10 minute read

Yritys tutuksi: Joulu ainainen

Joulu ainainen Teksti: Johanna Nikunen Kuvat: Aino Laine

Helsingin Pukinmäessä, aivan pientaloasutuksen laitamilla Vantaanjoen läheisyydessä sijaitsee Weisteen joulukoristetehdas, joka on Pohjoismaiden ainoa joulukoristeita valmistava yritys. Isojen tuotanto- ja varastohallien rakentaminen aloitettiin jo 1930-luvulla, pian sen jälkeen kun yritys muutti tänne Helsingin keskustan pienestä verstaasta. Yrityksen tarina kulkee asiakkaan kotiin yhtiön joulukoristepakkauksissa.

Advertisement

Joulu ainainen

Weisteen perusti vuonna 1924 kansakoulunopettaja Kalle Aimo Weiste. Hän kiinnostui paperikauppa-alasta opettajan työnsä rinnalla ja perusti oman paperikaupan.

Kaupassa myytiin myös joulukoristeita. Kaikki alkoi perinteisestä joulukuusen latvatähdestä, joita yrittäjä tilasi myytäväksi myymäläänsä ulkomailta. Veistonopettajana hän alkoi tutkia, miten viimeinen, myymättä jäänyt tähti oli valmistettu ja päätti aloittaa niiden tekemisen Saksasta tuontitavarana tuotavasta hopealangasta itse vuonna 1924. Aluksi toiminta oli varsin pienimuotoista ja tuotteet valmistettiin yrittäjän kotona.

Tilaa tarvittiin kuitenkin lisää ja perheen koti ja verstas muuttivat keskustasta Pukinmäkeen ja siellä sijaitsevaan puuhuvilaan. Samalla aloitettiin isompien tuotantotilojen rakentaminen, jossa tuotteet valmistettiin aluksi pitkälle käsityönä. Weisteen oma myymälä on yrityksen perustajan K. A. Weisteen vanhassa huvilassa.

Aikanaan seuraava polvi jatkoi yrityksen kehittämistä ja tuotannon koneistamista Pukinmäen tontilla − nyt 95-vuotiaassa perheyrityksessä työskentelee jo neljäs sukupolvi vielä johdossa olevan kolmannen sukupolven ohella. Työntekijöitä on parikymmentä. Yritys kantaa yhä perustajansa nimeä: K. A. Weiste.

Joulun ihmemaa

Tuotanto- ja toimistotilojen yläkerrassa on showroom, jossa oven avauksella avautuu joulutunnelmoijan ihmemaa: kokonainen kerros on täynnä joulukoristeita ja muita sisustustuotteita. Köynnöksiä, punoksia, tonttuja, tähtiä, joulukuusenpalloja, mutta myös ympäri vuoden käytettäviä sisustustuotteita. – Vahvin tuotteistamme on punokset ja nauhat, joita valmistamme myös vientiin, kertoo tiloja esittelevä Johanna Weiste. Valtaosa yrityksen tuotteista tehdään showroomin alakerrassa olevissa tuotantotiloissa Helsingissä. Virossa yrityksellä on jonkin verran kokoonpanotyötä. Yritys myös maahantuo koristeita.

Alan kilpailu on kovaa – Aasiasta valmistettuja tuotteita työntyy markkinoille. – Me erotumme omalla suunnittelulla, jota myös kopioidaan paljon. Yleensä ehdimme kuitenkin myydä hetken tuotteita, ennen kuin kopiotuote ehtii markkinoille. Sitten on taas keksittävä uutta.

Tarina tutuksi pakkauksissa

Weisteen brändi on vastikään uudistettu. – Meillä on pitkä ja hieno tarina, ja sen halusimme näkyviin pakkauksiin. Siitä syystä aloitimme pakkausuudistuksen. Pakkaus on tärkeä media, joka päätyy tuotteen mukana asiakkaan kotiin asti. Pakkauksella pystymme välittämään tarinaamme asiakkaille.

