Yrittäjälinja-lehti by Pasi Pitkänen

MP2 Itella Oyj

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu • Nro 01/2011 Yrittämisen ja työelämän erikoislehti • Yrityksen päättäjille ja kaikille työntekijöille

KAKSI TAI KOLMEKIN AMMATTIA ON NYKYPÄIVÄÄ Elinikäinen oppiminen on todellisuutta ja ammattia vaihdetaan useita kertoja elämässä. Sivu 3

MYÖNTEISIÄ KEHITYSODOTUKSIA ALUEILTA Talous ja työllisyys lupaavassa kasvussa. Sivut 7, 9

INTERNET JO MEILKEIN KAIKILLA Verkkokauppa lisääntyy. Sivu 24

TALOT VALMISTUVAT, TYÖNTEKIJÖITÄ HAETAAN Asuntomessut valmistuvat hyvää vauhtia aikataulussa. Sivu 5

AEL on Suomen johtava tekniikan koulutuspalveluiden tarjoaja. Meiltä saat tehokkaat ratkaisut yrityksen toiminnan kehittämiseen. Tarjontaamme kuuluvat myös avoimet ja yrityskohtaiset kurssit, seminaarit ja tutkinnot.

Kylmäalan pätevyyksien päivittäminen on tehtävä ennen 4.7.2011, jolloin aiemman asetuksen mukaisten pätevyyksien voimassaolo lakkaa.

LAN

MÄA L Y K I HANK NYT! T A V LU

KYLMÄASENTAJAN AMMATTITUTKINTO alkaa AEL Oulussa 28.3.2011

AEL Oulu järjestää alalla pitkään toimineille ja aiemmat asennusluvat (e3 sekä y3) omaaville myös kertauskoulutusta sekä tutkintotilaisuuksia sovitusti. Kysy lisää!

Lisätietoja projektipäällikkö Pekka Väisänen puh. 041 4471 351, pekka.vaisanen@ael.fi

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

PÄÄKIRJOITUS

Pauli Vuorio

Oikein vai väärin? Suomalaisia pidetään yleensä rehellisinä ja luotettavina. Joitakin ammattiryhmiä ei kuitenkaan pidetä yhtä rehellisinä kuin toisia, mistä kertovat ammattien arvostustutkimuksetkin. Professionaaliset ammatit ovat vaativia asiantuntija-ammatteja, malliesimerkkeinä lääkärin, asianajajan ja sielunhoitajan ammatit. Ammattilaisilla on etuja, professionaalisia etuja, kuten yhteiskunnallinen asema. Yhteiskunnalliseen asemaan ovat tavallisesti liittyneet huomattavat taloudelliset edut. Monet ryhmät tavoittelevat ammatin asemaa. Ammatin asema kuuluu etuihin, joista kamppaillaan. Uusien ammattien vakiintuminen ei aina ole jo vakiintuneiden ammattien edun mukaista. Täysin ihanteen mukaisia ammatteja ei esiinny käytännön elämässä. Esimerkiksi esimies voi kokea, että henkilöstön tulisi saada tietää tulevista

päätöksistä mahdollisimman pian, jotta he voivat valmistautua muutoksiin. Organisaation säännöt ja yhteinen etu voivat kuitenkin vaatia, ettei tiedoteta ennen kuin päätökset on tehty. Myyjät joutuvat tekemään nopeita spontaaneja eettisiä ratkaisuja asiakastilanteissa. Myydäkö asiakkaalle tuote tai palvelu, joka ei ole paras mahdollinen ratkaisu, vaikka asiakas nimenomaan kyseisen tuotteen haluaa. Tai millä tavoilla asiakkaalta voi vaatia päätöstä tehdyn kovan työn loppuunsaattamiseksi. Samalla ollaan tekemisissä asiakkaan ja oman näkemyksen kanssa. Jos asiakas vaatii sellaista, mitä ei ole luvattu, on hänelle selvitetty asia huonosti, tai hän kokee hinnan liian korkeaksi saamansa palvelun tasoon verrattuna. Jos asiakas on kohtuuton, ei hän pidä saamaansa arvoa riittävänä – tuote tai palvelu on liian kallis tai laatu osoittautuu huonoksi.

Asiakas näkee, ymmärtää, kuulee, kokee ja vertaa tuotteita ja palveluja eri tavalla kuin yrityksen henkilöstö. Asiakas odottaa tuotteesta tai palvelusta eri asioita kuin yritys uskoo tarjoavansa. Asiakas käyttää tuotetta tai palvelua usein eri lailla kuin on tarkoitettu, joko huonon suunnittelun tai opastuksen takia tai mahdollisesti siksi, että ”väärä” käyttäminen on asiakkaan mielestä helpompaa tai luonnollisempaa. Asiakas ei tunne prosesseja tai ominaisuuksia.

Juuri tuohon kokemukseensa – Arvokokemukseen – asiakas vertaa hintaa ja muuta ja sen mukaan tekee johtopäätökset. Sen mukaan asiakas päättää, mitä kertoo muille, ja haluaako enää asioida kyseisen yrityksen ja sen tuotteiden kanssa. Sanonta ”Asiakas on aina oikeassa” tarkoittaa sitä, että asiakkaalla on edellä kuvatun mukaisesti valta päättää, mitä hän tekee – subjektiivinen valta riippumatta siitä, onko hän asiallisesti ajateltuna oikeassa vai väärässä. Joskus asiakkaatkin ovat epärehellisiä pyrkiessään välttämään velvoitteitaan, joista on jo sovittu. Rehelliset 95 % joutuvat kärsimään 5 %:n edesottamuksista, jos mennään niin pitkälle, että asiakas on oikeassa joka tilanteessa myös kaupan sopimisen jälkeen. Lähteet: www.oaj.fi, www.jyu. fi, Tampereen yliopiston väitöskirjat, www.arvokokemus.fi, www.aasiakas.net

Etiikka on filosofian osaalue, jossa tarkastellaan oikeaan ja väärään liittyviä ongelmia Etiikka ei ole sama asia kuin moraali. Moraalilla tarkoitetaan ihmisten ajattelu- ja toimintatapoja. Ihmisten käsitykset siitä, miten viimekädessä tulisi toimia, edustavat heidän moraaliaan. Etiikka on moraalin filosofiaa. Se pyrkii kertomaan, minkälainen on oikea moraali eli minkälaiset tavat ovat hyviä ja oikeita. Se, mikä on eettisesti oikein tai väärin, ei selviä lukemalla lakikirjoja. Vaikka laki kertoo, mikä on oikein ja mikä väärin, laki ei kerro, mikä on eettisesti oikein ja mikä väärin. Se mikä on lain mukaan oikein, voikin eettisesti olla väärin. Ja se, minkä laki sanoo olevan väärin, voikin olla eettisesti oikein. Lähde: Oulaisten ammattiopisto- Filosofian ja etiikan verkkokurssi

Selkeä näkemys vie menestykseen Tulevaisuuden kilpailukyky luodaan tänään, osaavan asiantuntijan kanssa. Ota yhteyttä: Tapio Raappana, KHT KPMG Oulu, Isokatu 32 B Hans Bertell, KHT KPMG Vaasa, Hovioikeudenpuistikko 16 Jouko Metsä-Ketelä, KHT KPMG Seinäjoki, Keskustori 1 A 2 krs Minna Herlevi, KHT KPMG Kokkola, Pitkänsillankatu 1-3 E p. 020 760 3000 etunimi.sukunimi@kpmg.ﬁ

www.kpmg.fi

© 2011 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative (”KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved. The KPMG name, logo and ”cutting through complexity” are registered trademarks or trademarks of KPMG International.

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

Kaksi tai kolmekin ammattia on nykypäivää Vaasassa lisätään yhteistyötä aikuisopiskelijoiden neuvonnassa Elinikäinen oppiminen on todellisuutta, ja ammattia vaihdetaan useita kertoja elämän aikana. Koulutukseen liittyvät ratkaisut eivät ole aikuiselle kuitenkaan aina helppoja, ja neuvontaa tarvitaan. Näistä lähtökohdista on Vaasan TE-toimistoon perustettu OpinTori, jossa aikuiskoulutusta järjestävät oppilaitokset ovat paikalla vastaamassa kysymyksiin ja kertomassa opintomahdollisuuksista. Teksti: Paula Toukonen

Kuva: Vaasan TE-toimisto

Koulutusneuvontaa on järjestetty Vaasan TE-toimistossa (aiemmin työvoimatoimistossa) jo 35 vuotta. Uutta on tiivis yhteistyö oppilaitosten kanssa, jossa oppilaitokset tulevat OpinTorille kertomaan koulutuksistaan. – Vaikeutena opiskelemaan haluavalla aikuisella on ollut löytää oikea koulutus ja oppilaitos ja arvioida, sopiiko tämä minulle. Nyt on helpointa saada yhteyttä oppilaitoksiin myös opintorin kautta, ja tavoittaa henkilöitä, joilla on oikeaa tietoa ja neuvoa eri koulutuslinjoista, toteaa projektipäällikkö Ann-Maj Törnroos Lähde-Källan-projektista.

Oppilaitokset TE-toimistossa – Tänä päivänä aikuisten mah-

dollisuudet opiskella ovat hyvät, ja ihmiset ovat kiinnostuneet kehittämään itseään, Törnroos toteaa. OpinTori avasi ovensa Vaasan TE-toimiston kolmannessa kerroksessa tiistaina 8. maaliskuuta. Tiistai-iltapäivisin 13-15.45 oppilaitokset päivystävät vuorotellen toimistossa, jolloin voi tulla kysymään vapaasti. OpinTorilla asiakas voi myös varata ajan keskusteluun jonkun tietyn oppilaitoksen edustajan kanssa. Muina aikoina TE-toimiston koulutusneuvojat palvelevat. Tulossa on myös teemapäiviä, kuten kaupan alan päiviä ja tekniikan päiviä. OpinTorin ohjelmasta tiedotetaan mol.fi-sivustolla Vaasan toimipisteen kohdalla. Myös op-

vinkkejä aikuisoppilaitoksille koulutustarpeesta.

– Yrittäjille haluaisimme tiedottaa, että jos heillä on kiinnostusta tai esimerkiksi työntekijä, jota kiinnostaisi kouluttautua, niin täältä voi kysyä, jotta löytyy sopiva koulutus ja koulutuspaikka Suomessa, ja rahoitus, Törnroos sanoo.

Työssä oleva aikuisopiskelija voi lähteä esimerkiksi vuorotteluvapaalle tai opintovapaalle. Rahoitukseen voi saada tietyin ehdoin Koulutusrahaston aikuiskoulutustukea tai Kelan opintotukea. – Kaikista tukimuodoista voimme kertoa. Yrittäjien voi olla vaikeaa hankkia itse tämä kaikki tieto nopeasti, niin ettei tarvitse kaikilta maksajilta erikseen kysellä. Samasta pisteestä voi saada tietoa sekä rahoitusmahdollisuuksista että koulutuslinjoista, Törnroos kertoo. – Ja jos yrittäjillä on tarvetta esimerkiksi johonkin koulutukseen, niin meillä on mahdollisuus rekrykoulutuksissa kouluttaa ihmisiä tai antaa

hat pomot jäivät eläkkeelle ja tilalle tuli nuoria poikasia, joista monet pian jatkoivat urakiitoaan eteenpäin. Mutta kokeneiden tätien ammattitaito oli pysyvää pääomaa. Kunnes tädit jäivät eläkkeelle. En tiedä, miten työpaikka pärjää ilman tätiä, tädillä on

ainakin ollut vaikeaa ilman työpaikkaansa. Harva enää nykypäivänä yltää samaan. Jos itse nyt haluaisin tehdä yhtä pitkän uran yhdellä työnantajalla, jäisin eläkkeelle aika paljon päälle kahdeksankymppisenä. Harmillista, että työpaikkojen vaihtumisen myötä ei kokeneiden tätien ammattitaito ja elämänviisaus useinkaan siirry eteenpäin. Uusien pitää oppia uudet jutut, ja

oppi pitää usein hakea koulutuksen kautta. Toisaalta opiskella kannattaa myös, jos haluaa pysyä vireänä pitkään ja kokea työnsä mielekkäänä. Usein opiskelu on myös työn saannin tai säilyttämisen ehto, vapaaehtoinen pakko. Ammatinvaihto aikuisena ei ole mikään helppo juttu, ainakaan itselleni. Turvallisesta ”eläkevirasta” hyppääminen melkein tyhjän päälle oli aikamoinen Benji-hyppy, joi-

pilaitokset ilmoittavat tapahtumista ja työvoimavirkailijat tiedottavat asiakkailleen. – Neuvontapiste on avoin kaikille, niin työssä oleville kuin työnhakijoille, ja myös nuorille, Törnroos muistuttaa. Pohjakoulutustakaan ei katsota, tiedon hakijalla voi olla monenlaisia koulutuksia tai ei koulutusta lainkaan.

Myös yrittäjille neuvot nopeasti

Luvassa vaihtelevaa uraa ja lisää koulutusta Läheinen täti jäi juuri eläkkeelle, tehtyään vähän yli 45 vuoden uran samassa valtion virastossa. Noin pitkiä uria tuskin monelle enää tulee. Vaihtoi täti kuitenkin tehtäviä ja toimistoa muutaman kerran uransa aikana.

Moni asia oli muuttunut sitten 1960-luvun. Tulivat tietokoneet, työhön liittyvä lainsäädäntökin uudistui moneen kertaan. Osa asiakkaista muuttui kiukkuisemmiksi, yhä useamman asioita käsiteltiin enää paperilla, naamaa näkemättä. Van-

www.yrittajalinja.fi Yrittäjälinja on puolueeton ja riippumaton yrittämisen ja työelämän erikoislehti. Jakelu: B to B -yritykset, jakelupisteet, yhteistyökumppanit, erityiskohderyhmät, julkiset tahot

Kustantaja ja mediamyynti: Suomen Laatukontaktit Oy Kuninkaankatu 30 B 1 33200 Tampere Puh: 0400 126 716 Faksi: (03) 389 1488 www.laatukontaktit.fi Veijo Tapaninaho 0400 126 717 veijo@laatukontaktit.fi Juha Hiukka 0400 126 719 juha@laatukontaktit.fi

Matti Viitala 0400 126 718 matti@laatukontaktit.fi Toimitus: toimitus@laatukontaktit.fi Päätoimittaja: Pauli Vuorio pauli@laatukontaktit.fi Toimittaja: Paula Toukonen 0400 126 724 toimitus@laatukontaktit.fi

Aikuinen osaa, kunhan uskaltaa Törnroos on erittäin tyytyväinen, että nyt tehdään käytännön yhteistyötä oppilaitosten kanssa. – Meillä on toive, että löytyisi nopeasti oikea koulutus oikealle henkilölle, että hän pääsisi nopeasti oikealle työpaikalle työtehtäviin. Myös työmarkkinoiden tarve pitää saada koulutuksessa näkyville. Törnroosin mukaan TNOpalvelut korostuvat aikuisten kohdalla. Tiedon lisäksi pitää tarjota neuvontaa ja ohjausta, ei pelkkiä nettisivuja. – Kun aikuinen suunnitte-

Taitto ja ilmoitusvalmistus: Puh: 0400 126 725 Faksi: (03) 389 1488 tuotanto@laatukontaktit.fi Palstaleveydet: 1 palsta 2 palstaa 3 palstaa 4 palstaa 5 palstaa 6 palstaa

40 mm 82 mm 125 mm 168 mm 211 mm 254 mm

lee lähtöä opiskelemaan, on monta huomioitavaa asiaa, kuten muu elämä ja perhe, koulutuksen paikkakunta ja rahoitus. Monelle iso kysymys on, uskaltaako aikuisena ylipäänsä lähteä opiskelemaan. – Silloin on hyvä päästä heti pohtimaan jonkun kanssa, mikä olisi sopiva ala omaan pohjakoulutukseen. Törnroosin mukaan aikuiset hyötyvät opiskelussa työelämän kokemuksesta enemmän kuin uskovatkaan. – Opiskella voi monella tavalla, niin aikuislinjoilla kuin monimuotokoulutuksena, jolloin voi opiskella myös kotona. Myös avoimessa ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa voi suorittaa kursseja. Oppilaitokset voivat tehdä opintosuunnitelman, joissa huomioidaan aiemmat opinnot. – Ihmiset eivät enää jaksa tai halua tehdä samaa työtä koko ikäänsä. Monet hankkivat toisen tai kolmannenkin ammatin elämänsä aikana. Joskus hoitoalan ihminen haluaa 20 vuoden työuran jälkeen vain koneiden pariin. Vastaavasti hitsaaja voi haluta vaihteeksi töihin ihmisten pariin, Törnroos toteaa.

ta olen muuten aina inhonnut. Opiskelu antaa kuitenkin valmiuksia uuteen, kasvattaa ammattitaitoa ja luo positiivista draivia ja tekemisen meininkiä. Sitä paitsi opiskellessa tutustuu saman alan opiskelijoihin, jotka jossain tilanteissa ovat kilpailijoita, mutta ihannetapauksessa myös yhteistyökumppaneita, sitä verkostoa, jota nykypäivänä niin kovasti tarvitaan. Paula Toukonen

Laskutus: Näköislehden ilmestyessä. Maksuehto: 7 vrk netto. Viivästyskorko 11 %. Peruutukset: Viimeistään aineistopäivänä. Reklamaatiot: Suomen Laatukontaktit Oy:n vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu vastaavan ilmoituksen julkaisemiseen korjattuna veloituksetta myöhemmin ilmestyvässä lehdessä. Mikäli ilmoitusmateriaali saapuu aineistopäivän jälkeen, Suomen Laatukontaktit Oy ei ole velvollinen korvaamaan painovirheitä.

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

Turha ulkoistaa vain ongelmia Puhelu asiakaspalvelijan kanssa voi ratkaista paljonkin, kun kuluttaja esimerkiksi pohtii uusintaostoa tai suosittelua ystävälleen. Perusasioiden – kuten sen, ettei jonotusaika veny liiallisuuksiin – pitää olla kunnossa. Lopulta se on ratkaisevaa, miten asiakasta palvellaan puhelimessa. – Kun ulkoistaa puhelinpalveluaan, kannattaa palveluntarjoaja valita huolella. Toimeksiantajan on myös itse panostettava, jotta palveluntarjoaja saa tarvittavaa tietoa muun muassa henkilökuntansa koulutukseen. Ongelmia ei kannata ulkoistaa.

Palvelun laatua seurataan

Asiakaspalvelun ulkoistaminen yleistyy Asiakkaat ovat tottuneet siihen, että palvelua saa lähes kellon ympäri. Jos yritys haluaa esimerkiksi laajentaa puhelinasiakaspalvelunsa toimistoajan ulkopuolelle, ulkoistaminen saattaa olla toimiva ratkaisu lisähenkilökunnan palkkaamisen ja teknologiaan investoimisen sijaan. Ulkoistamisella pystytään usein parantamaan asiakkaiden saaman palvelun laatua, mikä on merkittävä etu, jos taloustilanne kiristää kilpailua entisestään. Lisäksi asiakaspalvelupuheluiden volyymi vaihtelee sesonkien, viikonpäivien ja jopa kellonaikojen mukaan. Oman henkilöstön kapasiteettia voi olla hankala resursoida puhelupiikkien mukaan. Ulkoistettua puhelinasiakaspalvelua ja vaihteenhoi-

Yhä useampi yritys on ulkoistanut asiakaspalvelunsa puhelinpalveluyrityksille. Ulkoistamalla haetaan ratkaisua mm. palveluaikojen laajentamiseen sekä volyymivaihteluihin.

toa tarjoavan Protone Oy:n myyntija markkinointipäällikön Marja Kortelaisen mukaan ulkoistaminen on joustava ratkaisu.

Puhelinasiakaspalvelu on käyntikortti Puhelinasiakaspalvelu on nykyään monelle kuluttajalle ainoa kontakti yritykseen. Palvelu ratkaisee sen, millainen mielikuva asiakkaalle yrityksestä jää ja millaista viestiä asiakas kertoo yrityksestä lähipiirilleen.

Puhelimessa tapahtuvan asiakaspalvelun rooli on monessa yrityksessä muuttunut paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yhä useammin asiakkaat hoitavat asioitaan mm. internetin kautta ja yrityksen toimitiloissa tulee pistäydyttyä harvoin. – Esimerkiksi monien pankkien, vakuutusyhtiöiden ja teleoperaattoreiden konttorit ovat hävinneet kokonaan. Jos kuluttaja haluaa saada henkilökohtaista palvelua, tapahtuu se useimmi-

ten puhelimessa, Kortelainen toteaa. – Asiakaspalvelutapahtuma puhelimitse saattaa olla ainoa hetki, kun kuluttaja asioi jonkun yrityksen henkilön kanssa. Siksi puhelinasiakaspalvelu on kuin yrityksen käyntikortti.

Monipuolinen ammattitaito korostuu Huonosti hoidetun puhelinpalvelun ulkoistus kuuluu puhelimessa huonona palveluna. Hyvin tehty ulkoistus puolestaan voi parantaa huomattavasti yrityksen asiakaspalvelua ja koko imagoa. – Asiakaspalvelun ulkoistamisella tavoitellaan tehokkuutta tai ratkaisua siihen, että välillä on hiljaisia ja toisinaan kiireisiä aikoja. Hyvä palvelu ja tehokkuus ei-

vät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia seikkoja, vaan tässä kohtaa asiakaspalvelijan ammattitaito nousee tärkeäksi tekijäksi, Kortelainen valottaa. Asiakkaat soittavat useimmiten yrityksen puhelinasiakaspalveluun joko halutessaan tulla yrityksen asiakkaiksi tai tilatakseen jotakin palvelua tai tuotetta lisää. Kolmas tarve soitolle on silloin, kun asiakkaalla on jokin ongelmatilanne esimerkiksi laskutuksessa tai jossakin muussa asiassa. – Asiakkaalle pitää jäädä hyvä fiilis palvelutapahtumasta ja sellainen olo, että hänen asiansa saatiin hoidettua jollakin tavalla päätökseen tai ainakin sovittiin selkeästi, miten asiassa edetään, Kortelainen kertoo.

Ulkoistettujen puhelinpalvelujen laatua seurataan jatkuvasti, ja esimerkiksi Protone teettää palvelun laadun mittauksia kolmannella osapuolella. – Myös puhelujen vastausaikoja seurataan. Riippuu paljon palvelusta, kuinka kauan asiakas on valmis jonottamaan, esimerkiksi asiakaspalveluun asiakas on valmis jonottamaan kauemmin kuin puhelinvaihteeseen. Ulkoistamisen tarkoituksena on taata asiakkaille parempi palvelu. Jos ulkoistaminen on hoidettu hyvin, asiakas ei yleensä edes huomaa, että puheluun ei vastaakaan yrityksen oma työntekijä. – Asiakaspalvelijat perehdytetään yrityksen asioihin niin, että he osaavat auttaa asiakkaita ja yhdistää puhelut oikeille ihmisille, Kortelainen kertoo. Palvelussa lähdetään aina asiakkaan tarpeesta ja tarvittaessa räätälöidään asiakkaalle toimiva kokonaisuus. Ulkoistamisen kustannukset riippuvat siitä, minkä laajuinen palvelu ostetaan, kuuluuko siihen tekniikan integroimista vai onko kyse peruspalvelusta.

Ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille! Järviseudun ammatti-instituutti Erkkiläntie 2, 62600 Lappajärvi puh. (06) 241 2700

www.jamin.ﬁ

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

Asuntomessujen kesätyöpaikat ovat haettavina maaliskuun loppuun mennessä. Suomen Asuntomessut hakee messuille pariakymmentä työntekijää oppaiksi ja lipunmyyntiin ja Kokkolan kaupunki 20-30 kesätyöntekijää esimerkiksi infopisteeseen, Kokkola Paviljongille, ja oppaiksi messubusseihin. Kaiken kaikkiaan Asuntomessujen kesätyöllistävä vaikutus on noin 300-400 työntekijää. Messualueella on töissä päivittäin noin 1000 ihmistä. Esimerkiksi ravintolaketju Kasseli hakee parhaillaan peräti 50 kesätyöntekijää, ja monilla talotehtailla ja näytteilleasettajilla on parhaillaan kesätyöhakuja. – Uusia paikkoja ropisee meidänkin tietoomme lähes joka päivä. Kesätöitä avautuu varmasti myös sitä myöten, kun esimerkiksi siivouksen, pysäköintivalvonnan ja liikenteenohjauksen järjestelyt lyödään lukkoon. Asuntomessut vaikuttavat myös monien Kokkolassa sijaitsevien yritysten kesätyöntekijämääriin. Monet liikkeet pitävät ensi kesänä ovensa auki totuttua pitempään ja jopa joka päivä, kertoo Kokkolan asuntomessujen tiedottaja Johanna Rantanen. Liikenteenohjauksesta asuntomessuilla voi jättää tarjouksia huhtikuun 5. päivään mennessä. Messujen aikana tarvitaan liikenteenohjausta tuloliikenteen liittymien, pääportin ja pysäköintialueen alueille. Arvioitu kävijämäärä messuille on 160 000 henkilöä, ja suurin osa kävijöistä tulee messuille omalla autolla. Suomen Asuntomessut ja Keski-Pohjanmaan 4H-piiri ovat jo allekirjoittaneet sopimuksen asuntomessujen lastenhoitopalvelun järjestämisestä. – Asuntomessuprojekti on hyvin aikataulussa. Kohteissa ollaan sisustusvaiheessa ja työt etenevät suunnitellusti. Odotamme lumen sulamista, jonka jälkeen pihatyöt jatku-

Asuntomessujen kesätyöt ja liikenteenohjaus haettavina vat talven tauon jälkeen täydellä teholla, kertoo projektipäällikkö Touko Rauma.

Kaikenkokoisia koteja kaikenikäisille Suomen suurin yleisötapahtuma, asuntomessut, pidetään Keski-Pohjanmaan pääkaupungissa Kokkolassa 15.7. – 14.8.2011. Edellisen kerran messut on järjestet-

Kokkolan Asuntomessut valmistuvat hyvää vauhtia. Tällä hetkellä haettavina ovat kesätyöpaikat messuille ja liikenteenohjauksesta pyydetään tarjouksia.

ty Kokkolassa vuonna 1975. Kokkolan vuoden 2011 asuntomessujen pääteema on kaikenkokoisia koteja - kaikenikäisille.

Messualue sijaitsee Vanhansatamanlahdella noin 2 kilometrin päässä kaupungin ydinkeskustasta. Alueen sijainti meren rannalla antaa

ainutlaatuiset puitteet monipuoliseen rakentamiseen. Koko asemakaava-alue liittyy Kokkolan kaupungin keskustan yhdyskuntarakenteeseen. Alueen poikkeuksellinen pyöreä muoto antaa alueelle kaavallisesti kauniin ilmeen ja on herättänyt runsaasti mielenkiintoa jopa kansainvälisesti. Alue on 9 hehtaarin kokoinen, josta 5 hehtaaria

Kokkolan keskusta palkittiin elävyydestä Valtakunnallinen Elävä Kaupunkikeskusta ry palkitsi 46 000 asukkaan Kokkolan onnistuneesta ja kokonaisvaltaisesta keskustauudistuksestaan. Monipuolinen ja hieno kaupunkikeskusta on nyt esimerkkinä Suomen kaupunkikeskustoille. Palkintoraadin puheenjohtaja Matti Mare perusteli voittajaa: – Kokkola voitti palkintoraadin 54-kohtaisen vertailutaulukon perusteella. Tuloksellinen kehittämistyö on

vaatinut laajaa pitkäjänteistä asennetta ja sitoutumista. Kokkolassa uskotaan yrityksiin niiden toimialasta riippumatta. Ideoita ei torjuta vaan etsitään keinoja toteuttaa ne yhdessä. Kiitosta sai myös huomion kiinnittäminen kävelykeskustaan, jossa kadut, aukiot, tori ja historialliset rakennukset on sovitettu hienosti yhteen. Lisäksi käytetyt materiaalit ovat laadukkaita ja kestäviä. Kävelyverkon katsotaan

palvelevan hyvin sekä asiakkaita, yrittäjiä että kiinteistönomistajia. Kaupan ja palveluiden sijoittumista pidetään tasapainoisena. Erityisesti kesäistä kukkaloistoa pidetään Kokkolan kaupungin tavaramerkkinä. – Jo 10 vuotta toiminut keskustayhdistys City Kokkola ry on onnistunut erinomaisesti tehtävässään. Se on luonut ympärivuotisen tapahtumien sarjan keskustaan. Elävä Kaupunkikeskusta ry on Suomen johtava kes-

kustojen kehittäjien yhteistyöfoorumi. Elävä Kaupunkikeskusta ry:n koordinointityön tavoitteena on kaupunki- ja kuntakeskusten jatkuva kehittäminen elinvoimaisemmiksi, viihtyisämmiksi ja kilpailukykyisemmiksi. Valtakunnallisena vaikuttajana Elävä Kaupunkikeskusta ry tarjoaa tietotaitotorin, jolla keskustojen kehittäjät vaihtavat hyödyllisiä kokemuksia. Lähde: http://kaupunkikeskustat.fi

rakentuu messuille. Yhteensä alueelle valmistuu ensi kesään mennessä 131 asuntoa, joista 40 tulee näyttelykohteiksi. Esiteltävinä messuilla on 30 omakotitaloa, seitsemän kerrostaloasuntoa, kaksi rivitaloasuntoa ja yksi paritaloasunto. Pienimmät asunnot ovat noin 35 neliön yksiöitä ja suurimmat runsaan 300 neliön omarantaisia omakotitaloja. Eri vaihtoehdot esittäytyvät messuilla monipuolisesti. Talojen toiminnallisuus yhdistettynä nykytekniikalla toteutettuihin energiaratkaisuihin auttaa arjen pyörittämisessä. Senioriasumisen toiminnallisuutta esitellään monessa kohteessa. Oheiskohteena esitellään Kokkolan vanhassa kaupungissa, Neristanissa, 1800-luvulla rakennettua Knapen taloa.

Venesatama ja puistoalueet viimeistelty Keskelle aluetta tulee toriaukio, joka on alueen kohtaamispaikka. Talot sijoitellaan siten, että jokaiselle pihalle syntyy suojaisa, aurinkoinen alue, ja että useimmilla on lähes esteetön merinäköala. Toriaukion laitamille sijoittuvat yhtiömuotoiset rakennukset: kerrostalot, rivitalot ja kytketyt omakotitalot. Muu omakotirakentaminen sijoittuu alueen ulkokehälle. Syksyllä valmistuneessa alueen pienvenesatamassa järjestetään messujen aikana pienvenenäyttely. Satama-altaaseen mahtuu noin 40 pienvenettä. Alueen ympäristö- ja vesiaiheet on maisemoitu, kuten myös alueelle johtavan tien varret. Kaikki kolme puistovyöhykettä on viimeistelty ja istutettu hyvissä ajoin ennen talven tuloa. Alueelle tullaan sijoittamaan kokkolalaislähtöisen kuvataiteilija Jukka Pernun ympäristötaidetta. Lähde: www.asuntomessut.fi/ kokkola

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

ilmoitus

Eristykset ja telineet samasta osoitteesta Alkujaan pietarsaarelainen PEPT Oy huolehtii isojen tehtaiden ja voimalaitosten huollosta ja kunnossapitotoiminnoista. Yrityksen vahvuus on se, että se hoitaa sekä huollon, telineiden rakennuksen että putkistojen eristämisen. Kun samasta puhelinnumerosta saa kaiken, säästyy yrittäjien aikaa ja resursseja niiden varsinaiseen liiketoimintaan. – Aiemmin kun kaikki nämä tilattiin erikseen, se vei yritysten aikaa ja rahaa myös odotteluna, kertoo toimitusjohtaja Juha Enlund. PEPT hoitaa myös työmaasähköt ja turvavalaistukset, ainoana suomalaisena samassa paketissa telineiden ja eristysten kanssa. – Jos esimerkiksi teemme säiliön sisälle telineet, asennamme samalla valaistukset ja vedämme paikalle sähkökeskukset suojaerotusmuuntajineen. Ne pitää tänä päivänä olla, tavallista roikkaa sinne ei saa vetää. Jos työmaalta menevät jostain syystä sähköt, toimivat turvavalot.

Työturvallisuus maksaa itsensä takaisin Työturvallisuus on PEPT:lle erityisen tärkeää. Vaikka se maksaisi alussa hiukan enemmän, se maksaa itsensä takai-

PEPT työskentelee isoissa tehtaissa ja voimalaitoksissa. sin. Työturvallisuudesta säästäminen saattaisi tulla kalliiksi tapaturman sattuessa. – Esimerkiksi meidän kaikilla telineasentajilla kuuluvat turvavaljaat työvaatetukseen, niitä ilman ei töihin voi lähteä. Voimalaitoksissa ja teollisuudessa, missä käsitellään kemikaaleja, yhden hengen suojavaatetuksen hinta on noin 3 500 euroa. Siihen sisältyvät niin haalari, kypärä, suojalasit, naamari kuin myrkyistä varoittava hälytyslaite ja turvavaljaat. Normaaleilla työmaillakin pukeutuminen on haastavaa, sillä työntekijöiden pitää vaihtaa sujuvasti ulkotöistä pak-

kasesta sisätiloihin jopa 30– 40 asteen lämpöön. Kerrospukeutuminen ja urheilualusasut auttavat.

Hyväkuntoisia työntekijöitä Yrityksellä on työntekijöitä ympäri vuoden noin 70, mutta kesäisin kun tehtaiden vuosihuoltoja tehdään, jopa 160. Näistä osa on opiskelijoita ja vuokratyövoimaa. Lähiseutujen työntekijöiden lisäksi on myös ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, joiden työpanokseen Enlund on erittäin tyytyväinen. Yhteistyötä yritys tekee muun muassa SEDU:n eristyspeltiseppäkoulutuksen

kanssa, josta on otettu harjoittelijoita. Toimitusjohtaja kertoo itse kouluttavansa työntekijät. – Fyysiset vaatimukset esimerkiksi telineasentajille ovat melkoiset. Se on raskasta ja vaarallistakin työtä, päivän mittaan nostetaan monia tonneja rautaa. Yritys tekeekin kaikille telineasentajilleen ennen koulutusta kuntotestin, UKK-kävelytestin.

Lama on nousun alku PEPT Oy:llä on kaksi yksikköä Kokkolassa, yksi Kuusankoskella, tuotantotilat Kaustisilla ja Pietarsaaressa muun muas-

sa tarvikemyynti. Perheyrityksessä ovat mukana myös Enlundin pojat vaimoineen. PEPT Oy aloitti toimintansa vuonna 1992. – Laman aikana, kun ihmiset kuvittelevat, että maailmanloppu tulee, niin Juha yleensä sanoo, että nyt se nousukausi alkaa, Enlund nauraa. Parin viime vuoden aikanakin yritys on kasvanut. – Vuosina 2009–2010 ja nyt alkuvuodesta olemme rekrytoineet enemmän henkilökuntaa kuin periaatteessa koskaan aiemmin. Isoja asiakkaita ovat esimerkiksi Talvivaaran voimalaitos ja UPM:n tehtaat.

Enlund korostaa positiivista ajattelua, että henki on hyvä ja töihin on mukava tulla. Yrittäjien pitäisi myös miettiä jatkajaa ja jakaa osaamistaan ajoissa. – Minulla on aina ainakin 10 ideaa, niistä 2 taikka 3 pystyn toteuttamaan, jotta muut pysyvät mukana, Enlund nauraa.

Pohjanlahdentie 64, 68600 Pietarsaari P. 0400 665 392 www.pept.fi

ilmoitus

Turvalliset aidat asiakkaan toiveiden mukaan Oletko koskaan ajatellut, mistä urheilukenttää tai teollisuuslaitosta ympäröivä verkkoaita tulee? Etenkin, jos ollaan Pohjanmaalla, niin hyvin todennäköisesti Jepo Junimegiltä. Uusikaarlepyyn Jepualla sijaitseva Jepo Junimeg huolehtii kaikenlaisista aitaratkaisuista. Erityisesti teollisuuslaitoksia ja urheilukenttiä on aidattu yrityksen aidoilla. Aitojen asiakkaat ovat paljolti Pohjanmaalla, jossa asiakaskuntaa riittää. Yritys on tehnyt paljon yhteistyötä muun muassa Puolustusvoimien sekä Pietarsaaren, Kokkolan ja Vaasan alueen teollisuuslaitosten kanssa. Jepo Junimegin aitoja voi nähdä myös hirviaitoina valtateiden varsilla etenkin Pohjanmaalla. Pohjanmaalle toimitetaan paljon myös kettuja minkkiverkkoja.

Koirille ja koirien ystäville Yritys toimittaa myös koira-aitauksia, sisäänmenoluukkuja ja jopa koirien lämmitettäviä vesikuppeja. Koirien ystävänä yrittäjä Marita Enroth pitää tärkeänä, että myös ulkona olevien koirien on hyvä olla. – Koiratarhat ovat hyvä tuote. Verkko ja alumiinirunko paloitellaan ja hitsataan meillä vakiokokoisiksi ja erikoismittaiset tilaukset tehdään tilaus-

työnä, jotta asiakas saa juuri tarvitsemansa, Enroth kertoo. Koiratarhoja hankkivat asiakkaat ovat ympäri maata. Kuljetusliike Transpoint hoitaa tarhojen kuljetuksen asiakkaan kotiovelle.

Asiakaspalvelua suomeksi ja ruotsiksi Jepo Junimeg on vuonna 1975 perustettu perheyritys, joka aloitti raskaan metallin alalla, mutta siirtyi vuonna 1990 kokonaan verkkoalalle. Yrityksen vahvuus on, että he käyvät itse paikan päällä asentamassa aidat. Jokainen ratkaisu tehdään yhteistyössä

asiakkaan toiveiden mukaan. Aidoissa yritys käyttää kotimaisen valmistajan tarvikkei-

ta. Aidan lisäksi asiakas saa yrityksen kautta samalla tilauksella myös portit ja tarvitta-

essa porttien tarvitsemat kulunvalvontajärjestelmät. – Portti voidaan avata esimerkiksi kännykällä, kellon mukaan tai numerokoodilla, Marita Enroth kertoo. Toimitusjohtaja Göran Enroth toimii lähinnä tuotannon puolella ja Marita Enroth myynnin puolella. Vaikka Jepo Junimeg sijaitsee ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, yritys palvelee sujuvasti molemmilla kotimaisilla kielillä. – Tyytyväiset asiakkaat palaavat meille aina uudestaan, palaute on ollut hyvää, Marita Enroth kertoo. Yrityksen tu-

levaisuus näyttää sikälikin hyvältä, että poika Tobias Enroth on lähivuosina jatkamassa toimintaa.

Jepo Junimeg Itäinen Jepuantie 394 66850 Jepua Puh. 06 764 2528 s-posti: junimeg@pp.inet.fi www.junimeg.com

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

Työ- ja elinkeinoministeriö ja ELY-keskukset:

Alueiden taloudessa ja työllisyydessä on positiivinen vire Seutukuntien talouden ja työllisyyden kehitysnäkymät nähdään pääosin valoisina. Eräissä seutukunnassa kasvu on jo nyt nopeaa. Kaivosteollisuus ja matkailu ovat monilla alueilla keskeisiä kasvualoja. Myönteistä kehitystä varjostavat kuitenkin meriteollisuuden vaikeudet ja matkapuhelinteollisuuden uhkakuvat. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois-Karjalassa, jossa taantumasta toivutaan nopeasti. Nämä arviot sisältyvät 3.3.2011 julkaistuun Alueelliset talousnäkymät -raporttiin, johon on koottu ELY-keskusten näkemykset 68 seutukunnan nykytilasta ja seuraavan vuoden talouskehityksestä. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna nykytilanne on parempi 59 seutukunnassa. Paljon viime vuotta parempana tilanne nähdään kolmella alueella: Etelä-Pirkanmaalla sekä Joensuun ja Kaustisen seudulla. Neljässä seutukunnassa tilanne on ennallaan. Kahden alueen, eli Turun ja Varkauden seutukuntien tilanne on nyt heikompi kuin vuosi sitten. Turun seudun tilannetta on heikentänyt telakan hiljentyminen. Varkauden seudun heikko tilanne johtuu paperiteollisuuden leikkauksista. Lähimmän puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53:n ja vuoden kuluessa 59 seutukunnan alueel-

Pohjois-Lappi

Tunturi-Lappi

Elinkeinoelämä

odotukset syksylle 2011

tilanne nyt

Itä-Lappi

Nykytasolla (15) Parempi (49) Paljon parempi (4)

Itä-Lappi

Heikompi (2) Nykytasolla (4) Parempi (59) Paljon parempi (3)

Torniolaakso Rovaniemi

Kemi-Tornio

Koillismaa

Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä.

Oulunkaari

Oulu

Alueelliset talousnäkymät 1/2011

Oulunkaari

Oulu

Alueelliset talousnäkymät 1/2011

Kehys-Kainuu

HaapavesiSiikalatva

Ylivieska

Kokkola

Kajaani

Pielisen Karjala

Ylä-Savo

Kaustinen

Järviseutu

Seinäjoki

Kuusiokunnat Sydösterbotten

Suupohja YläPirkanmaa

20. Government of Åland PohjoisSatakunta

VakkaSuomi

SisäSavo

KeskiKarjala

Jyväskylä

Jämsä

LounaisKaakkoisPirkanmaa Pirkanmaa EteläPirkanmaa

Joutsa

Imatra

Kouvola Riihimäki Loviisa Helsinki

Åboland-Turunmaa

Raasepori

la. Heikkenevää kehitystä ei odoteta enää missään seutukunnassa. Yritysten tilanteet saattavat kuitenkin muuttua nopeasti. Tällä hetkellä odotetaan Nokian suunnitelmien täsmentymistä varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Meriteollisuuden vaikea tilanne heijastelee Turun seudun ohella etenkin Rauman ja Porin seutukuntiin. Kouvolan seudulla paperiteollisuuden työpaikat vähenevät edelleen.

KotkaHamina

Jämsä

Imatra Lahti Lappeenranta Kouvola

Riihimäki

Turku

Loviisa

Salo

Åboland-Turunmaa

Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan Joensuun seudulla, joka kasvaa seudun metalliteollisuuden hyvän kehityksen myötä. Myös PielisenKarjalassa on monin tavoin positiivinen vaihe, ennen muuta matkailussa. Lähimmän vuoden kuluessa on vahvaa kehitystä myös Kemi-Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla.

Savonlinna Mikkeli

Forssa

Raasepori

Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako

Kaivostoiminta ja matkailu monilla alueilla kehityksen vetureina

KeskiKarjala

Joutsa

Hämeenlinna Loimaa

Joensuu Varkaus

Pieksämäki

LuoteisPirkanmaa

Helsinki

Porvoo

SisäSavo

Jyväskylä

LounaisKaakkoisPirkanmaa Pirkanmaa EteläPirkanmaa

Rauma VakkaSuomi

Kuopio

Äänekoski

Keuruu

Tampere

Pori

Mikkeli

Forssa

Salo

YläPirkanmaa PohjoisSatakunta

Lahti Lappeenranta

Suupohja

20. Government of Åland

Savonlinna

Hämeenlinna Loimaa

Kuusiokunnat

Pieksämäki

LuoteisPirkanmaa

Turku

Seinäjoki

Sydösterbotten

KoillisSavo

SaarijärviViitasaari

Järviseutu

Joensuu Varkaus

Keuruu

Tampere

Pori

Rauma

Kyrönmaa

Kuopio

Äänekoski

Pielisen Karjala

Ylä-Savo

Kaustinen Vaasa

KoillisSavo

SaarijärviViitasaari

Kajaani

NivalaHaapajärvi

Jakobstadsregionen

Vaasa Kyrönmaa

HaapavesiSiikalatva

Ylivieska

Kokkola

NivalaHaapajärvi

Jakobstadsregionen

Kehys-Kainuu

Raahe

Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisiin arvioihin monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Uusia kaivoksia on rakenteilla muun muassa Pohjois-Lapissa, Raahen seudulla ja Joensuun seudulla. Useat kaivokset ovat myös laajentamassa toimintaansa. Kaupan alalla on tulossa isoja investointeja Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailun näkymät ovat hyvät ja ala investoi useissa Itä-Suomen seutukunnissa.

KotkaHamina

Porvoo

Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako

Monissa seutukunnissa on pitkälle vietyjä investointisuunnitelmia niin tuuli- kuin bioenergian osalta ja odotukset uusiutuvan energiatuotannon suhteen ovat kasvussa.

Työttömyys alenee – osaavan työvoiman saatavuus vaikeutuu tulevaisuudessa Työttömyys on laskenut koko maassa ja monin paikoin odotettua ripeämmin. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkitty-

minen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Puolen vuoden sisällä työttömyyden odotetaan helpottuvan 50:n ja vuoden kuluessa 52 seutukunnan alueella. Työttömyys nousee kesällä kausiluonteisesti muun muassa Tunturi-Lapissa ja muissa matkailuun tukeutuvissa seutukunnissa. Osaavan työvoiman saatavuus ei ole tällä hetkellä merkittävä ongelma. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuus kuitenkin heikkenee. Puolen vuoden kuluessa työvoiman saatavuuden ennakoidaan vaikeutuvan 13 seutukunnassa ja vuoden kuluessa 40 seutukunnan alueella. Sosiaali- ja terveydenhoitoala pysyy edelleen työvoiman saatavuuden kannalta vaikeana alana. ”Alueelliset talousnäkymät” on työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu. Kevään 2011 raportin julkistamistilaisuuden Kuopiossa avasi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Tallenne lähetyksestä on osoitteessa www.temtoimialapalvelu.fi. Alueelliset talous- ja työllisyysnäkymät seutukunnittain nyt, kuuden kuukauden ja vuoden kuluttua on saatavilla karttamuotoisena esityksenä verkosta osoitteesta: www. temtoimialapalvelu.fi

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

ilmoitus

Oulun ammattikorkeakoulussa opitaan yrittäjyyttä Tuoreen strategian mukaan Oulun seudun ammattikorkeakoulu ”suhtautuu myönteisesti yrittäjyyteen ja tukee yrittäjyyttä sekä opiskelijoiden että henkilökunnan keskuudessa”. Tavoite on, että ammattikorkeakoulusta valmistuu menestyviä yrittäjiä. – Numeerinen tavoite on vuosittain 10 uutta opiskelijoiden perustamaa yritystä, kertoo yrittäjyyden yliopettaja Jouko isokangas, joka hoitaa myös keksintövastaavan ja yrittäjyyskoordinaattorin tehtäviä koko ammattikorkeakoulussa. Yrittäjyyskoulutuksen kehittämisestä on lähinnä vastuussa liiketalouden yksikkö, mutta yrittäjyysopintoja on pyritty viemään kaikkien yksiköiden opetussuunnitelmiin. – Pyrimme tuomaan yrittäjyyttä esiin yhtenä uravaihtoehtona. Yrittäjämäistä toimintaa pyritään oppimaan projektiopinnoissa, joiden määrä onkin kasvanut ja merkitys oppimisessa lisääntynyt.

Keksinnöistä tuotteiksi Ammattikorkeakoulussa on muun maussa mallinnettu keksintöjen kaupallistamisprosessi. – Pyrimme tukemaan keksintöjen kaupallistamista, olivat ne opiskelijoiden tai hen-

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) uudistetuissa strategioissa yrittäjyys on nostettu yhdeksi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi. Tavoite on synnyttää alueelle uutta liiketoiminta ja kehittää koulutuksen avulla yrittäjyydessä liiketoimintaosaamista.

kilökunnan tekemiä. Asiantuntijaryhmät arvioivat keksintöjä ja auttavat keksijää viemään niitä eteenpäin. Prosessi pohjautuu keksintöjen osalta keksintölakiin. Menettelytapa ja prosessi riippuvat siitä, onko keksintö syntynyt avoimessa tutkimuksessa, sopimustutkimuksessa vai muussa tilanteessa, ja kenellä ovat siihen oikeudet. Keksintö määritellään niin, että se pitää olla patentoitavissa.

