Intro

Lämmikettä! Nuotiolla tai retkikeittimellä valmistettu ruoka kohottaa tunnelmaa ja energiatasoja.

Kuvitus: Graham Samuels

365:N VINKIT RUOANLAITTOON ULKONA TALVELLA

1 TARVIKKEET

Ulkona syöminen on mahtavaa – myös talvella. Lämmin ruoka onkin retken kohokohta. Kun olet päättänyt, valmistatko ruoan avotulella tai retkikeittimellä vai otatko lämmintä ruokaa mukaasi kotoa, mieti mitä muita varusteita tarvitset. Ainakin jonkinlaiset ruokailuastiat ja -välineet. Pakkaa mukaan aina myös pari ylimääräistä muovipussia, jotta saat tuotua roskat ja likaiset astiat mukanasi takaisin kotiin. 2 NUOTION ÄÄRELLÄ

Nuotiotuli kohottaa retken tunnelmaa välittömästi. Nuotio tarjoaa mahdollisuuden paitsi lämmitellä myös tehdä hyvää ruokaa. Ehkä keität vain kahvit, tai kenties grillaat tikkupullaa ja makkaraa lasten kanssa? Lähes mikä tahansa ruoka nousee uudelle tasolle liekkien loimussa, valmistipa sen paistotasolla, kattilassa tai paistinpannulla. Ideoita löydät Partioaitan verkkosivujen reseptiosiosta. 3 VUODEN YMPÄRI

Retkikeitin on kätevä vaihtoehto etenkin silloin, kun et pysty pysähtymään huolletulla tulipaikalla. Retkikeittimellä voit keittää ja paistaa ruokia kattilassa tai pannulla. Keittimiä on saatavilla kaasu-, sprii- ja bensiinikäyttöisinä tai monipolttoominaisuudella varustettuna. Muista valita kaasukeittimeen ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu kaasu, joka kestää myös todella kylmät lämpötilat. 4 VALMIISEEN PÖYTÄÄN

On päiviä, jolloin ei ehdi, jaksa tai voi kokata ulkona. Silloin helpotusta tuo ruokatermos, johon on lämmitetty ruoka kotona ennen retkelle lähtöä. Myös laadukas termospullo käy hyvin esimerkiksi keittojen säilytykseen. Ruokatermos pitää ruoan lämpimänä, mutta toimiipa se lämpimällä säällä myös kylmäastiana, jos esimerkiksi keksit ottaa mukaan jäätelöä palkinnoksi päivän reippailusta.

Kuvitus: Kicki Fjell

MÄNTY

Mänty (Pinus sylvestris) on Pohjolan vanhimpia puulajeja. Männynneulaset sisältävät paljon C-vitamiinia, ja puun erittämällä terpeenillä on tervehdyttäviä vaikutuksia. Mänty on Suomen yleisin metsäpuu, jota kasvaa lähes koko maassa pohjoisimpia tuntureita lukuun ottamatta. Korkeiden C-vitamiinipitoisuuksien ja mineraalien ansiosta mäntyä on käytetty lääkinnässä ja raaka-aineena erilaisissa juomissa. Vaihtoehtolääketieteen parissa männyn pihkaa on käytetty bakteereiden torjumiseen, ja neulasista on keitetty uutteita keripukin torjuntaan sekä desinfiointiin. Männynneulasia voi keittää, ja niistä haudutettua teetä voi nauttia satunnaisesti – pitkäaikaiseen käyttöön sitä ei suositella. Nuorten oksien kaarnaa voi syödä tuoreena, paahtaa ja keittää. Muistathan kuitenkin jokamiehenoikeudet ja sen, ettei elävistä puista tai pensaista saa irrottaa kaarnaa, neulasia tai oksia. Jo kävely mäntymetsässä tekee hyvää: mänty erittää erilaisia orgaanisia yhdisteitä ja haihtuvia öljyjä, terpeenejä, jotka aktivoivat ihmisen immuunipuolustusta.

Talviretkeilijän oppaan kirjoittanut Jouni Laaksonen vinkkaa aloittamaan talviretkeilyn hyvän sään päiväretkistä.

