Tämä lehti on lähetetty Etämetsänomistajien jäsenille ja tuhannelle suurimmalle metsänomistajalle.
Hyviä ja hyödyllisiä lukuhetkiä!
Kimmo Collander päätoimittaja
Luottamus tuottaa, kyttäys tukahduttaa
Suomi on luottamusyhteiskunta. Olemme kaikissa luottamusvertailuissa kansainvälistä kärkeä. Luottamuksemme kanssaihmisiimme on korkealla.
Luottamus on keskeinen tekijä vakaalle yhteiskunnalle. Miten voisimme lisätä luottamusta ja sitä kautta vahvistaa talouttamme ja parantaa elämänlaatuamme? Luottavatko viranomaiset ja maanomistajat toisiinsa?
”Luottamus hyvä, kontrolli parempi”, sanoi Josif Stalin ja oli siinäkin väärässä. Luottamus ja normiohjauksen keventäminen sujuvoittavat arkea ja vauhdittavat taloutta. Yhteiskunnalle on hyväksi, kun voidaan luottaa ihmisten omaan harkintaan ilman tiukkaa kontrollia.
Kehitys kulkee valitettavasti väärään suuntaan. Hallinto ei luota kansalaisiin tai siltä se ainakin tuntuu. Esimerkki tästä on suojeltavien lajien esiintymisen salaaminen maanomistajilta. Mitä järkeä tässä linjauksessa on? Eikö kansalaiseen luoteta sen vertaa, että hänelle voitaisiin kertoa esimerkiksi raakkujen sijainnista hänen maidensa läpi kulkevassa purossa? Luullaanko, että metsänomistaja tuhoaisi raakut ihan vaan pahuuttaan tai repisi niitä auki helmien toivossa? Jos tällaisia pelkoja on, voidaan salassapitovelvollisuus ulottaa maanomistajaan, mutta hallinnon vainoharhaisuus on tragikoomista. Onneksi jotkut ely-keskukset soveltavat lakia maanomistajan eduksi.
Luottamus auttaa ympäristöä ja luo ansaintamahdollisuuksia. Eteläisessä Afrikassa on saatu moni vaarantunut laji elpymään, kun kaupallista metsästystä on kehitetty. Metsästäjä on valmis maksamaan vain, jos saalista tulee. Tämä innostaa suojelemaan kantoja ja kaikki hyötyvät.
Luonnonarvokauppa ja ekologinen kompensaatio ovat maanomistajia kiinnostavia ratkaisuja. Jos halutaan, että yritykset osallistuvat luontokadon kääntämiseen luontosadoksi, maanomistajilla pitää olla tietoa heidän maillaan olevista luontoarvoista. Maanomistajalle – ja ympäristöllekin – suojelusopimus yksityisten toimijoiden kanssa on parempi vaihtoehto kuin altistuminen hallinnon aiheuttamaan harmaaseen suojeluun.
Omaisuudensuojaa on vahvistettava tältäkin osin. Tämä hyödyttää yhtä aikaa markkinoita ja suojelutavoitteita sekä vahvistaa maanomistajien oikeusturvaa.
Jari Leppä varapuheenjohtaja
Förtroende produktivt, kontroll kvävande
Finland är ett samhälle som bygger på förtroende. I alla undersökningar om förtroende ligger vi på topp internationellt. Vårt förtroende för våra medmänniskor är högt. Förtroendet är centralt för ett stabilt samhälle. Hur kan vi öka förtroendet och därigenom stärka vår ekonomi och förbättra vår livskvalitet? Har myndigheter och markägare förtroende för varandra?
Enligt Stalin var tillit bra och kontroll ännu bättre, men han hade fel även på den punkten. Ökat förtroende, mindre normer och föreskrifter gör vardagen smidigare och sätter fart på ekonomin. Att lita på människornas omdöme utan sträng kontroll gynnar samhället. Tyvärr går utvecklingen i motsatt riktning. Förvaltningen litar inte på medborgarna, så känns det åtminstone. Att hemlighålla förekomsten av skyddade arter från markägaren är ett exempel på detta. Vad kan meningen med denna linjedragning vara? Litar man verkligen inte ens så mycket på medborgarna att man kan låta dem veta var det till exempel finns flodpärlmusslor i bäcken som flyter genom deras marker? Tror man verkligen att skogsägaren skulle förstöra musslorna av ren elakhet eller öppna dem i hopp om pärlor? Ifall det finns en sådan oro kan tystnadsplikten utvidgas att omfatta även markägaren, förvaltningens paranoia är tragikomisk. Lyckligtvis tillämpar en del NTM-centraler lagen till jordägarnas förmån.
Förtroende skyddar miljön och skapar ekonomiska möjligheter. I södra Afrika har många hotade artbestånd börjat återhämta sig genom utvecklingen av den kommersiella jakten. Jägaren är villig att betala endast om det finns byte. Detta uppmuntrar att skydda bestånden och alla gynnas.
Naturvärdeshandeln och ekologisk kompensation är lösningar som intresserar markägare. Ifall vi vill att företagen deltar i förvandlingen av artdöd till artskörd måste markägarna få information om de naturvärden som finns på deras marker.
För markägarna – och för naturen – är skyddsavtal med privata aktörer ett bättre alternativ än att utsättas för gråzonerna i förvaltningen. Skyddet för egendom måste stärkas även i detta avseende. Detta gynnar samtidigt marknaden, naturskyddet och stärker markägarnas rättskydd
Jari Leppä
vice ordförande
LEDARE
SÄÄRISKIT KASVAVAT,
HYÖNTEISTUHOT
LISÄÄNTYVÄT
Ilmastonmuutoksen lisäämien helteiden myötä Suomen luonto muuttuu yhä otollisemmaksi hyönteistuhoille ja maastopaloille, ilmenee Ilmatieteen laitoksen koordinoiman tutkimushankkeen kyselystä. Sen mukaan 85 prosenttia viljelijöistä on sitä mieltä, että maataloudessa on sääriskejä, joilta he eivät voi suojautua.
Kyselyyn vastasi 600 suomalaista viljelijää.
Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessorin Hilppa Gregow muistuttaa, että vain puolet Suomen metsistä on vakuutettu.
– Metsänomistajat ja maanviljelijät hyötyisivät maakaistaleidensa vakuuttamisesta kasvavan tuhoriskin vuoksi. Ilman vakuutusta metsätuhot korvataan veronmaksajien rahoilla, mikäli niitä ylipäätään korvataan, hän sanoo Tuholaiset hyötyvät lisääntyvistä sään ääri-ilmiöistä, kuten myrskyistä ja helteistä. Etelä- ja Keski-Euroopasta Suomeen levinneet kaarnakuoriaiset leviävät helpommin myrskyn runtelemassa metsässä, ja lämmin ilma luo niille otolliset elinolosuhteet. Esimerkiksi Italiassa kaarnakuoriaiset ovat jo luoneet merkittäviä metsätuhoja.
SÄÄOLOSUHTEIDEN MUUTOKSET vaikuttavat metsien kasvuun
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimushanke on selvittänyt ilmaston lämpenemisen ja sääolosuhteiden nopeiden muutosten vaikutuksia metsien kasvuun. Muutoksiin kuuluu kuivuuden ja muiden äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen erityisesti Etelä-Suomessa.
Puiden reagoimista kuivuuden kaltaisiin stressitekijöihin selvitettiin muun muassa analysoimalla vuosirenkaiden vaihtelua. Kapeammat vuosirenkaat kertovat vaikeista vuosista.
Myös topografia eli maaston muodot, kasvupaikka ja pohjaveden taso vaikuttavat puiden kasvuun kuivuusolosuhteissa.
Tutkimuksen tulosten avulla voidaan kehittää
strategioita metsien ilmastokestävyyden ja sopeutumiskyvyn lisäämiseksi, erityisesti kuivuudelle alttiilla alueilla.
Metsänhoidon käytäntöjä on syytä tarkentaa, kuten vaikkapa harvennusohjeita kuivilla kohteilla, jotta voidaan parantaa veden riittävyyttä puille myös kuivuuden vallitessa. Tutkimusprofessori Aleksi Lehtonen
kuivuusindeksin (SPEI) muutoksesta vuoden 2015 jälkeen. Lähde: Luke
MAANOMISTAJAIN KESÄPÄIVÄ
AHLSTRÖMIN RUUKILLA
Idyllisessä ruukkimiljöössä vietetyn kesäpäivän ohjelmaan kuului kiinnostavia paneelikeskusteluja ja luentoja Noormarkun Klubilla.
Ruukin aluetta päästiin kiertämään opastetuilla kävelykier -
roksilla, ja alueelle sijoitetuilla rasteilla tutustuttiin rakennusrestaurointiin, energiantuotantoon ja metsätalouteen. Myös Valtran polkuautot saivat ikionnelliset uudet omistajat. Kiitos osallistumisesta!
Kartta
Koonneet Seppo Iisalo ja Anna Colussi
ENTISTÄ TARKEMPAA
TIETOA puiden perimästä
Genomisen eli DNA:sta saatavan informaation hyödyntäminen on jo arkipäivää kotieläinten ja viljelykasvien jalostuksessa. Samoja menetelmiä kehitetään metsäpuillekin.
Genomisen tiedon avulla voidaan määrittää jalostusaineistoon kuuluvien yksilöiden väliset sukulaisuussuhteet erittäin tarkasti. – Meitä kiinnostaa puiden jalostusarvon ennustaminen genomisen tiedon perusteella. Tästä voi olla apua erityisesti vaikeasti mitattavien tai myöhään ilmenevien ominaisuuksien jalostuksessa, MEKA-tutkimushankkeen erikoistutkija Sonja Kujala kertoo. Metsäpuiden jalostuksen päätavoitteet ovat kasvun ja resilienssin lisäys sekä laadun parannus. Genomiset menetelmät ja kairanlastuista tehtävät mittaukset tehostavat jalostusta. MEKA-hankkeessa näitä menetelmiä on hyödynnetty erityisesti ilmastoresilienssin perinnöllisyyden määrittämiseen.