Ideat esiin ja hautomoon Vuosittain Oamkissa järjestetään Kick Start -liikeideakilpailu, jolla pyritään saamaan toteuttamiskelpoisia liiketoimintaideoita ja mahdollisuuksia esille. Ideoita pyritään löytämään aktiivisesti myös opintojaksoilla. Hautomo-opinnoissa kehitetään opinnoissa ja esimerkiksi kilpailuissa syntyneitä ideoita eteenpäin. Esihautomossa liiketoimintaidea jalostetaan valmiiksi liiketoimintasuunnitelmaksi, jonka avulla voi käydä esimerkiksi rahoittajan kanssa neuvottelut.

– Tällä hetkellä meillä on noin 60 opiskelijaa ja liiketoimintaideaa esihautomossa. Jokainen idea ei tietenkään johda uuteen yritykseen, Isokangas tarkentaa. – Hautomossa taas on jo juridisesti perustettu yritys. Viime vuonna hautomossa kehitettiin 9 yrityksen toimintaa. Yrityksiä on syntynyt lähes kaikilta koulutusaloilta. Opiskelijoita kannustetaan muutenkin omien yritysten perustamiseen, joita voi hyödyntää yrittäjyyden oppimisessa. Esimerkiksi liiketalouden yksikössä opiskelijat ovat perustaneet Trapesti Oy:n ja kulttuurialan yksikköön ollaan perustamassa lähinnä opiskelijoiden toimesta osuuskuntaa.

Yritykset mukana koulutuksessa Oamk tekee läheistä yhteistyötä muun muassa PK-yritysten, Pohjois-Pohjanmaan yrittäjäjärjestön ja kaupungin kanssa yrittäjyyskoulutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä. Keskon kanssa on käynnistetty kauppiasyrittäjyys-

opinnot, joissa on tällä hetkellä mukana toistakymmentä kauppiasurapolusta kiinnostunutta opiskelijaa. Isokankaan mukaan yhteistyöstä on suurta hyötyä koulutussisältöjen suunnittelussa. Uutta on InnoWeek-opintojakso, jossa opiskelijat tekevät intensiivityöskentelynä monialaisissa tiimeissä lähinnä PKyritysten tai julkishallinnon kehittämistoimeksiantoja. – Nyt ensimmäisessä kokeilussa mukana on 40–50 opiskelijaa, kolmesta eri yksiköstä, pääosa liiketalouden opiskelijoita. Inno Start taas on päivänmittainen kokonaisuus, jossa on jo kokeiltu esimerkiksi Oulun Nallikarin ja Hietasaaren alueen kehittämisen ideoimista. Perinteisempi yhteistyön muoto ovat kehittämis- ja tutkimushankkeet, joihin rahoitus haetaan ulkopuolelta. Oamkin nettisivuja uudistetaan parhaillaan niin, että yritykset löytävät helposti yrityksiä palvelevat yhteistyömahdollisuudet.

Oulun seudun ammattikorkeakoulusta (Oamk) valmistuu osaavia ammattilaisia työja elinkeinoelämän sekä kulttuurin tarpeisiin. Oamkissa on noin 9 000 opiskelijaa ja 800 työntekijää. Toimimme Oulussa, Oulaisissa ja Raahessa. Lisäksi projektiluonteista toimintaa on useilla paikkakunnilla Pohjois-Suomessa. Järjestämme korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta, ammatillisia erikoistumisopintoja, opettajan pedagogisia opintoja, avointa ammattikorkeakouluopetusta sekä täydennyskoulutusta. Hakuajat: tutkintoon johtaviin koulutuksiin 7.3.–12.4.2011, ammatillisiin erikoistumisopintoihin 4.4.–13.5.2011. Yritysyhteistyö hyödyttää molempia Yritysten kanssa pyritään pitkäaikaiseen syvälliseen yhteistyöhön. Tähän on kehitetty partneriyhteistyösopimus,

jossa yhteistyöstä sovitaan kerrallaan vuoden ajaksi. – Partneriyhteistyössä voidaan yhdessä suunnitella, miten harjoittelun, opinnäytetöiden ja projektien sekä muiden palvelujen kautta yrityksen toimintaa voidaan kehittää. Partneriyhteistyösopimuksia hoitavat nimetyt kolme työelämäyhteistyökoordinaattoria. Partneriyhteistyö on toistaiseksi yrityksille maksutonta. Työelämäyhteistyöstä on monenlaista hyötyä. Opiskelijat saavat opintopisteitä ja pääsevät mukaan kehittämään oikeitten yrityksien ja organisaatioiden toimintaa. Pitkäaikaiset opintoihin liittyvät ja samaan yritykseen kohdistuvat tehtävät tuovatkin monelle työpaikan. Yritykset taas saavat monenlaista apua esimerkiksi markkinoinnin, myynnin, toimintatapojen, tuotteiden ja liiketoimintaprosessien kehittämiseen.

Oulun seudun Ammattikorkeakoulu Kiviharjunlenkki 1 B, 90220 OULU Puh: 010 27 21030 www.oamk.fi

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011 Kuva: Pasi Pitkänen

Luottamus talouteen ja työllisyyteen kohentunut kaikilla alueilla Luottamus kuntien talouteen on taantuman jälkeen kohentunut kaikilla alueilla. Taustalla ovat kuntien verotulojen kasvu, tiukempi velkakuri, kohentuneet työllisyysnäkymät sekä kasvaneet kaupan ja palveluiden sekä erityisesti asuntorakentamisen investointinäkymät. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton tilaamasta uusimmasta Aluebarometritutkimuksesta, jonka on tehnyt Tilastokeskus. Aluebarometrin luottamusluku on noussut taantuman aikaisista pakkaslukemista plussan puolelle vahvistuen koko ajan vuoden 2010 aikana. Kehitysnäkymät ovat parantuneet etenkin maakuntien keskusseuduilla, mutta myös monilla niiden ulkopuolisilla alueilla. Helsingin metropolialueella

asuntorakentamisen luottamusluku on korkeampi kuin kertaakaan aikaisemmin tarkastelujaksolla 1991–2010. Kaupan ja palveluiden sekä teollisuuden investointiaikeet ovat aikaisempaa korkeammalla tasolla kaikilla alueilla. Parhaimmiksi yleiset kehitysnäkymät arvioidaan nyt Kanta-Hämeessä, Pohjois-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Lapin maakunnassa.

Verotulot kasvavat keskuksissa – reuna-alueet maltillisia velanotossa Verotulojen odotetaan kasvavan keskusalueilla vahvemmin kuin maakuntien reuna-alueilla. Sen sijaan velanottoon turvaudutaan keskuksissa jossain määrin muita kuntia enemmän. Kuntatalouden tasapainot-

tamisen keinovalikoima kuten tuloveroprosentin, maksujen ja kiinteistöveron korottaminen sekä investointien vähentäminen on aikaisempaa selvästi maltillisemmin käytössä vuonna 2011. Päättäjät arvioivat, että näihin keinoihin joudutaan turvautumaan jälleen laajemmin vuoden 2011 jälkeen. Vuotta 2011 seuraavina 2–3 vuonna kunnista 160 arvioi edelleen korottavansa tuloveroprosenttiaan. Kaksi kolmesta vastaajasta uskoo kuntien välisen yhteistyön kehittyvän myönteiseen suuntaan. Päättäjät korostavat seutukunnallista yhteistyötä. Myös suhteita elinkeinoelämään korostetaan aikaisempaa enemmän. Kriittisimmät arviot kuntayhteistyöstä annetaan Helsingin metropolialueel-

la ja teollisilla kaupunkiseuduilla. Pohjois-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Karjala ja Kainuu kuuluvat maakuntiin, joissa kuntayhteistyössä nähdään muita enemmän ongelmia. Aluebarometrin avulla päättäjien luottamusta talouteen, investointeihin ja työllisyyteen kunnissa on nyt seurattu yhtäjaksoisesti 20 vuotta. Järjestyksessään 39. kyselyyn on vastannut noin tuhat päättäjää puolivuosittain. Kyselyn perusjoukkoon kuuluu yhdeksän päättäjää jokaisesta Suomen kunnasta. Päättäjät edustavat joko virkamiesjohtoa tai luottamuselinten puheenjohtajia. Aluebarometri on löydettävissä osoitteessa: www.tem.fi/ julkaisut

Kuva: Pasi Pitkänen

Kiistelty postilaki hyväksytty Eduskunnan täysistunto hyväksyi toisessa ja ratkaisevassa käsittelyssä kiistellyn postilain. Lain hyväksymisen puolesta äänesti 108 ja sitä vastaan 72 kansanedustajaa. Lain vastustajat ovat pelänneet sen heikentävän hajaasutusalueen palveluja. Laki hyväksyttiin kuitenkin liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön mukaisena. Va-

liokunta tiukensi hallituksen esitystä siten, että jokaisessa kunnassa täytyy edelleenkin olla vähintään yksi postin yleispalvelua tarjoava toimipiste. Hallitus oli esittänyt, että asiakkaiden täytyy saada peruspostipalvelut ”kohtuullisen matkan päässä” vakituisesta asunnostaan. Hallituksen esitys muuttui eduskuntakäsittelyssä myös

siten, että toimiluvat uusille postialan yrityksille myöntää valtioneuvosto, ei liikenne- ja viestintäministeriö. Eduskunta ilmaisi huolensa myös haja-asutusalueiden postinjakelun rahoituksesta, jos alalle tulevat uudet yksityiset yritykset keskittyvät vain kannattavimmille alueille eli suuriin kaupunkeihin. Lausumassaan eduskunta edellyttää,

että hallituksen tulee arvioida miten yleispalvelun rahoitus voidaan turvata, jos yleispalvelusta aiheutuu postiyritykselle kohtuuttomia kustannuksia. Eduskunta vaatii myös, että hallitus seuraa postimarkkinoiden kehittymistä sekä palvelujen hintoja ja saatavuutta ja toimittaa asiasta selvityksen eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle.

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

Verotyöryhmän ehdotusten vaikutus yritysten sukupolvenvaihdoksiin 21.12.2010 julkistettu Hetemäen verotyöryhmän raportti sisältää ehdotuksia, jotka toteutuessaan vaikuttaisivat myös perintö- ja lahjaverotukseen sekä yritysten sukupolvenvaihdoksiin. Voimassa oleviin sukupolvenvaihdoshuojennuksiin nähden ehdotukset johtaisivat verotuksen kiristymiseen. Muutosehdotukset kannustavat saattamaan suunnitteilla olevat sukupolvenvaihdosjärjestelyt pian loppuun.

Perintö- ja lahjaveroasteikot Perintö- ja lahjaveroasteikkoihin työryhmä ehdottaa muokkausta, joka toisaalta lieventäisi progressiota mutta toisaalta kiristäisi suurten perintöjen ja lahjojen verotusta. Ehdotukset eivät ole täysin konkreettisia, vaan esimerkinomaisia. Työryhmä mm. ehdottaa, että yli mil-

joona euroa ylittäviin perintöihin sovellettaisiin 16 prosentin verokantaa I-veroluokassa. Vuosina 2008 ja 2009 on perintö- ja lahjaverotusta juuri lievennetty, kun luovuttiin III-veroluokasta ja I-veroluokan korkein veroprosentti alennettiin 16 prosentista 13 prosenttiin. Suuret lahjat kannattaisi siten harkita annettavaksi ennen mahdollista asteikon kiristymistä.

Sukupolvenvaihdoshuojennuksiin liittyvä ns. leikkurisäännös Perintö- ja lahjaverolain 55– 57 §:ssä säädetään yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoshuojennuksista perintö- ja lahjaverotuksessa. Normaalitapauksessa perintö- tai lahjavero maksetaan omaisuuden käyvän markkina-arvon perusteella. Lahjojen ja perintöjen osalta huojennus toimii siten, että käyvän arvon sijasta

yritysvarallisuus arvostetaan 40 prosenttiin vertailuarvostaan. Vertailuarvo lasketaan varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain säännösten mukaisesti. Vertailuarvoon liittyy ns. leikkurisäännös, jonka mukaan vertailuarvo voi kohota vuosittain enintään 50 prosenttia, vaikka yrityksen todellinen arvo nousisi huomattavasti tätä enemmänkin. Leikkurilla on olennainen merkitys silloin, kun perinnön tai lahjan kohteena on kasvuyritys. Pohdittuaan verotuksen oikeudenmukaisuutta ja verohuojennusta, on työryhmä päätynyt esittämään, että leikkurisäännöksen soveltamisesta luovuttaisiin perintö- ja lahjaverolain huojennusta laskettaessa. Käytännössä tämä uudistus lähentäisi joissakin tapauksissa vertailuarvoja käypiin arvoihin nähden. Työ-

ryhmä on laajemminkin nostanut raporttinsa perusteluissa esille verotuksen yhdenvertaisuuden ja haluaa avata keskustelua koko sukupolvenvaihdosten huojennusjärjestelmän hyväksyttävyydestä.

Perintönä tai lahjana saadun yrityksen myynnin verotus Kun lahjaksi tai perintönä saatu yritys myydään, pidetään luovutusvoittoverotuksessa todellisena hankinta-

menona perintö- ja lahjaverotuksessa määriteltyä käypää arvoa eikä huojennettua arvoa, jonka mukaan perintö- tai lahjaverot on määrätty. Tältä osin työryhmä ehdottaa muutosta, että jatkossa todel-

ilmoitus

Fibrocin palvelut laajenevat omistajanvaihdoksen myötä − tarkastuspalvelut ja nostoapuvälineiden valmistus voimakkaassa kasvussa Erityisesti kaivosteollisuudelle teräsköysituotteita tekevä Fibroc Oy panostaa nyt vahvasti myös tarkastuspalveluun. Omien sertifioitujen tarkastajien ja luotettavien yhteistyökumppaneiden avulla yritys suorittaa lähes kaikki markkinoiden tarvitsemat lakisääteiset nostoapuvälineiden vuositarkastukset. Jatkumo on luonteva kattavien nostoapuvälineiden suunnittelulle ja valmistukselle. Jo yli 35 vuotta toiminutta yritystä on luotsannut viime syksyisestä yrityskaupasta lähtien Paavo Lehto. Fibrocin uudella omistajalla on taustallaan 15 vuoden kokemus metsäteollisuudesta. − Olen pystynyt hyödyntämään aiemman työhistoriani aikana luomiani kontakteja niin yhteistyökumppani- kuin asiakasverkostonkin laajentamisessa. Hyvä maine ja yhteistyökykyisyys sekä molemminpuolinen luottamus synnyttävät win-win -tilanteen. Fibroc saa uusia asiakkaita, ja asiakkaat selkeitä kustannussäästöjä yrityksen tarjoamien palveluiden kautta, kiittää Lehto. Yrityksen referenssiasiakkaita ovat muun muassa Stora Enso, Fortum, Sandvik, Oulu Energia ja Betamet.

Kohti kattavampaa palvelukokonaisuutta Fibroc Oy jatkaa jo tunnettua liiketoimintaansa tutun henkilöstön voimin. − Hyödynnämme olemassa olevaa osaamistamme teräsköysituotteiden tekemisessä, ja pääasiallinen asiakasryhmämme on kaivosteollisuus ja sen koneet ja laitteet. Lisäksi valmistamme erilaisia asiakaskohtaisia nostoapuvälinesovelluksia, Lehto kertoo. Fibrocin voimakkaasti kasvava perusliiketoiminta perustuu kaivosteollisuuslaitteiden komponenttivalmistukseen. Jo 40 prosenttia globaaleista kaivosporalaitteiden markkinoista kuuluu yrityksen varaosatoimitusten piiriin. Nostoapuvälinepuoli kattaa kaiken nostamiseen liittyvän nostu-

Nostovälinetarkastaja Eero Koistinen työssään (Kuva: J. Ollila). reista nostoapuvälineisiin. − Olemme asiakkaidemme kumppani kaikissa nostamiseen ja siirtämiseen liittyvissä kysymyksissä. Suunnittelemme, valmistamme ja toimitamme parhaan, soveltuvimman ja edullisimman ratkaisun laadukkaista komponenteista juuri asiakkaan tarpeeseen. Lisäksi käytämme laadukkaita länsimaisia valmistajia, joiden tuotteet ovat luokiteltuja ja luotettavia. Fibroc Oy panostaa kokonaisvaltaiseen palveluun. Yh-

Toimitusjohtaja Paavo Lehto on iloinen yrityksen hyvistä tulevaisuuden näkymistä (Kuva: J. Ollila).

teistyöverkoston avulla kehitetään tuoteperhe, joka kattaa koko nostamisen elinkaaren laitevalmistuksesta ja ensiasennuksesta jälkimarkkinointiin, huoltoon ja tarkastukseen asti. Tavoitteena on koko Suomen kattava myyntija tarkastusliiketoiminta.

Markkinoiden edullisimmat tarkastuspalvelut laadusta tinkimättä Fibrocin tarjoama tarkastuspalvelu kattaa myös muiden tahojen toimittamat nosto-

välineet. Lain ja määräysten mukaan tarkastus on suoritettava vuosittain. − Oman sertifioidun tarkastajamme pätevyys riittää 10 tonnin teollisuusnostimien tarkastukseen asti. Keskitymme itse tietyn tyyppisiin tarkastuksiin, mutta voimme luotettavien yhteistyökumppaneidemme avulla suorittaa lähes kaikki markkinoiden vaatimat tarkastukset, Lehto painottaa. Yrityksen tarkastusliiketoiminnan vahvaa kasvua sii-

vittää palvelun edullisuus ja erinomainen hinta-laatusuhde. − Laadusta emme tingi. Kevyt kustannusrakenteemme mahdollistaa asiakasystävällisen hinnoittelun, ja tehokkuus sekä toiminnan notkeus ovat valttejamme. Lisäksi pitkä kokemus on vahvuutemme. Jos asiakkaamme nosto-ongelma tai laitevaurio vaatii käyntiä paikan päällä, lähetämme asiakkaan luo kokeneimman miehemme, joka takuuvarmasti löytää ratkaisun ongelmaan, lupaa Lehto. Palvellakseen asiakasyrityksiään entistä paremmin Fibroc Oy muuttaa tulevaisuudessa suurempiin tiloihin lähemmäs Oulun keskustaa.

Fibroc Oy Rakentajantie 6 90940 JÄÄLI Puh: 08 816 6927 Faksi: 08 816 6928 www.fibroc.fi

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

liittyy viiden vuoden karenssiaika. Pitkäjänteinen yrittäminen kestää usein huomattavasti tätä pidempään, eli usein on tilanne se, että luovutusvoitto lasketaan 40 prosentin hankintameno-olettaman mukaan, kun taustalla on vähintään 10 vuoden omistusaika. Näissä tapauksissa luovutusvoittoverotukseen kohdentuva muutosehdotus ei tuota muutosta veron määrän laskentaan, ellei samalla muuteta hankintameno-olettaman laskentatapaa.

Varautuminen muutoksiin

lisena hankintamenona pidettäisiin sitä arvoa, josta verot on määrätty. Muutos kiristäisi luovutusvoiton verotusta tilanteissa, joissa voitto lasketaan todellista hankintamenoa sovelta-

en. Muutos jää ehdotetussa muodossaan merkitystä vaille silloin, kun luovutusvoiton laskennassa on edullisinta käyttää hankintameno-olettamaa. Perintö- ja lahjaverolain huojennussäännöksiin

Yllä todetun ohella vaikuttaa pääomatuloveroprosentin kaavailtu nostaminen 28 prosentista 30 prosenttiin luovutusvoittojen verotusta kiristävästi esimerkiksi yrityskaupoissa. Monet merkit viittaavat siihen, että yritysten omistajanvaihdosta suunnittelevien on syytä seurata muutosehdotusten etenemistä ja varautua tarvittaessa nopeastikin toteuttamaan järjestelyt, mikäli tavoitteena on että järjestelyihin sovelletaan nykyisiä eikä kiristyviä veroseuraamuksia. Vasta seuraava eduskunta tulee säätämään uudet verolait ja täsmällistä tietoa niiden sisällöstä ei ole tässä vaiheessa vielä kenelläkään. Sanna Kojola Veroasiantuntija, OTK, HM KPMG Oy Ab

ilmoitus

Golfia ja tuoretta kalaa Ravintola Kuharanta Kuortaneella on nimensä veroinen - ravintolan parhaimpiin valtteihin kuuluu kermainen kuhakeitto. Eikä kuha ole mitä tahansa, vaan paikallisten kalastajien Kuortanejärvestä kalastamaa. – Ruuasta saamme jatkuvasti kiitosta. Ihmisiä tulee ilman mainostusta pitkältä maakunnasta tänne lounaalle, kertoo myyntisihteeri Iida Lampinen. Kuharannan ruoka on maistuvaa, mutta erikoiskikkoja ei käytetä eikä gourmetravintolaksi haluta. Ympäristö miellyttää kävijöiden silmää, vanhat meijerin ja osuuskaupan tienoot toimivat perheyrityksen tiloina. Kesällä rantaan pääsee veneellä. Paikka onkin suosittu niin yritystilaisuuksien kuin perhejuhlien pitopaikkana.

Golfia aikaisin keväällä Ravintolan vieressä toimii Kuortane Golf. – Golfkentän sijainti on otollinen,, se on monesti maamme ensimi mäisiä keväällä avaavia kenttiä, ennen Tampereen ja Seinäjoen kenttiä. Joskus meillä on pelattu vielä itsenäisyyspäivänä ja jopa jouluna, Lampinen kertoo. Kenttä sopii hyvin niin aloitteleville kuin kehittyneemmillekin pelaajille Majoitusrakennus Golfhaussiin mahtuu 27 yöpyjää. Saunomaan pääsee tilausrantasaunoissa, joista toisen terassilla voi myös kylpeä poreammeessa tuulen suojassa. Talvisin Kuharanta toimii tilausravintolana, mutta kesäl-

lä ravintola palvelee joka päivä.

Ravintola Kuharanta Kuortane Golf www.kuharanta.fi www.kuortanegolf.fi myynti@kuharanta.fi Puh: 020 198 3098

ilmoitus

– Yrityksen suurin työmaa on ollut vuosina 2009-2010 Pohjanmaan Kirjapainon uuden painotalon rakennustyömaa. Kokonaistoimitukseen kuului kaikki maa-ainestoimituksista ja vihertöistä asti. Pääurakoitsijana painotalolla toimi Rakennus Forsström, joka on Hulden & Söner Oy:n ohella merkittävä yhteistyökumppanimme.

Haudankaivuusta kaikki alkoi -

Maanrakennus Haaponiemen yhteistyö sujuu loistavasti!

Se tehdään, mitä luvataan – ja ajallaan

Maanrakennus Haaponiemi Oy:n liki kolmenkymmenen vuoden historiaan mahtuu monenmoisia vaiheita ja maanrakennusurakoita. Vuodesta 2008 lähtien yritystä on sen perustajan Jouko Haaponiemen rinnalla luotsannut tasavertainen yhtiökumppani Alpi Kattilakoski. Maanrakennus Haaponiemi toteuttaa kaikki maanrakennustoimeksiannot täsmällisesti ja luotettavasti. Jouko Haaponiemi aloitti ”maanmöyrimisen” jo 15-vuotiaana kaivamalla hautoja kolmen vuoden ajan. – Vuonna 1982 aloitin yritystoiminnan isäni avustuksella. Muutaman vuoden jälkeen hän lopetti leipätyönsä ja aloimme pyörittää yritystä kahdestaan. Reilut kaksi vuotta sitten isäni jäi eläkkeelle, ja kuvioihin astui yhtiökumppani Alpi Kattilakoski, jonka kanssa omistamme yrityksen puoliksi, kuvailee Haaponiemi yrityksen historiaa. Jo vuosia aiemmin Kattilakoski työskenteli Maanrakennus Haaponiemi Oy:ssä useamman vuoden ajan. – Alpi teki muutaman mutkan välillä, käväisi Ruotsin maallakin, mutta kun eteen tuli tilaisuus yritysjärjestelyyn ja

töitä oli enemmän kuin ennätimme tekemään, oli luontevaa pyytää hänet mukaan isommassa mittakaavassa. Ratkaisu on osoittautunut erittäin onnistuneeksi, Alpi on toiminnan mies ja haluaa nähdä työnsä tuloksen, Haaponiemi kiittää. Tällä hetkellä yrityksessä työskentelee tilanteesta riippuen 5–8 omaa miestä, ja lisäksi tarvittaessa käytetään aliurakoitsijoita. Kulunut vuosi on ollut yrityksen historian paras. – Viime vuosi oli historiamme paras ja liikevaihtomme ylitti miljoona euroa.

Kaikkea kaivon kannen vaihdosta satojen tuhansien urakoihin Maanrakennus Haaponiemi Oy tekee kaikkea mahdollista

maanrakennusalaan liittyen. Toimeksiantojen repertuaari ja kokoskaala on varsin laaja. Yritysasiakkaat tuovat taloon yli 80 prosenttia töistä. – Tarjoamme kokonaisvaltaisia urakoita. Talonpohjien kaivuu ja täyttö, salaojitukset, sadevesijärjestelmät, maa- ja kiviaines- sekä ruokamultatoimitukset ja muut maanrakennus- ja kaivinkonetyöt ovat tyypillisiä työtehtäviä. Viherrakentamistakin teemme tarvittaessa. Voi sanoa, että sellaista työtä ei vielä ole tullut vastaan, jota emme olisi pystyneet tarjoamaan. Pitkäaikaisten yhteistyökumppaniemme kautta järjestämme kaikki sellaisetkin lisäpalvelut, joihin oma kalustomme ei riitä, aina kallioporauksesta ja räjäytys-

Jouko Haaponiemen (vas.) rinnalla asiakkaita palvelee tasavertainen yhtiökumppani, Alpi Kattilakoski. Kuva: Anne Yrjänä töistä lähtien. Yrityksen puoleen kannattaa kääntyä missä tahansa alaan liittyvässä kysymyk-

sessä. Apu löytyy aina, oli kyse sitten 100 euron kaivon kannen vaihdosta tai satojen tuhansien kokonaisurakasta.

Maanrakennus Haaponiemi Oy Karsobackantie 30 B, 67600 Kokkola Puh. 0400 665 576 / Jouko Haaponiemi 0400 660 876 / Alpi Kattilakoski info@haaponiemi.fi • www.haaponiemi.fi

Maanrakennus Haaponiemen pitää kiireisenä yrityksen hyvä maine luotettavana ja asiansa osaavana maanrakennusalan ammattilaisena. Liki 30 vuoden kokemus ja suoraselkäinen tekemisen meininki tuovat taloon tarjouspyynnön toisensa jälkeen. – Asiakkaat luottavat siihen, että teemme sen minkä lupaamme, ja sovittuna aikana. Välillä toki saattaa tulla mutkia matkaan, mutta ikinä ei ole tarvinnut myöhästymissakkoja maksaa. Myöhästelyyn ei ole varaa – sana kiirii nopeasti, painottaa Haaponiemi. Jotain yrityksen toiminnasta kertoo myös Suomen Vahvimmat 2011 -sertifikaatti, joka myönnetään vain kymmenesosalle suomalaisista yrityksistä. Tällöin talouden on oltava kunnossa ja toiminnan mallikelpoista.

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

Yli 33 000 yritystä sai maksuhäiriömerkintöjä vuonna 2010 Konkurssien määrä väheni viime vuonna selvästi. Varsinkin pienten yritysten maksuvaikeudet kuitenkin jatkuivat ja yhteensä yli 33 000 yritystä sai uusia häiriömerkintöjä. Vuonna 2010 konkurssiin haettiin yhteensä 3 100 yritystä (-14%). Hakemusta käytetään myös viimeisenä perintäkeinona, ja osa näistä yrityksistä onkin onnistunut sopimaan velkojan kanssa saatavan suorittamisesta ja jatkamaan toimintaansa. Konkurssiin asetettiin Suomen

Asiakastieto Oy:n tilastojen mukaan 1 971 yritystä eli noin 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2009. Ko n ku r s s i a l i e v e m p i en maksuhäiriömerkintöjen määrä jatkoi kuitenkin kasvuaan. Asiakastiedon yritysrekisteriin tallennettiin viime vuonna yhteensä lähes 163

000 uutta maksuhäiriömerkintää. Valtaosa 49 prosentin kasvusta johtuu ns. ulosoton estemerkintöjen rekisteröintitavan muutoksesta. Jos rekisteröinnissä olisi käytetty vanhaa tapaa, olisi yritysten uusien maksuhäiriömerkintöjen määrä kasvanut 7,6 prosentilla.

Hämäläisyritykset vaikeuksissa Maksuhäiriömerkintöjä Asiakastieto rekisteröi viime vuonna yli 33 000 yritykselle eli noin 10 prosentille kaikis-

ta toimivista ja luokitelluista yrityksistä. Alueellisesti heikoimmassa jamassa ovat yritykset Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä, joissa yli 12 prosenttia luokitelluista yrityksistä sai maksuhäiriömerkintöjä vuonna 2010. Uudellamaalla yrityksistä noin 11 prosenttia sai maksuhäiriömerkintöjä vuoden aikana. Suhteellisesti selvästi vähiten (4,8 prosenttia) maksuhäiriömerkintöjä saivat ahvenanmaalaiset yritykset, mutta myös Pohjanmaalla (8,2 prosenttia) ja Etelä-Pohjan-

maalla (8,3 prosenttia) häiriöt olivat harvinaisempia kuin maassa keskimäärin.

Häiriömerkintöjen kasvu jatkuu tänä vuonna Asiakastiedon mukaan näyttää siltä, että pääosa suomalaisista yrityksistä on nyt onnistunut sopeuttamaan toimintaansa vastaamaan laskenutta kysyntää. Valmiiksi vahvat taseet ovat antaneet aikaa sopeutumiseen. Yritysten uusien maksuhäiriömerkintöjen Asiakastieto arvioi lisääntyvän vajaalla 10 pro-

sentilla myös vuonna 2011, mutta konkurssien määrä pysynee vuoden 2010 tasolla. Yritysasiakkaan maksukyky kannattaa selvittää huolellisesti ennen luoton tai maksuajan myöntämistä ja seurata sitä koko asiakassuhteen ajan. Esimerkiksi 5-portainen Maksumittari osaa ennakoida luotettavasti yrityksen tulevaa maksukäyttäytymistä. Yritystoiminnan maksuhäiriötilastot löytyvät osoitteesta www.asiakastieto.fi/asiakastieto/tilastot/

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

ilmoitus

Muoviosia suunnittelusta valmistukseen asti Österberg-groupiin kuuluu myös muoviyritys Österberg Plastic. Yritys tarjoaa esimerkiksi sähköteollisuudelle muovikomponenttien kokoonpanoratkaisuja. Yritys palvelee asiakkai-

Wel-Mach tekee koneistusta alihankintana Oy Wel-Mach Ab on kansainvälistä teollisuutta palveleva metallialan alihankintoihin keskittynyt konepaja Vaasassa. Yritys syntyi vuonna 2010, kun Österberg Groupiin kuuluva Petsmo Products jaettiin kahteen yritykseen. WelMach Oy Ab keskittyy hitsaukseen, koneistukseen, kokoonpanoon ja pintakäsittelyyn. – Voimme asiakkaan tarpeitten mukaan tarjota kokonaisuuksia, jotka sisältävät kaikkia näitä, ja pyrimme siinä olemaan vahvoja, kertoo Wel-Machin ja Petsmo Productsin toimitusjohtaja Jens Österberg.

Yritys keskittyy alihankintaan suuryrityksille. Yrityksen kattavaan kalustoon kuuluu muun muassa CNC-särmäyskoneita, CNCohjattu vannesaha, Mig-, Mag- ja Tig-hitsauslaitteet, sekä lasi- hiekka ja rautakuulapuhalluslaitteet. Wel-Machin levyntyöstöosasto on erikoistunut yli 3 mm vahvuisen rauta- ja teräslevyn jalostukseen. Materiaalina käytetään tavallista terästä, ruostumatonta terästä ja muita erikoisteräksiä. Koneistusta varten yrityksellä on hyvin laaja konekanta. Koneistusosaston vahvuus on teknisesti vaativien

koneenosien valmistus valuraudasta, alumiiniseoksista sekä muista erikoisteräksistä. Kappaleet viimeistellään huolellisesti esimerkiksi teräskuula- tai lasikuulapuhalluksella ja märkämaalauksella. Wel-Machilla on ollut myös tytäryhtiö Eestissä vuodesta 2001 alkaen. Siellä tehdään lähinnä hitsaustöitä ja yksinkertaisempia koneistustöitä. Wel-Mach työllistää tällä hetkellä noin 40 ammattihitsaajaa ja koneistajaa. Liikevaihto on noin 6 miljoonaa euroa.

Petsmo Products palvelee maataloutta Petsmo Products on metallialan yritys, joka keskittyy jatkossa omiin tuotteisiin. Se valmistaa ja toimittaa koneita ja laitteita esimerkiksi rehukeittiöille, teurastamoille, biokaasulaitoksille, kompostointilaitoksille, kierrätyslaitoksille ja lietteenlevitykseen. Tuotevalikoimaan

kuuluvat muun muassa sekoittimet, homogenisaattorit, myllyt, murskaimet, rehupumput, säiliöt, keittimet, vaakajärjestelmät, pumput ja tuotantolinjat. Lietteen käsittelyyn on saatavissa muun muassa lietevaunuja, levitysvaunuja, lietesekoittimia ja multaimia.

Yrityksen strategia on jatkuvasti seurata alan kehitystä ja kehittää omia tuotteita sekä osaamista. Yrityksellä on yli 30 vuoden kokemus alalta ja se on markkinajohtaja rehukeittiöalalla. Petsmo Products työllistää noin 20 henkeä ja sen liikevaihto on noin 6 miljoonaa.

Pitkän kokemuksen palvelukonepaja Manor Oy on kansainvälistä teollisuutta palveleva metallialan alihankintoihin keskittynyt konepaja Kuortaneella ja Kurikassa. Yrityksen vahvuuksia ovat teräsrakenteiden ja putkikanavien hitsausosaaminen, raeja sinkopuhallus, märkämaalaus sekä pulverimaalaus. Monipuolisen konevalikoiman avulla on mahdollista valmistaa pieniä ja suuria kappaleita sarjatuotantona, sekä työstää raskaita teräsosia yksittäistuotantona. Manor Oy on palvelukone-

paja. Pitkä kokemus metalliteollisuuden alihankkijana on vahvistanut yrityksen asemaa osaavana ja luotettavana yhteistyökumppanina. – Joustavuus, palvelu ja resurssit yhdessä vahvan ammattitaidon kanssa takaavat asiakkaillemme oikea-aikaiset toimitukset. Laatujärjestelmämme on sertifioitu standardin ISO 9001:2008 mukaisesti, kertoo toimitusjohtaja Kaj Björkman. – Pyrimme kaikessa toiminnassamme ottamaan huomioon ympäristön ja sen hyvin-

voinnin, sekä kestävän kehityksen kehittämällä tuotantoamme ja oheistoimintojamme ympäristöystävällisemmäksi. Manor Oy:n Kurikan tehtaalla on vankka kokemus teräsrakenneprojekteista yli kymmenen vuoden ajalta. Yritys toimittaa erilaiset teräsrakennekokonaisuudet asiakkaan toivomusten mukaisesti. Toimitus voi sisältää suunnittelun, teräsrakenteiden kokoonpanohitsauksen, pintakäsittelyn, asennuksen ja kuorityöt sovitussa laajuudessa.

ta tuotekehityksestä alkaen, muotinvalmistukseen, muovin puristukseen, kokoonpanoon ja tuoteviimeistelyyn asti. Oma muotinsuunnittelu ja -valmistus takaavat asiakkaille täyden palvelun ja kustan-

nustehokkaan lopputuloksen. Yrityksen konekanta koostuu yli neljästäkymmenestä ruiskupuristuskoneesta. Österberg Plastics työllistää noin 40 ja liikevaihto on noin 7 miljoonaa.

Alihankintatehdas KGN Tool kansainvälistyy vauhdilla Vöyrissä toimivassa KGN Toolissa käydään läpi kokonaisvaltaista muutosprosessia. Tähän asti 40-vuotiaalla alihankintakonepajalla on ollut pääasiassa yksi globaali laiva- ja voimalaitosteollisuuden asiakas ja yksi liiketoimintasektori eli huoltotyökalut ja työkalusetit sekä alihankintakoneistukset. – Nyt keskitymme tuotteiden, palveluiden ja ratkaisujen toimittamiseen globaaleille asiakkaille neljälle kansainväliselle liiketoiminta-alueelle, jotka ovat laiva- ja voimalaitosteollisuus, tuulivoimateollisuus, vesivoimateollisuus sekä muu energia- ja erikoisteollisuus, kertoo toimitusjohtaja Katariina PukkilaPalmunen. KGN Tool on erikoistunut erilaisten huoltotyökalujen, työkalusettien ja koneistettujen erikoiskomponenttien valmistukseen laadukkaalla OKUMA-konekannallaan sekä suorittaa osa-kokoonpanoja. Yritys on aloittanut mittavan tutkimusja tuotekehitystoiminnan omien tuotteiden kehittämiseksi ja valmistamiseksi. Tätä varten se on rakentanut laboratorion

ja solminut uusia yhteistyösopimuksia. Uusin tuote on Mervennolle tuulivoimateollisuuteen kehitetty hydraulinen pulttien kiristäjä. – Olemme myös vaihtamassa toiminnanohjausjärjestelmää. Saimme juuri ISO 9001:2008 laatusertifikaatin ja nyt työskentelemme ISO 14001 ympäristösertifikaatin eteen. Jatkuva parantaminen on arkipäiväämme. – Korkeatasoinen laatu, toimitusvarmuus, joustavuus ja luotettavuus sekä hinta muodostavat kilpailuetumme. Samasta tehtaasta on mahdollista saada kaikki tuotteen valmistukseen liittyvät oheisvaiheet: tuotekehitys, materiaalien sahaus ja hiekkapuhallus, hitsaus, koneistus, maalaus, asennus ja kokoonpano, testaus sekä pakkaus ja lähetys – olemme täyden palvelun kansainvälisen tason kumppani ja alihankintatehdas. Pukkila-Palmunen aloitti toimitusjohtajana elokuussa ja lähti ideoimaan ja viemään tarvittavia muutoksia läpi yhdessä henkilöstön kanssa. – Yrityksellä on hieno historia alihankintakonepajana

ja perusasiat kunnossa. Toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut ja kilpailu kovaa, joten pärjääminen vaatii muodonmuutosta ja kansainvälistä kehitysorientoitunutta liiketoimintakulttuuria, kertoo toimitusjohtaja, joka on vienyt menestyksekkäästi aiemmin suuryrityksissä isoja kansainvälisen tason muutoksia läpi. Muutosprosessi yrityksessä, jossa monet ovat työskennelleet yrityksen perustamisesta lähtien noin 40 vuotta, on valtava murros. – Uskallan väittää, että olemme onnistuneet. Työntekijät otettiin alusta asti mukaan suunnitteluun, ja he ovat nähneet tässä mahdollisuuden kehittää ja kouluttaa itseään sekä avartaa maailmankatsomustaan yrityksen osana. Yrityksen virallinen kieli on esimerkiksi vaihtumassa ruotsista englanniksi. Henkilökuntaa KGN Toolissa on nyt 25 – vuokratyöntekijät, harjoittelijat ja lopputyöntekijät mukaan lukien yhteensä 35. Pukkila-Palmunen kehuu Pohjanmaan yritysten yhteishenkeä, joka mahdollistaa vierailut ja oppimisen toisilta.

Österberg Group:in muodostavat Metallialan yritykset: Oy Wel-Mach Ab Oy Petsmo Products Ab Oy Manor Ab (Beam-Net aputoiminimi) Oy KGN Tool Ab Hepmet Oü (Eesti)

Muovialan yritykset: Oy Österberg Ab Österberg Baltic Oü (Eesti) Österberg Group on perheyritys, jonka perusti Knut Österberg vuonna 1948. Yritysten yhteinen liikevaihto on n. 30 miljoonaa euroa.

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

ilmoitus

SeAMK yritysten asialla – monipuoliset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut kehittämisen tukena nan kehittämiseen. Yrityksen kansainvälistymistä puolestaan tukevat muun muassa kielikoulutus ja käännösapu, palvelupäällikkö Sirkku Uusimäki kertoo. Palveluihin kuuluvat myös monipuoliset SeAMK Tekniikan laboratorio- ja testauspalvelut sekä Markkinatutkimuspalvelut. – Lisäksi SeAMK Tutkimusja kehittämispalvelut järjestää yritysten ja muiden organisaatioiden tarpeista lähtevää henkilöstökoulutusta ja seminaareja. Koulutuksessa käytetään asiantuntijoina ja kouluttajina ammattikorkeakoulun omia opettajia sekä tarvittaessa myös ulkopuolisia asiantuntijoita, Uusimäki toteaa.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun tehtäviin kuuluu opetuksen ohella soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI). Myös aluevaikuttajan rooli on tärkeä: SeAMK on ollut vahvasti ideoimassa, käynnistämässä, rahoittamassa ja toteuttamassa alueen kehittämistä palvelevia kokonaisuuksia ja hankkeita. TKI-toiminnalla edistetään ja tuetaan alueen yritysten ja organisaatioiden innovaatiotoimintaa ja kehittymistä. Yrittäjähenkinen SeAMK on aktiivisesti toimiva ja monialainen maakunnallinen korkeakoulu, joka tarjoaa koulutusta sekä TKI-palveluja kuudella koulutusalalla. Toimintaa on Seinäjoen lisäksi Ilmajoella, Kurikassa (Jurva), Kauhajoella ja Ähtärissä. SeAMK Tutkimus- ja kehittämispalvelut on Seinäjoen ammattikorkeakoulun palvelumuoto, joka tarjoaa yrityksille ja yhteisöille SeAMK:n TKIpalveluja. Palveluja tuotetaan ammattikorkeakoulun kaikilla toimialoilla.

Yritykset hyötyvät osaamisen siirtämisestä SeAMK haluaa palvella yrityksiä ja muita organisaatioita asiakaslähtöisesti ja laadukkaasti. Oli kyseessä minkä kokoinen ja millä tahansa alalla toimiva yritys, kannattaa

SeAMK:iin ottaa yhteyttä, mikäli toiminta tuntuu kaipaavan tukea kehittymiselleen. – Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelumme muodostuvat projekti- ja palvelutoiminnasta. Projektipuolelle lukeutuvat opiskelijoiden opinnäytetyöt, työharjoittelut sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioprojektit, kertoo tutkimuspäällikkö Seliina Päällysaho. SeAMK:n työelämäyhteistyö on kokonaisuudessaan hyvin vahvaa. SeAMK tekee opetuspuolella jatkuvaa yhteistyötä yritysten kanssa mm. opinnäytetöiden ja työharjoittelun muodossa. Opinnäytetyöt voidaan suunnitella hyvin pitkälle toimeksiantajan tarpeiden mukaisesti. – Yhteistyö opiskelijoiden kanssa antaa yrityksille mahdollisuuden luoda vah-

SeAMK:n projekti- ja palvelutoiminta ovat kiinteässä yhteistyössä, tutkimuspäällikkö Seliina Päällysaho (vas.) ja palvelupäällikkö Sirkku Uusimäki sanovat.

vat kontaktit tulevaisuuden osaajiin. Työharjoittelijat ovat hyvin motivoituneita työntekijöitä ja yritys hyötyy harjoittelijan mukanaan tuomasta uusimmasta tiedosta omalta alaltaan. Yritykset voivat myös osallistua erilaisiin projekteihin, joiden avulla ne voivat nostaa

esimerkiksi tuotekehityksellistä tai liiketaloudellista osaamistasoaan. – Vuoden alusta käynnistyi mm. tutkimusprojekti, jonka tavoitteena on vahvistaa pkyritysten palveluliiketoimintaan ja uusien palvelujen kehitystyöhön liittyvää osaamista, Päällysaho kertoo.

Palveluja yrityksen kehittämiseen SeAMK tarjoaa yrityksille niin tuotteistettuja kuin räätälöityjäkin eri alojen osaamiseen perustuvia palveluja. – Tuotteistetut palvelumme liittyvät esimerkiksi yrityksen henkilöstön kehittämiseen sekä tuotannon ja yritystoimin-

Palvelupäällikkö Sirkku Uusimäki Puh. 040 830 4253 sirkku.uusimaki@seamk.fi Tutkimuspäällikkö Seliina Päällysaho Puh. 040 8302199 seliina.paallysaho@seamk.fi www.seamk.fi/tkpalvelut

ilmoitus

Toimiva tietohallinto palvelee yrityksen liiketoimintaa Useasti PK- yrityksissä tietohallinto on rakentunut varkain. Aikojen saatossa on hankittu uusia ratkaisuja, ohjelmistoja ja laitteistoja tarve-, osasto- tai toimipistekohtaisesti. Tärkein on tässä kehityksessä liian usein kuitenkin unohtunut, nimittäin liiketoiminta ja sen vaatimukset. Pahimmassa tapauksessa tietohallinnon ratkaisut ohjaavat liiketoimintaa ja muokkaavat sen prosesseja. Onkin aiheellista esittää kysymys, viekö hyvä renki isäntää, ja ymmärretäänkö suunnitelmallisen ja ennakoivan tietohallinnon merkitys liiketoiminnan tukijalkana.

Mikä ihmeen tietohallinto? Joku on joskus sanonut, että tietohallinto on kummallinen möykky, jonka tulee toimia. Tästä näkökulmasta asiaa tarkasteltuna ei tietohallin-

toa nähdä saati koeta suunnitelmallisesti ja ennakoivasti toteutettuna kokonaisuutena, jonka ainoana tehtävänä on liiketoiminnan palveleminen ja tukeminen. Tietohallintokokonaisuus voidaan jakaa oheisen kuvan mukaisesti ICT- ja liiketoiminta-teknologiaan sekä niitä yhdistävään yleiseen tietohallintoon. ICT-teknologia koostuu muun muassa laitteista, verkoista, yhteyksistä ja niihin liittyvistä ohjelmistoista. Liiketoimintateknologia sisältää kaikki liiketoimintaprosessien tukemiseen tarvittavat ratkaisut, kuten toiminnanohjaus- ja asiakashallintajärjestelmät. Yleinen tietohallinto vastaa muun muassa tietohallintostrategian, sopimusten, yhteistyösuhteiden ja resurssien toteutuksesta, hallinnasta ja kehittämisestä.

Tietohallinto on siis kokonaisuus, jonka ainoana tehtävänä on tukea, tehostaa ja palvella liiketoimintaa. Tämä ei onnistu ilman kokonaiskäsitystä tietohallinnon eri osaalueista ja liiketoiminnan tarpeista. Tietohallinnon johtaminen varmistaa sen kehittymisen ja hallinnan liiketoiminnan ehdoilla alati muuttuvassa maailmassa. Autotermein voisi sanoa, että nostetaan viritystasoa, huolletaan, tuunataan, buunataan ja otetaan näin koneesta enemmän tehoa irti.

Toimivan tietohallinnon tunnusmerkit ICT -teknologia on sivuosassa, toiminta on suunnitelmallista ja hallittua, liiketoimintateknologia integroituu liiketoimintaan, vastuurajapinnat ovat selvät, tietohallintoa johdetaan, eri osa-aluille on käy-

tettävissä riittävästi asiantuntemusta.

Piilokustannukset syövät kustannustehokkuutta Kehittymättömän tietohallinnon keskittyessä ICT-teknologiaan syntyy tunnistamattomia kustannuksia esimer-

kiksi väärin valituista ja aikansa eläneistä ratkaisuista. Ajatellaanpa, että 50 hengen organisaatiossa jokainen työntekijä menettää 5 minuuttia päivässä tietohallinnon ongelmien vuoksi. Esitettäessä asia näin kärjistetysti on jokaisen helppo laskea, paljon-

ko joka ikinen kuukausi katoaa rahaa. Silti asiaan ei puututa. Miksi?

