Nykki
Nakkilan yhteiskoulun tiedotuslehti 1-2013 (13) KUVATAIDE/ LEHTI-VIDEO
Tonttutyttöjen tanssiesitystä oli hiottu koko syyslukukauden ajan.
Joulujuhla Yhteiskoulun joulujuhlaa vietettiin perjantaina 21.12.. Juhla oli illalla, koska silloin myös huoltajat voivat osallistua. Vetovastuussa olivat tällä kerralla yhdeksännen luokan oppilaat. Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, Pirjo-Riitta Krannila oli valmistellut oppilaiden kanssa erittäin korkeatasoisen ohjelman. Tilaisuudessa olivat myös läsnä Sotaveteraaniyhdistyksen edustajat.
Nakkilan Sotaveteraaniyhdistyksen kiitokset oppilaskunnan tekemästä taksvärkistä toivat yhdistyksen sihteeri Antti Koivumäki ja puheenjohtaja Matti Unkuri.
Christmas Party The Christmas Party of the junior high school was on 21st of December. It begun at 7 pm, because most parents are able to participate, too. Students of the 9th grade and Mrs. Krannila have spent lots of time to practise the program.
School nurse Mrs. Suvi Hiljanen started as the school nurse in the beginning of the semester (below).
Kouluterveydenhoitaja Nakkilan yhteiskoulu sai vakinaisen kouluterveydenhoitajan tänä syksynä. Tapani Mäkisen jäämisestä eläkkeelle on jo kulunut kaksi vuotta. Tähän asti virkaa on hoidettu tilapäisvoimin. Uuden kouluterveydenhoitajan nimi on Suvi Hiljanen. Hän on kotoisin Euran Kauttualta, mutta asuu nykyisin perheineen Harjavallassa. Hänellä ja hänen miehellään on kolme alle kouluikäistä lasta. Heillä ei ole lemmikkieläimiä. Terveydenhoitaja Hiljanen sanoi, että hänellä ei ollut lukion jälkeen minkäänlaisia suunnitelmia tulevaisuuden suhteen. Oltuaan töissä päiväkodissa hän sai innostuksen hakeutua työskentelemään lasten ja nuorten parissa. Hän hakeutui Turkuun lähihoitajakoulutukseen ja jatkoi sen jälkeen terveydenhoitajaksi. Kouluterveydenhoitaja Suvi Hiljasen vastaanotolla Emil Mannio.
Terveydenhoitaja Hiljanen suosittelee kaikille koululaisille syömään terveellistä ruokaa ja liikkumaan paljon.
NYKKI on Nakkilan yhteiskoulun tiedotuslehti, jota tekevät kuvataiteen lehti/video -ryhmäläiset. Tällä kerralla mukana ovat olleet Ida Tolonen, Rosa Ramberg, Heli Mikola, Susanna Suominen, Tiia Ukkonen, Jenna Aronpää, Silja Sallinen, Noora Kyynäräinen, Emil Mannio, Marika Viljanen. Opettaja Juha Kopio. Kannen kuva: Juhlavieraille tarjottiin Pommacia korkeista laseista. Nakkila 12-2013.
Entisiä opettajia yhteiskuvassa vas. edestä: Mirja Toikka, äidinkieli, Terttu Vanha-Kämppä, englanti, Maija Vesander, äidinkieli, Maija Ranki, biologia, Pirjo Nissilä, kotitalous, Pekka Lonkainen, opinto-ohjaus, Seppo Vesander, rehtori, Pekka Vanha-Kämppä, matematiikka, Antti Koivumäki, historia, Juha Reiniaho, bilogia. Kuvasta puuttuvat Tapio Blomberg, matematiikka ja Leila Blomberg, matematiikka.