Genominen tieto =
• sukulaisuussuhteet
• jalostusarvon tarkennus
• jalostusarvon ennustaminen
VALKOHÄNTÄPEURAKANTA VÄHENI
Valkohäntäpeurakanta väheni viime talvikaudella valtakunnallisesti 11 prosenttia eli noin 15 000 yksilöä. Laskutrendi on ollut havaittavissa jo kolmen vuoden ajan.
Suurin ja kattavin valkohäntäpeurakanta on Varsinais-Suomessa, jossa esiintymistiheys lähenee 40 yksilöä tuhatta hehtaaria kohden. Määrän arvioidaan vähentyneen viime vuodesta
parikymmentä prosenttia eli noin 4 000–5 000 eläimellä.
Pudotus selittyy pääasiassa tehostuneella metsästyksellä.
Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2023 julkaisema selvitys esitti valkohäntäpeurakantojen pienentämistä erityisesti tihentymäalueilla.
Selvityksessä toivottiin, että valkohäntäpeuran kannansäätelystä siirryttäisiin monilajiseen, kaikkia pieniä hirvieläimiä kattavaan kokonaisvaltaiseen kannansäätelyyn.
Hirvieläinten metsästys alkoi syyskuun alussa. Jahtikausi jatkuu 15. helmikuuta asti.
TIHEYSMUUTOS 2023–2024
Valkohäntäpeurakannan talvikannan tiheyden muutos edeltävään vuoteen verrattuna.
Galileo-satelliittinavigointijärjestelmään kuuluva satelliitti Maan kiertoradalla. Kuva: ESA
Jos satelliittipalvelut lakkaisivat toimimasta, esimerkiksi karttasovellus ei onnistuisi paikantamaan.
Häiriö alkaisi vaikuttaa nopeasti koko yhteiskuntaan. Kuluttajasovellusten ja paikannuksen lisäksi satelliittipalveluita tarvitsevat muun muassa televiestintä, sähköverkot ja puolustusteollisuus.
Satelliittien tarkka ja luotettava toiminta edellyttää, että niiden sekä maapallon sijaintia ja asentoa avaruudessa havainnoidaan jatkuvasti.
Tietojen toimitusketju koostuu maahavaintoasemista, datakeskuksista, analysointikeskuksista ja koulutetuista asiantuntijoista.
Suomessa tätä työtä tehdään Metsähovin geodeettisella tutkimusasemalla, jota ylläpitää Maanmittauslaitos.
Maailmanlaajuiseen havaintoasemien verk-
koon kuuluva Metsähovin geodeettinen tutkimusasema on yksi maailman moderneimmista.
– Suomi on edelläkävijä, sillä geodeettisen infrastruktuurin merkitys yhteiskunnan vakaudelle on meillä ymmärretty. On tärkeää, että toiminnan jatkuvuus varmistetaan myös tulevaisuudessa, Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Pasi Patrikainen tähdentää.
Haasteena on se, että vastaavan infrastruktuurin ylläpitoon ei ole kansainvälistä sääntelyä, ja viime vuosien trendi on ollut havaintoasemien lakkauttaminen resurssien puutteen takia. – Ei välttämättä ymmärretä, kuinka dramaattiset vaikutukset toimitusketjun rapautumisella olisi.
VÄHÄHIILISYYSTIEKARTTA
PÄIVITETTIIN
MTK ja SLC ovat julkaisseet maatalouden vähähiilisyystiekartan päivitetyt skenaariot ja arviot päästövähennyksistä vuoteen 2035 ja 2050. Päivitykset perustuvat vuoden 2020 ilmastotiekarttatyöhön.
Laaja tiekartta jakaantuu kolmeen osaan: Maatalous ja ilmastotoimet, hiilimarkkinat ja maatalous sekä maatalouden energiakäyttö ja tuotanto.
– Vähähiilisyystiekartta on välttämätön, jotta maatalouden kaikki potentiaali saataisiin hyödynnettyä ja tuotua esille myös muille sidosryhmille, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kommentoi selvityksen julkistamistilaisuudessa elokuussa.
Tiekartan selvityksestä on vastannut Luonnonvarakeskus.
Tiekartta löytyy kokonaisuudessaan täältä
RUOTSIN MAANOMISTAJAT retkellä Suomessa
Ruotsin maanomistajien kulttuurikomitea järjesti elokuussa tutustumismatkan Varsinais-Suomen ja Uudenmaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin.
Kolmen päivän ohjelmaan oli mahdutettu kartanokäyntejä ja kiertokävelyt Tammisaaressa ja Porvoossa.
Maanomistajain liiton rakennushistoriallinen työryhmä tapasi sisarjärjestönsä edustajat Loviisan Malmgårdissa.
– Tapaaminen suomalaisten kollegoiden kanssa oli antoisa. Saimme ideoita rakennusperinteen vaalimisesta ja kohteiden välisestä yhteistyöstä. Tästä on hyvä lähteä kehittämään yhteistyötä järjestöjemme välillä, komitean puheenjohtaja Honorine Stackelberg Ekman arvioi.
Koonneet Seppo Iisalo ja Anna Colussi
MILTÄ KOTITILALLASI NÄYTTI
VUOTTA SITTEN?
Tiesitkö, että Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunasta voit katsella myös historiallisia ilmakuvia. Niistä näkee esimerkiksi sen, miltä kotitilan kohdalla näytti sata vuotta sitten. Ilmakuvia eri vuosikymmeniltä tulee
Paikkatietoikkunaan koko ajan lisää, kun Maanmittauslaitoksen ilmakuva-asiantun -
tijat saavat vanhoja ilmakuvia skannattua. Jos oman kotipaikkasi alueelta ei vielä vuosi sitten löytynyt ilmakuvaa 1970-luvulta, niin nyt saattaa löytyä.
kartta.paikkatietoikkuna.fi
METSIEN MAA
Maailmanpankkikin sen tietää: Suomi on Euroopan metsäisin maa.
Maamme pinta-alasta lähes 75 prosenttia on metsää.
ELY-keskus: Kerromme kyllä pyydettäessä, onko metsänomistajan mailla uhanalaisia lajeja
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikön päällikkö Olli Mattila lupaa, että omistaja saa pyytäessään tiedon siitä, onko hänen maillaan uhanalaisia lajeja. – Tulkitsemme Varsinais-Suomen
ELY:ssä julkisuuslakia niin, että tiedot voi antaa maanomistajalle. En tiedä, mitä käytäntöjä muualla on, Mattila sanoo.
Professori: Lunastuslaki tarvitsee kokonaisuudistusta
Aalto-yliopiston talousoikeuden professori Ari Ekroosin mukaan lunastuslaissa on kolme korjattavaa valuvikaa:
• Lunastuskorvauksen suuruus. “Kiinteistön arvon määrityksen tarkkuus ei ole lähtökohtaisesti kovin hyvä. Kun kohteet ovat hyvinkin erilaisia, on tarkkuuden vaihtelu eri lunastustapausten kesken suurta. Vireillä oleva lainsäädännön uudistus pyrkii muuttamaan tilannetta parempaan suuntaan.”
• Maapoliittiset lunastustapaukset. “Kiistanalaisimpia tilanteita ovat kuntien lunastustilanteet. Maan arvo voi moninkertaistua kunnan kaavoituksen jälkeen.”
• Neuvottelut. Lunastus on viimekätinen keino, ja ennen sitä on pyrittävä saavuttamaan sama lopputulos muin keinoin. Oikeuskäytäntö on ottanut neuvotteluista hyvin suppean näkemyksen. “Lähtökohtaisesti pelkkä sähköposti tarjouksineen ei ole neuvottelua, vaikka sillä voidaan tietysti neuvottelut aloittaakin.”
Koko artikkeli on luettavissa www.maanomistajainliitto.fi
Tee Metsätestamentti tai lahjoitus
Valitse kohteeksi lasten ja nuorten metsätiedon lisääminen tai muu itsellesi tärkeä metsäasia, johon käytämme lahjoituksesi lyhentämättömänä.
Lue lisää: www.mmsaatio.fi/lahjoita
Teemme metsistä rikkaampia
Tilanhoitajat tekee metsänomistamisesta helppoa. Hoidamme metsäkiinteistöä kunkin omistajan tavoitteiden mukaisesti. Tilanhoitajat on metsäteollisuudesta riippumaton yritys, joka ymmärtää metsän eri arvoja.
Vi gör skogen rikare
På Skogssällskapet gör vi det enklare att äga skog. Vår skogsförvaltning skräddarsys utifrån dig och din fastighet. Skogssällskapet är en från skogsindustrin fristående aktör, som också förstår sig på skogens övriga värden
www.tilanhoitajat.fi
LEHTIKUUSEN KYSYNTÄ ylittää tarjonnan
Suomessa aloitettiin osin valtion tuella lehtikuusen viljely ja kasvatus noin 60 vuotta sitten, kun haluttiin lahonkestävää puuta markkinoille. Vaikka kyllästystekniikoiden kehittyminen syrjäyttikin lehtikuusen kasvatusinnon, Suomessa on kymmeniä tuhansia hehtaareita viljeltyä, hakkuukypsää lehtikuusta.
Markkinoille tulee vuosittain sahattua lehtikuusta noin 3 000 kuutiota, joista puolet on meidän toimittamaa sahatavaraa.
– Kun arvioitu kotimaisen Siperian lehtikuusen kasvu on vuosittain noin 400 000 kuutiota, potentiaalia olisi moninkertaistaa sahatavaran tuotanto, kertoo kolme vuosikymmentä lehtikuusen parissa työskennellyt nurmijärveläinen Olavi Nieminen Metsätila-arviointi O. Nieminen Oy:stä. Kaikki alkoi harrastuksesta lehtikuusen käytöstä omaan rakentamiseen ja kasvoi sitten ammattimaiseen sahaukseen ja höyläykseen.
