Oulun ylioppilaslehti 1/2020

1/2020 | 27.02.2020 | 60. vuosikerta

Muuttuuko mikään?

• KAMPUS KESKUSTAAN?

s. 4

• HUIPPUUS TUKAHDUTTAA, . 14 s

• CATHARSIS IN OUR TIME,

s.

24

Sisältö

“I never wanted to become a PhD student. Actually I am still surprised.”

s. 23 “En ole vielä halunnut valita mitään puoluetta.

Antaa ajatusten sen osalta kypsyä vielä.” s. 6

“ To whom should we trust the most sensitive parts of ourselves: the stranger or the one close to us?” s.24

Tässä lehdessä 3 Päätoimittajalta

19 Kolumnisti Elina Korpi

Maailma muuttuu – niin minäkin.

ei aluksi kokenut yliopistoa omakseen. Yhä tyhjät haalarit ja ohitetut opiskelijabileet eivät kuitenkaan kerro koko totuutta.

4 Kampuksilla tapahtuu

Linnanmaan kampuksen tulevaisuutta selvitetään ja mahdollisuutena on muutto. Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijat kertovat tunnelmiaan uudesta sijainnistaan.

6 Vaikuttaminen ei ole aina politiikkaa

Edustajistosta tunnettu Eelis Palokangas valottaa motivaatioitaan vaikuttaa opiskelijapolitiikassa. Nyt aikeena on eläköityä.

8 Taas uutta eri pakkauksessa

Uusintaversiot elokuvista piinaavat filmifania tänä vuonna.

Eikö samojen tarinoiden toisinnoista pääse koskaan eroon?

14 Huipun tavoittelu hengästyttää

Tieteenkin on vallannut yritysmaailman huippupuhe. Miksi jokaisen pitää nykyään olla paras, ja mihin se johtaa?

2

OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO 1 | 2020

21 Kolumnisti Anna-Kaisa Sitomaniemi

miettii, miksi muutostarinat ovat niin koukuttavia ja samalla petollisia.

23 In English – Studying a PhD

Pablo Santur interviewed a doctoral student to find out how it actually feels to get a PhD.

24 In English – Catharsis in the modern world

Anca M. Catana wonders why life feels so empty these days. Is there a way to bring magic back into our lives? Was humanity’s trust in fairies and trolls the way to go?

27 Toimittaja on tarinankertoja

Alumnilta oppia -palstallamme Elsi Salovaara kertoo miksi hänen opettajan uransa vaihtui viime hetkellä toimittajan tiehen.

Päätoimittajalta

1/2020 27.2.2020 60. vuosikerta Oulun ylioppilaslehti on journalistisesti riippumaton. Vuonna 1961 perustettu lehti ilmestyy painettuna vuonna 2020 neljä kertaa.

Matka jatkuu verkossa osoitteessa

www.oulunylioppilaslehti.fi

Kameran kääntöpuoli

Löydät meidät myös mobiilisovellus Tuudosta!

PÄÄTOIMITTAJA Iida Putkonen paatoimittaja@oyy.fi 040 526 7821

PÄÄTOIMITTAJA | Iida Putkonen, iida.putkonen@oyy.fi

TÄMÄN LEHDEN TEKIVÄT

PAINOPÄIVÄÄ EDELTÄVÄNÄ PERJANTAINA

Ville Paananen, Anna-Kaisa

photoshoppaan omaa naamaani irti harmaasta taustasta. Hion hiuksia kohdalleen tietoisena siitä, ettei kukaan välitä tai edes huomaa kahden pikselin levyistä hiussuortuvaa ylioppilaslehdessä. Silti jatkan.

Kun laitan kuvani lehden sivulle, mietin kaikkia aiempia filmille tallentuneita versioita itsestäni. Kovin monesta niistä en pidä. Kotini seinällä roikkuu minusta kaksi kuvaa: toisessa kaadan taaperona itseni päälle mehua ja toisessa syön muoviautoa. Siedän kuvia harvahiuksisesta ja -hampaisesta itsestäni, mutta pian pysyvien hampaiden jälkeen kuvat minusta loppuvat.

Lapsuuden albumeissa poseeraan erikseen jokaisen irronneen hampaan jälkeen, mutta ala-asteen loppuvuosilta jäljellä on enää luokkakuvia. Yläasteella katosin niistäkin kokonaan.

Kamerasta tuli minulle pahin vihollinen, enkä enää suostunut sen eteen edes väkisin. Karkasin kuvauspäivänä opettajien kynsistä ja vannoin, etten katuisi edes vuosien kuluttua.

Pelkäsin kameraa pitkään. Toimittajakeikoilla olen tottunut nauramaan sitä, kuinka pitäydyn itse kameran takana, koska vihaan olla kuvissa.

Myös valokuva-albumini ovat siitä todiste.

Sivuilla voisivat olla lukiovuosien värjätyt hiukset tai ulkomaanmatkojen palanut iho. Sen sijaan esiinnyn reissukuvissa korkeintaan tärähtäneenä kätenä tai sormena linssin reunassa.

Pelkäsin omaa kuvaani niin paljon, että unohdin täysin jättää muistoistani jäljen.

Sitomaniemi, Essi Erkkilä, Raita Niva, Anca M. Catana, Pablo Santur, Kerttu Juutilainen, Laura Juntunen, Anniina Kuha, Elina Korpi ja Petra Uusimaa KANNEN KUVA Ville Paananen TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Erkki Koiso-Kanttilan katu 1 2T-ovi, 1 krs.

90570 Oulu

toimitus@oyy.fi JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta PAINO Kaleva 365, Oulu MAINOSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega Maija-Liisa Kokko 044 7373 6616 ilmoitusmyynti@sm-mega.fi PAINOS 2000 kpl ISSN 0355-9238 (painettu) ISSN 1798-9922 (verkko) ISSN-L 0355-9238

USEAN VUODEN KAMERAKAMMON jälkeen totuttelen jälleen olemaan linssin toisella puolella.

Lukion kapina on laantunut ja kadun kuitenkin kadonneita muistoja. En enää halua unohtua, mutta kuten mikä tahansa muu muutos, ei tämäkään ole helppo.

Kuvaustilanteessa hikoilen ja heilun ja heitän vähintään kaksi kiusallista vitsiä kameran takana seisovalle (anteeksi teille). En myöskään siedä katsoa lopputulosta, koska pelkään mörköä, joka

filmille on tallentunut.

Kesken tämänkin pääkirjoituksen pysähdyn katsomaan omaa kuvaani kehyksessä. Kuvittelen kuvalle jatkoksi jalat, jotka juoksevat kameran alta karkuun. Piirrän päässäni silmiin pakokauhua ja muita merkkejä siitä, että kuva olisi ollut parempi jättää ottamatta.

Silti, kuva on ja pysyy. Hiukset eivät luikertele pakoon eivätkä silmät harhaile linssin keskiöstä.

Hymy ei valahda kasvoilta eivätkä rypyt paidassa haittaa. Enkä vihaa kuvaani, vaikka helposti voisin.

OLEN TULLUT SIIHEN TULOKSEEN, että kaikista ihmisistä saa niin hyviä kuin huonojakin kuvia – myös minusta. Jokaiseen asiaan löytyy kääntöpuoli, mutta jos pelästyy huonoja kokemuksia, ei uskalla enää kääntää hyviäkään näkyviin.

Tänä vuonna aion siis olla kuvissa. Myös tärähtäneissä ja epäimartelevissa, aivan omana itsenäni. Jos en paikatakseni menetettyjä teinivuosien hirveyksiä, niin ainakin luomaan muistoja, joita voin vanhana muistella kaihoistasi.

Tai kulmakarvoja, joita voin tuomita, kun muoti väistämättä jälleen muuttuu.

MUUTOS on myös tämän lehden teema. Vuosikymmenen ensimmäisessä printissä käsittelemme esimerkiksi sitä, miksi Linnanmaan kampus on jatkuvassa muutoksessa ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan (s. 4).

Anna-Kaisa Sitomaniemi kirjoittaa (s. 8) siitä, miksi uutuusversiot samoista tarinoista jaksavat vetää katsojia ja miettii, onko muutos tarpeen.

Elina Korpi kuvaa omaa muutostaan opiskelujen aikana (s. 19) ja Anca M. Catana kertoo maailman muuttuneen, ja muutoksen merkitsevän mielenrauhan menettämistä (s. 24).

Toivon tänä vuonna hyviä muutoksia myös sinulle.•

NRO 1 | 2020

OULUN YLIOPPILASLEHTI

3

Ajankohtaista

TEKSTI Iida Putkonen KUVA Unsplash

Linnanmaa, keskusta ja opiskelijakokemus – miten käy kampuksen?

Yliopisto tiedotti syksyllä kiinteistöselvityksestä, jossa yhtenä Linnanmaan kampuksen tulevaisuuskuvana oli kampuksen siirtäminen keskustaan. Rehtori Niinimäen mukaan uusi kampus olisi sijoitus nykyaikaan niin opiskelijoiden, ympäristön kuin kaupungin näkökulmasta.

LINNANMAAN K AMPUKSEN MUUTTO pääsi otsikoihin viime

syksynä. Yliopisto aloitti marraskuussa kiinteistöstrategian selvityksen, jossa vaihtoehtoina kampuksen tulevaisuudelle ovat peruskorjaaminen, uudisrakentaminen tai muutto.

Selvityksen syiksi kerrottiin vanhentuva kampus ja korkeat tilavuokrat, jotka nousisivat entisestään, jos tiloja alettaisiin remontoida.

Muuttaisiko yliopisto todella Linnanmaalta, kysyttiin. Kyllä muuttaisi, vastaa nyt kiinteistöselvitystyön johtaja rehtori Jouko Niinimäki.

“Kysymys on strategisempi, kuin pelkästään vuokra”, Niinimäki aloittaa.

Rehtorin mukaan tilavuokra on neuvoteltavissa, mutta se ei ole ainoa ongelma, joka nykyisiä tiloja koskee.

“Rakennukset tulevat luonnostaan elinkaarensa päähän. Nykyinen kampus on palvellut tarkoitustaan hyvin 50 vuotta, mutta sen yhä vanhentuessa tulee eteen väistämättä joko peruskorjaus, uusi rakennus tai muutto.”

Miksi sitten muutto olisi parempi vaihtoehto kuin remontointi tai uudisrakentaminen tutulle Linnanmaan kampusalueelle?

Niinimäki kertoo päätöksen liittyvän koko yliopiston tulevaisuuteen ja tuleviin sukupolviin. Yhä pienemmät ikäluokat johtavat ennusteissa opiskelijamäärien laskuun, mikä vuorostaan tarkoittaa 4

OULUN YLIOPPILASLEHTI

kiihtyvää kilpailua yliopistojen kesken.

“Oulun yliopiston tulee olla yhä vetovoimaisempi, jotta opiskelijoita saadaan myös muista kasvukeskuksista. Uudella kampuksella ja muutolla Oulun yliopistosta tulisi valtakunnallinen puheenaihe myös mediassa”, Niinimäki sanoo.

Muutto keskustaan näyttäytyykin rehtorille kiinteistökysymyksen sijaan mainekysymyksenä; keinona tehdä yliopistosta yhä houkuttelevampi. Sana, joka hänen puheessaan toistuu on opiskelijakokemus.

“Yhä useampi opiskelija näyttää haluavan asua keskustassa. Jos eläminen, opiskelu ja vapaa-aika olisivat samassa ympäristössä, olisi opiskelijan kokemus myös yliopistosta ja kampuksesta parempi.”

Niinimäen mukaan yliopisto pyrkii positiivisten kokemuksien lisäksi helppoon saavutettavuuteen.

Uutta kampusta on kaavailtu rautatieaseman läheisyyteen, mikä takaisi helpomman siirtymisen kampukselle myös muilta paikkakunnilta saapuville.

“Aalto ja kaikki suuren sarjan yliopistot ovat liikenneyhteyksien keskellä. Keskeinen sijainti houkuttelisi opiskelijoita niin pohjoisesta, etelästä kuin idästä”, Niinimäki tiivistää.

Huolena hiilijalanjälki Tulevan kampuksen suunnittelussa tullaan ottamaan huomioon myös ympäristö ja hiilijajalanjälki.

“Linnanmaan kampus on vanha NRO 1 | 2020

ja muodoltaan litteä. Täällä on isoja lasiseiniä, eikä rakennus ole energiatehokas”, Niinimäki kertoo.

Siirtämällä kampus keskustaan vähennettäisiin tarvetta yksityisautoilulle, mikä osaltaan vähentäisi yliopiston hiilijalanjälkeä.

“Nykyinen julkinen liikenne ei tule pysymään yhteiskampuksen perässä. Nyt jo saan palautetta opiskelijoilta, että bussilinjat ovat tukossa. Emme voi pyrkiä hiilineutraaliuteen ja nojata yksityisautoiluun kampukselle siirtymisessä.”

Yksityisautoilu on Niinimäelle ongelma myös opiskelijoiden kokemuksen kannalta: hän kertoo lukeneensa, että Helsingissä vain joka kolmas nuori hankkii ajokortin, eikä usko, että nuoret haluavat jatkossa autoilla opiskelupaikkaansa.

Vuosikymmenien projekti Selvityksen on määrä valmistua tänä keväänä. Niinimäki kertoo pyrkivänsä tuomaan asian yliopiston hallitukselle huhtikuussa, jolloin hallitus linjaa onko edessä remontti, rakentaminen vai kampuksen muutto.

Jos hallitus päätyy puoltamaan muuttoa, muutokset tapahtuisivat kuitenkin vasta vuosien päästä. Yliopisto muuttaisi uusiin tiloihin tiedekunta kerrallaan. Arvioitu muutto sijoittuisi vuosille 2026–2040.

“Useimmat nykyiset opiskelijat eivät tulisi näkemään uutta kampusta nykyisen tutkintonsa puitteissa opiskelijoina”, Niinimäki sanoo.

Projektin suuruudesta huolimatta rehtori on positiivisin mielin, ja toivoo opiskelijoilta samaa.

“Oli ratkaisu mikä tahansa, opiskelijoiden hyvinvointi on aina mielessä. Tätäkin päätöstä tehdään opiskelijaa varten, jotta voidaan varmistaa hyvä opiskelukokemus.”

Millainen on uusi kampus?

Vaikka suunnitelmat uuden kampuksen rakentamisesta ovat vasta suunnitteluvaiheilla, on ideoita jo heitetty ilmaan. Sijaintina rautatieaseman läheisyys vaikuttaa jo lukkoon lyödyltä.

Keskustassa sijaitseva kampus näyttäytyy Niinimäelle myös keinona tuoda Ouluun elinvoimaa.

“Vaikka elinvoimaistaminen ei ole varsinaisesti yliopiston tehtävä, voisimme auttaa tuomaan vireyttä keskustaan ja tehdä osaltamme Oulusta vetovoimainen kaupunki.

Inspiraationa uudelle kampusrakennukselle Niinimäki mainitsee oululaisarkkitehti Rainer Mahlamäen suunnitteleman Metropolian Myllypuron kampuksen.

