautta, johon pääsee kunkin korkeakoulun omilla verkkotunnuksilla, ja opintopisteet ilmestyvät oman koulun opintorekisteriin automaattisesti. Kulissien takana tämä vaatii vielä paljon opintohallinnollista käsityötä.

Ensimmäisen lukuvuoden aikana opintokokonaisuuden osallistujamäärä on rajattu 250 opiskelijaan per kurssi. Tilaa on riittänyt kaikille halukkaille, vaikka kiinnostus on ollut suurta, Taina Eriksson kertoo. ”Opiskelijoilla on vahva tarve kauppatieteelliselle osaamiselle muiden alojen tutkintoa täydentävän opintokokonaisuuden muodossa.

Kysyntä on ollut kovaa käytännössä kaikissa monitieteellisissä yliopistoissa.”

RAHOITUS JARRUTTAA KEHITYSTÄ Taina Eriksson näkee LITO-hankkeen mallina laajemmalle yhteistyölle ja työnjaolle korkeakoulujen välillä. Jokainen kauppakorkeakoulu tarjoaa tahoillaan suurin piirtein samaa perusopetusta, jota voitaisiin tehdä tehokkaammin yhdessä.

Samoin tiettyjen oppilaitosten vahvuusalat voisivat olla paremmin myös muiden koulujen opiskelijoiden ulottuvilla. ”Totta kai kontaktiopetuksella on tärkeä rooli, mutta sitä pystyttäisiin täydentämään laajemminkin LITO-hankkeen kaltaisilla ratkaisuilla. Se vapauttaisi resursseja muuhun toimintaan, esimerkiksi erikoistumiseen”, Taina Eriksson sanoo.

Suurin kehityksen jarru on ilmeinen.

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

25

”Raha tulee vastaan. Sitä saa, mitä mittaa”, Eriksson toteaa.

Korkeakoulujen nykyinen tutkintopohjainen rahoitusmalli ei kannusta oppilaitosten väliseen yhteistyöhön tai muun kuin tutkintoon johtavan opetuksen tarjonnan kehittämiseen. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistolle ei normaalioloissa ole mitään hyötyä siitä, että se tarjoaa opetusta vaikkapa Turun yliopiston opiskelijalle.

Rahoitus on niukka tai jopa niukkeneva resurssi, joka sanelee tehokkaasti, mihin oppilaitokset toimintaansa keskittävät ja mitä henkilökunta arjessaan tekee. Tapa, jolla korkeakoulutuksen miljardit jatkossa jaetaan, määrittää pitkälti mihin suuntaan järjestelmä kulkee. ”Tällä hallituskaudella tehdyt kärkihankepäätökset kertovat, että yhteistoimintaa ja avautumista syntyy, kunhan siihen osoitetaan rahaa”, Ekonomien Suvi Eriksson toteaa.

Ilman rahoitusmallin uudistusta vaarana on, että kärkihankkeissa tehty työ valuu hukkaan, kun hank-

keet rahoituksen loputtua päättyvät. Rahoituksen uudistaminen on ratkaiseva osa kaikkia pyrkimyksiä avata koulutustarjontaa ja kehittää yhteistyötä.

ETEENPÄIN PIENIN ASKELIN Ekonomien, SYL:n ja YKA:n esittämä alustamallinen Suomen korkeakoulu on kunnianhimoinen visio, johon liittyy suuria käytännön haasteita ja joka edellyttää perustavanlaatuista kulttuurin muutosta. Mutta maailman ei tarvitse muuttua yhdessä yössä, Suvi Eriksson huomauttaa.

Jo tehdyt kärkihankkeet osoittavat avoimuuden ja yhteistyön tuomia hyötyjä. Pienilläkin askelilla voidaan yhtä aikaa parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia, karsia korkeakoulujen päällekkäisiä tehtäviä ja mahdollistaa niiden entistä tehokkaampi profiloituminen. ”Joka tapauksessa yliopistot ja ammattikorkeakoulut ottavat jatkossakin oppilaita, ja tutkinto on tutkinto kuten tähänkin asti. Mutta meillä on huutava kysyntä monialaisesta

KORKEAKOULUJEN NYKYINEN TUTKINTOPOHJAINEN RAHOITUS­­M ALLI EI KANNUSTA OPPI­L AITOSTEN VÄLISEEN YHTEIS­T YÖHÖN.

osaamisesta ja jatkuvasta osaamisen päivittämisestä, ja samalla yliopistoja patistetaan jopa kaventamaan omaa profiiliaan.”

Julkista rahaa korkeakoulutukseen tuskin on tulossa lisää, joten oleellista olisi pohtia, miten raha käytetään mahdollisimman hyvin ihmisten palvelemiseksi, Suvi Eriksson toteaa. ”Mielestäni nyt olisi paikka suurelle näkemykselle.”

Uutisetu ekonomeille.

Kauppalehti Digi 2 viikkoa veloituksetta.

Tilaa heti: kl.fi/digi2018

Kauppalehti Digi sisältää jatkuvasti päivittyvän KL NYT -uutisvirran, viimeisimmät pörssiuutiset, mielenkiintoiset uutisteemat ja videot, kansainväliset uutiset, painetun Kauppalehden ja Option sisällöt näköislehtinä, arkiston sekä paljon muuta.

[ TIESITKÖ? ]

KOULUTUSASTETTA HILATAAN KORKEAMMAKSI Suomalainen korkeakoulutus on yhä hyvällä tasolla, mutta viime vuosina muut maat ovat kirineet ohitse. Jotta hyvinvointi ja kilpailukyky pysyisivät jatkossakin korkealla tasolla, katseet on suunnattava tulevaisuuteen.

KORKEAKOULUTUS SUOMESSA

60

%

25–34 -VUOTIAISTA KORKEAKOULUTETTUJA ON SUOMESSA

Korkeakoulutuksen aloittaa Suomessa noin 60 % kumulatiivisesta ikäluokasta.

Korkeakoulututkinnon suorittaa ikävuosina 25–34 kuitenkin vain 41 %.

27

41

vuotta

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä on Suomessa 27 vuotta. Ikä on vertailumaiden neljänneksi korkein.

%

Tämä on alle OECD-keskiarvon (43 %).

Suomen sijoitus koulutustason vertailuissa laskee tasaisesti, kun verrokkimaissa korkeakoulutettujen osuus kasvaa nopeasti.

Suomi käyttää muiden pohjoismaiden tavoin julkisia resursseja korkeakoulutukseen 1,7 % bruttokansantuotteestaan. OECDmaiden keskiarvo on 1,1 prosenttia bruttokansantuotteesta.

KORKEAKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN VISIO:

50

MITÄ ON SUOMALAINEN KORKEAKOULUTUS VUONNA

%

Yhtenä tavoitteena on, että vähintään 50 % suomalaisista suorittaisi korkea­ koulututkinnon. Lisäksi korkeakoulujen tutkintokoulutuksen rinnalle etsitään uudenlaisia jatko- ja täydennyskoulutuksen malleja.

2030

?

4

%

Akava toivoo muun muassa, että vuoteen 2030 mennessä omaehtoinen täydennyskoulutus saataisiin vähennyskelpoiseksi menoksi ja että tutkimus-, kehitys- ja innovaatio­ investointien osuus olisi yli 4 % BKT:sta.

Vision toimeenpano aloitettiin tammikuussa 2018. Ehdotuksia elinikäisen oppimisen edistämiseksi korkeakouluissa odotetaan jo ennen kesää.

Lähteet: OECD; Akavan korkeakouluvisio; Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulu 2030 -vision materiaalit, mm. Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle : Taustamuistio korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 visiotyölle

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

27

SAMUEL PIHA, KTM • Tohtorikoulutettava, Turun ­kauppa­korkeakoulu • Syntynyt Turussa 1991 • Suurin tieteellinen saavutus: Neljä tieteellistä artikkelia ja käytännölli­ sen tiedon tuottaminen yhteiskun­ nalliseen keskusteluun muun muassa hyönteisten elintarvike­statuksesta.

• Mitä seuraavaksi: Jatkotutkimusta mielenterveyteen ja seksuaali­ terveyteen liittyvästä kuluttaja­ käyttäytymisestä.

TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVA VESA TYNI

Evoluutio ohjaa kulutustakin Kauppakeskusten vessat, hyönteisruoka ja seksilelut avaavat väitöstutkija Samuel Pihalle näkymiä syvälle evoluution muokkaamaan ihmismieleen. Tutkimuksella hän haluaa parantaa kuluttajien elämää.

28

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

[ TIETEENTEKIJÄ ]

T

urun kauppakorkeakoulun tohtorikoulutettava Samuel Piha kiipeää portaita toimistoonsa, kampusalueen laidalla sijaitsevan 60-luvun kerrostalon ylimpään kerrokseen. ”Tänne on sijoitettu erikoisimmat tutkimushankkeet”, hän selittää vain puoliksi vitsaillen.

Pihan erityisalaa on kuluttajatutkimus, joka ei kuulu Turun kauppakorkeakoulun painopistealoihin. Mutta on hänen otteessaan muutakin valtavirrasta poikkeavaa.

Melkein valmiissa väitöskirjassaan Piha tulkitsee kolmea aikaisempaa tutkimustaan evoluutiopsykologian valossa. Tutkimukset käsittelevät kauppakeskusten vessoja, hyönteisten syömistä ja seksivälineiden kuluttamista. Piha tarkastelee, millaisia evolutiivisesti kehittyneitä psykologisia mekanismeja niissä vaikuttaa. ”Kauppatieteessä kuluttajat nähdään yleensä kohteena, jota halutaan ymmärtää, jotta keksittäisiin miten yritykset voivat hyötyä niistä. Minua kuluttajat kiinnostavat itsessään, eivät pelkkänä yritysten luonnonvarana.

Olen kiinnostunut siitä, miten kuluttajien hyvinvointia ja onnellisuutta voidaan lisätä.”

HÄPEÄN JA HIMON RISTIRIITA Esimerkiksi seksivälineiden kuluttamiseen liittyy ristiriita. Moni haluaa seksileluja ja niiden myynti kasvaa, mutta niiden ostamiseen liittyy ikäviä tunteita. Seksi­ välineet ovat tabu, ja kuluttajan toive seksuaalisesta mielihyvästä törmää pelkoon häpeästä. ”Nykypäivänä menestyy yritys, joka antaa kuluttajalle mahdollisuuden kokea olevansa hyvä ihminen. Markkinoijan tehtävä on tarjota kuluttajalle tuo mahdollisuus ja samalla pyrkiä poistamaan kaikkia kuluttamiseen liittyviä negatiivisia tunteita”, Piha selittää. ”Ideaalitilanteessa markkinointi pystyisi poistamaan kaikki seksivälineisiin liittyvät negatiiviset tunteet ja samalla edistämään kuluttajan mahdollisuuksia saavuttaa seksuaalista mielihyvää.”

Toki tutkimus tarjoaa hyötyä myös elinkeinoelämälle.

Piha käy toisinaan puhumassa yrityksissä kuluttajaymmärryksen tärkeydestä. ”Mielikuvani on, että kuluttajanäkökulmaa ymmärretään yrityksissä yhä enemmän”, hän sanoo.

Kuluttajanäkökulma on verraten tuore tutkimus­ traditio. Niin sanottu transformatiivinen kuluttajatutkimus, jossa tutkitaan ihmisten mahdollisuuksia muuttaa itseään ja elämäänsä kuluttamisen kautta, syntyi vasta vuonna 2006. Sen taustalla on 1990-luvulla kehittynyt positiivisen psykologian liike, joka käänsi huomion sairauksista onnellisuuden ja hyvinvoinnin tutkimukseen.

”Minua kuluttajat kiinnostavat itsessään, eivät pelkkänä yritysten luonnonvarana.”

ARKISTEN HAVAINTOJEN TAKANA Teorian sijaan Pihan tutkimusaiheet ovat tosin lähtöisin arkisista havainnoista. Pro gradu -tutkielman idea syntyi vessahädästä Tampereen rautatieasemalla. Aseman

maksullisen ja huonokuntoisen wc:n sijaan Piha livahti kadun yli Stockmannin yleisövessaan. ”Istuin siellä ja mietin, että tulinko juuri tavarataloon ja altistuin kaikille näille tuotteille pelkän vessan takia”, Piha muistelee.

Hänen tutkimuksensa mukaan kuluttajat antavat paljon painoarvoa kauppakeskusten käymälöille, koska vessahätään liittyy konflikti fysiologisen tarpeen ja pelon kesken: ajatus kolkosta, likaisesta ja epämukavasta kauppa­keskus-wc:stä ahdistaa.

Piha katselee ympäristöään tutkijan silmin, kenties seurauksena kampusalueella kasvamisesta. Pihan suku asettui yli sata vuotta sitten silloisen kaupungin laidalle, alueelle, joka nyt on keskellä yliopistoa.

Piha itse syntyi korttelin päässä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ja asuu yhä sen naapurissa. Vasta 26-vuotias viittä vaille tohtori tuli maisteriksi 22-vuotiaana ja isäksi 24-vuotiaana. Hänen isoisänsä oli Turun kauppakorkeakoulun professori Kalevi Piha. ”Hän oli ensimmäisiä, jotka alkoivat Suomessa tutkia mainontaa. Hän oli tavallaan uusi ajattelija, ja ajatuksen tasolla olisi hienoa saada aikaan jotain vastaavaa.”

