Pikkukaupunki syksy 2024

Syksy Höst

NRO 41

Rock ja rakkaus toivat

Loviisaan

IHANAA KUN ON OMA PIHA

Agricola lever –och Pernå med!

KULTAPOJAT

POTKUA PUISTOISTA

Opiskelin kansainvälistä markkinointia Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Valmistuttuani vuonna 2005 pääsin suoraan koulun penkiltä töihin silloiseen Sampo Pankkiin, eli kokemusta pankkimaailmasta on pian parikymmentä vuotta.

En nuorempana kokenut olevani hyvä matematiikassa, mutta psykologia oli minusta kiinnostavaa. Koen, että työni sijoitusasiantuntijana vaatiikin hyviä sosiaalisia taitoja. Saan kohdata ihmiset yksilöinä.

AAMUKAHVILLA

med Laura Törnblom

Ensimmäinen kesätyöni oli hukkakauran poimimista. Isäni opetti minulle, että hiljaa hyvä tulee ja lopussa kiitos seisoo.

Olen huomannut, että ihmiset Loviisassa arvostavat henkilökohtaista asiakaspalvelua.

Enimmäkseen kohtaankin asiakkaat kasvotusten. Keskustellessa syntyy välittämisen tunne.

Pitkä urani pankkimaailmassa katkesi onnellisesti vuodeksi vuonna 2021, jolloin sain esikoiseni Eliaksen. Hänen kuvansa on kahvikupissa, josta juon joka aamu kahvia. Aamukahvit on ihan pakko saada.

Pikkukaupunki

tukka hyvin? s.42

VANHAN TORPAN SUOJISSA

Vet du det här om Tsutte?

Kirjailija yössä Janne Ora, s.62

PÄÄTOIMITTAJA

Päivi Ahvonen

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Seppo Iisalo

SVENSK TEXT Bosse Hellsten

Tua Lindholm-Blomfelt

TÄMÄN LEHDEN

KUVAAJAT JA KUVITTAJAT

ILMOITUSMYYNTI

Sini Meinola, 044 373 7865

sini.meinola@creativepeak.fi

PAINO

JULKAISIJA

Creative Peak Kuningattarenkatu 13, 07900 Loviisa www.creativepeak.fi toimitus@pikkukaupunki.fi

AD Sanna Nylén

TÄMÄN LEHDEN KIRJOITTAJAT

Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Tua Lindholm-Blomfelt, Janne Ora, Noora Mustajoki, Sanna Nylén

Päivi Ahvonen, Milla Kaukiainen

Virpi Lehtinen, Tua LindholmBlomfelt, Sanna Nylén, Magi Pernthaler, Kati Rapia, Arto Wiikari

KUVAUSJÄRJESTELYT

Hanna Neuvonen

Printall AS ISSN 1796-4466

Lumi Silk 200 g, UPM Star Silk 75 g

Aikakauslehtien

Liiton jäsenlehti

UUDEN EDESSÄ

Syksy merkitsee monille meistä uuden vuodenkierron alkua. Silloin alkavat koulut, harrastukset, lukupiirit ja kansalaisopiston valtavan suositut kurssit.

Ne ovat samalla elinikäisen oppimisen tyyssijoja: vuorovaikutuksen edistäjiä, yksinäisyyden estäjiä ja merkityksellisten kohtaamisten mahdollistajia.

Ihanaa! Toivottavasti meillä on pian myös uusi kirjasto- ja kulttuuritalo, jossa yhteisöllisyys ja tasa-arvo voivat toteutua kulutusvapaalla, kaikille avoimella vyöhykkeellä.

NYA MÖJLIGHETER

Hösten innebär en nystart för många av oss. Då börjar skolorna, hobbyerna, bokcirklarna och medborgarinstitutets enormt populära kurser.

De är samtidigt platser för livslångt lärande: de främjar social interaktion, förebygger ensamhet och möjliggör betydelsefulla möten människor emellan.

Underbart! Förhoppningsvis får vi också snart ett nytt biblioteks- och kulturhus, där gemenskap och jämställdhet kan förverkligas i ett konsumtionsfritt och för alla öppet utrymme.

pisaroita

Mitä tehdään? Juostaan metsään!

Mikä juoksu? Sienijuoksu!

Mikä sieni? Herkkusieni!

Mikä herkku? Syysherkku!

Mikä syys? Merkityksellisyys!

Mikä merkitys? Tiemerkitys?

Mikä tie? Valtatie!

Mikä valta? Luonnonvalta!

Mikä luonto? Kaikkialla!

MENOA

KLUBITALOLLA!

Loviisan klubitalo on matalan kynnyksen jäsenyhteisö henkilöille, jotka ovat elämänsä varrella kokeneet mielenterveydellisiä haasteita.

Klubitalolla Kuningattarenkatu 18:ssa on yhteistyöpalavereita, luovan ryhmän tapaamisia, iltapäiväkahvittelua, liikuntaryhmän kokoontumisia ja kaikkea muuta. Klubitalo avoinna vähintään viitenä päivänä viikossa, tavanomaisina työaikoina.

Tervetuloa mukaan!

Klubitalon unelma on, että jokainen jäsen voisi toteuttaa itseään kykyjensä mukaisesti ja olisi arvostettu ja tasavertainen kansalainen, ystävä, naapuri, työkaveri tai opiskelutoveri.

loviisanklubitalo.fi

Loviisa on varsinainen joogakaupunki.

Eri kursseilla on yhteensä yli 400 harrastajaa.

Tilauksessa PITKÄ JA KAUNIS SYKSY!

Yoga Loviisan syyskausi käynnistyy samaan aikaan kuin kansalaisopiston syyslukukausi, eli syyskuun ensimmäisellä viikolla. Samalla Laivasillan hallilla pidetään myös kansalaisopiston tunnit.

Joogaajia on Loviisassa huikean paljon, useita satoja, ja miehiäkin lähes viisikymmentä. Olitpa sitten nuori tai vanha, sinulle löytyy sopiva tunti niin kaupungin keskustasta kuin kyliltä.

Yoga Loviisa järjestää myös miniretriittejä ja erikoistunteja viikonloppuisin. Niistä ilmoitetaan erikseen YogaLoviisan FBryhmässä tai WhatsApp-kanavalla.

Ota seurantaan!

Ole yhteydessä myös, jos sinua kiinnostaa jooga työpaikkaryhmälle, tyhy-päivä, lyhytkurssi tai jokin muu erityinen kurssi omalle ryhmällesi.

Yogaloviisa.fi

SARVILAHDEN MARATON

Sarvilahden 20. maratonin virallisesti mitattu ja nopea reitti kutsuu juoksijoita 2.11.2024. Odotettavissa on runsaasti osallistujia ja rapsakka keli.

Reittivaihtoehdot ovat 5 km ja 10 km, puolimaraton ja täysmaraton.

Yhteislähtö tapahtuu Rauhalan puistosta.

Järjestäjänä on Loviisan Kestävyysjuoksijat ry.

sites.google.com/site/ sarvlaxmaraton

18 vuotta

Pikkukaupunki­lehti on saavuttanut täysi­ ikäisyyden.printtisankaria,Onnittelemme joka sinnikkäästi selviää tässä kaiken maailmassa.digitalisoivassa Kiitos lukijat ja ilmoittajat. Tätä lehteä on ilo tehdä!

Krinti-nimen pohjalla on kälviäläinen käytäntö, että aina kun portti on auki niin vieraat on tervetulleita. Tervetuloa, Krinti on auki!

KRINTI 2.0

Krinti-puodin muutto pois Suolatorilta oli torin tappio – mutta Krintille se avasi uusia mahdollisuuksia.

Nyt ihanassa sekatavarakaupassa on tarjolla entistä enemmän huonekaluja, ja kaikki kuriositeetit saavat paremmin näkyvyyttä.

Konsepti on sama kuin ennenkin: valikoitua uutta ja vanhaa, sulassa sovussa.

Arkkitehtonisesti mielenkiintoisessa vanhassa meijerirakennuksessa kävijää odottaa tietenkin Loviisan kuningas, valtakunnanjulkkis Ylppö sekä tietysti hänen lakeijansa Mauritz ”Mauke” Möller

Krinti on ollut olemassa jo kymmenen vuotta. Ensin kaksi vuotta Schillmarkin puiston kupeessa, seuraavat kahdeksan Suolatorilla – ja nyt puoti, verhoomo, verstas ja varasto ovat kaikki yhden ja saman katon alla Meijerillä. Osoite on Chiewitzinkatu 13. Mauke on silminnähden inspiroitunut uusista tiloista.

– Kyllä ihmiset, ovat meidät löytäneet. Satunnaiset ohikulkijat eivät tänne ihan hel-

posti eksy, mutta vakioasiakkaat muodosta vat tärkeimmän asiakasryhmämme, Mau ke kertoo.

Esillepanon Mauke on tehnyt tutulla rak kaudella yksityiskohtiin. Isoihin tiloihin mahtuu paljon huonekaluja, ja toinen moko ma odottaa varastossa kunnostamista.

Verhoomolla Mauke verhoilee tilauksesta huonekaluja.

– Täällä varmaan kökin vielä kasikymppi senä. Tämä on sellainen elämäntapatyö, jos ta tietysti olisi tarkoitus saada myös ruokaa pöytään.

”Krinti kii ettei lehemät karkaa”

Krinti on Kälviän murretta ja tarkoittaa porttia tai veräjää.

– Halusimme puodillemme lyhyen ja iske vän nimen, joka herättää vähän kysymyk siä, eli kyse on porttiteoriasta, Mauke nau rahtaa.

Kannattaa käydä ostoksilla, sillä Krinti on enemmän kuin puoti. Se on elämys.

Siellä se on. Suojaisessa paikassa se sulautuu maisemaan täydellisesti, ja on maisemoitu todella hienosti.

WOOOO, HAU HAU, GRRR, VUH*

me*Ihanaa,saimme koirapuiston

Mikä iloinen yllätys, että koirapuisto vihdoin toteutuu – ja parempana kuin koirat uskalsivat toivoakaan.

– Hienoa saada noin suoraa ja iloista palau-

tetta, iloitsee kaupunginpuutarhuri Mikko Ruotsalainen, kun toimituksen koiratestaajat Valo ja Tyyne riemuitsivat puistossa. Valo ja Tyyne antoivat yleisarvosanaksi 10 + sekä puistolle että sen vastuutiimille Mikko Ruotsalaiselle ja suunnitteluinsinööri Suvi Peltolalle

– Suurkiitokset myös varjopaikoista ja luonnon moninaisuudesta. Ja tietysti koko paikasta, joka on maailman paras alusta piehtaroida, sanoo Valo.

Tyyne pitkäjalkaisena kiitäjänä oli myös onnellinen.

– Ihanaa, että paikalle oli kaadettu puunrunkoja alueelta. Niistä saa upean esteradan. Ja sitten kentän reuna on erinomainen kaltaiselleni kiitäjälle, Tyyne komppaa. Puistoon tulee penkkejä ja maanpäällinen molokki, riittävällä tilavuudella varustettu jätesäiliö.

– Koirapuistolle oli todellinen tarve ja sitä on odotettu pitkään, joten koiria käy var-

maan paljon kun puisto on avattu. Jätehuolto on sitä ennen vielä saatava kuntoon, testikoirien riemusta silmin nähden ilahtunut Mikko Ruotsalainen kertoo.

Puiston maisemointiin on käytetty alueella olleita puskia ja puita. Muutama kaadettu runko on jätetty esteradaksi. Puistossa on haketta ja hiekkaa, varjopaikkoja ja erilaista kasvillisuutta.

Ihan kympin puisto! Vesikin tulee sitten aikanaan – siihen voi mennä teknisistä syistä vielä aikaa – joten kannattaa ottaa koiralle juomakuppi ja vettä mukaan.

Toimitus kiittää kaikkien puistoa odottaneiden koirien puolesta.

DANCE, DANCE, DANCE

Tanssi on loistava laji, joka kehittää paitsi motoriikkaa myös edistää oppimista ja vuorovaikutustaitoja. Mutta ennenkaikkea se on hauskaa.

Tanssiopisto sijaitsee Meijerillä Chiewitzinkadulla, jossa on oma tanssia varta vasten suunniteltu peilisali joustolattioineen. Myös lämpiö, pukuhuoneet, suihkut, wc:t ja puvustamo sijaitsevat siellä. Kansalaisopiston tanssitun-

TIESITKÖ?

Loviisan Tanssiopisto antaa tanssinopetustakorkeatasoista ja tanssin taiteenSieltäperusopetusta. on moni ponnistanutasti.ammattiin

teja pidetään samassa salissa. Ei muuta kuin tanssimaan - se edistää myös aivoterveyttä ja tuo iloa elämään.

Hyvä naiset! (ja miehet!)

Etenkin kaikki perheelliset naiset, ja naiset joilla on nuoria lapsia ja päivätyö. Kaikki se metatyö kuormittaa jatkuvasti aivoja ja imee salaa energiaa.

Muistakaa siis tyhjentää välillä kovalevy, oli se sitten laiturinnokassa, leffassa, lenkillä tai kutoen – välillä sen mielenkin täytyy saada levätä.

Ja samma sak miehille!

KOIRAMETSÄ HEPULI

Loviisan koirilta eivät hyvät uutiset lopu!

Hau - Ihanaa!

Tänä syksynä Haddomin kylässä, kivenheiton päässä Loviisan keskustasta on avautumassa upouusi koirametsä, Koirametsä Hepuli.

Koirametsässä on huomioitu myös kaksijalkaiset, ja alueelta löytyy katettu eväspaikka ja ulkohuussi.

Aidatussa metsässä voi hepuloida omassa rauhassa tai kamujen kanssa.

Alue on vain varaajan käytössä. Vuh!

Seuraa koirametsän etenemistä: koirametsahepuli

Ompelija Mari Ståhls on tyytyväinen kesäänsä. Hän on voinut pitää asianmukaisen lomansa, ja muuten ompelimon ovi on käynyt kesän mittaan tiuhaan.

Asiakkaita Marilla on laidasta laitaan, nuoria, aikuisia ja vanhoja. Mutta nuorten osuus asiakaskunnassa on selvässä nousussa.

– Monet nuoret ovat tosi valistuneita ja tietoisia siitä, että kertakäyttömuoti ja tekstiilijäte ovat iso maailmanlaajuinen ongelma. He hankkivat vaatteitaan kirppiksiltä ja tuovat niitä tuunattavaksi tai muutoskorjaukseen.

-Punapäinen ex- punkkari-

Korjaaminen kannattaa ympäristön näkökulmasta, etenkin kun vaate on hyvässä kunnossa.

– Toki myös kierrättäminen on tärkeää samoin kuin uusiokäyttö. Vanhoista verhoista syntyy hameita tai vaikka käsilaukkuja. Mielikuvitusta kehiin vaan! Ja jos ei itse keksi, voi aina tulla käymään ja kyselemään ehdotuksia.

Jos et siis itse ole taitava ompelussa tai lintsasit aikanaan käsityötunnit, Marin pakeille vaan. Eipähän tarvitse omistaa omaa ompelukonetta.

Mari’s ompelupalvelu Mariankatu 27

LUONTO ON HENKINEN MATKA ITSEEN

Luonnossa liikkuessa oppii paljon paitsi luonnosta myös itsestään, eräopas Simo Peri tietää.

TEKSTI PÄIVI AHVONEN KUVAT ARTO WIIKARI

Ahaa-elämyksiä, luonnon ihmeiden tarkkailua, flooraa, faunaa, näköaloja, tuoksuja, ääniä – luonto puhuttelee ihmisen kaikkia aisteja, jopa hellii niitä. Ja sillä on rauhoittava vaikutus.

– Vaikka luonto voi joitakin ihmisiä pelottaa, luonnon voi kokea myös turvallisuudesta nauttien. Ei ole pakko mennä yöksi kuuntelemaan jokaista risahdusta kokeakseen luonnon ihmeellisen eheyttävän voiman, Ruukissa sijaitsevan Retkipisteen eräopas Simo Peri sanoo.

Luonto on minulle paikka, missä viihdyn ja rauhoitun tai olen vain. Hengitän ja kuulen itseni.

Lapin kierroksen jälkeen etelään

Peri muutti nuorena miehenä Ylläkselle ”rinteeseen”, ja sitten pohjoisessa menikin useita vuosia Inarissa, Ivalossa ja Saariselällä. Hän toimi eräoppaana ja nautti pohjoisen talvista, erityisesti UKK-puiston hiihtovaelluksista ja mittavasta tupaverkostosta saunoineen.

– Mutta kun lapsemme tulivat kouluikään, päätimme, että tuhannen kilometrin mummolamatka on liian pitkä. Niin palasimme etelään, hän kertoo.

Nyt tunturit ovat vaihtuneet Kymijokilaakson maisemiin, Repovedelle ja Valkmusan kansallispuistoon. Kymijokilaaksossa on loputtomasti hienoa luontoa, jonne

voi viedä retkeilijöitä esimerkiksi ruskamelontaan tai patikkamelontaretkelle. Siitä Simo Peri nauttii.

– Makeinta marraskuussa on aamun suoluontokierros Valkmusassa. Valo on vangitsevin aamun ensimmäisellä valoisalla tunnilla. Silloin suolla on paljon elämää. Jos menee puoliltapäivin, sitä ei enää voi samalla tavalla kokea.

Luonnon merkitys

Strömforsin

Ruukin Retkipiste tarjoaa valmiita paketteja joka lähtöön. Toiminta on ympärivuotista. Myös välinevuokrausta. Lisäinfoa retkipiste.fi

Mitä luonto merkitsee miehelle, joka työk-

seen tutustuttaa muita sen saloihin?

– Luonto on minulle paikka, missä viihdyn ja rauhoitun tai olen vain. Hengitän ja kuulen itseni. Luonto sulkee kaiken hälinän pois. Riittää, että istun kallion päällä sammalmetsässä tai kiven nokassa. Paikka voi olla tunturissa tai Kymijoella – luonto voimaannuttaa ja rauhoittaa. Luonto on aina henkinen matka itseesi, olit sitten yksin tai ryhmässä.

TOIVOTA PYÖRÄILIJÄT TERVETULLEIKSI

Bikeland-merkillä varustetut yritykset toivottavat pyörämatkailijan tervetulleeksi rapaisenakin.

Voimme tarjota pumpun ja perustyökalut, latauspisteen, mahdollisuuden suihkuun sekä tietoa alueen reiteistä, palveluista ja pyöräpalveluista. Kahvittelun tai ruokailun jälkeen matka voikin taas jatkua, kertoo Minna Möller Ankkurituulesta.

Pitkän matkan pyöräilijöiden määrä on hänen mukaansa selvästi kasvanut.

Welcome Cyclist eli Tervetuloa pyöräilijä -tunnus helpottaa pyörämatkailijoita löytämään itselleen sopivia palveluita. Loviisassa myös Loviisa Camping ja Saltbodan kantavat Bikeland-tunnusta.

KUVA:

OI ANALOGISET AJAT!

Vanha kunnon ilmoitustaulu ajaa asiansa edelleen. Olipa sellainen sitten kaupan seinällä, torilla tai venepaikan läheisyydessä, on ilmoitustaulujen lukeminen usein hyödyllistä.

Kaikkea kivaa pikkutietoa ei aina löydy internetin ihmemaailmasta, eivätkä kaikki liiku sosiaalisissa medioissa tai hakukoneiden viidakossa.

Kyläkierros sen todistaa – ilmoitustaulun kautta tieto vaihtaa omistajaa. Sympaattista!

UUSI GRAVELPYÖRÄILYTAPAHTUMA STRÖMFORSIN RUUKISSA

Uuden Strömfors Gravel Mill -pyöräilytapahtuman ytimessä olivat alueen upeat hiekkatiet, rustiikkisen vanhan rautaruukin kisakylätunnelma sekä yhteisöllisyys ja elämyksellisyys.

Yli tuhannen kilometrin mittainen hiekkatieverkosto, upeat maalaismaisemat ja idylliset pienet kylät tarjoavat Suomen parhaimmistoon kuuluvat puitteet gravel-pyöräilyyn.

Gravel eli hiekkatiepyöräily on kasvattanut suosiotaan lajin monipuolisuutensa vuoksi, ja Strömfors Gravel Mill tuo nyt täydennystä Gravel-tapahtumiin.

– Osallistujat pääsivät rei-

teille haastamaan kisassa niin itsensä kuin toisensakin. Samalla tapahtuman ytimessä oli yhteisöllisyys lajin harrastajien kesken – yhdessäolo, hauskanpito ja hyväntuulisuus, ohjelmayrittäjä ja pyöräilyaktiivi Simo Peri kuvailee.

Strömfors Gravel Mill on tarkoitus järjestää vuosittain, ja siitä halutaan kehittää yksi Suomen merkittävimmistä pyöräilytapahtumista. stromforsgravelmill.com

KIMONON SYLEILYSSÄ SYKSYYN

Känner du dig stressad eller vilsen?

Behöver du nycklar till ett bättre välmående?