– Nyt tuotannon kasvun esteenä on piensahureiden puute, kun isot sahat eivät ota vastaan lehtikuusta. Tiukkasyisenä ja pihkaisena puuna lehtikuusi on vaativa sahattava. Vien timahdollisuuksia olisi Keski-Eurooppaan, jossa on aiemmin käytetty venäläistä lehtikuusta. Mut ta siihenkään ei piensahojen kapa siteetti riitä.
valmistettuja tuotteita voi käyttää ilman kyllästysaineita.
– Voiko ekologisempaa tuotetta olla,
LEHTIKUUSELLA ON LÄHIPUU® MERKKI
Siperianlehtikuusesta valmistetuilla tuotteilla on LÄHIPUU® -merkki. Merkin omaavat tuotteet ovat sertifioidusta suomalaisesta metsästä, se kertoo pienestä hiilijalanjäljestä ja tuotteet ovat kokonaan suomalaista työtä.
Luonnon kestopuu Lehtikuusen pää tuotteet ovat 32 mm ja 45 mm lankkuja, jotka kui vataan ja höylätään terassilau doiksi, pitkospuiksi ja muuhun ulko- ja puistorakentamiseen sopiviksi tuotteiksi.
– Kysyntä räjähti Venäjän tuonnin loppumisen myötä, ja nyt emme ehdi sahata ja höylätä niin paljon kuin olisi kysyntää. Nieminen kertoo, että hänen yrityksensä toimittaa tavaraa yksityisille rakentajille, rakennusliikkeille ja tukkukaupalle sekä Helsingin kaupungin kaltaisille suurasiakkaille, jotka käyttävät lehtikuusta ulkoilualueiden rakenteissa.
Siperianlehtikuusi on suomalaista laadultaan korkeatasoista lähipuuta, josta
Hyvä lahonkestävyys Lehtikuusen lahonkestävyys perustuu sen pihkaisuuteen.
– Erityisesti puun sydänpuusta sahatun tavaran lahon kestävyys on suuri. Mitä vanhempia ja järeämpiä tukit ovat, sitä enemmän sydänpuuta saadaan. Nyt lehtikuusesta menee pintojen lisäksi valitettavan paljon sydänpuutakin energiapuuksi, harmittelee Nieminen.
Lehtikuusi on nopeakasvuisena puuna hakkuukypsä 50 vuodessa ja sitä voidaan korjata hehtaarilta jopa 300 kuutiota.
– Nyt istutuksia tehdään enää vähän. Joillakin alueilla tautikestävällä lehtikuusella korvataan metsätuhojen seurauksena päätehakattuja mänty- tai kuusimetsiä. Sahalla lehtikuusen hinta on ollut hieman alempi kuin mänty- tai kuusitukin, eli vähän alle sata euroa kuutiolta.
Lisätietoja: Olavi Nieminen, olli@ollinmetsa.fi
Teksti: Markku Laukkanen
Kuva: Kimmo Collander
0,07 milj. Säätiö
0,1 milj. Muu yhteisö
0,2 milj. Seurakunta
0,3 milj. Sijoitusrahasto
0,5 milj. Kunta tai kuntaliitto
0,6 milj. Omistustiedoissa puutteita
SUURSIJOITTAJAT JA RAHASTOT kiinnostuivat metsistä
Kotimaiset ja ulkomaiset rahastot ja suursijoittajat ovat entistä kiinnostuneempia Suomen metsien omistuksesta.
Rahastot olivat jo vuonna 2016 selvästi suurempi metsänomistaja kuin esimerkiksi seurakunnat.
Viime vuonna julkisesti tehdyissä metsätilakaupoissa joka toinen euro oli peräisin rahastoilta tai suurilta institutionaalisilta sijoittajilta. Valtaosin ostajina olivat rahastot.
Myös instituutiosijoittajille, kuten eläkeyhtiöille, metsät kelpaavat sijoituskohteeksi. Metsät näyttävät eettisesti kestävältä sijoituskohteelta ja uudistettu lainsäädäntö on helpottanut rahastojen toimintaa Suomessa.
Rahastot voivat omistaa metsää osakeyhtiöiden, kommandiittiyhtiöiden, erikoissijoitusrahastojen ja jopa yhteismetsien muodossa.
Monenlaisia rahastoja metsänomistajina
Metsiä omistavat muun muassa kuluttajarahastot, joita on muun muassa OP:lla, SPankin FIMillä ja United Bankersilla. Metsiä omistaa myös suomalainen mutta globaalisti toimiva rahastoyhtiö Dasos, ranskalainen eläkeyhtiö AXA ja ruotsalainen SEB-pankin rahasto Silvestica Green Forest.
Uusi tulokas on GreenGold, joka teki viime vuonna ensimmäiset metsähankintansa Suomessa. Myös Euroopan investointipankki (EIP) on tutkaillut rahoittavansa jo
kolmatta kertaa Suomessa kotipaikkaansa pitävää mutta Luxemburgiiin rekisteröityjä Dasos Capitalin Timberland-rahastoja.
Ruotsalainen Silvestica Green Forest on hankkinut muun muassa yhteismetsän Kainuusta.
Ranskalainen vakuutusyhtiö AXA osti muutama vuosi sitten UPM Kymmeneltä ja Taalerilta metsiä.
Rahastojen metsänomistuksista kertoi Maaseudun Tulevaisuus aiemmin tänä vuonna.
Osuus pieni, mutta kasvamassa Rahastojen siivu Suomen metsien on edelleen pieni, mutta niiden osuus on viime vuosina kasvanut.
Kuinka kauan buumi jatkuu, riippuu muun muassa siitä, miten sijoittajien odotukset toteutuvat. Kysymyksiä herättää myös se, miten rahastot metsiään hoitavat ja miten niiden laajeneminen vaikuttaa metsänhoitoyhdistyksiin.
Rahastojen ja sijoitusyhtiöiden metsäaloja Suomessa (ha)
Lähde: Metsäkeskus
METSÄKIINTEISTÖJEN MARKKINAKATSAUS
Vuosi on ollut poikkeuksellisen aktiivinen metsäkiinteistöjen tarjonnan suhteen.
Tammi-syyskuussa markkinoille tuli 1700 yli 10 metsämaahehtaarin kohdetta, mikä on 4 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan ja 7 prosenttia enemmän kuin viitenä edellisvuonna keskimäärin. Vilkkaimmat kuukaudet myyntiintuloissa ovat olleet touko- ja syyskuu. Alueista vilkkainta oli VäliSuomessa ja hiljaisinta Lapissa.
Kauppamäärät ovat alkaneet hiljalleen nousta parin vuoden laskun jälkeen. Viimeisen 12 kuukauden aikana julkisesti myyntiintulleita yli 10 metsämaahehtaarin kauppoja on tehty 1760, mikä on 4 prosenttia enemmän kuin viime talven pohjalukemat, mutta kuitenkin 10 prosenttia alle vuoden 2021 huippulukemien, jolloin kauppoja tehtiin 1980. Etenkin pohjoisessa Suomessa kaupankäynnin aktiivisuus on noussut merkittävästi. Markkinavolyymi on ollut tämän vuoden aikana laskusuunnassa ainoastaan Etelä-Suomessa. Toisaalta alueen
kauppamäärät nousivat viime vuonna, kun muilla alueilla kauppojen määrä laski.
Metsäkiinteistöjen hintatasot ovat olleet viimeisen vuoden ajan laskussa, mutta nyt lasku
Kauppamäärät
ovat alkaneet hiljalleen nousta
on tasaantunut ja hintojen pohjat on ohitettu. Metsäkiinteistöjen hintatason muutoksia kuvaava Suomen Sijoitusmetsien Markkinahintaindeksi kertoo markkinahintatason laskeneen
MAANOMISTAJAIN
LIITON KUMPPANI
vuositasolla hieman yli kolme prosenttia. Markkinahintataso on ollut hienoisessa nousussa Etelä-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, kun taas Lapissa ja Väli-Suomessa hintakehitys on vasta elpymässä.
Ammattimaiset metsäsijoittajat, kuten metsärahastot ja sijoitusyhtiöt ylläpitivät pitkään kysyntää ja tätä kautta myös markkinahintatason nousua. Koska ammattimaiset ostajat ovat kiinnostuneita etupäässä suuremmista ja arvokkaammista metsäkiinteistöistä, on tällaisista kohteita saanut aiemmin merkittävääkin hintalisää. Viimeisten kahden vuoden aikana ammattimaisten osuus on kuitenkin laskenut merkittävästi, ja sen mukana myös arvokkaampien metsäkiinteistöjen hintalisät ovat laskeneet. Kesällä suurista metsäkiinteistöistä alettiin taas käydä enemmän kauppaa, mikä on myös alkanut näkyä arvokkaiden kohteiden hinnoittelussa.
Eero Viitanen Metsätietopäällikkö Suomen Sijoitusmetsät
MITEN LUONTOKOHTEET SÄÄSTETÄÄN
Valtaosa puukaupoista tehdään pystykaupalla. Silloin puunkorjuun ja -kuljetuksen hoitavat sopimusyrittäjät. Miten toimii Metsä Group, jotta luontokohteet säästetään puunkorjuun yhteydessä?
Ennen puunkorjuuta Metsä Groupin metsäasiantuntija tekee metsänkäyttöilmoituksen Suomen Metsäkeskukselle, joka tarvittaessa välittää sen ELY-keskukseen ohjeistuksia varten.
Metsäasiantuntija suunnittelee korjuun ja kirjaa ohjeistuksiin leimikon
erityispiirteet, kuten luontokohteet. Kohteet näkyvät hakkuukoneen ja kuormatraktorin kuljettajan sähköisessä kartassa.
