02/2017 LOKAKUU
TAMPEREEN RESERVILÄISET RY:N
MAANPUOLUSTUSTAHTO TOIMINNAN KULMAKIVI SIVU 4
TIEDOTUS- JA JÄSENLEHTI
MUSEOT TALLETTAVAT KULTTUURIPERINTÖÄ
SIVU 10
OSALLISTU SYYSKOKOUKSEEN SIVU 11
NÄKYVÄÄ AATTEELLISTA TOIMINTAA
R
eserviläistoiminnan näkyvintä osaa ovat erilaiset kunniakäynnit ja -vartiot. Näistä isoimpina esimerkkeinä ovat jouluaaton ja puolustusvoimien lippujuhlan päivän tilaisuudet. Rauhallisena seisovat vartiot ja tuulessa hulmuavat liput koskettavat varmasti monia paikalla
olevia. Tällä työllä on tärkeä merkitys, yhdistyksemme toiminnan perimmäinen tarkoitus on itsenäisyyden ja maanpuolustushengen säilyttäminen. Haluamme kunnioittaa edellisten sukupolvien jättämää perintöä. Reserviläisyhdistys ei ole pelkästään yhden asian liike. Käy-
tännön toimintaa on monessa eri muodossa, jokaiselle jäsenelle löytyy jotain. Mutta yhdistyksen toiminta perustuu jäsenien aktiivisuuteen. Vapaaehtoisia toimijoita tarvitaan, että saamme järjestettyä kaikki erilaiset toimintamuodot kuten kunniavartiot, tapahtu-
mien järjestelyt tai vaikka ammuntavuorojen valvominen. Tässä lehdessä esittelemme kaksi nuorta jäsentä, jotka ovat itse ottaneet aktiivisen roolin. He ovat hakeutuneet tekemään muita jäseniä palvelevaa työtä. Juuri tästä onkin kyse, me jäsenet olemme yhdistys.
Joulukuussa Suomi täyttää sata vuotta ja erilaisia tilaisuuksia varten tarvitaan varmasti toimijoita. Kannattaa olla omatoiminen ja pysyä kuulolla. Varmasti kaikille vapaaehtoisille löytyy jokin tehtävä. Esimerkkinä mainittakoon itsenäisyyspäivän tilaisuus Kalevankankaan sankarihaudoilla.
SUVIYÖN JOTOS 15.–16.06.2018 LÄHDE MUKAAN JOTOSTALKOISIIN! TRES järjestää neljännen kerran reservipiirien alueen vanhimman jotoksen eli reserviläisten maasto-partio-taito-kilpailun ensi vuonna. Aiemmat TRES:n järjestämät Suviyöt ovat olleet vuosina 1984, 1997 ja 2009. Jotoksen tukikohtana toimii yhdistyksen Sillanpää-maja. Tartu tilaisuuteen olla mukana järjestämässä reserviläisyyttä ja sotilaskuntoa tukevaa toimintaa, samalla
näet aitiopaikalta millaista menoa ja meininkiä jotoksella on. Asiallista mutta rentoa toimintaahan se on. Kuka tahansa ajatteleva reserviläinen on arvokas apu jotoksen järjestelyissä. Voit ideoida itse tai kavereittesi kanssa rastitehtävän, taikka voit vain tulla paikalle ja saat tehtävän jotosjärjestäjiltä. Myös esimerkiksi huollossa, kuljetuksissa ja pistelaskussa on hommia tarjolla.
Hieno tilanne olisi sellainen, että yhdistyksen osastot järjestäisivät kukin oman rastinsa, omimman aihealueensa asioista. Toiminnalliset rastit ovat toivottavia, mutta ”paperikysymykset” ja matkatehtävätkin käyvät. Isommat ja pienemmät firmat ja yritykset voivat sponsoroida jotosta ja saada siten nimeänsä näkyville.
Ilmoittaudu jo nyt toimihenkilöksi jotoksen johtajalle Tero Ahteelle, tensu@iki.fi
2
Resposti 02/2017
Pääkirjoitus
Puheenjohtajalta
100 vuotta itsenäisyyttä
N
äin Suomen sadannen itsenäisyyspäivän lähestyessä on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, mitä itsenäisyys henkilökohtaisesti meille itsellemme todella merkitsee. Itsenäisessä Suomessa kaikilla on sananvapaus, yhtäläinen äänioikeus ja yhteiskunta on kohtuullisen tasa-arvoinen. Saamme käyttää omaa kieltämme ja meillä on erittäin pitkälle kehittynyt yhteiskunta, jolla on itsemääräämisoikeus omista asioistaan. Itsenäistymisprosessi ei ollut helppo. Eduskuntakin joutui äänestämään asiasta. Itsenäistymiseen vaikutti monia asioita. Eräs merkittävimmistä oli 1900-luvun alun sortovuodet, jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea. Jääkäriliike käynnistyi 1914 ja sen tarkoituksena oli Suomen Venäjästä irtautuminen. Tätä varten esitettiin sotilaskoulutuksen hankkimista ulkomailta, käytännössä Saksalta. Saksa suostuikin suomalaisten anomuksiin, koska sen etujen kannalta oli järkevää tukea vallankumouksellista toimintaa sen vihollista Venäjää vastaan. Jääkäriliike sai lähettää aluksi 200, lopulta kaikkiaan 1900 suomalaista koulutettaviksi Lockstedtin leirille. Dokumenttielokuva jääkäriliikkeestä esitetään jäsenistölle syksyllä. Tarkempi esittely elokuvan sisällöstä ja esitysajankohdasta tässä Respostissa. Jääkärien vaiheisiin voi myös käydä tutustumassa Suomen Jääkärimuseoon, jonka esittely sivulla 10. Suomen itsenäistymisen ajankohta liittyi Venäjällä ensimmäisen maailmansodan aikana tapahtuneeseen vallankumoukseen, jossa keisarivalta kaatui. Keisarilliseen Venäjään kuulunut Suomen autonominen suuriruhtinaskunta julistautui itsenäiseksi valtioksi eduskunnan päätöksellä 6.12.1917. Muut maat eivät kuitenkaan olleet valmiita tunnustamaan itsenäisyyttä ilman, että Venäjä olisi hyväksynyt sen. Vuoden 1917 lopulla senaatin puheenjohtaja P.E. Svinhufvud matkusti Pietariin pyytämään Suomen itsenäisyyden tunnustusta kansankomissaarien neuvostolta. Suomelle itsenäisyyden myönsi Venäjällä valtaan noussut bolševikkihallinto. Venäjän jälkeen useimmat maat tunnustivat Suomen itsenäisyyden vuosina 1918–1919. Itsenäinen valtio tarvitsee rajojen lisäksi henkisiä tekijöitä kuten kansallisen identiteetin, kansallistunteen ja itsenäisyystahdon ja toisaalta konkreettisia instituutioita kuten oikeusjärjestyksen, hallintoelimet ja politiikan. Itsenäisen valtion tunnusmerkki on myös
Kannen kuva: Pasi Pitkänen Resposti on Tampereen Reserviläiset ry:n jäsenlehti. Teksti- ja kuva-aineiston tekijänoikeudet kuuluvat Tampereen Reserviläiset ry:lle, ellei toisin ole erikseen mainittu. Aineiston osittainenkaan kopiointi ei ole sallittu ilman erillistä lupaa julkaisijalta. Julkaisija: Tampereen Reserviläiset ry
Haluatko parempaa jäsenpalvelua?
kansallislippu, jolla voidaan kuvata valtiollista vapautta. Eduskunta valitsi useista ehdotuksista siniristilipun, ja uusi Suomen lippu otettiin käyttöön vuonna 1918. Itsenäisyytemme ajan vaikeimmat ajat koettiin vuosina 1939-1945, jolloin itsenäisyytemme oli todellisessa vaarassa. Sodissa ratkaisutaistelut seurasivat toistaan. Tali-Ihantala, Viipurinlahti, Äyräpää, Vuosalmi... suomalaisten asemat pitivät, mutta hinta oli kova. Taisteluissa syntyi raskaita tappioita, kaatuneita ja haavoittuneita. Miehiä katosi jäljettömiin raskaiden kranaattien moukaroidessa asemia. Kunnia miehille ja naisille, jotka sitkeästi ja peräänantamattomasti puolustivat Suomen itsenäisyyttä ja jättivät meille perintönä itsenäisen Isänmaan. Veteraanien perintö on kertomuksia uhrautuvaisuudesta, sitkeydestä, lähimmäisen huomioonottamisesta, velvollisuudentunnosta ja tulevaisuudenuskosta. Nyt olemme kiitollisia jokaisesta rauhan päivästä. Suomen 100-vuotisitsenäisyyspäivänä kello 11.45-12.30 sankarivainajia kunnioitetaan Tampereen Kalevankankaan hautausmaalla. Joulukuussa 1939 käyttöön otetulla sankarihautausmaalla on nykyään 749 vainajan viimeinen leposija. Jokaisen sankarihaudan luona seisoo kunnianosoituksena haudatun kuolinhetken ikätoveri. Kaatuneiden ikähaarukka on 18-50 vuotta. Vartijoiksi voi päästä ilmoittautumalla tapahtumaa varten järjestetylle MPKn kurssille osoitteessa www.mpk.fi. Kurssin nimenä on Kunniavartio Suomi 100v 6.12.2017. Lisätietoja antaa MPK:n piiripäällikkö Matti Eskola. Suomi 100 juhlavuoden teemaan sisältyy kolme näkökulmaa – menneisyys – eli Suomen tie itsenäisyyteen ja itsenäisyyden aika; nykyisyys – Suomi tänään – eli mitä itsenäisyys meille nyt merkitsee; ja Suomi tulevaisuudessa. Voimme pitää mielessä George Santayanan tekstin ”ne, jotka eivät tunne historiaa, ovat tuomittuja toistamaan sitä”. Itsenäisyys merkitsee jatkossakin vapautta, turvallisuutta ja arvoja, jotka ovat suomalaisen kulttuurin perustana. Yhteishenkeä tarvitsemme myös tulevina aikoina; itsenäisyys on sitä, että kaveria ei jätetä! Hyvää syksyä ja itsenäisyyden juhlavuotta Raimo Ojala päätoimittaja
Y
