POPPIPAJA Perusopetuksen opetussuunnitelman 8.-9. lk:n tavoitteet ja sisällöt aihekokonaisuuksien oppipajoina NAKKILAN YHTEISKOULU 2007-2012
2
SISÄLLYS
1. POPPIPAJAT-HANKKEEN TAUSTA ............................................................................... 3 1.1 Miten kaikki alkoi? ...................................................................................................... 3 1.2 Aihekokonaisuuksissa toteutetaan ilmiöpedagogiikkaa .............................................. 4 1.3 Aihekokonaisuuksien mukainen opiskelu ................................................................... 5 2. TOIMINTA POPPIPAJOISSA .......................................................................................... 8 2.1 Prosessi pähkinänkuoressa ....................................................................................... 8 2.2 Aihekokonaisuustoteutukset ..................................................................................... 10 Koko koulu osallistuu .................................................................................................. 10 7. luokat osallistuvat ................................................................................................... 11 8. luokat osallistuvat ................................................................................................... 12 9. luokat osallistuvat ................................................................................................... 15 2.3 Monenlaisia menetelmiä ........................................................................................... 18 2.4 Monenlaisia oppimistehtäviä .................................................................................... 18 2.5 Oppimateriaalin muodot ........................................................................................... 19 3. TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ............................................................... 20 3.1 Jatkuva arviointi ja kehittäminen............................................................................... 20 3.2 Muutokset toimintaympäristössä .............................................................................. 20 3.3 Poppipajat-oppimisympäristöuudistuksen perusteet ................................................ 24
3
MIKÄ IHMEEN POPPIPAJA?
Nimi tulee perusopetuksen oppipajoista
Osa opetuksesta järjestetään oppipajamaisesti eli jotenkin muuten kuin pelkkänä tuntiopetuksena: urakkana, teemapäivänä, projektina tms.
Oppilaan rooli oppimisessa on aktiivinen!
1. POPPIPAJAT-HANKKEEN TAUSTA 1.1 Miten kaikki alkoi? Vuosi 2007
Elämässä tarvitaan monipuolisia tiedon hankinta- ja hallintataitoja, osallistumis- ja vuorovaikutustaitoja sekä kokonaisuuksien hallintaa Aihekokonaisuuksien toteuttamiseen tarvitaan uusia toimintatapoja Tavoitteena on parantaa oppilaan opiskelumotivaatiota ja jatko-opiskeluvalmiuksia Tavoitteena on kehittää perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden toteuttamista enemmän kokonaisvaltaisempaan suuntaan Ne oppiaineiden sisällöt, jotka voidaan toteuttaa oppiainerajat ylittävien aihekokonaisuuksien oppipajoissa, kytketään enemmän työpainotteiseen opiskeluun
Vuodet 2008 - 2011
Kehitetään ja vakiinnutetaan käytännöksi uusia opetusjärjestelyjä ja toimintamuotoja erilaisten oppipajojen (oppimistapahtumien) muodossa, ks. Toiminta poppipajoissa Kytketään eri oppiaineiden opetus aihekokonaisuuksien opettamiseen mm. erilaisten teemojen avulla Lisätään työskentelyyn mahdollisimman paljon toiminnallisia elementtejä Jopo-ryhmän urakoita kehitetään ja levitetään koko koulun toiminnaksi eri oppiaineisiin soveltuvin osin Oppilaiden Unelma-ryhmä (Dream Team) aloittaa toimintansa -> vuosilukuteemaviikko syksyllä 2011 ensimmäinen toteutus
4
