Ekonomi 3/2018

3

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

KESÄKUU 2018

Tulevaisuuden osaajat

KEITÄ HE OVAT JA MITEN HEIDÄT LÖYTÄÄ?

PALKAT Palkkaerot kuriin työelämän tasa-arvolla MAAILMALLA Kehitysyhteistyössä lääkärin työn mahdollistaa ekonomi KYLTERI Ota kaikki irti kesätyöstä!

JOKO MEILLÄ RAKENNETAAN LIIKAA? Ei, sillä työvoimapula hillitsee ylikuumenemista, sanoo YIT:n Ilkka Salonen.

Kylteri,

älä jää kesällä ilman uutisia.

Tilaa nyt Kauppalehti Digi 29 € / 3kk, etusi -70 %.

Varmista uutisvirtasi ja tilaa Kauppalehti Digi kl.fi/ajantasalla

[ SISÄLTÖ ] KESÄKUU / JUNI 2018 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

3

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

3 x uusi työ.......................................... 18

10

Tieteentekijä Galina Kallio tutkii ruokapiirejä.......28 Kylterit Aseta kesätyölle tavoitteita.............32

Elinikäinen oppiminen ei ole enää vain yksilön asia, vaan elintärkeää myös työmarkkinoille, koulutuspolitiikan asiantuntija Suvi Eriksson muistuttaa.

Ura Social selling on luottamustyötä.. 40 Tapahtuma Inhimillisiä resursseja voi hukata.. 42 Työelämän pelisäännöt................ 44 Kansanedustajan kolumni KTM Antero Vartia.............................. 46 Tapahtuu............................................. 48 Kolumni................................................ 50

20 30

36

tarvitaan myös raudanlujaa talousosaamista. KTM Ritva Lahti on työskennellyt kehitysyhteistyöprojekteissa ympäri maailmaa.

kasvaa vieläkin vauhdilla.

Rakentaminen keskittyy kasvukeskuksiin ja puu nostaa päätään, kertoo YIT:n talous­ johtaja Ilkka Salonen.

Punaisella Ristillä

Rakennusala

Palkkaero on ja pysyy, eikä se selity työn eroilla.

Mitä on tehtävissä?

Jaa juttuvinkki myös kaverille ­ Ekonomin verkkolehdestä. ekonomilehti.fi

3

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Putkesta monimuotoisuuteen

T

yöpaikka, työaika, työyhteisö, identiteetti.

Työelämä ja samalla me tulemme muuttu­ maan monin ennakoimattominkin tavoin, erityisesti teknologisen murroksen vuoksi.

Kaikki muutokset eivät ole kivoja tai haluttuja, mutta silti meidän on tartuttava niiden tuomiin moninaisiin mahdollisuuk­ siin, jotta hyvinvointi voi lisääntyä ja hyvä työelämä kehittyä edelleen.

Tulevaisuudessa työn merkityksellisyys koros­ tuu. Itseohjautuvuus lisääntyy, ja itsensä työllis­ täjien määrä kasvaa. Samalla hierarkioiden rooli pienenee. Työn tekemisen muotojen on joustettava nykyistä paljon yksilöllisemmin erilaisiin elämän­ tapoihin ja -tilanteisiin sopiviksi.

Yksilöiden sopeutumiskyvystä tulee keskeistä ja jatkuvasta osaamisen kehittämisestä todella arvo­ kasta. Kun työn vaatimukset ovat hyvin moninaisia, muuttuvia ja yllätyksellisiäkin, jaksamiseen ja palau­ tumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Yrityksen näkökulmasta osaamisen strateginen joh­ taminen on tulevaisuudessa aivan keskeinen menestys­ tekijä.

Rakenteiden ja lainsää­ dännön pitää pysyä tässä työn monimuotoistumisen vauhdissa mukana ja toimia mahdollistajana. Lainsää­ dännön täytyy muuttuvissa­ kin tilanteissa tuoda suojaa ja kattaa työntekemisen uudet muodot. Esimerkiksi työsuhde täytyy määritellä uudelleen. Tarvitsemme jopa täysin uusia käsitteitä. Tasa-arvo, yhdenvertai­ suus, koulutus ja työsuojelu ovat kaikki tulevaisuu­ dessakin huomiota vaativia asioita.

Näitä tulevia työelämän muutoksia ennakoi myös keskusjärjestö Akava Monimuotoisen työn ohjelmal­ laan. Siinä päämääränä on työllisyyden ja työllisty­

vyyden lisääminen, osaamisen kehittäminen sekä toimeentulon ja turvan varmistaminen.

Ammattiliitot voivat auttaa yksilöitä muutok­ sessa monin tavoin – tuomalla turvaa ja antamalla neuvontaa, ennakoimalla muutostrendejä sekä tukemalla uran suunnittelussa ja jatkuvassa osaa­ misen kehittämisessä – olemalla kumppani pitkän työuran käänteissä.

Marjo Loisa viestintäjohtaja

ANTON REENPÄÄ

Työn tekemisen muotojen on joustettava nykyistä paljon yksilöllisemmin.

Päätoimittaja / Chefredaktör Marjo Loisa, marjo.loisa@ekonomit.fi, p. 040 747 9548

Julkaisija / Utgivare Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.ekonomit.fi Kustantaja / Redaktion Otavamedia OMA, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia yrityksille.otavamedia.fi ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

Tuotanto / Produktion Otavamedia OMA, Paula Ristimäki, paula.ristimaki@otava.fi, Salla Salokanto, Nora Kolari (ulkoasu) ­Toimitusneuvosto / Redaktions­kommittén Taija Keskinen, Marjo Loisa, Katri Markkanen, Riikka Mykkänen, Mika Parkkari ja Anja Uljas Suomen Ekonomeista sekä Otavamedia OMA Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljn­ing Otavamedia OMA, myynti­ päällikkö Kari Salko, kari.salko@otava.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer Suomen Ekonomit, ­Heidi Haapalainen, heidi.haapalainen@ekonomit.fi Osoitteen­muutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@ekonomit.fi (huom. ilmoita myös ­jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) T ­ ilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) info@ekonomit.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 68 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Sami Heiskanen Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 13.9.2018, jäsenyhdistysten tiedotteet 22.8.2018 mennessä Suomen Ekonomeihin: heidi.haapalainen@ekonomit.fi. Nästa Ekonomi utkommer 13.9.2018, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 22.8.2018 till Finlands Ekonomer: heidi.haapalainen@ekonomit.fi.

Ekonomi-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen ­kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

Järjestöjäsenen henkivakuutus

MAKSAA PARI TÖTTERÖÄ KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa.

Jos asia kiinnostaa edes pikkuisen, aloita katsomalla oma hintasi nyt heti.

henkivakuutuskuntoon.fi Tutkitusti

SUOMEN EDULLISIN*

010 19 19 19

*Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

ISTOCK

TUOREITA JUTTUJA & AJATTELEMISEN AIHEITA blogi.ekonomit.fi

Aktiivimalli kehittyy pienin askelin Työttömien aktiivimalli tunnistaa nyt aktiivisuuden laajemmin kuin ennen. Kehitettävää kuitenkin on vielä.

HALLITUS PÄÄTTI huhtikuun puolivälissä pitämässään kehysriihessä täydentää työttömyysturvan aktiivimallia ja lisätä keinoja, joilla aktiivisuuden voisi osoittaa. Suomen Ekonomit on vaikuttanut siihen, että aktiivimalli tunnistaisi jatkossa paremmin myös ekonomien tavat hakea työtä. Valmistelu on käynnissä, ja hallituksen tekemien linjausten mukaan aktiivisuudeksi tulkittavat toimet laajenevat.

Linjausten mukaan muun muassa ammattiliittojen ja -järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kuntien sekä muiden vastaavien toimijoiden yksin tai yhdessä järjestämää työllistymistä tukeva toiminta katsottaisiin jatkossa aktiivisuudeksi. Tässä edellytetään, että toimintaa rahoitetaan julkisista varoista tai TE-toimisto on todennut toiminnan työllisyyttä tukevaksi.

Parannuksia aktiivisuusehdoissa on siis tapahtunut, mutta malli ei edelleenkään tunnista aktiivista omaehtoista työnhakua ilman TE-toimistoja. Lisäksi kun työsuhde päättyy esimerkiksi yt-neuvottelujen seu-

6

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

rauksena suuressa yrityksessä, työnantaja usein kustantaa työntekijälle outplacement-palvelun, jonka avulla töitä yleensä löytyy tehokkaasti. Tämä ei kuitenkaan täytä aktiivisuusedellytystä. Suomen Ekonomit jatkaakin työtä aktiivimallin epäkohtien korjaamiseksi.

Aktiivimalli on puhuttanut paljon myös Suomen Ekonomien jäseniä. Vaikka työllisyys on kehittynyt erittäin positiiviseen suuntaan, oli maalikuussa 2018 kauppatieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömänä 2 062.

Aktiivimallin päivärahaleikkurit ovat kohdistuneet laajasti myös Suomen Ekonomien jäseniin. Tuoreimman arvion mukaan IAET-kassan tuhansista päivärahan saajista vain 33 prosenttia on alkuvuonna täyttänyt aktiivisuusedellytyksen. Heistä puolet on osallistunut työllistä edistäviin palveluihin, vajaa puolet tekemällä töitä tai yritystoiminnalla ja kymmenen prosenttia muilla TE-toimiston työllistymistä tukevilla toimilla.

Aktiivimalli ei ­edelleenkään ­tunnista omaehtoista työnhakua ilman TE-­toimistoja.

Opetuspalkinnosta kisaa kahdeksan

Ekonomien opetuspalkinnosta kilpailee kahdeksan työllään maailmaa muuttanutta opettajaa yliopistoista ympäri maan. 10 000 euron voittaja julkistetaan syyskuussa. Ekonomit palkitsevat opettajia kylteriyhdistysten esitysten perusteella nyt 20. kerran.

Uusi työaikalaki mahdollistaa joustavan asiantuntijatyön Laadukkaat bisneskirjat puntariin SUOMEN EKONOMIEN kirjallisuuspalkinto jaetaan

jälleen laadukkaalle ja ajankohtaiselle. Vuoden 2018 palkinto jaetaan teokselle, joka on julkaistu 1.7.2016–30.6.2018.

30 000 euron palkintosumma voidaan myön­ tää kirjalle, joka käsittelee kauppa­tieteellisten tutkintojen osaamis- ja tutkimusalueita: yritys­ toimintaa, sen yhteiskunnallisia edellytyksiä, organisaatioiden johtamista tai niiden liiketoi­ minnan tehostamista. Teos voi myös edistää näitä aloja koskevan tutkimuksen käytännön soveltamista.

Kirjallisuuspalkintoa tavoitteleva kirja on ilmoitettava Suomen Ekonomeille viimeistään 30.6. Esiraati seuloo kirjoista palkinto­ehdokkaat, joiden keskuudesta erillinen raati valitsee voitta­ jan. Palkinnon voittaja julkistetaan alkuvuodesta 2019.

Lisätietoa ja osallistumisohjeet: ekonomit.fi/kilpailun-osallistumisohjeet

HALLITUKSEN LUONNOS uudeksi työ­

aika­laiksi vastaa hyvin Suomen Ekono­ mien tavoitteita lain sisällön suhteen.

Luonnos mahdollistaisi uudenlaisen, asiantuntijoille sopivan joustotyön tekemisen. Lisäksi luonnoksen mukaan työaikalakia sovellettaisiin jatkossakin myös esimiehiin ja asiantuntijoihin.

Uusi joustotyö takaisi työntekijälle laajan työaika-autonomian. Työntekijä voisi siis itsenäisesti päättää, missä ja milloin tekee työtä. Jousto koskisi ainakin puolta työntekijän työajasta.

"Joustotyöaika sopii varmasti monel­ le ekonomille, ja se yhdessä työaika­ pankkien kanssa antaa mahdollisuuden harmaan ylityön näkyväksi tekemi­ seen", Suomen Ekonomien työmarkki­ najohtaja Riku Salokannel kommentoi lakiesitystä.

Lakiluonnos etenee seuraavaksi lain arvi­ointineuvostoon, ja tavoitteena on saada se eduskuntakäsittelyyn vielä ennen kesälomia.

7%

7 PROSENTTIA suomalaisista,

noin 290 000 henkilöä, sai viime vuonna ansioita digi­ taalisten alustojen kautta.

Digitaalisilla alustoilla tarkoite­ taan erilaisia palveluita, joiden kautta henkilö voi myydä työ­ panostaan tai hankkia muuten ansioita. Mukana oli erilaisia alustoja nettikirpputoreista Airbnb-vuokrauspalveluun. 0,3 prosenttia suomalaisista, noin 14 000 henkilöä, sai tällaisten alustojen kautta vähintään nel­ jänneksen kaikista tuloistaan.

18,9 mrd

KOTITALOUKSIEN VASTUULLA

olevien taloyhtiölainojen arvo oli vuoden 2017 lopussa Suomessa 18,9 miljardia euroa. Määrä on kasvanut vuodesta 2013 yli kym­ menen prosentin vuosivauhdilla, ja Finanssivalvonta kiinnitti tou­ kokuussa huomiota niiden huomioimiseen kotitalouksien maksukyvyn arvioinneissa.

16.

SUOMI SIJOITTUI IMD:n (Institute

Toukokuun lopulla Krista Karusalmi, Satu Taivainen, Emilia Pennanen, Anu Varpenius, Carita Särestö, Terhi Halsvaha, Minna Verkala, Taija Keskinen ja Tuuli Marttila edustivat Ekonomeja Naisten kympillä.

for Management Development) kansainvälisessä kilpailukyky­ vertailussa sijalle 16. Sijoitus heikkeni viime vuodesta yhdellä sijalla. Muista Pohjoismaista Tanska, Ruotsi ja Norja sijoit­ tuivat kärkikymmenikköön, ja Islanti oli sijalla 24. Yhdysvallat oli vertailun 63 maasta kaikkein kilpailukykyisin.

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

7

Opi uutta, innostu, insp – osallistu Ekonomien koulutustapahtumiin ympäri Suomen!

Ammatillisen kehittymisen tapahtumat Pidämme huolta osaamisestasi koko työurasi ajan. Haluamme olla tässäkin edelläkävijöitä ja tarjota teemoja, jotka parhaiten vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin.

INHIMILLINEN HÄVIKKI JA MUUT TULOKSELLISEN HYVINVOINNIN ESTEET 8.10.18 Tampere SOCIAL SELLING 11.9.18 Kuopio

EkonomiEsimies – Kokonaisuus, joka vie urallasi eteenpäin!

Esimiehille ja esimiestehtäviin haluaville EkonomiEsimies on keskusteleva ja coachaava koulutus- ja valmennuskokonaisuus, joka rakentuu hyvän ja kestävän johtamisen perustalle. Uskomme vahvasti, ettei johtajaksi kasveta päivässä, vaan työssä kehitytään joka päivä. Me autamme sinua löytämään oman tapasi toimia sekä kehittyä esimiehenä.

Joustavasta kokonaisuudesta voit poimia itsellesi sopivat osat tai osallistua kaikkiin, omien tarpeidesi ja aikataulujesi mukaisesti. Sisällöt soveltuvat kaikkiin esimiesuran vaiheisiin – jo esimiehenä toimiville sekä esimiestyöstä kiinnostuneille.

KEHITY PÄÄTÖKSENTEKIJÄNÄ 12.9.18 Turku VIIDEN TÄHDEN ASIAKASKOKEMUS 19.9.18 Tampere TEHOKKAAT JA TULOKSEKKAAT KOKOUKSET 25.9.18 Kouvola

Tutustu tarkemmin ja ilmoittaudu: ekonomit.fi/ekonomiesimies

MITEN LUOVIN YKSILÖNÄ TYÖYHTEISÖN MUUTOKSISSA? 10.10.18 Riihimäki

VALMENTAVA EKONOMIESIMIES 2 11.–12.6.18 Helsinki

PAREMPIA TULOKSIA RENNOMMIN 16.10.18 Rovaniemi 13.11.18 Oulu STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN 25.10.18 Joensuu

EKONOMIESIMIES VIRTUAALINEN RYHMÄCOACHING 29.8.–5.12.18

MITEN ONNISTUN PROJEKTIN VETÄJÄNÄ?

21.11.18 Pori

EKONOMIESIMIES RYHMÄCOACHING 30.8.–18.12.18 Helsinki VALMENTAVA EKONOMIESIMIES 1 10.–11.9. ja Helsinki 8.–9.10.18

Tutustu tarkemmin syksyn 2018 kattaukseemme ja ilmoittaudu: ekonomit.fi/tapahtumat

JÄSENMAKSUUN KUULUVA

MAKSULLINEN

EKONOMIESIMIES VERKOSSA – EE WEB 17.9.–21.12.18 VALMENTAVA EKONOMIESIMIES 2 26.–27.11.18 Helsinki

ILTAKOULUTUS

PÄIVÄKOULUTUS

VERKKOKOULUTUS

[ UUTISSALDO ]

iroidu

Yhdet kriteerit vihreälle sijoittamiselle?

EUROOPAN KOMISSIO antoi toukokuun lopulla asetu-

sehdotuksen, jolla yhtenäistettäisiin EU:n jäsenvaltioiden kestävän sijoittamisen kriteereitä. Näin yksityisten sijoittajien olisi helpompi vertailla sijoituskohteita kestävyyden näkökulmasta.

Euroopan komissio haluaa ohjata myös yksityisten sijoittajien varoja kestävämpiin sijoituskohteisiin. Taustalla ovat EU:n päästötavoitteet, joihin pääsemikseksi tarvitaan suuria investointeja energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan.

"Keskustelussa meillä on yläkäsitteitä, kuten kiire, arvostus ja mitä kaikkia näitä nyt onkaan. SIllä tasolla emme saa suomalaista työelämää parannettua, vaan meidän pitäisi päästä näiden ilmiöiden takana oleviin konkreettisiin asioihin."

Työeläkeyhtiö Elon johtava asiantuntija KARI-PEKKA MARTIMO keskusteli työhyvinvoinnista S-ryhmän henkilöstöjohtaja SANNA-MARI MYLLYSEN

kanssa Työlinjalla Pekka Sauri -podcastin 3. jaksossa.

Asiantuntijatyön vauhti vain kiihtyy TYÖN KUORMITTAVUUS JA kiire painavat asiantuntijatyö-

tä tekeviä yhä enemmän. Ylemmät toimihenkilöt YTN:n työmarkkinatutkimuksista koottu YTN-data osoittaa, että tahti kiristyi vuonna 2017 tuntuvasti aiempaan verrattuna.

Kaikista kyseleen vastanneista yli puolet arvioi työmääränsä jatkuvasti tai ajoittain liian suureksi. Kuormitusta koettiin eniten tilintarkastus- ja konsultointialalla, jossa yli 72 prosenttia vastaajista arvioi työmääränsä liian suureksi. Työtahdin koetaan kiristyneen eniten finanssialalla.

Kasvavat kiireluvut ovat vaikuttaneet myös palautumiseen: vain kolmannes vastaajista kertoo palautuvansa työpäivän jälkeen hyvin, ja stressi ja uupumus ovat lisääntyneet.

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

9

KUVA ISTOCKPHOTO

10

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET ON TUNNISTETTAVA NYT Yritykset tarvitsevat nyt erilaisia osaajia kuin eilen. Se vaatii työntekijöiltä oman osaamisen jatkuvaa päivittämistä, mutta myös yritysten on tunnistettava tarpeensa aiempaa herkemmin.

Vain harvassa yrityksessä on kunnon osaamisstrategia.

TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVAT HARRI JOENSUU, KATJA LÖSÖNEN JA ANTON REENPÄÄ

O

man osaamisen päivittäminen on työmark­ kinoilla nyt tärkeämpää kuin ehkä koskaan ennen. On opittava jatkuvasti uutta ja nähtävä pitkälle eteenpäin – ja tämä koskee yksilön ohella myös kokonaisia yrityksiä ja organisaatioita.

