3 minute read
NOLLASTA PUOLIMARATONIIN
Loviisan kansalaisopiston juoksukoulu antaa aloittelijalle eväät ja tukea juoksu- harrastuksen aloittamiseen. Vuoden kuluessa kuntoa kohotetaan vähitellen puolimaratonille.
Loviisalainen Jaana Laaksonen on mukana syyskuussa startanneessa juoksuryhmässä. Miten tulit lähteneeksi mukaan? – Olen yrittänyt aloittaa juoksemisen monta kertaa, mutta törmään aina samaan haasteeseen: en malta aloittaa tarpeeksi rauhallisesti. Joku kehon osa on aina tullut kipeäksi tai juokseminen on ruvennut ärsyttämään.
Advertisement
Ryhmässä olemme lähteneet liikkeelle ihan alkeista, kuntoa kohotetaan vähitellen. Tavoitteena on saavuttaa puolimaratonkunto loukkaantumatta. Osa ryhmästä on jo ilmoittautunut Helsinki Half Marathonille 11.6.2022
Minkälainen juoksukoulun ohjelma on?
– Kerran viikossa kokoonnumme yhteislenkille, mikä on hyvin motivoivaa. Yhdessä jaksaa paljon paremmin, säässä kuin säässä. Vauhti on kaikille sopiva, aloitimme kävelystä.
– Lenkin jälkeen saamme aina seuraavan viikon ohjelman. Yleensä teemme kahdesta neljään itsenäistä lenkkiä, jotka vaihtelevat kävelyn, juoksukävelyn ja juoksun välillä. Ohjeena voi olla vaikka juosta kolme minuuttia ja kävellä kaksi ja toistaa tätä 40 minuuttia. Lisäksi teemme lihaskuntoharjoitteita ja palautumiseen kiinnitetään paljon huomiota. Pidämme yhteyttä whatsapp-ryhmän kautta. Sieltä löytyy usein seuraa myös itsenäisille lenkeille.
Missä käytte juoksemassa?
– Juoksemme yhdessä harjulla ja rantaa pitkin, välillä käymme Garnissonin urheilupaviljongilla tai Ehrensvärdin polulla. Loviisassa on aivan mielettömät lenkkeilymaastot.
Mikä juoksukoulussa on ollut parasta?
– On mahtavaa saada valmis ohjelma, johon on merkitty myös kävelyä. Hitaan etenemisen vuoksi uskon, että juoksusta on tulossa minulle pysyvä kaveri. Lenkille lähtö ole enää epämiellyttävää. – Olen yleensä pimeään syksyaikaa hirvittävän väsynyt, mutta tänä vuonna energiatasot ovat olleet korkeammat. Juokseminen edistää hyvinvointiani. Juosta voi koska vain, lähes missä vain, se on helppo ja hyvä kuntoilumuoto. Ryhmä kannustaa liikkeelle. Mukaan voi tulla ihan kuka tahansa, joka kykenee kävelemään, kehitys tapahtuu omalla tasolla. Lisäksi opettajamme Merja on ahkera juoksija ja tosi hyvä opettaja.”
Juoksukoulussa käytetään kenkiä, eikä kukaan varmaan villasukkasilteen lähtisi puolimaratonille. Mutta silti, villasukkajuoksu oli viime talven suuri hitti! Kannattaa kokeilla, kun kelit ovat sille suotuisat.
Yllesockslöpning var förra vinterns stora hit. Idén är enkel: strumpor av merinoull underst, sedan två par yllesockor ovanpå – och du är klar för löpning i de snöiga skogarna. Yllesockslöpning är som barfotalöpning – i yllesockor, vintertid.