Kompetenser för

Välmående

| Onsdagar & Torsdagar kl. 16-20 |

Vieraana Loviisassa VUODET VIERIVÄT, MUTTA YSTÄVYYS

EI SAMMALOIDU!

Luokkakaverit yli 40 vuoden takaa tapasivat Loviisassa Saltfestin aikana, ja ehtivät nauttia niin toistensa seurasta kuin kaupungin palveluista ja luonnosta.

Harjun luonto, sen valtavat sammaleiset kivet ja koskematon metsämaasto ihastuttivat erityisesti. Kuningattaren rannan eteerinen tunnelma ja puiston monet hauskat yksityiskohdat jäivät myös mieleen, kertoo Kirsi Gylden

Naiset kävivät myös Malmgårdin kartanossa aidon kreivin opaskierroksella ja Bongan linnassa sekä Almin talossa Nanna Susin näyttelyssä, jossa he nauttivat shampanjatarjoilusta.

– Kakkuja nautittiin sekä Loviisan Kappelissa että Favoritissa. Favoritin voileipäkakku sai täydet pisteet kaikilta. Illallinen ravintola Kronanissa sai kokeneet matkaajat hyvälle mielelle.

– Loviisan retkemme oli aivan mainio, Kirsi Gylden hehkutti.

Uniikin käsityön, kierrätyksen, jätteen synnyn ehkäisyn paikallinen ekologisen muodin suunnannäyttäjä!

Kimonot tai aamutakit on suunnitellut, sommitellut ja valmistanut artesaani, puvustaja ja valokuvaaja Virpi Lehtinen Kankaat ovat loviisalaisten lahjoittamia – pehmeitä, elämää nähneitä ja monille jopa lapsuudesta tuttuja. Etsi omasi!

Näitä kimonoja voi käydä katsomassa ja ostamassa Pikkukaupunki­lehden toimituksesta aukioloaikoina klo 9–15

Kuningattarenkatu 13, Vanhan Postin tiloissa torin laidalla. Kimonon hinta on 140 euroa.

Kuvassa vasemmalta Kirsi Gyldén, Tuula Seitz-Silfvenius, Tiina Lindfors ja Leena Robertson.

Mathias Matsinen:

Rakastan antiikkia ja nikkarointia

Sami Naskali piti Suurkirppistä 13 vuotta ennen kuin Mathias Matsinen astui hänen saappaisiinsa vappuna.

Olin aikoinaan avaamassa Loviisan Tokmannia ja sittemmin työskentelin kaikkiaan kuudessa erilaisessa Keskon liikkeessä kauppiasyrittäjänä. Olen erittäin tyytyväinen ratkaisuuni aloittaa kirppisyrittäjänä.

Olen tehnyt aika lailla ympäripyöreitä päiviä, koska kirppistä on kehitetty uuteen suuntaan. Kirppiksellä on avattu uusi sekatavarakauppa, jossa myydään tavaroita sesongin mukaan.

Ihan parasta on ollut se, että saan jatkuvasti positiivista palautetta. Huomaan hymyileväni aamulla lähtiessäni töihin, ja hymyilen vielä illallakin.

Kirpputoritoiminnassa minua viehättää erityisesti kierrätys ja vanhan kunnioittaminen. Kiertotalous nostaa päätään, ja uusi sukupolvi on

hyvin kiinnostunut vaatteiden sekä huonekalujen uusiokäyttämisestä.

Eihän kenenkään kannata ostaa aina uutta. Kun lapset kasvavat, on järkevää ostaa käytettyjä vaatteita ja urheiluvälineitä. Niin minäkin teen.

Olen ollut koko aikuisikäni kiinnostunut antiikista, ja seuraan edelleen huutokauppoja. Loviisan Wanhat Talot -päiviltä olen ostanut kotiin yhtä sun toista. Minusta on kivaa putsata ja korjata vanhoja esineitä.

Kirppiksellä olen uusinut sisätilaa siten, että vanhat huonekalut ja muut esineet pääsevät paremmin esille. Silloin kävijä huomaa, että tuohan voisi olla kiva kotona. Minulle on tärkeää, että vanha huonekalu saa uuden elämän jonkun toisen ihmisen kotona. On hienoa olla eturintamassa, kun halutaan säästää luontoa ja välttää ylikuluttamista.”

Syksyn samettiset maut saapuvat Kronaniin!

Tervetuloa nauttimaan uuden menyn herkuista rennossa ilmapiirissä.

Höstens sammetslena smaker anländer till Kronan! Välkommen att njuta vår nya meny i en avkopplad miljö.

Nyt saat

Café & Restaurant

Cabriolen

kakkukaupan tuotteita Bistro Kronanista. Kakkukauppa

www.cabriole.fi

BISTRO SNACK LIST

CHARK & CHEESE 15€ / 20€

Parmakinkkua, salamia, gouda-juustoa, tapernade ja talon leipää

Parmaskinka, gouda-ostar, tapernade och husets bröd

KRONAN BEEF BURGER & FRIES 21€

Roslundin 160g naudan jauhelihapihvi, pekonia, punasipulia, Monteray Jackjuustoa, tomaattia, salaattia, dijonmajoneesia ja ranskalaisia

Roslunds 160g nöt maletköttbiff, bacon, Monteray Jack-ost, tomat, sallad, rödlök, dijonmajonnäs och pommes frites

ZUCCHINI-HALLOUMI BURGER & FRIES .... 21€

Kesäkurpitsaan käärittyä halloumia, salaattia, tomaattia, punasipulia, sriracha-majoneesia ja ranskalaisia

Haloumi och zucchini, sallad, tomat, rödlök, sriracha-majonnäs och pommes frites

CROQUE SANDWICH + SALAD 17€ + 4€ RANSKALAISET / POMMES FRITES

MONSIEUR – kinkkua ja juustoa / ost och skinka

MADAME – monsieur + paistettu kananmuna / +stekt ägg

CAPRESE – tomato-mozzarella-pesto

ALKURUOKA | FÖRRÄTT

KRONAN JUUSTOKEITTOA & PAAHDETTUA VALKOSIPULILEIPÄÄ ............................ 12€ / 15€

Ostsoppa med rostat vitlöksbröd

PAAHDETTUA PUNAJUURTA, VUOHENJUUSTOA & PISTOUKASTIKETTA 12€

Ugnsrostad rödbeta, getost och pistousås

GAMBAS PIL PIL 14€ / 20€

Jättikatkarapuja mausteisessa chili-valkosipuli öljyssä (sis. korianteria)

Jätteräkor i kryddig chili-vitlöks olja (innehåller koriander)

LOHIPASTRAMIA PAISTETULLA BRIOSSILEIVÄLLÄ & SAHRAMIKREEMIÄ 15€

Laxpastrami på stekt brioche och saffrankräm

ANKKARILLETTE & PIKKELÖITYJÄ JUUREKSIA 15€

Ankrillettes och picklade rotsaker

PÄÄRUOKA | HUVUDRÄTT

KANTTARELLIRISOTTOA & PARMESAANIA 21€

Risotto med kanttareller och parmesan

BOUILLABAISSE & ROUILLE 29€

Klassinen ranskalainen kalakeitto sisältäen lohta, kuhaa ja jättikatkarapuja

Klassisk fransk fisksoppa lagad på lax, gös och jätteräkor

PAAHDETTUA YRTTIKANAA, BATAATTIA, RAPEAA PARMANKINKKUA & PISTOUKASTIKETTA 27€

Rostad örtkyckling med batat, krispig parmaskinka och pistousås

KLASSINEN LOVIISAN LEIKE PORSAAN ULKOFILEESTÄ, LOHKOPERUNOITA & BEARNAISE 26€

Lovisa schnitzel på grisyttrefilé med klyftpotatis och bearnaise

ROSLUNDIN NAUDAN SISÄFILETTÄ 180g, PAISTETTUA VALKOSIPULI PERUNAA & KONJAKKI-PIPPURIKASTIKE 40€

Roslunds nöt inrefilé 180g, stekt vitlökspotatis och cognacs-pepparsås

LASTEN MENU | BARN MENY

LIHAPULLAT KERMAKASTIKKEESSA & PERUNAMUUSIA 12€

Barn köttbullar med gräddsås och potatismos

LASTEN KANANUGETIT & RANSKALAISET

Barnens kycklingnuggets och pommes

12€

LASTEN BURGER & FRIES ...............................

14€

Roslundin naudan jauhelihapihvi, Monteray Jack-juustoa, tomaattia, salaattia, ketsuppia ja ranskalaisia

Roslunds nöt maletköttbiff, Monteray Jack-ost, tomat, sallad, ketchup och pommes frites

JÄLKIRUOKA | EFTERRÄTT

LÄMMIN MUSTIKKAPIIRAKKA & VANILJAJÄÄTELÖÄ 10€

Varm blåbärspaj med vaniljglass

CRÈME BRULÉ & TUOREITA MARJOJA

Crème Brulé och färska bär

10€

LÄMMIN SUKLAAFONDANTTI & VANILJAJÄÄTELÖÄ 10€

Varm chokladfondant och vaniljglass

KRONAN JUUSTOLAUTANEN 10€ /18€

Kronans osttallrik

VANHAN PORVOON JÄÄTELÖTEHTAAN JÄÄTELÖÄ 5€ / 8€

vanilja, vadelma, appelsiini-suklaa, päärynäsorbet

vanilj, hallon, appelsin-choklad, päronsorbet

Jaana jalkautuu

Joko olet törmännyt hankesuunnittelija

Jaana Laaksoseen, joka kartoittaa Loviisan uuden kirjaston tarpeita ja käyttäjien toiveita? Ota Jaanaa hihasta kiinni ja kerro mielipiteesi!

Elokuussa Jaana Laaksonen nähtiin jo Pernaja-päivillä, Loviisan päivän markkinoilla ja museolla. Hän piti nuorisotyöntekijöille työpajan ja osallistui Kulttuurikahveille.

– Syys–lokakuussa on vuorossa vanhusneuvoston kuuleminen ja minityöpaja. Teemme asukkaille verkkokyselyn ja fyysisen kyselyn kirjastoissa. Omat kyselyt kohdistamme myös kansalaisopistolle, musiikkiopistolle ja kulttuuripalveluille.

Lokakuussa pidetään Seniorijuhlat Seurahuoneella, ja sitten vuorossa on lapsiparlamentin kuuleminen ja työpaja.

– Marraskuussa pidämme lisää työpajoja. Joulukuu meneekin sitten aineiston purkamiseen, tulkitsemiseen ja loppuesittelyn tekemiseen.

Jaana Laaksonen työskentelee Loviisan kirjastossa hankkeen suunnittelijana kaksi päivää viikossa. Työn rahoittaa Aluehallintovirasto.

Erityisen tärkeänä hän pitää jalkautumis-

ta ihmisten pariin.

– Pelkät verkkokyselyt eivät riitä. Meillä on edelleen paljon ihmisiä, jotka ovat syystä tai toisesta digitaalisten palveluiden ulkopuolella. Heidän lisäkseen haluan tavoittaa nekin, jotka eivät vielä kirjastopalveluja käytä. Kaikki eivät edes tiedä, miten monipuolisia palveluita kirjasto tarjoaa ja vieläpä ilmaiseksi, hän pohtii.

NOORA MUSTAJOKI KUVA VILLE JUURIKKALA

TAIVAALLINEN kirjasto

Suomessa käytetään kirjastoa enemmän kuin missään muualla maailmassa. Lähes

90 prosenttia suomalaisista luottaa kirjastoon. Se on valtavaa.

Kirjaston rooli suomalaisen sivistyksen rakentajana ja ylläpitäjänä on yli 150-vuotias. Sitä on erityisen hyvä pohtia juuri nyt, kun Loviisan uusi kirjastohanke on selvitysvaiheessa.

Kirjasto on vuosikymmenten aikana muuttunut hiljaisuuden tyyssijasta aktiiviseksi kulttuuritoimijaksi, ja kirjaston lakisääteiset tehtävät ovat paljon laajemmat kuin moni ajattelisi.

Lain mukaan jokaisessa Suomen kunnassa on myös oltava kirjasto. Ihmettelen usein, kuinka kunnat eivät ymmärrä ottaa enempää irti tästä maailmanlaajuisesti ainutlaatuisesta palvelusta. Vaikka kirjojen säilyttäminen on sinällään arvokasta, on kirjaston pitäminen vain kirjavarastona resurssien tuhlausta ja kuntalaisten aliarvioimista. Kirjaston tavoitteena on muun muassa edistää aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.

Kirjasto on kunnalle kuin kunnalle verrat tain edullinen palvelu järjestää – ja kun se kerran on pakollinen, voisi sen samalla jär jestää mahdollisimman hyödylliseksi, kut suvaksi ja aidosti palvelevaksi. Kirjojen arvonlisäveron nostaminen ja kansalaisopistojen rahoituksen leikkaaminen kasvattavat kirjaston merkitystä entisestään. Kirjastossa voi tuhlata ilman rahaa. Vaikkei olisi varaa ostaa ensimmäistäkään kirjaa, voi kirjastosta lainata jopa kymmeniä kerralla, ja kirjasto on vankasti elinikäisen oppimisen asialla.

Kun muutama vuosi sitten opiskelin kirjastoalan pätevyyttä, vietin useamman viikon harjoittelussa Loviisan kirjastoautossa, nyt jo eläköityneen kirjastoautonkuljettajan seurassa. Keskustassa asuneena en ollut ymmärtänyt, kuinka merkittäviä kirjastokohtaamiset sivukylillä asuville ovat. Myöhemmin olen osannut tarkkailla tätä myös kirjastorakennuksissa. Kirjastossa on aikaa ja tilaa kohdata ihminen kuin ihminen ja pysähtyä hänen ongelmansa äärelle, oli kyse sitten laskunmaksusta, puhelimen käytöstä, elokuvasuosituksesta tai tiettyyn aihealueeseen liittyvien elämäkertojen etsimisestä. Kirjasto on oikeastaan ongelmanratkaisukeskus. Siellä ei välttämättä tiedetä vastauksia, mutta kirjastolaiset osaavat ohjata kysyjän oikealle reitille. Pienet ja suuret kysymykset mahtuvat saman katon alle, ja koen, että kirjasto tarjoaa turvaa aina vain monimutkaistuvan maailman keskellä.

rinteet, ja kirjastopalveluita arvostetaan Suomessa. Ja kun kirjaston ja kulttuuritoimen yhteistyö toimii, vain taivas on rajana sille,

Noora Mustajoki (ent. Lintukangas) on tietokirjailija, Kittilän kirjastotoimenjohtaja ja Suomen Kirjastoseuran hallituksen jäsen. Ennen pohjoiseen muuttoaan hän asui 15 vuotta Loviisassa.

Kirjastolla on itseisarvo. Sillä on pitkät pe-

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVA ARTO WIIKARI

Miljoonakaupungista

LOVIISANLAHDELLE

Tuuli tuivertaa Vivian Wowk-Louhivuoren tummia kiharoita hänen katsellessaan kotipihan rantaan lyöviä aaltoja. Toisella puolen Loviisanlahtea näkyvät Valkon sataman siilot, ja vastarannalla on myös Vivianin työpaikka.

– Tänne meille paistaa aurinko koko päivän. Tuulikaan ei haittaa minua. Tosin kovalla tuulella en viitsi meloa kajakilla töihin, Vivian sanoo syöttäessään sorsia.

Hän on hämmästyttänyt brasilialaisia ystäviään lähettämällä kuvia työmatkastaan meloen. Eihän sellaista kukaan osaisi entisessä kotikaupungissa Curitibassa kuvitellakaan.

– Olen laittanut viestiä, että bensa on niin kallista, että melon töihin, Vivian nauraa hersyvästi.

Eihän Vivian olisi ikinä uskonut muuttavansa suomalaiseen pieneen kaupunkiin. Facebook kuitenkin yhdisti miljoonakaupungin kasvatin ja loviisalaismiehen.

Rakkaus ja raskas rock toivat

Vivianin Suomeen.

Hän rakastaa merta ja luontoa.

Brasilialaislähtöinen Vivian on asunut ihastuttavassa merellisessä talossa puolisonsa Kim Louhivuoren kanssa kuusi vuotta. Merenrantakiinteistö on alun perin Kimin perheen.

Vivian kertoo viihtyvänsä mainiosti syrjäisessä pihapiirissä, jonne saavutaan kaunista metsätietä pitkin. Metsästä Vivian pitää, ja sienestämisestä. Hirviä hän ei oikeastaan pelkää, eikä karhua tai sutta ole näkynyt. Ilves on sen sijaan vieraillut pihamaalla. Onneksi Loviisan kissatalosta otetut suloiset kissat Karpo ja Pöllö ovat sisäkissoja, mitä nyt joskus valjaissa ulkoilevat.

– Kovin syvälle metsään en yksin uskalla mennä, mutta luontohan on tässä ihan vieressä, Vivian hymyilee.

”Täällä sieluni voi hyvin”

Joskus elämän polut kuljettavat yllättävään suuntaan. Eihän Vivian olisi ikinä uskonut muuttavansa suomalaiseen pieneen kaupunkiin. Facebook kuitenkin yhdisti miljoonakaupungin kasvatin ja loviisalaismiehen. Kumpaakin kiinnostivat samat asiat, kuten raskas rock, joten juttu luisti hyvin etänä. – Suomessa on hyviä rockbändejä. Tyk-

kään Poets of the Fallista, Amorphisista ja Nightwish oli myös hyvä, Vivian luettelee. Ensikäynti Suomessa marraskuussa vuonna 2011 oli kuitenkin kauhistus. Kim ja Vivian lähtivät Lappiin revontulet ja lumi mielessään, mutta oikeastaan kumpaakaan he eivät nähneet. Oli vain pimeää ja kylmää.

– Tykkään kyllä talvesta, mutta lumeton pimeys oli kamalaa, Vivian muistelee.

Kokemus ei kuitenkaan lannistanut, ja Vivian saapui taas Suomeen seuraavana kesänä. Muutto pysyvästi uuteen kotimaahan tapahtui vuonna 2013.

– Ajattelin, että kokeillaan!

Vivianilla on kaupallisen alan koulutus, mutta suomen kieltä osaamattomana hän ei heti työllistynyt omalle alalleen. Hän alkoi opiskella suomea ja työskenteli tovin siivoojana. Nyt suomen kieli sujuu hienosti, ja oman alan työpaikkakin on Loviisassa Boomeranger Boats Oy:ssä. Vapaa-ajalla Vivian harrastaa pilatesta ja käy kuntosalilla, mutta baarielämää hän ei kaipaa.

– Saatan vaikuttaa ulospäinsuuntautuneelta, mutta oikeasti olen aika introvertti. Minulla on muutama hyvä ystävä, ja se riittää.

Kyllä hän silti myöntää kaipaavansa entisestä kotimaastaan ystäviä ja sukulaisia. Sen sijaan suurkaupungin ihmispaljoutta ja meteliä hän ei ikävöi.

– Nykyään jopa Helsinki on minulle liian suuri. Täällä minulla on hyvä olla, sieluni voi hyvin.

Johanna Eskelinen ja Jan-Peter Lindroos kunnostavat taloaan vanhaa kunnioittaen. Merellisyys ja kaunis pihapiiri ovat heille tärkeitä. Helsinginkodista oli näkymä vankilan pihalle.

Vanhan suojissatorpan J

an-Peter Lindroos kurvaa lastenvaunujen kanssa auringossa kylpevälle kotipihalleen Loviisan Valkossa. Vaunuissa tuhisee unten mailla Felix-vauva, josta ei näy nenänpäätäkään aurinkosuojan takaa. Valkon pikkuinen omakotitalo sai uudet asukkaat pari vuotta sitten, kun Jan-Peter ja Johanna Eskelinen muuttivat Helsingin Hermannista Loviisaan Isla-kissansa kanssa. Tosin Jan-Peter ei ole vielä muuttanut vakituisesti Loviisaan, vaan hän asuu Hermannin asunnossa, kun taas Johanna ja Felix jo asuvat pysyvästi Valkossa. Jan-Peterin taiteen kandin opinto- ja työkuviot ovat Helsingissä niin tiiviisti, että asuminen täällä on vielä mahdotonta. Hän haaveilee, että muutto olisi mahdollinen lähitulevaisuudessa.

Johanna on taiteen maisteri, ja nyt äitiysvapaalla. Se onkin

kuulemma ihanaa, kun on oma piha, jonne pääsee helposti vain oven avaamalla. Felix voi rauhassa ottaa päiväunet vaunuissaan pihalla. Kaupungissa lapsen kanssa kulkeminen kanssa olisi mutkikkaampaa.

– Voin juoda aamukahvit omalla pihalla ja Felix saa nukkua vaunuissaan, Johanna hymyilee.

Meri kävelyetäisyyden päässä

Ennen Loviisaan muuttoa pariskunta oli vuokrannut muutamaksi kesäksi mökin Kemiönsaaresta, jonka läheisyydessä he myös purjehtivat. Merellisyys oli yksi tärkeimmistä kriteereistä, kun he alkoivat suunnitella muuttoa Helsingistä.