– Jos metsänomistajalla on tiedossa luontokohde omassa metsässään, siitä kannattaa kertoa metsäasiantuntijalle jo hakkuita suunniteltaessa. Näin se pystytään ottamaan huomioon puunkorjuussa, Metsä Groupin puukauppaja metsäpalvelujohtaja Jani Riissanen neuvoo.
Puunkorjuun suunnittelun pitkässä tapahtumaketjussa koneenkuljettaja on viimeinen ja tärkeä lenkki. Hän suunnittelee työnkulun metsässä ja päättää
MAANOMISTAJAIN
LIITON KUMPPANI
ajourien sijainnin sekä ottaa huomioon luontoarvot, maaston, kantavuuden ja muut erityispiirteet.
Kuljettajat koulutetaan ja tiedonkulun järjestelmät suunnitellaan niin, että kuljettajan ei tarvitse yksin kantaa vastuuta luontokohteiden havaitsemisesta.
Metsä Group tekee vuodessa noin 30 000 puukauppaa. Vuosittain tulee ilmi yksittäisiä luontokohteisiin liittyviä virheitä, vaikka käytössä on laaja dataaineisto ja nykyaikaiset järjestelmät.
– Ympäristöasiat ovat puunkorjuun suunnittelussa nousseet viime vuosien aikana keskiöön. Pidän sitä hyvänä, Riissanen toteaa.
Jokaisenoikeuksien HARMAALLA VYÖHYKKEELLÄ
Jokaisenoikeus, jota aiemmin kutsuttiin jokamiehenoikeudeksi, tarkoittaa mahdollisuutta liikkua, oleskella, leiriytyä tilapäisesti ja hyödyntää joitain luonnontuotteita ilman maanomistajan suostumusta. Sen puitteissa ei voi harjoittaa pysyvää toimintaa toisen maalla, eikä jokaisenoikeudella toimiminen saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle, maankäytölle tai luonnolle.
Teksti: Kimmo Collander
Kuvat: Shutterstock, Unsplash, Arto Wiikari
Jokaisenoikeudet kuuluvat kaikille Suomessa oleskeleville. Niitä ei kuitenkaan löydy suoraan lakikirjoista, vaan oikeuksiin kuuluu se, mitä perinteisesti on pidetty kohtuullisena ja mitä ei ole laissa kielletty. Seuraavat asiat eivät kuulu yksiselitteisesti jokaisenoikeuksiin:
• moottoriajoneuvolla ajo maastossa
• avotulen teko ilman pakottavaa tarvetta
• kasvavien puiden kaataminen
• jäkälän, sammaleen tai varpujen kerääminen
• kuivuneen tai kaatuneen puun ottaminen
Ympäristöministeriön kotisivuilla useinkysyttya.ymparisto.fi jokaisenoikeuksiin liittyviä kysymyksiä on käsitelty kattavasti.
RATSASTUS TIELLÄ
TAI MAASTOSSA
Jokaisenoikeudella voidaan ratsastaa toisen omistamalla yksityistiellä tai maastossa. Tämä koskee sekä kaupallisia toimijoita että harrastajia. Ratsastusta voi rajoittaa vain sellaisessa tapauksessa, jossa se nostaa huomattavasti tienpidon kustannuksia.
Suomen ratsastajainliiton viestintäpäällikkö Kati Hurmeen mukaan vastuut ovat hyvin tiedossa ja ratsastuskouluilla on usein sopimukset tiekuntien kanssa. Närää aiheuttava kysymys on hevosen lanta.
Jokaisenoikeudella toimiminen ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle, maankäytölle tai luonnolle.
Luontoon.fi
Kaikkiin kysymyksiin sieltäkään ei vastauksia löydy, tai ne aiheuttavat muuten kitkaa. Ohessa kolme esimerkkiä.
MAANMITTAUSTOIMITUKSET
Maanmittauslaitoksen palvelupäällikkö Panu Karhu kertoo, että laitoksen toimitusmiehillä on kiinteistönmuodostamislain antamat hyvin laajat oikeudet.
– Heillä on oikeus kulkea toimitusalueella, tehdä mittauksia, kaataa puita, panna alueelle merkkejä ja jopa päästä asianosaisten asuinrakennuksiin ilman omistajan suostumusta.
Lain mukaan omistajalle maksetaan korvausta vain, jos toimenpiteistä aiheutuu huomattavaa vahinkoa.
– Meillä ei ole sisäisiä ohjeistuksia siitä, kuinka maanomistajat pitäisi ottaa huomioon. Meillä on tässä varmaan tarvetta päivittää käytäntöjämme ja ohjeistaa maastotyöntekijöitämme, Panu Karhu sanoo
– Kikkareet pitäisi siirtää tiensivuun. Tämä kuuluu ratsastajan kohteliaaseen käytökseen, vaikka joskus se voi olla hankalan hevosen kanssa vaikeaa.
MALMINETSINTÄ
Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela painottaa malminetsinnän erityisluonnetta.
– Malminetsintä ei ole varsinaisesti jokaisenoikeus. Kaivoslain mukaan jokaisella on kuitenkin oikeus ottaa vähäisiä näytteitä kaivosmineraalien löytämiseksi, jos toimenpiteistä ei aiheudu vahinkoa eikä vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä. Tämä koskee erityisesti kansalaisnäytteiden kerääjiä.
Se, että alueelle on tehty kaivoslainmukainen varaus, ei oikeuta varauksentekijää vielä mihinkään.
– Vasta malminetsintälupa antaa yhtiölle oikeuksia ja velvollisuuksia etsintätoimien ja hehtaarikorvauksien suhteen, Suomela sanoo.
LUONTOSELVITYS
Syken oppaassa luontoselvityksen tekijöille todetaan, että tekijä liikkuu yksityismailla jokaisenoikeuksilla. Ainoastaan piha-alueella liikuttaessa tulee oppaan mukaan ”pyytää tähän maanomistajaan lupa ja kertoa lyhyesti” hankkeesta.
Opas ilmoittaa yksikantaan, ettei maanomistaja voi kieltää luontoselvityksen tekemistä maillaan, eikä kieltää luontoselvityksen tuloksien tallentamista tietojärjestelmiin. Oppaassa ei mainita yksityisteiden käyttöoikeuksista eikä ennakkoilmoituksesta maastokäynnin asiakohdasta.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikön päällikkö Olli Mattilan mukaan ympäristöhallinnon tekemien kartoitusten tiedot lähetetään maanomistajille.
– Hankepuolella, esimerkiksi YVAa vaativissa hankkeissa tuloksia ei lähetetä maanomistajille vaan he saavat tiedot, kun selvitykset tulevat julkisiksi, Mattila selventää.
KAUPALLINEN MARJANPOIMINTA
Siitä huolimatta, että modernia siirtotyöläisiin perustuvaa kaupallista marjanpoimintaa on hyvin vaikea saada mahtumaan ylimuistoiseen maan tapaan, ympäristöministeriö on erittäin selväsanainen: ”Luonnonvaraisten marjojen ja sienien poimiminen on jokaisenoikeutta tarkoitukseen tai kansallisuuteen katsomatta. Metsämarjojen poimiminen on sallittua toisen maalla myös silloin, kun se tapahtuu tulonhankkimistarkoituksessa.”
LINNUNPÖNTÖT
Linnunpönttöjen ja tekopesien asettaminen puuhun vaatii aina maanomistajan luvan.
KUUMAILMAPALLOT
Kuumailmapallolla laskeutuminen ei kuulu jokaisen oikeuksiin. Pakkotilanteissa voi kuitenkin olla välttämätöntä laskeutua toisen omistamalle maalle.
– Mikäli laskeutumisesta aiheutuu vahinkoa esimerkiksi viljelykasveille, harrastajamme pyrkivät aina tavoittamaan maanomistajan ja neuvottelemaan mahdollisesta korvauksesta, Suomen Ilmailuliiton toiminnanjohtaja Timo Latikka kertoo.
Kun toisen maalle on jouduttu laskeutumaan, ovat hyvät käytöstavat ensiarvoisen tärkeitä, Latikka korostaa.
– Emme halua ilmailijoina aiheuttaa vahinkoa eikä edes mielipahaa. Jokainen pallokunta on toimintamme käyntikortti.
Samoilla linjoilla on myös kuumailmapalloyrittäjä Markku Sipinen
– Meillä ei ole varaa olla asiattomia, kun tullaan pyytämättä kylään.
Markkinat mukaan luontoarvoja turvaamaan
Luontopääomalla tarkoitetaan kaikkea luonnosta saatavia, ihmisten ja talouden hyödyntämiä tuotteita ja palveluita. Näitä ovat esimerkiksi puhdas vesi, raaka-aineet, biologinen monimuotoisuus ja hiilensidonta. Myös puuntuotanto ja uusiutuva energia ovat osa luontopääomaa.
Talous perustuu luontopääomaan, oli kyse sitten esimerkiksi raaka-aineista, energiasta tai vaikkapa monimuotoisuuden vaikutuksista. Maanomistajilla on iso rooli luontoarvojen turvaamisessa ja tuottamisessa, mutta työ ei voi olla pelkästään maanomistajien harteilla. Mukaan tarvitaan kaikki: valiovalta, yritykset ja kuluttajat.
Meillä luontopääoman vahvistamista on tähän mennessä lähestytty lähinnä maanomistajan ja yritysten toimintaa säätelemällä. Sääntely yksistään on kuitenkin tehoton ja kallis tapa kehittää luontopääomaa.
Markkinoilla on rahaa ja kiinnostusta ilmastomuutoksen ja luontokadon torjumiseen. Tarvitaan vain pelisäännöt ja toimivat markkinat, jotta kuluttajat ja markkinatoimijat voivat tehdä luontopääomaa vahvistavia valintoja. Sääntelyäkin tarvitaan, kun määritetään luontoarvokaupan pelisääntöjä ja torjutaan viherpesuriski.
