Pakkaus-Kompassi: Pakkausten toimintaympäristö muutoksessa

Teksti: Antro Säilä Kuvat: Mostphotos

Pakkausten toimintaympäristö muutoksessa

Maailma muuttuu, ja muutokset heijastuvat myös pakkausalan toimijoiden toimintaympäristöön. Alaan vaikuttavat niin poliittiset päätökset, talouden kehitys, sosiaaliset tekijät teknologian kehitys, ympäristöasioiden painoarvo kuin lainsäädäntökin. Suomen Pakkausyhdistys ry:n toimitusjohtajan Antro Säilän PESTEL-analyysi (Political, Economical, Social, Technological, Environmental, Legal) kertoo kattavasti, miten eri tekijät vaikuttavat pakkausalan kehitykseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Politiikka

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut ja vaikuttaa koko maailmanpolitiikan uudelleenarviointeihin, jotka ovat vaikeasti ennustettavia. Sodan kestoa on vaikea arvioida, samoin sen välittömiä vaikutuksia puhumattakaan epäsuorista vaikutuksista mm. molempien osapuolten toisiinsa kohdistamien sanktioiden vaikutuksista.

Ruoan ja energian hinnat tulevat nousemaan ja saatavuus vaikeutua. Suoranaiset vaikutukset pakkauksiin Suomessa ja EU:ssa eivät ole todennäköisesti kovin suuria lyhyellä aikavälillä.

EU-politiikan painopisteet ovat kääntyneet viime vuosina teollisuuden, talouden ja kilpailukyvyn edistämisestä ympäristön ja vastuullisuuden edistämiseen. Käytännössä tämä on näkynyt 2016 julkistetussa ensimmäisessä kiertotalouspaketissa ja Vaikuttava tekijä Mikä/miten vaikuttaa toimintaasi?

Politiikka • EU • sisämarkkinoiden toiminta • ympäristöpoliittiset tavoitteet • Kotimaa • hallituspohja vaikuttaa (vihreät = ympäristöpolitiikka painottuu, kokoomus = yritysten toimintaedellytykset paranevat) • Venäjä • sanktiot iskevät ja iso lähimarkkina sulkeutuu?

Talous • Venäjän hyökkäyksen seurannaisvaikutus koko EU:n kilpailukykyyn mm. energian kautta • Talouskasvu – kenen vedolla ja millä aikavälillä? • Kotimaisen ruokaketjun kannattavuus

Sosiaaliset tekijät • kaupungistuminen ja suunta kohti palveluyhteiskuntaa jatkuu • palveluiden kysyntä kasvaa • valmisruoan kysyntä kasvaa • pikaruoan kysyntä kasvaa

Teknologia • suomalaisen pakkausalan (erityisesti metsäteollisuuden) kyky ja halu tehdä TKI-työtä • muovien kierrätys, erityisesti kemiallinen kierrätys • muovien korvaaminen, uudet materiaalit – tuottaako VTT:n panostukset uutta vai määritelläänkö kaikki muoviksi?

Ympäristö • kiertotalous; totta vai tarua? • vastuullisuus • viherpesusta todellisiin tekoihin – millä aikataululla?

Suomen Pakkausyhdistys ry toimintaympäristöanalyysi 2022 PESTEL.

sitä osaltaan toimeenpanevassa kertakäyttömuovien haittojen ehkäisemisdirektiivissä. Nopeasti EU-instituutioiden läpi puskettu SUP-direktiivi sai ympäristönsuojelulakiperustan ja lex specialis -statuksen eli se ajaa ristiriitatilanteessa pitkään voimassa olleiden sisämarkkinadirektiivien, kuten esimerkiksi pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin yli.