Lisätietoa: www.netman.fi

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

Kuva: Paula Ojansuu

Al Gore ja Les Brown Jyväskylässä – seminaari saanut huippusuosion Valmennuksellisesti vuoden 2011 ehdottomana kohokohtana voidaan pitää Suomen Yrittäjäyhteisön 2011 viikonloppuseminaaria Jyväskylässä syys-lokakuun vaihteessa. Tuottava vastuullisuus -teemalla järjestettävän seminaarin aiheita ovat ympäristövastuu, vastuullinen liiketoiminta, innovatiivisuus ja mielen voimavarat. Luvassa on useita näkökan-

toja maamme ja koko maailman johtavilta vaikuttajilta ja ajattelijoilta.

Ovatko vastuullisuus ja tuottavuus ristiriidassa? Seminaarin puhujakaarti on huikea. Pääesiintyjäksi tulee itse Al Gore, Yhdysvaltain entinen varapresidentti, rauhannobelisti ja Oscar-voittaja. Viime vuodet Gore on keskittynyt ympäristötietoisuuden lisäämiseen.

Seminaarissa on ainutlaatuinen tilaisuus päästä kuulemaan myös maailman viiden parhaimman puhujan joukkoon rankattua Les Brownia. Brown on syksyllä ensimmäistä kertaa Suomessa ja toista kertaa Pohjoismaissa. Ihmisen henkilökohtainen kasvu, vastuun ottaminen ja elämästä nauttiminen ovat tämän motivational speakerin sydämen asioita. Ennakkomakua puhujasta voi saa-

da katsomalla Yrittäjälinja.fipalvelun kevään aikana julkaisemia Suomen Yrittäjäyhteisön tekemiä Brownin haastatteluja.

Myös Suomen huippupuhujia Muita puhujia ovat professori Alf Rehn, Nokian Dream Teamista tuttu Anssi Vanjoki, Suomen Yrittäjäyhteisön valmentaja Hans-Peter Siefen, ympäristövaikuttaja-

na tunnettu MEP Eija-Riitta Korhola sekä Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck. Seminaarissa käydään paneelikeskustelua muun muassa siitä, aiheuttaako ihminen todella ilmaston lämpenemistä sekä siitä, ovatko ympäristövastuu ja yritysten kannattavuus vaakakupissa. Paneelikeskusteluun osallistuvat myös elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen,

Kemira Oyj:n toimitusjohtaja Harri Kerminen, PwC O y : n y r i t y s v a s t u u j o ht a ja Sirpa Juutinen sekä ympäristömuutoksen professori Atte Korhola. Mukana ovat myös ulkoasiainministeri Alexander Stubb, professori Pekka Himanen sekä yritysvalmentaja Jari Sarasvuo. Viikonloppuseminaari järjestetään 30.9.–1.10.2010 Jyväskylän Paviljongissa.

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

Avoimet työpaikat lisääntyivät, työttömien määrä väheni Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työ- ja elinkeinotoimistoihin (TE-toimistoihin) tammikuun aikana 53 700, mikä on 15 800 enemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa. Kaikkiaan TEtoimistoissa oli tammikuussa avoinna 76 600 työpaikkaa, mikä on 21 500 enemmän kuin vuosi sitten. Tammikuun lopussa edelleen avoinna olevat työpaikat (44 200) olivat lisääntyneet luokittelematonta työtä lu-

kuun ottamatta kaikissa ammattiryhmissä - eniten teollisessa työssä, palvelutyössä sekä kaupallisessa työssä. Tiedot ilmenevät 22.2.2011 julkaistussa työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon perustuvassa Työllisyyskatsauksessa. Tammikuussa 2011 työttömien työnhakijoiden määrä laski 28 800:lla edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. TE-toimistoissa oli tammikuun lopussa yhteensä 266

100 työtöntä työnhakijaa. Työttömyys väheni edellisestä vuodesta kaikkien ELYkeskusten alueilla ja kaikissa ammattiryhmissä.

Pitkäaikaistyöttömyys lisääntyi Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli tammikuun lopussa 33 500 eli 6 800 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömien eli yhdenjaksoisesti vähintään

vuoden työttömänä työnhakijana olleiden määrä lisääntyi 9 400:lla edellisen vuoden tammikuuhun verrattuna. Pitkäaikaistyöttömiä oli tammikuun lopussa 58 700 henkilöä. Lomautettuina oli tammikuun lopussa arviolta yhteensä noin 30 000 henkilöä. Määrä on yli 38 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Voimassa olevien lomautusten lisäksi TE-toimistoilla

oli tammikuun lopussa työnantajien tekemien ennakkoilmoitusten perusteella tiedot 3 400 henkilön mahdollisesti toteutuvista tulevista lomautuksista. Edellisen vuoden tammikuun lopusta määrä väheni 13 300:lla.

Työttömyysaste 8,2 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli tammikuussa 43 000 enemmän kuin vuotta aiem-

min. Työllisyysaste oli 66,8 prosenttia eli 1,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin viime vuoden tammikuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 215 000, mikä on 35 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 8,2 prosenttia eli 1,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Lähde: www.mol.fi

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

ilmoitus

PlatePower Oy on ohutlevytuotteiden ammattilainen Vuodesta 2002 PlatePower on tarjoillut asiakkailleen kattavan kokonaisuuden metallipuolen alihankintaa. Mitä haastavampi kappale on kyseessä, sitä innokkaammin asiaan paneudutaan. Monipuolisesti palveleva ja toimitusvarma yritys tekee laadukasta työtä kohtuuhinnalla. Vuonna 2002 perustettu nuorekas yritys työllistää 12 innokasta tekijää, jotka lähes kaikki ovat iältään alle 30-vuotiaita. Kokeilunhaluinen peltitöiden Picasso etsii mielellään uusia ratkaisuja saadakseen aikaan entistä enemmän ja parempia lopputuotteita. − Teemme töitä hieman eri tavalla kuin muut, testaamme erilaisia tuotantomenetelmiä, joista kustakin aina jotain oppii, vaikka ensiyrityksen tuloksena ei varsinaista taideteosta syntyisikään, naurahtaa tuotantopäällikkö Paavo Hyyppä. PlatePower Oy on erikoistunut erityisesti ohutlevykomponentteihin ja erikoisempiin tuotteisiin. Monipuolisella konekannalla suoritetaan sujuvasti perinteiset leikkaukset, laserleikkaukset ja levyntyöstöt sekä robottisärmäykset ja hitsaukset.

− Levyntyöstökeskuksella tehdään isoimmat kappaleet sekä massatuotteet ja laserilla monimutkaisemmat kappaleet. Mitä erikoisempi työ on kyseessä ja mitä hankalampaa asiakkaan on sitä saada, sitä enemmän se meitä kiinnostaa, Hyyppä kuvailee. PlatePower tekee tarvittaessa myös prototöitä ja taipuu toisinaan vakiasiakkaiden pikatoimituksiinkin jo normaalistikin ripeän toimintansa lisäksi. Myös massatavaraa saadaan aikaan, jolloin puhutaan jopa kymmenistä tuhansista kappaleista. Työstettävän materiaalin skaala on laaja - se voi olla alumiinia, rosteria, messinkiä tai mustaa rautaa millistä viiteentoista. PlatePowerin asiakkaiksi ovat tervetulleita kaikenkokoiset yritykset kautta koko Suomen. Mukaan mahtuu sekä sähkö-, auto- ja rakennusteol-

lisuuden että muidenkin teollisuusalojen yrityksiä. Erityisesti laiva- ja junateollisuudelle tehdään paljon töitä, suurimpia asiakkaita ovat muun muassa MSK Group Oy, Lumikko Oy ja Pohjanmaan Rakennuspelti. − Asiakkaalla itsellään ei välttämättä tarvitse olla tietoa siitä, miten jokin homma toteutetaan. Riittää, kun asiakas kertoo tarpeensa – me pohdimme asiakkaalle edullisimman ja parhaan toteutustavan. PlatePower Oy:lle myönnettiin vuonna 2007 ISO9001sertifikaatti.

Plate Power Oy Suutalantie 5, 62100 Lapua Puh. (06) 433 0300 Fax. (06) 433 0333 info@platepower.fi www.platepower.fi

Särmäysrobottisolu Motomanilla sujuu vaivattomasti suurten sarjojen särmäys.

Pirjo Kurunsaari särmää traktorin osia sähkökäyttöisellä Coastone 1m särmäyspuristimella. Muut särmäyspuristimet ovat leveydeltään 3 ja 4m (Finnpower). ilmoitus

Tarjolla monen alan opiskelijoita Yrityksen tarvitessa uutta työvoimaa kannattaa muistaa ammatillisten erityisoppilaitosten opiskelijat. Ammattiopisto Luovi on Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos. Luovilla on toimintaa ympäri Suomen Helsingistä Ylitornioon. Suurimpia yksiköitä ovat Oulun, Muhoksen, Liperin ja Alavuden yksiköt. Opiskelijoita Luovin kaikissa yksiköissä on yhteensä 1460, lisäksi aikuiskoulutuksessa noin 1400 opiskelijaa. Työntekijöitä on yhteensä noin 890. Luovin koulutustarjontaan kuuluu valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Ammatilliseen perustutkintoon johtavia koulutusaloja on kuusi: kulttuuriala, luonnontieteiden ala, luonnonvara- ja ympäristöala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, tekniikan ja liikenteen ala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Opiskella voi siten yli 20 erilaista ammatillista perustutkintoa. Luovilla on myös laaja aikuiskoulutustarjonta ja koulutusta esimerkiksi vankiloissa. – Luovi-nimen sisälle mahtuvat meidän arvomme: Luovuus, Uudistajuus, Osaaminen, Välittäminen ja Ilo, kertoo työelämäyhteyksien koordinoin-

Luovista valmistuu osaavia työntekijöitä. Oulussa Luovin oppisopimuskoulutuksessa opiskeleva Heidi Taskinen työskentelee päiväkodissa. Heidin työtehtäviin kuuluvat erilaiset siivoukseen ja puhtaanapitoon liittyvät työt sekä päiväkodin muissa töissä auttaminen – esimerkkinä Halloween-juhlien järjestelyt.

nista vastaava aikuiskoulutusjohtaja Anja Kallio-Koski.

Erityistä tukea Luovissa opiskelee opiskelijoita, jotka tarvitsevat terveydellisistä tai muista syistä opinnoissaan ja työllistymisessään erityistä tukea. Tuen tarpeen syitä on monenlaisia. Suurimpina yksittäisinä perusteina tilastoituvat lievä tai vaikea kehityksen viivästymä sekä psyykkiset pitkäaikaissairaudet.

Diagnooseja ei opiskelussa tuijoteta, vaan kaikille tarjotaan mahdollisuus yksilölliseen tukeen ja onnistumiseen. Opinnoissa auttavaa tukihenkilökuntaa onkin organisaatiossa paljon. Luovissa opiskellaan pienissä ryhmissä.

Suomi tarvitsee kaikki kädet Huomattava osa opinnoista suoritetaan työssäoppimalla. Anja Kallio-Koski haluaa rohkaista työnantajia ottamaan

Luovin opiskelijoita työssäoppimisjaksoille. – Kun Suomessa puhutaan työvoimapulasta, niin usein unohdetaan, että maassamme on uusimpien arvioiden mukaan jopa 200 000 osatyökykyistä, jotka pystyisivät sopivin tukitoimin työelämään. Mottomme onkin, että Suomi tarvitsee kaikki kädet. Mielekäs työ parantaa huomattavasti yksilön elämänlaatua. Yrityksille löytyy

näin tarvittavaa aputyövoimaa. Kallio-Kosken mukaan jotkut Luovin opiskelijoista ovat työllistyneet työssäoppimisjaksojen jälkeen samoille työnantajille. Työnantajilta vaaditaan jonkin verran ennakkoluulottomuutta ja halua paneutua työhön opastamiseen. KallioKoski muistuttaa, että yrittäjille on tarjolla sekä taloudellista että muuta tukea ja neuvontaa.

– Vuoden aikana meillä käy äärettömän monta Luovin nuorta tutustumassa taloon ja saamassa jonkinnäköisen käsityksen siitä, millainen on tavanomainen teollisuustyöpaikka, kuten suurpesula. Olemme tyytyväisiä, että saamme heidän työpanostaan ja uusia kasvoja arkeemme, toimitusjohtaja Matti Johansson Oulun Keskuspesula Oy:stä sanoo. Työpaikalla pyritään siihen, että opiskelijat pääsevät mukaan tuotannon aputehtäviin, he tekevät esimerkiksi viimeistelyä ja viikkausta. – Joillakin voi olla korkea kynnys tulla tällaiseen 70–80 hengen työyhteisöön, mutta toivottavasti pystymme sitä madaltamaan. Jokaiselle oppiminen on oma henkilökohtainen kokemus.

Ammattiopisto Luovi www.luovi.fi puh. 020 575 4000

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

ilmoitus

Pohjois-Suomen Työterveys ry on aidosti yritysten asialla Pitkät perinteet omaava Pohjois-Suomen Työterveys ry on alueensa ainoa ei-kaupallinen toimija. Tarvittavat toimenpiteet hoidetaan puhtaasti yrityksen ja sen työntekijöiden edun mukaisesti, ja toiminnan luonteeseen kuuluu läpinäkyvyys sekä toiminnassa että laskutuksessa. Yhdistyksen tavoitteena on tukea ihmisten työkykyä yksilöllisellä otteella, ja luoda läheinen suhde asiakasyritykseen. Kattavat palvelut takaavat hoidon kaikissa tilanteissa. Pohjois-Suomen Työterveys ry palvelee asiakkaitaan edelleen alkuperäisellä toiminta-ajatuksellaan: tarjoamalla eettisesti työterveyshuollon kumppanuuteen perustuvaa palvelutoimintaa ja kaikki asiakkaan tarvitsemat palvelut järjestäen. Yhdistys on perustettu vuonna 1970, eli jo 2 vuotta ennen työterveyshuoltolain voimaanastumista. Pääosa yhdistyksen asiakaskunnasta on Oulun talousalueelta, osa muualta Suomesta. Kaikkiaan asiakasyrityksiä on tällä hetkellä noin 230, ja tervetulleita ovat myös kaikenkokoiset uudet asiakkaat. − Ihmiset valitsevat haluamansa omanlaisensa palvelun, tiedot kulkevat kätevästi kännykällä ja sähköpostilla. Eräskin asiakkaamme asuu Helsingissä, mutta käy meillä pari kertaa vuodessa työmatkojensa ohessa, kertoo johtava työterveyslääkäri Lauri Kemppainen.

Monipuolisesti palveleva yhdistys Palveluihin kuuluvat sekä lakisääteinen työterveyshuolto että eritasoiset palvelusopimukset rajoitetusta yleislääkärisopimuksesta laajoihin erikoislääkärisopimuksiin. Sairaanhoidon lisäksi toteutetaan monenlaisia kuntoutustoimenpiteitä. − Ammatillisen kuntoutuksen ja työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen lisäksi työfysioterapiapalvelut ja niihin liittyvät kuntotestaukset sekä ergonomiaselvitykset ovat osa toimintaamme. Lisääntyvässä määrin teemme myös eräänlaista ammatinvalinnan ohjausta sellaisissa tapauksissa, joissa asiat eivät etene riittävän nopeasti muiden tahojen kautta. Laboratoriopalvelut ovat yhdistyksen omissa tiloissa, ja röntgenlääkäri sekä muut vastaavat palvelut löytyvät viereisestä rakennuksesta yhteistyökumppaneilta ja alueen muilta toimijoilta hankittuna.

Kodikas ilmapiiri ja yksilöllinen kohtelu ovat tärkeitä Pohjois-Suomen Työterveydelle. Työterveyshuolto on kaikkien yritysten hyväksi Jo yli 90 prosentilla suomalaisista yrityksistä on työterveyshuoltosopimus. Yritykset näkevät asian usein joko kilpailuvalttina tai mahdollisesti ylimääräisenä kulueränä. − Suomalaiset yritykset suhtautuvat työterveyshuoltoon pääsääntöisesti positiivisesti, kiittää Kemppainen. − Ehkä silti jonkinlaista tietämättömyyttä vielä on ilmassa, ja siinä voimme omalta osaltamme omakustannushinnoilla toimivana toimijana aut-

taa. Asiakkaamme voivat luottaa siihen, että tarvittavat asiat hoidetaan ilman turhia rönsyjä. Työterveyshuolto on tarkoitettu kaikkien yritysten hyväksi, sillä suomalaisten on oltava mukana työelämässä ainakin 60-vuotiaaksi asti. Haluamme auttaa ihmisiä jaksamaan, Kemppainen painottaa. Hän kertoo yhdistyksen noudattaneen vuoden vaihteessa voimaan astunutta sairausvakuutuslain muutokseen perustuvaa Varhaisen tuen -mallia ennakoivasti jo liki 10 vuotta.

− Yhdistyksen jäsenistö pääsee osallistumaan toimintaan halutessaan hyvinkin aktiivisesti, minkä ansiosta tutustumme asiakkaisiim-

me kaupallisia toimijoita läheisemmin. Varhaisen tuen malli on Suomen valtion kädenojennus yrityksille, jolla pyritään tukemaan lakisääteisen työterveyshuollon toimintaa. Korvausta voi nyt saada hieman enemmän eli jopa 60 prosenttia aina KELAn määrittelemään kattorajaan asti. Mallilla pyritään tukemaan ihmisten työssä pärjäämistä ja työkykyä pitkällä aikajänteellä. Yrityksille asetetaan vähintään kolme tavoitetta toimintakautta kohden, ja ne koskevat yrityksen, työterveyshuollon ja sen asiakkaiden välistä yhteistyötä. − Me palvelemme ikään kuin omalääkäri-systeemillä. Haluamme luoda tunteen isosta perheestä, jossa jäsenet tuntevat toisensa. Olemmekin saaneet positiivista palautetta kodikkaasta ilmapiiristämme ja yksilöllisestä kohtelusta, kiittää Kemppainen.

Pohjois-SuomenTyöterveys ry Albertinkatu 9, 4krs., 90100 OULU puh. 040 304 0000/ ajanvaraus etunimi.sukunimi@pohjois-suomentyoterveys.fi www.pohjois-suomentyoterveys.fi Palvelemme arkisin klo 8 – 15.30

ilmoitus

Paikalleen muuratut tulisijat taidolla ja tunteella Jarmo Eskuri Tmi toteuttaa toiveidesi mukaisen, kohteen erityispiirteet huomioivan ja turvallisen tulisijan nopeasti ja kestävästi paikalleen muurattuna. Uunien ja takkojen lisäksi yritys suorittaa myös muita muurauspalveluita. Yli 20 vuoden kokemuksen pohjalta Jarmo Eskuri Tmi suunnittelee kanssasi sopivimman ratkaisun, jonka jälkeen voit jättää kaiken muun yrityksen huoleksi. − Riittää, kun kohteessa on saatavilla vettä ja sähköä. Yleinen harhaluulo on, että paikalleen muuratun tulisijan tekemiseen menisi kauan. Tulet takkaan saisi jo muutaman päivän kuluessa projektin aloittamisesta, mutta kannattaa huomioida tulisijan kuivuminen, Jarmo Eskuri huomauttaa. Taloa rakennettaessa kannattaa tulisijan perustus tehdä lattiavalun yhteydessä ja huomioida ristikkorakenteiden soveltuvuus piipun pystyttämiselle, vaikka itse muuraustyöt tapahtuisivatkin myöhemmin. Suurin yrityksen tekemä tulisija on 4,7 metriä pitkä, 2,7 metriä leveä ja noin 14 000 kiloa painava. Tällaisen sydänmuurin perustuksille asettamat vaatimukset ovat jo aikamoiset. − Vaikka takan tai uunin muuraaminen itsessään ei ole pitkä prosessi, kannattaa sitä suunnitella ajoissa, sil-

Bulgarian Bags on uniikki koko kehon harjoitusväline.

Nanski toteuttaa kaikki mainos- ja liikelahjatoiveesi

− laatua nopeilla toimituksilla Sellaista liikelahjaa ei hevin löydy, jota ei Nanskilta saisi. Perinteisten pientuotteiden lisäksi tarjontaan lukeutuvat myös asusteet sekä liikuntaan ja urheiluun liittyvät erikoistuotteet. Tunnelmallinen tulisija on usein kodin sydän. lä töitä ei välttämättä päästä aloittamaan aivan samalla minuutilla. Jos asiakas valitsee vakiomallin, on muurattu tulisija silti aina yksilöllinen, sillä kussakin kiinteistössä ovat omat erityispiirteensä. − Pitkän kokemuksen ansiosta näen nopeasti, kuinka paljon tilaa minkäkinlainen tulisija vaatii. Opastan aina asiakasta valitsemaan parhaan vaihtoehdon sekä turvallisuuden, toiminnallisuuden että visuaalisuuden kannalta, Eskuri sanoo.

Yritys toteuttaa myös kostean tilan, kantavien seinien ja julkisivujen muurauksia. Tulisijojen kunnostuksia tehdään ajan salliessa. Yritys palvelee asiakkaitaan pääasiassa Oulun ja Lapin läänin alueella, mutta yhteyttä kannattaa ottaa kauempaakin.

Eskuri JarmoTmi Tervahauta 3, 90820 Kello Puh: 0400 497 567 jarmo.eskuri@gmail.com www.muuraustyot.com

Yrittäjä Hannu Pärkkä on palvellut asiakkaitaan jo 18 vuoden ajan. Kynien, kalentereiden ja lompakoiden ynnä muiden perustuotteiden lisäksi Nanski myy myös liikuntavälineitä ja merkkiurheiluasusteita. − Lajeista erityisesti painiin liittyvät tuotteet ovat hyvin edustettuina, valikoimaa löytyy painimatoista ja -nukeista asuihin ja suojiin. Lisäksi toimitan kouluille, päiväkodeille ja urheiluseuroille pintakäsiteltyjä pehmopalloja, Pärkkä listaa. Asustepuolella tarjonta kattaa kaiken päästä var-

paisiin, eli pipoista sukkiin. Edustettuina ovat niin Clique, Fruit of the Looom kuin Adidas ja Umbrokin. Nanskista saa myös kesän lippikset ja tpaidat edullisin hinnoin. − Pystyn välittämään yrityksille merkkituotteita nopeasti ja kohtuuhintaan ilman turhia sivukustannuksia. Pienetkin toimitukset onnistuvat kilpailukykyisellä hinnoittelulla. Nanski huolehtii myös tarvittavista brodeerauksista ja painatuksista. Normaalin silkkipainon lisäksi luonnistuvat kaikki nykyaikaisimmat painomenetelmät subli-

maatio- ja dimensiopainatuksineen. Eräs yrityksen erikoisuuksista on yksinmyyntioikeudella maahantuotu Bulgarian Bags -kamppailulajien harjoitusväline, jolle on kysyntää esimerkiksi fysikaalisissa laitoksissaja kuntosaleilla. − Tuote soveltuu erinomaisesti myös kiireisille yritysjohtajille. Erittäin monipuolisen harjoitusvälineen mukana tulee selkeä puolen tunnin DVD-esittely, jonka avulla harjoittelu on helppoa. Tehokas treeni tuntuu koko kropassa!