– Minulle on tärkeää, että meri on kävelyetäisyyden päässä, Jan-Peter sanoo.

Merenkaipuusta kertoo pihalla pressu-

jen alla lepäävä purjevene. Se on saanut olla niillä sijoillaan, koska Felix on vielä vauva.

Katse kiertää pitkin kaunista ja vanhaa puutarhaa, jota on hoidettu rakkaudella.

– Onneksi täällä on paljon perennoja, koska emme ole vielä kovin hyviä puutarhureita. Myös tontin takana nouseva kallio on meistä aivan ihana, Jan-Peter ja Johanna sanovat.

Heitä viehätti heti ensi käynnillä myös tonttia kiertävä luonnonkiviaita. Vanhassa kodissa Hermannissa he katselivat aivan erilaista aitaa.

– Ikkunastamme näkyi vankilan pihalle. Olihan se tavallaan eksoottista, Jan-Peter ja Johanna naurahtavat.

Aarre löytyi ullakolta

Pariskunta etsi neljä vuotta uutta kotia, ja

ehkä tutun Kemiönsaaren takia katse kääntyi ensin länteen. Koska työt ja opinnot olivat pääkaupunkiseudulla, he eivät halunneet lähteä yli sadan kilometrin päähän. Tie länteen tuntui kuitenkin ruuhkaiselta, kun itään pääsi posottamaan moottoritietä.

Moni Loviisaan muuttaja hakee helppokulkuisuuden lisäksi myös väljempää ja edullisempaa asumisvaihtoehtoa pikkukaupungista.

– Me emme vaihtaneet isompaan. Neliöitä on täällä ihan yhtä vähän kuin Hermannin kaksiossamme, noin 50. Ihastuimme pikkutaloon ja sen pihapiiriin kuitenkin heti.

Asetuttuaan he löysivät ullakolta eristepurun seasta aarteen, joka kertoo talon historiasta. Vanhasta filmirullasta he saivat pelastetuksi monta viehättävää otosta, joista voi nähdä talon mennyttä elämää rosoisina kuvina.

Emme osta oikeastaan mitään uutta, vaan käymme kirpputoreilla ja hankimme netistä käytettyjä materiaaleja.

Kesällä 2023 he järjestivät pihajuhlat talon täytettyä pyöreät sata vuotta. – Talo on ensimmäisen omistajan rakentama. Ilmeisesti tässä on asunut nelilapsinen perhe. Yksi naapureistamme on asunut Valkossa 80 vuotta, ja hän on taustoittanut meille talon historiaa. Talossa on myös vielä jäljellä vanhaa esineistöä, Johanna kertoo.

Väriä seinille, lämpöä lattiaan

Kun pikkutalo tuli myyntiin, moni oli siitä kiinnostunut. Ei ollut itsestään selvää, että se myytäisiin Johannalle ja Jan-Peterille. He näkivät heti, että remonttia tarvittaisiin paljon, mutta se ei pelottanut, koska molemmat ovat taitavia käsistään. He halusivat kunnioittaa vanhaa, mikä vetosi edelliseen omistajaan. Olihan mahdollista, että uusi omistaja lanaisi vanhan remonttikuntoisen

talon pois ja rakentaisi uuden isolle tontille. Johannan ja Jan-Peterin kunnioitus vanhaa kohtaan ja remontointitaidot vetosivat myyjään, ja vaaka kallistui heidän puolelleen.

– Vaikka talo on pieni, niin ikkunat ovat yllättävän isot, ja niistä tulee paljon valoa. Pidämme molemmat tapeteista, ja aiomme muuttaa valkoiset seinät värikkäiksi. Teemme hyvin harkitusti remonttia, emmekä säntäile poistamaan vanhaa, Johanna sanoo.

– Emme osta oikeastaan mitään uutta, vaan käymme kirpputoreilla ja hankimme netistä käytettyjä materiaaleja, Jan-Peter lisää.

Kätevästi keskustaan

Talo lämpiää lähinnä puilla, ja myös vanha puuhella on tärkeä lämmön ja tunnelman lähde.

Alkuun Johanna vastusti ilmalämpöpumpun hankkimista, mutta tuli toisiin ajatuksiin, kun Felix ilmoitti tulostaan. Viime talven pakkasilla lattioille asetettiin lisäeristykseksi itämaisia mattoja. Ja jalkaan tietenkin villasukat.

– Meitä ei viileys haittaa, koska viileässä nukkuu paremmin. Tavoitteena on kuitenkin remontoida talon alapohja, jotta lämpö pysyisi paremmin, Jan-Peter suunnittelee.

Se on tärkeää, koska pikkuinen Felix jo kohta konttaa ja oppii tassuttelemaan lattialla. Johanna on iloinen siitä, että he pääsivät loviisalaisen neuvolahoidon piiriin ja päiväkotikin on lähellä.

– Valkosta pääsee myös kätevästi keskustaan fillarilla ja bussilla, jos ei ole autoa käytössä, hän kiittää.

Nautiskele perinteikkään Café & Restaurant Cabriolen kuuluisien kaari-ikkunoiden alla tai talvipuutarhassa.

Halusitpa herkullisen lounaan, vielä herkullisemman kakkukahvin tai jotain muuta maittavaa vitriinistämme tekee Cabriolen historiallinen miljöö makeuelämyksestä vielä astetta täydellisemmän.

Koko kaupungin

KANSIS

Kansalaisopiston

kurssit ovat paitsi kohtaamispaikkoja myös korkeatasoisia ja ajan hermolla.

Kysyimme kansalaisopiston rehtorilta Anu Tikka-Blomqvistilta, mitkä ovat kymmenen suosituinta kurssia jotka täyttyvät aina ensimmäisinä.

1. Keramiikka kaikissa muodoissaan Loviisassa, Lapinjärvellä ja Pyhtäällä

2. Jooga ja pilates

3. Ikkunaentisöinti

4. Huonekalujen verhoilu ja kunnostus

5. Taonta

6. Bailatino

7. Vesivoimistelu / Vattengymnastik

8. Målarna / Maalarit

9. Loviisan puutyö, Huutjärven puutyö

10. Espanja / Spanska

Eikö erittäin suurta suosiota nauttivan keramiikan tuntimäärää voitaisi lisätä?

– Keramiikkaluokalle on paljon vaatimuksia. Se ei voi olla mikä tahansa opetustila. Uunissa on jopa 1000 asteen lämpötila tuntikausien ajan, eli jo yksin paloturvallisuus asettaa rajoituksia. Lisäksi keramiikkauunimme ovat valitettavasti liian pieniä ja säilytystilaakin tarvitaan paljon.

– Mutta asia on työn alla. Kaikki haluavat kädet saveen!

Mikä on suurin unelmasi kansalaisopiston rehtorin ominaisuudessa?

– Onpa vaikea ja samalla helppo kysymys! Vaikeaa on mainita vain yhtä unelmaa. Unelmoin siitä, että ihmiset tulisivat matalalla kynnyksellä kursseille, kurssitilat olisivat esteettömät ja saisimme järjestää paljon kursseja myös kylissä.

– Mutta jos yksi unelma pitää nostaa täs -

tä unelmien ryppäästä, se on kyllä se, että ihmiset kohtaisivat toisensa kursseilla mukavassa ilmapiirissä yhteisen kiinnostuksen kohteen ja kenties myös yhteisen unelman ohjaamana. Unohtamatta verkkokursseja – myös verkkokursseilla muodostuu yhteisö.

TEKSTI PÄIVI AHVONEN KUVA ARTO WIIKARI

an är öppen!

Höstterminens kurser 2024

Keramikkurs

Kompetenser för välmående, 7sp

Nya steg i spanskans värld

KreaMix

Kurs i läkemedelsberäkning

Lär din hund att hitta kantareller

Må bra - välmående, energi och empati i vardagen

Höstkul för barn

Valpkurs

Öppna för nya vyer - intro till NLP

Hundmedborgare 1

Giraffen på jobbet - konstruktiv och empatisk kommunikation

Ljusstöpning barn+vuxen

Mer info och anmälning www.akan.fi

30-31 8 börjar 4 9 börjar 9 9 börjar 10 9 13-14.9

27-28.9

27-28 9 14-16 10

25-26 10 25-26 10 22-23.11 22-23.11 7-8 12

Fyllassa kaikki maistuu vähän paremmalta!

Brandensteininkatu 17, Loviisa

Vietä inspiroiva päivä Loviisassa rentoutuen keramiikan tekemisen parissa – yhdessä ystävien kanssa. Olen kuvataideopettaja ja keramiikan artesaani ja pidän yksityiskursseja pienryhmille omalla pajallani. Pajastani on suora käynti pihapiirimme ja puutarhaan, Loviisan keskustassa Rantatien varrella. Kursseja pidän 4–6 henkilölle. Lämpimästi tervetuloa!

Keramiikan artesaani, kuvataideopettaja

Kaisa Korpela Ilmoittautumiset ja tiedustelut kaisa61.korpela@gmail.com kaisakorpela.com

Hannele Waris:

AINA ON JOKIN KURSSI MENOSSA

Olen ollut kansalaisopiston aktiiviopiskelija jo vuosikymmenet. Olen opiskellut kaikkea kasvatustieteistä käden taitoihin ja kielistä liikuntaan. Kesän lopulla opintoesitteen ilmestyttyä on ollut mukava tutkia tarjolla olevia kursseja ja varautua ilmoittautumaan nopeasti, sillä suositut kurssit täyttyvät heti.

Kansalaisopisto on merkinnyt minulle sivistystä. Joka kylässä ja kaupungissa, jossa olen kansalaisopiston koulutuksiin osallistunut, sen tarjoamat opinnot ovat aina olleet laadukkaita – monipuolisia ja ajan hermolla, kuten Loviisan kansalaisopiston rehtori tämänvuotisessa tervehdyksessään totesi.

Luokassa opiskellessa tutustuu ihmisiin, joita on tottunut näkemään pikkukaupungin kaduilla tai kaupan kassoilla. Samaan opintoryhmään kuuluminen lisää yhteisöllisyyttä – että kuuluu johonkin ja vaihtaa kuulumisia kohdatessa. Varsinkin seniori-ikäisille on terveellistä tavata muita kivojen opintojen merkeissä.

Olen ottanut ilolla vastaan myös netissä tapahtuvan kielten opiskelun. Netissäkin opiskeltaessa ollaan reaaliajassa puhe–kuvayhteydessä ohjaajaan ja muuhun ryhmään, vaikka ryhmän jäsenet voivat opiskella missä päin maailmaa tahansa. Ensin jännitti nähdä omat kasvot läppärin ruudulla, mutta siihen tottui nopeasti.

Espanjan kieltä opiskellessa osa porukasta oli välillä Espanjassa, ja tunneille osallistuttiin sieltä käsin. Sekin ryhmä tuli tutuksi ja jäimme yhteyteen Whats Appin kautta.

Yhtenä vuonna halusin tutustua kauniin ranskan kielen saloihin ja ryhdyin opiskelemaan aivan kylmiltäni silloisessa Valkon kansalaisopistossa. Kieli oli kyllä vaikeaa,

mutta hauskinta oli opettajan johdolla tehty matka Pariisiin. Sitä on kiva muistella! Viime vuonna oli vuorossa ikkunoiden entisöintikurssi Labbyn kartanossa. Sieltä sain paljon uutta käytännön tietoa, ja nyt osaan korjata ja maalata ikkunoita kotona. Ryhmän jäseniä satunnaisesti tavatessa kyse-

lemme toisiltamme, kuinka monta ikkunaa on tullut entisöityä.

Koen, että kaikkien vuosien kurssit ovat olleet antoisia. Niistä on jäänyt hyviä muistoja. Luulen, että olen ikuinen oppija, ja aina on jokin kurssi menossa. Todella ikävää jos kansalaisopistot joutuvat karsimaan kursseja.”

Samaan opintoryhmään kuuluminen lisää yhteisöllisyyttä – että kuuluu johonkin ja vaihtaa kuulumisia kohdatessa.

POTKUA PUISTOISTA

Luonnossa liikkuminen ja oleskelu vähentävät tutkitusti stressiä. Myönteisiä vaikutuksia on lukuisia.

Metsäterveys on tunnistettu asia, ja hyvin suunniteltujen sairaaloiden läheisyyteen on perustettu terveysmetsiä.

Johns Hopkins -yliopiston vieraileva tutkija Tommi Laitio kertoo Lääkärilehden artikkelissa, että alueilla joilla on enemmän puita, puistoja ja kirjastoja, ikäihmisten hellekuolleisuus on alhaisempi.

Kun puisto on lähellä, arkiliikkuminen lisääntyy. Luonnon pitää olla saavutettavissa kaikille, myös heikoimmassa asemassa oleville. Puistot ja puut auttavat myös hulevesien hallinnassa, kun sään ääri-ilmiöt kuten rankkasateet lisääntyvät.

Julkisen tilan merkitys

Tommi Laitiota, joka on toiminut Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtajana, viehättää kirjastojen ja puistojen olemuksessa se, että ihminen saa mennä niihin vapaasti ja päättää itse, miten osallistuu.

Juuri valinnan mahdollisuus ja itsemääräämisoikeuden kunnioitus, ja silti tarjotut mahdollisuudet, ovat puistojen ja kirjastojen suosion syy.

Laitio korostaa, että kaupungin tehtävä on luoda tiloja, joihin kaikki kokevat itsensä tervetulleiksi. Ihmisellä on oikeus tuntea kuuluvansa lähiympäristöön ja -yhteisöönsä ilman, että se pakottaa tekemään kaikkea yhdessä.

Vehreä Loviisa

Loviisa on itsessään vehreä kaupunki, mutta kaupunginpuutarhuri Mikko Ruotsalainen haluaa lisää myös niittyjä. Kuningattarenran-

nan keskiosan kolmelle vapaalle asuinkorttelialueelle ollaankin perustamassa niittyjä, joilla tuetaan paikallista ekosysteemiä tarjoamalla monipuolisia elinympäristöjä useille kasvi- ja eläinlajeille.

Alueelta poistetaan asvalttipäällyste ja palautetaan maan luonnollinen tila.

Niityille istutetaan myös puuryhmiä lisäämään luonnon kerroksellisuutta, antamaan suojaa ja luomaan viihtyisyyttä.

Tämä kaikki mahdollistaa alkuperäisen kasvillisuuden ja monimuotoisuuden kehittyminen, Mikko Ruotsalainen kiittää.

”Niittyjen kautta voimme tuoda luonnon lähemmäksi ihmisiä ja tarjota mahdollisuuden nauttia sen kauneudesta ja rauhallisuudesta. Lisäksi niittyjen perustaminen tukee kaupungin pyrkimyksiä vähentää hiilijalanjälkeä. Ne toimivat luonnollisina hiilinieluina ja parantavat ilmanlaatua.”

TEKSTI PÄIVI AHVONEN

KIRKKOESPLANADI

Kirkkoesplanadi, kirkolta yli puoli kilometriä itään ulottuva lähes 50 metriä leveä puisto on kaupungin keskustan näkyvimpiä elementtejä, jonka osa myös tori tavallaan on. Puiston mahtavuutta korostaa kuusi lehmusriviä.

Esplanadin alueella on useita veistoksia ja muistomerkkejä, ankkuri torin itälaidalla sekä puiston itäpäässä sijaitseva Kurkikaivo.

puisto 11x

Loviisan keskustan alueella on yksitoista kivaa puistoa, jotka tarjoavat hengähdysja virkistäytymishetken kävijälleen. Ne hivelevät kaikkia aisteja, jokainen omalla tavallaan.

KRUUNUNPUISTO

Luonnonmukaisesti suunniteltu ja ekologisesti toimiva Kruununpuisto on upea virkistys- ja ulkoilualue, joka tarjoaa asukkaille ja vierailijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden nauttia luonnosta keskellä kaupunkia.

Kruununpuistoon ja sen pitkospuille sekä leikkipuistoon pääsee kätevästi kelluvaa Kruununsiltaa pitkin myös keskustan puolelta.

TEKSTI SEPPO IISALO KUVAT ARTO WIIKARI

GARNISONIN LINNAKEPUISTO

Ruotsalaisten 1748 perustamat Loviisan maalinnoitukset eli Rosen ja Ungern ovat sotahistoriallisena retkikohteena antoisa ja helposti lähestyttävä alue aivan keskustan tuntumassa.

Suomen sodan alkaessa vuonna 1808 keskeneräinen linnoitus siirtyi venäläisten haltuun. Samalla se menetti sotilaallisen merkityksensä, kun raja siirtyi kauas länteen.

Täällä voi aistia historian siipien havinaa – ja -samalla nauttia Garnisonin kauniista puistoalueesta.

KAPPELINPUISTO

Kaunis Kappelinpuisto hurmaa vanhoilla puilla sekä ihastuttavalla Loviisan Kappeli -pitsihuvilakahvilalla. Kappelinpuisto oli alun perin niin sanottuun komendantintaloon liittyvä hevoshaka (”kenraalinhakageneralshagen”).

Puistossa sijaitsee myös leikkipuisto, jonka sininen mansardikattoinen leikkimökki on toiminut lavasteena Onneli ja Anneli -elokuvissa.

KURKIPUISTO

Kurkilähteenpuisto on kaunis keidas keskellä kaupunkia linja-autoasemaa vastapäätä.

Puiston parannustöissä on otettu huomioon sekä luonnonkauneus että kaupunkiympäristön toimivuus. Uudet puiden ympärille asetetut kivetykset lisäävät puiston esteettistä viehätystä ja tuovat samalla harmoniaa ja käytännöllisyyttä. Varsinkin kesällä kukkaloiston keskellä on helppo unohtaa arjen kiireet ja nauttia puiston rauhasta.

KOMENDANTIN PUUTARHA

Niin sanotun Komendantintalon puutarha on todellinen historian ja hyötykasvien aarreaitta, joka elävöittää menneisyyttä ja tarjoaa kävijöille tietoa vanhoista kasvilajeista ja niiden käyttötarkoituksista.

Puutarhassa on postilaatikko, jossa on puutarhasta kertovia esitteitä suomeksi ja ruotsiksi.

EHRENSVÄRDINPOLKU

Ehrensvärdinpolku kiertelee vanhoja vallihautoja, linnoitteita ja arvokkaita luontokohteita. Noin kaksi kilometriä pitkä reitti tarjoaa mielenkiintoisia historiallisia nähtävyyksiä ja opastauluja, jotka kertovat kaupungin 1700-luvun linnoitusrakentamisen historiasta ja luonnosta.

Kartta: loviisa.fi/wp-content/uploads/2016/12/ ehrensvardinpolku.pdf

KUNINKAANLAMPI

Kuninkaanlampea ympäröi vehreä ja suojeltu Hagalundin jalopuumetsä, jonka lehvästö tarjoaa varjoa ja suojaa monille eliöille ja kasveille. Metsikkö on luontaisesti syntynyt, ja se koostuu merkittäviltä osin jaloista lehtipuista.

Kuninkaanlammen alue on kulttuuriperintöä vaaliva luontokohde.

KIVIPUISTO

RANTAPUISTOSSA

Laivasillan suola-aittojen takaa Rantapuistosta löytyy jatulintarha eli kivilabyrintti, vanha hinaaja Onni sekä Onneli ja Anneli -elokuvista tutun näköinen leikkimökki ja lasten leikkipaikka.

Rantaraittia myöten löydät tiesi Ruusupuistoon, josta pääset kävelysiltaa myöten Loviisanlahden yli Kuningattarenrantaan.

SCHILLMARKINPUISTO

Historiallisen alakaupungin sydämessä sijaitseva Schillmarkinpuisto on nimetty Loviisan perustamisvuonna syntyneen kuvataiteilija Nils Schillmarkin (1745–1804) mukaan.

Puistoon on sijoitettu taiteilija Taisto Huttusen teos ”Merinousukas”.

BOULOGNEN LEHTO

Tamminiemen ja Myllyharjun välisellä alueella sijaitseva Boulognen lehto on runsaslajinen ja rehevä. Sen puusto koostuu osin jaloista lehtipuista (tammi, saarni ja vaahtera) mutta myös kookkaista männyistä.

Boulognen lehto on rauhoitettu luonnonsuojelualueena 1995. Alueeseen voi tutustua sitä halkovilta poluilta.

ONNEA 270 -VUOTIAS!

Loviisan Kruunuapteekki on yksi kaupungin vanhimmista yrityksistä, ellei peräti vanhin.

Nyt sitä kehittää apteekkari Rita Heinonen – perinteitä kunnioittaen.

Kuinka kauan olet toiminut alalla?

– Aloitin farmasian opinnot Helsingin yliopistolla, ja jatkoin siitä suoraan proviisoriksi. Myrskylässä vapautui kymmenen vuotta sitten toimilupa, sain sen ja siitä alkoi apteekkarin ura. Myrskylästä siirryin Kouvolan Valkealaan apteekkariksi. Ja kun Loviisassa vapautui apteekki muutama vuosi sitten, päätin heti hakea, koska olen aina pitänyt Loviisasta. Se oli minulle itäuusmaalaisena entuudestaan tuttu.