Pitkällä tähtäimellä ympäristösuojelu ja vastuullisuus ovat varmasti oikeita valintoja EU-politiikan painopisteiksi. Haasteelliseksi tilanne muuttuu, kun politiikkatoimet perustellaan uskomuksilla ja idealismilla tieteen ja tutkimuksen sijaan. Esimerkiksi SUP-direktiivi tulee johtamaan EU:n sisämarkkinan toiminnan vakavaan häiriintymiseen ja pirstaloitumiseen, johtuen Euroopan komission huonosta ja puutteellisesta valmistelusta yhdistettynä idealismiin ja poliittiseen kunnianhimoon.

Suomessa hallituksessa mukana olevat puolueet vaikuttavat voimakkaasti siihen, kuinka kunnianhimoista ympäristöpolitiikkaa tehdään elinkeinopolitiikan kustannuksella. Jos hallituksessa ovat vihreät ja vasemmistoliitto, on odotettavissa paljon aggressiivisempaa ympäristöpolitiikkaa verrattuna hallitukseen, jonka muodostavat kokoomus ja perussuomalaiset.

Talous

Koronan hellittäessä otettaan tuli tilalle Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan aiheuttama kriisi. Taloudelliset shokit koronan ja sodan välillä eroavat siten, että korona oli syvä ja lyhyt, Venäjän invaasion seuraus on matala ja pitkä.

Ennen Venäjän hyökkäystä inflaatio-odotus vuodelle 2022 oli 2–3 pro-

senttia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että se voi nousta vieläkin korkeammaksi.

Pakkausalaan vaikuttaa suoraan sen arvoketjun osien talouskehitys. Elintarviketeollisuuden kannattavuus parani muun muassa koronapandemian aiheuttaman tuontielintarvikkeiden saatavuuden heikentymisen aiheuttaman kotimaiseen tuotantoon siirtyneen kysynnän kasvun vaikutuksesta. Toisaalta kustannusten yleinen nousu on johtanut kannattavuushaasteisiin nopeasti. Hintojen nousu aiheuttanee muutoksia kuluttajien ostokäyttäytymisessä. On todennäköistä, että halvempien tuotteiden kysyntä kasvaa.

Investoinnit ovat kasvaneet koronapandemian viime vaiheessa. Kasvu on ollut enemmänkin vastaus kysynnän merkittävään kasvuun mittavien taloudellisten tukiohjelmien jälkeen.

Venäjän aloittaman sodan seurauksena koko energiapoliittinen ajattelu muuttuu. Tavoitteena tulee olemaan kaiken Venäjä-riippuvuuden vähentäminen, joka vaatii paljon investointeja. Näillä tulee olemaan talouskasvua kiihdyttävä vaikutus kahta kautta: investointeihin käytettävät eurot kasvattavat bruttokansantuotetta ja samalla investoinnit uusiutuvaan energiaan vähentävät energiatuontia Venäjältä, joka myös kiihdyttää kasvua vahvistamalla vaihtotasetta.

Sosiaaliset tekijät

Koronapandemia on rajoituksineen lisännyt voimakkaasti pakatun ruoan kysyntää. Lähes kaikkialla käyttöön otettavat hybridityömallit lisäävät pysyvästi etätöiden tekemistä, vaikka ihmisten paluu työpaikoilla on parhaillaan käynnissä.

Kaupungistuminen ja siirtyminen kohti palveluyhteiskuntaa on suuri yhteiskunnallinen trendi myös Suomessa. Yhä suurempi osa arkiruoasta ostetaan valmiina sen sijaan, että ostettaisiin raaka-aineita ja valmistettaisiin ruoka kotona. Viikonloppuina tilanne on päinvastainen; ruoanlaitosta on tullut harrastus osalle väestöstä. Myös yhden hengen talouksien määrä on kasvussa. Tämä tukee myös mukaan otettavan take-away-ruoan kysynnän kasvua.

Valmiin ruoan kysynnän kasvu johtaa myös pakkauksien kysynnän kasvuun. Valmisruoan pakkausten kysynnän kasvu on selvästi ristiriidassa pakkauksien vähentämiseen tähtäävien poliittisten tavoitteiden kanssa.

