Vaalan Soteuudistukset kiinnosti kuntalaistilaisuudessa

Runsaasti kuntalaisia oli kokoontunut Vaalan valtuustosaliin kuulemaan Sote asiantuntijoiden esityksiä Vaalan kuntaa koskevissa asioissa.

Tämän seudun hyvinvointialue Pohde on päättänyt lakkauttaa Vaalasta nk. akuuttihoito-osaston, jossa on ollut 18 hoitopaikkaa. Perusteluna on hoitajapula ja rahoitus vaikeudet.

Jatkossa on tarkoitus yhdistää em. osasto yhteiseksi

Utajärven kanssa ja sijoitus paikkana Utajärvi, joka vastaa vaalalaisten akuuttihoidosta. Pohteen tavoitteena on luoda yhdenvertaiset rakenteet koko hyvinvointi alueelle. Akuuttihoito tulee sisältämään lääkärihoitoa 24/7 ja sen kesto on enintään 1 viikko. Akuuttihoitoa antavat sairaanhoidon ammattilaiset sairaalatasoisissa oloissa. Päivystys hoidetaan sairaanhoitajan toimesta ja päivystysapua voi hakea puhelimella numerosta 116117. Entinen hätänumero 112 on myös käytössä. Akuuttihoito on kestoltaan enintään viikon, minkä jälkeen hoitoa jatketaan tarvittaessa sairaalatasoisesti kotona. Tämä tarkoittaa, että esim. suonen sisäinen lääkitys suoritetaan kotona paikalle saapuvan hoitohenkilön avulla.

Myöskin jälkikuntoutusta suoritetaan kotona. Kotisairaanhoitoa tehdään yhteistyössä Utajärven kanssa. Vanhusten kotona asumista tuetaan KOTAS eli koti asumisen tilannekeskuksen ohjaamana. Ensihoitoa tarvitseville Vaalassa on ensihoitoyksikkö paikalla 24/7. Vaalaa koskevat soteuudistukset herättivät monia kysymyksiä paikalla olijoiden keskuudessa. Epäilyä aiheutti Utajärven hoitopaikkojen riittävyys ja riittävän henkilöstön saatavuus sinne. Erikoistason omaishoidon toteuttaminen uudessa järjestelmässä huoletti myös. Uusi järjestelmä perustuu paljolti kotihoitoon ja siitä tehtiin kysymys syrjäkylien hoidon käytännön toteutuksesta. Päivittäiset hoito käynnit ja kustannukset kinnostivat kuulijoita samoin riittävän hygienia tason ylläpito kotioloissa. Käyntikorvauksia ei oltu päätetty, mutta paikalla olleet sote henkilöt aikoivat esittää 12 euroa/kerta ja se perittäisiin enintään kaksi kertaa päivässä.

Omaishoitoon kuuluu myös saattohoito, jonka moninainen luonne ja toteutus jäi osin epäselväksi.

Esitetyistä sote järjestelyistä jäi kuva monimutkaises- ta rakenteesta, jonka käyntiin saaminen sujuvasti ei tapahdu käden käänteessä. Hyvin suuri osa toiminnasta tapahtuu tien päällä henkilökunnan ja potilaiden liikkuessa paikasta toiseen. Se aiheuttaa suuria vaatimuksia kulkemiselle ja kuljetuksille ja paineita niistä vastaaville organisaatioille. Kaavailtu Vaalan ja Utajärven sote yhteistyö tulee olemaan mallina muille vastaaville kuntien välisille toimille.

Tervetuloa Merilän Kartanon

30-VUOTISJUHLAAN 13.3.23 klo 14 keittolounas klo 14.45 30 vuotta… klo 15-17 Vaaliseminaari

Aiheina hyvinvointialue, eduskuntavaalit

Pj. Tapani Tölli

Osallistujat:

Pekka Aittakumpu, Pirkko Mattila, Lauri Nikula,

Puheenjohtaja Annika Saarikko

Mistä vaaleissa on kyse – mihin Keskustaa tarvitaan?

Eduskuntavaaleissa haemme luottamusta suomalaisilta keskusta-aatteesta kumpuavalle yhteistyön politiikalle, joka etsii ratkaisuja vastakkainasettelun sijaan.