1.2 Aihekokonaisuuksissa toteutetaan ilmiöpedagogiikkaa Ilmiöpohjainen opetus motivoi, koska oppiminen on tarvelähtöistä oppijalle teorioilla ja tiedolla on käyttöarvo jo oppimistilanteessa oppijat voivat itse asettaa mielenkiinnon kohteita ja ongelmia oppimisprosessin lähtökohdaksi oppiminen lähtee tavoitteesta ymmärtää reaalimaailman ilmiöitä opetus on oppijakeskeistä, oppijat ovat aktiivisia toimijoita ja tekijöitä opeteltavat teoreettiset asiat on ankkuroitu käytännön tilanteisiin ja ilmiöihin oppimistilanteessa käytetään aitoja menetelmiä, lähteitä ja työkaluja oppiminen on tietoista ja tavoitteellista toimintaa, oppija tietää tavoitteet oppiminen tapahtuu aidossa kokonaisvaltaisessa kontekstissa Lähde: Aiheesta puhuneet koulutuksissa mm. Taru Kekkonen, Mauri Laakso ja Tuija Salminen, ks. myös http://ilmiopohjaisuus.wikispaces.com/Ilmi%C3%B6pohjaisuus
llmiöpohjaisen oppimisen tavoitteena on ymmärtää! Esimerkkinä 8. luokan kierrätyspaja Nakkilan yhteiskoulussa Ongelma:
Koulun pihalla lojuu tyhjiä pulloja ja tölkkejä Tarvitaan pullojen ja tölkkien keräyspisteet koululle
Aloitus:
Keräyspisteet (pullopöntöt) pitää suunnitella ja tehdä ympäristöystävällisestä halvasta materiaalista ja markkinoida käyttäjille eli muille oppilaille
Toteutus:
aihekokonaisuus Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä pöntöt pitää suunnitella luontoa säästävästä materiaalista (kemiasta teoriatieto ja suunnittelu aineista) pöntöt pitää rakentaa käyttäjäystävällisiksi ja toimiviksi (tekninen työ, tekninen piirustus, tuotesuunnittelu) niiden pitää olla ulkonäöltään kierrättämiseen houkuttelevia (kuvataide, tuotesuunnittelu, maalaus) tuote ja käyttö pitää markkinoida ja ohjeistaa (äidinkieli, mainonta)
Pönttöihin palautuneet pullot viedään pullokeräykseen ja rahat käytetään oppilaskunnan toimintaan (Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys).
5
1.3 Aihekokonaisuuksien mukainen opiskelu Opetushallituksen painotukset Aihekokonaisuudet tulee sisällyttää yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuudet eheyttävät opetusta ja tarjoavat mahdollisuuden luoda oppiainerajat ylittäviä teemoja ja opintokokonaisuuksia. Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt kannattaa käydä läpi ja poimia niistä esiin asiat, joiden yhteydessä luontevimmin voidaan käsitellä kutakin aihekokonaisuutta. Asioista voidaan rakentaa eri oppiaineita yhdistäviä, oppimisen kannalta mielekkäitä kokonaisuuksia opetuksen eri vaiheisiin. Koulussa tarvitaan selkeitä sopimuksia, miten aihekokonaisuudet sijoittuvat eri luokkaasteille ja millaista työnjakoa niiden käsittelyssä tehdään eri oppiaineiden kesken. Aihekokonaisuuksien opetus vaatii järjestelyjä oppimisympäristöissä. Tavoitteena on luoda oppimiselle mahdollisimman optimaalinen, merkityksellinen ympäristö. – Oppilaat osallistuvat keskusteluun konstruoimalla aktiivisesti tavoitteita, ongelmia, merkityksiä, informaatiota ja onnistumisen kriteereitä. Oppiminen on tutkivaa ja ongelmanratkaisuun perustuvaa ja oppijat työskentelevät projektien toteuttamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Lähde: Marja-Leena Loukola (toim.) 2004, Aihekokonaisuudet perusopetuksen opetussuunnitelmassa
6 Aihekokonaisuuksien painotukset ja tavoitteet Nakkilan yhteiskoulussa
IHMISENÄ KASVAMINEN
KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS
VIESTINTÄ JA MEDIATAITO
OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS
Oppilas oppii toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana
Oppilas oppii tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä
Oppilas oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
Oppilas oppii ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle
7 VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA
TURVALLISUUS JA LIIKENNE
IHMINEN JA TEKNOLOGIA
Oppilas oppii ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta
Oppilas oppii edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä
Oppilas oppii käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin käyttämään teknologiaa vastuullisesti
8
2. TOIMINTA POPPIPAJOISSA Aihekokonaisuuksien organisointi on kolmivaiheinen prosessi: ensin aihekokonaisuudet suunnitellaan yhdessä, tämän jälkeen seuraa toteutusvaihe, ja lopuksi tulee arviointivaihe, jossa varmistetaan, että kaikki on mennyt, kuten pitikin.
