Leppoisa loviisalainen fiilis on tehty kivoista ihmisistä, kauniista ympäristöstä, kaupungista ja maaseudusta sekä tietysti merestä. Täällä on tilaa olla ja elää hyvin. Tule, tutustu ja ihastu.
Den sköna stämningen i Lovisa består av trevliga människor, den vackra miljön och givetvis havet. Här möts staden och landsbygden och det finns rum att leva gott. Välkommen att bekanta dig och bli förtjust.
TONTTEJA
KYLILLÄ JA KESKUSTASSA
Tutustu kaupungin tonttialueisiin: loviisa.fi/asuntotontit
TOMTER I CENTRUM OCH I BYARNA
Bekanta dig med tomtområdena: loviisa.fi/sv/bostadstomter
AAMUKAHVILLA
”Olen lähihoitaja, ja työskentelen kotihoidossa Loviisan keskustan alueella. Teen aamu- ja iltavuoroa. Aamuvuoro alkaa seitsemältä, ja sitä ennen torkuttelen yleensä tunnin. Sitten nousen ylös ja annan ruokaa Figge-kissalle. Se nukkuu kanssamme ja herää aamulla vaatimaan ruokaa.
Aiemmin join aamuisin kahvia, mutta nykyään teen terveellisemmän smoothien. Asumme Garnisonissa, eli työmatka on hyvin lyhyt. Ajan sen silti autolla, sillä tarvitsen työssäni autoa. Työ vanhusten parissa on palkitsevaa, kun voin olla avuksi. Olen nähnyt, kuinka
Hanna Jordas
yksin moni vanhus Loviisassa on. Etenkin pyhien aikaan se korostuu. Juuri eilen ilahduin, kun minulla oli aikaa puolitoista tuntia hoitaa erästä asiakasta. Käytin hänet suihkussa, tein haavahoidon, huolehdin lääkkeistä ja lounaasta. Ei hän sanoittanut tunteitaan, mutta näin, miten hän piristyi käynnistäni ja saamastaan hoidosta. Tuntui, että työtäni arvostetaan. Siksi opiskelen Kotkassa sairaanhoitajaksi. Koen, että nyt on hyvä hetki mennä opiskelu- ja työelämässä eteenpäin, kun saan sen vielä sovitetuksi aikataulullisesti elämääni.
Opiskelu tapahtuu pitkälti etänä. Lähipäiviä Kotkassa on neljä kuukaudessa, ja sovitan ne iltavuoropäiviin, eli voin tehdä töitä samalla kun opiskelen. Tosin päivät ovat silloin pitkiä. Kotkassa pitää olla 8.30 ja kotiin töistä pääsen puoli kymmeneltä illalla. Näin minulle kuitenkin vapaapäivät ovat ihan oikeita vapaapäiviä. Silloin teemme remonttia kodissamme.”
Pikkukaupunki
Tinkimätöntä taiteilijaelämää 30
Lajiesittelyssä vuorossa on tanssi
HAUSKAA OLI, NIIN KAUAN KUIN SITÄ KESTI!
Magnus Östman ja pikkulintujen talvi
Dan ja täydellisen risoton salaisuus
Laulava parturi, s.58
PÄÄTOIMITTAJA
Päivi Ahvonen
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Seppo Iisalo
JULKAISIJA
Creative Peak
Kuningattarenkatu 13, 07900 Loviisa
019 535 552
www.creativepeak.fi
toimitus@pikkukaupunki.fi
AD Sanna Nylén
TÄMÄN LEHDEN
KIRJOITTAJAT
Päivi Ahvonen Bosse Hellsten, Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Tua Lindholm-Blomfelt
SVENSK TEXT Bosse Hellsten
Tua Lindholm-Blomfelt
TÄMÄN LEHDEN
KUVAAJAT JA KUVITTAJAT
Päivi Ahvonen, Madicken
Henriksson, Milla Kaukiainen
Virpi Lehtinen, Tua LindholmBlomfelt, Sanna Nylén
Magi Pernthaler, Arto Wiikari
KUVAUSJÄRJESTELYT
Hanna Neuvonen
ILMOITUSMYYNTI
Sini Hakkarainen, 050 306 4196
sini.hakkarainen@creativepeak.fi
PAINO
Printall AS ISSN 1796-4466
Lumi Silk 200 g, UPM Star Silk 75 g
Aikakauslehtien
Liiton jäsenlehti
JO 15 MINUUTTIA RIITTÄÄ
Loviisassa on ainakin kaksi asiaa, jotka tutkitusti ja todistetusti edistävät terveyttä ja hyvinvointia.
Taide ja kulttuuri on niistä yksi ja metsä niistä toinen.
Jo 15–30 minuuttia rauhallista kuljeskelua metsässä kolmesti viikossa tuo selkeitä terveysvaikutuksia. Tutkitusti.
Taiteen kokeminen puolestaan lisää elämänhallinnan tunnetta ja hyvinvointia. Tutkittua tietoa!
Metsiä ja taide-elämyksiä Loviisa tarjoaa yllin kyllin. Hyödyntäkäämme näitä mahdollisuuksia! Samalla tuemme kansanterveyttä ja kansantaloutta.
Sekin on totta!
KOULULAISILLE ILMAINEN EVÄSBANAANI
K-Market Kuningattarenranta tarjoaa koululaisille välipalabanaanin. Banaanin saa hakea päivittäin. Näin kauppa toivottaa energiaa opiskeluun, leikkiin ja harrastuksiin.
Koululaiset ja vanhemmat kiittävät lämpimästi.
VÄHÄN VAI
PALJON?
Viime vuonna suomalaiset suunnittelivat käyttävänsä joulun alla rahaa keskimäärin 555 euroa, josta 346 euroa
joululahjoihin ja 209 euroa
joulunviettoon.
Onko se mielestäsi paljon vai vähän?
Se tietysti riippuu omasta taloudellisesta tilanteesta ja miksei myös suhtautumisesta joulunviettoon.
Onko joulu sinulle vuoden ihaninta aikaa vai pakkopullaa?
Toivotamme itse kullekin omannäköistä joulunaikaa.
MUISTA METSÄN TERVEYSVAIKUTUKSET,TALVELLAKIN
Ole metsässä ja sen rauhoittavassa äänimaailmassa viisi minuuttia ja mielialasi kohenee.
Kuljeskele 20 minuuttia ja verenpaineesi laskee. Ole läsnä, älä suorita. Lihasjännitys vähenee. Pulssi hidastuu.
Metsän jälkeen olet vähemmän stressaantunut. Olosi on rentoutunut ja keskityt paremmin.
Kaupunkiympäristö yksipuolistaa mikrobistoamme. Onneksi sentään lemmikkieläimet tuovat hyödyllisiä mikrobeja sisälle
Metsähallitus ja UKK-instituutti ovat laskeneet ensimmäisen kerran luonnossa liikkumisen hyödyt kansantaloudelle.
tassuissaan ja turkeissaan – ja onneksi Loviisassa on paljon metsää!
Ihmiset nimittäin tarvitsevat metsää. Viheralueet ovat myös hyödyksi, samoin viherkasvit sisätiloissa.
Mikään ei kuitenkaan voita koskematonta luonnon metsää. Korkeat puut, kauneus, vehreys tai lumimaisema, ilma, tila.
Luonnon loputon voimaannuttava vaikutus on mahtava.
SÄÄSTÖ 164 MILJOONAA
Vuonna 2022 ihmisten liikkuminen kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla vähensi yhteiskunnan kustannuksia 164 miljoonalla eurolla. Liikkuminen luonnossa tuo yhteiskunnalle säästöä kahdella tavalla: luontoliikunta vähentää kansansairauksista aiheutuneita kustannuksia ja auttaa ihmisiä pysymään työkykyisinä.
Lähde: UKK-instituutti, 2023
MAISTUVA MESTA!
Orkhan Huseynovilla
Viktorija Yurkova, ja hänen miehensä Nikolain valmistama pulla tuoksuu leipomon puolelta. Tiskin takana hymyilee Corintin uusi omistaja Orkhan Huseynov, ja kahvilan pöydän ääressä istuu Kalle Lundqvist, kiinteistön entinen omistaja. Laajennus- ja työllistämissuunnitelmat pyörivät jo täysillä.
Huseynov tarvitsi alun perin leipomon, jotta pääsisi valmistamaan omien toiveittensa mukaisia hampurilaissäm-
pylöitä. Loviisasta lähtee sämpylöitä miehen Helsingissä sijaitseviin ravintoloihin. Itse kahvilatarjonta on perinteitä kunnioittava. Tarjolla on piimälimppuja ja setsuureja, ja tietysti berliininmunkkeja! Ukrainalaiset työntekijät valmistavat myös oman kotimaansa herkkuja – ja loviisalaiset syövät niitä mielellään! Nimimerkillä: tyhjensin kaaliporkkanapiirakkatarjottimen lähtiessäni.
Corint Leipomo Konditoria, Seppäläntie 39
Musiikkia, taidetta, elämyksiä!
Näitä kaikkia Loviisassa on yllin kyllin.
Sekä ilmaisia että maksullisia. Jos et ole aiemmin käynyt taidenäyttelyssä, kokeile. Se ei maksa mitään. Elämys voi olla jo julkisen taideteoksen äärelle pysähtyminen. Kirjasto, Kino Marilyn, kirkko ja galleriat – kaikissa näissä ja monessa muussakin paikassa voit kokea kulttuurin, taiteen ja hengenelämän.
KANNUSTA
LOVIISAN
TOR VOITTOON
Virittäydy tunnelmaan mahtavan kotiyleisön avulla.
J-Punapäinen ex- punkkari-
os innostut, liity vaikka kannattajaporukan seuraan ja lähde katsomaan vierasotteluitakin! Yhteiskyyti on usein tarjolla maksua vastaan.
Edustusjoukkueen kotiottelut
3.12.2023 Tor-SB Naantali 16.12. Tor-KrP Akatemia
6.1.2024 Tor-Classic United 27.1. Tor-Steelers
3.2. Tor-FoSu 24.2. Tor-02JKL II
Kaikki kotiottelut pelataan klo 15 Loviisan Liikuntahallissa. Loviisan TOR fanit, Loviisan Tor Salibandy loviisantorsalibandy
pisaroita
Allekirjoitamme ylläolevan vetoomuksen täydessä sielun ja ruumiin voimissa ja omasta vapaasta tahdosta.
9. Ratka, Junna, Iku, Manny, Diego, Halti, Salla, Volt, Amur, Jönssi ja Dille Kääriäinen, Tesjoki
10.Manki Stellberg, Ulrika
11. Ylppö Möller, Alakaupunki
12. Nalle Heiskanen, Kuggom
13. Seda Korpela (pm)
14. Lelu Tabermann, Rauhala
15. Tico Ahvonen (pm)
16. Poirot Huttunen, Alakaupunki
17. Nikko Virtanen, Garnison
18. Pupu Salonen, Alakaupunki
19. Ville Raivio, Keskusta
20. Porthos Maksimainen, Sahaniemi
21. Pippi Fagerudd (18v!), Kuningattarenranta
22. Bruno Fagerud, Antinkylä
23. Rakia ja Utso Kanerva, Antinkylä
24. Ines Airas, Antinkylä
25. Mymmeli, Epeli, Tessa, Taavi, ja Nuppu Kiviranta, Alakapunki
26. Ruusu Neuvonen-Wiikari, Alakaupunki miau
VETOOMUS
27. Ella Kaukiainen, Valko miau
28. Hilla Muuronen, Alakaupunki
29. Tuli ja Shanti Varoma, Uusikaupunki
30. Roxy ja Charlie McIntosh, Garnison
31. Olli Ristimäki-Nieminen, Alakaupunki
32. Kisu Kreutzman, Zams, Austria miau
33. Popo Tazaki, Antinkylä
34. Iitu Husu, Kotka
35. Pekka Wiklund, Pielaveden toivo
36. Lenni ja Roope Poikala, Loviisa
37. Ms. Snooky Wookums ja Mr. Chunk Butterson Verkasalo, Pernaja
38. Trixie Salminen, Loviisa
39. Prinsessa Viivi Vakkuri, Loviisa
40. Taiga Johansson, Forsby
41. Penni ja Pätkä Repometsä, Pernaja
42. Kisukisu Kiviranta, Loviisa
43. Chiqui Leppälä, Loviisa
44. Manteli, Kaneli ja Rusina Hynninen, Kotka
45. Blossom Sågbom, Forsby Såg
46. Kerttu Hurtta, Koskenkylä
47. Tuisku, Myrsky ja Pompom Tulonen, Loviisa
48. Toto Stjernvall, Loviisa
49. Sara och Cindy Andersson, Forsby Såg
50. Taika ja Arttu Karttiala, Loviisa
51. Zelda och Hannu Hans von Veh-Högbäck (och Zorro), Pernå
52. Tähti Ruusila, Loviisa
53. Kosti Tuomi, Loviisa
54. Hatchi, Sniff, Lucky ja Adam
Sjögård, Loviisa
55. Simba ja Nisse Hilli, Loviisa
Me allekirjoittaneet vetoamme Teihin, arvon loviisalaisiin, että kunnioittaisitte uudenvuoden paukuttelumääräyksiä, tai jos mahdollista jättäisitte raketit paukuttelematta kokonaan.
Meille allekirjoittaneille rakettien paukuttelu on yhtä tuskaa. Jokainen pamaus vähemmän lieventää stressiä ja pelkotiloja.
Kohteliaan pyyntömme tueksi, olemme tähän keränneet adressin ystävien kesken.
Kunnioittavasti, ystävyydellä
Naku Iisalo (pm), Loimaa
Pele Meinola (ent. Ahvonen), Rauhala
Tyyne Nylén, Rauhala
Sulo Ahvonen (pm), Alakaupunki
Into Nylén, Rauhala
56. Tipsu Tirronen, Iitti
57. Fasu, Kajsa ja Mimmi Koho, Kuningattarenranta
58. Elvis Loviisan kunkku Agge
59. Helmi Danielson, Porvoo
60. Saniainen ja kumppanit Mähönen, Villitarha
61. Ronnie Blomfelt, Vanhakylä/Kallio
62. Saga och Albin Avonius, Pernå
63. Pepsi Willberg, Loviisa
64. Domi Nylander, Rauhala
65. Fille Korhonen, Määrlahti
67. Onni Ketola, Rantatie
68. Morgan Torckell, Keskusta
69. Rufus Kiviranta, Rauhala
70. Ruka Karinpoika, Esso
71. Chanti Varoma, Uusikaupunki
72. Cessu Celenius, alakaupunki.
73. Retu Wallén, Alakaupunki.
74. Korso, Lady Hurjasusi, Bamse, Poni
Tyler, Kersantti Elohopea, Taco, Julle ja Karhu, Söderby
75. Ainu Ingeri, Pernaja
76. Hilda, Sohwi, Urpo ja Mersu Aitokari
77. Temppelikissat Raku, Aslan ja Merlin
78. Sonata ja Pepper Channon
79. Mecki, Dalton, Muru, Figaro, Alvin, Zelda, Dolly ja Diego Lempinen
80. Alice, Alessi, Iris, Faith och Fanja Holmlund, Forsby Såg
81. Timi ja Trolle Grönqvist
82. Laima Kärkkäinen
83. Remu, Jalmari, Cresta ja Rauni Lahti
84. Ambla Hellsten Os Rauhamäki ja koira- ja kissakaverinsa
85. Kalle ja Nella Jalkala
86. Martta Silander-Stolt
87. Jiri ja Jori Nurminen
88. Hurmuri Ketola
89. Elvis Blomqvist
90. Roimolan pihattoponit
91. Kerttu Hirva
92. Kissa Söderholm
93. Muru
Yöllisestä paukkeesta kärsivät kaikki luontokappaleet puissa nukkuvista linnuista hevosiin ja pupujusseihin. Säästä eläimet säikähdyksiltä 31.12.!
KOHTAAMISIA VILLEKULLASSA
”Sota on sotaa ja sen seurauksena tapahtuu kauheita asioita. Mutta uskomattoman elämänmyönteisiä tänne saapuvat ihmiset ovat. Heillä on voimakas tahto yrittää ja mennä eteenpäin.”
Maaria Mäntysaari aloitti elokuussa 2022 pakolaisavun Loviisassa. Ruukissa toiminta oli alkanut jo aiemmin keväällä Tero Holmin johdolla.
– Sain lainaksi pakettiauton viime syksynä. Ajoin sillä lumen ja jäiden tuloon asti niin paljon kuin kerkesin. Vähitellen toimintaan liittyi uusia vapaaehtoisia, ja vuodenvaihteessa Loviisan kaupunki antoi Villekullan käyttöömme, Maaria Mäntysaari kertoo.
Tällä hetkellä noin 450 ihmistä on avun piirissä. Suurin osa on ukrainalaisia pakolaisia. Noin kuusikymmentä ukrainalaista asuu Ruukissa ja yli kolmesataa Loviisan keskustassa.
– Ruukissa pakolaiset asuvat lähekkäin ja voivat auttaa toinen toisiaan. Siellä toimii
Görel Engström, Mervi Suonpää, Eija Tuomas ja Maaria Mäntysaari kohtaavat avun tarvitsevia. Auttaminen antaa heille hyvän mielen.
myös aktiivinen kielikahvila. Loviisan keskustassa on enemmän haasteita, kun ihmiset asuvat niin eri puolilla kaupunkia.
Moni tarvitsee apuamme
Pakolaiset sijoittuvat aluksi tyhjään asuntoon. Kestää jonkin aikaa ennen kuin he saavat käyttörahaa, joten he tarvitsevat ensi alkuun ruoka-apua. He haluavat siivota uuden kotinsa. Keittiöön he tarvitsevat muun muassa isoja kattiloita ja vedenkeittimiä.
Usein olohuonettakin käytetään nukkumatilana. Kaikenlaiset pienet laatikolliset huonekalut, joissa voi säilyttää vaatteita, ovat tervetulleita.