Kun kaikkien luonnon tarjoamien palveluiden ja tuotteiden taloudellinen arvo tunnistetaan ja niille on kysyntää, tulee maanomistajalle niiden tuottamiseen kannustin. Markkinoille syntyy tarjontaa ja luontopääomaa aletaan ylläpitämisen sijaan aktiivisesti tuottaa nykyistä enemmän.
Kaikki voittavat, ja erityisesti luonto!
Ekologisen kompensaation asetus on osa luonnonsuojelulakia. Se määrittelee säännöt sille, miten luontotyön tuloksia arvotetaan ja miten niitä voi verrata vaikkapa teollisen investoinnin aiheuttamaan haittaan. Valitettavasti yhtäkään asetuksen mukaista kompensaatiota ei ole tehty. Ainakin yksi syy tähän on ympäristöhallinnon varovaisuus.
EU-parlamentti hyväksyi ennallistamisasetuksen helmikuussa. Se tuli voimaan, kun neuvosto hyväksyi sen kesäkuussa. Ennallistamisasetuksen yleistavoite on, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja meripintaalasta sekä vuoteen 2050 kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit ovat luonnon tilaa parantavien toimien piirissä.
Kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnos on toimitettava komissiolle kesällä 2026. Luken mukaan luontotyyppien ennallistamistoimet koskisivat 2–6 miljoonaa hehtaaria ja tarkoittaisivat 13–19 miljardin euron kustannuksia vuoteen 2050 mennessä.
Ympäristöministeri Mykkänen on jatkuvasti korostanut, että julkinen rahoitus ei tässä taloustilanteessa riitä ennallistamisasetuksen vaatimaan valtavaan urakkaan. Analyysi on oikea. Nyt tarvitaan tekoja, joilla luodaan toimivat markkinat luonnonarvokaupalle!
Juha Hakkarainen toimitusjohtaja, Finsilva Oyj
VIERASKYNÄ
Finsilvan 53 hehtaarin Majasuo ennallistettiin luonnontilaan John Nurmisen
Säätiön Yksityis-VESPA-hankkeen avulla.
EDUNVALVONTA
Koonnut: Kimmo Collander
Lunastuslain osauudistus
Maanomistajain liiton jäsenille tärkein lainsäädäntöhanke on lunastuslain osauudistus. Oikeusministeriön esitys lunastuskorvausten parantamisesta on oikean suuntainen ja välttämämätön niin omaisuuden suojan tehostamisen kuin perusoikeuksien turvaamisen ja oikeusvaltion toiminnan kannaltakin.
Lunastuslaissa olevat periaatteet ”luovuttajan varallisuusaseman on pysyttävä muuttumattomana” ja ”lunastuskorvaus on määrättävä sen mukaan, mitä luovuttaja menettää eikä sen mukaan, mitä lunastaja saa” ovat surkeasti vanhentuneita.
Kannustamme oikeusministeriötä seuraavaksi perkaamaan lunastuslaissa olevat vanhentuneet ja yksipuoliset menettelytavat.
Metsäkatoasetuksen valvonta ja seuraamukset
Liitto huomautti lausunnossaan, että asetus on jo aiheuttanut suurta vahinkoa suomalaiselle naudanlihantuotannolle jäädyttämällä investointeja.
Maanomistajat kantavat kohtuutonta taakkaa vihreän siirtymän kustannuksissa. EU:n tavoitteena on vähentää maailmanlaajuista metsäkatoa. Asetus kohdistuu kuuteen sektoriin, joista Suomea koskee ainoastaan karjatalous. Karjataloutta harjoittavan maanomistajan kannalta tilanne tuntuu epäreilulta, kun muu maankäyttö voi tarvittaessa ottaa rajoituksitta metsämaata omaan käyttöönsä.
Revideringen av inlösningslagen
För medlemmarna av Jordägarnas Förbund är revideringen av lagen för inlösen av fast egendom den viktigaste av pågående lagförändringar. Justitieministeriets proposition om förbättring av ersättningen för inlösen går i rätt riktning och förbättringen av egendomsskyddet är nödvändig för att säkerställa grundläggande rättigheter och en fungerande rättsstat.
Principerna om att inlösen inte ska förbättra ägarens ekonomiska ställning är hopplöst föråldrad. Ägare ska också ha rätt att dra nytta av att sökande av inlösen använder den inlösta egendomen för förverkligande av egen affärsverksamhet.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano
Liitto painotti lausunnossaan, että rakennuskannastamme ollessa historiallisesti katsoen hyvin nuorta, tulisi kaikille vanhoille rakennuksille antaa mahdollisuus jäädä energiatehokkuusvaatimusten ulkopuolelle huolimatta siitä, ovatko ne suojeltuja.
Lausunnot ovat nähtävissä netissä www.maanomistajainliitto.fi
Vi vill uppmuntra justitieministeriet att rensa bort de föråldrade och ensidiga förfaringssätten i lagen om inlösen.
Avskogningsförordningens övervakning och följder
Förbundet påpekade i sitt utlåtande att förordningen redan orsakat stor skada för den finska nötköttsproduktionen genom att frysa investeringar.
Jordägarna drabbas orimligt hårt av kostnaderna för grön övergång. EU:s målsättning är att minska den globala avskogningen. Förordningen riktas mot sex sektorer, endast boskapsskötseln berör Finland. För en jordägare som driver boskapsskötsel är situationen orättvis, medan andra former av markanvändning kan ta skogsmark i eget bruk utan begränsningar.
Verkställandet av energieffektiviseringsdirektivet för byggnader
Förbundet betonade i sitt utlåtande att medan vårt byggnadsbestånd historiskt sett är väldigt ungt, borde alla gamla byggnader ges möjlighet att lämnas utanför kraven för energieffektivisering oberoende av om de är skyddade.
Utlåtandena finns på webbplatsen www.maanomistajainliitto.fi
Kärkiteemamme Euroopan maanomistajien järjestössä (ELO) liittyvät EU-säädöksiin metsäkadon torjumisesta (EUDR) ja metsien monitoroinnista.
EUDR pyrkii ehkäisemään sademetsien hakkuita ja metsien monitoroinnilla pyritään saamaan ymmärrystä EU:n metsien tilasta. Tavoitteet ovat sinänsä kannatettavia, mutta sääntelyyn liittyy paljon vastuita ja vaikutuksia,
jotka eivät ole loppuun asti mietittyjä tai maanomistajille positiivisia.
Maanomistajien kannalta huolta herättävät EUDR:n massiiviset raportointivelvollisuudet ja metsien monitoroinnin osalta sääntelyn päällekkäisyys olemassa olevien kansallisten metsätietojärjestelmien kanssa, ja molemmissa tietosuojan huomioiminen. Työmme täällä pyrkii korjaamaan nimenomaan tällaisia epäkohtia säädöksissä.
Työskentelemme lisäksi useiden hankkeiden parissa pyrkimyksinä kehittää esimerkiksi uusia liiketoimintamalleja ekosysteemipalveluille ja digitaalisia hiilijalanjälkityökaluja metsänomistajille.
Mikael Lilius
Metsäasiantuntija, Euroopan maanomistajien järjestö
Sebastian Sohlberg, Sari Essayah, Jari Leppä & Kimmo Collander
LÄNSIRADALTA JOTAIN UUTTA
Länsiradaksi muutetun Tunnin junan ratasuunnitelmat alkavat olla valmiita vietäväksi Traficomin kuulemismenettelyyn. Kantansa suunnitelmiin voivat kertoa kunnat, kiinteistön omistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin suunnitelma saattaa vaikuttaa. Tehdystä päätöksestä voi valittaa ja näin varmasti tehdäänkin. Valitusoikeus on samoilla tahoilla, jotka voivat antaa lausunnon kuulemisessa. Lainvoimainen ratasuunnitelma vastaa lunastuslupaa, jolla lunastaja voi panna vireille ratatoimituksen ja aloittaa lunastusprosessin, vaikka valitusten käsittely olisi kesken.
Juridiikan lisäksi kysymys on myös rahasta. Valtio haluaa miljardi-investointiin mukaan EU:n ja kunnat. Molemmat tahot ovat nihkeilleet, eikä kellään ole ylimääräistä hankkeeseen käytettäväksi. Ilman rahaa eivät lunastuksetkaan etene. Jos sitä löytyy, lunastusprosessi voi käynnistyä nopeasti. Prosessin aluksi pidetään ratatoimituksen alkukokous, jonka yhteydessä tapahtuu alueen haltuunotto lunastajalle.
Länsirata Oy:n ylioptimistiselta tuntuva arvio rakentamisen käynnistymisestä on vuosi 2027. Jos Länsirata toteutuu, käsiteltäväksi tulee valtava määrä maanlunastuksia vahingon- ja haitankorvauksineen. Länsiradan kaltaiset suuret maantieja ratatoimitukset tehdään kaksivaiheisina, jolloin pian ratatoimituksen alkamisen jälkeen käsitellään ensiksi maapohjakorvaukset ja rakennusten lunastukset. Rakentamisen jälkeen käsitellään rakentamisesta kiinteistöille aiheutuneet haitat ja vahingot.
Hankkeen tullessa todennäköiseksi maanomistajia lähestytään liittyen radan alle jääviin lunastettaviin rakennuksiin. ELY-keskus yrittää sopia lunastettavista rakennuksista jo ennen lunastustoimitusta. Tässä vaiheessa on usein järkevää käyttää asiantuntijaa apuna, kun neuvotellaan rakennusten käyvistä arvoista.
Matti Äijälä
Arviointiasiantuntija, DI, AKA ArvoLex Oy
INTRESSEBEVAKNING I BRYSSEL
Vårt spetstema i organisationen för europeiska jordägare (ELO) hänför sig till EU-regelverket angående bekämpning av avskogning (EUDR) och övervakning av skogarna.
EUDR strävar att förebygga avverkning av regnskog och genom övervakning av skogar skapa en uppfattning om skogarnas tillstånd inom EU.