TEORIA ON TYÖKALU Nyt Turun yliopisto on Suomessa evoluutio­psykologian eturintamassa ja ensimmäinen yliopisto, jossa sitä opetetaan. Kiistelty tieteenhaara pyrkii soveltamaan evoluution oppeja psykologian ja käyttäytymistieteen kysymyksiin.

Piha ottaa esimerkiksi makeanhimon. Aikoinaan niukkuudessa eläneelle ihmislajille oli edullista pitää makeasta, koska sitä oli harvoin tarjolla ja se tarjosi runsaasti kaloreita. Vaikka niukkuus on vaihtunut runsauteen, ei makeanhimo ole kadonnut.

Evoluutiopsykologiaa on moitittu tavasta käsittää ihminen koneena, jonka käyttäytymistä ja etenkin parinmuodostusta voidaan ymmärtää mekaanisesti. ”Evoluutioteoriaa kritisoidaan usein siitä, että se pakottaa ihmiset johonkin muottiin. Jos esitetään jokin teoria, niin oletetaan, että ihminen olisi jotenkin pakotettu toimimaan sen teorian mukaisesti. Olen eri mieltä. Uskon, että jos ihminen tunnistaa evolutiiviset rajoitteensa, hän voi nousta niiden yläpuolelle ja tehdä järkevämpiä, itsenäisiä päätöksiä”, Piha sanoo.

Kuluttajatutkimusta ympäri maan KULUTTAJATUTKIMUSTA opetetaan ja tehdään

Suomessa useissa korkeakouluissa. Kauppakorkeakouluissa suuntaus sisältyy tyypillisesti markkinoinnin oppiaineeseen, mutta alan tutkimusta tehdään myös yhteiskuntatieteissä kulutussosiologian nimellä. Samuel Piha opettaa kuluttajakäyttäytymisen kurssia Turun kauppakorkeakoulussa. Helsingin yliopistossa toimii kuluttajatutkimuskeskus, ja kuluttajakäyttäytymistä opetetaan myös Aalto-­yliopistossa.

Erityisen vahvaa alan opetus on Vaasan yliopistossa, jossa myös kuluttajalähtöinen näkökulma on Pihan mukaan voimistumassa.

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

29

[ MAAILMALLA ] TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVAT DAVID BUTOW/MVPHOTOS

Piilaakson kimaltavan pinnan alla Kaisa Pyhälä teki San Fransiscossa sen, mihin harva rohkenee: sanoi ei Facebookin työtarjoukselle.

V

iime syksynä 33-vuotias Kaisa Pyhälä, KTM, joutui tekemään vaikean valinnan. San Franciscossa asuva Pyhälä oli kuluneen vuoden aikana hakenut töitä eri firmoista, ja loppuvuodesta työtarjouksia tuli kaksin kappalein: toinen Facebookilta, toinen softafirma Atlassianilta. Pyhälä mietti pitkään, listasi plussia ja miinuksia. Lopulta hän päätti antaa pakit Facebookille. ”Kun ilmoitin, etten tule heille töihin, niin olivathan he vähän kummastuneita. Ei Facebookille varmaan kovin moni sano ei.”

Pyhälän työnimike on nyt Senior Program Manager ja työpaikka Atlassian, joka työllistää maailmanlaajuisesti noin 3 000 henkeä. San Franciscossa heitä työskentelee noin 400. ”Meidän suurin ja tunnetuin tuotteemme on Jira, joka on tiketöintijärjestelmä.”

Jira-ohjelmiston tehtävänhallinnan avulla on tarkoitus varmistaa, että osatehtävät tulevat suoritetuksi ja projektin status on helposti kommunikoitavissa. ”Olen tehnyt aikaisemminkin isoja softaprojekteja. Pidän huolta, että oikeat ihmiset ovat mukana oikeaan aikaan, tiimi keskittyy oikeisiin asioihin ja asiat tapahtuvat silloin,

30

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

kun niiden pitää tapahtua”, Pyhälä selittää.

Hän sanoo olevansa yritystason lapsenvahti ja naurahtaa päälle.

Pyhälä on lujasti kiinni San ­Franciscossa: siellä ovat paitsi työ, myös koti ja aviomies, jonka kanssa Pyhälä meni naimisiin 2016 ja sai viime vuonna green cardin eli pysyvän oleskeluluvan Yhdysvalloissa.

TÖISSÄ HENGAILLAAN Kuusi vuotta Piilaaksossa ovat opettaneet paljon paikallisesta työkulttuurissa. Miten suomalainen on siihen sopeutunut?

Pyhälä ei ole huomannut suurta eroa suomalaisessa ja yhdysvaltalaisessa tavassa tehdä töitä. ”En ole tehnyt keskimäärin sen pidempää työviikkoa kuin Suomessa. Tietenkin välillä täytyy puristaa enemmän, kun on tulossa esimerkiksi jokin julkistus, mutta vuoden keskiarvo on varmaan 40 tuntia viikossa. Nämä näkemykset toki liittyvät vain kokemuksiin San Franciscossa ja Piilaaksossa”, Pyhälä pohtii.

Hänen mukaansa Piilaakson työelämässä on paljon hengailukulttuuria, joka Suomesta puuttuu. Työntekijöiden viihtyvyyteen panostetaan kaikissa työpaikoissa. Myös Atlassianin konttorilla on pingispöytiä ja muita viihdykkeitä.

”Ihmiset viettävät paljon vapaa-­ aikaa töissä, mikä on minulle vähän vierasta”, Pyhälä sanoo.

Työyhteisöt ovat tärkeitä etenkin nuorien työntekijöiden elämässä.

Moni on kotoisin kaukaa toisesta osavaltiosta, käynyt ehkä yliopistoa jossain toisessa kaupungissa ja tullut kolmanteen paikkaan töihin. ”Työkavereista tulee ensimmäinen kaveriporukka.”

Pyhälä murtaa muitakin Piilaaksoon liittyviä myyttejä. ”Tiedän, että tämä on vähän provosoivaa, mutta jenkit ovat aika huonoja tekemään töitä. Työ ei ole kovin organisoitunutta ja tehokasta.”

Pyhälän mukaan Suomessa hommat hoidetaan yleensä jouhevammin.

”En ole tehnyt täällä sen pidempää työ­viikkoa kuin Suomessakaan. Vuoden keski­arvo on varmaan 40 tuntia viikossa.”

Kaisa Pyhälä on asunut ja tehnyt töitä San Franciscossa nyt kuusi vuotta. Tuore työpaikka on softajätti Atlassianilla.

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

31

[ MAAILMALLA ]

San Francisco ja etenkin Bay Area on arvomaailmaltaan liberaali ja edistyksellinen. Kaisa Pyhälän mukaan presidentti Trumpin hallintokauden linjaukset eivät vielä juurikaan näy arjessa. Tilanne voi silti muuttua, jos työviisumien saantia alueelle tiukennetaan.

”Jos jokin asia sovitaan, niin se tehdään, eikä siitä tarvitse muistut­ taa kuutta kertaa. Omat kokemuk­ seni ovat toki värittyneitä, koska olen ollut työyhteisöissä sellaisessa asemassa, että vastuullani on organi­ sointi ja aikatauluissa pysyminen.”

TRUMPIN SKANDAALIT HÄMMÄSTYTTÄVÄT Kalifornia on demokraattien valta­ kuntaa. Etenkin Bay Area eli San Franciscon lahden ympäristö on arvomaailmaltaan erittäin liberaali.

Bay Arean asukkaista alle 20 pro­ senttia äänesti vuoden 2016 vaaleissa presidentiksi Donald Trumpia.

Pyhälä sanoo tuntevansa vain yhden

32

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

henkilön, joka äänesti Trumpia.

Yhdysvallat on erittäin jakautu­ nut sekä poliittisesti että sosioeko­ nomisesti. ”Bay Arealla ihmiset ovat hyvin edistyksellisiä ja kannattavat tasa-­ arvoa. Täällä myös otetaan kantaa yhteiskunnan ongelmiin”, Pyhälä sanoo.

Trump ei ole ainakaan vielä on­ nistunut turmelemaan hyväosaisten demokraattien onnelaa. Presidentin aiheuttamat skandaalit hämmästyt­ tävät päivittäin, mutta arjessa sen vaikutukset ovat vielä vähäisiä. ”Sitten jos aletaan tiukentaa työ­ viisumien linjanvetoja, niin se alkaa näkyä täällä”, Pyhälä sanoo.

Kaisa Pyhälä

• Syntynyt: 1984 • Koulutus: KTM, Helsingin kauppakorkeakoulu, valmistunut 2008.

• Nykyinen tehtävä: Senior Program Manager, Atlassian.

• Plussat: Yritys välittää ja huolehtii työntekijöistään, hyvä työilmapiiri, vaikutusmahdollisuudet (matala hierarkia), work/life-balance.

• Miinukset: Jatkuvasti siirtyvät deadlinet sekä työkaverit jotka valittavat, kuinka heidän ilmainen lounaansa ei ollut tarpeeksi hyvä.

• Harrastukset: Crossfit, jooga, Kalifornian luonnosta nauttiminen ja San Franciscon ravintolat.

• Perhe: Aviomies Eric, kissa.

kieltoja, nykyinen politiikka näkyy muun muassa työviisumien ja green cardien käsittelyajoissa. Trumpin hallinto siirsi maahanmuutto­ viraston väkeä siten, että maahantulijoiden hakemusten käsittelijöitä vähennettiin ja keskityttiin entistä enemmän siihen, että muualta tullutta väkeä saadaan passitettua pois. ”Nyt kun on enemmän maahanmuuttajien hakemuksia ja vähemmän virkamiehiä, niin viisumien hakuajat ovat pidentyneet. Minulla on yhdysvaltalainen aviomies ja siksi green cardin pitäisi olla läpihuutojuttu, mutta senkin käsittelyssä kesti yhdeksän kuukautta”, Pyhälä kertoo.

Yhdysvalloissa uutisointi on poliittisesti värittynyttä, minkä vuoksi Pyhälä kertoo lukevansa nykyisen kotimaansa uutiset edelleen Helsingin Sanomista. ”Se tuntuu puolueettomalta medialta.”

Jos isot yritykset eivät voi tuoda pätevää työvoimaa ulkomailta, politiikan seuraukset alkavat vaikuttaa yrityksien tuloksentekokuntoon.

Trumpin viime vuonna määräämä maahantulokielto koskee kahdeksaa maata, jotka ovat Venezuela, Tsad, Somalia, Jemen, Libya, Syyria, Iran ja Pohjois-Korea. Maista kuusi on muslimienemmistöisiä. ”Toistaiseksi on vielä ajateltu, että jos olet korkeasti koulutettu ja hyvätuloinen, niin tervetuloa vain.

On valitettavaa, että tästä kärsivät matalasti koulutetut ja heikkotuloiset ihmiset”, Pyhälä pohtii.

Vaikka Trump ei ole ottanut käyttöön vielä radikaaleja maahantulo-

JALKA OVEN VÄLIIN Atlassian on Pyhälän neljäs työpaikka Yhdysvalloissa: yrityksen b2b-bisnes kiinnosti häntä Facebookin b2c-maailmaa enemmän. Myös työmatka vaikutti, sillä nyt Pyhälä pääsee työpaikalle 10–15 minuutissa.

Lyhyttä työmatkaa on syytä San Fransiscon kaltaisessa suurkaupungissa arvostaa. Esimerkiksi Facebookin konttori sijaitsee Piilaakson Menglo Parkissa. Monien muiden teknologiajättien tavoin Facebook järjestää työntekijöilleen omat bussi­ kuljetukset kaupungin ja konttorin välille. Työmatkoihin kuluu monella päivittäin kaksi–kolme tuntia.

Pyhälä on kiitollinen ensimmäiselle yhdysvaltalaiselle työnantajalleen, joka otti riskin palkatessaan työntekijän toiselta puolelta maailmaa. ”Olin silloin jo pidempään miettinyt, että haluan lähteä ulkomaille töihin. En ollut kuitenkaan miettinyt Yhdysvaltoja, koska tänne on aika vaikea tulla”, Pyhälä kertoo. ”Kun selvittelin asioita, löysin pienen firman, joka tarvitsi osaamistani ja oli valmis sponsoroimaan minulle työviisumin. En silti tuolloin

”Melkein kaikki San ­Franciscossa ovat jostain muualta kotoisin. Kaupungin ehdottomia plussia ovat monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus.” ajatellut, että muuttaisin tänne välttämättä pysyvästi.”

KALLISTA KAUPUNKIKULTTUURIA Bay Arean kansallisharrastus on vaeltaminen. San Fraciscon läheisyydessä on paljon upeaa luontoa ja maisemia. Alueella sijaitsee rantoja ja meri, parin tunnin matkan päässä on vuoristoa ja kansallispuistoja. ”Täällä naureskellaan, että kaikki ovat ulkoilmaihmisiä, ja niin olemme mekin. Välillä viikonloppuisin tehdään telttaretkiä”, Pyhälä kertoo vapaa-ajastaan. ”Viikoittaiseen arkeen kuuluu crossfit, joka sekin on stereotyyppinen piilaaksoharrastus.”

