Yrittäjälinja - Keski-Suomi ja Häme by Pasi Pitkänen

MP2 Itella Oyj

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme • Nro 01/2011 Yrittämisen ja työelämän erikoislehti • Yrityksen päättäjille ja kaikille työntekijöille

HÄMEENLINNAKESKUS KEHITTYY YHTEISVOIMIN Mukana kehitystyössä myös HAMK Sivu 3

SITKEÄSTI UUDEN KIMPUSSA Tuotekehittelytarina Jyväskylästä Sivu 4

KEKSINTÖSÄÄTIÖ OPASTAA INNOVAATIOYRITYKSIÄ Sivu16

ULKOISTAMINEN VAATII YHTÄ KÖYTTÄ -AJATTELUA Yhä useampi yritys ulkoistaa asiakaspalvelunsa. Hyvällä yhteistyöllä palvelu toimii niin hyvin, että asiakkaat eivät edes huomaa asioivansa ulkopuolisen palveluntarjoajan kanssa. Sivu 8

Ylellisyys vakiona – Honda Accord! Honda Accordin laadun huomaa ylellisessä matkustamossa. Erinomaiseen vakiovarusteluun kuuluu paljon sellaista mikä moniin muihin autoihin on ostettava erikseen lisävarusteina. Vertaile ja huomaat, että tällaista hinta-laatu –suhdetta, varustelua ja sporttista ajettavuutta et muualta löydä.

Lämpöpaketti kaupan päälle!

Uuden vuoden kunniaksi saat nyt kaikkiin uusiin Hondamalleihin Defan Warm Up –lämpöpaketin asennettuna kaupan päälle, etusi jopa 750 €! Autosi on aina mukavan lämmin, ja myös taloudellisempi sekä vähäpäästöisempi.

Diesel-malleihin voit vaihtoehtoisesti valita myös Eberi-lämpöpaketin asennettuna hintaan 390 € (arvo n. 2 300 €). Tule siis heti! Lisätiedot meiltä tai www.honda.fi Honda Accord 2.0 Comfort, autoveroton hinta 22.740 €, autovero 7.231,50 €, kokonaishinta 29.971,50 € + toimituskulut, CO2-päästöt 168 g/km, EU-keskikulutus 7,3 l/100 km. Honda Accord Tourer 2.0 Comfort, autoveroton hinta 23.899 €, autovero 7.725,21 €, kokonaishinta 31.624,21 € + toimituskulut, CO2-päästöt 171 g/km, EU-keskikulutus 7,4 l/100 km. Tarjoukset koskevat vain uusia asiakastilauksia 27.12.2010 – 31.1.2011.

– Yli 50 vuotta luotettavaa autokauppaa –

Rinta-Joupin Autoliike Oy Merasin 2, 40320 Jyväskylä, P. 014-337 6300. Av. ma–pe 9–18, la 10–15

Ismo Niiranen 050 4035 198

Ari Puukko 050 5708 946

Timo Hämäläinen 044 7473 604

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

PÄÄKIRJOITUS

Pauli Vuorio

Työhyvinvointia Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Parhaimmillaan työ edistää ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Hyvässä kunnossa jaksaa enemmän ja elpyy rasituksista nopeammin. Henkiseen hyvinvointiin liittyy myönteinen perusasenne, tyytyväisyys elämään ja työhön, paineensietokyky sekä oman itsensä hyväksyminen vahvuuksineen ja puutteineen. Kaiken kaikkiaan työhyvinvointi näkyy yksilöiden ja työyhteisöjen toiminnan sujumisena ja osaamisen kehittymisenä sekä myönteisinä kokemuksina ja asenteina. Mihin asioihin tulee paneutua? Loistava esimerkki on Miska Oy:n toimitusjohtaja Helena Kokko, jonka johdolla on luotu useita Työyhteisön kehittäjä -koulutuksia. Työssä pitää olla plus-energiaa ja työstä tulee saada energiaa. Työssä pitää olla imua. Ja työssä täytyy ol-

la työn iloa. Entä koska alkaa mennä huonosti? Miinusenergian merkkejä ovat sanat: aina, ikinä, ei koskaan, vaan, joku muu, taas, ei se kuitenkaan onnistu jne... Nämä ovat avioerolauseita, joita on ollut eroavilla pareilla ennen eroa toistuvasti. Toinen miinusenergia tulee kyynisyydestä, joka taas johtaa joustamattomuuteen. Lopuksi tulee työuupumus. Työhyvinvoinnin ongelmat voivat ilmetä yksilö- tai ryhmätasolla tai molemmilla.Yksilöllä ongelmana on usein jaksaminen, ryhmässä ilmenee erimielisyyden ilmaisuja, toisen osapuolen mitätöimistä, vastustusta tai muita törmäyksiä. Asenne on myös merkittävässä roolissa. Pelkkä tieto ei pelasta. Jos halu puuttuu, koko ammattitaito menettää merkityksensä.

Työhyvinvointi koostuu monesta tekijästä • työntekijän terveydestä • työntekijän jaksamisesta • työpaikan turvallisuudesta • hyvästä työn hallinnasta • työilmapiiristä • johtamisesta Sosiaali ja terveysministeriö/ työhyvinvointi

Tärkeää Vuosittain noin 4 000 suomalaista jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä on liian suuri menetys niin ihmisille, työpaikoille kuin yhteiskunnallekin. Pauli Vuorio Päätoimittaja Lähteitä: Työterveyslaitos, Helena Kokko, Olli Linjala , www.stm.fi /tyosuojelu/tyohyvinvointi, Mas Do -kampanja

• avoimuus kaikissa asioissa • 100-prosenttinen keskinäinen luottamus • selkeät päämäärät • onnistumisten edellytykset • yksilön vastuun kokonaisvaltainen ymmärrys • rehellinen palaute • vilpitön onnistumisten tuulettaminen • todellinen työstä riippumaton tasa-arvo • lupa erehtyä, epäonnistua tai olla väärässä • tunteiden merkityksen ymmärtäminen Olli Linjala, asennekouluttaja, työyhteisöjen hyvinvoinnnin kouluttaja

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

HAMK mukana kauppakeskuksen kehittämisessä Projektipäällikkö Annikki Rosberg vetää HAMKin Jauhin-hanketta, jonka pääkohderyhmänä ovat kantahämäläiset metallialan yritykset. Hankkeessa kehitetään toimintamallia, jonka tarkoitus on auttaa yrityksiä innovaatio- ja tuotekehitystoiminnan alkupään ideointivaiheessa. – Kaikkeen ideointiin ja innovointiin sisältyy lähtökohtaisesti tulevaisuustieto. Äärimmillään se sisältää globaaleja megatrendejä, hyvinkin kauas tulevaisuuteen luotaavia visioita ja näkemyksiä siitä, miten eri alat kehittyvät, mihin ollaan menossa tai millaisessa maailmassa elämme tietyn ajan kuluttua. Tai se voi olla vaikkapa metallialan kehityksen lähivuosien suuntia luotaavaa kartoitusta, Rosberg pohtii. Jauhin-hanke jakaantuu kahteen osaan, Karkea ja Hieno Jauhimeen. Karkea Jauhimessa ideoidaan vapaasti uutta, ja uusista ideoista seu-

Hämeenlinnaan suunnitteilla oleva kauppakeskus on erikoinen kohde, nouseehan se aivan keskustan tuntumassa kulkevan moottoritien ylle. Hämeenlinnakeskusta ei ole suunniteltu pelkäksi ostosparatiisiksi, vaan myös asuinalueeksi ja kaupunkilaisia houkuttavaksi toiminnalliseksi alueeksi. HAMK on osallisena keskuksen ideoinnissa. lotaan kehityskelpoisimmat ja liiketoimintapotentiaalisimmat jatkokehitettäväksi Hieno Jauhimeen. Hieno Jauhimessa ideat on tarkoitus saattaa toteutuskelpoisiksi sopivien yhteistyökumppaneiden kanssa. – Jauhin toimii erilaisten tapahtumien ja työpajojen kautta. Työpajojen on hyvä olla monialaisia, koska sitä kautta ideoijat ja toteuttajat törmäytetään toisiinsa.

Ei pelkkä ostosparatiisi HAMK on jo tuttu yhteistyökumppani alueen yrityksil-

www.yrittajalinja.fi Yrittäjälinja on puolueeton ja riippumaton yrittämisen ja työelämän erikoislehti. Jakelu: B to B -yritykset, jakelupisteet, yhteistyökumppanit, erityiskohderyhmät, julkiset tahot

le. Niinpä joukko hamkilaisia sai kiinnostuneen vastaanoton vieraillessaan viime syksynä Hämeenlinnakeskuksen rakennuttajan NCC:n pakeilla. – Halusimme kyseenalaistaa sen, että Hämeenlinnaan rakennettava kauppakeskus olisi pelkkä ostoskeskus. Ajatuksemme oli, että sellaisella ei enää tänä päivänä välttämättä pärjää. Ostoskeskuksistahan on jo saatavilla melko paljon tutkimustietoakin, jota voi täällä hyödyntää. NCC kiinnostui hamkilaisten ideoista.

Kustantaja ja mediamyynti: Suomen Laatukontaktit Oy Kuninkaankatu 30 B 1 33200 Tampere Puh: 0400 126 716 Faksi: (03) 389 1488 www.laatukontaktit.fi Veijo Tapaninaho 0400 126 717 veijo@laatukontaktit.fi Juha Hiukka 0400 126 719 juha@laatukontaktit.fi

– Meillä heräsi ajatus, että Jauhin voisi olla hyvä työkalu aloittaa yhteistyö NCC:n kanssa. Se tarjoaa yrityksille mainion tilaisuuden päästä esille omine ideoineen. Uskomme, että keskus tarjoaa mahdollisuuksia kaikenlaiseen tekemiseen siitäkin huolimatta, että moni asia on siellä jo kilpailutettu ja tekijät valittu. Rosberg näkee Jauhimen stimulaattorina, joka työntää parhaita ajatuksia eteenpäin vietäviksi. – Jauhimet ovat osoittautuneet hyvinkin yllätyksellisiksi. Arvelen, että kauppakeskuksen ideointityöpajastakin versoo vielä monia täysin työstämiskelpoisia ajatuksia toteutukseen asti. Rosbergin mielestä koko kauppakeskuksen erikoinen sijainti itsessään inspiroi HAMKin ohella monia alueen yrityksiä ja toimijoita. – Opiskelijoillemme kes-

Matti Viitala 0400 126 718 matti@laatukontaktit.fi Toimitus: toimitus@laatukontaktit.fi Päätoimittaja: Pauli Vuorio pauli@laatukontaktit.fi Toimittaja: Taina Hostikka 0400 126 724 toimitus@laatukontaktit.fi

kus tarjoaa haastaviakin mahdollisuuksia suor ittaa opintojaan ja harjoittelujaan, puhumattakaan tutkimus- ja kehittämispuolestamme. Olemme ilman muuta halukkaita olemaan keskuksen kehittämisessä mukana ja toiveemme onkin, että tavalla tai toisella pääsemme tekemään yhteistyötä niin kaupungin ja rakennuttajan kuin muidenkin tahojen kanssa.

Yhdessä hyvä Rosberg korostaakin sitä, että pienen kaupungin voimavara piilee yhteistyössä. – En näe mielekkääksi, että Hämeenlinnassa jakaannuttaisiin esimerkiksi kauppakeskuslaisiin ja torilaisiin. Yrityksetkin tulevat varmaan liikehtimään omien tarpeidensa ja näkemystensä mukaan ja keskusta kehittyy kaikkien hämeenlinnalaisten ajatusten ja askelten tahdissa.

Taitto ja ilmoitusvalmistus: Puh: 0400 126 725 Faksi: (03) 389 1488 tuotanto@laatukontaktit.fi Palstaleveydet: 1 palsta 2 palstaa 3 palstaa 4 palstaa 5 palstaa 6 palstaa

40 mm 82 mm 125 mm 168 mm 211 mm 254 mm

Kauppakeskuksesta toivotaan kehittyvän kantahämäläisille yhteinen olohuone, joka voisi palvella muulloinkin kuin varsinaisina kauppojen aukioloaikoina. – Me i l l e h a m k i l a i s i l le kauppakeskus on erittäin sopiva yhteistyökohde, sillä HAMKin toiminnan kehittämisessä keskeistä on integroida koulutus, työelämä sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta. Tähän tavoitteeseen tähtäämme myös muun muassa helmikuisessa Karkea Jauhin -ideointityöpajassamme, jossa etsitään uusia tuote- ja palveluaihioita kauppakeskuksen yhteyteen. Rosberg muistuttaa, että Jauhin ei kuitenkaan ole yrityksille ainutkertainen väylä osallistua kehittämistyöhön, vaan HAMKiin voi olla yhteydessä milloin vain ja tarjota ajatuksiaan ja osaamistaan.

Laskutus: 7 vrk lehden ilmestymisestä. Viivästyskorko 11 %. Peruutukset: Viimeistään aineistopäivänä. Reklamaatiot: Suomen Laatukontaktit Oy:n vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu vastaavan ilmoituksen julkaisemiseen korjattuna veloituksetta myöhemmin ilmestyvässä lehdessä. Mikäli ilmoitusmateriaali saapuu aineistopäivän jälkeen, Suomen Laatukontaktit Oy ei ole velvollinen korvaamaan painovirheitä.

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

Tuotekehittely vaatii sitkeyttä, uskoa ja rahaa kolmelta edeltävältä vuodelta. Sen jälkeenkin, siis 8-vuotiaana, yrityksen on kiikutettava tilaajalle 2,5-kertainen pankkitakaus saamaansa urakkasummaan nähden. – Tämähän tarkoittaa sitä, että pienen ja innovatiivisen yrityksen olisi mentävä aina jonkun isomman siipien suojaan päästäkseen tarjoamaan samalta viivalta. Mielestäni tämä on kyllä aika tehokas tapa nujertaa orastavien kasvuyritysten silmut, joita yhteiskuntamme kipeästi tarvitsisi.

Pienessä yrityksessä innovointi voi pahimmillaan saattaa yrityksen suuriinkin vaikeuksiin, ellei tuotekehittelyn rahoitusta saada järjestymään. Moni heittääkin rukkaset naulaan ja jättää innovaationsa odottamaan parempia aikoja. Jotkut ottavat riskin ja jatkavat kehitystyötä, vaikka rahoitus olisikin kiven takana.

Jyväskyläläinen Heikki Elonheimo kuuluu tähän viimeksi mainittujen sitkeiden sissien joukkoon. Rakennusalan Excellent Element Oy -yritystä pyörittävä Elonheimo on jo yli kolme vuotta vienyt eteenpäin homevapaata rakentamismenetelmää. – Suomessa on vallalla tietynlainen älä-sotke-ympyröitäni-ajattelu. Noin 800 000 suomalaista oleskelee päivittäin homeisissa tiloissa. Erityisesti julkiset tilat kuten päiväkodit, koulut ja sairaalat kärsivät homeongelmasta ja iso määrä lapsia ja koululaisia altistuu homeen takia elinikäisiin sairauksiin. Ongelma tiedetään, mutta sille annetaan vain kosmeettista hoitoa, Elonheimo ihmettelee. Elonheimo muistuttaa myös homeongelman raskaasta laskusta: vuosittain maassamme kulutetaan home- ja kosteusongelmien hoitamiseen sama määrä rahaa kuin kiinteistöjen lämmittämiseen. Kyse on kolmesta miljardista eurosta. Ja summa sen kuin kasvaa, mikäli syy-seuraussuhdetta ei katkaista. Teknisen tuotekehittelyn isä on pitkän linjan moniosaaja, tuotekehittelijä Risto Jokinen. Hän on erityisen perehtynyt lujitemuovin ominaisuuksiin. – Risto on se äly ja minä puolestani olen se papukaija hänen ja asiakkaiden välissä. Minä koetan viedä hyvää keksintöä eteenpäin. Olen joutunut huomaamaan, että

uuden ja mullistavan menetelmän kohtalo on usein joutua taistelemaan byrokratiaa ja tuulimyllyjäkin vastaan, Elonheimo hymähtää.

Kokonaisvaltainen rakenneratkaisu

Usko ei horju

Risto Jokinen kehittämä märkätilaratkaisu estää tilojen homehtumisen. – Märkätilarakentamisessa Akilleen kantapäitä ovat kaikki tilat, joissa käytetään vettä. Vesi ei saa noista tiloista päästä sen paremmin lattiakaivon tai viemärin kautta sisältä ulos kuin ulkoa sisälle, Elonheimo kuvailee. Jokisen kehittelemä tilaelementti – vaikkapa kylpyhuone – asennetaan betonin päälle siten, että väliin jää 3–4 sentin tuuletusväli, joka liitetään kiinteistön koneelliseen ilmanvaihtoon. Kylpyhuone kelluu nyrkinkokoisten asennustyynyjen varassa, joten ilma kiertää vaipassa vapaasti. – Tällä menetelmällä elementti voidaan asentaa kosteankin valun päälle, mikä lyhentää remontin läpimenoaikaa huomattavasti. Kylpyhuoneen lattian alle välitilaan asennetaan anturit, joiden avulla tilojen kosteutta ja lämpötilaa voidaan seurata reaaliaikaisesti internetin välityksellä. Näin pystytään ennalta ehkäisemään kosteusongelmat ja välttämään homeongelmat, Elonheimo selventää. Elonheimo nostaa valvonnan tuottaman datan arvoon-

Elonheimo kertoo kuitenkin uskovansa yhä asiaansa ja Risto Jokisen älynväläyksiin. Homevapaa menetelmä on testattu ja sitäkin kautta markkinakelpoinen. Testitulokset olivat lupaavia: ratkaisu suorastaan hylkii homekasvustoja ja pitää muun muassa radoninkin loitolla. – Meillä on myös hyviä yhteistyökumppaneita, suomalaisia omien alojensa erikoisosaajia, kuten Vallox, Lamit ja IWS. Yhdessä pääsemme tilanteeseen, jossa pystytään huonekohtaisesti hallitsemaan ilmastointi, valaistus ja lämmitys niin, että kiinteistön energiankulutus voidaan pudottaa puoleen. – Eräs johtavista suomalaisarkkitehdeistä paukauttikin, että tehän olette tehneet kokonaisvaltaisia ratkaisuja, kun muut puhuvat vielä lattialistoista. Se tuntui isolta kiitokselta – ja osui vieläpä naulankantaan, Elonheimo hymyilee. Elonheimo huomauttaa vielä, että suomalaiset viettävät 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa. – Terveessä talossa asuu terve asukas. Ihmettelen sitä, että kun tutkimuksia tehdään ja tulokset tiedetään, miksei ryhdytä oikeasti toimeen.

2 3 1 1

Vielä kostea betoni

Lattian ja lattiakaivon vedenpitävyys

Välitilassa homeitiöt kuolevat

sa, sillä esimerkiksi kiinteistöä myytäessä ostajan on helppo todistaa dokumentein, että märkätilojen olosuhteet ovat kaiken aikaa pysyneet ihanteellisina. – Kuluttajansuoja antaa ostajalle viiden vuoden takuuajan, mutta todellisuudessa kiinteistö voidaan huonolla hoidolla saattaa homekuntoon vuodessakin. Edellä mainittu dokumentointi vapauttaa riitatapauksissa myyjän vastuusta, Elonheimo huomauttaa.

Kurki kuolee ennen kuin suo sulaa? – Tuotekehittelyssä menee aina vähintään 2–5 vuotta. Noiden vuosien kuluja harva aloittava yritys ehtii kuroa kiinni tulorahoituksen voimin. Innovaatioyrityksen konkurssiherkkyys on suuri, jos tulos kulkee miinuksella vuodesta toiseen. – Rakentaminen ei taida olla kovin seksikäs ala, kun tukirahoista on kyse. Tekesiltä saimme kolme kertaa pakit. Perustelut ovat olleet tyy-

liin ”olette liian pieniä ajattelemaan noin suuria”, ”meillä pitäisi olla yksitoista insinööriä ollaksemme uskottava” ja ”meille tulee niin paljon hyviä hakemuksia”. Näin ollen koko kehitystyö on tehty Jokisen ja minun selkänahasta – ilman ulkopuolista rahoitusta. Vastaan hakkaa myös hankintalaki, joka edellyttää että tarjouskilpailuun osallistuvan yrityksen täytyy olla vähintään 5-vuotias ja sen on osoitettava kohdetta vastaavat referenssit

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

ilmoitus

Putkilaser on ylivoimainen Riihimäellä putkilaserleikkauksia alihankintatyönä tekevä Suomen Putkilaser Oy laajentaa kevään 2011 aikana toimintaansa Lahteen. Laajennuksella yritys pyrkii vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin myös Päijät-Hämeen alueella. – Alihankintapuolella tulemme laajennuksen jälkeen olemaan merkittävä tekijä myös Pohjoismaiden ja jopa Euroopankin mittapuilla. Harvalla yrityksellä on käytössään kolmea konetta kuten meillä Lahden astuttua kuvaan mukaan, luonnehtii toimitusjohtaja Janne Niemi. Niemen mukaan putkilaser on vielä tällä hetkellä melko kapean sektorin osaamista, kun taas tasolaser on Suomessa jo yleisesti käytössä.

Tarkka ja kustannustehokas Putkilaser päihittää perinteisemmät työstömenetelmät mennen tullen tarkkuutensa ja kustannustehokkuutensa ansiosta. Erilliset poraukset, sorvaukset, lävistykset, jyrsinnät, sahaukset ja purseenpoistot jäävät pois, kun tuote valmistuu yhdellä laitteella ja yhdessä vaiheessa. – Putkilaser soveltuu monenlaisiin materiaaleihin aina ruostumattomasta teräk-

sestä mustaan rautaan ja jopa alumiiniin asti. Putken muotokaan ei ole rajoite, vaan menetelmä soveltuu monimuotoisten aukkojen leikkaamiseen, putkien päiden sekä liitospintojen ja läpivientiaukkojen muotoiluun. Lisäksi se mahdollistaa monimutkaiset kiinnitykset, kohdistukset ja lukitukset. Myös piensarjat onnistuvat, Niemi kuvailee.

TrueLaser Tube 7000:lla leikattavien pyöreiden putkien halkaisija vaihtelee 15 ja 250 millimetrin välillä. Makasiinin kautta syötettävän valmiin osan pituus voi olla maksimissaan 6500 milliä.

TrueLaser Tube 7000 mahdollistaa myös pienten sarjojen teon.

den valmistajia. Myös muun muassa lämmittimiä, kuljettimia ja ilmanvaihtokoneita valmistavat yritykset hyödyntävät Suomen Putkilaserin vankkaa osaamista. – Tuotteemme menevät joko suoraan asiakkaalle tai toiselle alihankkijalle jatkojalostettavaksi. Kattava yhteistyökumppaniverkosto, luja suunnittelu- ja valmistusosaaminen sekä vahva laserteknologian tuntemus tekevät meistä luotettavan kumppanin.