2.1 Prosessi pähkinänkuoressa
Aihekokonaisuusteema/oppiaineen sisältö Päätetään aihekokonaisuus ja osallistuvat oppiaineet ed. keväänä (opet). Tavoite, päämäärä Aihekokonaisuuden ja oppiaineen tavoite yksityiskohtaisesti ja konkreettisesti tiedoksi oppilaille ja opettajille heti syksyllä. Aikataulu Tarkka aikataulu varmistuu joko keväällä tai heti syksyllä; suunnitteluun ja opetapaamisiin pitää varata aikaa yt-ajasta. Toimijat Opettajat määrittelevät tavoitteen ja oppiaineiden välisen yhteistyön, ohjeistavat oppilaat alkuun; muu mahdollinen yhteistyötaho. Oppilaat toimivat aktiivisina tiedonhakijoina ja toiminnan toteuttajina aikataulun mukaisesti, muodostavat tarvittavia ryhmiä ja jakavat vastuut. Materiaalit Eri tietolähteet (oppikirjat, ohjekirjat, haastattelut, kyselyt, netti jne.), opettajat, oppilaat, yhteistyötahot. Toteutus Valmiit tuotokset aikataulun mukaisesti sovitussa muodossa, työmenetelmä esim. projekti. Arviointi Ks. sivu 20.
Seuraava sivu: Nakkilan yhteiskoulu ja lukio, takana Nakkilan kirkko. Kuva Juha Kopio
9
10
2.2 Aihekokonaisuustoteutukset Koko koulu osallistuu
OPPIMISTAPAHTUMA
AJOITUS KUVAUS
YHTEISTOIMINTA, ORGANISOINTI
Keskiaikapäivä
Koko päivä keväällä, kerran kolmessa vuodessa
Keskiaikaiset asut Keskiaikasisältö oppiaineittain
Kaikkien aineiden opettajat, rehtori
Koko päivä syksyllä, kerran kolmessa vuodessa
6 erilaista pajaa, joissa opetellaan käytöstapoja: tanssi-, puhe-, tapa-, puku-, malja- ja juhlapaja
Kaikkien aineiden opettajat
Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys Käytöspajat Ihmisenä kasvaminen
Lukuvuoden satoa l. työnäyttely Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Yksi päivä keväällä joka vuosi/ kerran kolmessa vuodessa
Opiskellut ja opitut asiat näkyviin oppilastöiden avulla Fysiikan ja kemian ihmeet (pääsee kokeilemaan) Muotinäytös
Suunnittelua koko lukuvuosi
OPETUS- JA TYÖMENETELMÄT Tekemällä oppiminen, luokan sisäinen projekti, draama
OPPIMISTEHTÄVÄT
Tekemällä oppiminen
Joka pajassa oma tehtävä: puhepajassa puhe, tanssipajassa tanssi jne.
