5–6
Teksti: Aino Laine Kuvat: DS Smithin arkisto ja Hanna Kiventöyry
50-vuotias Lielahden tehdas
Ikä on vain numero Mitä tehdään, kun tehdasrakennuksesta puuttuu takaseinä, mutta tuotantolaitteet ovat jo käyttövalmiudessa? No, polkaistaan tietenkin tuotanto käyntiin; seiniähän ehtii rakentaa myöhemminkin. Vuonna 1971, vain vuosi päätöksestä uuteen tehdasrakennukseen investoimisesta, Tampereen Lielahden tehtaalla aaltopahvikoneet kävivät jo täyttä höyryä. Ja joku vielä väittää, että hämäläiset ovat hitaita! Tehtaan avautumisen aikaan yritys tunnettiin TAKO Oy:n nimellä, ja sen jälkeen nimi on vaihtunut muutamaan kertaan. Tänä päivänä tehdas on osa DS Smithin Suomen-toimintoja, ja aaltopahviperinne jatkuu samoissa tiloissa kuin viisikymmentä vuotta sitten. – Tampereen tehdas toimii edelleen mallitehtaana, jossa on hyvä flow: raaka-aine liikkuu varastolta jouhevasti aaltopahvikoneelle, siitä jalostuskoneille ja lopulta tehtaan toisesta päästä maailmalle. Suuria rakenteellisia muutoksia tiloihin ei ole tarvinnut näiden vuosikymmenien aikana tehdä, kertoo DS Smith Suomen viestintäpäällikkö Suvi Hjelm. Aaltopahvia ensimmäisenä Suomessa Tampere on syntynyt ja kasvanut teollisuuskaupungiksi, josta on ponnistanut
28
useita yrityksiä niin kansallisille kuin kansainvälisille markkinoille. Täällä sai itse asiassa alkunsa myös suomalaisvalmisteisen aaltopahvin tarina. Tammerkosken äärellä toimineen kattohuopa- ja paperitehdas Takfilt och Pappersbruk Aktiebolak i Tammerforsin johto otti rohkean askeleen uudelle toimialueelle 1900-luvun alkuvuosina ja päätti ryhtyä valmistamaan aaltopahvia. Tehtaalle hankittiin Saksan Dresdenistä pahvia valmistava kone, joka otettiin käyttöön jo syksyllä 1911. Aluksi kone valmisti ainoastaan yksipuolista pahvia, ja kaksipuolinen materiaali saatiin aikaan liimaamalla kansipaperit käsin aaltopahviarkkeihin. Koneellinen kaksipuolisen aaltopahvin valmistus alkoi uuden laitehankinnan myötä vuonna 1926. Muutamaa vuotta myöhemmin tehtaan omistanut G. A. Serlachius Oy ly-
hensi tehtaan nimen TAKO Oy:ksi. 1960-luvulla aaltopahvin kysyntä oli kasvanut ja kilpailu kiristynyt siinä määrin, että emoyhtiö päätti isomman tehtaan rakentamisesta. Sopiva paikka teollisuuslaitokselle löytyi kaupungin länsipuolelta, rypsipeltojen keskeltä. Sittemmin Lielahden pelloille on asutuksen lisäännyttyä noussut myös laaja kauppakeskittymä, ja uusia kaupunkisuunnitelmia valmistellaan parhaillaan tehdasalueen välittömään läheisyyteen. Investointipäätös uuden tehtaan rakentamisesta tehtiin 7.9.1970, ja maansiirtotyöt aloitettiin heti seuraavana päivänä. Enteellisesti Operaatio Vauhdiksi nimetty projekti saatiin maaliin ennätysajassa, ja ensimmäinen aaltopahvierä oli valmis jo elokuussa 1971. Perimätieto tosin kertoo, että rakennuksesta puuttui