Tuotteen suojaus on pakkauksen tärkein tehtävä, mutta pakkauksen on tärkeää olla myös toimiva siten, että asiakkaat esimerkiksi sisustusliikkeessä voivat laittaa tuotteet sellaisenaan tarjolle myymälään.

Uusi pakkausilme on valko-kultasävyinen. Se kuvastaa pohjoista, talvista valmistusmaata ja arvokkuutta. – Muovin osuutta pakkauksissa on alettu vähentää. Tänä vuonna esimerkiksi muoviblisterit on vaihdettu kartonkisiin vaihtoehtoihin. Iso ketjuliikeasiakkaamme Ranskassa seuraa muovien osuuden vähenemistä pakkauksissa, Johanna Weiste kertoo. Asiakas on suuri, joten tottakai tämäntapaisia signaaleja on kuunneltava.

Suomessa valmistettavien Weisteen tuotteiden pakkaukset ja etiketit valmistetaan pääosin Suomessa, saatavuuden mukaan. – Pakkaustuottajillamme on ollut tarjota muovia korvaavia vaihtoehtoja. Stora Enso toimittaa meille pakkauskartongit ja Johanna Weiste esittelee yhtä sesongin uutuuksista, luontoteemaväristä koristepunosta.

Puukuidusta valmistettujen uutuustuotteiden pakkaukset ovat ruskeansävyisiä.

Ei pelkkää joulua. Weiste Home -sarjasta sisustaja voi löytää aarteita ympäri vuoden.

Hurtti-Paino valmistaa etiketit ja rasioita. Olemme tehneet yhteistyötä jo pitkään. Brändiuudistuksessa meitä konsultoivat Petri Uusitalo ja Erkki Mikola, lopulliset pakkaukset toteutti freelancer-suunnittelija.

Haasteena on erien pienuus. Kun tuotteita on paljon erilaisia, tarvitaan kutakin pakkausta ja etikettiä pieniä määriä, mutta hinnat eivät kuitenkaan saisi karata käsistä.

Paitsi pakkauksissa, myös itse tuotteissa kestävä kehitys on päivän sana.

Suurin osa tuotteista on muovia. – Muovituotteemme on kehitetty mahdollisimman kestäviksi, ja toivomus olisi, että niitä ei heitettäisi turhaan pois, vaan otettaisiin uudelleen esille monina jouluina. Muovin ehdoton etu on sen turvallisuus perheissä, joissa on lapsia tai koristeista kiinnostuneita eläimiä.

Koristeita puukuitugranulaatista

Teemavärit vaihtuvat vuosittain joulukoristeissakin. Tämän vuoden teema on luonto eli vihreän, ruskean ja valkoisen yhdistelmä sekä valkoinen ja kulta Versaillesin tyyliin.

Weisteellä on kehitetty tämän sesongin tarpeisiin aivan uudenlainen, ekoteemainen tuotemallisto puukuidusta – joulukoristepunoksiin materiaali sopiikin erittäin hyvin. Lisäksi Stora Enson puukuitugranulaatista puristetaan entisillä muovikoneilla monenlaisia koristeita. – Puukuitutuotteisiin teetettiin erilaiset pakkaukset, joissa raaka-aineen ympäristöystävällisyyttä tuodaan esiin. Kävimme jälleenmyyjien kanssa tästä keskustelua. Meillä on monia, pitkiä asiakassuhteita, joiden kanssa on tehty hyvää yhteistyötä jo pitkään.

Uudet tuotteet ovat lähteneet hyvin liikkeelle eli jälleenmyyjät ovat olleet hyvin kiinnostuneita tuotteista. Parhaillaan yrityksessä jännitetään kuluttajien reaktiota eli miten jälleenmyyjien kauppa on käynyt ja miten loppuasiakkaat ovat ottaneet tuotteet vastaan.

