AS I A O TÄLLÄI
N AKKI LAN LU KI O N TI E D O TE LE H TI M a rra sku u 2 0 1 3
M a rra sku i n e n te rve h d ys l u ki j oi l l e L o ka ku u s s a l o m a i l t i i n , m u t t a l u ki o s s a e h t i t a p a h t u a ki n m o n e n l a i s t a . S a i m m e vi e ra a ksi ka n sa n e d u sta j a J a ri M yl l ykoske n . Vi e ra i l u sta e n e m m ä n tä s s ä l e h d e s s ä . Li sä ksi l u ki ol a i se t ke rä si vä t ta ksvä rki n a vu l l a ra h a a tä rke i ksi n ä ke m i i n sä koh te i si i n - N a kki l a n sota ve te ra a n e i l l e j a S a ta ku n n a n ke sku ssa i ra a l a n l a s te n o s a s to l l e . Tä ssä n u m e rossa on m yös op i ske l i j oi d e n ta i d on n ä ytte i tä : h i e n oj a te kste j ä se kä voi tta j a j ou kku e I d e a D ri l l -ki l p a i l u sta . S yksyn yl i op p i l a ski rj oi tu ste n tu l okse t tu l e va t ku u n l op u l l a . N i i tä o d o te l l e s s a h y v ä ä ta l v e n o d o tu s ta to i v o tta e n H a n n a -Le e n a P. S . Ka n n e ssa j a a l l a j u n i ore i ta u u si n e ta b l e tte i n e e n . N e ova t m on e n m i e l e stä ve rra ton työka l u .
Arkki te h ti Arkki te h d i t sa a tta va t ol l a h i e m a n va i ke a sti tu n n i ste tta vi ssa , si l l ä h e i ssä yh d i styy sa m a n a i ka i se sti ka ksi i h m i styyp p i ä : l u ova h i p ste ri j a m a te m a a tti n e n ä l ykkö. Arkki te h te j ä voi h a va i ta ka u p u n ki e n p u i stoi ssa j a h yl ä tyi ssä va n h oi ssa te h d a sra ke n n u ksi ssa , j oi ssa h e ta rkka i l e va t ym p ä ri stöä ä n tu m m i e n , p a ksu sa n ka i ste n si l m ä l a si e n ta ka a kä si l u on n osvi h ol l a vi u h u e n . E n n e n te kn i l l i stä korke a kou l u a a rkki te h d i t e i vä t j u u ri e rotu m u i sta . O p i ske l u a i ka n a h e i d ä t ku i te n ki n a i vop e stä ä n i h a n n oi m a a n g ra a fi si a l i n j oj a , h a rm a a n e ri sä vyj ä se kä yh d e ksä n kym m e n e n a ste e n ku l m i a . H e i d ä n kä si tykse n sä ka u n e u d e sta on si i s a i va n e ri fä ä re i ssä ku i n ta va l l i se n p u l l i a i se n . Arkki te h ti h a rvoi n p i i tta a ka a n a si a kka i d e n sa toi ve i sta , va a n ke ski ttyy l e vi ttä m ä ä n m i n i m a l i sm i n j a ku u ti oi d e n i l osa n om a a . Tu rh i a kru m e l u u re j a a rkki te h d i n e ste e tti n e n si l m ä e i yksi n ke rta i se sti ke stä . P i i rre l tyä ä n ta rp e e ksi n e l i öi tä j a su ora ku l m i oi ta vi ti va l koi se ssa toi m i stossa a n e p ä m u ka va l l a Al va r Aa l l on X6 0 0 -j a kka ra l l a a rkki te h ti su u n ta a l ä h e i se e n tre n d i ka h vi l a a n re n tou tu m a a n . S i e l l ä h ä n ti l a a se i tse m ä n e u ron l u om u soi j a l a te n j a h a a ve i l e e p e l a sta va n sa m a a i l m a n ru m u u d e l ta fu n ki kse n j a p ostm od e rn i sm i n a vu l l a . I i ri s S i l vol a
Iiriksen teksti jatkaa abien juttusarjaa Petri Tammisen Elämiä-teoksen ideaa muunnellen.
