Pelastustiedon tulityöjutut 2021

PÄ Ä K I R J O I T U S

Tuli katolla on suuri riski Viime vuonna tapahtui 149 tulityövahinkoa ja niitä

sattuu yhä useammin. Esimerkiksi viime vuonna yksistään kolmen kuukauden aikana syttyi 12 tulitöistä aiheutunutta kattopaloa. Katoilla tehtävissä tulitöissä otetaan enemmän riskejä. Myös väärät työmenetelmät aiheuttavat vahinkoja.

Heinäkuun helteillä vajaat kaksi vuotta sitten tamperelaisen päiväkodin katolla korjattiin kattokupujen vesieristeitä. Kuuma liekki poltti kattoa. Päiväkodin kyljessä on kiinni 12-kerroksinen asuintalo.

Työpäivää seuranneena aamuyönä hätäkeskus sai hätäilmoituksen. Päiväkodin katto oli tulessa. Vaarassa olivat myös lähitalon asukkaat. Riskit suurelle vahingolle olivat hirmuiset.

Tulitöissä ollaan nimensä mukaisesti tekemisessä avotulen kanssa. Päiväkodin betonisen kattorakenteen yläpuolella oli puumateriaalia. Sellainen syttyy herkästi, kuten kävi tässäkin tapauksessa.

Tulityövahinkoja sattuu liikaa.

Tulitöiden kouluttamisesta on huolehdittu jo yli 30 vuotta. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Palopäällystöliitto tekevät saumatonta yhteistyötä, ja toimintaa johtaa tulityötoimikunta, jossa on edustajia asiaan keskeisesti vaikuttavilta vakuutus- ja rakennusalalta.

Alamme tässä lehdessä julkaista yhteistyössä tulityötoimikunnan kanssa tulityöaiheista sisältöä.

Myös sen avulla halutaan jakaa tuiki tärkeää tietoa tulitöistä, niiden vaaroista ja varautumisesta.

Vakuutusyhtiöissä nähtiin kolme vuosikymmentä sitten tulityövahinkojen määrän kasvu koko kansantalouden kannalta niin merkittäväksi, että huolestuttavaan kehitykseen oli puututtava. Siihen onkin puututtu, mutta vielä on paljon tehtävää. Olisiko mahdollista tyystin estää tulityövahingot?

Esa Aalto

P E L AS T U S T I E TO O N KO KO P E L AS T U SA L A N K E N TÄ N K AT TAVA M E D I A . K ÄS I T T E L E M M E M YÖ S E N S I H O I TOA J A VA R AU T U M I S TA . P E L AS T U S T I E TO - L E H T I I L M E S T Y I E N S I M M Ä I S E N K E R R A N V U O N N A 195 0.

Päätoimittaja Esa Aalto, p. 050 562 0735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. 044 728 0402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen (äitiysvapaalla), Petri Vanhanen, p. 044 7280403, petri.vanhanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Palo- ja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2020 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas­rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon.

Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Kansi: Lassi Rinne. Hälytysilmoitus-juttu sivuilla 18–29

1/2021 Pelastustieto 3

T U L I T YÖ T

Katto tulessa seuraavana yönä Tamperelaisen päiväkodin katolla tehtiin kesällä 2019 tulitöitä.

Yläpohjan rakenteen läpäisevien muovisten valokupujen kauluksia kunnostettiin ja vesieristettiin.

Näsinpuiston päiväkodin katolla tehty työ lopetettiin iltapäivällä neljän maissa.

Teksti: Esa Aalto · Kuva: Jarno Virtanen

S

euraavana aamuyönä lähitalon asukas soitti hätäkeskukseen. Päiväkodin katto oli tulessa.

Päiväkoti sijaitsee Tampereen keskustassa Hämeenpuistossa. Päiväkodin kyljessä on 12-kerroksinen talo.

Hätäpuhelu soitettiin kuitenkin toisesta lähellä sijaitsevasta talosta.

Palokunnan saapuessa paikalle ryhdyttiin välittömästi sammuttamaan katolla riehuvia liekkejä. Muovisten kattoluukkujen kautta palo oli levinnyt sisälle päiväkotiin, jossa se riehui täyden palon vaiheessa. Samalla kun sammutettiin paloa päiväkodissa, piti alkaa evakuoida vieressä olevan kerrostalon asukkaita. Palokunta alkoi myös rajoittaa paloa, jotta se ei leviäisi ikkunoiden kautta kerrostaloon. Erityisesti alimpien asuntojen asukkaat olivat suuressa vaarassa.

Huoneistoihin tuli savu- ja nokivahinkoja, koska kesäaikana monissa asunnoissa ikkunoita oli auki. Muutoin vältyttiin pahemmilta vahingoilta.

Parisataaneliöinen päiväkotirakennus oli valmistunut vuonna 1964. Tulipalo paljasti, että palo-osastona toimineen betonirakenteen yläpuolella oli puurakenteinen pukkikatto. Tulitöitä tehtävässä kohteessa oli siis paljon palavaa materiaalia betonin yläpuolella.

Palo-osastoinnin merkitys jäi olemattomaksi.

40 Pelastustieto 1/2021

”Kysyimme ympäristöministeriöstä, miten säädösten mukaan osastointi pitäisi hoitaa, mutta siitä ei ole niissä tarkkaa mainintaa. Nykyään ei vastaavaa rakennetta tehdä”, palotarkastusinsinööri Tapio Stén Pirkanmaan pelastuslaitokselta kertoo.

PALAVAA MATERIAALIA

Betoniosastoinnin yläpuolella ei saisi kuitenkaan olla merkittävästi palavaa materiaalia, joka voi esimerkiksi katolla tehtävien tulitöiden takia syttyä. ”Kumppanuusverkostossa toimiva ra­kenteellisen paloturvallisuuden asian­ tuntijaryhmä onkin suositellut ympäristöministeriölle, että tätä asiaa pitäisi säädöksissä selventää”, Stén kertoo.

Päiväkodin katto piti vahingon seu-

Liekkiä ei saa sytyttää, jos ei tunne rakenteita.

rauksena purkaa kokonaan. Myös kerrostalon seinä vaurioitui pahoin ja vahingot ovat huomattavat, jopa miljoonaluokkaa.

Tapio Sténin mielestä tulitöissä pitäisi noudattaa äärimmäistä huolellisuutta.

Erityisesti häntä huolettaa se, että jälkivartiointi jää liian lyhyeksi. Tulitöiden aiheuttamaa riskiä ei myöskään tunnisteta riittävästi ja sen takia turvallisuusjärjestelyt eivät ole riittävät. ”Tulityöstandardin mukaan ainoastaan tunti riittää, mutta kyllä sen pitäisi olla pidempi. Etenkin kohteessa, jossa rakenteissa on paljon palokuormaa”.

Hän toteaa myös, että tulitöistä syttyy valitettavan usein tulipaloja eikä harvinaista ole myöskään se, että syttymisaika on pitkä, kuten oli Näsinpuiston päiväkodin tapauksessa.

Hänen mielestään tulitöiden tekeminen pitäisi ajoittaa työaikana myös niin, että ne voitaisiin lopettaa hyvissä ajoin, jotta jälkivartioinnista huolehditaan riittävästi työntekijöiden ollessa vielä työmaalla. ”Pelastussuunnitelmiin pitäisi kirjata selkeästi tulityöt. Olisi myös arvioitava huolellisesti, onko tulityö juuri siinä kohteessa välttämätöntä. Myös palavan materiaalin siivoaminen läheisyydestä on tärkeää samoin kuin huolehtia alkusammutuskalustosta.”

Päiväkodin katolla oli tulipalon syttyessä kolme 33 kilon nestekaasupulloa, jotka palomiesten piti hektisen sammu-

tustyön yhteydessä kantaa suojaan.

Tapio Sténin mielestä tulityökortilla on ollut hyvä vaikutus, mutta tuntuu, että hyvän alun jälkeen on otettu takapakkia eikä turvallisuutta huomioida riittävästi. ”Tulityölupa kirjoitetaan huolehtimatta riittävästi kaikista siihen liittyvistä riskeistä.” ”Lienevätkö syynä kiire ja kustannukset”, hän kysyy.

Riittävästi asiaan ei tunnuta paneuduttavan. Mennäänkö erityisesti jälkivartioinnin osalta standardin vaatimukset rimaa hipoen.

Pelastustieto alkaa julkaista tulityösivuja ja näin jakaa tärkeää tietoa tulitöistä. Lehti jaetaan kaikille tulityökouluttajille. Lähtöjuttuna on jokaisessa numerossa tulitöistä alkunsa saanut tulipalo. Sivujen sisältö vaihtelee numeroittain.

PITÄVÄT TURVATOIMET

Tulityötoimikunnan puheenjohtaja, Stora Enso Oyj:n palo- ja suojelupäällikkö Mikko Parikka korostaa, että kaiken tulityöturvallisuuden alku on tulityövaarojen tunnistaminen ja oikea työmenetelmä sekä riittävät turvatoimet. ”Liekkiä ei pidä sytyttää, jos ei tunne rakenteita ja ole varma, että liekki tai lämpö ei pääse tunkeutumaan rakenteen väliin.”

Hän painottaa, että tulitöissä turvallisuus on aina ennakoitava ja turvallisuustoimet on suunniteltava vaiheittain. ”Jos yksi turvatoimi pettää, seuraava paikkaa, jos työnaikaisessa turvatoimessa tapahtuu poikkeama, se huomataan viimeistään tulityön jälkivartioinnissa ja vältytään vahingolta. ” Erityisen tärkeää hänen mielestään on riittävän pitkä jälkivartiointiaika ja sen huolellinen toteuttaminen. ”Tulityöstandardeissa on jalkivartioinnille on määritelty ainoastaan minimiaika, mutta vaativissa kohteissa luvanmyöntäjän pitää määritellä riiittävän pitkä aika. Kattotulityöt ovat pääasiassa sellaisia. Puurakenteisessa rakennuksessa pitäisi rakennuksen omistajan tai isännöitsijän huolehtia riittävän pitkästä jälkivartioinnista. Hyvien käytäntöjen mukaan se on vähintään neljä tuntia ja tarkkailuaika kolme tuntia Tarkkailuaikaa ei ole määritelty standardissa, mutta sitä on harkittava, kun standardia päivitetään”, Mikko Parikka sanoo.

Päiväkodin katolla riehuneen tulipalon jälkiä kuvattuna viereisen kerrostalon parvekkeelta.

1/2021 Pelastustieto 41

T U L I T YÖ T

Tulityökoulutuksessa kohtaat liekin turvallisesti Tulityökoulutus uudistui ja siirtyi osittain verkkoon vuodenvaihteessa. Miksi osittain, miksi ei kokonaan? Miksi osa järjestetään yhä lähiopetuksena? Ratkaisulle on vahvat perustelut, sanoo pedagogiikan asiantuntija, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön koulutussuunnittelija Rita Hiltunen. ”Kun tavoitellaan toimintakykyä aidoissa tilanteissa, on verkkokoulutuksella haastavaa saavuttaa vastaavia oppimistuloksia kuin lähikoulutuksessa. Lähiopetus tukee analysoinnin taitojen lisäksi psykologisten tekijöiden käsittelyä kuten uskallusta lähestyä ja sammuttaa elävä tuli”, Hiltunen toteaa.

Lähikoulutuksen vahvuudet ovat ennen kaikkea vertaisoppimisessa sekä käytännön harjoittelussa. ”Verkko-opiskelu tuo kyllä paljon etuja opiskeluun, jos osaamisvaatimuksissa liikutaan asioiden muistamisen ja ymmärtämisen tasolla. Kun edellytetään asian syvempää osaamista, lähikoulutusta on erittäin haastavaa korvata täysin ilman, että tingitään koulutuksen laadusta.”

Lähiopetuksessa myös varmistetaan kurssilaisen henkilöllisyys. Verkossa edes vahva tunnistautuminen ei takaa, että kurssilainen on suorittanut koulutuksen itse.

”SPEKin koulutusjärjestelmässä kaikki osoittavat osaamisensa paikan päällä loppukokeessa.”

MENETELMÄ

Turvallisuutta siveltämällä Suurimmat riskit katto- ja vedeneristysalan töissä löytyvät yksityiskohdista, kuten läpivienneistä ja kynnyksistä. Myös reuna- ja seinärakenteiden liitokset ovat riskialttiita kohtia. Sen sijaan turvallista on asentaa nestekaasupolttimella tasaista kattopintaa, kun huomioidaan etäisyydet ja ympäristö.

Riskejä pystytään myös vähentämään valitsemalla näihin kohtiin turvallisempi menetelmä. Vaihtoehtoina ovat muun muassa itseliimau­tuvat, ruiskutettavat tai si-

42 Pelastustieto 1/2021

veltävät tuotteet, jotka sopivat yhteen muun rakenteen kanssa. Sellaisia löytyy sekä yksi- että kaksikomponenttiratkaisuina ja ne kovettuvat usein hyvin nopeasti. ”Meillä on hyviä kokemuksia etenkin siveltävistä ratkaisuista, jolloin asentaja pystyy itse tekemään työn riskikohtiin muun eristystyön yhteydessä. Silloin myös työaikaisten vesivahinkojen riskit vähenevät”, kertoo työmaakoordinaattori Timo Karttunen Nordic Waterproofing Oy:stä.

K YSY T U L I TÖ I S TÄ

Mikä tulityö?

• Kipinöitä, liekkiä tai muuta voimakasta lämpösäteilyä aiheuttavan laitteen käyttö esimerkiksi rakennustyömaalla on tulityötä.

• Tulitöitä tehdään myös remonttikohteissa, putkija viemäriverkostojen korjauksen yhteydessä sekä ajoneuvojen kunnostamisessa.

• Tulitöihin liittyy aina tulipalon vaara, ja niiden tekemiseen

vaaditaan yleensä tulityölupa sekä voimassa oleva tulityöpätevyys. Vaatimukset kannattaa tarkistaa vakuutusyhtiöstä ennen työn aloitusta.