Nakkilan yhteiskoulu 70 vuotta Nakkilan yhteiskoulun perustamisesta tulee kuluneeksi tänä kouluvuonna 70 vuotta. Perustaminen ajoittuu sota-aikaan, jolloin kaikki muukin oleminen oli epävarmaa. Elämistä säännösteltiin monin tavoin, liikkuminen oli rajoitettua, polttoaine, vaatteet, ruoka kortilla. Se tarkoitti sitä, että valtiovalta laski, kuinka paljon mitäkin asiaa kansalainen tarvitsi pävittäiseen elämiseen. Tarvikkeita sai ostaa kuponkiviholla, josta leikattiin oston yhteydessä kuponkeja pois. Sota tuli Suomelle niin kalliksi, että tuontitavaroiden säännöstely päättyi pääsääntöisesti 50-luvulla ja esimerkiksi autojen maahantuonti vasta 60-luvun puolivälissä. Oli siis ihme, että Nakkila sai luvan perustaa koulun. Yhteiskoulu aloitti toimintansa syksyllä 1943 palokunnantalossa, joka on edelleen Pyssykankaalle vievän tien varrella, vähän nykyisestä paloasemasta eteenpäin. Siitä päästiin muutaman vuoden kuluttua koulurakennukseen, joka oli suurin piirtein nykyisen koulun paikalla. Yhteiskoulun oppilaskunta järjesti itsenäisyyspäivän aattona tanssiaiset, joiden teemana oli Yhteiskoulu 70 vuotta. Vanhat opettajat kutsuttiin koululle juhlistamaan päivää ja kaikille, myös lukiolaisille - olihan tämä myös lukion 50. toimintavuosi tarjottiin kahvia ja täytekakkua.
Yhteiskoulu 70 vuotta Koulupäivä alkoi luokavalvojan tunnilla, jonka jälkeen oli ruokailu. Sen jälkeen mentiin vielä luokavalvojan luokkaan, josta ryhmissä juhlasaliin. Frans Perkkola ja Eerika Tukiainen kättelivät kaikki vieraat. Eemil Mannio avasi tulaisuuden kohottamalla yhteisen maljan yhteiskoulun ja lukion kunniaksi. Sen jälkeen oli vuorossa tanssiaiset, joita tahditti Vesa Formunen harmonikansoittajineen.
Eerika Tukiainen ja Frans Perkkola vastaanottivat tanssiasväkeä.
Oppilaskunnan hallitus oli kutsunut myös eläköityneet opettajat juhlaan. Heitä oli saapunut peräti 12 kappaletta muistelemaan menneitä ja tutustumaan uudistettuun koulurakennukseen. Väliajalla tarjoiltiin ruokasalissa täytekakkua ja kahvia. Molemmat tekivätkin kauppansa. Tauon jälkeen oli vielä aikaa tanssimiselle. Kotiin päästiin kello 13..
Emil Mannio kohotti maljan juhlivalle yhteiskoululle ja lukiolle samalla, kun Vesa Formunen jo valmistautui haitarinsoittoon.
Tänäkin vuonna jatkettiin käytäntöä, että määräaikaan mennessä saattoi ilmoittautua parina oppilaskunnan hallituksen nimeämille henkilöille. Ne, jotka eivät näin tehneet, päätyivät arvontaan. Arvottavia pareja olikin ennätysmäärä, joten useimmat siis halusivat luottaa parinvalinnassa tuuriin. Valtteri Ruohoneva ottaa kakkua.
Lukiolaiset Amanda Niemi, Annika Merikivi, Emilia Mäkelä ja Emma Hirvikoski skoolaavat juhlivalle koululle. Vahvistuksena 9. luokan Topias Vaittinen.
Nuoret opettajattaret kävivät esittäytymässä entisille opettajille. Tässä vuorossa Katriina Viskari (kuvassa vasemmalla).
Tanssilattialla oli ajoittain tungosta (ylh. kesk.). Liikunnanopettajat Marika Ahtola ja Timo Vanha-Kämppä esittelevät taitojaan parketilla.
Julianna Kiuru ja Amanda Lahtinen saapumassa tauolta takaisin juhlasaliin. Kutsuvieraat nauttivat kakusta ja kahvista ruokasalissa (ylh. oik.). Tanssiparit nauttivat hyvästä musiikista liukkaalla parketilla (oik. kesk.). Letkajenkka päätti tanssiaiset. Lähes kaikki pääsivät osalliseksi tästä suomalaisesta perinnetanssista, joka oli vientituote ennen Pisa-tutkimuksia (alh.).
Junior High School 70 years old, Senior High 50 years Students and teachers celebrated the schoolʼs 70th year with a ball on 5th of December. All students were dancing old dances. All retired teachers were invited and 12 arrived. They enjoyed seeing the school building and modern equipment.
