Työ & ura: Yksi Eurooppa – yhdet markkinat ja samat säännöt

Teksti ja kuvat: Johanna Nikunen

Yksi Eurooppa

– yhdet markkinat ja samat säännöt

Eurooppalainen pakkausala vaatii tieteeseen, ei tunteisiin perustuvaa päätöksentekoa EU:lta. Myös yhdenmukaisuus Euroopassa on tärkeä säilyttää.

– Sisämarkkinoiden pirstaloituminen heikentää EU:n Green Dealin tavoitteita ja vaikeuttaa pakkausalan siirtymistä kohti kestävämpää kehitystä. Koska Euroopan komissio jättää kunkin jäsenvaltion tulkinnan varaan monia kohtia SUP-direktiivistä, EU:n sisämarkkinat vaarantuvat. Kun eri EU-maiden lait eroavat toisistaan, haittaa se tavaroiden vapaata liikkumista EU:ssa, sanoo EUROPENin eli the European Organization for Packaging and the Environmentin toimitusjohtaja Francesca Stevens.

Sisämarkkinoiden yhtenäisyyden säilyttäminen on avainasemassa varmistamassa pakkausmateriaalien ja pakattujen hyödykkeiden vapaata liikkumista EU:n sisällä. Tähän asti voimassa olleet säännökset ovat taanneet hyödykkeiden vapaan liikkumisen. – Jos jokin tuote on hyväksytty yhdessä EU-maassa, on sen vapaasti voinut viedä myös muihin EU-maihin. Jos tämä ei enää ole mahdollista uusien, pakkauksia koskevien direktiivien kansallisen soveltamisen takia, esimerkiksi elintarvike- ja lääkealan kestävä kehitys vaarantuu, jatkaa Stevens.

EUROPEN kehottaakin Euroopan komissiota kaikkien 60 jäsenensä suulla luomaan yhden yhtenäisen kiertotalouden periaatteet. – Yhteistyö, pikemminkin kuin yksipuolinen ja koordinoimaton kansallinen toiminta on mielestäni paras tapa edetä.

Sisämarkkinoiden suojaus tavoitteena

Juuri sisämarkkinoita suojelemaan EUROPEN aikoinaan perustettiin, kun eurooppalaiset valtiot alkoivat luoda kukin omanlaistaan lainsäädäntöä. – Shampoovalmistaja hyötyy, jos koko Euroopan markkinoille tarkoitetut tuotteet pystytään valmistamaan etiketteineen samalla pakkauslinjastolla, Stevens havainnollistaa.

Kierrätysohjeet pakkauksiin?

Myös kuluttajapakkausten keräys pitäisi Francesca Stevensin mielestä harmonisoida eurooppalaisittain. – Tilanne on brändinomistajille ja pakkausten valmistajille nyt vaikea. Kun kaikissa maissa – ja jopa maiden sisällä eri kunnissa – on erilaiset kierrätysjärjestelmät, on pakkauksiin tällä hetkellä mahdotonta painattaa muita kuin kansallisia lajitteluohjeita, hän harmittelee.

Väki on myös liikkuvaista tämän päivän Euroopassa. – Muuttaessa tai vierailtaessa toisessa Euroopan maassa ihmisten on vaikea lajitella pakkauksia, koska oh-

jeet ovat erilaiset. Myös uudelleenoppiminen on vaikeaa kuluttajille, jotka ovat jossakin asuinpaikassaan jo oppineet lajittelemaan, ja muuton yhteydessä ohjeet saattavatkin olla aivan erilaiset. Lajittelu pitää tehdä kuluttajille kaikin tavoin helpoksi, hän painottaa.

Myös kierrätyksen infrastruktuureissa on maakohtaisesti puutteita, jonka takia pakkauksia joudutaan lähettämään toiseen maahan kierrätettäväksi.

