ASIA O TÄLLÄI
N AKKI LAN LU KI O N TI E D O TE LE H TI H e l m i - m a a l i s ku u 2 0 1 3
Ke vä tta l vi n e n te rve h d ys l u ki j oi l l e Uusivuosi on menossa hyvää vauhtia, pian alkaa urheiluloma. Koska kuluva viikko on varsinainen juhlaviikko lukiolaisille, ovat monet leppoisan loman tarpeessa. Lunta piisaa, joten sukset esiin ja ladulle! Tässä sitä siis taas ollaan - penkkaripäivässä. Kannen kuvasta voi aavistaa tämän vuoden teeman. Abien toisena ryhmänohjaajana säikähdin, kun tulin portaat ylös ja näin yläaulassa panssarivaunun. Säikähdin tosin enemmän sitä, että miten vaunun tähystäjänä oleva abi meinaa pärjätä pienessä tilassa koko päivän. Tarkempi tutkiminen toi helpotuksen, se onkin vain nukke. Ehkä on hyvä sanoa sekin, että kansikuvassa olevat tiiliskivet ovat myös rekvisiittaa. Koulu on ehjä, juhlat ovat sujuneet mukavasti. Tällä viikolla on juhlittu jo potkiaisia, jotka sujuivat letkeissä jamaicalaistunnelmissa. Edessä on vielä Wanhaintanssit. Tässä lehdessä kuvia ja tarinoita juhlaviikolta ja vähän muutakin. Yo-kirjoitukset alkoivat äidinkielen tekstitaidon kokeella jo 8.2.. Abien tunnelmat ovat vaihdelleet: osa piti koetta helpohkona ,osa valitteli sen vaikeutta. Lopulliset tulokset sitten kertovat, miten kävi. Tekstitaidon koe ei yksin määrää äidinkielen arvosanaa, joten odotellaanpa rauhassa esseekoetta. Myös kuuntelut ovat ohi tältä keväältä. Olin itse valvomassa mm. ranskan kielen kuuntelua toisena valvojana. Tilanne oli hupaisa, sillä koska en osaa ranskaa, olisin valvonut kokelaita tyytyväisenä, vaikka nauhalta olisi tullut pidginiä. Onneksi kielen asiantuntijaopettajakin on aina paikalla. Seuraavaksi abeilla on tenttejä ja sitten alkaa uusi kirjoitusrupeama 11 .3. olevalla esseekokeella. Rauhallista lukulomaa abeille. Aurinkoista urheilulomaa opiskelijoille ja opettajille! Hanna-Leena
P.S. Kiitos vielä järjestäjille joulujuhlasta, se oli kaunis yöllinen tapahtuma. Lehtori Kopion ottamia kuvia juhlasta on koulun nettisivuilla.
POTKIAISET 201 3
Potkiaiset noudattelivat vanhaa tuttua kaavaa, mutta tällä kertaa jamaicalaisteemalla. Ohjelmassa oli mm. tietokilpailu, jossa kysyttiin mm. Jamaicaa käsitteleviä kysymyksiä. Hauskimmasta päästä oli kysymys: Koska solmittiin Pähkinäsaaren rauha? (1 323) Abit olivat juhlassa paikalla sankoin joukoin ja saivat onnenpotkun ovella poislähtiessään.