Laajennus Lahteen huhtikuussa Suomen Putkilaserin Riihimäen tiloissa työskentelee kaksitoista henkeä kahdella koneella. Työtä paiskitaan kolmessa vuorossa. Lahteen tulevaan yksikköön Niemi kaavailee aluksi noin kolmen työntekijän vahvuutta. – Tarkoituksemme on käynnistää tuotanto Jokimaalla huhtikuun aikana. Periaatteessa tuotantokapasiteettimme tulee Lahden yksikön myötä kasvamaan kolmanneksella. Liikevaihtomme on kasvussa,

054+),!3%2 Kone säätää toimilaitteet automaattisesti kullekin putkikoolle sopivaksi. ja se heijastuu henkilöstönkin kasvuun, Niemi toteaa. Suomen Putkilaserin asiak-

Maisemasuojat ovat uusi hittituote. Haavasta tehty säleikkö voidaan maalata talon väriseksi, mikä varsinkin julkisivun puolella piilottaa tehokkaasti ulkoyksikön.

kaat ovat teollisuuden koneja laitevalmistajia. Joukkoon mahtuu hoitoalan laitevalmis-

tajien lisäksi peräkärryjen, urheilu- ja kuntoiluvälineiden sekä toimisto- ja huonekalustei-

Suomen Putkilaser Oy Islanninkatu 4 11130 Riihimäki Puh. 010 778 3100 www.putkilaser.fi

ilmoitus

tisesta kromista asiakkaan tarpeiden mukaan.

Kapasitettia on vapaana

Ilmalämpöpumpulla lämpöä ja virkistävää viileyttä Ilmalämpöpumppujen suosio ei ota laantuakseen, päinvastoin. Hämeen Kodin- ja Kylmäkonehuolto Oy asensi viime vuonna yli 300 ilmalämpöpumppua. Tahti näyttää jatkuvan yhtä kiivaana tänäkin vuonna. – Energian hinta on tärkein syy ilmalämpöpumpun hankkimiseen. Suoran sähkölämmityksen taloissa hyöty on kaikkein suurin, kertoo Hämeen Kodin- ja Kylmäkonehuollon toimitusjohtaja Urho Wallius. Yksitasoisessa talossa laite tulee useimmiten tuulikaapin jälkeen heti ulko-oven yläpuolelle, monitasoisessa talossa lämpöpumppu asennetaan alimpaan kerrokseen tai avoimeen rappukäytävään. – Jokainen asennus on erilainen talosta riippuen. Paras ratkaisu ja asennuspaikka selviävät, kun käymme asiakkaan luona paikan päällä. Suunnittelukäynti on maksuton, Wallius sanoo.

– Yksi vaihtoehto on monisisäyksikköinen laite, joka voidaan asentaa useampaan kerrokseen sekä ulkorakennukseen. Konttoreissa jäähdytyksessä voi olla monta sisäyksikköä, jotka toimivat yhden keskusyksikön kautta. Sisäyksiköiden määrää ei voi jälkikäteen lisätä, joten asiakkaan on jo tilausvaiheessa tiedettävä, montako sisäyksikköä tarvitaan, Wallius selvittää. Yleensä asuintaloissa pärjätään yhdellä pumpulla, koska liikkuva ilma lämmittää koko tilan. Lämmittämisen lisäksi ilmalämpöpumppu jäähdyttää huoneilmaa ja poistaa kosteutta. Kesän myötä kysytään paljon myös kauppoihin kylmä-

ja vihannesvarastojen jäähdytysratkaisuja. – Niiden asennukset painottuvat kesään, mikä on sikäli huono juttu, että kun ensimmäinen helleaalto tulee, koneita ja asennuksia ei ehdi kaikille tehdä. Pahimmillaan laitteet loppuvat maasta heinäkuussa. Kannattaa ennakoida kesähelteiden ruuhkat ja tilata jäähdytyslaitteet keväällä, jolloin ne saa vielä talvialehintaan, Wallius vinkkaa.

Hämeen Kodin- ja Kylmäkonehuolto Oy Raatihuoneenkatu 4 13100 Hämeenlinna Puh. 03 682 4885 Lammi: 0400 554 455 www.hkkh.fi

Riihimäen Muottivalu Oy valaa esimerkiksi pumpun osia ja arinarautoja valuraudasta ja kromiteräksestä.

Pieni mutta vireä metallivalimo Riihimäen Muottivalu Oy on nimensä mukaisesti Riihimäellä toimiva pieni metallivalimo, joka valaa esimerkiksi pumpunosia ja arinarautoja valuraudasta ja kromiteräksestä. Riihimäen Muottivalun asiakkaiden joukossa on suuriakin yrityksiä – yksi suurimmista on Wärtsilä Biopower Oy.

– Riihimäen Muottivalu Oy:n menestyksen reseptinä on erikoistuminen, pohtii toimitusjohtaja Jukka Kuntonen. – Kun teemme vain valikoituja tuotteita, mitä muut eivät niin hirveästi tee, se tuo leivän pöytään. Riihimäen Muottivalu pystyy valamaan arinarautoja 1,5–27-prosent-

Riihimäen Muottivalu Oy sai alkunsa vuonna 1978 Kuntosen appiukon Pertti Blombergin perustettua yrityksen vanhalle Paloheimon tiilitehtaalle. 81-vuotias Pertti on edelleen mukana hallituksessa. Yritys aloitti toimintansa valmistamalla valumuotteja. Vuosien ajan Riihimäen Muottivalussa valettiin myös monet Alkossa myytävistä pulloista, esimerkiksi Finlandia Vodka -pullot, mutta kun Alko siirsi pullojen tuotannon Unkariin, oli Riihimäen Muottivalun etsittävä nopeasti uudet asiakkaat tilalle. Konseptin vaihtaminen onnistui mainiosti. Kuusi henkeä työllistävä Riihimäen Muottivalu Oy on pieni mutta vireä metallivalimo. Suurempiin investointeihin tai tulevaisuudensuunnitelmiin ei tällä hetkellä ole aihetta. – Vanhoilla eväillä jatketaan, Kuntonen päättää.

Riihimäen Muottivalu Oy (valimo) Tiilikatu 2, 11120 Riihimäki (postit) Koivukatu 18 as. 1, 11710 Riihimäki puh. 040 0799 213 e-mail: riihimaen. muottivalu@kolumbus.fi

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

KOLUMNI

Miia Godwin

Vetoomus heti-mulle-kaikki-tänne -sukupolven puolesta Länsimaiden nuoret aikuiset tarvitsevat tukeasi enemmän kuin koskaan. Auta antamalla osa motivaatiostasi tulevaisuuden toivoille. Katie, 20, on tavallinen, mariseva brittijuniori. Lontoon lähiseudulla lapsuuden kodissaan asuva nuori lady olisi kyllä kiinnostunut kaikesta, mutta haastava 20 minuutin lähijunamatka kaupunkiin on esteenä unelmien toteutumiselle. Vanhempien taksi toimii aivan liian harvoin, mutta toisaalta autokoulussa käyminenkin on monimutkaista. Isäkin painostaa lupaamalla ostaa uuden Minin ajokortin lisäksi. Ei ihme, että Katie kärsii masennuksesta. Yliopistotason opiskelu on Katielle vaativaa. Julmat luennoitsijat eivät suostu tekemään kaikkia nupullaan olevan lahjakkuuden opintotehtäviä, vaikka yhteiskunnan tukema koulutus maksaakin isukille pitkän pennin. Vaikeiden aikojen pakottamana parikymppinen piltti on joutunut hakeutumaan osa-aikaiseen työhön muotiliikkeeseen. Jokalauantainen nelituntinen vie nuoren voimat, mutta Bahaman matkat ja kylpylä-

lomat eivät ole ilmaisia. Kuten niin moni ikätoverinsa, Katie on lisäksi pahasti koukussa ”mutkun” ja ”sitkun” käyttöön. Scott on 21-vuotias pahantuulinen vesseli, jolle vapaus ja riippumattomuus on kaikki kaikessa. Siksi oma asuinkerros kylpyhuoneineen vanhempien talossa oli välttämättömyys. Scott haluaa välttää edellisten sukupolvien kohtalon ja on päättänyt, ettei koskaan tee rutiininomaista ja tavallista työtä. Hän tietää, että hänen elämänsä tulee olemaan jotain suurempaa, mutta hänen lahjojaan ei ole vielä löydetty. Versova nero aikoo ryhtyä elokuvaohjaajaksi, mutta kuten kaikille aloitteleville taiteilijoille, taival on rankka: hänen täytyy yrittää olla kiinnostunut elokuvista. Filmiklassikot, kuten Batman - paluu ovat tuttuja ja kerran Scott on nähnyt myös melkein mustavalkoisen muinaiselokuvan nimeltään Schindlerin lista.

Koululaitoksen kohtuuttomat vaatimukset ovat usein liikaa Scottille. Ankarat opettajat nöyryyttävät ikuisteiniä ja usein kehottavat katsomaan yhden Chaplinin ja jopa muitakin antiikkisia elokuvia. Kohtuuttomien velvoitteiden paine aiheuttaa vesalle monia vakavia oireita hartioiden lysähtämisestä motivaation täydelliseen katoamiseen.

Aikuisaihiomme kärsivät akuutista motivaation puutteesta. Opiskelut eivät kiinnosta, työ on pakkopullaa ja kotoa lähteminen on pelottava mörkö. Sinä voit auttaa. Pienikin motivaatiolahjoitus kannattaa. Ryhdy siis motivaation kuukausilahjoittajaksi! Kertyneellä motivaatiopankilla voisimme saada ikuislapsen ymmärtämään, että • itsenäistyminen voi olla palkitsevaa. • Dolce & Gabbanan rannekello ei ole välttämättömyys, johon haetaan sosiaaliturvaa. • omistusasunto, korkea elintaso ja mielenkiintoinen työ eivät tule syntymätodistuksen mukana. • vanhemmat ja yhteiskunta eivät ole ehtymätön kultakaivos, joka on olemassa vain minua varten. • maailmassa on muitakin ihmisiä. • joskus elämän pitääkin olla puuduttavan tylsää.

Miia Godwin miia@teleskooppi.fi Kirjoittaja on freelancertoimittaja, joka asuu ja työskentelee Isossa-Britanniassa.

(Toim. huom. Vetoomuksen esimerkit eivät ole kuvitteellisia.)

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

ilmoitus

Kolmeks – Suomessa tehty Kierrätyksen konkari

Kolmeks Oy on valmistanut pumppuja ja sähkömoottoreita jo vuodesta 1945. Pitkän linjan osaaminen yhdistyi osaksi Brandt Group -konsernin teollisuustoimintoja 1980-luvulla. – Keihäänkärkituotteitamme ovat kiertovesipumput ja sähkömoottorit. Lisäksi toimitamme OEM-asiakkaillemme sähkömoottorikomponentteja ja erilaisia konepajatuotteita. Monipuolisuus on ehdottomia vahvuuksiamme, luonnehtii toimitusjohtaja Kimmo Issakainen. Kolmeksin valmistamat pumput ovat yksipyöräisiä keskipakopumppuja, joille tunnusomaista on hyvä hyötysuhde, äänettömyys, yksinkertaisuus, kestävyys ja huollettavuus. Pumppuja käytetään kiinteistöjen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissä sekä lämmön talteenotossa. Kolmeksin pumpuilla voidaan pumpata myös teollisuuden prosessinesteitä kuten freesiumia, rikkihappoa, bensiiniä ja muita kemikaaleja.

Vienti vetää Noin kolmasosa Kolmeks Oy:n liikevaihdosta syntyy viennistä. Issakaisen mukaan kasvua pyritään hakemaankin nimenomaan vientimarkkinoilta. Kolmeksin pumput täyttävät jo nyt tiukimmatkin hyötysuhdedirektiivit. Kesällä tiu-

Kolmeks on edelläkävijä kierrätyksessä, sillä vastaavaa toimintaa ei Issakaisen mukaan ole alan muilla toimijoilla. Kolmeks pystyy kierrättämään vanhat tuotteet 95-prosenttisesti. – Hyödynnämme tietyt komponentit joko suoraan tai pienellä kunnostuksella, kuten vaikka vaihtamalla moottoriin laakerit. Puhdistuksen,

kentuvat EU-asetukset pudottavat osan kilpailijoista pois markkinoilta. Määrätietoinen tuotekehitys pitää Kolmeksin jatkuvasti alan kehityksen kärjessä. – Kiertovesipumppuihin tulee seuraavaksi uusi taajuusmuuttajaperhe, jollaista markkinoilla ei vielä ole ollut. Kyse on SC-sarjan pumpusta, jossa sähkömoottorin teholuokat osuvat haarukkaan 50 W–0,75 kW. Pienen kokoluokan pumppu tuo jatkossa energiansäästöä pienempien kiinteistöjen lämmitys-, jäähdytys-, ilmanvaihto- ja muihinkin tarpeisiin. SC-sarjan pumput ovat koekäyttövaiheessa, markkinoille ne ilmestyvät loppukesästä 2011.

hiekkapuhalluksen ja maalauksen jälkeen tuote on valmis lähtemään asiakkaalle uudenveroisena ja uuden tuotteen takuulla varustettuna. Jäljelle jäävät metallit voidaan puolestaan viedä valimolle uudelleen sulatettavaksi.

Palvelu on ykkösasia Issakainen pitää tärkeänä yrityksen kehittämistä yhä palvelevampaan suuntaan. Asiakkaat arvostavat nopeita reaktioita pulmatilanteissa. Kolmeksille ketteryys on tuttu juttu. – Nopeimmillaan tavara lähtee matkaan jo vartin kuluttua tilauksesta. Monet kerrat kiireellinen osa laitetaan taksin takapenkillä menemään asiakkaalle, Issakainen hymyilee. – Myös uusiin laitetarpeisiin pystytään vastaamaan tehokkaalla suunnittelulla yhteistyössä asiakkaan kanssa.

Huolto pelaa Kolmeksin kattava huoltoverkosto on Issakaisen mielestä vahva valtti. – Keskitetty huoltomme on tehtaan yhteydessä Turengissa, samoin Vantaalle on keskitetty pääkaupunkiseudun huoltotoiminnat. Lisäksi meillä on kolmisenkymmentä valtuutettua huoltoliikettä ympä-

ri maata aina Hangosta Utsjoelle. Huolto toimii tyyliin 24/7, sanoo Issakainen. Olennainen osa huoltopuolta on vaihtosarjapalvelu, jota Kolmeksissa on tarjottu jo 40 vuoden ajan. – Kun asiakkaan pumppu vikaantuu, me lähetämme uuden tilalle. Hyvitämme

vanhasta, meille palautuneesta pumpusta asianmukaisesti. Vertaan vaihtosarjatoimintaamme käytettyjen autojen kauppaan, periaatehan on sama.

Kolmeks Oy Ab Taimistontie 2 14200 Turenki Puh. 020 752 131 www.kolmeks.fi

ilmoitus

Monipuolinen maa-aineskuljettaja Kuhmoisten Sora Oy on toiminut jo vuodesta 1978 maanrakennustöiden parissa. Yrityksen koneet möyrivät pääsääntöisesti sadan kilometrin säteellä Kuhmoisista. Mainio sijainti Jyväskylän, Lahden ja Tampereen vaikutuspiirissä takaa sen, että työmaita riittää. Kuhmoisten Soran vetovastuu on nyt jo toisella polvella, kun alkuperäiset perustajat ovat siirtyneet eläkkeelle. Nykyinen toimitusjohtaja Olli Nummelin astui osakkaaksi vuonna 2002. – Pääpainopisteemme on kiviainestoimituksissa ja maanrakennustöissä. Lisäksi teemme jonkin verran seulontaurakointia ja murskausta. Asiakkaamme ovat niin julkisella kuin yksityiselläkin

puolella. Nummelinin mukaan kaikki työt tukevat toinen toisiaan. Toimintaa täydentää talvisin tienhoito. – Ympärivuotinen toiminta on tärkeää työvoiman pysymisen kannalta. Ei ole järkevää hiljentää talveksi, koska sopivia työntekijöitä voi olla vaikeaa löytää kevätkiireiden alkaessa. Haluan pitää hyvistä tekijöistä kiinni. Kuhmoisten Soran kalus-

to koostuu pyöräkuormaajista, kaivinkoneesta, seulavaunusta ja murskaimesta sekä kolmesta tienhoitovarustuksella täydennetystä kuormaautosta. Kilpaillulla alalla on Nummelinin mielestä ajoittain jopa ylitarjontaa. Taantuma on tuonut luonnollisesti oman lisänsä kilpailutilanteeseen. Nummelin luottaa kuitenkin pitkän kokemuksen ja asiakaslähtöisyyden voimaan: – Pyrimme tekemään hommia pitkäjänteisesti ja ajattelemaan asioita myös asiakkaan kannalta. Esimerkiksi kiviainestoimituksissa koetamme pitää ajomatkat mahdollisimman lyhyinä ajamalla tarvittava aines lähimmältä montulta. Silloin kustannukset pysyvät asiakkaankin kannalta järkevinä. Vahva paikallistuntemuksemme on myös eduksi. Olli Nummelin viihtyy itse mieluummin hytissä kuin toimistossa. – En halua etääntyä käytännön tuntumasta, vaan osallistun mielelläni. Kokomme mahdollistaa sen; yritys on nyt sopivan kokoinen ja helposti hallittavissa.

Kuhmoisten Sora Oy Vanhatie 14 17800 Kuhmoinen Puh. 040 536 5663 olli.nummelin@pp.inet.fi

ilmoitus

Forssan Lava ja Huolto laajensi koneistukseen Forssan Lava ja Huolto tekee asiakkaalle räätälöityjä kuljetuskaluston päällysrakenteita.

Raskaan kuljetuskaluston päällysrakentamiseen, korjaukseen ja huoltoon erikoistunut Forssan Lava ja Huolto Oy laajensi palvelujaan kuljetuskaluston koneistukseen. – Teemme kaikenlaisia kuljetuskaluston korjaamiseen liittyviä töitä kuten osavalmistusta sekä sylintereiden ja akseleiden korjauksia, kertoo toimitusjohtaja Harri Heikkilä. Yrityksen toiminnan painopiste säilyy kuljetuskaluston päällysrakentamisessa ja korjaamisessa. – Lavat ja perävaunut ovat jatkossakin alaamme. Päällysrakentaminen on keskittynyt Humppilaan, jossa tehdään lavoja ja perävaunuja. Lähellä on myös maalaamo, Heikkilä selvittää.

– Kaikissa meidän lavoissa ja perävaunuissa on erikoisia yksilöllisiä ratkaisuja. Olemme tehneet täysperävaunulavetteja konekuljetuksiin, vaihtolavaperävaunuja ja erikoisrakenteisia vaihtolavakoreja hevoskuljetuksiin. Nyt teemme Humppilassa sähkörakennusautoa, jossa on nosturi, vinssi, invertteri ja muuta alan koneistusta, Heikkilä kuvailee. Yritys on laajentunut vuosien mittaan muutaman hengen pajasta 16 henkilöä työllistäväksi yritykseksi. Heikkilä antaa kunnian osaaville työntekijöille.

– Kun teemme työn hyvin, sitä pyydetään toistekin. Meille tulee myös paljon asiakkaita, jotka ovat nähneet jossain meidän tuotteen ja he haluavat samanlaisen. Forssan Lava ja Huolto vetää asiakkaita 250 kilometrin säteellä Forssasta. Lama näkyy vain töiden sisällössä. – Kuljetusyritykset korjaavat vanhaa kalustoa uuden hankkimisen sijaan. Uusiakin koreja ja perävaunuja tehdään, mutta vähemmän kuin ennen, Heikkilä sanoo.

Forssan Lava ja Huolto Oy Puh. 0400 937 050 www.flh.fi

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

Asiakaspalvelun ulkoistaminen yleistyy Yhä useampi yritys on ulkoistanut asiakaspalvelunsa puhelinpalveluyrityksille. Ulkoistamalla haetaan ratkaisua mm. palveluaikojen laajentamiseen sekä volyymivaihteluihin. Asiakkaat ovat tottuneet siihen, että palvelua saa lähes kellon ympäri. Jos yritys haluaa esimerkiksi laajentaa puhelinasiakaspalvelunsa toimistoajan ulkopuolelle, ulkoistaminen saattaa olla toimiva ratkaisu lisähenkilökunnan palkkaamisen ja teknologiaan investoimisen sijaan. Ulkoistamisella pystytään usein parantamaan asiakkaiden saaman palvelun laatua, mikä on merkittävä etu, jos taloustilanne kiristää kilpailua entisestään. Lisäksi asiakaspalvelupuheluiden volyymi vaihtelee sesonkien, viikonpäivien ja jopa kellonaikojen mukaan. Oman henkilöstön kapasiteettia voi olla hankala resursoida puhelupiikkien mukaan. Ulkoistettua puhelinasiakaspalvelua ja vaihteenhoitoa tarjoavan Protone Oy:n myynti- ja markkinointipäällikön Marja Kortelaisen mukaan ulkoistaminen on joustava ratkaisu.

Puhelinasiakaspalvelu on käyntikortti Puhelinasiakaspalvelu on nykyään monelle kuluttajalle ai-

noa kontakti yritykseen. Palvelu ratkaisee sen, millainen mielikuva asiakkaalle yrityksestä jää ja millaista viestiä asiakas kertoo yrityksestä lähipiirilleen. Puhelimessa tapahtuvan asiakaspalvelun rooli on monessa yrityksessä muuttunut paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yhä useammin asiakkaat hoitavat asioitaan mm. internetin kautta ja yrityksen toimitiloissa tulee pistäydyttyä harvoin. – Esimerkiksi monien pankkien, vakuutusyhtiöiden ja teleoperaattoreiden konttorit ovat hävinneet kokonaan. Jos kuluttaja haluaa saada henkilökohtaista palvelua, tapahtuu se useimmiten puhelimessa, Kortelainen toteaa. – Asiakaspalvelutapahtuma puhelimitse saattaa olla ainoa hetki, kun kuluttaja asioi jonkun yrityksen henkilön kanssa. Siksi puhelinasiakaspalvelu on kuin yrityksen käyntikortti.

Monipuolinen ammattitaito korostuu Huonosti hoidetun puhelinpalvelun ulkoistus kuuluu puhelimessa huonona pal-

veluna. Hyvin tehty ulkoistus puolestaan voi parantaa huomattavasti yrityksen asiakaspalvelua ja koko imagoa. – Asiakaspalvelun ulkoistamisella tavoitellaan tehokkuutta tai ratkaisua siihen, että välillä on hiljaisia ja toisinaan kiireisiä aikoja. Hyvä palvelu ja tehokkuus eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia seikkoja, vaan tässä kohtaa asiakaspalvelijan ammattitaito nousee tär-

keäksi tekijäksi, Kortelainen valottaa. Asiakkaat soittavat useimmiten yrityksen puhelinasiakaspalveluun joko halutessaan tulla yrityksen asiakkaiksi tai tilatakseen jotakin palvelua tai tuotetta lisää. Kolmas tarve soitolle on silloin, kun asiakkaalla on jokin ongelmatilanne esimerkiksi laskutuksessa tai jossakin muussa asiassa. – Asiakkaalle pitää jää-

dä hyvä fiilis palvelutapahtumasta ja sellainen olo, että hänen asiansa saatiin hoidettua jollakin tavalla päätökseen tai ainakin sovittiin selkeästi, miten asiassa edetään, Kortelainen kertoo.