Målen är i och för sig goda, men reglering -
en innebär ogenomtänkta konsekvenser och ansvar, som inte är positiva för jordägarna. EUDR:s massiva rapporteringsskyldighet och överlappningen av skogsövervakningens reglering med de redan existerande nationella skogsinformationssystemen är till bekymmer för jordägarna – likaså datasekretessen i båda fallen. Vårt arbete här strävar till att rätta till sådana missförhållanden i regleringen.
HIILENSIDONTA LETKUISSA
- Kuinka käy luonnonarvokaupan?
Syyskuussa tuli tieto, että verottaja hakee vapaaehtoisen hiilensidonnan uranuurtajaa Green Carbonia konkurssiin. Tieto masensi niin metsänomistajana kuin ilmastotietoisena kansalaisenakin.
Markkinat ovat tällä hetkellä jumissa. Syyttävä sormi osoittaa ympäristöministeriötä ja sen passiivisuutta kaksoislaskennan ongelman ratkaisemisessa
Metsänomistajille on aukeamassa kiinnostava uusi markkina-alue – luonnonarvokauppa. Kaupan kohteena voi olla ojittamaton suo tai vanha metsä, joka myydään suojeluun. Ostajana voi olla yksityinen ihminen tai sellaisia tahoja kuin Lumimuutos ja Luonnonperintösäätiö. Saksalainen Nabu on hankkinut täältä kolme suoaluetta. Luonnonarvokauppaa voi tehdä muutenkin kuin totaalisuojelulla. Sopimuksissa voidaan sopia esimerkiksi maiseman avarana pitämisestä, aktiivisesta riistanhoidosta tai kosteikkojen ja taukopaikkojen rakentamisesta.
Sopii toivoa, että näillä markkinoille ei aiheuteta vastaavaa katastrofia kuin vapaaehtoisessa hiilensidonnassa.
Kimmo Collander
Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja
Vi arbetar dessutom med flera projekt med målsättningen att utveckla till exempel nya affärsverksamhetsmodeller för ekosystemtjänster och digitala verktyg för koldioxidavtryck för skogsägare.
Mikael Lilius Specialist i skogsfrågor inom ELO, Organisationen för europeiska markägare
TURKU Salo
Lohja ESPOO
Kauniainen
HELSINKI
ROmistatko osuuden
YHTEISIIN ALUEISIIN?
Yhteisellä alueella tarkoitetaan kahdelle tai useammalle kiinteistölle yhteisesti kuuluvaa aluetta.
Näistä tärkeimpiä ovat osuudet vesialueisiin.
antojen venevalkamat ja pysäköintipaikat voivat olla hyvinkin tärkeitä kulkemisen kannalta. Yhteiset savenottopaikat ja muut tarkoituksensa menettäneet etuudet ovat osakkaille vähämerkityksellisiä. Soranottopaikat ja kosket voivat sen sijaan olla arvokkaita.
Yhteisen alueen osakkaita ovat kiinteistöjen omistajat, ja osakkaat muodostavat osakaskunnan. Osakasluettelo on luettelo niistä kiinteistöistä, jotka omistavat yhdessä osuuden yhteisestä alueesta.
Maanmittauslaitokselta saatavasta kiinteistörekisteriotteesta selviää, onko kiinteistösi osakas yhteisessä maa- tai vesialueessa. Kiinteistörekisteriotteen kohtaan ”Osuudet yhteisiin alueisiin ja erityisiin etuuksiin” on merkitty kiinteistön nimi, kiinteistörekisteritunnus ja osuusluku, joka kertoo kiinteistösi omistusosuuden yhteisestä alueesta.
Kiinteistörekisteritunnuksen kolme ensimmäistä numeroa ilmaisevat sijaintikun-
nan, toinen numerosarja kiinteistön sijainnin (kylä, kunnanosa tms.), kolmas ryhmäosan (talo, kortteli tms.) ja neljäs yksikkönumeron (tilan numero, tontin numero tms.).
Jos lukusarjassa on luku 876, kyseessä on yhteinen vesialue. Yhteisen maa-alueen osalta luku on 878.
Kalastusoikeus nauttii perustuslaillista omaisuudensuojaa Mitä hyötyä tai merkitystä on omistusosuudella yhteisalueesta? Lähestyn kysymystä vesialueen yhteisomistuksen näkökulmasta.
Oikeus kalastaa ja määrätä kalastuksesta kuuluu vesialueen omistajalle. Tätä perussääntöä on nakerrettu Suomessa voimassa olevilla erittäin laajoilla yleiskalastusoikeuksilla: jokaisella on oikeus onkia, pilkkiä ja litkata silakkaa. Jokaisella kalastuskortin maksaneella sekä alle 18- ja yli 70-vuotiailla on oikeus harjoittaa viehekalastusta.
Rapumertojen, katiskoiden ja verkkojen käyttö edellyttää lupaa vesialueen omistajalta. Vesialueiden omistajina voivat olla
valtio tai osakaskunnat tai ne voivat yksityisomistuksessa. Yleensä osakaskunnat jakavat kalastusoikeutta (pyydysyksiköitä) osakkaiden kesken osuuslukujen suhteessa. Osakaskunnat varaavat pyydysyksiköitä myös osakaskuntaan kuulumattomille, kuten esimerkiksi kesäasukkaille.
Osakaskunnan osakkuus antaa mahdollisuuden osallistua vesialuetta koskevaan päätöksentekoon osakaskunnan kokouksessa. Koska kalastusoikeus on omaisuutta, sen voi myös ostaa, myydä tai vuokrata.
Juha-Pekka Ripatti toiminnanjohtaja
Vesialueomistajain liitto VEALO ry
Kuva: Arttu Raitala
ENERGIAA AURINGOSTA
Lokakuun alussa vierailimme Oomi Solarin isännöimänä Limingan Ruotsinojan aurinkopuistossa. Tiedossa oli aiheellista ja hyödyllistä keskustelua siitä, mitä maan vuokraaminen aurinkopuistokäyttöön tarkoittaa maanomistajalle. Vuokratasot, ennallistaminen ja vuorokauden pituus herättivät kysymyksiä.
Aurinkoenergiahankkeet on lisääntyneet Suomessa nopeasti, mikä antaa mahdollisuuksia myös maanomistajille. Mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii kuitenkin tietoa tuekseen. Ruotsinojan vierailulla tietoa ja osaamista oli tarjolla.
Kiitos Oomille ja osallistujille vierailusta!
HAE AVUSTUSTA RAKENNUSPERINNÖN
HOITOON
ELY-keskuksen myöntämällä rakennusperinnön hoitoavustuksella tuetaan korjaustoimenpiteitä, jotka säilyttävät rakennusperintöä ja kulttuuriympäristöä jälkipolville.
Avustusta myönnetään korjauksiin, joilla säilytetään kohteen kulttuurihistoriallisia arvoja. Soveltuvia kohteita ovat esimerkiksi suojellut rakennukset sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön tai arvokkaaseen maisema-alueeseen kuuluvat kohteet.
Voit hakea avustusta sellaisiin korjauksiin, joilla edistetään rakennuksen säilymistä tai pihapiirissä sijaitsevien muiden rakennusten tai muun välittömän ympäristön kunnostamiseen sekä korjaussuunnitteluun.
Voit hakea avustusta 2.12.2024 asti.
Tee avustushakemus sähköisesti Aluehallinnon asiointipalvelussa. Valitse vastaanottajaksi ELY-keskus, jonka alueella kohde sijaitsee.
Onhan vuokralaisesi olemassa?
TARKISTA AURINKOVOIMAOPERAATTORISI TAUSTAT
Aurinkopaneelipuistojen maa-alueiden vuokrasopimuksissa vuokra-ajan pituudeksi määritellään keskimäärin neljäkymmentä vuotta. Sopimuksiin sisällytetään pääsääntöisesti mahdollisuus sovitun vuokra-ajan jatkamiseen sen päättymisen jälkeen 10–20 vuodella.
Vuokrasopimuksen laskennallisen käyttöiän aikana paneelit joudutaan uusimaan pari kertaa tekniikan uudistumisen ja paneelien kulumisen vuoksi. Paneelit menettävät tehoaan noin prosentin jokaisena käyttövuotenaan.
Maanvuokrasopimusten oikeusvaikutukset varsin pitkäaikaisia. Maanomistajan on omalla riskillään otettava tarkoin selkoa sopijapuoltensa teknisistä ja taloudellista resursseista ja sopijapuolten mahdollisuuksista toteuttaa vuokrasopimuksessa määritelty ja sovittu hanke.
Viranomaiset tutkivat aurinkopaneelipuistojen hankerakentamiseen liittyvät edellytykset maankäytön ja ympäristötekijöiden perusteella, mutta vuokralleottajan taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa vuokrasopimuksessa sovittu hanke ei tutkita.
Maanomistaja voi vähentää pitkäaikaisista vuokrasopimuksista johtuvia riskejään ottamalla etukäteen mahdollisimman tarkoin selkoa sopijapuoltensa taloudellisista mahdolli -
MITÄ KUULUU?
Etämetsänomistajien
liiton puheenjohtaja
suuksista hankkimalla täydelliset tilinpäätöstiedot sopijapuolten ja niiden tytäryhtiöiden liiketoiminnoista.
Tuloslaskelmat, taseanalyysi, tunnusluvut sekä yrityksen prosentuaalinen velkaantumisaste numeroina kertovat paljon. Luottotietotoimistot toimittavat yritystiedot rekisteröidyille asiakkailleen palkkiota vastaan.
EU:n yritysrekisteritiedoista voi tarkistaa, onko vuokrasopimusta havittelevaa yritystä ylipäänsä olemassa, vai onko esiintyvä ”organisaatio” luotu vain sen omalla websivustolla.
Vuokrasopimusta harkitsevan maanomistajan kannattaa kilpailuttaa vuokrasopimus ehtoineen vähintään kolmella eri taholla. Näin menettelemällä riskiä voidaan selvästi vähentää.