Miten apteekkarin työ on muuttunut sinun aikanasi?

– Tietyt osa-alueet aika paljonkin, ja koko ajan pitää miettiä enemmän taloutta, etenkin korkean inflaation aikana, sillä lääkkeiden hinnat ovat säänneltyjä. Työvoimasta, etenkin farmaseuteista, on pula. Hyvistä työntekijöistä kannattaa pitää kiinni!

– Digitaalisiin palveluihin on tullut parannuksia – omana aikanani esimerkiksi e-reseptit ja lääkevarmennus. Jokaisella lääkkeellä on oma QR-koodinsa, josta näemme skannatessa, ettei kyse ole lääkeväärennöksestä. Myös kaikenlainen neuvonanto on lisääntynyt paljon, ja yhteistyö Loviisan terveyskeskuksen kanssa on todella hyvä asia.

Mikä työssä on antoisinta, mitkä haastavinta?

– Antoisinta on asiakaspalvelu, se että kohtaa eri ihmisiä ja voi auttaa heitä, myös neuvonnalla. Ihmisillä on aikaisempaa enem-

Apteekkari Rita Heinonen toivottaa asiakkaat tervetulleiksi.

män kysymyksiä. Lisäksi on suuri kunnia olla näinkin vanhan ja perinteikkään apteekin ruorissa, vaikka tilat asettavat kehittämiselle joitakin rajoituksia. Vanhan sohvan tilalle olisi saanut tuotehyllyjä, mutta eihän sitä nyt voi hävittää!

– Haastavinta on ehkä se, että pitää olla moniosaaja. Täytyy pitää kaikki langat käsissään ja talous kunnossa. Meillä on myös sivuapteekki Vanhakylässä ja lääkekaappi Ruukissa sekä kymmenen työntekijää, joten tekeminen ei lopu kesken.

Miten lataat akkusi vapaa-aikana?

– Pidän puutarhanhoidosta. Se vie aja-

tukset muualle ja rentouttaa. Lisäksi minulla on yksi lapsenlapsi, ja tykkään lukemisesta. On tärkeä saada ajatukset välillä irti apteekin asioista.

Mikä on lempipaikkasi Loviisassa?

– Vaikea mainita vain yhtä. Vanhakaupunki on kaunis. Siellä olemme joskus henkilökunnan kanssa pitäneet kävelypalavereja. Maisemanvaihdos virkistää ja saa haukattua happea. Favoritin kahvilasta ja sen pihasta pidän ja tietysti Laivasillan alueesta. Ruukki on idyllinen. Tosin ehdin nauttia liian vähän viehättävästä Loviisasta.

TEKSTI PÄIVI AHVONEN KUVAT ARTO WIIKARI

Aktivisti

NAINEN JA KYLTTI

Miltä tuntuu muuttua näkymättömäksi ihmisjoukon keskellä? Loviisalainen luontoaktivisti Sari Rahkonen sen tietää.

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVAT ARTO WIIKARI

Hän on se nainen, joka tulee kaupunginvaltuuston kokousten yleisöksi aina, kun vain ehtii paikalle. Näkymättömäksi hänet tekee mukana kulkeva kyltti. Kylttiin on maalattu metsää, ja siihen on kirjoitettu isoin kirjaimin: Lisää suojelumetsää!

Monen päättäjän katse kääntyy ohi. Sari Rahkosta ei oikein haluta nähdä.

Kyltin toisella puolella on suuri punainen sydän. Samanlainen kuin ne, joita Lo -

viisan kulttuuri- ja ympäristöliikkeen jäsenet joukolla kietoivat Kappelinpuiston vanhojen puiden ympärille suojellakseen niitä kaatamiselta.

”Toivoa on vielä”

Rahkonen taistelee suojelumetsien ja lähiluontomme puolesta. Ne ovat koko ajan kutistumassa ympäriltämme.

– Me ollaan sössitty tää! Ihmiset ovat vallanneet maapallon. Olemme nostaneet itsemme ja kotieläimemme luonnon yläpuolelle ja tuhoamme sen. Pidämme itseämme viisaina ihmisinä, Homo sapiensina, vaikka oikeampaa olisi puhua Homo ineptasta,

3 / 30 / 300

Kaupunkilaisen ”lähiluontokaava”:

• Jokaisen kodin ikkunasta pitäisi näkyä kolme puuta.

• Asuinalueen latvuspeiton pitäisi olla vähintään kolmasosa.

• Kotoa lähimpään puistoon tai viheralueelle saisi olla enintään 300 metriä.

Meillä loviisalaisilla on tämä, eikä sitä anneta pois! Luonnolle sen sijaan tarvitaan lisää ikiomia metsiä!

siis typerästä ihmisestä, Rahkonen sanoo. Rahkonen on koulutukseltaan mikrobiologi. Hän katsoo ympärilleen biologin silmin. Siitä seuraa surua, mutta myös jonkinlaista lohtua.

– Biologille on itsestään selvää, että me tuhoamme luonnon. Rajaton kasvu rajallisella maapallolla ei ole mahdollista. Minuun koskee, kun näen ruhjottua metsää. Samalla pystyn hetkittäin näkemään luonnossa tuhon yli. Ehkä siihen riittää kasvi, sieni tai linnunlaulu, jonka ilahtuneena tunnistan. Toivoa on vielä!

”En ole liian vanha suuttumaan”

Yhteys luontoon syntyi hänessä jo lapsena. Pikku-Sari istui Mummolan pirtinpöydän ääressä ja kuunteli Mummon ja Papan, sukulaisten ja kyläläisten juttelua. Kylän yhteinen puhe oli Pohjolan Voiman tuhoamista kotijärvistä, kalapaikoista ja metsien pakotetuista avohakkuista.

Nykyään Rahkosella on alueella oma pieni, suojeltu rantametsä. Se on muistometsä, kiitosmetsä.

Metsässä Rahkonen on täällä Loviisassakin. Hänet voi nähdä Valkossa ja Harmaakalliolla, eli siellä, missä metsiä aiotaan hakata. Rahkonen toimii Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliikkeessä Lempeä luonnonhoito -projektissa, jossa valistuksen, seminaarien, keskustelun ja luontoretkien keinoin haetaan yhteistä ajatusta metsäluonnon arvosta ja merkityksestä. Vähäisiltä luonnonsuojelualueilta kitketään lupiineja, kurtturuusua ja isotuomipihlajaa.

– Vaikka metsän terveysvaikutukset tiedetään, aivan lähimetsiimmekin halutaan nyt kajota. Vielä jaksan taistella niiden puolesta. En ole liian vanha suuttumaan. Haluan, että jätämme nuorille perinnöksi myös monimuotoista luontoa.

MITÄ TEKEE Hattivatti PERUNALAARISSA?

Pikkupottu on karannut lajitovereittensa luota laarista, joten se edustanee kauhalla kauhottavaa peruspotaattia.

Perunaa saa edullisesti läpi vuoden, joten ei ihme, että suomalainen syö perunaa noin 60 kiloa vuodessa. Se on kuitenkin rutkasti vähemmän kuin vielä 50-luvulla, jolloin pottua pistettiin poskeen yli kolminkertainen määrä.

Pikkuinen peruna pyörii kaupan lattialla. Se potkaistaan äkkiä syrjään, ettei kukaan liukastuisi siihen.

Karanneen pikkuperunan lisäksi tarjolla on lukuisia muita lajikkeita. Valinnanvaraa on, sillä Suomessa viljellään 50:tä lajiketta.

Perunassa on tärkkelystä, hieman proteiinia ja vitamiineja. Sillä on myös huomattavasti pienempi hiili- ja vesijalanjälki kuin riisillä ja pastalla. Aina perunaa ei ole kiitelty. Kun se saapui 1500-luvulla Eurooppaan Andien alueelta, sen väitettiin olevan myrkyllistä ruumiille ja sielulle. Eihän sitä mainittu Raamatussa!

Totta on, että perunan mukulan vihreä osa sisältää myrkyllistä solaniinia. 1700-luvulla kappalainen Asikkalassa ylisti kuitenkin perunaa saarnoissaan, ja kun sitä vielä älyttiin käyttää viinan valmistuksessa, perunan suosio kasvoi huomattavasti.

Mutta mitä ihmettä Hattivatit tekevät perunalaarissa?

Nykyään on tarjolla pussitettuna myös Muumi-perunoita musisoivien Rockin ja Jazzyn kyljessä. On peruna tunkenut mukulansa myös taiteeseen. Viime vuonna julkaistiin komedia nimeltä Peruna. Sitä voi katsoa sipsipussin kera.

Perunaa voi käyttää myös liimaamiseen, ja kuin liimattuna se pitää varmasti pintansa suomalaisessa ruokapöydässä jatkossakin.

TEKSTI REIJA KOKKOLA

Otsatukkalehmä ei stressaa

Vapaus on valttia luomukarjalle. Talvella mustakin lehmä voi muuttua valkoiseksi. Lumi on kylmää, mutta ihanaa.

Ylämaankarjaa kasvattava karjatilallinen Minna Aro pujahtaa tottuneesti aitalankojen välistä aitaukseen, jossa häntä tervehtii siitossonni, 24 lehmää ja 18 vasikkaa. Hän tuntee highlander-karjansa nimeltä ja lehmätkin näyttävät tuntevan Minnan.

Vastaan tulee ammuen, mölisten ja puhisten valtava siitossonni Ferkku sekä lehmät Shadow, Belinda, Stella, April, Bella, Åsa, Pippi ja Paula. Vähitellen koko lauma lähestyy uteliaana Minnaa, joka juttelee, rapsuttaa ja oikoo lehmiensä otsatukkaa.

Ferkun otsatukka näyttää siltä kuin sitä olisi juuri käherretty parturissa. Tukka hyvin, kaikki hyvin! Näillä otsatukkalehmillä ei varmaan ole koskaan kuuluisaa ”bad hair dayta”.

– Kyllä on. Välillä on takkua ja nyt Ferkulla taitaa olla pihkaakin karvoissa, Minna naurahtaa harjaten tuhatkiloista sonniaan.

Pihka ei kuitenkaan Ferkkua haittaa, vaan enemmänkin kärpäset sitä tuntuvat kiusaavan.

Tarkka hierarkia

Onneksi highlander-lehmillä on upeat sarvet, joilla ne pystyvät rapsuttamaan itseään. Tosin Ferkku-jättiläinen on hieman kankea, joten se pyytää Minnaa rapsuttamaan lisää.

Kun yksi lehmistä haluaa mukaan valokuvaan, toinen käskee sen pois isoa päätään heilauttamalla.

– Laumassa vallitsee tarkka hierarkia. Esimerkiksi lehmiä kuljetettaessa laitumelle niillä täytyy olla omat lokerikot kuljetuskärryssä. Ne ovat hyvin tarkkoja siitä, kuka siinä vieressä on. Sen sijaan sonnit voivat olla kuljetettaessa vapaasti yhdessä ilman lokeroita, Minna Aro kertoo.

Kun puhelin piippaa…

Nämä highlander-lehmät asustavat Engsbon luomukarjatilalla. Siksi Ferkunkin päässä on tänään pihkaa. Näillä eläimillä on nimittäin valtavan kokoinen niitty käytössään, mutta myös mukavasti metsää. – Eläimet vetäytyvät mielellään metsän varjoon. Niillä on paksu turkki, ja ne tykkäävät enemmän viileästä kuin kuumuudesta. Kesäisin näitä otsatukkalehmiä on muun muassa Haravankylässä ja Malmgårdin niityillä.

– Ne syövät kaikkea vihreää, ja toimivat siten myös maisemoitsijoina, Minna kertoo.

Lauma on onnellisessa asemassa, sillä se elää vapaasti ulkona läpi vuoden.

Karjatilallinen on töissä läpi vuorokauden ja vuoden. Vaikka meno näyttää leppoisalta, vaatii karja jatkuvaa huolenpitoa. Omistajien täytyy tarkkailla niiden vointia. Syövätkö ja juovatko kaikki? Ei kai joku lehmistä jätä märehtimättä tai jää makaamaan paikoilleen?

Oman laitumen karja on silmien alla, mutta Minna ja hänen avopuolisonsa Fredric Karlsson ovat tietenkin vastuussa myös muualla laiduntavasta karjastaan, jota on kaikkiaan toista sataa yksilöä.

Kun yöllä puhelin piippaa, sydän hyppää kurkkuun. Jotain on sattunut!

Kerran myöhään illalla tuli tieto, että yksi Haravankylän sonneista oli karannut ja patsasteli keskellä tietä. Pariskunnan piti lähteä äkkiä hätiin. Famu hälytettiin hoitamaan lapsia.

– Vastassa oli poliiseja ja ihmisiä, ja sonni käveli aidan vierustaa pitkin. Se meni ihan kiltisti takaisin muun lauman luokse.

Lunta ja loskaa, ihanaa!

Minna juttelee hellästi Pippi-lehmälle, joka

on tiineenä. Yleensä lehmät poikivat keväällä, mutta aina joskus tiineys siirtyy myöhempään. Lehmät saavat valita oman poikimispaikkansa vapaasti, yleensä metsästä.

– Poikimiset onnistuvat hyvin. Emot myös hoitavat vasikoita esimerkillisesti, Minna kiittää.

Hänellä on hauska muisto poikimisesta parin vuoden takaa.

– Oli heinäkuu, ja olin itse synnytyssairaalassa samaan aikaan kun yksi lehmistä poiki täällä tilalla.

Luomukarjaa lääkitään vain silloin, kun on tarvetta. Syksyn tullen karjaa ruokitaan itse kasvatetulla korsirehulla, ja talveksi laumat siirretään ”talviteloille” eli talvitarhoihin, joissa on katoksia.

Highlanderin turkki on niin paksu, että se sietää jopa märkää loskaa. Kuiva pakkaslumi ei niitä hätkäytä lainkaan. On veikeä näky, kun musta lehmä tönöttää talvimaisemassa vitivalkoisena.

– Nämä saavat olla vapaina ulkona kesät talvet. Ne viihtyvät paremmin viileässä säässä kuin kuumuudessa, Minna Aro kertoo.

LÄMPÖÄ LAMPAISTA

Kotitila Kom Komia pyörittävälle Vuokko Mäkiselle lampaat ja muutama pässi ovat rakkaita lemmikkejä, mutta myös tärkeitä materiaalin tuottajia. Ja nyt ei puhuta lihasta, vaan villasta.

Vuokko Mäkinen valmistaa uniikkeja tuotteita lampaittensa villasta omin käsin alusta loppuun.

– Ensin keritsen, sitten lajittelen villat, pesen, kuivatan ja karstaan ne kolmesti. Sitten yhdistelen villoja. Teen koristemattoja, kei-

nutuolin tai rahin päällisiä ja vauvoille leikkimattoja sekä peittoja.

Hän nostaa pahvilaatikkoa, jonka täyttää kahden lampaan villat. Sellaiset ihanan pehmeät ja silkkiset, jotka tuntuvat jo siinä koskettaessa lämpöiseltä käteen. Pakko on nimittäin koskea!

– Villa on sellaista, että se vetää puoleensa ja koskettamaan. Oli se sitten vielä vaiheessa tai valmiina tuotteena, hän hymyilee.

On aika luonnollista, että Mäkisen lammastuotteisiin on kirjottu erilaisia eläimiä, pehmeitä nekin. On ilveksiä, kissoja, hirviä ja kettuja. Mäkinen näyttää kissa-

Mickelspiltomilaisen maatilan laitumella

temmeltävät Lauha, Tiuku, Lumi, Meri, Teija, Väinö ja moni muu kiharaturkki.

kuvioitua keinutuolin päällistä. Siihen on kirjottu tarina.

– Alhaalla kissanpentu pelkää lankakerää. Sen häntäkin on vähän pörhöllään. Ylhäällä emo neuvoo, ettei kerää tarvitse pelätä. Ja kun peitteen kääntää, voi nähdä pikkukisun jo leikkimässä lankakerällä.

Mäkiseltä tilataankin villatuotteita omien toivomusten ja tarinoiden mukaisesti. Silloin Teija, Tiuku tai Lumi päätyvät villojensa osalta jonkun kotiin, mutta jatkavat tyytyväisenä elämäänsä Kom Kom -tilalla.

– Tänne saa tulla katsomaan lampaita, kunhan sopii asiasta ensin minun kanssani!

Villa on sellaista, että se vetää puoleensa ja koskettamaan.

Oli se sitten vielä vaiheessa tai valmiina tuotteena.

Latvat, kiharat vai kampaus?

Kliffaa hei! Kuninkaankylään

tuli vipinää kun Eveliina Stam pisti hihat heilumaan ja kunnosti vanhasta kaupasta itselleen parturi-kampaamon.

Minulla oli selkeä ajatus siitä, että haluan tarjota kampaamopalveluita kyläläisille, kuuluuhan parturi-kampaamo asukkaiden peruspalveluihin. Vastaanotto on ollut suorastaan huikea!

Yllätyin, kuinka nopeasti asiakaskuntaa alkoi kertyä jo ensimmäisen vuoden aikana. Pienessä kylässä juttu leviää nopeasti – muutama some-päivitys alkuun ja asiakkaita alkoi löytyä kivasti, ja kaikilla on ollut ”loistavaa kun uskalsit perustaa yrityksen tänne” -asenne. Itse olen kotoisin Elimäeltä, mutta olen asunut 11 vuotta Kuninkaankylässä. Parempaa paikkaa ei olekaan! Ihanaa maaseutua, mukavia ihmisiä ja naapureita.

Lisää vaan palveluita tänne perustamaan! Yritystoiminta vie ison osan päivistäni, joten vapaa-aika jää vähiin, mutta se on sitäkin arvokkaampaa. Silloin vietän yleensä aikaa perheen kanssa. Emme liiemmin matkustele, vaan touhuamme kesäisin piha- ja puutarhahommissa, näemme ystäviä ja tuttavia ja otamme rennosti.”

- Hyvän elämän äänitorvi

Täysi-ikäiseksi tullut Pikkukaupunki-lehti tekee meidät tutummaksi toisillemme. Onnea 18-vuotiaalle!

Seuraava eli talven 2024–2025 numero ilmestyy marraskuun lopussa. Sitten alamme jo valmistautua meidän, eli lehden julkaisijan Creative Peakin 25-vuotisjuhlavuoteen. Hienoa kulkea yhdessä ja nauttia kaikista pienistäkin iloista!

NIKKAROI SIILILLE KOTI

Syksyllä pesä kannattaa viedä ulos viimeistään syyskuun lopulla, mutta pesän voi rakentaa myös kevääksi. Keväisin siilit etsivät paikkaa poikimiseen ja voivat alkaa kasvattaa pentuettaan mökissä. Löydettyään sopivan pesäpaikan siili voi palata sinne talveksi horrostamaan.

1.

• Ensimmäiseksi tehdään kehikko.

• Kehikko tehdään kolmesta kerroksesta.

• Sekä naulat että ruuvit kelpaavat kiinnitykseen.

• Pesään ei saa rakentaa pohjaa! Siilit pissaavat pesään talvella, märän pohjan jäätyessä siili voi jäätyä siihen kiinni.

3.

• Pesä sijoitetaan pihan rauhallisimpaan nurkkaukseen kuivaan paikkaan. Sulavesi ei saa päästä valumaan laatikkoon eikä pahin tuisku tuivertaa seiniä.

• Laatikon pohjalle pannaan kerros soraa ja multaa ja se täytetään kuivilla lehdillä tai heinällä.

2.

• Kun kehikko on valmis, sen voi päällystää.

• Kuvan majassa on käytetty noin 5 cm levyisiä rimoja pystysuuntaisesti kiinnitettynä.

• Siilinkään koti ei saa homentua, siksi seiniin täytyy porata tai sahata tuuletusaukkoja. Näin asunnon ilma vaihtuu ja maaperän kosteus haihtuu. Aukot on hyvä tehdä kulmittain, ettei pesään tule voimakasta läpivetoa.

4.

Viimeiseksi tehdään katto. Tässä katto on tehty 15 cmleveistä laudoista. Viimeinen lauta saa ulottua katokseksi oven kulkuaukon päälle. Majan katon voi päällystää huovalla tai vaikka sammaleella. Siilille on elintärkeää, että katto on vesitiivis. Talvella mökin päälle kasautuva lumi toimii lämmöneristeenä.

TEKSTI SANNA NYLÉN KUVAT VIRPI LEHTINEN

och Pernå med! Agricola lever-

– Vi får tacka Agricolasällskapet och speciellt eldsjälarna

Mia Aitokari och Pia Müller för Agricolahuset. Med hjälp av talkoarbete har byggnaderna tömts och det har funnits en massa att röja i!