Virallisia suunnitelmia ei ole, vaikka Oulun yliopiston arkkitehtiopiskelijat suunnittelevatkin Mahlamäen ohjauksessa kurssityönään Niinimäen sanojen mukaan “leikkimielisesti” uutta kampusta.

“Uusi kampus olisi sijoitus nykyaikaan. Haluaisin sanoa opiskelijoille, että huoli pois!” Niinimäki tiivistää. • THIS STORY IS ALSO IN ENGLISH! SEE PAGE 23.

YTHS laajenee kaikille korkeakouluopiskelijoille

Kampusgallup: Miltä muutto tuntuu ja onko mikään muuttunut?

YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ YTHS laajenee myös ammatti-

korkeakouluopiskelijoille 1.1.2021. Muutoksia palveluihin tulee myös nykyisille asiakkaille. Jatkossa terveydenhoitomaksu on yhä pakollinen, mutta se maksetaan ylioppilaskunnan sijaan Kelalle.

Ensi vuodesta alkaen myös käyntimaksut muuttuvat. Nykyisessä mallissa opiskelija maksaa käyntimaksuja erikoislääkärin, kuten hammaslääkärin tai gynekologin palveluista, sekä peruuttamatta jääneistä ajoista. Jatkossa käyntimaksut poistuvat ja opiskelija maksaa vain peruuttamattomista ajoista. Oulussa palvelupiste jatkaa Linnanmaan kampuksen läheisyydessä ja tarjoaa myös jatkossa sekä perusterveyden että suunterveyden palveluita. •

TEKSTI JA KUVAT Petra Uusimaa

Ensimmäiset ammattikorkeakouluopiskelijat muuttivat Linnanmaalle!

Miten uudet tilat ovat vastanneet odotuksiin?

LINNANMAAN KAMPUS ON MUUTOKSEN EDESSÄ, sillä Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) muut-

taa vuoden 2020 aikana uusiin tiloihin Linnanmaalle.

Kampus onkin ollut jo pitkään remontissa, sillä uusille tulokkaille rakennetaan uusia, monikäyttöisiä tiloja.

Muutto tapahtuu kahdessa aallossa. Ensimmäiset opiskelijat muuttivat Linnanmaan kampukselle vuoden 2020 alussa. Tammikuussa kampukselle muuttivat informaatioteknologian opiskelijat.

Kysyimme Linnanmaalle muuttaneilta ammattikorkeakouluopiskelijoilta, mitä mieltä he ovat uusista tiloista ja arjesta Linnanmaan kampuksella.

Tyytymättömyyttä on huomattavissa ruuan hinnan nousussa ja pitkissä ruokajonoissa. Lounaan hinta nousi ammattikorkeakoulun kampusravintoloiden hinnasta lähes 1,50 euroa. Lisäksi kasvava opiskelijamäärä tekee ruuhka-aikoina jonoista pidemmät.

Remontin valmistuttua kevään aikana suurin muuttoliike tapahtuu kesällä 2020. •

Ylioppilaskunnan uudeksi koulutuspoliittiseksi asiantuntijaksi Aino Rossi OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN uudeksi koulutuspoliitti-

Aapo, tieto- ja viestintätekniikka, 1. vuosi

seksi asiantuntijaksi valittiin Aino Rossi. Ylioppilaskunnan hallitus päätti asiasta kokouksessa 20. helmikuuta.

Rossi opiskelee Oulun yliopistossa luokanopettajaksi. Hän on toiminut hallinnon opiskelijaedustajana vuodesta 2019 alkaen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnassa sekä opettajankoulutuksen johtoryhmän luokanopettaja-opiskelijoiden edustajana 2020 alkaen. Rossi aloitti tehtävässään maanantaina 24. helmikuuta.

Haku päättyi 31. tammikuuta.

Tehtävää haki 12 henkilöä, joista neljä haastateltiin. •

Muutto on tuntunut hyvältä.

Linnanmaalla oleminen on kaikin puolin parempi kuin Kotkantiellä, paitsi että ruoka on kalliimpaa ja jonot ovat pidemmät.

Ennakko-odotuksia ei oikeastaan ollut.

Tilat ovat paljon läpinäkyvämmät, niin on enemmän valoa.

Emma, tieto- ja viestintätekniikka, 1. vuosi Odotettiin, että täällä olisi enemmän ruokavaihtoehtoja ja modernimmat tilat.

Ruuan hinta nousi 1,11 eurosta 2,60 euroon.

Bussikulkuyhteydet ovat paremmat, mutta tilat ovat pienemmät, kun vertaa Kotkantien kampukseen.

Oulun yliopisto yhteistyöhön seitsemän eurooppalaisen yliopiston kanssa OULUN YLIOPISTO MUODOSTAA

Tähän aikaan 60 vuotta sitten PALOAUTO KADOKSISSA

IHONHOITOVINKKEJÄ

FUKSIAISTEN TARKOITUS

Lehti kertoi ensimmäisessä numerossaan vuonna 1961 kummallisesta tapahtumasta. Syksyisenä päivänä kaupungilla syntyi epäilys, että opiskelijat olisivat varastaneet punaisen paloauton. Pian selvisi, että pitkin Kauppurienkatua kulki paloauto, jota työnsivät isokokoiset, tupsulakkiset “kauhukakarat”. Toimitus huomauttaa, etteivät kyseessä kuitenkaan olleet teekkarit. Selkkauksen lopuksi selvisi, että Oulun palokunta oli lahjoittanut paloautonsa, eikä sitä ollut varastettu.

Samaisessa vuoden 1961 esikoislehdessä keskusteltiin ongelmaihosta ja kokeiltiin pika-avuksi kasvonaamiota. Opiskelijan iho oireili kenties tenttistressin seurauksena jo lehden alkuaikoina.

Kasvonaamiomainoksesta innostunena “Pirkkokaarina” päätti kokeilla kasvonaamiota toimittaja testaa -tyyliin. Lopputulos oli kaukana rentouttavasta self care -sessiosta: ihoa alkoi kiristää eikä naamion jälkeen lopputuloksena kasvot muistuttaneet persikkaa vaan “sellaista reikäistä perunaa”.

Vuoden 1961 numeroissa syntyi myös debattia siitä, millaista fuksin elämän kuuluisi olla ensimmäisenä vuonnaan. Vuoden 1960 fuksi harmittelee, ettei OYY ole järjestänyt fuksiaisia. Fuksimarjuri Pentti Karvonen vastaa toteamalla, että keväällä niitä ei pystytä enää järjestämään, sillä keväällä fuksit ovat kasvaneet jo liian isoiksi eikä fuksiaisista ole mitään hyötyä. Fuksimajuri näkee, että fuksiaisten tehtävänä on tavata muita kanssakärsijiä ja rohkaistua.

NRO 1 | 2020

jatkossa yhteistyöyliopiston Bilbaon, Bochumin, Corkin, Istanbulin, Liègen, Rotterdamin ja Zagrebin yliopistojen kanssa. Yhteistyöyliopisto UNIC-nimellä kulkeva yhteistyöyliopisto on asettanut tavoittekseen lisätä liikkuvuutta ja osallisuutta monimuotoisissa yhteiskunnissa.

Tehtävikseen yliopisto määrittelee antaa opiskelijoille, henkilöstölle ja tutkijoille mahdollisuuden liikkua esteettä, lisätä osaamista ja tukea yliopistoja ottamaan vastaan opiskelijoita ja henkilökuntaa kaikenlaisista taustoista ja mahdollistaa tiedonvaihdon ja yhteiskehittelyn kaupunkien ja eri sidosryhmien kanssa. • Oikaisu: Oulun ylioppilaslehden numerossa 3/2019 keskittymiskykyä käsittelevässä jutussa oli kaksi nimivirhettä. Toimittaja Jussi Ahlroth oli virheellisesti Alroth, ja tutkija Edward Hallowell kaksi kertaa muodossa Halloway. Toimitus pahoittelee virhettä.

OULUN YLIOPPILASLEHTI

5

Päähenkilö | Palstalla yliopistolainen pääsee ääneen.

TEKSTI JA KUVAT Laura Juntunen

Vastuuta, ei politiikkaa Ylioppilasliikkeessä muutoksia ajanut Eelis Palokangas haluaa auttaa muita niin vapaaajallaan kuin töissäkin.

EELIS PALOKANGAS

» 23-vuotias. Syntynyt ja kasvanut Rovaniemellä. Oululaistunut yliopisto-opintojen myötä.

Lääketieteen opiskelija. » Mukana järjestötoiminnassa ja opiskelijapolitiikassa. Toimii Oulun Lääketieteellisen killan puheenjohtajana vuonna 2020.

Vapaa-ajallaan on itseop» pinut valokuvaaja, joka tallentaa järjestelmäkameraansa tähtitaivasta, revontulia ja Oulua. Lisäksi Palokangas harrastaa kuntosalilla käymistä ja pelaa tennistä.

Unelma-ammatti lapsena: » Alakoulussa haaveili vielä yleisesti tiedemiehen tehtävistä. Luonnontieteet ja tekniikka ovat kiinnostaneet aina, ja haave lääkärinurasta selkiytyi yläasteella.

Haluaa järjestötyöhön osal» listumalla olla tekemässä parasta opiskelukokemusta Kontinkankaalla.

6

OULUN YLIOPPILASLEHTI OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO 3 | 2020 NRO 11 | 2020 | 2019

SYKSYLLÄ 2018 KOHISTIIN, kun Oulun

ylioppilaskunnan linjavedossa ehdotettiin ylioppilaskunnan automaatiojäsenyydestä luopumista. Ylioppilaskunnan linjapaperiin asian ajaneen, lääketieteen opiskelija Eelis Palokankaan alullepanemasta kannanotosta keskusteltiin ympäri Suomen, aina eduskuntaa myöten.

Seuraavan kerran Palokankaan nimi nousi esiin loppuvuodesta 2019, kun edustajisto päätti leikata ainejärjestöjen avustuksia. Jatkossa tukea saavat vain pienimmät ainejärjestöt. Aloitteen takana oli Lääketieteellisen vaaliliiton edustajistoryhmä (LED), johon Lääketieteellisen killan puheenjohtajanakin toimiva Palokangas kuuluu.

Vuoden 2017 vaaleissa edustajistoon noussut Palokangas on ehtinyt olla monessa mukana. Vaikka Palokangas on muuttanut ylioppilaskunnan käytäntöjä, hän ei halua nähdä itseään poliitikkona. “ Politiikalla on vähän ikävä kaiku. Mielestäni siihen sanaan liittyy tietynlaista lyhytnäköisyyttä. Näen edustajistotyöni ja muun enemmän järjestövaikuttamisena kuin politiikkana”, Palokangas sanoo.

Miksi sitten vaikuttaa, ellei taustalla ole poliittinen motivaatio?

Järjestötoiminta on harrastus 23-vuotiaaksi Palokankaalla on paljon kokemusta erilaisissa kokouksissa istumisesta, valtuustoista ja järjestöistä.

Rovaniemellä kasvanut Palokangas hakeutui ylä-

asteella nuorisovaltuustoon opettajansa kannustamana.

Siellä vierähti kaksi kautta eli neljä vuotta.

Seuraavaksi tie vei Suomen Nuorisovaltuustojen Liittoon, Lapin piirijärjestöön.

Yliopistossa kiltatoimintaan hakeutuminen tuntui varsin luonnolliselta jatkolta. “ Voisi kai sanoa, että se on minulle harrastus.

Olen aika vastuuntuntoinen tyyppi, joka haluaa osallistua asioihin sivustaseuraamisen sijaan. Tulee ajatus, että jos ei kukaan muu hae niin kai minun sitten pitäisi”, Palokangas sanoo.

”

Linnanmaalla voi henkäistä helpotuksesta.

Voisi kuvitella, että Palokankaalla olisi mielessä jokin visio uudenlaisesta ylioppilaskunnasta. Näin ei kuitenkaan ole. Hän ei myöskään allekirjoita mitään aatetta tai ideologiaa, eikä omista puolueen jäsenkirjaa. “ En ole vielä halunnut valita mitään puoluetta.

Antaa ajatusten sen osalta kypsyä vielä. Olisi harmillista valita kantansa liian nuorena ja huomata myöhemmin, ettei se tunnukaan omalta”, hän selittää.

Palokankaalle keskustelua herättäneissä muutosehdotuksissa on ollut kyse vastuuntunnosta.

Esimerkiksi aiempi ainejärjestöjen rahoitusmalli oli aiheuttanut mielipahaa Kontinkankaan kampuksella jo pitkään. “ Kontinkankaan killois-

ta vain terveystieteet ovat saaneet avustuksia. Se on harmittanut täällä aika paljon, ottaen huomioon, että Kontinkankaalta tulee kuitenkin noin 10 prosenttia koko ylioppilaskunnan jäsenmaksuista. Tässä oli siis puhtaasti kyse omien äänestäjiemme toiveesta”, Palokangas sanoo.

Vaikka Palokangas kokee yhä ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyden yksilönvapauden vastaisena hän korostaa, ettei ole millään tapaa ylioppilaskuntavastainen. “ Se olisi mielestäni vähän outoakin, kun olen toiminnassa niin laajasti mukana”, hän hymähtää.

Maailman paras ammatti Nyt Palokangas on alkanut suunnitella järjestötyöstä ja opiskelijavaikuttamisesta vetäytymistä.

Tämänkään päätöksen takaa ei löydy sen suurempaa dramatiikkaa. Palokangas on ehtinyt olla mukana jo monta vuotta, ja oma valmistuminen häämöttää keväällä 2021.

Näin ollen kuluva vuosi 2020 tulee olemaan viimeinen, jonka hän voi olla kokonaisuudessaan toiminnassa mukana.

“On aika antaa muillekin onnistumisen kokemuksia järjestökentällä.

Mielestäni on myös tärkeää, että työssä on jatkuvuutta. Siksi vastuuta on ryhdytty jo jakamaan muille”, hän sanoo.

Kun Palokankaalta tiedustelee, onko hänellä vielä jotain radikaaleja yllätyksiä takataskussa ennen sivuun siirtymistä, häntä alkaa naurattaa.

“Ei, Linnanmaalla voidaan henkäistä helpotuk-

NRO 1 | 2020

sesta. Mutta jos vakavasti puhutaan niin lähiaikoina näen tärkeänä ennen kaikkea sen, että OYS:n sairaalahanke toteutetaan myös opiskelijoiden etua ajatellen. Hanke tulee vaikuttamaan vuosikymmeniä eteenpäin. Jos sairaala tehdään opiskelijoiden kannalta hyvin eli huolehditaan siitä, että siellä on riittävät opiskelutilat, saadaan hyviä ja tyytyväisiä opiskelijoita joista yhä useampi toivottavasti jäisi pohjoiseen myös töihin.”

Palokankaalle ammatinvalinta on ollut selvä jo pitkään, vaikka ensikosketus lääketieteeseen ei niin mukava ollutkaan.

“Olin yhdeksännellä luokalla isän työpaikalla tet-harjoittelussa. Se oli hyvin jännittävää. Kun pääsin ensimmäistä kertaa mukaan potilashuoneeseen, tuli saman tien huono olo”, hän muistelee huvittuneena.