Oma kauppa koekenttänä

Tehtaan pihapiirissä sijaitseva, yrityksen perustajan Kalle Weisteen puinen kotitalo on pidetty kunnossa. Talo on saanut uuden käyttötarkoituksen, kun entinen asuintalo on muutettu muutama vuosi sitten Wanha Villa-nimiseksi myymäläksi, jossa esillä on joulukoristeita syksyn ajan, ja muina vuodenaikoina yrityksen sisustustuotteita. Myynti omassa myymälässä on tärkeää, mutta arvokasta on myös Wanha Villan kautta saatava loppuasiakkaiden palaute tuotteista. Myymälä toimii siis koekenttänä. – Wanha Villa -myymälässä saamme suoraa palautetta asiakkailta, ja pääsemme testaamaan myös tuotteiden pakkausten toimivuutta, kertoo Johanna Weiste.

Vaikka kotoilu on nyt kaikkien harrastuksena lähes koko maailmassa, on korona kurittanut myös Weistettä, jonka tuotteita myydään sisustusliikkeissä, kukkakaupoissa, puutarhamyymälöissä, tavarataloissa ja supermarketeissa. Iso osa tuotteista menee vientiin ja kun tärkeissä Keski- ja Etelä-Euroopan vientimaissa iso osa tärkeistä myyntipaikoista on ollut suljettuina keväästä asti, ovat tilauksetkin olleet normaalia pienempiä. – Joulukoristeala saattaa kuulostaa marginaaliselta, mutta se on maailmalla iso bisnes, jossa on paljon kansainvälisiä toimijoita. Esimerkiksi Ranskassa puutarhamyymälöissä myydään syksyisin paljon joulukoristeita. Niihin tehdään näyttävät esillepanot koristeista, kun kasvit eivät ole viemässä tilaa.

Teksti: Aino Laine Kuvat: Johanna Nikunen

Mustakin muovi voi kiertää

Hämeenlinnan eteläpäässä sijaitsee Moreenin teollisuusalue, jossa moni kotimainen ja globaali yritys pitää Suomenmajaansa. Täältä löytyy myös Paccor Finland Oy:n tehdas, jossa työskentelee parisataa pakkausalan ammattilaista.

Paccorin Hämeenlinnan-tehtaalla valmistetaan muovipakkauksia Pohjoismaiden ja Baltian markkinoille, kertovat Pekka Jokimies (vas.) ja Kimmo Tuovinen.

Paccor on muovinvalmistaja, jota voisi luonnehtia uusvanhaksi yritykseksi: nykymuotoinen yhtiö on suhteellisen nuori, mutta se ammentaa kokemusta ja tietotaitoa yhtiön taustalla olevilta pitkän linjan pakkaustuottajilta. Vuonna 2007 yhtiö osti ranskalaisen Veriplast Groupin pakkaustuotannon, ja kotimaisen Huhtamäki Oyj:n kuluttajatuotedivisioona seurasi perässä vuonna 2010. Tuloksena syntyi Paccor Group, joka tosin vuosina 2014–2018 tunnettiin nimellä Coveris. Nyt yhtiö työllistää yhteensä yli 3000 henkilöä 16 eri maassa Euroopassa sekä Yhdysvalloissa. Viimeisin yritysosto tehtiin reilu vuosi sitten, kun espanjalaisesta EDV Packagingista tuli osa Paccoria.

Hämeenlinnan tehtaalta palvellaan Pohjoismaiden, Baltian ja osin Venäjän asiakkaita. Paccor Finland Oy:n toimitusjohtaja Pekka Jokimies kertoo asiakasjakauman olevan laaja ja monenkirjava. Eri maiden käytännöt ja asiakkaiden tarpeet ovat erilaisia. Monien mielikuvissa yhtenäisten Pohjoismaidenkin välillä esiintyy eroja: Norjassa etäisyydet ovat suuria ja infra aivan omanlaisensa, ja toisaalta pienen Tanskan elintarviketeollisuus on maan kokoon nähden suurta, koska iso osa tuotannosta menee vientiin. – Esimerkiksi jogurttipikareiden käytössä on jo Pohjoismaiden välillä eroja: Suomessa jogurtit on tavallisesti kulutettu pikareittain, kun taas Ruotsissa on totuttu suurempiin litran pakkauksiin. Kartonkitetra on tullut meillä käyttöön vasta myöhemmin, ja Ruotsin markkinoille taas on tuotu annospikareita, Jokimies havainnollistaa.