hdistyksen viime syyskokous toi tullessaan yllätyksen. Tampereen Reserviläisten silloinen puheenjohtaja joutui perhesyiden vuoksi luopumaan yhdistyksen puheenjohtajuudesta. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin allekirjoittanut, vaikka olen jo 1980-luvulla toiminut yhdistyksen puheenjohtajana. Suomen suurinta yhdistystä ei voi jättää ilman vetäjää. Kuluneen vuoden aikana olen saanut perehtyä syvällisesti moneen uuteen asiaan. Todella monet tutuiksi luulemani vanhat käytännöt ovat muuttuneet ja kehittyneet. Eräs suurimmista yllätyksistä löytyi jäsenluettelosta. Jäsenluettelossa on suuri määrä puutteita tai vanhentuneita tietoja, mitkä pitää tietenkin saattaa ajan tasalle. Yhdistyksellä on ollut kunnia-asia tehdä aktiivisista jäsenistään ylennysesityksiä. Jos sitten jäsenluettelossa lukee 40–50 vuotiaan henkilön kohdalla vuodesta toiseen vanhentunutta tietoa esim. ”opiskelija”, ei se anna vakuuttavaa kuvaa ylennysesitystä varten. Todellisuudessa jäsen on jo vuosia sitten valmistunut ja toimii jossakin hyvässä ammatissa tai virassa. Osa ammateista jopa tukee jäsenen ylentämistä. Tällaisia ovat esimerkiksi esimiestehtävät, joissa voi päivittäin harjaantua johtamisessa. Jäsenistömme on tällä hetkellä lähes 1300 henkilön suuruinen. Vain joka toisella on jäsenrekisterissä paikkansa pitävä sähköpostiosoite. Yhdistyksen tiedotteet ja kutsut tapahtumiin kulkevat aina vain lisääntyvässä määrin sähköposteilla. Tampereen Reserviläiset ry:n johtokunta haluaa parantaa jäsenpalvelua ja tarjota mahdollisemman monelle tuoreet ja ajankohtaiset kutsut ja tiedotteet virheettömän sähköpostiosoitteen avulla. Pyydämme jokaista jäsentämme tarkistamaan omat tietonsa jäsenrekisteristä. pirkanviesti.fi -nettisivujen etusivulta alareunasta löytyy kohta Liity jäseneksi ja muuta jäsentietojasi. Todella helppoa ja nopeata. Jäsenelle on saattanut kertyä myös kertausharjoitus- tai MPK:n kurssivuorokausia, jotka eivät näy missään. Kertaus- ja kurssipäivät ovat tehokkain mahdollinen ylennysperuste. Jos niitä ei näy jäsenluettelos-
sa, niitä ei sitten ole olemassa. Kertausharjoituksissa on saattanut jopa aselaji vaihtua, koska jäsenillä on usein uutta ammatillista osaamista. Näinkö on Sinun kohdallasi? Nämä suojatut tiedot voit tarkistaa helposti sähköpostikyselyllä yhdistyksen toiminnanjohtaja Ulla Myllärniemeltä osoitteessa: toimisto@ tampereenreservilaiset.fi
Parempaa palvelua Valtakunnallinen Reserviläisliitto ry, joka hallinnoi ja ylläpitää kaikkien reserviläisyhdistyksien jäsenrekistereitä on myös toisinaan tuottanut yhdistyksilleen harmaita hiuksia. Tietojärjestelmiä vaihdetaan aika ajoin uudempaan ja parempaan. Aina ohjelmistojen vaihdos ei suju ongelmitta. Jäsenrekisteristä on saattanut kadota jäsenien liittymisvuosia, sähköpostitunnuksia tai jopa jäsenen aselaji on saattanut vaihtua. Pitää myös korostaa, että vastoin yleistä luuloa, yhdistykset eivät saa näitä tietoja puolustusvoimien kautta. Sen kieltää nykyinen tietosuojalaki. Yhdistykset pikemminkin tuottavat tuoreita tietoja puolustusvoimille. Korjaa siis omat tietosi, jotta saat parempaa jäsenpalvelua. Isänmaallisin terveisin! Matti Salonen Puheenjohtaja
Päätoimittaja: Raimo Ojala
Tampereen Reserviläiset ry
TAMPEREEN ASEMA-OPTIIKKA
Taitto: Pasi Pitkänen
Väinölänkatu 2, 33100 Tampere Puhelin: 044 512 4477
Tarjous ampujanlaseista ja silmälaseista -20% • osaavaa palvelua, nopeat toimitukset, korjaukset • hiomme linssit myös asiakkaan kehykseen Rautatienkatu 14, p. 03 212 9363
Respostiin tuleva aineisto toimitetaan: toimisto@tampereenreservilaiset.fi Aineistoformaatit: Teksti: (txt) tai Word, kuvat: jpg, mainokset: pdf, yksittäisen sähköpostin koko 10 MB. Tekstit ja kuvat Raimo Ojala, ellei toisin mainittu. Painosmäärä: 1 400 kpl. Painopaikka: Lehtisepät Oy
Sähköposti: toimisto@tampereenreservilaiset.fi Internet: www.tres.fi Facebook: @tampereenreservilaiset Toimiston aukioloajat: ti, ke ja to klo 10–13 (ei pyhät) Y-tunnus: 0206156-0
www.asemaoptiikka.fi
Resposti 02/2017
Energiaa roskapusseista T RES järjesti alkusyksystä 2017 tutustumisretkiä Tammervoiman hyötyvoimalaan Tarastenjärvelle. Koska vierailijoiden ryhmäkoko on rajoitettu, retkiä järjestettiin kaksi. Voimalan tekniikkaan tutustumisen lisäksi perehdyttiin jätteiden kierrätykseen ja energiahyötykäyttöön. Esityksessä selvisi esimerkiksi, että tavallisen roskapussin sisältämä energia riittää 7 minuutin suihkussa käyntiin tarvittavan veden lämmittämiseen. Valtakunnalliset ja EU-säädökset edellyttävät, että jätteistä hyödynnetään jatkossa entistä suurempi osa, ja että kaatopaikoille päätyy vain muutama prosentti jätteestä. Tammervoiman vuoden 2016 alussa käyttöönotetussa voimalassa käsitellään vuosittain Pirkanmaalla asuvien noin 600 000 asukkaan sekajätteet. Energian tuotanto on eräs yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista, samoin kuin jätehuollon toimivuuskin. Hyötyvoimala vastaa näihin kumpaankin, sillä voimalaitoksessa tuotetaan lämpöä ja sähköä sekajätteistä. Vuosittain voimalassa käsitellään jätettä noin 160 000 tonnia eli 20 000 autokuormaa. Valtaosa jätteestä on tavallista kotitalouksista syntynyttä sekajätettä. Joukossa on myös kaupan ja teollisuuden sekä terveydenhuollon jätteitä. On laskettu, että voimalan energiantuotto riittää noin 30 000 asunnon lämpöön ja sähköön. Voimalaitokseen liittyvien rakennusten kokonaiskerrosala on noin 9000 m2. Jätteiden poltossa syntyvien savukaasujen puhdistamiseen on erityisesti panostettu. Voimalan 75 metriä korkeasta lasikuidusta valmistetusta savupiipusta tulevat päästöt alittavat huomattavasti ympäristöluvassa määritellyt raja-arvot. Piipusta tulevien savukaasujen lämpötila on ainoastaan 55 astetta. Toiminta on auditoitu ja sertifioitu ulkopuolisen arvioijan toimesta. Voimalalle on myönnetty ympäristö-, laatu- ja turvallisuussertifikaatit. Tammervoiman liikevaihto oli vuonna 2016 noin 15 miljoonaa euroa, josta liikevoittoa syntyi noin 2,3 miljoonaa. Työpaikan se tarjoaa noin kahdellekymmenelle henkilölle. Koska kyseessä on voimalaitos, on myös turvallisuuteen kiinnitetty erityistä huomiota. Laitoksella on valvontakameroita lähes neljäkymmentä ja kaikki laitosalueella tapahtuva liikenne tallentuu kovalevyille, joita on varmuuden vuoksi sijoitettu eri puolille rakennusta. Sähköinen lukitusjärjestelmä on Abloy Protec2 Cliq -lukitus- ja kulunhallintajärjestelmä, joka koostuu etähallittavasta ohjelmistosta, älyavaimista, päivitysyksiköistä sekä erityyppisistä lukoista.
3
Huomionosoitukset
TRES-YLENNYKSET 04.06.2017 Tasavallan presidentti on ylentänyt seuraavat pirkanmaalaiset reservin upseerit, Tampereen Reserviläiset ry:n jäsenet
LUUTNANTTI
Rantala Sami, Tampere Pirkanmaan aluetoimiston päällikkö on ylentänyt seuraavat Tampereen Reserviläiset ry:n jäsenet
YLIKERSANTTI
Aaltonen Olli-Pekka, Tampere Jamalainen Jyri Mika Juhani, Tampere Kinnunen Petri Tapio, Valkeakoski Ojala Mikko Anssi, Pirkkala Sammaljärvi Pasi Heikki Tampere Vänskä Mika Petteri, Tampere
KERSANTTI
Rantamäki Kristian Mikael, Nokia Ruponen Juha Petri, Tampere Vahlsten Jarna Helena, Tampere Vahlsten Toni Sakari, Tampere
KORPRAALI
Huhtanen Juuso Heikki Sakari, Pirkkala Kapanen Harri Jaakko, Ylöjärvi Saarinen Eero Hermanni, Tampere Virtanen Tiia-Mari Kristiina, Tampere
Tutustumisretken osanottajia 46 m korkean kattilarakennuksen edessä.
Kahmari nostaa sekajätettä polttoarinalle. Monet energiayhtiöt ovat mukana valtakunnan Virve-viranomaisverkossa toiminnan huoltovarmuuskriittisyyden
takia. Myös Tampereen Sähkölaitoksella käytetään Virve-verkkoa laajasti yli 20:llä Virven päätelaiteella, joista yksi yksikkö on sijoitettu Tammervoiman valvomoon puhelinliikenteen varmistamiseksi. Tulipaloihinkin on varauduttu. Voimalaitoksessa kriittiset kohteet on suojattu argonkaasua käyttävillä sprinklereillä. Bunkkerissa, josta jäte nostetaan kahmarilla polttoon, on kolme kauko-ohjattavaa vesitykkiä. Lisäksi bunkkerissa olevan jätteen lämpötilaa skannataan koko ajan lämpökameralla, joten lämpötilan noususta saadaan nopeasti hälytys. Valvomosta voidaan estää tulipalon syttyminen suuntaamalla vesitykin suihku kamerakuvan perusteella kuumaan paikkaan.
Tunnistustehtävä Tämänkertainen tunnistustehtävä
liittyy sotilasajoneuvoon. Mitä kuva esittää? Vastaukset TRES:n toimistoon sähköpostitse osoitteella: toimisto@tampereenreservilaiset.fi Oikein vastanneita palkitaan!
Haaveena siistimpi koti? Ammattijärjestäjä auttaa.