Juoksukoulu aloittelijoille
Kansalaisopiston juoksukoulu alkoi syksyllä 2021 ja jatkuu kevätlukukaudella. Kiinnostus oli niin suurta, että uutta kurssia suunnitellaan syksylle 2022. Kurssin lopussa osallistutaan yhdessä puolimaratonille. Jos matka tuntuu vielä turhan pitkältä, mukaan voi lähteä myös kannustusjoukkoihin. Kurssi kokoontuu Loviisan keskustassa kerran viikossa. Kokoontumiskertojen välillä tehdään itsenäisesti lihaskunto- ja juoksuharjoitteita. Opettaja Merja Sillanpää on osallistunut itse juoksukouluihin mm. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja harrastanut juoksua aktiivisesti parikymmentä vuotta.
LUMIMIEHEN KYYDISSÄ
Kun Ville Saarinen sai 15-vuotiaana traktorikortin, hänet nähtiin jo lumia auraamassa.
Monena lumisena talvena Saarinen on hyörinyt traktoreineen kaupungin aukeilla paikoilla, kuten torilla, linja-autoasemalla ja paloasemalla. Hänen työnään on ollut taata ihmisten ja autojen esteetön kulkeminen silloinkin, kun räntää puskee päiväkausia.
Mitä siitä tulisi, jos hälytysajoneuvot tai bussit eivät pääsisi kulkemaan? Saarinen tottui työssään tarkkailemaan säätiedotuksia. Lumen tullessa paikalle piti lähteä äkkiä. – Lumisina talvina teimme töitä lähes aina yöaikaan, kun ihmiset eivät olleet liikkeellä. Kun lunta tuli päiväkausia, kävimme välillä vain kotona kääntymässä, Saarinen kertoo.
Lumen tuloa ja sen määrää ei voi kuitenkaan tarkasti ennakoida, ja etenkään lunta ei voi aurata etukäteen. Silti lumen aiheuttama haitta nostaa ihmisillä tunteet pintaan. Kun juuri se oma kotikatu tuntuu jäävän aina viimeiseksi. Toisaalta aurauksen äänet ja vilkkuvalot häiritsevät unta.
– Itse työskentelin sellaisilla alueilla, että valituksia ei juuri tullut. Aura-auton on mahdotonta jäädä puhdistamaan kotipihojen sisääntuloväyliä, vaikka kyllä ajajat pyrkivät kääntelemään auran kulmaa sopivasti, Saarinen pohtii.
Ala on vaihtunut, mutta Saarinen muistaa, että jokin lumihommissakin viehätti. Kun ensimmäiset kinokset nousivat, oli kiva lähteä töihin. – Ja aina kesän aikana työn raskaus unohtui, hän hymyilee.
RETKINUOTIO LÄMMITTÄÄ ULKOILIJAA
Sami Willströmin kehittämä retkinuotio saattaa olla ainut maailmassa.
Niitä hän rakentelee yleensä aamuisin ja iltaisin muutamia tunteja hallissa radiota kuunnellen.
Erikoistyökalulla hän surauttaa nuotiopalikoihin reiät tapeille, sillä liimaa Sami ei nuotioissaan käytä. Sitten vasaralla tapit sisään valmiiksi tehtyyn nuotioaihioon ja tuohta sisälle.
Kun retkinuotio on valmis, hän sujauttaa sen läpinäkyvään pussiin ja sulkee pussin tiiviisti. – Idea syntyi, kun jänismetsällä plutasin, ja halusin sytyttää nopeasti nuotion. Aloin funtsia retkinuotion valmistamista. Hiljalleen tuote on hioutunut toimivaksi. Minulla on siihen mallisuoja. Tiettävästi vastaavaa ei ole Suomessa eikä ehkä koko maailmassa.
Erityisen suosittuja Samin nuotiot ovat liikelahjoina. Silloin nuotion kylkeen poltetaan yrityksen logo. Vähän korkeampaan retkinuotioon voi pujauttaa lahjaksi myös pullon.
Pulloversio palaa nopeammin kuin tavallinen retkinuotio, jonka lämmöstä saa nauttia noin tunnin. Siinä ehtii lämmitellä ja paistaa makkaraa.
Ja mikä tärkeintä, nuotio syttyy takuuvarmasti.