Yhteiskuntamme, maamme ja ympäristömme on kohdannut viime vuosina lukuisia haasteita. Ratkaisuja muun muassa ilmasto- ja talouskysymyksiin haetaan kiivaasti. Usein avaimia ratkaisuihin löytyy parhaiten sieltä, missä käytännön työtä tehdään ja missä tietoa ja kokemusta on jopa sukupolvien ajalta.
Maanomistajat ovat kautta aikojen olleet ratkaisijoita ja ratkaisijoita tulemme olemaan myös yhteiskunnan muuttuessa ja kehittyessä. Aikanaan juuri maanomistajien osaaminen oli keskiössä, kun Suomeen kehitettiin infrastruktuuria ja sähköverkkoja, jotta yhteiskunta sai valoa ja tarvikkeita. Maanomistajat kantoivat osansa sotaponnistuksista, kun karjalaisia evakoita asutettiin. Maanomistuksesta on kummunnut myös monta suurta yritystä kuten Fiskars, Woikoski ja Ahlström, jotka ovat osaltaan olleet luomassa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.
Yhteiskuntaamme ovat rakentaneet myös monet pienet maanomistajat, jotka ovat vaikuttaneet paikallisyhteisöihin ja joiden tiloilta on aina löytynyt yösija väsyneelle vaeltajalle ja turvaa vaaraa pakenevalle.
Nykyisin maanomistajat pitävät huolta yhteiskunnastamme muun muassa huolehtimalla monin tavoin ruokaturvasta, yhteiskunnalle kriittisen uusiutuvan energian tuotannosta sekä perinnemaisemien ja rakennuksien ylläpidosta.
Roolimme on kriittinen myös maata ja luontoa puolustettaessa. Maanomistajat hoitavat metsiä, kehittävät jokia, soita ja valuma-alueita ja tuntevat ympäristön.Maanomistaja on siis ollut kautta aikain yhteiskunnan rakentaja. Varmistamme jatkuvuuden ja kannamme huolta huomisesta kaikkien hyväksi.
Meihin kannattaa luottaa. Mikäli yhteiskunta ymmärtää maanomistajan roolin niin haasteiden ratkaisemisessa kuin tulevaisuuden rakentamisessa, on tulevaisuus valoisampi ja toiveikkaampi meille kaikille.
Toivon, että kun juhlistamme tänä vuonna Maanomistajain Liiton 80-vuotista taivalta, ymmärtäisivät kaikki maanomistajain ystävät sen merkityksen, mikä on maanomistajan äänen saamisessa osaksi yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa. Tätä tarvetta eivät voi ohittaa myöskään sidosryhmämme ja yhteistyökumppanimme. Meidän on ymmärrettävä pitää yhtä ja viedä maanomistajien viestiä koko rintamalla, jotta saamme aikaan toivotun vaikutuksen.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi uudenvuoden puheessaan: ”Meillä ei ole hätää. Me pärjäämme. Me teemme tulevaisuudesta hyvän. Yhdessä.”
Myös me maanomistajat haluamme yhteistyötä. Haluaisinkin vedota presidenttiin, jotta hän ja me kaikki muistaisimme, kuinka tärkeää tässä maailmassa on puolustaa maanomistusta ja maata. Sen on historia meille osoittanut.
Sebastian Sohlberg Puheenjohtaja
Jordägarna bygger en morgondag för alla
Vårt samhälle, vårt land och vår miljö har mött många utmaningar under de senaste åren. Lösningar på bland annat klimat- och ekonomifrågor söks febrilt. Ofta finns nyckeln till lösningarna där det praktiska arbetet utförs, där det finns kunskap och erfarenhet i generationer.
Jordägarna har genom tiderna varit problemlösare och problemlösare kommer vi att vara även i samhällets förändring och utveckling. Jordägarnas kunnande var centralt då infrastrukturen och elnätet utvecklades i Finland, för att ge samhället belysning och förnödenheter. Jordägarna deltog även i krigsansträngningarna genom att hjälpa till vid utplaceringen av de evakuerade från Karelen. Flera stora företag har också framsprungit ur jordägandet – till exempel Fiskars, Woikoski och Ahlström. Företagen har bidragit till att skapa det finska välfärdssamhället.
Flera mindre jordägare har också byggt upp vårt samhälle, de har påverkat lokalt och på deras ägor har det alltid funnits nattkvarter för trötta vandrare och skydd för dem som blivit tvungna att fly från fara. Nuförtiden tar jordägarna hand om vårt samhälle bland annat genom att trygga livsmedelsförsörjningen, den samhälleligt viktiga produktionen av förnybar energi, upprätthållande av vårdbiotoper och byggnader.
Vår roll är även av kritisk betydelse för landets försvar och naturskyddet. Jordägarna vårdar skogar, utvecklar floder, myrmarker, avrinningsmarker och känner miljön. Jordägare har alltså genom tiderna varit samhällsbyggare. Vi säkerställer kontinuiteten och sörjer för en trygg morgondag för alla.
Det lönar sig att lita på oss. Om det finns förståelse för jordägarnas betydelse för att möta utmaningar och bygga en framtid, är samhällets framtid ljusare och mera hoppfull för oss alla.
Då vi i år firar Jordägarnas förbunds 80-åriga historia hoppas jag att alla jordägarnas vänner inser betydelsen av att vår röst blir hörd i den samhälleliga diskussionen och beslutsfattandet. Detta behov kan inte heller våra medaktörer och samarbetsparter förbise. För att uppnå önskad effekt måste vi hålla ihop och föra fram jordägarnas budskap på bred front.
Republikens president Alexander Stubb sade i sitt nyårstal: ”Det går ingen nöd på oss. Vi kommer att klara oss. Vi kommer att skapa en god framtid. Tillsammans.”
Vi jordägare önskar också samarbete. Därför vill jag vädja till presidenten, för att presidenten och vi alla skulle komma ihåg hur viktigt det är i denna värld, att försvara jordägandet och jorden. Det har historien visat.
Sebastian Sohlberg Ordförande
LEDARE
KUNTAVAALIT LÄHESTYVÄT
Nyt kannattaa vaikuttaa
Kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 13. huhtikuuta, mutta jo sitä ennen voi ennakkoäänestää.
Kuntapäättäjät käyttävät suoraa valtaa, joten maanomistajienkaan kannalta ei ole yhdentekevää, keitä valitaan. Käytä siis äänioikeuttasi! Lisää aiheesta Kimmo Collanderin kolumnissa sivulla 11.
DROONIT AUTTAVAT metsäpalojen torjunnassa
Droonit ja tekoäly voivat tulevaisuudessa auttaa metsäpalojen havaitsemisessa, tilanteen koordinoinnissa sekä sammutustoimien valinnassa.
Ketterästi ilmassa liikkuvat droonit havaitsevat palon merkit jo kaukaa ja pystyvät välittämään tiedon reaaliajassa pelastuslaitoksille.
Viime syksynä tehdyissä testeissä droonin tekoäly havaitsi palon videokuvasta ja
lähetti hälytyksen. Työhön pääsi Suomen ensimmäinen metsäpalotilanteita varten kehitetty drooniparvi, joka itsenäisesti etsi ja tunnisti palon ja havainnoi sitä eri kuvakulmista.
Droonien lisäksi paikalla oli maassa liikkuva robotti, joka voi kuljettaa tarvikkeita tai osallistua pelastustöihin vaikeakulkuisilla metsäalueilla, joissa tavanomainen kalusto ei ole tehokasta.
Tutkimuksessa ovat mukana Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, VTT sekä Jyväskylän ja Oulun yliopistot.
KUNTA- JA ALUEVAALIEN
AIKATAULU
2.–5.4.2025 Ennakkoäänestys ulkomailla
2.–8.4.2025 Ennakkoäänestys kotimaassa
13.4.2025 Vaalipäivä
16.4.2025 Tulosten vahvistaminen
Joka neljäs vuosi toimitettavat kuntavaalit järjestetään tänä vuonna 13.4.2025 samanaikaisesti aluevaalien kanssa.
Kuntavaaleissa kunnan asukkaat valitsevat valtuuston, joka on kunnan ylin toimielin. Kuntalaissa säädetään valtuuston lakisääteisistä tehtävistä.
Aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueiden aluevaltuustot nelivuotiskaudelle.
Aluevaaleja ei järjestetä Helsingissä, koska Helsingin kaupunki järjestää sote-palvelunsa itsenäisesti. Siellä valitaan 13.4. pelkästään kaupunginvaltuusto.
Uutta teknologiaa METSÄNHOIDON OPTIMOINTIIN
Tutkijat ennustavat, että metsätaloudessa siirrytään tulevaisuudessa yksittäisten puiden tarkkuuteen. Monimuotoisuus ja metsänomistajan lompakko kiittävät.
Täsmämetsänhoidossa yksikkönä on metsäalueen sijaan yksittäinen puu, jonka sijainti ja yksilölliset ominaisuudet tunnetaan tarkasti.
Menetelmä perustuu yksinpuintulkintaan, jossa tietoa kerätään laserkeilausaineistojen perusteella. Se soveltuu erityisesti jatkuvan kasvatuksen metsille.
Metsänhoidon toimia suunniteltaessa tiedetään, mitkä puut ovat hiilensidonnan ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimpiä kohteita. Samalla saadaan tietoa siitä, mikä on taloudellisin ja vähiten vahinkoa aiheuttava reitti puiden korjuuseen.
Maanmittauslaitoksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat arvioivat, että optimoinnin mahdollistava metsäteknologia turvaa aikaisempaa paremmin metsien monimuotoisuutta ja tuo noin kymmenen prosentin kasvun metsänomistajan tuloihin.
Koonneet Seppo Iisalo ja Viivi Kuuspalo
MITEN VÄHENTÄÄ
Maataloustuotannossa tapahtuva energian kulutus vaikuttaa alkutuotannon kannattavuuteen ja elintarviketuotannon päästöihin. Suureksi osaksi tuontipolttoaineeseen perustuva maatalous on samalla altis tuonnin häiriöille, mikä tekee kotimaisen tuotannon energiankäytöstä myös huoltovarmuuskysymyksen.
Eniten energiaa käytetään viljanviljelyssä, lypsykarjataloudessa ja kasvihuonetuotannossa. Energiakustannusten osuus tuotantokustannuksista on kasvanut erityisesti nestemäisten polttoaineiden hinnan nousun vuoksi.
TILUSJÄRJESTELY LOVIISASSA ONNISTUNUT
Maanmittauslaitos ja Väylävirasto kävivät viljelijöiden kanssa läpi tilusjärjestelyksi kutsutun monivuotisen prosessin, jossa maita vaihdettiin radan yli ja ennätykselliset 20 tasoristeystä voitiin lakkauttaa tarpeettomina.
Toimenpiteitä, joilla maatalouden energiankulutukseen voidaan vaikuttaa, ovat siirtoajojen tehostaminen ja tarpeen vähentäminen, siirtyminen minimimuokkaukseen ja suorakylvöön hyödyntäen täsmäviljelyn teknologiaa, viljanpuinnin ja -kuivauksen optimointi energiankäytön suhteen, sähkökäyttöjen lisääminen työkoneisiin ja muihin prosesseihin sekä vaihtoehtoisten menetelmien nykyistä laajempi soveltaminen rehuviljan säilönnässä.
Hiilipörssi Oy alkaa maksaa korvauksia yksityisille maanomistajille, jotka ennallistuttavat suonsa omiksi yksityisiksi suojelualueikseen. Uudenlaisen järjestelyn tavoitteena on hyödyttää luontoa sekä maanomistajaa.
Ennallistetuista alueista maksettava korvaus on hehtaariperusteinen. Mitä isompi on ennallistettava alue, sitä suurempi on myös hehtaarilta maksettava korvaus. Korvausjärjestelmässä otetaan huomioon myös puuston kasvu alueella, minkä vuoksi puustoisemmalle metsikkökuviolle maksetaan suurempaa korvausta. Myös poistettavan puuston tuotto tulee maanomistajalle.
Hiilipörssi Oy:n suoasiantuntija suunnittelee ja valvoo ennallistustyötä, huolehtii lupabyrokratiasta sekä etsii tarvittaessa urakoitsijan. Töiden jälkeen ulkopuolinen asiantuntija käy tarkastamassa ennallistamisen tuloksen.
Lopuksi ennallistetulle suolle haetaan yksityisen suoalueen rauhoituspäätös. Omistajalle suojelukorvaus maksetaan sitten, kun ELY-keskus on päättänyt suojelualueen perustamisesta.
Loviisan Fyra byarin tilusjärjestely (Andersby, Haddom, Hommansby, Tavastby ja Skinnarby) monivuotinen prosessi käynnistyi viljelijöiden aloitteesta vuonna 2020. Päätavoitteena oli parantaa viljelijöiden tilannetta vaihtamalla lohkoja maatalouden kannalta järkevästi. Tilusjärjestely kattoi peltoalueita Lahti−Loviisa radan varrella Loviisan kaupungin alueella. Tiluksia vaihdettiin radan yli ja tehtiin erilaisia järjestelyjä. Lisäksi peltolohkojen kokoa kasvatettiin ja uusille, isommille lohkoille tehtiin salaojituksia. Näin isoilla koneilla työskentely helpottuu ja viljelyyn käytettävä aika pienenee.
MIKÄ TILUSJÄRJESTELY ON?
Tilusjärjestelyllä parannetaan ja nykyaikaistetaan tilusten eli peltojen ja muiden maiden sijoittelua.
Peltotilusten kokoaminen yhteen säästää viljelijän aikaa, vähentää hitaita traktoreita maanteillä ja alentaa viljelyskustannuksia.
Tilusjärjestelyn tekemisen edellytyksenä on, että sen hyödyt ovat suuremmat kuin kustannukset ja että sillä saadaan olennainen parannus tilusten sijaintiin. Tilusjärjestely tehdään yhteistyössä maanomistajien, Maanmittauslaitoksen ja muiden maankäytön asiantuntijoiden kesken.
ILMASTONMUUTOS
JA HUOLTOVARMUUS
Maanomistajat paljon vartijoina
Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Emma Hakala on tutkinut, miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan Suomen huoltovarmuuteen ja kokonaisturvallisuuteen. ”Keskeisiä teemoja turvallisuutemme kannalta ovat muun muassa energiaturvallisuus, tuotantoketjut ja erilaiset maanomistuskysymykset”, hän kiteyttää.
Teksti: Viivi Kuuspalo Kuva: Shutterstock
Maanomistajuudella on maailmalaajuisestikin kiinnostava asema ympäristöturvallisuuden teemojen osalta. Esimerkiksi muuttuva kulutus ja tarpeet voivat vaikuttaa maankäyttöön monin eri tavoin. Kiristyvät resurssit voivat myös aiheuttaa konflikteja liittyen maan omistamiseen.
Energiasiirtymä ja ympäristöriskit
Suomessa keskeiset ilmastonmuutoksen tuomat maankäyttökysymykset liittyvät tällä hetkellä energiasiirtymään ja siihen, käytetäänkö metsiä esimerkiksi aurinkotai tuulivoiman tuotantopaikkoina, Emma Hakala kertoo.
– Tärkeitä ovat myös kaivoskysymykset. Erilaisia kaivannaisia käytetään runsaasti uusiutuvan energian tuotannossa sekä teknologiassa laajemminkin. Tällä hetkellä tuotanto ja jalostus keskittyvät paljolti Kiinaan. Hakalan mukaan tärkeä maankäytöllinen kysymys on se, lisätäänkö Suomessa kaivostoimintaa, jotta huoltovarmuus paranisi ja hyväksytäänkö samalla mahdollisesti kasvavat ympäristöriskit.
Ruokaturva
Maanomistukseen liittyy kiinteästi myös kysymys Suomen ruokaturvasta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ruokaturvaan ovat potentiaalisesti hyvinkin suuria. – Suuri osa nykyisestä ruokaviljojen tuotannosta tapahtuu sellaisilla alueilla, jotka ovat alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille kuten kuivuudelle tai tulville. Esimerkiksi Afrikan sarvessa sato on nyt muutamana vuotena jäänyt saamatta, eikä esimerkiksi Ukrainasta ole Venäjän hyökkäyssodan vuoksi saatu varaviljaa. – Suomessa on ruoan osalta verrattain hyvä omavaraisuus, vaikka aina voi toki parantaa. Keskeinen riski on kuitenkin se, että monet maatalouden tuotantopanokset kuten lannoitteet tulevat pitkälti ulkomailta, mikä lisää ilmastonmuutoksen myötä tuotanto- ja kuljetusketjujen riskejä. Tuotantopanosten omavaraisuuteen voisikin kannattaa satsata.
Ennakointi
Suomessa pitää Hakalan mukaan ennakoida ja seurata sitä, millaisia ruokaturvaan
ja tuotantopanoksiin tapahtuvia asioita maailmalla tapahtuu ja koittaa reaaliajassa joustavasti sopeutua niihin.
– Tällaista meillä ei vielä kauheasti ole. Tämän saavuttaminen vaatisi maanomistajien osallistamista ja tiedottamisen lisäämistä.
– Usein ilmastoturvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat sellaisia, missä asiantuntijatieto on tekijöillä itsellään, tässä tapauksessa maanomistajilla. Siitä miten vaikutukset heihin kohdistuvat tai miten he voisivat paremmin olla mukana varautumisessa, olisi hyvä olla enemmän tiedotusta, keskustelua ja osallistamista. Se helpottaisi tilannetta, Hakala arvioi.
Epävarmuus
SUOMESSA ON HERÄTTY HUOLTOVARMUUSKYSYMYKSIIN.
Emma Hakala on Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija. Hän vetää Ilmastonmuutos ja Suomen huoltovarmuus -projektia, jota UPI toteuttaa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteistyökumppanina.
den osalta hyötyä ilmastonmuutoksesta niin, että kasvukausi pitenee ja joidenkin uusien lajien viljely voi mahdollistua. Toisaalta muuttuvat olosuhteet voivat vaikeuttaa joidenkin nykyisten lajien kasvua. Huolta aiheuttaa myös mahdollinen Golfvirran heikkeneminen. – Mikäli Golfvirta heikkenisi, voisi Suomen keskilämpötila laskea hyvin merkittävästi. Tämä on kuitenkin vielä epävarmaa.
Kokonaisuudessaan ilmastonmuutoksen tuomiin huoltovarmuuskysymyksiin on Suomessa monin tavoin jo herätty. Parannettavaa kuitenkin riittää.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen viljelyolosuhteisiin on Hakalan mukaan haastavaa ennustaa tai ennakoida tarkalleen, mutta tilanne vaikuttaa tällä hetkellä toiveikkaalta.
– Suomi on maailman mittakaavassa niitä harvoja maita, jotka voivat maatalou-
– Ilmastonmuutoksen vaikutuksia olisi huoltovarmuuden osalta hahmotettava vielä nykyistä paremmin. Näin päästäisiin käsiksi keinoihin, joilla järjestelmää voitaisiin parantaa niin, että vaikutukset voitaisiin ottaa vastaan kestävämmin, Hakala tiivistää.
Bosgård tuottaa lihaa ja luontopääomaa, elämyksiä ja energiaa
Aarne Schildt (42), kolmen pojan isä ja maaseutuyrittäjä Porvoon Bosgårdin kartanolta istuu tilaravintolan pöydässä, maistaa kahviaan ja huoahtaa kuulumisia kysyttäessä. ”Kyllä tämä tästä. Jos olisit kysynyt viisi vuotta sitten, olisin sanonut jotain ihan muuta.”
Teksti ja kuvat: Kimmo Collander
Bosgård tuottaa luomupelloilla charolais-karjan luomulihaa. Matkailu on nosteessa ja täällä käy viikollakin lounasvieraita.
– Charolaisia meillä on ollut 90-luvulta lähtien. Satakunta emolehmää tuottaa 22 tonnia leikattua lihaa vuodessa. Kaikki
menee ilman välikäsiä yksityishenkilöille ja ravintolalle.
Luonnonlaitumet huolettavat
Schildt puhuu innostuneesti luonnon monimuotoisuudesta ja laiduntamisen merkityksestä
– Tilan metsät ovat jatkuvassa kasvatuksessa, ja meillä on vajaa 300 hehtaaria luonnonlaitumia, hän kertoo.
Bosgårdin isäntä haluaisi Suomeen enemmän luonnonlaitumia.
– Vuonna 2021 Suomessa oli 34 000 hehtaaria luonnonlaitumia, Ruotsissa 275 000. Samaan aikaan kun naapurissa tavoitellaan puolta miljoonaa laidunhehtaaria, pelkään pahoin, että meillä ala romahtaa lähivuosina puoleen. Syynä on viljelijöiden turhautuminen ELY-keskusten tempoileviin tulkintoihin tukisäännöistä.
– Meiltäkin leikattiin 70 hehtaaria tuen piiristä.
Matkailu toisena kivijalkana
Schildt lunasti tilan isältään vuonna 2010. Nykyään Bosgård toimii osakeyhtiönä ulkopuolisen yhtiökumppanin kanssa.
– Bosgård on ollut aina maatila ja sen ympärille on rakennettu matkailua. Meillä on tilakauppa ja ravintola, joka on vuoden ympäri auki. Heinävintille mahtuu 120 ihmistä tanssimaan. Päärakennuksessa on tilausravintola. Kesällä luontopolut ovat käytettävissä.
Uutena tuotantosuuntana Bosgårdiin on tulossa aurinkovoimapuisto.
– Luvitus etenee hitaasti mutta varmasti. Olen nyt kaksi ja puoli vuotta tehnyt töitä tämän hankkeen kanssa ja siltikin olen vasta lähtökuopissa. Kaupunki on onneksi hankkeelle myötämielinen.
– Aurinkovoima on yksi palikka kokonaisuudessamme, mitä täällä jo nyt teemme luonnon eteen.
Historiaa
• Bosgårdin kartanon historia alkaa 1200-luvulta, jolloin tilan läheisyydessä toimi Husholmenin linnoitus ja kauppapaikka.
• 1950-luvulla Wolmar Schildt osti kartanon ja aloitti maanviljelyn. Wolmarin pojanpoika Kaarlo Schildt jatkoi toimintaa ja aloitti lihakarjatuotannon charolais-karjalla 1992.
• Vuonna 2012 tila muutettiin osakeyhtiöksi, jonka omistavat Aarne Schildt ja Marcus Walsh
Herefordeja ja aberdeen anguksia Inkerestä
Inkeren kartanolla Perttelissä on pihvikarjan poikimissesonki. Tilan isäntä Henrik Jensen (55) kertoo, että ongelmia 130 emolehmän joukossa ei ole ollut. ”Pyrimme saamaan kaikki nämä kevätpoikivat kuudessa viikossa poikimaan. Syksyllä meillä on toinen pienempi syyspoikivien ryhmä.”
Teksti ja kuvat: Kimmo Collander
Inkeren kartanon karjasta kaksi kolmasosaa on herefordeja ja loput aberdeen anguksia. Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osa myytyä siitoseläiminä.
– Lihantuotanto on meille vähän niin kuin sivuseikka. Viljelyksessä meillä on noin 430 hehtaaria, joista kaksi kolmasosaa on heinäkasveilla, Henrik Jensen kertoo.
Jensen pitää heinäntuotantoa maan kasvukunnon kannalta äärimmäisen tärkeänä.
– Se on maan rakenteen, ympäristön ja ilmaston kannalta erittäin hyödyllinen kasvi.
Jensen valmistui agrologiksi vuonna 1994.
– Meillä oli ihan puhdas kasviviljelytila: sokerijuurikasta ja viljaa. Savipellot olivat tosi tiivistyneet. Meidän oli pakko saada nurmenkierto, että homma loppuu.
Puhtaalta pöydältä karjankasvatukseen Nuorella isännällä ei ollut paljoa kokemusta naudoista.
– Sain hankittua lopettavalta tilalta herefordkarjan. Nämä sopivat hyvin laiduntamiseen ja ne prosessoivat tehokkaasti karkeaa rehua. Angukset tulivat myöhemmin. Jensenin mukaan hereford on niistä rauhallisempi.
– Jos meillä olisi puhtaasti lihatuotantoa, suosisin herefordin ja anguksen risteytyksiä, missä molempien rotujen hyvät puolet tulevat esiin.
Jensenille lihakarja on ympäristöhyvis.
– Pohjoismainen tapa tuottaa naudanlihaa kestää kriittisenkin tarkasteluun. Puolet meidän emolehmistämme laiduntaa monimuotoisuuskohteilla.
Jenseneillä on sopimuslaitumia noin 100 hehtaaria.
– Maanomistajat hoitavat aidat ja valvovat karjaa. Me käymme tarkistamassa tilanteen säännöllisin väliajoin. Raha ei liiku suuntaan eikä toiseen.
Rahan pitää tulla markkinoilta Tulevaisuuden suhteen Inkeren isännällä on selvä näkemys.
– Meillä keskustellaan aivan liikaa tuis-
Historiaa
• Ensimmäinen maininta Inkeren kartanosta on vuodelta 1506. Varsinainen kartano rakennettiin vuonna 1616. Kartano pysyi Horn -suvun hallussa vuoteen 1683, jolloin se peruutettiin kruunulle. Kartanon yhteydessä oli lasitehdas 1794–1865. Tilalla on toiminut myös meijerikoulu.
• Henrik Jensenin isoisän isoisä, tanskalainen meijeristi Hans-Peder Jensen, osti kartanon 1891.
ta. Ainut mahdollisuus tilojen pärjäämiselle on, että rahaa saadaan markkinoilta. Esimerkiksi Jensen nostaa kauppojen omat brändit.
– Kulutus ohjataan markkinoinnilla halpatuotteisiin ja sitten väitetään, että tätä asiakas haluaa.
ELO VAIKUTTAA
Visio maatalouden tulevaisuudesta
Alkuvuosi 2025 on ollut EU:ssa myllerryksen aikaa myös maanomistajien näkökulmasta.
Komissio julkaisi helmikuussa Vision maataloudelle ja ruoalle, jota seuraa huhti–kesäkuun aikana yhteisen maatalouspolitiikan uudistamis- ja yksinkertaistamispaketti. Visiodokumentti ohjaa komission jatkotyötä maatalouden ja ruokasektorien osalta.
Visiodokumentin keskeisinä teemoina ovat maataloustuotannon kannattavuus, vihreä siirtymä, sääntelyn yksinkertaistaminen sekä sektorien merkitys yhteiskunnan iskunkestävyyden kannalta.