Siinä missä yksilön on kuljettava tunto­ sarvet herkkinä ja laadittava henkilökohtai­ sia ura- ja koulutussuunnitelmia, myös yritysten täytyy pystyä arvioimaan tulevaisuuden osaamistarpeensa. ”Monissa yrityksissä ei valmistauduta osaamistar­ peen muutoksiin konkreettisella tasolla juuri miten­ kään. Eletään tulipalojen sammutuksen logiikalla”, sanoo Vaasan yliopiston johtamisen professorin Riitta Viitala.

Vaikka jokainen yritys tarvitsisi kunnon osaamis­ strategian, Viitalan mukaan vain harva yritys tekee sen huolella. ”Osassa yrityksiä osaamista ei vieläkään nähdä kunnolla investointina. Osaamisella pitäisi laatia kehi­ tyssuunnitelmia siinä missä mille tahansa muullekin resurssille organisaatiossa.”

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

11

Viitalan mukaan monella on nyt hätä, kun esimerkiksi digitalisaation leviämistä on pähkäilty jo vuosia, mutta ennakkoon ei ole ehkä pantu rikkaa ristiin siihen liittyvän osaami­ sen vahvistamiseksi. ”Nyt sitten ihmetellään, mistä osaamista saataisiin hankittua nopeasti.”

Moni yritys on ratkaissut tämän niin, että muutostilanteessa vanhoja työntekijöitä irtisanotaan ja samaan aikaan otetaan tarpeellista osaamis­ ta omaavia sisään. ”Osaaminen on harvoin helposti vaihdettavissa ja ostettavissa hylly­ tavarana”, Viitala muistuttaa.

Useimmiten hyvältäkin osaajalta menee perehtymiseen tehtävästä riippuen kuukausia tai vuosia, ennen kuin hän saa osaamisensa kunnolla hyötykäyttöön yrityksessä. ”On syytä miettiä tarkkaan, milloin kannattaa irtisanoa osaajia ja yrittää korvata heitä uusilla. Eri asia on, jos yrityksessä on työntekijöitä, jotka kieltäytyvät oppimasta yrityk­ sen tarvitsemia uusia asioita.”

PITKÄJÄNTEISTÄ JA VASTUULLISTA OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ Viitalan mukaan osaamisen ke­ hittämisen ajattelu on suomalais­ yrityksissä vielä aika konservatiivis­ ta ja kiertyy paljolti koulutuspäivien laskemisen ympärille. ”Osaamisen kehittämisen kirjoa olisi hyvä laajentaa. Tiimi- ja yksilö­ tasolla pitäisi tehdä tavoitteellisia osaamisen kehittämisen suunnitel­ mia ja sen jälkeen seurata toimen­ piteiden vaikutuksia.”

Lisäksi hän toivoo, että osai­ simme tulevaisuudessa nykyistä paremmin hyödyntää inhimillistä osaamista siellä, missä sitä tarvitaan ja missä se tuottaa ihmisiä varten aiempaa ekologisempia, parempia ja edullisempia ratkaisuja esimerkiksi yhteistyössä tekoälyn kanssa.

Viitala myöntää, että joskus voi tulla eteen tilanne, jossa joudutaan tekemään nopea muutos, eikä oman väen osaamisen kehittämisellä saada tarvittavaa muutosta yhtä nopeasti. ”Oman väen osaamisen kehittä­ misessä on kuitenkin aina se hyvä

12

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

puoli, että jos jo valmiiksi sitoutu­ neet ja hyvät työntekijät saadaan jatkossakin olemaan osaavia ja tuottavia työntekijöitä, vaihtokus­ tannuksia ei synny ja organisaation luottamuspääoma vahvistuu. Tämä tekee hyvää myös työnantajakuvalle.”

Viitala korostaa, että vastuulli­ nen yritys ei ulosmittaa ihmisten osaamista ajatuksella, että osaajat hylätään ja irtisanotaan, kun osaami­ nen alkaa rapistua. ”Vastuullisen yrityksen pitäisi huolehtia siitä, että työntekijöiden työmarkkina-arvo säilyy ja paranee koko sen ajan, kun he osallistuvat yrityksen tuloksen tekemiseen, ja on kunnossa myös silloin, kun työntekijät joskus päätyvät etsimään töitä – syystä tai toisesta – yrityksen ulkopuolelta.”

Työntekijöiden vaihtuvuus on aina kallista. Ihmisten osaaminen kehittyy yrityksen hyödyksi melko pitkällä aikavälillä. Kuvaan astuvat myös sitoutuminen ja psykologiset sopimukset. ”Vastavuoroisesti jokaisen työn­ tekijän pitää ymmärtää, että palkka juoksee koko ajan paitsi hyvästä työsuorituksesta, myös riittävästä työkyvystä, jossa osaaminen on aivan keskeistä. ” Työntekijä ei voi antaa työky­ kynsä rappeutua sen jälkeen, kun on saanut työsuhteen solmittua.

Kaikesta ei voi vierittää vastuuta työnantajalle. Kysymys on kahden kaupasta, joka kestää koko ura­ kaaren ajan. Kummankin osapuolen on kannettava vastuunsa ja tultava toistaan vastaan.

OPPIMALLA KEHITYKSEN KÄRKEEN Tamperelainen Gofore on digitaalis­ ten palveluiden suunnittelu- ja ke­ hittämisyritys, jolle jatkuva uudistu­ minen on sen toimitus­johtaja Timur Kärjen mukaan kaiken a ja o. ”Koemme olevamme digitalisaa­ tion huippuasiantuntijoita. Jotta voimme auttaa asiakkaita uudistu­ maan, meidän on oltava muita as­ kelen edellä. Sen vuoksi meidän on täytynyt miettiä tosissamme, millä tavalla kehitymme sekä yhtiönä että yksilöinä”, Kärki sanoo.

”KUN TYÖTÄ HALUTAAN TEHDÄ KEHITYKSEN KÄRKIJOUKOISSA, MONIIN AIHEPIIREIHIN EI OLE LÖYDETTÄVISSÄ KOULUTUSTA. KILTOJEN TÄYTYY SIIS LÖYTÄÄ OPPINSA.” TIMUR KÄRKI

Goforen henkilökunnasta noin puolet työskentelee ”hyvin lähellä lähdekoodia”, eli he ovat ohjelmisto­ arkkitehteja, ohjelmistosuunnitteli­ joita ja teknisiä projektipäälliköitä.

Toiseen puoleen kuuluu muun muassa liikkeenjohdon konsultteja, palvelumuotoilijoita ja data-analyy­ tikkoja, jotka auttavat asiakkaita digitaalisessa muutoksessa.

Kärjen mukaan asiantuntija­ organisaation iskukyky on riippuvai­ nen henkilöstön osaamisesta. Siksi Gofore pyrkii alun perin rekrytoi­ maan eteviä ihmisiä, jotka ovat myös kiinnostuneet kehittämään amma­ tillista osaamistaan.

Osaamisen kehittäminen on yrityksessä järjestetty niin, että työntekijät saavat itse arvioida kehit­ tymistarpeensa ja järjestää koulu­ tusta tarvitsemalleen osa-alueelle.

Goforella on huomattu, että noin kuusi prosenttia työajasta olisi hyvä käyttää uuden oppimiseen. Luku on tietysti vain ohjeistus. Jotkut käyt­ tävät oppimiseen aikaa enemmän, jotkut vähemmän. ”Henkilöstöä kannustetaan etsi­ mään uusia työn tekemisen tapoja.

Se voi koskea uusia konsultointi­ tapoja, uusia teknologioita tai vaikka uusia arkkitehtuureja. Yrityksenä pyrimme fasilitoimaan oppimisen niin, että itseohjautuvuus tuottaa järkeviä tuloksia.”

Asiantuntijaorganisaation isku­k yky on täysin riippuvainen henkilöstön osaamisesta, painottaa Goforen toimitusjohtaja Timur Kärki.

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

13

”KÄYTÄNNÖN TÖIDEN SIVUUTTAMINEN YLIOPISTO­KOULUTUKSESSA OLISI OPISKELIJOIDEN NÖYRYYTTÄMISTÄ JA KÄYTÄNNÖN TYÖ­E LÄMÄN HALVEKSUNTAA.” RIITTA VIITALA

14

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

KILLAT KOKOONTUVAT OPPIMAAN Itseohjautuvaa kouluttautumista varten goforelaiset voivat perustaa niin sanottuja osaamiskiltoja. Heillä on esimerkiksi sote-kilta, jossa on mukana muun muassa ohjelmistokehittäjiä ja johdon konsultteja. He ovat kiinnostuneita sote-kehittämisestä ja hankkivat asiasta uutta tietoa itselleen. ”Joissakin killoissa on puolestaan keskitytty jonkin tietyn tyyppisen teknologian osaamiseen. Tai asiana voi olla esimerkiksi kokonaisarkkitehtuuri.”

Kun kilta on perustettu, yritys pyrkii fasilitoimaan sen toimintaa.

Käytännössä asia etenee niin, että kun yhtä työntekijää kiinnostaa jokin uusi asia ja myös muut kiinnostuvat siitä, he voivat perustaa killan. ”Me emme määrää, miten meidän konsulttimme toimivat tai mitä teknologioita he käyttävät, vaan he voivat keskenään sopien tai asiakkaan kanssa valita työskentelytapansa. Jos löytyy uusi asia, josta useampi työntekijämme kiinnostuu, joukko organisoituu kiltatoiminnan kautta.”

Kiltaan kuuluvat voivat järjestää esimerkiksi iltamia, joissa vaihdetaan kokemuksia eri projekteista.

Kilta voi hankkia myös koulutusta firman ulkopuolelta. Yleensä kilta jakaa kokemuksiaan ja opittuja asioita yrityksen muulle väelle tietoiskuina. ”Moni kilta on järjestänyt tilaisuuksia myös yrityksen ulkopuolisille tahoille. Samoista asioista kiinnostuneet kohtaavat yli yritys- ja organisaatiorajojen. Killat saavat järjestää näitä tapahtumia meidän tiloissamme, ja me maksamme kustannukset.”

Kun työtä halutaan tehdä kehityksen kärkijoukoissa, moniin aihepiireihin ja teknologioihin ei ole löydettävissä koulutusta ulkopuolelta. Kiltojen täytyy siis löytää oppinsa itse ja kehittää osaamistaan omatoimisesti. ”Pyrimme siihen, että ihmisistä kehittyy näiden asioiden huippuosaajia. Hienointa on, jos heistä kehkeytyy tunnustettuja huippuosaajia, jotka näkyvät esimerkiksi mediassa.”

YLIOPISTON OPETETTAVA MYÖS KÄYTÄNNÖN TYÖHÖN Työelämän osaamistarpeet muuttuvat niin vikkelästi, että koulutusta täytyy katsoa aivan uudessa valossa. Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttosen mukaan nykymaailmassa yhteiskunnan tehtävänä ei ole tarjota koulutusta vastaavaa työtä ja että itse asiassa ’koulutusta vastaavaa työtä’ ei enää ole edes olemassa.

Helsingin Sanomien (19.1.2018) Vieraskynä-kirjoituksessaan hän näkee, että on yksilön vastuulla kykyjensä mukaan hoitaa omat asiansa ja mennä niihin töihin, joita on tarjolla, ja työnantajat valitsevat sellaiset työntekijät, joita tarvitsevat.

Puttosen näkemys kumpuaa siitä, että hyvinvointivaltio on rahoitus­ ongelmissa. Yhteiskunnalla ei ole varaa ”pitää joka neljäs tohtori

välillä työttömänä tai lomautettuna, kun yhteiskunta on tehnyt heidän koulutukseensa suuria investointeja ja maailma janoaa uutta tietoa ja tutkimusta”.

Korkeakoulujen tehtävänä on opettaa akateemista ajattelua, mutta se ei välttämättä anna eväitä tiettyyn työtehtävään tai tietylle alalle.

Miten asiat menevät ekonomien kohdalla? Onko niin, että kun on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi, niin ei olekaan vielä valmis, vaan kouluttautuminen alkaa kunnolla vasta siitä? ”Kyllä kauppatieteellinen koulutus valmistaa myös tiettyyn työhön, vaikka tarjoaakin valmiudet erittäin monenlaisiin työtehtäviin. Esimerkkinä vaikkapa meidän henkilöstöjohtamisen maisteriohjelmamme, josta opiskelijat menevät valmistuttuaan alan töihin”, Riitta Viitala vastaa.

Miten työntekijä voi valmistautua työelämän osaamistarpeiden muutoksiin, Vaasan yliopiston johtamisen professori Riitta Viitala?

• ”Jokaisen työntekijän pitää nykypäi­ vänä ymmärtää, että työssä oleminen ei tarkoita vain työn tekemistä kuna­ kin hetkenä, vaan se tarkoittaa myös jatkuvaa kehittymistä työn ja työelämän kehityksen virrassa. Hyvä työntekijä on aina myös hyvä oppija.”

• ”Valmistautuminen lähtee siitä, että nostaa katseensa välillä oman työalansa horisonttiin ja kuvittelee – jos ei voi tar­ kasti tietää – minkälaista työ on vuosien kuluttua. Useimmiten vihjeitä näkee ja kuulee ympärillään työpaikoilla ja seuraa­ malla mediaa.”

• ”Jotta omaa ammatillista osaamispolkua pystyy hahmottamaan vähänkään tar­ kemmin, pitää ensin muodostaa käsitys siitä, millä osaamisilla pärjää työssä nyt ja missä jamassa nykyinen osaamis­ portfolio on. Kun osaamisiaan pystyy sanoittamaan, niitä on helpompi arvioida

ja tehdä niiden osalta suunnitelmia.”

• ” Osaamisen kehittämisen logiikka on sama kuin vaikkapa fyysisen kunnon ke­ hittämisessä: on valittava kohde, asetet­ tava tavoite, laadittava ohjelma, seurat­ tava kehitystä ja kehitettävä tarvittaessa taktiikkaa. Kun työntekijän osaamisen kehittäminen on hyödyksi myös työn­ antajalle, kannattaa kehityssuunnitelma tehdä esimiehen kanssa ja sopia siitä, mikä on kummankin osapuolen panos.

Tarvitaan konkreettisia toimia. Yleisen tason aikomuksista ei yleensä seuraa mitään. Sama tapahtuu, jos tavoitteita on liian monta.”

Oman osaamisen sanoittamiseksi löydät vinkkejä ja harjoituksia verkosta: www.ekonomit.fi/osaamisen-tunnistaminen. Voit myös varata ­henkilökohtaisen ajan uravalmentajalta ­osoitteessa ajanvaraus.ekonomit.fi.

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

15

Suvi Erikssonin mukaan yliopistojen tehokkuus paranisi, jos eri ohjelmien opiskelijat työskentelisivät samoissa ryhmissä.

16

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

Hän ei kannata yliopistoideaa, jossa opiskelija uhraisi aikaansa ja rahojaan neljä–viisi vuotta yliopiston penkillä joutuakseen toteamaan valmistumisvaiheessa, että tietää kyllä tieteenalan tutkimushistorian, mutta ei osaa mitään käytännön töitä. ”Jos näin tapahtuu, koko akateemisuus on käsitetty aivan väärin.

Käytännön töiden sivuuttaminen yliopistokoulutuksessa olisi opiskelijoiden nöyryyttämistä ja käytännön työelämän halveksuntaa.”

Parhaimmillaan yliopisto-opiskelijat saavat hyvät teoreettiset kehykset työelämän käytäntöjen ymmärtämiseen ja kehittämiseen, kyvyn tarkastella asioita analyyttisesti ja kyvyn henkiseen joustavuuteen.

Viimeksi mainittu näkyy kykynä ratkaista ennakoimattomia ongelmia ja luoda uutta. ”Ja kyllä oman alan keskeiset työprosessit ja toimintamallitkin pitää hallita. Esimerkiksi meidän opiskelijamme pystyvät laskemaan palkan, laatimaan osaamisen kehittämisen strategian ja soveltamaan galleriakävelymenetelmää ideoinnissa monen muun asian lisäksi”, Viitala pohtii.

KOULUTUKSELLA ON HINTALAPPU ”Elinikäisestä oppimisesta on puhuttu jo vuosikymmeniä, mutta vasta nyt alkaa realisoitua, mitä se tarkoittaa”, sanoo Suomen Ekonomien koulutuspolitiikan asiantuntija Suvi Eriksson.

Jatkuvassa oppimisessa ei ole enää kyse pelkästään siitä, että ihmiset jaksavat pitää mielensä virkeänä ja työn mielekkäänä. Siitä on tullut elintärkeä kysymys työmarkkina­ potentiaalin säilyttämisen näkö­ kulmasta.

Kaiken lisäksi elinikäinen oppiminen on elintärkeää myös yrityksille ja yhteiskunnalle. Jos jatkuva oppiminen laiminlyödään, yrityksiltä loppuu pikkuhiljaa osaava väki. Sen jälkeen yhteiskunnan talous alkaa rapistua.

Kysymys kuuluukin, kuka tämän kaiken maksaa.

Erikssonin mielestä osaamisen kehittämistä ja täydennyskoulutuksia varten pitäisi rakentaa kolmikantainen rahoitusjärjestelmä. Kortensa

kekoon kantaisivat työntekijät, työnantajat ja yhteiskunta. Lisäksi mukana voisi olla joitain muita intressitahoja. ”Kaikkien osapuolien pitää kantaa vastuunsa. Eri tilanteissa eri osapuolet olisivat mukana erilaisilla painoarvoilla, joten tällaisen järjestelmän kehittämisessä tarvitaan myös joustavuutta”, Eriksson pohtii.

Järjestelmän pitäisi osata tunnistaa monentyyppisiä ihmisiä ja osaamistarpeita. ”Nyt pitäisi pystyä sopimaan kunkin tahon vastuualueista. Jos tätä ei saada sovittua, voidaan sanoa hyvästit osaamisintensiiviselle tai osaamiseen perustuvalle Suomen kasvulle”, Eriksson sanoo.

Osaamiseen liittyvät haasteet eivät ole vain suomalaisten ongelma, vaan saman asian kanssa pähkäillään muissakin Suomen kaltaisissa maissa.

YLIOPISTOJEN UUSI ROOLI Julkisrahoitteinen yliopisto on keskittynyt tutkimustoimintaan ja korkeimpaan opetukseen. Tehtävänä on perinteisesti ollut kouluttaa kandidaatteja, maistereita ja tohtoreita.

Nyt kun yhden tutkinnon opeilla ei enää pärjää työuran ehtoopuolelle asti, koulutusjärjestelmä joutuu laajentamaan repertoaariaan.

Uusien tehtävien ottaminen yliopistoille on haastavaa etenkin tilanteessa, jossa koulutusmäärä­ rahoja on leikattu lähivuosina yli puoli miljardia euroa. Järjestelmän pitäisi jo olemassa olevien tehtävien lisäksi ottaa täydennyskoulutukseen väkeä työelämästä.

Suvi Erikssonin mielestä yliopistojen pitäisi pystyä integroimaan perustutkintokoulutus ja täydentävä koulutus. Sillä tavalla olisi mahdollista löytää synergiaetuja ja tehokkuutta. ”Nyt yliopistossa eri ihmiset kulkevat usein eri siiloissa. Tutkintoa suorittavat ihmiset ovat omassa siilossaan, avoimen korkeakoulun väki on omassaan ja kolmannessa ovat ne, jotka ovat täydennyskoulutuksessa”, Eriksson sanoo.

Osaamistarpeiden näkökulmasta avoimen ja täydennyskoulutuksen

”TÄYDENNYS­KOULUTUKSIA VARTEN PITÄISI RAKENTAA RAHOITUS­J ÄRJESTELMÄ, JOHON KORTENSA KANTAISIVAT TYÖNTEKIJÄT, TYÖNANTAJAT JA YHTEISKUNTA.” SUVI ERIKSSON

volyymin pitäisi olla paljon suurempi kuin nyt. Yliopistot voisivat saada tehokkuutta purkamalla siiloja.

Tutkintoa opiskelevat ja täydennyskoulutettavat suorittavat opintoja eri näkökulmasta, mutta he oppivat myös samoja asioita. ”Esimerkiksi Tampereen yliopistossa on jo aikaisemmin päätetty, että he eivät pidä erilaisia opiskelijoita omissa siiloissaan, vaan heillä on samoissa opiskeluryhmissä sekä perustutkintoa suorittavia että täydennyskouluttautujia. Toisille tämä on maksullista ja toisille maksutonta”, Eriksson sanoo.