Turha ulkoistaa vain ongelmia Puhelu asiakaspalvelijan kanssa voi ratkaista paljonkin, kun kuluttaja esimerkiksi pohtii uusintaostoa tai suo-

sittelua ystävälleen. Perusasioiden – kuten sen, ettei jonotusaika veny liiallisuuksiin – pitää olla kunnossa. Lopulta se on ratkaisevaa, miten asiakasta palvellaan puhelimessa. – Kun ulkoistaa puhelinpalveluaan, kannattaa palveluntarjoaja valita huolella. Toimeksiantajan on myös itse panostettava, jotta palveluntarjoaja saa tarvittavaa tietoa muun muassa henkilökun-

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

9 ilmoitus

Modulaarinen lämpölaitos tuo säästöjä Actorit Oy valmistaa kiinteällä polttoaineella toimivia, miehittämättömiä biolaitoksia. Niiden teholuokka on 300–5000 kW. Actorit on vuonna 2004 perustettu Efirec Oy:n ja Sykäke Oy:n yhteisyritys. Efirec valmistaa energia- ja ympäristötekniikan laitoksia. Sykäke on konepaja, joka valmistaa ja kokoaa biolaitoksia sekä laitteita. Lämpölaitoksen kehitystyössä on kiinnitetty erityistä huomiota kokonaiskustannuksiin, jolloin syötetystä polttoainevirrasta saadaan maksimaalinen energiamäärä. Kehitystyön tuloksena syntyi laitos, joka toimii laajalla käyt-

tansa koulutukseen. Ongelmia ei kannata ulkoistaa.

Palvelun laatua seurataan Ulkoistettujen puhelinpalvelujen laatua seurataan jatkuvasti, ja esimerkiksi Protone teettää palvelun laadun mittauksia kolmannella osapuolella. – Myös puhelujen vastausaikoja seurataan. Riippuu paljon palvelusta, kuinka kauan asiakas on valmis jo-

nottamaan, esimerkiksi asiakaspalveluun asiakas on valmis jonottamaan kauemmin kuin puhelinvaihteeseen. Ulkoistamisen tarkoituksena on taata asiakkaille parempi palvelu. Jos ulkoistaminen on hoidettu hyvin, asiakas ei yleensä edes huomaa, että puheluun ei vastaakaan yrityksen oma työntekijä. – Asiakaspalvelijat perehdytetään yrityksen asioihin

niin, että he osaavat auttaa asiakkaita ja yhdistää puhelut oikeille ihmisille, Kortelainen kertoo. Palvelussa lähdetään aina asiakkaan tarpeesta ja tarvittaessa räätälöidään asiakkaalle toimiva kokonaisuus. Ulkoistamisen kustannukset riippuvat siitä, minkä laajuinen palvelu ostetaan, kuuluuko siihen tekniikan integroimista vai onko kyse peruspalvelusta.

TALOUSHALLINTO HALLINTAAN.

www.cimsonyrityspalvelut.fi | info@cimsonyrityspalvelut.fi

töalueella ja jonka vuosihyötysuhde on korkea. Laitokseen kehitettiin esimerkiksi usean palopään polttojärjestelmä ja automaatioaste nostettiin mahdollisimman korkealle. – Usean palopään kattilassa voidaan kesällä käyttää yhtä palopäätä ja talvella useampaa. Kesäaikana laitoksessa ei myöskään tarvitse käyttää öljyä kuten perinteisissä laitoksissa, kertoo Actoritin hallituksen puheenjohtaja ja Efirecin toimitusjohtaja Keijo Hämäläinen.

Laitos valmistetaan mahdollisimman suurina moduuleina tehtaalla ja kuljetetaan erikoiskuljetuksina asennuspaikalle. Nopeimmillaan laitos saadaan käyttökuntoon alle viikossa. Hämäläisen mukaan laitosta kehitetään kaiken aikaa niin, että sen käyttö olisi helpompaa ja hyötysuhde entistä parempi. Myös automaatiotaso nousee jatkuvasti. Actoritin laitoksia on toimitettu yli 70 kohteeseen kotimaassa. Hämäläisen mukaan laitokset ovat herättäneet kiinnostusta myös ulkomailla. Laitoksia käytetään aluelämmityksessä, suurissa kiinteistöissä ja teollisuudessa. Ekologiset ja kustannussyyt puoltavat siirtymistä biolaitoksiin. – Kyse on yhteiskunnallisestikin tärkeästä muutoksesta: riippuvuus tuontipolttoaineista vähenee, varmuus energian hinnan tasaisuudesta kasvaa, rikki- ja hiilidioksidipäästöt alenevat, työllistäminen puun korjuussa lisääntyy ja metsien hoito aktivoituu. Polttoainevaihtoehdot Actoritin lämpölaitoksissa ovat laajat: haketta, palaturvetta, puumursketta, brikettiä, pellettiä, turvepellettiä, viljan kuorta, sahanpurua, ruokohelpiä sekä näiden yhdistelmiä.

Actorit Oy www.actorit.fi

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011 Kuva: www.sxc.hu

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto aloitti toimintansa Suomeen syntyi 1.1.2011 uusi kansallinen turvallisuusviranomainen, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), kun kemikaalien tuotevalvontatehtävät keskitettiin Turvatekniikan keskukseen. Nimensä muuttanut Tukes on nyt entistä laajempi, yli 200 hengen tuotevalvonnan keskus, joka valvoo ja edistää monialaisesti teknistä turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta sekä kuluttaja- ja kemikaaliturvallisuutta. Tukesiin siirtyivät vuodenvaihteessa kemikaalien tuotevalvontatehtävät Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (Valvira), Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta. Näissä virastoissa tehtäviä hoitaneet 74 henkilöä ovat siirtyneet Tukesin palvelukseen. Uudet kemikaalitoiminnot muodostavat Tukesiin kemikaalituotevalvontayksikön, joka vastaa teollisuus- ja kuluttajakemikaalien, biosidien ja kasvinsuojeluaineiden toimeenpanoja valvontatehtävistä sekä rekisteripalveluista. Tukesin päätoimipaikat ovat Helsingissä ja Tampereella. Kemikaalituotevalvontayksikön henkilöstö sijoittuu pääosin Helsinkiin, kemikaalituoterekisterin sijaintipaikka on yhä Tampere. Kemikaalihallinnon keskittämisellä tehostetaan ja yhdenmukaistetaan kemikaaleja koskevaa tuotevalvontaa ja siten helpotetaan uudistuneen, entistä vaativamman EU-lainsäädännön toimeenpanoa. Lisäksi palvelut paranevat ja asiointi helpottuu, kun kemikaalien tuotevalvonta keskitetään yhteen osoitteeseen.

Tukesin tehtäväalue laajenee Tukes valvoo toimialojensa tuotteita, palveluita ja tuotantojärjestelmiä ja toimeenpanee niihin liittyvää lainsäädäntöä. Tukesin toiminnan tarkoituksena on suojella ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä turvallisuusriskeiltä. Tukesin toimialoja ovat mm. sähkö ja hissit, kemikaalituotantolaitokset, räjähteet, ilotulitteet, painelaitteet, mittauslaitteet, jalometallituotteet, pelastustoimen laitteet, rakennustuotteet, kuluttajaturvallisuus sekä tuotteiden energia- ja ekologinen tehokkuus. Tukesin uusia tehtäviä 1.1.2011 alkaen ovat teollisuus- ja kuluttajakemikaalien ja biosidien tuotevalvontatehtävät, kasvinsuojeluaineiden riskinarviointi-, hyväksymis- ja valvontatehtävät sekä kemikaalirekisteri. Tukes on kemikaalien tuotevalvonnan kansallinen vastuutaho ja Helsingissä toimivan Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) tärkeä yhteistyökumppani erityisesti EU:n REACH- ja CLP-asetusten toimeenpanossa. Tukesin tehtäväalue on laajentunut merkittävästi viime aikoina. Vuoden 2010 alussa Tukesiin siirtyivät kuluttajaturvallisuuden valvontatehtävät Kuluttajavirastosta, ja kaivosviranomaistehtävien siirtoa Tukesiin valmistellaan parhaillaan. Tukes toimii usean ministeriön ohjauksessa, ja sen hallinnollisesta ohjauksesta ja valvonnasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Tukesin logo, visuaalinen ilme ja verkkopalvelu ovat uudistuneet. Osoite- ja puhelintiedot, sähköiset yhteystiedot ja verkko-osoite www.tukes.fi säilyvät ennallaan.

Stuxnet-haittaohjelma vuoden 2010 merkittävin tietoturvailmiö Viestintäviraston CERT-FI:n vuosikatsauksen mukaan vuoden 2010 merkittävin tietoturvailmiö oli Stuxnet-haittaohjelma, joka on luotu erityisesti teollisuusautomaatiojärjestelmien sabotointiin. Stuxnetia on useissa lähteissä luonnehdittu tähän mennessä tunnetuista haittaohjelmista teknisesti edistyneimmäksi. Merkille pantavaa oli haittaohjelman kyky hyväksikäyttää useita aiemmin tuntemattomia ohjelmistohaavoittuvuuksia. Stuxnet löydettiin kesällä, jolloin se oli jo ehtinyt levitä useisiin maihin. Osa sen hyödyntämistä haavoittuvuuksista on edelleen korjaa-

matta. Spekulaatio haittaohjelman varsinaisesta kohteesta jatkuu edelleen.

Internet aktivismin välineenä Internetiä on pyritty käyttämään poliittisen vaikuttamisen välineenä myös laittomin keinoin. Vuoden 2010 aikana useiden poliitikkojen ja muiden julkisuuden henkilöiden verkkosivustojen sisältöä muutettiin ilman lupaa. WikiLeaks-sivustoon liittyvä kohu on aktivoinut ihmisiä hyödyntämään palvelunestohyökkäyksiä mielipiteen ilmaisun ja kansalaistottelemattomuuden vä-

lineenä. Hyökkäyksiä on käynnistetty sekä WikiLeaksin puolesta että sitä vastaan.

Kansainvälinen yhteistyö turvallisemman verkon edellytys Vuoden mittaan saavutettiin hyviä tuloksia verkon tietoturvaa vaarantavan sisällön torjunnassa viranomaisten, tietoturvayhteisön ja teleoperaattorien välisen joustavan yhteistyön tuloksena. Myös laitteistojen ja ohjelmistojen haavoittuvuuksien hallitseminen on mahdollista vain tietoturvatutkijoiden ja valmistajien välisen yhteis-

työn avulla. Viranomaisten ja tietoturvatoimijoiden välisen yhteistyön tulee toimia myös valtakuntien rajojen yli. Verkostomaisesta toiminnasta onkin saatu rohkaisevia kokemuksia. CERT-FI julkaisee neljännesvuosittain tietoturvakatsauksen, jossa tarkastellaan merkittävimpiä tietoturvallisuuden uhkatekijöitä. Katsausten tavoitteena on auttaa yrityksiä ja yhteisöjä parantamaan tietoturvallisuusriskien hallintaa. CERT-FI:n tietoturvallisuuden vuosikatsaus 2010 on luettavissa CERTFI:n internetsivuilta osoitteessa www.cert.fi.

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

11 ilmoitus

Kiintokalusteet mittatilaustyönä Rei-Kaluste on valmistanut julkistilojen kiintokalusteita jo vuodesta 1972. Laadun ja yksilöllisyyden nimeen vannovan yrityksen tuotteet syntyvät mittatilaustyönä Hollolan Kutajärvellä. Toimitusjohtaja Jani Huovilainen on Rei-Kaluste Oy:n kolmas omistaja, joka osti toimivan yrityksen tiloineen ja toimintoineen vuonna 2005. – Olemme jatkaneet entisellä konseptilla kalusteiden valmistusta. Osaava ja kokenut henkilöstömme on täydentynyt nuorilla osaajilla, mutta muutoin tuotantomme toimii kuten ennenkin. Jokainen projekti on toki omanlaisensa, me vastaamme asiakkaiden tarpeisiin omalla osaamisellamme, toteaa Huovilainen, joka ehti ennen yrittäjäksi ryhtymistään toimia toistakymmentä vuotta kalustealalla. Pääosa Rei-Kalusteen tuotannosta päätyy rakennusliikkeiden, julkisten laitosten ja yhteisöjen kohteisiin. Myös yksityisten asiakkaiden vaativien kohteiden kiintokalusteet kuuluvat toimenkuvaan. – Vuoden 2010 suurimpia työmaitamme olivat eduskunnan laajennusosan turvatiskien, naulakoiden ja muiden vastaavien kalusteiden toimitus sekä Tampereen uudelleen rakennetun mormonikirkon kalustaminen.

Muutama prosentti Rei-Kalusteen liikevaihdosta koostuu viennistä. Pääosin Venäjälle suuntautuva vienti toteutetaan tavallisimmin isomman kalustetoimittajan erikoistarpeiden mukaan tehdyistä kalusteista. Venäjältä löytyy erikoisin Huovilaisen mieleen jäänyt kalustetoimitus: – Teimme neljätoista paikkaa käsittävän, luodinkestävän viisumitiskin Suomen suurlähetystöön Moskovaan. Vaatimuksena oli, että tiskin tuli kestää käsiaseiden luoteja. Niinpä valitsimme sopivat materiaalit ja verhoilimme tiskin viilutetuilla levyillä ja toimitimme tiskiin myös lasit, kivitasot ja muut osat.

Laatu alkaa hyvästä suunnittelusta Erikoiskalusteet vaativat tarkkaa suunnittelua. – Meillä on omaakin suunnittelua, mutta pääosa töistä koostuu ulkopuolisten suunnittelijoiden ja arkkitehtien piirtämistä tuotteista. Toimimme heidän kanssaan vuorovaikutuksessa, joka alkaa heti urakan ratkettua.

Jani Huovilainen kiittelee suunnittelijoiden ammattitaitoa, mutta monesti paperille piirretyt rakenteelliset ratkaisut vaativat viilaamista, jotta tuote pystytään valmistamaan. – Me vastaamme siitä, että tuotteesta tulee kestävä ja laadukas kokonaisuus. Erikois-

kalusteet koostuvat useinkin aika isoista kokonaisuuksista ja niitä tilataan varsin vaativiinkin paikkoihin. Laatu varmistetaan sillä, että Rei-Kalusteen oma väki huolehtii osien kuljetuksesta ja asentaa osat paikan päällä. – Olemme itse hoitaneet esimerkiksi Marimekon Tuk-

holman ja Frankfurtin myymälöiden kalusteasennukset. Tällaisia kalusteita ei voi kasata ihan vain kaappi seinään ja ruuvilla kiinni -periaatteella, Huovilainen huomauttaa. Kalusteissa käytetään mdflevyä, lastulevyä, massiivipuuta, viilua ja laminaattia. Kaikki pinnoitukset aina maalauksia ja linoleumia ja muita vastaavia pinnoituksia myöten onnistuvat. Huovilainen puhuu mielellään laadun merkityksestä. Hän kannustaakin tilaajia vaatimaan tarjouskilpailuihin osallistuvilta yrityksiltä esimerkiksi RALA-pätevyyttä; näin saataisiin rakennusalan harmaata taloutta kuriin ja varmistettaisiin toimittajien luotettavuus ja laatu.

Huovilainen uskoo pienen, erikostuneen yrityksensä pärjäävän kilpailluilla kalustemarkkinoilla hyvin: – Me pystymme juuri kokomme takia notkeasti reagoimaan muuttuviin markkinatilanteisiin. Kiitos siitä kuuluu joustavalle henkilökunnallemme!

Rei-Kaluste Oy Martinraitti 5 16730 Kutajärvi Puh. 03 788 1011 www.rei-kaluste.fi

ilmoitus

pitkät, jopa 1.2 metrin banderollit. Ne ovat jo herättäneet suurta kiinnostusta yrityksissä, sillä ne mahdollistavat esimerkiksi messu- ja näyttelymateriaalien tulostamisen itsenäisesti ja helposti.

Vuoden jälleenmyyjä

Palvelu ratkaisee

Toshiba on maailmanmerkki, jonka maine perustuu laatuun. Keski-Suomessa, Pieksämäellä, Varkaudessa ja Mikkelissä Toshiban jälleenmyyntiä hoitaa Toshiba Stores Jyväskylä, jonka palvelu kattaa laatukoneiden myynnin ohella nopean ja asiantuvan huoltopalvelun. Asiakaspalvelu on kaiken a ja o. Toshiba Storesin valikoimaan kuuluvat digitaaliset asiakirjajärjestelmät eli verkotetut monitoimikoneet. – Yhä useammassa yrityksessä on siirrytty pienistä, erillisistä tulostimista, skannereista ja fakseista yhteen ainoaan koneeseen. Se on edullinen ratkaisu. Verkossa olevalla pöytävärilaserilla tulostaminen maksaa 50–70 senttiä sivulta pelkän värin osalta, kun taas Toshiban koneella kustannus pyörii 5–10 sentin välillä per sivu palvelevalla huoltosopimuksella. Ero on melkoinen, toteaa toimitusjohtaja Jarmo Koskenranta. Toshiballa on ainoana alansa toimijana Pohjoismainen ympäristömerkki laadukkaiden tuotteiden takeena. Vihreä joutsen viestii pienestä energiankulutuksesta, kierrätysmateriaalien käytöstä ja haitallisten hiukkaspäästöjen minimoimisesta.

– Ympäristöystävällisyys on tärkeä kilpailuvaltti, josta asiakkaatkin osaavat jo kysellä. Toshiba täyttää tiukimmatkin ympäristöstandardit. Toshiba Stores muutti joulukuussa 2010 keskisuomalaisille tutun Lasi-Kallen entisiin tiloihin. Lähes 400 neliön remontoidut tilat sujuvoittavat Toshiba Storesin toimintaa, sillä nyt ovat saman katon alla myynnin lisäksi huolto ja varasto. Kahdeksan hengen henkilöstöstä puolet työskentelee huoltopalvelun puolella, puolet asiakaspalvelussa. – Valikoimamme ei ole uusien tilojen myötä muuttunut, mutta nyt voimme toimittaa varaosia ja käytettyjä perushuollettuja koneita entistä helpommin, Koskenranta toteaa tyytyväisenä.

Uusinta tekniikkaa Monitoimikoneet ovat mullistaneet tulostusmaailman,

mutta kehitys ei pysähdy siihen. Koskenrannan mukaan Toshiba-koneiden tekninen kehitys menee hurjaa vauhtia

eteenpäin. – Kehittyvä tekniikka näkyy tällä hetkellä esimerkiksi kuvanmuodostuksessa. Pienet-

kin yksityiskohdat toistuvat laadukkaasti, teksti ja grafiikka korostuvat hienosti, liukuvärejä käytetään… Värillisen viestinnän teho ymmärretään yrityksissä jo hyvin, Koskenranta kiittelee. Sähköiset skannaukset ja tekstintunnistukset lisääntyvät Koskenrannan mukaan kovaa vauhtia. Sähköinen skannaus mahdollistaa paperittoman toimiston. Mapit voi jättää tulevina vuosina unholaan, kun kaikki dokumentointi tehdään sähköisesti. – Sähköinen skannaus päihittää paperisen dokumentoinnin joka suhteessa. Ensiluokkainen tietoturva, edullisuus ja ajan säästö puoltavat siirtymistä sähköiseen skannaukseen. On tutkittu, että dokumenttien etsimiseen kuluu jopa 20 prosenttia työajasta. Sähköiset dokumentit löytyvät hetkessä eli yritys voi tehostaa toimintaansa huomattavasti, Koskenranta valaisee. Toshiban koneisiin on tullut uusia toimintoja, kuten laminoidut tulostemateriaalit ja

Laadukkaita ja helppokäyttöisiä Toshiboja on Koskenrannan mielestä ollut aina helppoa edustaa, mutta se viimeisin silaus tulee palvelusta. – Myyjä ei meillä ole pelkkä myyjä, vaan haluamme pitää asiakkaasta huolta jatkossakin niin huollon kuin ylläpidon ja koulutuksenkin muodossa. Palvelu on valttimme, ja olemmekin erittäin tyytyväisiä siitä, että meidät palkittiin Vuoden Jälleenmyyjä -tittelillä vuonna 2010! Jyväskylän Toshiba Storesin toimialuetta on koko Keski-Suomi, mutta Jarmo Koskenranta häärii Toshiban merkeissä muuallakin: – Pieksämäen ja Varkauden alueella on toimittu nyt pari vuotta ja Mikkelissäkin reilun vuoden. Tarkoitus on laajentaa toimintaa vielä tämän vuoden aikana.

Toshiba Stores Jyväskylä Ilmarisenkatu 7–9 40100 Jyväskylä Puh. 014 338 3390 info.jkl@toshiba-stores.com www.toshiba-stores.com

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011 Kuva: Pasi Pitkänen

Luottamus talouteen ja työllisyyteen kohentunut kaikilla alueilla Luottamus kuntien talouteen on taantuman jälkeen kohentunut kaikilla alueilla. Taustalla ovat kuntien verotulojen kasvu, tiukempi velkakuri, kohentuneet työllisyysnäkymät sekä kasvaneet kaupan ja palveluiden sekä erityisesti asuntorakentamisen investointinäkymät. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton tilaamasta uusimmasta Aluebarometritutkimuksesta, jonka on tehnyt Tilastokeskus. Aluebarometrin luottamusluku on noussut taantuman aikaisista pakkaslukemista plussan puolelle vahvistuen koko ajan vuoden 2010 aikana. Kehitysnäkymät ovat parantuneet etenkin maakuntien keskusseuduilla, mutta myös monilla niiden ulkopuolisilla alueilla. Helsingin metropolialueella

asuntorakentamisen luottamusluku on korkeampi kuin kertaakaan aikaisemmin tarkastelujaksolla 1991–2010. Kaupan ja palveluiden sekä teollisuuden investointiaikeet ovat aikaisempaa korkeammalla tasolla kaikilla alueilla. Parhaimmiksi yleiset kehitysnäkymät arvioidaan nyt Kanta-Hämeessä, Pohjois-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Lapin maakunnassa.