Matka Saksaan Nakkilan yhteiskoulu onnistui pääsemään mukaan Comenius-projektiin, jossa on koulu myös Saksasta, Romaniasta, Italiasta, Puolasta, Espanjasta ja Ranskasta. Projekti alkoi syyskuussa ja ensimmäinen kokoontuminen oli Dormagenissa, Saksassa lokakuussa juuri ennen syyslomaa. Matkan aikana oppilaat asuivat perheissä, opettajat hotellissa. Nakkilasta matkaan osallistuivat Rosa Ramberg, Heli Mikola ja Susanna Suominen sekä opettaja Juha Kopio. Lento lähti Helsingistä klo 18:n jälkeen ja perille päästiin niin myöhään, että oli jo puoliyö. Ensimmäinen majapaikka oli lentokenttähotelli Düsseldorfissa. Seuraavana aamuna Valmiina matkalle. suunnistettiin kaupungille. Kohteina olivat taidemuseo ja Zoopark, museon ja akvaarion yhdistelmä. Zooparkiin oli kerätty eksoottisia vesieläimiä sekä joitain maaeläimiäkin, kuten saukkoja ja alligaattoreita. Samassa rakennuksessa oli myös eläinten luurankoja ja fossiileita. Vesieläimet olivat pääsääntöisesti kaloja, joskin joukossa oli myös selkärangattomia kuten merivuokkoja. Eksoottisin eläin lienee ollut kovan paineen alla, merten syvänteissä elävä kala, joka houkuttelee kehittämällään valolla saaliseläimiä. Siitä tosin ei näkynyt juuri muuta, kuin niitä valonvälähdyksiä. Eräässä akvaariossa oli myös täysikokoisia haita. Lahjatavarakaupasta saattoi ostaa Zooparkiin oli kerätty fossiileita ja täytettyjä fossiilisoituneita hainhampaita, jonka opettaja Kopio eläimiä. Niiden lisäksi oli myös suuri määrä tekikin, joskin muut matkalaiset epäilevät edelleen niiden akvaarioita ja terraarioita, joissa oli eksoottisia ja aitoutta. kotoisia eläimiä ja kasveja.
Nuori krokotiili paistattelee lämpölampun valossa terraariossaan.
Rosa kuvaa akvaarion eläimiä. Selitystekstit olivat valitettavasti vain saksaksi. Se ei kuitenkaan haitannut matkalaisia. Erityisesti Susanna Suominen ja Heli Mikola olivat käännösapuna, kun tuli tarvetta.
Zooparkissa vierähti aikaa yli kolme tuntia, joten meillä alkoi jo olla nälkä. Düsseldorfissa, kuten kaikissa isoissa kaupungeissa, on vaikka millaisia ravintoloita. Me valitsimme kiinalaisen ja kokeilimme, miten ruokailu puikoilla onnistuu. Alkuvaikeudet voitettuamme se sujui oikein hyvin. Maistelimme myös japanilaisravintolan sushia.
Zooparkissa näki sellaisenkin ihmeellisyyden, kuin lehdenleikkaajamuurahaiset työssään.
Seuraava kohde oli taidemuseon Alexander Calder -näyttely. Calder on kuuluisa mobiileistaan, jotka ripustetaan kattoon ja niiden tasapainoitetut osat liikkuvat hiljalleen muuttaen teoksen muotoa. Calder aloitti tekemällä kirppusirkuksia. Pienikokoisia trapetseja, keinuja ja muita vastaavia liikutellaan siimoilla ja vivuilla, jolloin saadaan aikaan vaikutelma, että jokin pieni ja näkymätön todellakin liikkuu niissä. Näyttelyyn oli koottu myös stabiileita eli veistoksia, Susanna ja Heli haialtaan äärellä. Haiden on liikuttava koko ajan, muutoin ne tukehtuvat. jotka eivät liiku, kuten nimikin sanoo, sekä rautalankaveistoksia. Muutamasta ohuesta langanpätkästä Calder oli vääntänyt miesten ja naisten kasvoja, jotka nekin muuttuivat, kun niitä tarkasteli eri kulmista. Hämmästyttävää oli niiden kolmiulotteisuus, vaikka kyseessä oli pelkkä, yksinkertainen rautalanka. Calder keskittyi rakentamaan mobiileita, jotka tulivat aina vain suuremmiksi. Suurin on Washington D.C.:n Modernin taiteen museossa. Rakennus on tehty mobiilin ympärille ei toisinpäin - mobiili on yli 25 metriä pitkä.