Vaikka maantieteellisesti voidaan olla lähekkäin, eri maiden markkinat voivat poiketa toisistaan merkittävästi. Tämän vuoksi kaikkia pakkaustyyppejä ei kannata valmistaa kaikissa tehtaissa, vaan optimoida tuotanto kunkin maan markkinoille. Tarvittaessa voidaan hankkia yhtiön muilta tehtailta esimerkiksi sellaisia pakkauskokoja, joita Hämeenlinnassa ei valmisteta.

Tukea ja täydentävää osaamista elintarvikealalta

Pekka Jokimiehellä on elintarvikealan koulutus Helsingin yliopiston elintarviketieteen laitokselta Viikistä. Opinnot johdattivat ensin töihin elintarvikealan yrityksiin, kuten Fazerille ja Valiolle, kunnes vuosituhannen vaihteessa suunta vaihtui kohti pakkausalaa. Jokimies aloitti Huhtamäen palveluksessa vuonna 2000, ja kiittelee silloisia kollegoitaan arvokkaan tiedon välittämisestä. – Vaikka pakkausala oli itselleni vielä vierasta, sain paljon tukea Huhtamäen osaavalta porukalta. Ja elintarvikealan koulutuksesta on tietysti hyötyä myös pakkausalan tehtävissä, kun asiakkaiden tarpeita ja tuotteiden vaatimia ominaisuuksia on helpompi ymmärtää, Jokimies kertoo.

Kun Jokimies aloitti nykyisen työnantajansa palveluksessa, yhtiön tuotteet tehtiin täysin itse suunnittelusta ja tuotannosta aina dekorointiin asti. Nyt tilanne on selvästi muuttunut, ja Paccor valmistaa osin vain itse pakkaukset, etiketit ja vyötteet tulevat oman talon ulkopuolelta.

Musta muovi on ongelma – vai onko?

Mustan muovin ongelmallisuus ja yhteensopimattomuus kierrätysjärjestelmien kanssa on yleisesti tiedossa, mutta mitä ei ehkä tunneta niin laajalti, on Paccorin valikoimista löytyvä täysin kierrätettävä musta polypropeenilaatu. Tätä muovia ei ole värjätty hiilellä, ja valoa vasten katsottaessa voi huomata, että materiaali ei ole täysin valoa läpäisemätöntä. Monissa käyttökohteissa se kuitenkin voi korvata perinteistä mustaa muovia. – Mustalla muovilla on useita ominaisuuksia, joiden takia asiakkaat ovat halunneet sitä käyttää. Esimerkiksi etiketöinnit erottuvat mustalta taustalta monia muita vaihtoehtoja paremmin, ja lisäksi sen valolta suojaavuus on kiistaton, sanoo Paccor Finland Oy:n Skandinavian myyntijohtaja Kimmo Tuovinen.

Musta muovi on iskostunut ihmisten mieliin niin vahvasti pahikseksi, että kynnys sen käyttämiseen voi olla korkea – olkoonkin, että hiiletön musta materiaali soveltuu jo nykyisiin mekaanisiin kierrätysjärjestelmiin. Tulevaisuudessa musta muovi voi hyvinkin toipua mainekolhuistaan, kunhan kierrätysteknologiat kehittyvät. Sitä ennen nykyiseen mekaaniseen kierrätykseen soveltuva musta muovi palvelee monen asiakkaan tarpeita.