Maataloustuotannon on oltava kannattavaa, vain se takaa elinkeinon harjoittamisen jatkuvuuden. Tavoitetta pyritään dokumentissa edistämään uudistamalla tukia, edistämällä läpinäkyvyyttä sekä
Mikael Lilius toimii Maanomistajain liiton lähettämänä metsäasiantuntijana European Landowners’ Organizationissa.
epäreilun kaupan vastaisen direktiivin vahvistuksilla.
Euroopan maanomistajien järjestö ELO tukee näitä tavoitteita.
Maataloustuet kytketään entistä selkeämmin kestävyysteemoihin. Komissio haluaa edistää vihreää siirtymää vapaaehtoisin instrumentein, kuten hiilensidonta- ja biodiversiteettisertifikaattien avulla. Näillä edistetään luonnonarvomarkkinoiden syntyä ja lisätään maanomistajien mahdollisuuksia kannattaviin ympäristötekoihin.
-elimen toiminnan. EBAF:n tarkoituksena on antaa neuvoja ja palautetta komissiolle maatalouskysymyksistä.
ELO on yksi kolmestakymmenestä EBAF:n jäsenestä. Edustajanamme on kollegani Ana Rocha.
Näkemyksiä yhteiseen maatalouspolitiikkaan
Maataloustuet
kytketään entistä selkeämmin kestävyysteemoihin.
ELO tukee myös näitä tavoitteita, kunhan otetaan huomioon paikalliset olosuhteet, tarpeet ja mahdollisuudet.
Ruoantuotannon varmuus on keskeinen kysymys vallitsevan epävakauden aikana. Keinoina huoltovarmuuden ylläpitämiseen komissio näkee yhteistyösopimusten laatimisen ja riippuvuuden vähentämisen yksittäisistä ulkoisista tahoista esimerkiksi lannoitteiden tuonnin osalta.
Komissio pyrkii yksinkertaistamaan sääntelyä osana tavoitettaan parantaa EU:n kilpailukykyä. Tämä pyrkimys yltää myös maatalousasioihin. Nämä tavoitteet ovat vahvasti tervetulleita myös maanomistajien näkökulmasta.
European Board for Agriculture and Food Komissio käynnisti tammikuun lopulla European Board for Agriculture and Food
Yhteisen maatalouspolitiikan osalta odotettavissa on lisää yksinkertaistamista ja suurempaa keskittymistä ympäristöliitännäisiin toimenpiteisiin. ELO pitää tärkeänä, että uudistukset auttavat maatalouden sopeutumista ilmastonmuutoksen aiheuttamiin häiriöihin. Vastaavasti haitallisia kannusteita on purettava.
Mikael Lilius
Euroopan Maanomistajien julkilausuma uudesta CAP:ista löytyy täältä
Pane ehdokkaasi koville!
Kuntavaalit järjestetään huhtikuussa. Varsinainen vaalipäivä on 13. huhtikuuta, mutta ennakkoon voi äänestää jo 2.–8.4.2025.
Olitpa sitten jo tehnyt valintasi tai vasta mietit, ketä äänestäisit, kannustan sinua esittämään tiukkoja kysymyksiä ehdokkaille maankäytöstä.
Kuntalaki määrittelee kunnan tehtäväksi edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.
Kuntapäättäjinä he käyttävät suoraa valtaa, joka voi toimia maanomistajan hyödyksi tai harmiksi. Kunta päättää kaavoituksesta, se vastaa katujen, kevyenliikenteen väylien ja ulkoilureittien kunnossapidosta ja rakentamisesta, ja sillä on merkittävä rooli luvituksessa. Sen tulee edistää kuntalaistensa – mukaan lukien maanomistajien – elinvoimaa.
Maanomistajain liiton pääviestit kuntapäättäjille ovat:
• Maanomistajat ovat kuntapäättäjien kumppaneita, hankkeiden mahdollistajia ja tärkeä sidosryhmä, joka tulee ottaa mukaan kunnan päätöksenteossa käytävään vuoropuheluun.
• Kunnalla on oltava johdonmukainen ja ennakoitava linja maankäytön, pakkolunastusten ja etuosto-oikeuden käytön suhteen.
• Maanomistajalla on oikeus oikeudenmukaiseen markkinahintaiseen korvaukseen, kun kunta hankkii itselleen maata.
• Korvaus voi olla muutakin kuin rahaa esim. vaihtomaita tai yhteismetsäosuuksia.
• Pakkolunastus on aina viimeinen vaihtoehto, johon turvaudutaan vasta aitojen neuvottelujen kariutumisen jälkeen.
• Kunnan tulee olla maanomistajan tukena energiansiirtoverkkojen linjauksissa ja mahdollistavana kumppanina uusiutuvan energiantuotannon luvituksessa.
Pane ehdokkaasi koville näiden kysymysten kanssa!
Kuntapäättäjä, maanomistaja on kumppanisi.
Kimmo Collander Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja
Jordägarna är de kommunala beslutsfattarnas partners.
Jordägarnas förbunds centrala budskap till de kommunala beslutsfattarna är:
• Jordägarna är de kommunala beslutsfattarnas partners, vi möjliggör projekt och är viktiga medaktörer, som bör vara med i dialogen inom det kommunala beslutsfattandet
• Kommunen bör ha en konsekvent och förutsebar linje beträffande markanvändning, tvångsinlösningar och förköpsrätt.
• Jordägaren har rätt till en rättvis ersättning enligt marknadspris, då kommunerna förvärvar mark.
• Ersättningen kan vara annat än pengar, t. ex. ersättningsmark eller andelar i samfälld skog.
• Tvångsinlösen är alltid det sista alternativet, efter att uppriktiga förhandlingar gått på grund.
• Kommunen bör stöda jordägaren i linjedragningarna för byggandet av energiöverföring, och stöda jordägaren i tillståndsprocessen för förnybar energi.
Sanonta ei vastoin yleistä ymmärrystä liity kotimaan ihanuuteen muuhun maailmaan verrattuna, vaan se on kaskiviljelyyn liittyvää tiukkaa omaisuudensuojasäännöstöä. Kasken kaataja varasi puumerkeillään ja puuhun lyömillään pilkoilla kaskialueen, joka sitten kaadettiin kesällä rasikaskeksi. Puita ei karsittu vaan ne kuivuivat ilmavasti oksiensa varassa irti maasta ja lehtien kautta haihduttaen. Seuraavana kesänä kaski poltettiin.
Kaskeen kylvettiin kaskiruis tai ohra.
Usein kaskesta otettiin vielä kaksi satoa kauraa, naurista tai tattaria. Kaskeamisen jälkeen aluetta voitiin käyttää vielä laitumena niin kauan kuin se oli ahoa, jolla kasvoi ahomansikoita. Ahon alkaessa metsittyä ahomansikat katosivat ja mustikka valtasi alueen. Nyt kaski oli jälleen vapaasti kenen tahansa vallattavissa. Näin mansikka osoitti omaa maata, ja mustikka kertoi maan vieraaksi, yhteisnautinta-alueeksi muuttuneeksi.
Lähde: Quora, Matti Hilli
Lisää suomalaisia komissioon!
Suomalaisten EU-virkamiesten
määrä on jatkuvassa laskussa. Riskinä on, etteivät Suomen näkökulmat esimerkiksi maatalous- ja metsäasioissa tule päätöksenteossa huomioiduiksi.
Suomen näkökulmasta tärkeitä kansallisia erityispiirteitä ovat esimerkiksi pohjoiset ilmasto-olot ja maaperä, sekä maan- ja metsänomistajien yhteiskunnallinen asema.
– EU:n toimielimissä kuten komissiossa käydään keskusteluja päätettävistä asioista jatkuvasti. Jos näistä keskusteluista puuttuu Suomen näkökulma ja pohjoisen ulottuvuus, niin todennäköistä on, että se puuttuu myös lainsäädäntöehdotuksesta, toteaa Euroopan komission maatalouspääosastolla työskentelevä Laura Salo.
Rekrytointeihin halutaan panostaa Suomalaisten EU-virkamiesten määrä on rajussa laskussa. Rekrytointeja pitäisi tehdä noin seitsenkertainen määrä nykyiseen verrattuna, jotta tilanne pysyisi ennallaan.
– Viiden vuoden aikajaksolla kolmannes suomalaisista EU-työntekijöistä siirtyy eläkkeelle, eikä tilanne ole senkään jälkeen muuttumassa nopeaan tahtiin paremmaksi, tiivistää valtioneuvoston kanslian EU-asioiden osastolla erityisasiantuntijana työskentelevä Johanna Hulkko Hän on ensimmäinen suomalainen virkamies, jonka tehtävät liittyvät täysipäiväisesti EU-rekrytointien edistämiseen. – Tämä on koettu asiaksi, johon on tärkeää panostaa. Tämä on valtiolta aika iso satsaus.
Hulkko kertoo, että valtioneuvostolla on tarkkaa tietoa siitä, missä toimielimissä ja millä osastoilla suomalaisia tarvittaisiin eniten.
– Erityisesti suomalaisia tarvittaisiin lisää komissioon, joka on säädösvalmistelijana erityisen tärkeä toimielin. Osalla komission osastoista tilanne on hyvä, mutta esimerkiksi maatalous- ja maaseudun kehittämisosastolla suomalaisia on aivan liian vähän, Hulkko kertoo.
Messukeskuksen Contact Forumissa pidettiin opiskelijoiden uratapahtuma tammikuun lopulla. Kuvassa Johanna Hulkon kanssa maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Laura Uusitalo, joka on osallistunut komission Bluebook-harjoitteluun. Hän kertoi kokemuksistaan ja molemmat antoivat hakuvinkkejä opiskelijoille.
Suomen maan- ja metsänomistuksen erityispiirteet huomioitava
Tilanne on tuttu myös komissiossa työskentelevälle Laura Salolle.
– Suomen näkökulmasta olisi erityisen tärkeää nostaa esille pohjoisia olosuhteitamme esimerkiksi maaperän ja ilmaston suhteen. Myös maan- ja metsänomistajien asema yhteiskunnassamme on erityinen, sillä Suomessa on merkittävä määrä yksityisomistusta. Vaikka sitä on muuallakin, on monissa maissa enemmän esimerkiksi kirkon ja valtion omistamia alueita. Tämä omistajuuden rakenne Suomessa on asia, jota tulee pitää yllä ja ottaa keskusteluissa esille, hän kertoo.
Tärkeää on Salon mukaan tuoda esiin myös sitä, kuinka paljon metsää Suomessa on ja miten tärkeää se suomalaisille on. Asia ei välttämättä ole muissa maissa itsestäänselvyys.
Nuoret keskeisenä kohderyhmänä Erityisen huolissaan hän on nuorten vähentyneestä kiinnostuksesta EU:ta ja erityisesti maatalouspuolta kohtaan.
– Jostain syytä aihe ei usein tunnu kiinnostavan nuoria.
Nuoret ovatkin EU-rekrytointien edistämistyössä keskeinen ryhmä.
– Meillä on kaksi erityistä kohderyhmää, suomalaiset virkamiehet ja nuoret. Tiedon levittäminen on keskeinen keino, jolla voimme edistää heidän hakeutumistaan EU-uralle, Hulkko sanoo.
Hän on ollut mukana muun massa yliopistoissa kertomassa, mitä mahdollisuuksia EU:ssa voi olla ja yliopistokiertuetta on tarkoitus jatkaa tänä keväänä. Toiveissa olisi myös laajentaa toimintaa lukioihin. Lisäksi valtioneuvosto järjestää EU:n urakilpailuihin valmentavia, kaikille avoimia webinaareja.
– Vaikka iso osa EU-urista urkenee urakilpailun kautta, muistutan aina mielelläni, että EU-uralle voi päästä myös harjoittelun tai määräaikaisen työsuhteen kautta, Hulkko kannustaa.
Teksti: Viivi Kuuspalo
Kiinnostaako ura EU:ssa?
European Personnel Selection Office (EPSO) järjestää vuonna 2025 ensimmäistä kertaa vuosiin yleisurakilpailun.
• Kilpailun läpäiseminen on edellytys viran saamiselle.
• Kilpailuun ilmoittautuminen alkaa loppukesän tai alkusyksyn aikana.
• Osallistumisen edellytyksenä on suoritettu alempi korkeakoulututkinto, kahden EU-kielen hyvä taito sekä EU-kansalaisuus.
• Yhden päivän aikana etäyhteydellä suoritettavassa kokeessa testataan hakijan päättelykykyä ja EU-tietoutta.
Lisätietoa kilpailusta löytyy qr-koodin takaa
Kun EU-ura kiinnostaa
Harjoittelua EU:ssa suosittelee lämpimästi myös parlamentissa työskentelevän Elsi Kataisen harjoittelija Salla Rosenberg. Hän on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta ja opiskelee tällä hetkellä hallintotieteiden maisteritutkintoa Vaasan yliopistossa.
Belgia on tullut Salla Rosenbergille tutuksi jo ennen harjoittelua.
– Olen asunut täällä nyt kaksi vuotta. Olen aikaisemmin tehnyt harjoittelun parlamentin hallinnon puolella ja ollut täällä vaihto-opiskelemassa.
tua omalta jutulta, hän kertoo.
Työpäivät koostuvat muun muassa viestinnän tehtävistä, poliittisten taustoituksien tekemisestä sekä kokouksista. Lisäksi hän osallistuu ja järjestää erilaisia tilaisuuksia. Rosenberg on päässyt osallistumaan myös erilaisiin sidosryhmätapaamisiin.
JOS ME
SUOMALAISET
EMME TUO
NÄKÖKULMAAMME
ESILLE EU:SSA, EI SITÄ KUKAAN MUUKAAN TEE.
Paikan auetessa Rosenberg haki Kataisen harjoittelijaksi ja on nyt työskennellyt tehtävässä noin viisi kuukautta.
– EU-ura on ollut minulla haaveena jo pitkään. Lähdin lukemaan hallintotieteitä sillä ajatuksella, että kansainvälinen ura kiinnostaa. Opintojen myötä EU alkoi tun-
– On hienoa, kuinka esimerkiksi maatalousja metsäasioiden osalta Suomelta on suuri sidosryhmäedustus. Tapaamme ja kuulemme näitä sidosryhmiä usein. On hienoa nähdä, että tätä vaikuttamista tehdään tosissaan.
Hän muistuttaa myös, että EU:hun tarvitaan ihmisiä monilta eri aloilta.
– Nämä uramahdollisuudet eivät ole vain hallinto- tai valtiotieteilijöille, vaan tänne tarvitaan myös esimerkiksi agronomeja ja agrologeja. EU:hun kannattaa hakea rohkeasti monista eri taustoista! Jos jo-
tain ei valmiiksi osaa, niin täälläkin oppii, Rosenberg rohkaisee.
– Täällä saa omalle uralle hyvin tukea ja täällä on myös suuri suomalaisverkosto monilla eri vaikuttamisen tasoilla, hän lisää.
Myös Laura Salo korostaa monipuolisen taustan merkitystä. Hän on itse koulutukseltaan metsänhoitaja.
– Puolisoni on tulkki ja kolmetoista vuotta sitten muutimme hänen työnsä perässä Brysseliin. Vähitellen opin tuntemaan täkäläiset systeemit ja työpaikat, ja kiinnostavia mahdollisuuksia on avautunut. Polku on ollut luonteva, vaikkakaan ei etukäteen suunniteltu, hän kertoo urastaan.
Johanna Hulkko, Laura Salo ja Salla Rosenberg kannustavat ihmisiä hakeutumaan EU-urille rohkeasti.
– Jos me suomalaiset emme tuo näkökulmaamme esille EU:ssa, ei sitä kukaan mukaan tee puolestamme, Salo tiivistää.
Salla Rosenbergilla EU-ura oli haaveena jo nuorena. – Täällä saa hyvin tukea omalle uralleen, hän kertoo kokemuksistaan.
Maanomistajille tarjotaan valitettavan usein uusia sopimuksia alhaisilla vuokratasoilla. Neuvottelutilanteessa heidän asemansa on heikko, sillä teleyrityksillä on lain mukainen mahdollisuus hakea kunnalta sijoittamisoikeutta telemastolle sähköisen viestinnän palveluista annetun lain mukaisesti. Sijoitta -
Metsäkiinteistöjen markkinakatsaus
Vuosi 2024 oli jälleen aktiivinen metsäkiinteistömarkkinassa.
Vuoden aikana tehtiin edellisvuotta selvästi enemmän metsäkiinteistöjen kauppoja, 1 935 pinta-alaltaan vähintään 10 ha kohteen kauppaa. Lisäystä edellisvuoteen oli noin 200 kauppaa, mutta vuoden 2021 huippulukemista jäätiin vielä hieman. Kaupankäynnin aktiivisuus on kasvanut koko Manner-Suomessa. Eniten kauppaa käydään Väli-Suomessa, vähiten Lapissa. Solmittujen metsäkiinteistökauppojen runsauden yksi taustatekijä on kasvanut tarjonta. Vuonna 2024 tuli julkisesti myyntiin lähes 2 400 vähintään kymmenen metsämaahehtaarin kohdetta, mikä on selvästi aiempaa enemmän. Tarjonta kasvoi keväästä alkaen ja huipentui syksylle, jolloin kohteita tuli myyntiin selvästi viime vuosia enemmän. Vahva tarjonta on jatkunut myös tämän vuoden tammikuussa.
Aktiivisimmat myyntiajat markkinassa ovat kevätkesä ja syksy, kun taas heinäkuu ja talvikuukaudet ovat tavallisesti hiljaisempia.
Metsäkiinteistöjen markkinahintataso on myös lähtenyt uudelleen nousuun. Vuoden
misesta on ensisijaisesti sovittava maanomistajan kanssa. Mikäli osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen, asiasta päättää kunta. Korvaukset ratkaistaan yleensä lunastuslain mukaisessa järjestyksessä.
Sijoittamisoikeus myönnetään lähes poikkeuksetta jo olemassa oleville telemastoille. Jos maanomistaja ei hyväksy tarjottua vuokratasoa, teleyritys ei yleensä jatka neuvotteluja, vaan hakee sen sijaan sijoittamisoikeutta kunnalta.
Olen hiljattain edustanut maanomistajaa, jolla oli määräaikainen maanvuokrasopimus teleyrityksen kanssa. Sopimuksen umpeuduttua maanomistaja ei ollut tyytyväinen tarjottuun vuokraan, minkä seurauksena teleyritys haki ja sai sijoittamisoikeuden.
Lunastustoimikunta katsoi, että metsämaan arvioitu markkinahinta ei vastannut maanomistajan täyttä menetystä. Sen sijaan se päätyi soveltamaan tuottoarvomenetelmää. Tuottoarvo määritettiin aiemmin voimassa olleen vuokrasopimuksen vuokratasoa mukaillen, ja kertakorvaukseksi 0,24 ha alalta muodostui 24 000 euroa.
Teleyritys valitti päätöksestä. Maaoikeus hyväksyi valituksen osittain ja päätti alentaa
Molemmat osapuolet valittivat Korkeimpaan oikeuteen, joka vahvisti ennakkopäätöksellään (KKO:2025:19), että kohteenkorvauksen tulee perustua tuottoarvomenetelmään eikä ainoastaan maapohjan arvoon.
KKO totesi, että maaoikeuden arvio ei anna maanomistajalle täyttä hyvitystä ja korotti korvauksen 18 000 euroon. KKO:n mukaan telemastoalueelle on muodostunut erityinen markkina-arvo pitkäaikaisen vuokrauskäytännön seurauksena ja että alueen käyttötarkoitus on muuttunut.
KKO:n ratkaisu on tärkeä maanomistajien näkökulmasta. KKO vahvisti, että mikäli osapuolten välillä on aiemmin ollut vuokrasopimus, kohteenkorvaus määräytyy saadun vuokratulon perusteella.
Ellinor Sundqvist ArvoLex Oy
2023 kesän jälkeen hintataso laski hieman, mutta vaikutus oli lopulta viime vuoden aallonpohjassa vain muutamia prosentteja huippuhinnoista (vrt. esim. asuntojen selvästi voimakkaampi hintatason lasku). Tällä hetkellä metsäkiinteistöjen keskimääräinen hintataso lähestyy jälleen vuoden 2023 hintahuippua. Hintatasoa on osaltaan pitänyt hyvänä noussut puun hintataso.
Metsäkiinteistöjen kysyntään ja markkinahintatasoon vaikuttaa myös ostajien aktiivisuus. Ammattimaisten metsäsijoittajien, kuten metsärahastojen ja sijoitusyhtiöiden, aktiivisuus väheni selvästi vuoden 2023 jälkipuoliskolla mutta alkoi taas kasvaa vuoden 2024 lopulla.
Ammattilaisia kiinnostavat ennen muuta suuret ja arvokkaat metsäkiinteistöt. Arvokkaiden kohteiden kaupoissa onkin ollut hintalisää, jonka vaikutus kuitenkin väheni 2023–2024. Ammattimaisten ostajien taas aktivoituessa voi hintalisäilmiö voimistua markkinoiden ”isossa päässä”. Metsäkiinteistömarkkina tarjoaakin juuri nyt hyvät edellytykset niin ostoon kuin myyntiin.
Teemu Silmu palvelupäällikkö
Maanomistaja on kuntapäättäjän kumppani – lunastuslaki
uudistuu, parannettavaa riittää silti!
Vuosikymmeniä vanha lunastuslaki on viimein päivittymässä. Hallitus esittää, että maan pakkolunastuksista maksettaisiin markkina-arvon mukainen korvaus nykyisen käyvän arvon sijaan ja että korvauksiin tehtäisiin 25 prosentin lunastuslisä.
Maanomistajain Liiton puheenjohtaja Sebastian
Sohlberg toteaa, että lakiuudistus on tärkeä askel omaisuudensuojan parantamiseksi.
– Hyvä, että liki 50-vuotiasta lakia saadaan päivitettyä vastaamaan paremmin nykyaikaa, hän kiteyttää.
Vanhentunut laki
Maan pakkolunastaminen on ollut aikanaan välttämätön malli yhteiskunnan kehityksen kannalta.
– Näin viimeiseenkin torppaan saatiin valot. Tälle maanomistajat ovat olleet myötämielisiä, mutta lunastuslaki ei ole ollut enää tätä päivää, sillä nykyään lunastusoikeutta käyttävät voittoa tavoittelevat energia- ja telealan yritykset.
Lunastusmenettelyiden on koettu usein olevan ristiriidassa jopa perustuslain kanssa.
– Omaisuuden suoja on kirjattu 15. pykälään: ”Jokaisen omaisuus on turvattu.”
Kunnat ratkaisevassa roolissa
Kunnilla on monopoliasema kaavoituksessa, ja siksi kuntapäättäjät ovat ratkaisevassa asemassa, mitä tulee maankäyttöön. – Kunnissa on hyvä ymmärtää, että
maanomistaja on kumppani, joka ei lähtökohtaisesti vastusta uuden rakentamista. Maanomistajalla on usein juuret paikkakunnalla ja halu kehittää aluetta yhdessä, ei pakon sanelemana, Sohlberg sanoo.
Toive kunnille riittää
Vaikka hallituksen esityksessä on maanomistajien mukaan paljon hyvää, uudistettavaakin riittää, Sohlberg sanoo.
– Lakiesitys ei muuta lunastustoimituksen menettelyjä. Aitoja neuvotteluja ei tosiasiassa edelleenkään vaadita, oli ottajana sitten valtio, kunta tai energiayhtiö.
– Kuntien ei edelleenkään tarvitse käyt-
Kunnissa on hyvä ymmärtää, että maanomistaja on kumppani, jolla on halu kehittää aluetta yhdessä, Sebastian Sohlberg tähdentää.
tää lunastettua maata siihen käyttötarkoitukseen, mihin ne ilmoittavat sen ottavansa. Esimerkiksi virkistysalueeksi lunastetun maan voi kaavoittaa rakentamiseen.
Vaikka maan käyttötarkoitus muuttuisi, alkuperäiselle omistajalle ei makseta tästä jälkikäteiskorvausta.
– Tämä ei ole reilua maanomistajia kohtaan. Toivomme kunnilta aitoja neuvotteluja, yhteistyötä ja lunastamista vain todelliseen tarpeeseen, Sohlberg korostaa.
Maanomistajain liiton puheenjohtajaa Sebastian Sohlbergiä haastateltiin MustRead -uutiskirjeeseen.
Perintöverotuksen poistamisen sudenkuoppia
Orpon hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan perintöverotuksen korvaamista luovutusvoittoverotuksella selvitetään.
Maanomistajan näkökulmasta perintöverotuksen poistaminen on luonnollisesti hyvä asia, mutta luovutusvoittoverotuksen lisääminen voisi koventaa metsätalouden verotusta.
Perintö- ja lahjaverotus on pääomaverotusta kevyempää. Siinä käytetty arvostus toimii hankintamenona luovutusvoittoveroa laskettaessa: Jos myy perintöomaisuutta eikä sen arvo ole noussut siitä arvosta mistä perintövero on suoritettu (enintään 19 prosenttia rintaperillisillä), jää veron määrä matalammaksi verrattuna tilanteeseen, jossa koko myyntihinnasta maksettaisiin pääomatulovero (30–34 prosenttia).
Sukupolvenvaihdoskaupat
Maa- ja metsätalouden näkökulmasta on otettava huomioon verovapaat sukupolvenvaihdosluovutukset. Maa- tai metsätalouskiinteistön myyntivoitto on tuloverotuksessa verovapaa, jos se on omistettu vähintään 10 vuotta ja myydään omalle lapselle. Ostaja joutuu maksamaan varainsiirtoveron kiinteistöistä.
Luovutusvoiton verovapaus on erityisen merkittävä, jos myyjä on hyödyntänyt metsävähennysjärjestelmää. Metsävähennyspohja on tällä hetkellä 60 prosenttia kiinteistön hankintamenosta ja sitä voidaan hyödyntää suhteessa vuotuisiin puunmyyntituloihin 60 prosenttia. Metsävähennyksen käyttäminen vähintään puolittaa puunmyyntitulojen pääomatuloverotuksen ja pääomatuloverokanta putoaa 30–34 prosentista 12–13,6 prosenttiin.
Jos kiinteistö myydään muuna kuin verovapaana sukupolvenvaihdoskauppana, hyödynnetty metsävähennys lisätään luovutusvoittoon.
Perintöverotuksen poistamisen yhteydessä on tärkeä varmistaa, ettei metsävähennyksen kohtelu vesity, jos verovapaat sukupolvenvaihdoskaupat poistuvat.