Pyhälä kertoo olevansa yllättynyt siitä, kuinka helppoa San Franciscoon on tulla asumaan. ”Melkein kaikki ovat jostain muualta kotoisin. San Franciscon ehdottomia plussia on monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus.”

San Francisco on New Yorkin ohella yksi harvoista kaupungeista Yhdysvalloissa, jossa eurooppalaiset ovat kuin kotonaan. Kaupunkikulttuuri ja poliittinen ilmapiiri ovat tutun oloisia. San Franciscon hintataso tosin välillä huimaa päätä. ”Aina, kun käyn Suomessa, ihastelen, kun kaikki on puoli-­ilmaista.

Täällä on hyvät palkat, mutta vastapainoksi elinkustannukset ovat korkeat. Täällä tarvitsee ainakin kaksinkertaisen palkan Suomen palkkoihin verrattuna, jos haluaa, että elintaso pysyy samana kuin Suomessa.”

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

33

[ URA ] TEKSTI MATTI REMES KUVITUS NORA KOLARI

TYÖNANTAJAT SYTTYIVÄT SOMELLE Saako työhön liittyvistä asioista somettaa – vai onko se peräti puolipakollista? Finanssiryhmä OP on kannustanut ja kouluttanut henkilöstöään somen käyttöön, ja omalla esimerkillään sitä teki myös entinen pääjohtaja Reijo Karhinen.

V

ielä muutamia vuosia sitten moni yritys kielsi työntekijöiltään sosiaalisen median käytön työaikana. Nyt suhtautuminen on kääntynyt päälaelleen: työntekijöitä suorastaan kehotetaan osallistumaan aktiivisesti keskusteluun Twitterin tai Facebookin kaltaisissa kanavissa. Moni yritys haluaa kiillottaa imagoaan työntekijöiden someverkostojen kautta.

Finanssiryhmä OP oli Suomessa ensimmäisiä yrityksiä, joka alkoi määrätietoisesti kouluttaa työntekijöitään somelähettiläiksi ja tehdä suunnitelmallista työtä yrityksen somenäkyvyyden lisäämiseksi.

"Koulutimme ensin johtajia ja asiantuntijoita käyttämään somea. Sittem-

34

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

min olemme ulottaneet koulutuksen muillekin halukkaille", OP:n sosiaalisen median päällikkö Petteri Parkkisen­ niemi sanoo.

ASIANTUNTEMUS JAKOON Parkkisenniemi arvioi, että 1 600:lla OP:n työntekijällä on tällä hetkellä tili pikaviestinpalvelu Twitterissä. ­LinkedIn-palvelun käyttäjiä talossa on arviolta 4 000–6 000.

"Henkilökohtaisissa tileissä olemme painottaneet erityisesti Twitteriä, sillä se on kaikille avoin kanava."

Hän sanoo, että vielä muutama vuosi sitten sosiaalinen media nähtiin OP:ssakin enemmän uhkana. Pelättiin, että pankkisalaisuuden tapaiset asiat vaarantuvat, jos työntekijät viestittelevät yrityksensä nimissä.

"Suuri oivallus oli, että työntekijöiden someverkostot voivatkin olla yritykselle erittäin arvokkaita. Mielikuva työn­ antajasta muodostuu myös pitkälti työntekijöiden kautta."

Parkkisenniemi korostaa, että yrityksen asioista kertominen ei ole sosiaalisen median myötä enää yksin yrityksen viestintäihmisten vastuulla.

"Kun asiantuntijamme tuovat osaamistaan esille eri kanavissa, siitä on hyötyä asiakkaillemme ja muille sidosryhmille. Asiantuntemusta kannattaa ja pitääkin jakaa muille."

EI PELKKÄÄ TYÖJARGONIA OP:ssä työntekijöitä kannustetaan olemaan somessa aktiivisia itseään kiinnostavissa asioissa, liittyivätpä ne työhön tai vapaa-aikaan. Yhtiön asioista

viestittely on kaikille työntekijöille vapaaehtoista, eikä siitä saa erillistä korvausta.

"Erityisesti toivomme, että OP:n väki toisi esille asiantuntemustaan työhön liittyvissä asioissa."

Toisaalta aktiivisuutta ei tarvitse rajoittaa pelkkiin työasioihin, sillä se pudottaisi aktiivisuutta. Parkkisenniemen mielestä viestittelyyn tulee sopivaa särmää, kun mukana on sopivassa suhteessa myös vapaa-aikaa.

"Kannustamme esimerkiksi kertomaan harrastuksista. Se kertoo, kuinka erilaisia ihmisiä meillä on talossa töissä."

PÄÄJOHTAJA VETI VÄEN TWITTERIIN Mitä laajemmat someverkostot työntekijällä on, sitä arvokkaampaa hänen aktiivisuutensa on yritykselle.

OP:n onnenpotku oli, että äskettäin eläkkeelle jäänyt pääjohtaja R ­ eijo Karhinen innostui Twitteristä.

Lyhyessä ajassa hän nousi yhdeksi seuratuimmista yritysjohtajista Suomessa.

"Pääjohtajan aktiivisuus antoi muillekin mandaatin olla aktiivisia.

Työntekijöille on huomattavasti matalampi kynnys lähteä mukaan. Enää ei ajatella, että mitähän johtokin tästä oikein ajattelee."

Somessa kielletyt puheenaiheet tulevat Parkkisenniemen mukaan suoraan henkilöstön lojaliteettivelvoitteesta. Sen mukaan työntekijä on velvollinen pitämään työnantajaa tai asiakkaita vahingoittavan tiedon salassa.

"Tilannetta voi verrata henkilö­ kohtaisten asioiden hoitamiseen somessa. Kodin erimielisyyksiä ei ratkaista haukkumalla puolisoa Facebookissa, vaan asiat on hoidettava kotona."

"OP:ssä homma on pysynyt hyvin kasassa. Ylilyöntejä ei ole ilmennyt."

HENKILÖSTÖ HYÖTYY SOMETTELUSTA ENITEN Parkkisenniemen mielestä sosiaalinen media on edelleen niin työntekijöille kuin yrityksillekin alihyödynnetty mahdollisuus verkostoitua ja tehdä itseään tunnetuksi. Mitä asialle voi tehdä?

"Aluksi kannattaa vapauttaa somepolitiikka ja purkaa somen käyttöön liittyvät kiellot. Toki on joitakin toimialoja, joissa työntekijöiden aktiivisuudesta voi olla haittaa.

Ne ovat kuitenkin varsin harvinaisia,

esimerkiksi turvallisuuteen liittyviä rajoitteita."

Parkkisenniemi suosittelee organisaatioita laatimaan kirjallisen someohjeistuksen.

"Tarvitaan selvät suuntaviivat, mitä somessa voi tehdä ja mitä ei."

Parkkisenniemen mielestä yrityksen kannattaa tuoda esille, että someaktiivisuudesta on hyötyä ennen muuta työntekijälle.

"Vaikkapa LinkedIn on erinomainen paikka verkostoitua. Tästä voi olla hyötyä omalla työuralla. Some on myös hyvä kanava saada tietoa esimerkiksi omaan työhön liittyvistä kuumista puheenaiheista."

Parkkisenniemen mielestä yrityksen hyöty on somessa sivuseikka.

Se tulee välillisesti, kun aktiiviset työntekijät tuovat myönteisellä tavalla esille myös yritystä.

"Pahin virhe on yrittää valjastaa työntekijät yrityksen virallisen viestin jakamiseen. Someasioissa täytyy säilyttää vapaus. Eikä somen käytön tarvitse olla virheetöntä ja sliipattua viestintää, vaan siinä saa ja pitääkin olla inhimillistä kulmaa."

Siksi rehellinen somelähettilyys omalla persoonalla vaatii myös yritykseltä paljon. Jos työntekijöiden toivotaan edustavan yritystä verkossa omalla profiilillaan, on yrityksen

ja työyhteisön asioiden oltava kunnossa. Kynnys jakaa työasioita omalla nimellä on korkea, jos työnantajan viestin takana ei voi seistä. Työstään ylpeä työntekijä sen sijaan yhdistää nimensä ja asiantuntemuksensa viestiin mielellään.

Parkkisenniemi painottaakin, että sosiaalisessa mediassa oleellista on aitous. Jokainen voi valita itselleen sopivimman tyylin.

"Joillakin toimii hieman asiallisempi, enemmän työhön liittyvä somen käyttö. Toisille taas sopii kepeämpi linja."

Kohenna profiiliasi Sosiaalinen media luo parhaimmillaan väylän verkostoitua ihmisten kanssa, joihin ei ­koskaan muuten saisi kontaktia. Sieltä saa yltäkylläisesti tietoa oman alan trendeistä, ja se luo mahdollisuuksia tavoitella oman näköistä uraa. Ekonomikunnalle LinkedIn on ylivoimaisesti eniten lisäarvoa tuottava ­sosiaalisen median kanava niin verkostoitumiseen kuin oman asiantuntijabrändin rakentamiseen. Toimivan some­profiilin rakentaminen ja hyödyntäminen on oleellinen osa myös Suomen Ekonomien uravalmennusta.

Varaa aika uravalmennukseen: ajanvaraus.ekonomit.fi

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

35

[ SISÄPIIRISSÄ ]

TEKSTI SARI LAPINLEIMU KUVAT PEKKA NIEMINEN/OTAVAMEDIA

MAHDOLLISUUKSIEN markkinat

Käsitys hyvinvoinnista muuttuu yhä kokonaisvaltaisemmaksi, ja siitä ollaan yhä valmiimpia myös maksamaan. Paikka hyvinvointi­palveluiden huipulla on Lifted Oy:n toimitusjohtaja Taneli Rantalan mukaan vielä auki – eikä vain Suomessa.

K

okonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittynyt valmennusyritys Lifted Oy on alalla joltinenkin poikkeus. Perustajat, Taneli Rantala ja Jukka Joutsiniemi, ovat kauppatieteiden maistereita, jotka päättivät loikata hyväpalkkaisista päivätöistään yrittäjiksi ja rakentaa vuosien intohimoisesta liikuntaharrastuksesta vähintään yhtä intohimoisen elämäntyön. Tiimissä on myös kauppatieteiden kandidaatti sekä kauppatieteiden ylioppilas – tosin enemmän vahingossa kuin tarkoituksella.

"Tärkeimpiä rekrytointikriteerejämme ovat tekemisen meininki, halu auttaa ja tehdä merkityksellistä työtä sekä kyky pitää hauskaa yhdessä. Kaupallisesta näkemyksestä on kuitenkin hyötyä hyvinvointialalla, jolla valtaosa valmentajista tekee työtään suurella sydämellä, mutta enimmäkseen yksin eikä aina kovin organisoidusti", toimitusjohtajana ja valmentajana toimiva Rantala sanoo.

YTIMESSÄ TUOTTEISTUS JA TUOTEKEHITYS Lifted aloitti toimintansa viisi vuotta sitten kahden miehen voimin. Nyt porukkaa on yhdeksän, ja lisävahvistusta haetaan kuluvana vuotena 2–5 henkilön verran. Alkuvuosina toi-

36

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

minnan painopiste oli tuotekehityksessä ja valmennuksessa, sittemmin rinnalle on noussut yhä vahvemmin markkinointiviestintä.

"Meillä on tällä hetkellä neljä valmentajaa, valmennusmateriaaleista vastaava tuottaja, kaksi tekijää markkinoinnissa sekä kaksi myynnissä. Voi sanoa, että noin puolet tiimistä vastaa valmennustuotteesta ja puolet siitä, että ihmiset tietävät sen olemassaolosta."

Liftedissä lähdettiin alusta saakka kehittämään määrätietoisesti sekä omaa valmennusmetodia että valmennusmateriaaleja. Tuotteistus ja kehitystyö ovat olleet toiminnan ytimessä koko ajan ja pysyvät siellä toimitusjohtajan mukaan myös jatkossa.

"Kannattava toiminta edellyttää, että isolle joukolle pystytään tarjoamaan laadukasta, skaalautuvaa, tuloksellista ja mitattavaa valmennusta. Meillä tämä on onnistunut yhdistämällä online- ja live-elementtejä. Valmennuksessa on hyvin skaalautuvia osia, jotka eivät vaadi meiltä enää hirveästi työtä. Mutta rinnalla on aina valmentajan tuki, joka ei skaalaudu, vaan on tosi työ- ja aikaintensiivistä."

MEGATRENDINÄ HYVINVOINTI Hyvinvointiala kasvaa kehittyneissä maissa kohisten. Ihmiset voivat

huonosti ja tarvitsevat apua. Rantala puhuu megatrendistä: hyvinvointiin ollaan valmiita panostamaan riippumatta siitä, meneekö taloudella hyvin vai huonosti.

"Kasvu on suurinta Yhdysvalloissa ja Aasiassa, mutta se on nähtävissä käytännöllisesti katsoen kaikissa kehittyneissä maissa. Euroopassa Pohjoismaita pidetään edelläkävijöinä – Ruotsissa mennään pari vuotta Suomea edellä."