Ohjeet, puhekortit
Tekemällä oppiminen, raportin kirjoittaminen
Tehtävämoniste, joka täytetään päivän aikana
Oppilastyöt
Tarkka aikataulutus, koko koulu kiertää Suunnittelu opettajaryhmässä Vastuuopettajien kokoukset (painotukset vaihtelevat vuosittain) Suunnittelu ja materiaalin tuotto vuoden aikana
OPPIMATERIAALI
Kirjalliset ja suulliset Erilaiset pelit, esitykset, ohjeet, muut kilpailut, testit, tuotokset käännöstehtävät, tietokirjat
11
7. luokat osallistuvat
OPPIMISTAPAHTUMA
AJOITUS KUVAUS
YHTEISTOIMINTA, ORGANISOINTI
OPETUS- JA TYÖMENETELMÄT
OPPIMISTEHTÄVÄT
OPPIMATERIAALI
Ryhmäytymis -ilta
Keväällä
Luokanvalvojat, tukioppilaat, vanhemmat, Mll:n paikallisosasto
Yhteistoiminnallinen oppiminen, tekemällä oppiminen, draama
Erilaiset tukioppilaiden vetämät pelit ja leikit
Pelit, leikit
Ihmisenä kasvaminen
Illalla vanhemmat ja tulevat seiskat koululla Koulusuunnistusta Luokkanäytelmät Tukioppilasinfo
12
8. luokat osallistuvat
OPPIMISTAPAHTUMA
AJOITUS
KUVAUS
YHTEISTOIMINTA, OPETUS- JA TYÖORGANISOINTI MENETELMÄT
OPPIMISTEHTÄVÄT
OPPIMATERIAALI
Kierrätys
Esim. 3. jakso
Aiheena saastuminen, jätteet, ympäristötietoisuus, vastuullinen kuluttaminen, vaikuttaminen
Kemia, äidinkieli, tekninen työ, kuvataide
Projektipäiväkirja
Ennalta valmistettu: esitelmän mallisivu, esityksen ohjeet
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä Juhlapajat Ihmisenä kasvaminen
Kevät
Jokaisella luokalla oma tuotos, esim. pullopalautuspönttö Oppilaat omissa vastuuryhmissään: ohjelma-, koristelu-, siivous-, tekniikka- ja vastaanottoryhmä Ryhmillä oma toimenkuva
Suunnittelu ytaikana, vastuuopettajat
Projekti luokkakohtainen, tekemällä oppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen, ongelmaperusteinen oppiminen
Kierrätysohjeet Tuotesuunnittelu Mainos, ohjeistus Tuotoksena kierrätyspönttö tms.
Yhteyshenkilö meidän koulussamme äidinkielen lehtori N. kuukausi suunnitteluaikaa
Tekemällä oppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen
Järjestää koulun juhla: laatia ja esittää ohjelma, huolehtia omasta vastuualueesta
Tilanteessa syntyvä: kierrätysohjeet
-
13 OPPIMISTAPAHTUMA
AJOITUS
KUVAUS
YHTEISTOIMINTA, OPETUS- JA TYÖORGANISOINTI MENETELMÄT
OPPIMISTEHTÄVÄT OPPIMATERIAALI
Liikenneturvallisuuspaja eli mopokurssi
Keväällä
Liikennerata koulun pihalla, ajoopetusta
Liikenneopisto, poliisi, terveystiedon opettajat
Tekemällä oppiminen, asiantuntijaohjeistus
Liikenneopiston testit
Runoja englanniksi ja suomeksi
Kirjasto, englannin kielen opettajat, äidinkielen opettajat
Kirjoittamalla Runot ja käännökset oppiminen, tekemällä oppiminen
Key English 8:n kpl 1, nuoria eurooppalaisia runojen harrastajia. Kirjastossa nuorten runoilijoiden tekstit
Yrittäjät, Yeskeskus, opo, opettajat, pankki
Luennointi, esittely Haastattelu
Eri työnhakusivustot, esim. mol.fi ja kuntien sivut, yrittäjien asiantuntijatietous
Ajokoe
Liikennesäännöt, liikenneopettajien luennot
Turvallisuus ja liikenne Runopaja Young Poets
Esim. 2. jakso
Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys
Yrittäjäpäivä, työelämätiedot ja -taidot
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Esillä kirjastossa ja netissä
Koko lukuvuosi
Erilaiset ammatit, työelämätaidot esillä
Yrittäjät vierailevat Huipennus koulussa, keväällä= esittelevät kesätyötori toimialaansa ja vastaavat oppilaiden kysymyksiin
Syksyllä opo ja opettajat päättävät ammattialat ja aikataulun
Kysymykset yrittäjille Raportit opolle
Keväällä TETinformaatio seuraavaa syksyä varten, päätettävä TET ajankohta,