Muovikeskustelua on Paccorilla seurattu kuluneina vuosina mielenkiinnolla. Pekka Jokimies myöntää, että muovin maine vaikuttaa toimintaan jonkin verran, mutta toteaa myös, että julkinen keskustelu on rauhoittunut paljon ajan ja lisääntyneen tiedon myötä. – Kuluttajille tulee antaa mahdollisuus toimia oikein kierrätyksen ja lajittelun suhteen. Nyt, kun kierrätyksestä ja pakkausjätteen lajittelusta on tullut kuluttajille käytäntö ja ihmiset ovat siihen tottuneet, myös mielikuvat ovat muuttuneet.

Osaltaan kierrätyskäytäntöjen tehostuminen rauhoittaa keskustelua, kun on

Paccorilla on pitkä kokemus eri muovilaatujen työstämisestä. Kimmo Tuovinen (vas.) ja Pekka Jokimies esittelevät yhtiön tuotteita.

huomattu, että pakkauksella on tärkeä merkitys esimerkiksi tuoteturvallisuuden näkökulmasta, eikä se käytön jälkeen päädy luontoon tai kaatopaikalle. Erilaiset kierrätysmuovista valmistetut tuotteet, kuten siivousvälineet, ovat myös vaikuttaneet ihmisten mielikuviin: lajittelupisteelle kannettu muovimateriaali todella päätyy uudelleen käyttöön. – Mekaanisella kierrätyksellä on kuitenkin omat rajoitteensa eikä esimerkiksi värillisellä PET:llä ole tällä hetkellä juurikaan jatkokäyttömahdollisuuksia, Jokimies huomauttaa.

Uusia ratkaisuja niin raaka-aine- kuin jälkikäyttöpuolella odotetaan siis täälläkin jo kovasti. Tulevaisuuden mahdollisuuksiksi Jokimies mainitsee esimerkiksi kemiallisen kierrätyksen sekä ei-fossiilisista raaka-aineista valmistetut muovituotteet. Ensi vuonna yhtiössä on tarkoitus ottaa käyttöön biomuovivaihtoehtoja, kun raaka-aineen ISCC-sertifiointi on valmistunut.

Tunnistemerkinnöistä apua kierrätykseen?

Kierrätysmuovin tarve tunnistetaan myös Paccorilla, ja esimerkiksi yhtiön käyttämästä PET-muoviraaka-aineesta suurin osa on jo kierrätettyä: tuotteesta riippuen kierrätysraaka-aineen määrä vaihtelee 80 ja 100 prosentin välillä. Tällä hetkellä kierrätettyä, elintarvikekelpoista muoviraaka-ainetta on kuitenkin tarjolla selvästi vähemmän kuin sille olisi kysyntää, joten ongelman ratkaisemiseksi on mietittävä muita keinoja.

Jotta arvokkaat raaka-aineet saadaan talteen ja uudelleen kiertoon, elintarvikekelpoiset muovilaadut pitäisi pystyä erottelemaan kierrätykseen päätyvästä muovijätevirrasta. Tätä varten Paccor on ensimmäisenä jäykkien muovipakkausten valmistajana ottanut käyttöön Digimarcin kehittämän tunnistemerkintätekniikan, jonka avulla kierrätykseen päätyvästä muovijätteestä voidaan erottaa elintarvikemuovit, siis myös muut kuin PET. – Muovimateriaalia kyllä on, nyt se vain pitää saada tehokkaasti uusiokäyttöön, Kimmo Tuovinen toteaa.