Luottotietoimistojen materiaali on analysoitava lakimiehen ja KHT-tasoisen tilintarkastajan kanssa. Vertailuperusteina on syytä käyttää heidän näkemyksiään.
On vielä muistettava, etteivät menestyneimmänkään yrityksen taustatiedot ole tae sen tulevaisuudesta. Näin ohjeistetaan pankeissa ja sijoitusyhtiössä.
Tiedon analyyttinen arviointi on tärkein riskienhallinnan työkalu. Sitä kuvataan erinomaisesti teoksessa ”Suurvalta nimeltä ITT”,
samoin kuin sen legendaarisen johtajan, Harold Geneenin näke myksiä liiketoimintojen ris kianalyyseistä ja niistä tehdyistä johtopäätök sistä. Ellei vuokralleottajan tilinpäätöstietoja ole saatavina, sopimuksen allekirjoittamista kannattaa harkita vielä uudelleen.
Kai
Laurila, OTM, LL Helsinki
Kokonaisuudessaan kuuluu hyvää. Järjestöllisesti on kiva, kun Etämetsänomistajat ja Maanomistajain liitto ovat löytäneet toisensa. Siitä tämä lehtikin on hyvä esimerkki.
Pöörsinäly, olen tällä hetkellä Kittilässä hirvimetsällä. Saimme juuri hirven nurin, jota en itse ampunut, vaikka liki pitikin.
Huomenna olisi tarkoitus käydä neuvotteluita maakaupoista ja puunmyynnistä. Täällä pohjoisessa puun hinta on nyt ihan asiallisella tasolla.
JÄSENETU!
Tarjoamme jäsenillemme mallisopimusta maanvuokraamisesta aurinkopuistokäyttöön. Mallisopimuksemme sekä aurinkopuistoista että telemastoista voi tilata lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimisto@maanomistajainliitto.fi.
Vastaajana
Rauno Numminen
Kuva: Neoen
Fingrid välittää. Varmasti.
Fingrid on suomalaisten kantaverkkoyhtiö. Turvaamme suomalaisille varman sähkön ja muovaamme kustannustehokkaasti tulevaisuuden puhdasta ja markkinaehtoista sähköjärjestelmää.
Teemme työtä puhtaamman huomisen eteen rakentamalla alustaa puhtaalle sähköjärjestelmälle. Meille tämä tarkoittaa Suomen kantaverkosta huolehtimista ja sen kehittämistä tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi.
Rakennetaan kestävää tulevaisuutta yhdessä koko Suomen parhaaksi.
www.fingrid.fi
Kotimaista, vastuullista tuulivoimaa
Suomen Hyötytuuli on kotimaisen tuulivoiman edelläkävijä ja luotettava kumppani tuulivoiman tuotannossa ja kehityksessä jo vuodesta 1998. Meidät omistaa kahdeksan vakavaraista suomalaista kaupunkienergiayhtiötä, joiden kautta tuottamamme energia kulkee kotitalouksiin ja teollisuuteen.
Panostamme pitkäaikaiseen ja henkilökohtaiseen yhteistyöhön maanomistajien, tuulipuistoalueen asukkaiden ja paikallisten yrittäjien kanssa.
Kannamme vastuun tuulipuistoistamme koko niiden elinkaaren ajan, suunnittelusta rakentamiseen, tuotantoon ja purkuun asti –turvallisesti, ympäristöä ja luontoa vaalien. Säännöllisillä huolloilla, valvonnalla ja mittauksilla varmistamme voimaloiden turvallisen ja mahdollisimman pitkän käyttöiän.
Tulevaisuus on ilmassa, energia tuulessa.
hyotytuuli.fi
Vuosien laaja-alainen kokemus yksityisten ja yritysten oikeudellisten asioiden hoidosta mm. perheoikeus Juhlavuosi
perintöoikeus asunto- ja kiinteistöasiat yrityksen asiat
Hämeenlinna Kaivokatu 1
avoinna ma-pe 9-17
Forssa Kartanonkatu 4
avoinna ma 9-16 ja sopimuksen mukaan
Riihimäki Hämeenaukio 1
avoinna ke 9-16 ja sopimuksen mukaan
IIsisti myös etänä koko Suomeen!
Mikael Lilius Brysseliin projektityöntekijäksi
Mikael Lilius on aloittanut tehtävänsä metsäasioista vastaavana asiantuntijana Euroopan maanomistajien liitossa ELO:ssa. Tehtävään kuuluu olennaisesti suomalaisten metsänomistajien etujen ajaminen EU:ssa.
Lilius on opiskellut kansantaloustiedettä ja toiminut konsultoinnin ja pääomasijoittamisen parissa. Aiemmissa tehtävissään hän on keskittynyt suomalaisen metsäsektorin kehittämiseen.
– Brysseliin minut toi halu ymmärtää eurooppalaista vaikuttamista ja päätöksentekoa. Tähän yhdistyy tietoisuus omistajuuden tärkeydestä, ja halu edistää yleisen hyvinvoinnin ja vaurauden lähtökohtia, jossa vahva omistajuus on keskiössä, hän sanoo.
lähtökohtiin ja kaupallisuuteen.
uppdraget
Ehdota esimerkillistä ENTISÖINTITEKOA!
Kilpailun tarkoituksena on antaa tunnustusta huippuosaajille ja omistajille, jotka ovat sitoutuneet kansallisen rakennusperinnön säilyttämiseen ja entisöintiin.
Kilpailuun on jatkuva ilmoittautuminen. Ilmoitettavan rakennuksen pitää olla valmistunut ennen vuotta 1939 ja olla yksityisessä tai yhdistyksen omistuksessa. Projektin etenemistä seurataan entisöintisuunnitelman ja videoraporttien avulla. Kuvia ja videoita voidaan käyttää järjestäjien viestinnässä. Tuomaristo valitsee yhteensä kolme palkittavaa, joista on luvassa rahapalkinto ja pronssikyltti.
Pääpalkinto on rakennuttajalle 2500 euroa ja 1000 euroa tekijälle. Kunniakirjan saa jokainen osallistuva entisöintihanke. Kohteet arvioidaan syksyllä 2025 ja palkinto jaetaan loppuvuodesta.
Ilmoittautuminen Maanomistajain Liiton toiminnanjohtaja Kimmo Collanderille, 045 221 5151, toimisto@maanomistajainliitto.fi
Mikael Lilius projektarbetar
i Bryssel
Mikael Lilius har inlett sitt uppdrag som specialist i skogsfrågor i organisationen för europeiska markägare, ELO. Uppdraget innebär framför allt främjande av finska skogsägares intressen inom EU.
Lilius har studerat nationalekonomi, verkat som konsult och inom kapitalinvesteringen. I sina tidigare uppdrag har han fokuserat på utvecklingen av den finska skogssektorn.
– Jag kom till Bryssel för att förstå påverkningsmetoder och beslutsfattande i Europa. Detta kombinerat med en kännedom om ägandets betydelsefullhet, och viljan att med ett starkt ägande i centrum främja utgångspunkterna för den allmänna välfärden och välståndet, säger han.
ONKO SINULLA TALKOOLEIRIKOHDE?
Maanomistajain liitto ja WWF hakevat talkooleirikohteita.
WWF:n talkooleirit tarjoavat vuosittain sadoille vapaaehtoisille ikimuistoisia elämyksiä.
Talkooleiriläiset eivät kaihda raskastakaan työtä ja auttavat luontoa kunnostamalla esimerkiksi uhanalaisia perinneympäristöjä ja poistamalla haitallisia vieraskasveja.
Onko sinulla raivausta kaipaavia hakamaita tai rantaniittyjä, umpeen kasvanutta kulttuurimaisemaa tai virtavesien kunnostushanke?
Ilmoita siitä osoitteeseen toimisto@maanomistajainliitto.fi Kohteet valitaan luontoarvojen perusteella ja niiden hoidolle edellytetään jatkuvuutta.
Leirien kulut pyritään kattamaan projektirahoituksella. Leiriläiset hoitavat oman ruokahuoltonsa ja majoittuvat tarvittaessa teltoissa.
Mikael Lilius pitää tehtävässään tärkeänä vahvaa ymmärrystä omistajan
Enligt Mikael Lilius är en stark förståelse för kommersialismen och ägarens utgångspunkter centralt för
NÄIN SAAT
PAKKOLUNASTETUN
MAAN TAKAISIN
Lunastuslain 72b pykälä antaa maanomistajalle oikeuden vaatia omistukseen kohdistuneen pakkolunastuksen lakkauttamista, jos kohde on olosuhteiden käynyt hakijalle tarpeettomaksi.
Maanmittauslaitoksen lunastusasioista vastaava johtaja Mauri Asmundela kannustaa maanomistajia vaatimaan lakkauttamista, jos esimerkiksi sähkölinja on purettu.
– Vaatimuksen avulla saadaan kiinteistörekisterissä oleva käyttöoikeuden rajoitus poistettua. Lunastuksen hakijat eivät tätä aina tee.
Lakkauttamisvaatimuksen voi tehdä vapaamuotoisena Maanmittauslaitokselle.
på Wohls Gård, Wohlsvägen 605 B, Kyrkslätt. Välkommen!
OIKEUSTAPAUKSIA
KORKEIN OIKEUS JA KORKEIN HALLINTOOIKEUS
Tarkemmin päätöksiin voi tutustua Valtion säädöstietopankin sivuilla www.finlex.fi
Väärin rakennetut rajapyykit
– ratkaisua ei pureta
Lohkomistoimituksen yhteydessä suoritetussa rajankäynnissä oli määrätty rajat oletetun isojaon aikaisen kiinteistörajan mukaisesti. Myöhemmin isojaon aikainen rajapyykki, jota ei ollut toimituksessa havaittu, oli löytynyt maastosta vajaan seitsemän metrin päästä sitä korvaamaan rakennetusta uudesta rajamerkistä. Virheen pinta-alavaikutuksen oli alle 100 neliömetriä ja se jakautui kiinteistöjen välille. Maanmittauslaitoksen keskushallinto esitti rajankäyntiä koskevan ratkaisun purkamista. Korkein oikeus jätti esityksen tutkimatta, koska kiinteistöjärjestelmän selvyys tai luotettavuus taikka muukaan yleinen etu ei vaatinut ratkaisun purkamista.