– Osan lahjoituksena saamistamme vaatteista olemme lähettäneet Ukrainaan. Villekullassa tarvitsemme siivousapua ja viikoittaiseen kuljetukseen vapaaehtoisia.
Maaria Mäntysaari kertoo, että osa lahjoituksina saaduista vaatteista ei ole käyttökelpoisia, joten ne täytyy kuljettaa jäteasemalle.
– Toivomme, että lahjoitettavat vaatteet ovat puhtaita, ehjiä ja hyväkuntoista – sellaisia, joita itsekin käyttäisi.
Eniten Suomeen saapuu nuoria äitejä ja lapsia, jotka tarvitsevat jatkuvasti vaippoja,
Pakolaisten tarvikelistalla
• Isoja kattiloita ja kauhoja
• Aterimia ja astioita
• Vedenkeittimiä
• Mikroaaltouuneja
• Vuodevaatteita ja pyyhkeitä
• Vaatteita (erityisesti nuorille aikuisille ja lapsille)
äidinmaidonkorvikkeita ja pilttejä. S-Marketista ja Tokmannilta löytyvät kauppakärryt, joissa on tarvelista.
Pidentyneet kauppareissut
Kolme hyväntuulista vapaaehtoista –Görel Engström , Mervi Suonpää ja Eija Tuomas – kertovat mieleenpainuvista kohtaamisistaan.
– Eilen kun kävin kaupassa, en meinannut päästä ulos, koska minulla oli niin monta tervehtijää. Kaikkia piti halata tai vähintään kätellä. Mutta se on ihanaa, Eija Tuomas kertoo.
Görel Engströmin mielestä toiminnassa parasta on se, miten huomaa ihmisten ilon, kun he löytävät sen mitä heiltä puuttuu. Hyvä mieli, välittömyys ja ihmisten ja kulttuurien kohtaaminen sykähdyttävät vapaaehtoisia.
Mervi Suonpää jakaa muiston kauniista kohtaamisesta kielikahvilassa.
– Nuori ukrainalaismies, todella hyvä laulaja, soitti kulttuurikahvilassa pianoa. Vanhempi afgaaninainen, joka yleensä arastelee miehiä, meni ihan viereen katsomaan ja kuuntelemaan. Eikä aikaakaan, kun he alkoivat keskustella kännykän avulla. Se sykähdytti!
Onnea Krinti 10v - Grattis!
Suolatoria elävöittävä Krinti on rikastuttanut Loviisan alakaupungin elämää nyt jo kymmenen vuotta. Huolella ja rakkaudella valittu ja esille aseteltu valikoima tuotteita on sekoitus uutta ja vanhaa.
Krintissä on sitä jotakin – aivan omanlaisensa tunnelma. Ja tietysti muuan karvainen Ylppö, valtakunnan julkkis sekä hänen henkilökuntansa Krintin perustajat Anni ja Mauke Möller, som betjänar även på svenska.
Talvihaaste
– Support your local!
Mieti, miltä esimerkiksi keskusta näyttäisi ilman kivoja kauppojamme. Niissä saa aina henkilökohtaista ystävällistä palvelua - ja ihmiskontaktin! Se on tänä chattibottien aikakautena erinomainen kilpailuvaltti.
Käytä paikallisia palveluitamme ja liikkeitämme aina kun sinulla on siihen mahdollisuus.
Sitä paitsi Loviisan keskustan liikkeiden valikoima on jopa yllättävän laaja!
Täältä saa laatutavaraa, myös vähän edullisempaa sekä kierrätettyä. Lahjakortit ovat aina hyvä lahjaidea.
Tiesitkö, että uuden oppiminen on hyvää aivojumppaa!
Kiitos, Kaitsu!
K-kaupan tuulikaapista tuttu herra Kaitsu Niemelä, ystävällisyy den ruumiillistuma, muisti myös Pikkukaupunki-lehden tekijöitä Kai Niemelä -palkinnolla.
Kaverin koira kelpaa!
Rakastatko koiria ja haluaisitko oman, mutta se ei ole mahdollista?
Loviisassa on paljon koiranomistajia, joista monet olisivat onnesta soikeana, jos joku haluaa välillä ulkoiluttaa heidän Muffeansa. Sillä koirien ulkoiluttaminen käy välillä ihan työstä – satoi tai paistoi.
Voit myös ilahduttaa huonokuntoista koiranomaistajaa viemällä heidän lemmikkinsä kuntolenkille. Win-win-win! Kaikki voittavat, ja sinä saat kaupan päälle hyvän mielen ja koiraterapiaa.
Vedä pulkkasi kohti
Laivasiltaa ja Mattssonin kioskia, vierasvenesataman kahvilaa.
Valitse kansalaisopiston runsaasta kurssitarjonnasta juuri se, jonka kaltaista olet aina halunnut kokeilla – tai sitten
sellainen, josta et aiemmin osannut edes kuvitellakaan. Ilmoittaudu, ja jos jänistää, ota kaveri mukaan. Vain kokeilemalla voit tietää!
Niclas Mattsson pitää kahvilan auki myös talviviikonloppuisin ulkoilijoiden iloksi.
Ja mikä parasta: Täältä saat myös makkaraa jota voit paistaa sen ulkona tulistelupaikalle.
Kiitos Mattsson!
Jasoi...kitara
Muusikko Jukka Kiviranta on ollut alusta asti järjestämässä Hyvän Mielen Rock -tapahtumaa lasten ja nuorten hyväksi.
TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVA ARTO WIIKARI
Eihän sitä aina jaksaisi. Mutta kun on homman hoitanut, on joka kerta hyvä fiilis. Tuttu tunne kaikille, joita lenkkipolku tai kuntosali eivät houkuta.
– Vaikka olisi ihan paska olo, eikä huvittaisi lähteä soittamaan, on jälkeenpäin aina hyvä fiilis. Soittaessa kaikki huolet ja murheet katoavat, loviisalaisille ”noin seitsemästä” bändistä tuttu Jukka Kiviranta sanoo.
Kitaristin saama ilo musiikista on kantanut niin pitkälle, että hän on virittänyt kitaransa myös loviisalaisten lasten ja nuorten hyväksi jo kymmenen vuoden ajan.
Lokakuussa Ravintola Ziltonin lavalle nousi taas kerran Hyvän Mielen Rock -tapahtumassa joukko huippusoittajia ja -laulajia keräämään varoja lasten ja nuorten hyväksi. Vuosien aikana kerätty hyväntekeväisyyssumma huitelee jo 50 000 euron korvilla.
– Parhaimpina vuosina olemme saaneet kerätyksi loviisalaisilta ihmisiltä ja yrityksiltä jopa 8 000 euroa. Kivasti kaikki ovat lähteneet auttamaan. Zilton on ollut hyvä paikka tapahtumalle, ja ravintola on ollut omalta osaltaan mukana auttamassa, Kiviranta kiittää.
Kaikki sai alkunsa, kun Kiviranta oli aikoinaan töissä toisen HMR-järjestäjän Jari Kaasisen kanssa Sipoossa. Työmatkoilla autossa oli aikaa jutella, jolloin kaksikko ideoi hyväntekeväisyystapahtuman. Kaksikko mietti, että eihän siinä mitään menetäkään, jos kokeilee ovatko loviisalaiset valmiita avaamaan kukkaronnyöriä lasten ja nuorten hyväksi.
– Meillä oli Kassun kanssa samanikäiset muksut. Mietittiin, että kokeillaan, koska tällaista ei ollut aiemmin tehty Loviisassa. En tiedä, onko muillakaan paikkakunnilla. Meidän puolestamme Hyvän Mielen Rock -tapahtuman saa kopioida.
Tienestejä munia keräämällä
Keittiöpsykologi voisi kuvitella, että nyt vähän yli nelikymppisellä Kivirannalla oli-
si omakohtaisia kokemuksia rankoista lapsuus- ja nuoruusvuosista.
No ei ole.
Kiviranta vietti kivan ja turvallisen lapsuuden Tesjoen Myllykylässä sisarustensa kanssa. Elämä soljui mukavasti maaseudulla leikkien ja puuhaten. Kotimaatilan pihapiiriin kuului jopa oma lampi, johon sai kesäisin pulahtaa vaikka kymmenen kertaa päivässä.
Jotain hieman poikkeuksellista Kivirannan lapsuudessa sentään oli. Hän oppi tienaamaan jo lapsena harvinaisella tavalla. Munia on tullut kerätyksi tuhansia!
– Meillä oli peltoa, mutta myös kaksituhatta kanaa. Kun keräsimme kaksituhatta munaa, meille maksettiin viisi markkaa, Kiviranta muistelee.
Tappeluita, muttei sen vakavampaa
Varmaankin teini-iässä oli kurjaa asua maalla, kun kaverit pörräsivät Loviisan keskustassa. Ei ollut, sillä silloin vielä kulkivat bussit iltaisinkin, ja mopollakin päristeltiin kaupunkiin. Onneksi pääsi kulkemaan, sillä Kivirannan kotona oltiin tarkkoja kotiintuloajoista.
Hänen nuoruudessaan Loviisassa oli paljon nuoria, jotka kerääntyivät keskustan puistoalueelle. Totta kai silloin monet ottivat myös mittaa toisistaan.
– Oma lapsuuteni ja nuoruuteni oli kuitenkin turvallinen. Tappeluita oli, muttei mitään vakavampaa. Koulujen päättäjäispäivänä nuorilla oli tapana kokoontua yhteen Loviisan rannan tuntumaan, Kiviranta kertoo.
Tekemistä nuorille
Nyt hän on itsekin jo isä. Tytär on 15-vuotias, poika kahdeksan. Ääneen hiipii vähän ylpeyttäkin.
– Hyvin pärjäävät, hän sanoo.
Valitettavasti kaikki eivät pärjää. Viime vuonna toteutettu barometri kertoi, että monet loviisalaiset nuoret voivat huonosti. Kiviranta ystävineen on miettinyt keinoja auttaa. Mikä on se juttu, jolla lapset ja nuoret kiskaistaan pois syrjäytymisvaarasta?
– Ei sen tarvitse olla mitään kummallista. Kunhan lapsille ja nuorille tarjotaan jotain mielekästä tekemistä. Mikä tahansa harrastus on hyvä juttu. Jos perheellä ei ole varaa satsata lasten harrastamiseen, voimme osaltamme auttaa Hyvän Mielen Rock -rahalla.
Mikä tahansa harrastus on hyvä juttu. Jos perheellä ei ole varaa satsata lasten harrastamiseen, voimme osaltamme auttaa Hyvän Mielen Rock -rahalla.
Olipa kyse taiteesta, urheilusta tai musiikista, Kiviranta pohtii.
Tästä hänellä on omakohtaistakin kokemusta. Moni strategiapeli koukutti liikaakin. Ei silloin ollut aikaa luoda sosiaalisia suhteita, ellei kasvottomia pelikavereita lasketa.
– Pelaaminen on johonkin pisteeseen asti ok. Mutta ainakin minulla se meni överiksi. Sehän on fyysisesti vain istumista, ja johtaa helposti sosiaaliseen puutostilaan.
Musiikki aktivoi nuoria
Kiviranta kouluttautui aikoinaan Loviisan Amistossa tietoliikennemekaanikoksi. Päivääkään hän ei ole tehnyt alan töitä, vaan palkka on tullut ihan muista, hyvin vaihtelevista töistä.
Musiikki alkoi kulkea rinnalla aikuisiällä. Kivirannalla onkin lohdullinen viesti omaa muusikonuraa miettiville nuorille: Musiikki on hyvä keino aktivoida syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.
– Perusasiat oppii kuka tahansa. Kannattaa kokeilla rohkeasti. Tietenkin myös liikunta tai muu harrastaminen auttavat eteenpäin ja lisäävät sosiaalisia kontakteja.
Villeinä bändivuosina hän kiersi Erwin Preston -yhtyeen kanssa eri puolilla Suomea. Kaikkiaan keikkoja kertyi lähes 130.
– Se oli kivaa aikaa, mutta kyllä kaljaakin kului, hän muistelee.
Kun Hyvän Mielen Rock -tapahtuma on taputeltu, vietetään karonkka, joka voi venyä aamun tunneille asti.
– Sen jälkeen olo on kyllä aika väsynyt, Kiviranta naurahtaa.
Asiantuntijatiimisi aina valmiina auttamaan!
Loviisan Värikaupan 95-vuotisen
historian punaisena lankana on ollut vankkumaton ammattitaito.
Halu palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla kaikissa kodin pintamateriaaleihin liittyvissä kysymyksissä on meillä yhä keskiössä. Loviisa
Aukioloajat
Ark. 8–17, la 9–14 | 019 531 487
Porvoonkatu 1, 07900 Loviisa
varisilmaloviisa.fi |
VOHVELIKUNINGAS Leena<3:lla ja Musa
Plagenin uimarannan
Våffin kesäkioskista tuttu
Musa Al-Taie on kehittänyt vohvelitaikinan monien kokeilujen tuloksena. – Niinpä on tullut aika tehdä kokeiluja täytteillä, niin suolaisilla kuin makeilla, hän kertoo.
Kun Musa vierailee ulkomailla, hän etsii aina puolisonsa Leena Viikarin kanssa jonkin vohvelipaikan, josta saa uusia ideoita.
Musa onkin maistellut ja parannellut pitkään vohvelitaikinaansa, ja nyt hän voi olla siihen tyytyväinen.
Nyt herkullisia vohveleita saa myös Leenan ja Musan Rauhalan keilahallin yhteyteen avaamasta uudesta kahvilasta. Osoite on Seppäläntie 19.
Vohveleiden lisäksi tarjolla on kahvia, muita juomia sekä pientä suolaista ja makeaa.
Plagenin uimarannan vohvelikioski avataan jälleen ensi kesänä. Siihen asti rakkaudella valmistettuja vohveleita kannattaa hakea keilahallin uudesta kahvilasta.
RUOKAA, RUOKAA HULLUT HUOKAA, VATSA HANKAA SELKÄRANKAA!
Våff lienee Loviisan ravintolamaailman uusin tulokas, mutta sen lisäksi meillä on lukuisia ravintoloita.
lounaspaikkoja, pizzerioita ja kahviloita.
Talviviikonloppuisin palvelee
Niclas Mattssonin isännöimä Laivasillan vierasvenesataman kahvila lauantaisin ja sunnuntaisin klo 8–17. Myös Tuhannen tuskan kahvilaan ehtii vielä, ennen kuin se menee talviunille Loviisan jouluviikonlopun jälkeen sunnuntaina 3.12. Keskustan lounasravintoloista Sakura on lunastanut paikkansa loviisalaisten sydämissä. Päivittäinen kasvisruokavaihtoehto ja toinen lihaisampi annos. Tarjolla on myös runsaan salaattipöydän antimia ja itse tehtyä leipää – ja ripaus eksotiikkaa aina mukana!
Hotelli-ravintola Zilton tarjoilee perinteistä kotiruokaa ja Degeri maistuvaa á la cartea. Ravintola Saino on mainio vaihto -
ehto niin lounasaikaan kuin illallisella. Tulisen ruoan kanssa mango lassie on herkullinen.
Bistro Kronanissa on päivittäin vaihtuva lounas – uutuutena alkuun salaattibaari ja lounaalla saa myös a la carte annoksia. Ihanan rauhallinen tunnelma, pöytiin tarjoilu ja kiva korkeatasoinen seurusteluravintola iltaisin.
Ravintola Kappelin käsittämättömän hienon skonssibrunssin äärelle matkustetaan kaukaa. Se on katettuna koko talven lauantaisin, paitsi jouluaatonaattona 23.12.!
Café Kronan Kauppakeskus Gallerian toisessa kerroksessa tarjoaa lounaalla uuniperunoita tai maittavan keiton ja salaattibaarin sekä tietysti makeita herkkuja. Hissillä pääsee esteettömästi paikalle. Samassa kerroksessa on muuten sushiravintola Oishi sushi. Siis oikea sushiravintola. Niin ja nepalilaisen Sainon ja suhsiravintolan lisäksi meillä on myös thaimaalaisherkkuja taikova Thai Tip. Auki lähinnä lounasaikaan, mutta maistuu se silti.
Suosittuja ovat myös keskustan pizzeriat Olympos, Carneval ja Newroz sekä Valkossa WD Diner ja Valkon Grilli. Uudella teollisuusalueella nälkä lähtee Lounasravintola Fellmannissa . Eikä kannata unohtaa Loviisan Neste K Ankkurituuli ravintola- ja lounaspaikkaa, jossa on vaihtuva lista, grilli ja Kotipizza . Ai niin, ja lounaalle pääsee myös Elmerelliin Toyota-liikkeen yhteydessä. Makkaraperunat ja muuta näp-
pärää saa Grillimpistä iltamyöhään. Hesburger on kaupungin ainut ketju”ravintola”, mutta sieltä saa myös vegaanihampurilaisia. Café Esplanad on palvelutalo Eleonoran ravintola, jossa saa maistuvan aamiaisen ja itse tehtyä hyvää kotiruokaa.
Koskenkylässä on ravintola Nova , Ruotsinpyhtään ruukissa on avoinna myös talviviikonloppuisin ainakin Ravintola Mylly hyvällä á la carte -listalla. Sielläkin kannattaa käydä! Strömfors Bed & Bistro on avoinna talvisin varauksesta.
Cafe & Bar Tirkku sijatsee Isnäsin sydämessä. Se on kahvila-ravintola, baari sekä kauppa. Saaristossa kun ollaan. Tarjolla on thaimaalaista ja suomalaista ruokaa, myös hampurilaisia ja kevätrullia.
Favorit Cafe & Teashop on ”vain” kahvila, mutta sen salaatit ovat kyllä erityismaininnan arvoisia. Runsaita, raikkaita ja erilaisia. Kaikki herkut näppärästi samalta tiskiltä. Herkut isolla hoolla.
Kakkupiha on sekin verrattain uusi tulokas. Sieltä saa tilauksesta kutakuinkin minkälaisen kakun tahansa tilaisuuteen kuin tilaisuuteen – ja monenlaista muuta pientä hyvää suolaista ja makeaa. Ja Hardomin Leipä – moninkertaisesti kansallisesti palkittu artesaanileipomokin meillä on!
Siis tällaista ruokailu- ja kahvilatarjontaa Loviisassa. Hmm, unohtuikohan jokin?
Terveiset Loviisasta – ei me täällä nälkään ainakaan kuolla!
TEKSTI PÄIVI AHVONEN
OMAAN KOTIIN! Vihdoinkin
TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVAT ARTO WIIKARI
Janne Lindberg ja Maija Virtanen
muuttivat Helsingin Kalliosta
Loviisaan, kun perhe tarvitsi lisää tilaa. Garnisonin-kodissa saavat temmeltää lasten lisäksi myös kissat ja koira.
Kaksi aikuista, kaksi lasta, kaksi kissaa ja koira. Seitsemän polkupyörää ja muutama auto. Perhe Lindberg-Virtanen pääsi heinäkuussa 2023 muuttamaan Garnisoniin uudehkoon, 150-neliöiseen helposti lämpiävään taloon. Loviisaan he muuttivat Helsingistä vuonna 2021. Aluksi he asuivat vuokralla vanhassa kaupungissa Suolatorilla, ja vielä sen jälkeen Garnisonissa.
Kuten loviisalaiset
hyvin tietävät, eteisessä
usein odottaa korillinen villasukkia, ja puita menee paljon lämmitykseen.
Itämaiset kissat Juju ja Lulu viettävät koiranpäiviä uudessa kodissa.
– Molemmat talot olivat vanhoja, sillä vanhasta talosta haaveilimme asuessamme Helsingin ytimessä Kalliossa, Maija Virtanen ja Janne Lindberg kertovat.
Kuten loviisalaiset hyvin tietävät, eteisessä usein odottaa korillinen villasukkia ja puita menee paljon lämmitykseen.
Janne Lindberg toteaa, että oli hyvä kokeilla asumista tällaisessa unelmakodissa.
– Siinä oppi nopeasti, millaista on fiksaaminen ja talon lämmittäminen. Onneksi energiakriisi ei toteutunut pahimmalla tavalla, vaikka sähkön hinta pomppasi ajoittain korkealle. Uudessakin kodissamme on fiksattavaa, mutta asuminen on helpompaa ja lumitöitäkin on vähemmän.
Isot tilat tulivat myös tarpeeseen, sillä pariskunta tekee töitä pääosin kotona. Molemmat tarvitsevat oman työhuoneen, ja tyttärillä Ialla , 13, ja Ruthilla , 7, on uudessa kodissa omat huoneet.
Maija Virtanen rakastaa eläimiä, ja hänelle on tärkeää, että itämaisilla kissoilla Jujulla ja Lululla sekä mittelspitz-rotuisella Nikke-koiralla on tilaa temmeltää.
– Kallion-kotimme oli 67-neliöinen kolmio, ja tytöt jakoivat huoneen. Kissoja en sinne voinut ottaa. Silloin aina ajattelin, että kun saan isomman kodin, otan heti kissoja, hän kertoo.
Hinnat karkasivat käsistä
Moni on tullut Loviisaan pääkaupunkiseudulta niin sanotulla harppitempulla. Siinä harppia pyöräytetään 100 kilometrin säteellä, jonka sisään Loviisakin mahtuu. Maija ja Janne Virtanen eivät harppiin tarttuneet, vaan kaksikielisinä heidän katseensa kääntyivät rannikkokaupunkeihin, myös Länsi-Uudellemaalle. Helsingin liepeiltäkin he etsivät mahdollista uutta kotia, mutta tontit olivat pieniä ja hinnat tuntuivat karkaavan käsistä.
– Aloimme katsoa, mistä muualta saisi kodin Kallion kolmion hinnalla. Pohdimme, miten lapset sitten Helsingin tai Vantaan liepeiltä matkustaisivat tuttuun ruotsinkieliseen hoitopaikkaan tai kouluun. Tiesin, että Loviisa olisi yksi mahdollisista kaupungeista, jossa lapset voisivat jatkaa ruotsinkielisessä opetuksessa, Maija sanoo.
Mitään siteitä heillä ei ollut Loviisaan, mutta hintataso houkutteli, sekä tietenkin kaupungin pienuus.
Millaista olisi asua kaupungissa, jossa kaikki palvelut, kaupat, kahvilat, koulut, kirjasto ja harrastusmahdollisuudet olisivat kävely- tai pyörämatkan päässä? Että lapsi voisi lähteä vaivattomasti ulos.
– Kaupungin pienuus kiehtoi mei-
E l ä i n l ä ä k ä r i p a l v e l u t
U l t r a V e t
0 2 0 - 7 4 1 8 5 3 5
w w w . u l t r a v e t . f i
L O V I I S A K O T K A
u d i t K i r u r g i a
m m a s h o i d o t
e n U l t r a ä ä n i
L a b o r a t o r i o
nna Ma -Pe 10 - 18
w w w . l o v e t . f i 0 1 9 - 5 4 3 1 1 5
Paikallinen välittää enemmän
Kuitunetti - TV - ICT
tä. Garnisonin koti on lähellä tyttöjen kouluja, ja pääsemme joka paikkaan helposti. Emme myöskään halunneet jatkuvaa kuljetusrumbaa harrastuksiin ja kavereille, Janne ja Maija sanovat.
Muumitalon emäntä
Uudessa kodissa on tilaa myös harrastaa. Maija soittaa rumpuja sivurakennuksessa, ja Janne pääsee toteuttamaan autoharrastustaan autotallissa, jossa kevättä odottelee hieno avo-Saab.
Iakin kertoo viihtyvänsä hyvin Loviisassa. Hän on saanut kavereita, kuten myös Ruth. Helsingin-kaverit tulevat mielellään Loviisaan, ja jäävät myös yökylään. Nyt helsinkiläiset ja loviisalaiset kaverit ovat jo kavereita keskenään. Maijasta tuntuu hyvältä olla ”Muumitalon” emäntä.
– Tyttöjen kavereille on nimikoidut hammasharjat mukissa, jos oma on jäänyt kotiin.
Pikkukaupunki saattaa tarjota varsin erikoisiakin elämyksiä. Kerran tytöt ovat yöpyneet kavereineen tilavassa pakettiautossakin kodin pihalla.
Hauskaa oli!
Loviisassa on kivaa yhteisöllisyyttä. Viime syksynä kauppareissulla vastaani tuli tuttu, joka lahjoitti minulle keräämiään sieniä.
– Se ei olisi ollut Kalliossa mahdollista. Molempien tyttöjen piirustusharrastus on jatkunut Loviisassa.
– Piirrän edelleen tosi paljon. Viihdyn myös kaupungilla ja puistoissa kavereiden kanssa, Ia kertoo.
Pikkuinen Ruth ilmoitti jo pian koulun alettua, että hän haluaa mennä yksin kouluun. Matkahan ei ole pitkä.
– Piirtämisen ja maalaustaiteen lisäksi harrastan parkouria, hän sanoo.
Lahjasieniä ja omppuja
Tuntuu kivalta, että koko perheelle sopiva koti on vihdoin löytynyt.
– Melkein naurattaa, kun kuljemme kaupungilla. Tuollakin me kävimme etsimässä uutta kotia! Tuosta jätettiin tarjouskin! Maija on syntynyt Oulussa ja opiskellut Rovaniemellä ja ollut töissä Vaasassa. Loviisa tuntui hänestä heti kotoisalta.
Hän sanoo rakastavansa täkäläisiä kivisiä peikkometsiä, ja talvella hän käy viereisellä urheilualueella hiihtämässä.
Tontti rajoittuu jokeen, jonka vieressä kulkee Ehrensvärdin polku. Vehreys ja monipuolinen puusto näkyy kaikkialla ikkunoista katsottaessa.
Omassa piha-aidassa kasvaa terveellistä aroniaa, mutta hedelmäpuita ei tontilla ole. Se ei haittaa, sillä hyvinä omenavuosina talojen portinpieliin ilmestyy ylitse pursuavia omppukoreja. Olkaa hyvä, saa ottaa!
– Loviisassa on kivaa yhteisöllisyyttä. Viime syksynä kauppareissulla vastaani tuli tuttu, joka lahjoitti minulle keräämiään sieniä. Kohta vastaan tuli toinenkin, joka tarjosi minulle saalistaan, Maija hymyilee.
DROPPAR KOONNEET PÄIVI AHVONEN, TUA LINDHOLM-BLOMFELT
Mona Tallberg (vas.) ja Marina Wiik tekevät vapaaehtoistyötä lasten hyväksi. Heille hyvä joululahja olisi lisää ihmisiä mukaan tähän tärkeään toimintaan!
3X VINTERAKTIVITETER
Köpbackas pulkabacke
Stor pulkabacke vid Gamla Valkomvägen med grillplats.
Lovisa ishall
Ishall i Fredsby där man kan spela hockey och skrinna.
Lovisa bowlinghall
Prova på bowling, snooker, biljard eller squash! Finns i Fredsby.
3X HIIHTOLATUJA
Harmaakallion hiihtolatu
3 km (valaistu) sekä yhdysreitti
Valkoon 7 km.
Valkon hiihtolatu, Fantsnäsintie
1,2 km (valaistu), 3 km (valaistu) sekä yhdyslatu Harmaakalliolle 7 km.
Urheilupaviljongin hiihtolatu
1,2 km (valaistu), 3 km (valaistu), 5 km (valaistu), 7,5 km ja 10 km.
3X JULKLAPPSTIPS
LSOY koti
Ta trapporna ner och hitta snygg inredning, kökstillbehör, möbler och kläder från Pelle P.
Mias
Mysig butik där det finns bland annat leksaker och nya och second hand märkeskläder för vuxna och barn.
Cerisa’s
Välj bland ett trevligt urval av inrednings-, ansikts- och hårprodukter, textilier samt kärl.
Lahjoita
LAPSELLE JOULU
Voiko joulu aiheuttaa pahaa mieltä?
Kyllä voi, sanoo Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) Loviisan yhdistyksen puheenjohtaja Marina Wiik.
Kaikilla perheillä ei ole mahdollisuutta tarjota lapsilleen ainakaan sellaista jouluiloa, jota mainoksissa kuvataan. Lapsi ei välttämättä ymmärrä, miksei joulupukki piipahdakaan lahjakasseineen aattona kotiovella. – Lapsiperheiden varattomuus on Loviisassa kasvussa. Näen sen vapaaehtoistyössäni. Joulu voi olla ahdistavaa aikaa lapsille, mutta myös vanhemmille, Marina Wiik toteaa.
sia ihmisiä sekä yrityksiä, jotka haluavat tuoda jouluilon myös vähävaraisten perheiden lapsille. MLL:n joululahjakeräyskuuset ovat kauppakeskus Galleriassa ja Tokmannilla. Sieltä voit napata lapun, jossa kerrotaan lahjaa toivovan lapsen ikä, sukupuoli sekä vaatteen ja kengän koko. Sopiva lahja toimitetaan sitten keräyspaikkaan Galleriaan tai Tokmannille.
– Olemme siitä äärimmäisen kiitollisia. On uskomatonta, että voimme auttaa niin monia perheitä Loviisassa. Wiik sanoo.
Kuuset ovat Tokmannilla ja Galleriassa 17.11.-13.12.2023.
Viime vuonna Loviisassa oli noin 170 lasta, joille vanhemmat toivoivat lahjaa Mannerheimin lastensuojeluliiton kuusikeräyksestä.
– Tänä jouluna joululahjoja toivovia lapsia voi olla hyvinkin yli 200. Tilanne on järkyttävä, Wiik sanoo.
Onneksi on olemassa hyväsydämisiä loviisalai-
Kun lahjat ovat kasassa, MLL:n vapaaehtoiset paketoivat ne siten, että lahjat jakautuvat mahdollisimman tasa-arvoisesti.
– Ihmisten auttamishalu koskettaa aina. Ja tietenkin se, kun näkee vanhempien ilon. He voivat sittenkin ilahduttaa lapsiaan! Toivoisimmekin kovasti lisäkäsiä vapaaehtoistyöhömme lasten hyväksi.
KYLÄLÄISILLE UUSI KOKOONTUMISPAIKKA!
Entinen Pernajan kirkonkylän ruotsinkielinen koulu on nyt Agricola-talo. Avajaisia vietettiin lokakuussa.
Nyt koittaa uusi aika tälle talolle. Onneksi se on edelleen tämän kylän ja lähikylien käytössä, toimittaja Björn Månsson totesi avajaispuheessaan.
Talosta löytyy Agricola-museo, kirpputori, kokoustiloja, Kuninkaantien toimisto sekä vuokrattavaa juhlatilaa. Myös näyttelytilaa voi vuokrata.
Talossa järjestetään kyläläisille tapahtumia ja sinne voi tulla vapaasti aukioloaikoina.
– Talo seisoi aikansa tyhjillään. Agricola-seurassa totesimme, että nyt on vihdoin aika saada toimitilat sieltä missä Agricola syntyi ja vaikutti eli Pernajan kirkonkylältä, Mia Aitokari kertoo.
Pernajantie 197 ti–pe 11–16.30, la 11–15.00
TULEVAA OHJELMAA
25.11. klo 17–20 Pernajan Valot (glögiä ja piparinkoristelua)
Tiet täyttyvät ihmisistä ja pimeyttä valaisevat valot ihastuttavat kylän kulkijoita.
Pernajan Valot järjestetään nyt kolmatta kertaa. Tapahtuman liikkeellepanija on Minttu Airaksinen-Mäkynen. Hän kertoo, että tapahtumaa odotetaan kovasti. Se herättää kylän ja tuo iloa niin lapsille kuin aikuisille.
– On kiva samalla vaihtaa kuulumisia paikallisten kanssa ja tutustua kyläläisiin.
Minttu on perheensä kanssa asunut Pernajassa kuutisen vuotta.
– Pernaja on rauhallinen ja tosi kaunis paikka asua. Luonto ja meri ovat lähellä. Täällä mieli lepää. Tunnelma on kuin pienessä kesämökkikylässä, rento ja kotoisa.
Tunnelmaa on varmasti luvassa myös 25.11. klo 17–20, kun Pernajan Valot syttyvät!
Tule ja ihastu!
Joulun taikaa 2023
Loviisan Joulu -viikonloppuna 2.–3.12. on paljon nähtävää ja koettavaa.
Ajele karusellilla, käy myyjäisissä tai kirkkokonsertissa. Tekemistä riittää koko viikonlopuksi.
Joulun avajaisviikonloppuna torilla myydään kahvia, glögiä, pientä purtavaa ja käsitöitä. Testaa myös jouluinen selfiepiste!
Joulun avajaisviikonloppu Loviisassa 2.–3.12.
La klo 10 Loviisan Joulun avajaiset torilla, lapsiparlamentin edustajat avaavat Loviisan Joulun, joululauluja: Jeanette
Sarström ja Kalle Katz
La klo 10–16 Joulumarkkinat
Laivasilta
La MI-talossa drop-in kranssipaja La Agricolan ruotsinkielinen seurakunta järjestää joulukorttiaskartelua Kirkkotorilla (Brandensteininkatu 11)
La klo 18 Bachin Jouluoratorio, Loviisan kirkko, järj. Loviisan musiikkiopisto
9.12. klo 10–13 Loviisan seurakuntakoti (Itäinen Tullikatu 6)
12.12. klo 7–16 Loviisan tori 16.12. klo 15–17 Småskolan, Köpbacka
Piparkakkutalo-näyttely
Sparbankenin ikkunassa ovat koko joulukuun Lovisavikens skolan tekemät piparkakkutalot.
Jouluikkunareitti
Alakaupungissa, auki koko joulukuun jouluisat ikkunatjouluikkunareitti, kartta Ihana Loviisa -sivustolla. (Osa joulukalenteria Ihana Loviisa-instagramissa.)
Ruotsinpyhtään kirkko
25.11. klo 18 Joulukonsertti: Teemu Roivainen (sekä jouluisia makuja Myllyssä)
1.12. klo 18 Joulukonsertti: Tomi Metsäketo
5.12. klo 18 Joulukonsertti: Saija Tuupanen
15.12. klo 18 Joulukonsertti: Jore Marjaranta & Olli Ahvenlahti
Loviisan kirkko
25.11. klo 18 Konsertti: Amadeus Lundberg
2.12. klo 18 Bachin Jouluoratorio
16.12. klo 18 Joulukonsertti: Lovisa Big Band
22.12. klo 20 Joulukonsertti: Lovisakören
Lappträsk församlingshem
8.12 kl. 18 Väntan på julenMusikinstitutets konsert
Lappträsk kyrka
10.12 kl. 18 Traditionell Julmusik med Sångargillet
19.12 kl. 19 Rajaton - julkonsert
Kauneimmat joululaulut:
7.12. klo 18 Mikaelintupa, Koskenkylä
13.12. klo 18 Reissi, Ruotsinkylä
13.12. klo 18 Lapinjärven kirkko
14.12. klo 18 Loviisan kirkko
14.12. klo 18 Ruotsinpyhtään kirkko
20.12. klo 18 Kimonkylä, Valolan nuorisoseurantalo
De vackraste julsångerna
7.12 kl. 18 Höganås, Pernå
9.12 kl. 17 Strömfors kyrka
16.12 kl. 16 Lappträsk kyrka
17.12 kl. 13 Liljendal kyrka
17.12 kl. 16 Lovisa kyrka
20.12 kl. 18 Byagården, Sarvsalö
26.12 kl. 14 Hemborg, Hindersby
Föreningarna firar jul
Småskolan (Köpbacka):
2.12 kl. 17–19 Julfest med gröt och julgubbe (ta julklapp med)
Solbacka (Isnäs):
9.12 kl. 18–22 Grötfest
Furuborg (Kuggom):
10.12 Traditionell julfest med gröt, musik och Lucia med tärnor
Byahemmet (Gammelby):
17.12 kl. 17.00 Julfest med miniLucia, risgrynsgröt, kaffe och ringlekar
Kirjastot
5.12. Glögiä ja piparkakkuja Loviisan pääkirjastossa ja lähikirjastoissa | Glögg och pepparkakor på Lovisa huvudbibliotek och närbiblioteken
Joulu alkaa Loviisan kaupungin museolla heti joulukuun alussa, kun Komendantintalo pukeutuu perinteiseen jouluasuunsa.