Regulaatiopaine pakkauksia kohtaan on kova, ja lisäksi jokainen brändinomistaja kokee tällä hetkellä paineita – muovia olisi vältettävä, vaikka aina se ei olisi edes mahdollista eikä tarkoituksenmukaista. – Jos esimerkiksi muovisten juomapullojen uudelleenkäyttö on tavoitteena, pitäisi päätöksenteon pohjaksi olla tieteellistä tutkimusta siitä, onko uudelleenkäyttö ympäristön kannalta kannattavaa. Tunnepohjalta ei pitäisi tehdä lainsäädäntöä, Stevens huomauttaa.

Stevens kertookin miettivänsä, onko kertakäyttömuovidirektiivissä onnistuttu tässä: taklataanko sillä roskaantumishaastetta ja onnistutaanko sen avulla saavuttamaan ympäristötavoitteita?

Ruoka- ja juomapakkauksissa materiaalien uudelleenkäyttöä ohjaa lainsäädäntö – kierrätysmateriaalit eivät saa olla kontaktissa elintarvikkeisiin. – Siltikin Ranskassa on laadittu laki, jonka mukaan 20 prosenttia ruokapakkauksista pitäisi olla uudelleenkäytettäviä. Tämä ei onnistu muuten kuin suljetussa kierrossa.

Myös uudelleenkäytön lisäämistavoitteissa tulisi olla tiedettä ja tilastoja takana. – Sama pätee materiaalien vähentämis- tai korvaamistavoitteisiin. Pitäisi olla lukuja arvioimassa sitä, onko jonkin pakkausmateriaalin vähentäminen paras ratkaisu. Suinkaan aina pakkausmateriaalin vaihtaminen toiseen ei ole tehokasta ympäristön kannalta, Stevens painottaa. – Taklattiinko esimerkiksi kertakäyttömuovidirektiivissä haastetta ja onnistuttiinko direktiivillä saamaan aikaan ympäristöystävällisempiä ratkaisuja? On miljoonan dollarin kysymys, saavutetaanko tavoitellut ympäristövaikutukset.

Mitä seuraavaksi?

– Nyt on erittäin kriittinen hetki, kun pakkauspolitiikkaa ja lainsäädäntöä arvioidaan EU:ssa uudelleen. EUROPEN on mukana tuomassa lainsäädäntöön näkökulmia, Francesca Stevens huomauttaa ja tarkoittaa loppusyksyllä julkaistavaa Kiertotalouspaketti II:a.

Ennakkotietojen mukaan tulossa on asetus siitä, että tuotteen ympäristöväittämät on perusteltava. Myös biopohjaisille, biohajoaville ja kompostoituville muoveille luodaan poliittinen kehys ja tarkistetaan pakkaus- ja pakkausjätedi-

Mikä on EUROPEN?

Vuonna 1993 perustettu EUROPEN eli the European Organization for Packaging and the Environment edustaa koko pakkauksen arvoketjua. Järjestöllä on 68 jäsentä, jotka edustavat eurooppalaisia pakkausten raaka-ainetoimittajia ja konverttereita. Myös brändinomistajia eli pakkausten käyttäjiä on jäseninä, muun muassa isoja kosmetiikka-, elintarvike- ja juomavalmistajia, samoin kuin alan kansallisia järjestöjä. Myös Suomen Pakkausyhdistys ry on EUROPENin jäsen. – Olemme materiaalineutraaleja eli edustamme kaikkia pakkausmateriaaleja. Eniten haastetta on viime vuodet tuonut muoveja koskevan lainsäädännön kiristyminen. Muovien suhteen edistämme niiden käytön optimoimista, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Lähestymistapamme on kuitenkin pakkausten toimivuudessa, siinä miten käytetystä materiaalista riippumatta pakkaukset hyödyttävät logistiikkaa ja hävikin torjuntaa. Francesca Stevens kertoo.

Jäsenet ovat sitoutuneet parantamaan pakkaustensa ja pakattujen tuotteiden ympäristösuorituskykyä ja edistämään toimialan kestävää kehitystä innovaatioiden avulla.