Korjausesityksiä
Keskuskauppakamari on esittänyt, että perintöverotuksen poistamiseen liitettäisiin siirtymäaika, jonka kuluessa verovelvollisella olisi mahdollisuus valita perintö- ja lahjaveron tai luovutusvoittoveron välillä. Tätä ajatusta voisi kehittää niin, että valintamahdollisuus olisi pysyvä, jolloin vältettäisiin tilanteita, joissa verotus kiristyisi. Maa- ja metsätaloudessa on jatkossakin paikkansa verovapaille sukupolvenvaihdoskaupoille, joilla tilat pysyvät elinkelpoisina. Myyjän verovapaus vähentää omaisuuden lukkiutumista, kun myynti ei laukaise luovutusvoittoveroa. Maanomistajien näkökulmasta perintö- ja lahjaverotuksen ja verovapaiden kauppojen säilyttäminen vaihtoehtona olisi hyvä kehityssuunta.
Perintö- ja lahjaverotusta tulisi kehittää pidentämällä veron korotonta maksuaikaa, joka on ilman huojennuksia käytännössä vain muutamia kuukausia. Samoin voitaisiin keventää veroprosentteja.
Perintö- ja lahjaverotuksen kehittämisessä pitää miettiä alarajan nostamista ja veroportaita, jos täydellinen poistaminen ei ole mahdollista.
Harri Pettersson veroasiantuntija
VIERASKYNÄ
TURVEMETSÄSEMINAARI OULUSSA
Käytännön vinkkejä ja politiikkaa
Maanomistajain Liiton sekä
European Landowner’s Organizationin yhdessä järjestämä turvemetsäseminaari toi runsaasti väkeä Ouluun, Maikkulan kartanoon.
Tilaisuudessa ensimmäisenä puhunut europarlamentaarikko Elsi Katainen antoi katsauksen EU:n metsäkuulumisista.
– Ennallistamisasetus tuo vaatimuksia turvepeltojen ennallistamiselle, ja Suomessa tätä pinta-alaa on paljon. On varmistettava, että maatalouskäytössä olevien turvepeltojen osalta huomioidaan alueellinen tasa-arvo. Yksittäisillä viljelijöillä ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa siihen, missä maa sijaitsee ja kuinka soista alue on, Katainen totesi.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Hannu Hökkä kertoi suometsänhoidon historiasta, nykyajasta ja tulevaisuuden näkymistä.
Suometsien kipupiste on hänen mukaansa maaperän vesi.
– Se on syypää sekä vesistö- että ilmastokuormitukseen. Vesi voi olla liian syvällä tai nousta liian korkealle. Joskus se myös kuljettaa mukanaan kiintoainesta, ravinteita ja orgaanista hiiltä.
Kestävä käyttö edellyttää Hökän mukaan sitä, että vedenpinnan tasoa pyritään
metsänhoidossa hallitsemaan. Optimi on hänen mukaansa 30–50 senttimetriä.
Rakeistus Oy:n Heikki Suvanto perehdytti yleisöä tuhkalannoituksesta ja sen hyödyistä.
– Tuhkalannoitus ei ole yksittäinen toimi, vaan osa metsätalouden toimenpideketjua. Yleisellä tasolla voi sanoa, että kun suometsissä toimitaan, niin varsinkin keskiravinteisilla paikoilla tuhkalannoitus kannattaa pitää mukana. Vesitalouden lisäksi ratkaisevaa on myös ravinnetalous, hän muistutti.
Tilaisuuden viimeisenä puhujana ollut Oulun seudun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tapio Kylmänen keskittyi erityisesti metsänhoidon käytännölliseen puoleen ja siihen, kuinka puu saadaan mailta teollisuuden hyötykäyttöön ja siten tuottamaan tuloja maanomistajalle.
Tilaisuus päättyi toiminnanjohtaja Kimmo Collanderin lopetussanoihin, joissa hän totesi, että Maanomistajain Liitolle tärkeää on mahdollistaa maanomistajien erilaiset toimintamallit.
– Tässäkin tilaisuudessa tuli esille, että metsänhoidon toiminta-ajatukseen vaikuttavat luonnon monimuotoisuus ja ilmastotyö sekä taloudelliset seikat. Jokaisella metsänomistajalla on näistä omanlaisensa yhdistelmä. Jokainen niistä on yhtä oikeutettu kuin toinenkin. Tätä ja uusien ansaintamahdollisuuksien kehittämistä metsätalouteen ajamme Maanomistajain Liitossa.
Katso kaikkien puhujien puheenvuorot sekä vastaukset yleisökysymyksiin qr-koodin takaa.
ILMOITTAUTUMINEN FÖRREGISTERING
Maanomistajain Liitto ry KEVÄTKOKOUS
pidetään sunnuntaina 27.4.2025 klo 11.30
Wiurilassa, Viurilantie 126, Halikko
Osallistuminen on mahdollista myös etäyhteydellä.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat.
Hallitus
klo 10.30 keskustelutilaisuus ”Länsirata maanomistajan näkökulmasta” klo 11.30 lounas klo 12.30 sääntömääräinen vuosikokous
Kokouksen jälkeen tutustumme Wiurilan historialliseen kartanomiljööseen.
Ilmoittautuminen kokoukseen QR-koodin kautta, sähköpostilla osoitteeseen toimisto@maanomistajainliitto.fi tai puhelimitse 045 221 5151. Ennakkoilmoittautuminen ja tiedot mahdollisista erityisruokavalioista on välttämätöntä
21.4.2025 mennessä.
Kokousmateriaalit ovat nähtävissä ennakkoon liiton kotisivuilla maanomistajainliitto.fi tai ne voi tilata puhelimitse.
Tervetuloa!
Maanomistajain Liiton KESÄPÄIVÄ
taidekeskus Salmelassa
Maanomistajain Liiton kesäpäivä järjestetään tänä vuonna 8.6. taidekeskus Salmelassa Mäntyharjulla.
Ohjelmassa paneelikeskusteluja, luentoja, taidenäyttelyitä, musiikkia ja illallinen.
Kesäpäivän aikana voit myös tutustua Maanomistajain Liiton kumppaniyritysten ja -järjestöjen toimintaan.
Jordägarnas Förbund rf VÅRMÖTET
hålls söndag 27.4.2025 klockan 11.30 på Wiurila, Viurilantie 126, Halikko.
Ni kan även delta i mötet på distans. Mötet behandlar stadeenliga årsmötesärenden.
Styrelsen
kl 10.30 diskussion ”Västbanan ur jordägarens synvinkel” klo 11.30 lunch kl 12.30 stadgeenliga årsmöte
Efter mötet bekantar vi oss med Wiurilas historiska herrgårdsmiljö
Förregistering via QR-koden, till e-postaddressen toimisto@maanomistajainliitto.fi eller till numret 045 221 5151. Föränmälan och information om eventuell specielkost krävs den 21.4.2025.
Mötesmaterialet finns att se i förväg på föreningens hemsida maanomistajainliitto.fi. Papperskopior kan beställas från förbundets kansli.
Välkommen!
Tapahtumaan on tervetullut koko perhe. Kesäpäivään osallistuminen on maksutonta, mutta jotkin ohjelmanumerot voivat olla omakustanteisia.
Majoituksen varaukset ja lisätietoja toimisto@maanomistajainliitto.fi
Voit ilmoittautua tapahtumaan jo nyt tämän linkin kautta.
Kuva: Jenni Höök
KUTSU
INBJUDAN
Ecopulp Taimitassu
Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti puuntaimea sekä taimikkoa sen ensimmäisinä vuosina säästäen paljon vaivaa, aikaa ja rahaa monella eri tavalla. Kts. lisää seuraavalta sivulta
Taimiitassulla saavutetaan erinomainen takaisinmaksuaika ja se on kannattava sijoitus. Kotimaisen, puukuidusta valmistetun Taimisuojan hajoamisaika on 3-5 vuotta.
Taimitassu toimitetaan esilannoitettuna Tällä varmistetaan taimen lähtö istutuksen jälkeen sekä pyritään parantamaan sen kasvua alkuvaiheessa (tuotteen saa myös ilman esilannoitusta)
Ecopulp Taimitassu hengittää, vilkastuttaa pieneliötoimintaa sekä tasaa kosteusvaihteluita. Materiaali ja rakenne antavat myöten puun rungon kasvaessa eikä suoja hierrä kuorta rikki. Ecopulp Taimitassu on helppo asentaa myös jo istutettuihin taimiin kyljessä olevan viillon ansiosta
SUORAAN VALMISTAJALTA
Ecopulp taimitassu
Suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina.
Ecopulpilta myös latvasuojat hirvituhoja vastaan.
Vuosien laaja-alainen kokemus yksityisten ja yritysten oikeudellisten asioiden hoidosta mm.
Perheoikeus Perintöoikeus Yrityksen asiat Asunto- ja kiinteistöasiat
Hämeenlinna, Kaivokatu 1
avoinna ma-pe 9-17
Forssa, Kartanonkatu 4
avoinna ma 9-16 ja sopimuksen mukaan
Riihimäki Hämeenaukio 1
avoinna ke 9-16 ja sopimuksen mukaan
Vuokrapeltojen kasvukunto nousuun
Suomessa on 2,2 miljoonaa hehtaaria peltoalaa, josta peräti 37 prosenttia on vuokrattuja.