Vaaleissa kyse on perusasioista; leivästä, lämmöstä ja lähipalvelusta. Taloudesta ja turvallisuudesta.

Puolustamme koko Suomen turvallisuutta ja elinvoimaisuutta, turvallisuuden ja aluepolitiikan nivoutuessa aiempaa tiiviimmin yhteen. Huoltovarmuus ja omavaraisuus ruoassa ja energiassa ovat osa kokonaisturvallisuuttamme.

Yhteiskunnallista eheyttä ja kriisinsietokykyämme pitää vahvistaa. Erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa turvallisuudentunnetta, tulevaisuususkoa ja mielenterveyden tukea on vahvistettava. Tämä on välttämätöntä koko yhteiskuntamme selviytymisen, uudistumisen ja elinvoimaisuuden kannalta.

Keskustalle talous on väline, jonka kestävällä hoitamisella mahdollistamme oikeudenmukaisen hyvinvointiyhteiskunnan myös tuleville sukupolville. Talouden kestävä hoitaminen edellyttää kipeitäkin sopeuttamispäätöksiä, mutta myös uuden kasvun luomista, yrittäjyyden vahvistamista, työtä ja tekijöitä koko Suomeen. Vihreän teknologian ratkaisut ja investoinnit tarjoavat mahdollisuuksia, joihin on syytä tarttua.

Hoiva ja huolenpito, turvallinen ikääntyminen ja palveluiden saatavuus ovat perusasioita, jotka haluamme turvata. Perheille lupauksemme on, että vahvistamme palveluita, tuemme vanhemmuutta ja nostamme lapsilisiä 200 eurolla vuositasolla. Kun kodeissa voidaan hyvin, lapset voivat hyvin ja se näkyy myös työrauhana koulumaailmassa.

Keskustan vakaalle, Suomea uudistavalle ja maltilliselle keskivoimalle on tarvetta. Keskustalaisuus on välittämistä ilman vasemmistolaisuutta ja oikeistolaisuutta ilman kovuutta. Tältä pohjalta yhdessä eteenpäin!

Tarvitsemme väkilukuaan suuremmat alle 10 000 asukkaan kunnat

“Miks sä sitten asut täällä?” Kysyi etelästä tullut vieras vilpittömästi minulta kotitilallani Pudasjärven Panumalla, kun kerroin että opiskelen Lapin ja Oulun yliopistoissa ja teen etätöitä Helsinkiin. Tämä ei ollut ensimmäinen eikä valitettavasti myöskään viimeinen kerta, kun saan selitellä asumistani väkiluvultaan pienessä kunnassa ja vieläpä maalla. Maalla asuminen ja korkeakouluttautuminen on vielä 2020-luvulla ihmettelyn aihe. Kuinkahan moni isoon kaupunkiin muuttanut saa selitellä asumistaan?

Suomessa on 309 kuntaa, joista 210 on väkiluvullisesti pieniä alle 10 tuhannen asukkaan kuntia. Iso osa suomalaisista asuu näissä kunnissa. Suomen pinta-alasta ja samalla luonnonvaroista lähes 70 prosenttia on näissä omaleimaisissa alle 10 tuhannen asukkaan kunnissa.

Pienet kunnat ovat paikkoja, jonne ihmiset tulevat laskettelemaan, mökkeilemään ja vaeltamaan. Niissä sijaitsee merkittävä määrä talotehtaita. Pienissä kunnissa koulutetaan monet käytännön osaajat koko Suomeen. Iso osa kansallis - puistoista osa on väkiluvullisesti pienissä kunnissa. Listaa voisi jatkaa pitkästi. Riippakivi ja tulonsiirto –keskustelun sijaan meidän pitäisi muistaa nämä edellä mainitut tosiasiat.

