TUNNISTATKO COCA-COLAN?

TEKSTI AINOLIINA LESKELÄ KUVAT MADICKEN HENRIKSSON Tunnistatko Coca-Colan?

sokkotestissä

Pruuvaajille esitettiin haaste: aidon Coca-Colan tunnistaminen. Lopulta kävi ilmi, että tehtävä ei ollut lainkaan niin helppo kuin voisi kuvitella.

Pruuvaamaan saapuivat alakoululaiset Antti, Verneri, Emmi ja Kaisu – kiitos heille!

Testaajat eivät ennakkoon tienneet, mitä juomaa kulloinkin maistoivat. Kyseessä oli siten sokkotesti.

Ensimmäisenä mukit täytettiin Freeway-kolalla.

Ennen pruuvia Antti oli paljastanut juovansa eniten juuri sitä, joten olisi voinut olettaa juoman saavan hyvät arviot. Poikien mielestä Freeway oli kuitenkin ”perussokerilitkua” ja maistui ”halpiskokikselta”. Tyttöjen mukaan kola oli liian makeaa, eikä hiilihappoa ollut nimeksikään.

Emmin ilme kertoi enemmän kuin tuhat sanaa: ensimmäinen maisteltava ei tainnut päästä suosikkien listalle.

”Nyt on kallis!”

Seuraavaksi maisteltiin sokkona Pepsiä. Verneri totesi heti, että ”nyt on kallis!”. Lopussa mieli muuttui siihen suuntaan, että kyseessä ei voi olla ainakaan aito Coca-Cola. Emmin ja Kaisun mielestä Pepsi oli selkeästi parempaa kuin edellinen juoma, ja hiilihappoisuus sai kehuja.

Tarjolla olevista juomista kaikki olivat entuudestaan raadille tuttuja, paitsi Olvin kola, jota maisteltiin kolmantena. Se ei saanut raadilta sen kummemmin kehuja kuin haukkujakaan. – Tämä on Freewayta, tunnistan koska juon sitä joka päivä, Antti arvioi painokkaasti.

"halpiskokista"

Lopulta Olvi Cola arvioitiin ”ihan hyväksi”, mutta kukaan tuskin ostaisi sitä.

Neljäntenä pruuvaajat maistelivat sitä aitoa ja oikeaa Coca-Colaa, ja – yllätys yllätys – kukaan ei sitä tunnistanut. Juoman maku-

”Eihän tässä ole yhtään hiilihappoa”

Kumpi maistuu paremmalta, Coca-Cola vai Pepsi-Cola? Vai onko kolajuomien todellinen kunkku jokin muu? Sitä lähdimme pruuvissamme selvittämään.

SOKEREITA/100 ML: Freeway Cola 10 g Pepsi-Cola 11 g Olvi Cola 11 g Coca-Cola 11 g Pirkka Cola 9,5 g Siti Cola 3,2 g

”Tästähän meinaa tulla oksennus”

maailma ei aiheuttanut kasvojen kipristelyä kenelläkään, mutta todella makeana sitä pidettiin. Juuri makeuden perusteella Verneri uskoi juoman olevan Pepsiä, ja lopulta muutkin olivat samoilla linjoilla.

Viidenneksi mukit täytettiin Pirkka Colalla. – Ei tämä hyvää ole, eihän tässä ole yhtään hiilihappoa, totesi Emmi heti.

Antin mielestä juoma maistui vieraalta, ja sen perusteella arveli sen olevan Olvia. Kaisun makuun Pirkan kola oli ällömakeaa, ja juoma jäi mukiin. Poikien vähäisestä kommentoinnista voisi päätellä, että ei Pirkka nyt ihan huonointakaan ollut.

Pruuvin viimeisenä juomana tarjottiin Lidlin Siti Colaa. Mielipiteet vaihtuivat raadilla tiuhaan tahtiin: ensin Emmin mielestä kyseessä saattoi olla aito kola, mutta sittemmin se alkoikin maistua, noh, melko pahalta. Kaisu tyrmäsi juoman jälleen liian makeaksi ja paljasti, että ei oikeasti edes hirveästi pidä kolajuomista – ainakaan sokerilla makeutetuista. – Tästähän meinaa tulla oksennus, totesi Kaisu vielä päätteeksi.

Tosin, ei Siti saanut pojiltakaan kiitosta – se oli jopa vähän laimean makuista.

Loppujen lopuksi raati oli yllättävän yksimielinen. Pepsi-Cola päätyi yksimielisesti suosikiksi. Huonoimmaksi arvosteltiin Siti Cola. – Ei Siti näin pahaa voi olla! Aina kun minä ostan sitä, niin se on parempaa, Verner selitti, kun paljastui, mikä juoma oli kyseessä.

Juomia maisteltiin vielä ensimmäisen kierroksen jälkeen sekaisin. Silloin raati alkoi olla täysin varma oikeasta Coca-Colasta. Kun lopulta kysyimme, mikä maisteltavista mahtaisi olla se aito, kaikki vastasivat yhteen ääneen ”kakkonen”, eli Pepsi.

”Perussokerilitkua”

Kaksi klassikkoa meni raadilla siis tyystin sekaisin, ja ilmeet olivat sen mukaiset tämän paljastuttua.

Kolajuomista erotettiin yksimielisesti parhaat ja huonoimmat, mutta arvostelujen perusteella ei pitäisi olla hirveän paljoa merkitystä sillä, minkä pullon kaupasta ottaisi mukaan.

Tästä raatilaiset olivat tosin tiukasti eri mieltä lopussa – sokkomaistelussa parhaaksi todetut jäisivät ilmeisesti silti kaupan hyllylle, ja mukaan lähtisi kullekin se tuttu ja turvallinen oma suosikki.