Komerox Ky
PALKINNOT MITALIT KAIVERRUKSET
Tuula Lahtinen
ammattijärjestäjä
Puh: 050 521 4899 komerox@gmail.com www.komerox.com Hyödynnä kotitalousvähennys! Luovu turhasta ja nauti siististä kodistasi
PARIS
FASHION & DESIGN
www.laatupalkinto.com
040 839 2272
SEURAA MEITÄ FACEBOOKISSA! @tampereenreservilaiset
4
Resposti 02/2017
MAANPUOLUSTUSTAHTO ON PUOLUSTUSKYKYMME KULMAKIVI
T
utkimuksen perusteella maanpuolustustahto voidaan määritellä yksilön vapaaehtoiseksi tahdoksi toimia kotimaansa hyväksi, joka kumpuaa tunteesta, että kansalaisia kohdellaan hyvin ja oikeudenmukaisesti. Tulokset vastaavat oikeudenmukaisuustutkimuksissa saatuja tuloksia siitä, että oikeudenmukainen kohtelu ennustaa myönteistä identiteettiä, joka taas ennustaa myönteistä asennetta ryhmää kohtaan sekä halukkuutta ponnistella ryhmän eteen. Maanpuolustustahto voidaan nähdä yleisenä yhteiskunnassa olevana ilmiönä, eikä se ole vain yhteiskunnan jäsenten yksilötason ominaisuus, vaikka yksilöt ilmiön toteuttavatkin. (Tutkimukset, muun muassa: Tyler, Degoey & Smith 1996; Tyler & Blader, 2003) Valtaosa suomalaisista pitää tärkeimpinä syinä puolustaa Suomea Suomen itsenäisyyttä, itsemääräämisoikeutta, alueel-
lista koskemattomuutta ja suomalaista demokratiaa. Yleisesti ottaen suomalaiseen elämänmenoon liittyvää suomalaista kulttuuria, elämäntapaa ja suomen kieltä pidetään myös puolustamisen arvoisina. Lisäksi vielä konkreettisemmat tekijät, kuten ihmiset yleensä, läheiset ja Suomen luonto. Maanpuolustusmyönteisyyteen vaikuttava tekijä on myös suomalaiseksi samaistumisen vahvuus. Maanpuolustustahto sisältää uskon siihen, että puolustautuminen on mahdollista (vaikkakin tulos näyttäisi epävarmalta). Tahto ja usko päämäärän saavuttamiseen ovat myös olennaisia toiminnan kannalta. Yksi päämäärien saavuttamiseen vaikuttava sosiaalipsykologinen tekijä on pystyvyyden tunne. Se on uskoa omiin kykyihin toimia ja saavuttaa tavoitteensa. Ihmisillä voi olla samat tiedot ja taidot, mutta erot pystyvyyden tunteessa voivat vaikuttaa todelliseen suoritukseen. Pystyvyyden tun-
ne vaikuttaa myös siihen, kuinka pitkään ja sinnikkäästi yritämme tavoitteitamme saavuttaa vai luovutammeko ensimmäisten vastoinkäymisten tullen. Maanpuolustustahdon ollessa kyseessä pystyvyyden tunne ilmenee yleisenä uskona Suomen puolustuskykyyn. Talvisodan hengellä tarkoitetaan Suomessa talvisodan aikana 1939–1940 vallinnutta kansallista yhtenäisyyttä, jonka katsotaan yleisesti mahdollistaneen puolustuksen kestämisen ja siten jopa maan säilymisen itsenäisenä. Yksi keskeisesti maanpuolustustahtoon liittyvä ulottuvuus on käsitys yksilön vastuusta ja velvollisuuksista. Yleisiä kysymyksiä ovat, onko maanpuolustus kansalaisvelvollisuus tai voidaanko yksilöitä vaatia asettamaan henkeään alttiiksi Suomen puolesta. Maanpuolustustahtoa selkeästi vahvistava tekijä on velvollisuudentunto, joka kumpuaa usein lapsuudesta ja kotikasvatuksesta ja jonka mukaan
Pirkanmaan maakuntakomppania lähdössä maastomarssille. on opittu kunnioittamaan aiempien sukupolvien saavutuksia Suomen itsenäisyyden eteen. Maanpuolustustahto käsitetään yleisesti haluna osallistua Suomen sotilaalliseen puolustamiseen. Haluna puolustaa Suomen valtion rajoja ja oikeuksia aseellisesti oman hyvinvoinnin uhalla. Suomalaisilla on perinteisesti ollut vahva kollektiivinen
maanpuolustustahto. Suomalaiset kokevat maanpuolustamisen ja isänmaallisuuden vahvasti omakseen, vaikka ulkoisia kriisejä tai uhkia ei tällä hetkellä Suomeen kohdistu. Jos maanpuolustus nähdään yksinomaan aseellisena puolustamisena, voidaan sen ajatella kuuluvan vain tietyille, sopivan koulutuksen saaneille ja moti-
Resposti 02/2017
5
Tampereen Reserviläiset ry:n johtokunta 2017 sotm (res) Matti Salonen puheenjohtaja, työvaliokunta, talous, piirihallitus 040 779 1420 salosenmasa(at)gmail.com yliv (res) Veijo Niemi 1. varapuheenjohtaja, työvaliokunta, talous 0400 627 264 veijo.niemi(at)elisanet.fi alik (res) Jarno Lahtinen 2. varapuheenjohtaja, työvaliokunta, talous, lippuja kunniavartio-osasto, ohjelmaosasto, piirihallitus 040 719 6468 jarno(at)jarnolahtinen.fi vääp (res) Kari Ylinen sihteeri, majaisäntä 040 963 6158 kariveijojosef(at) gmail.com kers (res) Arttu Niittymies ampumaosasto, SRA, piirihallitus 050 330 2594 arttu.niittymies(at)gmail.com alik (res) Janne Reinola varasihteeri, varatiedottaja, www-sivut, maja (vara), piirihallitus 040 554 2994 tresweb(at)sci.fi korpr (res) Harri Salminen senioriosasto, talousvaliokunta, piirihallitus 040 548 8109 salmisenhape(at)gmail.com sotm(res) Raimo Ojala tiedottaja, Resposti pt, MPK, piirihallitus 050 568 5360 raimo.ojala(at)gmail.com stm (res) Pekka Louhivuori senioriosasto 040 754 0800 pekka.louhivuori(at)gmail.com
Sotilasvala Tykistöprikaatissa 2013.
voituneille henkilöille. Maanpuolustus yhteiskunnan toimintaan kaikissa olosuhteissa osallistumisen muodoissa nähdään koskevan kaikkia Suomessa asuvia henkilöitä. Puolustusjärjestelmän ja puolustusvoimien suorituskyvyn keskeinen perusta on kansalaisten maanpuolustustahto. Suomessa on voimassa yleinen asevelvollisuus, jota määrittää yleinen asevelvollisuuslaki. Lain mukaan jokainen Suomen kansalainen sukupuoleen katsomatta on velvollinen puolustamaan maataan. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on sanonut, että ”muuttuvien uhkien aikaan jokainen suomalainen on maanpuolustaja. Emme aina voi tietää, mikä edessä odottaa, siksi on tärkeää, että meillä on valmius vastata uusiin tilanteisiin ja tahtoa ylittää vaikeammatkin hetket”. Maanpuolustustahtoa heikentäviä tekijöitä on muun muassa se, että kaikkien psyyke ei kestä sotimista sekä oman ja läheisten turvallisuuden pitämistä tärkeämpänä kuin yleisen turvallisuuden. Lisäksi maanpuolustustahtoa heikentävät vaikutusyritykset, jotka kohdistuvat yleiseen mielipiteeseen
Maanpuolustustahto Euroopassa 2015, Gallup Luokka
>=70% >=60% >=50% >=40%
>=30%
>=20%
>10%
MPT
Maa
74,00%
Suomi
62,00% 55,00% 54,00% 47,00% 46,00% 41,00% 39,00% 38,00% 38,00% 37,00% 29,00% 28,00% 27,00% 26,00% 25,00% 23,00% 21,00% 21,00% 20,00% 19,00% 18,00% 15,00%
Ukraina Ruotsi Kreikka Puola Serbia Latvia Sveitsi Irlanti Romania Tanska Ranska Portugali Iso-Britannia Islanti Bulgaria Tshekki Espanja Itävalta Italia Belgia Saksa Hollanti
esimerkiksi kyseenalaistaen maan laillista hallintoa. Vakaa poliittinen tilanne ja talous, sekä tehokas puolustuslaitos menettävät merkityksensä, jos kansalaiset eivät tahdo tehdä mitään elämänsä ja olemassaolonsa turvaamiseksi. Maanpuolustustahto syntyykin siitä, että kansalaiset ymmärtävät henkilökohtaisten pyrkimystensä olevan yhteneviä maanpuolustuksen päämäärien kanssa. Suomalaisten maanpuolustustahto on korkealla tasolla, tutkimusten mukaan Euroopan vahvin. Tampereen Reserviläisten säännöissä mainitaan yhdistyksen keskeiseksi tehtäväksi kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa. Käytännön toimintamuotoja maanpuolustustahdon ylläpitämiseksi ovat muun muassa kunniavartiot, seppeleenlaskut, maanpuolustusjuhlat, paraatit, messutilaisuudet, tiedotus ja toiminnan esittely. Myös tiedottaminen on tärkeää. Erilaisilla julkaisuilla, tiedotustilaisuuksilla sekä messu- ja muihin yleisötilaisuuksiin osallistumalla annetaan niin omille jäsenille kuin muille kansalaisille tietoa maanpuolustuksesta.
korpr (res) Harri Mäntylä SRA, asevastaava 040 079 0883 harri.mantyla@kolumbus.fi
Kutsuttuina sotm (res) Tero Ahtee maasto-osasto, vapepa, viestiosasto, piirihallitus (varajäsen) 040 849 0383, tero.ahtee(at)iki.fi vääp (res) Juha Moijanen ampumaosasto, piirihallituksen puheenjohtaja 0500 625 246, juha.moijanen(at) pp.inet.fi Ulla Myllärniemi toiminnanjohtaja, työvaliokunta, talous, Resposti, jäsenvastaava, piirihallitus (varajäsen) 044 512 4477, toimisto(at)tampereenreservilaiset.fi Johtokunnan kokoonpanoa täydennettiin yhdistyksen kevätkokouksessa. Johtokunnan jäsenillä on omat vastuualueensa. Ota yhteyttä yhdistyksen toimintaan liittyvissä asioissa kunkin vastuualueen henkilöön tai yhdistyksen toimistoon.
6
Resposti 02/2017
AATTEELLINEN YHDISTYS T
ampereen Reserviläisten toiminnan tarkoitus on aatteellinen. Yleisesti kaikkien aatteellisen yhdistyksen toimintaan liittyy se, että yhdistys tekee jotakin hyödyllistä jonkin asian puolesta. Käsitteellä aatteellinen toiminta tarkoitetaan tässä yhteydessä niitä yhdistyksen toimintamuotoja, joiden perimmäisenä tarkoituksena on kansallisen itsenäisyyden ja maanpuolustushengen säilyttäminen. Tässä maanpuolustustahdolla on keskeinen merkitys. Käytännössä toiminta näkyy edellisten sukupolvien työn ja perinteiden kunnioittamisena ja esille tuomisena sekä maanpuolustus- ja turvallisuuspoliittisen tietouden levittämisenä. Aatteellinen toiminta käsittää muun muassa esitelmätilaisuuksia, tutustumiskäyntejä, maanpuolustusjuhlia, seminaareja, kunniavartioita, veteraanien tukitoimintaa ja perinnetoimintaa. Jäsenet osallistuvat toimintaan samanhenkisten tapaamiseksi, ystävyyssuhteiden luomisen ja ylläpidon vuoksi sekä verkostoitumisen takia. Toimintaan kannustavia syitä ovat muun muassa osallisuuden ja osallistumisen motiivit sekä sosiaalisen pääoman kerryttäminen.