Uusi retkeilykausi haltuun

MONI KOKENUTKIN RETKEILIJÄ viettää talvella hiljaiseloa. Toki vuodenaika on haastava, mutta myös erinomaista vaellusaikaa, sanoo tuoreen Talviretkeilijän oppaan (SKS Kirjat) kirjoittanut eräopas Jouni Laaksonen. – Varsinkin Pohjois-Suomessa talvea on iso osa vuodesta, ja se olisi kurja jättää retkeilemättä, Laaksonen sanoo.

Laaksosen mukaan lunta ei kannata ajatella peikkona. Sen sijaan se on mahdollistaja: voi vetää varusteita ahkiolla ja pääsee järvien yli saariin sekä muihin paikkoihin, joihin ei kesällä pääsisi. – Totta kai on pakkanen ja ankarammat olot kuin kesällä. Mutta kuten kaikessa retkeilyssä, on pakkokin lähteä liikkeelle pienestä, kokemusta pikkuhiljaa kartuttaen.

Laaksonen kehottaa aloittamaan kevättalven leppoisista päiväretkistä kevyillä pakkasilla. Kokemuksen karttuessa oppii muun muassa, millaisella vaatetuksella itse pärjää eri olosuhteissa. Talviretkeilijän oppaassa on käytännön vinkkejä aina mutakeleillä patikoinnista lumikenkäilyyn ja erilaisiin hiihtoretkiin, lasten kanssa retkeilystä haastavampiin talvivaelluksiin. – Kinokset ja pakkanen ovat voitettavissa olevia haasteita, joista oppii nopeasti nauttimaan!

56

AIEMPAA USEAMPI suomalainen on huolestunut luonnon tilasta, selviää Luontosuhdebarometristä. Suomen luonnon tilasta huolestuneita on yli puolet suomalaisista, 56 prosenttia. Kasvua parin vuoden takaisesta oli 15 prosenttiyksikköä. Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tilaama Luontosuhdebarometri tehtiin nyt kolmatta kertaa.

Pioneerien pioneeri

RETKIKEITTIMIÄ VALMISTAVA Primus juhlistaa tänä vuonna 130-vuotista taivaltaan. Primus syntyi, kun kaksi kaverusta alkoi valmistaa nokeamattomalla kerosiinillä toimivia keittimiä pienessä työpajassa Tukholman keskustassa 1892. Keittimet ovat niittäneet myöhemmin mainetta: Norjalainen tutkimusmatkailija Roald Amundsen käytti Primuksen keitintä, kun hän ensimmäisenä ihmisenä saavutti Etelänavan vuonna 1911. Brittiläinen Edmund Hillary ja nepalilainen Tenzing Norgay puolestaan käyttivät Primuksen keitintä valloittaessaan Mount Everestin 1953. Osuvasti nimi Primus tuleekin latinankielisestä sanasta ”ensimmäinen”. Juhlavuoden kunniaksi Primus on julkaissut tuotesarjan, jota koristaa yrityksen ensimmäinen logo. Heritage-sarjaan kuuluu myös suosittu Classictrail Stove 130 -retkikeitin. Heritage-keittimet on numeroitu ja pakattu retrohenkiseen metallirasiaan ja niitä on saatavilla rajoitetun ajan.

PARTIOAITAN KLASSIKKO

Kuva: Katri Lehtola / Metsähallitus

Luonnon monimuotoisuus tekee hyvää myös terveydelle. Metsän mikrobit terästävät vastustuskykyä.

KÄDET MÄTTÄÄSEEN

JO KAHDEN VIIKON altistuminen luonnon mikrobeille parantaa immuunijärjestelmän toimintaa. Tämä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimuksesta, jossa päiväkotien hiekkalaatikoiden hiekkaa rikastettiin monimuotoisen luonnon mikrobistolla. Päiväkodit oli jaettu satunnaisesti kahteen ryhmään, ja ihon mikrobisto muuttui vain niillä lapsilla, jotka olivat leikkineet rikastetussa hiekkalaatikossa. Muuttunut mikrobisto oli yhteydessä positiivisiin muutoksiin verinäytteissä.

– Tässä tapauksessa vaikutus ei voi perustua luonnon vehreyden kokemiseen ja aistimiseen, vaan altistumiseen luonnon mikrobeille, Luken tutkijatohtori Marja Roslund sanoo.

Lasten immuunijärjestelmän häiriöt, kuten allergiat, astma, atopia ja tyypin 1 diabetes ovat lisääntyneet kaupungistuneissa yhteiskunnissa. Yhtenä syynä tähän pidetään riittämätöntä kosketusta monimuotoiseen luontoon, mikä yksipuolistaa elimistön mikrobistoa.

Kokeessa käytettiin luonnonmateriaaleja, joiden mikrobikoostumus oli selvitetty ja todettu turvalliseksi. Näitä samoja mikrobeja löytyy esimerkiksi metsästä.

SUOJAAN VIIMALTA

FJÄLLRÄVENIN PARKATAKKI NUUK on saanut nimensä Grönlannin suurimmalta kaupungilta. Pitkässä ja muhkeassa takissa on säädettävä myrskyhuppu sekä tuulelta ja sateelta suojaava kalvo. Klassikkotakin uudessa, päivitetyssä versiossa on käytetty vastuullisia materiaaleja, ja sen yksityiskohtia on hiottu entisestään.

Moninkertainen testivoittaja.

Pysähdy ja nauti.

SILMÄNISKU PAKKASILLE

FJÄLLRÄVENIN VILLAPIPO on todellinen klassikko, jota koristaa ikoninen kettulogo. Vinkkaava kettu on kulkenut matkassa 1960-luvulta, jolloin ruotsalainen Åke Nordin perusti Fjällrävenin.

PESIMÄRAUHAN JULISTUS

VIIME TALVI oli runsasluminen ja suotuisa saimaannorpan pesinnälle: kuutteja syntyi arviolta 92. Jokainen voi tehdä oman osansa uhanalaisten norppien suojelemiseksi. Jos liikut Saimaan jäillä, kierrä kaukaa selkävesien luodot ja niemenkärkien kinokset, joissa voi olla norpan pesä.

Monet sääpalvelut hyödyntävät myös hiihtäjien ja oppaiden havaintoja. Kuvassa vuoriopas Carl Lundberg.

Seuraavaksi: lumisää

Vapaalaskun ja tunturihiihdon suosio sekä ilmastonmuutos lisäävät lumivyöryennusteiden ja sääpalveluiden tarvetta.

TEKSTI HEIDI KALMARI KUVA LINUS MEYER

LUMIOLOSUHTEISTA KERTOVILLE sääpalveluille sekä ennusteille on kasvava tarve. Vapaalaskun ja tunturihiihdon suosio on lisännyt rinteiden ulkopuolella liikkuvien määrää. Ilmastonmuutoksen edetessä myös säätilat vaihtelevat tiheämmin ja sadepäivien määrä kasvaa. – Mitä enemmän sataa, sitä todennäköisempiä lumivyöryt ovat. Jatkossa sateet voivat olla myös voimakkaampia, eli lunta voi tulla kerralla paljon, sanoo ylimeteorologi Alberto Blanco Sequeiros Ilmatieteen laitokselta.

Vielä lumivyöryt eivät välttämättä ole yleistyneet Suomessa, mutta mitä enemmän ihmisiä liikkuu vyöryalueilla, sitä herkemmin tehdään havaintoja. – Ja 80 prosenttia vyöryistä syntyy ihmisen toiminnan aiheuttamana.

Retkelle lähtiessä hiihtäjän tulisi tarkistaa yleinen sääennuste sekä jonkin paikallisen palvelun tiedot. Ilmatieteen laitoksella lumivyöryennusteita on tehty 20 vuotta perustuen havaintoasemien säätietoon sekä osin paikallisiin havaintoihin. Lumivyöryennusteindeksi laaditaan talvikaudella kuudelle tunturialueelle päivittäin.

Pallaksella viime talvena käyttöön otettu Snowledge-lumisovellus kerää lumiolosuhteista tietoja tunturissa liikkuvilta oppailta ja hiihdonopettajilta. Sovellus antaa tietoa lumivyöryn vaarasta sekä siitä, millaista lunta missäkin on. Lumivyöryistä varoittavia palveluita on myös Pyhällä ja Ylläksellä. – Teemme jatkuvaa seurantaa viidellä tunturialueella, ja päivitämme ennustetta vähintään muutaman päivän välein, kertoo lumivyöryteknikko Ville Väkeväinen Pyhän Lumiturvallisuuskeskuksesta.

Pyhän Lumiturvallisuuskeskuksen ennusteita voi lukea netistä ja osin myös Instagramista.