Hallituslaiset pakkaavat myyntiin tulleita joulukortteja. Tuotosta 40 % tulee oppilaskunnalle. Korttipaketteja voi tiedustella hallituslaisilta (8 korttia / pkt / 6 e).
Korttien pakkaamisen ohessa kahvitettiin perinteen mukaan edellinen hallitus, josta paikalla olivat vain puheenjohtajat Annika ja Janette. Edessä nykyistä hallitusta edustava Ella.
KANSANEDUSTAJA LUKIOLLA Vierailun aikana hallituslaiset esittivät kansanedustaja Jari Myllykoskelle kysymyksiä. Tässä kysymykset: Miksi olette mukana politiikassa? Millainen on koulutustaustanne?
Re h tori Ra n ta l a j a h a l l i tu kse n p u h e e n j o h ta j a O n n e l a v a s ta a n o tta m a s s a ka n s a n e d u s t a j a M y l l y ko s ke a 7 . 1 0 . 2 0 1 3 .
Onko kansanedustajan työ ollut sellaista kuin kuvittelitte? Eduskunnassa vierailee paljon myös ulkomaalaisia. Onko kansanedustajalla mahdollisuus keskustella heidän kanssaan - ja millä kielillä? Kansanedustajat ovat saaneet tabletit käyttöönsä. Meillä koulussa on tableteille kaikenlaista käyttöä - miten kansanedustajat käyttävät tablettejaan? Meneekö joskus pelipuolelle? Miten STX:n Rauman telakan lakkautus ym. huonot talousuutiset Satakunnasta tiivistävät satakuntalaisten kansanedustajien rivejä? Satakunnan (ja Nakkilan) vahvuudet jatkossa? Oletteko pakkoliitosten kannalla? Vasemmisto on vienyt nuorisotakuuta vahvasti hallituksessa eteenpäin. Mediassa on uutisoitu sekä sen toimivuudesta että toimimattomuudesta. Miten siis on? Miten näette Nakkilan lukion ja Nakkilan muun toisen asteen koulutuksen tulevaisuuden? Lukioihin on tuloillaan uudet opetussuunnitelmat. Miten muuttaisitte lukion opetussuunnitelmaa? Molempien vasemmistopuolueiden kannatus on alamaissa - samaten kokoomuksen. Miten vasemmistoliitto vastaa haasteeseen? Kirjoitatte nettisivujenne mukaan runoja. Oletteko tehnyt sitä jo pitkään? Mistä saatte aikaa ja inspiraatiota kirjoittamiseen? Nettisivuillanne kerrotaan, että teillä on lukihäiriö. Miten olette selviytynyt tekstimaailmassa sen kanssa? (Mitä vinkkejä pulmien kanssa painiville opiskelijoille?) Harrastatte myös palveluskoiratoimintaa. Mitä palveluskoirat tekevät? Vi e ra i l u n j ä l ke e n j u oti i n ka h vi t vi e ra a n ka n ssa , m u ka n a re h tori n j a va ra re h tori n l i sä ksi h a l l i tu kse n p j . s e kä v p j . .