Digimarc-koodin etuja on muun muassa se, että merkintä voidaan integroida suoraan pakkaukseen ilman erillisiä etikettejä tai painatuksia. Lisäksi se voidaan sisällyttää mihin tahansa kohtaan pakkausta riippumatta pakkauksen muodosta tai designista. Kun muovipakkaukset pystytään erottelemaan toisistaan, kierräte-

3KYSYMYSTÄ

Pekka Jokimies

Mikä on suosikkipakkauksesi? Oman tuotannon Duosmart, koska se on niin hyvä kombinaatio. Siinä on saatu yhdistettyä molempien materiaalien parhaat puolet. Muovi suojaa itse tuotetta ja kartonki mahdollistaa laadukkaat dekoraatiot ja suuren painopinta-alan, kun painatukset voidaan tehdä vyötteeseen molemmin puolin.

Mistä pakkauksesta et luovu? Kartonkisesta take away -kahvikupista. Siihen tuli tutustuttua, kun se tuotiin markkinoille ja se jäi käyttöön toimivuutensa ansiosta. Lanseeraukseen sisältyi huoli suomalaisten ja erityisesti nuorten kahvinjuonnin hiipumisesta, joten kahvi- ja kahvilakulttuuri uudistettiin take away -markkinoinnilla. Miten kierrätät? Perusjakeiden lajittelu on luontevaa ja helppoa oman taloyhtiön lajittelupisteen ansiosta.

tyn muoviraaka-aineen määrää saadaan nostettua ja polttoon päätyvän jätteen määrää vastaavasti vähennettyä.

Kaksin verroin fiksua pakkaamista

Materiaalitehokkuus tulee puheeksi myös tämän tapaamisen kuluessa. Se on aihe, jota alalla ei voi sivuuttaa ja joka on tullut jäädäkseen. Myös Paccorin asiakkaat osaavat vaatia pakkaustuottajalta materiaalitehokkuutta, ja haasteena on pakkausmateriaalin vähentäminen ja pakkausten keventäminen. – Pakkauksia kehitettäessä on huomioitava materiaalivalinnat ja suhteutettava tarvittavan materiaalin määrä, jotta tuote pysyy suojattuna. Teknologian kehityksen myötä myös raaka-aineen käyttö pystytään optimoimaan entistä paremmin, Pekka Jokimies sanoo.

Paccorilla on pitkä kokemus eri muovilaatujen työstämisestä ja osaamista löytyy oman talon sisältä laajasti. Hämeenlinnan tehdas on moderni ja automaatiotaso on korkea. – Pystymme reagoimaan nopeasti groupilta tuleviin kehitysvaatimuksiin, ja osa ratkaisuista on meillä käytössä jo ennen kuin ne tulevat yleisiksi käytännöiksi yhtiössä. Hämeenlinnan tehdas toimii toisinaan myös esimerkkinä groupin muille toimipisteille uudistuksia käyttöön otettaessa, Jokimies kehaisee.

Yhtiön toimipisteiden välillä esiintyy myös veljellistä kilpailua, mistä esimerkkinä toimii vuosituhannen alkupuolella markkinoille tuotu, muovipikarin ja kartonkivyötteen yhdistävä Duosmart-pakkausratkaisu. Puolalaiset kollegat ovat Jokimiehen kertoman mukaan sitä mieltä, että innovaatio on heiltä peräisin, mutta hän itse tietää paremmin. – Me lanseerasimme tästä ensimmäisen light-version, kartonkipohjainen originaali on Huhtamäen peruja. Pakkauksen valmistus aloitettiin pienestä, ja tuotanto on kasvanut tasaisesti. Nyt Hämeenlinnassa jo kolme konetta tekee Duosmartia.

Paccor on muovintekijä ja aikoo sellaisena myös pysyä, sillä muovilla on paikkansa ja käyttökohteensa. Muovin käyttö kuitenkin pyritään optimoimaan ja välttämään materiaalin turhaa käyttöä, minkä lisäksi toiminnassa painotetaan kierrätystä: vuoteen 2023 mennessä kaikki Paccorin tuottamat pakkaukset ovat kierrätettäviä. Tavoitteen takaraja on siis jo lähellä, mutta niin on onneksi myös tavoitteen saavuttaminen.

This article is from: