Metsäkiinteistöjen kauppatilanne

Metsäkiinteistöjen kauppojen lukumäärä väheni viime vuonn a Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan edellisvuoteen nähden koko maassa n. 25,2 % ja 27 % Pohjois-Suomessa. Metsätilakauppoja tehtiin 2022 Lapissa 404 kpl (510) (suluissa koko viime vuoden kauppamäärä), Kainuussa 236 kpl (288) ja Pohjois-Pohjanmaalla 589 kpl (763).

Syinä kauppojen lukumäärän vähenemiseen on ollut puunhintojen nousu, jolloin on jääty odottamaan hintojen kehitystä korkeammaksi sekä inflaation ja korkojen noustessa, metsästä on muotoutunut vakaampi omaisuuden turva kuin rahasta, koska metsäkiinteistöjen arvon muutos on maltillista muihin rahoitusinstrumentteihin nähden pörssikurssien ja rahamarkkinoiden heilahdellessa.

Kauppamäärän pienentyminen ei ole kuitenkaan laskenut hintatasoa. PSMM:n Metsätilat.fi ketjun kautta tehdyissä kaupoissa metsämaan hinta on noussut Lapissa 5 %, hinnan ollessa nyt

1 800 €/metsämaa hehtaari.

Pohjois-Pohjanmaalla hinta on kasvanut 8 %, sen ollessa nyt 3 000 €/metsämaa hehtaari. Voimakkainta hinnan nousu on ollut Kainuussa, jossa hinta on kasvanut viime vuoteen verrattuna jopa 30 %. Kainuussa hinta on nyt keskimäärin 3 400 €/metsämaa hehtaari. Kantohinnoilla mitattuna keskikuutiohinta on Lapissa 27 €/m3, Kainuussa 37 €/m3 ja Pohjois-Pohjamaalla 33 €/m3 Myytyjen tilojen keskikoko on ollut Lapissa 54 ha, Kainuussa 58 ha ja Pohjois-Pohjanmaalla 36 ha.

Instituutionaaliset ostajat ovat ostaneet 2022 vuonna PSMM:n välittämistä metsätiloista kappalemäärällisesti mitattuna 35 % ja kauppasummasta 65 %. Instituutionaalisten ostomäärissä on kuitenkin suuria paikkakuntakohtaisia eroja. Instituutionaalisten ostajien määrä on myös lisääntynyt ja uusia ostajia on tullut markkinoille.

Yleisesti ottaen myytävien kohteiden tarjousten määrä on nyt hieman pienentynyt. Maailman tilanteen takia kohon - neet elinkustannukset vaikuttavat väistämättä lainarahalla metsätiloja ostavien suunnitelmiin. Lisäksi iso tekijä tarjousmäärän pienentymiseen on ollut se, että sijoittajat ja rahastot ovat lisänneet omaa suoraostoaan. Tämä tilanne ei ole myyjälle kannattavaa, sillä tilastojenkin valossa myyjä saa kohteesta parhaimman hinnan, kun ostotarjoukset kilpailutetaan kunnolla välittäjän kautta ja kun myynnin perustana on laadukas metsäarvio.

Kovan markkinatilanteen takia yksityiset ostajat eivät ole tehneet ostotarjouksia, eivätkä mielellään ole lähteneet kilpasille rahastojen kanssa. Kun rahastot ovat alkaneet yleisen korkotason nousun myötä supistamaan ostotarjouksien tekoa on yksityisilläkin ostajilla vihdoin parempi tilaisuus tulla mukaan kilpailuun metsäkiinteistöjen ostomarkkinoille.

Toisaalta kasvanut inflaatio ja korkotaso sekä erityisesti energian hinta nousu voivat johtaa lähiaikoina metsäkiinteistöjen lisääntyvään tarjontaan, joka voi osaltaan laskea hintatasoa. Tietenkin Pohjois-Suomeen tehtyjen uusien merkittävien metsäalan investointien kautta lisääntyvä puun kysyntä vaikuttaa metsätilojen hintaa tulevaisuudessa nostavana tekijänä ja Pohjois-Suomi elää sekä saamme jatkossakin pääosan tuloistamme metsistä sekä niiden antimista.

Kirjoittaja on metsänhoitoyhdistys Rokua-Paljakan eritysasiantuntija Tuomo Törrö ja hän toimii Puolangan, Vaalan ja Utajärven kuntien alueella kiinteistövälittäjänä ja kaupanvahvistajana sekä laatii kauppa- ja lahjakirjoja välitystehtäviensä ohessa Pohjois-Suomen metsämarkkinoiden asianmiehenä.

Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy LKV (PSMM) on metsänhoitoyhdistysten ja yhteismetsien omistama yhtiö, joka toimii metsäkiinteistövälityksen lisäksi yksityismetsien puukaupassa koko Pohjois-Suomessa. Kiinteistökaupassa olemme osa koko Suomen kattavaa Metsätilat. fi – ketjua. www.metsatilat.fi