Hän uskoo, että opiskelijaryhmiä sekoittamalla voidaan löytää myös vertaisoppimisen hyötyjä. Perustutkintoa opiskelevat voivat oppia työurallaan jo pidemmällä olevilta ja toisinpäin.

Tulevaisuudessa uusi järjestely voisi muuttaa rahoituskuvioita. Kun yliopistoilla on laadukasta jatkuvan oppimisen tarjontaa, ne voivat saada myös yksityistä rahoitusta. ”Resurssia voisi siis virrata yliopistoihin esimerkiksi kolmikantaisesti rahoitettujen koulutus­ seteleiden tai vastaavien muodossa”, Eriksson pohtii.

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

17

Naisten ja tyttöjen puolesta

UUSI TYÖ

KTM Pinja Hirvilammi, 34 Naisen Linja Suomessa ry:n varainhankintakonsultti > Suomen UN Women -järjestön varainhankinnan vastaava

TEKSTI MARITA KOKKO KUVAT HELI BLÅFIELD & PITKÄRANNAN, KUKON JA PULKKISEN ARKISTO

POIMINNAT PINJAN URALTA

U

N Women on 2000-luvulla perustettu YK-järjestö, joka edistää naisten ja tyttöjen oikeuksia. Tällä tavoin se tukee kestävää kehitystä ja rauhanomaisten yhteiskuntien syntymistä. Pinja Hirvilammi vastaa Suomen UN Womenin varainhankinnasta.

Hirvilammin rinnassa sykkii yhteiskuntatieteilijän sydän, vaikka hän koulutukseltaan on ekonomi. Hän opiskelikin aikoinaan aluksi kansain­välistä julkisjohtamista, mutta päätti sittemmin opiskella tutkinnon kauppa­ tieteistä. ”Viehätyin markkinoinnin tavasta tarkastella ihmisiä irrationaalisina toimijoina, jotka kuitenkin vaikuttuvat ja reagoivat psykologisten lainalaisuuksien mukaan.”

Hirvilammi toteaa YK:n edustavan koko ihmiskuntaa. Hän kokee olevansa etuoikeutettu päästessään työskentelemään osana YK-järjestelmää. ”Pienen tyttären äitinä haluan myös ehkäistä ilmastonmuutosta ja olla rakentamassa maailmaa, jossa naisilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet.”

Suomen UN Women on vielä nuori ja vähän tunnettu alajärjestö, ja Hirvilammi vastaakin varainhankinnan lisäksi yritysyhteistyöstä ja järjestön tunnettuuden lisäämisestä. Hän muistuttaa, että kestävän kehityksen tavoitteisiin sitoutuminen luo yrityksissä edellytyksiä toimivalle globaalille liiketoiminnalle. ”Järjestöyhteistyöllä yritys voi tuoda esiin omaa arvomaailmaansa, ja se voi olla jopa kilpailuvaltti kansainvälisillä markkinoilla. Järjestöt puolestaan saavat toimintaansa tutuksi. Kyse on arvopohjaisesta yhteistyöstä, joka hyödyttää molempia”, Hirvilammi perustelee.

Maailmalla UN Women tekee työtä kehittyvissä maissa. Sen ruohonjuuritason projekteissa koulutetaan naisia ja pohjustetaan heille tietä päättäviin asemiin. Järjestö auttaa naisia myös hankkimaan ihmisarvoisen työn, koska taloudellinen itsenäisyys on jokaisen oikeus.

Kärkinä työssä ovat naisia syrjivien lakien kumoaminen ja heihin kohdistuvan väkivallan kriminalisoiminen. Esimerkiksi viime kaudella 84 maassa vahvistettiin lainsäädäntöä tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Viime vuonna saavutettiin tärkeitä edistysaskeleita lapsiavioliittojen kieltämisessä. ”Mutta työtä riittää. Ilmastonmuutoksen kiihtyessä kohtaamme enemmän luonnonkatastrofeja sekä tarvetta tarjota hätäapua naisille ja tytöille, joihin nämä katastrofit iskevät pahimmin.”

2014 Project Manager Suomen Setlementtiliitto ry

2004 Myynti- ja markkinointitehtävät henkilöasiakaspuolella Nordea Pankki Suomi Oyj

18

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

2014 Marketing and Fundraising Coordinator Plan International Finland

2014 Coordinator of Strategic Projects Mainio Vire Oy

2017 Fundraising Consultant Vastuullinen lahjoittaminen ry

2016 Fundraising Consultant, Naisten Linja ry

elokuu 2017– Fundraising Manager Suomen UN Women ry

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Kiihdyttämällä uudelle uralla KTM Jukka Pulkkinen, 35 Academic Workin myyntijohtaja > Suomen Academyn toimitusjohtaja

Sisaruksia ja partnereita KTM Mira Pitkäranta, 41 NAPA:n henkilöstöjohtaja > Lyggen partneri

KTM, FT Marianne Kukko, 39 Tampere3:N hankejohtaja > Lyggen toimitusjohtaja ja partneri

EKONOMISISARUKSET Mira Pitkäranta ja Marianne Kukko löivät osaamisensa yhteen ja perustivat yhteisen yrityksen. Nyt he haastavat suomalaisia yrityksiä päivittämään päätöksentekonsa rakenteita ja toimintatapoja firmansa kautta.

Lygge Oy on vasta muutaman kuukauden ikäinen, mutta yrit­ täjillä riittää näkemystä yhteisen yrityksen suunnasta. Pitkäranta on urallaan työskennellyt johtoryhmissä, kehittänyt tiimejä sekä rakentanut ja johtanut henkilöstöhallintoa kansainvälisestikin.

Kukko taas on ollut toteuttamassa organisaatioiden muutos- ja uudistamishankkeita sekä fuusioita. Tutkijatohtorina hänellä on erityisosaamista kasvuyritysten tiedon jakamisen haasteista ja ihmisen oppimisesta.

Lapsuus merikarvialaisella maatilalla opetti sisaruksille jous­ tavuutta ja kykyä tarttua asioihin sekä antoi ensikosketuksen yrittäjyyteen. Yhteinen yrittäminen alkoi kiinnostaa, kun Pitkäranta ja Kukko huomasivat, että heidän työprofiilinsa ja kokemuksensa täydentävät toisiaan.

Lyggessään Pitkä­ ranta ja Kukko auttavat yrityksiä ketteryyden, asiakaskeskeisyyden ja luovuuden kulttuuriin. Uu­ distuminen vaatii heidän mukaansa irtautumista perinteisistä hierarkioista. ”On haaste lähteä muuttamaan organisaatioiden johtamismallia ja jopa kääntämään valtasuhteita päälaelleen”, Pitkäranta toteaa.

Työn keskeisiä arvoja ovat joustavuus ja rehellisyys. ”Haastamme pohtimaan asioita. Emme pakkomyy, vaan kartoi­ tamme asiakkaan tarpeet ja kerromme asiakkaille lähestymista­ vastamme. Jos organisaatio haluaa rakentaa perinteisten hierar­ kioiden varaan, emme ole heille oikea kehittämisen kumppani.”

Sisaruus vapauttaa Pitkärannan ja Kukon vaihtamaan ajatuksia kahden kesken tiukoinkin sanakääntein. Vapaa- ja työaikaa ei sen sijaan ole yhtä mutkatonta erottaa. ”Mutta kun ei olla yhdessä, on irtautuminen yksinkertaista, sillä meillä on yhteensä viisi lasta. Myös juoksulenkit ja puuhailu koti­ tilalla rentouttavat meitä molempia.”

Sisaruus vapauttaa vaihtamaan ajatuksia.

ACADEMIC WORK ON ollut Jukka Pulkkisen työn­ antaja pian yhdeksän vuotta. Hän siirtyi yliopistolta suoraan asiakasvastaavaksi yritykseen, joka alkuun oli kymmenen tekijän yksikkö. Työtehtävät ovat matkan varrella vaihtuneet nopeasti: yrityksen kasvaessa Pulk­ kisesta tuli ensin myynnin esimies ja puolitoista vuotta myöhemmin Suomen organisaation myyntijohtaja.

Suomen Academy perustettiin tammikuussa 2018, ja samalla Pulkkinen aloitti sen ohjaimissa. Aiemmin hän hallinnoi jopa 45 asiantuntijan organisaatiota, mutta Suomen Academyssa hänen tiiminsä on pienempi. ”Ensimmäinen tehtäväni on luoda rakenteet ja edelly­ tykset yrityksen kasvulle.”

Pomottaa Pulkkinen ei ole koskaan halunnut. ”Työtä tehdään tiimissä. Haluan jakaa vastuuta ja antaa tiimiläisille mahdollisuuden hyvinkin itsenäiseen päätöksentekoon. Jos tulee virheitä, niistä opitaan.”

Pulkkisesta terveen tiimin merkki on työn lomassa kuuluva nauru: tehdään töitä tosissaan, muttei totisina.

Academic Workin perusbisnes on yhdistää osaajat asiakasyrityksiin. Yritys päätti uudistaa toimintaansa perustamalla AWX-yritysryppään haastamaan perinteis­ tä henkilöstövuokrausta ja rekrytointia. Näistä Pulkkisen johtama Suomen Academy keskittyy koulutukseen.

Jukka Pulkkinen tiimeineen haastaa perinteiset oppi­ mismallit niin sanotulla kiihdytetyllä oppimisella. Ideana on kouluttaa uusia osaajia 12 viikossa suoraan töihin. ”Vanha ajatusmalli, jota noudattaen luet tutkinnon ja teet sen mukaista työtä loppuelämäsi, on heitettävä romukoppaan. Työtehtävät ja osaamistarpeet muuttu­ vat, ja siksi tarvitsemme ketterämpiä tapoja kouluttaa ihmisiä uudelle uralle. Oikeista lähtökohdista oppii esi­ merkiksi koodaamaan aika lyhyessäkin ajassa.”

Toiminta alkoi IT-alan koulutuksista, mutta koulutus­ tapa toimii laajemminkin. Ruotsissa yritys on koulutta­ nut mallilla esimerkiksi talouden ja tekniikan aloille.

Kahden ensimmäisen kurssin aikana Pulkkinen on saanut seurata huikeita muutostarinoita. ”Voimme aidosti vaikuttaa. Annamme ihmisille suun­ tia uralla ja sitä kautta koko elämässä.”

Vapaalla Jukka Pulkkinen matkustaa perheen kanssa ja urheilee: tavoitteena on musta vyö jujutsussa ennen 40:ä ikävuotta. Vaativa tavoite on erinomainen vasta­ paino omistautumiselle, jota uusi työ edellyttää.

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOIT­TAUDU TOIMITUKSEEN: PAULA.RISTIMAKI @OTAVA.FI

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

19

VAIKUTA PALKKAASI, VARAA AIKA PALKKANEUVONTAAN: AJANVARAUS.EKONOMIT.FI

20

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

PALKKAERO KAPENEE ETANAVAUHTIA Nais- ja miesekonomien palkkaerot eivät ole juurikaan muuttuneet 20 vuoden aikana. Miten työelämä saataisiin tasa-arvoisemmaksi? Auttaisiko palkkatietojen muuttaminen julkiseksi tai Islannin malli perhevapaiden jakamisesta?

TEKSTI TARJA VÄSTILÄ KUVITUS NORA KOLARI (KUVALÄHDE: ISTOCK)

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

21

N

ais- ja miesekonomien palkkaerot eivät ole juurikaan muuttuneet viimeisen 20 vuoden aikana. Suomen Ekonomien asiamies Kosti Hyyppä kertoo, että, yksityisen sektorin nais­ekonomien keskipalkka on noin 73 prosenttia miesten vastaavasta. Samanlaisissa tehtävissä ja samoin ominaisuuksin työskentelevillä miehillä ja naisilla palkkaero on vajaat 12 prosenttia miesten eduksi, Suomen Ekonomien maaliskuussa julkaistu palkkaerotutkimus osoittaa. ”Tämä ei ole yllätys, mutta todella iso pettymys”, Hyyppä arvioi lukuja.

Toinen pettymys oli perhevapaauudistuksen kaatuminen keväällä. ”Perhevapaiden jakaantuminen on tärkein asia palkkatasa-arvon toteutumisessa. Isät tulisi saada keinolla millä hyvänsä pitämään perhevapaita. Mitä väliä -asenteesta, jonka mukaan naiset voivat hyvin olla yhdestä kolmeen vuoteen kotona, on päästävä eroon. Vauva- ja taaperovaiheessa perheisiin muodostuvat käytännöt vaikuttavat 20 vuotta sen jälkeenkin”, Hyyppä korostaa.

ISÄT VAPAALLE – MALLIA ISLANNISTA Hyyppä väläyttää, että Suomessakin voitaisiin kokeilla niin sanottua Islannin mallia. Siellä isät käyttävät yli 30 prosenttia kaikista perhevapaapäivistä. Luku on Pohjoismaiden korkein. Yhdeksän kuukauden vanhempainvapaa on jaettu 3+3+3-mallin mukaan: molemmille vanhemmille kolme kuukautta, yhden jakson äiti ja isä voivat jakaa halunsa mukaan. ”Lakiuudistus tuli voimaan 2000-luvun alussa, ja islantilaiset ovat olleet siihen tyytyväisiä. Perhevapaamalli on vaikuttanut tutkimustenkin mukaan myönteisesti”, vakuuttaa Hyyppä.

WHO selvitti yli 220 000 lapsen suhteita vanhempiinsa Euroopassa, Kanadassa ja USA:ssa. Tutkimuksen mukaan eri-ikäisillä islantilaislapsilla oli isiinsä läheisin suhde. Lisäksi Unicefin tutkimus osoitti, että Islannissa asuvat maailman kolmanneksi onnellisimmat lapset.

22

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

Ex-kulttuuriministeri Katrín Jakobsdóttir kertoi Ylen haastattelussa, ettei Islannissa naisten tarvitse tehdä valintaa uran tai lasten välillä.

Hänen mukaansa tasa-arvo yhteiskunnassa on mahdollista vain, jos se toteutuu perheen tasolla.

Tasa-arvotiedon keskuksen mukaan pohjoismaisessa vertailussa suomalaisisät ovat häntäpäässä vanhempainvapaiden käytössä. Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara sanoo, että valtaosa isistä on kuitenkin jonkin aikaa isyysvapaalla, mutta nämä vapaat ovat varsin lyhyitä. ”Suomessa valinnanvapaus ei ole muuttanut asiaa mihinkään suuntaan. Islannin tyyppinen jaettava kiintiö korjaisi tilannetta ja olisi myös selkeä viesti työpaikoille”, arvioi Maarianvaara.

Hyypänkin mukaan perhevastuuta jaettaessa kummankaan vanhemman ei tarvitsisi pohtia, voisiko ottaa vaativampia työtehtäviä ja edetä uralla. ”Nykyään miehet tarttuvat herkemmin vaativiin tehtäviin ja ottavat riskejä eivätkä mieti, miten kotiasiat hoidetaan.”

Hyypän mukaan isien pitämät vapaat eivät lisäänny ilman voimakasta järjestelmän ohjausta. Hän sanoo ihmettelevänsä, jos uusittu perhevapaajärjestelmä ei olisi käytössä muutaman vuoden kuluttua. ”Perhevapaat nousevat varmasti esiin vaalikeskusteluissa vuoden päästä. Pidän selvänä, että perhevapaauudistus on seuraavan hallituksen agendalla. Kestää kuitenkin vuosia, ennen kuin vaikutus näkyy.”

EKONOMIEN PALKKAERO YLEISTÄ TASOA SUUREMPI Suomen Ekonomien Palkkatasotutkimuksessa sukupuolten välinen kokonaispalkkaero jaettiin kahteen osaan: selittymättömään ja eri taustaominaisuuksilla selitettyyn palkkaeroon. Eri taustatekijät, kuten tieto työtehtävistä, työnantajasta ja työntekijästä, määrittivät noin puolet kokonaispalkkaerosta.

Selitetty palkkaero johtuu monista muuttujista. Keskeisin tekijä palkkaeron taustalla oli nais- ja miesekonomien erilainen toimiasemarakenne.

”ISIEN KOHDALLA MUUTAMAN KUUKAUDEN ISYYSVAPAA TUNTUU RIITTÄVÄN NÄYTÖKSI, ETTÄ MIES TEKEE JOTAIN PERHEEN ETEEN.” JUKKA MAARIANVAARA

Johtaja tienaa enemmän kuin asiantuntija, ja isossa työpaikassa maksetaan korkeampia palkkoja etenkin pääkaupunkiseudulla.

Poissaolo työmarkkinoilta, vähäinen kokemus ja kesken jäänyt tutkinto laskevat palkkaa. Eri toimialoilla on merkitystä, samoin sillä, onko henkilö tulospalkkioiden piirissä.

Työviikon pituuskin vaikuttaa.

Maarianvaaran mukaan kokoaikatyötä tekevien miesten ja naisten palkkaero yleisillä työmarkkinoilla on noin 17 prosenttia. Ero on kaventunut hitaasti, vain parisen prosenttia kymmenessä vuodessa. ”Sukupuoleen perustuva syrjintä palkkauksessa on Suomessa lailla kielletty. Hyväksyttäviä syitä palkkaeroille voivat kuitenkin olla vaikkapa henkilön koulutus, osaaminen ja aloitteellisuus.”

Saman työnantajan palveluksessa samalla ammattinimikkeellä työskentelevien selittämätön palkkaero on noin kolme prosenttia eli huomattavasti alempi kuin ekonomeilla.

Maarianvaaran mukaan ekonomien suuri selittämätön palkkaero herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. ”Samanarvoisesta työstä miesten ja naisten tulisi saada samanlaista palkkaa. Kuitenkin esimerkiksi tehtävien vaativuudet vaihtelevat: palkkaero kasvaa, mitä ylemmäksi

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

23

organisaatiossa edetään. Työntekijätasolla ero on yleisesti pienempi.”

Hyyppä toteaa, että tarkemmat tiedot tehtävien vaativuudesta, sisällöstä ja vastuista antaisivat tarkemman kuvan palkkaeroista.

Hänen mukaansa ilmiö ei siinäkään tapauksessa katoaisi. ”Johtoryhmätasolla miehet ovat useimmin liiketoiminta- tai rahoitusjohtajia. Heidän palkkansa on suurempi kuin enemmän tukipalveluihin sijoittuvien, muun muassa henkilöstö- tai viestintäjohtajina työskentelevien naisten”, Maarianvaara miettii.

Selittymättömän palkkaeron suuruus paljastuu, kun ekonomit ryhmitellään toimiaseman mukaan.

Ylimmässä johdossa ja johtotehtävissä miesten palkat ovat noin 18 prosenttia korkeammat kuin naisten.

Keskijohdossa ero on 15, toimihenkilöillä 14 ja asiantuntijoilla kahdeksan prosenttia.

Toimialoittain tarkasteltuna suurin selittymätön palkkaero, 14−15 prosenttia, on kaupan ja liikenteen sekä rahoituksen ja vakuutuksen aloilla. Kiinteistöalalla ja konsultoinnissa ero putoaa seitsemään prosenttiin.

NAISTEN PALKKATOIVEET MATALIA ”Naisia on miehiä vähemmän johtotehtävissä, pörssiyhtiöiden toimitusjohtajinakin alle kymmenen prosenttia. Myös alat ovat eriytyneet: miesvaltaisilla aloilla on usein paremmat palkat kuin naisvaltaisilla”, toteaa Maarianvaara.

Ongelma on siinäkin, että naiset pyytävät jopa satoja euroja vähemmän palkkaa rekrytointivaiheessa kuin miehet. He ovat myös arkoja kysymään palkankorotusta. ”Saattaa olla niinkin, että miehille myönnetään herkemmin palkankorotus kuin naisille. Ajatellaan, etteivät he katoa työelämästä perhevapaille”, pohtii Hyyppä.