TEXT TUA LINDHOLM-BLOMFELT

Den gamla skolbyggnaden i Pernå kyrkoby har fyllts av garn och spinnrockar, sticklingar, metallentusiaster, information om krisberedskap och mycket mer. Agricola-

husets, som nu finns där, kärna är så klart Agricolamuseet och dess huvuduppgift att föra vidare minnet av honom.

– Vi vill bevara Agricolas arv på ett nyskapande sätt och på bred front genom

närbibliotek.

att utveckla modern kultur med Agricola som grund. Vi önskar att detta blir ett levande bya hus som engagerar och används av alla kön och åldrar, berättar sällskapets suppleant Elina Mieskolainen

Ett rikt utbud

Förutom museet finns en hyreslokal, bokbyteshylla, småskalig försäljning, ett kök, kontor och en skild byggnad med Galleri Kung. I hyreslokalen hålls också utställningar. På sommaren fylldes vitrinerna exempelvis av dockor. I framtiden hoppas de kunna erbjuda en air bnb-lägenhet, till exempel för cyklister på den internationella cykelrutten som går genom Pernå.

En som aktivt besöker huset är Tove Thomasson

– Jag har varit här på pensionärsmöten, fredagskaffe med olika teman, yogilates, föreläsningar, konserter. Jag hoppas allt fler kommer att hitta hit för om man får en kulturell samlingspunkt i byn så ska man se till att använda den!

Olavi Kailari och Barbro Gustafsson-Still är glada över sitt

Tove Thomasson vid ingången till Galleri Kung.

ABC

Elina Mieskolainen har i samarbete med eleverna i Isnäs skola skapat textilverket “ABC”. Verket kommer att pryda väggen i Agricolahusets hyreslokal. Eleverna gjorde materialet som Mieskolainen sammanför till ett 2,5 m gånger 2,5 m stort verk. Textilkonstprojektet kunde förverkligas tack vare Svenska kulturfonden, Brita Maria Renlunds minne samt Willian Thurings stiftelse och är en fortsättning på “We all together” som finns i Isnäs skola.

Bevara biblioteket!

En kort promenad från Agricolahuset finns biblioteket. Byn sörjer ombudsposten som togs ifrån dem ifjol.

– Den var bra i kombination med närbiblioteket. Men biblioteket ska inte tas bort!

Själv använder jag det regelbundet och det är viktigt för byn, säger Olavi Kailari. Kailari betjänas av Barbro GustafssonStill som jobbat 37 år på biblioteket innan sin pensionering. Nu sommarvikarierar hon och bemöts glatt av kunder från år tillbaka.

– Kunderna tycker biblioteket är hemtrevligt, dessutom finns här bara trevliga kunder, intygar hon.

Pernå behöver sina viktiga instanser. Inom några minuter går dörren tre gånger då kunder kommer och sköter sina biblioteksärenden. En mötesplats för glatt småprat och skratt – något som andas liv i våra byar.

VILJA, IDÉ, PLAN

Lovisas rika kulturella liv längtar efter livsrum! Staden planerar bygga ett nytt bibliotek och diskussioner har förts att utreda möjligheten att utöka planerna att omfatta ett kulturhus.

Vi har Kulturfondens intresse, nu måste staden bevisa sin vilja. Om det finns vilja kommer det att bli gjort. Vi har ett fint, fungerande exempel i Focus-huset i Raseborg, där flera kulturaktörer möts i samma byggnad. Vi måste inte bygga nytt. Vi kan återanvända gammalt, bygga ut vid behov. Hambergska hemmet har mycket potential som kandidat! Det finns önskan om ode-variant men se fast på Mariehamns stadsbibliotek. Det är över 30 år gammalt men fungerande uppdaterat. Vi är inne i en givande diskussion med fullmäktigeledamot och förespråkare för kultur Nina Björkman-Nystén

- Stadens centrum behöver ett fungerande bibliotek och stadens duktiga kulturaktörer behöver en scen med ljud- och ljustekniken och om-

klädningsrum därtill. Vi måste hjälpa konstnärerna med de yttre ramarna så de kan koncentrera sig på det huvudsakliga, nämligen att fortsätta berika kulturlivet i staden. För att inte glömma artister från andra orter som kunde gästa staden. Tänk att ha ett rum för kultur där människor kan mötas på hobbyer, kafé och evenemang! På tal om kulturella rum så fick Almska Gården till min stora glädje ett nytt, gott liv med internationella drag! Nanna Susis fina utställning samt ett trivsamt, högklassigt kafé var där i somras.

Ett annat högaktuellt ämne är den nya stadsdirektören.

- Tomas Björkroth är från Pargas, som i mycket påminner om Lovisa. Detta är en fördel. Dessutom har han länge jobbat i turismbranschen så jag tror han har kunskap om ekonomi i den mån att han vet att kultur lönar sig.

Ninas ord på vägen:

En ordentlig satsning är mera kostnadseffektiv.

Saker, så som idrott och kultur, stöder varandra, de tar inte av varandra.

Alla barn har rätt till en hobby – öka förutsättningarna för det!

Kom ihåg vad en euro satsad på kultur ger i avkastning – så mycket mer!

BEVARA OCH HÖGAKTA ARVET MEN FÖRNYA DÄR DET BEHÖVS

En fyra euros semla eller ett

miljonprojekt, det kvittar, båda vilar tryggt i den unga ordförandes händer.

Lurens talkoanda förkroppsligas i Kim

Lindström. Det är paus i generalrepetitionen för de egna och han står bakom disken och säljer semlor med ett leende. På samma gång håller han tyglarna i Lurens genom tiderna största projekt, den nya läktaren.

Rollen bortom scenen

Lindström tillträdde som ordförande för Östra Nylands ungdomsförbund (ÖNUF) i januari. Hans första roll på sommarteatern Lurens, förbundets flaggskepp, var taxen Max i Pelle Svanslös 2009. Sedan dess har han på ett eller annat sätt varit förbundsaktiv på scen eller på alla övriga plan. Nu har han lovat sig själv en åtminstone två års scenpaus för att fullt koncentrera sig på rollen som ordförande. – Ungdomsverksamheten är i ett brytningsskede och jag och styrelsen vill utveckla stödet vi ger medlemsföreningarna. Detta stöd är ett av förbundets huvuduppgifter.

Förbundet, förebilder och första krocken

ÖNUF grundades redan 1932 för att vara en takorganisation för ungdomsföreningsverksamheten i östra Nyland. I styrelsen på 11 personer sitter medlemmar från de olika ungdomsföreningarna. Mängden föreningar är dock betyd-

ligt fler. I Kuggom finns förbundets lokalhistoriska arkiv.

– Men det synligaste och mest tidskrävande av förbundets arbete är att bjuda på kvalitativ amatörteater. Sommartea-

Det enda Lindström inte gjort är regisserat eller sålt korv i korvkiosken. Men han har bland annat

suttit i styrelsen i fem

år, deltagit i otaliga talkon, sytt dräkter, stått på scen.

tern tar 7–8 månader av året. Det är även det som människorna främst känner till och också det som lockade mig med i förbundsverksamheten. Mina förebilder, Stina Salonen och Ann-Helen Grundström, deltar och deltog på alla plan: på scen, talkon, i förbundet. Det är naturligt för mig att göra det samma.

Det enda Lindström inte gjort är regisserat eller sålt korv i korvkiosken. Men han har bland annat suttit i styrelsen i fem år, deltagit i otaliga talkon, sytt dräkter, stått på scen. I Nils Holgersson gjorde han en mängd olika statistroller med snabba byten och kläder överallt runtom scenen medan den största och tyngsta roll var år 2014 i Så som i himmelen som Conny. Det året var på ett annat sätt också hans mest minnesvärda. – Jag krockade med läktaren! Det tror jag nog ingen annan gjort. Antingen körde jag iväg i fel tid eller så svängde läktaren för tidigt.

Vridläktaren 2.0

Den gamla läktaren har gått igenom mycket och nu är ett spännande, enormt och viktigt projekt i gång: att skaffa finansiering till en ny! Drömmen är en över 500 platsers vridläktare med tak som skulle förlänga användningssäsongen. Tanken är också att läktaren skulle användas och vara till nytta för många fler än enbart sommarteatern.

– Släkten Lindfors testamenterade Lurens till Pernå kommun för att där skulle finnas ett barnhem. Jag tror nog släkten är nöjd över hur det blev. Sommarteatern är allmännyttig. Den engagerar allt från barn till åldring och nu i och med planerna på en ny läktare når nyttan i framtiden ännu fler!

Nähdään kirpparilla! Vi ses på kirppisen!

Mariankatu 22, Loviisa

MAALAUS AP

Maalaukset Laatoitukset ym. Rakennusalan työt

Pitkäniemenkaari 5, Valko 040 5577457

WELLBEING

Caring your beauty, body and soul

HOLISTISK, EKOLOGISK HÅRVÅRD KOKONAISVALTAISTA, EKOLOGISTA HIUSTENHOITOA

Bekanta dig med behandlingarna och beställ tid: Tutustu hoitoihin ja varaa aika: www.monature.fi 045 773 16799

Drottningatan / Kuningattarenkatu 17 Välkommen! / Tervetuloa!

Städar och putsar – Siivoo ja putsaa www.lukusund.fi

MÖKKI- & KOTISIIVOUKSET

mantereella ja Pernajan saaristossa

PUUTARHANHOITO esim. nurmikonleikkaus ja haravointi

OPASTUKSET

Loviisassa ja Porvoossa

Teemoina kieltolaki, puutarhat ja puistot, kaupunkikierros ym.

Suomeksi ja ruotsiksi, myös räätälöidyt aiheet.

lukusund.fi

Esitystekstitetäänsuomeksi

öreställningen textastillsvenska • Tekstitys suomeksi

itrushsilgnE

Matilda

Höstens magiska stormusikal om ett fantastiskt barn. 26.9–28.12

• Tekstitys suomeksi

lt e s

S v e n s k gnintxet • itrushsilgnE

Livsfarligt på allvar!

Ett svårtolkat mordmysterium. Samarbete med DuvTeatern och Teaterhögskolan. 10.10–23.11

gnintxet

Hamlet

Klassikernas klassiker får nytt liv i Dritëro Kasapis iscensättning. 7.11–7.12

Raka Rör!

En antiglamour-musikal om vänskap och vardag i regi av Susanna Haavisto. 5–20.12

Esitystekstitetäänsuomek

reställningen textastillsvenska

En lysande idé

En livslevande sitcom i regi av humormästaren Adde Malmberg. PREMIÄR 29.1.2025

Topelius och teatern

En historisk rundvandring med Zacharias Topelius som guide. SEX GÅNGER I HÖST

Kaikki näytökset tekstitetään suomeksi – ja myös joitakin valittuja englanniksi! Näyttämökielemme on ruotsi, mutta älä anna sen estää sinua. Tekstitys mahdollistaa pääsyn suurempaan ja jännittävämpään teatteritarjontaan Helsingissä. Lisää tekstityksestä svenskateatern.fi/fi/tekstitys

KUN HÄNTÄ KUULLAAN Ihminen voi hyvin,

Kesäinen aurinko hellii, kun

Pikkukaupunki tapaa Loviisan Valkossa Kirsi Husun. Pohdimme hänen kanssaan työhyvinvoinnin merkitystä ja edellytyksiä.

Mielenterveyden sekatyöläiseksi itseään kutsuva psykoterapeutti ja työnohjaaja Kirsi Husu tuntee työhyvinvoinnin ja sen vivahteet monikymmenvuotisen mielenterveystyönsä kautta.

– Työhyvinvointi syntyy siitä, kohtaavatko työntekijän kehon ja mielen voimavarat työn vaatimusten kanssa: ovatko työhön liittyvät vaatimukset ja ihmisen voimavarat tasapainossa, Husu kiteyttää.

Hänen mukaansa työhyvinvointi muuttuu työpahoinvoinniksi, jos työn asettamat vaatimukset ylittävät työntekijän tai työyhteisön voimavarat jatkuvasti ja pitkäkestoisesti.

– Työn vaatimukset voivat kuitenkin ylittyä tilapäisesti, sillä ihminen kestää lyhytaikaista stressiä yllättävän hyvin.

Jos työssään viihtyy pitkään huo-

nosti, stressi voi sen sijaan hankaloitua ja muuttua pysyvämmäksi olotilaksi. Riskinä on työuupumuksen kehittyminen.

Tärkeää yksilölle ja yhteisölle

Työuupumus kehittyy tyypillisesti vähitellen, salakavalasti, ja usein se tuo mukanaan esimerkiksi masennuksen. Siksi työhyvinvointiin tulee panostaa yrityksissä ja työyhteisöissä ajoissa, kunnolla ja ennaltaehkäisevästi.

Kirsi Husu painottaa työhyvinvoinnin sekä inhimillistä että yhteiskunnallista merkitystä.

Yritykset tekevät ja tarjoavat tuotteitaan ja palveluitaan parhaiten silloin, kun työntekijät voivat hyvin.

Toinen ja vähintään yhtä tärkeä näkökulma liittyy kansanterveyteen.

Mielenterveyden häiriöihin perustuvat eläköitymiset ja sairauspoissaolot ovat kasvava ongelma Suomessa. Ongelman ratkominen maksaa paljon yksittäisille ihmisille, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle.

– Työhyvinvoinnin yhteyttä mie-

TEKSTI JANNE ORA KUVITUS SANNA NYLÉN KUVA ARTO WIIKARI

lenterveyteen ja sen edistämiseen ei aina osata riittävästi ottaa huomioon poliittisessa päätöksenteossa, eikä aina myöskään yrityksissä.

Yrityksissä ja niiden johdossa ymmärretään työhyvinvoinnin merkitys sinänsä nykyisin paremmin kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.

Mutta:

– Kun isoissa organisaatioissa mennään aina vain alemmas kohti työn ruohonjuuritasoa, ei ole aina niin varmaa, että työhyvinvoinnin ajatukset toteutuvat arjen käytännöissä ja teoissa.

”Hei kuule, me ollaan samassa veneessä”

Kirsi Husulla on monipuolista kokemusta työnohjaajana etenkin terveydenhuollossa. Hän sanoo, että eri aloilla ja am-

mateissa on paljon yhteistä: työhyvinvointi syntyy lopultakin hyvin samankaltaisista tekijöistä.

Hyvin voivan työyhteisön rakentamisessa tärkeää on avoin, sujuva viestintä ja vuorovaikutus sekä johtamisen taidot, olipa kyse ylimmän johdon, keskijohdon tai lähiesihenkilöiden työstä.

Työntekijän näkökulmasta katsoen tärkeitä seikkoja ovat tunne omasta toimijuudesta ja kuulluksi tulemisesta.

– Jo se auttaa paljon, kun lähiesihenkilö on myötäelävä. Hän voi sanoa työntekijälle vaikkapa, että ”hei kuule, me ollaan samassa veneessä. Emme ehkä

juuri nyt pysty ratkomaan tätä tilannetta parhaalla tavalla, mutta ymmärrän tilanteenne ja tiedän, kuinka tunnette”.

– Inhimillistä kohtaamista on se, ettei työntekijää jätetä ongelmineen yksin.

”Hyvinvoiva työntekijä on yrityksen ja työyhteisön tärkein voimavara”

Kirsi Husu

• Asuu Loviisan Valkossa

• Työskentelee psykoterapeuttina omassa yrityksessä, työnohjaajana sekä projektiasiantuntijana Helsingin kaupungilla

• Koulutukseltaan terveystieteiden maisteri ja psykiatrian erikoissairaanhoitaja

– Emme ratkaise työhyvinvoinnin, työuupumuksen ja siihen osaltaan liittyvää mielenterveyden kriisiä niin, että lisäämme esimerkiksi psykoterapeutteja maahan. Sen sijaan pitää vaikuttaa työpaikkojen ja -yhteisöjen erilaisiin juurisyihin, Kirsi Husu sanoo.

Loviisan Värikaupan 96-vuotisen historian punaisena lankana on ollut vankkumaton ammattitaito. Halu palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla kaikissa kodin pintamateriaaleihin liittyvissä kysymyksissä on meillä yhä keskiössä.

Loviisa

Aukioloajat Ark. 8–17, la 9–14 | 019 531 487

Porvoonkatu 1, 07900 Loviisa varisilmaloviisa.fi |

Timo

Frida

Martti

Sonja

Anneli

Eläinlääkäripalvelut Ultra Vet

Aamiaispöytämme är dukad

Seppäläntie 19, 07920 Loviisa

Ankkurituuleen, meillä mennään täyden vatsan taktiikalla!

Välkommen till Ankkurituuli, vi kör med mätta magars taktik!

Lounaspöytä katettuna arkisin 10.30–15. Viikonloppuisin 11–16. Aamiaispöytä katettuna ark. 6–10, la 7–10.

Vår lunchbuffé är dukad vardagar 10.30–15. Under veckoslutet 11–16. Frukostbuffén är dukad vard. 6–10, lör. 7–10.

Neste Ankkurituuli

Länsikaari/Västersvängen 3, 07900 Loviisa/Lovisa | 019 560 9007 | ankkurituuli.fi Avoinna/Öppet: ma-pe/mån–fre 6–21 | la/lör 7–21 | su/sön 8–21

Matkan aikana perehdytys parantolan arkkitehtuuriin, sen menneisyyteen ja tulevaisuuteen!

Lähde mukaan!

PIKKUKAUPUNGIN RETKI PAIMIOON

Lähde mukaan Pikkukaupunki-lehden retkelle Alvar Aallon kulttuuriperintökohteeseen Paimion parantolaan, sinne avattuun joulumyymälään ja himmelisti Eija Kosken sekä

Suomen parhaan himmelikorjaajan Tuula Paakkasen uniikkiin yhteisnäyttelyyn.

Aiemmin Eija Kosken teoksia on ollut esillä niin Keski-Euroopassa kuin Japanissa ja Yhdysvalloissa. Tuula Paakkanen on ollut ylihoitajana Paimion parantolassa ja korjannut parantolan vanhat himmelit.

Paimion parantolan arkkitehtuuri, muotoilu, huonekalut, valaisimet ja sitä ympäröivä luonto muodostavat rauhoittavan kokonaisvaltaisen elämyksen.

Paimion parantolaa pidetään Alvar ja Aino Aallon kansainvälisenä läpimurtona. Parantola on ollut ympäri maailman laajan huomion kohteena valmistumisestaan lähtien. Nykyään sitä pidetään kansainvälisen modernistisen arkkitehtuurin ikonisena mestariteoksena.

Matka on la 30.11.2024

Lähtö kello 9 turistibussipysäkiltä Retken hinta 85 euroa. Ilmoittautumiset: sini.meinola@creativepeak.fi Matkan hintaan sisältyvät

• Kuljetus Paimioon ja takaisin

• Opastettu kierros suomeksi

• Herkullinen lounas Toivokanttiinissa

• Tutustuminen himmelinäyttelyyn ja vierailu joulumyymälässä

”Paimion parantola on paikka, jossa etsitään ja kehitetään aktiivisesti uudenlaisia ratkaisuja parantolan tulevaisuudelle sekä tapahtumille ja kohtaamisille siellä. Yhdistämällä ajattelijat ja tekijät sekä luovat käytännön osaajat se mahdollistaa rohkeita ja yllättäviä oivalluksia radikaalien kokeilujen kautta. Missionamme on kehittää parantolasta kansainvälisen tason hyvinvointihotelli sekä tehdä parantola tunnetuksi uusista, ihmisten suhdetta maailmaan ja toisiinsa liittyvistä ajatusmalleista sekä poikkitieteellisestä tekemisestä.”

Paimion parantola -säätiön toimitusjohtaja Mirkku Kullberg

”POSTIHOMMISSA EHTII AJATELLA MUSIIKKIAKIN”

Pitkänlinjan

loviisalaismuusikko

Lasse Anderssonin päässä syntyy biisejä kesken arjen. Ruhtinaallisen sekaisin sanoituksia ja sävellyksiä, kuten hän itse sanoo. 60-vuotias muusikko on nähnyt ja kokenut paljon.

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVA ARTO WIIKARI

Ihan kuin ufo olisi laskeutunut kotipihalle! Siltä 8-vuotiaasta Lasse Anderssonista tuntui, kun häntä yhdeksän vuotta vanhempi isoveli Peter toi kotiin ostamansa Landola-kitaran. Kitara kiehtoi Lassea valtavasti. Kun Peter näppäili soitintaan, Lasse kärkkyi vieressä kuin takiainen. Takiaisena roikkuminen kannatti. Isoveli huomasi pikkubroidin innostuksen ja opetti hänelle kitaransoiton alkeet.

– Peter oli minulle isähahmo. Faija oli 55-vuotias, kun synnyin, joten isä–poika-jutut luontuivat paremmin isoveljen kanssa. Hänen kanssaan veistettiin puupyssyt, Lasse muistelee lapsuuttaan Loviisassa.

Jo pienenä hän kuunteli mankalta musiikkia laidasta laitaan. Tosin ei mitään lastenlauluja, vaan kaikkea, mitä isoveli oli kasetille nauhoittanut. The Osmondseja, Black Sabbathia ja Juicea.