Nanski Puh: 0500 368 694/ Hannu hannu.parkka@nanski.fi www.nanski.fi

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

KOLUMNI

Hans-Peter Siefen

Sanojen ”yrittäjä” ja ”myynti” maineenpuhdistus Kuva: Paula Ojansuu

Olen kuullut usein sanottavan, että sana ”yrittäjä” tulisi vaihtaa johonkin kunniakkaampaan. Vaihtoehtoisversioita olen kuullut monia, mm. onnistuja, tekijä, menestyjä, rohkelikko jne. Kaikki tosi hyviä sanoja, ja monesti juuri näitä yrittäminen onkin. Kuten tiedämme, tilanne on kuitenkin se, ettei se nimi miestä tai naista pahenna, eikä varmasti yrittäjääkään. Joskus lapsena minulla oli ongelmia oman nimeni kanssa. Muistan varsin hyvin löytäneeni itseni jopa rähmällään koulun viereisestä katuojasta jonkun tönäisemänä ihan vain saksalaisperäisen hassun nimeni takia. Monta kertaa mietin, että kunpa olisi helppo ja ”normaali” suomalainen nimi. Koulua vaihdettaessa oikein jännitti sanoa oma nimi luokassa ääneen, kun se oli niin kummallinen. Voi kuinka väärässä olinkaan. Rakastan omaa nimeäni ja sen antajia vielä enemmän. Tuostakin vaiheesta piti kuitenkin vain kasvaa ulos. Yksi parhaista yrittäjä-sanan letkautuksista on Soneralla miljardeilla Saksasta lämmintä umts-ilmaa os-

taneen Vesa Taatilan suusta: ”Suomalaisten pitäisi saada r-vika. Silloin yrittäjistä tulisikin ylittäjiä.” Tämä on mielestäni oivasti sanottu. Kyse ei ole itse sanasta, vaan siitä miten asennoidumme yrittäjyyteen ja mistä kulmasta sitä katsomme. R-vikaisen lausumana tämä sanahan on onnistu-

mismielessä mitä kuvaavin! Kuten itsekin 40 miljardin markan umts-virheestään oppinut ja toipunut Vesa Taatila jatkoi: ”Yrittämisessä on kyse itsensä ja vanhojen virheiden ylittämisestä ja kyvystä tehdä jotakin uutta.” Samoin on sanojen kohdalla: nyt on aika päästä tällaisten lapsellisten lukkiutumien yli. Yrittäjyys on absoluuttisen hieno asia. Ilman sitä meillä olisi todella synkkää. Yrittäjyys pitää yhteiskuntaa pystyssä ja yrityksiä pitävät pystyssä yrittäjähenkiset ihmiset. Toinen kiperä sana on myynti. Monet jopa välttävät ”myynti” sanan käyttöä, koska se kuulostaa vastenmieliseltä. Joissakin myyntiorganisaatioissa on jopa yleinen fraasi on ”Ei sun tarvi myydä mitään. Me vain suositellaan.” Ymmärrän kyllä pointin, mutta bull’s shit, sanon minä. Valitettavasti asenne ”en myy” = ei myyntiä, ei tulosta. Yliopistossakaan eteeni ei ole tullut yhtään myyntikurssia. MIKSI EI!? Voiko sen tärkeämpää asiaa työelämässä tai siihen pääsyssä ollakaan kuin myynti? Sen sijaan on väsymiseenkin

asti kursseja, joiden nimessä esiintyy sana ”markkinointi”. Jos kauppakorkeakoulussa voisikin lukea pääaineenaan markkinoinnin sijaan myös myyntiä, niin voi pojat, kyllä hommia riittäisi! Loppujen lopuksi kaikissa yrityksissä myynti ratkaisee. Se ratkaisee sen kuinka yritys menestyy, kuinka monta ihmistä työllistetään ja kuinka monen ihmisen elämään saamme välitettyä sitä lisäarvoa, jota yrityksemme toiminnallaan voi heille tuottaa. Ilman tuloksekasta myyntiä kaikki muukin on turhaa. Mikäli teet sitä työksesi, kerro rohkeasti olevasi myyjä, ole ylpeä siitä ja painata se sinne käyntikorttiisikin! Silloin asiakaskin tietää, että sinulta voi ostaa. Mikäli et itse tee päivittäin myyntiä, edistä sitä siltikin, ja anna varsinaisille myyjille organisaatiossasi heidän ansaitsemansa arvostus. Hans-Peter Siefen Suomen Yrittäjäyhteisö www.suomenyrittajayhteiso.fi

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

ilmoitus

Teräsosia konepajoille ja laitevalmistajille Esikäsitellyn teräksen toimittaja Ateno Oy on toiminut suomalaisen teollisuuden alihankkijana vuodesta 1999. Yrityksen konekanta on uusi ja tehokas, ja yritys tarjoaa joustavat, nopeat ja varmat toimitukset. Vesileikkauksia tilaavat pääosin yritykset, jotka käyttävät ruostumattomia ja haponkestäviä teräksiä. Laserleikkauksia ja särmäyksiä puolestaan tarvitsee jokainen konepaja ja laitevalmistaja. – Olemme alihankintakonepaja levytyön puolella, toimitamme tuotteita laidasta laitaan keskiraskaaseen konepajateollisuuteen, toimitusjohtaja Juhani Koivisto toteaa. Tuotteet ovat levyosia leikattuna, särmättynä ja koneistettuna. Yrityksen asiakkaat ovat konepajoja ja laitevalmistajia ympäri Suomea. – Tänä päivänä lähtevä tavara on seuraavana päivänä asiakkaalla, olipa se missä vaan. Logistiikka pelaa kuitenkin niin hyvin nykyään.

Laaja tuotevalikoima Reilut 10 vuotta toimineen yrityksen konekanta on monipuolinen, nykyaikainen ja tehokas. Yritykselle asennettiin nyt ennen joulua 8-metrinen,

Kuvassa 1200 tonninen 8 metrinen särmäyspuristin säätyvällä alatyökalulla

Kari ja Juhani Koivisto esittelevät tuotteitaan 1200-tonnin särmäyspuristin, ja lisäksi Messerin viisteplasma. Ennestään yrityksellä on 4 laserleikkauskonetta 2 vesileikkauskonetta ja 2 pienempää särmäyspuristinta. – Laserit ovat 6KW koneita, ja 2X6 pöydillä niillä saadaan järkevät sijoittelut ja sitä kautta kilpailukykyinen tuote, Koi-

visto toteaa. Yritys pystyy toimittamaan asiakkaalle laajan skaalan tavaraa, vesi-, laser-, plasma- ja polttoleikkeitä. – Asiakas saa meiltä kaikki ainevahvuudet millistä aina 150 milliin asti, samoin järeät särmäykset. Yrityksen vahvuus on siten

monipuolinen palvelu. Henkilökuntaa Atenolla on tällä hetkellä noin 25. Tuotantotilaa yritys on laajentanut useaan kertaan, tuotantotilaa on nykyisellään noin 3 500 neliötä. – Ihan tyvestä lähdettiin, yhdellä vesileikkauskoneella aloitettiin, tässä on ollut hyviä vuosia ja meillä on ollut hyvät ajat kasvaa, veljekset toteavat. Yritystä vetävät nykyään veljekset Juhani ja Kari Koivisto.

Tulevaisuus valoisa – Nyt myynti vetää ihan mukavasti, mutta tämä on nopeasyklistä hommaa. Jos maailmalla jotain tapahtuu, niin se nopeasti heijastuu meidän hommiimme, Juhani Koivisto toteaa. Ala on myös kovasti kilpailtu, enemmän kuin yrityksen aloittamisaikaan. Toisaalta monet isot yritykset ovat luopuneet niin sanotusta levyn esikäsittelystä, ne ostavat sen ulkopuolelta ja keskittyvät enemmän kokoonpanoon.

Se on lisännyt töitä alihankkijoille. Ateno Oy toimittaa tuotteitaan kotimaahan, mutta isojen yritysten kautta osa menee välillisesti vientiin. Vuodessa yritys käyttää noin 3000 tonnia terästä.

Ateno Oy Kärritie 5, 62500 Evijärvi p. 06 7651 670, 040 5681317 ateno@co.inet.fi www.ateno.fi

ilmoitus

Tule Hukkaan ja löydä liikkumisen ilo! Liikuntakeskus Hukka on perinteikäs perheyritys, jonka monipuolisesta palvelutarjonnasta pääset nauttimaan yhdellä ja samalla jäsenkortilla! Kannattaa kokeilla myös Hukan hemmotteluhuonetta ja tutustua sen tarjoamaan yritysliikuntaan. Liikuntakeskus Hukan historia juontaa juurensa jo 1760-luvulle, jolloin perheyritys starttasi kirjapaino- ja kirjakauppatoiminnasta. - Isäni Seppo Rounaja ja setäni Jouko Rounaja perustivat Hukan vuonna 1973, ja varsinaisesti toiminta aloitettiin 1977, kertoo toimitusjohtaja Vinski Åström. Hukan tiloihin on tehty vuosikymmenten saatossa 11 laajennusta, vuonna 2004 aloitettiin liikuntakeskuksen jäsentoiminta. Vuonna 2007 se laajennettiin koskemaan koko talon palveluita. - Tällä hetkellä meiltä löytyy 5 ryhmäliikuntasalia, joista suurin on 500 neliötä, spinningsali, tennis-, squash-, salibandy-, pingis ja sulkapallotilat, sekä venyttely- ja rentoutumistilat, listaa Åström. Suomen ensimmäisellä ISO14001-sertifioidulla liikuntakeskuksella on reilut 3000 jäsentä, ja viime vuonna yksittäisiä käyntikertoja oli noin 230 000. Hukan alaikäraja on

Hinnat: • 1 vuosi: 69 €/kk • 2 vuotta: 64 €/kk • kuukausijäsenyys 99 € • päiväjäsenyys 20 € Avoinna: • ma-to 6.30–22 • pe 6.30–20 • la 9–18 • su 12–21

15-vuotta ja liikunnan ilosta nauttivien ikähaitari ulottuu aina seniori-ikäisiin asti. Suurin kävijäikäryhmä 30-45 -vuotiaat. Asiakkaita palvelee 7 kokopäiväistä työntekijää ja 25 tuntilaista. Henkilökunnan koulutukseen panostetaan vahvasti ja ryhmäliikuntatunneista tehdään jatkuvaa laaduntarkkailua. - Tärkein menestystekijämme onkin juuri erittäin sitoutunut ja motivoitunut henkilökuntamme, Åström kiittää.

Hukan valttina monipuoliset liikuntapalvelut Hukka on maamme ainoita liikuntakeskuksia, jossa voit harrastaa yhdellä kortilla kaikkia tarjolla olevia lajeja. Monipuolisen talon suosituimpia tunteja ovat tällä hetkellä Zumba ja Hukan oma spinning. - Omia lajejamme ovat lisäksi muun muassa Hukka Army ja Voima Hukka. Luonnollisesti vedämme myös esimer-

Liikuntakeskus Hukan monipuolisesta tarjonnasta löytyy jokaiselle sopiva lempilaji.

kiksi tuttuja LesMills-tunteja. Tarjontaamme voi tarkemmin tutustua tulemalla käymään tai kotisivuillamme, toivottaa Åström uudet asiakkaat tervetulleiksi. Joitakin palveluita on ulkoistettu liikunta-alaan eri-

koistuneelle Trainer4you:lle, kuten personaltrainer-palvelut, kuntotestaus ja yritysten hyvinvointipäivät. - Myös hemmotteluhuoneemme palvelut ovat ulkoistettuja. Hieronta ja kynsistudio sekä manikyyrit ja pedikyyrit

ovat ehdottomasti kokeilemisen arvoisia! Hukan oleskelutilat, pukuhuoneet solariumeineen, infrapunasaunat ja suomalainen sauna sekä hierovat tuolit ovat varsin suosittuja ja jäsenten vapaassa käytössä.

Hukan asiakkaina on myös satoja yrityksiä, jotka tukevat työntekijöidensä jäsenyyttä ja liikkumista. Yrityksille järjestetään omia avoimien ovien päiviä sekä räätälöityjä tilaustunteja. Tarkempia tietoja yritysliikunnasta saat Hukan asiakaspalvelusta. - Yksityisenä liikuntakeskuksena pystymme reagoimaan varsin nopeasti muutoksiin ja asiakkaidemme toiveisiin. Kaiken kukkuraksi Hukkaan on helppo tulla omallakin autolla – ilmaisella pysäköintialueella on yli 300 parkkipaikkaa.

Liikuntakeskus Hukka Isokatu 99, 90120 Oulu Puh. 020 7811 760 info@hukka.net www.hukka.net

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

KOLUMNI

Miia Godwin

Vetoomus heti-mulle-kaikki-tänne -sukupolven puolesta Länsimaiden nuoret aikuiset tarvitsevat tukeasi enemmän kuin koskaan. Auta antamalla osa motivaatiostasi tulevaisuuden toivoille. Katie, 20, on tavallinen, mariseva brittijuniori. Lontoon lähiseudulla lapsuuden kodissaan asuva nuori lady olisi kyllä kiinnostunut kaikesta, mutta haastava 20 minuutin lähijunamatka kaupunkiin on esteenä unelmien toteutumiselle. Vanhempien taksi toimii aivan liian harvoin, mutta toisaalta autokoulussa käyminenkin on monimutkaista. Isäkin painostaa lupaamalla ostaa uuden Minin ajokortin lisäksi. Ei ihme, että Katie kärsii masennuksesta. Yliopistotason opiskelu on Katielle vaativaa. Julmat luennoitsijat eivät suostu tekemään kaikkia nupullaan olevan lahjakkuuden opintotehtäviä, vaikka yhteiskunnan tukema koulutus maksaakin isukille pitkän pennin. Vaikeiden aikojen pakottamana parikymppinen piltti on joutunut hakeutumaan osa-aikaiseen työhön muotiliikkeeseen. Jokalauantainen nelituntinen vie nuoren voimat, mutta Bahaman matkat ja kylpylä-

lomat eivät ole ilmaisia. Kuten niin moni ikätoverinsa, Katie on lisäksi pahasti koukussa ”mutkun” ja ”sitkun” käyttöön. Scott on 21-vuotias pahantuulinen vesseli, jolle vapaus ja riippumattomuus on kaikki kaikessa. Siksi oma asuinkerros kylpyhuoneineen vanhempien talossa oli välttämättömyys. Scott haluaa välttää edellisten sukupolvien kohtalon ja on päättänyt, ettei koskaan tee rutiininomaista ja tavallista työtä. Hän tietää, että hänen elämänsä tulee olemaan jotain suurempaa, mutta hänen lahjojaan ei ole vielä löydetty. Versova nero aikoo ryhtyä elokuvaohjaajaksi, mutta kuten kaikille aloitteleville taiteilijoille, taival on rankka: hänen täytyy yrittää olla kiinnostunut elokuvista. Filmiklassikot, kuten Batman - paluu ovat tuttuja ja kerran Scott on nähnyt myös melkein mustavalkoisen muinaiselokuvan nimeltään Schindlerin lista.

Koululaitoksen kohtuuttomat vaatimukset ovat usein liikaa Scottille. Ankarat opettajat nöyryyttävät ikuisteiniä ja usein kehottavat katsomaan yhden Chaplinin ja jopa muitakin antiikkisia elokuvia. Kohtuuttomien velvoitteiden paine aiheuttaa vesalle monia vakavia oireita hartioiden lysähtämisestä motivaation täydelliseen katoamiseen.

Aikuisaihiomme kärsivät akuutista motivaation puutteesta. Opiskelut eivät kiinnosta, työ on pakkopullaa ja kotoa lähteminen on pelottava mörkö. Sinä voit auttaa. Pienikin motivaatiolahjoitus kannattaa. Ryhdy siis motivaation kuukausilahjoittajaksi! Kertyneellä motivaatiopankilla voisimme saada ikuislapsen ymmärtämään, että • itsenäistyminen voi olla palkitsevaa. • Dolce & Gabbanan rannekello ei ole välttämättömyys, johon haetaan sosiaaliturvaa. • omistusasunto, korkea elintaso ja mielenkiintoinen työ eivät tule syntymätodistuksen mukana. • vanhemmat ja yhteiskunta eivät ole ehtymätön kultakaivos, joka on olemassa vain minua varten. • maailmassa on muitakin ihmisiä. • joskus elämän pitääkin olla puuduttavan tylsää.

Miia Godwin miia@teleskooppi.fi Kirjoittaja on freelancertoimittaja, joka asuu ja työskentelee Isossa-Britanniassa.

(Toim. huom. Vetoomuksen esimerkit eivät ole kuvitteellisia.)

Sokkelista

saumaukseen

saman katon alta Multitalot Oy ja Lakeuden tiivistys Oy yhdistivät voimansa. Olemme nyt Multitalot Oy. • Talopakettien pystytystä • Saneerausta • Kattojen pesua ja pinnoitusta • Ongelmapuiden kaatoa • Elementtisaumausta MultiTalot Oy PL 149, 60100 Seinäjoki Tommi Pöntinen 050 913 0892 tommi.pontinen@multitalot.fi Elementtisaumaukset/ kittaukset: Jarmo Kotilainen 0500 666 177 jarmo.kotilainen@multitalot.fi www.multitalot.fi

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

KOLUMNI

Kari Uoti

Naamakirja Sosiaalinen media on must, jokaisen pitää olla Facebookissa näyttämässä naamaansa, kertomassa kuulumisiaan, kommentoimassa toisten kuvia ja kuulumisia, olemassa sosiaalisia, verkostoitumassa. Naamakirjan kaverimäärä kertoo oletko joku vai pelkkä luuseri, jolla ei ole edes kavereita. Kohta naamakirja tarjoaa palvelua, jossa surkimukset saavat ostaa itselleen kavereita, jotta eivät näyttäisi surkimuksilta. Hyvistä nimistä joutuu maksamaan enemmän kuin tavallisista. Syntyy kavereiden markkinat ihan kuin koulun pihalla, kuka on kenenkin kaa. Voi sitä onnetonta, joka ei oo kenenkään kaa, se joutuu tekemään palveluksia voidakseen olla edes jonkun kaa. Kaa, kaa, siis ei yxin.

Tuotekuvaukset ammattitaidolla. Studiossa ja miljöössä.

Puh: 06 3212 769 / 050 5981 663 Gerbyntie 16, 65230 Vaasa ZZZ PDLQRVNXYDDPRKHLQRQHQ ¿ M\UNL#PDLQRVNXYDDPRKHLQRQHQ ¿

Naamakirja on todellisuudessa surkea ja pinnallinen näyttämö, jossa tavoitellaan nopeaa tyydytystä, instant gratification, suhteitten pikaruokala, joka ei maistu eikä tunnu miltään, mutta joka addiktoi ihmisen pois normaalista elämästä, normaalista kanssakäymisestä toisten ihmisten kanssa. Naamakirja tekee normaaleis-

ta ihmisistä peräkammarin poikia, jotka kurkkivat ja urkkivat toisten tekemisiä piiloistaan ilman vaaraa joutua todellisuudessa vastuuseen tai vaaraan suhteessa muihin ihmisiin. Naamakirja on synkkä sairaus, joka taannuttaa ihmisen. Naamakirja on jokaisen tyrkyn tie julkisuuteen, koska kukaan ei enää voi estää omien tarinoit-

ten tai kuvien julkistamista kaikille. Naamakirjassa kaikki ovat julkkiksia, mieletöntä. Enää ei tarvitse yrittää BB-taloon tai Idolsiin, naamakirja hoitaa homman. Voit olla tosi merkittävä ja kertoa kaikkea tosi tärkeetä sinulle tänään tapahtunutta ihan mistä vaan, kun on naamakirjassa. Naamakirja on niin mieletön juttu, että päätin jättää sen. Otan itseni takaisin itselleni, katselen omia kuvia läheisteni kanssa. Kerron omat juttuni niille, joille ne kuuluvat. Voimaistun rauhassa ihan itsekseni. Kari Uoti Oikeustieteen tohtori, MBA Lue lisää Kari Uotin kirjoituksia osoitteessa www.kariuoticonsulting.fi

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

ilmoitus

23 ilmoitus

Palosuojamaalaus on lain säätelemää

FinnSteel tekee myös raskaan kaluston hiekkapuhalluksia ja maalauksia. Volvo 330L käsittelyn jälkeen.

Sulakuljetinta asentamassa Pietarsaaressa.

Teollisuuden kunnossapitotöitä joka lähtöön Vuonna 2006 perustetun Finn-Steelin monipuolinen palvelukattaus tarjoaa ratkaisun mihin tahansa teollisuuden kunnossapitotarpeeseen. Yritykseltä luonnistuvat kaikenkattavasti niin metalli- ja hitsaustyöt, kone-, laite- ja raskaan kaluston asennukset, asbestityöt kuin hiekkapuhallus- ja maalaushommatkin. − Ehdoton vahvuutemme on monipuolisuus ja vankka ammattitaito. Koskaan ei ole sormi suuhun mennyt, vaikka toimeksianto olisi ollut mikä. Oman pitkän kokemuksen ja näkemyksen avulla osaan organisoida ja toteuttaa työt niin, että sovituista

aikatauluista ei lipsuta, painottaa yrittäjä Harri Väätäjä, joka omistaa yrityksen yhdessä vaimonsa kanssa. Asiakkaita palvellaan kotimaan lisäksi myös Pohjoismaissa. Referenssiasiakkaisiin lukeutuvat muun muassa Raumaster Oy, BMH-Wood Oy ja Tormets Oy. Projektien pituus vaihtelee parin viikon vuosihuoltoseisakista parin vuoden komennukseen. − Firmat tilaavat minulta tarpeisiinsa soveltuvaa työvoimaa, ja luotettavasta hen-

kilöstöverkostosta lähetän paikan päälle oikeat tekijät. Asennustyökalut ja hitsausvälineet löytyvät omasta takaa jokaiselle miehelle.

Finn-Steel Kuivajoentie 483, 95100 Kuivaniemi Puh. 040 5029 653/ Harri Väätäjä harri.vaataja@netti.fi www.finnsteel.fi

Julkisissa rakennuksissa, kuten ostoskeskuksissa, vaaditaan palosuojamaalaus. Se ei estä tulipaloja, mutta suojaa palon sattuessa rakenteita ja hidastaa niiden romahtamista, joten pelastustoimiin jää enemmän aikaa. Paloviranomaiset määrittelevät rakennuksen palosuojausluokan, johon vaikuttavat esimerkiksi rakennuksen käyttötarkoitus ja poistumistiet. – Maalattavan erikoismaalikalvon paksuus on 0,2 millistä 4,5 milliin. Tulipalossa maali alkaa 250 asteen lämmössä paisua ja muodostaa suojaavan kalvon, jotta rakenne ei lämpiä, kertoo Palosuojamaalarit Suomessa Oy:n toimitusjohtaja Joel Isoaho. Palosuojauksen voi maalaamisen lisäksi suorittaa levyttämällä tai eristämällä. Yritys tarjoaa myös läpivientien palokatkontaa. Rakennuksen eri osastot pitää eristää niin, etteivät palokaasut pääse leviämään kaapeleiden tai putkien läpivientien kautta. Tuotteiden ja työmenetelmien pitää olla tyyppihyväksyttyjä. Yrityksen työntekijät ovat ruiskumaalareita, mutta suorittavat lisäksi Teräsrakenneyhdistyksen järjestämän palosuojamaalarin kou-

Asiantuntemusta ja kokemusta parhaan tuloksen saavuttamiseksi • Palosuojamaalausta • Palosuojaeristämistä • Palosuojalevytykset • Palokatkontaa • Palopeitot & tulityösuojat

Palosuojamaalarit Suomessa Oy PL 5, 63500 Lehtimäki Puh. 050-437 2570, fax 050-8437 2570 ji@psm.fi • www.psm.fi

lutuksen. Isoaho on itse suorittanut myös palosuojatarkastajan koulutuksen. Yritys tekee myös betonirakenteiden pölysuojamaalausta ja teräsrakenteiden korroosiomaalauksia. Vuonna 2007 perustetun yrityksen asiakkaita ovat teräsrakentajat ja rakennusliikkeet. Suurimmat työkohteet tällä hetkellä ovat Seinäjoen

keskussairaala ja Skanskan uusi pääkonttori Helsingissä. Uusi tuotantomenetelmä yrityksellä on hiilivetytulipalojen palosuojaus, joka on tarkoitettu öljyjalostamoille ja öljynporauslautoille. Yritys on Suomessa ensimmäinen hyväksytty urakoitsija tällä maalilla. Se on suojannut jo Nesteen jalostamon Porvoossa.

ilmoitus

Lyijysepät ovat työssäoppineita ammattimiehiä.