Maarianvaara muistuttaa, että tasa-arvolaki edellyttää työnantajan edistävän sekä naisten että miesten urakehitystä. Se pitäisi ottaa myös yrityksien tasa-arvosuunnitelmassa huomioon. ”Jos naisia ei ole johtotehtävissä, työnantajan pitäisi kannustaa

24

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

heitä etenemään urallaan. Usein kolme–nelikymppiset naiset jäävät perhevapaille, ja samaan aikaan miehet luovat uraa. Mututuntuma on, että naisiin kohdistuu ympäristöstä tulevaa painetta asettaa perhe etusijalle. Johtotehtävien hoitaminen vie aikaa.” Äideille asetetaan enemmän odotuksia, ja niitä asettavat myös naiset itse: kolmekin vuotta kotona pikkulasten kanssa on kulttuurisesti suotavaa. Maarianvaaran mukaan isien kohdalla muutaman kuukauden isyysvapaa tuntuu riittävän näytöksi: mies tekee edes jotain perheen eteen.

PALKKATIETO JULKISEKSI Tasa-arvovaltuutettu sai keväällä lisäpestin: ministeri Annika Saarikko asetti Maarianvaaran selvityshenkilöksi ratkomaan palkka-avoimuutta.

Työ kestää lokakuulle. ”Tarkoitus on selvittää muun muassa tämänhetkistä juridiikkaa: miten lainsäädäntöä pitää kehittää ja käytäntöjä muuttaa, jotta palkka-avoimuus kehittyisi.”

Palkka-avoimuus ei ole yleinen trendi, vaan maailmassa on vain pari mallimaata. Britanniassa yli 250 työntekijän yritysten on pakko julkistaa tietoja sukupuolten palkkaeroista. Velvoite koskee julkisia ja yksityisiä yrityksiä. ”Se on positiivinen asia ja askel oikeaan suuntaan”, määrittelee Maarianvaara.

Islannissa uusi lainsäädäntö määrittää samapalkkaisuus­standardin käytön pakolliseksi. Aluksi laki koskee yli 250 hengen yrityksiä ja julkisia työnantajia. Vuoteen 2022 mennessä myös vähintään 25 henkilöä työllistävät työnantajat velvoitetaan todistamaan, että samapalkkaisuus on toteutunut. Perusteluista avoimuuteen Suomessa julkisen sektorin palkka­ tiedot ovat avoimia, toisin kuin yksityisellä puolella. Tasa-arvosuunnitelmaa varten on kuitenkin tehtävä palkkakartoitus. Eri asia on, johtaako se mihinkään. ”Kulttuurissamme palkoista puhuminen on vaikeaa. Työnantajatkaan eivät sitä halua pelätessään ikäviä keskusteluja, joita palkkausjärjestelmän läpinäkyvyys voisi

”PERHEVAPAIDEN JAKAANTUMINEN ON TÄRKEIN ASIA PALKKATASA-ARVON TOTEUTUMISESSA.” KOSTI HYYPPÄ

aiheuttaa. Kaikesta huolimatta työnantajan pitää pystyä perustelemaan palkkataso”, toteaa Maarianvaara.

Esimerkiksi vaativassa työtehtävässä hyviä tuloksia saavuttavalle työntekijälle voidaan myöntää henkilökohtainen palkanlisä, mutta sekin on perusteltava. ”Jos salaisuuksia ei olisi, ymmärrys kasvaisi. Omaa palkkaa ei tarvitse iskeä pöytään, mutta yrityksen sisällä pitäisi kaikkien tietää, mihin palkkaus perustuu. Jos aikoo edetä urallaan, palkkataso olisi selvillä ja tietäisi, mitä pitää tehdä tavoitteeseen pääsemiseksi”, sanoo Hyyppä.

Asiamiehen mukaan tienesti kannattaa ottaa esille muuallakin kuin kehityskeskustelussa tai työhaastattelussa: palkasta oppii puhumaan vain puhumalla siitä myös työpaikoilla, verkostoissa ja ystävien kesken. Siten myös haastetaan työnantajia edistämään palkkatasa-arvoa.

Tasa-arvovaltuutetunkin mielestä palkkasalaisuutta pitäisi purkaa. ”Jos luottamusmiesten sekä työntekijöiden on vaikeaa saada palkkatietoa, samapalkkaisuuden edistäminen on hankalaa. Puhe palkasta voi olla kiusallista. Ihmisen on kuitenkin vaikea arvioida, syrjitäänkö häntä sukupuolen vai muun syyn takia, jos ei tiedä, mitä kollega tienaa.”

UUTTA PYKÄLÄÄ PELIIN Maarianvaaran mukaan työpaikkojen tasa-arvotyö ei ole kunnossa: siihen ei ole laajasti sitouduttu. ”Työmarkkinat ovat jakaantuneet, ja naisalojen palkkaus on aliarvostettua. Julkissektorilla ei tunnu koskaan löytyvän rahaa naispalkkojen korotuksiin. Kikyn lomarahaleikkauksetkin osuivat julkisen puolen alipalkattuihin naisiin. Yhteiskunnallisissa ratkaisuissa pitäisi miettiä, mikä vaikutus niillä on sukupuolten tasa-arvoon.”

Tasa-arvovaltuutettu oli arvioimassa sukupuolivaikutusta sote- ja maakuntauudistuksessa. Yli 90 prosenttia soten piirissä työskentelevistä on naisia. ”Suomessa tehdään arviointeja, jotka eivät kuitenkaan vaikuta loppu-

tulokseen. Poliittiset ratkaisut ovat ensisijaisia.”

Hyypän mukaan aika on hiukan otollisempi tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan kuin aiemmin. ”Uskon sukupuolen merkityksen rekrytoinneissa olevan huomattavasti pienempi kuin vaikka 20 vuotta sitten. Työmarkkinoilla asenteet ovat parantuneet.”

Palkkatasa-arvoa on edistettävä entistä kunnianhimoisemmin. Maarianvaaran sanoin jatkossa tarvitaan uutta pykälää silmään.

Islannissa silmä on jo avautunut, ja sukupuolten palkkaerot kurotaan umpeen lähivuosina. Uutistoimisto AP:n haastattelussa sosiaali- ja tasa-arvoministeri Thorsteinn Viglundsson kiteytti oikeuden tasa-arvoon olevan ihmisoikeus.

”PALKASTA OPPII PUHUMAAN VAIN PUHUMALLA SIITÄ MYÖS TYÖPAIKOILLA, VERKOSTOISSA JA YSTÄVIEN KESKEN.” JUKKA MAARIANVAARA

Tee vuoden paras sijoitus.

Ekonomi, ilmoittaudu mukaan Sijoittaja 2018 -tapahtumaan: tapahtumat.almatalent.fi/sijoittaja-2018

Strateginen kumppani:

Yhteistyössä:

Päämediat:

[ TIESITKÖ? ] Lähteet: Sukupuolten väliset palkkaerot yksityisen sektorin ekonomeilla.

Suomen Ekonomien julkaisu 1/2018. Real Stats Oy.

KOKO PALKKAERO EI SELITY TAUSTATEKIJÖILLÄ Naisten ja miesten selittämätön palkkaero vaihtelee toimiaseman mukaan ja korostuu johtotehtävissä.

NAIS- JA MIESEKONOMIEN KOKONAISPALKKAERO YKSITYISELLÄ SEKTORILLA ON NOIN

27 %.

PUOLELLE PALKKAEROISTA LÖYTYY SELITYS •

Noin puolet mies- ja naisekonomien kokonaispalkkaerosta selittyy taustatekijöillä ja eroilla työhön sijoittumisessa.

Keskeisin tekijä palkkaeron taustalla on erilainen toimiasema­ rakenne. Naiset työskentelevät miehiä useammin asiantuntijoina ja toimihenkilöinä, miehet sijoittuvat useammin johdon tehtäviin.

Toiseksi eniten eroa selittävät miesten naisia pidemmät työviikot.

Naisilla on myös enemmän katkoksia työurallaan. Toisaalta miehet ovat naisia useammin tulospalkkauksen piirissä.

Pieni osa palkkaerosta selittyy toimialalla: miehiä on enemmän esimerkiksi keskimääräistä paremmin palkatuilla rahoitus- ja vakuutusaloilla.

•

•

•

NAIS- JA MIESEKONOMIEN SELITTÄMÄTÖN PALKKAERO YKSITYISELLÄ SEKTORILLA ON KESKIMÄÄRIN

Miehillä pidemmät työviikot

Miehet useammin tulospalkkioiden piirissä

Muut tekijät

Erilainen toimiasemarakenne Naisilla enemmän poissaolovuosia

11,7 %.

PALKKAERORAPORTISSA ON HUOMIOITU SEURAAVAT TILASTOLLISET TEKIJÄT: • • • • •

sukupuoli viimeksi suoritettu tutkinto todellinen työaika viikossa toimiasema työsuhde

26

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

• • • • •

toimipaikan alue tulospalkkioiden piiriin kuuluminen yrityksen koko toimiala yrityksen kotimaisuus/ulkomaisuus

• työmarkkinoilta poissaolovuodet • työkokemusvuodet ja kokemusvuosien kymmenysosan neliötermi

Erot toimialoille sijoittumisessa

KAUNEUDEN KESÄETUJA JOPA

–30 %

Väitöstutkija Galina Kallio on syventynyt tutkimuksessaan suomalaisiin ruokapiireihin. Hänestä kauppatieteen tulisi avartaa näkemyksiään taloudellisesta toiminnasta.

KTM GALINA KALLIO • Tohtorikoulutettava, Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulu • Syntynyt Moskovassa 1981 • Suurin tieteellinen saavutus: Fulbright-stipendi tutkimusta varten Kalifornian yliopistoon Berkeleyssä 2016 • Mitä seuraavaksi: jatkotutkimusta talouden uusista muodoista ja ruokaturvasta

TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVA ANTON REENPÄÄ

Ruokapiireissä markkinalogiikka ei päde 28

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

[ TIETEENTEKIJÄ ]

S

amaran kaupunki Volgan varrella oli Neuvosto­ liiton hajoamiseen saakka suljettu alue, jonne ulkomaalaiset eivät päässeet ja omien kansa­ laistenkin liikkumista rajoitettiin. Helsingin kauppakorkeakoulussa opiskellut Galina Kallio vieraili Samarassa vuonna 2009 osana tutkimusta, joka käsitteli kaupungin vähä­ varaisimpien asukkaiden arkea.

"Yksi suurimmista haasteista, joiden kanssa he kamp­ pailivat, oli ruoka", Kallio kertoo.

Vasta 15 vuotta sitten globaaleille markkinoille avautunut kaupunki oli menettänyt hetkessä ruokaoma­ varaisuutensa. Ihmiset eivät luottaneet supermarketeis­ sa myytävään ruokaan, vaan löysivät yhteydet suoraan tuottajiin muita kanavia pitkin.

"Supermarketeissa olemme tottuneet luottamaan tuote­selosteisiin ja standardeihin. He loivat luottamuk­ sen ruokaan muuta kautta."

Ruoka on haaste myös länsimaissa. Olemme tottuneet tilanteeseen, jossa kaikkea on saatavilla supermarke­ teista ympäri vuorokauden, mutta järjestelmä ei ole kestävällä pohjalla. Tehotuotanto on maaperän kannalta kestämätöntä, ja maanviljely tuottaa jopa kolmanneksen globaaleista hiilipäästöistä. Kuluttajat ovat yhä kiin­ nostuneempia ruokansa alkuperästä, puhtaudesta ja eettisyydestä.

Aihe kiinnostaa myös Kalliota, joka viimeistelee Aalto-­yliopistossa väitöskirjaa suomalaisista ruokapii­ reistä. Näiden epämuodollisten verkostojen kautta koti­ taloudet luovat suoria yhteyksiä viljelijöihin, kotileipu­ reihin, sienimummoihin ja muihin pieniin lähituottajiin ohi perinteisten markkinoiden.

"Olen kiinnostunut siitä, miten tällaiset vaihtoehtoi­ set vaihdannan järjestelmät syntyvät ruohonjuuritasol­ la", Kallio kertoo.

TALOUDEN YMMÄRRYS MONIMUOTOISEMMAKSI Tutkimuskohteessa sekoittuu aktivismi ja taloudellinen toiminta. Se poikkeaa ehkä hieman kauppatieteen valta­ virrasta, mutta niin tekee Kalliokin. Hänen puheessaan toistuu ajatus kyseenalaistamisesta ja kriittisestä ajatte­ lusta, suhteessa sekä ruoantuotantoon ja -kulutukseen että kauppakorkeakoulujen opetukseen ja tutkimukseen.

Kallio opettaa vastuullisen liiketoiminnan kurssia, jolla hän haluaa saada oppilaat ajattelemaan kriittisesti ja monipuolisemmin. Talousteoria, joka ymmärtää talou­ dellisen vaihdannan ensisijaisesti markkinavaihdannak­ si, ei yksin riitä selittämään talouden mekanismeja.

"Kauppakorkeakoulussa pitäisi olla kiinnostuneita taloudesta paljon monimuotoisemmin kuin nyt. Talous ei ole irrallaan sosiaalisista ja poliittisista rakenteista, moraalista ja arvopohjasta."

"Ei riitä, että taloustieteen sisällä on eri koulukuntia, vaan täytyy osallistaa muita tutkimusaloja. Esimerkiksi antropologiasta ja historiasta voidaan oppia paljon."

Ruokapiiritutkimuksessa Kallio itse on ammentanut teoriaa ja menetelmiä taloussosiologian, antropologian ja etnografian suunnalta. Hänen aloittaessaan tutkimusta vuonna 2010 ruokapiiri-ilmiö oli vielä pinnan alla ja tieto levisi kuulopuheena. Kallio päätyi osallistumaan helsin­

kiläiseen ruokapiiriin ja keräämään aineistoa havainnoi­ malla ja haastattelemalla ihmisiä.

"Kun tutkitaan kehkeytyvää, vasta syntyvää toimintaa, muu menetelmä ei toimi. Ei ole tilastotietoa, on hyvin vähän dataa, paitsi joitain lehtijuttuja."

KULUTTAJAN JA TUOTTAJAN ROOLIT SEKOITTUVAT Kallion ensimmäisiä huomioita oli, että ruokapiirien taustalla ei ole erityistä sosiaalista liikettä, joka loisi markkinoita luomu- ja lähiruoalle. Sen sijaan ihmisillä on valtava kirjo tarpeita ja syitä osallistua ruokapiireihin.

Toisille tärkeintä on syöttää lapsilleen puhdasta ruokaa, toisia kiinnostaa ruoan alkuperä tai ruokapiirien yhtei­ söllisyys. Jotkut haluavat tukea maanviljelijöitä. Usein nämä syyt linkittyvät toisiinsa.

Kalliolle itselleen vahva suhde ruokaan on perua lapsuudesta. Neuvostoliitossa syntynyt Kallio muutti Suomeen viisivuotiaana, mutta vietti lapsuuden kesät sukulaistensa datšalla Moskovan ulkopuolella auttamas­ sa kahdeksan aarin palstan viljelyssä.

"Sinne ajettiin tunti tai kaksi kolmella eri bussilla.

Aamulla takapihalla kiekui kukko, ja sato piti kantaa palstalta maakellarille viiden kilometrin matka", Kallio muistelee.

Kesäisin palstalla kasvoi kasviksia ja marjoja yrtti­ pensaista tyrnipuihin. Kun kasvikset myytiin torilla, hän näki, kuinka luottamus syntyy tuottajan ja asiakkaan välille.

Tutkimus on tuonut suhteen ruoantuotantoon jälleen lähelle. Ruokapiireissä kuluttajat nimittäin ottavat myös tuottajan rooleja: asiakkaat järjestävät logistiikan suoraan pellolta jääkaappiin, markkinoivat tuotteita ja parhaassa tapauksessa auttavat viljelijää pellolla.

Ympärivuorokautinen ruokakauppa kytkee kulutuk­ sen irti tuotannosta, mutta läheinen suhde ruoantuo­ tantoon ja -tuottajiin lisää tutkitusti ruoan arvostusta.

Arvostus on kestävän kehityksen kannalta oleellista, sillä arvot ohjaavat myös taloutta.

"Kun kulutus ja tuotanto erotetaan toisistaan, emme osaa arvioida kulutuksemme kestävyyttä. Markkina­ mekanismit eivät ensisijaisesti toimi kestävyyskriteerien mukaisesti."

Kestävän luovuuden maisterit Vuonna 2010 perustettu Aalto-yliopiston korkeakoulujen yhteinen Creative Sustainability -maisteriohjelma on harvoja kestävään liiketoimintaan erikoistuvia kauppatieteen maisteriohjelmia. Englanninkielinen kokonaisuus koostuu yhteisistä ja koulukohtaisista kursseista. Kuka tahansa kandidaatintutkinnon suorittanut voi hakea kaksivuotiseen maisteriohjelmaan joko teknillisen, taideteollisen tai kauppa­korkeakoulun kautta. Kullakin koululla on oppilaskiintiö. Vuonna 2018 sisään otetaan yhteensä 48 opiskelijaa, joista 17 kauppakorkeakoulusta.

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

29

[ MAAILMALLA ] TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVAT JUHA KAUPPINEN

Ekonomina Punaisella Ristillä Kansainvälisessä avustustyössä tarvitaan vahvaa talousosaamista.

Y

leensä kun esittelen itseni ja kerron tekeväni Punai­ selle Ristille työtä, kaikki kysyvät ensin, oletko sairaanhoitaja tai lääkäri”, Ritva Lahti sanoo.

Hän ei ole kumpaa­ kaan, vaan ekonomi.

Kauppatieteet ovat avanneet Lahdelle väylän toimia kehitysyh­ teistyössä ympäri maailmaa. Hän on työskennellyt reilun kahdenkymme­ nen vuoden aikana muun muassa Vietnamissa, Perussa, Thaimaassa ja Nepalissa.

Lahti valmistui Helsingin kauppa­ korkeakoulusta vuonna 1994. Hän oli lukion jälkeen päättänyt hakea opiskelemaan kauppatieteitä. ”Ajattelin, että se ei ainakaan lukitse minua mihinkään tiettyyn rooliin. Sieltä pääsee mihin vain.”

Hän oli jo tuohon aikaan kiin­ nostunut globaaleista tehtävistä, ja pää­aineeksi valikoitui kansain­ välinen kansantalous. Opiskeluaika venyi seitsemänvuotiseksi, koska Lahti käytti aikaansa lukemisen ohessa kansainväliseen opiskelijatoi­ mintaan. Hän oli myös vuoden töissä vapaaehtoistoimintaa 126 maassa koordinoivassa AIESEC-järjestössä.

Sivuaineena Lahdella oli laskenta­toimi, mikä vaikutti merkit­ tävästi siihen, että hän pääsi Suomen Punaiselle Ristille töihin. ”Ihmisillä on mielikuva, että SPR:llä on vain sairaanhoitajia ja lääkäreitä, mutta täytyyhän siellä joidenkin hoitaa paperityöt, jotta sairaanhoitajat ja lääkärit voivat kes­ kittyä omiin töihinsä”, Lahti sanoo.

30

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

Punainen Risti tekee työtään toimintaympäristöissä ja tilanteissa, jotka ovat taloushallinnon kannalta erittäin haasteellisia. Työntekijöiltä vaaditaan vankkaa osaamista, jotta kokonaisuus pysyy toimintakykyise­ nä. Kentällä toimivat talousammat­ tilaiset joutuvat pitämään kiinni kai­ kista naruista yksittäisistä kuiteista rahoittajaraportteihin asti.

PUOLISO LÖYTYI KOSOVOSTA Lahden ensimmäinen Suomen Punaisen Ristin pesti oli Helsingin pääkonttorilla kansainvälisen avun toimistossa. Kahdeksan kuukauden aikana Lahti avusti SPR:n ensimmäi­ sen kenttäsairaalan kokoamisessa.

Sitä kautta maaliskuussa 1998 avau­ tui mahdollisuus lähteä Vietnamiin Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Puolikuun Liiton taloushallinto­ delegaatiksi.

Kaksi vuotta kului Vietnamin pääkaupungissa Hanoissa kirjan­ pidon ja raportoinnin merkeissä vuosittaisten taifuunien lisätessä työn kiinnostavuutta ja työtahtia.

Sen jälkeen SPR:n tehtävät kutsuivat Kosovossa. Vuosi oli 2000, ja Kosovon sota oli loppunut vuotta aiemmin, mutta alue oli edelleen levoton. Lahti oli hallintotehtävissä ja koordinoi taloushallintodelegaat­ tien ryhmää.