Myös alan sisällä on tapahtunut vuosikymmenten kuluessa huomattavaa kehitystä.

”Kasvu on suurinta Yhdysvalloissa ja Aasiassa, mutta se on nähtävissä kaikissa kehittyneissä maissa.”

"1980-luvulla trendinä oli liikkuminen, sitten mukaan tuli ravinto.

Nämä kaksi asiaa ovat Suomenkin markkinoilla pitkälle mietittyjä, tuotteistettuja ja myös kilpailtuja."

Nyt fyysisestä hyvinvoinnista on siirrytty kohti henkistä hyvinvointia ja kokonaisvaltaisempaa lähestymistä.

TANELI RANTALA • Syntynyt: 3.11.1986 • Koulutus: KTM, paljon hyvinvointialan koulutuksia • Asema: toimitusjohtaja, valmentaja • Nykyisen työtehtävän plussat: Työn merkityksellisyys ja hyvä tiimi. Mahdollisuus oppia joka päivä.

• Nykyisen työtehtävän miinukset: aika ajoin kuormittavaa • Harrastukset: kehonpainoharjoittelu, jooga, lukeminen, luonto • Perhe: Avovaimo Jade ja airedalenterrieri Luna

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

37

[ SISÄPIIRISSÄ ]

Taneli Rantala ei erottele työ- ja vapaa-ajan hyvinvointia. Alalla on muutenkin siirrytty fyysisen hyvinvoinnin kehittämisestä kohti kokonais­valtaisempaa näkemystä.

Harjoituksia ja vinkkejä kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin ylläpitämiseen: www.ekonomit.fi/ hyvinvointi

"Ihmiset palavat tällä hetkellä ihan älyttömästi loppuun. Tämä on tuonut näkyväksi kehon ja mielen yhteyden: stressi aiheuttaa fyysisiä ongelmia, ja huono kunto näkyy vastaavasti kohonneena stressitasona.

Erityisesti palautuminen, uni ja jopa meditaatio ovat nousseet puheenaiheiksi."

Tervetullut trendi on myös vähittäinen siirtyminen kohti ennakoivaa terveydenhuoltoa. Tämä näkyy Rantalan mukaan sekä yritys- että yksityisasiakkaiden keskuudessa.

"Ymmärrys siitä, että itsestään kannattaa pitää huolta koko ajan eikä vasta sairastumisen jälkeen, on lisääntynyt. Toki toivoisin, että tähän suuntaan mentäisiin paljon nykyistä nopeammin, koska sairauden hoitaminen tulee usein huomattavasti kalliimmaksi kuin terveyden ylläpitäminen."

MATKALLA YRITYSPUOLEN YKKÖSEKSI Lifted valmentaa sekä yrityksiä että yksilöitä. Viime vuonna yritysasiakkaiden osuus oli 60 ja yksityisten 40 prosenttia, tänä vuonna tavoiteltu suhde on 70–30. Syykin on ilmeinen: yrityspuolella yksi yhteistyösopimus tuo useampia valmennettavia ja siten nopeampaa kasvua.

38

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

Valmennuksen tavoitteena on asiakkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja suorituskyvyn kehittäminen sekä uusien elämäntapojen pysyvä juurruttaminen.

"Haluamme korostaa, että on olemassa vain yksi ­hyvinvointi – ei erillistä työhyvinvointia ja vapaa-ajan hyvinvointia. Se, miten voit töissä, heijastuu vapaa-aikaasi ja päinvastoin."

Kyky tarjota pitkäaikaisia kumppanuuksia suurillekin yrityksille ja valmentaa tarvittaessa vaikka koko henkilökuntaa on yksinyrittäjien alalla harvinaista ja siksi huomattava kilpailuetu Liftedin kaltaiselle yritykselle.

"Kun puhutaan yritysasiakkaista ja työhyvinvointipuolen palveluista, tekijöitä ja kilpailua on jonkin verran. Yhdelläkään palveluntarjoajalla ei kuitenkaan ole selkeää hallitsevaa asemaa. Se johtava paikka on siis vielä otettavissa."

Kuluvan vuoden aikana Liftedissä otetaankin ensimmäisiä askeleita myös Euroopan markkinoille.

"Haluamme ihan oikeasti vaikuttaa kansanterveyteen ja näyttää, että meillä on iso merkitys ihmisten hyvinvoinnille – ei vain Suomessa, vaan myös maailman mitta­ kaavassa."

Terveys, liikunta ja personal training

• Joka toisella suomalaisella työikäisellä on jokin elintapa­sairaus tai ainakin kohonnut riski sairastumiseen.

• 54 % miehistä ja 60 % naisista kertoo harrastavansa vapaa-­ajan liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa. Ainakin puoli tuntia vähintään kaksi kertaa viikossa harrastaviksi ilmoittautuu 70 % miehistä ja 76 % naisista.

• Kuntokeskusten toiminta lähes kaksinkertaistui vuodesta 2008 vuoteen 2015 niin yritysten lukumäärällä, henkilöstömäärällä kuin liikevaihdolla mitattuna.

• Joka kolmas (32 %) 15–79-vuotias suomalainen on kiinnostunut tai erittäin kiinnostunut hankkimaan itselleen personal training -palveluja. 33 % kiinnostuneista on valmis maksamaan palveluista 600–1800 € vuodessa (vain 2 % tätä enemmän).

Lähteet: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, kevät 2014; Taloustutkimus Oy, syyskuu 2017; tietotrendit.stat.fi

Member+ JOHDON SITOUTUMINEN RATKAISEE Liftedin yritysasiakkaissa on sekä tietotyötä että suorittavaa työtä tekeviä. Painopiste on tietotyössä, jossa keskeisiksi teemoiksi ovat nousseet stressinhallinta, palautuminen sekä järkevät työtavat.

Se, millä perusteella yritykset valitsevat palveluntarjoajan, vaihtelee. Rantala antaa esimerkit janan ääripäistä – ja huomauttaa, että väliin mahtuu monenlaisia kombinaatioita.

"Osa yrityksistä hakee parhaita käytäntöjä ja edullisinta hintaa, osa juuri omalle organisaatiolle sopivinta vaihtoehtoa."

Yhteistyökumppaneiden nimikkeet vaihtelevat laidasta laitaan.

Useimmiten keskustelukumppaneina on ylin johto ja HR. "Johto pitäisi saada mukaan: jos se sitoutuu ja näyttää mallia, onnistutaan aina. Jos ei, todennäköisyys onnistumiselle pienenee merkittävästi."

Lifted on yksi akavalaisten liittojen Member+-jäsenpalveluiden tuottajista. Jos olet Suomen Ekonomien jäsen etkä ole vielä tutustunut Member+-palveluun, käy tutustumassa siihen verkossa. Kirjautuminen sivustolle on maksutonta kaikkien akavalaisten ammattiliittojen jäsenille. Sen jälkeen voit hankkia jäsenetuhintaan niin Liftedin kuin muidenkin palvelussa mukana olevien yritysten tuotteita ja palveluita.

Member+-palvelun omistaa A-lomat ry, jonka lomahuoneistot ovat osa Member+-tarjontaa.

Memberplus.fi

YKSINYRITTÄMISESTÄ YHTEISTYÖHÖN Rantala näkee alan suurina haasteina paitsi yksinyrittämisen, myös yhteistyön vähyyden. Voimat yhdistämällä ja erilaista osaamista hyödyntämällä voidaan asiakkaalle tarjota parempaa ja kokonaisvaltaisempaa palvelua.

"Siinä missä yksityiset valmentajat ovat usein heikosti organisoituneita, isot tekijät ovat hieman hitaita muuttumaan. Tässäkin on kyllä menty parempaan suuntaan.

Etenkin uuden sukupolven yritykset ovat avoimempia ja hakevat erilaisia kumppanuuksia."

Niin paradoksaalista kuin se onkin, myös uupuminen on hyvinvointialalla totisinta totta. Omien elämänohjeiden noudattaminen ei aina ole aivan ongelmatonta.

"Monet alalla työskentelevät ajautuvat uupumukseen. Myös oma työni on välillä kuormittavaa, niin kuin mikä tahansa ajatustyö tai asema, jossa olet vastuussa myös muiden toimeentulosta. Käytän stressinhallintaan aika usein omia valmennusmateriaalejamme. Myös vajaan vuoden ikäinen airedalenterrierimme Luna tasapainottaa tehokkaasti."

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

39

[ KYLTERIT ] TEKSTI SALLA SALOKANTO INFOGRAFIIKKA NORA KOLARI

KYLTERIKIN VOI VÄSYÄ Väsymys ja psyykkiset oireet ovat osa monen opiskelijan arkea.

Kauppatieteilijöillä menee kuitenkin kohtalaisen hyvin.

K

asvutrendi on selvä: korkea­ kouluopiskelijoiden psyyk­ kinen oireilu on lisääntynyt vuodesta 2000 lähtien. ”Mielenterveysongelmat ovat tällä hetkellä suurin syy opiskelukyvyn heiken­ tymiseen ja opiskelukyvyttömyyteen.

Sitä kautta ne uhkaavat opiskelijoi­ den tulevaa työkykyäkin”, psykologi ja tutkija Elina Marttinen tiivistää tilanteen.

Valtakunnallisessa Nyyti ry:ssä työskentelevä Marttinen seuraa opiskelijoiden psyykkistä hyvinvoin­ tia läheltä. Nyyti edistää opiskeli­ joiden mielenterveyttä tarjoamalla tukea sekä suoraan opiskelijoille että heidän kanssaan toimiville. Nyytin työntekijät rakentavat tilanneku­ vaa oman toiminnan lisäksi muun muassa opiskelijaterveydenhuollon

tutkimusten perusteella.

Tuelle onkin tarvetta. Tutkimuk­ set osoittavat, että diagnosoidun ma­ sennuksen ja ahdistuneisuushäiriön määrä on kolminkertaistunut tällä vuosituhannella. Opiskelijoista noin kaksi kolmasosaa on stressaantunei­ ta, ja voimakasta viikoittaista stressiä on kolmanneksella. Väsymystä ja jak­ samattomuutta on melkein kaikilla. ”Myös kentällä kulkiessa huomaa, että stressiä on”, Marttinen kertoo. ”Tuntuu, että opiskelijat kokevat vaatimusten määrän aika kovaksi.

Pitää saada opintopisteitä, suorit­ taa vaativia kursseja sekä samalla pärjätä niin taloudellisesti kuin työ­ elämässä.”

Monilla opiskelijoilla onkin tunne siitä, ettei tiedä, kuinka odotuksia hallitaan ja niiden kanssa toimitaan.

Nyyti ry:stä kysytään jatkuvasti

esimerkiksi tukea oman ajankäytön ja arjen hallinnan tueksi.

TULEVAISUUDESTA EI AINA TIEDÄ Kauppatieteilijöillä menee opiskeli­ joiden joukossa Marttisen mukaan keskimäärin ihan hyvin. ”Masennusta ja ahdistusta ei kyltereillä ole suuressa joukossa enempää kuin muillakaan, ja sosi­ aalinen hyvinvointi on jopa hieman keskimääräistä paremmalla tolalla.”

Keskiarvot eivät kuitenkaan tarkoita, etteikö ongelmia voisi olla.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla opiskelijat ovat jopa perustaneet Aal­ toahdistus-yhteisön, jossa opiskelijat jakavat sosiaalisessa mediassa nimet­ tömiä tarinoitaan ja vertaistukea.

Marttinen uskoo, että osa kylterien kuormituksesta johtuu

Psyykkinen hyvinvointi KAUPPATIETEILIJÄMIEHET

15,7 % POSITIIVINEN

24,1 % NEUTRAALI

KAUPPATIETEILIJÄNAISET

12,1 % POSITIIVINEN

26,2 %

Oma arvio otteen saamisesta opiskeluista KAUPPATIETEILIJÄMIEHET

48,2 %

60,2 % NEGATIIVINEN

KAUPPATIETEILIJÄNAISET

NEUTRAALI

61,7 % NEGATIIVINEN

54,7 %

15,7 % 19,8 % 36,1 %

40

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

25,5 %

Ei ole liioittelua tarttua tilanteeseen, jos huomaa pitävänsä lepoa ja mukavien ­asioiden tekemistä ajan haaskauksena. kauppatieteiden luonteesta: tutkinto mahdollistaa monenlaisia haastavia uria, muttei toisaalta valmista mihinkään suoraan. Kauppatieteitä onkin suhteellisen helppoa lähteä opiskelemaan, jos hakuvaiheessa ei ole vielä tarkkaan selvillä, mihin haluaa suuntautua. Tulevaisuuden epävarmuus kuormittaa monia.

Toisaalta kyltereiden hyvinvointia tukevat monet tahot. Jo ajatuksista puhuminen ja vaihtoehtojen pallottelu kavereiden kanssa voi selkiyttää tilannetta. Varsinaisia masennus- ja ahdistusoireita hoidetaan esimerkiksi opiskelijaterveydenhuollossa.

Tukea voi kuitenkin hakea jo ennen kuin tilanne johtaa sairastumiseen. Ei ole liioittelua tarttua tilanteeseen, jos esimerkiksi huomaa pitävänsä lepoa ja mukavien asioiden tekemistä ajan haaskauksena.