Voit lähettää meille tulitöihin liittyviä kysymyksiä osoitteeseen toimitus@ pelastustieto.fi. Etsimme oikeat asiantuntijat vastaamaan niihin.

H I S TO R I A

Tulitöistä 30 vuotta sitten ”Aina kun avaan tämän ammattilehden uuden numeron, tulee vastaan hitsauksesta tai muista tulitöistä tai kattotöiden tulitöistä aiheutuneen tulipalon ja sen sammuttamisen kuvaus. Useimmiten nämä vahingot ovat todella suurvahinkoja. Tilapäisellä tulityöpaikalla tämä johtuu siitä, että palo voi kipinästä syttyä paloksi useiden tuntien kuluttua tulitöistä. Kattotöiden tulitöiden yhteydessä syntyneiden palojen sammuttaminen on puolestaan usein vaikeaa. Kaikkien eri osapuolten tulee suhtautua erittäin vakavasti tähän ongelmaan sekä jakaa tietoa ja valistusta.”

Puheenjohtaja Heikki Tenhunen Suomen Paloinsinööriyhdistys ry. Palontorjunta 9/90.

149 A J A N KO H TA I N E N L U K U

tulitöistä aiheutunutta tulipaloa ajalla 1.1.–31.12.2020.

T U L I T YÖ TO I M I K U N TA

Työturvallisuuden huolehtija Finanssiala, Kattoliitto, Rakennusliitto, Suomen Palopäällystöliitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Painavia tahoja, jotka vaikuttavat yhteisessä toimikunnassa tulityöturvallisuuden lisäämiseksi.

Puheenjohtaja Mikko Parikan mielestä tulityötoimikunnan tärkeimpiä tehtäviä on työturvallisuuden tason valvominen ja se, että koulutusjärjestelmät, säädökset ja standardit tukevat turvallisuutta. ”Siihen ei liity mitään kaupallisia intressejä, turvallisuus on sen tärkein tehtävä. Alatehtäviä on vakuutusyhtiöiden ja muiden sääntöjen seuraaminen ja ohjaaminen. Autamme myös kehittämään turvallisuutta koskevia standardeja eri tavoin”, Parikka kertoo.

Stora Enson palo- ja suojelupäällikkö Parikka on johtanut toimikuntaa vuodesta 2018. Esimerkiksi haastavimmista tehtävistä hän nostaa niin sanotun tavallisen tulityön ja kattotulityön koulutuksen yhdistämisen. ”Tehtiin tosi paljon töitä, että saatiin hyvä ratkaisu koulutusmateriaaleihin ja aineistoihin, niin että koulutuksissa tulee molempia asioita huomioitua.”

Tulityötoimikunnan asettaa SPEKin hallitus.

(Toimenpidetilasto Pronto)

1/2021 Pelastustieto 43

T U L I T YÖ T

Alkusammutus pelasti Rakenteilla olevassa kymmenkerroksissa liike- ja asuinrakennuksessa syttyi helmikuun alussa tulipalo katolla tehtävien tulitöiden seurauksena.

Teksti: Esa Aalto · Kuva: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

E

spoon Tapiolassa sijaitsevalla työmaalla osattiin toimia kuitenkin oikein, sillä tulityöntekijän alkusammutuksen ansiosta vältyttiin suuremmilta vahingoilta. ”Nyt on piru merrassa, katto palaa”, ilmoitti vesikattoalueen vastaava mestari rakennusta urakoivan Fira Oy:n vastaavalle työnjohtajalle Pekka Kavénille.

Korkean rakennuksen katolla tehtiin viimeisiä tulitöitä keskellä päivää helmikuun alussa. Vesieritystöissä tehtiin ilmanvaihtohormin ylösnostoja ja teräksisten ulospuhalluslaitteiden rakenteiden seinämään kiinnitettiin kuumentamalla bitumikermikatetta. ”Kovalla pakkasella tulitöitä piti tehdä normaalia pidempään ja se saattoi aiheuttaa kuumenemisen niin, että tuli pääsi etenemään kotelossa”, Kavén pohtii.

Kokenut tulitöiden tekijä tunsi kotelomaisen rakenteen. Hän osasi myös seurata tulityön edistymistä ja huomasi nopeasti syttymisen. Hän ehti hengittää savukaasuja ja sammutusjauhetta, mutta pääsi ensihoitajien tarkistuksen jälkeen

32 Pelastustieto 2/2021

palaamaan töihinsä. Alkusammutukseen tuli nopeasti mukaan myös muita katolla työskennelleitä. ”Tulitöiden tekijä varasi itse viisi jauhesammutinta, kun kaksi olisi ollut minimivaatimus. Työntekijä vältti omalla toiminnallaan suuremmat vahingot, vaikka tapahtunut kolahtikin hänen ammattiylpeyteensä”, Kavén sanoo Hänen mukaansa tapahtuneessa selvitään töineen noin kymmenen tuhannen

euron vahingoilla. Suurimmat vahingot aiheutuivat siitä, kun rakenteita jouduttiin avaamaan mahdollisten palopesäkkeiden takia, joita paikannettiin lämpökameralla. Töitä ei jouduttu keskeyttämään.

Työmaalla annetaan tulityölupa viikoksi tietylle alueelle ja tietylle henkilölle. Työntekijä nimeää itselleen myös tulityövartijan. ”Jälkivartiointia tehdään tällaisissa töissä kaksi tuntia ja sen pitää sisältyä työaikaan.”

KUIVANOUSU MYÖS TYÖNAIKAISEKSI

Tulitöiden tekijä varasi itse viisi jauhesammutinta, kun kaksi olisi ollut minimi.

Palomestari Raimo Rasijeff Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta johti pelastustoimia, kun kaikkiaan toistakymmentä yksikköä hälytettiin kohteeseen sekä hänen omalta laitokseltaan että Helsingin pelastuslaitokselta. ”Onneksi alkusammutus oli tehty mallikkaasti, joten vaarallinen tilanne saatiin nopeasti hallintaan.”

Palava kohde oli kymmenien metrien korkeudessa. Puomitikasautoa ei saatu riittävän lähelle rakennusta työmaan ja

Tulitöistä alkanut kattopalo taltutettiin onnistuneesti alkusammutuksella.

Palomiehet pääsivät purkamaan rakenteita sen jälkeen, kun kermikerros oli saatu poistettua.

lumitilanteen vuoksi. Perusselvitys tehtiin rakennuksen viereen ja letkut siirrettiin katolle työmaanosturilla. Myös työmaan hissiä käytettiin kaluston viemiseksi ylös. ”Koska alkusammutus oli ollut tehokasta, päätin, että yritämme taltuttaa jäljellä olevat palopesäkkeet jauhe- ja nestesammuttimilla”, Rasijeff kertoo. ”Jos vettä olisi pitänyt laskea rakenteisiin, vesivahingot olisivat olleet mittavat.

Näin säästettiin myös kustannuksissa.”

Rasijeff sai työnjohtajalta tiedot rakenteista, jonka perusteella hän päätti sammutustaktiikan. ”Betonisen yläpohjan takia käsisammutuskalustolla voitiin edetä ja avata samalla rakenteita. Huovan avaaminen oli työlästä, koska se piti tehdä käsin.

Sahalla päästiin purkamaan rakenteita sen jälkeen, kun kermikerros oli saatu poistettua.” ”Tällaisessa korkeassa rakennuksessa on myös kuivanousut, joihin voidaan maan tasolla liittää letkut kiinni. Sen avulla vettä voidaan syöttää ylös. Tässä sellainen ei ollut vielä valmis eikä sitä

voitu hyödyntää. Sellainen olisikin hyvä saada käyttöön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta se olisi pelastustyöntekijöiden käytettävissä”, Rasijeff sanoo.

Vastaava työnjohtaja Pekka Kavén sanookin, että jatkossa hän aikoo johtamillaan työmailla huolehtia siitä, että työnaikainen kuivanousuputki on käytettävissä.

PAREMPAAN ON MENTY

Tulityökouluttajien kouluttajanakin toiminut Raimo Rasijeff sanoo, että tulityökäytänteet ovat vuosikymmenten aikaan parantuneet huomattavasti. ”Yli 200000 euron suurpalovahinkojen määrä on vähentynyt merkittävästi sen jälkeen, kun tulityökoulutus aloitettiin.” ”Vahinkoja sattuu valitettavasti päivittäin eikä niistä tyystin päästä eroon.

Alkusammutuksella suuremmat vahingot voidaan kuitenkin välttää.”

Hyvä ja koordinoitu koulutus sekä yhtenäiset vaatimukset ovat lisänneet tulitöiden laatua ja turvallista tekemistä.

”Tästä on huolehdittava myös jatkossa.

En tuomitse verkkokoulutusta, mutta käytännön sammutusharjoituksia pitää tehdä, koska parhaiten opitaan ja muistetaan itse tekemällä.”

Hän painottaa myös tulityöluvan, työmaan vaarojen kartoituksen sekä valvonnan merkitystä työmailla. ”Pohjoismaissa on järjestöjen sopimat yhteneväiset koulutusohjelmat ja lupakäytännöt. Tulityökortin saamiseksi vaaditaan perusteellinen koulutus, mutta kaikkialla lupa- ja koulutuskäytännöt eivät ole samanlaiset. Meillekin tullaan tekemään töitä muualta. Valvonnan ja tulityöpaikalla ennalta vaadittavien turvatoimien merkitys korostuu, jotta työt tulevat tehdyiksi turvallisesti, yritysten ja vakuutusyhtiöiden tulityöohjeiden sekä lakien mukaan.” ”Vakuutusyhtiöt voivat evätä korvauksen joko osittain tai kokonaan, jos ohjeita ja määräyksiä ei ole noudatettu. Kaikki eivät välttämättä vakuuta omistamiaan kohteita, tällaisia ovat esimerkiksi julkisyhteisöt, kuten kunnat tai valtio,” Raimo Rasijeff huomauttaa.

2/2021 Pelastustieto 33

T U L I T YÖ T

Vakuutuksissa ja suojeluohjeissa on eroja K U VA : P I R K A N M A A N P E L AS T U S L A I TO S

Vakuutusyhtiöiden suojeluohjeet eivät ole villiintyneet, vaikka Finanssiala lopetti tulitöiden turvallisuusohjemallinsa julkaisemisen viime vuonna. Suojeluohjeissa on LähiTapiolan projektijohtaja Antti Määttäsen mukaan aina ollut yhtiökohtaisia eroja. ”Jokainen tuote voi olla erilainen. Jokaisen pitäisi tietää mitä on ostanut, mitä on vakuuttanut ja miltä on suojattu”, Määttänen kannustaa.

Linja on silti melko yhteneväinen, ja sille on syynsä yhteistyön historiassa. Määttänen kokee vakuutus-, finanssi- ja pelastusalan tehneen valtavan ponnistuksen ja saaneen hyviä tuloksia tulityöasialla. Käytännössä yksittäinen vakuutusyhtiö voi hyväksyä haluamansa tulityökoulutuksen ja suojeluohjeet. ”Näinhän vapaa kilpailu toimii. Mutta kenen etua ajaisi valita huonompi järjestelmä tai suojeluohjeet? Koska lopulta asiakkaat maksavat siitä korkeampina vakuutusmak-

suina, jos vahinkoja tapahtuu entistä enemmän.”

Finanssialan turvallisuusohjemallin Antti Määttänen näki sinänsä hyvänä. ”Toisaalta on poliittisesti päätetty, että

tämä on vapaan kilpailun alla olevaa toimintaa. Jos tämä olisi lainsäätäjälle joku haaste ja ongelma, silloin meille syntyisi laki, joka sanoisi, että yritysvakuutuksen suojeluohjeet ovat nämä.”

MENETELMÄ

LVI-töissä vältetään tulitöitä LVI- ja sähköasennustöissä etsitään vaihtoehtoisia työmenetelmiä tulitöiden vähentämiseksi. Lisäksi vaihtoehtoiset työmenetelmät vähentävät melua ja tapaturmariskiä. ”Ensisijaisesti etsitään sellaisia työmenetelmiä eivätkä ilmavaihto- ja sähköasentajat tee tulitöitä juuri ollenkaan”, sanoo työsuojeluvaltuutettu Pekka Hätönen Caverion Oy:stä. ”Ilmavaihtoasentajat katkaisevat työkohteena olevat kanavat sirkkelillä tai nakertajalla. Sähköasentajat puolestaan käyttävät sirkkeliä kaapelihyllyjen katkaisuun.”

Sen sijaan putkiasentajat joutuvat edelleen tekemään juotostöitä tai mahdollises-

34 Pelastustieto 2/2021

ti myös hitsaamista, mutta erilaiset puristeliitokset ovat yleistymässä. Sellainen on esimerkiksi komposiitti. ”Lisäksi esimerkiksi kulmahiomakoneen eli rälläkän käyttö on merkittävästi vähentynyt.”

Nykyään löytyy esimerkiksi kierretankojen katkaisemiseksi ja leikkaamiseksi oikein hyviä vaihtoehtoja. ”Niillä voidaan korvata juurikin ”rälläkän” käyttö”, Hätönen toteaa.

Vaihtoehtoisia työmenetelmiä tulitöille ovat muun muassa sirkkeli, puukko- ja vannesaha, nakertaja, leikkuri, puristeliitos, kierre- tai laippaliitos sekä geeli- tai valuhartsijatko.

K YSY T U L I TÖ I S TÄ

Kelpaako webinaarikoulutus?

Jos henkilö ei ole koskaan aiemmin suorittanut tulityökorttia, voiko hän osallistua webinaarina järjestetylle tulityökurssille?

Hyväksytäänkö webinaarikoulutus siis ensimmäiseksi koulutukseksi?

Lähtökohtaisesti tulityökoulutus on tarkoitettu lähiopetukseksi, jossa kouluttajan ja kurssilaisten vuorovaikutuksella on suuri merkitys turvallisen tulityöasenteen oppimisessa.