Kosovosta löytyi myös Lahden tuleva mies. ”Työskentelimme siellä samaan aikaan. Hän on myös Suomesta kotoisin”, Lahti sanoo.

Kosovon jälkeen oli reilun puolen vuoden Kansainvälisen Punaisen

Ristin taloushallinnon keikka Perun maanjäristysoperaatiossa, jonka jälkeen Lahti palasi Suomeen ja avioitui. Perheeseen syntyi kaksi lasta. ”Olimme Suomessa melkein neljä ja puoli vuotta”, Lahti sanoo.

Asuinpaikaksi valikoitui poh­ joinen, sillä Lahden puoliso sai työtarjouksen Ivalosta, ja pariskunta rakensi omakotitalon Saariselälle.

Paikasta on sittemmin muodostunut Lahden perheen tukikohta, vaikka työt ympäri maailmaa ovat jatku­ neet.

Kuinka kansainvälisen työn ja perhe-elämän yhdistäminen onnis­ tuu? ”Minulle oli tärkeää, että kun läh­ detään ulkomaille, voimme mennä koko perheen kanssa”, Lahti vastaa.

Kun toinen lapsi oli syntynyt ja äitiysloma loppunut, SPR:ltä tuli

Ritva Lahti

• Syntynyt: 1967 • Koulutus: Kauppatieteen maisteri • Nykyinen tehtävä: Kansainvälisen avun ja kehitysyhteistyön freelancer • Plussat: Mahdollisuus tehdä mielenkiintoista ja merkityksellistä työtä lasten käydessä koulua Suomessa, multikulttuurinen työympäristö • Miinukset: Säännöllisten työtulojen puute, suunnittelun haasteellisuus esim. lomien suhteen • Harrastukset: Pianonsoiton alkeiden opiskelu aikuisiällä, jooga • Perhe: Mies ja kaksi lasta.

Kansainvälisissä järjestöissä tarvitaan talouden osaajia, sillä avustustilanteet vaativat taloushallinnolta paljon, Ritva Lahti kertoo.

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

31

[ MAAILMALLA ]

Ritva Lahden perheen kotimainen tukikohta on Pohjois-Suomen Saariselällä.

jälleen puhelu. Tällä kertaa kysyttiin töihin Thaimaahan, aiemmista pesteistä poiketen tiimin vetäjäksi vastaamaan erilaisten projektien läpiviennistä. ”Vuoden 2004 tsunamista oli kulunut kaksi vuotta. Kyseessä ei ollut enää varsinainen katastrofiapu, vaan kehitysyhteistyöprojekti.”

Vanhempi lapsi oli neljävuotias ja nuorempi yhdeksän kuukautta vanha. ”Koska puolisoni on ollut myös SPR:llä töissä, hän ymmärtää näiden hommien realiteetit. Sovimme, että hän jää kotiin omasta työstään ja tulee mukaan hoitamaan lapsia”, Lahti sanoo.

Thaimaassa meni kolme vuotta.

Sieltä perhe siirtyi melkein suoraan Panamaan, jossa Lahti oli SPR:n alue-edustajana kolme vuotta.

Vastuualueeseen kuului yhdeksän maata Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla.

MAA VAVAHTELEE HAITISSA Juuri kun perhe oli muuttanut Panamaan vuonna 2010, Haitilla tapahtui maanjäristys, jossa kuoli yli 220 000 ihmistä. Järistys vaikutti ainakin

32

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

kolmen miljoonan ihmisen elämään eli kolmannekseen haitilaisista. ”Se oli rankkaa aikaa ja vei valtavasti voimia. Piti hoitaa etänä katastrofitoimia. Asuimme siihen aikaan vielä hotellissa ja yritimme etsiä itsellemme taloa ja lapsille kouluja”, Lahti muistelee.

Panaman jälkeen tuli kahden ja puolen vuoden jakso Nepalissa kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun Liiton maaedustajana. Perheelle kertyi melkein yhdeksän vuoden reissu ympäri maailmaa ennen kuin he palasivat takaisin Saariselälle. ”Kun tulimme takaisin kesällä 2015, lapset menivät Ivalossa kouluun. Ja nyt kun heiltä on kysytty, niin he haluavat käydä täällä koulunsa loppuun.”

Nyt perheessä on päädytty ratkaisuun, jossa vanhemmat tekevät erikseen vain lyhyitä avustustyökeikkoja, ja toinen on aina kotona lasten luona.

KOTI-ISÄ MUKANA THAIMAASSA Kun tekee töitä kehitysyhteistyötehtävissä ympäri maailmaa, joutuu

Työsuhteesta itsenäiseksi konsultiksi KULUVAN VUODEN alkupuolella Ritva Lahti oli

Bangladeshissa töissä konsulttina avustamassa Bangladeshin Punaista Puolikuuta ja kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun Liittoa kokonaisvaltaisen suunnitelman tekemisessä Myanmarin puolelta tulevien pakolaisten auttamiseksi.

Maassa on noin 15 eri Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun organisaatiota avustustöissä, ja on tärkeää, että kaikki tekevät koordinoidusti työtä samojen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Bangladeshin-keikka oli Lahdelle ensimmäinen kerta konsulttina. Aikaisemmin hän on ollut työsuhteessa ja saanut palkan SPR:ltä, vaikka olisikin tehnyt töitä kansainväliselle Punaiselle Ristille. Työ itse on samaa kuinen ennenkin, mutta konsulttina on yrittäjän asemassa, ja suomalainen järjestelmä on hyvin jäykkä yrittäjiä kohtaan. Kun Lahti on tähän asti tehnyt töitä työsuhteessa, niin työttömyyskassa on toiminut turvaverkkona silloin, kun rupeama on loppunut. ”Nyt kun olen konsultti, on mielenkiintoista, kokeeko työttömyyskassa minut työnhakijaksi vai yrittäjäksi.”

Jos tukeutuminen ansiosidonnaiseen muuttuu mahdottomaksi, se vaikuttaa paljon Lahden tulevaisuuden suunnitelmiin.

vääjäämättä tottumaan hyvinkin erilaisiin ja haasteellisiin toiminta­ ympäristöihin. ”Siinä joutuu aina opettelemaan uutta ja joustamaan. Aasiassa piti esimerkiksi opetella, miten työsken­ nellä tulkin välityksellä, koska en osannut paikallisia kieliä. Lattareis­ sa tosin pystyin kommunikoimaan suoraan, koska puhun espanjaa.”

Lahdesta on mielenkiintoista tarkkailla, kuinka pärjää naisena hy­ vinkin miesvaltaisella alalla. Hänestä se ei ole ollut ongelma, koska omalla käytöksellä ja suhtautumisella on pystynyt sopeutumaan ennakkoluu­ loihin myös erilaisissa kulttuureissa. ”On ollut kiva olla roolimalli. Kun perheen kanssa olimme ulkomailla, herätti jatkuvaa hämmästystä, kun kerroin, että minä teen töitä ja mie­ heni on kotona hoitamassa lapsia.”

Kun vieraissa kulttuureissa tekee talouteen ja hallintoon liittyviä tehtäviä, pääsee tutustumaan myös raskaaseen byrokratiaan, joka usein työntää kapuloita rattaisiin sen sijaan, että edesauttaisi hyviäkään pyrkimyksiä. ”Olen ollut aina tietoinen, että aikakäsitys monissa maissa on erilainen. Sen vuoksi olen tykännyt tehdä kehitysyhteistyötä. Siinä on aikaa odotella ihan toisella tavalla kuin silloin, jos on ihmisten henkeä uhkaavassa tilanteessa.”

Ajan kulumista on vaatinut myös se, että tehty työ alkaa kantaa hedel­ mää. Avainasemassa on luottamus. ”Varsinkin Thaimaassa huomasi, että kun kansainväliset työntekijät viipyvät paikan päällä usein vain vuoden, ei paikallisilla ole mielen­ kiintoa edes tutustua heihin kun­ nolla. Kun olin ollut vuoden siellä, ja he huomasivat, että kappas tämä jatkaakin vielä, niin vasta sitten alkoi muodostua luottamuksellisia suh­ teita ja paikalliset ihmiset halusivat tehdä yhteistyötä.”

Lahdelle pitkät sopimukset ovat olleet kaikkein antoisimpia. ”Esimerkiksi Thaimaassa kolmantena vuonna sai jo valta­ vasti tuloksia aikaiseksi. Monessa hankkeessa ei ole aikaa odottaa niin kauan.”

Työ ulkomailla on tuonut muka­ naan myös riskejä. Lahden perhe koki muun muassa Nepalissa 2015 suuren maanjäristyksen. ”Olimme puolisoni kanssa olleet Perussa maanjäristysoperaatiossa ja silloin tunsimme useita jälkijäristyk­

siä. Nepalissa tilanne oli aivan toisel­ la tavalla rankka, koska lapset olivat mukana. Siinä kamppailee ajatuksen kanssa, että minun valintojeni vuok­ si omat lapseni ovat vaarassa.”

TYÖN MERKITYS MOTIVOI Lähitulevaisuudessa Lahden perhe pitää edelleen Saariselkää tukikoh­ tanaan. Perheessä on nyt kahdeksas­ luokkalainen ja viidesluokkalainen lapsi, joten tällaisella järjestelyllä mennään vielä monta vuotta eteen­ päin.

Lahdella on ollut myös satun­ naisia kokeiluja suuntautua perin­ teisemmälle työuralle, mutta ne eivät ole ottaneet tuulta siipien alle.

Kun Saariselällä asuessa äitiysloma loppui, hän haki töitä lähiseudulta.

Hänelle tarjottiin controllerin pestiä paikallisessa kylpylähotellissa. ”Olin siellä vuoden töissä. Se on ainoa kokemukseni käytännön bisneselämästä, ja totesin että se ei motivoi minua millään tavalla. Sekä yrityspuolella että järjestöpuolella tehdään järjettömän pitkiä päiviä,

”Aina joutuu opettelemaan uutta ja joustamaan. Aasiassa piti esimerkiksi opetella, miten työskennellä tulkin välityksellä.” mutta järjestöpuolella sen kestää, koska kokee että työllä on merkitys­ tä”, Lahti pohtii.

Raskaan työn vastapainona Lah­ delle on ollut perhe. Se on pitänyt jalat maan pinnalla. ”Mies on matkoillamme soitellut iltaisin töihin, ja kysellyt onko siellä ketään kuolemassa, vai voitko tulla jo kotiin syömään. Yksinään vetää itsensä herkemmin piippuun, kun kukaan ei ole kyseenalaistamassa, miksi tekee niin pitkää päivää.”

Työn merkityksellisyys auttaa Ritva Lahtea kestämään joskus pitkiksi venyviä päiviä.

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

33

[ KYLTERIT ] TEKSTI SALLA SALOKANTO KUVA ISTOCKPHOTO

KAIKKI IRTI KESÄTYÖSTÄ Lyhyenkin työsuhteen aikana voi oppia paljon uutta alasta, työ­elämästä, oman uran suunnasta ja itsestään.

E

nnakkoluuloton asioihin ja tilaisuuksiin tarttuminen, aktiivisuus, halu oppia.

Siinä on Suomen Ekono­ mien uravalmentaja Taija Keskisen resepti unelmien kesätyöntekijälle. Hän kehottaa hyödyntämään kesätyön hyvin.

Onnistuneessa kesätyössä työn­ tekijän omalla otteella ja asenteella on suuri merkitys. ”Kesätyöntekijältä odotetaan läh­ tökohtaisesti työelämän perustaito­ jen hallintaa. Tavalliset asiat, kuten vuorovaikutus- ja kohteliaisuustai­ dot, painottuvat”, Keskinen kertoo.

Avoin asenne auttaa eteenpäin, kun työsuhteen mittaan kohtaa tilanteita ja tehtäviä, joita ei osannut ennalta odottaa. Sellaisia on edessä työssä kuin työssä, ja niihin kannat­ taa tarttua ennakkoluulottomasti. ”Yrityksen näkökulmasta ajatel­ len kesätyöhön tullaan oppimaan, sijaistamaan ja helpottamaan lomien aikaista henkilöstövajetta. On siis suuri etu, jos on valmis ottamaan eteen tulevia tehtäviä vastaan jousta­ vasti. Toki tehtävistä kannattaa sopia mahdollisimman hyvin jo työsopi­ musta laadittaessa, jotta molemmille on selvää, mitä kesätyöntekijältä odotetaan.”

Valmis ammattilainen ei tarvitse olla, vaan kehittymiselle on kesä­ työssä tilaa. Rohkea kysymysten esittäminen viestii aktiivisuudesta ja oppimishalusta – ei ammattitaidot­ tomuudesta.

34

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

Kesätyö avartaa kokemusta siitä, miten työelämässä toimitaan, miten organisaatio toimii, miten päätök­ sentekoprosessit etenevät sekä siitä, miten ja mistä keskustellaan. ”Kysy rohkeasti mahdollisuutta osallistua lyhyisiin koulutuksiin, pikkuprojekteihin ja kuunteluoppi­ laana sinua kiinnostavien aiheiden palavereihin”, Keskinen kannustaa.

TAVOITTEET KOHDILLEEN Kesätyökokemus karttuu suunni­ telmallisemmin, kun työjaksolle asettaa etukäteen tavoitteita. ”Kannattaa pysähtyä pohtimaan omia päämääriä jo ennen työn alkua, viimeistään kesätyön aikana. Voi esi­ merkiksi listata asioita, jotka haluaa kesän loputtua osata tai joista haluaa tietää enemmän”, Taija Keskinen vinkkaa.

Keskinen ehdottaa valitsemaan esimerkiksi kolme itselle tärkeää seikkaa, joihin aikoo kesätyön aikana panostaa ja kiinnittää huomiota.

Asiat voivat liittyä esimerkiksi toimialaan, omiin tai kollegoiden työtehtäviin, organisaation toimin­ taan tai siihen, mitkä ovat itselle luontevimmat vuorovaikutustavat ja tyylit palvella asiakkaita. ”Kun tavoitteet kirkastaa itselle, niistä saa työhön myös uudenlaista motivaatiota.”

LUONTEVAA VERKOSTOITUMISTA Uuteen työyhteisöön sukeltaessa verkostotkin kasvavat. Verkostoilla

tarkoitetaan luonnollisia yhteyksiä niihin henkilöihin, joiden kanssa työskentelee: oman organisaation ihmisiin, yhteistyökumppaneihin ja asiakkaisiin. Verkostoituminen on siis tutustumista.

Kesätyössä tutustuu usein kiinnostavaa alaa tai tehtävää hyvin tunteviin ihmisiin. Heiltä voi kysyä esimerkiksi siitä, mitä alalla tapah­ tuu, millaisia tehtävänkuvia ihmi­ sillä on ja miten he ovat tehtäviinsä päätyneet.

Kollegoiden kanssa on hyvä tilaisuus myös pohtia ääneen omaa uraa ja sijoittumista omalle alalle.

Työkavereille voi hyvin kertoa tule­ vaisuudensuunnitelmistaan. ”Kollegoiden ja esimiesten kanssa voi joskus keskustella jopa kuin mentorisuhteessa: pallotella omia ajatuksiaan ja kuulla alan käytän­ nöistä”, Taija Keskinen vinkkaa.

Kesätyöverkostoista voi saada vaikka vinkkejä siitä, mihin suun­

”Kollegoiden ja esimiesten kanssa voi joskus keskustella kuin mentorisuhteessa.”

taan omaa osaamista kannattaisi kehittää, tai vihjeitä uusista henkilöistä, joiden puoleen voisi ura-ajatuksiensa ja tavoitteidensa kanssa kääntyä. ”Ja jos oikeat lauseet eivät tunnu tulevan työpaikalla luonnostaan, niitä voi ihan hyvin pohtia ennakkoon: kysymyksiä ja kiinnostavia keskustelunaiheita voi listata vaikka paperille.”

Keskinen suosittelee myös LinkedIn-profiilin perustamista: sen kautta voi hyvin olla yhteydessä kesätyökollegoihin. Kanavassa voi kontaktoida myös kiinnostavien tapahtumien puhujia, kouluttajia tai tulevia potentiaalisia esimiehiä, joita ei tunne suoraan. Tällöin on tärkeää kertoa kontaktipyynnön mukana viestissä, miksi toivoo kontaktia ja mikä tapahtuma tai asia yhdistää.

ROHKEASTI KIINNI HANKALIINKIN ASIOIHIN Uuteen tehtävään tutustuvan ei oleteta olevan mestari kaikessa.

Toisinaan kaikkia työtehtäviä ei silti ehditä käydä perehdytyksessä läpi, ja joskus työnantajalla voi myös olla liian kovat käsitykset kesätyöntekijän tiedoista ja taidoista. Myös hankalista hommista ja epäselvistä tilanteista selviää parhaiten kysymällä, kuka osaisi tehtävässä auttaa. ”Jos eteen osuu uusi tai hankala työtehtävä, on paljon turmiollisempaa olla kysymättä kuin mennä rehellisesti sanomaan, että tarvitsisin tähän apua”, Taija Keskinen sanoo.

Kesätyöntekijän ei tarvitse ratkoa uusia eteen sattuvia tilanteita yksin.

Muut voivat kuitenkin auttaa vasta, kun asia on nostettu esiin. Monet ongelmat ratkeavat lopulta helposti, kun niistä ensin tiedetään. ”Ja kun vaikeissakin tilanteissa kysyy rohkeasti neuvoa, tilanteen ratkeaminen ei jää ainakaan omasta toiminnasta kiinni.”

Joskus kesätyössä kohtaa myös ongelmia, joihin saattaa tarvita tukea työpaikan ulkopuolelta. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi työsuhteeseen liittyvät sopimusasiat, työnkuvaan tai työmäärään liittyvät asiat tai palkkaus, joiden suhteen voi kääntyä esimerkiksi Suomen Ekonomien palveluiden puoleen.

Kaikille avoimesta juridisesta neuvonnasta kesätyöntekijät tiedustelevat esimerkiksi lomakorvauksista, palkkaneuvonnasta saa tukea neuvotteluihin. Oman yliopiston tai Suomen Ekonomien mentori voi auttaa uralla eteenpäin laajemmin, KylteriPlus-jäsen saa henkilökohtaista uravalmennusta. ”Niin pientä asiaa ei ole, etteikö siitä kannattaisi kysyä”, Keskinen rohkaisee.

• Katso kesätyösopimuksen vinkit videolta: ekonomit.fi/ tyosopimus • KylteriPlus-palvelun edut: ekonomit.fi/kylteriplus • Työsopimuksen tarkistus, palkkaneuvonta, uravalmennus ja mentorointi: ­ajanvaraus.ekonomit.fi

Suosittelija ja palaute auttavat eteenpäin

Moni kesätyöntekijä haluaa pyytää työpaikalta myös suosittelijoita tulevan työnhakunsa tueksi.

Paras suosittelija jatkoa ajatellen on oma esimies, mutta myös kollegaa, yhteistyökumppania tai asiakasta voi pyytää tuekseen. Suosittelijan on tiedettävä, kuinka työ sujuu. ”Ja kannattaa tietenkin varmistaa, että suositte­ lijalla on positiivista sanottavaa työotteesta ja tu­ loksista”, uravalmentaja Taija Keskinen muistuttaa.

Perinteisesti suosittelijat mainitaan ansioluet­ telossa, ja he voivat kertoa tulevissa rekrytointi­ tilanteissa henkilön työskentelystä potentiaaliselle työnantajalle. Suosituksia voi pyytää myös Linked­ Iniin. Jos pitää taukoa työnhausta, työnhaun taas alkaessa on kohteliasta varmistaa suosittelijoilta, että heihin voi jatkossakin olla yhteydessä. ”Kannattaa kysyä rohkeasti myös palautet­ ta siitä, missä on onnistunut ja mitä positiivisia ominaisuuksia muut sinuun liittävät, sillä niistä saa hyvää sisältöä tuleviin työhakemuksiin.”

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

35

[ SISÄPIIRISSÄ ]

TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVAT SAMI HEISKANEN

KAUPUNGISTUMINEN nostaa rakennusalaa

Viime vuodet myötätuulessa ollut rakennusala on kiinnostavassa murrosvaiheessa, sanoo YIT:n talousjohtaja Ilkka Salonen. Nyt rakennetaan aiempaa yhtenäisempää kaupunkia, ja puurakentamisen ratkaisut tekevät tuloaan.