Ehkä veljeä vähän ärsytti Lassen roikkuminen hänen soittimessaan, joten pian Lassekin sai oman kitaran. Kun isoveli tuli intistä lomille, Lassella oli hänelle yllätys. Hän oli itse opetellut soittamaan Nadjan teeman Tsaarin kuriiri -tv-sarjasta. Silloin isoveli totesi, ettei hänen enää tarvitse opettaa Lasselle kitaran alkeita.

Hyvältä kuulosti.

– Silloin jotenkin tajusin, että osaan soittaa. Lasse Andersson sanoo olevansa veljensä lailla itseoppinut kitaristi.

– Osallistuin yhdelle kurssille, mutta siellä aloitettiin alkeista. Siitä ei enää siinä vaiheessa ollut minulle hyötyä, hän muistelee.

Ujo poika kitaran takana

Muuten kitaransoitosta oli hänelle paljonkin hyötyä. Lasse oli pitkä, mutta ujo poika. Kitara kädessä sosiaalisiin tilanteisiin oli helpompi mennä.

Noihin aikoihin suomenkielisessä koulussa oli paljon oppilaita, seiskalla jopa viisi rinnakkaisluokkaa. Siellä kitaransoittaja-

poika erottui edukseen. Ai, sä soitat kitaraa, kysyttiin.

– Kitaran takaa oli helppo tulla porukoihin, vaikka olin hyvin ujo. Soittaminen oli minulle ovi sosiaaliseen kanssakäymiseen. Ehkä jonkinlainen kulissi, joka suojasi, hän pohtii.

70-luvun lopulla Loviisassa oli paljon erilaisia bändejä. Punk-otteinen uusi aalto ja rockabilly jylläsivät. Lasse pääsi mukaan Tyrät rytkyy -bändiin soittamaan. Bändiä veti loistava sanoittaja Matti Häyhä .

– Soitimme muun muassa Forumissa ja Ruotsalaisen koulun yläasteella. Olihan se tosi jees! Ujo poika sai esiintyä isojen jätkien kanssa!

Postinkantajan homma sopi muusikolle

Kesätyöpaikka aukeni Postin palveluksessa vuonna 1981. Välissä yo-kirjoitukset, intti, kaupallisia opintoja ja sitten vakkarityöhön

Soittaminen

oli minulle ovi sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Postiin vuonna -87. Postinkantajan homma sopi hyvin muusikolle. Oli aikaa ajatella sitä tärkeintä, musiikkia.

Lasse on edelleen osa-aikaisesti Postin palkkalistoilla.

– Idea biisiin tai tekstiin saattaa syntyä ihan missä tahansa. Kesken työpäivän sivukorvalla kuullusta lauseesta tai ohimennen nähdystä otsikosta. Teen sävellyksiä ja sanoituksia ruhtinaallisen sekaisin, hän kuvailee.

Levytys ja keikkailua

Pisimpään Lasse oli mukana Tolpat-yhtyeessä, joka oli kasassa peräti 25 vuotta. Nimi tulee kahdesta pitkästä miehestä, Lassesta ja Kjell ”Zellu” Starckista

Vuonna 1991 bändi pääsi levyttämäänkin. Janne Louhivuori toimi tuottajana, ja albumi äänitettiin legendaarisella Finnvox-studiolla.

– Se oli hienoa! Saatiin yöpyä hotellissa, Lasse veistää.

Levy-yhtiö oli vielä siihen asti melko hyvin porskuttanut Flamingo. Sitä johti Vexi Salmi, ja päätähtenä oli Kirka . Sitten kaikki romahti, ja yhtiö teki konkurssin. – Luultiin, että kun on levy-yhtiö, niin kaikki hoituu. Tehtiin kuitenkin tosi paljon keikkaa eri puolilla Suomea. Ei meillä sentään noussut kusi päähän, vaikka tulikin tunne, että kyllä tässä nyt jotain ollaan.

Oli hänellä muutakin bänditoimintaa, muun muassa Honkatonk-bändi, jossa Lasse on kantava voima.

– Tehdään akustisia ja sähköisiä keikkoja. Esitetään covereita ja omia biisejä.

Kaaoksesta raittiuteen

Tähän väliin mahtuivat myös kaoottiset vuodet, joihin kuului ahdistuneisuutta, masennusta ja siihen määrättyjä mielialalääkkeitä sekä alkoholin liikakulutusta. Pääsy myllyhoitoon vuonna 2011 oli onnenpotku. – Olin siellä kuukauden, ja jouduin kohtaamaan itseni. Onneksi. Sen jälkeen olin raittiina kaksi vuotta. Kaksi vuotta olin myös soittamatta. Vaikka polte musiikkiin ei sammunut, koin, etten tarvitse enää soittamisen kulissia, hän kuvailee.

Harvoin alkoholin käytön voi lopettaa tuosta vain. Ei näin käynyt Lassellekaan. Kaoottiset vuodet jatkuivat, mutta viitisen vuotta sitten hän laittoi korkin kiinni lopullisesti.

Uusi bändi Mahavissy elää omaa elämäänsä, ja Lassen tekemillä TikTok-videoilla ei näy ujoudesta häivääkään. Huumori kannattelee niissä pitkälle.

Lasse täytti elokuussa 60 vuotta. Sitä juhlittiin kotipuutarhassa Loviisassa. Lahjaksi hän sai lahjakortin helsinkiläiseen erikoismusiikkiliikkeeseen. Nyt kotona on lukuisten muitten kitaroiden lisäksi hieno ja kaunis akustinen kitara.

– Olisin voinut ostaa musiikkitarpeita studiooni, mutta halusin tällaisen arvokkaan ja pysyvän muiston itselleni.

dig insatt med

Håll dig insatt med

BBL Digitalt

BBL Print

3 månader för 10 €

BBL Print

3 månader för 40 €

(norm. 6,90 €/mån)

3 månader för 40 €

(norm. 23,90 €/mån)

(norm. 23,90 €/mån)

Prenumerera nu!

Prenumerera nu!

l . / kampanj

bb l . / kampanj

eller ring 09 1253 500!

eller ring 09 1253 500!

MAALAUSTA koko elämä

Loviisalainen Hossein Mahravan on pitänyt pensseliä kädessä pienestä pitäen ja maalannut aina kun on voinut.

Harrastus jatkui myös nuorena yksityisessä taidekoulussa ja opiskelijana Teheranin yliopiston taiteen laitoksella. Sitten maalaamiseen tuli tauko.

Hossein valmistui ja työskenteli Teheranissa graafisen suunnittelun parissa, maalasi ja möi kuta kuinkin kaiken mitä teki. Myöhemmin Hossein muutti Suomeen, asettui Loviisaa, opetteli suomea, sai töitä, meni naimisiin – ja tarttui pensseliin.

Työhuonekin on jo katsottuna. – Rakastan maalata, ja maalaan oikeastaan mitä vain. Viime aikoina sattuneesta syystä enemmän koiria, malleja kun on ollut omasta takaa, Hossein kertoo.

Hän maalaa tilauksesta tai omaksi ilokseen, eläimiä, luontoa, maisemia – mitä milloinkin. – Olen hyvin onnellinen, että löysin itselleni työhuoneen, jossa voin rauhassa keskittyä, kuunnella musiikkia ja antaa siveltimen tehdä työtään.

Haluaisitko tilaustaulun? Ota yhteyttä : hossein.mahravan@gmail.com!

SALTBODANILLA MUSIIKKI SOI PITKÄLLE SYKSYYN

Heli Hartikainen on rajoja rikkova saksofonisti, klarinetisti, säveltäjä ja äänitaiteilija – ja saksofonistina intohimoinen instrumentalisti. Kokeellisuus ja kokonaisvaltaisuus ovat Hartikaisen luovan työn ytimessä.

Binauraalinen CHRONOVARIATIONS on teos tenorisaksofonille, live-elektroniikalle ja resonoiville metalliobjekteille. Teos limittää akustisen ja elektronisen äänen ja sulauttaa yhteen minimalistisen ambientin ja kokeellisen avantgarden muuntuviksi äänikentiksi.

Heli Hartikainen –tenorisaksofoni, sävellys, konsepti

Esther Calderón Morales – liveelektroniikka, ohjelmointi

Perjantaina 27.9. alkaen klo 20

Liput 20 e ovelta

STAND UP KOMEDIAKINO MARILYNISSÄ LA 5.10.

Komediakino stand up show saapuu Loviisaan! Kino Marilynin lavalle astuu suomalaisen komedian valloittavin taistelupari – Roosa Maskonen ja Joonas Ranta. Mukana myös kourallinen heidän lempikoomikoitaan.

Roosa Maskonen on Vuoden 2023 stand up -tulokaskisan ansaittu voittaja. Roosa tunnetaan myös Yle Perjantain ratikkareporttina, dokumenttiohjaajana ja yleisesti upeana näkynä.

Lempeydellään hämäävä Roosa katsoo maailmaa ja muita ihmisiä usein ylhäältä käsin, vaikka onkin lyhyt ihminen.

Joonas Ranta on Vuoden stand up -tulokas 2023 -kisan skandaalimaisesti hävinnyt koomikko. Lavalla tämä Suomen ryppyotsaisin optimisti pohtii, miten uskoa hyvään maailmassa, joka yrittää selvästi tahallaan ärsyttää.

Illassa esiintyvät myös Keski-Suomen ensimmäinen arabi, Helsingin lempein muuttomies Amir Amokrane sekä Miika Linna ja Leena Kuitunen. Illan seremoniamestarina toimii oivallinen Amanda Hiekkataipale

La 5.10. Kino Marilyn, Kuningattarenkatu 17

Liput 19 e (eläkeläiset, opiskelijat, työttömät 14 e) Ovet aukeavat klo 18.30 ja esitys alkaa klo 19 Kesto taukoineen noin kaksi tuntia.

Väliajalla ja esitysten ulkopuolella on anniskelu. Esityksen ikäraja on K­18.

JANNE ORA SUKELSI IHMISTEN YÖHÖN

Loviisalaisen kirjailija–toimittaja Janne Oran viides romaani ”Ihmisten yö” nivoutuu fiktiivisen Stella Twilight -matkustajalaivan onnettomuuteen Itämerellä syksyllä 1999, jolloin lähestytään Milleniumia ja puhutaan siitä, miten maailman kaikki tietokoneet sekoavat 000-päivityspulman takia.

Kollektiivinen, globaali iImiö ja uhka, jonka moni muistaa vieläkin, Janne Ora kuvailee.

Romaani kertoo traumaattisista tapahtumista ja niiden vaikutuksista ihmisiin. Yksi jää ikävien menneisyyden tapahtumien halvaannuttamaksi. Joku toinen taas keksii pakokeinoja. Kolmas saattaa keksiä rakentavia tapoja selvitä traagisista kokemuksistaan.

– Olen halunnut säilyttää kirjani kerronnassa ja kuvauksissa tietyn arvoituksellisuuden: elämän, sen tapahtumien ja ylipäätään elämisen perimmäisen selittämättömyyden ja sattumien merkityksen ihmisen elämän kulkuun ja tapahtumiin.

Myös unilla sekä unen ja valveen suhteella on tarinankerronnassa oma sijansa.

Kirjassa on kolme erillistä osaa, ja rakenteellisesti se muistuttaa novellikokoelmaa.

– Kutsunkin Ihmisten yötä episodiromaaniksi, Janne Ora sanoo.

Janne Ora (s. 1965) tunnetaan vaikeita elämänvalintoja ja ongelmallisia ihmissuhdekuvioita kuvaavien romaanien kirjoittajana.

Miksi tartut kirjoissasi juuri näihin teemoihin?

– Niille lienee ainakin osaselityksensä omissa taustoissani, kokemuksissani ja elämäni tapahtumissa, hän vastaa.

Entä miten jatkossa?

– Ehkäpä teen näin monttuun asti – jos jaksan ja osaan.

Ihmisten yön on julkaissut Enostone kustannus, ja kirja on saatavissa myös Loviisan kirjakaupasta.

TEKSTI SEPPO IISALO KUVAT ARTO WIIKARI

LOVIISA GLOBALISAATION JUURILLA

Siitä löytyy uutta kiinnostavaa tietoa professori emeritus Markku Kuisman juuri ilmestyneestä kirjasta ”Kansallinen voitto ja kapitalismin henki” (Siltala, 2024). Samalla kirja kertoo luontevasti mahtiporvaristoon 1730-luvulla nousseen kauppiaan, laivanvarustajan ja sahayrittäjän Jakob Forsellin –sittemmin Loviisan ensimmäisen pormestarin ja aatelissäätyyn korotetun Jakob af Forsellesin – roolista ja poikkeuksellisen menestyksellisestä suurliikemiehen urasta.

Kuisma avaa kirjassaan tapahtumaketjuja, milloin ja miten meille tutut Euroopan pohjoiset reunat integroituvat siihen moderniin maailmantalouteen, joka alkoi hahmottua 1500-luvulta lähtien ennen muuta Hollanti ja Englanti kärkenään.

Haminassa 1730-luvulla vientiteollisuudessa aloittaneeseen Jakob Forselliin hän törmäsi tällä tutkimusreitillään.

– Vastaperustetun Loviisan ensimmäisenä pormestarina ja johtavana suurliikemiehenä Jakob Forsell hallitsi poikkeuksellisenkin hyvin valtiovaltaan vaikuttamisen keinot. Hän toimi valtiopäivillä Tukholmassa, piti tiivistä yhteyttä kauppakollegioon ja pääkaupungin muihin keskusvirastoihin ja ohjaili maaherraa edistämään asioitaan keskusvallan suuntaan. Näillä keinoilla esimerkiksi Pernajan ruukinpatruunan Carl Creutzin valitus suurta vientisahaprojektia vastaan hylättiin. Saavutus oli melkoinen,

Ruotsi oli 1600-ja 1700-luvuilla pohjoisen Euroopan suurvalta, ja Suomi elimellinen osa

valtakuntaa. Mutta mikä

oli Ruotsin itäisimmän tapulikaupungin Loviisan rooli tuolloisella maailmankartalla?

sillä rautaruukit olivat sentään valtiovallan lempilapsia, Kuisma kertoo.

Loviisa kuten muutkin Suomenlahden rannikkokaupungit olivat tuohon aikaan merkittäviä sahatavaran viejiä, aluksi etupäässä Hollantiin ja sitten enenevästi Englantiin – eli juuri kahteen Eurooppa-vetoisen maailmantalouden keskukseen.

– Nämä yhteydet kytkivät Loviisan ja tavallaan Suomenkin mukaan kansainväliseen kauppaan, markkinoihin ja hankintaketjuihin ja siten osaksi varhaista globalisaatiota.

Kuisma viittaa kirjassaan moniin tuon ajan kiinnostaviin loviisalaisiin, muun muassa pormestari Alexander Kepleriin , joka tunnetaan etenkin vuoden 1770 maineikkaasta valtiopäivämuistiostaan alkukieliseltä nimeltään ”En förklaring af mänskliga rättigheter”. – Tässä eurooppalaisittain ajanhenkisessä

Vihmisoikeuksien julistuksessaan hän hahmotteli kolmea alempaa valtiosäätyä yhdistävää poliittista ohjelmaa tasoittamaan kuilua aatelin erioikeuksiin. Samoilla valtiopäivillä Kepplerus kamppaili epätoivoisesti Loviisan privilegioiden puolesta Savon aatelia vastaan.

”Kansallinen voitto ja kapitalismin henki” on mainio opus globalisaation juurista ja pohjoisen Euroopan reuna-alueiden metropolisuhteista ja talousjärjestelmien poliittisesta dynamiikasta kiinnostuneille.

– Mutta kyllä siellä Loviisa, Hamina, Viipuri ja Helsinkikin vilahtelevat esimerkkeinä isoista käänteistä ja suhdeverkostoista, ehkä aika yllättävissäkin yhteyksissä, Kuisma vihjaa.

uosien tauon jälkeen sarjakuvakeittokirjakulttiklassikko Käsi Keittiössä (Napa Books) sai jatko-osan – ja nyt sitä saa Loviisasta. Kirjakauppa Kipasta keskustassa, Krintistä meijerillä ja Katilta itseltään.

Käsi keittiössä 2 on jälleen lämminhenkinen, hauska, nokkela lohtu-, ystävä-, kokki-, ajatelma-, selviytymis-, vitsi-, maailman-

parannus- ja sarjakuvakirja. Käsi pohtii, juttelee ja kokkaa yrityksen ja erehdyksen – ja nyt myös onnistumisten! – kautta.

Reseptit Käsi on löytänyt ystäviltä, sukulaisilta, kaverin kaverilta sekä rik-kinäiseltä puhelimelta.

kati.rapia@gmail.com gsm: 040 537 4499 katirapia.com kat_i_rap

KUVA: LAURA MAMIVAARA KUVA: KATI

TEKSTI SEPPO IISALO

Creative Peak 25 v. 2025

Työ istämme

+10

veronmaksajaa Loviisassa

kivaa kanssa-ihmistä vakituisessa työsuhteessa 6

16

vakituista avustajaa: freelancertoimi ajia, valokuvaajia, kuvi ajia, jne.

827

toteute ua verkkopalvelua 52

Loviisa

Helsinki ja muu Suomi Asiakkaat

Porvoo ja ItäUusimaa Kymenlaakso

suunniteltua ilme ä 120

106

Tyytyväisiä asiakkaita

paine ua julkaisua

Vuosien aikana

Nauti uja kahvikupi isia vuodessa 1 230 30

harjoi elijaa maistelemassa työelämää

muotoiltua palvelua suunniteltua sisustusta 33 19

toteute ua mainosta 1848 1 620

somepostausta

3

• Asiakkaiden omat mediat

• Asiakaslehdet ja jäsenlehdet

• Tiedo eet ja median palvelu

• Vuosikertomukset ja ympäristöraportit

• Historiikit

• Konseptisuunni elu ja toteutus

• Graafinen suunni elu ja toteutus

• Mainokset ja esi eet

• Palvelumuotoilun työt

• Valokuvaukset

• Pikkukaupunki-lehti (omakustanne)

2,1 suunniteltua juliste a toteute ua konseptia

m 3 kuplave ä

189

työilmapiiriä parantavaa koiraa

Viestintää jo vuodesta 2000. Kuninga arenkatu 13, 07900 Loviisa | .creativepeak.fi

165

Liikevaihto vuodessa

milj. €

viikoi aista naurua 18 203

Tyytymä ömiä asiakkaita 1

sponsoroitua harrastusseuraa 2

ensiluokkaista valokuvaa arkistossa 19 278 0,5

loistavaa ideaa, joista osa kehi ämiskelpoisia

496 &

Tervetuloa kaku e, jos kaipaat luovia ratkaisuja. Pannaan ideat lentämään!

KULTTUURI ON

Toivottavasti aika on karistanut viimeisetkin pölyt käsitteistä kulttuuri ja taide elitistisinä, vain osalle ihmisistä tarkoitetuista elämyksistä. Nyt haluamme niistä kaikille saavutettavia, sillä kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia.

Maailman terveysjärjestö (WHO) julkaisi 2019 laajimman koskaan julkaistun raportin taiteen- ja kulttuurin hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista. Raporttiin oli kiteytetty yli kolmetuhatta tutkimusta. Ne puhuvat selvää kieltä: taide ja kulttuuri voivat auttaa niin sairauksien ehkäisyssä kuin hoidossakin.

WHO:n raportissa esitellään useita taiteen kliinisiä hyvinvointivaikutuksia:

”…taidetoimintaan osallistuminen, elävä musiikki sekä teatteri- ja klovniesitykset ovat vähentäneet potilaiden ahdistusta ja kipua sekä alentaneet verenpainetta. Syöpäpotilailla musiikin kuuntelu taidetoiminnan yhteydessä on vähentänyt hoitojen sivuvaikutuksia, kuten ruokahalun puutetta, hengenahdistusta ja pahoinvointia. Tanssi ja musiikin kuuntelu ovat auttaneet veren glukoositasojen kontrolloinnissa diabeetikoilla ja verenpaineen sekä sydämen sykkeen alentamisessa sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla.”

Kulttuuri on kollektiivista. Sen luonne kiteytyy sellaisiin sanoihin kuin yhdessä, yhteistä ja yhteisöllistä. Tai-

de voi puolestaan olla hyvinkin yksityinen niin tekijälleen kuin kokijalleen.

Kulttuuri ja taide voivat edistää myös oppimista. Ne luovat työpaikkoja, ehkäisevät syrjäytymistä ja tuottavat riihikuivaa rahaa. Kulttuurin puute taas lisää pahoinvointia. Ja kaikenlainen pahoinvointi tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Jo nyt mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat suurin yksittäinen syy varhaiseläköitymiseen.

Kulttuurin hedelmistä hyötyy koko yhteisö. Siksi myös kuntien kannattaa sijoittaa kulttuuriin, sillä kunnan tehtävä on edistää kuntalaisten hyvinvointia, joka ei ole kiinni ihmisen tulotasosta.