Peltojen peruskunnostusvelkaa löytyy Suomessa laajasti. Ongelmat, kuten maan liiallinen happamuus ja kehno vesitalouden hoito, korostuvat vuokralohkoilla.
Yksi tekijä ilmiön taustalla on vuokrasopimuksen usein suhteellisen lyhyt kesto. Lyhyet vuokrasopimukset eivät motivoi viljelijää panostamaan pellon peruskunnostustoimiin.
Monet maanomistajat katsovat kunnostustöiden kuuluvan pellon vuokraajille. Maan kasvukuntoon sijoittamalla pellonomistaja voi kuitenkin vaikuttaa peltonsa tuottokykyyn, mikä lopulta heijastuisi pellon kauppa- tai vuokrahintaan.
Vuokrapeltojen, kuten muidenkin peltojen, kasvukuntoon satsaamalla voidaan pienentää
Tule mukaan tekemään liitolle vaikuttavaa viestintää!
Teemme viestintää jäsenillemme ja jäsenten etua ajaen. Jokainen jäsenemme voi osallistua viestintäämme ja auttaa meitä ajamaan maanomistajan asiaa.
Helppoja tapoja osallistua somessa:
• Seuraa meitä sosiaalisen median kanavissa @maanomistajainliitto.
• Reagoi postauksiimme ja jaa niitä eteenpäin omissa kanavissasi.
Jos teet sisältöä maanomistukseen liittyvistä teemoista, käytä hashtagia #maanomistajainliitto. Voimme jakaa postauksesi eteenpäin.
• Voit myös kertoa meille, mikäli voimme jakaa tuottamaasi somesisältöä eteenpäin.
Maanomistajain Liitolle ollaan perustamassa viestintäverkosto, jonka jäsenet pääsevät yhdessä kehittämään viestintäämme. Verkoston jäsenenä pysyt ajan tasalla liiton viestinnästä ja päätät itse, kuinka paljon osallistut sen tekemiseen.
Mikäli olet kiinnostunut viestintäverkostosta, ole yhteydessä Viivi Kuuspaloon viivi.kuuspalo@maanomistajainliitto.fi
ympäristökuormitusta, varmistaa sadontuottoa ja vahvistaa suomalaista ruokaturvaa.
Tietoa yhteistyössä BSAG:n kanssa Maanomistajain liitto on Baltic Sea Action Groupin kumppanina tiedonvälityshankkeessa, jossa tavoitteena on tavoittaa sellaiset pellonomistajat, jotka eivät itse viljele maitaan. Heille välitetään tietoa siitä, miksi peltomaan kunnosta huolehtiminen kannattaa ja miten he voivat parantaa peltomaan kuntoa yhteistyössä vuokralaisen kanssa.
Toiminnanjohtaja Kimmo Collander painottaa, että pellon vuokraaminen edellyttää osaamista molemmilta sopimusosapuolilta. – Omistajat ovat saattaneet etääntyä aktiiviviljelystä ja heidän tietämyksessään peltojen kasvukunnon ylläpidosta voi olla parantamisen varaa. Tällä on merkitystä peltojen arvon säilyttämisen ja niiden vesistövaikutusten kannalta.
Hankkeessa järjestetään alueellisia neuvontatilaisuuksia. Ensimmäinen tapahtuma on Kuopiossa 9.4.2025.
VASTAA KYSELYYN
SVARA PÅ ENKÄTEN
Maanomistajain Liitto Jordägarnas Förbund
MAANOMISTAJAIN LIITTO – JORDÄGARNAS FÖRBUND R.Y.
Maanomistajain Liitto on merkittävien maanomistajien edunvalvonta- ja neuvontajärjestö. Maanomistajain Liitto r.y. on ollut vuodesta 1996 ELO:n (European Landowners´ Organization) jäsen. Liitto on perustettu vuonna 1945.
LIITON TEHTÄVÄT
Maanomistajain Liiton tehtävä on maanomistajien etujen turvaaminen ja kehittäminen sekä jäsenten neuvonta. Liitto toimii maanomistusoikeuden vahvistamiseksi, maan omistamisen taloudellisten edellytysten parantamiseksi ja maanomistajien päätösvallan lisäämiseksi. Liitto edistää jäsenistön vanhan arvokkaan rakennuskannan hyödyntämistä ja kulttuurimaiseman kehittämistä.
LIITON TAVOITTEET
Maan yksityisomistuksen säilyminen ja sen vahvistaminen. Maanomistusta koskevan lainsäädännön on oltava avointa, tasaarvoista ja säännönmukaista. Säädösten tulee olla oikein kohdistettuja ja selkeitä.
• Edistää pitkäjänteistä kulttuurimaiseman ja luonnon hoitoa sopusoinnissa maa- ja metsätalouden kanssa. Edistää maaseudun säilymistä elinvoimaisena ja viihtyisänä.
• Säilyttää jokamiehenoikeudet maanomistajien kannalta hyväksyttävinä.
www.europeanlandowners.org
TOIMISTO
Annankatu 12, 00120 Helsinki 045 221 5151 toimisto@maanomistajainliitto.fi www.maanomistajainliitto.fi
Jordägarnas Förbund, som grundades år 1945, är en intressebevaknings- och rådgivningsorganisation för jordägare. Förbundet har varit medlem i ELO (European Landowners´ Organization) sedan år 1996.
FÖRBUNDETS UPPGIFTER
Till Jordägarnas Förbunds uppgifter hör att trygga och utveckla jordägarnas intressen och förmåner samt att fungera som rådgivare för medlemmarna. Förbundet arbetar för att stärka jordäganderätten, för att förbättra de ekonomiska förutsättningarna för jordägande och för att öka jordägarnas bestämmanderätt. Förbundet främjar nyttjandet av medlemskårens gamla, värdefulla byggnader och utvecklandet av kulturlandskapet.
FÖRBUNDETS MÅLSÄTTNING
Att trygga och utveckla den privata jordäganderätten. Lagstiftningen gällande jordägandet bör vara transparent, jämlik och konsekvent.
• Förbundet verkar för långsiktig vård av naturen och kulturlandskapet i harmoni med jord- och skogsbruket.
• Förbundet verkar för bevarandet av en livskraftig och trivsam landsbygd. Förbundet verkar för upprätthållandet av en för jordägarna acceptabel allemansrätt.
www.europeanhistorichouses.eu
TOIMINNANJOHTAJA
Kimmo Collander puh 045 221 5151 kimmo.collander@ maanomistajainliitto.fi
Kari Räihä asianajaja, maa-ja metsätalousyrittäjä Petäjävesi
Juha Mäkinen vaikuttajaviestinnän johtaja
Linda Langh toimitusjohtaja, VT Piikkiö
Tapio Sinkkilä asiamies, Suomen yhteismetsät, Salla
VARAJÄSENET
Fredrik Pressler, Ellen Rydbeck, Mikael Jensen, Aarne Schildt, Tomas Landers Tommi Lunttila, Ville Laakkonen
LIITY JÄSENEKSI!
BLI MEDLEM!
Liiton jäsenenä vaikutat ja pysyt ajantasalla maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Som medlem kan du påverka och följa med ärenden som gäller jordanvändning både på nationell och internationell nivå.
Liity netissä maanomistajainliitto.fi/jasenyys tai käytä QR-koodia.
MAANOMISTAJAIN LIITON JÄSENEKSI voi liittyä jokainen maanomistaja! Liitto auttaa jäseniään maanomistukseen liittyvissä kysymyksissä ja jäsenemme saavat erilaisia jäsenetuja. Jäsenmaksuun sisältyy kahdesti vuodessa ilmestyvä Maanomistaja-lehti sekä sähköinen jäsenviesti.
Suomen Maanomistajain Liiton jäsenet ovat samalla myös jäseniä Euroopan maanomistajajärjestössä ELO:ssa (European Landowners´ Organization), joka edustaa miljoonia maanomistajia EU:n jäsenmaissa.
Metsäsi hiilitonnit tuotoksi
Oikeanlainen metsänhoito voi tuoda metsänomistajalle tuloja myös hiilensidonnasta. Pirkanmaalaisen Innoforin uusi palvelu on yksi maailman edistyksellisimmistä hankkeista, joka täyttää vaativimmatkin päästöhyvitysmarkkinoiden ehdot.
Laita metsäsi tuottamaan myös hiilinieluna: innofor.fi tai tee Metsätestamentti
Lisää vaikuttavaa rahoitusta metsäalan hyväksi
Lue lisää: www.mmsaatio.fi/lahjoita
Metsänomistaja, älä tyydy yhteen!
Vertaa vaihtoehtoja puukauppaan luotettavasti ja helposti.
Rekisteröidy ja käytä maksutta
Hyödynnä metsävarallisuustietosi tehokkaasti
Käytä apuna toimenpidesuosituksia ja tuoreita hintatilastoja
Kilpailuta puukaupat itse tai ammattilaisen avulla