Järjestön tavoitteena on saavutettavat, yhtenäiset eurooppalaiset pakkausten ja pakattujen tuotteiden markkinat yhdessä tuotteen suojauksen ja ympäristönsuojelun kanssa.

3KYSYMYSTÄ

Francesca Stevens

Mikä on suosikkipakkauksesi? Kaikki pakkaukset ovat suosikkejani. Italiassa asuva äitini käy joka päivä torilla ostamassa päivän ruokatarvikkeet, jolloin pakkauksia ei juuri tarvita. Sikäläiset sukulaiseni ihmettelevät, miten minä kolmen lapsen äitinä ehdin käydä töissä, mutta sehän on juuri pakkausten ansiota – pakatut ruokatarvikkeet voi käydä ostamassa supermarketista kerran viikossa! Isossa perheessä kaipaisin kuitenkin isompia maitotölkkejä – sellaisia, joita USA:ssa myydään.

Mistä pakkauksesta et luovu? Kaikista pakkauksista voidaan kehittää yhä parempia versioita – kehityksen vuoksi en pidä kiinni mistään.

Miten kierrätät pakkaukset? Asuinmaassani Belgiassa keräysjärjestelmä on mielestäni hyvä: kaikki kartongit, muovit, lasit ja metallit kerätään kerran viikossa ja lajitellaan terminaaleissa.

Francesca Stevens vieraili Pakkausyhdistyksen ympäristöseminaarissa huhtikuussa.

rektiivin pakkauksille asetettuja olennaisia vaatimuksia. Lisäksi vahvistetaan EU-tasoisia toimia pakkausjätteiden synnyn ehkäisemiseksi.

Uudella kiertotalouspaketilla tavoitellaan pakkausten aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentämistä ja Stevensinkin kritisoimaa kehitystä, joka vaikeuttaa EU:n sisämarkkinoiden toimintaa. Yleisenä tavoitteena on pakkausjätteen määrän vähentäminen ja kierrätyskelpoisen muovin määrän lisääminen pakkauksissa.

Sota vaikeuttaa toimitusketjuja

Ukrainan sodan vaikutukset tuntuvat myös pakkausalalla. – Sodan aiheuttama inhimillinen tragedia mantereellamme on jotakin aivan käsittämätöntä, mutta meidän on myös mietittävä sodan vaikutuksia teollisuuteen ja toimitusketjuihin, joissa pakkaukset ovat isossa roolissa, Francesca Stevens sanoo.

Sota aiheuttaa humanitaarisen kriisin lisäksi uhan maailmanlaajuiselle elintarviketurvalle. – Energian hinnannousu yhdistettynä raaka-aineiden saatavuuden haasteisiin lisää pakkausvalmistajien ongelmia, joka taas riskeeraa elintarvikkeiden ja lääkkeiden turvallista tuotantoa. Covid-19-pandemia on kuitenkin jo jossain määrin valmistanut teollisuutta ja EU:n toimielimiäkin kohtaamaan sodan aiheuttamat disruptiot hieman paremmin valmistautuneena, hän jatkaa.

Maaliskuussa perustettiin uusi Euroopan elintarviketurvallisuuden kriisivalmiuden asiantuntijaryhmä EFSCM, jonka toimintaan EUROPEN osallistuu. Ryhmässä pyritään tarjoamaan eurooppalaisia vastauksia elintarvikeketjujen toimintaa uhkaaviin kriiseihin. – Pyrimme myös varmistamaan, että elintarvikkeiden turvallisen ja vakaan tuotannon varmistavat pakkaukset otetaan huomioon.

EUROPEN on myös sitoutunut työskentelemään yhteistyössä EU:n toimielinten ja teollisuuskumppaneiden kanssa lievittääkseen sodan humanitaarisia vaikutuksia ja häiriöitä toimitusketjuissa, joiden toimintaa pakkaukset osaltaan turvaavat.