KKO:2024:17
Yhteismetsän sääntöjen vastainen kauppa – ratkaisua ei pureta
Lohkomistoimituksessa oli muodostettu lohkokiinteistö, joka oli saanut yhteismetsäosuuden vastoin yhteismetsän ohjesääntöön kirjattua luovutusrajoitusta. Maanmittauslaitoksen keskushallinto esitti lohkomistoimituksen osittaista purkamista, sillä perusteella, että vastoin ohjesääntöä tapahtunut yhteismetsäosuuden luovutus oli mitätön ja lohkomistoimituksessa oli tapahtunut yhteismetsäosuuksien käsittelyssä selvä ohjesäännön ja yhteismetsälain vastainen virhe lohkokiinteistöä muodostettaessa. Kaupassa oli siirtynyt noin 0,7 osuutta, kun säännöt edellyttivät vähintään 20:ta. Korkein oikeus jätti esityksen tutkimatta, koska kiinteistöjärjestelmän selvyys tai luotettavuus taikka muukaan yleinen etu ei vaatinut lohkomistoimituksen purkamista.
KKO:2023:81
• Metsäkonetyöt
• Tonttihakkuut
• Pihapuut
• Haketus
• Energia/Harvennushakkuut
OTM, LL, Helsinki (per 1978)
Rahakamarinportti 3 B, 00240 Helsinki
gsm 040-5110880 | toimisto 09-2722400
kai.a.o.laurila@gmail.com
alv/epr nro FI 1544957-2
Laki- ja kiinteistöarviointipalvelut
Maa- ja metsätalousyrittäjyyteen sekä kiinteistönomistukseen liittyvät asiat neuvonnasta oikeudenkäynteihin
•kaavoitus-, rakentamis- ja poikkeamislupa-asiat
•yksityistiet, kiinteistötoimitukset
•tie- ja lunastustoimitusasiat
•ympäristö- ja luonnonsuojeluasiat •ympäristölupa-asiat
Metsänomistaja, voit saada tapaturmaturvaa ja eläkettä metsästä!
Maa- ja metsätalousyrittäjyyteen kiinteistönomistukseen oikeudenkäynteihin
•kaavoitus-, rakentamis-
•yksityistiet, kiinteistötoimitukset
•tie- ja lunastustoimitusasiat
•ympäristö- ja luonnonsuojeluasiat
•ympäristölupa-asiat
MOL:n jäsenille 10 % alennus
•maa- ja metsätilojen, kiinteistöjen ja maa-aineisten arviointi
•maa- ja metsätilojen erityiskysymykset ja sopimusasiat
•
aurinko- ja tuulivoima
MOL:n jäsenille 10 % alennus jäsenetuehtojen mukaisesti. Kokeneet lakimiehemme ja auktorisoidut kiinteistöarvioijat (AKA) palvelevat teitä maanlaajuisesti.
ESPOO
SEINÄJOKI
OULU
Suojele pala ikimetsää
Kysy lisää asiantuntijoiltamme! Puhelin 020 7411 050
Kysy lisää asiantuntijoiltamme! Puh. 020 7411 050 www.arvolex.fi
Luonnonperintösäätiö ostaa lahjoitusvaroin luonnonalueita pysyvään suojeluun.
Katso lisää: www.luonnonperintosaatio.fi
Suojelee suomalaista luontoa. Pysyvästi.
Metsäsi
hiilitonnit tuotoksi
Oikeanlainen metsänhoito voi tuoda metsänomistajalle tuloja myös hiilensidonnasta. Pirkanmaalaisen Innoforin uusi palvelu on yksi maailman edistyksellisimmistä hankkeista, joka täyttää vaativimmatkin päästöhyvitysmarkkinoiden ehdot.
Laita metsäsi tuottamaan myös hiilinieluna: innofor.fi
Maanomistajain Liitto Jordägarnas Förbund
MAANOMISTAJAIN LIITTO – JORDÄGARNAS FÖRBUND R.Y.
Maanomistajain Liitto on merkittävien maanomistajien edunvalvonta- ja neuvontajärjestö. Maanomistajain Liitto r.y. on ollut vuodesta 1996 ELO:n (European Landowners´ Organization) jäsen. Liitto on perustettu vuonna 1945.
LIITON TEHTÄVÄT
Maanomistajain Liiton tehtävä on maanomistajien etujen turvaaminen ja kehittäminen sekä jäsenten neuvonta. Liitto toimii maanomistusoikeuden vahvistamiseksi, maan omistamisen taloudellisten edellytysten parantamiseksi ja maanomistajien päätösvallan lisäämiseksi. Liitto edistää jäsenistön vanhan arvokkaan rakennuskannan hyödyntämistä ja kulttuurimaiseman kehittämistä.
LIITON TAVOITTEET
Maan yksityisomistuksen säilyminen ja sen vahvistaminen. Maanomistusta koskevan lainsäädännön on oltava avointa, tasaarvoista ja säännönmukaista. Säädösten tulee olla oikein kohdistettuja ja selkeitä.
• Edistää pitkäjänteistä kulttuurimaiseman ja luonnon hoitoa sopusoinnissa maa- ja metsätalouden kanssa. Edistää maaseudun säilymistä elinvoimaisena ja viihtyisänä.
• Säilyttää jokamiehenoikeudet maanomistajien kannalta hyväksyttävinä.
www.europeanlandowners.org
TOIMISTO
Annankatu 12, 00120 Helsinki 045 221 5151 toimisto@maanomistajainliitto.fi www.maanomistajainliitto.fi
Jordägarnas Förbund, som grundades år 1945, är en intressebevaknings- och rådgivningsorganisation för jordägare. Förbundet har varit medlem i ELO (European Landowners´ Organization) sedan år 1996.
FÖRBUNDETS UPPGIFTER
Till Jordägarnas Förbunds uppgifter hör att trygga och utveckla jordägarnas intressen och förmåner samt att fungera som rådgivare för medlemmarna. Förbundet arbetar för att stärka jordäganderätten, för att förbättra de ekonomiska förutsättningarna för jordägande och för att öka jordägarnas bestämmanderätt. Förbundet främjar nyttjandet av medlemskårens gamla, värdefulla byggnader och utvecklandet av kulturlandskapet.
FÖRBUNDETS MÅLSÄTTNING
Att trygga och utveckla den privata jordäganderätten. Lagstiftningen gällande jordägandet bör vara transparent, jämlik och konsekvent.
• Förbundet verkar för långsiktig vård av naturen och kulturlandskapet i harmoni med jord- och skogsbruket.
• Förbundet verkar för bevarandet av en livskraftig och trivsam landsbygd. Förbundet verkar för upprätthållandet av en för jordägarna acceptabel allemansrätt.
www.europeanhistorichouses.eu
TOIMINNANJOHTAJA
Kimmo Collander puh 045 221 5151 kimmo.collander@ maanomistajainliitto.fi
Kari Räihä asianajaja, maa-ja metsätalousyrittäjä Petäjävesi
Juha Pylväs maaseutuyrittäjä Ylivieska
Linda Langh toimitusjohtaja, VT Piikkiö
Tapio Sinkkilä asiamies, Suomen yhteismetsät, Salla
VARAJÄSENET
Fredrik Pressler, Ellen Rydbäck, Mikael Jensen, Aarne Schildt, Tomas Landers Tommi Lunttila, Tuomas Kettunen
LIITY JÄSENEKSI!
BLI MEDLEM!
Liiton jäsenenä vaikutat ja pysyt ajantasalla maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Som medlem kan du påverka och följa med ärenden som gäller jordanvändning både på nationell och internationell nivå.
Liity netissä maanomistajainliitto.fi/jasenyys tai käytä QR-koodia.
MAANOMISTAJAIN LIITON JÄSENEKSI voi liittyä jokainen maanomistaja! Liitto auttaa jäseniään maanomistukseen liittyvissä kysymyksissä ja jäsenemme saavat erilaisia jäsenetuja. Jäsenmaksuun sisältyy kahdesti vuodessa ilmestyvä Maanomistaja-lehti sekä sähköinen jäsenviesti.
Suomen Maanomistajain Liiton jäsenet ovat samalla myös jäseniä Euroopan maanomistajajärjestössä ELO:ssa (European Landowners´ Organization), joka edustaa miljoonia maanomistajia EU:n jäsenmaissa.
Vuosittain yli 20 000 koululaista astelee metsäretkille metsäsäätiömaksujen turvin.
Kiitos lahjoituksestasi Metsäsäätiölle nyt tai tulevaisuudessa!
Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti puuntaimea sekä taimikkoa sen ensimmäisinä vuosina säästäen paljon vaivaa, aikaa ja rahaa monella eri tavalla. Kts. lisää seuraavalta sivulta
Taimiitassulla saavutetaan erinomainen takaisinmaksuaika ja se on kannattava sijoitus. Kotimaisen, puukuidusta valmistetun Taimisuojan hajoamisaika on 3-5 vuotta.
Taimitassu toimitetaan esilannoitettuna Tällä varmistetaan taimen lähtö
istutuksen jälkeen sekä pyritään parantamaan sen kasvua alkuvaiheessa (tuotteen saa myös ilman esilannoitusta)
| Puh. 045 145 2622
Ecopulp Taimitassu hengittää, vilkastuttaa pieneliötoimintaa sekä tasaa kosteusvaihteluita. Materiaali ja rakenne antavat myöten puun rungon kasvaessa eikä suoja hierrä kuorta rikki. Ecopulp Taimitassu on helppo asentaa myös jo istutettuihin taimiin kyljessä olevan viillon ansiosta
Ecopulp taimitassu Suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina.