Näin korona-aikana halutaan tarjota muitakin vaihtoehtoja, joten tulityökoulutuksen teoriaosan voi toteuttaa toukokuun 2021 loppuun asti webinaarina. Kesto ja sisältö vastaavat lähi-

opetuksessa tapahtuvan teoriaopetuksen sisältöä – toteutusmuoto on vain erilainen. Webinaariin voi siis osallistua myös sellainen henkilö, joka suorittaa tulityöpätevyyttään ensimmäistä kertaa. Webinaarin teoriaopetuksen lisäksi kurssilaisen tulee osallistua sammutus- ja suojausharjoitukseen sekä tenttiin, jotka toteutetaan lähiopetuksena pienryhmissä alueellisten kokoontumisrajoitusten mukaisesti.

Voit lähettää tulitöihin liittyviä kysymyksiä tai tietoa kiinnostavista tapauksista osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi.

H I S TO R I A

Palontorjunnan menestystarina Vielä 1980-luvulla kolmasosa suurpaloista aiheutui hitsauksesta, polttoleikkauksesta tai muista tulitöistä. Tulityökoulutuksen ansiosta enää noin viisi prosentti suurpaloista aiheutuu tulitöistä. Tulityökoulutus aloitettiin 1988. Nyt Suomessa on lähes 400000 voimassa olevaa tulityöpätevyyttä. SPEKin entinen johtaja Matti Orrainen muistuttaa, että koulutus palvelee paloturvallisuutta laajemminkin. ”Koulutetut ovat saaneet peruskoulutuksen myös paloturvallisuuden kokonaisuudesta, eli ymmärtävät mitä paloturvallisuus on, miten tulipalo syttyy ja tietysti alkusammutuskoulutuksen.”

Orrainen muistelee, että ensimmäinen kurssi järjestettiin Tampereella nimellä hitsaajan palontorjuntakurssi. ”Silloin jo koulutetut saivat lompakkoon sopivan kortin todistukseksi, että olivat päteviä suorittamaan hitsausja laikkaleikkaustöitä tapauksissa, joissa palo- ja turvallisuusvaarat olivat ilmeisiä.”

Merkittävänä Orrainen pitää myös tulitöihin liittyvän pykälän lisäämistä pelastuslakiin, ja sitä, että tulityökoulutuskonsepti on ollut malli monelle muulle turvallisuusalan koulutukselle.

87.7 A J A N KO H TA I N E N L U K U

prosenttia tulitöihin liittyvistä alkusammutuksista joko rajoitti tai sammutti tulipalon kokonaan vuonna 2020.

Alkusammutusta yritettiin 106 vahingossa 149:stä.

A L A N TO I M I J A

Tulityötoimikuntaa kuunnellaan Kari Hakalan työnkuvat yhdistyivät kuin voisilmä puuroon muutama vuosi sitten. Hän toimii Areva Suomen turvallisuuspäällikkönä työmaalla, jolla tehtiin parhaimmillaan noin 700 luvanvaraista tulityötä viikossa. Samalla Hakala aloitteli SPEKin komiteassa, joka huolehtii tulitöiden turvallisuudesta. ”Ne käveli aika lailla käsi kädessä. Pysyi koko ajan hermolla siitä mitä tehdään ja missä tehdään. Nyt tulitöitä tehdään meillä vähemmän, kun työmaa alkaa olla valmis.”

Hän on toiminut tulityötoimikunnassa Palopäällystöliiton edustajana viitisen vuotta. Toimikunnan tehtävistä Hakala nostaa esiin koulutusuudistukset, joka tehtiin vuonna 2016 ja myös nyt vuodenvaihteessa. ”Aina kun uudistetaan, pitää pyrkiä siihen sykliin. Nyt piti ajatella, että pärjätään se viisi vuotta ja ajatella vähintään vuotta 2026. Nämä ovat isoja asioita.”

Koulutukseen liittyy myös laatupoikkeamiin puuttuminen. ”Siihen meillä on aika hyvä järjestelmä. Näemme, että jos puutumme asiaan, silloin on tapahtunut oikeasti jotain sellaista, mitä ei olisi pitänyt. Meillä on myös tavallaan valtaa sanoa, ja kommenttimme ovat hyvinkin arvostettuja.”

(Toimenpidetilasto Pronto) 2/2021 Pelastustieto 35

T U L I T YÖ T

Minuuteista ja yhdestä ikkunasta kiinni ”Yötä vasten se tuli”, muistelee päivystävänä palomestarina toiminut Mikko Hynninen.

Teksti: Jarkko Sorjonen · Kuva: Pohjois-Savon pelastuslaitos

L

eppävirralla syttyi uhkaava tulipalo helmikuun lopussa.

Palo alkoi harrastekäytössä olleessa tilassa autolle teh­ dyistä tulitöistä. Hynnisen arvion mukaan koko satojen neliöiden suuruisen rakennuksen syttyminen oli erittäin lähellä, mutta siltä vältyttiin osit­ tain hyvällä tuurilla.

Kello oli perjantai-iltana pari minuut­ tia vaille kymmenen, kun ensimmäinen hälytys tuli. Leppävirran sammutusyk­ sikkö oli paikalla kymmenessä minuu­ tissa. Sen lisäksi hälytettiin Hynninen ja Varkauden vakinainen paloasema. Sam­ muttajia oli yhteensä kahdeksan.

Hallin ikkunasta näki, että tila oli täynnä savua. Savusukellus alkupalo­ kohteeseen ja sammuttaminen olivat jo menossa, kun Hynninen tuli paikalle.

Palokunnalla oli tieto, että tiloissa on kaikkiaan 12 henkilöä. Hätäkeskus oli kehottanut kaikkia poistumaan, mutta varmuutta ei ollut, sillä hätäpuhelu oli katkaistu kesken. ”Kun ensimmäinen yksikkö tuli pai­ kalle, saatiin varma tieto, että sisällä ei ole ketään”, Hynninen kertoo.

Ensimmäisenä syttyi kertoman mu­ kaan auton ovipahvi. Tulitöitä tehnyt henkilö oli auton toisella puolella, kun havaitsi palon. Hän oli yrittänyt alkusam­ mutusta, mutta tilassa ei ollut toimivaa sammutinta. Jonkinlaisen viiveen jäl­ keen paikalta soitettiin hätäkeskukseen ja hallin nosto-ovi suljettiin.

40 Pelastustieto 3/2021

”Se oli tietysti hyvä asia palon kehitty­ misen kannalta, ettei se saanut riittävästi happea ja oli muuttunut selkeästi happi­ rajoitteiseksi paloksi.”

EI EHTINYT YLÄPOHJAAN

Henkilövahinkoja ei tullut. ”Ensihoito tuli paikalle, ja osa hen­ kilöistä ei meinannut suostua käymään siinä tarkastettavana. Saivat kuitenkin houkuteltua. Selvästi oli nokista naamaa ja muuta, ehdottomasti pitäisi tuollai­ sessa tilanteessa ymmärtää, että sinne savuiseen tilaan ei ole mitään asiaa. Nyt sinne oli vielä palattu porukalla yrittä­ mään sammutusta ja siirtelemään tava­ roita.”

Ensimmäisenä syttyi kertoman mukaan auton ovipahvi.

Tila kärsi mittavat palo- ja savuvahin­ got. Tuuria oli matkassa ainakin erään ikkunan kestävyyden sekä syttymistilan kattomateriaalin kanssa. Syttymistilaan päin ajoneuvojen läheisyydessä oli yksi kaksikerroksinen ikkuna, jonka toinen osa oli helähtänyt sammuttamisen tai palon voimasta alas. ”Jos se toinenkin ikkuna olisi mennyt rikki, sittenhän se ei olisi ollut enää hap­ pirajoitteinen palo ja saanut rajattomasti happea, lämpötilat olisivat päässeet nou­ semaan. Katossa oli ilmeisesti sementti­ kuitulevyä, joka oli syttymisalueella pu­donnut alas. Levyn alla laudoitus oli al­kanut hiiltyä, katonrajan valaisimet olivat palaneet tai valuneet alas.” ”Jos se olisi mennyt sinne yläpohjaan, niin sitten olisikin ollut vähän erilai­ set talkoot. Puhutaan arvioni mukaan oikeasti minuuteista, että se olisi päässyt sinne”, Hynninen arvioi.

Hynninen on miettinyt tapahtumaket­ jun aikajännettä. Palokunta oli paikalla kymmenessä minuutissa, ja sammut­ taminen alkoi parissa minuutissa. Sitä edelsi epäonnistunut alkusammutus­ yritys, muiden rakennuksessa olleiden hakeminen paikalle ja viivyttely hätäpu­ helun kanssa. ”Tilanne olisi ollut ihan eri, jos siellä olisi ollut toimintakykyinen sammutin ja sitä olisi voinut käyttää.”

Eli minuuteista ja yhdestä ikkunasta kiinni? ”Kyllä”, Mikko Hynninen vastaa.

Tila kärsi mittavat palo- ja savuvahingot.

3/2021 Pelastustieto 41

T U L I T YÖ T

Autosuojissa otetaan riskejä A R K I S TO K U VA : K I M M O K A I S TO

Tulitöiden tekeminen autosuojissa on hyvin riskialtista toimintaa. Huolella rakennettuja harrasteautoja on tuhoutunut useasti tulitöiden takia. Tilanteita on ollut etenkin yhteistalleilla. ”Kotivakuutukseen kuuluu asunnon piirissä oleva moottoriajoneuvo- tai irtaimistosuoja. Sillä onko autotalli asuinrakennuksessa kiinni vai ei, ei ole merkitystä. LähiTapiolan suojeluohjeen mukaan näissä tiloissa tulityöt on pääsääntöisesti kielletty tulitöiden korkean riskin johdosta muualla, kuin näihin tiloihin tehdyllä virallisella vakituisella tulityöpaikalla”, projektijohtaja Antti Määttänen kertoo.

Yhteistallit eivät hänen mukaansa kuulu kotivakuutuksen piiriin ja niissä pitää olla oma kiinteistövakuutus. ”Tällaiseen kiinteistöön on voitu sallia vakituinen tulityöpaikka, joka edellyttää myös kiinteistön omistajan hyväksyntää. Jos tu-

li tällaisessa kiinteistössä syttyy tulitöistä, korvaukseen sovelletaan lisäomavastuuta, mikä on kymmenen prosenttia vahingon määrästä, kuitenkin enintään 20000 euroa.

Tämä ohje kuten kaikki muutkin suojeluoh-

jeet on aina syytä käydä vakuutuksenottajan ja toiminnanharjoittajan kesken tarkkaan läpi”, Määttänen muistuttaa.

Suojeluohjeissa on myös yhtiökohtaisia eroja.

MENETELMÄ A R K I S TO K U VA : K I M M O K A I S TO

Autoa ei saa tuunata missä vain Lämmenneet ilmat saattavat houkutella kunnostamaan kesäautoa tai muuten vain tuunaamaan omaa menopeliä. Autoharrastajat eivät aina tunne toiminnan riskejä. ”Suuri osa paloista johtuu siitä, ettei ole huolehdittu suojauksista. Jos rälläköidään, pitää ympäristö suojata esimerkiksi erityisellä kipinäsuojakankaalla tai vaikka pellistä rakennetulla suojalla, jotta kipinät eivät pääse leviämään ja sytyttämään paloa, SPEKin kehittämispäällikkö Heli Hätönen vinkkaa.

Autotallit ovat vakuutusyhtiöiden ehdoissa yleensä kiellettyjä paikkoja hitsaukseen ja muihin tulitöihin. Tämä koskee myös sellaisia harrastajia, joilla on esimerkiksi työn puolesta tulityökortti. Kerrostalon varastot ja harrastustilatkaan eivät sovellu hommaan,

42 Pelastustieto 3/2021

sillä niitä ei ole suunniteltu palo- ja räjähdysvaaralliseen toimintaan.

Ulkotilat ovat usein helpompia, mutta siellä voi olla ruohikko- ja maastopalon vaara. Isompi hiekka- tai asvalttialue on hyvä, jos lähellä ei ole rakennuksia. Kipinät voivat lentää kymmeniä metrejä.

Aina pitää myös tarkastaa, mitä vakuutuksen suojelu- tai turvallisuusehdoissa on kerrottu tulitöiden turvallisesta tekemisestä. ”Vaikka autoharrastajalta ei tulityökorttia vaadittaisikaan, olisi syytä tunnistaa hitsaukseen liittyvät vaarat, varata tarpeeksi alkusammutuskalustoa ja harjoitella sen käyttöä. Harrastajankin kannattaisi käydä tulityökoulutus, jos säännöllisemmin tuunaa autoa hitsaamalla tai muuten tulitöillä.”

K YSY T U L I TÖ I S TÄ

Kysy tulitöistä Ovatko ajoneuvoihin tehdyistä tulitöistä aiheutuneet tulipalot jotenkin erilaisia kuin muut autopalot? Onko niissä tiettyjä ominaispiirteitä tai yhdistäviä tekijöitä?

Yliopettaja Ismo Huttu ja erikoistutkija Marko Hassinen Pelastusopistosta tietävät vastauksen. ”Erityispiirre on se, että tulitöissä auto on usein pajassa tai rakennuksen vieressä, eikä siirrettävissä, koska auto on remontissa ja usein pukilla. Joten syttyessään autopalo aiheuttaa usein myös

rakennuspalon, jos paloa ei saada heti alkusammutettua.

Tulityöt ovat usein hitsaustöitä ja palo syttyy alustan kautta – alustamassa tai kotelointi syttyy ja alkusammutus voi olla hankalaa. Kun palo on edennyt pitemmälle, sammutustoiminta ei eroa palokunnan kannalta oli se sitten syttynyt tulitöistä tai jostain muusta syystä.”

Voit lähettää tulitöihin liittyviä kysymyksiä tai tietoa kiinnostavista tapauksista osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi.