Verotulot kasvavat keskuksissa – reuna-alueet maltillisia velanotossa Verotulojen odotetaan kasvavan keskusalueilla vahvemmin kuin maakuntien reuna-alueilla. Sen sijaan velanottoon turvaudutaan keskuksissa jossain määrin muita kuntia enemmän. Kuntatalouden tasapainot-

tamisen keinovalikoima kuten tuloveroprosentin, maksujen ja kiinteistöveron korottaminen sekä investointien vähentäminen on aikaisempaa selvästi maltillisemmin käytössä vuonna 2011. Päättäjät arvioivat, että näihin keinoihin joudutaan turvautumaan jälleen laajemmin vuoden 2011 jälkeen. Vuotta 2011 seuraavina 2–3 vuonna kunnista 160 arvioi edelleen korottavansa tuloveroprosenttiaan. Kaksi kolmesta vastaajasta uskoo kuntien välisen yhteistyön kehittyvän myönteiseen suuntaan. Päättäjät korostavat seutukunnallista yhteistyötä. Myös suhteita elinkeinoelämään korostetaan aikaisempaa enemmän. Kriittisimmät arviot kuntayhteistyöstä annetaan Helsingin metropolialueel-

la ja teollisilla kaupunkiseuduilla. Pohjois-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Karjala ja Kainuu kuuluvat maakuntiin, joissa kuntayhteistyössä nähdään muita enemmän ongelmia. Aluebarometrin avulla päättäjien luottamusta talouteen, investointeihin ja työllisyyteen kunnissa on nyt seurattu yhtäjaksoisesti 20 vuotta. Järjestyksessään 39. kyselyyn on vastannut noin tuhat päättäjää puolivuosittain. Kyselyn perusjoukkoon kuuluu yhdeksän päättäjää jokaisesta Suomen kunnasta. Päättäjät edustavat joko virkamiesjohtoa tai luottamuselinten puheenjohtajia. Aluebarometri on löydettävissä osoitteessa: www.tem.fi/ julkaisut

Kuva: www.sxc.hu

Meluntorjuntapäivät maaliskuun lopussa Jyväskylässä Valtakunnalliset meluntorjuntapäivät järjestetään Jyväskylän yliopiston Agorassa 22.–23. maaliskuuta. Päiville odotetaan yli 200:ta osallistujaa. Tilaisuus on suunnattu viranomaisille, tutkijoil-

le, järjestöille ja alan konsulteille. Meluntorjuntapäivillä käsitellään mm. melun terveysvaikutuksia, liikenteen aiheuttamaa melua ja tärinää sekä sitä, miten melu otetaan

huomioon tuulivoimarakentamisessa. Lisäksi kuullaan asiantuntijoiden puheenvuoroja meluntorjunnan tekniikoista ja toimintatavoista. Meluntorjuntapäivät järjestää ympäristöministeriö

ja Keski-Suomen ELY-keskus yhdessä useiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisätietoja meluntorjuntapäivistä löytyy osoitteesta www.ely-keskus.fi/meluntorjuntapaivat.

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

ilmoitus

Laatukalusteet mittatilaustyönä Puu- ja levykalusteita valmistava Jusaplast Oy on toiminut jo vuodesta 1991. Lahtelaisyrityksen tuotannosta noin 85 prosenttia menee valtakunnallisten kauppaketjujen myymälöihin, toinen tärkeä asiakasryhmä on julkinen sektori, kuten kirjastot. Myös alihankintaa tehdään.

– Lähes kaikki kotimaiset kauppaketjut ovat konseptisuunnittelijoiden välityksellä loppuasiakkaitamme. Suoraa vientiä emme juurikaan harjoita, mutta ketjujen välityksellä tuotteitamme päätyy myös Ruotsin, Norjan ja Baltian maiden myymälöihin, kertoo Jusaplast Oy:n toimitusjohtaja Kari Merenheimo. Yhteistyö konseptisuunnittelijoiden kanssa on tiivistä. Kalusteen tuotanto lähteekin tavallisimmin käyntiin siitä, kun konseptisuunnittelijalta tulevat ensimmäiset piirustukset Jusaplastille. – Asiakas määrittää sen, miltä kalusteen tulisi näyttää. Me puolestamme laadimme tekniset piirustukset yksityiskohtia myöten kuntoon.

Levy taipuu osaajien käsissä Merenheimon mukaan mahdotonta toimeksiantoa ei vielä ole tullut vastaan, vaan puu ja levy taipuvat mihin vain.

Ammattitaitoinen henkilökunta ja monipuolinen konekanta varmistavat laadun syntymisen: – Palveluksessamme on yhden suunnittelijan lisäksi yksitoista puuseppää, jotka osaavat asiansa. Pitkään talossa viihtyneiden työntekijöiden joukkoon on matkan varrella tullut nuoria ammattilaisia.

Laatu on ykkösasia Jusaplastin käyttämät materiaalit ovat viilutetut, melamiinija laminaattipintaiset kalustelevyt. Myös maalatut hdf- ja mdf-kalusteet ja kalusteosat kuuluvat tuotantoon. – Kyse on aina mittatilaustyöstä. Jokainen uusi sarja on omalla tavallaan haaste kokeneellekin tekijälle. Laadunvarmistus on meille erittäin tärkeää, Merenheimo painottaa. Laatu onkin Kari Merenheimon mielestä Jusaplast Oy:n selkeä vahvuus nopeiden toimitusten lisäksi. Pitkään jat-

kunut yhteistyö sekä kaupan alan että julkisen puolen konseptisuunnittelijoiden kanssa kertoo siitä, että laadulla on kysyntää.

Jusaplastin osaavien puuseppien käsistä lähtee kalusteita myös alihankintana. Muun muassa Iskun lastenkalusteet ovat Jusaplastin tuo-

tantoa. Jonkin verran tehdään lisäksi kalusteita yritysten tarpeisiin.

Jusaplast Oy Veivikatu 14, 15230 Lahti Puh. (03) 872 090 www.jusaplast.fi

ilmoitus

Kevät on parasta pilkkiaikaa – Finlandia Uistimen tuotteilla on saatu saalista jo yli 45 vuoden ajan nen tapahtuma, ja tuotteen hyvyys perustuu käyttäjänsä ajatusmaailmaan. Olemme löytäneet omat erikoisuutemme sekä omanlaisemme muotoilun, Kangas pohtii.

Itseään kunnioittavat kalastajat tunnistavat taatusti Finlandia Uistimen legendaariset tuotemerkit Nils Masterin ja Beten. Veljekset Hannu ja Kalevi Kangas perustivat Finlandia Uistimen vuonna 1963. Yritystoiminnan kannustimena oli USA:sta tullut pyyntö suomalaisesta uistinmallistosta, johon prototyypit tehtiin männynkaarnasta. – Ensimmäiset uistimeni tein jo huomattavasti ennen teollisen toimintamme käynnistymistä, 18-vuotiaana. Kalastus on aina ollut ja tulee olemaankin paitsi leipäpuu, myös rakas harrastus, kertoo toimitusjohtaja Hannu Kangas. Finlandia Uistin oli ensimmäinen suomalainen värillisten puu-uistinten valmistaja. – On aika metkaa, että tuolloin tekemästämme värillisestä sarjasta on edelleen viisi alkuperäistä väriä mukana tuotannossamme. Keltapunavihreä Papukaija on edelleenkin myydyin väri vaakapilkeissä ja tietyissä uistimissa, Kangas paljastaa. Finlandia Uistimen tuotemerkit Nils Master ja Bete ovat maailmanlaajuisesti tunnettuja. Nykyisin tuotannosta noin puolet suuntautuu kotimaan

markkinoille, kun ensimmäisenä kolmena toimintavuonna koko valmistus meni vientiin. – Tuotteitamme saa tavarataloista ja alan erikoisliikkeistä.

Kalansaaliita ja vinkkejä

Käsityötä kalastusta kunnioittaen Nils Master -tuotemerkin alta löytyvät vaaka- ja pystypilkit sekä vaappu- ja puu-uistimet. Beteen puolestaan lukeutuvat metallilusikkauistimet sekä Lapin kävijöiden perusvarustukseen kuuluva, pintakulkuinen Bete Lotto, jolla voi kalastaa matalatkin kosket. Bete-sarjaan on tullut uusi muovivaappu ZAP. Finlandia Uistimen tuotteet valmistetaan 80-prosenttisesti käsityönä. Puu-uistinten rungot toki sorvataan koneella, mutta sen jälkeen uistin käy kädessä parikymmentä kertaa ennen valmistumistaan. Finlandia Uistimen tuotteiden suosio on varsin vakaa, mutta mikä on niiden salaisuus? – Ottivälineen ylivertaisuus on kalastajan mielessä. Kalastus on varsin tunneperäi-

Finlandia Uistimen perustajat Kalkkisten koskella. Hannu (vas.) ja Kalevi Kangas ovat itsekin innokkaita kalamiehiä.

Finlandia Uistimen tuotteet ovat mukana monissa kalastusmuistoissa ja saalistarinoissa. Muun muassa Suomen ennätyshauki on napattu 12 sentin Nils Master Invinciblellä. Valtava, yli 130 senttiä pitkä vonkale painoi yli 18 kiloa ja oli ympärysmitaltaan 60 senttiä. – Toistaiseksi suurin lohi painoi 32 kiloa. Vapakalastuskaloista kärkeen sijoittuu myös 40-kiloinen niilinahven

Perinteisten Nisän kaltaisten vaakapilkkien lisäksi tarjolla on pystypilkkejä, kuten Hanski, Jigi-Hanski, Raptor ja Dueler, pikkuvaappu Jäpittäjä sekä pystypilkin ja tasapainopilkin välimuoto, Rotinkainen. Viimeksi mainittu on havaittu niin hyväksi, että se kiinnostaa jo väärentäjiäkin. Rotinkainen on kuitenkin se ainoa oikea ja alkuperäinen. Tulevan kauden uistimista uusin on ZAP.

sekä siimakalastuksen 32-kiloinen maailmanennätyskala, joka saatiin meidän uistimellamme ja vain kuuden kilon siimalla, Kangas lisää. Hän muistuttaa, että kevättalvi on parasta pilkkiaikaa. Niin kauan kuin jäätä piisaa, on maaliskuun ja huhtikuun alun kevätjäillä varsin otolliset apajat. – Perinteisten vaakapilkkiemme uusien värivaihtoehtojen lisäksi kaloja kannattaa narrata pystypilkillä, joka toimii oivallisesti esimerkiksi kuhan pyynnissä. Jos kaloja halajaa runsaasti, voi pystypilkkiin rakentaa lisäksi siimakoukun, jolla saa pieniä ahvenia. Isommilla vaakapilkeillä puolestaan pyydetään haukia ja isompia ahvenia, vinkkaa Kangas. – Pitkäaikainen ja työlleen omistautunut henkilöstömme on suurin voimavaramme. Siitä iso kiitos heille!

Finlandia Uistin Oy Kalkkistentie 274 17240 Kalkkinen Puh. 03 767 4153 info@finlandia-uistin.inet.fi www.nilsmaster.fi

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

Yli 33 000 yritystä sai maksuhäiriömerkintöjä vuonna 2010 Konkurssien määrä väheni viime vuonna selvästi. Varsinkin pienten yritysten maksuvaikeudet kuitenkin jatkuivat ja yhteensä yli 33 000 yritystä sai uusia häiriömerkintöjä.

Ihmisen todellinen luonne tulee ilmi silloin, kun hänestä tulee esimies. Erich Maria Remarque (1898–1970)

Vuonna 2010 konkurssiin haettiin yhteensä 3 100 yritystä (-14%). Hakemusta käytetään myös viimeisenä perintäkeinona, ja osa näistä yrityksistä onkin onnistunut sopimaan velkojan kanssa saatavan suorittamisesta ja jatkamaan toimintaansa. Konkurssiin asetettiin Suomen Asiakastieto Oy:n tilastojen mukaan 1 971 yritystä eli noin 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2009. Konkurssia lievempien maksuhäiriömerkintöjen määrä jatkoi kuitenkin kasvuaan. Asiakastiedon yritysrekisteriin tallennettiin viime

vuonna yhteensä lähes 163 000 uutta maksuhäiriömerkintää. Valtaosa 49 prosentin kasvusta johtuu ns. ulosoton estemerkintöjen rekisteröintitavan muutoksesta. Jos rekisteröinnissä olisi käytetty vanhaa tapaa, olisi yritysten uusien maksuhäiriömerkintöjen määrä kasvanut 7,6 prosentilla.

Hämäläisyritykset vaikeuksissa Maksuhäiriömerkintöjä Asiakastieto rekisteröi viime vuonna yli 33 000 yritykselle eli noin 10 prosentille kaikista toimivista ja luokitel-

luista yrityksistä. Alueellisesti heikoimmassa jamassa ovat yritykset Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä, joissa yli 12 prosenttia luokitelluista yrityksistä sai maksuhäiriömerkintöjä vuonna 2010. Uudellamaalla yrityksistä noin 11 prosenttia sai maksuhäiriömerkintöjä vuoden aikana. Suhteellisesti selvästi vähiten (4,8 prosenttia) maksuhäiriömerkintöjä saivat ahvenanmaalaiset yritykset, mutta myös Pohjanmaalla (8,2 prosenttia) ja Etelä-Pohjanmaalla (8,3 prosenttia) häiriöt olivat harvinaisempia kuin maassa keskimäärin.

Häiriömerkintöjen kasvu jatkuu tänä vuonna Asiakastiedon mukaan näyttää siltä, että pääosa suomalaisista yrityksistä on nyt on-

nistunut sopeuttamaan toimintaansa vastaamaan laskenutta kysyntää. Valmiiksi vahvat taseet ovat antaneet aikaa sopeutumiseen. Yritysten uusien maksuhäiriömerkintöjen Asiakastieto arvioi lisääntyvän vajaalla 10 prosentilla myös vuonna 2011, mutta konkurssien määrä pysynee vuoden 2010 tasolla. Yritysasiakkaan maksukyky kannattaa selvittää huolellisesti ennen luoton tai maksuajan myöntämistä ja seurata sitä koko asiakassuhteen ajan. Esimerkiksi 5-portainen Maksumittari osaa ennakoida luotettavasti yrityksen tulevaa maksukäyttäytymistä. Yritystoiminnan maksuhäiriötilastot löytyvät osoitteesta www.asiakastieto.fi/asiakastieto/tilastot/

Keski-Suomen ELY-keskuksen yritystuet kasvuun vuonna 2010 Keski-Suomen ELY-keskus myönsi investointi- ja kehittämisrahoitusta lähes 13,7 miljoonaa euroa 300 yritykselle vuonna 2010. Vuonna 2009 rahoitusta myönnettiin 270 yritykselle. – Vuosi 2010 oli aktiivinen yritysten rahoituksessa ja kehittämisessä, ja isojakin investointeja käynnistettiin jälleen. Myös ELYkeskuksen koulutus- ja kehittämispalveluja hyödynnettiin hyvin. Koulutuksiin osallistui 350 henkilöä ja kehittämisohjelmia tai yrityskohtaista konsultointia tehtiin 130 yritykselle, sanoo Keski-Suomen ELY-keskuk-

sen rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin. ELY-keskus on rahoittanut työ- ja elinkeinoministeriön ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksella 202 yri-

tystä yhteensä 11,5 miljoonalla eurolla. Uusia yrityksiä on syntynyt 17 kappaletta. Maaseutuohjelmasta on rahoitettu alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä 2,1

miljoonalla eurolla 100 eri hankkeessa. Uusia yrityksiä on perustettu 29. Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoitusta myönnetään mikroja pk-yritysten investointeihin, kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. – Ennen rahoitushakemuksen jättämistä kannattaa olla yhteydessä ELY-keskuksen asiantuntijoihin, oman seutukunnan kehittämisyhtiöön tai maaseudun toimintaryhmään, jotta voimme keskustella hankkeesta ja löytää parhaan ratkaisun sen toteuttamiselle, Jaakko Ryymin muistuttaa.

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

ilmoitus

Ainutlaatuinen Aulanko on verraton paikka palavereille ja vapaa-ajan viettoon Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko on monipuolinen vapaaajan keidas ja mittavienkin kokousten tai kongressien pitopaikka. Vuonna 2006 ovensa avannut kylpylä oheispalveluineen on tuonut uutta elinvoimaa koko Aulangon alueelle. Uuteen kukoistukseensa herännyt Rantasipi Aulanko on kulttuurihistoriallinen kylpylähotelli Aulangon luonnonpuistossa. – Aulangon maine oli taannoin hieman elitistinen, mikä karkotti osan kävijöistä. 1990-luvulla koettiin hetkellinen hiljentyminen, mutta jo kylpylän ensimmäiset toimintavuodet ovat osoittaneet uuden konseptin varsin onnistuneeksi, luonnehtii kylpyläpäällikkö Jani Rantanen. Kylpylän myötä Rantasipi Aulangon palvelutarjonta on laajentunut huomattavasti, mutta myös hotelliin on satsattu. – Kaikki 245 huonettamme remontoitiin täysin kylpylän valmistumisen yhteydessä, pääravintolaa sekä yökerho Hugoa uusittiin jo aiemmin. Ravintolamaailmaamme laajensivat kylpylän puolelle rakennetut Cafe & Restaurant Karlberg sekä Allasbaari Lähde.

Sukella rentouttavaan kylpylämaailmaan Vuonna 2006 avattu kylpylä on kooltaan noin 880 m2, eli Rantasen sanoin luonnehdittuna varsin kompakti paketti. – Kokonaisuus on suunniteltu ehkä enemmänkin pariskuntia ajatellen, mutta lapsiakaan ei ole unohdettu. 25-metrisen kuntouintialtaan, ulko- ja monitoimialtaan, porealtaan, kylmäaltaiden ja 37-asteisen laguunin lisäksi meillä on myös pieni lastenallas sekä liukumäki, hän listaa. Saunaosastolta löytyy perisuomalainen löylysauna, hieman eksoottisempi höyrysauna sekä Relax-sauna, jossa vettä ei heitetä kiukaalle laisinkaan, vaan lauteilla istutaan noin 70 asteen lämmössä linnunlaulua kuunnellen ja rentoutuen. Hoito-osaston hellissä käsissä rentoutuminen saa huipennuksensa. – Hyvinvointiklinikka Spa&

Kylpylähotelli Rantasipi Aulangon kylpyläosasto on houkutellut runsaasti kävijöitä heti avajaisistaan alkaen.

Beauty Eila Hellgrenin palvelut hemmottelevat erityisesti naisasiakkaitamme esimerkiksi kuumakivihieronnan tai erilaisten kylpyjen muodossa.

Aktiviteetteja kaipaaville monipuolinen tarjonta Kylpylä on saanut rinnalleen myös keilahallin ja monitoimihalli Aulanko Areenan monipuolisine liikuntamahdollisuuksineen. – Hohtokeilahallimme on erityisen sopiva perheille: täällä voi käydä kokeilemassa ensimmäistä kertaa, millaista keilaaminen on. Lapsille on omat heittopaikat kouruesteineen ja kevyemmät pallot. Vuoden

Rantasipi Aulanko on edelleen vahvasti kokous- ja kongressihotelli.

2010 aikana tilaa pyritään muuttamaan kotoisammaksi muun muassa sohvaryhmillä. – Aulanko Areena tarjoaa aktiviteetteja vauhdikkaampaa toimintaa kaipaaville. Sitä luotsaava 4event järjestää myös monenmoista muuta toimintaa asiakkaidemme toiveiden mukaan lumikenkäkävelystä tapahtumatoriin, Rantanen kuvailee. Rantasipi Aulangon sijainti upeine maisemineen on suomalaisittain ainutlaatuinen. Lähiympäristöstä löytyvät niin luonnonpuisto, golfkentät, ratsastusmahdollisuudet, tenniskentät sekä alueen muiden yritysten laaja tarjonta.

– Kaiken kokeakseen Rantasipi Aulangolla on viivyttävä viikonlopun yli, Rantanen hymyilee.

Kattavat kokous- ja kongressipalvelut Vaikkakin kylpylätoiminta ja keilahalli houkuttelevat Ran-

tasipi Aulankoon vapaa-ajan matkaajia enenevässä määrin, on se edelleen vahvasti kokous- ja kongressihotelli. Vanhaan Aulanko-saliin mahtuu kokoustamaan 500 henkilöä ja Areenaan 700-800 kokousvierasta. Lisäksi Areena soveltuu upeine puitteineen mittavienkin myyntinäyttelyiden järjestämiseen. Myös erilaisia ryhmätyötiloja on varsin runsaasti. Rantasipi Aulanko on tuonut muassaan positiivista kehitystä myös alueen muille yrittäjille. – Puhallamme kaikki yhteen hiileen. Ensimmäisenä kylpylän toimintavuonna Rantasipi Aulangon liikevaihto kolminkertaistui, mutta se on vilkastuttanut ja rikastuttanut Aulangon aluetta myös kokonaisuutena.

Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko Aulangontie 93, 13210 Hämeenlinna Puh: (03) 658801 / hotelli, (03) 6588188 / kylpylä aulanko.rantasipi@restel.fi | www.rantasipi.fi

ilmoitus

Rivakkaa murskaustoimintaa Päijät-Hämeessä Mursketta tehdään nykyisin entistä enemmän kalliosta ja sora on jäänyt samalla selvästi vähemmälle. Lisääntyvässä määrin myös rakennetaan sellaisille tonteille, joilta joudutaan louhimaan kalliota pois. Osa murskataan käytettäväksi paikan päällä ja osa kuljetetaan muualle. – Murskeen menekki tulee kasvamaan hitaasti, mutta varmasti, arvioi Lauri Mertsalmi Hämeen Moreenijalosteesta. Yritys tekee liikkuvalla kalustolla murskaustöitä pääosin eri puolilla Etelä-Suomea. Valikoimassa ovat kiviainekset kaikkiin tarpeisiin. Viime vuosien vilkas rakentaminen on pitänyt koneet ja käyttäjät kiireisinä. – Meillä on pääosin tuttu asiakaskunta. Silloin on helppo toimia. Sopimusasiakkaiden kanssa hinnoitellaan työt yleensä vuodeksi eteenpäin. Pitkäjänteinen toiminta kantaa yritystä mielestäni parhaimmin. Kilpailuvalttinaan Mertsalmi pitää joustavaa palvelua. Ti-

lanteen niin vaatiessa lähdetään nopeasti liikkeelle. Pieni yritys pystyy toimimaan notkeammin kuin suuri, jolla monesti on tuotanto sidottu pitkälti etukäteen. Tarpeet ovat erilaisia ja laatuvaatimukset tulleet entistä tarkemmiksi. Asiakkaina on rakennusliikkeitä, kuntia ja yksityisiä kiviainestoimittajia. Murskaustöissä on vakituisesti viisi, kuusi miestä. He ajavat koneita kahdessa vuorossa. Vuoden tuotanto on

500–600 000 tonnia. Määrä on ollut kasvamaan päin, kun koneita on suurennettu. – Työvälineet kehittyvät koko ajan ja uusilla malleilla käy työ joutuisammin ja pystytään vastaamaan muuttuviin tarpeisiin paremmin. Ajatuksena on valmistaa paras mahdollinen tuote kustannustehokkaasti kussakin työkohteessa. – Koneiden uusiminen on kallis investointi. Juoksevia kustannuksia on nostanut

polttoöljyn kallistuminen. Polttoainetta kuluu päivässä kaikkiaan noin 2 000 litraa, Mertsalmi laskee. Hyvistä miehistä on Mertsalmen mukaan aina pulaa. Oma yritys ei ole toistaiseksi kokenut vaikeuksia henkilöstön palkkaamisessa, koska vaihtuvuutta ei juuri ole. Tulijoita tuntuisi olevan. Tulevaisuudessa työvoimasta kilpailu voi kuitenkin olla arkipäivää. Rakentaminen on nykyi-

sin ympärivuotista. Seisokkeja ei juuri pidetä. Pakkaspäivinä varsinkin viikonlopun ajan seisseiden koneiden kanssa pitää olla varovainen, sillä rikot ovat vaarana. Yritys on aloittanut toimintansa 90-luvun alussa. Mertsalmi on kuitenkin ollut alalla jo nuoresta asti, sillä hänen isänsä teki samoja töitä. – Tien päällä ollaan koko ajan. Onneksi työt ovat kuitenkin kohtuullisen matkan päässä. Lappiin ei ole tois-

taiseksi tarvinnut lähteä, hän naurahtaa. – Murskaustöiden tarvitsijat, soitelkaa rohkeasti!