Nykyään lääkärin ammatti tuntuu maailman parhaalta työltä.

“Opiskeluaikana olen vasta ymmärtänyt, miten monipuolinen ammatti tämä on. Suuntautumisvaihtoehtoja on valtavasti. Tässä ammatissa pääsee todella lähelle ihmistä ja saa osakseen sellaista luottamusta, mitä harvoissa ammateissa pääsee koskaan kokemaan.”

Viime kädessä lääkärin työssä on kyse samoista asioista, jotka saivat Palokankaan lähtemään mukaan myös järjestötyöhön ja opiskelijapolitiikkaan: auttamisesta ja vastuuntunnosta.

“Haluan olla hyödyksi, olla hyvä siinä mitä teen ja auttaa muita työlläni”, Palokangas tiivistää. •

OULUN YLIOPPILASLEHTI

7

Onko mikään enää uutta?

8

OULUN YLIOPPILASLEHTI OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO NRO 11 | 2020 | 2020

Sama tarina, uudet kujeet?

Klassikoiden uutuusversiot valtaavat valkokankaat vuosi toisensa jälkeen. Loppuvatko Hollywoodista ideat?

TEKSTI Anna-Kaisa Sitomaniemi KUVITUKSET Ville Paananen

MULAN (2020), LEIJONAKUNINGAS (2019), ALADDIN (2019), Dumbo (2019), Hellboy (2019), Charlien enkelit (2019) – viime aikojen elokuvauutuuksien lista on kuin aikamatka lähimenneisyyteen. Väistämättä herää ajatus: “Eikö kukaan viitsi tehdä enää uutta?”

Tänäkään vuonna elokuvissa kävijä ei voi välttää uudelleenfilmatisointeja ja moneen kertaan kaluttujen tarinoiden jatko-osia. Disneyn Mulan (2020), klassikkokirjaan pohjautuvat Pikku naisia (2019) ja Eläintohtori Dolittle (2020) sekä toimintakomedia Bad Boys for Life (2020) joko toistavat tai jatkavat kaikki tuttuja kertomuksia.

Vaikka vanhojen ideoiden kierrättämisellä ei ansaitsisi montaa tähteä elokuva-arvioissa, kiinnostavat uudelleenfilmatisoinnit katsojia. Suomen elokuvasäätiön mukaan viime vuoden katsotuimpien elokuvien kolmen kärkeen kiri Leijonakuningas ja Aladdin oli samalla listalla kymmenes.

Raha ratkaisee Varma yleisö on yksi syy uudelleenfilmatisointien suosiolle. Oulun yliopiston elokuvatutkimuksen lehtori Kimmo Laineen mukaan aiemmin suosituksi todettu aihe on pienempi riski kuin ihan uusi.

“Tämä pätee niin kirjallisuus- ja sarjakuva-adaptaatioihin kuin uusintaversioihin, remakeihin. Syy voi olla myös tekijänoikeuksissa. Jos tuottaja omistaa oikeudet aiheeseen jo entuudestaan, ei yksittäisistä oikeuksista tarvitse maksaa erikseen.”

Valmiista tarinamaailmoista ammentaminen kannattaa myös taloudellisesti. Disney osti sarjakuvajätti Marvelin vuonna 2009 ja on tehnyt ostollaan voittoa jo yli 18 miljardia dollaria. Klassikkopiirrettyjen live action -versioilla Disney on ansainnut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 7 miljardia.

Vaikka elokuvien uusintaversiot saavat kassakoneet ki-

lahtelemaan, kriitikoilta heruu harvemmin kiitosta.

“Kriitikko odottaa, että teos tarjoaa jotakin uutta ja ennenkokematonta. Mutta poikkeuksiakin on. Esimerkiksi A Star Is Born sai alkuperäistä enemmän arvostusta osakseen”, Kimmo Laine perustelee.

Tuttuus voi olla myös syy, miksi uusintaversioita mennään katsomaan yhä uudelleen, vaikka moni pettyisi niihin. Viime vuonna ilmestynyt Cats-musikaalielokuva pyrki ratsastamaan rakastetun klassikon maineella ja tunnetuilla näyttelijöillä, mutta se sai murska-arvioita ja floppasi katsojaluvuissa.

Nostalgia vetoaa katsojaan Elokuvien uusintaversiot kiehtovat, sillä ne vetoavat menneen kaipuuseen. Tutkija Pirjo Kukkosen mukaan nostalgia, haikea koti-ikävä, on merkitysten muodostamisen väline. Se kytkeytyy esineisiin, musiikkiin ja kuviin, joiden avulla etsitään mennyttä maailmaa. Nostalgia luo illuusion: “ennen oli paremmin”.

Kaipuun vallassa ihminen rakentaa muistoa omasta historiastaan. Kun kuulee Leijonakuninkaan tunnussävelmän, voi kokea palaavansa kotiin. Lämpö valtaa rintakehän ja jossain häivähtää kutkuttava vapauden tunne, jonka luuli jo menettäneensä. Mieli vaeltaa takaisin lapsuuteen, jolloin kaikki oli vielä mahdollista ja suurin huoli oli, saiko luvan mennä ulos leikkimään.

Leijonakuninkaassa (1994, 2019) aikuistunutta Simbaa kehotetaan “muistamaan kuka hän on”. Uudelleenfilmatisoinnit vetoavat katsojan tekemään saman: ihminen palaa etsimään elokuvasta itseään.

Myös Kimmo Laine uskoo ihmisten saavan tutuista kertomuksista jatkuvuuden tuntua elämään ajassa, joka on pirstaleista. Kulttuuri ei ole enää yhtenäistä, ja massaan sulautumisen sijaan pyritään erottautumaan yksilöinä.

Elämä voi tuntua aiempaa epävarmemmalta, kun oman

NRO 1 | 2020

OULUN YLIOPPILASLEHTI

9

Tim Burtonin Dumbosta (2019) poistettiin muun muassa vuoden 1941 version rasistisina pidetyt varishahmot.

Disney-tutkija Aino Isojärvi kirjoittaa (Kaleva, 20.7.2019), kuinka Aladdinin (2019) uudessa versiossa prinsessa Jasminelle annetaan enemmän näkyvyyttä. Alkuperäispiirretyssä Jasminen suurin haave on löytää rakkaus, mutta sulttaani-isä päättää naittaa tyttärensä itse valitsemalleen puolisolle.

Uudessa elokuvassa Jasmine haaveilee sulttaanin urasta ja päättää itse, meElokuvien pienellä neekö naimisiin. Prinsessa laulaa naisia Muuttuuko mikään todella? voimauttavan laulun, jossa hän kieltäyMenneen haikailu ei ole ainoa motiivi pintaremontilla tyy vaikenemasta ja jäämästä varjoihin. kertoa vanha tarina uudestaan. Myös Toisaalta hetkeä myöhemmin hän on osoitetaan, teknologian nopea kehitys houkuttaa avuton vanki, jonka vain prinssi voi petekemään uudelleenfilmatisointeja uulastaa. että ollaan sin menetelmin. Nyky-yleisölle useiPuhtaita papereita uusintaversiot eivät valveutuneita muutenkaan den elokuvien ja tv-sarjojen alkupeIsojärveltä saa. Elokuvat räisversiot eivät myöskään ole tuttuja. ovat uskollisia alkuperäisille ja muutoksosiaalisissa Siksi vanha tarina voidaan esitellä nuoset ovat usein vain pientä kiillottelua. remmille sukupolville uutena.

Kaunottaressa ja hirviössä kysymyksissä. Esimerkiksi “Vaikka elokuva tai televisiosarja olisi (2017) pääsankari Belle ryhtyy isänsä tauusintaversio, ei sillä ole monelle suurpaan keksijäksi, mutta hänen suurin intakaan merkitystä. Monikohan House novaationsa on pyykkikone. of Cardsin (2012–2018) amerikkalaisversion katsoja Myös videoesseisti Lindsay Ellis kritisoi Disneyn on nähnyt alkuperäisen brittisarjan, tai edes tietää uusintaversioita woke-kulttuurista, reagoinnista että sellainen on olemassa?” Laine kommentoi. yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Woke-kulttuuria Alkuperäisiä tarinoita päivitetään myös nykyaion kritisoitu siitä, ettei se saa muutosta aikaan vaan kaan istuviksi. Greta Gerwigin ohjaamaa Pikku naitukahduttaa keskustelun. Tärkeintä, että itse keräsia (2019) on arvioitu aiempia tulkintoja radikaalimtään pisteitä osoittamalla, että ollaan asioista tietoimaksi ja feministisemmäksi. sia.

Kyseessä on seitsemäs elokuvaversio klassikkokirEsimerkiksi Aladdinin Jasminesta tehdään “girl jasta, ja se kommentoi 2020-luvun näkökulmasta boss”, vaikka hän on lopulta miesten vallan alla. naisen rooleja ja identiteetin etsintää 1800-luvulla.

Dumbosta rasistiset elementit on siivottu pois ikään Samalla tarinaa voi peilata nykyaikaan. Jotkut asiat kuin niitä ei koskaan olisi ollutkaan. Näin elokuvien muuttuvat, toiset eivät. pienellä pintaremontilla osoitetaan, että ollaan valNaisten ja erilaisten etnisten ryhmien esittäminen veutuneita sosiaalisissa kysymyksissä. on puhuttanut myös Disneyn live action -versioissa.

Ongelmia ei silti ratkaista, vaan muutoksilla usein elämän ongelmien lisäksi kuullaan jatkuvasti kriiseistä ympäri maailmaa. Vanhojen tuttujen tarinoiden äärellä voi kokea hetken turvallista pysyvyyttä.

Jotkut asiat eivät muutu.

Nostalgia liittää ihmisen osaksi tiettyä aikakautta, jota muistellaan lämmöllä ja kaiholla. Siihen viihdeteollisuudessa osataan tarttua. Elokuvat, tv-sarjat kirjat, pelit ja musiikki ovat sukupolvikokemuksia: luultavasti ei löydy montaa millenniaalia, joka ei tunnistaisi, mistä Ellinooran hittibiisi Leijonakuningas kertoo.

”

10

OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO 1/2020 4 | 2019

kalastetaan yleistä hyväksyntää ja lisää katsojia. Samaan on sortunut J. K. Rowling, joka on surullisen kuuluisa jälkikäteen tekemistään lausunnoista Harry Potter -maailmasta.

Rowling on esimerkiksi kertonut jälkeenpäin ajatelleensa aina, että velhohahmo Dumbledore on homoseksuaali. Aihe sivuutetaan kuitenkin täysin niin alkuperäisessä tarinassa kuin myöhemmissä velhomaailman spin off -elokuvissa, joten paljastusta on pidetty lähinnä irtopisteiden hakemisena.

Uusi versio on vanha ilmiö Toistaiseksi uudelleenfilmatisoinneille ei näy loppua. Mediassa on jo pitempään puhuttu Pienen Merenneidon live action -versiosta ja vuodelle 2021 on kaavailtu uutta Batmania.

Uusien versioiden tekeminen vanhoista elokuvista ei kuitenkaan ole uutta.

Kimmo Laineen mukaan uudelleen kerronnan juuret ulottuvat vielä kauemmaksi, suullisen kertomaperinteen ajoille. Uudelleentulkintoja on tehty yhtä kauan kuin elokuvia ja

televisiotakin.

Useiden elokuvien taustalla olevat tarinat myös pohjautuvat kansanperinteeseen tai vanhoihin myytteihin. Esimerkiksi Blade runner (1982) ja sen jatko-osa Blade runner 2049 (2017) toistavat Prometheus-myyttiä. Siinä antiikin jumalat luovat ihmisen, joka lopulta riistäytyy luojiensa käsistä. Tunnetuin populaarikulttuurin toisinto samasta myytistä lienee Frankensteinin hirviö, joka myös on poikinut lukuisia uusia tulkintoja.

Mitä poikkeavaa on nykyajan uusintaversioiden tehtailussa verrattuna aiempaan? Ainakin nykykulttuurissa uusintaversioiden tekeminen on aiempaa kontrolloidumpaa.

“1930–1950-luvuilla Suomessakin saatettiin tehdä uusia versioita kansainvälisistä aiheista mainitsematta siitä ja maksamatta tekijänoikeuksista. Nyt käsikirjoituksista ja formaateista käydään kauppaa systemaattisesti”, Laine kertoo.

NRO 1 | 2020

OULUN YLIOPPILASLEHTI

1111

12 OULUN YLIOPPILASLEHTI 12

NRO 1 | 2020

Mikä remake?

Jos uusien versioiden sanasto saa pääsi pyörälle, tässä lyhyt oppimäärä ilmiön ymmärtämiseen.

ADAPTAATIOSSA tiettyä teosta muuntamalla tai sovittamalla tuotetaan uusi itsenäinen teos. Esimerkiksi elokuva Cats (2019) on sovitettu filmille näyttämömusikaalista.

LIVE ACTION -ELOKUVISSA yhdistetään oikeita ihmis- tai eläinnäyttelijöitä ja tietokoneanimaatiota.

Esimerkiksi Disneyn Aladdin (2019) on live action -elokuva, mutta Leijonakuningas (2019) on luotu täysin tietokoneella.

REBOOTISSA on kyse jatkumosta. Rebootin ei tarvitse olla uskollinen aiemmalle elokuvalle, vaan se käynnistää uuden suunnan tarinalle. Esimerkiksi Casino Royale (2006) aloitti uuden Bond-elokuvien kauden.

REMAKE on uusi versio jo tehdystä teoksesta. Vanha elokuva voidaan päivittää uudeksi, mutta tarina säilyy pääpiirtein samana. Esimerkiksi Tuntematon sotilas (2017) on kolmas elokuvaversio tarinasta ja adaptaatio Väinö Linnan romaanista.

SPIN-OFF on elokuvan tai muun teoksen pohjalta tehty oheistuote, kuten tv-sarja. Spin-off esimerkiksi nostaa alkuperäisteoksesta sivuhahmon uuden elokuvan päähenkilöksi tai keskittyy eri ajanjaksoon.

Lähteet: Carlen LaVigne: Remake Television: Reboot, Re-use, Recycle (2014) Totuus elokuvasta -blogi: “Terminologia kuntoon: reboot vai remake?”, Aavetaajuus.fi

Trendille ei näy loppua Yleisölle tarjotaan sitä, mitä se pyytää. Niin kauan kuin ihmiset maksavat uudelleenfilmatisoinneista ja niiden oheistuotteista, kannattaa tarinasta lypsää kaikki irti – ja sittenkin vielä vähän.

Itsessään uudelleenfilmatisoinneista ei ole mitään haittaa. Uusi ohjaus ja uudet näyttelijät voivat herättää hyvän tarinan henkiin ja remake-versiosta voi tulla alkuperäistä parempi.

Maailmaan mahtuu useampi tulkinta samasta tarinasta.

Voidaan myös ajatella, että maailmassa on rajallinen määrä perustarinoita. Kuinka monta täysin uniikkia kertomusta voidaan enää keksiä? Ehkä kaikki elokuvien pohjalla olevat ideat ovat enemmän tai vähemmän tuttuja ja käytettyjä.

Eikä kotoisuudesta nauttiminen ole väärin.