H I S TO R I A

Hitsaustulipaloja autokorjaamoissa

Hitsaustulipaloja autokorjaamoissa ja esimerkkejä. (Teknillisen korkeakoulun paloteknillinen luentosarja N:o 1, Helsinki 1948. Julkaistu Vakuutusosakeyhtiö Pohjolan lahjoitusrahaston kustannuksella)

17% A J A N KO H TA I N E N L U K U

tulityöpaloista vuonna 2020 syttyi ajoneuvon korjaamisesta. Vuonna 2019 ajoneuvon korjaamisesta aiheutuneita oli 13 prosenttia kaikista tulityö­ paloista.

A L A N TO I M I J A

Tulityökoulutusta espanjaksi Timo Nurmikarin tulityökouluttajan ura alkoi 2007, kun Botnian tehtaan turvallisuuspäällikkö Anssi Tuomikoski pyysi kouluttamaan Uruguayihin valmistuvan paperitehtaan kunnossapitohenkilöstöä. Palopäällystöliiton jäsenenä ja tulityökorttitoimikunnan puheenjohtajana Tuomikoski piti tärkeänä, että henkilöstö saa myös suomalaisen tulityökoulutuksen. Hän pyysi espanjan kielen taitoista Nurmikaria avukseen ja kääntämään koulutusaineiston. ”Palattuani Suomeen hakeuduin tulityökorttikoulutukseen ja aloin kouluttaa yritysten henkilöstöä.

Hyödynsin kielitaitoani ja koulutin Suomeen töihin tulleita ulkomaalaisia työntekijöitä.”

Nurmikari käänsi SPEKin toimeksiannosta uusitun tulityökorttikoulutuksen täysversion espanjaksi ja palasi sillä kouluttamaan Stora Enson paperitehtaiden työntekijöitä Uruguayissa vuosina 2011–2012. ”Työntekijät arvostivat saamaansa koulutusta. Henkilökortin ohella he kantoivat kaulallaan tulityökorttia.”

Viimeisen kurssin hän veti viime vuoden lopussa. Kolmen hengen kurssilla oli yksi osallistuja, joka osallistui jo viidettä kertaa. ”Hän sanoi osallistuneensa nyt parhaimmalle kurssille. Tähän oli hyvä päättää kouluttajan ura.”

(Toimenpidetilasto Pronto) 3/2021 Pelastustieto 43

T U L I T YÖ T

Jälkivartiointi ei tee autuaaksi Kolme museoitua telakkanosturia kurottaa kohti taivasta Aurajoen itärannalla.

Yksi niistä joutui ei-toivotun huomion kohteeksi maaliskuun lopussa, kun sen kopissa syttyi tulipalo.

Teksti ja kuva: Jarkko Sorjonen

N

ostureista huolehtii Forum Marinum -merikeskus. Kutsumanimeltään ”25-tonnisen” nivelpuominosturin puisessa kopissa on metalliset pariovet. ”Sinne oli murtauduttu useita kertoja talven aikana ja aina samalla tavalla.

Loppus keinot kesken, että miten se voidaan lukita. Vastaus oli hitsaamalla salvat kiinni niin, että niitä ei ilman rälläkkää tai jotain muuta työkalua saisi auki”, kertoo keskuksen huoltomestari ja työnjohtaja Pekka Mattila.

Oviin tehdystä tulityöstä jäi kipinä, joka sytytti palon. Se havaittiin viereisestä kerrostalosta tunteja työn jälkeen, ja pelastuslaitos hälytettiin paikalle.

Vahingot jäivät pieniksi, koska palo havaittiin ajoissa ja saatiin sammutettua, vaikka kymmenien metrien korkeudessa palava kohde oli haastava.

Mattila myöntää, että onnettomuuteen johtaneet syyt koettelevat mielikuvituksen rajoja. Joko maalinpoistoon käytetystä laikkakoneesta tai salpojen hitsauksesta oli päässyt kipinä pohjalevyyn tai eräänlaisen akselin laakerikomeroon, jota on vuosien mittaan rasvattu. ”Lattia siinä alla oli metallilevyä ja muuttunut sellaiseksi ruostepesäksi ja harsomaiseksi, jonka alla oli rasvaa ja pölyä näkymättömissä”.

Tulityön jälkivartiointi hoidettiin Mattilan mukaan asiaankuuluvasti.

Paikalle edellisestä tehtävästä irrottautunut palomestari Marko Virolainen muistuttaa, että pykälien mukainen

40 Pelastustieto 4–5/2021

jälkivartiointi ei ole autuaaksi tekevä varotoimi. ”Miten pitkään palo voi kyteä? Mikä sitä rajoittaa, jos puhumme palavasta materiaalista, hapesta ja lämmöstä? Sitähän ei rajoita aika. Sen takia tulitöiden turvallisuutta ei voida perustaa jälkivartiointiin, vaan se täytyy perustaa muihin seikkoihin”, Virolainen linjaa.

VETÄJÄ V EI PALANUT

Mattila muistaa menneiltä vuosilta toisenkin mielikuvituksen rajoja kutitelleen tulityötapauksen. Forum Marinumin yli sadan aluksen laivueeseen kuuluu vuonna 1891 rakennettu höyryhinaaja Vetäjä V, jonka pohjalevyjä korjattiin telakalla. Mattila toimi työn tilaajana ja valvojana.

Tulityön tekijäksi valittiin kaiken kokenut ja nähnyt mies, joka työskenteli aluksen ulkopuolella pohjan alla. ”Vanhan kattilan ja pilssin välinen tila on joitakin senttejä tai kymmeniä senttejä, mutta joka tapauksessa paikka, johon ei millään pääse kukaan käymään

Syyt koettelevat mielikuvituksen rajoja.

mitenkään niin kauan kuin alus on ehjä.

Myös pohjalevyn vaihto piti tehdä vain ja ainoastaan ulkopuolelta”, Mattila taustoittaa.

Hinaajan sisäpuolelle pilssiin vanhan kattilan alle oli kertynyt ilmeisesti vaseliinia tai erilaisia voiteluöljyjä, jotka syttyivät palamaan.

Tulityön tekijä toimi niin kuin pitikin, lopetti työt ja otti sammuttimen. ”Sammuttimesta ei tullutkaan mitään.

Otti toisen sammuttimen, siitäkään ei tullut mitään, otti kolmannen sammuttimen ja siitäkään ei tullut mitään”. ”Sitten hän huusi: NYT ON PAHA!” Mattilalla oli onneksi autossa pikkusammutin, jonka hän haki ja tuhautti palonalun hinaajan ulkopuolelta pienestä raosta sammuksiin. ”Sitten lähdin etsimään tulityöntekijää. Paikalle tuli telakan palokuntaa, työnjohtoa, sammutinta ja vesiletkua ja kaikennäköistä, mutta sitä miestä ei löytynyt mistään”.

Kulunvalvonnan mukaan hän oli yhä telakka-alueella, mutta missä? ”Loppujen lopuksi telakan työnjohtaja oli löytänyt kyseisen henkilön vessasta.

Hän istus vessanpöntöllä itkemässä, että nyt hän on polttanut laivan”.

Sekin selvisi, että sammuttimet olivat tyhjiä, koska niitä kuljettanut trukkikuski oli tuonut ne väärästä kasasta. ”Sammutinhuollon ulkopuolella oli kaksi lavaa: toisessa oli huolletut ja toisessa käytetyt eli huoltamattomat. Sitä en tiedä, mistä syystä tällainen virhe tapahtui”.

4–5/2021 Pelastustieto 41

T U L I T YÖ T

Mökeille ja veneille omat suojeluohjeensa K U V I T U S K U VA : K I M M O K A I S TO

Kesälomakausi lähestyy ja on hoppu kunnostaa veneitä sekä kesämokkejä. Kuluttajat eivät juuri etukäteen kysele, mitä töitä saa tehdä ja mitkä lasketaan tulitöiksi. ”Usein tapauskohtainen suojeluvähennys tulee yllätyksenä, jos vahinko sattuu. Yleensä korvataan vähintään puolet vahingosta”, kertoo tuotekehityspäällikkö Petri Parviainen Pohjantähti-vakuutusyhtiöstä.

Yhtiön suojeluohjeissa todetaan esimerkiksi: Tulitöitä ei saa tehdä veneessä tai vesi­skootterissa, niiden välittömässä läheisyydessä tai tilassa, jossa venettä tai vesiskootteria säilytetään... Jos tulityön tilapäinen tekeminen on välttämätöntä, alkusammutuskalustoksi on varattava vähintään kuuden (6) kilon A-B-C -teholuokan käsisammutin, sammutuspeite ja paineellinen vesiletku. Jos paineellista vesiletkua ei ole saatavilla, tulee varata 50 litraa vettä irtoastioihin. Syttyvät kohteet on suojattava ja syttyvä irtotavara on poistettava. Paikkaa on

vartioitava työn aikana ja sen jälkeen vähintään kahden tunnin ajan. ”Venekerhojen kommodorit yleensä valvovat hyvin, että vahinkoja ei satu. Säännökset voivat olla vakuutusyhtiötä tarkemmat.

Meidän vakuutuskannassa ei ole tulityövahinkoja veneille sattunut, mutta tiedän kokonaisten säilytyshallien tuhoutuneen. Tulitöinä teräsveneistä esimerkiksi poistetaan vanhoja maaleja tai asennetaan keulapotkuria.”

MENETELMÄ

Tulityö restauroinnissa Vanhojen rakennuskohteiden restauroinneissa joudutaan joskus myös tekemään tulitöitä. ”Niitä tehdään kuitenkin aika harvoin. Haemme tulityölupia nelisen kertaa vuodessa”, vanhojen rakennusten restaurointia, konservointia ja korjausrakentamista tekevän Restart Oy:n Lauri Leppänen kertoo.

Parhaillaan yritys tekee korjaustöitä Turun linnassa, jossa tulitöitä tehdään poikkeuksellisen paljon. ”Vesikattoa paikataan tinaamalla ja rälläkällä tai puukkosahalla leikataan rautaosia.

Tulityölupa haetaan kiinteistön

42 Pelastustieto 4–5/2021

edustajalta ja sieltä paikalle tulee myös tulityövartija. Varalla on vaadittavat kaksi 12 kilon käsisammutinta.

Turun linnassa on myös oma alkusammutuskalusto. ”Vanhoissa kohteissa pitää ennakoida paremmin, ettei vahinkoja pääse syntymään.” ”Tulitöitä tekevät tulityökorttikoulutuksen käyneet henkilöt. Heidän pitää myös ymmärtää restaurointia. Me koulutamme heidät tarpeen vaatiessa.

Historiallisessa kohteessa pitää muistaa, ettei töiden kanssa saa kiirehtiä ja tulityö pitää tehdä huolellisesti”, Lauri Leppänen sanoo.

Mökeillä harrastetaan usein samoja asioita hitsauksineen kuin omakotitaloissa.

Mökeillekin on omat suojeluohjeensa, jos tilapäiset tulityöt ovat välttämättömiä.

Parviaisen mukaan oma lukunsa ovat esimerkiksi jäätyneitä putkia kuumailmapuhaltimilla ja kaasupolttimilla sulattavat. Ei ajatella, että kupariputki kulkee rutikuivan seinän sisällä, jossa eristeenä mahdollisesti oleva sahanpuru syttyy herkästi.

K YSY T U L I TÖ I S TÄ

Tulitöitä ilman tulityövartijaa?

Tilapäisissä tulitöissä vaaditaan yleensä aina tulityövartija, mutta miksi katto- ja vedeneristystöissä voi kuitenkin tehdä tulitöitä ilman vartijaa?

Kuten kaikissa tilapäisissä, myös katto- ja vedeneristysalan tulitöissä tulityövartiointi tehdään vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin perusteella. Mikäli katto- ja vedeneristysalan tulitöissä eristettävät tai niiden läheisyydessä olevat rakenteet ovat syttymättömiä, eikä rakenteessa ole ontelotiloja tai tuuletusvälejä, tulityöntekijä voi tällöin tehdä tuli-

työn aikaisen tulityövartioinnin itse oman tulityöpaikkansa osalta. Tällöin tulityöympäristö on siis todettu niin turvalliseksi, ettei syttymävaaraa pitäisi olla eikä erillistä työnaikaista tulityövartijaa tarvita.

Olennaista on siis nimenomaan työskentelykohteen rakenteiden ja niiden syttymisherkkyyden tunnistaminen. Tulityöluvassa kerrotaan, miten tulityövartiointi toteutetaan käytännössä.

Voit lähettää tulitöihin liittyviä kysymyksiä tai tietoa kiinnostavista tapauksista osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi

H I S TO R I A

Palovartija poistui paikalta Sally Albatrossin melkein kokonaan tuhonnut tulipalo Finn­bodan telakalla Ruotsissa 9.1.1990 alkoi tulitöistä. Alus oli nostettu kuivatelakalle huoltoa varten.

Remonttimiehet käyttivät autokantta työtilanaan. Palo oli alkanut polttoleik­ kauksesta aiheutuneista roiskeista. Palovartija ei jäänyt riittävän pitkäksi ajaksi vahtimaan, vaan poistui paikalta työn loputtua. Palo sai muhia pitkään.

Myös alkusammutus epäonnistui.

Laivan autokannella ollut palokuorma ja veto-olosuhteet tarjosivat parhaan mahdollisen yhdistelmän palolle levitä nopeasti. Sammuttajat olivat koko ajan as-

keleen jäljessä. Savusukeltajien hyökkäyksille sisään oli niukasti edes teoreettisia kulkuväyliä ja sammutusaluksetkin jäivät katveeseen. Syttymiskohta oli vesirajan tuntumassa. Alus tuhoutui romutuskuntoon konehuonekerroksesta ylöspäin.

Lue koko Palontorjunta 1/1990:n artikkeli: pelastustieto.fi/arkistojuttu

731 A J A N KO H TA I N E N L U K U

kurssinjohtajaa, jotka antavat tulitöiden turvallisuuskoulutusta. Kurssinjohtajat kouluttaa Suomen Palo­ päällystöliitto.