Calder-näyttelyssä ei saanut kuvata, mutta museon pihassa kylläkin.
Puikoillasyöminen onnistui pikku harjoittelun jälkeen.
Taidenautinnon jälkeen oli vuorossa kävelykierros vanhassakaupungissa. Düsseldorf on kärsinyt maailmansodan pommituksista, kute moni muukin Saksan kaupunki, joten iso osa rakennuksista on tehty 50-luvulla ja sen jälkeen. Vanhassakaupungissakin oli vain harvoja rakennuksia, jotka olivat todella vanhoja, etupäässä kyseessä olivat kirkot. Erityisesti katoliset kirkot ovat koristeellisia ja mielenkiintoisia vierailukohteita. Hieno oli nähdä myös Rein-joki ja sen vilkas laivaliikenne. Düsseldorfin kohdalla virtaus on kova ja monet proomut joutuivat tekemään töitä päästäkseen yläjuoksun suuntaan. Maanantaina oli vuorossa kauan odotettu tutustumiskierros düsseldorfilaisiin liikkeisiin etupäässä kuuluisalla Königsalleella. Toinen toistaan kalliimmissa kaupoissa oli uskomattomia luomuksia, joihin useimmissa tapauksissa matkalaisilla ei ollut varaa. Sen takia kävimmekin H&M:llä, jonka edullisuus on kaikille tuttu, samoin valikoima. Olimme sopineet saksalaisisäntien kanssa tapaamisen Dormagenissa klo 15:een. Matkalaukkumme olivat säilytyksessä rautatieasemalla, joten otimme ne mukaamme ja nousimme Kölnin suuntaan menevään junaan. Jakaannuimme perheisiin, opettaja Kopio asettautui hotelliin.
Saksalaisen isäntäperheen tytär Lea Krächen sekä Rosa Ramberg. Kaikki vieraat asuivat eri perheissä koko vaihdon ajan.
Matkalaiset ystävystyivät nopeasti paikallisten alkuasukkaiden kanssa. Vasemmalla myös puolalainen ja italialainen opettaja.
Seuraavana aamuna menimme saksalaisten mukana kouluun, jonne saapui oppilaita myös kaikista muista maista, mutta ei Romaniasta, josta oli pelkästään neljä opettajaa. Tutustuimme isäntiemme opastuksella kouluun ja aloimme suunnittelemaan esitystä kotimaastamme. Olimme tosin tehneet sen valmiiksi Suomessa. Opettajat keskittyivät suunnittelemaan projektia. Iltapäivällä kaikki menivät Düsseldorfiin, joka oli meille jo tuttu. Kävimme vanhassakaupungissa ja jokiristeilyllä. Bayerin kemiantehtailta nousee savu. Tehtaat ovat ympäri vuorokauden toiminnassa.
Keskiviikkona menimme taas koululle, jossa jatkoimme tutustumiskierrosta. Koulu on meikäläisittäin valtava, yli 2000 oppilaan laitos. Iltapäivä kului esityksen suunnittelun merkeissä. Meillä oli myös tapaaminen Dormagenin pormestarin luona. Hän kertoi saksankielellä kaupungin historiasta erään opettajamme kääntäessä sitä englanniksi. Sitten matkustimme junalla katsomaan Kölnin tuomiokirkkoa. Meillä oli opastettu kierros, jonka aikana saimme kuulla kirkon rakentamisesta ja siellä olevista veistoksista ja lasimaalauksista. Koulun käytävillä on vaihtuva oppilastöiden näyttely. Kirkossa on Kolmen Kuninkaan pyhäinjäännökset eli niiden miesten, jotka tulivat katsomaan vastasyntynyttä Jeesus-lasta. Tapahtumaa juhlitaan loppiaisena. Illalla olimme ostoksilla, tällä kerralla Kölnissä. Comenius meeting in Germany Nakkila junior high is involved into a Comenius project with schools from Italy, Poland, Germany, France and Romania. First meeting was in Dormagen, Germany in October. Students and teachers from different countries visited e.g. cities of Dusseldorf and Cologne, Medieval town of Zons, the Cathedral of Cologne and the Mayor of Dormagen. They also had tours at school. Students stayed at the families, teachers at hotel.
