RUNE RIKBERG: LUOVUUTTA OMASSA RAUHASSA

Rune Rikbergin keramiikkapajalla ei ole monta asiaa, jotka eivät olisi hänen kädenjälkeään.

Luovuutta omassa rauhassa

Loviisan historiallisessa alakaupungissa sijaitseva talo ostettiin aikoinaan sen vuoksi, että Rune saisi pihalleen oman työtilan, jossa toteuttaa omia ideoitaan. Entisestä saunasta hän taituroi pajan, jossa on nyt tilat työskentelylle ja töiden esillepanolle. – Olen vähän sellainen tee se itse -mies. On vaikeaa antaa jonkun muun tehdä, kun osaa itsekin. Se voi välillä olla myös rasite, hän naurahtaa.

Keramiikka vei mennessään

Keramiikan tekeminen on kuulunut Runen elämään jo pitkään. Välillä ideoita syntyy yhtäkkiä, ja silloin on päästävä heti tekemään. – Vuonna 1982 kokeilin ensimmäisen kerran savea, ja jäin heti koukkuun. Aluksi saatoin dreijata kylpyhuoneessa ja vein savityöt kansalaisopiston uuniin. Sittemmin rakensin tänne oman uunin.

Pajan hyllyt täyttyvät erilaisista käyttö- ja sisustusesineistä, kuten karahveista ja pikareista.

– Pyrin tarkkaan työhön ja haluan tehdä esineitä, jotka tulevat oikeasti käyttöön eivätkä jää pölyttymään, Rune kertoo.

Rauhoittumisen paikka Luovassa työssä tuntuu välillä siltä, että päässä pyörii jatkuvasti kaikenlaisia ideoita. – Parasta tässä on luominen. Kun ottaa savimöykyn, siitä voi tehdä mitä ikinä haluaa ja osaa. Dreijaaminen on minun juttuni, ja se on vaatinut paljon harjoittelua. Ei luovassa työssä varmaan ikinä voi olla valmis. On niin paljon mahdollisuuksia tehdä erilaisia asioita ja kehittyä koko ajan. En usko, että tähän voi koskaan kyllästyä.

Omasta pajasta on tullut Rune Rikbergille tärkeä luomisen paikka. – Savi sekä ottaa että antaa. Välillä suunnitelmani eivät päde ollenkaan. Joskus lopputulos voi olla jopa parempi kuin olin ajatellut. Työskentelen täällä aina yksin omien ajatusteni kanssa. Tämä on minulle rauhoittumisen paikka.