D oku m e n tti te h tä vä : Ve rta , h i ke ä j a m u si i kki a YLE TV:n näyttämä ruotsalainen tehty dokumentti Verta, hikeä ja musiikkia kertoo kolmesta ruotsalaisesta nuoresta, jotka tähtäävät klassisen musiikin ammattilaisiksi. Vuonna 2011 tehdyssä dokumentissa nuoria solisteja seurataan kotiin, kouluun ja esiintymislavalle asti, mikä antaa realistisen kuvan ankarasti harjoittelevien nuorten arjesta. Dokumentti on kuvattu pääasiassa kolmen päähenkilön näkökulmasta. Kertojaa ei ole, vaan nuoret itse puhuvat. Muusikoiden vanhempia ja heidän opettajiaan kuullaan myös jonkin verran, mutta heidän näkökulmastaan asiaa käsitellään kapeasti. Sivujuonta dokumentissa ei ole. Nuoret muusikot kertovat musiikkiuransa alkuvaiheista, musiikin ja koulun yhdistämisestä, tekemistään uhrauksista sekä tulevaisuuden haaveistaan. Päähenkilöiden ajanvietto ei ole samanlaista kuin ikätovereidensa. Intensiivinen harjoittelu vei aikaa mm. juhlimiselta. Nuoria tämä uhraus ei haitannut, mikä myös kertoo heidän intohimoisesta suhtautumisestaan musiikkiin. Huippukohta on finaali, jossa kilpaillaan paikasta edustaa Ruotsia eurooppalaisten nuorten musiikkikilpailussa Wienissä. Mattias, yksi dokumentin seuratuista nuorista, voittaa. Hänessä on nähtävissä muutos dokumentin aikana: kuinka hän erityisesti finaalin voittamisen jälkeen saa itsevarmuutta ja ottaa suuria harppauksia kohti unelmaansa. Lopussa nähdään, kun hän voittaa toisenkin klassisen musiikin kilpailun ja pääsee tapaamaan ihailemaansa kuuluisaa muusikkoa. Finaali on myös käännekohta. Sen jälkeen Mattiasta aletaan seurata yhä tiiviimmin, jolloin kaksi muuta dokumentin päähenkilöä jäävät taka-alalle. Tässä kohdin dokumenttia on aukko: kuinka nuoret toimivat ja mitä he tuntevat, kun he eivät saavuta sitä mitä varten antavat kaikkensa? Nuoria kuvataan myös kotona ja koulussa, ei pelkästään harjoituksissa ja esiintymistilanteissa. Kameroiden läsnäollessa nuorten käyttäytyminen koti- ja kouluolosuhteissa tuskin oli täysin luonnollista. Katsoja kuitenkin näki niistä kohtauksista, että nuoret ovat tavallisia koululaisia tavallisista kodeista. Tarkemmin mietittynä, perheet eivät aivan ruotsalaisia keskivertoperheitä edustaneet: yhden isä oli ammattipianisti ja toisen Venäjän kirjeenvaihtaja. Ennen dokumenttia minulla ei ollut käsitystä siitä, kuinka paljon ammattimuusikoiden on jo nuorena tehtävä töitä. Myös nuorten muuskoiden kova kilpailu keskenään tuli yllätyksenä. Sain myös vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Miten he yhdistävät harrastuksensa ja koulun? Kuinka paljon he oikeasti harjoittelevat? Mitä he joutuvat uhraamaan uransa tähden? Osaan nyt arvostaa muusikkoja enemmän, sillä nyt ymmärrän edes vähän, kuinka paljon he omistautuvat työlleen.
Iiris Silvola seniori
Dokumenttitehtävä on Tekstit ja vaikuttaminen -kurssilla vapaavalintaisesta dokumentista tehty analyysi.
H U OM . !
Oppilaskunnan hallitus ylpeänä tiedottaa, että MokkaMekka on siivottu ja siellä on uusi kahvinkeitin! Mukavia väli- ja hyppytunteja opiskelijoille! Kiitos kaikille opiskelijoille siivousavusta. P.S. Nakkilan kunnan pelivälineisiin myöntämällä avustuksella on MokkaMekkaan hommattu uusi PlayStation ja muutakin ajanvietettä. Kiitos avustuksesta!
MITKÄ IHMEEN "KERNILÄISET"? Ryhmä innokkaita luonnontieteiden opiskelijoita ja lehtori Tontti suuntasivat Cerniin heti tammikuussa. Porukka sai lempinimen "kerniläiset". Matkalla oli mukana opiskelijoita myös ainakin Ulvilasta ja Porista. Enemmän matkasta kuvin ja sanoin lukiomme nettisivuilla.