Yhteiskoulu ja lukio ovat samoissa tiloissa. Abiturienteilla on tapana jättää muistoksi yhteinen seinämaalaus.
Kouluateria. Pormestarin (toinen vas.) virkatalon edustalla yhteiskuvassa.
Nakkilalaisten teettämä banneri aiheutti ansaittua huomiota lehdistön keskuudessa.
Dormagenin koulussa oli runsaasti Macintoshin tietokoneita (alla).
Dormagen There are more than 63,000 people living in Dormagen. The main employer is Bayer AG, which is specialized in all kind of chemicals. A Roman military camp was situated in the area 50 BC. Dusseldorf About 600,000 people are living in Dusseldorf. Itʼs history starts from 1135. Cologne Cologne is 4th biggest city in Germany, itʼs founded in 38 BC. Main landmark is the Cathedral, which was under construction for 600 years.
Kölnin tuomiokirkko Kirkon rakentaminen alkoi 1248. Arkkitehti kävi ensin tutustumassa ranskalaiseen kirkonrakentamiseen ja suunnitteli näkemänsä perusteella tuomiokirkon. Rakentaminen kesti uskomattomat 600 vuotta, koska piirrokset menivät kadoksiin. Ne löytyivät vasta 1826, jolloin kirkko saatettiin rakentaa loppuun. Rakennustyö päättyi 1880. Vaikka vuosisatojen kuluessa rakentamistekniikassa on tapahtunut muutoksia, ei sitä voi kirkkoa katsellessa huomata. Katedraali kärsi jonkin verran toisessa maailmansodassa. Siihen osui 14 pommia, mutta se ei sortunut. Lasimaalaukset oli ehditty irrottaa ja viedä turvaan. Kirkon restaurointi saatiin päätökseen 1956. Kirkko valittiin UNESCO:n maailmanperintöluetteloon 1996.
Kirkon erikoisuuksiin kuuluu Kolmen Kuninkaan pyhäinjäännöslipas.
Meillä oli opastettu kierros, oppaamme jakamassa kuulokkeita. Opas (kuvassa kesk.) osasi kertoa elävästi kirkon historiasta ja siellä olleista esineistä. Oik. Pyhä Kristoferus, matkalaisten suojelupyhimys.
Kölnin katedraalin tornit kohoavat 157 metrin korkeuteen.
Düsseldorfin Königsallee eli Kö on sekä pääkatu että ostoskatu vailla vertaa.
Düsseldorfissa on paljon julkista taidetta.
Kanava halkoo Königsalleeta. Koko Ruhrin alue kärsi toisessa maailmansodassa pommituksista. Düsseldorfissa onkin runsaasti modernia arkkitehtuuria.
Dormagen Dormagen sijaitsee Kölnin ja Düsseldorfin välissä. Siellä asuu yli 63.000 asukasta. Nimi tulee roomalaisesta sotilastukikohdasta, jonka nimi oli Durnomagus 50 eKr.. Suurin työnantaja on Bayer AG, monikansallinen kemianyritys. Yritys on perustanut TSV Bayer 04 Leverkusen -urheiluseuran. Rehtori Heiermann (selin) vastaanottamassa romanialaista opettajaryhmää Kölnin rautatieasemalla.
Torstaina oli viimeinkin esitelmien vuoro. Kerroimme Suomesta ja Nakkilasta valokuvien avulla. Koska kiersimme eri luokissa, meillä oli A3-kokoisia valokuvia powerpointin lisäksi. Oppilaita kiinnosti erityisesti mopoautojen suuri määrä Porin ympäristössä. Iltapäivä kului keskiaikaisessa Zonsin kaupungissa. Opas esitteli kaupungin rakennuksia, jotka olivat säilyttäneet keskiaikaisen tyylinsä, ja kertoi paikan historiasta. Alun perin aivan kaupungin vieressä virrannut Rein-joki aiheutti vuosittain tuhoja tulvimalla talojen kellareihin. Nykyään joki pysyy uomassaan tulvavallin ansiosta. Joki on myös siirtynyt etäämmälle kaupungista. Illalla kokoonnuimme vielä koululle, jossa oli isäntäperheiden ja opettajien järjestämä jäähyväispäivällinen. Vanhemmat olivat leiponeet herkullisia ruokia ja saimme vielä lahjoja. Illalla pakkasimme seuraavan aamun aikaista lähtöä varten.
