Pienpetopyytiä Oulujokivarressa

Aloitimme muutamia vuosia sitten pienpetojen järjestäytyneen porukkapyynnin Oulujoen Eräseuran alueilla Pilpajärveä ympäröivässä maastossa Alue on sittemmin laajentunut myös naapuriseurojen alueille. Porukkamme on kasvanut 14:n vakituisen jäsenen suuruiseksi ja mukaan otamme myös vierailevia pyytäjiä.

Metsästyksen kohteina ovat kettu, mäyrä ja näätä kotoperäisistä lajeista ja vieraspetoina pyydämme supia ja minkkiä. Kettua ja supia pyydämme enimmäkseen koirien avulla ja muita lajeja pääosin loukuttamalla. Koirina käytämme ajavia koirarotuja: Suomen ajokoiraa, Venäjän ajokoiraa, Amerikankettukoiraa ja plottia. Luolakoirina on käytössä Saksan metsästysterrieri ja mäyräkoirat. Loukkuina on heti tappavilla raudoilla varustettuja minkki- ja näätäloukkuja. Supille ja ketulle käytössä on myös suomalainen keksintö kanuloukku.

Moni retkeilijä on varmaan nähnyt metsässä puoliksi avoimen laatikkomaisen loukun, jonka sisällä on houkuttimena jokin syötti. Loukku pyytää elävänä, joten se on vaaraton esim. koirille tai kissoille. Loukku tarkastetaan päivittäin. Aivan asutuksen tiestön välittömässä läheisyydessä ketun ja supin houkuttelu saaliseläimen ääntä matkimalla on

UUTTA VIRTAA PÄÄTÖKSENTEKOON!

Turvallisuus ja hyvinvointi sydämen asiana.

154

Merja Rasinkangas

Ylikonstaapeli, koulupoliisi

Oulun kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu

Valtatie 22 korotettava osoittautunut myös käyttökelpoiseksi. Vaanimista haaskalta on myös tehty ketun ja supin pyynnissä.

Valtatie 6:een sekä rautatiet kuntoon!

Ketun ajokoira metsästykseen osallistuu useampi metsästäjä passittamalla ennakkoon tietyt maastokohdat, joissa kettu ajon aikana kulkee. Lumijälki auttaa ketun paikallistamista jäljittämällä.

Kuluneen talven pienpetosaalis on ollut hyvä suotuisten lumiolosuhteiden vuoksi. Näin ei suinkaan aina tilanne ole. Koirametsästystä harrastamme koirien irtipito aikana elokuun 20. ja helmikuun 28. päivien välillä. Ketun pyynti on sallittua elokuun alusta ja huhtikuun puoliväliin. Näätää saa metsästää maaliskuun loppuun elokuusta alkaen. Supi ja minkki ovat vieraspetoina rauhoittamattomia läpi vuoden. Ketun ja supin houkuttelupyynti on lajissaan antoisaa ja sitä olemme harastaneet maaliskuun alun ja huhtikuun puolenvälin aikaan.

Pienpetojen määrän kurissa pito on tärkeää riistanhoito työtä. Erityisesti supin ja minkin aiheuttamat tuhot maassa ja vesien äärillä pesiville linnuille ovat aiheuttaneet ko. lajien taantumisen koko Suomen alueella. Pienpetokannan rajoittaminen vähentää osaltaan myös kettukapin leviämistä. On hienoa nähdä, että kyseinen pyyntimuoto kiinnostaa myös nuoria metsästäjiä.

Amerikankettukoira Mörkö on innokas kaveri lähtemään ketunpyyntiin isäntänsä Juha Hemmorannan kanssa. Kuva: Eero Aitta.

Uhkana pienpetojen pyynnille ja yleensä kaikelle metsästykselle ovat paikoin runsastunut susikanta ja tiukentuvat määräykset esim. lyijyhaulien käytölle. Edellinen on uhkana metsästyskoirille ja jälkimmäinen voi vaikeuttaa metsästysalueiden vuokraamista. Toivottavasti em. uhkat saadaan kohtuudella hallittua niin, että kaikenlainen metsästrys jatkuu täällä myös tulevaisuudessa.

Eero Aitta

Anne Huotari Vaalan kunnan vs hyvinvointijohtajaksi

Vaalan kunnan vs hyvinvointijohtajaksi on valittu sosionomi YAMK Anne Huotari. Huotari aloittaa virassa maanantaina 13.3.2023.

Hyvinvointijohtaja vastaa kunnan hyvinvointiosaston kokonaisvaltaisesta johtamisesta ja poikkitoiminnallisen yhteistyön kehittämisestä yhteistyössä johtoryhmän ja muiden toimialojen ja henkilöstön kanssa.

Hyvinvointijohtajan osas- tolla olevia vastuualueita ovat kunnan yleinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö, nuorisotyö, liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut ja kirjastopalvelut. Hyvinvointiosaston toimialaan kuuluvat myös kotouttaminen, yhdyspintatyö erityisesti sote-palveluiden kanssa, kunnan ikäkausiverkostojen sekä vanhus- ja vammaisneuvoston, nuorisoneuvoston ja vapaa-ajan asukasneuvoston toiminnan koor- dinointi.

Minä uskon Minä uskon Pohjois-Suomeen, PPohjois-Suomeen, ohjois-Suomeen, uskotko Sinä? uskotko Sinä?

”Tartun innolla hyvinvoinnin edistämisen tehtäviin yhteistyössä työntekijöiden, järjestöjen, kuntalaisten ja täällä aikaansa viettävien kanssa. Minulla on ollut side synnyinkuntaani Vaalaan koko elämäni ajan, olen käynyt koulua täällä ja vapaa-ajan asuntoni sijaitsee Manamansalossa”, Huotari kertoo.

Huotari on aiemmin urallaan työskennellyt esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien palveluiden kehittämisen ja työllistämisen johtotehtävissä, yrittäjänä kuntien työllisyyspalveluiden ja uusien toimintamallien auditoinnin tehtävissä, kolmen kauden ajan kansanedustajana, aluekoordinaattorina ehkäisevän päihdetyön hankkeessa ja viimeisimpänä hankepäällikkönä Luonto työllistää -hankkeessa.

Vaalan kunta julisti hyvinvointijohtajan määräaikaisen, kuluvan vuoden loppuun asti kestävän viransijaisuuden haettavaksi vakituisen hyvinvointijohtajan virkavapauden takia. Hakuaikana virkaan tuli 25 hakemusta. Kunnanjohtaja Miira Raiskila sanoo olevansa tyytyväinen laajaan ja monipuoliseen hakijajoukkoon, joka kertoo Vaalasta paikkakuntana ja työnantajanakin hyvää. Kunnanhallitus valitsi Huotarin virkaan kokouksessaan 28.2.2023.

”Olen iloinen saadessamme Annen laaja-alaisen osaamisen Vaalan kunnan kehittämiseen. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on kunnan tärkeä tehtävä, jossa olemme Vaalassa tehneet systemaattista hyvää työtä jo pitkään – tänä vuonna erityisesti hyvinvointialueen ja kunnan palveluiden yhdyspintojen rakentamisessa ja työllisyys- ja elinkeinopalveluiden muutosten valmistelussa on tehtävää, jossa Annen osaamisesta, kokemuksesta ja verkostoista on Vaalalle varmasti suurta hyötyä”, Raiskila kertoo.

Eduskuntavaalit 2.4.2023

Ennakkoäänestys kotimaassa 22. – 28.3.2023 ulkomailla 22. – 25.3.2023.