9. Minä vain harhailen Nykyisin tuntuu kovasti siltä, että jo heti synnyttyään pitäisi tietää, mikä on oma päämäärä ja mitä tavoittelee. Jo ennen koulua tulee kuulemaan kysymyksen "Mitä sinusta tulee isona?". Tämän kysymyksen tulee sitten kuulemaan eri muodoissa ainakin miljoona kertaa. Lopulta noin 1 5-1 6 vuoden ikäisenä oletetaan, että kysymykseen vastataan jatko-opintojen valinnan muodossa. Itse oman tulevaisuuteni pohdinnan edessä sain vain kylmiä väreitä ja päätin tulla lukioon. Nyt vihdoin alan tietää, mikä minusta tulee isona. Minusta tulee harhailija. Miten voisin sanoa, mitä haluan tehdä koko loppuelämälläni, kun en edes tiedä, mitä kaikkea sillä voin tehdä. Maailma on mahdollisuuksia täynnä, ja vain murto-osa näistä mahdollisuuksista sijaitsee Suomessa. Miksi valitsisin itselleni tämän yhteiskunnallisesti kovasti kannustetun elämänpolun: synny-opiskele-valmistumene töihin-hanki perhe sekä koira ja kuole? En tietenkään sano, että tämä olisi huono valinta, mutta miten voin tietää, onko se oikea valita? Tämä polku on kuin Odysseuksen seireenien saari. Se tuntuu mukavalta ja näyttää kauniilta, mutta kun kerran siihen lankeaa, on jumissa. Itse haluan mieluummin nähdä myös muita saaria ja kiertää maailmaa, jotta voin sitten joskus rehellisesti sanoa, että "tänne minä kuulun" - oli se sitten Suomi tai Pääsiäissaaret. Jos on aina ollut jokin tarkka päämäärä, ei ole ikinä seikkaillut. Totta kai seikkailussakin voi olla päämääriä, kuten vaikkapa Odysseuksen päämäärä päästä pakoon kykloopilta tai selvitä pois seireenien saarelta, mutta näiden seikkailun päämäärien pitää muodostua seikkailun aikana. Ja tietenkin seikkailuun täytyy sisältyä jokin kaukainen toive, eihän muuten seikkailu olisi tekemisen arvoinen. Odysseuksella tämä toive oli kotiin pääsy. En kuitenkaan itse rinnastaisi tätä toivetta tarkkaan päämäärään, koska toive sisältää oletuksen siitä, että se ei ikinä toteudu. Itse toivonkin vain, että mahdollisimman monet loisivat tämän oman kaukaisen toiveensa ja lähtisivät sitä tavoittelemaan, pääsivät he perille tai eivät, ainakin he olisivat seikkailleet. Mitä päämäärän tavoittamisella todella tavoittaa? Vastaus tähän kysymykseen on hyvin helppo - sitä ei ole. Millään ei voi tietää, mitä siitä seuraa, kun oman päämääränsä täyttää. Eihän kukaan olisi voinut aavistaa, että Kolumbuksen löydön seurauksena olisi kokonaisen kansakunnan tuhoutuminen. Juuri tämän tietämättömyyden takia meinaan aina alkaa nauraa, kun kuulen ihmisten kovasti keskustelevan esimerkiksi politiikassa hyvinkin tarkkaan siitä, mitä mistäkin seuraa ja miten tulisi toimia. Tottahan toki voimme joitakin arvioita tulevaisuudesta tehdä, mutta elämä on hyvin monimutkaista ja tarkkaa matematiikkaa, emmekä me näe siitä desimaalipilkun jälkeisiä lukuja. Harhailu on hyvin hankalaa. Vaatii suunnattomasti rohkeutta sanoa koko vanhalle elämälleen hyvästit ja lähteä seikkailemaan. On huomattavasti helpompaa pysyä tässä niin sanotussa oravanpyörässä ja jatkaa paikoillaan polkemista kuin hypätä siitä pois ja paeta. Varsinkin, kun nykyisin yhteiskunta tarjoaa kaikille mahdollisuuden myös vain jäädä häkkiin istumaan ilman, että edes joutuu omaa pyörän polkemisvuoroaan täyttämään, jotta häkkiin kaadettaisiin hieman kuivamuonaa. Olen itseäni koettanut valmistella siihen päivään, jolloin aion hypätä pois tämän kielikuvallisen oravanpyörän selästä ja lähteä juosten karkuun. Toivon vain, että itselläni riittää rohkeus harhailun aloittamiseen. Nykyisin harhailu on myös toisaalta helpompaa. Odysseuksen aikana tuontapaisella harhailuretkellä saattoi tapahtua mitä tahansa. Vielä Kolumbuksenkin aikana pelättiin, että ajauduttaisiin pois maailman laidalta, kun lähdettiin kartoittamaan kokonaan tuntematonta aluetta. Nykyisin tämä "harhailu" on monin tavoin yksinkertaisempaa. Meidän ei tarvitse pelätä, että törmäämme maailman reunaan tai taikaolentoihin. Me myös pystymme matkustamaan nopeammin vaikkapa lentokoneella, joten merellä kulkeminen ei ole täysin välttämätöntä. Edelleenkin harhailemalla voi kohdata kokonaan uusia löytöjä. Ehkei täysin uusia mantereita ole enää löydettävissä, mutta itselle täysin uusia asioita voi edelleen löytää. Ei ole mitenkään samanarvoista nähdä kuvaa pyramidista kuin olla itse sen juurella sitä ihastelemassa. Täytyykö löydön olla koko ihmiskunnalle täysin uusi, jotta tämä löytö on tekemisen arvoinen? Ja kukapa tietää, vaikka harhailemalla jotakin täysin uusia pyramidin perustusten jäänteitä löytäisikin, eivät ne ainakaan kotisohvalla meille näyttäydy, eikä niitä päämääräksikään voi kukaan asettaa, jos ei niiden olemassaolosta tiedetä. Ne ovat löydettävissä vain harhailemalla. Nykyisin tuntuu myös kovasti siltä, että ihmisillä ei ole mitään henkistä päämäärää. Kaikki vain haalivat niin paljon omaisuutta kuin ehtivät ennen kuin kuolevat. Minun kaukainen toiveeni ei ole olla rikas, vaan olla onnellinen. Niinpä minä siis vain harhailen. abi Janne Lankinen
I D E AD RI LL 201 3
Voittajat: Ida-Maria, Satu-Lotta ja Joona. Onnittelut!