Zons on säilyttänyt keskiaikaisen asunsa, vaikka se on normaalissa asumiskäytössä.
Pienoismallista näkee, millainen Zons oli keskiajalla.
Düsseldorf ja Köln Nordheim-Westfalenin osavaltiossa sijaitseva Düsseldorf on lähes 600.000 asukkaan kaupunki. Se on Ruhrin teollisuusalueen pohjoispuolella ja on merkittävä teollisuuden keskus. Ensimmäinen maininta on vuodelta 1135. Rhein-joki virtaa molempien kaupunkien läpi. Jokea käytetään tehokkaasti
Paluulento oli Düsseldorfin lentokentältä, jonne isäntäperheet kuljettivat meidät. Osa tuli junalla, koska oli normaali työpäivä. Lento lähti klo 10 aamulla. Jos pitää mainita, mitä olisi halunnut vielä nähdä, niin Neanderthalmuseo olisi ollut kiinnostava kohde. Ehkä ensi kerralla. Kotona Nakkilassa olimme vasta illalla, koska Heli piti jättää Lahteen lentopalloottelun takia.
Tunnelmia jäähyväisjuhlassa.
kuljetukseen. Kölnissä asuu yli miljoona asukasta ja se on Saksan neljänneksi suurin kaupunki. Köln on perustettu jo 38 eKr., vanha nimi oli Oppidum Ubiorum. Goottilaistyylinen Kölnin tuomiokirkko on maamerkki ja kaupungin merkittävin nähtävyys. Valmistuessaan 1880 se oli maailman korkein rakennus.
Pitkäaikainen englannin ja ranskan opettaja Marika Kasanko jäi eläkkeelle marraskuun alussa. Hän piti viimeisen oppituntinsa yhteiskoulun 8B-luokan oppilaille. Opettaja Kasanko ehti palvella Nakkilan kuntaa yli 20 vuotta. Perinteinen joulujumalanpalvelus oli viimeisenä koulupäivänä eli 22.12.. Kaikki yhteiskoululaiset menivät aamulla ensin kirkkoon ja sen jälkeen takaisin koululle saamaan todistukset luokanvalvojalta. Nakkilan uusi kirkkoherra Markku Järviö piti jumalanpalveluksen.
Mrs. Kasanko retired in November Mrs. Marika Kasanko, a teacher of French and English, retired in November after more than 20 years of service. Photo is about her last English class. Christmas Church All students and teachers participated into the Christmas service before the Christmas break. Mural 9th graders, Jenna Aronpää and Silja Sallinen painted a mural about motorcyclists in a Norwegian landscape. The mural is now hanging on a wall of a motorcycle club in Kokemäki.
Jenna Aronpää ja Silja Sallinen maalasivat tilaustyönä kolmelle kokonaiselle kovalevylle maalauksen, joka esittää moottoripyöriä norjalaismaisemassa. Maalaus kiinnitettiin kokemäkiläisen moottoripyöräkerhon tiloihin lokakuussa.
ST1-huoltoasema.
Katriina Lankinen ja Eveliina Viita kuvaavat Onnipekan valoja. Christmas lights Students of 7B took photos about lights of the downtown. As an addition they practised the features of their cameras and use of tripod. Villilään vievä tie.
Liikennettä Masiantiellä.
Jouluvalot Nakkilan Yrittäjät pystytti perinteiset jouluvalot Nakkilan keskustaan marraskuun lopulla. Tänä jouluna valoista oli erityisen paljon hyötyä ja iloa, koska joulun aika oli niin pimeä ja maa musta. 7Bluokan oppilaat kuvasivat Nakkilan keskustan valoja ja harjoittelivat samalla kameran ominaisuuksia sekä jalustan käyttöä. Vesitorni Präskintiellä.