Lyijyseppien työ:

Tonneittain lyijyä Kemianteollisuuden reaktoreita, röntgenhuoneita ja metrien korkuisia sähkösuodattimia. Pikkunäpräämisestä ei ole kyse, kun Lyijy ja Metalli T. Hukan 8 työntekijää lähtevät työmaalle. Nimikkeeltään he ovat lyijyseppiä, ja tekevät lyijypinnoituksia. – Pienempään reaktoriin menee 9,5 millin lyijyä 12 tonnia ja isoon 18 tonnia, lu-

ettelee toimitusjohtaja Tapio Hukka. – Isompiin reaktoreihin hitsataan pystysaumaa noin 55 metriä ja jalkosaumaa 155 metriä. Esimerkkityömaa on kemiantehdas Sachtleben Pigments Porissa, joka on yrityksen iso asiakas. Tällä hetkellä yrityksellä on työmaa myös Kokkolassa. Työrupea-

mat ovat jopa noin 13-15 viikon mittaisia. Lyijyä tarvitaan sen haponja kaasunkestävyyden vuoksi. Lyijyhitsauksen osaajia ei yrittäjän mukaan valmistu mistään ammattikoulusta, vaan heidät pitää kouluttaa itse. Hitsaussauman on oltava moitteetonta; kaikki reaktorit koeponnistetaan ensin vedellä. Yritys valmistaa myös teollisuuslaitoksiin sähkösuodattimia, joiden elektronilankoja pitkin kaasu kulkee ja puhdistuu ennen savupiippuun johtamista. Suodattimet ovat valtavia, noin 5 metriä korkeita ja 3 metrin levyisiä. Yritys tekee myös röntgenhuoneita esimerkiksi sairaaloille. Jonkin verran yritys tekee pieniä lyijytöitä myös yksityisille. Tapio Hukka aloitti alalla vuonna 1972 ja perusti oman yrityksen vuonna 1984. Alan tulevaisuuden hän näkee valoisana. Yrityksen jatkajaksi löytyy poika Tuomas Hukka. Vaikka lyijy voidaan osittain korvata lasikuidulla, ei kokonaan. Yrityksellä ei ole varsinaisia kilpailijoita Suomessa, vaan lähimmät löytyvät Saksasta.

Lyijy ja Metalli T. Hukka Oy Alajoentie 8 85180 Rahja Puh: 0500 366 204 lyijy.metalli@yritysnet.com

ilmoitus

Laadukkaat remontit MBK:lta Oy Maalaamo MBK Måleri Ab on korjausrakentamiseen erikoistunut vaasalaisyritys, jonka toiminta-alue ulottuu Pietarsaaresta pääkaupunkiseudulle. Toistakymmentä rakennusammattilaista työllistävä MBK hoitaa rakennukset kuntoon ulkoa ja sisältä. – Teemme paljon julkisivuremontteja, kattokorjauksia, parveke- ja porraskäytäväremontteja sekä huoneistoremontteja lattiasta kattoon, kuivatiloista märkätiloihin. Liikuntarajoitteisille sovitetut saniteettitilat ovat yksi esimerkki osaamisestamme sillä saralla. Tarjoamme myös julkisivujen ja kattojen pesupalvelua. Asiakkaitamme ovat sekä yksityiset ihmiset että taloyhtiöt, kertoo toimitusjohtaja Kenneth Norrgård.

MBK hoitaa remontit kokonaisuutena, sillä palveluksessa on osaajia joka lähtöön putkimiehistä timpureihin, laatoittajista pintakäsittelijöihin. Toimintaperiaate on, että asiakas saa yhdestä yrityksestä kaikki palvelut remonttiin ja rakentamiseen. Remonttiin sisältyy materiaalien kuljetus työmaalle ja jätteiden kuljetus sieltä pois. Siisteys on tärkeää remontin aikanakin. – Pyrimme tekemään työmme asiakkaan kannalta mahdollisimman helpos-

tii ja j sujuvasti. j i RemonR tin valmistuttua me imuroimme ja pesemme lattiatkin, jotta asiakas pääsee jatkamaan asumistaan normaalisti. Jos asunnossa asutaan remontin aikana, sotkut siivotaan päivittäin, Norrgård sanoo. Laadukas työn jälki ja asiakashenkinen työskentelytapa ovatkin Norrgårdin mielestä MBK:n vahvuuksia ja selkeä etu kiivaasti kilpaillulla alalla. Tyytyväinen asiakas on puolestaan tekijälle paras palkinto tehdystä työstä.

Oy Maalaamo MBK Måleri Ab Myllärinkatu 14 65100 Vaasa Puh. (06) 322 1313 www.mbk.fi

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

Kuva: www.sxc.hu

Tietoa Suomen yritystuista ja niiden vaikuttavuudesta Suomalaisten yritysten saamat erilaiset yritystuet ovat kasvaneet koko 2000-luvun. Yritystukijärjestelmän kautta jonkinlaista rahoitusta tai tukea toiminnalleen saa yli 10 prosenttia kaikista suomalaisista yrityksistä, eli yli 30 000 yritystä. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön tilaamasta yritystukien vaikuttavuutta selvittäneestä tutkimuksesta, jonka teki Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA. Tutkimuksen mukaan Tekesin myöntämistä yritystuista neljänneksen saavat suuret yritykset. Sen sijaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskusten ja valtion erityisrahoitusyhtiö Finnveran tuista valtaosan saavat PK-yritykset. Yritystukia näyttäisivät tutkimuksen mukaan saavan helpoiten nuoret yritykset, jotka myös aktiivisesti hakevat tukea.

Tutut yritykset etulyöntiasemassa Tästä huolimatta yritystukien myöntäjät näyttäisivät suosivan suurehkoja, vakiintuneita yrityksiä. Tutkimus antoi myös viitteitä siitä, että monet tukea myöntävät tahot suosivat samoja ”kanta-asiakkaita” vuodesta toiseen. Tämä johtuu siitä, että tuen hakijat oppivat hakemaan tukea, ja tuen myöntäjät oppivat tuntemaan hakijan, jolloin aiemmin tukea saanut yritys saattaa olla etulyöntiasemassa muihin yrityksiin nähden. Tuen myöntäminen toistuvasti samoille yrityksille on ristiriidassa sen kanssa, että yritystuet on tarkoitettu väliaikaisiksi. Niiden tehtävä on paikata markkinoiden toimintapuutteita. Terveet, markkinakelpoiset yritykset eivät tarvitse jatkuvia tukia. Tukien vaikuttavuuden selvittäminen on vaikeaa. Yritystuet näyttäisivät kuitenkin ainakin lyhyellä aikavälillä (1-3 vuotta) parantavan työllisyyt-

tä. Vaikutukset tuottavuuteen ovat ristiriitaisia. Yritystukena voidaan pitää suoraa rahallista tukea, julkisten organisaatioiden myöntämiä lainoja, korkotukia, takauksia, verohelpotuksia, julkisten organisaatioiden pääomasijoituksia, ja jopa erilaisia julkisten organisaatioiden yrityspalveluja.

Hajanainen tukijärjestelmä ETLA:n tekemän tutkimuksen aineistona oli uusi Tilastokeskuksen yritystukitietokanta, joka sisältää vain osan edellä mainituista yritystuista. Mukana ovat vuosilta 2000–2008 Finnveran, työ- ja elinkeinoministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä TEKES:n yrityksille myöntämät ja maksamat suorat tuet, lainat, pääomalainat ja takaukset. Vaikka uudessa tietokannassa on vielä kehitettävää, ovat tutkijat sen avulla voineet analysoida yritystukijärjestelmää ja tukien kohdistumista aiempia vaikuttavuustutkimuksia monipuolisemmin. Tietokannan sisältämät tuet yhteenlaskettuna maksettiin vuonna 2008 tukia yhteensä noin 1,77 miljardia euroa. Näistä suoria tukia oli 29 %, starttirahoja 2 %, lainoja 3 % ja takauksia noin 37 %. Verrattuna vuoteen 2003 yritystukien määrä kasvoi 44 %. Nyt valmistunut tutkimus poikii jatkoselvityksiä kokonaiskuvan saamiseksi varsin hajanaisesta suomalaisesta yritystukijärjestelmästä. Esimerkiksi kuntien yrityksille myöntämät tuet eivät kuuluneet lainkaan nyt valmistuneeseen selvitykseen. Tutkimus sisälsi useita raportteja. Tutkimushankkeen yhteenveto ja johtopäätökset (TEM raportteja 7/2011) ovat luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilta osoitteessa www.tem.fi/julkaisut.

Vain vajaa viidennes enää vailla internetiä Suomalaistalouksista keskimäärin 86 prosentilla on internetyhteys. Alle 50-vuotiaista se on yli 95 prosentilla, 50–64-vuotiaista 83 prosentilla ja 65–79-vuotiaista 52 prosentilla. Lankapuhelinliittymä on enää 20 prosentilla kotitalouksista, iäkkäämmillä useammin kuin nuoremmilla. Iästä riippumatta vain yksi prosentti suomalaisista ei ole tavoitettavissa matkapuhelimella.

Lankapuhelinliittymät ovat miltei kadonneet Lapista Maakunnittain tarkasteltuna lankapuhelinliittymien

levinneisyydessä on huomattavia eroja. Tutkimuksen mukaan Lapissa vain kolmella prosentilla kotitalouksista on lankapuhelinliittymä, kun taas Pohjanmaan maakunnassa se on 40 prosentilla kotitalouksista. Sen sijaan internetyhteyksien levinneisyys on kaikissa maakunnissa 80–91 prosenttia. Alueellisesti suuria eroja on kuitenkin niiden talouksien osuuksissa, joissa mobiililaajakaista on ainut internetyhteys. Pohjois-Savossa pelkkä mobiililaajakaista on peräti 40 prosentilla kotitalouksista, kun Uudellamaal-

la se on vain 13 prosentilla kotitalouksista.

Nopeita kiinteitä yhteyksiä hankitaan tositarpeisiin Kaikista internetyhteyden käyttäjistä 28 prosenttia omistaa nopean kiinteän yhteyden (yli 8 Mbit/s). Nopeita kiinteitä yhteyksiä on enemmän miehillä, alle 50-vuotiailla työssäkäyvillä ja opiskelijoilla sekä pääkaupunkiseudulla asuvilla. Nopeiden kiinteiden yhteyksien omistajat käyttävät internetiä ja mobiilipalveluita selvästi muita intensiivisemmin ja monipuolisemmin. Sen sijaan hitaampi-

en, alle 8 Mbitin, kiinteiden ja mobiililaajakaistayhteyksien haltijoilla internet- ja mobiilipalvelujen käyttö on keskenään varsin samankaltaista. Viestintävirasto teetti viestintäpalvelujen kuluttajatutkimuksen TNS Gallup Oy:llä, joka haastatteli tutkimusta varten 3000:ta 15 – 79 -vuotiasta kuluttajaa Manner-Suomen alueella marraskuussa 2010. Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2010 ja tutkimukseen liittyvä Viestintäviraston analyysi ovat luettavissa osoitteessa www.ficora.fi.

Verkkokauppa kasvoi loppuvuonna 1,5 kertaa vähittäiskauppaa nopeammin Suomalainen verkkokauppa kasvaa vähittäiskauppaa selvästi nopeammin, käy ilmi Suomen johtavan verkkokauppojen maksutapatarjoajan Suomen Verkkomaksut Oy:n tuoreesta verkkomaksutilastosta. Verkkokauppa kasvoi loka-joulukuussa 2010 myynnin arvoltaan 7,9 prosenttia edellisen vuoden samaan ajankohtaan verrattuna. Tilastokeskuksen tuoreen 11.2. julkaistun tilaston mukaan vähittäiskauppa kasvoi samaan aikaan viisi prosenttia. Verkkokaupan odotetaan jatkavan vahvalla kasvu-uralla myös vuonna 2011. Palkansaajien ostovoima Suomessa kasvaa kuluvana vuonna 1,3 prosenttia. Pohjoismaisen kuluttajatutkimuksen mukaan 87 prosent-

tia suomalaisista kuluttajista ilmoitti verkko-ostamiseen käyttämänsä rahamäärän kasvavan tai vähintään pysyvän samana myös vuonna 2011.

Vahva kruunu lisännyt verkkokauppaa Ruotsiin Ruotsin kruunu on vahvistunut euroon nähden, mikä voi kasvattaa ruotsalaisten kuluttajien kiinnostusta suomalaisia verkkokauppoja kohtaan. Erityisen kilpailukykyisiä Ruotsiin ovat Suomessa tehtyjä tuotteita myyvät verkkokaupat. Vuonna 2010 jo joka kuudes yli kymmenen hengen PK -yritys ilmoitti myyvänsä tuotteitaan ja palvelujaan myös verkossa. Internetkauppiaiden määrä on kasvanut kahdessa vuodessa 50

prosenttia. Verkkokaupankäynnin arvo Suomessa on määritelmästä riippuen 4-10 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Suomen

johtavan verkkokauppojen maksutapatarjoajan Verkkomaksut Oy:n kokoamista suomalaisen verkkokaupan tilastoaineistoista.

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

Kuvat: Rokuakonserni / www.rokua.com

Kuinka paljon satsaatte yrityksenne tilaisuuksiin? Kokouksen, seminaarin tai muun tilaisuuden ei tarvitse olla tylsä tai samanlainen kuin aina ennenkin. Rokuakonsernin myyntipäällikön Susanna Mendelin-Sonnyn mukaan yritykset ilmoittavat tarjousta pyytäessään yleisimmin tilaisuutensa ajankohdan, osallistujamäärän ja summittaisen budjetin. Yhä tavallisempaa kuitenkin on, että ne toivovat myös jotain uutta ja erilaista kokouksen tai tapahtuman yhteyteen. Rokua on esimerkki nykyaikaisesta ja monipuolisesta kokouksen viettopaikasta. Kokoustiloista löytyy sopiva niin isoon seminaariin kuin tiimin virkistystilaisuuden järjestämiseen. Kokousvälineet ovat modernit, ja kokousemäntä huolehtii tilaisuuden sujumisesta ja viihtyvyydestä. Hotellipalvelut ja ravintolapalvelut ovat monipuoliset, ja myös iltaviihdet-

tä löytyy. Yhä useampi yritys valitsee oman tilaisuuteensa ohjattua liikuntaa tai kuntotestauksia. Tai sitten voi valita kehoa ja mieltä helliviä hoitoja tai rentoutumista kylpylän lämmössä.

I M TOM

Erilainen yritystilaisuus tuottaa hyviä tuloksia Tavallisuudesta poikkeava ympäristö ja virkistävä ohjelma johtavat usein erinomaisiin tuloksiin: ihmiset

innostuvat, keskustelu vilkastuu, ilmapiiri vapautuu, ajatukset lentävät ja näin luovuus syttyy. Takaisin työn ääreen palaa tiimiytyneitä ja innostuneita työntekijöitä.

N E N I R O U V

A V A T H A M ES

Ä J Y T IIN

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus rahoitti hankkeita 2,5 miljoonalla eurolla helmikuussa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus rahoitti hankkeita 2 595 829 eurolla helmikuussa 2011. Oulun diakonissalaitoksen säätiölle myönnettiin 637 500 euroa MOPOTuning-projektiin. Eltor Oy:lle ja Prism Microwave Oy:lle myönnettiin rahoitusta yritystoiminnan edistämiseen. MOPOTuning-hankkeessa testataan ja kehitetään nuorten osallistumiseen ja osaamiseen perustuvaa ja nuorille ominaista toimintaympäristöä hyödyntävää aktivointimenetelmää, jossa perinteinen terveysviestintä yhdistetään nuorille tuttuun informaatioteknologiaan. Liikuntapainotteisella aktivointimenetelmällä pyritään ehkäisemään nuorten miesten syrjäytymistä ja pa-

rantamaan heidän elämänlaatuaan ennen varusmiespalvelukseen astumista. Hankkeeseen osallistuvaan palveluverkostoon kuuluu Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, liikuntatoimen ja nuorisotoimen toimijoita. Prism Microwave Oy:lle myönnettiin rahoitusta 258 720 euroa toimintojen kehittämiseen ja Eltor Oy:lle 148 880 euroa toiminnan laajentamisen vaatimiin investointeihin. Kuortaneelle on valmistunut maatalousalueiden kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma. Kesän 2010 aikana hankkeessa kartoitettiin Kuortaneelta 28 luonnon monimuotoisuuskohdetta ja neljä mahdollista monivaikutteisen kosteikon paikkaa.

Tommi Vuorisen kasvokoulutus on biologiaan, ensivaikutelmaan, parinvalintaan ja fysionomiaan pohjautuva mielenkiintoinen ja viihdyttävä johdanto kasvojen salaisuuksiin. Erityistä lisäarvoa se antaa asiakaspalvelutyössä toimiville, myyntineuvottelijoille ja uusia ihmisiä työssään kohtaaville. KATSO YLEISÖTILAISUUS 03.05.2011 SIVUILTAMME!

WWW.VAIKUTUS.FI Lisätiedot: info@vaikutus.fi tai soita 0400 283 779

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

KOLUMNI

Antti Haanpää

Määräaikainen työsopimus – hämmentynyt yrittäjä Lakimiehen työssäni olen kohdannut ajoittain hämmentyneen yrittäjän, joka on ihmetellyt, miksi määräaikaista työsopimusta ei voi solmia. Eräs tällainen tilanne syntyi, kun nimeltä mainitsematon yrittäjä oli rutiininomaisesti solminut määräaikaisen työsopimuksen uuden työntekijän kanssa. Työntekijä esitti jälkikäteen määräaikaisen työsopimuksen päättyessä vaatimuksena yrittäjälle, että työsopimuksen tulee jatkua toistaiseksi voimassaolevana ja että määräaikaisen työsopimuksen solmimiselle ei ole ollut perustetta. Tässä tilanteessa yrittäjä tiedusteli, onko työntekijän vaatimuksiin suostuttava ja oliko määräaikaisen työsopimuksen solmiminen ollut sallittua. Laki edellyttää perusteltua syytä, jotta työsopimus voidaan solmia määräaikaisena työnantajan aloitteesta. Ilman perustellun syyn olemassaoloa määräaikaisena solmittua työsopimusta pidetään suoraan lain nojalla toistaiseksi voimassaolevana työsopimuksena. Vastaus yrittäjän kysymykseen, oliko työsopimus lopulta määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva työsopimus, riippui siten vastauksesta kysymykseen, oliko määräaikaisen työso-

pimuksen solmimiseen lain tarkoittama perusteltu syy. Yrittäjä oli palkannut työntekijän määräaikaisella työsopimuksella ja hänellä oli oma selvä näkemys siitä, että määräaikainen työsopimus on tässä tilanteessa (kuten oli ollut aikaisemminkin) täysin oikea tapa palkata työntekijä. Asiaa tarkemmin perustelematta yrittäjä totesi, että hän ei voinut palkata työntekijää pysyvästi toistaiseksi voimassaolevalla työsopimuksella, kun yleinen taloustilannekin oli niin huono ja kysyntä heilahteli voimakkaasti. Kun asiaa tarkemmin selvitettiin tosiasioista lähtien, kävi selväksi, että perusteltua syytä määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen ei ollut. Yleinen huono yhteiskunnallinen taloustilanne ei ole lain tarkoittama perusteltu syy työsopimuksen solmimiseen määräaikaisena. Näin varsinkin kun huono taloustilanne ei näkynyt mitenkään kyseisen yrityksen toiminnassa tai tunnusluvuissa. Työsopimus oli siten toistaiseksi voimassaoleva työsopimus. Tilanne yllätti yrittäjän täysin. Mikäli ainoana vaihtoehtona olisi ollut työntekijän työllistäminen pysyvästi toistaiseksi voimassaolevalla työsopimuksella, ei yrittäjä olisi ilmoituksensa mu-

kaan työntekijää koskaan palkannut. Vaikeuksista huolimatta tilanne saatiin kuitenkin tässä tapauksessa lopulta selvitettyä sovinnollisesti. Kuinka yrittäjä olisi voinut toimia toisin? Yllättävän usein joutuu kohtaamaan tilanteita, jossa yrittäjä perustelee itselleen, miksi hän on arvioinnissaan oikeassa, vaikka tosiasiassa hän perusteleekin sitä, miksi hänen pitäisi olla oikeassa. Tämä piirre on täysin inhimillistä ja sitä esiintyy toki myös muidenkin kuin pelkästään yrittäjien päätöksenteossa. Ongelma yleensä korostuu, kun kyse on juridisen ammattitiedon soveltamista jokapäiväisissä työllistämistilanteissa. Vaatimukset yrittäjälle ovat tällöin verraten korkealla. Yrittäjän ei tulisi kuitenkaan vakuuttaa työllistämistilanteessa itselleen kritiikittömästi omaa kantaansa sopivasta ja laillisesta työsopimuksen muodosta. Tosiasiat ja vaikealtakin näyttävät yksityiskohdat tulee kohdata ja ratkaista, eikä niitä pidä sivuuttaa. Pahaltakin näyttävät yksityiskohdat, joita ei voi muuttaa on vain hyväksyttävä ja tilanne on ratkaistava vaikeat asiat voittaen. On ymmärrettävää, että oma arvos-

telukyky saattaa heikentyä kun yrityksen toiminnalle antaa päivittäin kaikkensa. Näkökenttä voi kaventua. Tämän tosiasian tunnustaminen ja sen hyväksyminen luo kuitenkin edellytykset sille, että vaikeassa tilanteessa tulee kysyneeksi objektiivisemman tahon näkemystä tilanteeseen. Ulkopuolinen taho voi nähdä tilanteen ”puhtaalta pöydältä” tosiasioiden valossa. Mikäli vielä juridinen osaaminen on hallussa, on oikean tilannearvion parhaat edellytykset käsillä. Puhelinsoitto kollegalle tai asiantuntevalle lakimiehelle saattaa säästää paljolta pienellä vaivannäöllä. Keskustelin vielä myöhemmin aikaisemmin mainitsemani yrittäjän kanssa hänen tapauksestaan. Kysyin, kuinka asiat olivat sittemmin edenneet. Yrittäjä totesi vastauksensa yhteydessä, että ”välillä sitä vain näkökenttä sumenee, kun on joka päivä 100%:sesti sidoksissa tähän toimintaan, olen uskonut aina siihen, että kyllä nämä omin hartiavoimin hoidettuna hoituu kuten on hoitunut aikaisemminkin”. Antti Haanpää lakimies Haanpää & Co Oy www.hclaw.fi

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

ilmoitus

Lämpöinssistä löytyy apu kaikkiin LVI- ja lämpöpumpputarpeisiin Raahen Lämpöinssi Oy toteuttaa niin vaativat LVI-urakat kuin pienemmät huoltotoimetkin. LVI-tarvikemyymälästä puolestaan löydät kaikki tarvitsemasi alan tarvikkeet. Yritys on myös yksi Pohjois-Suomen kokeneimmista ilmalämpöpumppujen asentajista. Vuonna 1989 perustetussa yrityksessä työskentelee parikymmentä alan ammattilaista. Raahen Lämpöinssi suorittaa mittavatkin urakkatoimeksiannot vankalla kokemuksella ja aina aikataulussa. − Varsinkin isommissa kohteissa on äärimmäisen tärkeää sujuva yhteistyö rakennus-, sähkö- ja LVI-urakoitsijoiden kesken. Laadittuun aikatauluun on sitouduttava, painottaa toimitusjohtaja Martti Jokitalo. − Työmaapalavereita on pidettävä vähintään kahden viikon välein ja välitavoitteita asetettava, jotta työmaa etenee sovitun mukaisesti. Jolleivät esimerkiksi lämmöt ole päällä sovittuun aikaan,

tyssää koko homma siihen. Lämpöinssi toteuttaa suurimmaksi osaksi uudiskohteiden LVI-urakoita, sekä myös saneeraustoimeksiantoja. Pääasiallisia asiakkaita ovat rakennusliikkeet, alueen kunnat ja Raahen Kaupunki. – Esimerkiksi Rakennus Miilukangas Oy, Raahen Rakennuskolmio, Lujatalo, Hartela ja Sonell ovat pitkäaikaisia asiakkaitamme. Yrityksen huoltopalvelu kattaa niin LVI-huollon kuin kodinkonehuollonkin. Täydellisestä LVI-tarvikemyymälästä puolestaan löytyvät niin wc-pytyt ja hanat kuin kattavat LVI- ja kodinkonetarvikkeet ja -osat. Myytävät tuotteet ovat suurelta osin koti-

maisia, ja tuontitavarakin taatusti laadukasta. − Ilmalämpöpumppujen asentaminen tulee luvanvaraiseksi ensi kesänä, ja olemme kouluttaneet asentajamme vaatimusten mukaisesti. Kokemusta pumppujen asentamisesta löytyy jo 20 vuoden ajalta, kertoo Jokitalo.