A L A N TO I M I J A

Laivat rakennetaan turvallisesti Jouni Janhunen työskentelee palopäällikkönä Helsinki Shipyard Oy:llä ja on myös tulityökouluttaja. ”Olin 2006 ensimmäistä kertaa kurssinjohtajakoulutuksessa.”

Telakan palopäällikölle laivojen rakentamisenaikainen paloturvallisuus on tärkeää ja läheistä. ”Laivanrakennus on pitkälti käsityötä, johon liittyy paljon kuumatyöstämistä. Me annamme henkilöstöllemme tulityökorttiin oikeuttavan koulutuksen. Myös yhteistyökumppanimme voivat osallistua samaan koulutukseen.”

Telakalla on vakiintuneet työskentelytavat. Siellä toimitaan hänen mukaansa hyvin pitkään vakituisella tulityöpaikalla, kunnes esimerkiksi polttoaineet tai alueiden valmius sen estää. ”Kaikki tulityöt vaativat tulityökortin ja telakan palomiehet myöntävät tulityöluvan tilapäisellä tulityöpaikalla.”

Janhunen pitää tulityökorttikoulutusta ehdottoman tärkeänä osana telakan turvallisuutta. ”Oman turvallisuusperehdytyksemme lisäksi”, hän sanoo. ”Tulityöntekijöillä on tieto riskeistä. He osaavat arvioida ja toimia sen mukaisesti. Myös telakan päätoiminen palokunta on jatkuvassa valmiudessa.

(Lähde: SPEKin turvallisuuskorttirekisteri)

4–5/2021 Pelastustieto 43

T U L I T YÖ T

Se tavallinen tarina Katolla tehtiin tulitöitä. Myöhemmin asukas kuuli outoa ääntä kodissaan ja huomasi porrashuoneen ikkunasta katon olevan tulessa.

Paikalla tarvittiin palokuntaa. Näin alkoi valitettavan tavallinen tarina.

Teksti: Esa Aalto · Kuva: Lassi Rinne

N

elikerroksisen kerrostalon katolla tehtiin korjaustöitä viime vuonna syyskuun 14. päivä. Kattohuopaa kiinnitettiin perinteiseen tapaan nestekaasupolttimella. Työnjohtajan mukaan kuumennettua kohtaa jälkivartioitiin pari tuntia. Siitä huolimatta tuli pääsi rakenteisiin ja paikalla tarvittiin palokuntaa.

Espoon Otaniemessä sijaitsevan talon ylimmän kerroksen asukas ihmetteli huoneistostaan kuuluvaa outoa ääntä. Ritinä ei antanut ulkoisia merkkejä, kuten savua.

Asukas poistui huoneistosta ja näki porrashuoneen ikkunasta, että katolla on tuli irti. Samassa hän soitti hätäkeskukseen.

Palosta tehtiin useita hätäilmoituksia.

Tulipalossa selvittiin aineellisilla va­ hingoilla eikä kukaan loukkaantunut palossa. Palo- ja vesivahinkojen takia asuinkelvottomaksi tuhoutui kymmenen asuntoa. Kaikki asukkaat evakuoitiin.

Yksiköt hälytettiin tehtävään puoli kuuden jälkeen iltapäivällä ja paikalta poistuttiin vajaat neljä tuntia myöhemmin.

tulta vastaan. Lopputuloksen kannalta tällä ei kuitenkaan ollut merkitystä.”

Rakennuksen vesikatto oli kahdessa eri tasossa. Ylimmän kerroksen asunto oli ylimmän katon alapuolella. Kattohuopaa oli kiinnitetty puurakenteisessa lisäosassa. Vaativaa tulityötä oli tehty sisäkulmassa, jolloin seinärakenne ja matalamman katon puurakenne olivat huputuksen alla syttyneet tuleen.

Kaikkiaan tehtävään hälytettiin kahdeksan sammutusyksikköä ja kaksi säiliöautoa sekä puomitikasautoa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen yksiköiden lisäksi tehtävään hälytettiin yksi yksikkö Keski-Uudeltamaalta ja kaksi Helsingistä.

Clas Tallberg on työuransa aikana ollut useamman kerran sammuttamassa tulitöistä alkunsa saanutta tulipaloa. ”Aika usein tulityövahinkoja sattuu sokkelitöissä. Rakennuksen alla on läpivientejä ja leca-harkkojen välissä olevat eristeet syttyvät palamaan.”

PIILORAOT PETOLLISIA

Hän pohtii kattohuovan kiinnittämiseen

HUPUN ALTA SAVUA

Päivystävänä palomestarina tehtävään hälytetty Clas Tallberg kertoo, että korjauksessa oleva kerrostalo oli osittain huputettu. Sen alta tuprusi hieman savua. ”Tilannetta alettiin tiedustella. Kenties olisi nopeamminkin voitu tehdä selvitys katolla ja saada aikaiseksi ylivoima 48 Pelastustieto 6/2021

Kuului ritinä, ei näkynyt savua.

jotakin vaihtoehtoista menetelmää. ”Polttamalla kiinnittäminen taitaa olla tosin ainut vaihtoehto.” ”Tulitöitä ympäröivän rakenteen pi­ täisi olla avoin, jotta mahdolliset vaaratilanteet huomattaisiin nopeasti. Tässä kohteessa oli puuseinä ja mahdollisesti julkisivun laudoituksen alle oli yritetty kiinnittää huopaa. Tuuletusraossa olevat pöly ja lika syttyvät helposti palamaan.

Piiloraot ovat myös petollisia tulitöissä.

Tässäkin kohde oli haastava, koska kattohuopaa kiinnitettiin katon sisäkulmaan kahdelle eri seinärakenteelle. Silloin saatetaan polttaa huopaa jopa varmuuden vuoksi, jotta pinta saadaan tarttumaan ja kate tulee suojattua kosteudelta.” ”Käsittääkseni tulityö oli aloitettu täs­tä hankalimmasta kohdasta. Näin jäl­kivartiointiinkin oli jäänyt enemmän aikaa.”

Paikalla oli sammutustöiden aikana myös urakoitsijan työntekijöitä. ”Epäselväksi jäi, olivatko he olleet paikalla jälkivalvontaa tekemässä, mutta sammuttamaan he eivät pystyneet.

Ka­tolla oli myös useita kaasupulloja, joita työntekijät olivat alkaneet siirtää nopeasti pois tulen alta.”

Tallberg huomasi myös, että tulityöpaikalla oli alkusammuttimia. ”Tuntuu siltä, ettei tällaisia pystytä millään välttämään. Rakennusliikkeiden pitäisi vain kehittää entisestäänkin omaa tulityötoimintaansa”, Clas Tallberg sanoo.

6/2021 Pelastustieto 49

T U L I T YÖ T

Tulityösuunnitelman voi tehdä sähköisesti ja jakaa helposti Suomessa tehdään vuosittain miljoonia tulitöitä, joista jokaisen taustalla vaikuttaa tulityösuunnitelma. Suunnitelmassa käydään läpi muun muassa kohteen erityispiirteet, toimenpiteet vahinkojen torjumiseksi sekä nimetään vastuuhenkilöt. ”Hyvä tulityösuunnitelma tuottaa hyviä tulityölupia ja täten parantaa tulitöiden turvallisuutta”, kiteyttää Palopäällystöliiton koulutuspäällikkö Mikko Poutala.

SUUNNITELMA ERI ASIA KUIN LUPA Tulityösuunnitelma voi mennä sekaisin tulityöluvan kanssa – kyse kun on kahdesta saman prosessin eritasoisesta dokumentista. Lupa tarkastelee yksittäisen tulityön vaatimia turvatoimia, suunnitelma pitää sisällään yleiset pelisäännöt. ”Tulityöluvan tekemisessä on huomioitava tulityösuunnitelma, eikä näiden välillä saa olla ristiriitoja”, Poutala linjaa.

Tulityösuunnitelman laatimiseen on tarjolla ilmainen verkkopalvelu Tulsu.fi. Sähköinen suunnitelma ohjaa tekijää huomioimaan olennaisia seikkoja. ”Sähköinen tulityösuunnitelma on myös helpompi hallita, sillä sen pystyy jakamaan

PDF-dokumenttina eri osapuolille. Suunnitelman laadinta on helppoa, mutta se myös auttaa tekijää tunnistamaan tulitöiden turvallisuutta lisääviä tekijöitä”.

Jarkko Sorjonen

MENETELMÄ

Pistosuihkuputki antaa peliaikaa

Vasemmalla pistosuihkuputki, oikealla pistojauheputki. Kuva: Ismo Huttu.

50 Pelastustieto 6/2021

Pistosuihkuputki on alun perin kehitetty ontelopalojen, kuten kattojen yläpohjien, sammuttamiseen. Viime vuosina sen käyttö on laajentunut täydentävien sammutusmenetelmien kehittämisen myötä.

Pistosuihkuputki on toimiva ratkaisu tilanteissa, joissa palopaikkaan ei pääse tai sinne ei voi mennä. Esimerkiksi kattopaloissa sammutetta, eli vettä tai jauhetta suihkutetaan palavaan tilaan pistosuihkuputkella reiästä, joka on porattu katon päätyyn tai lappeeseen. ”Rakennuspalossa ei välttämättä tarvitse vaarantaa savusukeltajaa, vaan voi auttaa tilannetta ulkokautta. Jos paikalla ei ole savusukelluskelpoisia, pistosuihkuputkella

paloa voidaan rajoittaa, kunnes ratsuväki saapuu paikalle”, Pelastusopiston yliopettaja Ismo Huttu kuvailee.

Tällaisia tilanteita voi tulla esimerkiksi­ harva-alueilla kevyt- tai hybridiyksiköille.

Työkalusta voi olla hyötyä myös ajoneuvopaloissa, kun paloa voidaan sammuttaa konepeltiin tehdyn reiän kautta.

Pistosuihkuputkissa on eri tarkoituksiin erilaisia kärkiä, kuten hyökkäävä ja rajoittava.

Hyökkäävässä putkessa kärjestä tuleva suihku on kapea ja sillä on suhteellisen hyvä kantama. Rajoittava suihku puolestaan on viuhkamainen ja laajalle alueelle levittyvä, mutta se ei kanna kovin kauas.

K YSY T U L I TÖ I S TÄ

Tulityövartija tarvitaan Miksi tulitöissä tarvitaan erillinen tulityövartija?

Tulityövartijan tekee tarpeelliseksi se, ettei itse tulityöntekijällä ole mahdollisuutta tarkkailla ympäristöään työn aikana. Tulitöistä tuli voi levitä kuljettumalla, johtumalla tai säteilemällä kaukana itse työstettävästä kohteesta. Jois-

sain tilanteissa tulityö voi vaatia useampaa tulityövartijaa. On tärkeää muistaa, että tulityönvartija osaa työn keskeyttämisen lisäksi käyttää alkusammuttimia ja tehdä hätäilmoituksen vaaratilanteessa.

Voit lähettää tulitöihin liittyviä kysymyksiä tai tietoa kiinnostavista tapauksista osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi.

H I S TO R I A

Riskinarviointi petti Hitsauksesta syttynyt öljysäiliöpalo synnytti uhkatilanteen Naantalin erikoisjalostamolla lokakuussa 2007. Alun perin laivojen painovesien vastaanottosäiliöiksi tehdyillä öljysäiliöillä tehtiin huoltotöitä. Vuonna 1972 rakennetut säiliöt ovat tilavuudeltaan 5000 kuutiota ja niiden kaasutilat on yhdistetty kulkusillan alle asennetulla yhdysputkella.

Toisessa säiliössä oli tehty jo muutama kuukausi huoltotöitä, ja se oli erotettu ”sokeoimalla” huollon ajaksi muusta toiminnasta. Tulityölupaa myönnettäessä sovittiin urakoitsijan kanssa suullisesti siitä, että ”tehdään vain pulttitöitä.” Kun urakoitsija sai ”yllättäen” käyttöönsä nosturin, urakoitsijan työnjohtaja antoi työpa-

rille suullisen luvan aloittaa nosturin korista kannakkeiden hitsaustyö eikä urakoitsija informoinut asiassa työluvan myöntäjää, jotta tilannetta olisi voitu arvioida uudelleen.

Hitsaaja oli saanut hitsattua ensimmäisen pystysauman, kun hän kuuli ”jylinää” ja luuli korin laskevan. Se ei laskenut, vaan hitsauskohteena oleva säiliö nousi räjähdyksen voimasta kymmeniä senttejä.

Tilanne pääsi syntymään, koska riskinarviointi tulityölupaa myönnettäessä tehtiin huolimattomasti. Ketju petti, kun toimittiin vastoin sääntöjä. Tapahtuneen jälkeen tulityöluvasta oli lupa sopia yksinomaan kirjallisesti.

Tapahtuneesta kerrottiin Pelastustiedossa 10/2007.

100 A J A N KO H TA I N E N L U K U

tulitöistä aiheutunutta tulipaloa Suomessa vuonna 2021.

(Kirjattu toimenpidetilasto

A L A N TO I M I J A

Huolellisuus tärkeää Palomestari Raimo Rasijeff kiinnostui tulitöiden turvallisuudesta 30 vuotta sitten, kun paloesimiehenä Espoon palolaitoksella työskennellessään hänet pyydettiin vetämään sammutusharjoitusta AGA:n kaasutehtaalle osana hitsaajien tulityökoulutusta. ”Myöhemmin osallistuin Pohjola-vakuutuksen järjestämälle tulityökurssille, jossa alan uranuurtaja Viljami Vuorela toimi kouluttajana.”

Siitä Rasijeff alkoi itsekin kouluttajaksi apunaan kymmenen sentin mappipaketti. ”Siitä ovat aineistot ja tekniikka kehittyneet. Ensin tulivat romput ja sen jälkeen sähköiset materiaalit.”