Hämeen Moreenijaloste Oy Oravatie 2 17500 Padasjoki Puh. (03) 551 3351 Faksi (03) 551 3352 Lauri Mertsalmi 0400 833 707

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

Tuoteväylä auttaa Lahdessa keksintöjen Keksintösäätiön Tuoteväylä-palvelu on toiminut Lahden alueella reilut neljä vuotta ja tähän mennessä Tuoteväylä-tiimissä on arvioitu 150 ideaa. Päijät-Häme on ollut mukana jo palvelun kehittämisen pilottivaiheessa, mutta valtakunnallisesti Tuoteväylä käynnistyi vuoden 2010 alussa. Palvelu auttaa yksityishenkilöitä ja aloittavia yrityksiä ideoiden ja keksintöjen arvioinnissa ja jalostamisessa liiketoiminnaksi. – Tuoteväylä on hyvä ideoiden ja keksintöjen ponnahduslauta markkinoille. Toivomme, että Tuoteväylän avulla Lahden seudulle syntyy lisää uusia menestystarinoita, kertoo Päijät-Hämeen Tuoteväylä-tiimin vetäjä, keksintöasiamies Eino Jokinen. Lahti oli yksi Tuoteväylän pilottialueista, jossa kokeiltiin uusia prosesseja ja testattiin palvelukonseptia. Lahti oli ensimmäisiä alueita, jossa ideoiden arvioinnissa oli mukana sekä yksityisen että julkisen sektorin asiantuntijoita. Oppeja ja käytäntöjä on voitu hyödyntää myös muualla Suomessa.

Tuoteväylä jakaantuu ensiarviointiin ja kehittämiseen Tuoteväylän ensiarvioinnin tehtävä on arvioida paikallisten keksintöjen ja ideoiden mahdollisuuksia synnyttää kannattavaa liiketoimintaa. Aluksi keksijän kannattaa ottaa yhteyttä keksintöasiamieheen ELY-keskuksessa tai Tuoteväylä-tiimin jäseneen, joka arvioi idean potentiaalia. Jos ideassa nähdään mahdollisuuksia liiketoiminnaksi, se viedään Tuoteväylä-tiimin arvioitavaksi. Tiimin jäsenet ovat ideoiden ja keksintöjen kehittämisen ja kaupallistamisen asiantuntijoita. Asiakas saa tiimiltä aina palautetta ja suosituksen idean jatkojalostamisesta.

Kaksi viimeistä vuotta ovat olleet Päijät-Hämeessä erittäin lupaavia. Alueen idearikkaat ihmiset ovat esittäneet tiimin arvioitavaksi jo noin 150 ideaa ja keksintöä. – Viimeisten kahden vuoden aikana ehdotettujen ideoiden laatu ja valmiusaste on ollut hyvä. Keksintöjä on ollut elämän kaikilta aloilta ja keskenään hyvinkin erilaisia, teknisistä keksinnöistä innovatiivisiin palveluideoihin. Monilla niistä on nähty olevan liiketoimintapotentiaalia, Jokinen iloitsee. – Kannustan ottamaan meihin jatkossakin rohkeasti yhteyttä. Katsotaan sitten yhdessä, miten ideaa tai keksintöä kannattaisi jalostaa eteenpäin, Jokinen kehottaa.

Ensiarvioinnista kehittämisvaiheeseen Ensiarviointivaiheessa ne ideat ja keksinnöt, joilla katsotaan olevan mahdollisuuksia kansainvälisiksi kasvuyrityksiksi, ohjataan Keksintösäätiöön Tuoteväylän kehittämisvaiheeseen. Paikallista liiketoimintapotentiaalia omaavat ideat puolestaan ohjataan muille kehittämisapua ja rahoitusta tarjoaville tahoille. – Lahdessa noin neljännes arvioiduista ideoista on jatkanut kehittämisvaiheeseen, Jokinen kertoo tyytyväisenä. Tuoteväylän toisessa vaiheessa keksijän tueksi koo-

Fler Iux on fantasiakaupunki, johon sijoittuu Sophian Epicin peli Fler Iux: Champion of the City. Pelilaudan ulkoasu on Eero Niemen, Simon Schmidtin ja Taina Partalan käsialaa, copyright Sophian Epic Oy.

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

kehittämistä ja kaupallistamista Tulevaisuuden menestystarinoita

Marco Kärkkäisen kehittelemiä Neurosonic-prototyyppejä. Lopullinen tuotantomalli tulee olemaan hieman erinäköinen.

taan asiantuntijoista koostuva kehittämistiimi, josta vastaa liiketoiminnan kehittämispäällikkö Keksintösäätiöstä. Mukaan voi tulla myös yritystoiminnasta pitkään kokemusta hankkinut liiketoimintaosaaja, jonka osaaminen ja verkostot ovat usein korvaamattoman arvokkaita.

Kehittämistiimi auttaa keksijää kehittämään ideaansa ja konseptoimaan keksinnöstä varsinaisen liikeidean. Tiimi auttaa esimerkiksi suunnittelemaan ja rakentamaan tilanteeseen parhaiten sopivan liiketoimintamallin, hakemaan rahoitusta ja etsimään keksijälle oikeat yhteistyö-

kumppanit. Alkavaa yrittäjää voidaan myös auttaa kokoamaan tuekseen sopivia osaajia, joiden kanssa varsinaista yritystoimintaa lähdetään pyörittämään. Liikeidean kehittämisen lopputulos on valmis yritysaihio tai lisensointivalmis eli myytävissä oleva keksintö.

Vuonna 2010 perustetun Sophian Epic Oy:n takana on kaksi pelisuunnittelijaa, Juha Matias Lehtonen ja Karipekka Pöysti. Heidän tavoitteenaan on rakentaa Sophian Epic -niminen pelimaailma, joka muodostaa useiden erilaisten pelien kokonaisuuden. Kaikki pelit tulevat olemaan tunnistettavasti Sophian Epic -brändin alla, ja samalla pelit myös tukevat toistensa myyntiä. Sophian Epic on keskiaikainen fantasiamaailma, jossa realistinen historiallinen kuvaus yhdistyy sadunomaisiin elementteihin. Brändiin tulee kuulumaan sekä koko perheen lauta- ja korttipelejä että nuorille ja aikuisille suunnattuja sotaja roolipelejä. Pelimuodot linkittyvät toisiinsa jatkuvan tarinan avulla. Lautapelien kautta vanhemmat tuntevat maailman,

jossa heidän lapsensa pelaavat. Ensimmäiset tuotteet Fler Iux ja Morbidus ovat prototyyppivaiheessa. Koko perheen Fler Iux -lautapeli julkaistaan ensimmäisenä. Se sijoittuu keskiaikaiseen fantasiakaupunkiin ja kehittää eteenpäin mm. Monopolista ja Hotelli-pelistä tuttuja ideoita. Morbidus puolestaan on sodankäyntiin ja strategiaan liittyvä korttipeli. Psykoterapeutti Marco Kärkkäisen kehittämä Neurosonic-hoitomenetelmä tarjoaa luonnollisen ja kokonaisvaltaisen hoidon esimerkiksi unihäiriöihin, työuupumukseen, kipuun, korkeaan verenpaineeseen ja moniin muihin vaivoihin. Matalataajuisella, kehoon johdetulla värähtelyllä on positiivisia vaikutuksia verenkiertoon ja aineenvaihduntaan sekä keskushermostoon. Sti-

mulaatio saa aikaan voimakkaan lihasrelaksaation ja syvän rentoutumisen tilan. Tehtyjen havaintojen ja mittausten mukaan hoidolla on erityisen rauhoittava vaikutus autonomiseen hermostoon. Tämä tekee hoidosta nopeavaikutteisen erityisesti stressiperäisten oireiden kuntoutuksessa. Kärkkäinen on kehittänyt Neurosonic-hoitotuolia ja -menetelmää yli 10 vuotta. Tuhannet erityyppisille asiakasryhmille annetut hoidot ja niiden kautta kerätty asiakaspalaute sekä havainnot ja tehdyt fysiologiset mittaukset ovat uuden menetelmän perustana. Lahdessa toimiva Oy Neurosonic Finland Ltd aloittaa Neurosonic-hoitotuolin valmistuksen keväällä 2011. Tuolin myynnistä ja markkinoinnista vastaa Oy Udda Finland Ltd.

Onko sinulla idea tai keksintö? Voisiko siitä syntyä kannattavaa liiketoimintaa? Tutustu oheiseen muistilistaan:

lisuutta, kustannuksia ja rahoitusta sekä valmistusmahdollisuuksia. Vertaa ideaasi myös markkinoilla jo oleviin kilpailijoihin. • Selvitä keksintösi uutuus ja patentoitavuus tai muu suojattavuus. • Älä esittele keksintöäsi julkisesti messuilla, tapahtumissa, tiedotusvälineissä tai julkaisuissa, ennen kuin olet selvittänyt, kannattaako sille hakea teollisoikeudellista suojaa, esim. patenttia. • Jos ideasi perustuu keksintöön, selvitä, oletko varmasti sen omistaja.

Onko se työsuhdekeksintö? Kuuluuko se korkeakoulukeksintölain piiriin? • Mieti, haluatko perustaa oman yrityksen vai myydä oikeudet ideaasi tai keksintöösi pohjautuvaan tuotteeseen. • Mieti, kuka vastaisi ideasi kehittämisestä. • Mieti, miten hoitaisit ideaasi pohjautuvan tuotteen tai palvelun myynnin ja markkinoinnin. • Ota yhteyttä neuvonta-, arviointi- ja rahoitusorganisaatioihin.

• Mieti, minkä ongelman idea tai keksintö ratkaisee, miten siitä tehdään tuote tai palvelukonsepti ja kuka sitä tarvitsee. • Arvioi idean etuja, ajankohtaisuutta ja markkinakelpoisuutta. • Arvioi teknistä ratkaisua, toimivuutta, taloudel-

Lähde: Keksintösäätiö

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

Kuva: www.sxc.hu

Teollisuuden ylijäämälämmössä valtavasti käyttämätöntä potentiaalia Suomessa ei ole vielä riittävästi hyödynnetty teollisuuden ylijäämälämmöstä tuotettavan sähköenergian mahdollisuuksia. Jos pienikin osuus ylijäämälämmöstä tuotettaisiin sähköksi, määrät olisivat nopeasti samaa suuruusluokkaa kuin esimerkiksi Suomen tuulisähkön tuotanto, joka vuonna 2009 oli 0,28 terawattituntia. Tämä käy ilmi Jyväskylän seudun osaamiskeskuksen selvityksestä. Teollisuuden ylijäämälämmöstä tuotettava sähköenergia ei tarvitse siirtoverkkoa eikä säätövoimaa, sillä sähkö tuotetaan samassa paikassa ja samassa yhteydessä, jossa se kulutetaan. Näin tuotettu sähkö parantaa merkittävästi teollisuuden energiatehokkuutta ilman hiilidioksidipäästöjä ja matalalla, lähinnä investoinnin ja alhaisten

käyttökulujen, hinnalla. Runsaasti ylijäämälämpöä tuottavia teollisuuden aloja ovat muun muassa metsäteollisuus, metallinjalostus, kemianteollisuus, öljynjalostus ja betoniteollisuus. Osaamiskeskuksen selvityksessä tutkittiin lämmöstä sähköä tuottavaa Organic Rankine Cycle (ORC) -prosessia. ORC on lämpövoima-

prosessi, jossa työaineena käytetään orgaanista yhdistettä. Koska sopivasti valittu orgaaninen työaine höyrystyy vettä matalammissa lämpötiloissa, myös matalan lämpötilan lämpövirtoja voidaan käyttää sähkön tuottamiseksi erityisesti talvella lämpötilaerojen ollessa suuria.

Suomalaisia toimijoita kaivataan Markkinoilta on hankittavissa käyttövalmiita ORC-prosesseja sekä yksittäisiä osia. Suomalaista ORC-teknologian toimittajaa ei vielä ole, mutta liiketoimintamalli olisi mahdollista rakentaa markkinoilta ostettujen osien ympärille hyödyntäen teollisuuskohteiden sovellusosaamista. Teollisuusprosessien sovel-

lusosaamista on esimerkiksi metsäteollisuudessa. ORCteknologian ottaminen mukaan jo prosessien suunnitteluvaiheeseen voisi tuottaa uusia, markkinoiden toivomia energiatehokkaita tuotevaihtoehtoja. – Tässä olisi sekä markkinarako suomalaisille yrityksille että kiinnostuneita toimijoita tarjolla. Jostain syystä meillä ei ole osattu ajatella, että teollisuuden ylijäämälämpö olisi merkittävä energianlähde teollisuuden tarpeisiin vaan se on jäänyt hyödyntämättä, sanoo kehitysjohtaja Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy:stä. Selvityksen esimerkissä ORC-teknologian hankintahinnasta lasketut takaisinmaksuajat ilman tukia oli-

vat kohtuulliset, eli noin 5–7 vuotta alhaisella sähkön hintatasolla 40 euroa/ MWh. Sähkön hinnan nousu esimerkiksi sähköpörssin tai kuluttajien maksamalle hintatasolle, investointituet tai syöttötariffit parantavat nopeasti kannattavuutta. Joissakin prosesseissa sähköntuotanto lämmöstä pienentää jäähdyttämistarvetta, ja näin ORClaitteiston takaisinmaksuaika voi olla prosessikulujen pienenemisen ansiosta selvästi laskettua nopeampi. Selvityksen toteutti Paperra Oy Jyväskylä Innovationin koordinoiman Uusiutuva metsäteollisuus -osaamiskeskuksen teettämänä. Työtä ohjasivat Runtech Energy Oy ja FluidHouse Oy. Aihio selvitykselle tuli metsäteollisuudelta.

Jyväskylä Innovation Oy toteuttaa Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelmaa, jonka osaamisalat ovat energiateknologia, joka paikan tietotekniikka, matkailu ja elämystuotanto, nanoteknologia ja uusiutuva metsäteollisuus. Uusiutuva metsäteollisuus kuuluu kansalliseen Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriin. Paperra Oy on asiantuntijayritys, joka tuottaa paperinvalmistusteknologiaan, energia-, materiaali- ja kustannustehokkuuteen sekä ympäristökuormituksen vähentämiseen liittyviä palveluja. Paperra Oy:n toiminta-ajatus pohjautuu kestävän kehityksen periaatteisiin ja edistyksellisyyteen.

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

Kuva: www.sxc.hu

Puualan pienyritykset tiivistävät yhteistyötä Päijät-Hämeessä Puutuotealan yrityksillä on kiinnostusta ja edellytyksiä entistä tiiviimpään yhteistyöhön Päijät-Hämeessä. Yritykset ovat tunnettuja laadukkaista tuotteistaan ja vahvasta lähialuetoiminnasta, ja yhteistyötä on tehty aina lähiseudun yritysten kanssa. Työtehoseura selvitti alueen yritysten kiinnostusta ja valmiuksia verkostotyöhön sekä niiden resursseja ja tarpeita oman liiketoimintansa

tehostamiselle syksyllä 2010. Kyseessä oli esiselvitys puutuotealan pienyritysten kehittämistyölle, jolla pyritään edistämään Päijät-Hämeen alueella toimivien aktiivisten yritysten toimintaa aktiivipuuverkoston avulla. Selvityksen mukaan kaikilla yrityksillä oli jo ennestään luontaista yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Suuremmilla yrityksillä yhteistyö oli sopimuksiin perustu-

vaa, pienemmillä epävirallista. Yhteistyön muodot olivat useimmiten ruuhkahuippujen purkamista ja palvelujen ostamista muilta yrityksiltä. Ruuhkahuippujen jakaminen esimerkiksi sahauksessa varmistaa toimivan asiakaspalvelun. Kun yhteistyö on toimivaa, asiakasta palvellaan kaikissa tilanteissa, ”jos ei itse ehdi niin naapuri” -periaatteella. Potentiaaliset uudet yhteistyökumppanit olivat yrittäji-

en mukaan muita lähialueen puualan yrityksiä. Sahayrittäjillä potentiaaliset kumppanit olivat useimmiten höyläreitä ja hirsirakentajia, puusepän yrittäjillä puolestaan sahureita ja viiluntekijöitä, mökkirakentajilla esimerkiksi laudeja porrasrakentajia ja huonekaluyrittäjillä laiva- tai venerakentajia. Yhteistyön tiivistämisestä kiinnostuneet yrittäjät tapasivat toisiaan muutamia kerto-

ja syksyn mittaan. Tapaamisiin ja vierailulle Kanta-Hämeessä toimivaan Hämeen Puuverkkoon osallistui 15 yrittäjää. Tärkeimpinä asioina verkoston kehittämisessä nähtiin luotettavuus, yrittäjien samanlainen ajattelutapa, palvelualttius, logistiikan toimivuus ja avoin keskusteluympäristö. Yhteistyön mahdollisuuksia nähtiin esimerkiksi markkinoinnissa, myynnissä, koulutuksessa ja tuotannon ruuh-

kahuippujen purkamisessa. Myös esimerkiksi tarjousten, tilausten ja sopimusten hoitamisessa nähtiin yhteistyön mahdollisuuksia. Esiselvityksen aikana verkostotyöstä kiinnostuneet yrittäjät saivat ensituntumaa toistensa yritystoimintaan ja päättivät jatkaa yhteistyön rakentamista tapaamalla toisiaan säännöllisesti ensi kevään aikana. Lisätietoja: www.tts.fi

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

KOLUMNI

Antti Haanpää

Määräaikainen työsopimus – hämmentynyt yrittäjä Lakimiehen työssäni olen kohdannut ajoittain hämmentyneen yrittäjän, joka on ihmetellyt, miksi määräaikaista työsopimusta ei voi solmia. Eräs tällainen tilanne syntyi, kun nimeltä mainitsematon yrittäjä oli rutiininomaisesti solminut määräaikaisen työsopimuksen uuden työntekijän kanssa. Työntekijä esitti jälkikäteen määräaikaisen työsopimuksen päättyessä vaatimuksena yrittäjälle, että työsopimuksen tulee jatkua toistaiseksi voimassaolevana ja että määräaikaisen työsopimuksen solmimiselle ei ole ollut perustetta. Tässä tilanteessa yrittäjä tiedusteli, onko työntekijän vaatimuksiin suostuttava ja oliko määräaikaisen työsopimuksen solmiminen ollut sallittua. Laki edellyttää perusteltua syytä, jotta työsopimus voidaan solmia määräaikaisena työnantajan aloitteesta. Ilman perustellun syyn olemassaoloa määräaikaisena solmittua työsopimusta pidetään suoraan lain nojalla toistaiseksi voimassaolevana työsopimuksena. Vastaus yrittäjän kysymykseen, oliko työsopimus lopulta määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva työsopimus, riippui siten vastauksesta kysymykseen, oliko määräaikaisen työso-

pimuksen solmimiseen lain tarkoittama perusteltu syy. Yrittäjä oli palkannut työntekijän määräaikaisella työsopimuksella ja hänellä oli oma selvä näkemys siitä, että määräaikainen työsopimus on tässä tilanteessa (kuten oli ollut aikaisemminkin) täysin oikea tapa palkata työntekijä. Asiaa tarkemmin perustelematta yrittäjä totesi, että hän ei voinut palkata työntekijää pysyvästi toistaiseksi voimassaolevalla työsopimuksella, kun yleinen taloustilannekin oli niin huono ja kysyntä heilahteli voimakkaasti. Kun asiaa tarkemmin selvitettiin tosiasioista lähtien, kävi selväksi, että perusteltua syytä määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen ei ollut. Yleinen huono yhteiskunnallinen taloustilanne ei ole lain tarkoittama perusteltu syy työsopimuksen solmimiseen määräaikaisena. Näin varsinkin kun huono taloustilanne ei näkynyt mitenkään kyseisen yrityksen toiminnassa tai tunnusluvuissa. Työsopimus oli siten toistaiseksi voimassaoleva työsopimus. Tilanne yllätti yrittäjän täysin. Mikäli ainoana vaihtoehtona olisi ollut työntekijän työllistäminen pysyvästi toistaiseksi voimassaolevalla työsopimuksella, ei yrittäjä olisi ilmoituksensa mu-

kaan työntekijää koskaan palkannut. Vaikeuksista huolimatta tilanne saatiin kuitenkin tässä tapauksessa lopulta selvitettyä sovinnollisesti. Kuinka yrittäjä olisi voinut toimia toisin? Yllättävän usein joutuu kohtaamaan tilanteita, jossa yrittäjä perustelee itselleen, miksi hän on arvioinnissaan oikeassa, vaikka tosiasiassa hän perusteleekin sitä, miksi hänen pitäisi olla oikeassa. Tämä piirre on täysin inhimillistä ja sitä esiintyy toki myös muidenkin kuin pelkästään yrittäjien päätöksenteossa. Ongelma yleensä korostuu, kun kyse on juridisen ammattitiedon soveltamista jokapäiväisissä työllistämistilanteissa. Vaatimukset yrittäjälle ovat tällöin verraten korkealla. Yrittäjän ei tulisi kuitenkaan vakuuttaa työllistämistilanteessa itselleen kritiikittömästi omaa kantaansa sopivasta ja laillisesta työsopimuksen muodosta. Tosiasiat ja vaikealtakin näyttävät yksityiskohdat tulee kohdata ja ratkaista, eikä niitä pidä sivuuttaa. Pahaltakin näyttävät yksityiskohdat, joita ei voi muuttaa on vain hyväksyttävä ja tilanne on ratkaistava vaikeat asiat voittaen. On ymmärrettävää, että oma arvos-

telukyky saattaa heikentyä kun yrityksen toiminnalle antaa päivittäin kaikkensa. Näkökenttä voi kaventua. Tämän tosiasian tunnustaminen ja sen hyväksyminen luo kuitenkin edellytykset sille, että vaikeassa tilanteessa tulee kysyneeksi objektiivisemman tahon näkemystä tilanteeseen. Ulkopuolinen taho voi nähdä tilanteen ”puhtaalta pöydältä” tosiasioiden valossa. Mikäli vielä juridinen osaaminen on hallussa, on oikean tilannearvion parhaat edellytykset käsillä. Puhelinsoitto kollegalle tai asiantuntevalle lakimiehelle saattaa säästää paljolta pienellä vaivannäöllä. Keskustelin vielä myöhemmin aikaisemmin mainitsemani yrittäjän kanssa hänen tapauksestaan. Kysyin, kuinka asiat olivat sittemmin edenneet. Yrittäjä totesi vastauksensa yhteydessä, että ”välillä sitä vain näkökenttä sumenee, kun on joka päivä 100%:sesti sidoksissa tähän toimintaan, olen uskonut aina siihen, että kyllä nämä omin hartiavoimin hoidettuna hoituu kuten on hoitunut aikaisemminkin”. Antti Haanpää lakimies Haanpää & Co Oy www.hclaw.fi