Teknologia

Muovien kierrätyksen kehitykseen liittyy isoja kysymyksiä. • Hyväksytäänkö kemiallinen kierrätys kierrätykseksi myös EU:ssa? • Miten muovi määritellään? Onko määritelmä tieteellinen/teollisuuden oma vai poliittinen, jos kaikki kemiallisesti modifioitu määritellään muoviksi poliittisin perustein eli onko puun ja muiden biomassojen pohjalta muovin korvaamiseksi tehty kehitystyö ollut turhaa, koska kaikki materiaalit määritellään muoveiksi. • Onko suomalaisella pakkausalalla kykyä ja halua tehdä teknologista kehitystyötä?

Ympäristö

Ympäristöasioiden painoarvo jatkaa kasvuaan Suomessa ja kansainvälisesti. Venäjän hyökkäys on nostanut esiin turvallisuuskysymykset ja haudannut alleen muut asiat, kuten koronapandemian ja osittain myös ympäristöasiat. Fossiilisista raaka-aineista yhä riippuvainen EU on jo päättänyt vähentää riippuvuuttaan Venäjästä. On syntymässä kova poliittinen ja sosiaalinen paine nopeuttaa EU:n vihreää siirtymää, jonka avulla siirrytään kohti kestävää, fossiilivapaata ja Venäjästä riippumatonta Eurooppaa.

Myös keskipitkällä tähtäimellä ympäristö – mukaan luettuna ilmasto – säilyttää keskeisen asemansa yhteiskunnassa. Hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n tieteellisesti perustellut raportit ovat vakuuttaneet poliittiset päätöksentekijät siitä, että toimenpiteitä ilmaston muutoksen hillitsemiseen on syytä tehdä jatkossa – ehkäpä jopa kiihtyvällä tahdilla.

EU on perinteisesti ollut voimakkaassa etunojassa ympäristöasioissa. Vaikka seuraavassa EU-komissiossa ei olisi Hollannin EU-komissaari Frans Timmermansin kabinetin Greenpeace-taustaisten radikaalien kaltaisia toimijoita, on todennäköistä – jopa varmaa – että EU tulee ajamaan ympäristöpolitiikan kiristämistä myös jatkossa.

Pakkausalan näkökulmasta on huolestuttavaa, jos pakkauksia pyritään sääntelemään uskomuksiin ja ideologioihin perustuen tutkitun tiedon sijaan – kuten SUP-direktiivissä kävi. Muovien käyttöä pyritään edelleen vähentämään, vaikka kokonaisympäristövaikutusten näkökulmasta on epäselvää, onko se perusteltua. Pakkausten tuottajavastuun velvoitteet tulevat nousemaan ja lähestyvät 100 prosentin vastuuta.

Lainsäädäntö

EU:n kiertotalouspaketti julkistettiin 2016, hyväksyttiin 2018 ja sen perusteella uudistettiin jätedirektiiviä sekä pakkaus- ja pakkausjätedirektiiviä. Direktiivien vaatimukset (mm. pakkausten kierrätysvelvoitteiden nostaminen 2025 ja 2030) pantiin täytäntöön Suomessa 2021 elokuussa voimaan astuneilla lakimuutoksilla. Pakkausten tuottajavastuun kustannukset nousevat näiden lakimuutosten ansiosta vuoden 2021 n. 25 miljoonasta eurosta n. 60–80 miljoonaan euroon vuoteen 2025 mennessä ja jopa 200 miljoonaan euroon 2030.

Kiertotalouspaketin toimintasuunnitelmaan sisältyvä muovistrategia hyväksyttiin 2018 osana kiertotalouspakettia. Muovistrategiaa toimeenpannaan eräiden muovituotteiden haittojen ehkäisemisdirektiivillä (SUP-direktiivi), joka hyväksyttiin 2019. Suomessa SUP-direktiivin vaatimusten täytäntöönpano on viivästynyt mm. EU-komission myöhästyneiden ja epäselvien tulkintojen vuoksi niin, että lakimuutokset astuvat voimaan vasta loppuvuonna 2022.