Kulttuuri on ihmisoikeus. Tasa-arvoa edistävä, yhteisön hyvinvointia ja henkistä vaurautta edistävä ihmisoikeus. Ja taide rikastuttaa henkisesti niin tekijäänsä kuin kokijaansa.

Pitäkäämme huoli siitä, että kaikilla on jatkossakin mahdollisuus kokea taidetta ja kulttuuria, yksin tai yhdessä.

Kirjoittaja, Pikkukaupunki-lehden päätoimittaja Päivi Ahvonen on väitöskirjatutkija Lapin yliopiston taiteen ja muotoilun laitoksella. Hän työskentelee viestintä- ja suunnittelutoimisto Creative Peakissa.

HMR - HYVÄÄ MIELTÄ ZETASSA

Perinteistä loviisalaista kahden päivän hyväntekeväisyysfestivaalia Hyvän Mielen Rockia juhlitaan 4.–5.10.2024.

Yhdettätoista kertaa järjestettävän festivaalin tuotto ohjataan lyhentämättömänä lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden harrastusten ja hyvinvoinnin tukemiseen.

Vuosien aikana HMR on kerännyt hyväntekeväisyyteen yli 50  000 euroa.

Festareilta kerättyä rahaa on ohjattu nuorten harrastuskuluihin, lääkärikäynteihin, ”Huntin viikko” -palkkakustannuksiin, apteekkiin ja ruokakasseihin.

Tänä vuonna festareita tähdittää muun muassa Timo Rautiainen ja Archie Cruz.

PE 4.10. (alakerta)

21.00 Honkatonk

22.15 Rene Reinikainen

One Man Band (yläkerta)

23.30 Relander

00.30 Väinö Honkanen ja valtio

01.30 B.L.A.B.

02.30 Jaava

Hyvän Mielen Rock

LA 5.10. (alakerta)

17.00 Open Stage

18.00 Jumala

19.00 Duo Hankiralli

20.00 Jukka & Palmu

21.00 Archie Cruz

22.00 Järvi

22.35 Kind Of Two (yläkerta)

23.30 Timo Rautiainen

00.30 Superunknowns

01.30 The Dedes

02.30 KUOKKA

ÄR KULTUREN

Förhoppningsvis har tiden skakat av de sista fördomarna om kultur och konst som elitistiska upplevelser endast menade för en viss grupp människor. Vi vill nu göra dem tillgängliga för alla, eftersom kultur och konst ökar välfärd.

Världshälsoorganisationen WHO publicerade 2019 den mest omfattande rapport som någonsin gjorts om konstens och kulturens välfärds- och hälsoeffekter. Rapporten sammanfattade över 3 000 undersökningar och slutsatsen är tydlig: konst och kultur kan användas till att såväl förebygga som sköta sjukdomar.

I WHO:s rapport presenteras flera kliniska välfärdseffekter som konsten har:

”…att delta i konstverksamhet, levande musik- samt teater- och clowneriföreställningar har minskat patienternas ångest och smärta samt sänkt blodtrycket. Att lyssna på musik i samband med konstverksamhet har hos cancerpatienter minskat på behandlingarnas bieffekter, som exempelvis utebliven aptit, andnöd och illamående. Dans och musik har bidragit till att hålla blodets glukosnivåer under kontroll hos diabetiker, och hos patienter med hjärt- och kärlsjukdomar har de bidragit till att sänka blodtrycket och pulsen.”

Kultur är kollektivt. Den karakteriseras med ord som tillsammans, gemensamt och gemenskap. Konst kan

däremot vara mycket privat, både för utövaren och publiken.

Kultur och konst kan också främja inlärning. De skapar arbetsplatser, förebygger marginalisering och hämtar reda pengar. Brist på kultur ökar däremot illamående. Och all sorts illamående blir dyrt för samhället. Redan nu är psykisk ohälsa den största enskilda orsaken till förtidspensionering.

Hela samhället gynnas av kultur. Därför lönar det sig också för kommunerna att investera i kultur, eftersom kommunens uppgift är att främja kommuninvånarnas hälsa och välfärd, oberoende av människans inkomstnivå.

Kultur är en mänsklig rättighet. En mänsklig rättighet som främjar jämställdhet, lokalsamhällets välfärd och känslomässiga välbefinnande. Och konst berikar emotionellt både den som utövar det och den som upplever det.

Så låt oss se till att alla även i fortsättningen har möjlighet att uppleva konst och kultur, ensamma eller tillsammans.

Skribenten, Småstadsliv-tidningens chefredaktör Päivi Ahvonen är doktorand vid Lapplands universitets institution för konst och design. Hon arbetar vid kommunikations- och planeringsbyrån Creative Peak med alla möjliga sorters projekt.

SANNA NYLÉN

Loviisa Contemporaryn ponnistukset korkealaatuisen, monitaiteisen nykytaiteen olemassaoloon pääkaupunkiseudun ulkopuolella eivät ole olleet vähäiset! Jo kymmenen vuotta Kucku-nykytaidefestivaali on rikastuttanut kulttuuritarjontaamme omintakeisella sisällöllä.

Kucku täyttää 10 vuotta, ja nyt juhlitaan!

– KUCKU X GAALA on kaikkien aikojen Kucku-festareiden show room ja kissanhännännosto – uusilla esityksillä maustettuna! Kyseessä on toki myös juhlan tarkastelu rituaalina, naamiaiset sekä juhlien jälkeinen kollegiaalinen lepuutus, kertoo kymmenvuotisfestarin tuottaja

Kati Rapia.

DE VA KUCKU DE!

Loviisa Contemporary ry. todella ylpeästi esittää: Kucku X Gaala 21.9. 2024

Kino Marilyn klo 17. Katsotaan kunnolla mitä on tullut tehtyä!

LAVAOHJELMA

17.00 LOVIISAN VALITUSKUORO-lyhytelokuva (kansainvälisen valituskuoro-konseptin luojat Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen)

17.15 Loviisa Contemporary ry:n puheenjohtajan puheenvuoro

ESITYKSET ALKAVAT:

Puhujat, esitykset: Ilona Valkonen, Beniamino Borghi, Kati Rapia, Heidi Lunabba, Mikko

Airas, Perttu Huhtiniemi + Karri Laitinen, Metsäkuoro, Jenni Koistinen, Amandine

Doat, Pia Siren

Esityksiä säestää erilaisin äänin muusikko

Kalle Katz

19.00 Tauko ja ruokailumahdollisuus

20.00 THE CELEBRATION! - Palkintojenjakoseremonia

OHJELMA

LA 21.9. Kulttuuritalo Kino Marilyn

16.00 Juhlakulkue lähtee Rantapuistosta Villa Aaltosen kohdalta (Vanha Ranta 2, naamiaisasu vapaa!)

16.30 Kulkueen saapuminen

Kino Marilyniin (Kuningattarenkatu 17, voi tulla myös suoraan)

• Red Carpet Paparazzis

• Security Control (performance by Fredagståget / Mirella Pendolin & Frida Hultcranz)

• BLING BLING

20.30 Sussuversumin tanssikaraoke ja muut muuvit

21.00 – DJ Moonhead ja yllätyksiä

SU 22.9.

Villa Aaltonen

12.00 Syrranin ”Johdatus Salaiseen Puutarhaan” (Villa Aaltonen)

13.00 Elävän ja kuolleen mallin piirustus (+ tanssijat)

14.00 Jälkihehkutus Villa Aaltosen salissa

15.00 Sauna

Kaikkiin esityksiin on vapaa pääsy. Ruokailut maksetaan kokkaajille erikseen.

THE PEAKS

Milla Kaukiainen, AD, graafinen suunnittelija

Sanna Nylen, AD, graafinen suunnittelija

Axel Kalavainen, tulevaisuuden lupaus, graafisen suunnittelun opiskelija

Sini Meinola, hallintopomo

Me

olemme Creative Peak – ja olemme Pikkukaupunki-lehden kustantaja, julkaisija ja suunnittelija. Pikkukaupunki on vain yksi töistämme, mutta sitäkin rakkaampi.

Susanna Ahvonen, arkkitehti, konseptisuunnittelija

Päivi Ahvonen, konseptisuunnittelija, viestinnän asiantuntija

Seppo Iisalo, toimittaja, hallituksen puheenjohtaja

Arto Wiikari, valokuvaaja

Kiitos kuluneesta kaudesta!

Nähdään jälleen keväällä 2025 hyvän ruoan & musiikin merkeissä

Uutiset & tapahtumat: saltbodan.fi / facebook

Mirvan Lempipaikat :

• Oma mökki

• Mustaviirin saari

• Loviisan Harju

Olen aina ollut tekijä. Viihdyn työssäni Unisen ja Fyllan operatiivisena johtajana. Koen, että työ tarjoaa minulle paljon mahdollisuuksia. Ja aina, kun on mahdollista, suuntaan luontoon tai merelle. Nelilapsisen perheen ar-

Mitä kuuluu MIRVA?

Hyvää kuuluu! vastaa säteilevä

Mirva Moisio, jonka elämää rikastuttavat luonto ja sen tarjoamat ilmaiset elämykset. Meri, hiljaisuus ja eläimet.

– Mieluiten suuntaan teltan kanssa jonnekin keskelle luontoa. Siellä saan ajatukset pois töistä ja silloin on levollinen olo. Onhan luonnon terveysvaikutuksista paljon tutkimusnäyttöä, ja terveysvaikutukset olen itsekin voinut huomata. Ihana olla hiljaa ja kuunnella veden liplatusta ja lintujen laulua.

Mirva on tanssinut nuoresta asti jazzia, showtanssia, broadwaytä ja nykytanssia. Hän pitää tanssiharrastuksesta edelleen ja on onnellinen, että voi sitä myös aikuisena tehdä.

keen kuuluvat myös Mirvan rakkaat lampaat sekä poni ja kissa. Vaikka Mirva ei enää itse ratsasta, hän käy hoitamassa hevostaan. Sekin rauhoittaa ja tuo hyvän olon tunteen.

– Olen aina liikkunut paljon. Rakastan eläimiä ja luonnossa olemista. Se on täydellistä vastapainoa asiakaspalvelutyölle.

Mirva on sisämaan kasvatti, mutta hän on asunut myös ulkomailla ja kolunnut vuosien varrella koko etelärannikon, kunnes kahdeksan vuotta sitten asettui Loviisaan.

– Loviisa on ihana, juuri sopivan kokoinen minulle. Täältä saa kaiken mitä tarvitsee. Eniten rakastan merta. Se antaa tilaa hengittää ja silmä lepää. Tykkään myös kehittää ja kehittyä. En kaipaa mitään muuta. Olen onnellinen siitä, mitä minulla on.

TEKSTI PÄIVI AHVONEN KUVA ARTO WIIKARI

Törnqvist, Niclas

“Säbässä kivointa ovat vedot ja matsit.”

Grönberg, Timothy

“Säbä tarjoaa riittävästi haasteita. Laji on hauska ja vauhdikas.”

Salminen, Topi ”Laji on antanut mahdollisuuden tutustua uusiin tyyppeihin.”

Kämäräinen, Rasmus “Säbä on kivaa, koska siinä voi kehittyä.”

KULTAPOJAT

Loviisan Torin P12 -salibandyjoukkue on erinomainen esimerkki siitä, mihin kannustava ilmapiiri, taitava valmennus ja vanhempien vankkumaton tuki voivat pikkukaupungin poikia viedä. Kaksi peräkkäistä kultamitalia ovat hieno osoitus onnistumisista, mutta pelaajille ja heidän vanhemmilleen lajin viehätys on muissakin asioissa.

TEKSTI PÄIVI AHVONEN KUVAT ARTO WIIKARI

Ekström, Max

“Aiemmin pelasin sulkapalloa, mutta sitten kiinnostuin säbästä koska se on joukkuelaji, jossa tehdään asioita yhtenä ryhmänä.”

Herneoja, Adam

“Parasta ovat pelit ja kunnon kohentuminen. Isäni on myös pelannut säbää, siksikin itselleni valikoitui sama laji.”

Paassola, Tomas

“Säbän kautta olen saanut uusia kavereita ympäri Loviisaa ja pääsen purkamaan energiaa. Samalla olen oppinut hyvin ruotsia.”

Halmekoski, Henrik

“Aloitin säbän, koska kaveritkin aloittivat samaan aikaan. Isompana haluan edelleen pelata pakkina.”

Stengård, Kevin

“Säbässä kivointa on se, että on jotain tekemistä.”

AAurinko porottaa poikajoukon niskaan. Äänimattona toimivat “passa”-huudot ja pallon kopsahtelu kentän laitoja vasten. Tutut pelipaikat löytyvät rutiinilla, ja kuviot muuttuvat vauhdilla.

– Osalla takana on jo seitsemäs yhdessä pelattu kausi. Joinakin vuosina kokoonpano on vähän muuttunut, ja osalla on myös muita harrastuksia. Mutta onneksi tähän poruk-

kaan on aina voinut tulla mukaan matalalla kynnyksellä, kertoo P12 -joukkueen johtaja Diana Lindfors.

Voittojen takana yhdessä tekeminen

Loviisan Torin P12 -joukkueen taival on ollut voitokas: kahtena peräkkäisenä keväänä sarjafinaalista kotiin tuomisina on ollut “poika”. – Kaksikielinen joukkueemme

Joukkueen valmentajat Jannina Holmström ja Tommy Grönberg korostavat yhdessä tekemisen tärkeyttä.

Loviisan Tor P12 -joukkue kaudella 2023–2024

• Törnqvist, Niclas (6)

• Paakkinen, Leevi (10)

• Ekström, Max (12)

• Halmekoski, Henrik (13)

• Stengård, Kevin (16)

• Paassola, Tomas (17)

• Salminen, Topi (28)

• Aaltonen, Aaron (30)

• Andberg, Amos (31)

• Kämäräinen, Rasmus (33)

• Herneoja, Adam (37)

• Lehkonen, Joona (81)

• Grönberg, Timothy (88) mv

• Nurminen, Alvar (99) mv

Valmentajat:

Tommy Grönberg, Petrik Salminen sekä Jannina Holmström

Joukkueenjohtaja: Diana Lindfors

kerää yhteen pelaajia yli kieli- ja koulurajojen. Pojille on aina korostettu, että voitot ansaitaan ja tappiot kohdataan yhtenä joukkueena. Kukaan ei ole toista arvokkaampi, kertovat joukkueen valmentajat Tommy Grönberg ja Jannina Holmström.

Muista saman ikäluokan joukkueista poiketen Loviisan pojat ovat kokoontuneet hallille vain kahtena iltana viikossa. Syksystä alkaen kolmas viikkoharjoitus on Koskenkylässä, ja se vaatii vanhempien autokyytejä. Ajanmukaisen ja tilavan liikuntahallin rakentaminen olisikin kaikkien mielestä enemmän kuin tarpeellista.

Vanhemmat aina valmiita käärimään hihat

Pojat ovat tietysti joukkueen päätähtiä, mutta esimerkiksi päättyneen kauden neljätoista turnausta eivät olisi toteutuneet ilman vanhempien sitoutumista.

– Lajin edullisuus ja vähäinen varustetarve olivat meillä ainakin yksi syy sille, miksi Rasmus alkoi harrastaa salibandyä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kuukausimaksu on samansuuruinen kuin meillä koko kausi. Edullisuus selittyy monella tekijällä: valmentajia on löytynyt vanhemmista, harjoitustila on kohtuuhin-

taista, ja vanhemmat kuskaavat kimppakyydein poikia turnauksiin ympäri Uuttamaata. Autossa istuttuja kilometrejä kertyy yhden kauden aikana yli 2 000, mutta toisaalta vastapainona myös meillä vanhemmilla on ihan älyttömän hauskaa keskenämme, kertoo pelaajan äiti Camilla Söderholm .

Vanhempien porukka, joka kutsuu itseään leikkimielisesti Määrlahden Märiksi, on myös hitsautunut hyvin yhteen. Oli kyse sitten turnauksen järjestämisestä, talkootyövuoroista tai tuotemyynnistä, pian ensimmäisen WhatsApp-viestin lähettämisen jäl-

keen porukka on jo organisoitunut yhteistä tekemistä varten. Kaikki osallistuvat omalla panoksellaan.

– Kauden päätös oli turnausmatka Tallinnaan, missä vastassa oli Pohjoismaiden ja Baltian kovatasoisimpia joukkueita. Mutta pelien lisäksi tärkeää oli yhdessä vietetty aika laivalla ja kylpylässä. Vuosittainen yhteinen viikonloppu on palkinto sekä pelaajille että vanhemmille kauden aikana yhteisten tavoitteiden eteen tehdystä päämäärätietoisesta työstä, Tommy Grönberg summaa turnauksen merkityksen joukkueelle.

Tavoitteellinen liikuntaharrastus kehittää monia tärkeitä elämäntaitoja

Nuorten liikunnalliset harrastukset parantavat henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä auttavat säilyttämään terveet elämäntavat aikuisuuteen asti.

Tavoitteellinen liikuntaharrastus tarjoaa kehittymisen kannalta tärkeitä kokemuksia:

• Tilaisuuksia olla johdettavana sekä johtaa toimintaa

• Pitkäjänteisyyden, sinnikkyyden ja paineensietokyvyn opettelua

• Vastoinkäymisiä ja pettymyksiä sekä niistä selviämisen kokemuksia

• Mahdollisuuksia harjoitella konfliktien ratkaisua

• Vahvoja yhteenkuuluvuuden tunteita

Lähde: Liikunta & Tiede ­lehti 1/2021

Veneveistämöllemme

myönnettiin

vuoden 2021

Pelasta Itämeri -palkinto

LOVIISAN VENEVEISTÄMÖ 50 VUOTTA LOVISA BÅTVARV 50 ÅR

• Veneveistämötoiminta alkoi Långholmenin alueella 1920-luvulla.

• 1950- ja 1960-luvuilla laajamittaista veneveistämötoimintaa Suomen Kalastus Oy:n (Finska Fiskeri Ab) harjoittamana.

• Vuonna 1974 omistajanvaihdos, jolloin perustettiin Ab Lovisa Båtvarv / Loviisan Veneveistämö Oy.

• Investoinnit maa-alueisiin ja rakennuksiin aloitettiin 1980-luvulla.

• Nykyisin veneiden lämpimän tilan säilytyshalleja noin 5000 m2 ja noin 3500 m2 kylmää tilaa.

• Omat koneet ja laitteet veneiden käsittelyyn, nostokapasiteetti 35 tonnia.

• Moottori- ja purjeveneiden sekä työ- ja viranomaisveneiden kokonaisvaltainen huolto ja kunnossapito käsittää veneiden ja moottoreiden säilytyksen ja huollon, kunnostukset ja korjaukset sekä sähköja elektroniikkavarustusten asennukset.

GULDPOJKARNA

Solen är stekhet, ”passa”-ropen ekar medan bollarna smattrar mot rinken och spelarna rutinmässigt hittar sina positioner, formationerna på plan förändras snabbt.

– En del av killarna har spelat ihop i sju säsonger redan, vissa år har truppen förändrats lite och en del av spelarna har andra hobbyer också, men tröskeln att komma med i laget har lyckligtvis alltid varit låg, säger P12-lagets lagledare Diana Lindfors.

Samarbete nyckeln till framgång

Laget har varit framgångsrikt: två år i följd har Lovisa Tor P12 vunnit seriefinalen och fått bära hem pokalen, som kallas ”pojken”. – Vårt tvåspråkiga lag samlar ihop spelare från olika skolor över språkgränserna. Vi har alltid betonat att man måste jobba tillsammans för att vinna, förlusterna möter vi också tillsammans som ett lag. Alla spelare är lika värdefulla, berättar lagets tränare Tommy Grönberg och Jannina Holmström

Hittills har Lovisapojkarna tränat bara två gånger i veckan i idrottshallen, alltså mindre än andra lag i samma åldersgrupp. Från och med hösten kommer laget att ha en extra träning i Forsby varje vecka, det kräver att föräldrarna skjutsar dem. Alla tycker att det skulle vara mer än nödvändigt att få en ny modern och rymlig idrottshall.

Föräldrarna beredda att kavla upp ärmarna

Det är förstås pojkarna som är lagets stjärnor, men till exempel de fjorton turneringarna som laget deltog i under säsongen skulle inte ha varit möjliga utan föräldrarnas insats.

– Innebandy är en förmånlig hobby och det behövs inte så mycket utrustning. Det var åtminstone ett skäl till att Rasmus började spela. Till exempel i huvudstadsregionen är månadsavgiften lika hög som säsongavgiften här hos oss. Det beror på många saker: tränarna är också föräldrar, träningsutrymmet är förmånligt och vi föräldrar skjutsar pojkarna till turneringar runt om i Nyland och vi samåker. Det blir mer än 2000 kilometer i bilen under säsongen, men å andra sidan har vi föräldrar galet roligt tillsammans, berättar föräldern Camilla Söderholm

Föräldragruppen är sammansvetsad. Oberoende av om det gäller att ordna en turnering, talkoarbete eller försäljning av produkter är gruppen snabbt organiserad efter det första WhatsApp-meddelandet. Alla deltar och gör en insats.