S

uurten kaupunkien kattojen ylle kurottavien nostokurkien määrästä päätellen rakennusalalla viime vuo­ det puhaltanut myötätuuli jatkuu yhä. Tilastokeskuksen viimeisim­ pien julkistusten mukaan rakennus­ alan liikevaihto kasvoi marraskuusta 2017 tämän vuoden tammikuuhun 7,5 prosenttia vuoden takaisesta.

"Yhdessätoista toimintamaassamme asun­ tojen, toimitilojen ja rakentamisen, infrastruk­ tuurin rakentamisen sekä päällystyksen osalla markkinat ovat vähintään tasaiset tai kasva­ vat", sanoo Ilkka Salonen tyytyväisenä.

Salonen on rakennuskonserni YIT:n talous­ johtaja ja toimitusjohtajan sijainen. Tähän työhön hän päätyi rakennusyhtiö Lemmin­ käisen talousjohtajan paikalta, kun kaksi alan suuryritystä fuusioitui.

BUUMI OSUU KASVUKESKUKSIIN Erityisen hurjaa tahtia Suomessa on kasvanut asuntorakentaminen. Viime vuonna asun­ totuotannon aloituksia oli peräti 46 000, ja tällekin vuodelle valtiovarainministeriön ra­ kennusalan suhdanneryhmä ennustaa 44 000 asuntoaloitusta. Myös suhdanne­herkkä toimistorakentaminen on nousussa.

Hankkeet ovat kuitenkin keskittyneet suu­ riin kaupunkeihin, etenkin vakaasti kasvavalle pääkaupunkiseudulle, joka on lähes yksis­ tään vastannut viime vuosien rakennusalan kasvusta. Pieniä kerrostaloja nousee nyt lähes silmissä.

Asuntobuumin ohessa näkyvin monument­ ti rakentamisen vauhtivuosille Helsingissä ovat Pasilan ja Kalasataman alueiden suuret

36

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

kauppakeskukset Tripla ja Redi. Mittavat hankkeet ovat nostaneet jo huolen siitä, onko näin monen kauppakeskuksen mahdollista selvitä hengissä edes pääkaupungissa.

Salonen myöntää, ettei suuria ostoskeskuk­ sia mahdu määräänsä enempää. Hän kui­ tenkin muistuttaa, että pääkaupunkiseudun väestö kasvaa vuosittain pienen kaupungin verran. Uudet asukkaat tarvitsevat myös uusia palveluita, joten myös toimitilojen tarve kas­ vaa. Vuoden 2017 väestönlisäys pääkaupunki­ seudulla oli noin 20 000 ihmistä, mikä vastaa kooltaan esimerkiksi Haminan tai Tornion kokoista kaupunkia.

TYÖVOIMAPULA JARRUTTAA YLIKUUMENEMISTA Pitkään jatkunut rakentamisen nousu on herättänyt toistuvia epäilyjä suhdanteen kääntymisestä ja jopa rakentamisen ylikuume­ nemisesta. Salosen mukaan ylikuumenemisen vaaraa ei ole, sillä varsinkin pääkaupunkiseu­ dulla kehitystä jarruttaa työvoimapula. Pää­ kaupunkiseudulla rakentamisen kapasiteetti on jo käytännössä täysin käytössä.

"Jokaisessa tehtaassa on jokin pullonkaula", Salonen sanoo.

"Tämä on kuitenkin ihmistyötä. On spesia­ listeja, jotka ovat keskittyneet johonkin työ­ hön. Pääkaupunkiseudulla työmaapäälliköltä vaaditaan tiettyä kokemusta, ja siinä ei paina, jos on rakentanut aikaisemmin vaikkapa Rova­ niemellä. Se on iso rajoite työvoimapuolella, ja varmasti kaikki rakennusyhtiöt ovat kärvistel­ leet sen kanssa viimeiset 15 vuotta."

Rakennusbuumi on pitkälti riippuvainen sijoittajista, joita on viime vuosina alalla

Rakennusala

• Kiinteistö- ja rakennusalan klusteri on Suomen suurin työllistäjä: yhteensä aloilla työskentelee 520 000 henkeä, viidennes työvoimasta.

Rakentaminen työllistää heistä noin 180 000 ja rakennustuote­ teollisuus 80 000 henkilöä.

• Alan tehtäviin voi kouluttautua kaikilla koulutusasteilla.

• Rakennusalan työllisistä noin 100 000 on työntekijöitä, 35 000 toimihenkilöitä ja loput yrittäjiä. Alalla toimii paljon pieniä yrityksiä.

• Monista rakennusalan työn­ tekijöistä on tällä hetkellä pulaa koko maassa, ja suurin kysyntä on työnjohtajista.

• Ammattirakenne-ennusteen mukaan alalla aukeaa tulevalla vuosikymmenellä kymmeniä­ tuhansia työpaikkoja.

Lähteet: Rakennusteollisuus RT; ­Ammattibarometri

Ilkka Salonen ei usko rakentamisen ylikuumenemiseen, sillä työvoimapula jarruttaa vauhtia etenkin pääkaupunkiseudulla.

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

37

[ SISÄPIIRISSÄ ]

”Trendi on nykyisin viedä kauppakeskukset lähelle asumista.”

riittänyt. Vaikka rakennusala tyypillisesti on jälkisyklinen eli seurailee talouden suhdanteita, sen nousu alkoi Suomessa viimeisimmän taantuman aikaan ennen aikojaan. Vuonna 2015 eräät ekonomistit arvioivat rakentamisen pitävän Suomen taloutta vedossa, kun vientialoilla vielä odotettiin käännettä parempaan.

"Pankkikriisin jälkeen sijoittajat pitivät markkinaa yllä. Korot olivat alhaalla, ja vuokra-asuntotuotantoon tuli uusia toimijoita Suomesta ja ulkomailta. Edellinen vastaava buumi oli 1950- ja 60-luvuilla, kun vakuutusyhtiöt rakennuttivat asuntoja omaan taseeseen", Salonen sanoo.

EKONOMI VIIHTYY INSINÖÖRIALALLA Taseen hallinta on myös Salosen oman työn ytimessä. Hän vertaa rakennusliikettä muun muassa pankkitoimialaan.

"Tämä on mainettaan paljon mielenkiintoisempi toimiala. Pääsee pohtimaan taseenhallintaa, markkinariskejä ja operatiivisia riskejä sekä sitä, millä tavalla niihin valmistautuu."

Datanomin tutkinnon kautta lopulta ekonomiksi opiskellut Salonen onkin pieni harvinaisuus insinöörien kansoittamalla alalla. Ennen

38

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

nykyistä uraansa Salonen ehti työskennellä kahdeksan vuotta atk-suunnittelijana 1980-luvun puolivälistä 1990-luvun alkuun.

"Jos en olisi ekonomiksi ryhtynyt, niin tekniikka olisi varmaankin ollut toinen valinta.

Tykkään matematiikasta, ja varmaan siksi tulen hyvin toimeen insinöörien kanssa", hän myhäilee.

Alun perin Salosen oli määrä ryhtyä Lemminkäisen talousjohtajaksi vain väliaikaisesti, kun yhtiön hallitus uudisti johtoryhmää. Yhtiö oli tuolloin vaikeassa tilanteessa.

"Sen piti olla neljän kuukauden pesti, mutta keväällä 2014 mentiin kohtalaisen syvälle. Oli paljon sitoumuksia rahoittajille ja omistajille.

Se oli yksi kimmoke: en halunnut jättää laivaa", Salonen kertoo.

Nykyistä työtään hän pitää kiehtovana.

Tavallisten tuotantoyksiköiden ja tehtaanjohtajien sijaan hänellä on johdettavanaan satoja projekteja, joissa jokaisessa on oma vetäjänsä.

Jokainen "tehdas" on omanlaisensa projekti omine lainalaisuuksineen.

Projektin johtamismalli vaihtelee myös suuresti sen mukaan, onko kyseessä rakennusliikkeen oma gryndaus, tilaustyö vai korjausrakennushanke, Salonen selittää.

"Kiinnostavaa on, että toimiala on melkoi-

ILKKA SALONEN • Syntynyt 1965 • Kauppatieteiden maisteri • Talousjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen, YIT Group • Nykyisen tehtävän plussat: joka päivä oppii uutta, ja työllä on merkitystä • Nykyisen tehtävän miinukset: muutoksen hitaus • Perhesuhteet: vaimo ja kaksi aikuista lasta • Harrastukset: mökkeily, ­metsästys

rakentamisen alue. Tärkeimpiä lähiaikojen urakoita ovat muun muassa eduskuntatalo ja Olympiastadion. Myös 1950–60-lukujen asuinja toimistorakennukset ympäri Suomen ovat tulossa teknisen ikänsä päähän, puhumatta­ kaan sisäilmaongelmien kanssa kamppailevis­ ta julkisista tiloista.

Asunto-osakeyhtiöiden remontit eivät useimpia suuria rakennusliikkeitä kiinnosta, mutta Salosen mukaan YIT näkee tämänkin markkinan kiinnostavana. Se osti vuodenvaih­ teessa tällaisiin urakoihin erikoistuneen Talon Tekniikka Oy:n.

"Korjausrakentaminen on kasvanut sys­ temaattisesti, eikä se koske vain asuintaloja, vaan kaikkia rakennuksia", Salonen peruste­ lee.

sessa murroskohdassa. Siinä vaikuttavat tällä hetkellä isot megatrendit", hän toteaa.

KAUPUNGEISSA YMPÄRISTÖT SEKOITTUVAT Tärkeimpiä rakentamista muokkaavista mega­ trendeistä on kaupungistuminen, joka ajaa muun muassa kasvukeskusten asuntotuotan­ toa. Uudenlainen kaupunkiajattelu näkyy myös Triplan ja Redin suunnittelussa. Niissä työpaikat, palvelut ja asunnot sekoittuvat.

Kauppakeskusten yhteyteen nousee toimistoja ja asuintorneja.

"Sen sijaan, että rakennettaisiin iso kauppa­ keskus Mäntsälään, trendi on nykyisin viedä kauppakeskukset lähelle asumista. Tänä päivä­ nä ollaan menossa siihen suuntaan, että eri alueita sekoitetaan sopivasti", Salonen toteaa.

Nykykäytännön mukaista on kiinnit­ tää huomiota rakennuksen lisäksi alueen yleisilmeeseen ja vetovoimaisuuteen. Sama pätee myös kasvavaan täydennysrakentamisen trendiin. Esimerkiksi Keilaniemen vanhan Fortumin toimistotornin peruskorjauksen yhteydessä alueelle rakennetaan myös uutta toimistotilaa, Salonen sanoo.

Korjausrakentaminen on yksi tasaises­ ti, lähes suhdanteista piittaamatta kasvava

PUURAKENTAMINEN KEHITTYY VAUHDILLA Materiaalien ja rakennustekniikan kannalta tärkein suuntaus on kohti puurakentamista.

Puusta toivotaan tulevaisuuden ympäristöys­ tävällisempää ja terveempää rakennusmate­ riaalia. Esimerkiksi päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmiin etsitään ratkaisua puu­ rakennuksista. Tietä näyttää muun muassa Lemminkäisen rakentama palkittu hirsikoulu Pudasjärvellä.

Puun käyttö on Salosen mukaan nyt mur­ rosvaiheessa, jossa eri toimijat etsivät parhaita ratkaisuja ja tekniikoita.

"Kerrostaloja on tehty puusta jonkin verran, mutta vielä kohtuullisen vähän. Kasvu on viime aikoina ollut kovaa, koska puukerros­ taloissa lähdettiin aika lailla nollasta. Pi­ lottihankkeita on käynnissä eri näköisistä liimapuulevyistä moduulirakentamiseen."

Suurten infrastruktuurihankkeiden suh­ teen Salonen toivoo uudistusta julkishallinnon toimintakulttuuriin. Muissa Pohjoismaissa ovat jo pitkään olleet käytössä parlamentaari­ set infrastruktuuriohjelmat, jotka ulottuvat yli vaalikausien. Niissä lyödään noin kymmenen vuoden aikajänteellä lukkoon isot hankkeet, joita valtio lähtee edistämään ja sitoutuu rahoittamaan, metrohankkeista ohitusteihin ja teollisuuspaikkakuntien liikennejärjeste­ lyihin.

"Suomessa tällaista ei ole, ja se on alan toimijoiden näkökulmasta ollut tietynlainen haaste", Salonen sanoo. Hän ottaa esimerkin Pisararadasta, jota suunniteltiin useita vuosia hyvässä uskossa, kunnes vaalien jälkeen Pisara­rata unohtui ja puhe kääntyikin Raide-­ Jokeriin.

Viime aikoina Pohjoismaiden mallin mu­ kaista infrasuunnitelmaa Suomeen ovat vaa­ tineet muun muassa Kuntaliitto ja Rakennus­ teollisuus ry.

"Jos valtion infrapanostukset ovat tiedossa suurin piirtein kymmenen vuoden ajalta, niin se auttaa huomattavasti alan toimijoita."

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

39

[ URA ] TEKSTI SUSANNA HAANPÄÄ KUVA LAURI ROTKO

MYYNTIÄ LUOTTAMUSTA RAKENTAMALLA Onnistunut sosiaalinen myynti pohjautuu myyjän ja asiakkaan väliseen luottamukseen, jota on rakennettu pitkäjänteisesti digitaalisissa ja sosiaalisissa kanavissa.

S

ocial selling, siis sosiaalinen myynti, on some­ avusteisesti rakennettua luottamusta”, kiteyttää toimitusjohtaja Sani Leino SALES Consultingista.

Yksinkertaisimmillaan social selling voidaan määritellä myynnin toimintamalliksi, jossa hyödynnetään sosiaalisia ja digitaalisia kanavia oman myyntiprosessin tukena. Pikatiestä onneen ei kuitenkaan ole kyse, sillä social selling vaatii myyjältä pitkäjänteistä ja henkilökohtaista vuorovaikutusta. ”Siinä hylätään kliininen business-lähestyminen. Sen sijaan palataan yksilötasolle myyjän ja asiakkaan väliseen suhteeseen – myyjän tavoitteena on olla asiakkaalle luotettu neuvonantaja, ei kaupparatsu.”

MINÄ BRÄNDINÄ Leinon mukaan sosiaalinen myynti on asiakasta arvostava tapa myydä – toisin kuin niin sanotut kylmä­ kontaktointimetodit, jotka keskeyttävät asiakkaan muun tekemisen. ”Sosiaalisessa myynnissä tavoitteena on keskustella ja olla tavoitettavissa digitaalisessa kanavassa silloin, kun asiakkaalla on sopiva hetki, ei vain silloin, kun myyjällä on

40

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

aikaa ja energiaa tarttua luuriin.”

Ensimmäinen sosiaalisen myynnin askelista on osallistua verkkokeskusteluihin ja tuoda esiin omaa asiantuntijuutta. Koska perimmäisenä tavoitteena on luoda asiakkaaseen henkilökohtainen suhde, on hyvä sekoittaa asiantuntijuuteen henkilöbrändiä, omaa persoonaa.

Jos myyjällä ja ostajalla on jotakin yhteistä, kuten koulutustausta tai harrastus, luottamus ja sen mukana henkilökohtainen suhde syntyvät helpommin. ”Me ihmiset olemme sellaisia, että vaikka seuraammekin asiantuntijoita, meitä kiinnostaa myös ihminen asiantuntijuuden takana.

Tuttuuden ja samastumisen tunteet ovat tärkeitä.”

Leino korostaa, että henkilöbrändiä ei tarvitse rakentaa. Sen sijaan kannattaa kiillottaa ja jakaa avoimesti omia arvoja ja ajatuksia, jolloin omat inhimilliset piirteet tulevat esille asiantuntijuuden lisäksi. ”Kerro, mihin uskot, ja alleviivaa ajatuksiasi tekojesi kautta.”

TEE OSTAMINEN HELPOKSI Leino kannustaa yrityksiä keskittymään läsnäoloonsa verkossa, sillä sieltä asiakkaat yhä useammin aloittavat ostoprosessinsa.

”Yritysten ja erityisesti henkilöstön pitäisi olla kohdattavissa siellä, missä asiakkaat ovat ja mistä he etsivät erilaisia näkemyksiä.”

Leino uskoo, että etenkin B2B-myynnissä social selling on järkevää. ”Asiakasyrityksissä hankinnoista päättäviä henkilöitä ja vaikuttajia on yhä useampia. Heistä kukin hakee verkosta päätöksenteon tueksi taustatietoa, suosituksia ja arviointeja.”

Kun sosiaaliseen myyntiin päätetään ryhtyä, aluksi valitaan ne digitaaliset ja sosiaalisen median kanavat, joissa kohdeasiakkaatkin ovat.

”Sosiaalisessa myynnissä tavoitteena on keskustella ja olla tavoitettavissa digitaalisissa kanavissa silloin, kun asiakkaalla on sopiva hetki.”

"Social sellingissä ei keksitä pyörää uudestaan, vaan helpotetaan ostamista", Sani Leino tiivistää.

”Kun kanavat on määritelty, ryhdytään seuraamaan kohdeyrityksiä, niiden päättäjiä ja vaikuttajia sekä kerätään ajankohtaista tietoa siitä, ketkä puhuvat, mistä puhuvat ja mikä heitä puhututtaa.”

Markkinainformaatiota kannattaa kerätä esimerkiksi alan yleisistä muutoksista ja niiden vaikutuksista potentiaaliselle asiakasyritykselle.

Kun kohdeyrityksistä ja -henkilöistä on saatu riittävästi tietoa, osallistutaan keskusteluihin kuten tosielämässäkin: asiakasta arvostavana asiantuntijana. ”Lopulta keskustelu viedään yksilötasolle esimerkiksi viestimällä päättäjälle halusta seurata häntä tietyssä sosiaalisen median kanavassa”, Leino opastaa.

Hän uskoo, että kun henkilökohtainen kontakti on luotu ja kanava viestinnälle avattu, on täysin luontevaa käydä myös kaupallisia keskusteluja. ”Näin päästään tarjoamaan ratkaisuja suoraan henkilöille, joilla asiakasyrityksessä on päätäntävaltaa.”

Kyse on eritoten asiakkaan auttamisesta: ”Tässä ei keksitä pyörää uudestaan, vaan helpotetaan ostamista.

Social selling ei myöskään korvaa

niin sanottua perinteistä myyntiä, vaan se pitäisi kytkeä yrityksen muihin myynnin toimintamalleihin.”

Leinon mielestä kyse on aktiivisesta myyntityöstä tavalla, joka perustuu keskusteluun ja lisäarvon tuottamiseen.

LISÄÄ TYÖAIKAA SOMEEN Kun verkossa toimitaan suunnitelmallisesti, mielikuva myyjästä asiakasta auttavana asiantuntijana alkaa voimistua. Tämä poikii lopputulosta myös myynnillisesti. ”Onnistuneessa sosiaalisessa myynnissä keskustelu kyetään ohjaamaan niin sanotusti virrasta viesteiksi; päästään suljettujen ovien taakse sopimaan tapaamisia ja tekemään myyntiä.”

Leinon mukaan järkevintä on ryhtyä mittaamaan sosiaalisen myynnin tehoa lähestulkoon heti. ”Ensin tutustutaan omaan kohde­ yleisöön, aloitetaan keskusteluja ja tuotetaan asiakasta hyödyttäviä sisältöjä verkkoon vaikka muutama kuukausi.”

Tämän jälkeen voi jo tarkastella ensimmäisiä tuloksia. ”Onko esimerkiksi tapaamisia tullut lisää tai nopeammin tai millaista tietoa yrityksistä on kertynyt myyntiä hyödyttämään.”

Rohkeutta julkaisemiseen YLLÄTTÄVÄN USEASTA tuntuu vaikealta kavuta

julkaisu­kynnyksen yli asiantuntijana. ”Monet pelkäävät julkaista verkkoympäristössä yhtään mitään. Tosiasia on, että muilla tavoin omaa asiantuntijuutta ei saa tuotua digitaalisissa kanavissa esiin.”