Twi ste ri ä P o t ki a i s i s s a !
P E N KKARI T 201 3
KIITOS ABIT JA LEHTORI KOPIO, JOKA OLI TAAS MUKANA LAVASTEIDEN JA MUUN REKVISIITAN HANKKIMISESSA JA TEKEMISESSÄ!
Wanhat 2013
Wa n h a t toi va t j u h l a n kou l u u n tyyl i kkä ä l l ä ta n ssi kokon a i su u d e l l a a n j a u p e i l l a p u vu i l l a a n . Ta n ssi t h a rj oi tu tta n u t l i i ku n n a n op e tta j a M a ri ka Ah tol a ke rtoi , e ttä e n si m m ä i stä ke rta a wa n h oi l l a ol i m yös i tse su u n n i te l tu ta n ssi n u m e ro! S e ol i ki n h i e n o l op p u h u i p e n n u s (ku va , j ossa wa n h oi l l a on a u ri n kol a si t). I l ta p ä i vä l l ä ol i j u n i ore i d e n l e i ki ttä m i se n vu oro. O sa l e i ke i stä , ku te n B ru n b e rg i n su u kon syöttä m i n e n t o i s e l l e , j o l l a o n s i l m ä t ki i n n i , o l i v a t t u t t u j a , m u t t a o l i h u p a i l u j e n j o u ko s s a t ä m ä n v u o d e n w a n h o j e n o m a l e i m a i n e n kä d e n j ä l ki ki n . Al l a ku vi a j u n n u j e n l e i ki ttä m i se stä .
Kiitos Wanhat!
TÄLLÄI S E O . . . U rh e i l u l om a vk 8 . Ab i e n te n ti t: ka tso a j a t j a op e tta j a n ta rke m m a t oh j e e t p e d a . n e ti n ka l e n te ri sta . Yo-ki rj oi tu kse t j a tku va t 1 1 . 3 . 2 0 1 3 . Vi ra l l i n e n ki rj oi tu si n fo kou l u n n e tti si vu i l l a . Torsta i n a 2 8 . 2 . S AM K e si ttä ytyy P u ttose ssa kl o 1 0 -1 1 . M a rkki n oi n ti tu tor M a ri ka Ku j a m ä ki j a Ri i n a -Lotta N u rm i e si tte l e vä t S AM K kou l u tu sta rj on ta a j a op i ske l u a P ori ssa . AB I T j a se n i ori t te rve tu l oa . J ä l ki m m ä i se t kysyn e vä t l u va n ol l a p oi s tu n n i l ta . O sa l l i stu m i n e n h yvi n su ota va a , va rsi n ki n h yp p ytu n ti l a i si l l e , h u om a u tta a O p o. P e rj a n ta i n a 8 . 3 . Koe u u si n ta 2 kl o 8 -1 1 . 1 5 . S e ri e te ckn i n g - sa rj a ku va ku rssi p å sve n ska 1 1 . 3 . (4 . tu n n i l l a ) S ve n ska . n u - j ä rj e stön e d u sta j a tu l e e p i tä m ä ä n sa rj a ku va ku rssi a j u n n u i l l e . S e n n u t, n e u vote l ka a osa l l i stu m i se sta M e rj a n ka n ssa . 2 5 . 3 . kl o 1 7 . 3 0 Lu ki on 2 . vu osi ku rssi l a i ste n (= se n i ore i d e n ) h u ol ta j a i l ta a u d i tori ossa . 4 . j a kson koe vi i kko 2 8 . 3 . - 8 . 4 . : a i ka ta u l u ta rke m m i n p e d a . n e ti n ka l e n te ri ssa . Pääsi äi sl om a 2 9. 3. - 1 . 4. 2 01 3 L u ku v u o d e n v i i m e i n e n j a ks o a l ka a 8 . 4 . kl o 1 2 !
Tuntematon sotilas levolla.
Sotku tuli opettajainhuoneeseen penkkaripäivänä! Munkit olivat hyviä.