Tällainen suorituskeskeinen ajattelu kasvattaa helposti stressiä vaivihkaa. ”Kuormitukseen, stressiin ja hyvinvointiin löytyy apua, ja ajanhallintaa ja rauhoittumistakin voi opetella”, Marttinen listaa. ”Myös omien vaihtoehtojen pohdintaan ja valintojen tekoon on tarjolla tukea. Suuri osa opiskelijoista pohtii näitä asioita.”

Stereotyyppinen mielikuva kyltereistä ja ekonomeista on myös joskus kapea. Alalla työskentelee henkilöitä hyvin monenlaisissa tehtävissä ja erilaisilla profiileilla, eikä muottiin tarvitse mahtua.

KATSE KYLTERIMIEHIIN Tilastoissa Marttinen yllättyi siitä, että kauppatieteilijämiehet kokivat psyykkisen hyvinvointinsa monessa kohdin matalammaksi kuin naiset.

Kaikkien opiskelijoiden joukossa

naiset oirehtivat miehiä enemmän, mutta kyltereillä prosentit ovat monessa kohdin selvästi toisin päin. ”Tulos on aika selkeä. Kauppatieteiden lisäksi se näyttäisi koskevan teknisiä aloja”, Marttinen pohtii. ”Miesten tilanne on lisäksi heikentynyt nopeammin kuin naisten.”

Ero näkyy muun muassa elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä.

Miehistä selvästi pienempi osa tuntee saaneensa opiskeluista otteen, ja heillä on useammin negatiivinen näkemys omasta tulevaisuudestaan.

Lisäksi miehet arvioivat saaneensa opiskelutovereihin kontaktia naisia heikommin. ”Taustalla saattaa olla esimerkiksi kauppatieteellisten alojen kulttuuriin liittyviä syitä: Onko esimerkiksi niin, että näillä aloilla miehillä on suurempi menestymisen ja pärjäämisen paine? Tai onko miehillä ehkä korkeampi kynnys ottaa asioita puheeksi ja hakea apua?”

YHTEISÖT OPISKELIJAN TUKENA Myös läheiset, opiskelijayhteisöt ja kyltereiden kanssa työskentelevät voivat usein helpottaa opiskelijan tilannetta. Jo kuulumisten kysyminen ja vastauksen avoin kuuntelu on tärkeää. Lisäksi voi pohtia, lisääkö puheillaan ja toimillaan menestymisen ja pärjäämisen painetta, vai voisiko sitä jopa vähentää. Palautumiselle ja rennolle ololle voi antaa mahdollisuuksien mukaan aikaa.

Viisaita sanoja ja toimintatapoja voi opiskella esimerkiksi Suomen Mielenterveyden ensiapu -kursseilla, jotka opastavat huolehtimaan omasta ja lähipiirin mielenterveydestä rakentavasti. Kursseja järjestetään myös ryhmille, kuten opiskelijayhdistyksille.

Organisaatioissa tilannetta voi tarkastella systemaattisemmin. Tutkimukset nimittäin osoittavat, että esimerkiksi pitkällä opiskeluajalla ja psyykkisellä oireilulla on yhteys. ”Opintojen venymisen ja psyykkisen oireilun takana voi olla jokin yhteinen syy, kuten liika tekeminen tai sairastuminen”, Marttinen arvelee.

Pahasti venyviin opintoihin voisi siis suhtautua yhtenä hälytysmerkkinä. Tukea voi hakea itse, mutta Marttinen vinkkaa, että yhteisölläkin on tässä vaiheessa paikka auttaa ja tarttua tilanteeseen.

Oma arvio tulevaisuuden suunnittelemisesta KAUPPATIETEILIJÄNAISET

KAUPPATIETEILIJÄMIEHET

56,1 %

66,4 %

14,6 %

14,0 %

29,3 %

19,6 %

Kaikkein tärkeintä on silti puhua ja rohkaista muita puhumaan, esimerkiksi juuri kuulumisia kysymällä. ”Kun asiat nostaa esiin, avun hakeminenkin onnistuu. Kaikilla meillä on kuitenkin mielenterveys, ja jokainen voi välillä huonommin, välillä paremmin.”

LÄHTEENÄ ON KÄYTETTY MM. KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN TERVEYSTUTKIMUSTA (YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ 2016).

Tukea tarvitsevalle

Opiskelijoiden hyvinvointia ja urasuunnittelua tukevat monet tahot. Suomen Ekonomit tukee kyltereitä uran ja tulevaisuuden pohdinnassa esimerkiksi webinaareissa, uraklinikoilla ja ryhmäsparrauksissa. KylteriPlus-pakettiin kuuluvat lisäksi henkilökohtaiset urapalvelut.

Opiskelijaterveydenhuoltoon voi olla yhteydessä jo ennen kuin oma tilanne alkaa häiritä arkea. Monet järjestöt ja yhdistykset tukevat mielenterveyden kysymyksissä. Esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuralta (www.mielenterveysseura.fi) saa tietoa ja henkilökohtaista neuvontaa puhelimessa ja chatissa.

Nyyti ry (www.nyyti.fi) puolestaan tarjoaa tietoa ja tukea erityisesti opiskelijoiden tilanteeseen. Mielenterveystalo-verkkopalvelu auttaa oman tilanteen pohdinnassa asuinpaikasta riippumatta: www.mielenterveystalo.fi.

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

41

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI TARJA VÄSTILÄ KUVAT JUHO KUVA

Mitä tapahtuu työajalle?

Lisäisikö työajan säätelyn vapauttaminen hyvinvointia ja tuottavuutta?

Auttaisiko avokonttorien romuttaminen, siesta tai juoksulenkki kesken päivää tietotyöntekijää parhaisiin tuloksiin? Näitä pohtivat työelämän asiantuntijat Suomen Ekonomien tilaisuudessa Helsingin Musiikkitalolla.

M

itä tapahtuu työajalle? -tapahtumaa moderoiva toimittaja Susanne Päivärinta ottaa heti aluksi lavan haltuunsa ehdottamalla, että työaika kellokortteineen heitettäisiin roskiin ja puhuttaisiin ennemmin tavoitteista. ”Ajattelu vaatii myös seinään tuijottelua, jopa laiskottelua”, hän uskoo.

Päivärinta jatkaa kysymällä, mihin työaikalakia ylipäätään tarvitaan. ”Se suojaa työntekijää sekä itseltään että työn teettäjältä”, vastaa työelämäasiantuntija Anu Suoranta Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitosta.

Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläinen on samaa mieltä, mutta näkee lain tekevän sen välillä liiankin tehokkaasti. ”Työaikalaki suojelee meitä myös molempia osapuolia hyödyttäviltä sopimuksilta. Lainsäädännöllä on työehtosopimuksille annettu sellainen valta, että tällä hetkellä kaikki yritykset eivät pysty sopimaan edes lounastauon pituudesta.

Tämä kuvastaa hyvin lain jäykkyyttä.”

Suorannan mukaan vanha työaikalaki ei myöskään tunnista nykyistä työnteon tapaa. ”Ihmisiä työllistyy palkansaajanomaisesti, mutta nykylainsäädännöllä heidät tulkitaan yrittäjiksi. Tämä tarkoittaa

Allerin Juho Jokinen muistuttaa, että ihmisellä on myös aiempaa enemmän valtaa valita, mitkä viestit ottaa vastaan ja milloin.

42

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

ongelmia työttömyysturvan, työturvallisuuden, vuosilomien ja monen muun asian kannalta.”

Kiesiläinen muistuttaa, että epätavallisissa työsuhteissa on itse pidettävä huoli, että palkka vastaa työpanosta. ”Yksi työntekijä käyttää yhteen työpanokseen 10 tuntia, toinen 20 tuntia. Työpanoksen ostajaa kiinnostaa kuitenkin lopputulos, ei se, paljonko aikaa on kulunut. Tässä mielessä työaikalainsäädäntö ja työajan seuraaminen eivät ole nykyaikaa. Jos tälle työlle määritellään minimituntipalkka, se nostaa 20 tunnissa työnsä tekevän työpanoksen hinnan niin korkealle, ettei se enää kiinnosta ostajaa, ja kauppa on menetetty. Onko se kenenkään edun mukaista?”

Suoranta muistuttaa, että minimiasioista on sovittava. ”Tästä hyvä esimerkki on vuosiloma. Moni, jolla on muu kuin vakituinen kokoaikainen palkkatyö kamppailee sen puolesta, että voisi pitää vuosiloman: oli työn muoto mikä tahansa, jokainen tarvitsee lomaa.”

Kiesiläinen nostaa esiin kysymyksen siitä, kuka maksaa, jos työntekijä uupuu. ”Jos työntekijälle tulee burnout, hän usein vaihtaa työpaikkaa. Tällöin se työnantaja, jonka työsuhteen aikana burnout on syntynyt, ei välttämättä kanna kustannuksia työuupumuksesta ja sen aiheuttamasta tuottavuuden laskusta. Tässä on sellainen asia, jota täytyy miettiä myös työlainsäädännön keinoin.”

OHJAUSTA PALAUTUMISEEN Entä kun aivot ja ärsykkeet törmäävät? Nokian lääketieteellinen asiantuntija, neurologian dosentti Kiti Müller näkee haasteita globaalien yritysten toiminnassa 24/7, kun työ ei riipu ajasta eikä paikasta. Jos pidetään mantereiden välistä verkkopalaveria, yksi herää yöuniltaan, toinen on menossa nukkumaan ja kolmas on parhaassa päivän työvireessä. ”Väsynyt ihminen tekee huonoja isoja päätöksiä.”

Myös Allerin johtaja Juho Jokinen myöntää, ettei globaali maailma tue pään nollaamista ja lepoajan noudattamista. ”Aivojen on totuttava uudenlaiseen tapaan tehdä työtä.

Pitää miettiä, mitä tukea työntekijät tarvitsevat.”

Müller pitää ongelmana myös nykyisen työympäristön hälyisyyttä: oleellinen informaatio ei välttämättä saavuta työntekijää. Jokinen on eri mieltä. Hän näkee, että nykyään jos koskaan ihminen voi valita, mitä ärsykkeitä ottaa vastaan. ”Kännykän voi sulkea, sähköpostin voi sulkea. Ihmisellä ei ole ikinä ennen ollut näin paljon valtaa päättää, mitä signaaleja ottaa vastaan ja mitä ei.”

Molempien mielestä tarvitaan työajan joustoja. Kesken työpäivän pitää voida mennä lenkille tai ottaa nokoset.

Johtajien pitäisi näyttää tässä esimerkkiä. Müller toivoo,

että myös työhön liittyvään matkustamiseen kuuluvat matka-ajat on laskettava työajaksi.

Etätyölle molemmat näyttävät vihreää valoa. ”Jos firmassanne on yhä tapana, että etätyötä pitää anoa, niin muuttakaa se heti. Meillä on työelämässä vielä liikaa piilossa olevia struktuureja, joiden mukaan työ pitää tehdä kahdeksasta neljään ja omalla työpisteellä. Tämä täytyy murtaa”, Jokinen kehottaa yleisöä.

KUKA KUUNTELEE KETÄ?

Tapahtuman lopuksi työajoista keskustelee päättäjä­ jury. Mukana ovat kansanedustajat Timo Harakka (sd) ja Juhana Vartiainen (kok), asiantuntija­työläinen Elina Moisio Milttonilta ja YTT Karina Jutila e2-ajatuspajasta. Päivärinta kysyy, kenen vastuulla työaikalainsäädännön uudistus ja sen sisällöt ovat.

Päättäjäjury on suhteellisen yksimielinen siitä, että lain säätävät ja vastuun kantavat hallitus ja eduskunta, mutta työmarkkinajärjestöjä pitää asiassa kuulla.

Sävyeroja kuitenkin on. ”Lainlaatijoiden ja työmarkkinajärjestöjen on tehtävä yhteistyötä: lainsäädäntö suojelee ihmisten oikeuksia, mutta pakkolait ovat huonoa toimintaa”, täsmentää Harakka näkemystään.

Moisio vahvistaisi työmarkkinajärjestöjen roolia. ”Vireillä oleva lakiuudistus tulisi valmistella uudestaan. Nyt siinä korostuu ylisääntely ja väärä ihmiskäsitys: työn­tekijöihin ei luoteta, vaan heitä kontrolloidaan.”

Vartiaisen näkemyksen mukaan työmarkkinajärjestöille on työaikalainsäädäntökeskustelussa annettu jo liikaa valtaa, ja ne ovat väistäneet vastuutaan. ”Suomi on korporatismin museo. Nyt pitää siirtyä pohjoismaisen parlamentarisimin suuntaan, jossa hallitus ottaa aiempaan selvemmin vastuuta.”

Päättäjäjyry uskoo myös joustoihin työajoissa.

Moisio muistuttaa, että työaikalakiuudistus rakentaa kehikkoa tulevaisuudelle. ”Lain pitäisi korjata myös asiantuntijatyön ongelmia, kuten ylitöitä ja matka-aikoja.”

