EERON KELLARIN GLÖGIPRUUVI Insinöörit glögin ja gaussin käyrän lumoissa

Ravintola Localen tunnelmallinen holvikellari oli mitä mainioin miljöö virittäytyä aidon glögipruuvin tunnelmaan. Testaajat – kolme insinööriä ja yksi tuplateknikko – eivät olleet niinkään huolissaan glögeistä kuin keskihajonnasta ja gaussin käyrästä.

GLÖGI- PRUUVI Eeron kellarin K eimo Ahokanto, Juha Koivula, Heikki Lehtonen ja Marko Suonpää olivat valmiina pöydän ääressä klo 17.00. Kuten aina Pikkukaupungin pruuveissa, juomat – tällä kertaa kuusi glögiuutuutta – maisteltiin sokkona, eli testaajat eivät tienneet mitä heidän laseihinsa oli kaadettu. Juomat testattiin aluksi yksi kerrallaan, kunnes kaikki kuusi glögiä olivat laseissa ja niitä saattoi myös vertailla toisiinsa. Ensimmäinen maisteltu glögi oli Winter Village Glühwein, jonka alkoholipitoisuus on 10%. Glögi kirvoitti heti testaajien kielenkannat ja kommentit lensivät. Vain herra Suonpää istui mietteliäänä lasinsa ääressä glögiä sen enempää kommentoimatta. Muistiinpanoihinsa hän kuitenkin kirjoitti: ”Helppo glögi, ei kuitenkaan aattojuoma. Suosittelen vieraille, jotka jättävät tu-

Raatilainen Keimo Ahokanto.

liaislahjat ostamatta. Aavistus tammea Turun saaristosta.”

Juha Koivulan mielestä kyseessä oli hieman makea, punainen perusglögi. ”Sopivan voimakas, mutta maku puuttuu.”

Keimo Ahokanto jäi miettimään, että jos tätä nenäänsä ottaisi, niin paljonkohan siitä tulisi promilleja. ”Sen verran makeaa se kyllä on, ettei pullollista pystyisi juomaan.”

Entä viskositeetti?

Heikki Lehtonen kaipasi Excel-taulukkoa apuun. ”Onhan tästä jokin taulukko tehtävä!” Ja Juha Koivula pohdiskeli, josko glögin alkava kehittyminen korreloisi omaa tilaa.

Mutta Heikki sanoi sen ensimmäisenä ääneen: "Hei, eikö näissä pitäisi olla manteleita tai rusinoita mukana. Selvä puute.”

Toisena maisteltiin Nordforsin Luomu valkoviiniglögi, jonka alkoholipitoisuus on 10%. Heikki ja Juha muistuttivat yhteen ääneen, että valkoinen ei ole punainen.

Keimo: ”Jos juodaan glögiä, niin sitten juodaan glögiä.”

Fiksuja miehiä!

Keimo totesi, että tämä glögi on tosi hyvä. ”Ja paranee vain juodessa.”

Juha ja Heikki luonnehtivat glögiä kehittyneeksi. ”Huomattavasti sivistyneempi kuin edellinen.” Johon Marko heräsi: ”Tässähän on vähän akateemisuutta mukana!”

Kaikki joivat glögiä ilokseen. ”Kaneli maistuu.”

Keimo jäi kuitenkin miettimään, olisiko juoma aika sokerinen, johon Marko totesi: ”Se on juhlallinen glögi, jonka seurassa on hyvä avata pehmeitä paketteja. Siinä maistuu aavistus nuorta vaahteraa Kymenlaaksosta.” Heikki povasi tästä jo pruuvin voittajaa.

Kolmantena maisteluvuorossa oli suomalainen Tähti luomuglö-

Raatilainen Juha Koivula.

Juha: ”Siis miksi Keimo saa lisää?”

Raatilainen Heikki Lehtonen.

Raatilainen Marko Suonpää.

Heikki: “Eikö näissä pitäisi olla manteleita mukana.” Marko: ”Tämä herättää suuria tunteita.”

”Gaussin käyrä paljastaa viime kädessä vääristymän, jota olemme täällä hakemassa.”

gi, jonka alkoholipitoisuus pompsahtaa 15 prosenttiin.

Juha piti tätä glögiä jopa liian aggressiivisena. Tätä Keimo ei ihan allekirjoittanut ja vihjaisi, että pruuvin laboratorio-olosuhteet eivät ole samanlaisia joka glögin kohdalla. ”Se saattaa aiheuttaa vääristymiä.”

Keimo maistoi tässä glögissä suklaan ja liiallisen makeuden. ”Aika erikoinen glögi, mutta tuoksu on erinomainen.”

Yhtäkkiä miesten ajatukset veivät kohti minttusuklaata. Marko tosin nauttisi tätä glögiä puolison kanssa illan hämärässä, ”sillä siinä on aavistus isoa mäntyä etelärinteeltä. Ettäs tiedätte!” Ja arvosanaksi tuli ysi miinus.

Keimo ei sen sijaan huolisi tätä glögiä pöytävalikoimaansa. Juha oli epäilyttävän hiljaa.

Kun pruuvissa päästiin neljänteen glögiin (Lignell & Piispasen Loimu 2021), keskustelu äityi melkein kilpalaulannaksi.

”Tämä on punainen”, Juha laukaisi. Johon Heikki: ”Vielä punaisempi kuin aiemmat.” Ei epäilystäkään: koulutettuja miehiä!

Markoa huolestutti se, että pruuvaajat antoivat vain täysiä arvosanoja. Hän oli jäänyt kaipaamaan desimaaleja. ”Tämä herättää suuria tunteita.”