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

ilmoitus

Joustavaa LVI-urakointia Forssalainen Rauno Saari Oy on vuonna 1994 perustettu LVI-urakointiin erikoistunut perheyritys, jonka toiminta-aluetta on koko eteläinen Suomi. Yrityksellä on toimipiste Forssan lisäksi Espoossa. Vakaa perheyritys koki toimitusjohtajan vaihdoksen syksyllä 2010, kun perustaja Rauno Saari siirsi vetovastuun pojalleen Mikolle. Mikko Saari on omien sanojensa mukaan kasvanut jo pienestä pitäen kiinni yrityksen asioihin. – Teemme LVI-urakointeja lähinnä elintarviketeollisuudelle sekä isojen rakennuttajien toimisto- ja toimitilakohteisiin. Keskitymme isojen hankkeiden toteuttamiseen eli 3–4 miljoonan euron vuosittainen liikevaihtomme koostuu vain muutamasta isommasta urakasta per vuosi. Suhdanteista riippuen teemme sekä uudispuolta että saneerausurakoita, Mikko Saari kertoo. Kovassa kilpailussa vankka kokemus ja ammattiosaaminen ovat valtteja. Rauno Saari Oy:llä on erikoisosaamista muun muassa elintarviketeollisuuden

ruostumattomien prosessiputkistojen asennuksessa. – Suurimpia vahvuuksiamme on se, että olemme hyvin joustava yritys. Pystymme mukautumaan nopeilla sykleillä tehtäviin urakoihin ja olemaan vahvoilla sellaisissa urakoissa, joissa on lyhyt toteutusaika ja paljon muuttuvia tekijöitä. Myös kevyt organisaatio tuo Saaren mukaan etuja: päällekkäisyydet vältetään, kun jokaisella työntekijällä on monipuolista osaamista

eri tehtävissä. Rauno Saari Oy:llä on omia ammattilaisia kymmenkunta, lisäksi työllistetään pariakymmentä alihankkijaa. Rauno Saari Oy on AAAluottoluokitettu vakaa yritys, jonka toiminta on laatujärjestelmän mukaista. – Kustannustehokas toiminta, laadukkaat tuotteet, korkeatasoinen työnjälki ja pitävät toimitusajat – niillä pärjätään jatkossakin, tiivistää Mikko Saari.

Rauno Saari Oy Lavossuontie 105, 30420 Forssa Puh. 010 422 8150 | www.raunosaari.fi

Tarvitaan vain vilja Hauhon Myllärit Oy on perheyritys, jolla on jo 30 vuoden kokemus rahtirehusekoitusten tekemisestä. Toimintaalue kattaa eteläisen Suomen lisäksi Pohjois-Karjalan ja Etelä-Pohjanmaan. Ajokilometrejä mylly- ja rahtiautoille kertyy vuosittain noin 100 000. – Käytössämme on neljä myllyautoa ja yksi rahtiauto. Me tuomme kaikki täysrehuun tarvittavat muut aineet, isänniltä tulee vilja. Valmis rehu vastaa samaa tavaraa, jota kaupalliset rehutehtaatkin valmistavat. Isännille rahtirehu tulee edullisemmaksi kuin valmiin rehun ostaminen, Hauhon Myllärit Oy:n toimitusjohtaja Ville-Petteri Relander sanoo.

Rehuseos on räätälöity maatilaneuvojan ohjeiden mukaan. Myllyauto valmistaa kerralla tuhansia kiloja valmista rehua ja puhaltaa valmiin rehun siiloon tai muuhun varastoon. Karkeaksi jauhettu rehu toimii niin robotti- kuin kioskiruokkijoissa ongelmitta ja maistuu nautakarjallekin hyvin. – Kuljetamme rehun vakioreittejä ja varmistamme aina etukäteen kunkin tilan tarpeet. Isäntien ei siis itse tarvitse huolehtia rehun riittävyydestä. Jos kuitenkin varaston pohja pilkottaa, pystymme reagoimaan nopeasti ja toimittamaan täydennystä parin päivän varoitusajalla, Relander toteaa.

Taantuman merkit näkyvät Hauhon Mylläreillä lisääntyvänä kiireenä. Syy on yksinkertainen: isännät säästävät rahtikustannuksissa, kun viljaa ei tarvitse kuljettaa tehtaalle ja täysrehuna takaisin. Rahtimyllärin valtteja ovatkin kilpailukykyinen hinta, korkealaatuinen täysrehu ja joustavat toimitukset.

Hauhon Myllärit Oy Miilunojantie 8 14700 Hauho Puh. 040 552 6671 myllarit@hauhonmyllarit.fi www.hauhonmyllarit.fi

ilmoitus

myös kivunhoitoa, sillä olen aiemmin tehnyt pitkän uran erikoissairaanhoitajana, Lea Rantio kertoo. Hyvän Olon Hoitola Marleane käyttää hoidoissaan Dermalogican laadukkaita tuotteita. Uutuutena hoitolan valikoimaan on lisätty vahvat glykolihapolla tehtävät happokuorinnat sekä Dermaroller-hoidot. Liikkeestä löytyvät nyt myös suuren suosion saavuttaneet mineraalimeikit ja kynsien lakkauksen mullistaneet geelilakat.

Asiakas on yksilö

Kuumakivihieronta rentouttaa ja helpottaa lihaskipua.

Huolehditko itsestäsi? Hyvän Olon Hoitola Marleanessa asiakkaan hyvinvointi ja hemmottelu on sydämen asia. Jukolan ostoskeskuksessa sijaitseva pieni hoitola on todellinen esikaupunkialueen helmi. SKY- ja CIDESCO -kosmetologi Lea Rantion hoitolassa hyvän olon voi aistia ilmassa jo sisään astuttaessa. Rauhallinen ympäristö tarjoaa oivan pakopaikan arjen kiireiltä. Monipuolinen hoitoluette-

lo takaa sen, että asiakkaalla on mistä valita. – Valikoimiini kuuluvat erilaiset kasvo-, käsi, jalka- ja vartalohoidot, joista esimerkiksi kuumakivihieronta on ollut erittäin suosittu. Tarjoan

Lea Rantiolle jokainen asiakas on tärkeä. – Yksilöllinen hoitosuunnitelma takaa sen, että jokaisen asiakkaan tarpeet täyttyvät, Rantio painottaa ja jatkaa: – Asiakkaan kuunteleminen ja asiakaspalaute auttavat kehittämään hoitolan toimintaa. Tavoitteena on, että hoitolaan saapuessaan asiakas pystyy unohtamaan kaiken muun ja suomaan itselleen pienen hetken, jolloin on lupa hengähtää ja yksinkertaisesti vain nauttia olostaan.

Hyvän Olon Hoitola Marleane (avoinna ajanvarauksella) Aroniitunkuja 7 13500 Hämeenlinna Puh. 040 485 5131 hoh.marleane@gmail.com

ilmoitus

Monipuolinen

METALLIKONKARI Osakeyhtiönä vuodesta 1996 toiminut AJ-Tools Oy Ltd on pitkän linjan perheyritys, jonka toiminta muodostuu kolmesta kivijalasta: ohutlevytyökaluista, koneistuksesta ja XOMOX-prosessiventtiileiden huollosta sekä varustelusta. Toimitusjohtaja Arto Salminen pitää monen osa-alueen hallitsemista suoranaisena pelastuksena silloin, kun ajat ovat haastavat: – Kun jollakin osa-alueella on hiljaisempaa, pystymme paikkaamaan sen vaikkapa kunnossapitopuolen töillä. Niitä on tehtaiden seisokkien aikaan runsaasti tarjolla. Meillä on vallinnut suhteellisen tasainen työllisyys taantumankin aikana. Asiakkaamme ovat suuria kotimaisia metalliteollisuuden toimijoita ja niiden isompia alihankkijoita, joiden kilpailuky-

ky on ollut myöskin meidän etumme. Perheyrityksessä työskentelee kahdeksan henkeä, joista viisi ulkopuolista. Porukka koostuu nuorista osaajista, sillä työntekijöiden keski-ikä on 35 vuoden tienoilla. Toiminnassaan AJ-Tools on hakenut maltillista kasvua määrätietoisten investointien kautta. – Olemme hankkineet uusia koneita tarpeen mukaan suhdanteista riippumatta. Koneinvestoinnit ovat tärkeitä kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Kalustomme käsittää työstökeskuksia ja sorveja,

3D-ohjelmoinnissa käytämme Mastercamia, Salminen kertoo. AJ-Tools tekee ohutlevytyökaluja yhteistyössä alan osaajien kanssa. Niitä ja alihankintakoneistusta tehdään koko Suomen alueelle. Vuosia jatkunut yhteistyö saksalaisen XOMOXin kanssa on hyvällä mallilla. – Olemme XOMOXin prosessiteollisuudelle valmistamien venttiilien ainoa ns. merkkihuolto Suomessa. Huollon lisäksi teemme myös varustelua. Osat tulevat Saksasta meille, me hoidamme varustelun ja lähetämme venttiilit eteenpäin aina Kiinaa ja Uruguayta myöten. Voi sanoa, että olemme myyntiyksikön oikea käsi Suomessa, Salminen kertoo. AJ-Tools Oy Ltd valittiin Äänekosken vuoden yritykseksi 2010. Tunnustus lämmittää Arto Salmisen mieltä kovasti: – Koen tunnustuksen näytöksi siitä, että olemme hoitaneet asiat kunnolla ja pitkäjänteisesti. Tästä on hyvä jatkaa!

AJ-Tools Oy Ltd Puh. 014 543 160 ajtools@co.inet.fi www.aj-tools.fi

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

KOLUMNI

Tom Lundberg

Näin saat paremman pomon ”Esimieheni käskyttää meitä kuin joku kersantti”...”pomo on tosi tyhmä”...”en saa koskaan ideoitani läpi”...”sillä ei ole meille aikaa”...” Kulmahuoneessakin pähkäillään: ”Saan porukan liikkeelle vain ääntä korottamalla”...”alaiset luulevat, että minun pitäisi tietää kaikki”...”jotkut eivät ymmärrä, miksi he ovat työpaikalla”...”välillä tunnen olevani kuin lastentarhassa.” Kitka esimiesten ja alaisten välillä johtaa huonoon työilmapiiriin, tehottomuuteen ja sairauspoissaoloihin. Lattiatasolta kulmahuoneeseen voidaan huonosti. Mitä siis tehdä? Ratkaisu löytyy alaistaitojen kertauksesta. Sanalla ”alainen” on vähän huono kaiku, kun siihen voi liittyä tunne alamaistamisesta tai alistamisesta: ”pomo on ylhäällä ja me muut alhaalla.” Näkemys on naftaliinista; sillä jokaisen tu-

lee ymmärtää, että olemme kaikki samassa veneessä. Talouden taantuessa merkitys korostuu entisestään. Ihailen asiakastani, joka ymmärsi valmentaa koko monisatapäisen henkilöstönsä alaistaitoihin. Vaikka ilmapiiri oli hyvä, porukka johtoa myöten halusi kerrata perusasiat. Myös kaupungit ja kunnat ovat havahtuneet, samoin keskisuuret ja pienet yritykset. Alaistaidoissa on kysymys ”psykologisen työsopimuksen” oivaltamisesta. Varsinaisen työsopimuksen allekirjoituksen yhteydessä syntyy sitoumus asioista, joita ei kirjata. Niitä ovat • Joustavuus (hoidat sairastuneen työkaverin tehtäviä, laajennat tehtäväkuvaasi, suostut tarvittaessa ylitöihin). • Esimieheen kohdistuvat odotukset (ymmärrät, hyväksyt ja tie-

dät pomosi työt). • Oma vastuu (esimies ei vastaa puolestasi). • Tekeminen (kohdennat huomiosi oleelliseen, motivoidut, ylläpidät ammattitaitoasi).

• Pelisäännöt (ymmärrät työyhteisön normit, säännöt ja joukkuepelin merkityksen). • Vuorovaikutus (osaat ottaa ja antaa palautetta). Taitava alainen sitoutuu lisäksi huolehtimaan työpaikan viihtyvyydestä ja resurssien järkevästä käytöstä. Hän on aktiivinen ja osaa ilmaista mielipiteensä avoimesti. Menestyksesi työpaikalla ratkaisee se, kuinka johdat pomoasi; hyvinvointisi se, millaiset välit sinulla on esimiehesi ja työkavereittesi kanssa ja tulevaisuutesi se, kuinka johdat itseäsi. Pian huomaat pomosi muuttuneen. Tom Lundberg Kirjoittaja on työelämän valmentaja. Luentotilaukset, kurssit ja kirjat: tom.lundberg@advisor.fi ja www. advisor.fi

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

23 ilmoitus

Räätälöidyt koulutusratkaisut Faktialta Faktia on ammatillista koulutusta järjestävä yhtiö, jonka toimipisteet sijaitsevat Forssassa, Hämeenlinnassa, Espoossa ja Turussa. Monipuolisen koulutustarjonnan tavoite on palvella yrityksiä niiden kehitystarpeissa. Faktia palvelee niin liike-elämän, teollisuuden kuin palvelualojenkin yrityksiä. – Järjestämme paljon koulutuksia yhteistyössä työvoimahallinnon kanssa. Koulutukset rakennetaan aina työllistymismielessä, mikä on paitsi opiskelijoiden myös yritysten etu, jotka saavat koulutusten kautta itselleen osaavaa työvoimaa. Esimerkiksi Hämeenlinnan seudulla on viime aikoina ollut tarvetta kouluttaa rakennusalan osaajia, floristeja, kiinteistönhoidon ja tietotekniikka-alan ihmisiä sekä yrittäjiä, kertoo Faktian koulutuspäällikkö Tero Lehtilä. Lehtilä korostaa, että paikallisten oppilaitosten kanssa ei niinkään kilpailla, vaan tehdään yhteistyötä. – Esimerkiksi Hämeenlinnassa HAMK kouluttaa rakennusmestareita ja insinöörejä, me taas tarjoamme täydennyskoulutusta rakentamisen alalla. Muun muassa työmaakympit saattavat tarvita koulutusta asiakaspalvelun tai taloushallinnon saralla, jotta voivat yrityksissään laajentaa toi-

menkuvaansa lisävastuilla, Lehtilä kuvaa. Faktia järjestää koulutuksensa aina räätälöidysti yrityksen tarpeisiin, olipa kyse sitten uusien työntekijöiden palkkaamisesta tai vanhojen työntekijöiden lisäkoulutuksesta erilaisissa muutostilanteissa. – Haastattelun kautta kartoitamme yrityksen tarpeen ja rakennamme koulutuksen sen mukaan. Ellei meiltä löydy omasta takaa sopivaa asiantuntijaa koulutusta pitämään, etsimme kouluttajan muualta ja organisoimme koulutuksen yrityksen tarpeita vastaamaan, Lehtilä sanoo. Lehtilä muistuttaa, että koulutus voidaan järjestää vaikkapa vain yhden työntekijän rekrytoimiseksi. Tällöin yrittäjä voi itse valita useamman koulutettavan joukosta itselleen sopivimman työntekijän tietyn työssäoppimisjakson jälkeen.

Valtiolta kattavat avustukset Valtio tukee yritysten koulutuksia Lehtilän mukaan hyvin.

Koulutuspäällikkö Tero Lehtilä. Tuki vaihtelee 40 prosentista jopa 70 prosenttiin koulutuskustannuksista. Yrityksen maksama osuus jää siis verraten pieneksi. – Erityisesti muutoskoulutuksiin suunnattua rahaa on ollut hyvin tarjolla taantuman aikana, kun monissa yrityksissä on jouduttu irtisanomaan tai lomauttamaan työntekijöitä tai heitä on siirretty toisiin

tehtäviin. Myös rekrykoulutuksissa valtion kassa on ollut lähes pohjaton. Näihin mahdollisuuksiin yritysten kannattaa tosissaan tarttua, sillä hyvin koulutettu henkilöstö on ehdottomasti merkittävä kilpailutekijä. Lehtilän mielestä erityisesti hiljaisempina aikoina yrityksen kannattaisi panostaa koulutukseen, jotta valmius vas-

tata kilpailuun olisi huipussaan nousukauden taas alettua. Koulutus esimerkiksi lomautuksen aikana sitouttaa työntekijät positiivisesti yritykseensä. Näin koulutuksesta hyötyvät kaikki. – Yrityksen tarvitsee vain tietää tarpeensa, me hoidamme koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen alalle kuin alalle. Olemme palveleva yritys,

joten selkeä tavoitteemme on tarjota yrityksille todellista hyötyä koulutuksistamme.

Faktia Perkiöntie 9 30300 Forssa Puh. 040 347 4000 www.faktia.fi

ilmoitus

Oletko kyllästynyt itsepalveluun? Concept.10 on täyden palvelun ict-kumppani Päijät-Hämeen yrityksille ja julkishallinnolle. Sen monipuoliseen palvelutarjontaan kuuluu joustavia, asiakkaan ympäristöön soveltuvia ratkaisuja: lähituki- ja ylläpitopalvelut, konesalipalvelut, tulostaminen ja dokumentinhallinta, viestintä- ja verkkoratkaisut sekä ohjelmistopalvelut kuten toiminnanohjausjärjestelmät sekä asiakaskohtaiset kehityshankkeet. Lahden Concept.10:n myyntijohtaja Pasi Pasasella on selkeä näkemys yrityksille tarjottavien palvelujen laadusta: – Tavoitteemme on tarjota ict-alan parhaat osto- ja käyttäjäkokemukset. Me kartoitamme asiakkaiden toimintaympäristön ja tarpeet, jotta voimme tarjota sitä mitä asiakas todella tarvitsee. Eri yrityksillä on erilaiset tietotekniset tarpeet, mutta pienetkin yritykset haluavat Pasasen mukaan hankkia ajan tasalla olevaa tekniikkaa. Pasanen näkeekin yhdeksi Concept.10:n tärkeäksi tehtäväksi etsiä asiakkaalle pitkän elinkaaren laitteita ja palveluja. Hankinnan suunnittelu kuuluu olennaisena osana Concept.10-palvelumalliin. – Monissa suuremmissakin yrityksissä saattaa olla vain yksi it-vastaava, jonka aika ei riitä perehtyä kaikkiin tuotteisiin ja palveluihin, mitä tietotekniikka, tietoliikenne ja puhelinpuo-

li pitävät sisällään. Me voimme olla avuksi ja suunnitella räätälöityjä palveluja.

Tulostaminen kannattaa ostaa palveluna Concept. 10 haluaa vastata asiakasyritystensä tulostamisen haasteisiin tarjoamalla tulostukseenkin kokonaispalvelua. – Tulostaminen ja kopiointi on monissa yrityksissä melko paljon aikaa vievä juttu. Pitää huolehtia värien varastoimisesta ja riittävyydestä, hävittää vanhoja patruunoita ja lopulta vanhoja laitteitakin. Väri tuppaa loppumaan usein juuri silloin, kun jotakin tärkeää pitää tulostaa… Me helpotamme kaikkea tätä HP:n Quick Page -palvelulla, Pasanen sanoo. Quick Pagen idea on yksinkertainen: – Asiakas saa laitteen, tarvikkeet, asennuksen ja lisätakuun. Asiakkaan tarvitsee sen

Kiireessä lisäät vain paperin – niin helppoa on HP Quick Page.

jälkeen huolehtia vain paperista. Me hoidamme värien riittävyyden ja patruunoiden kierrätyksen sekä tarjoamme asi-

akkaan tarvitsemia tukipalveluja. Tavallaan kyse on huoltosopimuksesta, kertoo myyntiedustaja Erik Kakko.

Kakko näkee Quick Pagen käyttämisessä pelkkää hyötyä. – Ajan ja vaivan säästö on melkoinen, ekologiset näkökohdat on huomioitu ja kustannussäästöäkin saadaan helposti aikaan, Kakko luettelee. Kun yritys ottaa Quick Pagen käyttöönsä, se pystyy määrittelemään oman tulostamistarpeensa. Näin tulostuskustannukset ovat jo etukäteen tiedossa eikä epämieluisia yllätyksiä pääse syntymään. Pasi Pasanen muistuttaa, että Concept. 10 rakentaa mielellään kokonaisratkaisuja kaikissa yritysten tietoteknisissä ja tietoliikennettä koskevissa pulmissa, myös tulostamisessa.

– Monissa yrityksissä on varaston hyllyllä pölyyntymässä vanhoja tulostimia. Ne kannattaa hoitaa kiertoon ja miettiä, millaiset tulostimet ja tulostusratkaisut palvelisivat parhaiten oman yrityksen toimintaa. Valikoimaamme kuuluvat kaikenkokoiset laitteet henkilökohtaisista tulostimista suuriin monitoimilaitteisiin.