SUP-direktiivin kustannusvaikutuksia on vaikea arvioida, koska suuri osa kustannuksista riippuu muovia korvaavien ratkaisujen kehittämisestä – vielä niitä ei ole markkinoilla riittävästi. Pakkausten tuottajavastuun kustannukset nousevat n. 25 miljoonaa euroa siivouskustannusten myötä vuodesta 2023 alkaen.

Samaan aikaan kun EU:n jäsenmaat ovat saaneet vasta sovellettua direktiivien vaatimukset lainsäädäntöönsä ja ennen kuin niiden vaikutukset ovat selvinneet, on EU-komissio käynnistänyt pakkauksia koskevien direktiivien uudistamishankkeen. Tavoitteena on mm. vähentää kaikenlaisia kertakäyttöistä pakkauksia ja säännellä pakkausmateriaalien käyttöä eli vähentää ns. ylipakkaamista.

Pakkauksia koskeva ympäristöperustainen sääntely tulee keskipitkällä aikavälillä lisääntymään tulevina vuosina johtuen EU-komission valitsemasta linjasta, jossa tiedepohjaisen lähestymistavan (englanniksi science based approach) sijaan politiikkaa tehdään idealismin ja uskomusten pohjalta. Perusteena on ympäristönsuojelu, vaikka asiasta puuttuu huolellinen pakkausten kokonaisympäristövaikutusten selvittäminen.

Pakkausalan yritysten kilpailu vastuullisuusimagolla on johtanut selkeisiin ylilyönteihin ja jopa viherpesuun eli markkinointiin kyseenalaisilla ympäristöargumenteilla. Samaan aikaan ei olla huomattu poliitikkojen ja EU-komission ajavan pakkausten vastaisia sääntelyaloitteita päättäväisesti eteenpäin.

Todennäköisesti voimakas vastuullisuuden painottaminen yritystoiminnassa johtaa vähitellen toimitusjohtajien juhlapuheista päivittäiseen pienten askelten tekemiseen, ja sitä kautta myös pakkauksia käyttävät yritykset oivaltavat pakkauksien moninaiset roolit yrityksen toiminnassa. Samalla myös pakkausten ja niitä koskevan sääntelyn vaikutukset tulevat kokonaisvaltaisemmin ymmärretyiksi ja niihin pyritään myös vaikuttamaan.

Kohti kiertotaloutta.

Tilaa nyt Uusiouutiset!

Millainen on kokonaiskestävä pakkaus? Kuinka muovipakkausten kierrätys toteutuu? Miltä näyttää muovien arvoketjun kiertotaloussiirtymä?

Tilaa Uusiouutiset nyt tutustumishintaan:

Puolen vuoden (4 numeroa) printtilehdet vain 39 euroa, digilehdet vain 19 euroa! Tilaajalahjaksi saat Oikiat Design Oy:n Vaatelaastareita! www.uusiouutiset.fi/tilausasiat Tilaa myös maksuton uutiskirje: www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/uutiskirje

Teksti ja kaaviot: Riitta Salo

Pakkausalan

toimintaympäristökatsaus

Lähde: Suomen Pankki.

Talouskehitys ja pakkaamisen ajurit

Talouskehitys • Koronakriisin jälkeen maailman ja Suomen talous lähti hyvään nousuun, kasvu Suomessa oli viime vuonna 3,3 % edellisestä vuodesta. Tämä hyvä kehitys katkesi

Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan. • Ennen sotaa Ukrainassa, Suomen talouden ennustettiin kasvavan 2,5-3,0 % tänä vuonna. Suomen Pankin arvion mukaan talous kasvaa sodasta riippumatta, mutta kasvuvauhti alenee tasolle 0,5 – 2 %, riippuen vaikutusten voimakkuudesta ja ajallisesta kestosta.

Myös muut ennustelaitokset ennustavat talouden kasvun heikkenevän voimakkaasti tänä vuonna. • Sodan laajuudella ja kestolla on merkittäviä talousvaikutuksia, joita tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida.

