Kirja-arvio: Oudot tyypit

Jarno Alastalo: Oudot tyypit (Avain 2020)

Maailma on täynnä outoja ihmisiä. 13. lokakuuta ilmestynyt Oudot tyypit kertoo heistä. Jarno Alastalo on haastatellut teokseensa 26 suomalaista erilaisesti outoa tyyppiä, jotka kertovat lyhyesti elämäntarinansa. Yksi rakastui WTC-torneihin ja toinen roikkuu lihakoukuista taiteen nimessä ja ihan huvikseenkin. Kirjaan on haastateltu myös kulttijohtajaa, noitaa, jediritaria, meedioita, ufotutkijaa, parapsykologia, supersankaria, turria, demonia, seksityöläisiä ja Atlantista Tampereen alta tähtienergialla nostavaa atlantisnäkijää.

Alastalo kertoo teoksen esipuheessa, että kirjan tarkoitus on tuoda oudot lukijan eteen. Kirjan pyrkimys on säväyttää mutta samalla myös herättää ajatuksia siitä, kuka lopulta on outo ja miten outous määritellään.

Haastatellut henkilöt ihastuttavat aitoudellaan. He kertovat, millaista on elää yhteiskunnan hylkiöinä ja miten olla välittämättä siitä, mitä muut ajattelevat. Tämän printtilehden teemana ovat tabut, joten mikä sen tabumpaa kuin ihmiset, joista puhutaan paheksuen ja salaa kahviloiden nurkkapöydissä? Totuus on kuitenkin se, että jokainen näistä ihmisistä on omalla tavallaan siisti ja myös normaali.

“On huvittavaa olla tässä kirjassa, sillä olen samanlainen kuin kaikki muutkin maailmassa”, sanoo silmätatuoitu demoni Elias Erävalo teoksessa.

Tarinat inspiroivat ja pysäyttävät lukijan ajattelemaan, annanko itseni olla sellainen kuin todella olen vai esitänkö jotakin muuta. Samalla voi pohtia omia ennakkoluuloja ja käsityksiä maailmasta. Kirjan 230 sivua ovat liian vähän kaikille maailman outouksille, ja monta tarinaa jää kertomatta, sillä outoja asuu jokaisen naapurissa. Loppujen lopuksi olemme kaikki vähän outoja.

Kirja avaa silmät ja antaa tietoa asioista, joista lukijalla voi olla virheellinen käsitys tai ei tietoa ollenkaan. Esimerkiksi seksityötä pidetään moraalittomana ammattina, joka alistaa naisia. Todellisuudessa kaikki seksityö ei ole ihmiskauppaa ja sillä vähennetään yksinäisyyttä tarjoamalla fyysistä läheisyyttä niille, jotka eivät sitä muuten saa. Samoin noituuden voi käsittää toisella tavalla. Noita ja kulttijohtaja Luminary Blackthornin sanoin “Magia on suurelta osin myös psykologiaa.”

Henkilöiden kertomuksiin on helppo uppoutua ja heidän outoudestaan sekä rohkeudestaan voi ammentaa voimaa omaankin elämäänsä. Negatiivisena mainintana useat kirjoitus- ja lyöntivirheet hieman häiritsivät, mutta eivät pilanneet koko lukukokemusta. Alastalon kirjoittama teksti kunnioittaa haastateltuja ja tuo heidän tarinansa esiin henkilöiden itsensä kertomina, ilman ennakkoluuloja. •

Teksti: Anna-Sofia Tastula