Jutila pitää hyvänä lakiin ehdotettua joustotyöaikamallia, jolloin asiantuntija voi itse päättää, milloin, miten ja missä työnsä tekee. Hän kannustaakin kaikkia kertomaan työpaikan hyvistä käytännöistä, jotta niitä voisi jakaa, jopa globaalisti.

Timo Harakka (sd) kannattaa sääntelyä, mutta kritisoi pakkolakeja.

Lisää tuoreesta työaikatutkimuksesta Tolkkua asiantuntijan työaikoihin -jutussa Ekonomissa 1/2018 ja osoitteessa ekonomilehti.fi.

Tilaisuudessa työaikaa tarkasteltiin mahdollisimman puhtaalta pöydältä.

Seuraa omaa ajankäyttöäsi Aikani-sovelluksella: omaaikani.fi

TYÖAIKALAKIA UUDISTETAAN parhaillaan. Perintei-

seen tehdastyöhön perustuva laki ei enää tunnista kaikkia tämän hetken työnteon muotoja. Myös työajan käsite muuttuu, kun kaikki työ ei enää ole sidottu aikaan ja paikkaan.

Vaikka työn tekemisen tavat muuttuvat, työsuojelun tarve ei ole vähentynyt. Siksi on tärkeää, että työaikalain soveltamisala säilyy mahdollisimman laajana. Myös asiantuntijat ja esimiehet tarvitsevat työaikasuojelua.

Suomen Ekonomit on vaikuttanut lain valmisteluun Akavan kautta. Laki tulee eduskunnan käsiteltäväksi kevään 2018 aikana.

Mikko Kiesiläinen ja Anu Suoranta keskustelivat sopimisen rajoista.

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

43

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] JAN DEGERLUND, LAKIASIAINJOHTAJA, SUOMEN EKONOMIT KUVA ISTOCKPHOTO

Sopimus on pidettävä -periaate koskee myös työsopimusta Yleensä työsopimusta ei voi muuttaa yksipuolisesti. Työnteon ehdot voivat silti joissain tapauksissa muuttua työsuhteen voimassaoloaikana.

Y

leinen sopimusoikeu­ dellinen periaate on, ettei toinen sopijapuoli voi muuttaa solmittua sopimusta yksipuolisesti eikä irtisanoa sopimuksen yksittäistä ehtoa. Tämä periaate koskee myös työsopimuk­ sia. Työsopimuksen olennaisia ehtoja ei pääsääntöisesti voi muuttaa työnantajan tai työntekijän yksipuo­ lisin toimin.

On kuitenkin tyypillistä, että pit­ kän työsuhteen aikana syntyy tarve muuttaa työsuhteen ehtoja. Työ­ sopimuksen sisältöä on luonnollises­ ti mahdollista muuttaa, jos osapuolet siitä yhteisesti sopivat. Myös lain tai työehtosopimuksen muutokset voivat pakottavilta osiltaan vaikuttaa suoraan työsuhteen ehtoihin.

TYÖNJOHTO-OIKEUDELLA VAIKUTUSTA Työnantajalla on niin kutsutun työnjohto-oikeutensa perusteella mahdollisuus antaa määräyksiä työn suorittamisesta. Työnjohto-oikeut­ ta rajoittavat lain ja mahdollisen työehtosopimuksen säännökset sekä henkilökohtaisen työsopimuksen ehdot. Näissä puitteissa työnantaja voi antaa työntekijälle työnjohdolli­ sia määräyksiä.

Työnjohto-oikeuden perusteella voidaan vaikuttaa myös työsuh­ teen ehtoihin, kun kyseessä ei ole olennainen ehtomuutos. Muutoksen olennaisuus arvioidaan kokonais­ harkinnan pohjalta ottaen huomioon muun muassa työntekijän asema,

44

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

tehtävät, työolosuhteet, yrityk­ sen koko ja työpaikan käytännöt.

Toisaalta yksilöidyn työsopimuksen puuttuessa voi työnantaja työnjohto-­ oikeutensa perusteella tehdä hyvinkin merkittäviä muutoksia työsuhteen ehtoihin.

Työsuhteessa säännöllisesti ja pitkäaikaisesti noudatetut käytännöt voivat ajan kulumisen perusteella vakiintua työsopimuksen ehdoksi.

Vakiintuneita ehtoja ei voida pelkäs­ tään työnjohto-oikeuden perus­ teella muuttaa olennaisella tavalla.

Erimielisyystilanteessa voi vakiin­ tuneen käytännön olemassaoloa ja muotoa olla hankala näyttää toteen, joten kaikkien merkittävien ehtojen kirjaaminen työsopimukseen on suositeltavaa.

OLENNAISET EHTOMUUTOKSET Työnantajalla on tietyissä tilanteissa mahdollisuus muuttaa työsuhteen ehtoja laajemminkin ja olennaisella tavalla. Tämä edellyttää, että on olemassa taloudellinen ja tuotannol­ linen irtisanomisperuste tai työnte­ kijän henkilöön liittyvä irtisanomis­ peruste. Tällöin työsopimus voidaan irtisanoa ja tämän jälkeen tarjota uutta korvaavaa työtä uusin työsuh­ teen ehdoin tai ilmoittaa työnteki­ jälle työsuhteen ehtojen muuttami­ sesta työsopimuksen irtisanomisen vaihtoehtona.

Työntekijä voi oman harkintansa mukaan hyväksyä tai hylätä esitetyn muutoksen. Työntekijän hyväksyes­ sä muutoksen voidaan uusien ehto­ jen soveltamisen ajankohdasta sopia.

Paras tapa varautua ­muutostilanteisiin on sopia työsuhteen ehdoista mahdollisimman tarkasti kirjallisella työsopimuksella.

Jos osapuolet eivät pysty sopimaan asiasta, on uusien ehtojen voimaan­ tulossa noudatettava työsuhteen irtisanomisaikaa.

Työntekijä voi harkintansa mu­ kaisesti myös kieltäytyä hyväksymäs­ tä työnantajan muutosilmoitusta.

Tällöin on luonnollisesti olemassa mahdollisuus, että työnantaja päät­ tää työsuhteen aiemmin ilmoitetulla irtisanomisperusteella. Työnteki­ jällä on silloin oikeus halutessaan selvittää irtisanomisperusteen lainmukaisuus.

OSA-AIKAISTAMINEN MAHDOLLISTA Työsuhteen ehtojen yksipuolinen muuttaminen perustuu pääosin muodostuneeseen oikeuskäytän­ töön, eikä menettelystä ole työ­ sopimuslaissa suoranaisia säädöksiä lukuun ottamatta työaikamuodon muuttamista osa-aikaiseksi. Työ­ sopimuslain mukaan työn vähen­ nyttyä olennaisesti ja pysyvästi voi

työnantaja osa-aikaistaa työntekijän noudattamalla työsuhteessa sovellettavaa irtisanomisaikaa. Toimenpiteen edellytyksenä on yhteistoimintalain soveltamisalan piirissä olevissa organisaatioissa yt-menettelyn läpikäyminen ja se, ettei työntekijää voida uudelleen sijoittaa työsopimuslain edellyttämällä tavalla kokoaikaiseen tehtävään.

Siitä huolimatta, että työsopimuslaissa on nimenomaisesti säädelty vain taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tehtävistä työaikamuutoksista, voidaan oikeuskäytännön perusteella katsoa, että osa-aikaistaminen voidaan tehdä myös työntekijän henkilöön liittyvillä irti­ sanomisperusteilla. Esimerkiksi jos työntekijän työkyky on olennaisesti ja pysyvästi alentunut, voi työnantaja tarjota työntekijälle tämän työ­kykyyn nähden sopivampaa osa-aikatyötä.

OLEELLISET TEHTÄVÄT TYÖSOPIMUKSEEN Työntekijä on pääsääntöisesti velvollinen ottamaan vastaan kaikkea sellaista työtä, joka välittömästi liittyy hänen työsopimuksensa mukaiseen tehtäväkuvaukseen ja joka ei olennaisesti muuta hänen työnsä laatua ja laajuutta. Jos työntekovelvollisuuden sisällöstä ei ole tarkemmin sovittu voi työnantaja hyvinkin laajasti työnjohtovaltansa perusteella osoittaa työntekijälle aiemmasta poikkeavaa työtä.

Mitä tarkemmin työn sisältö on työsopimuksessa tai sen liitteellä

kuvattu, sitä suppeampi on työnantajan mahdollisuus pelkästään työn­ johdollisin määräyksin vaikuttaa työntekijän työnkuvaan. Käytännössä työsopimukseen ei ole mahdollista tai järkevää kirjata kaikkia työhön sisältyviä yksittäisiä tehtäviä, mutta tavoiteltavaa on merkitä ainakin keskeisimmät seikat.

Muutoksen olennaisuuden arviointiin vaikuttaa työn varsinaisen sisällön ohella myös muutetun työnkuvan kesto. Väliaikaiset siirrot tehtävästä toiseen eivät yleensä muodosta oleellista ehtomuutosta ja kuuluvat siten työnantajan työnjohto-­oikeuden piiriin.

Pysyvät siirrot edellyttävät sopimista tai irtisanomisperusteen olemassaoloa. Työsopimuksissa on myös toisinaan kirjauksia työntekijän velvollisuudesta vastaanottaa tilapäisesti muutakin kuin työsopimuksella sovittua työtä. Tekniikan tai toimintatapojen kehittyminen voivat myös muuttaa työn sisältöä ilman, että kyseessä olisi oleellinen ehtomuutos.

On huomattava, että pelkkä muutos tehtävänimikkeessä ei ole oleellinen ehtomuutos, jos tehtävien sisältö ja laajuus säilyvät ennallaan.

PALKKAA VOI ALENTAA VAIN POIKKEUSTILANTEESSA Työstä maksettava palkka on lähes aina katsottu työsuhteen oleelliseksi ehdoksi, jonka muuttaminen työnjohto-oikeuden perusteella ei tule kyseeseen kuin poikkeuksellisesti.

Työnantaja voi alentaa palkkaa vain

rajoitetusti silloinkin, kun on olemassa työsuhteen päättämisperuste.

Menettely ei voi olla työsuhteen irtisanomisen säännönmukainen vaihtoehto.

Asia käy ilmi korkeimman oikeuden ennakkopäätöksestä, jonka mukaan ”vaihtoehto on poikkeusluonteinen ja että sen sovellusalan on oltava rajoittunut. Siten toimenpidettä voidaan pitää hyväksyttävänä lähinnä vain tilanteissa, joissa se yhdessä muiden käytettävissä olevien saneeraustoimenpiteiden kanssa osoittautuu välttämättömäksi taloudellisissa vaikeuksissa olevan yrityksen toimintaedellytysten turvaamiseksi.”

Palkan alentaminen voi tulla kyseeseen vain lähinnä työnantajayhteisön akuutissa kriisitilanteessa ja muiden tervehdyttämistoimen­ piteiden rinnalla. Kyse on poikkeusmenettelystä, jonka käyttöala on tavanomaista taloudellista ja tuotannollista irtisanomista suppeampi.

On lopulta hyvin tapauskohtaista, milloin on kyse työnantajan työnjohtovallan perusteella tekemistä ei-olennaisista muutoksista ja milloin sopimista edellyttävä työsuhteen olennainen ehtomuutos. Yleispätevää ja kaiken kattavaa arviointiperustetta ei asiassa pystytä valitettavasti esittämään. Työn­ tekijän kannalta paras tapa varautua muutostilanteisiin on sopia työsuhteen ehdoista mahdollisimman tarkasti ja yksiselitteisesti kirjallisella työsopimuksella.

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

45

[ KOLUMNI ]

Sari

Multala Hyvinvointia ja ­talouskasvua ­liikunnasta

S

uomen huoltosuhde heikkenee. Meillä on jatkossa vähemmän työikäisiä verrattuna muuhun väestöön. Viimeaikaisten tietojen valossa ongelma ei ole lähiaikoina helpottumassa ainakaan syntyvyyden avulla – viime vuosien syntyvyys on ollut ennätyksellisen alhaalla. Vaikka työllisyys on viimeisten vuosien aikana kasvanut, vasta lähelle 80 prosentin työllisyysasteella pystymme rahoittamaan yhteiskuntamme palvelut ja tulonsiirrot tulevaisuudessakin. Tarvitsemme lisää työllisyyttä edistäviä toimia.

Tällä hallituskaudella työllisyysasteen nostamiseen on panostettu. Politiikka­toimia on nimenomaan arvioitu siitä näkö­kulmasta, miten niiden avulla voidaan saavuttaa hallituksen asettama talous- ja työllisyystavoite.

Tarvitsemme erityisesti rakenteellisia uudistuksia. Työmarkkinamme ovat kansainvälisesti vertailtuna jäykät. Paikallista sopimista ja joustoja lisäämällä voisimme parantaa yritysten mahdollisuuksia työllistää ja toisaalta työntekijöiden mahdollisuutta tehdä töitä itselleen sopivalla tavalla.

Perhevapaajärjestelmämme kaipaisi myös remonttia – työn ja perheen yhteensovittamisen tulisi olla helpompaa, kaikille vanhemmille. Neuvotteluissa oltiin tässä asiassa jo pitkällä, mutta valitettavasti neuvottelut jätettiin Kokoomuksen tahdosta huolimatta kesken.