Tunnelmaa tuovat mausteet ja niiden arkipäiväinen käyttö entisajan ruuanlaitossa. Myös museohiiret viettävät juhlaa ovelissa piilopaikoissaan.
Loviisan Joulu -tapahtumaviikonloppuna
2.-3.12.2023 museo on avoinna la-su klo 10-17. Muulloin museo on tuttuun tapaan avoinna tipe ja su klo 12-16. Juhla-asussaan Komendantintalo pysyy 7.1.2024 saakka.
Lucian päivä 13.12.
Legendan mukaan Luciaperinne juontuu 200-luvun Sisiliaan. Suomeen Lucia rantautui Ruotsin kautta aivan 1800-luvun lopussa.
Loviisassa Lucia on kruunattu 70 vuoden ajan tuomaan valoa pimeään joulukuuhun.
Punainen vyönauha viittaa Lucian marttyyrikuolemaan.
Vyönauhan lisäksi Lucia kantaa valkoista vaatetta sekä kynttilöitä kruunussaan ja kädessään.
Talven pimeään hän on valon- ja lohduntuoja.
Luciadagen 13.12
Enligt legenden härstammar luciatraditionen från 200-talets Sicilien. Till Finland kom Lucia via Sverige i slutet av 1800-talet. I Lovisa har en Lucia krönts i nästan 70 år för att sprida ljus i decembermörkret.
Lucias röda midjeband berättar om hennes martyrdöd. Under midjebandet har hon en vit dräkt och hon bär ljus i sin krona och i sin hand.
Lucia lyser upp den mörka vintern och bringar tröst.
Loviisan Wanhojen Talojen Joulu
Loviisan Wanhojen Talojen Joulu avaa tänäkin vuonna ovet lukuisiin jouluasuun pukeutuneisiin yksityiskoteihin. Ne ihastuttavat kävijöitä ympäri suomen vuosi toisensa jälkeen. Jokainen koti on omanlaisensa ja niissä vallitsee ihanan rauhallinen ja pysähtynyt tunnelma.
Mukana on moni vanha tuttu koti, jonne on ihana palata kerta toisensa jälkeen, mutta mukana on myös monta uutta! Näistä alakaupungissa sijaitsee Villa Rajala, Haravankylässä Villa Mickos ja Malmgårdissa Voima-Vahtilat. Myös Lappomista on saatu uusi koti mukaan.
Ota aikaa, ota rennosti ja tule kylään! Sinua odottaa 14 ihanaa vanhaa kotia ja valtava määrä kaikenlaista muutakin ohjelmaa.
JOULUKODIT
2023
1.Sjövalla
Varvintie 14, Varvsvägen14
2. Villa Mickos UUSI
Mikkolantie 21, Mickosvägen 21
3. Villa Rajala UUSI
Köydenpunojantie 4, Repslagarevägen 4
4. PitkänpöydäntalO
Mariankatu 7, Mariegatan 7
5. Auringon puolella
Mariankatu 2, B Mariegatan 2 B
6. Kuninkaanlampi
Kuhlefeltinkatu 8, Kuhlefeltsgatan 8
7. Kotisatama
Jokikatu 4, Ågatan 4
8. Villa Armas
Kaivokatu 9, Brunnsgatan 9
9.Villa Elma
Pernajankatu 8, Pernågatan 8
Etäkohteet:
10. Kauppiaantalo
Paavalinkyläntie 671, Skinnarby
11. Villa Voima-Vahtila UUSI
Malmgård 75, Malmgård
12. Villa Grundvik UUSI
Lappomjärventie 317, Lappomträskvägen 317
13. Rautaparta
Myllärintie 3, Ruotsinpyhtää
KUVAT: ROBERTA ROO
ARPPA KEIKKAILEE NUORILLE SEURAHUONEELLA
SaltFestin vastaava tuottaja
Timothy Kühn sai idean tuottaa nuorille ikärajattoman Arppakeikan.
Sain idean ihan lennosta, kun viime keväänä tutustuin lähemmin Arpan musiikkiin ja keikkoihin – olihan Arppa muuttanut Loviisaan. Huomasin, että hän on tehnyt Helsingin Tavastia-klubilla ja muualla Suomessa ikärajattomia keikkoja. Ajattelin, että upea konsepti sopii erinomaisesti tänne Loviisaan.
Timothy Kühn oli pannut merkille Loviisan nuorisotoimen tekemän selvityksen, jonka mukaan monet loviisalaisnuoret eivät voi hyvin.
– Näin nämä kaksi asiaa nivoutuivat yhteen ja motivoivat minua viemään asiaa eteenpäin valopilkuksi joulunajan ja kaamoksen keskelle.
Edullinen keikka
Keikka maksaa 10 euroa per henkilö, ja rahat ohjataan kokonaisuudessaan Loviisan nuorisotoimelle tulevia tempauksia varten. Vähävaraisille on varattu ilmaisia lippuja. Näin keikalle pääsevät kaikki halukkaat.
Nuorisotoimen TikTok-kanavan kautta järjestetään myös lippukilpailuja.
– Ajatuksena on, että tämä on myös nuoria aktivoiva keikka, jossa he itse voivat osallistua sisällön tuottamiseen. Se voi olla tilan koristelua, äänitekniikkaa, markkinointia, buffet-myyntiä, tai mitä he nyt keksivätkään, Timothy Kühn iloitsee.
Keikan järjestää Lovisa Konst och Kultur rf yhteistyössä Loviisan kaupungin nuorisotoimen kanssa.
Monet loviisalaisyritykset ovat lähteneet tukemaan keikkaa. Mukana ovat muun muassa Säästöpankki, LähiTapiola, rakennuskonevuokraamo Kaino Mattila, Favorit, Loval, Lions, Kruunu Apteekki, Agricolan seurakunta, Saltbodan, Print Mill, JR Sound/Lurens sekä Pikkukaupunki-lehti/Creative Peak.
Ikärajaton Arppa-konsertti
Loviisan Seurahuoneella 2.12.2023
• Ovet avautuvat klo 18 • 18-19.30 Dj NikoK, paikallinen komeetta!
• 19.30-20.45 Arppa Live
• 20.45-21.30 Dj NikoK
Monitoiminaiselle HILJAISUUS ON LUKSUSTA
Isnäsin monitoiminainen
Mia Aitokari nauttii elämästä
Wildemans-luomuomenatarhassaan.
Hän on monessa mukana: niin
Loviisan musiikki-, seurakuntakuin yhdistyselämässä. Hiljaisuus on hänelle luksusta.
Nyt kun mehustuskausi on ohi… ehdin ottaa neuleen käteen ja heittäytyä lankojen lumoon.
Isnäsissä on talvisin… kaunista ja turvallista. Olen kuitenkin lämpöisemmän ilmaston ihminen, joten odotan kevättä jo syksyllä. Onneksi villasukat lämmittävät jalkoja.
Hiljaisuus on minulle… luksusta. Hiljaisuutta koen avovedessä uidessani yksin pitkiä matkoja, vähintään kilometrin kerrallaan. Kuuntelen veden liplatusta ja annan ajatusten purjehtia veden pinnalla ilman päämäärää.
Suosikkiherkkuni talvella… on kuuma omenahyve kylmän vaniljakastikkeen kera. Lasillinen punaviiniä sopii myös toisinaan talvi-iltaan.
Tunnen itseni yksinäiseksi… jos joudun ulkoavaruuteen. Minulle yksinäisyys ei ole ongelma vaan ratkaisu. Viihdyn hyvin itseni kanssa.
Vesi elementtinä… on kehoa hyväilevä. Vesi parantaa, lohduttaa ja kannattelee – ihan oikeasti vanhin ja paras voitehista.
Rakastan asua Isnäsissä… koska täällä asuu uskomattomia ihmisiä ja koska täällä on paljon luontoa kaikkien ulottuville marjastamiseen, sienestämiseen ja ulkoiluun. Itse päätin suojella oman metsäni, joka on nyt kaiken kokoisten eläinten loppuelämän koti ja minun henkireikäni.
TAXI TOM GRANMARK, AINA VALMIINA!
Vaikeaa se on. Nimittäin itsensä kehuminen. Vuosikymmeniä loviisalaisia kuljettanut taksiyrittäjä Tom Granmark miettii, mihin perustuu hänen asiakaspalveluasenteensa.
Miksi Taxi-Tomista tykätään?
– Koska olen olemassa. Koska vastaan puhelimeen. Minulle voi soittaa suoraan, Tom Granmark pohtii.
Hän on nimittäin lähes aina valmiina, jos joku tarvitsee kyytiä Loviisassa tai haluaa matkata turvallisesti muualle Etelä-Suomessa.
Tavoitettavuus on kaiken a ja o. Ja se, että asiakas voi luottaa siihen, että kyyti tulee varmasti sovittuun aikaan.
Tom Granmark tykkää ammatistaan ja etenkin kivoista asiakkaistaan.
– En aio lopettaa, sillä en halua jättää asi-
akkaita hunningolle. Kyllä ihmisten pitää päästä kulkemaan taksilla silloin, kun on tarvetta. Haluan kantaa vastuuni.
Hän mainitsee esimerkiksi kyläilemään lähtevät ihmiset, jotka varmistavat Taxi-Tomilta suoraan, että hän pääsee noutamaan kyläilijät iltamyöhään kotiin.
– Ettei tarvitse jäädä yöpymään kyläpaikkaan. Sellaistakin on sattunut.
Kun tykkää työstään, taksiyrittäjän viikot kuluvat nopeasti. Nimenomaan viikot, sillä vapaapäiviä ei juuri pidetä, ja työpäivät ovat pitkiä.
– Harva jaksaa enää tehdä sellaisia päiviä kuin minä.
Koululaisia hän noutaa iltapäivisin noin tunnin välein, sillä koulut päättyvät oppilailla eri aikaan.
Mahtaa tilataksissa olla aikamoista hulinaa!
– Ei ole. Koululaiset käyttäytyvät taksissa oikein hyvin, kuten muutkin asiakkaani.
Hän tietää, milloin Zilton sulkee ovensa, ja milloin Tidstrandin bussit saapuvat Tallinnan-reissulta. Hän on silloin valmiina kuljettamaan ihmisiä kotiin. Tuttujen asiakkaiden kanssa jutellaan mistä tahansa – tai ollaan vain hiljaa.
– Ei aina tarvitse rupatella, mutta joskus, kun he ovat hyvin tuttuja, saatan osallistua keskusteluun.
Onko koskaan ollut hankalia tilanteita? Ehkä yön tummina tunteina?
– Jos joku on ottanut rähinäviinaa, niin aina olen selvinnyt puhumalla.
LET´S DANCE!
SSSSHH, SILENZIO!
Loviisan tanssiopiston ovessa
toivotaan hiljaisuutta, jotta tanssinopiskelijat saisivat rauhan keskittyä musiikkiin ja koreografiaan.
Last time, tanssinopettaja Beniamino Borghi sanoo, kun ryhmä valmistautuu vielä viimeisen kerran viemään läpi tanssin, jota on harjoiteltu jo monta kertaa.
Oppilaiden ilmeet ovat keskittyneitä, joku sulkee silmänsä eläytyessään. Hymykin valaisee kasvot.
Tanssilla on tutkitusti lukuisia terveysja hyvinvointivaikutuksia. Tanssiharrastus aktivoi kehoa ja aisteja monipuolisesti ja sen on todettu parantavan koululaisten keskittymiskykyä.
Tanssissa keskitytään paitsi motoriseen suoritukseen, myös toisiin ihmisiin samassa tilassa, ja seura-
TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVAT ARTO WIIKARI
Mirva Moisio, 44
”Aloitin tanssin harrastamisen jo lapsena, vain tanssilajit ovat vaihtuneet matkan varrella. On ihanaa eläytyä tanssiin ja musiikkiin. Tanssi vie minut ihan toiseen paikkaan. Keskittyessäni koreografiaan en ajattele arkisia asioita.
Tanssi merkitsee minulle omaa aikaa, mutta myös itsensä haastamista. Tanssi tuo minulle henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Tuntien jälkeen huomaa jotain tehneensäkin, mutta väsymyksen sijasta olen aina saanut lisää energiaa.”
Essi Suokas, 16
”Olin kolmevuotias, kun aloitin tanssiharrastuksen lasten tanssiryhmässä. Siitä jäi kipinä lajiin, enkä ole pitänyt taukoa harrastuksestani missään vaiheessa. Ehkä lajissa ihaninta on sen monipuolisuus. Saa tanssia soolona, pienryhmässä tai monen tanssijan kanssa.
”Olin 8-vuotias, kun vanhempani laittoivat minut Italiassa tanssikouluun pikkusiskoni kanssa. Heistä oli varmaan kätevää saada lapset yhtä aikaa johonkin harrastukseen. Innostuin lajista valtavasti, mutta valitettavasti loukkasin polveni 18-vuotiaana.
Ajauduin toiselle polulle, ja kouluttauduin sisustusarkkitehdiksi. Tanssi ei kuitenkaan lähtenyt mihinkään kehostani, vaan kuntoutin itseni taas tanssikuntoon. Aluksi tanssin opettaminen oli minulle sivuammatti, mutta suoritettuani Venetsian Biennaalin tanssikoulutusohjelman ymmärsin, että opettaminen on minun tehtäväni. Tanssiva poika tulee helposti kiusatuksi, ja olen kokenut vaikeuksiakin.
Silti olen saanut sydänystäviä tanssin parista.
On hienoa olla osa porukkaa. En osaa ajatella elämää ilman tanssia.”
Tanssiharrastus on ihanan sosiaalista, ja olenkin saanut tanssin kautta monta hyvää ystävää. Lukiolaiselle tanssi tuo kivaa vastapainoa arkeen. Kun olen tunnilla, en mieti läksyjä ja koulujuttuja. Mieli nollautuu, ja olen rennompi. Harrastukseni avulla pysyn vireessä.”
Tanssinopettaja Beniamino Borghi
taan musiikkia. Näiden havaintoprosessien yhdistyminen tekee hyvää, olit sitten lapsi, nuori tai aikuinen.
Lapsilla ja nuorilla on todettu kielellisen oppimisenkin parantuvan tanssiharrastuksen myötä. Tanssin harrastajat sanovat, että mieli piristyy ja arjen murheet unohtuvat, kun pää, sydän ja keho keskittyvät tanssiin. Siinä suodatetaan pois tarpeettomia liikkeitä, aistiärsykkeitä ja tarpeettomia mielentiloja.
Tanssittaessa keskitytään vain siihen, mikä on siinä hetkessä tärkeää. Aivotkin kiittävät, sillä tanssiminen aktivoi syviä aivoalueita. Ne hallitsevat muun muassa tunne-elämää, muistia ja sosiaalista vuorovaikutusta.
Hienoa, kun Loviisassa on niin hyvät mahdollisuudet harrastaa tanssia eri muodoissa niin tanssiopistossa kuin kansalaisopiston tunneilla.
Olit sitten lapsi, nuori tai aikuinen: Let´s dance!
”Aloitin tänä vuonna tunnit Beniamino Borghin oppilaana. Välissä oli taukoa koronan takia. Sitä ennen olin jo käynyt tanssiopiston tunneilla ja harrastanut muun muassa bailatinoa. Nyt olen aloittanut myös aikuisten baletin. Nuorena harrastin jazz-tanssia, ja olen myös harrastanut salsaa. Tanssi on todella hyvä tuki pääharrastukselle-
ni, eli ratsastukselle. Koordinaatiokyky, tasapaino ja keskikehon hallinta kehittyvät tanssissa.
Olen itselleni armollinen. Olen juuri niin hyvä kuin sillä hetkellä olen. Tanssi on minulle harrastus, ja harrastuksen täytyy olla kivaa. En vertaa itseäni muihin. Tanssiopiston kevätnäytöksissä on ollut mukavaa olla mukana.”
Mette Starck, 16
”Aloitin tanssin harrastamisen kymmenvuotiaana. Käyn monessa eri tanssiryhmässä, sillä rakastan tanssia. Sen avulla voin ilmaista itseäni luontevasti. Tanssiessa tulee hyvä mieli, ja kehonhallinta kehittyy.
Olen lukiossa, ja tanssitunnit ovat hyvää vastapainoa opiskelulle. Minusta tuntuu, että tämä harrastus kehittää myös keskittymiskykyä, mikä auttaa myös koulutehtävissä. Toistaiseksi tanssi on minulle kiva harrastus. En ole asettanut muita tavoitteita.”
Carina Stenbacka, 57
som gäst: Catharina Nordström
Cati jobbar som butikschef på K-Market
Kuninkaanherkku i Forsby. Hon, liksom de andra som jobbar i butiken, uppskattas högt av kunderna. Värmen som möter dig i butiken kan mycket väl vara Forsbys hjärta.
Att en ung som har haft det jättekämpigt i flera år och när man frågar att hur mår du svarar: nå vet du att nu mår jag bättre, att nu börjar det äntligen. Det är det bästa! Det är sådant man funderar på sedan länge efter. Det är inte sådana förbigående stunder bara utan det är som ett band som man bygger.
Hur länge har du bott i Lovisa?