Valtakunnan mediassa huomiota saa Länsimetro ja tunnin juna Turkuun, mutta uutisoidaanko siitä, kuinka turvallista on matkustaa Kuusamoon perjantai-illan liikenteessä tai pääseekö Kainuuseen lentokoneella? Julkisessa keskustelussa on siistiä asua Pyhällä tai Syötteellä, muttei Pelkosenniemellä tai Pudasjärvellä. On uutisoinnin arvoista muuttaa etelästä pohjoiseen, kun samaan aikaan asettumista kotipaikkakunnalle Taivalkoskelle tai Merijärvelle saa selitellä. Väkiluvullisesti pieni kunta passaa eksoottiseksi lomapaikaksi, mutta on pohtimisen paikka, millaiset palvelut väkiluvultaan pienissä kunnissa on tai millä rahalla pieniä kuntia kehitetään? On aika ottaa tosissaan koko maakunnan kehittämistarpeet, niin keskustoissa kuin reuna-alueilla, yli maakunta- ja kuntarajojen. Maamme kuusi suurinta kaupunkia julkaisivat hallitusohjelmatavoitteensa, joissa

Tänäkin

Tulossa on nimittäin eduskuntavaalit. Yllätyin, kun törmäsin vastikään henkilöön joka väitti olevansa tietämätön mistään vaaleista. Politiikka ku ulosti hänen mielestään oleva pelleilyä ja oman edun tavoittelua. Yhteisiä rahoja tuhlataan eikä vastuuta ole kellään. Tottahan esitin hänelle muutamankin poikkipuolisen sanan, mutta lopulta ajattelin jankkaamisen olevan turhaa.

Onko politiikasta sitten tullut hyödytöntä performanssia, jossa vain kovimmat puheet saavat huomion. Ehkäpä itseltäni vain unohtuu yhä uudelleen se tosiasia etteivät kaikki seuraa politiikka yhtä tarkasti. Ulkopuoliselle kuva kaikesta näyttää muodostuvan

Ape tässä moi. Olen Pudasjärven kaupunginvaltuutettu ja hyvinvointivaliokunnan jäsen

Ari-Pekka ”Ape” Nieminen ja nyt eduskuntavaaliehdokkaana.

Koulutukseltani olen nuorisotyöntekijä, eräopas ja ammattiaineiden opettaja. Lapset ja nuoret ovat lähellä sydäntäni.

Olen kouluttanut 20 vuoden ajan kirkon nuorisotyönohjaajaksi, eräoppaaksi tai matkailun ohjelmapalvelujentuottajaksi opiskelevia.

Organisoin Vienan Karjalan avustustyötä Pudasjärveltä käsin noin 20 vuoden ajan. Autoimme lastenkodin lapsia, vähävaraisia perheitä, invalideja, kehitysvammaisia ja vanhuksia.

Sipilän hallituksen leikattua toisen asteen määrärahoja pohdittiin millä keinoilla suuret kaupungit saavat elinvoimaa. Tavoitteet ovat mainioita koko Suomen menestymisen kannalta. Pohjois-Suomi tarvitsee vetävät kasvukeskukset Oulun, Rovaniemen ja Kajaanin. Menestyäkseen ne tarvitsevat mukaan myös meitä väkiluvullisesti pienempiä ympäryskuntia. Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu ei palvele ketään, sillä maaseutu tarvitsee kaupunkia ja kaupunki maaseutua.

Koko Suomen puuosaamisesta on keskittynyt Pohjois-Pohjanmaalle 12,7 prosenttia. ICT-osaamisesta 10 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla tuotetaan 14,2 prosenttia koko maan maidosta ja perunoista 19,83 prosenttia. Näistä kaikista iso osa tulee väkiluvullisesti pienistä kunnista. Ei ole yhdentekevä asia, miten kotiseutuamme kehitämme. Meidän on aika tunnustaa, että pieni on kaunista ja tarpeellista, jotta suuri voi rinnalla menestyä.

Minä en suostu häpeämään juuriani tai ajattelemaan maaseutumaisia kuntia riippakivinä ja toivon, että vuonna 2023 kenenkään muunkaan ei tarvitsisi. Ihmisen pitää voida asua siellä, missä haluaa, ilman että sitä tarvitsee selitellä. Hybridityö, monipaikkaisuus ja maallemuuttobuumi ovat tulevaisuuden pohjoista. Minä uskon Pohjois-Suomeen ja sen elinvoimaan ja tätä uskoa me tarvitsemme, kun kehitämme tasavertaisesti koko maakuntaa.

Olga Oinas-Panuma Kuntaliiton Pienten kuntien neuvottelukunnan puheenjohtaja Pudasjärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eduskuntavaaliehdokas (kesk.)