Veteraanityö Veteraanien perintö meille nuoremmille sukupolville on itsenäinen isänmaa. Siksi parasta veteraanien perinnön kunnioittamista on se, että pidämme huolta isänmaamme itsenäisyydestä sekä sen menestyksestä ja hyvinvoinnista. Veteraanien henkisen perinnön säilyttäminen ja siirtäminen seuraaville sukupolville ylläpitää omalta osaltaan maanpuolustushenkeä ja on siten mitä parasta maanpuolustustyötä. Tampereen Reserviläiset on ollut ja on jatkossakin valmiina omalta osaltaan vaalimaan veteraanien arvokasta perintöä. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi osallistumisena vuosittain Sotiemme Veteraanit -keräyksen toteuttamiseen.
Perinnetoiminta TRES on Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseota ylläpitävän Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseoyhdistyksen jäsen. Yhdistyksen tarkoituksena on suojeluskunta-, ja lotta-, sekä marsalkka Mannerheim -tietouden, perinteen ja kulttuurin vaaliminen kokoamalla ja pitämällä yllä museokokoelmaa. Väinölänkatu 2:ssa sijaitsevaa museota ylläpidetään vapaaehtoisvoimin, jonka vuoksi se on avoinna vain
tilauksesta. Vaikka perinteiden vaaliminen näkyy yhdistyksen toiminnassa monin tavoin, eletään tämän päivän toimintaympäristössä ja suunnataan myös tulevaisuuteen.
Kunniakäynnit ja seppeleenlaskut Ulospäin näkyvää toimintaa ovat kunniakäynnit muistomerkeillä. Tampereen Kansalaisjuhlatoimikunnan toiminta on pääosin veteraani- ja maanpuo-
lustusjärjestöjen ylläpitämää yhteistyötä Tampereen varuskunnan, Tampereen kaupungin, muiden tamperelaisten järjestöjen, oppilaitosten, viranomaisten ja laitosten kanssa. Toiminnan rahoittamiseksi kaupunki myöntää vuosittain toiminta-avustusta. Pieni osa tarvittavista varoista kerätään toimijoiden maksamilla vapaaehtoisilla jäsenmaksuilla. Tampereen Kansalaisjuhlatoimikunta järjestää Kalevankan-
kaan hautausmaan sankarihaudalla vuosittain kunniakäynti- ja seppeleenlaskutilaisuudet kaatuneitten muistopäivänä, Puolustusvoimien lippujuhlan päivänä sekä itsenäisyyspäivänä. Lippujuhlapäivänä järjestetään lisäksi muistotilaisuus Suomen Marsalkka Mannerheimin patsaalla Tampereen Leinolassa, jossa Suomen lipun lippuvartijoineen asettaa Tampereen Reserviläiset ry. Kansalaisjärjestöt osallistuvat Kalevankankaan ti-
Resposti 02/2017
7
Lippu- ja kunniavartiotehtävät ovat kunniatehtäviä Haastateltavana lippu- ja kunniavartio-osastossa aktiivisesti toimiva Jarna Vahlsten.
myös elossa olevien veteraanien keräyksissä ja tapahtumissa.
Millä tavoin olet mukana Tampereen Reserviläisten toiminnassa? – Olen ollut jäsenenä Tampereen Reserviläisissä noin kaksi vuotta. Ensikosketukseni yhdistyksen toimintaan oli ampumaillat, joita järjestettiin ampumaharrastuksesta kiinnostuneille. Ampumaillasta löysin kaverin, jonka kanssa olemme jatkaneet yhteistä harrastusta ja tänä keväänä kävimme yhdessä SRA-kurssin harrastuksen syventämiseksi. – Yhteistä mielenkiintoa sotiemme historiaan olen päässyt jakamaan reserviläisten toimistolla pidetyissä elokuvailloissa. Elokuvailloissa katsotaan aina yksi sotahistoriaan liittyvä dokumentti ja elokuvan jälkeen porukalla olemme keskustelleet dokumentin aiheista. – Aktiivisimmin omalta osaltani olen ollut mukana Tampereen Reserviläisten lippu- ja kunniavartio-osaston toiminnassa. Olen ollut innokas aiheesta jo asepalveluksen alusta lähtien ja nyt on ollut erittäin hienoa päästä jatkamaan toimintaa reservissä.
Jouluvartio on reserviläisten pitkä perinne. Millaisia ajatuksia jouluaattoiltana sankarihautojen muistomerkillä mielessä liikkuu? – Viime joulu oli ensimmäinen, jolloin pääsin olemaan mukana kunniavartiossa Kalevankankaan sankariristillä. Tunnelma siellä oli erittäin tyyni, rauhallisuutta ja arvostusta täynnä. Oli erittäin hienoa nähdä, kuinka vanhempi sukupolvi toi lapsenlapsiaan sankarihaudalle ja kuinka he näyttivät lapsille mallia, kun pojat ottavat hatun pois päästään, laskevat kynttilän ja viettävät hiljaisen hetken hattu kourassa ristiä kunnioittaen. Koen tällaisen toiminnan erittäin tärkeäksi, jotta tuleva sukupolvi tulee tietoiseksi maamme historiasta ja siitä, mitä maamme on joutunut uhraamaan sen itsenäisyyden säilyttämiseksi.
Miten päädyit mukaan toimintaan? – Toimintaan osallistuminen alkoi huomattuani Resposti-lehdestä mainoksen, jossa etsittiin vapaaehtoisia lippuja kunniavartio-osaston toimintaan. Ilmoittauduin välittömästi!
Jouluaatto
laisuuksiin lippulinnalla, jossa on yhdistyksen tai järjestön lippu ja lipunkantaja. Sankarihaudan muistomerkin lisäksi lasketaan seppeleet myös Karjalaan jääneiden vainajien, Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden, Vapaussoturien sekä Ruotsalaisen prikaatin muistomerkeille. Kalevankankaan seremonian vastuujärjestäjä on Tampereen varuskunta ja Kansalaisjuhlatoimikunta on mukana järjestelyissä kutsumalla kansalaisjärjestöt mukaan. Nelihenkisen kunniavartion kaikissa tilaisuuksissa asettaa Puolustusvoimat. Lippujen kantajilla ja lippuvartijoilla tumma puku ja säätilan mukaan
tumma päällystakki ja tummat housut/hame, mustat kengät, asuun sopiva päähine sekä tummat käsineet. Muut osallistujat pukeutuvat tilaisuuden luonteeseen soveltuvaan asuun. Siviilihenkilöt kantavat kunniamerkkejä päällystakeissaan tai ilman päällystakkia tummassa puvussa. Itsenäisyyspäivänä maanpuolustusjärjestöt kokoontuvat Emil Aaltosen puistossa Talvisodan Henki -muistomerkillä, jossa seppeleenlasku. Tämän jälkeen maanpuolustusjärjestöjen lippuosasto sekä sotilas- ja siviiliasuissa olevat marssiosastot marssivat Kalevankankaan sankarihautausmaan seremoniaan.
Jouluaattona kunniavartio järjestään Tampereella Kalevankankaan, Lamminpään ja Messukylän sankarihautausmailla. TRES on mukana Kalevankankaan ja Lamminpään kunniavartioissa. Kunniavartiossa on kerrallaan neljä henkilöä ja vuoron pituus on tunti. Jouluaattona Kalevankankaan sankariristillä Tampereen Reserviläiset ry:n vastuulla on kolme neljän henkilön kunniavartiota. Yhdistyksen antama varustus on lumipuku tai maastopuku, vyö ja turkislakki sekä vartiokohtaisesti pistooli, miekka tai konepistooli. Muu säänmukainen vaatetus on osallistujan omaa kuten yhtenäisyyden mukaisesti tummat käsineet ja jalkineet. Omaa vastaavaa sotilasvaatetusta voi käyttää.
Koulutusta tarjolla Jotta seremoniaosaaminen lisääntyisi, järjestetään aika ajoin Tampereella päivän mittaisia seremoniakoulutustilaisuuksia. Näissä käsitellään lähinnä lipun kantamista ja käsittelyä kunnianosoitusten eri vaiheissa. Lisäksi opastetaan kunniavartiotoimintaan liittyviä asioita. Koulutukseen osallistuminen tuo varmuutta tapahtumiin osallistumiseen. Ennen kutakin tapahtumaa
Sodistamme on kulunut jo yli 70 vuotta. Millainen merkitys kunniakäynneillä sankarihaudoilla näinä aikoina vielä on? – Minulle toiminta lippu- ja kunniavartio-osastossa on erittäin tärkeää ja henkilökohtaista. Olen tehnyt sukututkimusta muutaman vuoden ajan, ja tutkimus päättyi Kalevankankaan sankarihautausmaalle, josta löysin isoisoisäni haudan. Tämän jälkeen olen paneutunut hänen sotapolkuunsa kutsunnoista kaatumiseen asti. Tämä uskomaton kunnioitus kaikkia kohtaan, jotka ovat maamme itsenäisyyden puolesta henkensä uhranneet sai vielä uuden merkityksen, kun oma sukulainen on ollut mukana. Käyn sankarihaudalla usein, mutta juhlalliset tilaisuudet ovat silti hienoja nähdä ja päästä olemaan mukana. Olen mielelläni mukana
aina käydään seremoniaan liittyvät toimet läpi. Myös MPK järjestää päivän kestäviä seremoniakoulutuksia.
Yhdistyksen lippu Tampereen Reserviläisten lippu on esillä maanpuolustusjuhlissa ja paraateissa. Lipusta on teetetty myös pöytälippuversio, jota jaetaan yhdistyksen korkeimpana huomionosoituksena. TRES on perinteisesti huolehtinut Pirkanmaan Reserviläispiirin lipun kantamisesta piirin ja Reserviläisliiton tapahtumissa. Yhdistyksen samoin kuin Suomen lippukin voi olla mukana yhdistyksen jäsenen siunaustilaisuudessa ja hautaan laskussa.
Esitelmiä Syys- ja kevätkokouksien yhteydessä on perinteisesti järjestetty esitelmätilaisuus. Esitelmöitsijöiksi on saatu eri alojen asiantuntijoita ja merkkihenkilöitä. Esimerkkinä mainittakoon puolustusministeri Jussi Niinistö, Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola ja tekniikan tohtori Matti Kataja. Tavoite on, että osallistujille jaetaan tietoa, jota ei välttämättä ole netistä löydettävissä ja heille avautuu erilaisia näkökulmia sekä keskustelumahdollisuus käsiteltyihin aiheisiin.