Raahen Lämpöinssi Oy Vilpuntie 1, 92130 Raahe Puh. 040 843 3061/ Martti Jokitalo martti.jokitalo@lampoinssi.fi

www.lampoinssi.fi Myymälä avoinna arkisin 8–17

Metallipaja Nieminen Oy

– 30 vuotta päälirakenteita Jämsäläinen Metallipaja Nieminen Oy on erikoistunut raskaan kaluston päälirakenteiden valmistukseen. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta yrityksen perustamisesta. Erkki Niemisen vuonna 1980 perustamassa metallipajassa toteutettiin sukupolvenvaihdos vuonna 1999, jolloin vetovastuun otti Erkin poika Kari Nieminen. Niemisen lisäksi yritys työllistää suunnitteluinsinöörin, neljä metallialan ammattilaista sekä useita alihankkijoita. MPN:n asiakkaita ovat maan johtavat perävaunutehtaat, kuorma-autoliikkeet, kuljetus- ja maansiirtoliikkeet sekä vakuutusyhtiöt. Päälirakenteiden valmistuksen ohella MPN on viimei-

set kaksi vuotta tehnyt raskaan kaluston varaosakauppaa. Varastossa ovat saatavilla muun muassa sähköosat, valot, johdot, pistokkeet, jarruosat, jarrukellot, -jarruhihnat ja -palat sekä kaikki lavaosat, lokasuojat ja vetokidat. – Keväällä 2010 aloitimme hydrauliikkamyynnin, josta saa liittimet, hydrauliikkaletkut ja muut alan tarvikkeet. Toimimme Hytar Oy:n jälleenmyyjänä. Letkuja on varastossa kattava valikoima eri käyttöpaineille, sanoo toimitusjohtaja Kari Nieminen.

MPN:n tunnetuimmat tuotteet ovat rahtilavat, nousukapellit/ kääntökatot, jalkalavat ja -laitteet sekä puutavara-autot. Pitkän kokemuksen ja aktiivisen kehitystyön ansiosta päälirakenteet ovat toimintavarmoja, laadukkaita ja viimeisteltyjä. Uusien päälirakenteiden valmistuksen lisäksi MPN tekee muutostöitä sekä korjaa ja huoltaa käytettyjä kuormatiloja. Kuormatilojen leveyttä koskevan lakimuutoksen tultua voimaan MPN:ssä on kavennettu kaikkiaan noin kolmisenkymmentä päälirakennetta, joukossa muutama hake- ja umpikaappiyhdistelmäkin. – Jatkuvaan toiminnan kehittämiseen meitä on kannustanut pitkät ja luottamukselliset asiakassuhteet sekä myönteinen asiakaspalaute. Viime vuonna ulkopuolisella teetetty asiakastyytyväisyystutkimus toikin pelkästään positiivista palautetta. Ammattitaitoamme ja joustavuuttamme arvostetaan, Nieminen toteaa tyytyväisenä.

Metallipaja Nieminen Oy Rahtarinkatu 10 42100 Jämsä Puh. 040 503 9926 www.metallipajanieminen.fi

ilmoitus

Kuuntelutaitoa ja torjutuksi tulemisen sietoa tarvitaan Riippumatta siitä, mitä myydään, asiakkaan ostoprosessi etenee samaan tapaan. Sen pituus ja myyntiprosessi voivat vaihdella paljonkin, mutta myyntiprosessin täytyy vastata asiakkaan ostoprosessia. Näin väittävät myynnin kouluttajat Petri Heinola ja Pauli Vuorio, joilla kummallakin on parinkymmenen vuoden kokemus myyntiyöstä. Kokemustaan ja tietoaan he välittävät myyntikoulutuksissa ympäri Suomea. – Myyminen ei ole vain tekniikka-, vaan ennen kaikkea taitolaji, Vuorio toteaa. – Firma ei myy firmalle, vaan ihminen ihmiselle, Heinola muistuttaa. Finlaysonin palatsiin Tampereelle on kokoontunut parikymmentä myyntiammattilaista. Yksi myy rautakauppatavaraa, toinen logistiikkaa, joku perustuksia tai lehti-ilmoituksia. Yhteistä kaikille lienee halu tulla entistä paremmiksi myyjiksi. Heinolan mukaan myynnin alalla ei ole varsinaisesti tapahtunut mitään uutta pitkään aikaan. – Puhetaito on myyjän tärkeimpiä työvälineitä, ja puhetaidon tärkeimmät opit kehitettiin jo Aristoteleksen aikaan. Puhetaitoon kuuluvat niin logos eli asiasisältö, ethos eli puhujan luonne kuin pathos eli tunteiden ilmaisu. Päätöksentekoon kannattaa sisällyttää aina tunteeseen vetoamista, sillä ihminen ei tee

koskaan pelkästään rationaalisia valintoja. Ethos, eli mm. maine, asemavaltuutus, mutta ennen kaikkea se, miten myyjä ilmaisee oman ammattitaitonsa ja hyvän tahtonsa ovat erityisesti alkuvaiheessa merkittävässä roolissa. Ja aina on kyseessä suora lähetys, kun asiakkaan kanssa ollaan vuorovaikutustilanteessa.

Kontaktista kauppaan Onnistunut myyntiprosessi alkaa kontaktivaiheella, jossa saadaan asiakkaan huomio, ja jatkuu kartoitusvaiheella, jossa hankitaan tietoa asiakkaan tarpeista ja haluista. Perusteluvaiheessa kerrotaan faktat ja päätösvaiheessa varmistetaan kauppa. Käsikirjoitus ei aina toimi. Myyjä ei ehkä saa asiakkaan huomiota, asiakas väittää vastaan tai ärisee, ei halua ostaa tai hänellä ei ole rahaa. Koulutuksessa käytiin läpi näitä tilanteita. Myyjälle asiakkaan vasta-

väitteet voivat tuntua kiusallisilta, mutta ne tulisi käsitellä, ei kumota tai jäädä jankkaamaan. Jos asiakas sanoo, että on kallista, voi tarkistaa, mihin tämä hintaa vertaa. – Myyjien suurin puute on hyvin usein kuuntelutaidon ja -halun alueella. Myös kokeneiden ammattimyyjien, Heinola toteaa. – Kun on tutkittu, millaiselta myyjältä ammattiostajat mieluiten ostavat, niin sellaiselta, jonka he kokevat pitävän itseään ja asiakasyritystä tärkeänä. Siis arvosta asiakasta. Vuorio täsmentää. Myyjä, joka osaa kuunnella, saa myös helpommin itse puheenvuoron ja tulee kuulluksi. Kun myyjä on pyytänyt asiakkaalta kauppaa, pitää malttaa olla hiljaa ja odottaa vastausta. Monesti myyjä jättää kaupan auki, eikä yritäkään ”klousata” sitä. Kaupan jälkeen on hyvä kiittää kaupasta, sillä ihminen haluaa aina sisäistää tehneensä hyvän ratkaisun. Kaupan-

Tällainen on huippumyyjä

Myynnin kouluttajat

• Työllistää myynnillään 20–100 työntekijää organisaatiossaan ja verkostoissaan • Kouluttaa jatkuvasti omaa myyntitaitoaan paremmaksi • Venyy asiakkaan vuoksi • On kiinnostunut asiakassuhteen pitkäjännitteisestä kehittämisestä • Saa asiakkaat suosittelemaan itseään/ yritystään • Haluaa olla ykkönen, muttei koe muiden auttamista ongelmana • Haluaa yrityksensä menestyvän; on kilpailuhenkinen, muttei kampittaja • On ihmistuntija ja osaa toimia erilaisten ihmisten kanssa • Viihtyy myyntityössä erinomaisesti

Pauli Vuorio SMKJ:n myyntikouluttaja 2011 Myyntitaidon käsikirja - Puhetaito ja tahtotila myyntityössä (yrityskirjat 2008 ) Myyntikokemusta vuodesta 1989. pauli.vuorio@vaikutus.fi

Lähde: Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ

päätöstaidot käytännön tasolla ovat hyvin ratkaisevia, mutta se vaatii, että siihen asti tehty pohja on hyvin tehty.

Hyvän myyjän ominaisuudet Myyntityö pitäisi kohdistaa oikein, eli oikeisiin päättäjiin. Asiakaskontaktissa myyjä kohdistaa huomionsa asiakkaaseen. Myös ajankäyttö ja asenne täytyy oppia yhä uudestaan ja uudestaan suuntamaan siten, että sillä saadaan paras tulos. – Huolellisestikaan tehty tarjous ei yleensä korvaa asiakaskontaktiin käytettyä aikaa, Heinola toteaa. – Pitääkö myyjän sitten prässätä vai ei, on alasta ja ti-

lanteesta kiinni. Joillain aloilla ei kannata prässätä, joillain pitää prässätä, Vuorio toteaa. Hyvällä myyjällä on hyvä itsetunto, hän on ahkera ja ahne onnistumisille, mutta myös itsekriittinen ja hän kestää torjutuksi tulemista. – Huippumyyjä arvostaa ammattiaan. Modernia yhteiskuntaa on vaikea kuvitella ilman myyntityötä. Mitä tekisivät yritykset hienoilla tuotekehitysprojekteilla, jos ei kukaan myisi tuotteita, palveluita ja ideoita. Mikään ei tule käyttöön, jos sitä ei ensin myydä. Parhaimmillaan myyjä on ostamisen helpottaja, joka tekee asiat asiakkaalle helpoiksi ja selkeiksi.

Petri Heinola Kenttämyyntiä, puhelimitse tapahtuvaa kaupankäyntiä Myynnin johtoa parikymmentä vuotta. petri.heinola@vaikutus.fi

WWW.VAIKUTUS.FI Katso yleisötilaisuudet tai pyydä tarjous sivuiltamme.

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

Kuva: www.sxc.hu

Teollisuuden ylijäämälämmössä valtavasti käyttämätöntä potentiaalia Suomessa ei ole vielä riittävästi hyödynnetty teollisuuden ylijäämälämmöstä tuotettavan sähköenergian mahdollisuuksia. Jos pienikin osuus ylijäämälämmöstä tuotettaisiin sähköksi, määrät olisivat nopeasti samaa suuruusluokkaa kuin esimerkiksi Suomen tuulisähkön tuotanto, joka vuonna 2009 oli 0,28 terawattituntia. Tämä käy ilmi Jyväskylän seudun osaamiskeskuksen selvityksestä. Teollisuuden ylijäämälämmöstä tuotettava sähköenergia ei tarvitse siirtoverkkoa eikä säätövoimaa, sillä sähkö tuotetaan samassa paikassa ja samassa yhteydessä, jossa se kulutetaan. Näin tuotettu sähkö parantaa merkittävästi teollisuuden energiatehokkuutta ilman hiilidioksidipäästöjä ja matalalla, lähinnä investoinnin ja alhaisten

käyttökulujen, hinnalla. Runsaasti ylijäämälämpöä tuottavia teollisuuden aloja ovat muun muassa metsäteollisuus, metallinjalostus, kemianteollisuus, öljynjalostus ja betoniteollisuus. Osaamiskeskuksen selvityksessä tutkittiin lämmöstä sähköä tuottavaa Organic Rankine Cycle (ORC) -prosessia. ORC on lämpövoima-

prosessi, jossa työaineena käytetään orgaanista yhdistettä. Koska sopivasti valittu orgaaninen työaine höyrystyy vettä matalammissa lämpötiloissa, myös matalan lämpötilan lämpövirtoja voidaan käyttää sähkön tuottamiseksi erityisesti talvella lämpötilaerojen ollessa suuria.

Suomalaisia toimijoita kaivataan Markkinoilta on hankittavissa käyttövalmiita ORC-prosesseja sekä yksittäisiä osia. Suomalaista ORC-teknologian toimittajaa ei vielä ole, mutta liiketoimintamalli olisi mahdollista rakentaa markkinoilta ostettujen osien ympärille hyödyntäen teollisuuskohteiden sovellusosaamista. Teollisuusprosessien sovel-

lusosaamista on esimerkiksi metsäteollisuudessa. ORCteknologian ottaminen mukaan jo prosessien suunnitteluvaiheeseen voisi tuottaa uusia, markkinoiden toivomia energiatehokkaita tuotevaihtoehtoja. – Tässä olisi sekä markkinarako suomalaisille yrityksille että kiinnostuneita toimijoita tarjolla. Jostain syystä meillä ei ole osattu ajatella, että teollisuuden ylijäämälämpö olisi merkittävä energianlähde teollisuuden tarpeisiin vaan se on jäänyt hyödyntämättä, sanoo kehitysjohtaja Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy:stä. Selvityksen esimerkissä ORC-teknologian hankintahinnasta lasketut takaisinmaksuajat ilman tukia oli-

TÄYDEN PALVELUN KÄRCHER CENTER! Puhdistus- ja siivouslaitteet koti- ja ammattikäyttöön.

Valtuutettu huolto: KÄRCHER, WETROK, HAKO, JOHNSON DIVERSEY, NILFISK JA BERNER

Kauttamme edullisesti myös Viledan siivousvälineet

Kärcher Center V-M Clean

Rengastie 38, Seinäjoki puh. 06 420 2300 myymälä 06 420 2333 huolto www.karcher-center-vmclean.fi

vat kohtuulliset, eli noin 5–7 vuotta alhaisella sähkön hintatasolla 40 euroa/ MWh. Sähkön hinnan nousu esimerkiksi sähköpörssin tai kuluttajien maksamalle hintatasolle, investointituet tai syöttötariffit parantavat nopeasti kannattavuutta. Joissakin prosesseissa sähköntuotanto lämmöstä pienentää jäähdyttämistarvetta, ja näin ORClaitteiston takaisinmaksuaika voi olla prosessikulujen pienenemisen ansiosta selvästi laskettua nopeampi. Selvityksen toteutti Paperra Oy Jyväskylä Innovationin koordinoiman Uusiutuva metsäteollisuus -osaamiskeskuksen teettämänä. Työtä ohjasivat Runtech Energy Oy ja FluidHouse Oy. Aihio selvitykselle tuli metsäteollisuudelta.

Jyväskylä Innovation Oy toteuttaa Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelmaa, jonka osaamisalat ovat energiateknologia, joka paikan tietotekniikka, matkailu ja elämystuotanto, nanoteknologia ja uusiutuva metsäteollisuus. Uusiutuva metsäteollisuus kuuluu kansalliseen Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriin. Paperra Oy on asiantuntijayritys, joka tuottaa paperinvalmistusteknologiaan, energia-, materiaali- ja kustannustehokkuuteen sekä ympäristökuormituksen vähentämiseen liittyviä palveluja. Paperra Oy:n toiminta-ajatus pohjautuu kestävän kehityksen periaatteisiin ja edistyksellisyyteen.

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

KOLUMNI

Olli Linjala

Lupa iloita Elämän arki on tulvillaan ilon aiheita. Luvallisia niistä ovat lapset, lastenlapset, erilaiset perhejuhlat ja tietenkin yllätysvoitot totossa, lotossa tai Suomeen tulleessa kultamitalissa. Hopeinen onkin sitten jo surun ja murheen paikka. Suomalaisessa kulttuurissa saavat pettymyksestään tai onnistumisistaan avoimesti tunteilla ainoastaan urheilijat – paitsi suunnistajat. Se tuli toteen näytetyksi Vuoden 2010 urheilija -palkinnon voittaneen naisen riettaan ilon ja riemun paheksunnalla. Seitsemän maailmanmestaruuden ansiosta saadusta tunnustuksesta ei saisi näyttää tunteitaan. Mitähän muutkin meistä ajattelevat? Jokaisen ihmisen arjessa on kosolti tuulettamisen paikkoja, pieniä ja suuria. Miksi me emme näe niitä? Mikä on tehnyt meidät sokeiksi hyville, kauniille tai miellyttäviä tunteita tuottaville asioille? Miksi havainnointilaitteemme on viritetty kielteisyyden kanavalle? Kuinka herkästi me reagoimme kielteisiin asioihin, myös sellaisiin joita ei edes ole olemassa. Verenpaineemme nousee jonnin joutavista jutuista, joilla ei ole minkäänlaista merkitystä itsellemme tai yhteisöllemme. Miksi kielteisyydessä pieh-

auttaa löytämään merkityksen. Ajatteleminen on oikea työkalu etsimiseen. Peilikuvalleen tehdyt kysymykset, elämän arvojen puntarointi sekä vastauksien löytäminen ovat onnistumiseen johtavia työstämistapoja. Voiko tämän työn ulkoistaa? Voiko sen tehdä Joku Muu? Ei voi, mutta Joku Muu voi auttaa edellytyksien rakentamisessa.

Oikeus viihtyä

tarointi on niin suosittua yksilö- ja ryhmäsuorituksina? Minkä laatuisia hormoneja valittaminen, paheksunta tai tuomitseminen meissä synnyttää?

Oikeus löytää Ihminen on merkityksiä etsivä olento. Elämällä tulee olla merkitystä, vasta silloin se voi tuottaa tyydytystä. Merkityksen etsiminen on jokaisen omalla vastuulla. Pysähtyminen

Yhteisöön kuulumisella tulee olla merkitystä, muuten se sulkee ihmisen ulkopuolelle. Jokaisessa yhteisössä, perheessä, harrastuksissa ja työssä ihmisillä on oikeus todelliseen tasa-arvoon. Oikeus saada tietoa ja oikeus luottaa. Muutostilanteissa on oikeus saada riittävästi aikaa ja apua sopeutumiseen. Oikeus elää tunteittensa kanssa ja käsitellä niitä. Oikeus nojata yhteisön suomiin turvarakenteisiin, luottaa niihin. Oikeus olla eri mieltä, oikeus kertoa mielipiteensä ja oikeus keskustella asioista. Näistä syntyy aito yhteisöllinen tasa-arvo.

ymmärtää työyhteisön todelliset tavoitteet, miksi olemme olemassa. Oikeus olla mukana kehittämässä yhteisöään. Oikeus olla mukana muutoksessa aivan alusta lähtien. Oikeus kokea turvallisuutta, avoimuutta, rehellisyyttä ja vankkumatonta luotettavuutta. Oikeus saada palautetta myös onnistumisista.

Tuuletus, halailu ja pussailu Joukkuepeleissä, kuten jääkiekossa, jokaisella on oikeus nauttia onnistumisesta. Maalin tekijä ei vähättele maalia, vaan koko porukka tuulettaa, halailee ja pussailee. Kyse on todellisista karjuista, raavaista miehistä, joita ei parhaalla tahdollakaan voi kutsua marjanpoimijoiksi tai perhosten keräilijöiksi. Siinä on mallia työyhteisöön. Kunnon riehumiset jokaisen onnistumisen jälkeen! Reilusti vaan keko pystyyn, halailemaan ja tuulettelemaan. Meillä on oikeus lähteä töistä tyytyväisenä itseemme ja yhteisöömme – niin ja naama pusuista märkänä. Jaa, mitähän muutkin ajattelisivat… Olli Linjala Asennekouluttaja

Oikeus nauttia Työllä tulee olla merkitystä, muuten se tappaa innon. Jokaisella on oikeus

Vietä

erilainen kokous

Rokualla!

OSALLISTU YRITYSTEN JA YHTEISÖJEN TUNNISTUSKILPAILUIHIN!

WWW.YRITTAJALINJA.FI

h e a l t h &s p a

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

Parhaat Palvelut Kauhajoki

Lapua

Oulu

Raahe Heti kun ihmisestä on tullut mestari jossakin asiassa, hänestä pitäisi tulla oppilas jossakin toisessa asiassa. Gerhart Hauptmann saks. kirjailija (1862–1946)

Ihmisen todellinen luonne tulee ilmi silloin, kun hänestä tulee esimies. Erich Maria Remarque (1898–1970)

Pudasjärvi

YRITYSTEN TIETOPANKKI www.

yrittajalinja .net

Muista että joskus se, ettei saa mitä haluaa, on suorastaan ihmeellinen onnenpotku. Tenzin Gyatso

BLOGIT, UUTISET, ARTIKKELIT, KILPAILUT

WWW.YRITTAJALINJA.FI

Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 1/2011

Kuva: Paula Toukonen

N I N N Y MY

T I K R E M ELI

ÖSSÄ Y T I T N Y ILA MY

AHTOT T A J O T AI – PUHET

• Katso yleisötilaisuudet sivuiltamme. Yleisötilaisuuksiin voi tulla yksinkin.

Ankarin jäätilanne 34 vuoteen Liikenneviraston mukaan tämän talven jäätilanne on ollut ankarin 34 vuoteen. Vaikea jäätilanne on hidastanut laivaliikennettä etenkin Perämerellä. Maaliskuun alussa kymmenet laivat olivat jumissa satamissa ja niitä oli kielletty liikkumasta ilman jäänmurtajien apua. Jäätilanteen vuoksi Merenkurkku jäi maaliskuun alussa myös tilapäisesti kokonaan vaille matkustajaliikennettä, kun RG Linen alus joutui vetäytymään telakalle puolen-

toista viikon ajaksi ja sen jälkeenkin se joutui vähentämään vuoroja. Vaikean jäätilanteen on arvioitu jatkuvan ainakin Perämerellä vielä huhtikuuhun asti. Arvion takana on merentutkimusalus Arandan viikon kestänyt tutkimusmatka Perämeren eteläosaan Kokkolan edustalle. Voimakkaiden tuulien johdosta Suomen rannikkoalueille on syntynyt ahtojääalueita, joissa yksittäisten vallien paksuus on jopa 20 metriä.

Monelle kansainvälistä toimintaa harjoittavalle yritykselle jäätilanne on merkinnyt toimintojen hidastumista ja tarvetta miettiä korvaavia reittejä. Aluksia ovat olleet avustamassa suomalaiset jäänmurtajat yhteistyössä ruotsalaisten jäänmurtajien kanssa. Suomessa on yhteensä kahdeksan jäänmurtajaa, perinteisiä jäänmurtajia viisi ja lisäksi kolme monitoimimurtajaa.

sähköiseen osioon. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoima projekti vastaa ohjauksen sähköisten palvelujärjestelmien kehittämisestä.

AVO-ohjausta ilman ajanvarausta Ilman ajanvarausta toimiva puhelinpalvelu tarjoaa helposti ja nopeasti ammatinvalintapsykologin asiantuntemusta sellaisille asiakkaille, joilla on ajankohtaisia ura- ja ammatinvalintakysymyksiä, esimerkiksi akuutteja työ- tai opiskeluongelmia. Puheli-

• Myös puhetaitokoulutusta. - Puhetaito tai -taidottomuus voi muuttaa asiasi täysin. Myynti on taitolaji. Tulokseen vaikuttavat myös työn määrä, laatu sekä ajankäyttö. Huippumyyjien tunnusmerkeistä toistuvat useimmiten samat asiat. Ensimmäinen niistä on asenne. Siksi henkilöille, jotka tekevät myyntityötä pitää antaa uusia ajatuksia ja toistaa perusasioita säännöllisesti.

KOMMENTTEJA KOULUTUKSISTA: ”Voisin suositella kenelle tahansa! ”

Ammatinvalinnanohjausta saa puhelimitse Ammatinvalinnan ja urasuunnittelupalveluiden valtakunnallista puhelinpalvelua kokeillaan noin 20 TEtoimiston ammatinvalintapsykologin voimin maaliskuun alusta huhtikuun loppuun. Kansalaiset voivat saada puhelimessa neuvontaa ja ohjausta kahdesti viikossa. Uusi ammatinvalinnan puhelinpalvelu on yksi niistä palvelutuotteista, jotka liittyvät Neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisprojektin (NUOVE, ESR 2008-2013)

• Räätälöidysti tai valmiin ohjelman mukaan teille tilattuna, mihin päin Suomea tahansa.

mitse asiakas voi pohtia asiantuntijan kanssa mm. AVOohjelman tuloksia tai saada tukea, kun täytyy tehdä nopeita ratkaisuja esimerkiksi koulutukseen hakeutumisen yhteydessä. Palvelu auttaa myös TE-toimiston ruuhkatilanteissa. Puhelinneuvontaa annetaan suomeksi maanantaisin klo 12–15 ja torstaisin klo 12–15, jolloin neuvontaa annetaan myös ruotsiksi. Suomenkielinen palvelunumero on 010 19 4934 ja ruotsinkielinen 010 19 4935.

”Olin nyt toista kertaa, ja tämähän paranee aina vaan. Asennetta löytyy.” ”Fiilis hyvä, odotukset ylittyivät!” Kouluttajina:

Petri Heinola

Pauli Vuorio