4 minute read
KARTANON MAILLA
TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVAT VIRPI LEHTINEN
Kesäisin maanviljelijä Henrik Creutz aloittaa päivänsä lenkkeilemällä Malmgårdin kartanon mailla. Sitten hän istuu traktorin puikkoihin. Hänen sydämensä sykkii luonnolle ja luomuviljalle. Kartanon mailla B
Advertisement
KKun keväinen aamu sarastaa, Henrik Creutz astelee lenkkitamineissa autereiseen aamuun. Luontoa rakastavan kreivin ja maanviljelijän päivä ei voisi paremmin alkaa. Taaempana maalaismaisemaa hallitsee jylhä Malmgårdin kartanorakennus, linna, jota ympäröivät monet muut, pienemmät rakennukset. Orastavat luomupellot ja puistojen heleänvihreät puut heräävät uuteen aamuun. – Aamulenkin jälkeen saan virtaa koko päiväksi, Henrik kertoo.
Vaikka toimintaa kartanon mailla on läpi vuoden, niin kesäisin Malmgård elää täysillä. Heti aamusta kesätyöntekijät aloittelevat työpäiväänsä. Ja mikä parasta, kansliatöiden lisäksi Henrik pääsee itsekin hyppäämään traktorin rattiin. Tunne on aivan huikea, kun ympärillä alkaa versoa viitisen-
Hollantilaista uusrenessanssia edustava kartano on rakennettu vuosina 1882–1885.
toista lajia uutta luomuviljaa. Peltoalaa Malmgårdissa on noin 450 hehtaaria. – Joka vuosi on ilahduttavaa nähdä, kuinka vilja nousee. Että edessä on onnistunut kesä ja syksy! Pidän maanviljelijän työstä, vaikka olenkin lähinnä apupoikana traktorini kanssa, Henrik Creutz toteaa.
Puinnin ja muut työt hoitavat Malmgårdin työntekijät, joita maatalouden parissa työskentelee sesongista riippuen kahdesta neljään. Kaikkiaan Malmgård työllistää 12–15 henkilöä, joista suurin osa työskentelee luomupuodissa, kahvila-ravintolassa, panimolla ja matkailun parissa.
Työtä rakkaudella Vuonna 2007 Malmgårdissa tapahtui sukupolvenvaihdos, kun Henrik asettui puikkoihin isänsä Johan Creutzin jäljissä. Johanin ohella myös Kristina Creutzin panos on ollut tärkeä kartanon menestykselle ja luomutuotantoon siirtymiselle. Astuessaan isännän saappaisiin Henrik pyysi vanhempiaan pysymään yhä mukana suuren kartanon toiminnassa. Hän sanookin, että vanhempien panos on edelleen kullan arvoista. – Heillä on valtavasti arvokasta tietoa, jota nuoremmat tarvitsevat. Vaikka olen opintojeni puolesta pätevä maanviljelijä, olisin ollut hukassa monta kertaa ilman vanhempieni apua ja heidän osaamistaan.
Henrikin vanhemmat asuvat edelleen Malmgårdin kartanon valtavassa päärakennuksessa, ja he ovat aktiivisesti mukana kaikessa kartanon toiminnassa. Myös isoisä oli aikoinaan pellonsyrjässä antamassa neuvojaan. Vaikka yhteiskunta muuttuu, tietyt asiat luonnossa pysy-
Henrik Creutz
• Syntynyt 1974 • Asuu Malmgårdin kartanossa • Perhe: vaimo ja kaksi lasta • Koulutus: sosiologi, maanviljelyn ja luomutuotannon opintoja • Parasta maanviljelijän työssä: Saa olla ulkona ja lähellä luontoa koko ajan. • Harrastukset: lenkkeily ja ruoanlaitto
vät. Pellolla on yhä samaa hiekkaa tai savea. – Tämä on edelleen vanhemmilleni elämäntapa. He tekevät työtä rakkaudella, Henrik kiittää.