Millainen merkitys mielestäsi reserviläistoiminnalla on? – Reserviläistoimintaa tulee vaalia, eikä uusia jäseniä, toimijoita ja vapaaehtoisia voi olla liikaa. Reserviläistoiminnassa ehdottomasti itselleni tärkeintä on se, että pääsee viettämään aikaa ihmisten kanssa, jotka kokevat tämän toiminnan yhtä tärkeäksi kuin mitä itse koen. Onnea 100-vuotias Suomi! Ollaan ylpeitä siitä ja tehdään töitä Suomen seuraavan 100 vuoden itsenäisyyden eteen!
Toiminnan esittelyä Vuosittain osallistutaan reserviläistoimintaa esitteleviin tapahtumiin. Esimerkiksi Tampereella Hämeenpuistossa järjestettävässä Puistofiestassa vierailee kymmeniätuhansia ihmisiä, joille toiminnasta voi kertoa. Esittelypisteessä on lisäksi ollut mahdollista osallistua Ekoase-ammuntaan. Toiminnan tunnetuksi tekeminen lisää samalla tietoisuutta mahdollisuudesta liittyä yhdistyksen jäseneksi. Toimintaa esitellään myös tiedotuksen keinoin sekä sähköisin välinen että paperimuodossa.
Retket ja tutustumismatkat Tutustumiset erityisesti puolustusvoimien kohteisiin ja harjoituksiin ovat olleet suosittuja. Samoin muut kohteet, joihin pääsemiseksi tarvitaan erikoisjärjestelyjä ja lupia. Esimerkiksi juuri toteutetuista retkistä mainittakoon tutustuminen Tammervoiman hyötyvoimalaitokseen Tampereen Tarastenjärvellä. Jäsenistölle retkistä tiedotetaan yhdistyksen kotisivuilla (www.tres.fi), sähköpostilla sekä paperimuodossa ilmestyvässä Respostissa. Tietoa välitetään myös toisten järjestöjen järjestämistä ja TRES jäsenille soveltuvista retkistä.
8
Resposti 02/2017
Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) kuulumisia Ilmoittaudu mukaan ressujen Vapepa-osastoon. Muutamia etsintähälytyksiä tulee vuosittain, pääosin ilta- ja yöaikaan. Tampereen Vapepa 2016: 5 peruskurssia 2 etsintäkurssia 2 viestikurssia 2 ensiapukurssia 3 ensihuollon/hetu kurssia 11+4=15 etsintää 4 hälytystä 5 esihälytystä. Yhteensä noin 650 vapaaehtoisen henkilön osallistumiskertaa etsintöihin. Lisätietoja Tero Ahtee tensu@iki.fi. www.vapepatampere.fi www.vapepa.fi
sintämenetelmät ja osaa toimia niissä etsijänä. Osallistuja tietää myös etsinnän eri vaiheet, valmiuden osa-alueet, vastuuasiat, viestityksen perusteet ja osaa varautua etsintöihin. Ohjelma: Etsintäkurssi on pääosin luentoja sisätiloissa. Kurssilla on lauantaina muutama tunnin pituinen pikakoulutus kurssipaikan välittömässä läheisyydessä, sunnuntaina on kahden tunnin pituinen etsintäharjoitus kurssipaikan lähistöllä. Suositeltava varustus: muistiinpanovälineet, sisäkengät, juomapullo. Harjoitusosuuksia varten sään mukainen ulkoilmavarustus, kompassi jos on, pilli jos on (esim. ”pelastusliivipilli”). Huomioliivi jos on. Ei esitietovaatimuksia.
ETSINNÄN PERUSKURSSI ELI ETSINTÄKURSSI Aika: la 28.10. klo 0900-21 ja su 29.10. klo 0900-1800. Paikka: SPR:n Logistiikkakeskus, Kalkku, Tampere. Tarkoitus ja tavoite: Osallistuja tuntee tavallisimmat maastoet-
Hinta: 25 euroa. Lisätietoja: Tero Ahtee tensu@iki.fi . Ilmoittautumiset: kurssit (ät)vapepatampere.fi
Tilastotietoa Tampereen Reserviläiset ry:stä
Y
hdistyksen jäsenten ikäjakauma. Kuviosta selviää, että yhdistyksen pääosan muodostavat keski-ikäiset varusmiespalveluksen suorittaneet henkilöt. Jäsenten sotilasarvojakauma. Jäsenkunnasta yli puolella on aliupseerin sotilasarvo. Miehistön suhteellinen osuus on kuitenkin kasvamassa. Ei sotilasarvoa -luokkaan sisältyvät myös ne, jotka eivät ole sotilasarvoaan jäseneksi liittyessään ilmoittaneet. Jäsenmääräkehitys. Havaitaan, että jäsenmäärä on viimei-
sen 20 vuoden aikana kaksinkertaistunut. Sähköpostin käyttö. Sähköpostiosoitteensa yhdistykselle on ilmoittanut 60 prosenttia jäsenistä. Varmasti useammatkin säh-
köpostia käyttävät, joten pyydetään ilmoittamaan yhdistyksen toimistoon (toimisto@tampereenreservilaiset.fi) käytössä oleva sähköpostiosoite. Sähköpostiosoitteen voi myös itse tallentaa suoraan jäsenrekisteriin. Tämä käy helposti pirkanviesti. fi etusivulla olevan painikkeen; Liity jäseneksi – muuta jäsentietojasi kautta. Sähköpostia käytetään tiedottamaan jäsenistölle kohdennetuista ajankohtaisista tapahtumista. Kannattaa seurata myös yhdistyksen nettisivuja (www.tres.fi) sekä Facebook sivua Tampereen Reserviläiset.
Historiallisia dokumenttielokuvaesityksiä
E Uudet nettisivut TRES uudet nettisivut tres.fi julkaistiin elokuun alussa 2017. Sivuille on koottu perustietoja yhdistyksestä sekä ajankohtaisia tapahtumia. Sivut täydentävät yhdistyksen paperista ja säh-
köistä viestintää. Www-sivut sekä Facebook ovat kaikille avoimet. Www-sivujen kuten Facebookinkin etuna on tiedonvälityksen nopeus ja kustannustehokkuus. Käy tutustumassa.
Myynnissä ampumapäiväkirjoja Ampumapäiväkirjoja ostettavissa TRES:n toimistolta aukioloaikoina ti–to klo 10–13. Kirjassa on muovikansi ja käyttöä kestävä kierreselkämys. Koko taskuun mahtuva 15 * 12 cm. Hinta 10 euroa/kpl. Ampumapäiväkirja on hyödyllinen esimerkiksi tuloskehitysseurannassa tai vaikkapa todistettaessa ampumaharras-
tuksen säännöllisyyttä aselupaa haettaessa tai uusittaessa.
lokuvat esitetään videotykillä valkokankaalle Reserviläistoimiston kokoussalissa, Väinölänkatu 2, Tampere. Esitykset ovat luonnollisesti ilmaisia, eikä tarvitse etukäteen ilmoittautua. Elokuvan jälkeen on mahdollisuus keskustella elokuvan aihepiiristä.
Itä-Lapin talvisota Sanotaan että Itä-Lappi pelasti Suomen Talvisodassa. Itä-Lapissa käydyt talvisodan taistelut ovat jääneet vähemmälle huomiolle Suomen sotahistoriassa. Itä-Lapissa suomalaisten saavuttamilla torjuntavoitoilla estettiin neuvostojoukkojen pyrkimys päästä Tornioon ja Suomen katkaiseminen. Dokumenttielokuvalla kerrotaan Talvisodan kulusta Itä-Lapissa. Karttatiedon lisäksi elokuvassa kolmisenkymmentä itälappilaista miestä ja naista kertoo sotakokemuksistaan. Elokuvaa varten on tehty lento-
kuvauksia sekä maastokuvauksia täydentämään alkuperäistä kuvamateriaalia. Suomen tappiot Sallan suunnalla 30.11.1939–13.03.1940 olivat 663 kaatuneina 1341 haavoittuneena 114 kadonneina eli yhteensä 2218 henkilöä. Vastaavasti Neuvostoliiton tappiot Sallan suunnalla (arvio eri lähteistä) ovat 4000 kaatuneina 8000 haavoittuneina, eli yhteensä 12000 henkilöä. Pituus 62 min. Esitysaika on ti 17.10.2017 klo 18.00.
Jääkärit Pari tuhatta suomalaista miestä hakeutui Saksaan sotilaskoulutukseen vuosina 1915–1918.
Heidän tavoitteenaan oli tarvittaessa nousta kapinaan ja irrottaa Suomi Venäjän keisarikunnasta. Dokumenttielokuva kertoo näiden nuorten miesten tarinoita. Mitä miehet kokivat Saksassa? Isänmaallista tahtoa koeteltiin kovassa koulutuksessa ja Saksan itärintamalla. Mitä miehet siellä ajattelivat harjoituksista, ja miten mieliin vaikuttivat kotimaasta kantautuneet osin huolestuttavatkin tiedot? Mitä jääkäri mietti taistellessaan Venäjää vastaan? Monelle sodan julmuuden näkeminen oli kova kokemus. Muistiinpanot ovat ajalta, kun jääkärit ajattelivat tulevansa Suomeen vapauttamaan maata Venäjästä. Dokumenttielokuva perustuu pääosin jääkärien muistiinpanoihin ja päiväkirjoihin, joita täydentävät haastattelut ja selostukset. Pituus 58 min. Esitysaika on ti 21.11.2017 klo 18.00. Tervetuloa!
Resposti 02/2017
9
Ammuntatuloksia
Loppukesästä kilpailtiin tuttuun tapaan yhdistyksen pistoolimestaruuksista.