Eläkeuudistuksen myötä ihmisten tulisi jaksaa entistä pidempään työelämässä. Samaan aikaan tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset ovat entistä huonommassa kunnossa. Liikunnallinen elämäntapa polarisoituu. Osa liikkuu entistä enemmän, liian suuri osa liikkuu aivan liian vähän. Liikunta on tutkitusti keino, jolla voidaan parhaiten ennaltaehkäistä riskiä sairastua esimerkiksi tuki- ja liikuntaelin- tai sydänsairauksiin.

Liikunnallinen elämäntapa lähtee jo varhaislapsuudesta. Jo kolmivuotiaina liikuntakäyttäytyminen

Liikunnallinen elämäntapa polarisoituu. Osa liikkuu entistä enemmän, liian suuri osa aivan liian vähän.

46

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

lähtee muotoutumaan. Perheen ja vanhempien vaikutus on merkittävä, mutta kouluissa ja päiväkodeissakin voidaan tehdä paljon. Liikkuva koulu -hankkeella halutaan tuoda tunti lisää liikettä jokaisen koululaisen päivään. Mukana ovatkin jo lähes kaikki peruskoulut. Hanketta laajennetaan varhaiskasvatukseen ja toiselle asteelle. Kotikaupungissani Vantaalla tavoitteena on tämän vuoden aikana saada kaikki päiväkodit liikkuviksi päiväkodeiksi eli toteuttamaan varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset osana päivittäistä toimintaa.

Liikunnalla ei ole vain terveyttä ja tätä kautta myös ihmisten työelämässä jaksamista lisääviä vaikutuksia. Liikunta on itsessään iso ja potentiaalinen liiketoiminta-ala. Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2014 julkaistun selvityksen mukaan liikuntatoimialan koko Suomessa on noin 5,5 miljardia euroa. Selvityksessä todettiin lisäksi, että erityisen kasvaviin segmentteihin kuuluivat muun muassa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tuotteet ja palvelut.

Suomessa on tällä hetkellä käynnissä useita isoja liikuntapaikkarakentamiseen liittyviä hankkeita.

Näillä hankkeilla voidaan parhaimmassa tapauksessa yhdistää liikunnasta saatava terveyttä edistävä hyöty, rakentaa harjoitus- ja kilpailuolo­suhteita urheilulle ja samalla kasvattaa aluetaloutta ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Työtä ja kasvua on lisättävä kaikilla sektoreilla. Ei ole mitään syitä aliarvioida liikunta-alan potentiaalia tällä saralla. Korjaamalla juoksemme jatkuvasti jäljessä – ennaltaehkäisyn kautta on saavutettavissa paljon parempia tuloksia.

KTM Sari Multala kansanedustaja (kok.)

Tällä palstalla vierailevat kirjoittajat ovat ekonomitaustaisia kansanedustajia.

Metsäverotuksesta Metsäverokirja 2018 Hannu Jauhiainen

Metsälehden Metsäverokirja 2018 on jokaisen metsänomistajan ja metsäammattilaisen käsikirja. Laajasti arvostettu ja tunnettu vuotuisteos paneutuu ajankohtaisiin verokysymyksiin perusasioita unohtamatta.

Vuosittain vaihtuvat taksat sekä korvausten ja vähennysten enimmäismäärät ovat kirjassa ajantasaisina. Teos kokoaa omistajanvaihdoksiin liittyvän perustiedon ja avaa mm. metsälahjavähennyksen laskentaa. Vuosikatsaus kokoaa edellisen vuoden metsätaloudelliset tapahtumat ja päälinjat. Kirjan käytettävyyttä lisäävät valmiit pohjat kirjanpitoa varten. Vuoden 2018 verokirja pureutuu metsätaloutta varten hankittavien koneiden ja laitteiden verokohteluun.

Hinta 29 €

Metsäsijoittajan kirja Hannu Liljeroos Kirja esittelee metsäsijoittamisen peruspiirteet ja vertailee metsää ja sen tuottoa muihin sijoituskohteisiin. Teos kokoaa ajankohtaisen tiedon suomalaisista metsätilamarkkinoista sekä viime vuosina toteutuneista kaupoista.

Metsätilojen arvonmääritysmenetelmät ja niihin keskeisesti vaikuttavat tekijät sekä mahdolliset epätarkkuudet ja virhelähteet kuvataan selkeästi.

Hinta 42 €

Tilaukset verkkokaupastamme

www.metsakirjakauppa.fi

tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys.

Yhteismetsän vero-opas

Pirjo Havia, Harri Pettersson Käytännönläheinen käsikirja yhteismetsän verotustilanteisiin. Osakaskunnan ja osakkaan verotusta käsitellään kattavasti yhteismetsän perustamisesta tulonhankintaan, laajenemiseen ja purkamiseen. Kirjassa on runsaasti uusinta verotuskäytäntöä ja viimeisimpiä oikeustapauksia sekä käytännön esimerkkejä.

Hinta 48 €

[ TAPAHTUU ]

Ekonomiyhdistysten tapahtumat

Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors, Cati Lilja, 0400-138 258, Catarina Söderström, 0400-138 528. Läs om Niords program i Niordbladet och på niord.fi.

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT 15.4. Sirkus Finlandian esitys 25.4. Yhdistyksen kevätkokous Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumistamme saat jäsenkirjeessämme, nettisivuiltamme www.etelahameenekonomit. fi ja Facebook-ryhmässämme

Etelä-Hämeen ekonomit (liity ryhmään).

ETELÄ-POHJANMAAN ­EKONOMIT 14.4. Hyvinvointipäivä Reinon Tuvalla Kurikassa 20.4. Kevätkokous & yritysvierailu Mallaskuun panimo, Lapua 23.5. Yritysvierailu MSK Cabins Oy, Härmä 8.6. Mannerheim -ooppera, Ilmajoki 9.6. Teatteri ”Puhtaat valkeat lakanat”, Komedia-teatteri Tampere 14.7. Ekonomitangot, Seinäjoki 21.7. Ekonomijazz, Pori 27.9.–1.10. Ulkomaan matka Lissaboniin, Portugaliin Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumista löydät kotisivuiltamme www.epekonomit.net. Löydät tulevat tapahtumat myös Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry – nimisestä suljetusta Facebook -ryhmästä. Liity ryhmään.

HELSINGIN EKONOMIT 18.4. klo 17 Kahden viikon putkiremontti – Fira ja Drum/Radisson Blu Plaza, Helsinki 18.4. klo 17.30 Painavaa asiaa Helena Petäistön kevyesti kerto-

Etelä-Pohjanmaan Ekonomit järjestää Ekonomitangot 14.7. Seinäjoella.

48

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

mana: Euroopan uusi tilanne/ Dylan Marmoripiha, Helsinki 19.4. klo 17.30 Miten opin jongleeraamaan? Mitä käsillä seisominen vaatii?/ Woltti Sirkuskoulu, Helsinki 14.5. klo 17 Työelämän ABC: Työyhteisö, käyttäytyminen ja tunteet -koulutus /paikka tarkentuu myöhemmin 30.5. klo 17 Tutustuminen Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen toimintaan/ Ravintola Pääposti, Helsinki Lisää tapahtumia sekä lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.helsinginekonomit.fi KAINUUN EKONOMIT 25.4. Yritysvierailu Critical Force -peliyritykseen ja kevätkokous KESKI-SUOMEN EKONOMIT 24.4. Vierailu Evogenomille sekä geenitesti 28.4. Glamour & Glam Flower Power 1.5. Vapputreffit 15.5. Vierailu Firstbeatille sekä Hyvinvointianalyysimittaus KYMENLAAKSON EKONOMIT 14.5. Yritysvierailu Haltonille 9.6. Retki linnakesaari Rankkiin

Tarkemmat tiedot tapahtumista yhdistyksen www- ja FB-sivuilla.

Ilmoittautumiset ekonomit.fi tapahtumakalenterissa.

LOUNAIS-SUOMEN EKONOMIT 19.4. Yhdistyksen kevätkokous ja fine dining kokkaus Forssan ammatti-instituutilla.

8.9. Lounais-Hämeen Ekonomien 50-vuotisjuhla Forssan museolla ja ravintola Vispilässä.

Lisätietoa ja ilmoittautumis­ ohjeet yhdistyksen verkko­ sivuilla, Facebook-ryhmässä ja uutiskirjeessä.

OULUN EKONOMIT Seuraathan ajankohtaisia tapahtumiamme uutiskirjeestämme, nettisivuiltamme sekä facebook -sivuiltamme.

PIRKANMAAN EKONOMIT 16.4. Ekonomiaamiainen Pella's Cafe 17.4. Viiden tähden asiakas­ kokemus (Suomen Ekonomit) 18.4. Yhdistyksen kevät­kokous ja teatteriesitys SUUREN­ MOISTA! 26.4. Hyppimään Trampolin Parkiin

SEINÄJOEN TANGOMARKKINAT

EKONOMFÖRENINGEN NIORD 14.4 Vasa: Familjedag i Tropiclandia 17.4 Roséviner 18.4 Pysselkväll 19.4 Vasa utbildning: Kickstarta ditt placerande – en introduktion 24.4 Kalevala Koru 25.4 Job crafting - designa om ditt arbete!

15.5 Vasa utbildning: Hitta din inre drivkraft 16.5 Utbildning: Lär dig producera digitalt innehåll 16.5 Utställning: Ippolito Caffi 22.5 Vårutfärd 13.9 Musikal: Chess

[ TAPAHTUU ]

tapahtuma 1.5. Vappubrunssi laineilla 8.5. Näyttelyopastus Vapriikissa: Tampere 1918 24.5. Ekonomiaamiainen ­Tammelantorilla 26.5. Perhepäivä ­Särkänniemessä (valtakunnallinen ekonomitapahtuma) 9.6. Puhtaat, valkeat lakanat: kesäteatteriin Etelä-Pohjanmaan Ekonomien kanssa Tervetuloa! Viestimme tulevista tapahtumista uutiskirjeissä, ­nettisivuilla ja Facebookissa.

RAUMAN EKONOMIT 5.5. Flooran päivä Kesäkuu: kesäteatteri Lisätietoa ajankohtaisista tapahtumista sekä ilmoittautumisohjeet Rauman Ekonomien uutiskirjeessä. Liity mukaamme myös Facebookissa.

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN ­EKONOMIT 21.4. Way Out -pakohuone, Hyvinkään Sveitsi 31.5. Altia-museo, Rajamäki 15.6. IskelmäKesä Riihimäellä 20.7. IskelmäKesä Hyvinkäällä Lisää tapahtumista uutiskirjeistämme, rihy.fi ja facebook-­ sivuilta Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry.

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT 20.4. klo 17 Sääntömääräinen kevätkokous. Paikka: LähiTapiola Idän kokoustilat, Rantakatu 23 (käynti parkkipaikan puolelta).

Kokouksen jälkeen tarjolla illallinen ja kuohuviiniä. Tervetuloa!

POHJOIS-SAVON EKONOMIT 19.4. klo 17.30 Sääntömääräinen kevätkokous, Kuopion Klubi.

Kokouskutsu: Pohjois-Savon Ekonomit ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 19.4.2018 klo 17.30 Kuopion Klubilla, Kuninkaankatu 10.

Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä sekä käsitellään muut sääntömääräiset asiat.

Ilmoittautuminen huhtikuussa 12.4. mennessä.

7.7. Kuopion Viinijuhlat. Ilmoittautuminen touko-kesäkuussa.

19.7. Matka Savonlinnan Oopperajuhlille sisältäen laivaristeilyn,

buffetruokailun laivalla ja Tšaikovskin oopperan Patarouva.

Ilmoittautuminen huhtikuussa.

26.5. järjestetään valtakunnallinen ekonomitapahtuma, Perhepäivä Särkänniemessä.

Lisätietoa tapahtumistamme jäsenkirjeestä ja Pohjois-Savon Ekonomit ry:n Facebook-sivuilta.

PORIN SEUDUN EKONOMIT 27.4. PreWork lähde aamiaiselle tapaamaan ekonomikollegoja 5.5. Flooran päivän vietto ­Kauttuan Ruukilla Rauman Ekonomien kanssa 17.5. Kevätkokous ja yritys­ vierailu Satakunnan Kansa 30.5. Yritysvierailu BMH ­Technology Oy:lle 14.7. Ekonomitangot Seinäjoella 21.7. Ekonomijazz Lisätietoja tapahtumistamme saat kotisivuiltamme porinseudunekonomit.fi ja sähköisen jäsenkirjeemme kautta.

Saamme sähköpostiosoitteet Suomen Ekonomien jäsenrekisterin kautta. Ovathan yhteystietosi ajantasalla? Tykkää meistä myös Facebookissa!

SAVONLINNAN SEUDUN ­EKONOMIT 30.4. klo 18 Wappukuohut Tallisaaressa 8.5. klo 18 Yritysvierailu Savonlinnan OMT Fysioterapia Oy, OMT Arto Torvelainen.