SPEK ja Palopäällystöliitto pyysivät häntä kouluttajien kouluttajaksi, ja siitä asti hän on ollut mukana, kun koulutusversioita on uudistettu. Viimeisin tehtiin tänä vuonna. ”Satoja kursseja ja muutamia tuhansia oppilaita on tullut opetettua.

Omalla toiminnalla on voinut estää vahinkoja. Siitä on hyvä mieli.”

Koulutusta ei anneta pelkästään tulitöiden tekijöille, vaan myös luvan myöntäjiä on koulutettu. ”Yhä enemmän tarvitaan työmailla huolellisuutta. Siinä auttavat ohjeiden noudattaminen ja opetetulla tavalla toiminen. Koko ajan pitää pohtia, onko suojaustaso riittävä ja pitääkö jälkivartiointia pidentää.”

PRONTOon 12.8.2021 mennessä)

6/2021 Pelastustieto 51

T U L I T YÖ T

Kipinä luurasi pitkään piilossa Heinäkuun helteinen tiistai kääntyi jo ehtoon puolelle, kun hankasalmelaisen palvelutalon pääty savusi, rätisi ja liekehti. Paloilmoittimen voimakas ääni kiiri lähistölle ja hälytti naapurustoon.

Väki kiirehti paikalle alkusammutukseen käsisammuttimin ja puutarhaletkuin..

Teksti: Jarkko Sorjonen · Kuvat: Keski-Suomen pelastuslaitos

”S

e hillitsi paloa niin, että ei siinä palokunnan tarvinnut enää hirveästi vettä ruiskia, mitä nyt jonkun verran sinne missä niitä pesäkkeitä oli”, kertoo päivystävänä palomestarina toiminut Pentti Partanen.

Pelastuslaitos sai automaattisen ilmoituksen rakennuspalosta iltaseitsemän jälkeen. Paikalle hälytettiin kaikkiaan 20 pelastuslaitoksen yksikköä, joista osa käännytettiin tilanteen rauhoittuessa takaisin. Partanen lähti paikalle Jyväskylästä, sai matkan varrella tietoja tilanteen kehittymisestä ja pystyi antamaan lisäohjeita. ”Kaikkihan päättyi hyvin. Evakuointi saatiin käyntiin kaiken varalta, kun se palo levisi ullakkotilaan heti alkuvaiheessa. Oli mahdollista, että voi tulla pian pahempaakin jälkeä”, Partanen muistelee.

Palvelutalo on ikäihmisten tehostetun palveluasumisen yksikkö. Sen kaikki 19 asukasta evakuoitiin – osa sängyillä ja pyörätuoleilla – lähistöllä sijaitsevan toisen palvelutalon tiloihin. Suurin osa pääsi seuraavana päivänä takaisin, loput jäivät toviksi evakkoon.

Palvelutalon päädyssä oli tehty paloa edeltävänä iltana laajennukseen liittyviä tulitöitä. Varastolaajennuksen sokkeliin sulatettiin nestekaasutoholla bitumi-

40 Pelastustieto 7/2021

kermikaistaa. Tulityöstä jäi kytemään kipinä. Se sytytti palon ilmeisesti ilmarakojen kautta palvelutalon ullakkotilaan. ”Siihen päädyttiin poliisin ja työnjohdon kanssa. Ei siinä oikein muita mahdollisuuksia ollut. Ei sitä jäljistä päätellen ainakaan ulkopuolinen ollut aiheuttanut”.

Partasen mukaan tulityön jälkivartiointi hoidettiin suunnitelman ja luvan mukaisesti, eikä kytöpalosta havaittu merkkejä tiistaina töiden jatkuessa iltapäivään asti. ”Kipinä on niin pieni, kun se johonkin jää. Missä lie piilossa luurannut ja saanut sitten ilmaa loppumetreillä sekä lähtenyt etenemään palona seinän vierustaa”.

ARJEN SANKAREITA

Palvelutalon kattorakenteita paloi noin 15 neliömetrin alueelta, korjauskuntoon

Tulityön jälkivartiointi hoidettiin suunnitelman ja luvan mukaisesti.

Lähialueen asukkaat toimivat esimerkillisesti alkusammutuksessa ja osallistuivat myös evakuointiin.

meni myös muutama asiakashuone ja pätkä käytävää. Lähialueen asukkaiden neuvokkuus ja esimerkillinen toiminta todennäköisesti pelastivat rakennuksen suuremmalta tuholta.

”Alussa resurssit olivat aika vähäiset, ja alkusammutusta olivat ulkopuoliset tehneet hyvin. Näitä alkusammutuksessa hyvin toimineita henkilöitä palkittiin sitten paikallisesti”, Partanen mainitsee.

Alkusammuttajia kiittelee vuolaasti myös palopäällikkö Pertti Loivamaa.

Hänen mielestään näiden arjen sankarien toiminta oli merkittävä tekijä. ”Asiat tehtiin oikein jauhesammuttimista vesiletkuun, työnjako pelasi ja lisäksi he osallistuivat evakuointiin. Siellä oltiin hereillä sen asian kanssa, että jotain outoa on tekeillä, outoa ääntä kuuluu.

Tällä oli ratkaiseva merkitys”, Loivamaa kertaa.

Loivamaa oli Kakku ja kukka -osaston mukana pelastuslaitoksen ja Hankasalmen kunnan yhteisesti järjestämässä palkitsemistilaisuudessa. Mitä jos näitä valveutuneita kansalaisia ja onnistunutta alkusammutusta ei olisi ollut? ”Näkemykseni ja saamieni tietojen mukaan vähintään rakennuksen yläpohja olisi tuhoutunut. Palo oli karkaamassa ullakkotilaan. Jopa henkilövahinkoja olisi saattanut tulla, jos palo olisi päässyt kehittymään. Olkaamme iloisia, että on tällaisia ihmisiä, jotka ovat valmiita auttamaan”.

7/2021 Pelastustieto 41

T U L I T YÖ T

Kyselyn mukaan kurssinjohtajat kouluttavat mieluiten lähiopetuksena Lähiopetus on huomattavasti webinaaria mieluisampi tapa kouluttaa tulitöiden turvallisuustutkintoa, selviää kurssinjohtajille tehdystä kyselystä. Kolme neljäsosaa vastaajista kertoo kouluttavansa mieluiten lähiopetuksena ja vain viisi prosenttia webinaarina. ”Webinaarissa en saa sellaista keskustelua ja pohdintaa aikaiseksi kuin lähiopetuksessa. Tykkään olla kontaktissa ihmisten kanssa niin, että ollaan samassa tilassa”, perustelee yksi vastaajista.

Juuri vuorovaikutuksen puute korostuu vastauksissa webinaarien huonona puolena.

Myös kurssilaisten aktivoiminen, mielenkiinnon ylläpito, henkilöllisyyden tarkistaminen, tekniset ongelmat sekä teorian yhteensovittaminen käytännön alkusammutusharjoituksen ja tentin kanssa koetaan hankalaksi.

Monen mielestä webinaarimahdollisuus on silti hyvä. Hyviksi puoliksi mainitaan muun muassa terveysturvallisuus, vähem-

Tulityöseminaarissa 2018 käsiteltiin tulitöiden turvalliseen suorittamiseen liittyviä kysymyksiä, koulutusjärjestelmän ajankohtaisia asioita ja suunnattiin katsetta koulutuksen tulevaisuuteen.

Hiljattain kurssinjohtajille tehdyssä kyselyssä valtaosa suosi lähiopetusta webinaarien sijaan.

pi matkustaminen ja sitä kautta ajan säästö.Tulityökoulutuksen teoriaosuus on toistaiseksi mahdollista kouluttaa webinaarina

vuoden 2021 loppuun. Tulityötoimikunnan ja valtaosan kurssinjohtajista toiveena on kattavampi lähiopetukseen paluu.

MENETELMÄ

Uusi teknologia parantaa tulityöturvallisuutta Ennakkosuunnittelu on tulityön turvallisuuden onnistumisen tärkein osuus. Ennakkosuunnittelussa voidaan löytää keinot tulityömenetelmän ja ympäristön aiheuttaman vaaran poistamiseksi tai minimoimiseksi.

Tulityötä suunnitellessa uuden teknologian käyttö on lisääntynyt erityisesti korvaavien menelmien tulona markkinoille, mutta myös tulityön jälkeisessä tarkkailussa. Itse tulityön taukojen ja tulityövartiointi työn jälkeen tulee tehdä aina niin, että ”nenä” on koko määritellyn ajan vartioimassa tulityökohdetta.

Apuna tulityövartija voi käyttää esimerkiksi taskukokoisia lämpökameroita. Nämä ovat osoit42 Pelastustieto 7/2021

tautuneet pienen koon ja kuvan tarkkuuden ansiosta. Myös työn aikana lämpimien kipinöiden

havaitsemisessa lämpökamera on hyvä työkalu.

Stora Enson Imatran tehtailla käytetään lämpökameroita laajasti päivittäin. Käytössä on myös autonomisia ilma-aluksia eli autonomisia droneja palo- ja tehdasturvallisuuden valvonnassa. Valvontakameroiden ja dronejen käyttö tulityön jälkitarkkailussa vartiointiajan päättymisen jälkeen on teknologian myötä tehostunut merkittävästi. Valvontakameroiden äly­ominaisuudet ja lämpökameroiden hälytykset auttavat tarkkailussa.

Autonominen drone voi tehdä esimerkiksi 30 minuutin välein tarkastuskierroksen tulityökohteeseen. Ylilämpöä lämpökame-

ralla havaitessaan drone antaa hälytyksen lennon BVLOS-ohjaajalle (lentäminen näköyhteyden ulkopuolella), jolloin kohdetta voidaan tutkia tarkemmin.

Dronella tehtäviä tarkkailukohteita on teollisuusalueilla paljon. Esimerkiksi puun- ja hakkeen käsittelyssä tehtävissä tulitöissä neljän tunnin tulityövartiointiajan jälkeen on vielä syytä tarkkailla tulityökohdetta. Näin toteutetaan tulitöissä tuloksellisia vaiheittaisia turvatoimia. Eikä pääse syntymään tilannetta, jossa tulityövartiointiajan jälkeen mahdollista palon kehittymistä ei havaittaisi.

Mikko Parikka Palo- ja suojelupäällikkö

K YSY T U L I TÖ I S TÄ

Koulutusoikeuden ylläpitäminen Millä tavoin kurssinjohtaja ylläpitää oman koulutusoikeutensa?

Suorittamalla kalenterivuosittain osaamisen kehittämisen tehtävän sekä maksamalla vuosittaisen lisenssimaksun.

Vaihtoehtoisia tehtäviä osaamisen kehittämiseksi ovat tulityöseminaariin osallistuminen, katto- ja vedeneristysalan toimialakohtaisen verkkokoulutuksen suorittaminen, pedagogisen osaamisen

verkkokoulutuksen suorittaminen, SPPL:n Tulitöiden kurssinjohtajapäiville osallistuminen ja toisen kurssinjohtajan benchmarkkaus.

Kurssinjohtajapätevyyden ylläpitämistä käsitellään myös Tulityöseminaarissa, joka järjestetään webinaarina 6.10. klo 10–13. Webinaariin osallistuminen on maksutonta ja ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa koulutus.spek.fi

H I S TO R I A

Hitsauskori pysäytti kipinät, mutta oli terveysriski Palontorjunnassa 5/1971 kerrottiin hitsauskorista, joka kehitettiin A. Ahlström Oy:n Kauttuan Tehtailla.

Hitsauskori rakennettiin siinä mielessä, että se toimisi siirrettävänä kipinäsuojana, koska varastossa tavaran siirtely tuottaisi ylivoimaisia vaikeuksia. ”Hitsauskori on kehitetty aikoinaan suurien ja pitkien, esimerkiksi sprinkleri- tai muiden runkolinjaputkien hitsauksia varten. Putket painoivat paljon ja hitsattiin yhteen ylhäällä. Hyvää ratkaisussa oli täydellinen kipinäsuojaus sivulle, ylös ja alas.

Tulityövahingot, metallipalojen roiskeiden leviäminen alas ja ympäristöön estettiin”, pohtii palomestari Raimo Rasijeff, joka myös kouluttaa tulityökouluttajia. ”Juttelin kalustonhoitajana toimineen Vesa Nur-

misen kanssa. Hän aloitti Kauttualla työt 1976 ja muistaa korin.”

Nurmisen mukaan korin käytöstä luovuttiin 1970-luvun lopulla, kun työterveys­ huolto alkoi kiinnittää enemmän huomiota hitsareille ja muille työntekijöille asbestin aiheuttamiin mahdollisiin terveysvaaroihin. Korin ilmanvaihto oli olematon. ”Näin jälkikäteen, Vesan mielestä käyttö oli ”järkyttävää” toimintaa työturvallisuus huomioiden. Kori oli vuorattu sammutuspeitteillä, jotka ”pölisivät” asbestia ympäristöön ja hengityselimiin. Kauttuan työterveyshuolto teki ja tekee testejä. Hänen tietääkseen vakavia sairastumisia korin käytöstä ei ole todettu”, Rasijeff kertoo.

Lue Palontorjunnan juttu ja Rasijeffin pohdinnat: pelastustieto.fi/arkistojuttu

203 A J A N KO H TA I N E N L U K U

kurssilaista on suorittanut Tulityökurssin täydennyskoulutuksesta osan omatoimisesti verkkokoulutuksena.

(Tilanne 1.1.–13.9.2021) Lähde: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön turvallisuuskorttirekisteri.

A L A N TO I M I J A

Ympäristö suojattava Saku Rouvali kävi tulityökurssin ensimmäistä kertaa 24 vuotta sitten.

Tulityökouluttajaksi hän ryhtyi nelisen vuotta sitten toimiessaan kouluttajana Hämeen Pelastusliitossa.