Juha mietti, miksi tämän glögin arviointi osoittautui niin vaikeaksi. Keimo, vanha kettu, löysi siitä heti yrtin, ”korianterin tai vastaavan”. Juhan mielestä sivumakuna oli pikemminkin

lanta. Markolle taas tuli mieleen sysmäläinen kuusenkerkkä. ”Muistuttaa pilalle mennyttä rankkierää. Älkää kysykö enempää.”

Tähän glögiin miehet eivät syttyneet.

Viidentenä testattavana oli vuorossa Blossa 21, alkoholipitoisuus 15%.

Juha: ”No nyt tuli jännä juoma. Tämä on eksoottinen. Paukutan kärkeen!”

Heikin kanssa syntyi jälleen eripuraa väristä. ”Sanokaas edes jokin mauste”, hän kyseli muilta. ”Toi–toi–toi–toi–toi… oikosulku. Se, jota laitetaan kinkkuun lopuksi? Neilikoita, juu neilikoita! Jos haluaa pilata joulukinkun, niin tällä se onnistuu näppärästi.” Markon tyrmäys iski suoraan Juhan tunteisiin, sillä hän suorastaan rakastaa Blossaa.

Keimon mielestä tämä glögi maistui vähän makuvissyltä. ”Maku häipyy nopeasti, mutta appelsiinin silti erottaa.” Heikki jäi miettimään, oliko se juuri tämä glögi, jota kotona oli käsketty maistamaan huolella. ”Voisin kuvitella ostavani Tallinnasta tätä kolme koria. Mut hei, ei sitten nimiä juttuun”, Juha nauraa. ”Jos joulupukki saisi antaa jotain tuhmille lapsille, niin se olisi tätä – kuin laho jalava Töölöstä”, tuumasi Marko.

Miten yksi Blossa voi herättääkin insinööreissä niin ristiriitaisia tunteita!

Viimeisenä testausvuorossa ollut Dufvenkrooks rommirusinaglögi oli sekin 15-prosenttinen.

Marko arveli tämän glögin olevan apteekkia, kuin suoraan Meilahden infektio-osas-

”Jos joulupukki saisi antaa jotain tuhmille lapsille, niin se olisi tätä.”

Raatilainen 4: Janne Lehtola.

9p. 1.

Nordfors Luomu Valkoviiniglögi

Alkoholipitoisuus:10% Pullon koko: 0,75 l Hinta:9,18e

7p. 3.

Tähti Glögi Luomu

Alkoholipitoisuus:15% Pullon koko: 0,75 l Hinta:9,98e

7p.

5.

Blossa 21

Alkoholipitoisuus:15% Pullon koko: 0,75 l Hinta:14,98e

8p. 2.

Winter Village Glühwein

Alkoholipitoisuus:10% Pullon koko: 0,75 l Hinta:10,99e

7p.

4.

Lignell & Piispanen Loimu 2021

Alkoholipitoisuus:15% Pullon koko: 0,75 l Hinta:14,45e

7p.

6.

Dufvenkrooks rommirusina

Alkoholipitoisuus:15% Pullon koko: 0,75 l Hinta:12,98 e

tolta. ”Vaikka ensimmäisenä vuorossa ollut juoma oli ihan perusglögi, huomaan nyt useampia maisteltuani, ettei se ollutkaan niin huono.” Juha löysi kutosesta Strepsilsin maun, ja Heikki komppasi. Liikuttavan yksimielisiä he olivat väristä: se on punaista.

Markon mielestä tämä glögi olisi oiva lääke pieneen flunssaan. ”Pelkästään sen takia kannattaa vilustua. Maku seisoo suussa kuin Mechelininkadun lehmus.” Tämä metafora nauratti muita.

Heikki tuumasi, että noin yleisesti pruuvin vaaleat glögit olivat maultaan parempia kuin punaiset. Juha hirttäytyi vitoseen eli Blossaan ja vertasi sitä ensirakkauteen. Keimoon se glögi ei tehnyt vaikutusta. Marko puolestaan tuumi, pitäisikö nelonen (Lignell & Piispasen Loimu 2021) jättää luokalle.

Napakymppiä ei löytynyt Pitäisikö jollekin glögille antaa täydet kympin pisteet? Muuten han keskihajonta kärsii, testaajat totesivat – jotenkin insinöörimäistä pohdintaa: ”Gaussin käyrä paljastaa viime kädessä vääristymän, jota olemme täällä hakemassa.”

Keimolle kaadettiin vielä ykköstä lasiin, josko se sittenkin olisi kympin arvoinen. ”Annetaan sille mahdollisuus.”

Sitten täytettiin kaikki lasit, ja sepä tekikin vertailun mielenkiintoiseksi. ”Olisiko pakko antaa kymppi jollekin, ettei glögin myynti kärsi?” Paineinen tilanne: punkkupruuvin voittajaviini loppui aikanaan Loviisan Alkosta alta aikayksikön.

Kovaäänistä keskustelua, pohdintaa numeroista. Vänkäilyä ja vähän leukailua, kunnes syyllistävä sormi osoitti kohti toimittajaa, joka oli unohtanut mantelit ja rusinat.

Pruuvi toteutettiin ennätysajassa, mutta ihanan tunnelmallisesta Eeron kellarista raatilaisia ei ihan heti meinannut saada ulos. Kaikki ilmoittautuivat oitis mukaan seuraavaankin pruuviin.

Mutta jos mielestäsi juuri sinä, tämän lukija ja kolme kaveriasi olette halukkaita seuraaviksi raatilaisiksi, ilmoittautukaa toimitukseen!