19.7. klo 15.15 Ekonomiooppera ja Risteily Tarkemmat tiedot kevään ja ­kesän tapahtumista löytyvät www.savonlinnanseudun­ ekonomit.fi SUUR-SAVON EKONOMIT 17.4. klo 17–17.30 Suur-Savon Ekonomien kevätkokous, Marski Data (Vuorikatu 7, Mikkeli). Käsittelemme sääntöjen mukaiset kevätkokousasiat ja yhdistyksen sääntömuutoksen. Tilaisuus on vain yhdistyksen jäsenille ja maksuton.

17.4. klo 17.30–19.30 Yritysvierailu Marski Data (Vuorikatu 7, Mikkeli). Iltapalatarjoilu. Tilaisuus on avoin myös opiskelijoille.

5.6. klo 15.30–21 Kesäretki Mäntyharjun Taidekeskus Salmelaan, näyttelyyn tutustumme oppaan johdolla. Näyttelyn jälkeen siirrymme ruokailemaan Mäntyharjulla sijaitsevalle Linkkumyllylle. Bussikuljetus lähtee Mikkelin linja-autoaseman tilausajopysäkiltä klo 15.30, paluu

HEIDI MÄENPÄÄ/SÄRKÄNNIEMI

27.4. PME:n ja Boomin lounas-

noin klo 21. Ilmoittautuminen ja erityisruokavaliot viimeistään 26.5.

5.10. Suur-Savon Ekonomien 70-vuotisjuhla järjestetään pe 5.10. Varaa päivä kalenteriisi ja seuraa ilmoittelua Facebookissa.

TURUN SEUDUN EKONOMIT 18.4. Vapun kuohuviinit 24.4.–29.5. Uintitekniikkakurssi 26.4. Yritysvierailu: Le Follie – italialaisia vaatteita ja asusteita naisille 24.5. Yritysvierailu: Martinex – perheyritys monessa polvessa 30.5. Luento kemikaalien vaaroista 5.6. Olutmaistelu. Saaristobaari 13.6. Love me Tinder! Kesäteatteri Emma, Naantali 21.7. Pori Jazz 2018.

Lisätietoa tapahtumista löydät jäsenlehdestämme, sähköisestä uutiskirjeestämme ja koti­ sivuiltamme www.turunseudun­ ekonomit.fi.

VAASAN EKONOMIT 28.1.-22.5. Verenluovutuskisa (ekonomit ja kylterit vastaan insinöörit ja teekkarit) Kesäkuu: Päiväretki Ähtäriin katsomaan pandoja (alustava suunnitelma) Lisätietoa Vaasan Ekonomien facebook-ryhmästä, www-­ sivuilta sekä uutiskirjeistä.

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

49

KRISTIINA HELENIUKSEN ARKISTO

[ KOLUMNI ]

Kristiina Helenius on tehnyt töitä Yhdysvaltain markkinoilla toimittajana, diplomaattina ja järjestöjohtajana. Viime kesästä lähtien hän on toiminut Nordic West Office -konsulttitoimiston Pohjois-Amerikan markkinoista vastaavana johtajana ja asiantuntijana.

Uusi tilanne – made in Washington, DC

T

apasin Aaronin kahvilassa nimeltään Shop Made in DC. Hän on edistänyt Yhdysvaltoihin suuntautuvia ulkomaisia investointeja koko uransa ajan.

Tutustuessamme toistakymmentä vuotta sitten hän oli elinkeinoministeriössä. Seuraavaksi hän rakensi presidentti Obaman ideoimaa Select USA -hanketta.

Kolme vuotta sitten hän siirtyi Organization for International Investment -yhdistykseen.

Näkemystä siis on. Ja kuinka ollakaan, Aaron kertoi presidentti Trumpin kauden olevan myös ulkomaisten investointien osalta vertaansa vailla.

Hallinnon retoriikka ja linjaukset ovat jyrkkiä.

Toisaalta sen teot ovat olleet selvästi äänenvoimakkuutta vaimeampia. Suurin riesa on ennustettavuuden puute. Yritykset ovat pahasti sormi suussa.

Tästä syystä myös yrityksemme Nordic West Office on olemassa. Brexit ja Trumpin valinta ravistelivat vuonna 2016 maailmaa ja asettivat yritykset uudenlaisten kysymysten eteen. Ne vaativat haltuunottoa, keinoja ja vastaajia.

Yritysjohdon suurin päänvaiva eivät enää ole robottien hyödyntäminen ja muut ”suljetun virtapiirin” asiat kuten heti finanssikriisin jälkeen. Tänään on pakko arvioida, kuinka kauas kansainvälisestä yhteistyöstä Yhdysvallat vetäytyy, vai vetäytyykö. On toisarvoista, toimitaanko tehokkaammin, jos itse markkina-alue menee tukkoon.

Entä mille sulkeutuva amerikkalainen markkina perustaisi kasvunsa?

Kannattaisiko vienti Atlantin yli muuttaa suoraksi investoinniksi, ja miten riskiä voisi hallita? Millaiset ovat Yhdysvaltain verouudistuksen vaikutukset, ja millaisen maailmanlaajuisen ketjureaktion se saa aikaan?

Tänään on pakko arvioida, kuinka kauas kansainvälisestä yhteistyöstä Yhdysvallat vetäytyy, vai vetäytyykö.

50

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

On myös syytä tehdä muutama kuivaharjoitus siltä varalta, että Trumpin kännykästä lähtee yritystäsi ilkkuva viesti kyberulottuvuutta kiertävälle radalle. Jo sadat yritykset, useimmat niistä ulkomaisia, ovat joutuneet yllättäen presidentin tulilinjalle. Lähes kaikissa tapauksissa huomio on johtanut osakkeen väliaikaiseen putoamiseen ja vienyt yritysjohdon piinapenkkiin.

Jos tilanne on vaikea amerikkalaiselle yritykselle, se on vielä paljon vaikeampi ulkomaalaiselle toimijalle.

Linjakasta viestintää tarvitaan paitsi kohdemarkkinalla myös kotona. Yrityksen hallitus on pidettävä tiukasti luupissa, ja pohjatyö median suuntaan on parasta olla tehtynä hyvän sään aikana.

Mitään näistä asioista ei onneksi tarvitse ratkaista kerralla. Riittää, että ne ovat kirkkaina mielessä. Oma missioni on tehdä pohjoismaalaisten yritysten elämä helpommaksi Yhdysvalloissa. Iso osa siitä on jalkatyötä. Tutkimme kuluttajakäyttäytymisen muutosta. Hälytämme, jos lakialoite uhkaa liiketoimintaa. Testaamme viestejä kohderyhmillä. Rajatutkin otokset ovat kiitettävän usein indikaattoreita isojen muutosten vaikutuksista: konkreettinen tarttumakohta.

Kohotimme Aaronin kanssa pahvimukejamme.

Se tuntui luontevalta eleeltä yhteisen, kihelmöivän kiinnostavan savotan edessä. Lisäksi tunsimme olevamme täsmälleen oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Niihin globaalin toimintaympäristön muutoksiin, jotka on saatu aikaan Washingtonissa, voidaan tarttua kunnolla ainoastaan Washingtonissa.

Pohjatyö median suuntaan on parasta olla tehtynä hyvän sään aikana.

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMIT – FINLANDS EKONOMER Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors p./tfn 0201 299 299 info@ekonomit.fi ekonomit.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSÄRENDEN • Jäsenmaksut – Medlemsförmåner • Jäsenedut – Medlemsavgifter • Työttömyyskassan jäsenyys – Medlemskap i arbetslöshetskassan

URAVALMENNUS, TYÖHAUN NEUVONTA JA PALKKANEUVONTA – KARRIÄRCOACHING RÅDGIVNING I ARBETSSÖKNING OCH LÖNERÅDGIVNING

jasenrekisteri@ekonomit.fi arkisin – vardagar 9–12: 0206 93200 Omien yhteystietojen päivitys: jasenpalvelu.ekonomit.fi Uppdatera dina kontaktuppgifter: jasenpalvelu.ekonomit.fi

ura@ekonomit.fi Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi

• Uusi suunta urallesi – En ny riktning på karriären • Oman osaamisen tunnistaminen – Identifiering av det egna kunnandet • Työhaun keinot ja kanavat – Metoder och kanaler för arbetssökning • Palkkaneuvonta ja neuvottelusparraus – Lönerådgivning och stöd för lönesamtal • Yrittäjyys uravaihtoehtona – Företagande som karriäralternativ

OIKEUDELLISET PALVELUT – JURIDISKA RÅDGIVNING • Työsuhdeneuvonta – Anställningsrådgivning • Työttömyysturvaneuvonta – Arbetslöshetsskyddsrådgivning

TYÖMARKKINATOIMINTA – ARBETSMARKNADSVERKSAMHET Työmarkkinajohtaja – Arbetsmarknadsdirektör Riku Salokannel 040 724 9566 VIESTINTÄ – KOMMUNIKATION viestinta@ekonomit.fi Viestintäjohtaja – Kommunikationsdirektör Marjo Loisa

040 747 9548

TOIMINNANJOHTAJA – VERKSAMHETSLEDARE Anja Uljas

040 550 0712

Koko henkilöstön yhteystiedot löydät sivustolta www.ekonomit.fi/yhteystiedot Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ekonomit.fi Kontaktuppgifterna hittar du på webben www.ekonomit.fi/kontaktuppgifter E-postadresserna skrivs i formatet fornam.efternamn@ekonomit.fi

arkisin – vardagar 9–12: 0206 93205 Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi eLakipalvelu 24/7 kirjautumalla – eLakipalvelu (eJuristen) 24/7 genom att logga in på: jasenpalvelu.ekonomit.fi

TYÖTTÖMYYSKASSA – ARBETSLÖSHETSKASSA IAET-kassan puhelinpalvelu – IAET-kassas telefonservice ma–to 10–15, pe 10–13: må–to 10–15, fr 10–13 www.iaet.fi

09 4763 7600

Suomen Ekonomeilla on 25 alueellista ekonomiyhdistystä sekä 13 opiskelija­yhteisöä. Lisätietoa: www.ekonomit.fi/ekonomiyhdistykset ja www.ekonomit.fi/kylteriyhteisot.

Finlands Ekonomer har 25 lokala ekonomföreningar samt 13 studerandeföreningar. Mer information: www.ekonomit.fi/ekonomforeningar och www.ekonomit.fi/studerandeforeningar.

KYLTERIYHDYSHENKILÖT Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö auttaa, kun haluat tietää Suomen Ekonomien opiskelijapalveluista. Löydät oman kyllisi yhteystiedot: www.ekonomit.fi/kyltereille.

EKONOMSTUDERANDENS KONTAKTPERSONER Finlands Ekonomers kontaktperson på ditt universitet hjälper dig när du vill ha information om förbundets tjänster för studerande. Kontaktuppgifter till din egen kontaktperson hittar du på www.ekonomit.fi/ekonomistuderande.

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin matkapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 16,9 snt / min ja lankapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 6,9 snt / min. Puheluhinnat 0206-alkuisiin matkapuhelimesta mpm + 3 snt / min ja lankapuhelimesta pvm + 3 snt / min.

Samtalspris till 0201-nummer 8,21 cent / samtal + 16,9 cent / min från mobiltelefon och 8,21 snt / samtal + 6,9 cent / min från fasta nätet. Samtalspris till 0206-nummer msa + 3 sent / min från mobiltelefon och lna + 3 cent / min från fasta nätet.

Tarkistathan, että omat jäsentietosi (etenkin yhteystiedot, työpaikka ja työtehtävä) ovat ajan tasalla. Näin varmistat, että saat meiltä juuri sinulle tärkeää tietoa.

Voit kirjautua jäsenpalveluun jäsennumerollasi, Facebook- tai LinkedIn-kirjautumisella tai verkkopankkitunnuksilla osoitteessa jasenpalvelu.ekonomit.fi .

E KO N O M I 2 /2 0 1 8

51

FORD TAKUU vuotta tai 100 000 km

Täydellisesti varusteltu neliveto

Ford KUGA ST-Line AWD Edition Ford Kugan uudet ST-Line AWD Edition -mallit tarjoavat todellista ajamisen nautintoa sekä kuljettajaa avustavia teknologioita. Älykäs AWD-neliveto varmistaa pidon vaihtelevissa olosuhteissa. ST-Line AWD Edition -mallien vakiovarusteluun kuuluvat mm. Bi-Xenon ajovalot, SYNC 3 -tietoviihde- ja navigointijärjestelmä, älykäs pysäköintiavustin, lämmitettävä tuulilasi, istuinten osanahkaverhoilu sekä näyttävä ST-Line -korinmuotoilusarja. Kampanjamallit ovat saatavana rajoitetun ajan.

Tervetuloa kokemaan Ford Kuga! ford.fi HINTA ALKAEN

40.822

83

€

*

VAPAA AUTOETU / KÄYTTÖETU

765 € / 615 €

Ford Kuga ST-Line AWD Edition -mallisto alk. 40.822,83 € (autoveroton hinta 31.930 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 134 g/km 8.292,83 € + 600 € toimituskulut). Ford Kuga ST-Line AWD Edition -malliston CO2-päästöt 134–171 g/km ja EU-keskikulutus 5,2–7,4 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. Hinnat koskevat rajoitettua erää autoja.

*