Uudelleenfilmatisointien parissa on turvallista kääriytyä hetkeksi menneen syleilyyn.

Klassikkopiirretyn katsominen voi lohduttaa huonona päivänä tai saada huomaamaan, kuinka kuluneiden vuosien alla sisimmässä on tallessa yhä sama lapsi.

Toisaalta uudelleenfilmatisoinnit ovat viihdeteollisuusyhtiöiden rahasampoja.

Esimerkiksi Avengers: Endgamesta (2019) julkaistiin samana vuonna Yhdysvalloissa teattereihin toinen versio, jossa elokuvaan oli lisätty seitsemän minuuttia lisämateriaalia. Katsoja sai muutaman lisäminuutin, mutta tuotantoyhtiö yli viiden miljoonan tuoton. Näin elokuva nappasi Avatarin (2009) paikan historian suurimmat lipputulot tuottaneena uudella versioinnilla.

Uusintaversion leffalippua ostaessa voi siis kysyä itseltään, kuka todella hyötyy siitä, että menee katsomaan tutun elokuvan hieman muunneltua versiota. Tutun sanonnan mukaan ei se ole tyhmä, joka pyytää, vaan… •

NRO 1 | 2020

OULUN YLIOPPILASLEHTI

13

13

Onko keskiverrolle tilaa akateemisessa maailmassa?

14

OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO 1 | 2020

Vaatimus huippuudesta tukahduttaa tiedeyhteisöä Huippusuoritus! Huippututkimus, -työyhteisö ja -työntekijät! Tieteessä ja tutkimuksessa on uusi perusvaatimus ja se on huippuus. Kuka määrittelee, mitä se on ja ketä huipulle mahtuu? Entäpä mitä seurauksia tästä vaatimuksesta on?

TEKSTI Essi Erkkilä KUVITUKSET Anniina Kuha

HUIPPUUDESTA PUHUTAAN JATKUVASTI ja kaikkialla. Tämä korostuu erityisesti julkisessa keskustelussa ja mediassa.

Hyvä esimerkki säännöllisestä glorifioinnista on jokavuotinen uutisointi ylioppilaskirjoitusten tuloksista. Median hehkutuksen perusteella syntyy helposti ajatus, että parhaat arvosanat ovat normi valmistuvien ylioppilaiden keskuudessa. Todellisuudessa laudaturien rohmuajat ovat selkeässä vähemmistössä: Ylen mukaan vain yhdellä prosentilla ylioppilaista on todistuksessaan laudatureja viisi tai enemmän.

Huippuihin siis todellakin lukeutuvat vain aniharvat. Tätä ei yleensä nosteta esille, vaan sen sijaan suuri huomio keskittyy pieneen vähemmistöön. Vain pyramidin kärjestä puhuminen rakentaa rajattua kuvaa aiheesta. Pelkästään aihepiirin sanastoon kytkeytyy erilaisia merkityksiä ja käsityksiä.

“Kyllähän huippu sanana on hyvin kategorinen, luokitteleva ja poissulkeva. Huippuja voi olla vain yksi, se top of the top”, summaa suomen kielen tutkija Mia Halonen Jyväskylän yliopistosta.

Halonen kommentoi aihetta yleisesti kielentutkijan ja -asiantuntijan näkökulmasta, sillä hänen oma tutkimuksensa on suuntautunut tarkemmin kielen käytön ihanteisiin, ideologioihin ja puhujien asenteisiin.

Huippuuden aikakautena kyseinen termi vilisee kielenkäytössä jatkuvasti, mutta asiayhteys jätetään lähes poikkeuksetta lukijalle avoimeksi. Merkitystä ei määritellä ylioppilastuloksien yhteydessä eikä yleensä työpaikkail-

moituksissakaan.

Tätä pohtii myös Mia Halonen: “Harvoin huippuutta on määritelty ja usein esimerkiksi työpaikka määrittelee huippuuden. Jos kyseisellä työpaikalla ovat jo huiput, miten hakija voi olla huippu tai mikä sitten määrittelee sen huippuuden?”

Faktoja, tilastoja ja analyyseja, kiitos!

Miten huippuutta sitten voitaisiin tässä tapauksessa määritellä? Aihetta koskettavaan keskusteluun on otettava mukaan yksi termi: diskurssi. Diskurssilla tarkoitetaan tietyn puhetavan tuottamia merkityksiä, jotka ilmenevät kielenkäytössä. Esimerkiksi tiedeyhteisössä huippupuhe naamioituu erilaisten mittareiden muotoon, joiden kautta tieteen parhaimmisto näyttäytyy ympäröivälle yhteiskunnalle.

“Akateemisessa maailmassa huippudiskurssi ilmenee erityisesti puheena huippujulkaisuista ja huippuyliopistoista. Molempia – julkaisuja ja yliopistoja – arvioidaan numeroin erilaisissa systeemeissä”, kommentoi diskurssintutkija Heidi Hirsto Vaasan yliopistosta.

Tiedeyhteisössä on vakiintunut tapa ilmaista laadullista parhautta erilaisilla rankingeilla, yliopistovertailuilla sekä esimerkiksi kotimaisella Julkaisufoorumi eli Jufo-järjestelmällä.

Jufo on luokitusjärjestelmä, jonka avulla mitataan tieteellisen julkaisutoiminnan laatua.

Laadukkuuden mittareina käytetään erilaisia

julkaisukanavia, kuten lehtiä, konferensseja ja kustantajia.

Kanavat on tieteenalakohtaisesti arvotettu välille 0–3, jossa paras ja järjestelmässä arvostetuin taso on kolme. Rankingit puolestaan listaavat yliopistot paremmuusjärjestykseen ja niiden muodostusperusteet vaihtelevat eri tuottajien välillä. Yhteistä näille laadun arvioinnin työkaluille on se, että ne lasketaan monimutkaisilla matemaattisilla menetelmillä.

Yliopistojen kohdalla huippuus on siis muokattu matematiikaksi.

Laatu numeroiksi Huippuuden ilmaiseminen numeerisesti ei ole täysin yksioikoista. Yhteiskuntatieteilijä Heikki Patomäki käsittelee blogikirjoituksessaan laajasti yliopistovertailuja ja taustaa niiden takana. Patomäki nostaa keskiöön vertailuista puuttuvan yhdenmukaisuuden: saman instituution sijoitus voi vaihdella jopa satoja sijoja valitusta listauksesta riippuen.

Selitys valtavalle hajonnalle löytyy matematiikasta rankingien takana. Paremmuusjärjestystä laadittaessa laskijat huomioivat, mittaavat ja painottavat asioita eri tavoin. Muuttujia on paljon ja käytännön ongelmia syntyy jo eri tavalla muodostettujen lukuarvojen yhteensaattamisessa: miten tämä saataisiin toteutettua ilman vääristymiä tuloksissa?

Lisäksi äkkiseltään yksinkertaiselta vaikut-

NRO 1 | 2020

OULUN YLIOPPILASLEHTI

15

tavat seikat, kuten yliopiston koko, voivat osoittautua hyvinkin tulkinnanvaraisiksi. Ketkä esimerkiksi lasketaan opiskelijoiksi: kaikki kirjoilla olevat opiskelijat vai vain perustutkinto-opiskelijat? Entäpä poissaolevat opiskelijat, lasketaanko heitä mukaan? Erilaiset arviointitavat voivat muuttaa yliopiston kokoa laskuissa oleellisesti, ja tämä on vain yksi huomioitavista muuttujista.

Patomäen tapaan myös professori Ellen Hazelkorn Dublinin teknologiainstituutista on käsitellyt yliopistojen ranking-systeemiä ja erityisesti sen vaikutuksia akateemiseen maailmaan. Hazelkorn nostaa esille useita ongelmakohtia, mutta keskittyy kuitenkin tiiviimmin käsittelemään vertailuissa piilevää suurempaa ongelmaa: niillä on epämääräisyydestään huolimatta vankka valta-asema.

Hazelkornin mukaan ranginkit sitoutuvat tiiviisti politiikkaan: niillä on suuri valta päättäjiin, mutta lisäksi muun muassa opiskelijoihin, vanhempiin, sijoittajiin ja mediaan. Esimerkiksi yliopistojen top-500 listalle mahtuu noin 3 prosenttia kaikista maailman yli 18 000 yliopistotasoisesta oppilaitoksesta. Määrä on marginaalinen, ja parhaaseen kolmeen prosenttiin kuuluminen kuulostaa huikealta saavutukselta.

Tästä huolimatta julkisuudessa ja poliitikkojen keskuudessa elää vahvasti ajatus siitä, että vain parhaat 20, 50 tai 100 oppilaitosta olisivat riittävän loistavia, Hazelkorn jatkaa. Hän tiivistää ajattelumallin erinomaisesti: sen logiikka on täysin kieroon kasvanutta.

16

OULUN YLIOPPILASLEHTI

Numeroita suositaan kotimaassakin Myös Jufo-järjestelmässä laadun ilmaiseminen matemaattisesti ontuu. Ongelmat kulminoituvat siihen, että samaan systeemiin pyritään sullomaan täysin erilaisten tieteenalojen julkaisuja. Korkeimpiin luokituksiin on valittu pääasiassa sellaisia tieteellisiä foorumeita, joissa julkaisukieli on englanti. Tämä on hyvin epäedullista esimerkiksi humanistisille tieteille ja yhteiskuntatieteille, joissa kummassakin tehdään paljon julkaisutoimintaa kotimaisilla kielillä.

Eripuraa tieteiden välillä on pyritty tasaamaan esimerkiksi nostamalla korkeimpiin luokituksiin kustantajia ja julkaisusarjoja, jotka toimivat kotimaisilla kielillä. Julkaisufoorumin kommentti aiheeseen on tästä huolimatta surullista luettavaa: “Julkaisufoorumi-luokituksessa arvioidaan tieteellistä laatua – ja tiede on kansainvälistä. Tasoluokka ei välttämättä heijasta tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, mutta se ei olekaan Julkaisufoorumin tarkoitus. Toki ihmistieteissä tieteellistä ja yhteiskunnallista relevanssia ei välttämättä ole mielekästä arvioida erillisinä”. Loppukaneettina todetaan vielä tasapainon hakemisen jäävän asiantuntijoista koostuvan paneelin arvioitavaksi.

Käytännössä siis todetaan etteivät tiede, sen laadukkuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus ole erillisiä ilmiöitä, niitä nyt vain mitataan erikseen. Tutkijat itsekin tiedostavat, ettei pelkkä status kerro koko totuutta.

NRO 1 | 2020

“Kaikki tietävät salaa, että huippuus ei korreloi yhtään sen kanssa kuinka paljon yhteiskunnallista merkitystä tutkimuksella on. Vaikka tutkimuksella on alhainen arvosteluluokka, sillä voi olla suuri yhteiskunnallinen merkitys esimerkiksi opetuskäytössä”, Mia Halonen tiivistää.

Status tuo rahaa, mutta myös rajoittaa Tieteessä pyrkimys parhaimmistoon ja tunnustetuksi tulemiseen heijastuvat usein suoraan rahoitukseen. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, millaista tiedettä ja tutkimusta tehdään.

“Laadun ja huippuuden mittaaminen on ongelmallista tiedeyhteisölle, sillä siitä seuraa varmaa tutkimusta. Varmaa tutkimusta tehdään, jotta voidaan saada [yksikkö]status”, kertoo Mia Halonen.

“Yksikköstatuksella” viitatataan Suomen Akatemiaan ja sen nimityksiin: instituutio valitsee uudet tutkimuksen huippuyksiköt kahdeksan vuoden välein. Akatemia on myös suurin rahanlähde tieteelliselle tutkimukselle kotimaassa.

Viimeksi valinnat tehtiin vuonna 2017, jolloin myös huippuyksikköohjelma uudistui ja sen kesto laajeni nykyiseen kahdeksaan vuoteen entisestä kuudesta vuodesta. Valinta huipuksi tarkoittaa tutkimusyksikölle rahoitusta, joka on edellytys kokopäiväiselle tieteen tekemiselle. Rahoittajina mainitaan Suomen Akatemian lisäksi, yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset sekä “useat muut lähteet”.

Useista rahan lähteistä huolimatta huippuyksiköiden rahavirta ei pelkän valinnan perusteella ole varmistettu koko toiminta-ajalle: neljän toimintavuoden jälkeen yksikkö läpikäy tieteellisen väliarvioinnin, joka johtaa yksikön rahoituksen nousuun, laskuun tai päättymiseen.

Tuloksia on siis saatava aikaiseksi. Yritysmaailmasta tutun tulos tai ulos -ajattelun leviäminen akateemiseen maailmaan voi kuitenkin olla tieteelle tuhoisaa.

Sari Kivistö ja Sami Pihlström esittävät huolensa akateemisen maailman ja yhteiskunnallisen muutoksen yhteentörmäyksestä, joka uhkaa viedä tutkijoiden ajan pois varsinaisesta tutkimuksesta. Sen sijaan kallisarvoista aikaa kuluu brändin rakentamiseen ja markkinointiin. Tällainen näkyvyys myös suosii heidän mukaansa mediaseksikkäitä tutkimusaiheita sekä kovaäänisiä tutkijatyyppejä, sillä nämä taipuvat hyvin uutisointiin.

“On huolestuttavaa, jos tällaisten arvojen annetaan ohjata tulevaisuudessa myös tutkimusrahoituksen kanavoimista”, Kivistö ja Pihlström kirjoittavat.

Valitettavasti Kivistön ja Pihlströmin jo vuonna 2015 esittämät huolenaiheet ovat alkaneet konkretisoitua tutkimuksessa. Tämä ilmenee esimerkiksi Mia Halosen esille nostamassa termissä: varma tutkimus. Millaista käytännössä on “varma tutkimus”? Tehdäänkö tutkimusta jonka tulos tiedetään vai tutkitaan trendikkäitä juttuja, jotta saadaan rahaa? Mia Halosen mukaan kyse on kummastakin.

“Tutkimuksista saadaan ’uskottavia’, kun ei lähdetä liian rajuihin ja jännittäviin hypoteeseihin. Rahoittajat uskaltavat paremmin rahoittaa, koska jotain tulosta on tulossa joka tapauksessa”, Halonen kertoo.

Varmojen tuloksien lisäksi aiheita voidaan

valita mediaseksikkyys edellä.

“Trendikkyys ja seksikkyys vaanivat tutkijoita ja rahoittajia: sellaisilla aiheilla saadaan näkyvyyttä molemmille. Pahimmillaan tämä siis johtaa siihen, että kysytään itsestäänselvyyksiä, joihin vastaukset jo tiedetään kunhan konteksti on ’jännittävä’. Vähän kärjistetysti, mutta ei pahasti”, Halonen sanoo.

Rahoittajien ja median vaikutus tieteeseen on hankala. Riskinottoa tutkimuksessa vältellään, sillä helposti ymmärrettävät ja myytävät aiheet toimivat paremmin kummallekin, niin rahoittajille kuin mediallekin. “Tiedeyhteisö kulkee rahoitusmielessä hyvin turvallisella tiellä, sillä muiden on ymmärrettävä mitä tehdään ja se rajoittaa paljon. Tämä ei ole tieteen lähtökohta tai hyväksi tieteelle. Välillä pitäisi pystyä tekemään jotain todella outoa tai kummallista”, kommentoi Mia Halonen.