Helpotusta tähän tuo Leinon vinkki: oikeastaan ei tarvitse itse keksiä, mistä sosiaalisen median kanavissa puhuu, sillä lähes joka alalla joku jo tekee sitä parhaillaan. ”Tarvitsee vain liittyä itseä kiinnostaviin keskusteluihin.”

Leino mainitsee muutaman sosiaalisen myynnin taitajan, joita kannattaa seurata: ”Esimerkiksi Roni Arvonen kiinteistövälitysalalta ei kirjoita pelkästään neliöistä tai asunnoista, vaan myös asioista ostajan näkökulmasta ja paljastaa, millaista on välittäjän arki.

Myös telinetoimittajan edustaja Patrik Sarinko puhuu rakennustelineiden sijasta yleisesti rakennusalasta, mutta myös myynnistä omalla rennolla ja räväkällä otteellaan.

Kuntosaliyrittäjä Joni Jaakkola taas on ymmärtänyt, että ihmisiä kiinnostavat kuntosalisuoritteiden sijaan kokonaisvaltainen hyvinvointi ja arkiset, parempaan elämään vaikuttavat tekijät.

Niitä Jaakkola jakaa seuraajilleen säännöllisesti.”

Leino kannustaa ottamaan tällaisista henkilöistä oppia sekä soveltamaan parhaita ja omaan tyyliin sopivimpia paloja omaan verkkoviestintään.

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

41

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI PÄIVI MAANIITTY KUVAT VESA TYNI

Mitä on inhimillinen hävikki?

Inhimillistä hävikkiä pohtiva valmennus Turussa nosti esiin uusia, kuuntelevia johtamisen taitoja. Kouluttaja Jukka Rantalan mukaan seurantaa tärkeämpää on kiinnostus ihmisestä.

L

iike-elämässä puhutaan hävikistä ja sanotaan, ettei hyvää kauppaa voi olla ilman hävikkiä. Mutta miten suhtaudutaan ihmisistä syntyvään hävikkiin? Otetaanko se yhtä vakavasti kuin fyysinen hävikki?”

Näin kysyi Balentorin kouluttaja Jukka Rantala Turun Radisson Blu Marina Palacessa järjestetyssä Suomen Ekonomien valmennuksessa. Aiheena oli inhimillinen hävikki. Sillä tarkoitetaan työntekijöiden ajatuksia, ideoita, motivaatiota ja pääomaa, jotka eivät pääse työssä esiin ja käyttöön. ”Se on siis tavalla tai toisella henkilöstön resurssien ja kehittymishalun haaskaamista” Rantala kiteyttää.

Huhtikuisen valmennuksen tavoite olikin herätellä osallistujia miettimään, miten inhimillistä hävikkiä voitaisiin vähentää.

HÄVIKKI SYNTYY ALISUORIUTUMISESTA Inhimillinen hävikki on terminä uusi ja Rantalan itse kehittämä. Inhimillistä hävikkiä syntyy silloin, kun ihmiset alisuoriutuvat työssään. Alisuoriutuminen voi johtua esimerkiksi siitä, että työtehtävä on liian vaativa, töitä on liikaa tai vain omasta tunteesta, että pystyisi johonkin parempaankin. ”Uuden aikakauden johtajien tulee tietää, miten uudet sukupolvet tulevat työmarkkinoille ja miten heidän haluunsa kehittyä voi vastata. Myös kollegana voi kysyä toiselta, voisin-

Jukka Virko pohti työn turvallisen ilmapiirin merkitystä.

42

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

ko jotenkin auttaa, että saisit itsestäsi enemmän irti.”

Rantala kehottaa nykyjohtajia kannustamaan työntekijöitä entistä enemmän oman tahdon etsintään.

Hän nostaa tahto-käsitteen motivaation rinnalle, koska haluaa kiinnittää huomiota siihen, mikä merkitys henkilön omalla päätöksellä tai valinnalla on työn onnistumiseen.

Motivaatioon esimies tai johtaja voi vielä vaikuttaa, mutta tietoisen tahdon kehittäminen on vaikeampaa. ”Oman tahdon etsintä on tärkeämpää kuin motivaatio, joka voi syntyä rahasta, työkaluista tai työkavereista. Työn seurantaa tärkeämpää taas on aito kiinnostus ihmisestä. Se on inhimillisen johtamisen A ja O”, hän muistuttaa.

OIKEALLA TIELLÄ Inhimillisestä hävikistä ja johtamisesta puhuminen on Rantalan mielestä ajankohtaista juuri nyt, kun digitalisoituminen muuttaa monen työnkuvaa. ”Puhutaan paljon robotiikasta ja automatisoinnista, mutta samaan aikaan pitää muistaa, että ihmisissä on voimavaroja ja heistä syntyy hävikkiä, joka jää hyödyntämättä.”

Viisi vuotta esimiestöitä tehnyt Jukka Virko oli yksi Turussa keskusteluun aktiivisesti osallistuneista. ”Asia oli sopivan tiukkaa. Itselleni valmennuksen paras anti oli keskustelussa. Sain siitä hyvää energiaa”, hän toteaa.

Talousjohtajana toimiva Virko oli perehtynyt ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, lean leadershipiin ja esimerkiksi Frank Martelan ajatuksiin jo aiemmin. Hänelle valmennus toi tunteen oikealla tiellä olemisesta. Termeistä eniten ajatuksia herätti psykologinen turvallisuus. ”Se on hyvä käsite. Sillä tarkoitetaan sellaisen turvallisen ympäristön luomista tiimille, jossa uskalletaan puhua hankalista asioista. Ratkaisuvaihtoehtoja voidaan miettiä yhdessä, jolloin jokaisesta tulee ongelmanratkaisija omassa työssään.”

TURVALLISUUS HUKASSA Virko pohtii, että työelämä asettaa tekijöille entistä kovempia vaatimuksia. Hävikkiä syntyy, kun työ ei virtaa tai synnytä tekijälleen merkityksellisyyden, arvostuksen ja yhteenkuuluvuuden tunteita.

Samalla myös johtamisesta on tullut entistä haasteellisempaa. Esimiehen tulisi osata luoda turvallinen ilmapiiri, jossa työntekijät kokevat, että heistä välitetään ja heitä kuunnellaan. ”Esimiehillä ei ole aina ymmärrystä inhimillisestä näkökulmasta. Myös mediassa on ollut esillä pelolla johtamista.

Silloin ei ole ymmärretty sitä, mistä motivaatio syntyy, vaan luullaan, että pieni pelko auttaa. Mutta se ei ole näin ollenkaan.”

Heli Kokkala jäi miettimään etenkin oman tahdon merkitystä työhyvinvoinnille.

Jukka Rantala määrittelee inhimillisen hävikin työntekijöiden henkisiksi resursseiksi, jotka eivät pääse työssä käyttöön.

TEHOKKUUTTA HYVINVOINNILLA Heli Kokkala lähti mukaan valmennukseen, koska inhimillisen hävikin käsite vaikutti uudelta ja mielenkiintoiselta. ”Mietin, mitä ihmettä se oikein tarkoittaa.”

Kokkala sai päivästä uusia ajatuksia paitsi omaan työhönsä julkisen sektorin ICT-johtajana, myös muiden työn johtamiseen esimiesnäkökulmasta. ”Sain radikaaleja herätyksiä, että miksi ihmeessä tehdään näin. Tuli kirjoitettua muistiinpanoja siitä, että jos aina tehdään asiat niin kuin on ennen tehty, mikään ei muutu. Pitäisi miettiä uudenlaisia tekemisen tapoja ja purkaa vanhoja kaavoja ja rakenteita”, hän pohtii.

Eniten jäi mietityttämään oman tahdon merkitys työhyvinvoinnissa. ”Näistä asioista olisi varmaan hyvä puhua aina, mutta ihmisten huomioon ottaminen on nyt nousussa. On huomattu, että tehokkuus syntyy hyvinvoinnista ja siitä, että tekee sitä mitä haluaa – ei siitä mitä jää viivan alle.”

Tulevan tapahtumatarjonnan näet tämän lehden sivuilta 8 ja 48 sekä osoitteesta ekonomit.fi/tapahtumat. Muista pitää omat jäsentietosi ajan tasalla, niin saat sinulle sopivista tapahtumista kutsun sähköpostiisi.

Kirjautumalla jäsenpalveluumme pääset katselemaan menneiden tapahtumien ja webinaarien tallenteita ja striimejä.

Inhimillinen hävikki kiinnostaa juuri nyt, kun työelämä ja työnkuvat muuttuvat vauhdilla.

Jukka Rantalan mukaan alisuoriutuminen voi johtua esimerkiksi kiireisestä tai liian vaativasta työstä.

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

43

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] TEKSTI RIINA KNAPE JA NOORA YLI-HUUMO KUVA ISTOCKPHOTO

Yrittäjä, vältä turhat sopimusriskit – laadi toimeksiantosopimus huolella

Toimeksiantosopimuksella toimeksiantaja ja toimeksisaaja määrittelevät yhteiset pelisäännöt eli toimeksiannon ehdot. Huolellisesti laaditulla sopimuksella voi ennaltaehkäistä erimielisyyksien syntymistä.

Y

hä suurempi määrä jäsenis­ tämme toimii yrittäjänä tai harkitsee yrittäjäksi ryh­ tymistä. Yritystoiminnan aloittamiseen liittyy paljon selvitettävää ja pohdittavaa.

Uudesta innostuneena yrittäjä saattaa unohtaa huolellisesti laadittujen sopimusten merkityksen.

Aivan kuten yksityiselämässä avio­ ehto tehdään ennen kuin riidellään, myös yritystoiminnassa on tärkeää laatia sopimukset huolella jo siinä vaiheessa, kun kaikki menee hyvin.

Yksi tärkeimmistä yrittäjän tekemistä sopimuksista on toimeksi­ antosopimus. Toimeksiantosopi­ mus tarkoittaa toimeksiantajan ja toimeksisaajan välistä sopimusta siitä, mitä toimeksiantoon sisältyy ja millä ehdoin toimeksiantosuhtees­ sa toimitaan. Sopimus voi koskea esimerkiksi asiantuntijapalvelun ostamista.

Toimeksiantosopimukset voivat olla sisällöltään, merkitykseltään ja kestoltaan erilaisia. Yksittäisellä yrittäjällä saattaa olla useita erilaisia toimeksiantosopimuksia eri tahojen kanssa.

TOIMEKSIANTOSOPIMUKSESSA SOVITAAN KAIKISTA PELISÄÄNNÖISTÄ Lainsäädännössä ei säännellä tark­ kaan sellaisen toimeksiantosuhteen sisältöä, jossa myydään fyysisten ta­ varoiden sijasta asiantuntijapalvelua

44

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

ja nimenomaan yrittäjältä toiselle yrittäjälle.

Toimeksiantosuhteen osapuolten tulee siis sopia yhdessä lähtökohtai­ sesti kaikki toimeksiantosuhteessa noudatettavat pelisäännöt. Tämä lähtökohta eroaa suuresti vaikkapa työlainsäädännöstä, joka sääntelee työnantajan ja työntekijän välistä työsuhdetta hyvinkin tarkkaan.

Toimeksiantosuhteeseen sovel­ letaan yleisiä sopimusoikeudellisia sääntöjä ja periaatteita. Yksi kes­ keisimmistä kaikkiin sopimuksiin sovellettavista yleisistä periaatteista on sopimusvapaus eli osapuolten lähtökohtainen oikeus sopia oikeuk­ sistaan ja velvollisuuksistaan valit­ semallaan tavalla, ellei sopimus ole pakottavan lainsäädännön tai hyvän tavan vastainen tai kohtuuton.

Toinen keskeinen ja sopimus­ vapauteen vahvasti liittyvä yleinen periaate on sopimusten sitovuus, eli tehtyä sopimusta tulee noudattaa.

TEE KIRJALLINEN JA SELKEÄ SOPIMUS Toimeksiantosopimus on lähtökoh­ taisesti vapaamuotoinen eli sen voi solmia suullisesti, kirjallisesti tai se voi syntyä myös hiljaisesti. Kirjal­ linen muoto on kuitenkin ehdot­ tomasti suositeltavin vaihtoehto, sillä myöhemmin suullisesti sovitun muistaminen ja riitatilanteessa to­ teen näyttäminen on hyvin vaikeaa.

Sovitut asiat on syytä kirjata sopi­

mukseen riittävän selkeästi ja niin, että sopijapuolten yhteinen tahto ilmenee mahdollisimman yksiselit­ teisesti eikä erilaisille tulkinnoille jää tilaa. On tärkeää käyttää riittä­ västi aikaa sopimukseen perehty­ miseen ja huolehtia, että ymmärtää sopimuksen sisällön ja merkityksen.

Liian usein tulee vastaan tilanteita, joissa kiirehditään sopimuksen alle­ kirjoittamisessa ja toiminnan aloitta­ misessa ja vasta jälkikäteen herätään ajattelemaan, mitä tarkalleen ottaen on sovittu.

Kirjallisen sopimuksen ja sen sanamuotojen selkeyden merkitys korostuvat etenkin mahdollisissa riitatilanteissa. Riitatilanteessa erimielisyys pyritään ratkaisemaan selvittämällä, mikä oli sopijaosapuol­ ten yhteinen tahto. Tämä tehdään lähtökohtaisesti asiassa annetun näytön, yleensä pitkälti kirjallisen näytön perusteella. Suullista sopi­

Osittaista lomauttamista ei enää lueta mukaan 200 lomautuspäivän kertymiseen.

musta ja sen ehtoja on hyvin vaikea näyttää toteen.

Osapuolten yhteistä tahtoa sel­ vitettäessä lähdetään ensisijaisesti liikkeelle sopimuksen sanamuodos­ ta. Epäselvät sopimuskohdat saate­ taan tulkita laatijansa vahingoksi.

SOVI AINAKIN NÄISTÄ Tyhjentävää listaa siitä, mistä toi­ meksiantosopimuksessa on ainakin sovittava, on mahdotonta antaa.

Toimiala sekä toimeksiannon sisältö ja luonne vaikuttavat nimittäin toimeksiantosopimuksen sisältöön merkittävästi. Toimeksiantosopi­ muksen sisältö muotoutuukin aina osapuolten välisten neuvotteluiden lopputuloksena. Joillain toimialoilla on myös olemassa yleisiä sopimus­ ehtoja, joita voidaan käyttää osana toimeksiantosuhdetta.

Toimeksiannosta neuvoteltassa on hyvä lähteä liikkeelle toimeksi­ annon sisällöstä ja osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista. Käy­ tännössä tällöin sovitaan siitä, mitä asiantuntijapalvelu sisältää ja miten se toteutetaan, sekä ehkä myös tarkennetaan, mitä toimeksianto ei sisällä. Näin molemmat osapuolet myöhemmin tietävät, mitä heiltä tarkalleen ottaen odotetaan.

Siitä, millä hinnalla ja missä aikataulussa asiantuntijapalvelu toteutetaan, on myös olennaista keskustella. Lisäksi sopimuksen voimassaolo ja päättäminen sekä vastuunrajoitukset ovat erityisen tärkeä osa sopimusta. Usein saattaa olla tarpeellista sopia myös muun muassa salassapidosta, immate­ riaalioikeuksista, henkilötietojen käsittelystä ja riidanratkaisusta.

Yrittäjä pärjää pitkälle jo muis­ tamalla, ettei kiirehdi toimeksian­ tosopimuksen allekirjoittamisessa.

Yrittäjän kannattaa rauhassa miettiä, mitä on tarkoitus tehdä, millä eh­ doin ja onko itse valmis sitoutumaan siihen.

Välillä aloitteleva yrittäjä saattaa joutua tilanteeseen, jossa joutuu laatimaan toimeksiantosopimuksen itse. Jos omalla yrityksellä ei ole olemassa valmisteltua toimeksianto­ sopimuspohjaa, voi sopimuksen kanssa olla joskus vaikea päästä alkuun. Tarpeen mukaan ja etenkin riskien ja yritystoiminnan kasvaes­ sa kannattaa käyttää asiantuntijan apua.

Artikkelin kirjoittajista Knape työskentelee TEKin ja Yli-Huumo Suomen Ekonomien

UUSI OPAS AUTTAA TOIMEKSIANTOSOPIMUSTEN LAATIMISESSA Tekniikan akateemiset TEK ja Suomen Ekonomit ovat tehneet oppaan toimeksiantosopimuksesta. Oppaan tarkoituksena on erityisesti auttaa aloittelevia yrittäjiä toimeksiantosopimusneuvotteluissa ja sopimuksen laadinnassa.

lakimiehenä.

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

45

[ KOLUMNI ]

Antero

Vartia Työmarkkinareformit ovat yhteiskunnan heikoimpia varten

T

yön murros on todellisuutta yhä useamman ihmisen arjessa. Osmo Soininvaaraa siteeraten: ennen työura oli sitä, että käveltiin parikymppisenä tehtaan portista sisään ja tultiin 65-vuotiaana samasta portista ulos. Nykyisin työ on usein pirstaleista, perustuu lyhytaikaisiin projekteihin ja yhdistää palkkatyötä ja yrittäjyyttä.

Sanalla sanoen, toimeentulon ansaitseminen työtä tekemällä on yhä epävarmempaa.

Työmarkkinamme ja sosiaaliturvamme perustuvat maailmaan, jota ei enää ole. Tästä kertoo se, että Suomen työllisyysaste laahaa pysyvästi verrokkimaitamme jäljessä, ja rakenteellinen työttömyys on korkea.

Kun työnteko on yhä monimuotoisempaa, tulisi työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan joustaa elämäntilanteiden mukaan. Maailman talousfoorumin selvityksen mukaan Suomessa on kuitenkin maailman jäykin ja keskitetyin palkanmuodostusjärjestelmä, ja sosiaaliturvan katveisiin ja kannustinloukkuihin kompastuu yhä useampi.

Työmarkkinoiden nykyisiä rakenteita puolustetaan, sillä niiden tarkoitus on antaa turvaa palkansaajille. Joustojen lisääminen nähdään vastaavasti palkansaajien aseman heikentämisenä, erityisesti suhteessa työnantajapuoleen. Järjestelmä toimi hyvin aikana, jolloin emme eläneet näin globaalissa markkinataloudessa, jossa muutos on tavattoman nopea.

Työn syrjässä kiinni olevat eivät ole yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa.

Työttömät ovat. Jos työllistäminen ei ole yrityksille riittävän kannattavaa, ei työpaikkaa synny. Tästä kärsivät erityisesti ne, joilla on heikoimmat valmiudet työelämään. Työttömyys tarkoittaa liian usein

Kohtasimme edellisen laman, kun meillä oli korkea huoltosuhde, Nokia ja ylijäämäinen valtiontalous.

46

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

köyhyysloukkua, näköalattomuutta ja pahimmillaan syrjäytymistä.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio on erinomainen konsepti. Se lisää oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, turvallisuutta ja taloudellista menestystä. Toimiakseen se kuitenkin vaatii, että työikäiset ja -kykyiset käyvät töissä. Muutoin hyvinvointivaltion ylläpitäminen on mahdotonta. Jos resurssit eivät riitä hyvinvointivaltion rahoittamiseen, siitä kärsivät jälleen eniten ne, jotka ovat valmiiksi heikommassa asemassa.

Ratkaisuja ovat paikallisen sopimisen lisääminen, matalapalkkaisen työn verotuksen laskeminen ja irtisanomissuojan keventäminen. Samalla on välttämätöntä, että voimme yhdistää sosiaaliturvaa ja työntekoa joustavasti. Tähän tarvitsemme negatiivisen tuloveron kaltaisen ratkaisun, joka tekee tulonsiirtojen ja työn yhdistämisestä yksinkertaista.

Näillä uudistuksilla on valtava kiire. Kohtasimme edellisen laman, kun meillä oli korkea huoltosuhde, Nokia ja ylijäämäinen valtiontalous. Siksi emme aina ymmärrä, kuinka raju isku seuraava lama saattaa olla. Elämme hyviä aikoja. Jos emme nyt saa taloutta tasapainoon, tulee huonoina aikoina rumaa jälkeä. Siitä kärsivät eniten yhteiskuntamme heikommassa asemassa olevat ihmiset.

KTM Antero Vartia kansanedustaja (vihr.)

Tällä palstalla vierailevat kirjoittajat ovat ekonomitaustaisia kansanedustajia.