Concept.10 Teräkatu 3 15100 Lahti Puh. 030 670 3300 www.concept10.fi yritysasiakkaat@concept10.fi

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

KOLUMNI

Hans-Peter Siefen

Sanojen ”yrittäjä” ja ”myynti” maineenpuhdistus Kuva: Paula Ojansuu

Olen kuullut usein sanottavan, että sana ”yrittäjä” tulisi vaihtaa johonkin kunniakkaampaan. Vaihtoehtoisversioita olen kuullut monia, mm. onnistuja, tekijä, menestyjä, rohkelikko jne. Kaikki tosi hyviä sanoja, ja monesti juuri näitä yrittäminen onkin. Kuten tiedämme, tilanne on kuitenkin se, ettei se nimi miestä tai naista pahenna, eikä varmasti yrittäjääkään. Joskus lapsena minulla oli ongelmia oman nimeni kanssa. Muistan varsin hyvin löytäneeni itseni jopa rähmällään koulun viereisestä katuojasta jonkun tönäisemänä ihan vain saksalaisperäisen hassun nimeni takia. Monta kertaa mietin, että kunpa olisi helppo ja ”normaali” suomalainen nimi. Koulua vaihdettaessa oikein jännitti sanoa oma nimi luokassa ääneen, kun se oli niin kummallinen. Voi kuinka väärässä olinkaan. Rakastan omaa nimeäni ja sen antajia vielä enemmän. Tuostakin vaiheesta piti kuitenkin vain kasvaa ulos. Yksi parhaista yrittäjä-sanan letkautuksista on Soneralla miljardeilla Saksasta lämmintä umts-ilmaa os-

taneen Vesa Taatilan suusta: ”Suomalaisten pitäisi saada r-vika. Silloin yrittäjistä tulisikin ylittäjiä.” Tämä on mielestäni oivasti sanottu. Kyse ei ole itse sanasta, vaan siitä miten asennoidumme yrittäjyyteen ja mistä kulmasta sitä katsomme. R-vikaisen lausumana tämä sanahan on onnistu-

mismielessä mitä kuvaavin! Kuten itsekin 40 miljardin markan umts-virheestään oppinut ja toipunut Vesa Taatila jatkoi: ”Yrittämisessä on kyse itsensä ja vanhojen virheiden ylittämisestä ja kyvystä tehdä jotakin uutta.” Samoin on sanojen kohdalla: nyt on aika päästä tällaisten lapsellisten lukkiutumien yli. Yrittäjyys on absoluuttisen hieno asia. Ilman sitä meillä olisi todella synkkää. Yrittäjyys pitää yhteiskuntaa pystyssä ja yrityksiä pitävät pystyssä yrittäjähenkiset ihmiset. Toinen kiperä sana on myynti. Monet jopa välttävät ”myynti” sanan käyttöä, koska se kuulostaa vastenmieliseltä. Joissakin myyntiorganisaatioissa on jopa yleinen fraasi on ”Ei sun tarvi myydä mitään. Me vain suositellaan.” Ymmärrän kyllä pointin, mutta bull’s shit, sanon minä. Valitettavasti asenne ”en myy” = ei myyntiä, ei tulosta. Yliopistossakaan eteeni ei ole tullut yhtään myyntikurssia. MIKSI EI!? Voiko sen tärkeämpää asiaa työelämässä tai siihen pääsyssä ollakaan kuin myynti? Sen sijaan on väsymiseenkin

Hämeenlinnan Mehiläisessä Talaskuja 3, 13200 Hämeenlinna

Ajanvaraus 03 6156500 www.mehilainen.fi/ajanvaraus

KUULETKO?

kuulontutkimukset, kuulokojeet, tarvikkeet, paristot, yksilölliset kuulonsuojaimet

KYSY LISÄÄ 040 455 2555 sirkku-marja@kuulosirpakka.fi

Sirkku-Marja Väätäinen audionomi, terveydenhoitaja AMK

asti kursseja, joiden nimessä esiintyy sana ”markkinointi”. Jos kauppakorkeakoulussa voisikin lukea pääaineenaan markkinoinnin sijaan myös myyntiä, niin voi pojat, kyllä hommia riittäisi! Loppujen lopuksi kaikissa yrityksissä myynti ratkaisee. Se ratkaisee sen kuinka yritys menestyy, kuinka monta ihmistä työllistetään ja kuinka monen ihmisen elämään saamme välitettyä sitä lisäarvoa, jota yrityksemme toiminnallaan voi heille tuottaa. Ilman tuloksekasta myyntiä kaikki muukin on turhaa. Mikäli teet sitä työksesi, kerro rohkeasti olevasi myyjä, ole ylpeä siitä ja painata se sinne käyntikorttiisikin! Silloin asiakaskin tietää, että sinulta voi ostaa. Mikäli et itse tee päivittäin myyntiä, edistä sitä siltikin, ja anna varsinaisille myyjille organisaatiossasi heidän ansaitsemansa arvostus. Hans-Peter Siefen Suomen Yrittäjäyhteisö www.suomenyrittajayhteiso.fi

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

ilmoitus

Aktiivinen Forssan alueen kehittäjä neen olemaan alueellamme tärkeä tulevaisuuden osatekijä, Sundholm uskoo.

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on alueellisesti toimiva 15 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. Monipuoliseksi konserniksi kasvanut LHJ tarjoaa erikoisjätehuollon palveluja niin elinkeinoelämän kuin kuntapuolenkin tarpeisiin. Näissä toiminnoissa konserni tunnetaan nimellä LHJ Group. – Olemme sikäli poikkeuksellinen kunnallinen jätehuoltoyhtiö, että olemme aktiivisesti rakentaneet yhteisyritysryhmää omien toimintojemme oheen. Omistuksemme vaihtelee noissa yrityksissä 10–100 prosenttiin. Kaikki yhteistyöyritykset toimivat fyysisesti LHJ:n alueella, kertoo Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Immo Sundholm.

Monipuolista erikoisosaamista Vuodesta 2003 rakentunut LHJ Group on yksi Suomen kolmesta merkittävimmistä elektroniikkaromulaitteiden käsittelijöistä. Muita palvelualueita ovat tietoturvamateriaalien hävitys sekä pilaantuneiden maiden ja teollisuuden erityisjätteiden käsittely. Toiminnat työllistävät vuositasolla keskimäärin sata henkilöä, ja yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 13 miljoonan euron luokkaa. – Tarjoamamme palvelut ulottuvat koko valtakuntaan, ja mukana on myös kansainvälisiä ulottuvuuksia. Elekt-

KOLUMNI

Logistiikka saatava kuntoon

roniikan kaltaista materiaalia viedään ulkomaille, ja omistuspohjassamme on osittain myös kansainvälisiä tahoja. Kunnallisen peruspalvelun täydentäminen erikoispalveluilla on ollut Immo Sundholmin idea, jolle löytyy looginen selitys: – Olen kotoisin täältä, joten on ollut varsin luontevaa haluta edesauttaa omaa seutukuntaa kehittymään. Olen halunnut luoda tänne sellaista toimintaa ja toimeliaisuutta, joka istuu ja tukeutuu hyvin Forssan erinomaiseen logistiseen sijaintiin ja täällä jo oleviin hyviin kehittelymenetelmiin, Sundholm kuvailee.

Suunta kohti energiatuotantoa LHJ:n hallinto on keskittynyt Forssan Kiimassuolle, missä ympäristöalan yritystoiminta on kasvanut voimakkaasti. Vuodesta 1996 alueesta on käytetty nimeä Kiimassuo Envitech. – Täällä on erittäin hyviä yksityisiä ympäristöalan yrityksiä, joiden kanssa teemme paljon yhteistyötä. Ympäristö-

yrittäminen on nopeasti ja voimakkaasti kehittyvä ala. Kehitysnäkymät ovat yhä enemmän siirtymässä jäteteollisesta toiminnasta energiateolliseen suuntaan. Jätteet toki muodostavat edelleen yhden energiavirran, mutta tulevaisuudessa esiin nousee myös muita uusiutuvia energianlähteitä, Sundholm sanoo.

Sundholm mainitsee suunnitteilla olevan tuulivoimapuiston ja seutukunnallisen etanolivalmistuksen esimerkkeinä tulevasta. Uusissa kuvioissa LHJ Groupin eri toimijoiden roolit ovat selkeät. – Jätepohjaisen biokaasun ja peltoraaka-aineista valmistetun etanolin tuottaminen on Envorin ja St1:n alaa, tuuli-

energia on energiayhtiö Voimavapriikin osaamisaluetta ja jäteraaka-aineista valmistetun dieselin tuottaminen Ekoport Turku Oy:n toimialaa, jossa mekin olemme osittain mukana. Dieseltuotannon saamme toivottavasti käyntiin jo tänä vuonna. Laitos on valmis ja parhaillaan koekäytössä. Uusiutuva energia tulee kaikki-

Ympäristöyrittämiselle toimiva logistiikka on elinehto. Immo Sundholm pitää Helsinki-Karkkila-Forssa-Huittinen-Porikäytävän kuntoon saattamista ensisijaisena tavoitteena, jonka taakse olisi saatava niin alueen elinkeinoelämä kuin tavalliset kansalaisetkin. – Logistiikkaan suunnatut rahat jaetaan poliittisilla päätöksillä. Niinpä meidän tulisi aktiivisesti äänestää eduskuntaan sellaisia ihmisiä, jotka pystyvät painoarvollaan edesauttamaan alueemme tie- ja raideliikenteen ratkaisuja. Nythän Forssan suunta on ylivoimaisesti huonoimmin hoidettu logistinen suunta Helsingistä lähtien, ja logistiset ratkaisut ovat peräisin 50-luvulta. Muun muassa yrittäjäjärjestöiltä toivoisin ponnekkaampia kannanottoja ja aktiivisuutta tässä asiassa.

www.lhjgroup.fi

Heikki Ikonen

Demareistakin kuoriutui ehta markkinavoima Demareiden sielunelämää on tänä päivänä surkuhupaisaa seurata. Vasemmistolaiseen retoriikkaan on aina kuulunut jyrkkä kriittisyys markkinavoimia kohtaan. Noita paholaisen juoksupoikia ovat ne, jotka toimivat markkinataloudessa omien etujensa puolesta. Heitähän ovat tietysti kaikki – paitsi vasemmistolaisessa mytologiassa, jossa hyvät ihmiset eli palkansaajat ovat epäitsekkäitä yhteisen hyvän puolustajia. Heidän sankarillinen tehtävänsä on tapella kynsin hampain pyyteettömyyden puolesta markkinoiden kylmää ahneutta vastaan. Kuluneen vuoden aikana demarien perinteinen retoriikka ja toimet ovat kirmanneet harvinaisen kaukana toisistaan. Kun rahamarkkinat epäilivät erittäin aiheellisesti Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan kykyä vastasta veloistaan, niiden valtionlainojen korot kiipesivät korkeuksiin. Tässä ti-

lanteessa ongelmamaat voivat vain laatia rankkoja säästöpaketteja vakuuttaakseen sijoittajat siitä, että ne kykenevät hoitamaan luottonsa. Sekään ei markkinoita vakuuttanut, joten euromaiden oli luotava 750 miljardin vakausrahasto yhteisvaluutan suojaksi. Se sai jopa kokoomuslaisen valtiovarainministerimme Jyrki Kataisen puhkumaan, että valtioiden yhteistyöllä pantiin markkinavoimat ruotuun. Tällaisessa tilanteessa olisi enemmän kuin loogista, että vasemmisto nujertaisi yhteisessä rintamassa poliittisin keinoin julmia markkinavoimia. Mutta meillä demarit äänestivät sekä Kreikan että Irlannin luottopakettia vastaan. Demarien mielestä luotoille oli saatava kovat takuut - siitä huolimatta, että luottojen korko on varsin korkea. Demareiden vaatimukset ovat sinänsä luonnollisia ja hyväksyttäviä:

rahaa ei pidä lainata kenelle tahansa ja millä tahansa ehdoilla, muuten luotottajalle käy huonosti. Yli varojensa elävien velkaholistien kanssa on oltava varuillaan. Demarit toimivat taloudellisesti rationaalisesti – aivan kuten tekivät yksityiset sijoittajat myydessään ylivelkaisten maiden velkakirjoja, mikä pakotti euromaat luottopakettien rakentamiseen. (Sivuutan tässä sen sinänsä oleellisen seikan, että oppositiossa istuvina demarit tiesivät häviävänsä äänestyksen. Siksi he voivat antaa huoletta palttua luottopaketin tavoitteelle: uuden finanssikriisin ehkäisylle.) Hetkinen – eikö juuri demarien pitänyt edustaa muuta kuin itsekästä markkina-ajattelua? Eikö juuri demarien pitäisi tukea valtioiden välisen yhteistyön avulla markkinoiden armoille joutuneita veljeskansoja, joita uhkaa armoton nälkäkuuri? Etenkin kun julkisen sektorin leikka-

uksista kärsivät pahiten aina huonoosaisimmat? Mutta niin vain demarit vaativat luotottajina tuhlaajapojilta ja -tyttäriltä yhtä kovia ehtoja kuin myyttiset vihollisensa, kasvottomat markkinavoimat. Ei tämä oikeasti minua yllätä. Totta kai hurskaasta maailmanparantajasta kuoriutuu käden käänteessä itsekäs markkinavoima heti, kun pelissä ovat omat rahat (ja poliittiset irtopisteet, jotka ovat kasautumassa perussuomalaisille). Ja mikäpä siinä, omia etujaanhan ihmiset ensisijaisesti ajavat – paitsi vasemmistolaisessa mytologiassa. Mutta demarien tultua nyt reippaasti kaapista ulos, olisi heidän korrektia lopettaa markkinoiden parjaus. Me ollaan markkinavoimia kaikki – eikä tarvitse edes kovin syvälle silmiin katsoa. Heikki Ikonen

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

KOLUMNI

Kari Uoti

Naamakirja Sosiaalinen media on must, jokaisen pitää olla Facebookissa näyttämässä naamaansa, kertomassa kuulumisiaan, kommentoimassa toisten kuvia ja kuulumisia, olemassa sosiaalisia, verkostoitumassa. Naamakirjan kaverimäärä kertoo oletko joku vai pelkkä luuseri, jolla ei ole edes kavereita. Kohta naamakirja tarjoaa palvelua, jossa surkimukset saavat ostaa itselleen kavereita, jotta eivät näyttäisi surkimuksilta. Hyvistä nimistä joutuu maksamaan enemmän kuin tavallisista. Syntyy kavereiden markkinat ihan kuin koulun pihalla, kuka on kenenkin kaa. Voi sitä onnetonta, joka ei oo kenenkään kaa, se joutuu tekemään palveluksia voidakseen olla edes jonkun kaa. Kaa, kaa, siis ei yxin.

Naamakirja on todellisuudessa surkea ja pinnallinen näyttämö, jossa tavoitellaan nopeaa tyydytystä, instant gratification, suhteitten pikaruokala, joka ei maistu eikä tunnu miltään, mutta joka addiktoi ihmisen pois normaalista elämästä, normaalista kanssakäymisestä toisten ihmisten kanssa. Naamakirja tekee normaaleis-

ta ihmisistä peräkammarin poikia, jotka kurkkivat ja urkkivat toisten tekemisiä piiloistaan ilman vaaraa joutua todellisuudessa vastuuseen tai vaaraan suhteessa muihin ihmisiin. Naamakirja on synkkä sairaus, joka taannuttaa ihmisen. Naamakirja on jokaisen tyrkyn tie julkisuuteen, koska kukaan ei enää voi estää omien tarinoit-

ten tai kuvien julkistamista kaikille. Naamakirjassa kaikki ovat julkkiksia, mieletöntä. Enää ei tarvitse yrittää BB-taloon tai Idolsiin, naamakirja hoitaa homman. Voit olla tosi merkittävä ja kertoa kaikkea tosi tärkeetä sinulle tänään tapahtunutta ihan mistä vaan, kun on naamakirjassa. Naamakirja on niin mieletön juttu, että päätin jättää sen. Otan itseni takaisin itselleni, katselen omia kuvia läheisteni kanssa. Kerron omat juttuni niille, joille ne kuuluvat. Voimaistun rauhassa ihan itsekseni. Kari Uoti Oikeustieteen tohtori, MBA Lue lisää Kari Uotin kirjoituksia osoitteessa www.kariuoticonsulting.fi

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011 Kuva: www.sxc.hu

Hallitus esittää valtiontakauksia myös energiainvestointeihin Yritykset voisivat vastedes saada Finnvera Oyj:n myöntämiä valtiontakauksia investoidessaan uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin tai energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Hallituksen ehdotus asiaa koskevaksi lainmuutokseksi liittyy Suomen pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon. Sen mukaisesti Suomen on tuntuvasti vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjä ja lisättävä uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta.

Tähän asti voimassa ollut laki ympäristönsuojelua edistäviin investointeihin myönnettävistä valtiontakauksista on koskenut yritysten kotimaassa tai ulkomailla tekemiä ympäristönsuojelua edistäviä investointeja, mutta ei energiainvestointeja. Lain toimeenpano on valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:n tehtävä. Finnveran on otettava huomioon EU:n valtiontukisäännösten rajoitteet myöntäessään yrityksille valtiontakauksia. Finnvera voisi lainmuutok-

sen jälkeen myöntää valtiontakauksia yritykselle, joka toteuttaa Suomessa hankkeen, joka pienentää energiankulutusta esimerkiksi parantamalla tai tehostamalla tuotantoprosesseja tai päästö- tai jätevirtojen käsittelyä. Takauksen voisi saada myös hanke, joka parantaa toimitilakiinteistöjen energiatehokkuutta. Takauksen saavalta uusiutuvan energian hankkeelta Finnvera edellyttäisi, että energianlähteenä olisi bioenergia, kuten puu ja puupohjaiset polttoaineet, vesivoima, tuulivoi-

ma, maalämpö, aalto- tai aurinkoenergia. Investointikohteen pitäisi sijaita Suomessa. Takauksen voisivat saada kaikenkokoiset yritykset. Energia- ja ilmastostrategian mukaan Suomen pitäisi vuoteen 2020 mennessä tuottaa 38 % energian loppukulutuksesta uusiutuvista energialähteistä. Tämä tarkoittaa uusiutuvan energian, kuten puuperäisen energian, jätepolttoaineiden, biokaasun ja tuulienergian, käytön lisäämistä 9,5 prosenttiyksiköllä siitä, mitä se oli vuonna 2005.

Valtioneuvoston tavoite on lisätä energiatehokkuutta 11 prosentilla ja tehostaa sähkön kulutusta 5 prosentilla vuoteen 2020 mennessä nykymenoon verrattuna. Suomi ei voi saavuttaa tavoitteita ilman merkittäviä uusia ilmasto- ja energiapoliittisia toimia. Ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet merkitsevät sitä, että yritysten on investoitava merkittävästi nykyistä enemmän energiainhankkeisiin. Hallitus ennakoi yritysten rahoitustarpeiden kasvua ja nostaa nyt esitetyn lain-

muutoksen yhteydessä Finnvera Oyj:n takausten myöntämisvaltuutta yhteensä 1 000 miljoonaan euroon. Tästä ulkomaisten ympäristönsuojeluinvestointien takausvastuu ei saa nousta yli 100 miljoonan euron. Hallitus esittää lisäksi, että lain nimi muutettaisiin laiksi ympäristönsuojelu- ja energiainvestointeihin myönnettävistä valtiontakauksista, jotta se vastaisi paremmin uutta käytäntöä. www.tem.fi

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

Kuva: www.sxc.hu

Yritysten rahoitusongelmat vähentyneet, mutta edelleen yleisiä Yritysten rahoituksen saatavuus helpottui vuoden 2010 aikana selvästi taantumavuoteen 2009 verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton, Suomen Pankin sekä työ- ja elinkeinoministeriön vuotuisesta Yritysten rahoituskyselyraportista. Kysely tehtiin syyskuussa 2010 ja siihen vastasi 997 yritystä eri puolelta Suomea ja eri toimialoilta. Yritysten rahoituksen saatavuus helpottui vuoden 2010 aikana selvästi taantumavuoteen 2009 verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton, Suomen Pankin sekä työ- ja elinkeinoministeri-

ön vuotuisesta Yritysten rahoituskysely -raportista. Kysely tehtiin syyskuussa 2010 ja siihen vastasi 997 yritystä eri puolelta Suomea ja eri toimialoilta. Noin 15–25 prosentilla rahoitusta hakeneista yrityksistä oli vaikeuksia saada uutta ulkoista rahoitusta. Vastaava luku oli vuonna 2009 noin 25–35 prosenttia. Rahoitusongelmat vähentyivät eniten alle kymmenen työntekijän mikroyrityksissä. Rahoitusongelmat ovat vähenemisestään huolimatta vielä selvästi yleisempiä kuin taantumaa edeltäneinä vuosina.

Yritysluottojen korkomarginaalit levenivät Uusien luottojen korkomarginaalit levenivät lähes joka toisella keskisuurella ja suurella yrityksellä mutta vain joka viidennellä mikroyrityksellä. Keskisuurilla ja suurilla yrityksillä uusien luottojen korkomarginaalit myös kasvoivat suhteellisesti enemmän kuin pienemmillä yrityksillä.

Varovaisuutta aikomuksissa hankkia rahoitusta Yritysten rahoituksen kysyntä ei näytä kokonaisuutena olevan lisääntymässä. Verrattuna vuoden 2009 ky-

selyyn hieman suurempi osa mikroja pienistä yrityksistä aikoo hankkia uutta rahoitusta. Keskisuurten ja suurten yritysten aikomukset hankkia rahoitusta ovat vähentyneet.

Kiinnostus arvopaperimuotoiseen ja pääomasijoitusrahoitukseen kasvussa Keskisuuret ja suuret yritykset hankkivat aikaisempaa yleisemmin rahoitusta arvopaperi-instrumenteilla, kuten yritystodistuksilla ja muilla joukkovelkakirjalainoilla. Arvopaperimuotoisen rahoituksen merkitys suurten yritysten rahoitusmuotona on vahvistumassa myös rahoi-

tuksen hankinta-aikomusten perusteella. Kiinnostus pääomasijoitusrahoitusta kohtaan kasvoi myös hieman kaikenkokoisissa yrityksissä, vaikka pääomasijoitusrahoitusta saaneiden yritysten osuus oli pienempi kuin kyselyssä aiemmin.

Verkkolaskuista saatavissa tehokkuushyötyjä Yritykset käyttävät verkkolaskuja vähän yritysten välisissä laskutuksissa. Ainoastaan alle viisi prosenttia yrityksistä maksaa valtaosan laskuistaan verkkolaskuilla. www.tem.fi

Työryhmä rakennus- ja ravintola-alan harmaan talouden torjumiseksi asetettu Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän jatkamaan valmistelua rakennusalan sekä majoitus- ja ravitsemusalan harmaan talouden torjumiseksi. Talousrikollisuus ja harmaa talous aiheuttavat julkiselle taloudelle veromenetyksinä huomattavat vahingot. Harmaan talouden torjunta on tärkeää oikeudenmukaisten työnmarkkinoiden ja yritysten välisen reilun kilpailun kannalta. Työryhmä arvioi käytössä olevien toimenpiteiden toimivuutta harmaan talouden torjunnassa, selvittää ulkomaille rekisteröityjen yritysten ja työntekijöiden vero-

vastuun tehostamista ja ohimyynnin ehkäisemistä. Erityisesti työryhmä arvioi tarpeet muuttaa tilaajavastuulakia. – Harmaan talouden torjunta on jatkuvaa ja pitkäjänteistä työtä. Menossa on useita merkittäviä uudistuksia, joista osa on jo eduskunnan käsittelyssä. Näistä tärkein on käännetyn arvonlisäveron käyttöönotto. Työryhmän tehtävänä on valmistella seuraavat askeleet harmaan talouden torjunnassa työvoimavaltaisilla rakennusalalla ja majoitus- ja ravitsemusalalla, työministeri Anni Sinnemäki sanoo.