Jag är född i Lovisa. Jag har bott här 40 år. 2003 flyttade jag först till Forsby sedan 2006 till Gammelby. Jag var nog på väg. Jag hade stora planer att studera men jag blev kär på vägen.
Vilken är din favoritplats här?
Min absoluta favorit är Kattö, skären. Det finns inte någon annan plats. Jag har mi-
na rötter, allt, där. Kattö är släktens ö helt ut i Pernå skärgård. När jag var liten, ända sedan jag började ettan, gjorde vi så att samma dag som skolan tog slut så flyttade vi ut till skären. Vi kom tillbaka en vecka före skolan började.
Vilken plats kallar dig då du vill slappna av?
Det är nog Kattö det också.
Vilken stadsdel eller by gillar du mest?
Jag tycker om Forsby. Om jag går ut med hundarna, så kommer jag till Forsby. Åsen i Lovisa är också jättetrevlig. Barndomsminnena möter mig där.
Vilka platser i Lovisa undviker du helst? Nej, inte har jag någon sådan plats.
Ditt tips åt dem som är sugna på något gott?
Jag bakar ju väldigt gärna själv. Och vi pratar mycket med kunder här och ger tips och sådant.
Ditt tips åt dem som vill shoppa?
För det första försöker jag fundera vad jag har köpt senast, men oftast blir det presentkort jag köper. Och dem har jag använt mig mycket av. Jag har senast köpt till Tuhannen Tuskan Kahvila och Kronan.
Ditt tips åt dem som funderar på att flytta hit?
I stället för att göra din efterforskning på sociala medier, gå längs Strandvägen, genom gamla stan, upp till åsen och ta en kaffe på Favorit. Sätt dig på en bänk någonstans i stan och känn efter vad magkänslan säger. Jag tror den säger att du kommer att trivas här bra. Lita på den.
Ditt tips till ungdomen i Lovisa?
Alla unga borde någongång jobba med kundbetjäning för man lär sig otroligt mycket om människor på kort tid. Det försöker jag predika för byns alla ungar.
Kiitos kuluneesta kaudesta! Nähdään jälleen keväällä 2024 hyvän ruoan & musiikin merkeissä.
Uutiset & tapahtumat: facebook.com/Saltbodan
5 TH ANNIVERSARY:
NEW YEAR´S SHOW - DREAM PARTY
Työryhmään kuuluvat
Beniamino Borghi - koreografi/tanssi
Amandine Doat - koreografi/tanssi
Maria Linde - tuottaja/ primus motor/laulu
Tomas Takolander - kapellimestari/sovitukset/laulu
Luvassa on jo viidettä kertaa upea uudenvuodenshow
Kino Marilynissä: mahtavaa musiikkia, taianomaista tanssia ja tarinankerrontaa, järjestäjänä Lovisa Operaförening rf.
Laulajat: Tove Matsinen, Linda Slätis, Kettil Fredriksson ja Michael Vuojärvi.
Tanssijat: Ruu Heikkinen, Elli
Järvinen, Eevi Mäkelä, Mette
Starck ja Essi Suokas
Bändi: Kalle Katz - piano/ laulu sekä paikallisia ammattimuusikoita
TANSSIOPISTON JOULUMATINEA
Kino Marilynissä Tanssiopiston ryhmät luovat joulun tunnelmaa Kino Marilyniin lauantaina 16.12. kello 17. Omat Polut -projektin koreografian oppilaat ovat tehneet itse tanssiopettajan ohjauksessa.
Nyt nauttimaan tanssijoiden luovuudesta ja taidosta!
30.12. 20.00 (K-18) 31.12. 17.30 ja 20.00 (K-18) Kino Marilyn
Lippuvaraukset: varaukset.kinomarilyn.fi tai puhelimitse 050 306 4196 (arkipäivisin klo 9–12).
LILJENDAL REVYN: BLÅDDRÅN
Äntligen ska aktuella ämnen igen granskas och levereras av ett glatt revygäng! Låt oss ta emot våren med en hel del skratt och gott humör!
Premiär 24.2 kl. 18 + 11 ytterligare föreställningar Liljendalgården
TALVITANSSIT helmikuun lopulla
Taiteilija–pedagogi
Beniamino Borghi järjestää sunnuntaina 25. helmikuuta monikielisen ja -kulttuurisen
Talvitanssit-festivaalin Loviisassa.
Festivaali paneutuu tanssin vuorovaikutukseen elävän musiikin, visuaalisten taiteiden ja liikkuvan kuvan kanssa.
Ohjelma:
• Työpaja – kehon palautus, löydä kehosi pehmeiden liikkeiden kautta.
• Työpaja – acro-tanssikurssi aloittelijoille, tarkoitettu nuorille, jotka haluavat kokeilla rajojaan ja pitää hauskaa.
• Opi lounaan ohessa – vetäjänä tanssi- ja yhteisöprojektien asiantuntija Riina Hannuksela.
• Iltapäivän pääohjelma Kino Marilynissä – tanssiryhmä Ihanat tanssiesityksineen ja filmitrilogineen. Tanssiryhmä koostuu tanssijoista joilla on erikoistarpeita. Sekä “In Flesh and Blood”, Tanssiartesaanin koreografia tutkii erilaisia vastakohtia: vanha–nuori, aktiivinen–passiivinen, elämä–kuolema.
FROM SIBERIA WITH LOVE
Visual artist Georgy ”Gosha” Elaev uses comics as an art form to express himself and to find connection with others.
TEKSTI PÄIVI AHVONEN KUVA ARTO WIIKARI
Jutun
suomenkielisen version voi lukea netistä pikkukaupunki.fi
Gosha Elaev is currently working and staying in Loviisa at the Art in Lov Residence. Here he can concentrate on his work and feel the healing comfort of feeling inclusion in the community.
– The curators of this residency, Beniamino Borghi and Heidi Lunabba , as well as all other artists I’ve met have made me feel very welcome. So have the pupils and teachers at Generalshagens skola, where I hold workshops. It feels very comforting.
Goshas art workshops with indie comics help him build connections and learn about how people with different cultural backgrounds think and tick – and he uses comics as a means for telling stories about human beings and their lives and feelings.
– I have always shown great interest in comics. My first favourite as a child was actually Bamse, even though my later development has brought me to indie comics and zeens.
Social tension
Born and raised in a small village Tobolsk in the area of Tyumen, Siberia, has had a fundamental impact on his life.
In reflecting back, he senses that he has probably always felt the underlying hostile atmosphere of the community in the village.
Drug abuse, poverty, aggression, homophobia etc. These experiences are imprinted in Gosha and he has dealt with them his whole life.
At the age of seventeen he moved to Tyumen and started studying journalism at the university. He finished his degree and worked for several papers, online media and, finally, as the PR manager for the university.
– In 2014 there was a rising social tension, notable even at the university. The Crimean conflict further escalated things, and even we were expected to support the pro military
Stories give more sense to our lives and to the kind of lives others are living.
movement, for example by raising money for a military themed comic book, Gosha tells.
As a huge fan of comics, Gosha found it offending to use them for military purposes. Gosha felt he could not be a part of it, he had no options to protest or stop it, so his alternative was to open an underground comic store.
– I was collecting alternative comics, contacting publishers all over the world and got to meet a community of local artists. We started to draw together and tell each other stories this way. This community grew, was diverse and there were members of the LGBTQ community. Our aim was to be more visible.
The community started publishing a regular anthology and put together small zeens as a showcase of local work. Since the beginning, the community invited people from different scenes and cultural contexts and published six issues over a five year period.
After the third comic issue, the community organized an underground presentation event, which was a huge success.
– Encouraged by this we organized our own festival. We got international recognition as well as contacts in the Indie Comic scene in Finland, the US, Germany and Latvia.
Small crowd
The comic scene was more or less non-existent in Russia, but there was a circle of
people following each other’s work. As comics are language-based, they also needed to publish in English in order to be available to readers abroad.
– Zeens are one thing, but I wanted them to look nice so I started to look for possibilities to use risograph printing technique. In 2018, after the comic festival in Tyumen, we then got invitations to the States and Leipzig. For me this was a time of working and growing.
Gosha’s main focus or even mission with his work has been to give voices to artists that represent lifestyles of marginalized people.
– Stories give more sense to our lives and to the kind of lives others are living. What makes their lives special or similar, what different. Organizing my work and my thoughts is also an effort to try to understand who I am. Comics help me connect with other people.
Artists at Risk
The risk exists. For Gosha it would be a risk to go back home. Paranoia and persecution prevail among certain groups.
– Under no circumstances do I want to put my family or friends, or anyone for that matter, at risk. I am very lucky to have been hosted by several residencies abroad. I will stay in Loviisa until the end of February. I like it here, the historical architecture partly reminds me of my own home town.
Gosha is happy to be here and to have the possibility of getting to know a completely different way of life.
– I feel lucky and privileged to be here, and I find it amazing that Finland is such a multilingual country. I want to express my gratitude for hosting me, helping me to grow in new challenges. This is vital to me at this stage of my life.
SIRKUSIHMISEKSI syntynyt
Monipuolisen taiteilijan ja teatterinjohtajan Reetta Ristimäen ura on rakentunut intohimojen ristiriidasta. Hän sanoo olevansa puoliksi taiteilija, puoliksi insinööri. Ja usein myös roudaaja.
Loviisan harjulla voi nähdä päiväkävelyllä kaksikon, Reetta Ristimäen ja vanhan herran, Olli-koiran. He nauttivat harjun rauhasta, jossa voi aistia vielä vanhan kylpyläkaupungin tunnelmaa.
Olli on luonteeltaan arka, joten se mennä viipottaa onnellisena pitkin rauhallista harjua. Se nauttii, kun ei kuulu autojen melua tai ratikoiden kirskuntaa, kuten Helsingin-kodin ympäristössä. Olli katsoo, kuinka sen emäntä kaivaa välillä taskustaan värikkään post-itlapun. Kiireinen teatterinjohtaja, laulaja, ohjaaja, käsikirjoittaja, näyttelijä, tuottaja ja musiikkialan yrittäjä käyttää hyväkseen rentouttavat kävelyhetket luonnon helmassa.
– Olen kirjoittanut lapuille vuorosanoja ja laulujen tekstejä. Kävellessä opin parhaiten sanoituksia ulkoa. Rakastan Loviisan harjua. Sen hiljaisuutta ja metsän tuoksua. Menen sinne jopa mieluummin kuin meren äärelle, Ristimäki kertoo. Loviisalaistunut monitoimi-ihminen on saanut nauttia vähistä vapaa-ajoista ihanassa vanhassa talossa, joka on alkujaan rakennettu jo 1700-luvulla. Loviisaan hänet toi ”jo valmis yhteisö”. Sillä hän tarkoittaa tuttuja luovan alan toimi-
joita, joita Loviisassa on paljon.
Oli helppo solahtaa pikkukaupunkiin, kun opiskelu- ja työkaverit ovat lähellä. – Heitä on täällä iso joukko. Opettaja ja keramiikkataiteilija Kaisa Korpela vihjaisi meille tästä vanhasta talosta, jonka tunnelma on aivan ihana. Talon rauha puhutteli meitä, ja Ollikin viihtyy, Ristimäki hymyilee.
Jokainen saa loistaa työssään
Ristimäki on valmistunut Sibelius Akatemiasta musiikin maisteriksi ja oopperalaulajaksi. Lisäksi hän on teatterinjohtaja sekä kuvataiteisiin ja musiikkiin erikoistunut kasvatustieteiden maisteri.
Opettajan töitä hän ei ole pitkiä jaksoja tehnyt, mutta kokee saavansa koulutuksesta paljon hyötyä pitäessään kymmeniä lankoja käsissään erilaisten musiikkiproduktioiden johtamistyössä. Hänen lukuisat tuotantonsa työllistävät vuosittain jopa sata freelanceria eri aloilta.
– Se on sellaista joukkojen hallintaa. Täytyy osata valita kuhunkin produktioon sopivat ihmiset, jotka hallitsevat oman alansa. Haluan myös, että jokainen saa loistaa työssään. Koska toimin vapaana yrittäjänä, saan myös itse valita ne sopivimmat. Se on iso etu työssäni luovan alan yrittäjänä, Ristimäki pohtii.
Reetta Ristimäki
• Syntyi Nurmossa vuonna 1964
• Perhe: Kaksi aikuista tytärtä, kaksi aikuista bonuslasta, lapsenlapsi sekä luokanopettajana työskentelevä puoliso
• Opinnot: Musiikin ja kasvatustieteiden maisteri sekä teatterinjohtaja
• Ammatti: Oopperalaulaja, näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja, teatterinjohtaja ja yrittäjä
• Palkittu: Muusikkojen liiton tunnustuspalkinto kotimaisen musiikkiteatterin edistämisestä.
• Muuta: Innokas puutarhanhoitaja ja käsityöihminen
• Uutta: Kotkan teatterivierailut Brechtiä jokanaiselle 17.11. ja 23.11. sekä Saiturin joulu 1.12. klo 18 / 2.12. klo 18 / 8.12. klo 13 ja klo 18.
Näkymätön Reetta
Hän itse mietti pitkään uravalintaansa kirjoitettuaan ylioppilaaksi Pohjan-
maalla Seinäjoella. Kumpi vetäisi enemmän puoleensa, kuvataiteet vai musiikki? Musiikinopettaja ei ollut innostava, mutta kuvataiteiden opettaja oli hyvä.
– Olen sirkuseläimeksi syntynyt. Minua kiinnostivat kaikki taito- ja taideaineet se-
TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVA ARTO WIIKARI
kä historia ja kirjallisuus. En tiennyt, mihin olisin hakeutunut. Sitä miettiessäni sain lapset aika nuorena. Lopulta kaikkien intohimojeni ristiriidasta syntyi työni oopperan ja musiikkiteatterin parissa, hän kertoo.
Nyt kymmenien vuosien taiteilijan uran
jälkeen hän sanoo yhä olevansa kehittäjä ja kokeilija. Aidat eri genrejenkin välillä kaatuvat ryskyen. Klassinen ja rytmimusiikki soivat rinta rinnan.
Ristimäen Greta Productions -yrityksellä on edelleen lukuisia musiikki- ja ooppe-
raproduktioita suunnitteilla. Ristimäki ei ota niistä kunniaa itselleen, vaan painottaa taiteellisen työn olevan tiimityöskentelyä, jossa ideoidaan ja innostutaan yhdessä. Yrityksen nimi perustuu hänen opiskeluvuosiinsa Berliinissä.
– Olin pitkään ihan näkymätön, koska kukaan ei osannut edes lausua nimeäni. Siksi minusta tuli Greta Kreuzberg, ja nimestä tuli alter egoni.
Rohkea ja joustava
Vuosien varrella Ristimäki on perustanut muun muassa Helsingin oopperakesä -festivaalin, Ooppera Skaalan ja teatteriravintola Musiikkiteatteri Kapsäkin. Sitä hän luotsasi 15 vuotta, mutta väsyi hallinnollisiin hommiin.
Greta Productions Oy:n hän perusti saadakseen paneutua pelkästään omiin freelancerin töihinsä. Toisin kävi, etenkin sen jälkeen, kun koronatulppa poksahti.
– Se vähän paisahti sitten kuitenkin, Ristimäki nauraa.
Luovassa työssä täytyy hallita useita eri osa-alueita. Joukkojen kasaamisessa ja johtamisessa pitää osata nähdä isoja kokonaisuuksia. Kuinka paljon tarvitaan työvoimaa ja miten rahoitus muodostuu? Millaisia riskejä voi ottaa?
– Pitää olla rohkea, mutta joustava. Muuten ei pärjää. Stressinsietokykyä pitää olla, ja kykyä ratkaista ongelmatilanteita, joita väistämättä tulee. Olenkin puoliksi insinööri, puoliksi taiteilija.
Kun hän nousee lavalle ääni kirkkaasti soiden, ei yleisö tietenkään näe kulissien taakse. Laulamista Ristimäki rakastaa, ja äänensä treenaamista. Onnistuneeseen esitykseen tarvitaan myös fyysistä työtä – ja ajokorttia.
– Roudaaminen on ärsyttävää. Nykyajan kaupunkilaisnuorilla ei ole välttämättä ajokorttia, joten minä sitten sompailen pakulla lavasteet ja rekvisiitat mukana. Ei muuta kuin näppylähanskat käteen ja pakun rattiin. Siitä ovat kaukana samppanja ja limusiinit. Sanojen ja tekstien ulkoa oppimisen lisäksi täytyy muistaa sata muuta nippeliasiaa. Ei siis ihme, jos Reetta Olli-koiran kanssa lenkkeillessään räplää post-it-lappujen lisäksi myös kännykkäänsä.
– Lähetän itselleni tekstiviestejä, jotta muistaisin kaiken.
Premiär för
Lurens Vinterteater
Jag är hungrig att få prova mina vingar på en äkta klassiker och Måsen är en av de bästa.
Måsen handlar om förödande kärlek, ett missnöje mot livet som det blev och det blir dråpligt, tragiskt och också mycket roande. berättar Tomi Korhonen, regissör för Lurens första vinterteater, om Anton Tjechovs Måsen.
Måsen utspelar sig på ett gods på landsbygden där 13 personer möts. I skådespelartruppen finns nya men även bekanta ansikten: Sandi Bengts, Petra Sundqvist, Jim Saarinen, Tage Stam, Wilma Bäcklund, Maria Hellborg-Haavisto, Linnea Fredriksson, Eva-Maria Holmström, Magnus Engström, Otto Nylund, Veronica Svenskberg, Tom Pallas och Henrik Ollas
Lurens allra första vinterteater kallar på dig!
Premiär 12.1.2024 + 12 ytterligare föreställningar, Furuborg, Kuggom
Kalenterityttöjen
huima tarina
Loviisan Teatterin kevätproduktio ”Kalenteritytöt” on tositapahtumiin perustuva draamakomedia, joka käsittelee vakavia aiheita mutta joka samalla naurattaa ja rohkaisee.
