TEKSTI/TEXT: TEKSTI SEPPO / TEXT: IISALO SEPPO KUVA/BILD: IISALO KALEVI KETOLUOTO
Jätevesien ympäristöja terveysriskit hallintaan Syyskuussa 2019 aloitettu projekti toteutettiin yhdessä Porvoon kaupungin ympäristönsuojelun, kaavoituksen ja ympäristöterveyden huollon kanssa ja työhön on osallistunut koko Porvoon veden organisaatio. Työryhmä on tutustunut Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamoon ja pumppaamoihin sekä saariston pienpuhdistamoihin. Työpajoissa on sitten arvioitu vaaratekijöitä. – Paras anti tästä työstä on se, että vesilaitos yhteystyötahoineen tunnistaa olemassa olevat
”Puhdistamme jäteveden fosforista 97 %”
Porvoon vesi on kartoittanut jätevedenpuhdistamojen ja viemäriverkoston ympäristö- ja terveysriskit.
A
ina kun jätevettä pääsee ympäristöön, se on riski. Tällöin purkukohteessa voi ilmetä hajuhaittaa ja rehevöitymistä. Pohjavesialueilla ja vedenottamoiden läheisyydessä jätevesistä voi aiheutua riskiä juomaveden laadulle. Laitospäällikkö Sari Rajajärvi kertoo, minkälaisista riskeistä ja niiden ennaltaehkäisystä on kyse. – Jätevettä voi päästä ympäristöön pumppaamoilta tapahtuvista ylivuodoista tai putkirikoista. Myös jätevedenpuhdistamon toi-
16
mintahäiriöissä puhdistamatonta tai osittain puhdistettua jätevettä voi päästä ympäristöön. – Terveysriski on kyseessä etenkin silloin, jos putkirikkotilanteessa myös talousvesijohto on rikkoontunut.
YHTEINEN PROJEKTI Viemäröinnin ja jätevedenpuhdistamojen riskienhallintajärjestelmän eli SSP:n avulla Porvoon vesi ottaa riskit nyt aikaisempaa paremmin hallintaan. SSP on lyhennelmä englanninkielisestä nimestä Sanitation Safety Plan.
riskit. Näin voimme hallita koko riskiketjun vaarojen tunnistamisesta ja riskien arvioinnista toimenpidesuunnitelmaan ja toiminnan kehittämiseen, Sari Rajajärvi toteaa. Loppuraportti valmistuu keväällä.
VUOTOVEDET KURIIN Porvoon veden yhteistyökumppani Neuroflux on kehittänyt ohjelmiston, jonka avulla voidaan selvittää ja havaita mahdolliset kunnossapitoa vaativat kohteet verkostossa ennakoidusti. – Kun tunnistamme kunnossapitoa tai kehittämistä vaativat pumppaamot, voimme kohdentaa vuodon etsintä- ja korjaustoimenpiteet oikeille alueille, eikä meidän tarvitse umpimähkään etsiä kohteita. – Kaikki tähtää siihen, että vuotovesiä saataisiin vähennettyä, jolloin jätevedenpuhdistamolle kulkeutuisi aikaisempaa vähemmän ylimääräistä vettä joka hankaloittaa puhdistusprosessia, laitospäällikkö Sari Rajajärvi sanoo.
”Puhtaan Itämeren puolesta – rehevöitymistä vastaan!”