Vaikutukset tuntuvat joka alalla; energian tuotanto, logistiikka ja maataloustuotanto ovat ensimmäisinä kärsimässä tilanteesta. Lähde: Tulli.

Ulkomaankauppa

Pakkausten ja pakkausmateriaalien vienti on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Eniten tähän ovat vaikuttaneet mittavat investoinnit pakkauskartonkien tuotantoon Suomessa, viimeisimpänä Stora Enson Oulun paperikoneen konvertointi aaltopahvimateriaalien tuotantoon. Vienti on ollut tuontiin nähden suurta, mutta ilman pakkauspapereita ja -kartonkeja, tuonti on suurempaa kuin vienti.

Lähde: Tulli.

Lähde: Tulli. Pakkausten ja pakkausmateriaalien vienti • Pakkausmateriaalien vienti kasvoi voimakkaasti vuonna 2021 ja saavutti 1,9 mrd. euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 29,6 %. • Suurin vientituoteryhmä oli pakkauspaperit ja -kartongit, joiden osuus oli yli 70 % koko viennistä ja 85 % viennin kasvusta. Tämän tuoteryhmän vienti kasvoi 38 % edellisestä vuodesta ja vuodesta 2012 kasvu on ollut keskimäärin lähes 6,5 %/v. Kraftlinerin vienti on moninkertaistunut vuodesta 2012 ja oli viime vuonna 24 % tämän tuoteryhmän viennistä. • Puupakkausten viennin kasvu oli vieläkin voimakkaampaa, 50 % vuodesta 2020 ja 9 %/v vuodesta 2012, mutta tämä tuoteryhmä on pieni, vain 2 % koko pakkausten viennistä. • Paperi- ja kartonkituotteiden vienti on kehittynyt negatiivisesti viime vuosina. • Muovituotteiden vienti on kasvanut, mutta kasvu on ollut hitaampaa kuin muilla tuotteilla.

Lähde: Tulli.

Pakkausten ja pakkausmateriaalien tuonti • Pakkausten ja pakkausmateriaalien tuonti on ollut noin 700 miljoonan euron tasolla vuosia, mutta viime vuonna tuonti nousi 13 %, eli lähes 100 miljoonalla eurolla, saavuttaen 830 miljoona euroa. Vuodesta 2012 pakkausten ja pakkausmateriaalien tuonti on kasvanut maltillisesti, keskimäärin 2 %/v. • Suurin tuonnin tuoteryhmä on muovituotteet, joiden osuus oli viime vuonna 45 % koko tuonnista ja 50 % tuonnin kasvusta. Viime vuonna tämän tuoteryhmän vienti kasvoi 16 % edellisestä vuodesta ja vuodesta 2012 kasvu on ollut keskimäärin lähes 3,7 %/v. • Lasi- ja metallituotteiden tuonti on hieman vähentynyt vuosien varrella, muiden tuotteiden tuonti on kasvanut. Lähde: Tulli.

Lähde: Tulli.

Lähde: Tulli.

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto.

Lähde: Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto (SVT).

Luottamus talouteen

Elinkeinoelämän luottamusindikaattorit • Elinkeinoelämän Keskusliiton luottamusindikaattorit kuvaavat yritysten näkemystä omasta taloudestaan ja toimintaympäristöstään. • EK:n helmikuun luvuissa ei vielä näy Ukrainan sodan vaikutusta, mutta on oletettavaa että luottamus tulevaisuuteen laskee selvästi maaliskuun indikaattorissa. • Teollisuuden luottamusindikaattori nousi helmikuussa tammikuusta ja oli huomattavasti pitkän ajan keskiarvon (saldoluku 1) yläpuolella. • Vähittäiskaupan luottamusindikaattori laski helmikuussa, mutta oli kuitenkin positiivisella puolella ja korkeammalla kuin pitkän ajan keskiarvo, joka on -1.