– Säsongen avslutades med en turneringsresa till Tallinn där pojkarna fick möta de tuffaste lagen i Norden och Baltikum. Förutom matcherna var den gemensamma tiden på båten och i badhuset viktig. Det gemensamma veckoslutet årligen är en belöning för både spelare och föräldrar. Det är en belöning för målmedvetet arbete för gemensamma målsättningar, så sammanfattar Tommy Grönberg turneringens betydelse för laget.

Innebandylaget Lovisa Tor P12 är ett utmärkt exempel på hur långt ett gäng pojkar från småstaden kan nå med skickliga tränare, uppmuntrande atmosfär och föräldrarnas stöd. Två guldmedaljer på raken är säkra tecken på framgång, men för spelarna och deras föräldrar handlar innebandyns tjusning även om andra saker.

Målinriktade hobbyer utvecklar flera färdigheter som är viktiga i livet

Motionshobbyer hos unga förbättrar det fysiska och psykiska välmåendet och hjälper att upprätthålla hälsosamma levnadsvanor ända in vuxenåldern.

Målinriktade sporter erbjuder viktiga erfarenheter för utvecklingen:

• Tillfällen att få ledning och att leda aktivitet

• Lära sig långsiktighet, ihärdighet och stresstålighet

• Upplevelser av motgångar och besvikelser samt erfarenheter att återhämta sig från dem

• Möjligheter att öva konfliktlösning

• Starka samhörighetskänslor

Källa: Tidningen Liikunta & Tiede 1/2021

Iloisen palvelun apteekki jo 270 vuoden ajan!

Apotek med glad betjäning i 270 år!

Ammattitaitoinen

henkilökunta

Tarvikkeet

Palvelut, mm. annosjakelu

ja reseptien uusiminen

Yrkeskompetent personal

Tillbehör

Tjänster, bl.a. dosdispensering och förnyande av recept

Vanhakylän sivuapteekki

Gammelby filialapotek

Aukioloajat/Öppethållningstider

Ma-Pe/Må-Fre 10-18

La/Lö 10-15

Su/Sö Suljettu/Stängt

Aukioloajat Öppethållningstider

Ma-Pe klo 8.30-19

La klo 9-15

Su klo 11-15

Må-Fre kl 10-18

La kl 9-15

Su kl 11-15

Koko elämä juridiikkaa

Huhtikuussa 2024 Nina Antas avasi oman asianajotoimiston asianajaja Stefan Andersonin entisen toimiston tiloihin Kuningattarenkadulle.

Vahdinvaihtoa oli suunniteltu jo viitisen vuotta, mutta Andersson jättäytyi eläkkeelle vaiheittain.

– Kyllä se niin on, että asianajajan työ on elämäntapa, Antas pohtii.

Hän työskenteli vuodesta 2008 Anderssonin työparina. Samaan aikaan hän opiskeli Turun Åbo Akademissa, josta valmistui oikeusnotaariksi vuonna 2010. Siitä opintie vei Helsinkiin, ja pari vuotta sen jälkeen Antas valmistui oikeustieteiden maisteriksi.

– En pitänyt valmistujaisjuhlia, vaan kesäjuhlat kavereille, hän letkauttaa.

Kesätuuraajasta asianajajaksi

Mennään ajassa vuoteen 1983, jolloin Antas aloitti ”kesäflikkana” ja myöhemmin äitiyslomatuuraajana silloisessa Loviisan raastuvanoikeudessa.

Nina Antas opiskeli oikeustieteiden maisteriksi

aikuisiällä. Hän on ammatinvaihtaja, tai miten sen nyt ottaa.

Liikuntaa, lukemista ja käsitöitä

Antas kiittää puolisoaan siitä, että pitkät päivät töissä ja siihen päälle opinnot onnistuivat kaksilapsisessa perheessä. Päivätöiden päälle piti usein matkustaa opiskelukaupunkeihin Turkuun ja Helsinkiin. Perheen pojista oli kuulemma vain mukavaa, kun silloin saatiin kotona ranskalaisia ja nakkeja.

Opiskeliaikana Handelslärovärketissä kesätyöt jatkuivat, ja käräjäsihteerin työt ja käräjäoikeudet tulivat tutuiksi. Myös loppututkintoaan suorittaessaan Helsingissä hän työskenteli lakiasioiden parissa. Ehkä siksi Antas miettii, onko hän oikeastaan vaihtanutkaan ammattia, kun koko aikuiselämä on ollut jollain tavalla juridiikkaa.

Nina Antas kuvattiin Kappelinpuistossa. Hänen toinen lempipaikkansa Loviisassa on Laivasilta, jossa on kiva piipahtaa kavereiden kanssa.

– Muuten sekoaisin.

– Ilman mieheni tukea en olisi pystynyt opiskelemaan työn ohella. Myös työnantajani ovat olleet joustavia ja kannustavia, Antas painottaa.

Hänelle alan aikuisopiskelu oli luontevaa jo senkin takia, että hän oli oppinut työvuosiensa varrella ajattelemaan kuin juristi.

Heillä on kuulemma ihan oma tapansa ajatella.

– Juridiset opinnot vaikuttavat siihen, että katsomme tilanteita oikeudellisesta näkökulmasta. Sitä on vähän vaikea selittää… Töitä hänellä on sopivasti. Tiettyinä päivinä hän ottaa asiakkaita vastaan ja toisina tekee kirjallisia töitä. Toki jokin äkillinen keissi tai poliisin kutsu avustajaksi poliisikuulusteluun muuttavat tilanteen nopeastikin. Antas kertoo jättävänsä työasiat toimistolle.

Vaativan työn vastapainoksi hän rentoutuu sauvakävelemällä musiikkia kuunnellen. Myös lukeminen ja neulominen ovat rakkaita harrastuksia.

– Vuonna 2016 minusta tuli virallisesti asianajaja, kun minut hyväksyttiin asianajajaliittoon. Ja nyt minulla on oma toimisto.

– Aivot lepäävät, mutta samalla saatan saada työn kannalta tärkeitä älynväläyksiä!

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVA ARTO WIIKARI

Lämna inte kontakten till naturen och inse sårbarheten i en framtid så beroende av teknik. Mänskligheten är intelligent men inte vis.

Karriären som växte till en trädgård

Tsutomu Tazak i, Tsutte, visar mig runt i sin trädgård. Gamla äppelträd, olika grönsaksland, blombänkar, buskar, innovativa krukor, växthus. Komposten som blev till då Tsuttes dotter Indigo bestämt sig för att börja gräva grop för en simbassäng.

– Nu studerar hon till biolog vid Stockholm universitet och har bestämt sig bli häxa, säger en skrattande Tsutte.

Far och dotter delar intresset för växter och deras helande egenskaper.

– Jag var ett sjukligt barn men nu är jag så gott som aldrig sjuk. Ingefära, örtte på bland annat rölleka har stärkt min motståndskraft.

Tsutte drömmer om att bli så självförsörjande som möjligt genom att fortsätta utveckla trädgården och i framtiden skaffa höns. En dröm för mänskligheten är att vara kritisk till dagens utveckling.

– Lämna inte kontakten till naturen och inse sårbarheten i en framtid så beroende av teknik. Mänskligheten är intelligent men inte vis.

Från Japan till Europa

Tsutte fick sommarjobb på ett kök. Han hade tydligt anlag för knivhantering. På restaurang i Tokyo gick han fort från servitör upp till högsta position, att tillreda kött. Tsutte hade hög arbetsmoral och gjorde karriär efter Japan i Österrike.

– Stilmässigt gick jag från franskt kök till amerikansk-japansk Teppanyaki, fine

Chofu, en höghusförort till Tokyo, och en pojke i dess omringande skogar. Med åren ser han barndomsskogen försvinna men hemträdgården i Antby består och fortsätter grönska. Där är ett efterlängtat lugn. En motvikt till det hektiska företagarlivet.

dining med show-element. Där i Österrike träffade jag Yuki

De kom båda att jobba på det prestigefyllda hotellet Ana Grand. Tsutte som konditor. Tyskan ställde dock till det liksom oförstående kollegor, som ansåg han uppnått sin position bakvägen. De fick komma till insikt att han var värdig sin plats.

– Jag har aldrig sett ett så fint arbetsintyg som det han fick från hotellet, konstaterar Yuki.

Efter Österrike var de ett år i Sverige.

– Igen en ny start, ett nytt språk. Det var tungt. Jobb fick jag leta genom att knacka på hos företag. Till slut lyckades det och jag fick jobb på ett kafé, berättar Tsutte.

Via världen till Lovisa

Efter Sverige ville paret upptäcka världen på resande fot. Indien, Nepal, Laos, Fiji. Livet fick ta form pånytt. Upplevelser av ett mera jordnära liv fick ta plats, men då Yuki blev gravid ville hon hem till Lovisa.

– Igen stod jag inför en ny början. Tillvaron var otrygg och osäker. Sex somrar jobbade jag på Saltbodan men arbetslösheten om vintrarna var deprimerande. Via Kühns på Saltbodan fick jag inblick i vad det handlar om att vara företagare. Jag inspirerades till den grad att jag själv ville bli det.

Då Esplanad sökte nya företagare tog Tsutte tillfället i akt med catering vid sidan om för att nå en bredare kundkrets. År 2007 grundade han och Yuki Sakura. Vid den tiden var deras två döttrar, Indigo och Taiko, ännu under skolåldern. Nu studerar de på varsitt håll och Sakura finns vid torget.

– Mitt kockyrke ser jag som ett verktyg. Det finns en massa annat att intressera sig för. Jag gillar bland annat att spela gitarr. Två vintrar tog det mig att bygga en egen. Jag uppskattar livet i Lovisa, familjen, släkten och de andra nära kretsar av människor jag har här. Då förvandlas vad som ser ut som en tyst och stilla stad till en händelserik tillvaro.

Terveyttä ja hyvinvointia ihmisille ja koirille

www loviisanosteopatia fi | 045 6755043

Peiliovet ja ruutuikkunat meiltä

Puh. 040 707 4753

Asianajotoimisto

Teollisuuskuja 3, 079 0 0 LOVIISA

Teollisuuskuja 3, 07900 LOVIISA

www.pwrk.fi

Ma – Pe 7.30 – 16.30 Puh & Fax (019) 533 49 0

Ma–Pe 7.30–16.30 Puh. 019 533 490

Brandensteininkatu 11 | Loviisa

puh. 040 8382 717 www.sakuracatering.com

Suoritan pinnapyörien oikaisua ja korjausta polkupyöriin, mopoihin ja moottoripyöriin 40 vuoden kokemuksella.

REIPAS PALVELU KUMMALLAKIN KOTIMAISELLA!

Erikokokoisia tilauskyytejä 16–64 henkilön linja-autoilla. Mukavasti ja varmasti perille!

Beställningstrafik med 16–64 personers bussar. Res bekvämt och säkert!

www.tidstrand.fi

Asentajantie 8 | Porvoo

Tapahtumatekniikkaa - Evenemangsteknik www.jrsound. | jonas@jrsound. | 040 7265281

Kuningattarenkatu 5 Loviisa p 040 58 99 239 www kauneustaina fi

Advokatbyrå

puh. | tel. 045 270 7001

nina.antas@lexantas.fi

Kuningattarenkatu 32 B 17

Drottninggatan 32 B 17

Loviisa | Lovisa

Sinä vähintään 16-vuotias luotettava ja reipas nuori, kaipaatko lisäansioita?

Creative Peak on sen koko olemassaolon ajan tarjonnut töitä lukioikäisille, joille ei Loviisassa töitä roiku joka oksalla. Nyt hakusessa on rei-

pas ja oma-aloitteinen toimiston siistijä.

Töitä on kerran viikossa ja korvaus on reilu. Yleensä porukka on viihtynyt meillä pitkään. Töi-

tä saa tehdä på finska eller på svenska.

Jos kiinnostuit ole yhteydessä paivi.ahvonen@creativepeak.fi tai soita 040 5278340.

Paikallista huippuosaamista

Porvoo Loviisa

Allergia ja astma

ENMG-tutkimukset

Fysioterapia

Gastrokirurgia

Gynekologia

Ihotaudit

Jalkaterapia

Kardiologia

Keuhkosairaudet

Korva-, nenä- ja kurkkutaudit

Kuulontutkimukset

Kuvantamispalvelut

Käsikirurgia

Lastentaudit

Naprapaattipalvelut

Neurologia

Nuorisopsykiatria

Ortopedia

Plastiikkakirurgia

Psykiatria

Psykologia

Ravitsemusterapia

Reumatologia

Rokotukset

Thorax- ja verisuonikirurgia

Urologia

Yleiskirurgiset toimenpiteet

Yleislääkäripalvelut

Lääkärikeskus Fenix | Piispankatu 22, 06100 Porvoo

Gynekologia

Jalkaterapia

Kuvantamispalvelut*

Kätilön vastaanotto

Laboratoriopalvelut

Muistitutkimukset

Ortopedia

Pientoimenpiteet

Psykologia

Psykoterapia

Rokotukset

Sairaanhoitajapalvelut

Työterveyslääkäripalvelut

Yleislääkäripalvelut

*MRI Porvoossa

Lääkärikeskus Fenix | Kuningattarenkatu 11, 07900 Loviisa

LOVIISAN

TOIMIPISTE AVOINNA:

Ma 08.00 –16.00

Ti 08.00 –16.00

Ke 08.00 –16.00

To 08.00 –16.00

Pe 08.00 –15.00

p. 020 144 1514

Palvelemme | Vi har öppet: ma-pe | mån-fre

8.30–19.00

la | lör

9.00–17.00

su | sön

10.00–14.00

Arkkitehdintie | Arkitektvägen 5, 07900 Loviisa | Lovisa

Asioi

nopeasti ja kätevästi

LOVIISAN UUSI APTEEKKI palvelee sinua S-marketin yhteydessä. Esteetön kulku avariin tiloihimme.

Apteekkari Mikko Tainio miehistöineen toivottaa sinut tervetulleeksi!

Handla snabbt och bekvämt

NYA APOTEKET I LOVISA betjänar dig i S-markets lokaliteter.

Tillgänglig passage till vårt rymliga apotek.

Apotekare Mikko Tainio med besättning önskar dig hjärtligt välkommen!

Neuvomme molemmilla kotimaisilla kielilla!

Vi ger rad pa bada inhemska spraken!

Loviisan kansalaisopisto Lovisa medborgarinstitut

Lukukausi alkaa | Terminen börjar

Ilmoittaudu, vaikka heti!

Webbanmälan är öppen!

LOVMI.FI 2024-2025

LOVMI - Love Learning

Tuttu paikka, tutut myyjät, uudet kujeet

Tavataan Garniksessa!

Kahvila & Huoltamo | Cafe & Service Autopesu | Biltvätt

Mannerheiminkatu 24, 07900 Loviisa

Hyvät ilmoittajat!

Joulun/Talven 2024/2025 Pikkukaupunki-lehteä tehdään jo täysillä, vaikka ruskakaan ei ole vielä kunnolla saapunut. Lehti ilmestyy marraskuun lopussa, sopivasti joulusesongin alla. Varaa paikka ilmoituksellesi ajoissa, niin saat nopean varaajan edun.

Alennus koskee 1/3-sivun ja sitä isompia ilmoituksia, jotka on varattu 11.10. mennessä.

Lisätietoja: sini.meinola@creativepeak.fi 044 373 7865

Puusepäntyöt

Rakennustyöt

Uudisrakentaminen

Korjausrakentaminen ja saneeraus

äänitorvi

Täysi-ikäiseksi tullut Pikkukaupunki-lehti tutummaksi toisillemme. Onnea 18-vuotiaalle!

Suunnitteluja insinööripalvelut

Snickarjobb

Byggjobb

Nybyggnad

Renovering och sanering

Planering- och ingenjörstjänster

lovmi_loviisa

LOVMI, Loviisan kansalaisopisto Lovisa medborgarinstitut

Koneurakointi | Maskinentreprenad

metsuripalvelut | skogsbrukstjänster

Polttopuut | Brännved

Me cursorilaiset

palvelemme monipuolisesti yrittäjiä ja yrityksiä ensiaskeleista liiketoiminnan kehittämiseen sekä mm. kotimaisia ja kansainvälisiä investoijia.

Kiivetäänkö yhdessä kohti unelmia? Ota yhteyttä → cursor.fi!

Peter Skog | 044 502 4438 | Ki-Sko Ky Vattutie 4 , 07910 Valko | p. 010 299

Lähipalveluna mm.:

Paukkuliivien ja putoamissuojainten tarkastukset Turvallisuuskoulutukset Pelastussuunnitelmat Työsukellukset FirePro -sammutusjärjestelmät

Varuboden-Oslan ravintolat mukana arjessa ja juhlassa

Löydä mieleisesi ravintola Porvoosta.

Aukioloajat, ruokalistat ja pöytävaraukset: raflaamo.fi

Rihkamatori 2, PORVOO

Kokonniementie 1, PORVOO Lundinkatu 2,

Iltateellä Esma Haddas

Kun päiväni hevosten ja ihmisten parissa päättyy iltakahdeksan maissa, rentoudun piirtämällä keijuhevosia ja kirjoittamalla. Päivä on yleensä hujahtanut töitä tehdessä. Hevostallissani ja ratsastuskoulussani on kolmisenkymmentä hevosta, joiden hoitaminen vie luonnollisesti paljon aikaa.

Koska rakastan hevosia, työ on ihanaa ja palkitsevaa.

Loppupäivästä tulevat sitten asiakkaat eli ratsastusoppilaat. Heidän ikähaitarinsa on viisivuotiaasta yli seitsemänkymppiseen. Osa heistä tulee tunneille harrastusmielessä, osa kilparatsastaa. Se tekee työstäni mielenkiintoisen ja antoisan. Itsekin ratsastan päivittäin ja osallistun ratsastuskilpailuihin.

Jos joku epäilee, että maaseudulla eläminen on yksinäistä, niin sitä se ei ainakaan täällä Esman talleilla ole. Täällä käy varmasti sata ihmistä viikossa.

Koska rakastan eläimiä ja tykkään ihmisistä, olen tietenkin onnellisessa asemassa. Eläinten ja luonnon keskellä oleminen, työskentely ja eläminen tekevät hyvää sielulle. Olen läsnä hevosten elämässä koko ajan. Meillä on hyvä yhteys toisiimme.

PAIKALLISTA PALVELUA

– jokaisena arkipäivänä

Soita 029 041 2300 (mpm/pvm) tai varaa aika verkossa saastopankki.fi/varaa-aika

Voit myös poiketa konttorillemme osoitteeseen Kuningattarenkatu 18, Loviisa. Me olemme täällä Sinua varten – maanantaista perjantaihin klo 10-16.30.

Rahoituspalvelut, henkilöasiakkaat Finansieringstjänster, privatkunder

Sini Nurminen 045 1114 180

Säästämisen ja sijoittamisen palvelut Placeringstjänster

Laura Törnblom 050 5346 220

Noora Varjola 050 4306 238

LOKAL SERVICE

– alla vardagar

Ring 029 041 2300 (msa/lna) eller boka tid online på sparbanken.fi/boka-tid

Du kan också komma till vårt kontor till Drottninggatan 18, Lovisa. Vi finns här för Dig – från måndag till fredag kl. 10-16.30.

Konttorin aukioloajat

Rahoituspalvelut, yritysasiakkaat Finansieringstjänster, företagskunder

Elin Jaatinen 050 3059 947

Päivittäis- ja kassapalvelut Dagliga och kassatjänster

Roosa Silander 044 0212 951

Elina Oravakangas 050 4494 326

Ilkka Mansikka 050 3296 055

Lakipalvelut Juridiska tjänster

Niina Raitanen 050 5705 207

Me olemme täällä sinua varten.

Vi finns här för dig.

Tutkitusti parasta palvelua elämäsi pankista!

Loviisan konttorillamme Kuningattarenkadulla Sinua palvelevat asiantuntevat ammattilaisemme kaikissa pankki- ja vakuutusasioissa. Olemme avoinna jokaisena arkipäivänä. Lämpimästi tervetuloa!

Yritys-, maa- ja metsätalouspalvelut

Rahoitus | Vakuutus | Päivittäispalvelut

Varallisuudenhoito | Lakipalvelut

Kuningattarenkatu 15 B, 07900 LOVIISA | Avoinna ma–pe 10.00–16.30

Drottninggatan 15 B, 07900 LOVISA | Öppet mån–fre 10.00–16.30

Den bevisligen bästa servicen från Ditt livs bank!

I vårt kontor på Drottninggatan i Lovisa betjänas Du av våra sakkunniga experter i alla bank- och försäkringsärenden. Vi har öppet alla vardagar. Hjärtligt välkommen!

Företagstjänster, jord- och skogsbrukstjänster

Finansiering | Försäkringar | Dagliga banktjänster

Placeringsrådgivning | Juridiska tjänster