Pikkukaupungin kuusi keski-ikäistä naista tekee alastonkalenterin kerätäkseen rahaa sairaalan sohvahankintaan menehtyneen aviomiehen muistoa kunnioittaakseen. Julkisuuden valokeilassa alkaa hahmottua se, mikä elämässä loppujen lopuksi on tärkeää ja kuinka arvokasta on tosi ystävyys.
Teatteriyhdistys ja näytelmää esittävät ryhmät lahjoittavat yhden esityksen tuoton syöpätutkimukseen.
Esitykset 16.3.–13.4.2024
Kino Marilynissä.
show Huhtikuun lopulla
Nuoret loviisalaiset ovat kokoontuneet koko lukuvuoden ajan viikoittain harjoittelemaan laulua, tanssia ja draamaa ammattilaisten opastuksella. Tämän ovat mahdollistaneet monet loviisalaiset kulttuuritahot Lovisa Operaförening/Maria Linden aloitteesta.
Energisten nuorten aherrus huipentuu Loviisan Liikuntahallissa esitettäviin musikaalishowesityksiin 25–27.4.2024 .
Jordeliv, Benita BackasAnderssons
femte bok är finstämd och lyhörd för allt mänskligt där lidande och förlust ingår. Texten ger tröst och manar till att gå vidare. Denna sträng av ljus och hopp behövs i dessa dagar.
Boken innehåller illustrationer av Tua Lindholm-Blomfelt samt tonsättningar av Carina Fredriksson
Niin pitkälle kuin tää tie vie! (CopySet Oy) voisi sijoittua ihan hyvin myös Loviisaan.
– Nuorten elämässä ja kokemuksissa on myös osa minua itseäni. Olen tietenkin ammentanut myös ystävieni kokemuksista, Selena Törmänen sanoo.
Hän oli vain 15-vuotias, kun kirjan henkilöiden, Annan, Tiinan, Sampon, Mikan ja Aleksin tarina alkoi kehkeytyä hänen mielessään.
Erikoisen Törmäsen nuortenkirjasta tekee se, että henkilöt ja tapahtumat sijoittuvat 80-lu-
PIKKUKAUPUNGIN NUORTEN KASVUTARINA
Loviisalainen Selena Törmänen, 17, on kirjoittanut esikoisromaanin, jossa peilataan kuvitteellisen
Viitakosken kaupungin nuorten elämää ja kasvua.
vulle. Sen ajan nuorille kirja on kutkuttava nostalgialoikka.
Mitä biisejä silloin kuunneltiin kasettimankalta?
Nettiä tai älypuhelimia ei ollut, mutta mitä tv-sarjoja katseltiin? Muistatteko vielä nuo sen ajan kampaukset ja meikkityylin?
– Iskä on ollut tässä isona apuna, Törmänen kiittää.
Hän opiskelee Porvoossa media-alaa, ja innostus kirjoittamiseen on kova. Suunnitteilla on jo jatko-osa nuorten kasvutarinaan.
– Voi tulla useampikin kirja heidän kasvaessaan.
Inari Porkka on Loviisassa asuva taiteilija ja museotyöläinen.
Pikseleiden pelastama
Muutin nuorena digitaaliseen maailmaan. Pikkupaikkakunnalta ei löytynyt samanhenkisiä kavereita, mutta netistä löytyi. Kasvatin virtuaaliset juuret.
Nuoruuteni nettietikettiin ei kuulunut selfieiden jakaminen; edes oikeaa nimeään ei saanut kertoa tuntemattomille. Minuus oli täysin irrallaan itsestä riippumattomista piirteistä – se oli vapauttavaa.
Verkkomaailma on muuttunut paljon. Yhä useammilla on pääsy nettiin, mutta jättiläisalustat ovat ottaneet lähes koko ekosysteemin haltuunsa. Dataa urkkiville mainoskoneille ei anonyymius käy päinsä. Kaikkien täytyy sopia tiettyihin mainostajaystävällisiin laatikoihin. Sopimattomat bännätään.
Mutta yhä löytyy yhteisöjä, joista löytyy samanmielisiä ihmisiä, niitä marginaalien marginaaleja, jotka muistuttavat, että en ole yksin. Sopeudun digitaalisuuden uusiin muotoihin – rakastan kaikkia Teamsejä ja Zoomeja! – mutta palaan aina juurilleni: loputtomaan ulottuvuudettomaan digitaaliseen tilaan, jossa vain sisimmällä on väliä.
Vakaata ja puhdasta sähköä Suomen
tarpeisiin, pitkälle tulevaisuuteen
Loviisan ydinvoimalaitos
EI TYLSÄÄ HETKEÄ
Katossa roikkuu Jupiter, Saturnus ja ties mitä muita planeettoja. Puisia linnunpönttöjä on monta kerrosta, ja linnuille ruoaksi valmistettuja talipalloja on laitettu seinälle roikkumaan.
Seinällä on myös valokuvakollaasi, joka kertoo tärkeistä tapahtumista. Kuvissa ollaan markkinoilla ja jutellaan kruununprinsessa Victorian kanssa. Seija viimeistelee keskittyneesti ompelemaansa pehmokissaa. Suloinen Nasu nököttää jo valmiina ikkunalaudalla.
Toimeliasta porukkaa
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaispalvelujen Loviisan toimintakeskuksen päivätoimintaryhmässä on toimeliasta porukkaa. Tila keskustassa on viihtyisä, värikylläinen ja suorastaan rönsyilevä.
Ohjaajat Antti Kantola ja Heidi Sinisalo sekä ryhmän yhdeksän jäsentä tulevat töihin yhdeksän aikaan aamulla. Ovenpielessä on taulu, josta näkee mikä päivä, vuodenajan ja säätila on. Niistä sitten keskustellaan päivän alkajaisiksi. Liitutaululle on kirjoitettu päivän ohjelma.
Loviisan päivätoimintaryhmän toimintaan kuuluu taidetta, kulttuuria ja retkiä. Hauskat bingo-, tietovisa- ja levyraatihetket piristävät arkea.
– Antti tai Heidi pitävät meille aamunavauksen, jossa käydään läpi myös kaikkien vastuutehtävät, Patrik Gylling kertoo.
Vaikka Antti ja Heidi ohjaavat päivän kulkua, myös ryhmäläisiä kuunnellaan. Heidän ja ohjaajien välit ovat lämpimät, sen huomaa kaikesta. Etenkin vitsailusta. Ryhmässä nauretaan paljon.
– Minä viihdyn täällä hyvin. On kivat ohjaajat ja työkaverit, Patrik kiittää muidenkin puolesta.
Jos tulee kränää, ohjataan ”kakeen” eli kansliakeskusteluun. Mika Loikala huomauttaa, että ohjaajille saa myös kertoa huolistaan.
– Jos jokin asia painaa mieltä, saa tulla puhumaan. Se on tärkeää, Antti sanoo. ”Kiva tulla töihin”
Tässä ryhmässä ei taida olla tylsää hetkeä. Hauskat bingo-, tietovisa- ja levyraatihetket kuuluvat arkeen.
Loviisan ryhmä on aktiivinen osa kaupungin elämää. Yhdessä mennään päivittäin ulos, ja erilaisia retkiä tehdään paljon. Heidin ja Antin avustuksella ryhmään kuuluvat liikkuvat kävellen, pyörätuolilla tai minibussilla. Käydään harjulla ja Plagenilla. Syödään jätskit torilla ja katsellaan markkinahumua.
– Eilen oltiin elokuvissa. Saimme oman näytöksen Spede-elokuvaan, Patrik kertoo. Retkiä tehdään myös lähikuntiin. Kotkan upeat puistot on koluttu, ja Porvoossakin piipahdettu.
Heidi ja Antti pitävät työstään ryhmän ohjaajina. Heidi kiittää työpariaan ja ryhmän mukavia asiakkaita. Joka päivä on kiva tulla töihin.
– Saamme tehdä niitä asioita, joista itsekin pidämme, Antti lisää.
TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVA ARTO WIIKARI
Patrik Gylling, Heidi Sinisalo, Jari Peräkylä, Guy Ahlberg, Antti Kantola (alhaalla edessä), Mika Loikala ja Seija Rautio viihtyvät päivätoimintaryhmässä.
DANI JA TÄYDELLISEN RISOTON SALAISUUS
Kronanin keittiömestari Dan Björkström paljastaa kotikokeille muutaman risottoniksin. Hänen herkullista tattirisottoaan kannattaa mennä nauttimaan paikan päälle.
Ihanan laiskan jazzin soidessa taustalla keskustelemme ja tuskailen epäonnistuneita risottokokeilujani samalla kun nautin ravintolarisotosta.
– Ensinnäkin on käytettävä oikeaa risottoriisiä. Meillä on käytössä Carnaroli. Toinen tunnettu risottoriisi on Arborio. Nestettä lisätään useassa erässä, ja sitä menee paljon. Jos risottoriisiä on 4 dl, niin nestettä menee noin 1,5 litraa. Jos risotto on kuivaa, se ei maistu.
– Risoton valmistuksessa pitää olla iso kattila tai pannu, jossa riisi kuullotetaan oliiviöljyssä. Myös suola lisätään heti, jotta se imeytyy kunnolla. Kun pannu on kuuma, lisätään valkoviini niin että se haihtuu nopeasti posahtaen. Sitten lisätään sen lisukkeen keitinlientä, jota ollaan laittamassa risottoon.
– Pidän itse myös herne–pekoni risotosta. Silloin käytän herneiden keitinlientä risoton nesteenä. Ei kannata olla liikaa makuja, siitä risotto menee ”tukkoon”. En myöskään suosittele lihaliemikuution käyttämistä. Nestettä lisätään 3-4 erässä, ja risottoa pitää hämmentää säännöllisesti, jotta se saa
”Miten hyvältä voikaan risotto maistua ja lämmittää etenkin syksyllä ja talvella.”
kuohkean rakenteensa. Sitten lisätään lisukkeet. Vasta ihan lopussa voi ja parmesan - ja kas - täydellinen risotto on valmis. Sen valmistukseen menee noin 15 minuuttia.
Isoäidin jalanjäljissä
Danin ”famo” Greta Magnusson – omaa sukuaan Holmström – johdatti pojan ruoanlaiton ääreen. Hänellä oli ensin pieni kahvila keskustan K-Super marketia vastapäätä. Sittemmin hän toimi ravintoloitsijana Kappelissa ja Ziltonissa.
– Pidän ruoanlaitosta. Se on tärkeä edellytys työssä, joka on fyysisesti raskasta, usein iltapainotteista ja paineista. Suhtaudun ruuanlaittoon intohimolla, mutta en liian vakavasti, sillä muuten voi palaa lop-
puun. Meillä ainakin hurtti huumori keittiössä auttaa.
Iso osa keittiömestarin työstä liittyy tilausten tekemiseen, menekin laskemiseen sekä hävikin estämiseen. Ja tietysti myös ruokalistan laatimiseen.
– Onneksi meillä on vielä neljä vuodenaikaa. Niistä saa inspiraatiota uusien annosten kehittämiseen.
Perhe ymmärtää
Perheenjäsenten tuki on tärkeää keittiömestarin työssä. Epäsäännölliset työajat ja illat poissa kotoa vaativat myös heiltä osansa.
– Onneksi minulla on vaimo, joka ymmärtää, että rakastan työtäni, jossa viihdyn ja jota haluan tehdä.
Dan työskenteli 16 vuotta Helsingin isoissa ja pienissä ravintoloissa, kunnes muutti takaisin Loviisaan, jossa työskentelee lempiammatissaan, hyvän ruoan parissa.
– Nuoria hakeutuu alalle nykyään vähemmän. Ehkä se johtuu palkkatasosta tai työn raskaudesta, en tiedä. Itse saan kiksit onnistumisista. Jokainen kiitos on kuin palkinto. Se lämmittää – ja meillä kiitokset tulevat poikkeuksetta perille tänne keittiöön. Se on aito ilonaiheen hetki.
TEKSTI PÄIVI AHVONEN KUVA ARTO WIIKARI
Vastuullista viestintää.
Aikakaus- ja asiakaslehdet | Vuosikertomukset ja muut julkaisut
Viestintäprojektit | Digitaaliset työt | Tilasuunnittelut | Palvelumuotoilu
creativepeak.fi
PAREMPAA EI OLE… Puolukkaa
TEKSTI REIJA KOKKOLA
...Mutta kun puolukka puhuttelee, voi käydä köpelösti!
Oma maa mansikka, muu maa mustikka. Posket ovat punaiset kuin… omenalla!
Missä on luurannut puolukka, kun sanontoja on syntynyt? Joku ehkä muistaa puolukan pyörimiseen liittyvän kansanviisauden, mutta muuten tuo metsiemme supertähti, Suomen tärkein luonnonmarja loistaa poissaolollaan sananparsia etsittäessä. No sentään Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen tuutulaulussa menninkäisen posket on tehty puolukasta!
Suomen luonnossa kasvaa 37 luonnonvaraista syötävää marjaa, joista kahta-
kymmentä hyödynnetään ravintokäyttöön. Kuivien kangasmetsien herkku, puolukka, loistaa näistä punaisimpana.
Tertuissa kasvavan marjan poimimisesta tulee mieleen lypsäminen, tai sitten ei. Ollaan kuitenkin matalalla ja käteen ropisee kerralla mukava saalis. Onhan se eri juttu kuin nyppiä mustikoita marja kerrallaan tai raapiutua tyrnipuskan keskellä.
Kannattaisi kerätä koriin terveysvaikutuksiltaan huippuravinnoksi luokiteltua puolukkaa. Se sisältää A-, C-, K- ja D-vitamiineja sekä niiden lisäksi kuutta eri B-vitamiinia. Kivennäisaineitakin on pitkä lista, ja kuitupitoisena se hellii vatsaa. Puolukkaa syömällä tuet maksan, sapen ja vatsan toimintaa, ja samalla voit torjua munuaisten ja virtsateiden tulehduksia. Laimeana mehu-
na nautittu supermarja voi laskea verenpainetta.
Ilmeisesti monet metsän eläimet ovat tietoisia tästä, sillä puolukoita nauttivat linnut, mäyrät, metsähiiret ja myyrät sekä tietenkin karhut. Vaikka karhu onnistuu lihottamaan itsensä puolukoilla talviteloille, ei ihminen puolukkaa syömällä liho. Sadassa grammassa on kilokaloreita 56, ja syömällä päivittäin pari desiä puolukkaa keho saa kaikki terveyshyödyt.
Mutta miten kävikään Kalevalan Marjatalle? Piika oli metsässä paimenessa, kun puolukka alkoi puhutella häntä. Syötyään puolukan Marjatta tuli raskaaksi ja pyöräytti aviottoman pojan. Sitä tietenkin paheksuttiin. Jos siis metsässä puolukka puhuttelee sinua, ole varovainen!
Kuvia Galapagossaarilta, viherkasveja, kameroita lisävarusteineen ja muusikoiden muotokuvia - näiden keskellä istuu Finlands Natur -aikakauslehden päätoimittaja Magnus Östman. Nyt puhe on kuitenkin vähän muusta, monelle loviisalaisellekin tutusta aiheesta, lintujen talviruokinnasta.
Biologi
KIINNOSTUI LINTUJEN TALVIRUOKINNASTA
TEKSTI TUA LINDHOLM-BLOMFELT KUVA ARTO WIIKARI
Biologi Magnus Östman kertoo, että lintujen talviruokinta on edistänyt sinitiaiskannan kasvamista ja sitä, että mustarastas talvehtii Suomessa.
Hän korostaa, että talviruokintaan pitää sitoutua pitkäjänteisesti.
– Sitä ei voi yhtäkkiä lopettaa kuin poikkeustapauksissa, esimerkiksi silloin kun ruokinta-automaatti houkuttelee rottia pihapiiriin tai linnut alkavat käyttäytyä apaattisesti. Silloin ruokinta-alue on puhdistettava ja pidett-
Ruokinta on hyvä aloittaa heti
pakkasten alettua ja kun maa peittyy lumeen. Ruokintaa jatketaan sitten kevääseen asti, kunnes maa on paljas.
ävä tyhjillään jonkin aikaa.
Ruokinta on hyvä aloittaa heti pakkasten alettua ja kun maa peittyy lumeen. Ruokintaa jatketaan sitten kevääseen asti, kunnes maa on paljas.
– Ruokinta-automaatin voi sijoittaa vaikkapa metsän reunaan, tar peeksi kauas talon ikkunoista. Ja hyvä, kun lähellä on pensaita, joiden siimekseen pikkulinnut voivat piiloutua vaaran uhatessa.
Tarjoa ravinteikasta ruokaa
Hyvää ravintoa ovat kuoritut auringonkukansiemenet tai murskatut maapähkinät.
– Erityisen ravinteikkaita ovat auringonkukansiemenet. Kuorelliset ovat halvempia, mutta niissä on se huono puoli, että lintujen energia kuluu niitä avatessa, Östman tietää.
Myös rasvatangot ovat oivallinen valinta lintujen ruokintaan. Verkkopussi pitää kuitenkin ensin poistaa, muuten pikkulinnut voivat takertua verkkoon.
Pidä ruokintapaikka siistinä
Lintujen ruokintalaitteita ja lintulautoja on monenlaisia. Östman suosittelee ruokinta-automaatteja. Silloin lintujen uloste ei pääse kosketuksiin ruoan kanssa ja taudit pysyvät loitolla.
– Ruokinta-automaatit kannattaa täyttää ja puhdistaa hanskat kädessä ja pestä sen jälkeen kädet joka kerta huolellisesti, hän muistuttaa.
Mutta vaikka kuinka pitäisi ruokailupaikan siistinä, aina jotain putoaa maahan.