Näe seuraavaa askeltasi pidemmälle.

Me valmennamme sinua askeleissasi ja luomme parempaa työelämää.

Tartu tulevaisuuteesi: ekonomit.fi

Paras urakumppani.

[ TAPAHTUU ]

Ekonomiyhdistysten tapahtumat EKONOMFORENINGEN MERKUR 23.8. Afterwork-kryssning med s/s Ukkopekka. Start kl. 16.00 och kryssningen tar ca 2,5 h.

Mer information finns i följande nyhetsbrev.

20.9. Merkur Lectures in Business i Arken. Temat är Hållbarhet och Cirkulärekonomi.

Styrelsen önskar medlemmarna en trevlig sommar!

EKONOMFÖRENINGEN NIORD 6.6 Didrichsens konstmuseum 13.9 Musikal: Chess 27.9 Teater: Fly me to the moon 9.10 Teater: Pullo cavaa ja aurinkoa 1.11 Musikal: Kinky Boots Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors, Cati Lilja, 0400-138 258, Catarina Söderström, 0400-138 528. Läs om Niords program i Niordbladet och på niord.fi.

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT 8.9. Lounais-Hämeen ekonomien 50-vuotisjuhlat Forssassa Lisäinfoa ­ajankohtaisista tapahtumistamme saat jäsen­kirjeessämme, verkossa osoitteessa www.etelahameen­ ekonomit.fi ja Facebook-ryhmässämme Etelä-Hämeen ekonomit (liity ryhmään).

ETELÄ-POHJANMAAN ­EKONOMIT 8.6. Mannerheim -ooppera, Ilmajoki 9.6. Teatteri ”Puhtaat valkeat lakanat”, Komedia-teatteri Tampere 14.7. Ekonomitangot, Seinäjoki 21.7. Ekonomijazz, Pori 7.–9.9. KEPO, Oulu 19.9. Viiden tähden asiakaskokemus -iltakoulutus, Seinäjoki 27.9.–1.10. Ulkomaan matka Lissaboniin, Portugaliin 24.–25.10. Verotusseminaari, Frami, Seinäjoki

maailmantalous & tekoäly sijoitustoiminnassa / FIM, Helsinki 12.6. Ohjelmistorobotiikan aamupala, Norian Accounting Oy, Helsinki 13.6. Muotokuva voi olla muutakin kuin selfie / Valokuvataiteen museo, Helsinki 22.8. Työhyvinvoinnin iltavalmennus / Ravintola Pääposti, Helsinki 29.8. Keskustelu- ja neuvottelutaidot käytännöllisesti / Ravintola Factory Aleksi, Helsinki 6.9. Hallitusammattilaisuus: Mitä se on ja mitä se vaatii? / KPMG, Helsinki Viikoittain julkaistavia tapahtumia, lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.helsinginekonomit.fi KESKI-SUOMEN EKONOMIT 5.7. Jyväskylän Kesä: Circo Aereo & Thom Monckton: The Artist 21.8. Kokkauskurssi Marttalassa sadonkorjuu-teemalla KYMENLAAKSON EKONOMIT 9.6. Retki linnakesaari Rankkiin.

Kokoontuminen klo 10 Kotkan Sapokassa. Ilmoittaudu viimeistään 2.6.

4.9. Kiina-aiheinen asiantuntijaluento Kouvolassa. Luennoitsijana Jiri Jyrkiäinen 25.9. Käytännön työkalut / Tehokkaat ja tuloksekkaat kokoukset -koulutus Kouvolassa 17.10. Yritysvierailu Kotkamills 2.11. Vuosikokous ja teatteri Kouvolassa Lisätietoja www-sivuilla ja Facebookissa. Ilmoittautumiset ekonomit.fi tapahtumakalenterin kautta.

LAHDEN SEUDUN EKONOMIT 16.6. Lahden Seudun Ekonomien golfmestaruuskilpailut ja laji­ tutustuminen golfiin 7.7. Ismo Leikola No niin -kierue Heinolan kesäteatterissa 7.9. Sound of Music -musikaali Lahden kaupunginteatterissa Kesäkuussa tiedossa myös golfin green card -kurssi, josta tarkemmat tiedot tapahtumakalenterissa ja tiedotteissa.

LAPIN EKONOMIT 1.6. RoPS - HJK afterwork jalkapallotapahtuma keskuskentän VIP-tilat.

10–11.8. Simerock Rovaniemellä.

Bileet ei lopu koskaan festari­ viikonloppu!

6.10. Lapin Ekonomien 70-vuosijuhla Pohjanhovissa.

LOUNAIS-HÄMEEN EKONOMIT 21.7. Ekonomijazz Porissa 8.9. Lounais-Hämeen Ekonomien 50-vuotisjuhla Forssan museolla ja ravintola Vispilässä.

Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet yhdistyksen verkkosivuilla, Facebook-ryhmässä ja uutis­ kirjeessä.

PIRKANMAAN EKONOMIT 9.6. Puhtaat Valkeat ­Lakanat – kesäteatteri Tampereen Komedia­teatterissa 12.6. Pyhäjärvipyöräily 31.8. Vierailu Pyynikin Käsi­ työläispanimoon Lisätietoja ja lisää tapahtumia nettisivuiltamme ja uutiskirjeestämme.

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT Toukokuun ekonomilounaan korvaa After Work perjantaina 1.6. klo 17.00 ravintolalaiva Romeolla. Lämpimästi tervetuloa!

Kevätkauden päättää vierailu Treetop-kiipeilypuistossa kesäkuun aikana. Tapahtumasta tarkemmin uutiskirjeessä ja Facebook-sivuillamme. Iloista kesää kaikille jäsenillemme!

POHJOIS-SAVON EKONOMIT 7.7. Kuopion Viinijuhlat. Ilmoittautuminen toukokuussa.

19.7. Matka Savonlinnan Oopperajuhlille. Ilmoittautuminen toukokuussa.

11.9. Social Selling –koulutus.

Tapahtuman järjestää Suomen Ekonomit.

Lisätietoa tapahtumistamme jäsenkirjeestä, verkosta www.pohjoissavonekonomit.fi ja Pohjois-Savon Ekonomit ry:n Facebook-sivuilta.

PORIN SEUDUN EKONOMIT Aurinkoista kesää Porin Seudun Ekonomit! Lähde mukaan jäsentapahtumiin. Tutustu, koe, näe ja verkostoidu!

12.6. Kesäteatteri Kirjurinluodolla – Laula minulle rakkaudesta.

Ilmoittautuminen 10.6. mennessä.

14.7. Ekonomitangot Seinäjoella.

Lähde yhteiskuljetuksella kokemaan tangon taikaa. Ilmoittautuminen 24.6. mennessä.

21.7. Ekonomijazz Kulttuuritehdas Kehräämöllä - tule nauttimaan aidosta jazztunnelmasta!

Ilmoittautuminen 8.7. mennessä.

Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumista löydät kotisivuiltamme www.epekonomit.net. Löydät tulevat tapahtumat myös Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry -nimisestä suljetusta Facebook-­ ryhmästä. Liity ryhmään.

HELSINGIN EKONOMIT 8.6. Sijoittajaklubi: Trump ja

48

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

Ekonomijazzit jälleen Porissa! Tervetuloa nauttimaan hyvästä musiikista ja verkostoitumaan kesäiseen tapahtumaan. Lisätietoja: www.porinseudunekonomit.fi.

7.–9.9. Matka Kööpenhaminaan.

Matkan toteutuminen edellyttää vähintään kymmenen henkilön ennakkoilmoittautumista / kiinnostuksen osoitusta 31.5. mennessä.

Ilmoittautumiset tapahtumakalenterin kautta. Lisätietoja tapahtumista saat kotisivuiltamme porinseudunekonomit.fi, jäsenkirjeestämme ja Facebookista.

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN ­EKONOMIT 15.6. Iskelmäkesä, Riihimäki 20.7. Iskelmäkesä, Hyvinkää 9.8. Kesäteatteri "Pokka pitää" Krapin kesäteatteri, Tuusula 19.8. Lajikokeilu: SUP-lautailu, Loppi 15.9. Lajikokeilu: Skeet-­ammunta, Hyvinkää 10.10. Miten luovin yksilönä työyhteisömuutoksissa / Ekonomit kouluttaa RiHyEn alueella Lisää kesän ja alkusyksyn tapahtumista uutiskirjeistämme, rihy.fi ja facebook-sivuilta Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry.

SAVONLINNAN SEUDUN ­EKONOMIT 19.7. klo 15.15 Risteily m/s Elviiralla ja Ekonomiooppera Patarouva Elokuussa golf-tapahtuma Rantasalmigolfissa.

17.11. yhdistyksemme 70-vuotisjuhla Olavinlinnassa. Varaa päivä kalenteriisi!

Lisätietoja tapahtumista www.savonlinnanseudun­ekonomit.fi.

Hyvää kesää!

SUUR-SAVON EKONOMIT 29.–30.8. Uravalmennus ja piilotyöpaikat-koulutus.

5.10. Susen 70-vuotisjuhlat.

13.11. Yritysvierailu ja syysko­kous, jossa käsittemme sääntömuutosta (2. käsittely) Saimaa Stadiumin Active Life Lab. Tulossa myös OP:n sijoituskoulu ja Jukurit peli syys-lokakuussa.

Lisätietoa tulevista tapahtumista uutiskirjeissä, nettisvuilla ja Facebookissa. Hyvää kesää kaikille!

TURUN SEUDUN EKONOMIT 13.6. Perhepiknik 13.6. Kesäteatteria: Love me Tinder!

8.7. Kesäteatteria: Vaahtera­mäen Eemeli 21.7. PoriJazz 20.9. Lectures in Business VAASAN EKONOMIT 16.6. Päiväretki Ähtäriin katsomaan pandoja Lisätietoja Vaasan Ekonomien facebook-ryhmästä, www-sivuilta sekä uutiskirjeestä.

E KO N O M I 3 /2 0 1 8 49 INSTITUUTTI

[ KOLUMNI ]

Korjausliike

M Mikko Koivusalo on kirjailija ja muusikko.

Hän on kirjoittanut 13 näytelmää, kaksi oopperalibrettoa ja 18 revyytä sekä tehnyt revyihinsä musiikin. Tärkeimmät suomennokset ovat 23 musikaalia, kolme oopperaa sekä laulut mm.

Dylanin tuotannoista.

Koivusalo on myös peliklassikko Aliaksen tekijä. Ja KTM!

inulta kysyttiin, miten ihmeessä kävi niin, että kauppatieteilijästä tuli taiteilija. Miten markkinointia ja ulkomaankauppaa opiskellut mies päätyi teatterin ja musiikin pariin?

Vastaus on liike-elämästäkin tuttu: kysymyksen asettelussa on virhe. Syy-seuraussuhteet ovat väärässä järjestyksessä. Kauppatieteilijä ei päätynyt taiteilijaksi. Tuleva taiteilija vain ajautui hetkeksi kauppatieteilijäksi.

Kuljin kauppakorkean käytävillä kuin opiskelija konsanaan, mutta en koskaan oikeasti ollut kauppatieteilijä eikä minusta sellaista tullut.

Kauppakorkea oli sivuaskel. Melkein mikä tahansa olisi ollut.

Oikeastaan kuuluu kysyä, miten siinä niin kävi, että kirjoittajasta tuli – tai oli tulla – kauppatieteilijä.

Lähdetään lapsuudesta, kuten tapana on. Tyypillinen kulttuurikoti, jossa musiikki soi, vanhemmat johtivat kuoroja, kirjoja luettiin, musiikkia kuunneltiin, soitettiin, piirrettiin. Sivistyttiin. Oikeata taidetta edustivat kuolleet taiteilijat, mielellään jo ammoin kuolleet. Elävät epäilyttivät. Taiteen piti ylevöittää, ei repiä. (Omat sisäiset oivallukseni puhuivat jo tuolloin muuta.)

Taiteiden pariin kannustettiin harrastuksena, ei ammattina. Akateeminen ura, vakaa elämä. Siispä sitä kohti.

Vuonna 1976 Turun kauppakorkeakoulun ulkomaankaupan linjalle pääsi lukematta ja valmistautumatta. Koko pääsykoe oli yhtä kuin yo-todistus ja haastattelu kahdella vieraalla kielellä.

Käytännössä vapaalippu opiskelijaelämään!

Tämän heppoisemmin perustein ei voi opinahjoaan valita. Hyvin pian käsitin, että olin vain opiskelevinani.

Minulla ei ollut tarvittavia taipumuksia, ei lahjoja eikä paloa.

En ollut mikään valtava poikkeustapaus. Opiskelu-

Hyvin pian käsitin, että olin vain opiskelevinani.

Minulla ei ollut tarvittavia taipumuksia, ei lahjoja eikä paloa.

50

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

kavereistani tuli totta kai voittopuolisesti innovatiivisia ekonomeja, kuten pitikin, mutta tuli myös kirjailijoita, kuvataiteilijoita, muusikoita, tanssijoita.

Kutsumuksensa tajuaminen on iso lyhty syttymään elämässä, ja siitä pitkä matka vasta alkaa.

Minulla ei ollut tukenani koulutusta – poikavuosien musiikkiopistoa lukuun ottamatta en ole opiskellut ammattiani tai ammattejani missään. Kaikki on perustunut itseoppimiseen ja tekemiseen. En suosittele metodia kärsimättömille.

Oikotietä ei vain ole.

Bob Dylania mukaillen: ”Know your song well before you start singin’”.

Itseoppimista rahoitin mainostoimistotöissä. Pärjäsin OK, vaikka en edelleenkään ymmärtänyt, mitä tietyn yrityksen tietyssä markkina­ tilanteessa pitäisi tietylle tuotteelleen tehdä ja missä medioissa sen pitäisi mainostaa. Kun joku tuon kertoi, osasin sitten kyllä ideoida sloganin, kirjoittaa esitteen, tehdä mainoslaulun.

Muistan riemun, kun yövalvomiset kirjoittaen alkoivat vihdoin johtaa johonkin. Ensimmäinen näytelmä. Ja toinen. TV-sketsisarja musiikkeineen.

Ensimmäinen revyy. Ensimmäiset suomennokset.

Maailma, olen taiteilija!

Oikeita töitä en uskaltanut jättää vielä muutamaan vuoteen. Perheen elättäminen hirvitti, mutta vihdoin uskalsin, koska halusin uskaltaa.

En ole jälkeenpäin kokenut opiskeluvuosiani hukkaan menneiksi. Mahtavia ystäviä, itseymmärrystä, hippunen tajua kauppatieteistäkin – paino sanalla hippunen.

Suunta osoittautui vääräksi, mutta samalla oikea suunta kirkastui. Se ei ole vähäinen kirkastus se.

Eritoten, jos on pienikin mahdollisuus korjausliikkeeseen.

Kutsumuksensa tajuaminen on iso lyhty syttymään elämässä, ja siitä pitkä matka vasta alkaa.

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMIT – FINLANDS EKONOMER Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors p./tfn 0201 299 299 info@ekonomit.fi ekonomit.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSÄRENDEN • Jäsenmaksut – Medlemsförmåner • Jäsenedut – Medlemsavgifter • Työttömyyskassan jäsenyys – Medlemskap i arbetslöshetskassan

URAVALMENNUS, TYÖHAUN NEUVONTA JA PALKKANEUVONTA – KARRIÄRCOACHING RÅDGIVNING I ARBETSSÖKNING OCH LÖNERÅDGIVNING

jasenrekisteri@ekonomit.fi arkisin – vardagar 9–12: 0206 93200 Omien yhteystietojen päivitys: jasenpalvelu.ekonomit.fi Uppdatera dina kontaktuppgifter: jasenpalvelu.ekonomit.fi

ura@ekonomit.fi Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi

• Uusi suunta urallesi – En ny riktning på karriären • Oman osaamisen tunnistaminen – Identifiering av det egna kunnandet • Työhaun keinot ja kanavat – Metoder och kanaler för arbetssökning • Palkkaneuvonta ja neuvottelusparraus – Lönerådgivning och stöd för lönesamtal • Yrittäjyys uravaihtoehtona – Företagande som karriäralternativ

OIKEUDELLISET PALVELUT – JURIDISKA RÅDGIVNING • Työsuhdeneuvonta – Anställningsrådgivning • Työttömyysturvaneuvonta – Arbetslöshetsskyddsrådgivning

TYÖMARKKINATOIMINTA – ARBETSMARKNADSVERKSAMHET Työmarkkinajohtaja – Arbetsmarknadsdirektör Riku Salokannel 040 724 9566 VIESTINTÄ – KOMMUNIKATION viestinta@ekonomit.fi Viestintäjohtaja – Kommunikationsdirektör Marjo Loisa

040 747 9548

TOIMINNANJOHTAJA – VERKSAMHETSLEDARE Anja Uljas

040 550 0712

Koko henkilöstön yhteystiedot löydät sivustolta www.ekonomit.fi/yhteystiedot Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ekonomit.fi Kontaktuppgifterna hittar du på webben www.ekonomit.fi/kontaktuppgifter E-postadresserna skrivs i formatet fornam.efternamn@ekonomit.fi

arkisin – vardagar 9–12: 0206 93205 Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi eLakipalvelu 24/7 kirjautumalla – eLakipalvelu (eJuristen) 24/7 genom att logga in på: jasenpalvelu.ekonomit.fi

TYÖTTÖMYYSKASSA – ARBETSLÖSHETSKASSA IAET-kassan puhelinpalvelu – IAET-kassans telefonservice ma–to 10–15, pe 10–13: 09 4763 7600 må–to 10–15, fr 10–13 www.iaet.fi

Suomen Ekonomeilla on 25 alueellista ekonomiyhdistystä sekä 13 opiskelija­yhteisöä. Lisätietoa: www.ekonomit.fi/ekonomiyhdistykset ja www.ekonomit.fi/kylteriyhteisot.

Finlands Ekonomer har 25 lokala ekonomföreningar samt 13 studerandeföreningar. Mer information: www.ekonomit.fi/ekonomforeningar och www.ekonomit.fi/studerandeforeningar.

KYLTERIYHDYSHENKILÖT Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö auttaa, kun haluat tietää Suomen Ekonomien opiskelijapalveluista. Löydät oman kyllisi yhteystiedot: www.ekonomit.fi/kyltereille.

EKONOMSTUDERANDENS KONTAKTPERSONER Finlands Ekonomers kontaktperson på ditt universitet hjälper dig när du vill ha information om förbundets tjänster för studerande. Kontaktuppgifter till din egen kontaktperson hittar du på www.ekonomit.fi/ekonomistuderande.

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin matkapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 16,9 snt / min ja lankapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 6,9 snt / min. Puheluhinnat 0206-alkuisiin matkapuhelimesta mpm + 3 snt / min ja lankapuhelimesta pvm + 3 snt / min.

Samtalspris till 0201-nummer 8,21 cent / samtal + 16,9 cent / min från mobiltelefon och 8,21 snt / samtal + 6,9 cent / min från fasta nätet. Samtalspris till 0206-nummer msa + 3 sent / min från mobiltelefon och lna + 3 cent / min från fasta nätet.

Tarkistathan, että omat jäsentietosi (etenkin yhteystiedot, työpaikka ja työtehtävä) ovat ajan tasalla. Näin varmistat, että saat meiltä juuri sinulle tärkeää tietoa.

Voit kirjautua jäsenpalveluun jäsennumerollasi, Facebook- tai LinkedIn-kirjautumisella tai verkkopankkitunnuksilla osoitteessa jasenpalvelu.ekonomit.fi .

E KO N O M I 3 /2 0 1 8

51

Suoristimme mutkat yritysautoilusta K CAARA Leasing on Suomen mutkattomin leasingpalvelu yrityksille.

Me teemme autojen hankinnasta, hallinnoinnista ja huollosta yrityksellesi suoraviivaista. Saat kaikki tarvitsemasi palvelut samasta paikasta kustannustehokkaasti ilman välikäsiä. Valikoimastamme löydät satoja malleja johtavilta automerkeiltä: Audi-, Porsche-, SEAT- ja Volkswagen-henkilöautot sekä Volkswagen Hyötyautot.

Suomen mutkattomin leasingpalvelu

caaraleasing.fi