Tet-paikkojen haku, sopimusten tekeminen
14 OPPIMISTAPAHTUMA
AJOITUS
KUVAUS
Kestävän kehityksen aamunavaukset
Esim. 2. jakso
Ympäristöön, Fysiikka, kemia, kuluttamiseen ja matematiikka, hyvinvointiin liittyvät äidinkieli oppilaiden valmistamat aamunavaukset
Kirjoittamalla oppiminen
Vaikuttamaan pyrkivä aamunavausteksti ja esitys
Oppikirjat, media
Lyhytelokuva, dokumentti
Äidinkieli, Villilä Korporaatio
Projekti, asiantuntijaluennot
Käsikirjoitus, kuvaustekniikka, viimeistely, valmis cd
Villilä Korporaation Nakkilan yhteiskoululle valmistama tietopaketti
Yksilö- tai parityönä kemian esitelmä jostain syventävästä aiheesta (jota ei yhteisesti käsitellä tunnilla), asian opettaminen äidinkielen tunnilla annettujen esittämisohjeiden mukaan havaintovälineitä apuna käyttäen
Kemia, äidinkieli
Kemiassa tiedon etsiminen itsenäisesti eri lähteistä, yksilötyö
Kirjallinen esitelmä kemian aiheesta
Lähteenä oppikirjat, tietokirjat, Internet
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Elokuvapaja Esim. 4. jakso
YHTEISTOIMINTA, OPETUS- JA TYÖORGANISOINTI MENETELMÄT
OPPIMISTEHTÄVÄT OPPIMATERIAALI
Viestintä ja mediataito Oppilaasta opettajaksi
Esim. 3. jakso
Äidinkielessä esiintymisohjeiden luennointi
Asian opettaminen muille eli pääasioiden selkeä hahmottaminen ja esiintyminen
Kokonaisuutena Havainnollistaminen kyse on yhteistoiminnallisesta oppimisesta
15
9. luokat osallistuvat OPPIMISTAPAHTUMA
AJOITUS
KUVAUS
YHTEISTOIMINTA, ORGANISOINTI
OPETUS- JA TYÖMENETELMÄT
OPPIMISTEHTÄVÄT
OPPIMATERIAALI
Juhlapajat
Joulu
Oppilaat omissa vastuuryhmissään: ohjelma-, koristelu-, siivous-, tekniikka- ja vastaanottoryhmä
Yhteyshenkilö meidän koulussamme äidinkielen lehtori
Tekemällä oppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen
Järjestää koulun juhla: laatia ja esittää ohjelma, huolehtia omasta vastuualueesta
-
SPR:n paikallisosasto, vastuuopettajat (vuosittain)
Tekemällä oppiminen, asiantuntijaluennot
Ensiaputaidot, elvytys, ehkäisy
Erilaiset oppaat
Tukioppilaat, terveystiedon opettajat, tietotekniikan opettaja
Tekemällä oppiminen
Oppilaiden valmistamat nettiharjoitukset
Internet
Ihmisenä kasvaminen
Punaisen Ristin työpaja
Keväällä
Ryhmillä oma toimenkuva Toiminta- ja infopisteet koululla
Ihmisenä kasvaminen Nettiturvapäivä
Ihminen ja teknologia
Avoimien ovien päivä koulussa Oppilaiden vetämää nettikoulutusta vanhemmille
16
OPPIMISTAPAHTUMA
AJOITUS
KUVAUS
YHTEISTOIMINTA, ORGANISOINTI
OPETUS- JA TYÖMENETELMÄT
OPPIMISTEHTÄVÄT
OPPIMATERIAALI
Yrittäjäpäivä, työelämätiedot ja -taidot
Yksi päivä keväällä
Erilaiset ammatit, työelämätaidot esillä
Yrittäjät, Yeskeskus, opo
Luennointi, esittely Haastattelu
Kysymykset yrittäjille
Eri työnhakusivustot, esim. mol.fi ja kuntien sivut, yrittäjien asiantuntijatietous
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Nettivaalit
Vaalien aikaan
Ihminen ja teknologia
Vaalipaneeli koululla Osallistuminen nettiäänestykseen
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Ydinvoimalavierailu
Raportit opolle Yrittäjät vierailevat koulussa, esittelevät toimialaansa ja vastaavat oppilaiden kysymyksiin
Yksi päivä keväällä
Tutustuminen ydinvoimalaan
Yhteiskuntaoppi, äidinkieli, vaaliehdokkaat
Tutkiva ja toiminnallinen oppiminen
Kysymykset panelisteille, haastattelut
Puolueiden nettisivut ja muu materiaali, oppikirjat
Olkiluodon ydinvoimala, luonnontieteiden opettajat
Opintokäynti
Monisteet, esitykset
Esitteet, oppikirjat, media
17
OPPIMISTAPAHTUMA
AJOITUS
Sisustus ja ruoka
Messujen aika (vaihtelee)
KUVAUS
YHTEISTOIMINTA, ORGANISOINTI
OPETUS- JA TYÖMENETELMÄT
OPPIMISTEHTÄVÄT
OPPIMATERIAALI
Tekstiilityö, kotitalous
Opintokäynti, messut
Kirjalliset tehtävämonisteet, sisustus- ja ruokasuunnitelmat
Sisustuslehdet, ruokalehdet, messujen anti
Opo, äidinkieli, muut kielet, yrittäjä, luokanvalvojat
Oppilaitosvierailut, opintokäynnit
Työnhaku: hakemus ja ansioluettelo, esitteleminen ja esiintyminen haastattelutilanteessa
Erilaiset asiakirjat
(valinnaisaineet) Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys Kesätyötori
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Keväällä
Työelämätietoutta
Tehdään aitoon kesätyöpaikkaan aidot hakemukset ja haastattelut, tavoitteena kesätyöpaikka
Luennot
18
2.3 Monenlaisia menetelmiä
esittävä opetus (perinteinen opetus) opetuskeskustelu käsitekartta kirjoittamalla oppiminen aktiivinen kirjoittaminen prosessikirjoittaminen raporttien ja ohjeiden kirjoittaminen haastattelu kysymällä oppiminen väittely tekemällä oppiminen yhteistoiminnallinen oppiminen ongelmalähtöinen oppiminen tutkiva oppiminen draama ennakkojäsentäjä (ks. liite 1)
Lähde: http://www.oamk.fi/amok/oppimat/LO/Opetusmenetelmat06a/
2.4 Monenlaisia oppimistehtäviä
esitelmä essee raportti tutkielma hakemus kysymykset haastattelu juliste aamunavaus keskustelu väittely juhla esitys power point –esitys tms. jokin tuote tms.
19 Oppimistehtävien ohjauksessa huomioitavaa: 1. mitä on tarkoitus oppia, tavoite tarkasti ja konkreettisesti 2. miten opitaan 3. miksi tehtävät tehdään perehtyminen aihealueeseen valmistautuminen oppimisprosessiin ongelman hahmottaminen uusien käsitteiden oppiminen uusien tietojen oppiminen kokemuksen saaminen ongelman ratkaiseminen aineiston kerääminen 4. miten annetaan (suullisesti, kirjallisesti) 5. ajoitus 6. tekijät (yksilö-, pari-, ryhmätyö; samat vai eri tehtävät) 7. menetelmät (teksti, ääni, kuva, animaatio) 8. ohjaus 9. arviointi Lähde: www.averko.fi/tiedostot/.../Leppisaari_oppimistehtavatjapalaute.pdf
2.5 Oppimateriaalin muodot
kirjallinen visuaalinen auditiivinen audiovisuaalinen ennalta valmistettu tilanteessa syntyvä
20
3. TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN
3.1 Jatkuva arviointi ja kehittäminen
Aihekokonaisuuksien kehittämisen ja arvioinnin tulee olla jatkuvaa, säännöllistä ja monipuolista, ja niiden on oltava sidoksissa koulun strategiaan, tavoitteisiin ja opetussuunnitelmaan. Poppipajat-hankkeessa kehitettyjen aihekokonaisuuksien tavoitteena on ensisijaisesti parantaa opiskelijoiden oppimisedellytyksiä ja koko kouluyhteisön hyvinvointia sekä työn laatua. Siksi on säännöllisesti arvioitava, miten hyvin toiminta tukee näitä tavoitteita. Aihekokonaisuuksien arviointiin osallistuvat kaikki toiminnassa mukana olevat opettajat sekä myös opiskelijat. ARVIOINTI
aihekokonaisuuksien suunnittelua ja toteutusta arvioidaan opettajien kesken puolivuosittain tavoitteena on lisätä oppimistapahtumien, niiden suunnittelun ja arvioinnin laatua tavoitteena on myös vahvistaa jatkuvan kehittämisen kulttuuria koulussa arviointitilaisuuksissa vedetään yhteen, mikä oli hyvää, mikä kaipaa kehittämistä arvioidaan, miten aihekokonaisuudet ovat lisänneet yhteisöllisyyttä ja kouluviihtyvyyttä oppilaat antavat palautteen yksittäisestä oppimistapahtumasta sen päätyttyä toinen vaihtoehto on kerätä palautetta useammasta oppimistapahtumasta kerrallaan opettajat arvioivat pajan toteutusta, joko sitä varten kehitetyllä palautekyselyllä tai yhdessä keskustelleen oppimistapahtuman jälkeen varmistetaan, että erilaiset oppijat huomioidaan työskentelyssä varmistetaan, että kaikki saavat oppimistapahtuman suoritettua
3.2 Muutokset toimintaympäristössä Koulun kehittäminen on jatkuvaa yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä vahvistavaa toimintaa. Tavoitteena on ensisijaisesti parantaa opiskelijoiden oppimisedellytyksiä ja koko kouluyhteisön hyvinvointia sekä työn laatua. Kehittämiseen tulee koko kouluyhteisön sitoutua. Aihekokonaisuuksia suunniteltiin ja kehiteltiin ilmiöpedagogiikan viitekehyksellä
21 oppimistapahtumiksi, jotka integroivat eri oppiaineita yhdeksi kokonaisuudeksi. Oppiminen vietiin aitoihin toimintaympäristöihin, autenttisiin oppimisympäristöihin, jotka ovat ”todellisen elämän” ilmiöitä. Oppimistapahtumissa opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita, eivät vain opetuksen kohteita. Oppiminen tapahtuu ongelmalähtöisesti, esim. ihmisenä kasvamista pohdittiin käytöstapojen näkökulmasta: siinä yhdistyivät tanssikulttuuri, puheiden pitäminen, ihmisten käytös- ja toimintatavat sekä erityiset malja- ja juhlapuheet. Tavoitteena oli esteettisten ilmiöiden tunnistaminen mm. historian ja äidinkielen oppimissisältöjä yhdistämällä. Toiminnallisilla pajoilla pyrittiin teorian ja käytännön, oppiaineiden ja oppilaiden arjen yhdistäviin kokonaisuuksiin. Oppimistapahtumat suunniteltiin oppilaiden kiinnostusten pohjalta sellaisiksi, että jokainen voisi kokea oppimistapahtuman itselleen merkitykselliseksi. Aihekokonaisuuksien toteutus edellyttää oppiaineiden ja opettajien välistä yhteistyötä, paikallisuuden ja alueen tuntemista sekä yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa. Aihekokonaisuuksia kehittämään lähtevän opettajan ei tarvitse olla mikään yli-ihminen, joka hallitsee kaikki pedagogiikan ja vuorovaikutuksen niksit. Riittää, kun on ennakkoluuloton asenne ja haluaa oppia uusia asioita. Aihekokonaisuuksien parissa työskentely tuo sitä vastoin osaamista, jota opettaja voi hyödyntää kaikessa opetuksessaan – kehittäminen opettaa.
Poppipajat-hankkeessa havaittiin, että prosessin aikana opettajan osaaminen lisääntyy monella tavalla:
oppimistilanteiden organisointitaidot lisääntyvät vuorovaikutusosaaminen syvenee yhteistyötaidot vahvistuvat kehittämisosaaminen paranee arviointitaidot kehittyvät oppilaskeskeinen opetus- ja ohjaustyyli vahvistuu tiedonhankinta ja -hallintataidot monipuolistuvat omaksutaan uusia tiedonlähteitä opitaan käyttämään uusia tietotekniikan välineitä uskoa siihen, että oppimista tapahtuu muuallakin kuin koulutunneilla tietoa kunnan toiminnasta, yrityksistä ja alueen ajankohtaisista tapahtumista
22
23 Tästä lähdettiin…
Tämä opittiin…
2007
2008 - 2011
yhteistyössä ongelmakohtia
liikaa yksinäistä työskentelyä
2011 ->
opetellaan hahmottamaan kokonaisuuksia
työn sisällöt ja säännöt pitää määritellä
oppiminen toisin kuin tavallisesti
kokonaisuuksien hallinta osin heikkoa
suunnittelu ja aikataulutus tehtävä huolella
mielekästä toimintaa
kaipuuta yhteisöllisempään kouluun
merkityksellistä toimintaa
hyväksytään rutiineista irtaantuminen
työtyytyväisyys lisääntyy
työtehtävien vaihtelevuus kasvaa
taidot kehittyvät
hyväksytään, että lopputulosta kohti voi edetä monin tavoin
vuorovaikutustaidot kehittyvät
yhteistyökyky ja -halu lisääntyy
joustavuus lisääntyy
vastuunkanto lisääntyy
YHÄ HARVEMMIN TÖITÄ TEHDÄÄN YKSIN! Edellinen sivu: tunnelmallinen hetki koulun tanssiaisissa
24
3.3 Poppipajat-oppimisympäristöuudistuksen perusteet Hallinto:
Myönteinen ja kannustava suhtautuminen uudistukseen ja kehitystyöhön.