– Onneksi siinä on se hyvä puoli, että on lintulajeja, jotka eivät ole niin ketteriä, että pystyisivät tasapainoilemaan automaateilla.
Haddomista kotoisin oleva, Tesjoella asuva Magnus Östman kiinnostui luonnosta ja ympäristöstä perhoskeräilyn kautta 1970-luvun alussa. Hän hoitaa vieläkin kahta Suomen ympäristökeskuksen perhosvalorysää. Östman valokuvaa maisemia, nisäkkäitä, lintuja, hyönteisiä ja kasveja.
Työ Finlands Natur -lehdessä alkoi syksyllä 1997. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti kertoo luontokokemuksista, tuoreista tutkimuksista ja ekologisesti kestävästä elämäntavasta.
Yksi luontokokemus vuosien takaa on jäänyt Östmanille erityisesti mieleen.
– Telttailimme porukalla Hamnskärin pienellä tuulen pieksemällä ulkosaarella aina toukokuun loppupuolella. Kännyköitä ei tietenkään siihen aikaan ollut, vaan saimme olla täysin luonnon rauhassa. Siitä jäi mahtavia muistoja, eikä vain arktisten lintujen muuton seuraamisesta, vaan myös leirielämästä ja valokuvaamisesta.
Biologen
SOM MATAR FÅGLAR OM VINTERN
Bland naturbilder
från Galapagosöarna, grönväxter, kameror plus tillbehör och musikerporträtt
sitter chefredaktören för Finlands Natur, Magnus Östman. Vi ska tala om något bekant för mången Lovisabo, nämligen småfåglarnas vintermatning.
Biologen Magnus Östman berättar att tack vare vintermatning har till exempel blåmesbeståndet ökat och koltrasten haft möjlighet att övervintra i Finland. Han poängterar att vintermatning är något man ska binda sig till på lång sikt.
– Man kan inte mitt i allt upphöra med det, endast i undantagsfall, till exempel då om matningsstället lockar till sig råttor eller om apatiska fåglar börjar synas till. Då måste matautomaterna och matningsstället putsas upp och låta stå tomt ett tag.
Matningen påbörjas då minusgraderna dyker upp och marken täcks av snö och pågår ända till våren, tills marken är bar.
– Ställ matautomaten till exempel i ett skogsbryn, tillräckligt långt från fönster. Nära bör finnas träd, buskar så det finns gömställen för de små om en fara dyker upp.
Bjud på näringsrik mat
Bra föda är skalade solrosfrön eller krossade jordnötter.
– Det som nu framför allt är energirikt är
Matningen påbörjas då minusgraderna dyker
upp och marken täcks av snö och pågår ända till våren, tills marken är bar.
solrosfrön. De icke skalade är billigare men de har då den nackdelen att fåglarna måste lägga ner mycket energi på att öppna varje frö, vet Östman.
Också fettstänger är näringsrika. Nätpåsen ska helst avlägsnas innan på grund av risken att fåglarna fastnar i nätet och inte kommer loss. Stången kan till exempel pressas in i en metallautomat.
Håll matplatsen ren
Det lönar sig att bjuda maten från automater som hindrar den från att blandas med fåglarnas avföring. Då hålls sjukdomar borta.
– Det lönar sig att fylla och putsa matautomaterna med handskar på eller om man är utan ska händerna tvättas ordentligt efteråt.
Dock hamnar alltid någonting på marken.
– Det är ju å andra sidan bra för det finns ju fågelarter som gärna kommer till matningen men som inte är så vigulanta att de kan balansera på en automat, konstaterar Östman.
På vardera sida om linsen
Magnus Östman är hemma från Haddom och bor nu i Tessjö. Han blev intresserad av natur och miljö via fjärilssamling i början av 1970-talet. Han sköter fortfarande två av Finlands miljöcentrals fjärilsljusfällor. Östman fotograferar allt från landskap till djur, fåglar, insekter och växter.
Karriären på Finlands Natur inleddes redan hösten 1997. Tidskriften utkommer fyra gånger om året och där kan du läsa om naturupplevelser, färsk forskning och hållbar livsstil.
En naturupplevelse från år tillbaka har speciellt blivit i Östmans minne.
– Vi var ett gäng som tältade på Hamnskär, en vindpinad ö ut i yttersta skärgården, alltid någon vecka i slutet av maj. Det fanns inga mobiltelefoner då utan vi fick leva ostörda i naturen. Det gav fina minnen. Inte endast det att vi fick följa med den arktiska fågelflyttningen, utan också lägerlivet och fotograferingen.
Tiesitkö?
• Kuivata tai pakasta pihlajanmarjoja linnuille syksyllä.
• Tee rasvaherkkuja muottiin sulatetusta rasvasta ja eri siemenistä ja pähkinöistä.
• Älä koskaan ruoki homeisella, maustetulla tai suolaisella, ei myöskään kinkkurasvalla tai vettyneillä kaurahiutaleilla!
• Leipä ei ole ravinteikasta.
• Pidä mielellään esillä hienoa hiekkaa linnuille.
• Älä käytä kyllästettyä puuta, jos teet oman ruokinta-automaatin.
• Älä ruoki lintuja muulloin kuin talvella.
• Lintujen talviruokinta on harvoin pääsyy rottien esiintymiseen.
Tarkemmat ohjeet: birdlife.fi
Visste du?
• Samla rönnbär åt fåglarna på hösten och torka eller frys dem.
• Gör eget fettgodis i en form av smält fett och olika frön och nötter.
• Mata inte med mögligt, kryddat eller saltigt, ej heller med skinkfett eller blötlagda havreflingor! Bröd är inte näringsrikt.
• Ha gärna fint sand framme åt fåglarna.
• Använd ej impregnerat trä ifall du bygger en egen matningsautomat.
• Det rekommenderas att endast mata fåglar om vintern.
• Vintermatning av fåglar är sällan huvudorsaken till förekomsten av råttor.
Lintujen herkkukahvikuppi
Tarvitset:
• Kookosrasvaa
• Rypsiöljyä alle 1/3 kookosrasvan määrästä (pelkkä kookosrasva voi pakkasella kovettua liikaa)
• Suolaamattomia ja maustamattomia siemeniä ja pähkinöitä
• Lisää halutessasi marjoja
• Korvallisen kupin
• Tikun
• Narun luonnonmateriaalista
• Maalarinteippiä
Tee näin:
• Sulata kookosrasva.
• Teippaa tikku kupin sisäpuolelle korvaa vastapäätä (niin että teipin saa pois jälkeenpäin).
• Täytä kuppi siemenillä, pähkinöillä ja marjoilla. Sekoita.
• Kaada sulanut rasvaseos kuppiin.
• Anna jähmettyä.
• Poista maalarinteippi.
• Solmi naru kupin korvaan.
• Ripusta ulos.
Noggrannare information på birdlife.fi
SURFA PUDER!
Solen klättrar upp över Lovisaviken. Två örnar glider över Kasaberget. Det har snöat hela natten och djupa drivor täcker åsen. Sådana dagar är mera sällsynta än regnbågar och norrsken – och om det råkar bli en sådan dag är det bäst att skjuta upp alla andra projekt och ge sig ut på puderjakt.
För att surfa på snön behöver du nästan ingenting. Utrustningen är minimal. Det enda du behöver är en enkel bräda, en så kallad powder surfer – och mjuka dyner av snö. Här är det back to basics som gäller: tillbaka till snowboardingens rötter.
Puderbrädan är inspirerad av surfbrädan, snowboarden och skateboarden. Precis som surfbrädan och skateboarden saknar den bindningar. Det handlar alltså om balans, flow och känsla – att känna terrängen man glider över.
Det viktigaste är snön. Det går inte att surfa på hård snö, eftersom brädorna inte har metallkanter. På hård snö ökar farten våldsamt, det blir en överlevnadskamp och elegansen dör. Snön måste vara djup och mjuk, helst puder. Pudersnö uppstår bara under vissa förhållanden. Ju kallare det är då snön faller, desto fluffigare blir snön, och fluff är puder – ju fluffigare snö desto bättre att surfa.
Precis som i snowboarding handlar det om att stilfullt glida nerför en snö-
täckt backe. I snowboardingen satsar man på fart och luftiga trick, medan surfaren koncentrerar sig på finess. Få upp farten, håll den, surfa runt hindren i terrängen – som träd och stenar – gör det med stil.
Det handlar alltså om elegans och terrängkännedom – att blicka ut över landskapet, föreställa sig en vacker linje och att sedan försöka teckna linjen i snön med brädan – fantisera att snön är som vågor på havet, att vinterkläderna är en våtdräkt, att Lovisa är Hawaij. En pudersurfare surfar på snön ungefär på samma sätt som en surfare surfar på vågor. En del av pionjärerna var just surfare.
OUTDOOR SNOW
Det behövs upptäckarlust också, eftersom de bästa platserna och förhållandena för snösurfing kräver upptäcktsfärder i hemskogarna. De bästa platserna är förstås hemliga, men heta tips är Kasaberget och Uvberget, åsen funkar också fint för träning.
Med brädan fastspänd i ryggsäcken och händerna fria är det bara att kravla sig upp för backar som ser lovande ut. Surfingen är ett perfekt sätt att upptäcka naturen.
Snösurfingen kräver inte stora berg och funkar utmärkt i den kuperade terrängen i Lovisa. Det räcker att få in några djupa svängar i den orörda snön, klättra upp, surfa igen. Allt som blir kvar är några vackra linjer i snön, tills de försvinner med vinden.
BOSSE SNOW SURFOING PANKISTA
TEXT BOSSE HELLSTEN BILD JUHA-PEKKA PALASMAA
Alla faller.
Ingen lär sig surfa
utan att falla.
En enkel bräda, oftast tillverkad av trä. Modellerna som kostar knappt 200 euro fungerar bra. Det finns mycket dyrare modeller.
Ryggsäck att spänna fast brädan i.
SURFING
Höga vinterskor, typ stövlar. Det finns skor för snösurfing, men du klarar dig utan.
Hjälm kan vara bra, eftersom stenar och fallna träd kan ligga gömda under den mjuka snön.
Östnyländska dialektord
Vi har samlat Östnylands läsares favoriter till alldeles unika östnyländska produkter, perfekta hemma hos dig, eller som gåva. Du kan köpa produkterna på ÖN:s kontor på Lundagatan 8, Borgå. Produkterna finns även nu att köpa i Café & Butik Kronan i Köpcentret Galleria, Lovisa. Vi finns på Borgå jultorg 26.11.
Tubhalsduk 9,90 €
Reflekterande
ryggsäck 16,90 €
Affisch 17,90 €
Mugg 18,90 €
Tygkasse 19,90 €
Sittunderlag 19,90 €
Mössa 19,90 €
Förkläde 24,90 €
Köp nu!
ostnyland.fi/shop
Benny Ekman
Man växer in i det, vänjer sig och till slut känns det jättebra!
Lovisas metallkonstnär
Jag har varit nästan 40 år på branschen, började 1986. Arbetsbilden var en helt annan då, man var ju en hel del ut på fältet. Det var inte alltid så givande där ute i regnet. Men då metallstommen på byggnader byttes ut mot betongelement så blev det mindre fältarbete i regn. Mina jobb nu är till en 80 procent sådana att det är jag själv
som får planera och fundera ut och se till att fixa det så att det fungerar. Till exempel fick jag restaurera Stor-Sarvlaks slottsport från 1700-talet. Den är inte svetsad utan där har använts värmefogning och nitar. Det var inget enkelt jobb att hedra ursprunget.
Det här med elektrodsvetsning ut på fältet har ju tyvärr börjat bli bort helt och hållet. I skolan lärs endast svetsning med MIG.
MIG-svetsning är svagare, med elektroder blir det starkt.
Mitt drömyrke var bilmontör men jag blev i familjeföretaget, så det blev yrkesexamen i metall i stället. Man växer in i det, vänjer sig och till slut känns det jättebra! Det ger ganska mycket och jag trivs så bra att jag inte ens behöver så mycket semester. Om man njuter av det man gör så är det nästan som att ha ledigt.
JOULUPUKKI, JOULUPUKKI…
Joulupukin esikuva – Myran piispa Pyhä Nikolaus – juontuu aina 300-luvulle asti. Suomeen pukki saapui Keski-Euroopasta Ruotsin kautta paljon myöhemmin ja oli aluksi olemukseltaan vaatimaton ja harmaa.
Punaisen nutun pukki sai vasta 1930-luvulla.
Suomenkielinen nimi tulee perinteisistä kekripukeista tai nuuttipukeista. Nämä pukit eivät tosin olleet kovinkaan hurmaavia hahmoja, vaikka joskus antoivatkin lahjoja. Enimmäkseen he taisivat kerjätä tai ryypätä.
Sarita Pihtsalmi opiskeli ekokampaajaksi.
Samalla säilyi lauluääni.
LUONNOLLISESTI KAUNISTA
Ekokampaamo Indryanissa tuoksuvat vienosti eteeriset öljyt, joita ekokampaamossa käytetään hiusten ja hiuspohjan hoidossa. Kylmää kliinisyyttä on vältelty, sillä kaunis keltainen seinäpinta kohdevaloineen luo lämpimän ja levollisen tunnelman.
Indryanissa on parturi-kampaamon lisäksi myös muita palveluita, kuten intialaista päähierontaa, akupunktiota ja shiatsu-hierontaa. Pihtsalmi kertoo olevansa suomenkielisenä arka käyttämään ruotsia, mutta kollega palvelee molemmilla kielillä. – Täällä sekoitetaan kieliä ihan sujuvasti, eikä väärinkäsityksiä asiakkaan toiveista pääse syntymään, Pihtsalmi hymyilee.
Indryan on sanskriittia ja tarkoittaa parantumista. Laulajanakin tunnettu Sarita Pihtsalmi opiskeli ekokampaajaksi sairastuttuaan.
TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVA ARTO WIIKARI
Ekologisilla väreillä kauniita raitoja
Indryan on sanskriittia ja tarkoittaa parantumista. Laulajanakin tunnettu Sarita Pihtsalmi opiskeli ekokampaajaksi sairastuttuaan.
– Alun perin olin ammatiltani parturi. Vuonna 2013 sairastuin altistuttuani synteettisille aineille. Sain allergisia oireita, kuten astmaa. Iho-oireita ei ollut, mutta muuten voin niin huonosti, että minun oli pakko lopettaa kemikaalien käsittely.
Sairastuttuaan hän aloitti Prakticumissa vuoden kestävän ekokampaajaopiskelun oppisopimuksella. Indryanissa käytetäänkin vain ekologisia tuotteita. Hiukset värjätään luonnonmukaisesti, jolloin lopputulos on elävä ja luonnollinen. Myös hiusten vaalennus onnistuu savivaalennuksella. Luonnonväreillä saa monenlaisia sävyjä aikaan, ja harmaita hiuksia Pihtsalmi suorastaan rakastaa.
– Niiden värjääminen ekologisilla väreillä on palkitsevaa, sillä harmaista tulee hiukseen luonnollisia ja kauniita raitoja.
Laulamisesta voimaa ja iloa
Kun allergiat romahduttivat Pihtsalmen keuhkot, hän huolestui. Myös jatkuva väsymys painoi. – Keuhkot yksinkertaisesti väsähtivät. Tulin yliherkäksi monille aineille, mutta myös homeelle. Edelleen aistin homeen hyvin herkästi, hän kertoo.
Toipuminen kesti pitkään. Onneksi keuhkot säilyttivät voimansa, eikä hänen tarvinnut jättää rakasta harrastustaan, laulamista. Pihtsalmi onkin tuttu esiintyjä loviisalaisille häissä, hautajaisissa ja muissa tilaisuuksissa.
– Olen joskus laulanut rajumpaakin rokkia, mutta nykyään esitän lähinnä covereita. Esiintyessäni pääsen irti arjesta ja saan tuulettaa tunteitani.
Viime talvena loviisalaiset jännittivät, kun oman kaupungin laulaja pääsi Voice of Finland -laulukilpailussa laulamaan televisioyleisölle. Esitys meni mainiosti, mutta kyllä jännitys ennen sitä sai Pihtsalmen sydämen pamppailemaan.
Mitä jos mokaan? Jos unohdan sanat?
– Olihan se jännittävä kokemus! Oli hienoa nähdä, miten ohjelmaa tehtiin ja miten ohjaajat toimivat. Yleisö oli siellä jossain kaukana, ja bändikin takana. Mutta hieno kokemus sekin!
TEKSTI PÄIVI AHVONEN KUVA ARTO WIIKARI KUVAUSJÄRJESTELY HANNA NEUVONEN
Kovin on hiljaista ja vakavaksi
vetää. Eikä tämä mikään naurun asia olekaan. Sillä nyt ollaan Pikkukaupunki-lehden skumppapruuvissa.
Skumppaa HÖGANÅSISSA!
Arvovaltaisen kuohuviiniraadin muodostivat metsäkoneyrittäjä Lasse Högdal, metsäkonekuljettaja Pekka Högdal, kuorma-auton kuljettaja Marko Selin sekä kuorma-autoilija Mikki Sundgren . Tukijoukoissa olivat koirat Nooa ja Nicke.
Alle 20 euroa maksavat kuivat kuohuviinit haettiin Loviisan Alkosta. Ne maisteltiin, kuten aina pruuveissa, sokkona: pullot oli peitetty ja numeroitu. Mukana oli niin cavaa, crémantia, proseccoa kuin muitakin, yhteensä kuusi kuohuviinejä.
Testaajat saivat kuvailla juomia vapaasti omin sanoin, ja lopuksi seurasi vaikein osuus - kouluarvosanan antaminen.
Kommentit sai esittää reippaasti, kuten aina.
1. Le Contesse Prosecco Brut Organic Miehet kiinnittivät ensimmäiseksi huomion kuohuviinin väriin ja totesivat tämän proseccon ykskantaan kellertäväksi. Lasse luonnehti sitä kuulaaksi, kuohuvaksi ja keskisyväksi - jopa melko voimakkaaksi. Happamasta tuoksusta oltiin samaa mieltä.