25m pistooli H 1. alik Pitkänen Pasi 2. kers Niittymies Arttu 3. stm Hauki Hannu 4. korpr Kallio Jouko 5. Alik Reinola Janne H60 1. alik Kivelä Olavi
(275+282) 557 (276+274) 550 (247+261) 508 (230+265) 495 (236+206) 442 (267+269) 536
Pikapistooli H 1. alik Reinola Janne (165+160+172) 497 2. stm Hauki Hannu (160+167+164) 491 3. korpr Kallio Jouko (153+180+152) 485 4. alik Harhala Jouni (149+166+170) 485 H60 1. alik Kivelä Olavi (184+175+169) 528 H70 1. ylik Hiltunen Osmo(143+156+141) 440
Esittelyssä uusi ampuma-asekouluttaja
Isopistooli H 1. kers Niittymies Arttu 2. alik Pitkänen Pasi 3. korpr Kallio Jouko 4. alik Harhala Jouni 5. alik Reinola Janne 6. stm Hauki Hannu H50 1. korpr Heikkinen Matti H70 1. ylik Hiltunen Osmo
T
austalla kuuluu kovaa pauketta. Ollaan Satakunnan lennoston pistooliradalla tutustumassa uuteen ampuma-asekouluttajaan Janne Honkoliiniin. Tampereen Reserviläisten jäsen Janne on ollut noin 9 vuotta. Sitä ennen hän ampui P-HA:ssa, mutta reserviläistoiminta alkoi kiinnostaa enemmän. Nyt hän on siis yhdistyksemme uusi ampuma-asekouluttaja. Ja tulevaisuudessa myös toinen asevastaava, lupaprosessi on jo käynnissä. Ampuma-asekouluttajaksi Janne päätyi oman aktiivisuutensa ansiosta. – Kuulin, että edellinen oli lähtenyt muihin hommiin, joten kyselin olisiko tarvetta. Asevastaava Harri Mäntylän kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen todettiin, että omaa harrastuspohjaa Honkoliinilla on riittävästi. Hommansa hän aloitti tänä keväänä suoritettuaan ensin poliisin järjestämän koulutuksen. Honkoliini harrastaa ammuntaa paljon ja monipuolisesti: kenttäammuntaa, pistoolilajeja, SRA:ta sekä mustaruutiammuntaa. Pauketta riittää melkein joka päivälle. Mitä ampuma-asekouluttaja sitten tekee? – Se on periaatteessa ampujien ohjaamista tässä radalla, välillä ihan kädestä pitäen. Eli tuodaan uusia harrastajia lajiin sisälle. Olen ollut paljon asevastaavan apuna, tuonut aseita harjoituksiin ja valvonut ammuntoja. Paljon käytän-
Uusia asehankintoja Yhdistyksemme on ostanut uusia Walther P22 -pienoispistooleja tukeakseen jäsenten ammuntaharrastusta. Pistooleja ostettiin kaksi kappaletta. Lisäksi Tampereen Armoria tuki toimintaamme lahjoittamalla käytetyn Toz-pienoiskiväärin.
(281+255) 536 (248+249) 497 (222+256) 478 (210+226) 436 (202+199) 201 (166+180) 346 (241+257) 498 (180+207) 387
Palveluspistooli Jannen harrastama mustaruutiammunta ei ole hätäisille. Pelkästään aseen lataamisessa on monta vaihetta. nön toimintaa aivan ruohonjuuritasolla, Janne selventää. Keväällä suoritettu ampuma-asekouluttajan kurssi antoi Honkoliinille myös oikeuden kirjoittaa ampuma-ase-/ harrastustodistuksia, joita tarvitaan aseen, hankintalupaa anottaessa.
Ammunnan aloittaminen Jos ammuntaharrastuksen aloittaminen kiinnostaa, voi ottaa yhteyttä suoraan ampuma-asekouluttajaan ja sopia joku yhteinen kerta ampumaradalle. Omaa asetta ei tarvitse olla. Yhdistyksellä on erilaisia laina-aseita: pienoispistooleja, 9mm -pistooli, pienoiskivääri ja reserviläiskivääri. Myös ryhmävakuutukset löytyvät. Jos kokeilukerran jälkeen kärpänen puraisee, voi harrastamista jatkaa laina-aseilla, jotta saa riittävästi harrastuskertoja omaa asetta varten.
Kuva: Janne Honkoliini
Uudet aseet mahdollistavat ympärivuotisen ammunnan harjoittelun sisä- ja ulkoradalla. Nyt alkavalla sisäkaudella aseet ovat lainattavissa Osmonkallion sisäampumaradalla, jos-
– Pistoolilupaa varten pitää olla harrastuskertoja minimissään 10 kappaletta tasan kahden vuoden ajalta. Mieluiten tasaisesti viisi per vuosi. Hakuprosessia helpottaa esimerkiksi SRA-ampujan tutkinto tai MPK:n kurssina suoritettava ampumakortti, Janne kertoo. Riittävä ja aktiivinen pistooliammuntaharrastus todistetaan poliisille muun muassa ampuma-asekouluttajan todistuksella ja harjoituspäiväkirjalla. – Kiväärin saa vähän helpommalla. Metsästysperusteeksi riittää, että omistaa metsästyskortin ja kuuluu johonkin seuraan. Mutta jos reserviläis-/urheiluammunta kiinnostaa, niin yleensä pitää harrastaa sopivaa lajia noin kuuden kuukauden ajan, jotta voi todistaa aktiivisen harrastamisen, Janne summaa. Teksti ja kuvat: Pasi Pitkänen
Näiden uusien hankintojen myötä yhdistyksen pienoispistoolien lukumäärä alkaa nyt olla riittävä, toteaa ampuma-asekouluttaja Janne Honkoliini. sa käytettävissä ovat 25 ja 50 metrin radat. Muita lainattavia aseita ovat Valmet Leijona -pienoiskivääri sekä ulkoradoille soveltuvat Sako M92 RK -kivääri ja 9mm Glock 17 -pistooli. Aseista voi kysyä yhdistyksen asevastaavilta.
PA3 1. alik Pitkänen Pasi 2. kers Niittymies Arttu 3. alik Harhala Jouni 4. vääp Nikkanen Pasi 5. korpr Kallio Jouko 6. stm Hauki Hannu PA4 1. vääp Nikkanen Pasi 2. alik Harjala Jouni 3. kers Niittymies Arttu 4. alik Pitkänen Pasi 5. korpr Kallio Jouko 6. stm Hauki Hannu
98 97 93 92 84 80 93 83 82 81 66 65
Kesän ajan pyöri myös toista kertaa järjestetty pa-cup, jossa ammuttiin reserviläisammuntojen lajit PA3 ja PA4. Cupissa oli viisi osakilpailua ja lopputulokset muodostuivat kolmen parhaan osakilpailun yhteistuloksista.
PA-CUP 1. vääp Nikkanen Pasi 2. alik Pitkänen Pasi 3. kers Niittymies Arttu 4. alik Harhala Jouni 5. korpr Kallio Jouko 6. vääp Moijanen Juha 7. stm Hauki Hannu 8. alik Laaksonen Roni 9. alik Reinola Janne 10. ylil Alvi Kari 11. korpr Paakkunainen Kristian 12. alik Räsänen Tuomo
548 544 532 523 470 464 437 345 272 168 166 161
10
Resposti 02/2017
MUSEOT
MENNEISYYDEN KUVASTIMINA
M
useoiden päätehtävä on tallettaa ja säilyttää kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, ja monet museot ovat sen lisäksi merkittäviä matkailukohteita. Museot pitävät yllä suhdettamme menneisyyteen ja luovat mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa historiaan. Toteuttaakseen tehtäväänsä museon on herätettävä ajatuksia ja oltava kosketuksissa kävijöihinsä. Seuraavassa pari hyvin erilaista ehdotusta vierailukohteiksi, Suomen Jääkärimuseo ja Auschwitz.
Suomen Jääkärimuseo Suomen Jääkärimuseo on Suomen ainoa jääkäriliikkeeseen ja siten keskeisesti Suomen itsenäistymisen historian tapahtumiin keskittyvä museo. Museo sijaitsee Kauhavan Kortesjärvellä, osoitteena Jääkärintie 80. Museorakennus on aiemmin toiminut Kortesjärven kunnantalona, mutta jäänyt kuntaliitoksen myötä tyhjäksi ja näin siinä on toiminut vuodesta 1995 alkaen Suomen Jääkärimuseo. Museo on Suomen museoliiton jäsen. Museon perusnäyttely on uudistettu keväällä 2017. Museovirasto on antanut avustusta museon toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Erityisesti on panostettu uuteen AV-tekniikkaan ja digitaaliseen tiedon esittämistekniikkaan. Jääkärit ovat museossa läsnä valokuvin, esinein, kirjein ja jopa omalla äänellään. Museon perusnäyttely keskittyy jääkäriliikkeeseen. Se pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Miten ja miksi? Koska ja kuinka? Missä ja milloin? Valokuvien, haastattelujen ja videoiden sekä elokuvien avulla tutustutaan jääkäriliikkeen historiaan. Kaikki 1897 jää-
Sisäkuva vankien asuinparakista Auschwitz II-Birkenaussa.
käriä ovat läsnä, mutta tarkemmin tutustutaan muutamiin kymmeniin nuoriin urheisiin miehiin, heidän ajatuksiinsa ja kohtaloihinsa. Näyttelyssä hyödynnetään AV – tekniikkaa, jonka ansiosta muun muassa jääkäreiden aidot harjoitukset Lockstedtissa vuonna 1916 välittyvät katsojille. Esillä on myös alkuperäisiä jääkäripukuja, jääkäripasseja, rahoja, konekivääri ja muita aseita, kunniamerkkejä ja tunnuksia siis aitoa jääkäreitten esineistöä. Vaikka museo ei tiloiltaan ole suuri, siihen on kuitenkin saatu mahdutettua olennainen osa jääkäriliikkeen historiasta. Museo on avoinna 10.6.–10.8. ti–su 11–17, muulloin ti–ke 12–16 sekä sopimuksesta muulloinkin. Museoon voi varata opastetun kierroksen. Museon yhteydessä on myös kahvio sekä pieni museokauppa.
Auschwitz ja Auschwitz II-Birkenau Puolassa Yli kaksi miljoonaa ihmistä eri puolilta maailmaa vieraili vuonna 2016 entisissä saksalaisen natsien keskitys-leireissä:
Jääkärimuseossa on esillä aitoja jääkärien univormuja.