Sukupolvelta toiselle Malmgårdissa siirryttiin 90-luvulla luomuviljelyyn. Syy oli yksinkertainen: haluttiin pois kemikaalien käyttämisestä. Helppoa luonnonmukainen viljeleminen ei kuitenkaan ole. Sadot jäävät pienemmiksi, kun kemikaaleja ei käytetä. – Tietenkin toivoisimme isompia satoja. Myös kaluston pitää sopeutua luomutuotantoon. Sitäkin pitää uudistaa jatkuvasti.
Malmgårdissa voidaan kuitenkin olla ylpeitä luomutuotannon monipuolisuudesta. Aiemmin viljeltiin tuttuja perusviljoja, mutta nyt pelloilla huojuu valtava määrä eri lajikkeita speltistä emmervehnään. – Olen kiitollinen, että saan tehdä luomuviljelijän työtä. Haluan, että luonto säilyy tulevillekin sukupolville. Lasteni kautta tämä on tullut minulle yhä tärkeämmäksi, Henrik Creutz sanoo.
Kiltti kummitus
Vaikka Henrik viihtyy hyvin ulkona peltotöissä, on ammatissa toinenkin tärkeä puoli. Se on ihmisten kohtaaminen luomupuodissa ja heidän kanssaan jutteleminen. – Ihmiset ovat hyvin avoimia ja esittävät paljon kysymyksiä. Se antaa minullekin valtavasti.
Henrikin sosiaalisuus pääsee valloilleen myös upean kartanon seinien sisällä. Kun astuu ovesta sisään, satojen vuosien historia suorastaan hyökyy päälle. Mitä kaikkea näiden seinien sisällä onkaan nähty? Mitä nuo ihmiset muotokuvissa ovat kokeneet? Siitä Henrik kertoo kävijöille. – Otamme vastaan ryhmiä, ja minä esittelen heille osan kartanon huoneista. Vastaan monenlaisiin kysymyksiin menneistä ajoista ja kartanon historiasta. Myös kreivin arvonimestä kysellään usein.
Astuttaessa tanssisaliin voi melkein nähdä entisajan asukkaat pyörähtelemässä lattialla. Ikkunoista avautuu upea vehreä puistomaisema. Kaikkialla on kauniita yksityiskohtia. Kartanossa on yli 50 huonetta, joiden kunnosta kulloinenkin kartanonherra vastaa.
Henrik muistelee lapsuusaikaansa, jolloin kartanossa vilisti 12 pikkulasta, serkuksia keskenään. Kerran yksi tanssisalin lampuista rikkoutui lasten temmellyksessä.
– Pelasin veljeni kanssa tennistä salissa. Onneksi isoisäni tiesi, mistä varaosat lamppuun löytyivät, Henrik muistelee.
Sitten vielä se pakollinen kysymys. Kyllä kai sentään Malmgårdilla on oma kummituksensa? – On meillä täällä Selma. Selma saattaa joskus siirrellä tavaroita ja huonekaluja. Hän on kuitenkin hyvin kiltti, Henrik vastaa.
Värikäs historia
Malmgård on ollut yhden suvun hallinnassa yli 400 vuotta. Omistajien nimi on ollut Creutz vuodesta 1614 alkaen.
Kartanon historia alkoi jo vuonna 1606, kun kuningas Kaarle IX lahjoitti 30 tilaa Pernajassa virolaiselle sotaleskelle Catharina Hess von Wichdorffille. Näin kuningas hyvitti leskelle hänen aviomiehensä kaatumisen sodassa isänmaan puolesta.
Vielä 1800-luvulle asti Malmgård oli tavallinen kaksikerroksinen empiretyylinen puinen herraskartano, mutta kreivi Carl Magnus Creutz tunsi arvonsa, ja rakennutti Malmgårdista nykyisenlaisen, valtavan hollantilaista uusrenessanssia edustavan linnan vuosina 1882–1885.
Kaikkiaan kartanolla on ollut 16 omistajaa. Linnan nykyinen isäntä kreivi Henrik Creutz edustaa 13. omistajasukupolvea kartanon historiassa.