Onko vain huippu tärkeä?

Tutkijoille vaatimukset absoluuttisesta huippuudesta ovat kiinteä osa arkea, eikä jatkuvien paineiden kanssa ole helppo jaksaa.

“Mittaaminen yliopiston sisällä on mutkikasta ja traumatisoivaa. Invalidisoivaa puhetta huippuudesta on paljon ja monille on vaikeaa uskoa huippuuden mittareihin”, yli kolmekymmentä vuotta tieteen parissa työskennellyt Mia Halonen harmittelee.

Myös tutkija Heidi Hirsto kokee polarisoituneen keskustelun kuormittavana. Hän tiivistääkin aiheen kannalta ehkä keskeisimmän pohdinnan yhteen kysymykseen: “Onko ihan ok olla melko hyvä tai hyvä yliopisto tai tutkija, vai onko mikä tahansa asema huipun alapuolella automattisesti vajavainen ja ongelmalli-

nen?”

Suomalaisia tutkijoita on moitittu viime aikoina kehnoista tuloksista Eurooppalaisen tutkimusneuvoston eli ERC-rahoituksen hakemisessa. Väkilukuun suhteutettuna rahoitusta on tullut hyvin, mutta muihin maihin verrattuna Suomi on takamatkalla: vain kuusi sadasta tutkijoiden hakemuksesta saa vihreää valoa.

Yhtenä syynä huonoihin tuloksiin on pidetty ERC-rahoituksen rakennetta, jossa kaksi kolmasosaa siitä on suunnattu uransa alussa oleville tutkijoille. Onko aloittelevan tutkijan kuitenkaan realistista pyrkiä heti suoraan tieteen kärkeen?

“Joissain yliopistoissa, joissa minäkin olen työskennellyt, jo jatko-opiskelijoiden oletetaan tarjoavan artikkeleita ainoastaan huippujulkaisuihin. Tämä on aina tuntunut vähintäänkin paradoksaaliselta. Miten jatko-opiskelija voisi olla tieteenalan huipulla? Kuka sitten on pohjalla?” Heidi Hirsto pohtii.

Huippuuden määrittäminen tieteessä on monimutkaista. Hyvin nopeasti päädytään pohtimaan yhteiskunnallista ja jopa filosofista kysymystä: mikä tieteessä on tärkeää? Onko tärkeää toimia huippustatuksen alla, olla näkyvästi esillä mediassa tai kansainvälisesti vai tehdä isoille massoille näkymätöntä kehitystyötä paremman yhteiskunnan eteen?

Heidi Hirstolla on ainakin yksi tärkeä parannusehdotus vallitsevaan ilmapiiriin ja keskusteluun: “Tuntuu siltä, että huipusta puhutaan usein irrallisena. Huippua ei kuitenkaan voi olla ilman perustaa, pohjaa tai runkoa. Ne kaipaisivat mielestäni enemmän tunnustusta”. •

NRO 1 | 2020

OULUN YLIOPPILASLEHTI

17

Pohditko tutkinto-ohjelman vaihtoa?

Läheiselle alalle vaihtaessa sinun ei välttämättä tarvitse hakea uutta opiskelupaikkaa yhteishaussa.

Jos kanditutkintosi on vielä kesken, voit hakea opiskeluoikeutesi siirtämistä siirtohaussa.

Se on yhteishaun vaihtoehto jo yliopistossa opiskeleville.

Katso siirtohaussa mukana olevien hakukohteiden valintaperusteet Opintopolusta tai kysy lisää tiedekuntasi lähipalvelupisteestä.

Siirtohaussa haetaan 4.– 18.5.2020.

Koe kaupunkimedia

opiskelija-alennus

-10%

vapaakaupantuotteista Palvelemme ma-pe 8-20 | la 9-17 | su 11-17 Oulu247 on toimitettu ja yhdessä tehty kaupunkimedia Linnanmaanapteekki.fi Kauppalinnankuja 1-3 | puh. 08-5561591 ELÄMÄNMITTAISTA HUOLENPITOA

Kaupunki sykkii mobiilissa Oulu247-sovellus koostaa sinua kiinnostavat uutiset, ilmiöt, tapahtumat ja tarjoukset.

Lataa ja kokeile.

Oulu247.fi 18 OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO 1 | 2020

Kulttuuria kampukselta MYRKKYKIELI Oululaiset lapsuudenystävät laulaja Matti Kuokkanen ja kitaristi Antti Tarumaa perustivat vuonna 2002 bändin puhelimessa soitetun kitarasoolon perusteella. Yhtyeen jäseniksi ovat vakiintuneet kitaristi Petri Sääskö, basisti Teemu Hiltunen sekä rumpali Janne Kiiveri. Bändi julkaisee maaliskuussa toisen albuminsa, Pyhä yksinkertaisuus.

Minusta tuli yliopistofani

KOLUMNI | Tulin hakemaan yliopistosta tutkinnon, mutta matkani varrella tapahtuikin muodonmuutos, kirjoittaa Elina Korpi kolumnissaan.

O

len kokenut muodonmuutoksen. Se alkoi vuonna 2015, kun aloitin opinnot yliopistossa.

Kun aloitin opintoni, ajattelin yliopiston olevan välietappi, jonka jälkeen pääsen jatkamaan uuteen ammattiin.

Tulin yliopistoon puhtaasti suorittamaan tutkinnon ja päästäkseni lähtöruutuun työelämässä. Ehkä tutustuisin muutamaan uuteen tulevaan kollegaan. Alanvaihtajana minulla ei kuitenkaan ollut paljoa aikaa.

Edellisestä tutkinnosta sain ammatin ja työpaikan, mutta jokin kuitenkin kutkutteli hakemaan yliopistoon opiskelemaan opettajaksi, mitä olin ajatuksissani pyöritellyt teini-iästä asti. Suunnitelmanani oli: “Paperit ulos ja töihin!”. Mutta toisin kävi.

tärkeää.

Nyt olen ollut yliopistossa lähes viisi vuotta ja opintojen loppu häämöttää: valmistuminen on lähempänä kuin koskaan ennen. Opintojeni viimeisen kevään kynnyksellä aloin pohdiskella kulunutta aikaa ja sen merkitystä.

HUOMASIN, että näistä vuosista tulee jäämään reppuun paljon muutakin kuin tutkinto, ja sille kaikelle täytyy antaa aikaa. Koko aika täällä on ollut yksi iso oppimisprosessi.

Se on niin iso, että tässä vaiheessa pystyn toteamaan vain, että muodonmuutos on tapahtunut.

Suuri osa tätä kokemusta on kuitenkin jotain muuta kuin minä ja oma muutokseni. Erilaisia opiskelukavereita, opettajia sekä muita eteenpäin työntäjiä on tässä matkan varrella on tielleni ilmestynyt.

He ovat tarjonneet herkullisia mahdollisuuksia porinoille ja höpöttelyille sekä yhdessä tekemiselle yliopistolla. Kaikki tämä on antanut oman tavan retkeillä läpi yliopistovuosien, sekä kasvaa ja kehittyä siinä sivussa.

Syksystä 2015 on nyt vierähtänyt tovi. Tulin hakemaan yliopistosta tutkinnon, mutta matkani varrella tapahtuikin muodonmuutos. Tässä muutoksessa minusta tuli yliopistofani, ja käsitteellä yliopisto onkin minulle nyt ihan ikioma merkitys. •

”

Suunnitelmanani oli: Paperit ulos ja töihin!

ALUSSA TUNTUI, että on vain yksi tapa olla opiskelija. Ajan kuluessa huomasin, että jokainen tekee tämän omalla tavallaan.

Innostuin ajatuksesta pitää puolivakavaa valokuvausharrastustani yllä ja menin puheille silloisen Ylkkärin toimitukseen, jossa olen nyt valokuvannut epäsäännöllisen säännöllisesti 4,5 vuotta. Olen ollut opiskelija ja nautiskellut opiskeluajastani täällä siinä missä muutkin.

Haalareissani ei tosin ole yhtään merkkiä, enkä ole kertaakaan jonottanut bilelippuja.

Melkein hävettää myöntää, koska se tuntui ensimmäisinä vuosina niin tärkeältä. Pian kuitenkin huomasin, että saan itse määritellä sen, mikä on minulle opiskeluaikana

Elina Korpi on luokanopettajaopiskelija, joka on innokas elämän ihmettelijä, utelias valokuvaaja ja leppoisa lähiluontoretkeilijä.

Spin-offien kevät | Tuttujen hahmojen toistaminen jatkuu valkokankaalla Sonic the Movie

Black Widow

Scooby-Doo!

Videopelien sininen siili Sonic saapuu tällä kertaa valkokankaille. Visuaalisen uudistuksen kokenut elokuva nähdään Jeff Fowlerin ohjaamana. Dr. Robotnikin roolissa esiintyy tuttu koomikko Jim Carrey.

Marvelin elokuvista tuttu naissankari Black Widow saa ensimmäisen oman elokuvansa, kun Scarlett Johansson pääsee pääosaan.

Aiempien elokuvien välille sijoittuvan elokuvan ohjaa Cate Shortland.

Jos Mysteeri Oy on jo tuttu, mutta maskotti Scooby-Doo ei, tässä elokuva sinulle. Klassinen spin-off kertoo sivuhahmon tarinan ja palauttaa katsojan tuttuun maailmaan.

Ohjaajana animaatioveteraani Tony Cervone.

Ensi-ilta 28.2.2020

Ensi-ilta 29.4.2020

Ensi-ilta 15.5.2020

”

Kuva: Isabel Andersson

Matti Kuokkanen: Homma lähti siitä, että mulla oli pöytälaatikossa paljon runoja ja sanoitusaihioita. Antin kanssa meillä oli ollut pitkään puhetta, että pitäisi perustaa bändi.

Yksi vappu, kun vielä opiskelin teekkarina täällä Oulun yliopistolla ja Antti opiskeli Rovaniemellä, hän soitti mulle puhelun. Sieltä kuului vain kitarasooloa. Kuuntelin, että onpa hyvän kuulosta, en oikeastaan edes tiennyt, että Antti on treenannut niin paljon. Antti kysyi, että olisko nyt aika perustaa se bändi.

Antti Tarumaa: Ideana oli, että soitetaan raskaampaa suomenkielistä rokkia, ei niinkään heviä. Keväällä 2002 saatiin bändi kokoon.

Matti: Ensimmäinen biisikin syntyi siten, että Antti soitti mulle melodiaa puhelimen välityksellä. Hänellä oli sanatkin siihen, mä tein laulumelodian lennosta.

Matti: Bändillä oli aluksi toinen nimi. Suomessa toimi silloin bändirekisteri, josta huomasin meidän nimen olevan jo käytössä. Piti äkkiä keksiä toinen nimi, joku keikkakin oli tulossa.

Aattelin, että Myrkkykieli on sopivan erikoinen, en tiiä onko se oikeastaan edes suomen kielen sana.

Joku joskus sanoi, että keksikää parempi nimi. Oltiin menossa Kemiin keikalle, sieltä sanottiin, että voisitteko tulla eri nimellä, että saatais vähän myyvämpi.

Antti: Aika moni bändi on eka kuulostanut vähän oudolta, kuten Apulanta tai Tehosekoitin, mutta sitten niistä on tullut ihan luontevia nimiä. Toisaalta se on vaan nimi. Sanoituksetkin on vaan sanoituksia.

Matti: Vaikka kyllähän niitä sydänverellä tehdään.

Välillä biisin teossa on sellaista telepaattista yhteyttä. Yleensä kun teen sanoitusta, minulla saattaa pyöriä jokin lause päässä pitkään. Aika paljon sanat ovat eletystä elämästä, ihmissuhteista, eroista ja rakastumisista.

Antti: Kakkoslevy on minusta monipuolisempi, ykköslevy oli ehkä vähän vakavampi.

Matti: Se oli vähän paatoksellisempi. Nyt on otettu vaikutteita monesta suunnasta, iskelmästä, punkista, itämaisestakin. Levynjulkaisukeikka on Tukikohdalla maaliskuussa.

Ollaan kehitytty ihan sikana keikkabändinä.

Ihan ensimmäinen keikka tais olla Caiossa, Antti soitti tyyliin selin yleisöön.

Itse olen kokenut ehkä sykähdyttävimmät keikkatuntemukset, kun ollaan oltu soittamassa kehitysvammaisten palvelukeskuksessa. Ihmisiä oli tullut ympäri Pohjois-Suomea. Se aitous ja se, mitä musiikki pystyi antamaan niille ihmisille, mulle tuli ihan kylmät väreet ja tippa linssiin siinä.

Kerttu Juutilainen

NRO 1 | 2020

OULUN YLIOPPILASLEHTI

19

Koe kaupunkimedia

Oulu247 on toimitettu ja yhdessä tehty kaupunkimedia

Kaupunki sykkii mobiilissa Oulu247-sovellus koostaa sinua kiinnostavat uutiset, ilmiöt, tapahtumat ja tarjoukset.

Lataa ja kokeile.

Oulu247.fi

Opiskelija!

Opiskelun ohjeet yhdestä paikasta:

www.oulu.fi/opiskelijalle Voit seurata ajankohtaisia uutisia myös Tuudosovelluksen etusivulta ja valita Tuudossa seurattavaksi myös oman tutkinto-ohjelmasi.

20 OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO 3 | 2019

Kirja-arvio Anna Tommola: Yöllinen elämämme – Miksi näemme unia?

(Atena 2020)

Muutostarinat huijaavat meitä

KOLUMNI | Menestyksekkään muutostarinan kaaren päässä ei aina ole aarre ja onni, vaan siellä voi piillä pettymys, kirjoittaa Anna-Kaisa Sitomaniemi.

L

ähes päivittäin median otsikot kutsuvat hämmästelemään uskomatonta muutosta: “Huima nousu kaupan kassalta pääministeriksi!” Muodonmuutokseen kurkkaaminen houkuttaa ainakin itseäni, vaikka kuinka klikkiotsikot ärsyttäisivät.

Muutostarinoissa on jotain äärettömän tyydyttävää. Niissä kaaoksesta tulee järjestystä, sotkusta puhdasta ja onnettomasta ihmisestä onnellinen. Ongelma ratkaistaan yhdellä mopin pyyhkäisyllä kuin kahvitahra karvamatosta Tv-shopin mainoksessa.

Tarinat ovat myös samaistuttavia. Ne inspiroivat ja antavat toivoa. Sankaritarinassa tilanteeseensa tyytymätön pieni ihminen taistelee vaikeuksien kautta voittoon ja julistaa uuden elämän ihanuutta. Maailmassa tapahtuu hyviä asioita, elämää voi itse hallita ja ongelmia ratkaista.

VOITTAJAN KERTOMUKSESSA muutos etenee yleensä kuin luotijuna pysäkiltä toiselle.