Auschwitz ja Auschwitz II-Birkenau. Vuonna 1947 perustettu museo ja muistopaikka on kooltaan suuri ja koostuu kahdesta leiristä: Auschwitz I (20 hehtaaria) ja Auschwitz II Birkenau (171 hehtaaria). Auschwitz oli suurin holokaustiin liittynyt leiri ja ainoa, joka on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Museon alueelta löytyy muun muassa ihmistuhkan läjitysalueita, kaasukammioiden ja krematorioiden raunioita, paikkoja, joissa SS-lääkärit valikoivat uhrinsa, teitä, joita pitkin ihmiset vietiin kaasukammioihin sekä teloituspaikkoja. Museossa voi nähdä myös vangeilta kerättyjä tavaroita sekä esimerkiksi lähes kaksi tonnia naisilta ajeltuja hiuksia. Auschwitzin museo ja muistopaikka eivät sisällä ainoastaan leirin alkuperäisiä vankiparakkeja ja vartiotorneja, vaan myös kymmeniä tuhansia esineitä, kuten sinne tuotujen ihmisten henkilökohtaisia tavaroita ja esineitä, jotka kertovat leirillä eläneiden vankien elämästä. Yhdessä ne muodostavat ainutlaatuisen
Suomen jääkärimuseo Kauhavan Kortesjärvellä.
kokonaisuuden, joka kertoo saksalaisten orjatyöhön käyttämien ihmisten kärsimyksistä. Auschwitz on omatoimimatkailijoiden saavutettavissa, mutta monet valitsevat valmiin retken, joka sisältää myös opastetun kierroksen. Runsaan kolmen tunnin kierros alkaa Arbeit macht frei (Työ tekee vapaaksi) -portilta. Samasta portista astuivat vuosina 1940-44 sisään tuhannet vangitut juutalaiset. Rakennukset on alun perin rakennettu Puolan armeijan käyttöön. Alkeelliset ja ahtaat asumistilat sekä vankien kohtelusta kertovat kuvat järkyttävät. Kierroksella käydään myös kellareissa, joiden pimeissä ja matalissa selleissä kidutettiin ja murhattiin ihmisiä nälkiinnyttämällä ja tukehduttamalla. Ulkona on kiviseinä, jota vasten oli teloitettu tuhansia ihmisiä ampumalla. Erään parakin seinässä on George Santayanan teksti ”ne, jotka eivät tunne historiaa, ovat tuomittuja toistamaan sitä”. Auschwitzista ilmainen bussi kuljettaa Birkenaun valtavalle tuhoamisleirille. Alue on laaja ja
osan rakennuksista natsi-Saksa ehti tuhota ennen vetäytymistään, mutta rakennuksia on vielä runsaasti jäljellä. Birkenauhin portista kulkivat junat, joiden pysähdyttyä ihmiset jaettiin joko suoraan kaasukammioon tai työhön kykenevinä majoitettaviksi parakkeihin, joissa kylmyys, ahtaus, epäsiisteys ja syöpäläiset vaivasivat. Vaikka Auschwitz-Birkenaun alue on laajempi kuin Auschwitz I, nähtävää on tavallaan vähemmän, sillä paikalla ei ole museoesineistöä kuten Auschwitz I:ssä. Rakennuksia alueella on aikoinaan ollut yli 300. Näitä ympäröi yli 17 kilometriä sähköistettyä piikkilanka-aitaa. Vaikuttavaksi paikan tekee se, että täällä surmattiin yli miljoona ihmistä melko lyhyessä ajassa. Auschwitz on avoinna ympäri vuoden. Päivittäinen aukioloaika vaihtelee vuodenajan mukaan. Kesäaikaan se on kello 7.30 - 19. Luonnollisesti sisäänpääsyssä on turvatarkastus sekä ohjeistuksia ja rajoituksia muun muassa vaatetuksen ja mukana kannettavan laukun tai repun koon suhteen.
Resposti 02/2017
Syyskokousesitelmä
TAMPEREEN RESERVILÄISET RY
SYYSKOKOUS
Onko Suomen puolustus uskottava?
M
illaisia ovat Suomen puolustuksen uhkakuvat? Millaisia haasteita on lähitulevaisuudessa odotettavissa? Vastauksia ajankohtaisiin Suomen sotilaallista puolustamista koskeviin kysymyksiin kuullaan ennen TRES syyskokousta pidettävässä esitelmässä. Suomen puolustuksen merkittävimmät tulevaisuuden kysymykset ovat käytössä olevien resurssien riittävyys sekä valinta sotilaallisen liittoutumattomuuden ja liittoutumisen välillä. Yleisesti puolustusjärjestelmän kehittämisen lähtökohtana ovat sodan ajan vaatimukset. Varaudutaan siis pahimman varalle. Samaan aikaan puolustusjärjestelmän kehittämisellä on jo useiden vuosien ajan pyritty rauhan ajan puolustusjärjestelmän tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Merkittävistä kustannuspaineista huolimatta materiaali-, henkilöstö- ja toimintamenot on jatkossakin pidettävä tasapainossa. Uskottava puolustuskyky edellyttää noin kolmanneksen puolustusbudjetista suuntaamista materiaalihankintoihin. Tulevaisuudessa nykyisen tasoisen suorituskyvyn ylläpitäminen edellyttää uudelleenarviointeja tai lisärahoitusta. Puolustusvoimat seuraa ja arvioi turvallisuusympäristön, erityisesti lähialueen, muutoksia sekä sotilaallisten uhkien kehittymistä kansallisen sekä kansainvälisen yhteistoiminnan tuottamin voimavaroin. Tulevaisuuden puolustusjärjestelmässä keskitytään yhä enemmän valtakunnan
11
TIISTAINA 24.10.2017 ALKAEN KLO 18.00
Kuva: Pasi Pitkänen
PAIKKA: Ravintola Vaskitähti, Hatanpään puistokuja 22 G Kahvitarjoilu alkaen klo 17.00 ESITELMÄ: Matti Salonen: Onko Suomen puolustus uskottava? Esitelmä on avoinna myös yleisölle.
Tampereen Reserviläiset ry:n sääntömääräiset syyskokousasiat. Huomionosoitukset Tervetuloa Tampere 9.8.2017 Tampereen Reserviläiset ry Johtokunta
Käyntiohje: Punatiilisen kerrostalon ja autohallin välistä piha-alueelle, josta G-portaaseen. TKL:n linjat 11, 21, 32, ja 33. Poistumispaikka sairaalan pysäkki. Linjojen 1 ja 26 lähin pysäkki on Hatanpään valtatiellä VW Autotalo Laakkosen kohdalla.
avainalueiden sekä yhteiskunnan kannalta keskeisten kohteiden ja toimintojen turvaamiseen. Joukkojen vahvuus pienenee, mutta samalla niiden liikkuvuus, teho ja ulottuvuus kasvavat. Yleinen asevelvollisuus on kustannustehokas tapa toteuttaa koko maan puolustaminen. Sillä on myös laaja kansalaisten ja valtiojohdon tuki. Yleinen asevelvollisuus luo pohjan kansalaisten vahvalle maanpuolustustahdolle ja sitoutumiselle maanpuolustukseen. Vapaaehtoista sotilaallista maanpuolustusta sekä sen tarvitsemia resursseja ja muita toimintaedellytyksiä pitää kehittää parlamentaarisessa valvonnassa ja puolustusministeriön ohjauksessa. Vapaaehtoisen sotilaallisen maanpuolustuksen kehittämisellä on tarkoitus jatkossa tukea puolustusvoimien sodan ajan joukkojen kouluttamista ja suorituskyvyn ylläpitoa sekä yhteiskunnan yleistä valmiutta ja toimintakykyä. Maakuntajoukkojen tärkeimmät tehtävät tulevat olemaan
puolustusvoimien ja yhteiskunnan avainkohteiden ja toimintojen suojaaminen, sen edellyttämä toiminta-alueiden valvonta sekä viranomaisten toiminnan tukeminen. Vapaaehtoinen sotilaallinen maanpuolustus kohottaa maanpuolustustahtoa ja parantaa puolustusvoimien näkyvyyttä maakunnissa. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden naisten laaja-alaisemmalle osallistumiselle maanpuolustustyöhön. Suomen puolustusratkaisun perusteet voivat muuttua seuraavien 10–15 vuoden aikana. Pohjoisen alueen merkitys kasvaa ilmasto- ja energiakysymysten kautta. Kriisi- ja uhkamalleissa korostunevat aiempaa enemmän ympäristöuhat, suuronnettomuudet sekä terrorismi. Nämä eivät kuitenkaan poista sotilaallisia uhkamalleja, jotka säilynevät kutakuinkin nykymuotoisina. Tervetuloa 24.10. klo 18 ravintola Vaskitähteen kuulemaan lisää aiheesta. Esitelmän pitää Matti Salonen, joka on myös vastaa esityksen herättämiin kysymyksiin.
MPK – Maan kattavin kokonaisturvallisuuden kouluttaja Tampereen koulutuspaikka Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) koulutustoimintaa varten on perustettu koulutuspaikkoja kaikkiin maakuntiin. Näissä koulutuksen jatkuvuudesta ja laadusta huolehtivat koulutuspäälliköt. Koulutuspaikoilla tehdään kurssien suunnitteluun ja toimeenpanoon liittyviä tehtäviä. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Tampereen koulutuspaikka kuuluu Hämeen maanpuolustuspiiriin. Toiminnassa tukeudutaan vahvasti Pirkkalassa sijaitsevaan Satakunnan lennostoon. Toinen tärkeä tukeva joukko-osasto on Panssariprikaati. Tampereen koulutuspaikan vanhimpana koulutuspäällikkönä toimii Harri Nummela. Hänen apunaan on kolme muuta koulutuspäällikköä. Lisäksi Tampereen koulutuspaikkaan on sitoutunut 135 vapaaehtoista kouluttajaa. Koulutuspaikka tarjoaa useita mahdollisuuksia kehittää omaa osaamista. Reserviläisille on tarjolla sotilaallisia kursseja reserviläistaitojen ylläpitämi-
seen ja kehittämiseen. Muille kansalaisille valikoimastamme löytyy monipuolisia vaihtoehtoja normaali- ja poikkeusolojen valmiuksien kehittämiseksi. Koulutus tarjoaa hyvän harrastuksen sekä runsaasti elämyksiä hyvässä seurassa. Tervetuloa kursseille, ota ystäväsikin mukaan!
Kenttälääkintä1 Ajankohta 27.10.2017, klo 17:00 29.10.2017, klo 16:00 Kertausharjoitusvuorokaudet 3 Ilmoittautumisaika viimeistään 20.10.2017 MPK kurssinumero 1100 17 12031
Tavoite: Kurssilla harjoitellaan käytännön hoitotoimenpiteitä eri tasoilla maastossa ja evakuointia Sisältö: Kurssi on jatkoa kenttälääkintä 1 ja 2 kursseille. Koulutus on suunnattu terveydenhuollon ammattilaisille ja aihealueesta kiinnostuneille. Pohjavaatimuksena joko terveydenhuollon tutkinto tai KL 1 ja KL2 suoritettuna aikaisemmilta vuosilta. Hinta 50,00 EUR Koulutuspaikkana Satakunnan lennosto, Varuskunnantie 274 Pirkkala Kysy lisätietoja Kurssinjohtaja Kimmo Topi, kimmo.topi@elisanet.fi
Arjen turvallisuuskurssi Ajankohta 4.11.2017 - 5.11.2017, klo 9:00 - 16:00 Ilmoittautumisaika viimeistään 27.10.2017 MPK kurssinumero 1100 17 13021 Tavoite: Tavoitteena on kehittää osallis-
tujan valmiutta selviytyä onnettomuus-, tulipalo-, ja sähkökatkotilanteista. Harjoitellaan kodin varautumista, alkusammutusta ja hätäensiavun antamista Avoin kaikille Hinta 50,00 EUR Koulutuspaikkana Satakunnan lennosto, Varuskunnantie 274 Pirkkala Kysy lisätietoja: Kurssinjohtaja Jari Varpukoski. Sähköposti jari.varpukoski@ gmail.com
Kartat, koordinaatit ja suunnistus Ajankohta 4.11.2017, klo 8:00 18:00 Ilmoittautumisaika viimeistään 27.10.2017 MPK kurssinumero 1100 17 13003 Avoin kaikille Hinta 25,00 EUR Koulutuspaikkana Satakunnan lennosto, Varuskunnantie 274 Pirkkala Aamupäivällä teoriaa, iltapäivällä ruokailun jälkeen käytän-
nön osuus lähimaastossa. Sisältö: - koordinaattien lukeminen ja kirjoittaminen (MGRS/UTM34) - paikantamisen, suunnistamisen ja etäisyyden arvioinnin teoriaa ja käytäntöä Tutustutaan nykyiseen MGRS-koordinaatistoon ja 1:25000 mittakaavan peruskarttaan. Opetellaan hakemaan kartasta UTM34- ja MGRS-koordinaatit (ehkä myös UTM35), eli lukemaan ja kirjoittamaan paikkatietoja. Myös maantieteellisiä koordinaatteja tarkastellaan (WGS84-pohjalla). Lisäksi vilkaistaan Maanmittauslaitoksen avointa paikkatietodataa ja muutamaa hyödyllistä www-sivua ja ohjelmaa. Kysy lisätietoja: Kurssin johtaja Topi Jaakonaho (topijaakonaho@gmail.com) Lisätietoja MPK:n koulutustarjonnasta löytyy osoitteesta mpk. fi/koulutuskalenteri. Täällä voi myös ilmoittautua kursseille.