Kuluttajien luottamusindikaattori • Kuluttajien luottamusindikaattori kuvaa kuluttajien näkemyksiä ja odotuksia oman taloutensa ja Suomen talouden kehityksestä sekä kuluttajien aikomuksia tehdä isoja hankintoja, säästää tai ottaa lainaa. Pitkän aikavälin keskiarvo on ollut -1,7. • Kuluttajien luottamusindikaattori nousi helmikuussa edellisen kuukauden tasosta ja oli 0,5 eli positiivisella puolella. Oletettavaa on, että sota Ukrainassa vaikuttaa tähän indikaattoriin negatiivisesti ja että maaliskuussa luottamusindikaattori laskee voimakkaasti helmikuun tasosta.

Lähde: Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto (SVT). Lähde: Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto (SVT).

Liikevaihto

Teollisuuden ja kaupan liikevaihtoindeksit • Teollisuuden kaupan kausitasoitetut liikevaihtoindeksit ovat olleet voimakkaassa nousussa vuoden 2021 alusta.

Tammikuussa teollisuuden kausitasoitettu liikevaihtoindeksi oli korkeimmalla tasolla vuosiin ja oli 27 % korkeampi kuin tammikuussa 2021. • Kaupan liikevaihtoindeksin nousu oli hieman hitaampaa, 8 % edellisen vuoden tammikuusta. Tammikuussa liikevaihto laski hieman joulukuusta. Kaupan myynnin määrä laski 3,5 % edellisen vuoden tammikuusta, kuvastaen hintojen nousun vaikutusta. • Elintarviketeollisuuden liikevaihtoindeksi on ollut vuosia melko tasainen. Sahateollisuus, paperiteollisuus ja kemian teollisuus ovat onnistuneet kasvattamaan liikevaihtoaan voimakkaasti vuoden 2021 aikana. Tammikuussa 2022 paperiteollisuuden liikevaihtoindeksi laski voimakkaasti, johtuen lakosta UPM:n paperitehtailla. • Kaupan alalla tukkukaupan liikevaihtoindeksi on ollut voimakkaassa kasvussa koko viime vuoden, mutta tammikuussa se laski 0,1 %. Vähittäiskaupan ja erityisesti päivittäistavarakaupan liikevaihtoindeksi on pysytellyt tasaisena viime vuoden ajan, tammikuussa molemmat nousivat edellisestä kuukaudesta, 2,4 % ja 1,8 %. Lähde: Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto (SVT).

Lähde: Tilastokeskus, Tilasto: Teollisuuden uudet tilaukset -verkkojulkaisu.

Lähde: Tilastokeskus, Tilasto: Teollisuuden uudet tilaukset -verkkojulkaisu.

Teollisuuden uudet tilaukset

• Teollisuuden uudet tilaukset -indeksi kuvaa yritysten uusien tilausten arvon kehitystä niiden hyödykkeiden ja palveluiden osalta, joiden tuotannon on tarkoitettu tapahtuvan Suomessa sijaitsevalla toimipaikalla. Tilaukset tilastoidaan sille kuukaudelle jolloin ne tulevat, eikä isoja tilauksia jaksoteta pidemmälle ajanjaksolle.

Suuret kuukausivaihtelut ovat siten mahdollisia tässä tilastossa. • Koko tehdasteollisuuden uudet tilaukset kasvoivat tammikuussa lähes 25 % edellisen vuoden tammikuusta. Tilaukset ovat kasvaneet nyt 12 kuukautta tauotta. • Paperin sekä paperi- ja kartonkituotteiden toimialalla uudet tilaukset olivat tammikuussa 6,8 % korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten tammikuussa, vaikkakin tilaukset vähenivät voimakkaasti edellisestä kuukaudesta. Paperiteollisuuden lakon vaikutukset näkyvät tässä selvästi. • Kemianteollisuuden uudet tilaukset laskivat selvästi vuodentakaisesta, -4 % sekä edellisestä kuukaudesta.