Koulun johto:
Koulun johdon tuki uuden kokeilussa.
Opettajakunta: Nähtävä oppimisympäristöuudistus mahdollisuutena, ei pelkkänä lisätyönä ja perinteisen opettajuuden negatiivisena arviointina. Onnistumisen edellytykset 1. AIKAA - uudistuksen läpivienti n. kolme vuotta - palautetta saatava jokaisesta lukuvuodesta ja tehdyistä muutoksista - riittävä ja ajoissa tehty jaksosuunnittelu välttämätöntä - opettajien yhteistyö erittäin tärkeää - palavereita viikoittain ja tarpeen mukaan vaikka päivittäin - pedagogiset keskustelut nousevat arvoonsa 2. RAHAA - hankkeen koordinointiin ja johtamiseen - itse kehitystyöhön eli uuden oppimisympäristön luomiseen - opiskelijoiden ohjaukseen - hankehenkilökunnan koulutukseen - arviointiin - materiaalihankintoihin - koulun ulkopuolisten sidosryhmien toimintaan - tiedotukseen ja tulosten levitykseen
3. VERKOSTOT - opetushallitus - huoltajat - yrityselämä - koulutusorganisaatiot, täydennys- ja opettajainkoulutus - muut koulut - sosiaalisen median toimijat mm. lehdistö 4. MIELIKUVITUSTA - opettajien ja oppilaiden motivointiin - uuden toimivan oppimisympäristön hahmottamiseen - uuden toimivan oppimisympäristön konkretisointiin koulun tasolla - vaihtoehtojen avoimeen vertailuun - aihekokonaisuuksien sisällön konkretisointiin - tulevaisuuden luomiseen
25
Koulun talous ja resurssit Toiminta:
Opetussuunnitelma määrittelee oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällön, joita opettajan tulee virkavelvollisuudella noudattaa.
Talous:
Kunta varaa resurssit opetussuunnitelman toteuttamiseen eli materiaalit, välineet ja tilat sekä opetukseen tarvittavat opettajat, muun henkilökunnan ja muut tukitoimet.
Yhteiskunta:
Valtio tukee kuntaa valtionosuudella (n. 32 % ) perusopetuksen menoja ja rahoittajana se voi myös odottaa ja vaatia tiettyjä asioita mm. oppivelvollisuuteen liittyen oppiaineiden sisällöistä.
Uudistukset:
1. Koska yhteiskunta kehittyy ja uudistuu Innovaatiot 2. Myös koulutuksen ja opetuksen pitää uudistua Ops:n sisällöt 3. Ops ja tuntijako uudistuu n. 10 vuoden välein Uudistusten poliittiset huipentumat 4. Hankerahoitus pilotoi uudistusta Oppimisympäristöuudistukset esim. POPPIPAJAT
TEORIAA JA TEKOJA, OIVALTAMISEN ONNEA! Käsikirjatyöryhmä: Pirjo-Riitta Krannila, vararehtori, käsikirjoittaja ja hankkeen koordinaattori Pekka Varheensalo, sivistysjohtaja Kaisa Lindgren, jopo-opettaja Juha Oulujärvi, arviointiasiantuntija Pasi Rantala, rehtori