Voittajat saivat tandemlaskuvarjohypyt sekä rannekellot.
Vuojoen kartanossa järjestettiin 29.1 0. IdeaDrill-kilpailu, jossa haettiin uusia ratkaisuja meri- ja metalliteollisuuden käyttöön. Yhteistyökumppanit toimivat niin sparraajina kuin innovaatiokilpailun tuomareinakin. Lukiomme joukkue Nakkilan Nerot voitti kilpailun. Tuomaristo oli kiitellyt voittajajoukkuetta nykyisten ja tulevien ongelmien huomioimisesta, kun se suunnitteli nettisivuston, jonka avulla nuoret löytäisivät ja kiinnostuisivat teollisuudessa avoinna olevista työpaikoista. Toinen sija meni Eurajoen lukion Pequt -joukkueelle ja kolmanneksi kisassa ylsi Säkylän seudun lukion joukkue. Kilpailussa mukana olivat Boliden Harjavalta Oy, Raumaster Oy, Prizztech Oy, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Teknologiateollisuus, Apparaatti, Advantage360 sekä Satakunnan ja Rauman kauppakamarit. Voittajat olivat kisan jälkeen syystäkin innoissaan: Kisa oli ollut mielenkiintoinen ja upea kokemus. Sparraajista oli ollut oikeasti hyötyä ja palkinnot olivat loistavat.
Kuvassa kaikki 1 2 kilpailuun osallistunutta joukkuetta.
TÄLLÄI S E O . . . M a a n a n ta i n a 1 1 . 1 1 . YH 1 -ku rssi l a i se t ova t se u ra a m a ssa va l tu u stokokou sta Kokou s a l ka a ku n n a n ta l ol l a ke l l o 1 7 . 0 0 . P a i ka l l e vi i m e i stä ä n ke l l o 1 6 . 4 5 . Ta rke m p i o h j e i s tu s a n n e ta a n o p p i tu n n e i l l a . Ti i sta i n a 1 2 . 1 1 . l u ki ol a i ste n kou l u ku va u s a l ka e n kl o 9 . Ta rkka a i ka ta u l u tu l e e ka l e n te ri i n m yö h e m m i n . P e rj a n ta i n a 1 5 . 1 1 . AI 6 -ryh m ä e l oku vi ssa Vi l l i l ä ssä . E l oku va n a Ka i ke l l a ra kka u d e l l a . Ta rke m m a t ti e d ot ka l e n te ri ssa j a op p i tu n n e i l l a . 2 . j a ks o n ko e v i i kko 2 2 . 1 1 . - 2 9 . 1 1 . LU KI O F O RU M 2 8 . 1 1 . Vi l l i l ä ssä . O p e tta j a t osa l l i stu va t. N ä m ä j a p a l j on m u u ta p e d a n ka l e n te ri ssa : h ttp : //www. p e d a . n e t/ve ra j a /n a kki l a /l u ki o/a j a n koh ta i sta .
Comenius-projektin ensimmäinen matka suuntautuu ensi viikolla Ranskaan. Rehtorin mukana sinne lähtee neljä reipasta junioria. Matkakuulumisia seuraavassa lehdessä.