Todellisuus näyttäytyy kuitenkin toisenlaisena. Muutos voi madella hitaasti ja matkalle tulla pari pikku muuttujaa. Joskus prosessi muistuttaa lähinnä harhailua tuntemattomassa metsässä ilman karttaa ja matkapuhelinverkkoa. Usein muutos vaatii toisia ihmisiä, ulkopuolista apua ja hyvä tuuria.

Missä siis ovat kertomukset siitä, kun unelmien alanvaihto liike-elämästä hyvinvointivalmentajaksi viekin ojasta allikkoon?

Julkaistaanko juttua elämäntaparemontista, josta ei saa muodonmuutoskuvia ja jossa soturitreenien sijaan pakottaudutaan tylsille tuulipukukävelyille? Joskus kokemustarinat voitaisiin unohtaa kokonaan ja tarjota tietoa ilman tunteiden kuohuntaa. Moni asia on liian monimutkainen, että siitä saisi liikuttavan kertomuksen.

En usko, että tarinat tulevat koskaan katoamaan – eikä niiden tarvitsekaan. Ihminen on tarinankertoja ja hyviä kertomuksia rakastetaan.

Muutos säilyy taatusti myös niiden kestoaiheena, sillä Herakleitoksen sanoin vain muutos on todellista ja pysyvää. Toivon silti, että ihmiset lukisivat ja jakaisivat muutoskertomuksia kriittisesti ja harkiten. Ja muistaisivat, että koskettava kokemus ei ole yhtä kuin fakta. •

”

Moni asia on liian monimutkainen, että siitä saisi liikuttavan kertomuksen.

SIINÄ TARINAT PETTÄVÄT meidät. Koska tarkoitus on herättää suuria tunteita, oikaistaan turhat mutkat suoriksi. Masennus tai köyhyys typistetään yksinkertaiseksi ongelmaksi, jonka voi voittaa ottamalla vastuun omasta hyvinvoinnistaan, meditoimalla ja uskomalla itseensä.

Menestyksekkään muutostarinan kaaren päässä ei kuitenkaan aina ole aarre ja onni, vaan siellä voi piillä pettymys. Entä jos ei kykenekään ajattelemaan itseään onnelliseksi tai masennus ei parane D-vitamiinilisällä? Mitä jos fitness-vartalossa onkin yhtä tyytymätön?

Anna-Kaisa Sitomaniemi on tiedeviestinnän opiskelija, joka tuskailee, kun eniten kiinnostaa kaikki, mutta kaikelle ei ole aikaa.

Koettavaa kevääseen | Kaipaatko kulttuuria? Tartu näihin.

Ruusut

Aapo-näytelmä

Oulun musiikkijuhlat

Elektronista poppia soittava Ruusut esiintyy Oulussa kahtena peräkkäisenä iltana. Yhtye työstää parhaillaan uutta musiikkia 2018 ilmestyneen debyyttialbuminsa jatkoksi.

Kenties keikalla kuullaan jotain uutta?

Linnanmaalla nähdään legendaarisesta Aapo Heikkilästä kertova Ortotopologian lopulliset alkeet -näytelmä. Yliopiston historian värikäs hahmo palaa luennoimaan ortotopologiasta vielä viimeisen kerran.

Kaksi viikkoa kestävät musiikkijuhla valtaa kaupungin maaliskuussa. Valikoimassa muun muassa lasten oopperaa, kamarimusiikkia ja Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sekakuoro Cassiopeia.

45 Special 10.–11.4.

L1-luentosali 19.3.

8.–22.3.

Yhteenlaskettuna maailman ihmiset näkevät yhden yön aikana kymmeniä miljardeja unia, mutta vain pieni osa niistä muistetaan aamulla. Unet ovat ihastuttaneet, kauhistuttaneet, inspiroineet ja hämmentäneet näkijöitään aina muinaisuudesta saakka. Unia on tulkittu ja tulkitaan niin mystiikan, uskonnon kuin oman järjenkin avulla. Näiden perinteiden ohelle on kehittynyt unitutkimuksen tieteenala.

Uni kiehtoo samasta syystä niin jokamiestä kuin kovaa tieteilijääkin – unennäkö ja sen prosessit ovat yhä pitkälti mysteeri.

Mitä se yksi todella outo toistuva unesi oikein merkitsee? Miten voit varmistaa, ettet enää ikinä näe hirvittäviä painajaisia? Miten opit näkemään selkounia, joissa voit hallita tapahtumia ja toteuttaa villeimmät fantasiasi? Vapaa toimittaja ja kirjailija Anna Tommola ei uutuuskirjassaan pysty ehdottomasti vastaamaan näihin kysymyksiin.

Sen sijaan kirja esittelee monenlaisia teorioita ja näkemyksiä, jotka auttavat lukijaa muodostamaan omia näkemyksiään unista sekä subjektiivisena että universaalina ilmiönä. Kirjassa pohditaan muun muassa unien tarkoitusta, niiden aiheiden luonnetta, painajaisten syitä ja vaikutuksia, unien hallintaa ja unitutkimuksen luonnetta.

Kirja on hyvin populaari yleiskatsaus unitutkimuksen maailmaan. Tommola kertoo kirjassaan monialaisten uniasiantuntijoiden näkemyksiä suhteessa eri uni-ilmiöihin. Lisäksi pitkin teosta esimerkkeinä käytetään Tommolan itse keräämiä otoksia suomalaisten näkemistä unista.

Kenties omintakeisimman lisän kirjan sisältöön antaa Tommolan omien unien käsittely osana analyysia. Henkilökohtainen lähestymistapa tuo kirjailijan kokemuksen hyvin lähelle lukijaa.

Unien syvä subjektiivinen, mielikuvituksellinen ja jopa taianomainen luonne ovat osa kirjan kerrontaa. Tuloksena teksti on toisinaan varsin tarinamaista, kollaasinomaistakin. Esimerkiksi Turun saaristossa sijaitsevan Seilin saarella toteutettuja unikokeita kuvataan jopa runollisin sanankääntein. Lukuisten oikeiden uniesimerkkien käyttö tekee tietyissä kappaleissa tekstistä hiukan katkonaisentuntuista.

Tunne ja kokemus ovat kenties kaikkein tärkeimmät tekijät koko kirjassa. Teos pitää silti kiinni tieteellisistä lähtökohdistaan. Muun muassa unien neurofysiologisia selityksiä esitellään ja analysoidaan, joskin pintapuolisesti ja teoksen yleistajuisen luonteen omaisesti. Kirja myös esittelee laajaotantaisia unitutkimuksia ja vetää johtopäätöksiä unien kollektiivisesta, ei vain subjektiivisesta luonteesta.

Kirjailija tekee eron tieteellisen keskustelun ja ainoastaan tunneperäisten mietintöjen ja pseudotieteellisten tulkintojen välillä. Unien kaltaisen arvoituksellisen aiheen tapauksessa näiden erotusten tekeminen ei kuitenkaan ole aina niin helppoa kuin voisi toivoa.

Teos puhuttelee eniten lukijoita, joilla on jo valmiiksi kiinnostusta sekä omiinsa että muiden uniin. Kirja on varsin kevyt ja viihteellinen katsaus tieteenalaan, joka etsii yhä identiteettiään ja paikkaansa tiedeyhteisössä. Sen suurin anti on sen nostattama uteliaisuus ymmärtää ihmismieltä ja omaa alitajuntaansa.

NRO 1 | 2020

OULUN YLIOPPILASLEHTI

21

In English

TEXT by Iida Putkonen PHOTO Unsplash

Linnanmaa, the city center and student experience – what will happen to the campus?

Last Autumn the University of Oulu informed the media they would start an inquiry into the future of the Linnanmaa campus. It was brought up that the campus could be moved to the city center. According to the rector, building a new campus in the city center would be an investment in students, the environment as well as the city.

buzz last autumn. In November the university started an inquiry into a real estate strategy project. The options are the following: renovating the old buildings, a completely new campus built in Linnanmaa or the relocation of the campus to the city center.

The reasons behind the inquiry are the aging campus and the high rent of the property that would rise even higher if the current campus was renovated.

The question is: would the university campus really move to city center? Yes, it would, says the head of the real estate strategy project, rector Jouko Niinimäki.

“There is more to it than the high rent,” Niinimäki starts.

According to the rector, the rent of the property is negotiable. However, there are other problems with the old campus.

“The life cycle of the property is coming to its end. The current campus has functioned well for almost 50 years but the aging means that renovations are needed. It’s either renovation, building a new campus or relocation.”

sities.

“The University of Oulu has to be even more attractive so we can get students from other growth centers as well. The new campus and new location would help the university become a nationwide topic in media”, says Niinimäki.

The relocation to the city center is more a question of reputation rather than property to the rector: it is a way to make the university more appealing. In his speech he repeats the words student experience.

“Nowadays more and more students want to live in the city center.

If the campus, their hobbies and living would be in the same area, the students would experience the university as more pleasant as well.

According to Niinimäki, it’s important to have easy access to the campus. The new location is planned to be near the railway station which would make it easier to commute to the campus when arriving from another city.

“Aalto university and all the other big universities are easy to travel to. A central location would attract more students from the north, south and east alike”, says Niinimäki.

Why move?

Concerned with carbon

Why then is relocating the best choice?

Niinimäki says that the decision concerns the future of the university and the future generations of students. The amount of students is dropping as age groups approaching university education are smaller. That means that there will be more competition between univer-

When making plans for the new campus, the environment and carbon emissions will also be considered.

“The Linnanmaa campus is old and the shape of it is flat. We have big glass walls, and the building is far from being energy efficient”, says Niinimäki.

By moving the campus to the

THE RELOCATION OF LINNANMAA CAMPUS caused a lot of

22 OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO 1 | 2020

center, the need for traveling by car would decrease. That would in turn decrease the carbon emissions of the university.

“The current public transport won’t be able to keep up with combined University of Applied Sciences UAS and University campus.

I already get feedback from students about how the buses are too full. We can’t rely on people driving their own cars to campus if we seek carbon neutrality.”

Niinimäki sees transport as a crucial problem regarding student experience. He has read that in Helsinki only one third of the young people get a driver’s license. Niinimäki believes the future generations of students want to continue using public transport to commute to their studies.

A project for the ages The inquiry into the campus properties is meant to be ready this spring. Niinimäki says that he intends to present the subject to the board of the university in April. The board will decide whether to renovate, rebuild or relocate.

If the board will support the relocation, there is still years before the move would eventually happen.

The moving would happen one faculty at a time in the time frame of 2026–2040.

“Most of the current students would not see the new campus as students anymore by the time the relocation happens”, says Niinimäki.

Even though the new plans might feel daunting, Niinimäki is excited.

He hopes that the students feel the

same positivity.

“Whatever the decision will be, we are always thinking of the well-being of our students. This decision is being made for the benefit of students and their experience.”

The future campus Even though plans regarding the new campus are still only in the hypothetical phases, ideas regarding the design have been thrown around. Being located near the railway station seems to be fairly set.

Niinimäki thinks having the campus in the center of the city would also help bring new life into Oulu.

“Even though the vitality of the city isn’t really a part of university’s tasks, by relocating we could help bring some energy into the city center and make Oulu more appealing as a city.”

Niinimäki mentions the Myllypuro campus of Metropolia as an inspiration for the new campus. The brand new campus was designed by Oulu-based architect Rainer Mahlamäki.

So far no official plans for the design of the new campus have not been made. However, architect students in Oulu are designing a hypothetical new campus as a part of a course lead by Mahlamäki.

Niinimäki states that the coursework is purely playful, but who knows.

“The new campus would be an investment for the future. I would ask the students not to worry!” Niinimäki concludes. •

TEXT by Pablo Santur

Passion for research – What it’s it like to study a PhD Mathilde van den Berg arrived from the Netherlands in October 2018. She came to the University of Oulu to become a PhD student in archaeology. After 16 months of exploring the process of reindeer domestication, she shares her experiences as a doctorate student.

When did you first want to become a PhD student?

I never wanted to. Actually I am still surprised I have become a PhD student.

But then there was this announcement of an open position going around in the zooarchaeology circles of the internet. It said something like: “we are looking for new methods and interpretations for approaching reindeer domestication”, and well, during my studies people already called me the ‘reindeer girl’ (laughs). So, all the pieces of my interests came together in this position and I applied.

What are your daily activities as a researcher?

where I am going now. I have some deadlines that I set together with my supervisor, and I am executing my research as planned.

There aren’t many courses that I am taking at the moment, compared to being a Bachelor or Master’s student.

During my degree years of studying archaeology in the Netherlands, the classes were really small and my classmates were my friends. Here you have to find friends yourself.

What I really like is that I now meet people that are interested in what I am doing, while in my Bachelor and my Master I felt that nobody really cared about that. Similarities are that I am still reading a lot of literature, and hanging around bones a lot (laughs).

”

I know where I’m

Is there any particular moment of your PhD that you feel proud of?

That depends on the going now. stage of my research.

Last year I have measured a lot of bones for data collection.

I also went to the field with my proj- After I give a presentation at a conect. We went to a reindeer farm and ference or in a seminar, I feel relieved I interviewed several Sami reindeer but also happy. Afterwards, people herders. sometimes come to me and they can I have given some lectures and have ask some very interesting questions or also been to conferences. Right now they tell me about their research and I am reading a lot of anthropological how it is related to mine. Since othand historical literature about reindeer er people are interested in the same breeding, which I find super interest- things, I feel that what I do is relevant. ing. Some days are really mild, and others can be hectic.

What about challenges?

Are there differences or similarities between a PhD and your previous studies?

The main difference is that I know

For me, I am a total insomniac. Some days, I can not be as productive as I would like to be, because I feel like a zombie. If you have sleeping problems your cognitive abilities actually

go down quite a bit. This is the major challenge for me in my life and also for my research.

gether with my supervisor.

You can take several approaches to the same topic or issue, and when I’m defining my own path I feel independent. I also have to look into and decide which journals to publish in or conferences to attend.

How about the funding?

Luckily my salary is paid from the Domestication on Action project led by Where do you Anna-Kaisa Salmi. see yourself after But I have heard finishing your When I’m defining about struggles with PhD? finding funding a my own path I feel lot. Actually some of I would really like to independent. my PhD friends have become a postdoctoral to look for funding researcher in arctic anthemselves and they thropology or in reinare really busy with this funding issue. deer domestication. But my deepest A huge amount of their time goes into dream is actually to go on anthropologit rather than actually researching, and ical fieldwork. often they are very stressed about it.

I want to live with a reindeer herding Sami group or reindeer herders in MonHow was the process of golia for a year, just to see how they live building up your research and think. Maybe I could compare their identity? practices and write about it. In short, do anthropological fieldwork and connect I think that process is still ongoing. it with the research I am doing now. • Maybe the most important thing for me is deciding for myself what to consider for my research, though of course to-

”

NRO 1 | 2020

OULUN YLIOPPILASLEHTI

23

In English

TEXT Anca M. Catana PHOTOS Unsplash

Originally catharsis meant the purification of emotions through performing arts in ancient Greece.

Is there magic left in the world?

Logic rules the world. We no longer fear trolls or deities nor do we rely on spirits for inner peace. Is there magic left in the modern world, Anca M. Catana wonders.