Nooa & Nicke :
”Ai jag smaka inga vitonen då ja lukta bara. Trean var sån som inga kupli då.
Ganska lika, vad det fyran som har inga kuplan?”
Pekka totesi olevansa tässä vaiheessa pruuvia vähän epävarma arviostaan.
– Mielipiteeni varmaan muuttuu sitten kun on maistellut useampia juomia. Mutta jotenkin paha jälkimaku tässä oli.
2. Ballet Carte Noire Organic Brut
Kaadoimme laseihin toisen kuohuvan eli
Ballet Carte Noire Organic Brutin, ja kes-
Marko:
”en tämän maistelun perusteella kyllä Alkoon lähtisi.”
Mikki:
”No nyt on lantainen, jag tänker skriva det!”
kustelu sai lisää vauhtia.
– Ihan saman värinen kuin ensimmäinenkin, tuli miehiltä kuin yhdestä suusta.
Hämmentyneitä katseita ja hiljaista maistelua… Pekka totesi, että maisteleminen on kirjoittamista helpompaa.
Kaadetaanpas lisää, sanoi kuvausjärjestelijä, ja niin saimme kolmannen skumpan kehiin.
3. Stift Klosterneuburg Mathäi Brut
Nyt tuli eloa tupaan!
– Färin e nästan sama i tvåan, totesi Mikki.
– Ensimmäinen kupli kyllä enemmän, kontrasi Marko.
Markon mielestä kolmonen maistui suorastaan pahalta, ja Pekka hämmästeli, miksi se on niin kuplaton.
– Ikään kuin pullo olisi ollut päivän
lasse:
”Kirkas olemus ja maku kuivan hyvä.”
Ihanat puitteet
Pernajan kirkonkylällä harjun laella sijaitsevan Höganåsin seuratalon upeat puitteet olivat kuin luotuja kuohuviinipruuville.
Ikkunasta näkee Pernajanlahdelle asti, ja korkeutta salissa on varmaan kymmenen metriä. Ajatella, että tällaisia uskomattoman hienoja taloja on joskus rakennettu yhteisiksi tiloiksi talkoovoimin!
Höganåsin seurataloa ylläpitää Hembygdens Vänner i Pernå -yhdistys. – Taloa voi vuokrata juhliin ja tapahtumiin. Erityisesti huutokaupat ovat suosittuja, kertoi pruuvia emännöinyt Heidi Rosenblad
Pekka:
”Haiskahtaa viemärille. Kuin joku olisi tyhjentänyt paskakaivon.”
auki. Mutta kaikkihan nämä ovat saman värisiä.
Sitä samaa muutkin hämmästelivät. Lassen mielestä Mathäi tuoksui vähän puulle.
– Jopa tunkkaiselta, eikä jälkimaku ole hyvä.
4. Roger Goulart Organic Reserva Cava Brut 2019
Mikin mielestä tämä juoma kuohahtaa kivasti suussa.
– Se on kirkas ja kuiva ja jälkimaku hapan.
Markosta se tuoksui kukalle.
– Kaikki kuohuviinit maistuvat varmaan lopuksi hyviltä, hän jatkoi samaan hengenvetoon.
Pekka aisti nelosessa neutraalin jälkimaun. Lasse yhtyi kuvaukseen.
– Kirkas olemus ja maku kuivan hyvä, eikä jälkimakukaan hassumpi.
5. Maison du Vin Crémant de Loire Brut
– No nyt on lantainen, jag tänker skriva det, huudahti Mikki.
– Maalaistuoksu. Mausta en heti pääse perille, joten tätä täytyy maistaa vähän lisää.
Pekka oli vähän suorapuheisempi:
– Haiskahtaa viemärille. Kuin joku olisi tyhjentänyt paskakaivon.
Marko taas ihmetteli, onko hänen ne-
nässään jotain vikaa, kun tämä juoma ei edes tuoksu.
Lasse totesi maun olevan kuivahkon pistävä.
Tämä kuohuviini kirvoitti vauhdikkaan keskustelun, jossa kirjuri ei meinannut pysyä mukana. Kuvausjärjestelijälläkin meni yksi täyttö väärään lasiin – sillä seurauksella että se kaadettiin lavuaarin. Rikokseksi tuo luokiteltiin.
6. Lindauer Special Reserve Blanc de Blancs Brut
Viimeiseen eli kuudenteen siirryttäessä pruuvi vain parani, sillä nyt päästiin vertaamaan kaikkia juomia keskenään.
Mikki totesi kutosen olevan kivasti kupliva.
Le Contesse Prosecco
Klosterneuburg Mathäi
Maison du Vin Crémant de Loire Brut 15,90 e 11.5%
Kuinkas sitten kävikään?
Voittaja 30 pisteellä oli prosecco. Hyvä kakkonen 27 pisteellä oli Creme Roger Coulart. Pruuvin häntäpään kuohuviinit saivat 20-22 pistettä.
Lindauer kolahti tähän raatiin huonoimmin, vaikka se on useasti valittu vuoden kuohuviiniksi.
– Tuoksukin on miedon hedelmäinen, mutta en silti oikein tähän syty.
Markon mielestä siinä on paha jälkimaku. Pekka taas piti sitä liian hapokkaana ja Lasse tunkkaisena.
Hyvä seura kruunaa kuohun
Kun kaikki kuusi kuohuvaa olivat lasissa, miehet totesivat, että väri on niissä kaikissa samankaltainen, mutta maultaan ne kyllä erottuvat toisistaan.
Vaikea niitä on laittaa paremmuusjärjestykseen!
Marko arveli, ettei hän tämän maistelun perusteella kyllä Alkoon lähtisi.
– Kutonen on silti ihan jees, eikä ykkönenkään paha ole, Pekka vastasi.
Kaikkia kuohuviinejä sai vielä maistella, jolloin Pekka tuskaili kutosen kanssa.
– Se ei oikein halua jutella minulle.
Lassen suussa yksikään juoma ei enää tässä vaiheessa maistunut huonolta – jopa kutonen miellytti, kun työnsi nenän lasiin.
Yksissä tuumin päädyttiinkin siihen, että mukava tilaisuus ja miellyttävä seura tekevät juomasta kuin juomasta hyvän.
– Ei tulisi mieleenkään lannoitettu pelto! Pruuvin päätyttyä koko porukka jatkoi rentoa iltapäivää pizzan merkeissä.
L a i va s il t a 1 , S u o l a t o r i krinti krinti_lovisa t e l 04 0 - 545 806 2 Koneurakointi | Maskinentreprenad
|
16.3.-13.4.2024 kino Marilyn
Lähtisitkö silloin kanssani dyyneille?
Peter Skog | 044 502 4438 | Ki-Sko Ky
Etsinkö juuri sinua temmeltämään öitä kanssani? Etsisimme yhdessä hedelmiä ja heinäsirkkoja, kaivaisimme tunneleita, venyttäisimme poskipussimme ääriimilleen ja suuntaisimme aavikon reunalle asti tähtitaivaalle katsoen. Jos tulevaisuus vikkeläliikkeisen uroksen kanssa kiinnostaa, kirjoita! Mitä leveämmät posket, sen parempi. Vastaukset toimitukseen nimimerkille ”Ei jyrsijäkammoisille”
Kahvila-Ravintola Laivasilta toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2024!
CaféRestaurang Skeppsbron önskar god jul och gott nytt år 2024!
| www.cdfastfood.fi
Kahvila-Ravintola Laivasilta
Ota yhteyttä!
tiimi, joka on enemmän kuin osiensa summa.
Me cursorilaiset palvelemme monipuolisesti yrityksen perustajia, yrittäjiä, liiketoiminnan kehittäjiä, yrityksiä, kotimaisia ja kansainvälisiä investoijia sekä muita toimijoita. Matkailun asiantuntijamme taitavat niin ammattilaistyön, kokousmatkailun, kestävän matkailun, digi- ja sisältömarkkinoinnin, sisällöntuotannon, media- ja hanketyön kuin luonto- ja elokuvamatkailunkin.
Tavoitteenamme on, että koko seutu puhaltaa yhteen hiileen ja alueen elinvoima vahvistuu entisestään. Tämän tiimin ääni kantaa lähelle ja kauas – onhan hyppysissämme aikamoinen timantti, Loviisa ja Kotkan-Haminan seutu!
Heartful Hatha, alkeiskurssi | UUSI, muista ilmoittautua
Ke 17.00–17.50
Kakut arkeen & juhlaan Cake it easy! yoga by the sea
Pilates, jatko (jatkuu 21.2.) | KURSSI, muista ilmoittautua
Ke 18.00–19.00
Flow Yoga, jatko (jatkuu 21.2.) | WALK-IN
To 18.15–19.30
Heartful Hatha, jatko
| WALK-IN
Seuraa YogaLoviisa FB-ryhmää ajankohtaisista muutoksista ja ylimääräisistä tunneista. Keväällä starttaa uusi pilates alkeet ryhmä ja joogan aamutunnit jatkavat taas! yogaloviisa.fi
Viikonlopun tunnit (pe, la & su) vaihtelevat ja niistä ilmoitetaan erikseen omissa kanavissamme. Maksuvälineinä käyvät opettajasta riippuen MobilePay, käteinen, Smartum-setelit ja SmartumPay, E-passi, Edenred ja Tyky+
YOGA LOVIISA
Flow, yin, hatha & therapeutics
Ota ja jätä -kontti nyt myös Loviisan jäteasemalla! Ge och tacontainern nu även på Lovisa avfallsstation!
Töppöset jalkaan ja joogahallille!
Ota tarvitsemasi tavara kierrätyskontista. Jätä ehjä, mutta tarpeeton konttiin. Lue lisää: rosknroll.fi/ota-ja-jata-kontit
Ta det du behöver ur containern. Ge hela och onödiga saker, lämna dem i containern.
Outlet Tykistökatu 2, Loviisa | Flagship Kluuvikatu 4, Helsinki Aukioloajat netissä | Öppethållningstider på webbsidan WWW.GEMMI.FI
Pettääkö puolisosi?
Tekikö naapurisi vakuutuspetoksen?
Selvitämme hankalimmatkin tapaukset!
• Uskottomuus
• Omaisuusrikokset
• Kadonneet henkilöt
• Peiteoperaatiot
• Valheenpaljastustestit
Strömfors Bed & Bistro sijaitsee keskellä idyllistä ruukkikylää. Hotelli tarjoaa kiireettömän majoituspaikan tilavissa huoneissa ympäri vuoden. Ravintola palvelee kesällä joka päivä ja talvella tilauksesta. Tarjoamme bistron hengessä huolella tehtyä, mutkatonta lähiruokaa. Tunnelmallisessa kartanossa voitte järjestää myös pienet ja suuret kokoukset tai yksityistilaisuudet.
Ruukin alueella on tarjolla monipuolisesti aktiviteetteja ja ohjelman järjestämisessä apuna on kattava yhteistyökumppaneiden verkosto.
PALAUTA
MIELENRAUHASI. OTA YHTEYTTÄ. Puhelinkonsultaatiomme on aina maksutonta!
KAUPPAKESKUS PASAATI
Yhdessä parhaimmillaan.
Pasaati on aina paikallaan ja toivottaa tervetulleeksi nauttimaan lämpimästä tunnelmasta.
Saman katon alta löydät yli 65 liikettä ja palvelua.
Puomiton Toriparkki sijaitsee Pasaatin yhteydessä, ja sieltä on katettu yhteys suoraan kauppakeskukseen.
Yli 10 kahvilaa ja ravintolaa tarjoavat lämpöisen ja mukavan tauon.
Leikkipaikka ja lastenhoitohuone tarjoavat pikkuväelle mukavan leikkihetken kurjemmallakin talvisäällä.
Kauppakeskus on esteetön.
Jouluilo asuu pienissä hetkissä
PASAATIN VALIKOIMASTA LÖYDÄT AIKAA
KESTÄVÄT LAHJAT MONENLAISILLE
SAAJILLE. MEILLE RANTAUTUU JOULUNA
MYÖS MM. POP UP -MYYMÄLÖITÄ JA
HYVÄÄ TEKEVÄ JOULUPUU-KERÄYS.
pasaati.fi
Keskuskatu 10, 48100 Kotka
Avoinna: ma–pe 7–21, la 7–18, su 12–18 (Osalla liikkeistä lyhyemmät aukioloajat)
Pasaatissa tapahtuu läpi vuoden! Seuraa somessa
MAALAUS AP
Lokakaivojen tyhjennys 040 912 8117
Viemäreiden kuvaus, viemäreiden avaus 050 3130729
Maalaukset Laatoitukset ym. Rakennusalan työt
Pitkäniemenkaari 5, Valko
Städar och putsar – Siivoo ja putsaa www.lukusund.fi
WELLBEING
Caring your beauty, body and soul asianajajat, advokater
Nina Antas
Stefan Andersson
+358-45-2707001
+358-400-493230
www.advolaw.fi
ESPANJASSA - I SPANIEN
Fenno Ley Abogados www.fennoley.com
MÖKKI- & KOTISIIVOUKSET mantereella ja Pernajan saaristossa
PUUTARHANHOITO esim. nurmikonleikkaus ja haravointi
OPASTUKSET
Loviisassa ja Porvoossa Teemoina kieltolaki, puutarhat ja puistot, kaupunkikierros ym. Suomeksi ja ruotsiksi, myös räätälöidyt aiheet.
NYA APOTEKET I LOVISA betjänar dig i S-markets lokaliteter. Tillgänglig passage till vårt rymliga apotek.
Apotekare Mikko Tainio med besättning önskar dig hjärtligt välkommen!
Neuvomme molemmilla kotimaisilla kielilla!
Vi ger rad pa bada inhemska spraken!
Löydätkö oman ammattisi? Hittar du ditt yrke?
D
Hoitaja
Ohjaaja
Fotvårdare
Avustaja
Toimistosihteeri
Laitoshoitaja
Ruokapalvelutyöntekijä
Vårdare
Palomies
Planerare Lääkäri
Systemexpert
Psykologi
Brandingenjör
Hammaslääkäri
Ensihoitaja
Suunnittelija
Controller
Hr-asiantuntija
Handledare
Kock
Sosiaalityöntekijä
ICT-assistentti
Hoiva-avustaja
Lakimies
Verkstadshandledare Sisäinen tarkastaja
Städare
Serviceansvarig
Anstaltsvårdare
Taloussihteeri
ICT-asiantuntija
Brandman
Kodinhoitaja
Perheohjaaja
Näringsterapeut
Arbetslivstränare
Fastighetssekreterare Sovellussuunnittelija
Ja yli 200 ammattinimikettä lisää Och över 200 yrkestitlar till
TALVI-ILTOJEN ILOJA
Brasilialainen Patricia Hakasaari muutti miljoonakaupungista pikkuiseen Loviisaan 13 vuotta sitten. Hän oli aina ajatellut, ettei ikinä lähtisi kotimaastaan. Eikä ainakaan niin erilaiseen paikkaan kuin Pohjolaan.
Toisin kävi, kun hän tapasi lomallaan suomalaisen Petri Hakasaaren, joka oli lomailemassa Brasiliassa.
– Oli kyllä melkoinen sattuma, että tapasimme. Tai sitten kohtalolla oli sormensa pelissä. Ei mennyt aikaakaan, kun jo asuin Loviisassa. Se oli ensimmäinen matkani lentokoneella, Patricia muistelee.
Aluksi eläminen kylmässä Pohjolassa oli melkoinen järkytys brasilialaisnaiselle. Oh my God, asun todella pienessä kaupungissa, Patricia ihmetteli itsekseen. Mutta olihan siinä hyvätkin puolensa.
– Pieneen kaupunkiin oli helpompaa asettua kuin isoon. Helsingissä olisin varmasti ollut yksinäisempi.
Ensimmäisen talven kovat pakka-
set olivat koettelemus. Pariskunta asui vanhassa talossa, jonka lattiat olivat kylmät.
– Siinä talossa ei ollut kunnollista lämmitystäkään. Horrible!
Nyt tilanne on toinen. Patricia asuu miehensä Petrin kanssa talossa, jossa on toimiva lämmitys. Patricia on löytänyt talven ilot.
– Katson ikkunasta pihalle, kuinka lumikiteet säteilevät auringossa kuin timantit.
On hän kokeillut erilaisia talviharrastuslajejakin, mutta ne ovat kuulemma olleet katastrofeja. Avannossa Patricia on käynyt kahdesti, ja laskettelu oli silkkaa kaatumista. Pimeys ja lyhyet päivät eivät ole mieleen, mutta niihinkin hän osaa suhtautua positiivisesti.
Työviikon jälkeen hän nauttii ”you did it” -hetkestä. Teetä Patricia ei juo, mutta illalla on ihanaa istua kotona punaviinilasin kanssa sohvalla.
– Olen koukussa elokuviin ja erilaisiin sarjoihin. Katson niitä ja rentoudun.
TAHDOTKO ENEMMÄN TUOTTOA TALLETUKSELLESI?
Ota yhteyttä paikallisiin asiantuntijoihimme ja kysy ajankohtainen talletustarjouksemme! Voit myös varata ajan verkossa osoitteessa www.saastopankki.fi/varaa-aika
VILL DU HAR MER AVKASTNING PÅ DIN DEPOSITION?
Kontakta våra lokala experter och fråga om vårt nuvarande depositionserbjudande! Du kan även boka tid online på www.sparbank.fi/boka-tid
SÄÄSTÄMISEN JA SIJOITTAMISEN PALVELUT / PLACERINGSTJÄNSTER LAKIPALVELUT / JURIDISKA TJÄNSTER
I vårt kontor på Drottninggatan i Lovisa betjänas Du av våra sakkunniga experter i alla bank- och försäkringsärenden. Vi har öppet alla vardagar. Hjärtligt välkommen!