KOLMEN VALTION KIERROS ALBANIA, MAKEDONIA JA KOSOVO 03.–10.5.2018
Ensi kevään matka suuntautuu Balkanin niemimaalle. Albania, Makedonia ja Kosovo ovat Euroopan tuntemattomia helmiä, joissa sekoittuu länsimainen ja itämainen tyyli. Tervetuloa mukaan mielenkiintoiselle Balkanin kierrokselle. ALUSTAVA MATKAOHJELMA: 03.05 torstai TERVETULOA TIRANAAN Klo 06:35 Lufthansan lento lähtee Helsingistä Frankfurtin kautta kohti Tiranaa, jonne saavumme klo 12:50. Suomenkielinen opas on ryhmää vastassa. Kuljetus kaupungin keskustaan, jossa omakustanteinen lounas. Iltapäivällä tutustumme Tiranan päänähtävyyksiin. Kaupungissa sekoittuu itämainen ja länsimainen tyyli. Näemme myös vanhan Tiranan linnoituksen ja Skanderbegin aukion moskeijan. Majoittuminen sekä illallinen. 04.05. perjantai TIRANA Aamiaisen jälkeen lähdemme bussilla tutustumaan Albanian historiaan ja vierailemme kansallismuseossa. Museokierroksen jälkeen ajamme BunkArt-museolle. Bunkkerit ovat kokeneet uskomattoman muutoksen kylmän sodan ydinasesuojista museoksi ja nykytaiteen näyttelytilaksi. Pimeän tunnelin kautta pääsemme tiloihin, joissa esitellään diktatuurin kauhutekoja sekä kommunistiselle eliitille sisustettuja ja kalustettuja huoneita hyökkäyksen varalle. Kuljetus hotellille. Päivällä vapaata aikaa omatoimiseen lounaaseen. Iltapäivää voi viettää vaikka basaarissa tai vanhalla blokkialueella. Nykyään alueella on kahviloita ja ravintoloita. Yhteinen illallinen. 05.05. lauantai KRUJA–BERAT Aamiaisen jälkeen ajamme Krujan kaupunkiin. Krujassa sijaitsee linnoitus, jossa toimii Skanderbegin museo. Linnoituksen lisäksi on mahdollista vierailla myös turkkilaisessa talossa (lisämaksu n. 2 €/hlö), joka toimii kansantieteellisenä museona. Yksi suosituimmista käyntikohteista on Krujan värikäs basaari, joka on täynnä käsitöitä ja hopeakoruja. Lounas päivän aikana omatoimisesti, jonka jälkeen kuljetus Beratiin. Majoittuminen Beratissa ja illallinen. Päivän ajomatka n. 160 km.
06.05. sunnuntai BERAT–OHRID Aamiainen. Maan keskiosassa sijaitseva Beratin kaupunki on harvinainen esimerkki ottomaanien arkkitehtuurista. Beratin historiallinen keskusta on Unescon maailmanperintölistalla. Beratissa on linnoitus, joka tunnetaan nimellä Kala, lukuisia bysantin aikaisia kirkkoja pääasiassa 1200-luvulta ja moskeijoita ottomaanien ajoilta 1400-luvulta. Porrastettujen valkoisten rinnetalojen ansiosta kaupunkia kutsutaan myös ”Tuhansien ikkunoiden kaupungiksi”. Omakustanteinen lounas päivän aikana. Matka jatkuu Makedoniaan. Ajamme Ohridin kaupunkiin, jonne saavumme alkuillasta. Majoittumisen jälkeen illallinen. Päivän ajomatka n. 160 km. 07.05. maanantai OHRID–TETOVE– SKOPJE Aamiaisen jälkeen kaupunkikierros. Ohrid on yksi vanhimpia kaupunkeja Makedoniassa ja se on päässyt yhdessä Ohrid-järven kanssa Unescon maailmanperintöluetteloon. Ohrid tunnetaan kirkkojen ja luostareiden kaupunkina, löytyyhän niitä 365 kappaletta. Kaupunkikierroksen aikana näemme mm. St. Sofian kirkon, 1000-luvulla rakennetun Samolinin linnoituksen ja St. Clementin kirkon, joka on pyhin kaikista Makedonian kirkoista. Kävelykierros Ohridin vanhan kaupungin kaduilla, joiden puodeista löytyy edelleen perinteistä käsityötä, hopeafiligraaneja, puuveistoksia ja Ohridin helmiä. Vapaa-aikaa lounaalle. Iltapäivällä lähdemme kohti Skopjea. Pysähdymme Tetovessa, jossa vierailemme Maalatussa moskeijassa. Moskeija on seinäkoristeineen ja maalauksineen ainutlaatuinen kokonaisuus. Jatkamme Kamnikin viinitilalle. Kamnik–viinit ovat voittaneet useita palkintoja ympäri maailmaa. Jatkamme Skopjeen, jonne saavuttua majoittuminen ja illallinen. Päivän ajomatka n. 200 km.
08.05. tiistai SKOPJE Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä tutustumme Skopjen vanhan ja uuden kaupungin nähtävyyksiin sekä vanhaan kivisiltaan, joka johtaa Vardar-joen yli. Stara Charsijassa kapeat kadut, pienet puodit ja moskeijat henkivät ottomaaniaikaista historiaa. Makedonia aukiolla kohoaa valtava kultainen Aleksanteri Suuren patsas. Kierroksella vierailemme Äiti Teresan museossa. Omakustanteinen lounas. Iltapäivällä teemme retken Vodno-vuorelle, jonne noustaan kaapelihissillä. Vuoren huipulla on Millenium-risti ja sieltä avautuu upea näköala Skopjen kaupunkiin. Laskeudumme alas ja jatkamme Matka-kanjoniin, joka on kalkkikivineen ja 1000 m korkeine kallioineen upea luonnonnähtävyys. Teemme kävelyn kanjonin alueella. Jatkamme matkaa veneellä Vrelo-luolalle. Luola on syvin vedenalainen luola maailmassa. Illaksi paluu Skopjen hotelliin. Illallinen. Päivän ajomatka n. 60 km. 09.05. keskiviikko SKOPJE–PRIZREN– DECAN–PRISTINA Aamiaisen jälkeen matkaamme Kosovoon. Ajamme ensin maan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Prizreniin, jonka on Kosovon monikulttuurisin kaupunki. Prizrenissä on mm. 24 arkeologisesti merkittävää aluetta sekä monta kristillistä tai islamilaista pyhää paikkaa. Vierailemme Decan luostarissa, josta löytyy bysantin aikaisia seinämaalauksia. Luostari on listattu Unescon maailmanperintöluetteloon. Vierailun jälkeen lounastauko. Iltapäivällä jatkamme Pristinaan. Kaupunkikuvassa näkyy entisajan massiivisia rakennuksia, uuden ajan modernia arkkitehtuuria sekä ottomaanien aikaista eleganttia perintöä. Kaupunkiin saavuttua teemme kaupunkikierroksen, jonka päätteeksi majoittuminen. Illallinen paikallisessa ravintolassa. Päivän ajomatka n. 260 km.
10.05. torstai Aamiainen ja huoneiden luovutus. Bussikuljetus Pristinan lentokentälle. Klo 06:20 Lento lähtee Pristinasta Frankfurtin kautta Helsinkiin, jonne saapumisaika 13:40. Matkaohjelma sitoumuksetta. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Matkan toteutuminen edellyttää minimiosallistujamäärää.
Hinta 1475 €
/hlö/ jaetussa kahden hengen huoneessa. Yhden hengen huoneen lisämaksu 210 €. HINTAAN SISÄLTYY: • Lufthansan/Adria Airwaysin lennot Helsinki–Frankfurt–Tirana/Pristina–Frankfurt –Helsinki turistiluokassa • 7 yön majoitus matkaohjelman mukaisesti 2 yötä Tirana, 1 yö Berat, 1 yö Ohrid, 2 yötä Skopje, 1 yö Pristina. • matkaohjelman mukaiset kuljetukset ja retket • matkaohjelman mukaiset sisäänpääsymaksut (Tiranan kansallismuseo, BunkArt-museo, Skanderbegin museo, Beratin ikonimuseo ja linnoitus, Tetoven Maalattu moskeija, Äiti Teresan museo, kaapelihissi Vodno-vuorelle, Decan luostari) • matkaohjelman mukaiset ateriat (7 aamiaista, 7 illallista ruokajuomalla, viininmaistiaiset) • paikallisten englanninkielisten oppaiden palvelut • suomenkielisen matkanjohtajan palvelut • lentokenttämaksut ja paikalliset verot Hintaan ei sisälly: • matkavakuutus **suositellaan**
Maksu- ja peruutusehdot: Ilmoittautumiset 1.11.2017 mennessä, jonka jälkeen maksetaan ennakkomaksu 300 €/hlö. Loppumaksun eräpäivä on 28.3.2018. Sitova sopimus syntyy, kun asiakas on maksanut ennakkomaksun. Matkan voi peruuttaa kuluitta 15.12.2017 mennessä. Mikäli matka peruutetaan 16.12.2017–31.1.2018 peritään 50 €/hlö. Mikäli matka peruutetaan 1.2.–5.3.2018 peruutuskulut 200 €/hlö. Mikäli matka peruutetaan 6.3.–27.3.2018 peruutuskulut 300 €/hlö. Mikäli matka peruutetaan 28.3.–11.4.2018 peruutuskulut 70 % matkan hinnasta/hlö. Mikäli matka peruutetaan 12.4.2018 tai sen jälkeen veloitetaan peruutuskuluna koko matkan hinta.
LISÄTIEDOT JA VARAUKSET SEKÄ YKSITYISKOHTAISEMPI MATKAOHJELMA:
Matti Salonen salosenmasa@gmail.com tai puh. 040 779 1420 • Vastuullinen matkanjärjestäjä: Resviaria Oy