NORJASSA HUIPPULUOKAN SÄÄPALVELUA

Norjan puolella lumiolosuhteita kannattaa seurata Varsom-palvelusta. Lumivyöryennusteisiin erikoistunut palvelu on maailman parhaita, sanoo ruotsalainen vuoriopas Carl Lundberg. – Meteorologien ennusteet yhdistetään palvelussa digitaaliseen karttaan sekä paikallisten lähettämiin säähavaintoihin, Lundberg sanoo.

Varsomin palvelu löytyy verkkosivujen lisäksi mobiilisovelluksena. Varsom päivittää myös sisältöä sosiaaliseen mediaan sekä tuottaa videoita YouTubeen.

Ruotsin lumiolosuhteista täsmällisintä tietoa tarjoaa maan ympäristönsuojeluviraston Lavinprognoser-sivusto. Ruotsin meteorologian ja hydrologian laitoksen kanssa tehtäviä ennusteita päivitetään sivuille kuudelta tunturialueelta ruotsiksi ja englanniksi.

Lundbergille olennaisinta antia ovat vapaasti kirjoitetut tekstiosuudet. Hän suosittelee niiden lukemista kaikille. – Ne kertovat paitsi vyöryriskeistä myös mistä voi löytää hyvää lunta!

VYÖRYENNUSTEITA HIIHTÄJÄLLE

• Ilmatieteen laitos / Lumivyöryennuste • Lumiturvallisuuskeskus (Pyhä) • Ylläksen Lumivyöryennuste • Snowledge / Lumisovellus (Pallas) • Varsom.no (Norja) • Lavinprognoser.se (Ruotsi) • European Avalanche Warning Services (EAWS): avalanches.org

Edistysaskelia

Pomar Paljakka Gore-Tex ePE -saappaissa on käytetty uutta, ympäristöystävällisempää kalvoa.

SIISTI ILME

Kengän ulkopinta on nupukkia, joka hylkii kosteutta ja likaa.

SÄÄDETTÄVÄ VARSI

Käännettävät varret ovat pehmeää ja lämmintä kelsiturkista.

Pomarin kengät tunnistaa maanläheisistä väreistä ja siitä, että ne ovat käytännöllisiä Pohjolan oloissa. Uusi Paljakka Gore-Tex ePE -kenkä ei ole poikkeus. Jalkineessa on lammasturkisvuori, joka lämmittää jalkaa, jos viima ja pakkanen iskevät. – Vuori on lämmin, mutta ei hiosta. Villa sitoo kosteutta, sanoo Pomarfinin toimitusjohtaja Jarno Fonsén. – Kenkiä voi pitää konttorissa vaikka paljasjaloin.

Pomar-tuotemerkin takana on perinteikäs perheyritys jo kolmannessa polvessa. Pomarfin sai ensimmäisenä ja ainoana suomalaisena Gore-Tex-lisenssin kuluttajatuotteille vuonna 1994.

Myös Paljakka-saappaan mielenkiintoisin uutuus liittyy tähän kalvoon, joka pitää veden loitolla ja kengän silti hengittävänä. Paljakan vuorissa on Gore-Texin laminaatti, joka koostuu useista kerroksista. Yhtenä kerroksena on Gore-Texin uusi, ympäristöystävällisempi ePE-kalvo. – Laminaatti on PFC-vapaa ja sen tekstiiliosat ovat täysin kierrätettyjä. Laminaatilla on myös sertifikaatit, jotka takaavat, että sen valmistuksessa käytetään vain turvallisia kemikaaleja, Fonsén sanoo.

Kehitystyön taustalla on tietoisuus hitaasti hajoavien PFC-yhdisteiden haittapuolista. Laminaatissa ei käytetä myöskään värjättyjä osia, mikä osaltaan vähentää kemikaalien käyttöä ja pienentää hiilijalanjälkeä.

Sokerina Paljakka-saappaiden pohjalla on Nordic Grip -pohja, johon on otettu mallia auton kitkarenkaiden toiminnasta. Kenkien pohjien kuviointi ja pehmeä kumi auttavat pysymään pystyssä kovallakin pakkasella. /AR

KUIVAT JALAT

Vuorin Gore-Tex-kalvo pitää huolen siitä, että kosteus ei pääse läpi, mutta kengät hengittävät.

PITÄVÄ OTE

Nordic Grip -pohjaan on otettu mallia auton kitkarenkaista.