Edelleen Saku vetää tulityökoulutuksia. Nyt hän työskentelee tuotantoja palopäällikkönä Finn Recycling Oy:ssä. Tehtäviin kuuluu myös tulityölupien myöntäminen. ”Yrityksessä on hyvä turvallisuuskulttuuri. Meillä on oma palokunta, jossa mukana olevat tekevät tulitöitä. Tulityölupia myönnetään myös ulkopuolisten urakoitsijoiden työntekijöille. Meillä on käytössä sata alkusammutukseen tarkoitettua sammutinta ja pikapalopostejakin on parikymmentä.”

Saku Rouvali sanoo, että tulityökoulutuksessa pitää olla kiinni käytännön tekemisessä. ”Erityisesti ympäristön suojaamisen merkitys pitää tuoda kunnolla esille koulutuksessa. Jokaisen on myös tehtävä alkusammutusharjoitus.” ”Kun olen myös itse tehnyt töitä metalli- ja rakennusalalla, ymmärrän paremmin sitä, millaisissa olosuhteissa siellä myös tulitöitä tehdään.” ”Joskus on pitänyt kauhistellen katsella, miten tulitöitä on tehty.

Alku­sammutus ja suojaus ovat luvalla sanoen olleet kehnoja.”

7/2021 Pelastustieto 43

T U L I T YÖ T

Laitospalokunta tositoimissa omalla tontilla Millog Oy:n pääkorjaamorakennuksen katolla syttyi tulitöiden seurauksena tulipalo viime heinäkuussa. Oma laitospalokunta riensi nopeasti sammuttamaan paloa.

Teksti: Jarkko Sorjonen · Kuva: Millog Oy

S

uomessa on noin 700 sopimuspalokuntaa, joista yksi Pirkanmaan pienimmän kunnan Juupajoen Lylyn kylässä. Siellä keskellä ei mitään sijaitsee jotain varjelemisen arvoista: Millog Oy:n Lylyn toimipaikka, jonka päivittäistä työtä on Puolustusvoimien ja muiden asiakkaiden materiaalin kunnossapitoon liittyvät tehtävät.

Viime kesänä, heinäkuun puolivälissä, toimipaikan kookkaan pääkorjaamorakennuksen katolla syttyi tulitöistä tulipalo. Ulkopuolinen urakoitsija havaitsi palon itse ja otti yhteyttä kiinteistöhuoltoon, joka hälytti laitospalokunnan. Sen päällikkö Tero Uotila kävi toteamassa tilanteen, soitti hätänumeroon, kasasi joukkonsa ja ryhtyi sammuttamaan kattopaloa.

Pirkanmaan pelastuslaitos sai hälytyksen aamupäivällä puoli yhdentoista jälkeen. Seurasi komppanialähtö. Paikalle hälytettiin peräti 22 yksikköä. ”Se nousi meidän järjestelmissä isoksi, kun on kyse isoista rakennuksista ja pai-

48 Pelastustieto 8/2021

kalta tuli soitto, että siellä palaa. Hyvin nopeasti pudotin sen joukkuetason tehtäväksi ja muut yksiköt vapaaksi, kun tuli tieto, että teollisuuspuoli ja Millogin oma porukka oli saanut alkusammutuksen hyvin toimimaan”, kertoo Pirkanmaan pelastuslaitoksen tilannekeskuksessa

Millog Oy ylläpitää maa- ja merivoimien kalustoa sekä ilmavoimien valvontajärjestelmiä niin normaali- kuin poikkeusoloissa ja tekee yhteistyötä turvallisuuden ja huoltovarmuuden osalta siviilitoimialojen kanssa.

Yrityksen liikevaihto on 217 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä on 1078.

Toimipaikkoja on 23. Pääomistajat ovat Patria Oyj ja Insta Oyj.

toimintaa johtanut palomestari Pauli Keskinen.

Joukkueellisella Keskinen tarkoittaa kolmea sammutusautoa, paria säiliöautoa ja nostolavaa.

Valtakunnallisesti sopimuspalokunnat ovat mukana noin puolessa pelastustoimen tehtävistä.

Syrjäisen sijainnin ja yrityksen toimialan myötä Lylyn laitos- eli sopimuspalokunnan merkitys korostuu. Tampereelta kestää Juupajoelle Lylyn kylään ajaa noin tunti. ”Se on siellä ihan omana yksikkönään ja kuitenkin pitkät etäisyydet kaikkiin muihin. Hyvin syrjässä ja lähistöllä ei missään mitään. Siellä on töissä onneksi paljon samoja koulutettuja kavereita, jotka ovat Juupajoen VPK:ssa. Voisi sanoa, että homma hoitui hyvinkin armeijamaisesti”, Keskinen kiittelee.

Työt pääkorjaamorakennuksen katol­­la olivat loppusuoralla, kun palo havaittiin.

Laitospalokunnan päällikön Tero Uotilan mukaan syttymiskohta oli ylösnosto katon korotetun rakenteen nurkassa.

”Sellainen hormi-ilmiö. Kyllä sieltä jo liekki tuli, kun ensimmäisen kerran sinne menin. Soitin yksykskakkoseen, koska totesin, että ei siinä pelkällä sammuttimella pärjää. Urakoitsija oli jo alkusammutusta yrittänyt, ja hänen sammuttimensa oli siinä vaiheessa tyhjä, Uotila kertoo.

Laitospalokunnalla on käytössään täysvarusteltu sammutusauto, jonka avulla katolle saatiin vettä. Palosta selvittiin hyvin pienillä omaisuusvahingoilla, ja paikalle kiirehtineen pelastuslaitoksen tehtäväksi jäi pientä purkamista ja kiinteistön savutuuletus.

Millog Oy:n Lylyn yksikönjohtaja Juha-Pekka Lamminaho, mitä korjaamorakennuksessa oli sisällä? ”Monenmoista. Ei me niihin yksityiskohtiin mennä sen tarkemmin, mutta kieltämättä kuitenkin onni onnettomuudessa, että juuri siinä kohdassa ei alapuolella ole mitään kunnossapitotoimintaa.

Jos sen nyt jostain piti palaa, niin se oli ehkä se paras paikka.”

Jälkivartioinnin hoiti laitospalokunta, jota oli parhaasta lomakaudesta huolimatta paikalla neljä henkeä kuudesta.

Sopimuspalokuntana Lylyn laitospalokunta lähtee myös määrättyihin tehtä-

Laitospalokunnan päällikkö Tero Uotila kasasi joukkonsa, kun tulitöistä syttyi tulipalo katolla.

viin yksikön porttien ulkopuolelle, mutta omallakin tontilla on hyvä pitää vahtia. ”Yksikönjohtajan näkökulmasta sanotaan näin, että kyllä sitä mukavammin nukkuu, kun tietää että ehkä meillä on sitten seuraavanakin päivänä paikka pystyssä, vaikka sattuisi niin käymään, että tulee häly.”

Lisää tulitöistä seuraavalla aukeamalla.

8/2021 Pelastustieto 49

T U L I T YÖ T

Pohjoismaat vetävät yhtä köyttä myös tulitöissä Pohjoismaiset palontorjuntajärjestöt­ ovat tehneet vuosikymmeniä yhteistyötä myös tulityöturvallisuuden eteen. Konkreet­ tinen esimerkki yhteisen tutkimus- ja kehit­ tämistoiminnan tasosta on tulityökorttien yhteispohjoismainen voimassaolo Suo­ messa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.

Pohjoismaisia tulityökokouksia järjeste­ tään pari kertaa vuodessa. Asialistalla ovat muun muassa koulutusuudistukset, tilastot koulutetuista ja tapahtuneista tulityövahin­ goista, kansalliset ja kansainväliset standar­ dit ja ohjeet sekä niiden uudistaminen ja laa­ dunvalvonta.

Myös koronapandemian vaikutuksia tuli­ työkoulutukseen on seurattu tiiviisti yhteis­ pohjoismaisissa kokouksissa. Koulutuksen sopeuttamisessa suosituksiin oli maakoh­ taisia eroja, mutta tulityöturvallisuuden pa­ rantaminen pysyi kaikilla päämääränä.

Pohjoismaiset koulutusjärjestelmät ja -konseptit kehittyvät ja elävät paitsi yhteis­ työssä myös omia teitään. Viime aikoina eroavaisuuksia on ilmaantunut siinä määrin,

Vuonna 2019 pohjoismaisen kokouksen yhteydessä tutustuttiin juuri avattuun Kööpenhaminan automaattimetron uuteen kehälinjaan M3:een, jonka kaikille asemille Kone oli toimittanut hissit ja liukuportaat. Kuva: SPEKin arkisto.

että tulityökorttien vastavuoroinen ja katta­ va voimassaolo Pohjoismaissa on uhattuna.

Yhteinen tahtotila on kuitenkin mahdollistaa

keskinäisen hyväksynnän jatko.

Pohjoismaissa on voimassa yhteensä noin miljoona tulityökorttia.

KO U L U T U S

Vielä ehtii joulukuun kurssinjohtajakoulutukseen –kevään kurssinjohtajapäivät suunnitteilla

50 Pelastustieto 8/2021

tumisajan päätyttyä. Kurssille otetaan korkeintaan 20 osallistujaa.

Kurssinjohtajakoulutus antaa oikeu­ den kouluttaa Tulitöiden turvallisuus­ tutkintoa (Tulityökortti®). Koulutus an­ taa kurssinjohtajalle koulutuksen ja harjoitusten lisäksi ajantasaisen ja yh­ denmukaisen koulutusmateriaalin.

Myös kurssinjohtajille järjestettävät kurssinjohtajapäivät ovat suunnitteilla.

Päivät järjestetään keväällä 2022. Jos haluat vaikuttaa päivien sisältöön, mei­ laa koulutuspäällikkö Mikko Poutalalle osoitteeseen mikko.poutala@sppl.fi ja kerro toiveesi.

K U VA : S P E K I N A R K I S TO

Vuoden viimeinen tulitöiden kurs­ sinjohtajakoulutuskoulutus järjes­ tetään Jyväskylässä Sokos Hotel Alexandrassa 8.–9. joulukuuta. Viimei­ nen ilmoittautumispäivä on 23. mar­ raskuuta. Tule mukaan tai vinkkaa kol­ legalle, jos organisaatiossasi tarvitaan lisää kouluttajia.

Kurssinjohtajan kelpoisuusvaati­ mukset on kerrottu nettiosoitteessa www.sppl.fi > Koulutukset > Kurssin­ johtajakoulutukset > Tulitöiden kurssin­ johtajakoulutus. Kaikkien kursseille ha­ keutuvien pitää läpäistä ennakkotehtä­ vä, joka lähetetään kurssin ilmoittau­

K YSY T U L I TÖ I S TÄ

Koneen rakennuksen tulipalo Hissiyhtiö Koneen toimistorakennuksessa Hyvinkäällä syttyi tulipalo 27. toukokuuta 2021. Kattorakenteista lähte­ nyt palo aiheutti miljoonien eurojen vahingot. Poliisi tutki palon syttymis­ syytä. Mikä aiheutti tuli­ palon?

lopputulemana oli se, että tulityöt aiheut­ tivat tulipalon”, rikoskomisario Markku Lylykangas Itä-Uudenmaan polii­ silaitokselta kertoo.

Lähetä tulitöihin liitty­ viä kysymyksiä tai tie­ toa kiinnostavista juttu­ aiheista osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi ”Asiassa on tehty pa­­ lonsyyntutkintaa yhdessä Etsimme parhaat asiantun­ tijat vastaamaan. pelastuslaitoksen kanssa ja oli korjattu sähköjuotoskolvilla, asentaja oli jättänyt kolvin lattialle virtaan kytkettynä, jolloin filminauha joutui kosk.etuk­ siin sen kanssa syt.;yen palamaan. Koneisto ja rakennus vanine;oit­ H Ituivat, S TO R I A - .i.\.orvaus mk 133,SI00:-. ('rässä siis ei kyseessä hitsaus­ palo; tapaus selostettu senvuoksi I että tässäkin tulipalon syy oli tilapäinen korjaustyö erittäin tulenvaarallisessa ympäristös­ sä,)

A L A N TO I M I J A

Tulitöitä jalostamolla

Palomestarin töistä teollisuus­ palokunnan päällikön tehtävään siirtyneen Mika Mäkelän toimen­ kuvaan kuuluvat myös tulityökoulu­ tukset. Neste-Kilpilahden palokunta huolehtii Kilpilahden alueen turvalli­ suudesta, ja neljä palokunnan kou­ luttajaa antaa kerran kuukaudessa tulityökoulutusta alueen tilaajayri­ 1,11,3':;I, Hautakaupan värivarasto. Putkea hitsaamalla katkaista­ tysten työntekijöille. essa kipinä lensi lähellä olleeseen öljyväritynnyriin, sytyttäen Tuotannon aikana tulitöitä teh­ tämän tuleen. Kaupungin palokunta sammutti palon. - Korvaus mk dään päivittäin, mutta seisokin ai­ 4,176:-. kana moninkertainen määrä use­ 19,9,42, Öljytehdasrakennus. Hitsauskipinät sytyttivät lattialle ammassa kohteessa. läikähtäneen öljyn. - Käsillä oli vaahtosammuttimia, mutta työn­ ”Viime keväänä parin kuukauden tekijät eivät osann eet niitä käyttää; tehdaspalokunta sammutti seisokin aikana kirjoitettiin 950 tuli­ palon.-Korvaus mk 44,852:-. työlupaa”, Mika Mäkelä kertoo.

Jalostamolla turvallisuus on erit­ 21 .3.44. Selluloosatehtaan hait1dutusosasto. Hitsausta suori tet­ taessa kipinät sytyttivät tärpätin, jota oli tärpättipumpusta täin tärkeää ja siksi tulityövartijoi­ vuotanut lattialle.-Korvaus mk 4,000:-. denkin pitää käydä tulityövartija­ koulutus ja takataskussa pitää olla .:.