REMEMBER THE MOVIE Fight Aristotle’s catharsis has alClub (1999)? If not, you can ways been connected to the take a break, watch it and re- idea of purification of emoturn to reading after. tions through arts, particularly Isn’t it somehow intriguing the performing arts. that your everyday, average inWhat the explanation fails to dividual would engage in such remember is that the theater a “barbarian” activity, with- witnessed by Aristotle didn’t out any notable advantage? limit itself to an artistic repreSure, they were mostly men, sentation. but take another break and Instead, the Greek gods and go watch Million Dollar Baby goddesses were alive and well (2004). in the ancient tragedy. They The point is, we see it in had their own entrance in sports, we see it the scene purein the arts, we ly for themselves see it in religions: and were always people gather to- Goddesses, demi-gods, making the chargether to witness not even witches, elves acters accountor take part in or trolls are walking able for their aca short intense tions, adding a event, which among us anymore. religious or spirmoves a little itual dimension bit of something to the whole cawithin them. tharsis concept.

Some 2400 years ago, in an attempt to explain what hap- Cleansing of gods pens with the spectator while watching an ancient tragedy, Back to the future and why Aristotle (tip: he was Greek), you are reading about a two came up with a name for and a half millennia old word the phenomenon: catharsis, in a student magazine: as old cleansing and purification of as it is, catharsis couldn’t be emotions. more actual. Let me explain.

”

24 OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO 1 | 2020

In our contemporary world, God/s, goddesses, demigods, not even witches, elves or trolls are walking among us anymore – nor do they send angry messages.

Smart beings as we are, we studied, understood and categorized everything. We know today that thunderstorms are not caused by Thor’s hammer but by the electrical charge of clouds, the world has been created rather by the Big Bang than the vomit of Mbombo, the Death worm from the Gobi desert is probably just a type of amphisbaenia, and a great flood is more likely to be the result of climate change than of divine wrath.

”

Purging any nonrationality from our lives has left many feeling empty.

Not long ago, I was watching Nicholas Christakis’ TED

talk The hidden influence of social networks, in which he explains his break-through discovery on how the social network of an individual affects surprising aspects of his or her life. These included their chances of getting divorced or obese.

It occured to me at that moment, that there is a worrisome paradox: we know so much about what surrounds us, but so little about ourselves as individuals and especially as communities.

Modern day catharsis In our secularized society religious or spiritual laws and rituals are seen as naive, even dangerous if taken to fanaticism. The main reason being that they can’t be objectively verified, take horoscopes for example, so they fall in a category of pseudoscience.

Them not being objectively verifiable makes them prone to manipulation and re-interpretation which can lead to fraud or disastrous events, like the Jonestown Mass Sui-

cide, where in 1978, over 900 people were manipulated into taking their own lives.

On the other hand, purging any non-rationality from our daily lives has left many feeling empty. We tend to blame mental health issues, depression and suicidal thoughts on financial problems, stress, substance abuse, but could they not also be attributed to a lack of magic in our lives, a lack of mystery or spirituality?

Could it be why the world of dragons and face-changing people of Game of Thrones became such a phenomenon?

Is the unknown and unintelligible “a must” in our lives that also makes us vulnerable?

Our day to day existence becomes somewhat sisyphic when it lacks meaningful experiences and encounters.

Like a Shyamalan movie, everything seems to be following its order, but the somewhat eerie atmosphere hints at something being off.

If magic and spirituali-

ty are the missing elements, how can we bring the unexplained back into our lives?

Through art, through meditation, through forming our own rituals? And where is the limit: can they become dangerous? When can we become susceptible to being deceived and manipulated by some who, for example, figured that there is fat money to make out of our non-material needs?

Money for nothing I am probably not the only one assaulted on social media by ads for products promising balance, gratefulness, love, peace, humbleness – for a small fee of course.

No matter how appealing the photoshopped landscapes are or how marvelous the shut-eyed ladies look in their fitted yoga pants in these ads, I can’t help myself from stopping and wondering about the absurdity of it all.

The current ads remind me of the medieval practice

of selling indulgences: a bit of money is all that it takes to save your soul and sanity.

Remember the catharsis phenomenon from the beginning of this text that required people to actually get together and live an event as a community? Well, fear no more, as in our contemporary world you need to meet no one, talk to no one, go to no crowded or chaotic gatherings.

”

To whom should we trust the most sensitive parts of ourselves: the stranger or the one close to us?

You can enjoy the benefits, free your mind and liberate your spirit while isolating yourself in your living room with buds in your ears, listening for the 100th time to the same monotone voice praising you for taking time off to “take care of yourself” – for a small fee.

Lost inner peace Where is the limit, then?

When are we having our mind and soul cared for and when are we having them exploited?

To whom should we trust the most sensitive parts of ourselves: the stranger or the one close to us? The professional or the loving one?

And talking about professionals, where does professionalism start and where does it end? Nevertheless, why do we seem to crave the inexplicable only to try to explain it afterwards?

I wish I had at least some of the answers for these questions in order to be able to write a nice and comforting conclusion, but that’s no easy task.

As a result I invite you to think about all the magic present in your life, reflect on whether you would need more of it and most importantly, where and with whom could you find it. •

OULUN YLIOPPILASLEHTI

25

OULULAISTEN OULULAISTEN OPISKELIJOIDEN OPISKELIJOIDEN OULULAISTEN OMISTAMA UNIRESTA OULULAISTEN OULULAISTEN OMISTAMA UNIRESTA OPISKELIJOIDEN OPISKELIJOIDEN OPISKELIJOIDEN OULULAISTEN OMISTAMA UNIRESTA OMISTAMA UNIRESTA OMISTAMA UNIRESTA OPISKELIJOIDEN Älä voivahda kesken tiukan opiskelupäivän, vaan popsi ja hörpi itsesi Älä voivahda kesken tiukan opiskelupäivän, vaan popsi hörpi itsesi OMISTAMA UNIRESTA pirteäksi Unirestan ravintoloissa!

Meiltä saat hyvät eväät ja aamusta iltaan: pirteäksi Unirestan ravintoloissa! Meiltä saat hyvät eväät aamusta iltaan:

opiskelijahintaista lounasta, raikas salaattipöytä, halpaa iltaruokaa ja monenlaisia opiskelijahintaista lounasta, raikas salaattipöytä, ja monenlaisia välipaloja. Kahvia, teetä, virvokkeita ja herkkujahalpaa vaikkailtaruokaa kuinka monta sorttia. välipaloja.

Kahvia,kesken teetä, virvokkeita ja herkkujavaan vaikka kuinka monta sorttia. Älä voivahda tiukan opiskelupäivän, popsi ja hörpi itsesi Älä Älävoivahda voivahdakesken keskentiukan tiukanopiskelupäivän, opiskelupäivän,vaan vaanpopsi popsijajahörpi hörpiitsesi itsesi pirteäksi Unirestan ravintoloissa! Meiltä saat hyvät eväät aamusta iltaan: pirteäksi pirteäksiUnirestan Unirestanravintoloissa! ravintoloissa!Meiltä Meiltäsaat saathyvät hyväteväät eväätaamusta aamustailtaan: iltaan: opiskelijahintaista lounasta, raikas salaattipöytä, halpaa iltaruokaa ja monenlaisia opiskelijahintaista lounasta, raikas salaattipöytä, halpaa iltaruokaa jajaitsesi monenlaisia opiskelijahintaista lounasta, raikas salaattipöytä, halpaa iltaruokaa monenlaisia • Edullinen opiskelijalounas ja iltaruoka KASTARI Älä voivahda kesken tiukan opiskelupäivän, vaan popsi ja hörpi välipaloja. Kahvia, teetä, virvokkeita ja herkkuja vaikka kuinka monta sorttia.

•• Edullinen opiskelijalounas jakuinka iltaruoka KASTARI välipaloja.

Kahvia, teetä, virvokkeita jasalaattipöytä vaikka kuinka monta sorttia.

Raikas Linnanmaan kampus välipaloja.

Kahvia, teetä, virvokkeita jaherkkuja herkkuja vaikka monta sorttia. pirteäksi Unirestan ravintoloissa!

Meiltä saat hyvät eväät aamusta iltaan: • Kimmon Raikas salaattipöytä Linnanmaan kampus • legendaarisia hampurilaisaterioita opiskelijahintaista lounasta, raikas salaattipöytä, halpaa iltaruokaa ja monenlaisia •• Kimmon legendaarisia hampurilaisaterioita Kahviajajaherkkuja herkkujavaikka siihen kylkeen välipaloja. Kahvia, teetä, virvokkeita kuinka monta sorttia.

Kahvia ja herkkuja siihen kylkeen Virkistäviä juomia joka lähtöön •• Edullinen opiskelijalounas ja iltaruoka KASTARI • Edullinen opiskelijalounas jajailtaruoka KASTARI Edullinen opiskelijalounas iltaruoka Virkistäviä juomia joka lähtöön KASTARI •• • Raikas salaattipöytä Linnanmaan kampus Linnanmaan Linnanmaankampus kampus

• • Raikas Raikassalaattipöytä salaattipöytä • Kimmon legendaarisia hampurilaisaterioita • Kimmon legendaarisia hampurilaisaterioita • Kimmon legendaarisia • Edullinen opiskelijalounas jajailtaruoka KASTARI Edullinen opiskelijalounas iltaruoka • Kahvia ja herkkuja siihenhampurilaisaterioita kylkeen MEDISIINA • Kahvia ja herkkuja siihen kylkeen • Kahvia ja herkkuja siihen kylkeen • Edullinen opiskelijalounas ja iltaruoka Raikas salaattipöytä Linnanmaan kampus MEDISIINA Raikas salaattibaari •• Virkistäviä juomia joka lähtöön Kontinkankaan kampus • Virkistäviä juomia joka lähtöön Virkistäviä juomia joka lähtöön Raikas salaattibaari Kimmon legendaarisia hampurilaisaterioita Kontinkankaan kampus ••• • Pizzaa, kebab-aterioita ja muita erikoisannoksia Kahvia ja herkkuja ••• Pizzaa, kebab-aterioita muita erikoisannoksia Kahvia ja herkkujasiihen siihenjakylkeen kylkeen Virkistäviä juomia lähtöön Kahvia ja herkkuja siihen kylkeen ••• Edullinen opiskelijalounas ja iltaruoka Virkistäviä juomiajoka joka lähtöön MEDISIINA •• • Edullinen opiskelijalounas jajailtaruoka Edullinen opiskelijalounas iltaruoka MEDISIINA Virkistäviä juomia lähtöön MEDISIINA • Raikas salaattibaari Kahvikärry kiertää joka arkisin rakennuksessa.

Kontinkankaan kampus • Raikas salaattibaari Kontinkankaan Raikaskebab-aterioita salaattibaari Kontinkankaankampus kampus •• • Pizzaa, Kahvikärry kiertää arkisin rakennuksessa. ja muita erikoisannoksia Tarjollakebab-aterioita kahvia, virvokkeita, salaatteja ja muuta •• • Pizzaa, ja muita erikoisannoksia Edullinen opiskelijalounas jamuita iltaruoka Pizzaa,jakahvia, kebab-aterioita erikoisannoksia MEDISIINA Tarjolla virvokkeita, salaatteja ja muuta • Kahvia herkkuja siihen ja kylkeen os pientä syötävää. ös Cafe Galen •• • Kahvia ja herkkuja siihen kylkeen Raikas salaattibaari Tsekkaa my Kahvia ja herkkuja siihen kylkeen Kontinkankaan kampus pientä syötävää.

• Virkistäviä juomia joka lähtöön 7! tie pis •• • Virkistäviä juomia lähtöön osoitteessa Aa Pizzaa, kebab-aterioita muita erikoisannoksia Virkistäviä juomiajoka jokaja lähtöön • Kahvikärry kiertää arkisin rakennuksessa.

••• • Kahvikärry kiertää arkisin rakennuksessa.

Kahvia ja herkkuja siihen kylkeen Kahvikärry kiertää arkisin rakennuksessa.

Edullinen opiskelijalounas iltaruokaja muuta VANILLA Tarjolla kahvia, virvokkeita,ja salaatteja Virkistäviä juomia joka lähtöön kahvia, virvokkeita, Edullinen opiskelijalounas jasalaatteja iltaruokajajamuuta Tarjolla kahvia, virvokkeita, salaatteja muuta VANILLA ••• Tarjolla Raikas salaattibaari Oulun keskusta pientä syötävää.

Kahvikärry kiertää arkisinerikoisherkkupäivät rakennuksessa.

••• pientä Raikas salaattibaari pientäsyötävää. syötävää.

Oulun keskusta Pizzaperjantait ja muut Tarjolla kahvia, virvokkeita, salaatteja ja muuta Pizzaperjantait ja muut erikoisherkkupäivät •• Kahvia ja herkkuja kylkeen pientä syötävää.

Kahvia jamyös herkkuja kylkeenja iltaruoka •• Edullinen opiskelijalounas VANILLA Avoinna lauantaisin • • Edullinen opiskelijalounas ja iltaruoka Edullinen opiskelijalounas VANILLA Avoinna myös lauantaisin ja iltaruoka • Raikas salaattibaari OulunVANILLA keskusta • • Raikas salaattibaari Oulun Raikas salaattibaari Oulunkeskusta keskusta •• Pizzaperjantait ja muut erikoisherkkupäivät Edullinen opiskelijalounas ja iltaruoka VANILLA • • Pizzaperjantait jajamuut Pizzaperjantait muuterikoisherkkupäivät erikoisherkkupäivät •• Kahvia ja herkkuja * Opiskelijahintaista lounasta myös kylkeen PRELUDISTA, Raikas salaattibaari Oulun keskusta • • Kahvia jajaherkkuja kylkeen Kahvia herkkuja kylkeen * Opiskelijahintaista lounasta myös PRELUDISTA , •• Avoinna myös lauantaisin Pizzaperjantait ja muut erikoisherkkupäivät Oulun musiikkikeskuksesta • • Avoinna Avoinnamyös myöslauantaisin lauantaisin Oulun musiikkikeskuksesta • Kahvia ja herkkuja kylkeen • Avoinna myös lauantaisin * Opiskelijahintaista lounasta myös PRELUDISTA, * *Opiskelijahintaista lounasta ,, Opiskelijahintaista lounastamyös myösPRELUDISTA PRELUDISTA Oulun musiikkikeskuksesta T! Oulun PSS Oulunmusiikkikeskuksesta musiikkikeskuksesta !

T Unirestalta opiskelijajärjestöille aina edulliset tarjoilut * Opiskelijahintaista lounasta myös PRELUDISTA , S PS Unirestalta opiskelijajärjestöille aina edulliset tarjoilut sitseille, vuosijuhliin, saunailtoihin ja muihin tilaisuuksiin.

Oulun musiikkikeskuksesta sitseille, vuosijuhliin, saunailtoihin ja muihin tilaisuuksiin.

Kysy tarjous! catering@uniresta.fi Kysy tarjous! catering@uniresta.fi SST!!