Kuva: www.sxc.hu

– Keskeisenä asiana työryhmällä on tilaajavastuulain uudistamisen valmistelu. Tilaajavastuun parantamisessa tärkeintä on lisätä tilaajan vastuuta koko alihankintaketjusta. Harmaa talous piiloutuu useimmin pitkiin alihankintaketjuihin. Vastuu koko alihankintaketjusta ei ole helppo kysymys, mutta toisaalta jotkut kunnat soveltavat ketjuvastuuta jo nykyisin, Sinnemäki toteaa. Harmaa talous on ongelma etenkin työvoimavaltaisilla aloilla, siksi työryhmän työ keskittyy rakennusalaan ja ravitsemus- ja majoitusalaan. Harmaa talous

vääristää yritysten välistä kilpailua, kun esimerkiksi urakoita hinnoitellaan niin, ettei lakisääteisiä veroja ja maksuja oteta lainkaan huomioon. Työryhmää vetää työ- ja elinkeinoministeriö. Työryhmässä ovat mukana sosiaalija terveysministeriö, valtiovarainministeriön, harmaan talouden viranomaisyhteistyöprojekti VIRKE, rakennus- ja ravintola-alojen työmarkkinaosapuolet sekä keskusjärjestöjen edustus. Työryhmän on tarkoitus jättää ehdotuksensa maaliskuun 2011 loppuun mennessä.

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

Kuva: www.sxc.hu

Kuva: Pasi Pitkänen

Kuljetusverkostolle eettiset ohjeet Logistiikkaketjujen toimintaa kehitetään Suomessa eettisesti kestävältä pohjalta. Kuljetusverkoston eettisillä ohjeilla halutaan tukea verkostoitumista ja kuljetusverkostoissa toimivien yhteistyötä. Reilun pelin ohjeet sitouttavat osapuolia pitkäjänteiseen yhteistyöhön, jonka tavoitteena on yhä parempi asiakaspalvelu. Kuljetusverkostossa toiminnan kulmakiviä ovat keskinäinen kunnioitus, avoimuus ja kitkaton tiedonkulku. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Suomen Huolintaliikkeiden Liitto ry ja Logistiikkayritysten Liitto ry, jotka edustavat logistiikkaketjuissa toimivia yrityksiä, ovat allekirjoittaneet joulukuussa 2010 asiakirjan, joka sisältää kuljetusverkoston eettiset ohjeet. Ohjeilla vahvistetaan lakien, sopimusten ja hyvien liiketapojen noudattamista logistiikkaketjuissa sekä kannustetaan toimi-

maan reilun pelin hengessä. Kuljetusverkoston eettiset ohjeet ovat merkittävä askel yhteisen arvomaailman luomiseksi logistiikka-alalle. Ohjeistus kohottaa myös kuljetusalan imagoa. Allekirjoittajatahot ovat toiveikkaita sen suhteen, että kuljetusverkostoissa toimivat yritykset sitoutuvat ohjeisiin, ja että ohjeilla saadaan aikaiseksi muutosta toimintatapoihin. Näin torjuttaisiin mm. epätervettä kilpailua ja harmaata taloutta. Eettiset ohjeet on tarkoitettu pysyväksi ohjeistukseksi. Luontevana jatkona voisi olla myös asiakaskunnan saattaminen eettisen ohjeistuksen piiriin. Allekirjoittajajärjestöt uskovat, että tämä lisäisi positiivisella tavalla luottamusta logistiikkaketjujemme toimintaan ja halua ostaa kestävällä pohjalla tuotettuja kuljetuspalveluita. www.skal.fi

Kuva: www.sxc.hu

Tekstiviestillä tilataan pizzaa, lippuja ja sähköä Jos ohikulkijoilta kysytään, tekstiviesti on varsin näppärä väline erilaisten asioiden tilaamiseen ja ostamiseen. Sen avulla hankitaan kännykän soittoääniä, pizzaa, matkalippuja ja jopa sähkösopimuksia. Suomalainen kännykkäkansa kantaa kapulaansa mukana lähes kaikkialla ja näpyttelee tekstiviestejä päivittäin. Nyt tekstiviesteillä on ryhdytty hoitamaan myös asioita, jotka ovat ennen sujuneet puhelimitse tai sähköpostilla. – Kännykällä asioiminen on usein nopein, mukavin ja helpoin tapa. Tekstiviestitilausten kanssa ei tarvitse miettiä jonottamista tai lähteä etsimään lähintä postilaatikkoa, Vattenfallin asiantuntija Jarmo Roiha pohtii tekstariinnostuksen syitä. Yritysten tekstiviestipalveluiden taustalla on halu

palvella asiakkaita mahdollisimman monipuolisesti ja tarjota mahdollisuus asioida juuri siinä kanavassa, joka on sillä hetkellä helpoin vaihtoehto. Sähköisten palveluiden puolesta puhuu myös se, että ne pystytään hyvin pitkälti automatisoimaan. – Tekstiviestitilaukset menevät automaattisesti taustajärjestelmiin. Yrityksillä ei siis ole ihmisiä lukemassa tekstiviestejä ja näpyttelemässä tietoja tilauskantaan.

Turvallisuus taattu Tilaustekstiviestin muoto, numero ja avainsana kertovat tilauksen saavalle yritykselle, mitä asiaa ollaan hoitamassa ja kuka on asialla. Yrityksen lähettämä vastausviesti puolestaan kertoo tilaajalle, mitä seuraavaksi pitää tehdä, tai onko tilausviestistä puuttunut jotain tietoja.

– Esimerkiksi meillä voi pyytää sähkötarjouksen tekstiviestillä, ja jos tarjous tuntuu hyvältä, sopimuksen voi tehdä toimimalla vastausviestissä olevien ohjeiden mukaan. Tilauksesta saa vielä vahvistuksen kännykkään ja sähköpostiin, jolloin voidaan välttyä väärinkäsityksiltä, Roiha kertoo. Tilausviestin lähettämisestä vahingossa väärään numeroon ei koidu mitään haittaa, korkeintaan vikaviestin vastaanottajalta saattaa tulla hämmentynyt vastaus. Oikeisiin palvelunumeroihin lähetetyt tilaukset puolestaan välittyvät turvallisesti salattujen yhteyksien kautta. – Sähköisissä palveluissa virhemahdollisuudet on minimoitu, minkä lisäksi palvelun toimintaa seurataan koko ajan. Tilaaja voidaan tunnistaa esimerkiksi asiakasnumeron, sopimusnumeron

tai henkilötunnuksen perusteella.

Mitä seuraavaksi? Harva suomalainen keksii mitään, mitä ei haluaisi tilata tekstiviestin lähetyksellä. Lista kasvaa kuitenkin pitkäksi, kun mietitään, mitä kaikkea haluttaisiin lisätä nykyiseen tarjontaan. Millaisia palveluita Jarmo Roiha itse kaipaa? – Energia-alan ihmisenä olen kiinnostunut energiankulutuksesta, olisi kiva saada kännykkään vaikkapa raportti kodin energiankulutuksesta. Jos esimerkiksi tyhjillään olevan kesämökin energiankulutus yhtäkkiä kasvaisi talvella, voisi käydä heti katsomassa, mikä siellä on vikana, Roiha kaavailee. – Näissä palveluissa vain mielikuvitus on rajana, sillä tarvittava tekniikka on jo olemassa.

Sosiaalisen median tietoturvaohje valmistunut Sosiaalisen median tietoturvaohje auttaa organisaatioita käsittelemään sosiaaliseen mediaan liittyviä tietoturvauhkia sekä pienentämään tietoturvariskejä. Ohjeen on valmistellut Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän VAHTIn alainen työryhmä. Sosiaalisen median tietoturvaohjeen tavoitteena on tukea valtionhallinnon organisaatioita sosiaalisen median turvallisessa käytössä ja henkilöstöä koskevan ohjeistuksen laadinnassa. Ohje avaa keskeisimmät sosiaalisen median palveluihin liittyvät tietoturvallisuusuhat ja ohjeistaa lukijaa mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista. Ohjeessa otetaan huomioon sekä sosiaalisen median palveluiden käyttöön että tarjontaan liittyvät asiat. Ohje on tarkoitettu ensisijaisesti organisaatioiden

sosiaalisen median palveluiden ja niiden käytön suunnittelijoille, tietohallinnolle sekä tietoturvaorganisaatiolle ja -toiminnoille. – Sosiaalinen media ei sinänsä tuo uusia tietoturvahaasteita, mutta sosiaalisen median käyttötavat eroavat merkittävästi perinteisen median käyttötavoista ja perinteisistä Internet-palveluista, ja siksi tietoturvauhat ilmenevät eri tavalla. Sosiaalisen median palveluiden käyttö tulee arvioida niiden kautta saatujen hyötyjen perusteella tasapainotettuna mahdollisiin riskeihin. Sosiaalisen median palveluiden ohjeistaminen on oltava linjassa organisaation tietoturvapolitiikan kanssa, sanoo VAHTIn puheenjohtaja Mikael Kiviniemi. Sosiaalisen median tietoturvaohje (VAHTI 4/2010) www.vm.fi/vahti

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

KOLUMNI

Olli Linjala

Lupa iloita Elämän arki on tulvillaan ilon aiheita. Luvallisia niistä ovat lapset, lastenlapset, erilaiset perhejuhlat ja tietenkin yllätysvoitot totossa, lotossa tai Suomeen tulleessa kultamitalissa. Hopeinen onkin sitten jo surun ja murheen paikka. Suomalaisessa kulttuurissa saavat pettymyksestään tai onnistumisistaan avoimesti tunteilla ainoastaan urheilijat – paitsi suunnistajat. Se tuli toteen näytetyksi Vuoden 2010 urheilija -palkinnon voittaneen naisen riettaan ilon ja riemun paheksunnalla. Seitsemän maailmanmestaruuden ansiosta saadusta tunnustuksesta ei saisi näyttää tunteitaan. Mitähän muutkin meistä ajattelevat? Jokaisen ihmisen arjessa on kosolti tuulettamisen paikkoja, pieniä ja suuria. Miksi me emme näe niitä? Mikä on tehnyt meidät sokeiksi hyville, kauniille tai miellyttäviä tunteita tuottaville asioille? Miksi havainnointilaitteemme on viritetty kielteisyyden kanavalle? Kuinka herkästi me reagoimme kielteisiin asioihin, myös sellaisiin joita ei edes ole olemassa. Verenpaineemme nousee jonnin joutavista jutuista, joilla ei ole minkäänlaista merkitystä itsellemme tai yhteisöllemme. Miksi kielteisyydessä pieh-

auttaa löytämään merkityksen. Ajatteleminen on oikea työkalu etsimiseen. Peilikuvalleen tehdyt kysymykset, elämän arvojen puntarointi sekä vastauksien löytäminen ovat onnistumiseen johtavia työstämistapoja. Voiko tämän työn ulkoistaa? Voiko sen tehdä Joku Muu? Ei voi, mutta Joku Muu voi auttaa edellytyksien rakentamisessa.

Oikeus viihtyä

tarointi on niin suosittua yksilö- ja ryhmäsuorituksina? Minkä laatuisia hormoneja valittaminen, paheksunta tai tuomitseminen meissä synnyttää?

Oikeus löytää Ihminen on merkityksiä etsivä olento. Elämällä tulee olla merkitystä, vasta silloin se voi tuottaa tyydytystä. Merkityksen etsiminen on jokaisen omalla vastuulla. Pysähtyminen

Yhteisöön kuulumisella tulee olla merkitystä, muuten se sulkee ihmisen ulkopuolelle. Jokaisessa yhteisössä, perheessä, harrastuksissa ja työssä ihmisillä on oikeus todelliseen tasa-arvoon. Oikeus saada tietoa ja oikeus luottaa. Muutostilanteissa on oikeus saada riittävästi aikaa ja apua sopeutumiseen. Oikeus elää tunteittensa kanssa ja käsitellä niitä. Oikeus nojata yhteisön suomiin turvarakenteisiin, luottaa niihin. Oikeus olla eri mieltä, oikeus kertoa mielipiteensä ja oikeus keskustella asioista. Näistä syntyy aito yhteisöllinen tasa-arvo.

Oikeus nauttia

ymmärtää työyhteisön todelliset tavoitteet, miksi olemme olemassa. Oikeus olla mukana kehittämässä yhteisöään. Oikeus olla mukana muutoksessa aivan alusta lähtien. Oikeus kokea turvallisuutta, avoimuutta, rehellisyyttä ja vankkumatonta luotettavuutta. Oikeus saada palautetta myös onnistumisista.

Tuuletus, halailu ja pussailu Joukkuepeleissä, kuten jääkiekossa, jokaisella on oikeus nauttia onnistumisesta. Maalin tekijä ei vähättele maalia, vaan koko porukka tuulettaa, halailee ja pussailee. Kyse on todellisista karjuista, raavaista miehistä, joita ei parhaalla tahdollakaan voi kutsua marjanpoimijoiksi tai perhosten keräilijöiksi. Siinä on mallia työyhteisöön. Kunnon riehumiset jokaisen onnistumisen jälkeen! Reilusti vaan keko pystyyn, halailemaan ja tuulettelemaan. Meillä on oikeus lähteä töistä tyytyväisenä itseemme ja yhteisöömme – niin ja naama pusuista märkänä. Jaa, mitähän muutkin ajattelisivat… Olli Linjala Asennekouluttaja

Työllä tulee olla merkitystä, muuten se tappaa innon. Jokaisella on oikeus

Parhaat Palvelut Lahti

Blogit, artikkelit, avoimet työpaikat

www.yrittajalinja.fi

Mäntsälä

Riihimäki

Laukaa

Äänekoski

Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme 1/2011

ilmoitus

Kuuntelutaitoa ja torjutuksi tulemisen sietoa tarvitaan Riippumatta siitä, mitä myydään, asiakkaan ostoprosessi etenee samaan tapaan. Sen pituus ja myyntiprosessi voivat vaihdella paljonkin, mutta myyntiprosessin täytyy vastata asiakkaan ostoprosessia. Näin väittävät myynnin kouluttajat Petri Heinola ja Pauli Vuorio, joilla kummallakin on parinkymmenen vuoden kokemus myyntiyöstä. Kokemustaan ja tietoaan he välittävät myyntikoulutuksissa ympäri Suomea. – Myyminen ei ole vain tekniikka-, vaan ennen kaikkea taitolaji, Vuorio toteaa. – Firma ei myy firmalle, vaan ihminen ihmiselle, Heinola muistuttaa. Finlaysonin palatsiin Tampereelle on kokoontunut parikymmentä myyntiammattilaista. Yksi myy rautakauppatavaraa, toinen logistiikkaa, joku perustuksia tai lehti-ilmoituksia. Yhteistä kaikille lienee halu tulla entistä paremmiksi myyjiksi. Heinolan mukaan myynnin alalla ei ole varsinaisesti tapahtunut mitään uutta pitkään aikaan. – Puhetaito on myyjän tärkeimpiä työvälineitä, ja puhetaidon tärkeimmät opit kehitettiin jo Aristoteleksen aikaan. Puhetaitoon kuuluvat niin logos eli asiasisältö, ethos eli puhujan luonne kuin pathos eli tunteiden ilmaisu. Päätöksentekoon kannattaa sisällyttää aina tunteeseen vetoamista, sillä ihminen ei tee

koskaan pelkästään rationaalisia valintoja. Ethos, eli mm. maine, asemavaltuutus, mutta ennen kaikkea se, miten myyjä ilmaisee oman ammattitaitonsa ja hyvän tahtonsa ovat erityisesti alkuvaiheessa merkittävässä roolissa. Ja aina on kyseessä suora lähetys, kun asiakkaan kanssa ollaan vuorovaikutustilanteessa.

Kontaktista kauppaan Onnistunut myyntiprosessi alkaa kontaktivaiheella, jossa saadaan asiakkaan huomio, ja jatkuu kartoitusvaiheella, jossa hankitaan tietoa asiakkaan tarpeista ja haluista. Perusteluvaiheessa kerrotaan faktat ja päätösvaiheessa varmistetaan kauppa. Käsikirjoitus ei aina toimi. Myyjä ei ehkä saa asiakkaan huomiota, asiakas väittää vastaan tai ärisee, ei halua ostaa tai hänellä ei ole rahaa. Koulutuksessa käytiin läpi näitä tilanteita. Myyjälle asiakkaan vasta-

väitteet voivat tuntua kiusallisilta, mutta ne tulisi käsitellä, ei kumota tai jäädä jankkaamaan. Jos asiakas sanoo, että on kallista, voi tarkistaa, mihin tämä hintaa vertaa. – Myyjien suurin puute on hyvin usein kuuntelutaidon ja -halun alueella. Myös kokeneiden ammattimyyjien, Heinola toteaa. – Kun on tutkittu, millaiselta myyjältä ammattiostajat mieluiten ostavat, niin sellaiselta, jonka he kokevat pitävän itseään ja asiakasyritystä tärkeänä. Siis arvosta asiakasta. Vuorio täsmentää. Myyjä, joka osaa kuunnella, saa myös helpommin itse puheenvuoron ja tulee kuulluksi. Kun myyjä on pyytänyt asiakkaalta kauppaa, pitää malttaa olla hiljaa ja odottaa vastausta. Monesti myyjä jättää kaupan auki, eikä yritäkään ”klousata” sitä. Kaupan jälkeen on hyvä kiittää kaupasta, sillä ihminen haluaa aina sisäistää tehneensä hyvän ratkaisun. Kaupan-

Myynnin kouluttajat

Tällainen on huippumyyjä • Työllistää myynnillään 20–100 työntekijää organisaatiossaan ja verkostoissaan • Kouluttaa jatkuvasti omaa myyntitaitoaan paremmaksi • Venyy asiakkaan vuoksi • On kiinnostunut asiakassuhteen pitkäjännitteisestä kehittämisestä

Pauli Vuorio SMKJ:n myyntikouluttaja 2011

• Saa asiakkaat suosittelemaan itseään/ yritystään • Haluaa olla ykkönen, muttei koe muiden auttamista ongelmana

Myyntitaidon käsikirja - Puhetaito ja tahtotila myyntityössä (yrityskirjat 2008 )

• Haluaa yrityksensä menestyvän; on kilpailuhenkinen, muttei kampittaja • On ihmistuntija ja osaa toimia erilaisten ihmisten kanssa

Myyntikokemusta vuodesta 1989.

• Viihtyy myyntityössä erinomaisesti

pauli.vuorio@vaikutus.fi

Lähde: Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ

päätöstaidot käytännön tasolla ovat hyvin ratkaisevia, mutta se vaatii, että siihen asti tehty pohja on hyvin tehty.

lanteesta kiinni. Joillain aloilla ei kannata prässätä, joillain pitää prässätä, Vuorio toteaa. Hyvällä myyjällä on hyvä itsetunto, hän on ahkera ja ahne onnistumisille, mutta myös itsekriittinen ja hän kestää torjutuksi tulemista. – Huippumyyjä arvostaa ammattiaan. Modernia yhteiskuntaa on vaikea kuvitella ilman myyntityötä. Mitä tekisivät yritykset hienoilla tuotekehitysprojekteilla, jos ei kukaan myisi tuotteita, palveluita ja ideoita. Mikään ei tule käyttöön, jos sitä ei ensin myydä. Parhaimmillaan myyjä on ostamisen helpottaja, joka tekee asiat asiakkaalle helpoiksi ja selkeiksi.

Hyvän myyjän ominaisuudet Myyntityö pitäisi kohdistaa oikein, eli oikeisiin päättäjiin. Asiakaskontaktissa myyjä kohdistaa huomionsa asiakkaaseen. Myös ajankäyttö ja asenne täytyy oppia yhä uudestaan ja uudestaan suuntamaan siten, että sillä saadaan paras tulos. – Huolellisestikaan tehty tarjous ei yleensä korvaa asiakaskontaktiin käytettyä aikaa, Heinola toteaa. – Pitääkö myyjän sitten prässätä vai ei, on alasta ja ti-

Petri Heinola Kenttämyyntiä, puhelimitse tapahtuvaa kaupankäyntiä Myynnin johtoa parikymmentä vuotta. petri.heinola@vaikutus.fi

WWW.VAIKUTUS.FI Katso yleisötilaisuudet tai pyydä tarjous sivuiltamme.

Yhteispainos Pohjanmaan sekä Pohjois-Pohjanmaa/ Kainuun Yrittäjälinjoista on nyt viiden maakunnan (Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu) alueella ilmestyvä lehti. Tavoitamme yhdellä jakelulla parasta b2b- ja julkisen puolen potentiaalia. Osoitteellisen postituksen lisäksi Yrittäjälinja tavoittaa lukijansa maakuntien lukuisissa jakelupisteissä sekä näköislehtenä www.yrittajalinja.fi. MYYNTI Veijo Tapaninaho veijo@laatukontaktit.fi

0400 126 717

Matti Viitala matti@laatukontaktit.fi

0400 126 718

Juha Hiukka juha@laatukontaktit.fi

0400 126 719

YHTEISTYÖKUMPPANUUDET, MUUT ASIAT Pauli Vuorio 0400 126 716 pauli@laatukontaktit.fi Toimitus 0400 126 724 toimitus@laatukontaktit.fi Aineistot 0400 126 725 tuotanto@laatukontaktit.fi

1. 1. Etelä-Pohjanmaa 2. Pohjanmaa 3. Keski-Pohjanmaa 4. Pohjois-Pohjanmaa 5. Kainuu

www.yrittajalinja.fi

Kriitikoiden kehuma ja yleisön rakastama Ilimari Jauhiaasen teräksinen takavyö ohjelmistossa vielä 28.4. asti.

Etuyrittäjänä saat rahanarvoisia etuja CU]S ^s\UOSWWS]^s ON_S]^K]S YX YWK ZKXUUSXO_`YTK 2sXOX UK_^^KKX RYSNK^ ROVZY]^S UKSUUS ZsS`S^^sS]O^ ZKXUUS TK `KU__^_]K]SK]S 6S]sU]S Usc^ ]]s]S YX UYUY 8Y\NOKX `KR`K K]SKX^_X^OW_] Jkb[ ;jkoh_jj ` ai_$ Ie_jW Oh_joifWbl[bkkcc[ &(&& ('(' cW¸f[ .¸'. flc%cfc " d__d a[hhecc[ b_i $

Nordea Pankki Suomi Oyj

Pääosissa Aku Hirviniemi ja Ilkka Koivula.

Teemme sen mahdolliseksi Kauppakatu 18 Jyväskylä 0200 2121 nordea.fi

liput 0600 10 2030 (0,50e/min+pvm)

HÄMEENLINNAN TEATTERI