JÄÄTÄVÄÄ HOMMAA Jääasiantuntija Patrick Eriksson

Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Patrick Eriksson tuntee Loviisan alueen jäät. Tietoa hän kerää lukuisista lähteistä. Yksi tärkeä tietolähde ovat vapaaehtoiset jäähavainnoitsijat.

JÄÄTÄVÄÄ HOMMAA

TEKSTI REIJA KOKKOLA KUVAT ARTO WIIKARI

Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Patrick Erikssonin etätyöhuoneessa Koskenkylässä on laitteisto, josta hän kerää jäätietoja yhdessä työryhmänsä kanssa. Heidän vastuualueenaan on koko Itämeri.

Tietoa etenkin merenkulun tarpeisiin saadaan monesta lähteestä, kuten jäähavaintoasemilta, jäänmurtajilta ja satelliittikuvista.

Eriksson näyttää puhelimestaan satelliittikuvaa, josta maallikkokin voi erottaa laivoja, jään reunan ja mantereen.

Satelliitti on tärkeä työväline, sillä sen avulla saadaan kattavaa kuvaa kokonaisilta merialueilta silloinkin, kun on pimeää tai pilvistä.

Tietoja saadaan myös vapaaehtoisilta rannikkoseutujen asukkailta, jotka kulkevat jäällä ja tekevät siitä havaintoja. He ovat luotseja, satamakapteeneita tai rannikkovartioston edustajia, mökkiläisiä, kalastajia ja hylkeenpyytäjiä. Heiltä Ilma-

JÄÄHAVAINNOIJIEN PERUSVÄLINEET OVAT KAIRA JA MITTAKEPPI. JOS HALUAA LUOTETTAVAN ARVION JÄÄN RAKENTEESTA, ON VIELÄ KÄYTETTÄVÄ JÄÄSAHAA SAADAKSEEN JÄÄSTÄ NÄYTEPALAN.

tieteen laitos saa Patrick Erikssonin välittämänä ensiarvoisen tärkeää tietoa jäätilanteesta.

Havaintopisteitä on parikymmentä. – Vapaaehtoiset raportoivat jään paksuudesta, paljonko siitä on teräsjäätä ja kohvaa. Millainen on lumitilanne. Onko se märkää vai kevyttä. Millaisia muutoksia on kenties tullut edellisestä havaintokerrasta, Eriksson kuvailee.

Oikukas Loviisanlahti

Loviisan seudulla on yksi havainnointipaikka Kabbölessä. Siitä saatava tieto pätee hyvin koko Loviisan rannikon tilanteeseen. – Havainnointipaikka on riittävän kaukana merellä. Siitä saatava tieto kertoo satamaan johtavan väylän jäätilanteesta. Yli kymmenen vuotta sitten Valkossakin oli havainnointipaikka. Olisi mukavaa, jos joku alkaisi hoitaa sitäkin. Tosin Kab-

Patrick Erikssonin sahaamasta jääpalasta kirkkaampi lasimainen teräsjää erottuu sen päälle muodostuneesta kohvajäästä.

bölen ja Valkon jääolosuhteet ovat pitkälti samanlaiset.

Loviisalaisia luonnollisesti kiinnostaa, miten ydinvoimalan lauhdevedet vaikuttavat alueen jäätilanteeseen. Vaikka Loviisanlahti on kapea, sen itä- ja länsipuolen rantojen jäät poikkeavat toisistaan. Syynä on meriveden kiertosuunta ja vedensyvyys. Itäpuolen jäät ovat lämpimämmän veden takia yleensä heikommat kuin länsirannan. – Alueen asukkaat kyllä tietävät sen hyvin. Lauhdevesien takia osa merestä ei jäädy lainkaan voimalan lähistöllä, ellei ole erityisen kireä talvi. Silloinkin jää jää ohueksi. Kun mennään voimalaitokselta kymmenen kilometrin päähän, eivät sen lauhdevedet enää haperra jäätä.

Jääasiantuntija haluaa kuitenkin varoittaa laivaväylistä myös Loviisan seudulla. Isoista laivoista lähtee suuret aallot. – Ne pilkkovat reunustavaa jäätä isolta alueelta. Eikä koskaan pidä lähteä jäälle yksin.

Ilmastonmuutos on vaikuttanut jään muodostumiseen. Jäät tulevat entistä myöhemmin ja lähtevät aiemmin. On ollut jopa jäättömiä talvia.

Mahtaako jäämies osallistua jokavuotiseen paikallislehtien jääveikkaukseen, jossa arvuutellaan, milloin jäät lähtevät Loviisanlahdelta. – Jääveikkaus on loistava juttu, mutta voi

JÄÄLUKEMIA

Patrick Eriksson mittasi Valkossa helmikuun loppupuolella jään kokonaispaksuudeksi 52 cm. Siinä oli 31 cm paksua teräsjäätä, jonka päällä oli ensin vanhempi 10 cm paksu kohvajääkerros, sitten noin 4 cm vesi-sohjo-kerros ja sen päällä vielä 11 cm paksu kohvakerros. Lunta oli tämän pinnalla vain muutama sentti. Kabbölen havaintopisteen lukemat olivat hyvin samansuuntaisia: teräsjäätä 25 cm ja kohvajäätä 23 cm (yhteensä 48 cm).

olla, että olisin jäävi. En ole siis itse osallistunut, mutta olen kyllä kiinnostuneena seurannut veikkauksia. Olen joskus huvikseni verrannut tuloksia omiin tilastoihimme.

Ankeaa ja kankeaa, mutta hauskaa! Patrick Eriksson laatii jäätiedotuksia Ylen kanavalle. Niiden laatiminen on hauskaa, mutta välillä sanallinen kiteyttäminen on myös haastavaa. – Sanaston pitää olla selkeää ja noudattaa tiettyä terminologiaa. Ei siinä voi alkaa rönsyillä, hän sanoo.

Tiedotteet laaditaan myös ruotsiksi ja englanniksi. Silloin käytetään kansainvälisesti sovittua terminologiaa. Jos Pohjois-Amerikasta tulee laiva, sen miehistön täytyy ymmärtää suomalaisten laatima tiedote samalla lailla kuin omansa.

Eriksson kuvailee kansainvälistä jäätutkijoitten ryhmää upeaksi yhteisöksi, kuin omaksi perheekseen. – Meillä on hyvä henki ja tunnelma.

Patrick Eriksson ei itse vietä juurikaan aikaa talvisin jäällä. Mitä siellä tekisikään, kun ei oikein pilkkiminenkään kiinnosta.

Mutta mitä tekee jäämies kesällä? – Jäätilannepäivystys on talven aikana päivittäistä, ja teemme töitä usein myös viikonloppuisin. Niistä syntyneet vapaat voi siirtää kesään, jolloin lomaa saattaa kertyä useita viikkoja.