P Unirestalta opiskelijajärjestöille aina edulliset tarjoilut PPSSSSTT! Unirestalta opiskelijajärjestöille aina edulliset tarjoilut Unirestalta opiskelijajärjestöille aina edulliset tarjoilut ! sitseille, vuosijuhliin, saunailtoihin ja muihin tilaisuuksiin. sitseille, vuosijuhliin, saunailtoihin jajamuihin PSST sitseille, vuosijuhliin, saunailtoihin muihintilaisuuksiin. tilaisuuksiin.

Unirestalta opiskelijajärjestöille aina edulliset tarjoilut Kysy tarjous! catering@uniresta.fi Kysy catering@uniresta.fi Kysytarjous! tarjous! catering@uniresta.fi sitseille, vuosijuhliin, saunailtoihin ja muihin tilaisuuksiin.

Kysy tarjous! catering@uniresta.fi

TSEKKAA AUKIOLOAJAT JA LISÄTIETOJA: www.uniresta.fi TSEKKAA AUKIOLOAJAT JA LISÄTIETOJA: www.uniresta.fi

TSEKKAA AUKIOLOAJAT JA LISÄTIETOJA: www.uniresta.fi TSEKKAA www.uniresta.fi TSEKKAAAUKIOLOAJAT AUKIOLOAJATJA JALISÄTIETOJA: LISÄTIETOJA: www.uniresta.fi TSEKKAA AUKIOLOAJAT JA LISÄTIETOJA: www.uniresta.fi

SUN KAVERINA Mielipaletti Hyvän mielen talo ry Kauppurienkatu 23, 2.krs, Oulu

Mielen hyvinvoinnin kurssit, työpajat, retket,tapahtumat sinulle 18-35-vuotias |TAIDE|

|VERTAISTUKI|

|LUONTO|

|OMA VOIMA|

|KESKUSTELUAPU|

Tilaa N.Y.T Mielipaletin ajankohtainen ohjelma sähköpostiisi tai puhelimeesi p. 044 334 6141 tai ella.sohlo@hyvanmielentalo.fi

facebook.com/mielipaletti www.hyvanmielentalo.fi TERVETULOA SELLAISENA KUIN OLET!

LOUNASTA, VÄLIPALAA, KAHVILATUOTTEITA JA HERKKUJA

Health to Organic Campuksen löydät PSOAS Loungesta Linnanmaan kampukselta,

Muista Muista myös myös Health Health to to Organic Cafe & Delit!

TERVETULOA! Muista myös Health to Organic Cafe & Delit!

Muista myös Health to Muista myös Health to Muista myös Health to • Terveellistä ja tuoretta hyvää. Itse tehtyä, Organic & Delit!

• Terveellistä ja Cafe tuoretta hyvää.

Itse tehtyä, Organic Cafe &&luomua.

Delit! lähellä tuotettua ja runsaasti Organic Cafe Delit!

Organic Cafe & Delit! lähellä tuotettua ja runsaasti luomua.

• Lounas, kahvila, salaattitori, brunssi,

• Lounas, kahvila, salaattitori, brunssi, Terveellistä ja tuoretta hyvää.

Itse tehtyä, välipalat ja take away • • aamupala, Terveellistä jajatuoretta hyvää.

Itse tehtyä, Terveellistä tuoretta hyvää.

Itsetehtyä, tehtyä, • aamupala, Terveellistä ja tuoretta hyvää.

Itse välipalat ja take away lähellä tuotettua ja runsaasti luomua. lähellä tuotettua ja runsaasti luomua. lähellä tuotettua ja runsaasti luomua. lähellä tuotettua ja runsaastibrunssi, luomua.

• Lounas, kahvila, salaattitori, • • Lounas, brunssi, H2O KESKUSTA H2O salaattitori, IDEAPARK H2O KALEVA Lounas,kahvila, kahvila, salaattitori,brunssi, brunssi, • aamupala, Lounas, kahvila, salaattitori, välipalat ja take away H2O KALEVA H2O KESKUSTA H2O IDEAPARK aamupala, välipalat ja take away Uusikatu 26 Ritaharjuntie 49 Solistinkatu 4 aamupala, välipalat ja take away aamupala, välipalat ja take Uusikatu 26 Ritaharjuntie 49awaySolistinkatu 4 Tiedekirjasto Pegasuksen H2O KESKUSTA

H2O IDEAPARK

H2O KALEVA

H2O KESKUSTA H2O KALEVA H2O KESKUSTA H2O H2OIDEAPARK IDEAPARK H2O KALEVA naapurista Linnanmaan H2O KESKUSTA H2O IDEAPARK H2O KALEVA Uusikatu 26 Ritaharjuntie 49 Solistinkatu 4 Uusikatu 26 Ritaharjuntie 49 Solistinkatu Uusikatu 26 Ritaharjuntie 49 Solistinkatu Uusikatu 26 Ritaharjuntie 49 Solistinkatu 444 MYÖS MEILTÄ SAAT OPISKELIJA-ALENNUKSIA! kampukselta tarvikkeet MYÖS MEILTÄ SAAT OPISKELIJA-ALENNUKSIA! Esim. H2O Keskustasta opiskelijakortilla vuoden loppuun asti: opiskeluun, kortit ja Esim. H2O Keskustasta opiskelijakortilla vuoden loppuun asti: • Kaikki erikoiskahvit ja teet puoleen hintaan MYÖS MEILTÄ SAAT OPISKELIJA-ALENNUKSIA! lahjatavarat, yliopiston • Kaikki erikoiskahvit jalounas, teet puoleen MYÖS MEILTÄ SAAT • -10 % ruokatuotteista (aamupala, brunssihintaan ja kahvilatuotteet) MYÖS MEILTÄ SAATOPISKELIJA-ALENNUKSIA! OPISKELIJA-ALENNUKSIA! MYÖS MEILTÄ SAAT OPISKELIJA-ALENNUKSIA! • -10 % ruokatuotteista (aamupala, lounas, brunssi kahvilatuotteet) Esim.

H2O sekä Keskustasta opiskelijakortilla vuodenjaloppuun asti: merkkituotteet Esim. vuoden loppuun asti: Esim.H2O H2OKeskustasta Keskustastaopiskelijakortilla opiskelijakortillavuoden vuoden loppuun asti: Esim.

H2O Keskustasta opiskelijakortilla loppuun asti: • Kaikki erikoiskahvit ja teet puoleen hintaan • Kaikki erikoiskahvit ja teet puoleen hintaan • Kaikki erikoiskahvit ja teet puoleen hintaan • Kaikki erikoiskahvit ja teet puoleen hintaan keitot,• välipalat, kahvit -10 % ruokatuotteista (aamupala, lounas, brunssi ja kahvilatuotteet) • •• -10 lounas, brunssi kahvilatuotteet) -10 ruokatuotteista (aamupala, jajaja kahvilatuotteet) -10%%%ruokatuotteista ruokatuotteista(aamupala, (aamupala,lounas, lounas,brunssi brunssi kahvilatuotteet) ja herkut mukaan.

Lue lisää:

Lue lisää: www.health2organic.fi www.uniresta.fi/campusshop www.health2organic.fi Lue lisää: Lue Luelisää: lisää: www.health2organic.fi www.health2organic.fi www.health2organic.fi www.health2organic.fi NRO 1 | 2020 26 OULUN YLIOPPILASLEHTI

Tellus (yliopiston Linnanmaan kampus, keskusaula) Interfaith Dialogue Group -uskontodialogi to 27.2. ja to 26.3. ja to 23.4. klo 16.15–18. Keskustelua eri teemoista samalta viivalta.

Veritas-Forum ti 21.4. klo 14: Voiko videopelissä tehdä pahaa?

PYHÄN LUUKKAAN KAPPELI (Yliopistokatu 7) Messu joka su klo 10, pyhäkoulu saarnan aikana, kirkkokahvit.

English Service every Sun at 4pm, Sunday school, Coffee etc.

KappeLive la 7.3. klo 19 Veli-yhtye, la 4.4. klo 19 Heikki Ruokangas (kitara) & Anne-Mari Kanniainen (harmonikka), vapaa pääsy.

Yliopistoväen ekumeeninen pääsiäishartaus ke 8.4. klo 14, pääsiäisen tekstit ja musiikkia, paastonajan voirinkelikahvitus.

Lämsänjärven kaupunkileirikeskus (Hiihtomajantie 2) Perheellisten opiskelijoiden ilta ke 22.4. klo 17–19, ohjelmaa lapsille.

Kastellin kirkko (Töllintie 38) Tuomasmessu su 8.3. ja su 19.4. klo 18 Pyhän Andreaan kirkko (Sulkakuja 8) Varikkomessu su 15.3. ja su 5.4. klo 12 SINUA VARTEN Yliopistopastori Ari Savuoja p. 040 524 5919, yliopistopastori@oulu.fi Linnanmaalla huone KK260, www.oulunseurakunnat.fi Palveleva puhelin: klo 18–01 (pe ja la –03 saakka), p. 0400 22 11 80

Alumnilta oppia | TEKSTI JA KUVA Kerttu Juutilainen

Ei vain ratas koneistossa

Elsi Salovaara vaihtoi alaa kesken opintojensa, eikä päätynytkään opettajaksi. Toimittajan työ oli lapsuuden ystäväkirjoihin kirjattu haave, joka tuli todeksi.

“YHDISTÄN YLIOPISTOON aina

sen tuoksun. Se on hirveän kotoinen”, Elsi Salovaara kertoo.

Kajaanilaissyntyinen Salovaara valmistui yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2008. Hän ehti historian ja lukuisten sivuaineopintojen ohella toimia myös aktiivisesti ainejärjestössään ja ylioppilaskunnassa.

“Yliopistoajoilta on aivan ihania muistoja”, Salovaara tiivistää kahdentoista vuoden ajanjakson elämästään.

“Ikuisuusopiskelija” toivoo, että myös nykyopiskelijat ehtisivät kokeilla, harrastaa ja toimia yhdistyksissä. Tunnelman muutoksen opiskelijaelämässä hän kertoo itsekin aistineensa.

“Olen tyytyväinen siihen, että minun ei tarvinnut niin vauhdilla edetä. Omalle osalle ei tullut sellaista stressiä tai ahdistusta, mitä monella on nykyään.”

Omista opinvuosistaan Salovaara nimeää antoisimmiksi juuri yhdistys- ja harrastustoiminnan sekä niiden merkeissä tavatut ystävät yli tiedekuntarajojen.

Erityisen ilolla Salovaara muistelee Oulun yliopiston kainuulaista opiskelijayhdistystä, Kaenoa, jota hän oli mukana perustamassa.

“Perustajina saimme tehdä yhdistyksestä juuri sellaisen kuin halusimme.”

Vankaksi luotu perusta ja yhteisöllinen kainuuhenkisyys ovatkin tuoneet Kaenon jo pitkään ikään: 20-vuotiskemuja vietettiin hiljattain Teekkaritalolla.

“Kuin oma lapsi olisi kaksikymppinen, tuntuu hienolta!”

Nykyään Salovaara toimii muun muassa Lions Club Oulun Pokkitörmän sihteerinä sekä Kansallisen Lastenliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtajana.

”

Olin aina kirjoittanut, että isona haluan kirjailijaksi tai toimittajaksi.

“Viime aikoina on tuntunut siltä, että paukut on annettu ja yhdistyksiä voisi alkaa karsimaankin. Toisaalta tätäkin olen puhunut jo monta vuotta”, Salovaara naurahtaa.

Ihmisten kohtaaminen kiinnostaa Varhaisissa uranäkymissään Salovaara oli aikeissa suuntautua opettajaksi. Auskultointivuoden käytännön kokemukset pistivät hänet kuitenkin epäilemään soveltuvuuttaan ja pohtimaan uranäkymiä uusiksi.

Läheinen suhde kirjoittamiseen ja kokemukset Tiiman ainejärjestölehden toimittamisesta herättivät uteliaisuuden toimittajan työtä kohtaan. Alassa kiinnosti sama ihmisläheisyys kuin opettamisessakin.

“Löysin silloin myös vanhoja, ala-asteen ystäväkirjoja. Niihin olin aina kirjoittanut, että isona haluan kirjailijaksi tai toimittajaksi. Ystäväkirjat vahvistivat ajatukseni alan-

vaihdosta.”

Salovaara vaihtoi suuntaa kesken opintojensa ja hakeutui tiedeviestinnän opintoihin toiveinaan päästä toimittajaksi.

Vuosina 2006–2007 Salovaara sai tilaisuuden kokeilla siipiään toimittajana, kun hän hakeutui Oulun ylioppilaslehden päätoimittajaksi.

Myös tuota ajanjaksoa hän muistelee lämpimästi.

“Niistä ajoista olen onneksi vähän kehittynyt aikatauluissa. Silloin tehtiin aina viimeisenä päivänä viisi juttua, lehti lähetettiin painoon yhdeltätoista illalla”, hän naurahtaa.

Salovaara kertoo itse lukevansa lehtiä laidasta laitaan naistenlehdistä Suomen kuvalehteen, ”kaiken mitä postiluukusta tulee”. Uteliaisuus ilmaisjakeluja kohtaan, rohkaisi Salovaaraa hakeutumaan myös Rauhan Tervehdyksen toimitussihteeriksi vuonna 2007.

“Monet vähän ihmettelivät hakeutumistani Rauhan Tervehdykseen, mutta itse olin aina löytänyt lehdestä kivaa luettavaa.”

Salovaara kertoo nauttivansa työskentelystä pienessä, viiden hengen toimituksessa.

“On saanut jättää omaa käden jälkensä koko porukalla. Ei koe olevansa vain yksi pieni ratas koneistossa, vaan työlläni on merkitys.”

Tulevaisuudessa kirja?

Salovaara pitää vahvuuksinaan toimittajan työssä ulospäinsuuntautuvaa luonnettaan ja kainuulaista rempseyttään. Hän korostaa kuitenNRO 1 | 2020

ELSI SALOVAARA Kotoisin Kajaanista, asuu » nykyään Oulussa perheensä kanssa. » Valmistui vuonna 2008 filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta. » Opiskeli muun muassa historiaa ja tiedeviestintää. » Toimi opiskeluaikanaan Oulun ylioppilaslehden päätoimittajana vuosina 2006– 2007. » Nykyisin Rauhan Tervehdys -lehden päätoimittaja. » Haaveilee tulevaisuudessa vuorotteluvapaan pitämisestä, jolloin voisi toteuttaa toisenkin, lapsuuden ystäväkirjoihin kirjoitetun aikeen ja kirjoittaa kirjan. » Harrastaa lukemista ja erilaisissa järjestöissä toimimista.

kin alalla tarvittavan monenlaisia persoonallisuuksia: kyky kuunnella ja kysyä oikeita kysymyksiä ovat hänen työssään keskeisintä osaamista.

Kirjoittamisen ja toimittajan työn parissa Salovaara kertoo pysyttelevänsä todennäköisesti tulevaisuudessakin.

“En ole keksinyt mitään yhtä mielenkiintoista ammattia. Minusta on hirveän mielenkiintoista lukea lehtiä, muiden ihmisten näkemyksiä, faktaa, elämäntarinoita. Ne ovat aivan elämän suola. Jos sellaista samaa voisi olla antamassa, voisiko parempaa ollakaan?”• OULUN YLIOPPILASLEHTI

27