21 . 4.44· , Bensiiniasema. Hi tsaustyötä suoritettaessa lähellä ben tulityökortti. siiniasemaa bensiini syttyi kipinöistä. Bensiinipumppu ja sähkö­ ”Tulityövartijakoulutuksessa ker­ johdot vaurioituivat. - Korvaus mk 5,800:-. rataan suojaustoimenpiteet, sam­ 20.12.44. Sillatehtaan varastohuone. hitsattaessa katonrajassa muttimet ja palopostien käyttö har­ Hitsaustulipaloja ja esimerkkejä.

(HITSAUSLAITTEIDEN aiheuttama palovaara.

Teknillisen olevaa höyryputkea kipinöitä lensi lähellä olevaan sillapaalu­ korkeakoulun paloteknillinen luentosarja N:o 1, Helsinki 1948) joitellaan.” varastoon sytyttäen sillan. '.ryömietiet avasivat vieressä olevan Viime keväänä seisokin aikaisia palopostin, mutta kun tässä ei ollut letkua, vesi ei osunut pa­ kunnostustöitä varten piti etukäteen ;ä olevilla kahdella vaahtosammutti­ A Jlopesäkkeeseen, A N KO H TA I N E N L U KKäytettävisi, U neljän kuukauden aikana kouluttaa mel-la tulta ei myöskään voitu sammuttaa. Tehdaspalokunta sammut­ 1460 tulityövartijaa. Tulityövartijoil­ ti tulen senjälkeen kuin suuri osa sillavarastosta ol� palanut; ta edellytetään myös suomen kie­ koneille aiheutui myös vaurioita. - Korvaus mk 1,595,269:-. osallistujaa Tulityö­ len taito, koska paikannus on vai­ Hitsaaja oli erään hyvin tu nnetun helsinkiläisen vesijohtoliik­ seminaarissa.

SPEK ja keaa jalostamoalueella ja työsken­ keen palveluksessa. Pol.kuul,pöytäkirjassa kertoo, seminaa­ että sil­ SPPLhän järjestivät telypaikka pitää hätäilmoituksessa lapaalivarasto "oli peitetty pahville ja päälle ensimmäistä oli laitettu rin sen 6.10.2021 kyetä tarkasti kertomaan. vielä erillinen ovi . . ,,Bitsauksesta oli kuitenkin päässyt putoa­

Hitsauslaitteiden aiheuttamat palovaarat

291

kertaa webinaarina.

maan kipinäseinän ja sillakasan välHn". Hitsaajalla oli lisäksi toinen m ies vartfomiehenä, - Tässä tapauksessa oli siis jonkin­ laisiin varokeinoihin ryhdytty, m utta ilmeisesti sillakasan suo­ jaus ei ollut tehokas, jotapaitsi sarrmutusvettä ei oltu varattu 45

8/2021 Pelastustieto 51

T U L I T YÖ T

Hupun alta tuprusi savua Koneen toimistorakennuksen katon korjaustöistä pääsi tuli irti, kun bitumikermiä kuumennettiin ja liekkilämpö tai kipinä pääsi ullakkotiloihin. Jonkin ajan kuluttua hupun alta alkoi tupruta savua ja tulitöihin osallistunut työntekijä soitti hätäkeskukseen.

Teksti: Esa Aalto · Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

H

älytys kohteeseen Hyvinkäälle tuli 27. toukokuuta klo 11.52. Ensimmäinen yksikkö oli kohteessa kuuden minuutin kuluessa.

Yksikön esimies otti johdon tilannepaikalla. Palomestari Kalle Kaipainen tuli kohteeseen 21 minuuttia hälytyksestä. ”Savupatsas osoitti kohteen ja heti huomasi, että sammuttamiseen kuluu aikaa.”

Ensimmäinen sammutushyökkäys tehtiin rakennuksen lounaispäädystä, josta on ovi ullakkotiloihin. ”Tämä osa rakennuksesta oli huputettu korjaustöiden takia. Tila oli täynnä savua eikä näkyvyyttä juurikaan ollut.

Jälkeenpäin selvisi, että tilan keskellä ollut muurattu ilmastointikonehuone esti vesisuihkun lentämisen.”

Huopakaton aluslaudoitus oli kuivunut jonkin verran. Kyseinen rakennus oli rakennettu 1940–50-luvuilla. ”Seuraavaksi pyrittiin tekemään rajoituslinja korkean osan juureen pistosuihkuputkilla siinä kuitenkaan onnistumatta. Painopiste siirrettiin korkeanosan kahteen muuhun siipeen. Rajoituslinjan tekemistä hankaloitti kuitenkin huopamateriaali ja eristeenä käytetty styrox, joka tukki sahojen teräketjut. Rajoituslinjaa jatkettiin perinteisesti käsityönä ja palon eteneminen saatiin pysäytetyksi”, Kaipainen kertoo.

Palo herätti mielenkiintoa ja lähellä kulkevilla teillä jouduttiin liikenne kat-

44 Pelastustieto 9–10/2021

kaisemaan. Palossa syntynyt musta savu liikkui kohti Talvisillan asuinaluetta ja alueelle päätettiin antaa vaaratiedote.

Poliisilla oli valmius katkaista liikenne myös Helsinki–Tampere-moottoritieltä, mikäli savu olisi lähtenyt laskeutumaan tiealueelle. Näin ei kuitenkaan onneksi käynyt. Paineilmahuolto saatiin järjestettyä pelastuslaitoksen korjaamohenkilöstön avulla.

HANKALA KOHDE

”Poliisi toi paikalle omat dronensa, joiden avulla saimme parempaa tilannekuvaa alueesta. Myös lämpökameralla varustettu kone oli hyvä apu palopesäkkeiden havainnollistamiseen. Toivottavasti ne yleistyvät myös palokuntakäytössä. Yhteistyö niin poliisin kuin sopimuspalokuntienkin kanssa ansaitsee erityiskiitoksen. Sopimuspalokunnilta saimme korvaamatonta apua niin sammutustöissä, jälkivartioinnissa kuin muonituksessa. Jälkivartiointia jatkettiin läpi yön kolmen sopimuspalokunnan voimin kolmen tunnin vuoroissa”, Kaipainen sanoo.

Kohde oli hänen mukaansa sekä hankala että haastava. ”Pandemia-aika auttoi tässä ehkä siten, sillä valtaosa työntekijöistä oli etätöissä, eikä paniikkia tai loukkaantumisia sattunut rakennusta tyhjennettäessä”, Kalle Kaipainen kertoo.

Sammutustöihin osallistui yli 30 pelastusyksikköä.

YHTEISTUTKINTAA

VIEREISIÄ TILOJA VARTIOITAVA

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos tutki palon yhdessä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Keski-Uusimaa vastasi taktisesta ja Itä-Uusimaa paikkatutkinnasta.

Apulaispalopäällikkö Antti Soila kertoo, että tulitöihin oli varauduttu asianmukaisesti, mutta silti tulipalo syttyi.

Alkusammutuskalustossa oli kaksi 12 kilon sammutinta. ”Koska vastaavia tilanteita tuntuu syt­tyvän säännöllisesti myös muualla Uudellamaalla, olemme päättäneet HIKLU-alueella käydä laajemmin läpi katto-

Näissä tilanteissa muun muassa tulitöiden kohteena olevien viereisten tilojen vartiointi on tärkeää. ”Myös tässä kohteessa se olisi ollut toteuttavissa. Toki vaihtoehtoisiakin työmenetelmiä tulitöiden sijasta kannattaisi miettiä”, Soila sanoo.

Myös teknologian hyödyntämistä on syytä pohtia. Voisiko esimerkiksi lämpökameraa hyödyntää? ”Miksipä ei. Tosin esimerkiksi ontelotiloissa lämpöä pitää olla aika paljon, ennen kuin se lämpökameralla on havaittavissa. Silti lämpökameraa kannattaisi hyödyntää viereisten tilojen valvonnassa”, Antti Soila toteaa.

Hän painottaa myös dronen merkitystä sammutustöissä.

Paremman tilannetietoisuuden lisäksi dronen avulla voitaisiin siirtää tarpeellista tilannekuvaa myös esimerkiksi tilannekeskukseen.

Vähän evakuoitavia etätöiden takia.

tulitöistä aiheutuvia tulipaloja. Samalla pyrimme aukaisemaan prosessia, mikä johtaa tulityövahinkoihin. Tulipalojen ennaltaehkäiseminen on ensisijaisena tavoitteena. Uskoisin, että myös vakuutusyhtiöt ovat tästä kiinnostuneita. Yhtä lailla on syytä pohtia koulutusta ja onko siellä joitakin sellaisia puutteita, joita pitäisi korjata.”

T U L I T YÖ T

Data apuun riskiarvioissa Riskianalyysien laatimisessa voi hyödyntää ennakoivaa analytiikkaa ja tekoälyä.

Erikoistutkija Laura Kuurne Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä uskoo, että ne soveltuisivat myös tulityöriskien arviointiin – jos vain dataa riittää. ”Jotta voidaan luoda tilannekuva siitä, mitkä ovat tulityövahinkoja keskeisesti selittäviä tekijöitä, tarvitaan paljon dataa. Tarvitaan tarpeeksi tietoa tulityövahinkoihin johtaneista tilanteista, niihin liittyvistä olosuhteista ja ympäristötekijöistä”, Kuurne kertoo.

Käytännössä ihminen opettaa tekoälymallia opetusaineistolla, jonka avulla algoritmi muodostaa luokittelijan, joka määrittelee keskeiset riskit. Kaikkiin ennakoivan analytiikan malleihin ei tarvita tekoälyä. ”Ennakoivassa analytiikassa hyödynnetään matemaattisia malleja, jotka perustuvat todennäköisyyslaskentaan. Tekoälyä hyödyntävät ohjatun oppimisen algoritmit ovat kuitenkin yleisimmin käytettyjä, koska niiden avulla pystytään kompensoimaan puuttuvaa tietoa ja järjestelemään epäsiistiä dataa. Mallin ja menetelmän valinta riip-

Keltaiset pisteet kuvaavat pääkaupunkiseudulla tapahtuneita rakennuspaloja ja rakennuspalovaaroja vuosina 2013–2019. Taustalla oleva vihreä ruudukko on HSY:n väestötietoruudukko. Pohjakartta: OpenStreetMap®, lisenssi: Open Data Commons Open Database License (ODbL), OpenStreetMap Foundation (OSMF).

puu saatavilla olevan aineiston koosta ja rakenteesta.”

Tarvittavan datan määrä on tapauskohtaista. Esimerkiksi rakennuspaloissa pitäisi olla tuhansia jo tapahtuneita onnettomuuksia, joilla opettaa tekoälymallia.

Konkreettisena esimerkkinä jatkuvasti päivittyvän tietokannan käytöstä pelastusalalla Kuurne mainitsee New Yorkissa käytössä olevan ennakoivaa analytiikkaa hyö-

dyntävän ohjelmiston, josta palotarkastaja voi töihin tullessaan saada ajankohtaisen listan rakennuksista, joissa on korkein paloriski. Tarkastettuaan kohteet palotarkastaja päivittää tiedot ohjelmaan ja kohteen riskiarvio päivittyy.

Niin sanotun big datan käyttöä tulityöriskien arvioinnissa on kokeiltu Kiinassa lupaavin tuloksin.

Jarkko Sorjonen

MENETELMÄ

Tanskassa tulitöillä eroon rikkaruohoista

46 Pelastustieto 9–10/2021

Menetelmää käytetään sekä yksityisissä että julkisissa yrityksissä, aivan kuten monet myös omilla pihoillaan. Ammattilaisille ja ammattitaitoisille maisemapuutarhureille suunnattu tulityökurssi on sisällöltään sama kuin perinteisiin tulitöihin sekä katto- ja vedeneristysalan tulitöihin keskittyen rikkaruohonpolttotoimenpiteisiin. DBI myöntää paikallisen tulityökortin, joka ei kuitenkaan vastaa tulipätevyyttä Suomessa.

Pia Mark olettaa, että polttamista käytetään rikkaruohojen poistoon ympäristösyistä kemikaalien sijaan, mutta lisäksi se

K U VA : S P E K I N A R K I S TO

Tanskassa tulitöillä on hävitetty rikkaruohoja. ”En tiedä, montako tulipaloa rikkaruohojen polttaminen aiheuttaa vuodessa, mutta siinä yhteydessä syntyvät tulipalot aiheuttavat yleensä vaurioita talon julkisivuille”, kertoo koulutuspäällikkö Pia Mark Tanskan palo- ja turvallisuustekniikan instituutista DBI:stä, joka on SPEKin sisarjärjestö Tanskassa.

Markin mukaan Tanskassa käytetään nestekaasupolttimia, joita voi ostaa mistä tahansa rautakaupasta. Määräysten mukaisesti tehtynä ne ovat turvallinen tapa poistaa rikkaruohoja.

on yksinkertainen toimenpide. ”Suomessa ei enää eritellä tulityökortteja perinteisiin tulitöihin tai katto- ja vedeneristysalalle. Aina kun tekee vakuutetussa kohteessa tilapäisellä tulityöpaikalla työtä, josta aiheutuu palovaaraa tai työn tilaaja niin vaatii,

pitää olla Tulityökortti. Suomessa rikkaruohojen torjuminen polttamalla ei ole vielä kovin yleistä, mutta on vähitellen yleistymässä. Maahan tuodaan jo sekä kaasu- että sähkötoimisia polttimia”, kertoo kehittämispäällikkö Heli Hätönen SPEKistä.

K YSY T U L I TÖ I S TÄ

Miten koulutusaineisto uudistuu?

Tänä vuonna kurssinjohtajien käyttöön julkaistiin katto- ja vedeneristysalan toimialakohtainen lisäaineisto.

Millä tavoin koulutusaineistoa uudistetaan ensi vuonna?

Tulityötoimikunta päätti, että ensi vuonna kurssinjohtajien käyttöön laaditaan tulityöluvan myöntämistä käsittelevä lisäaineisto.

Lisäksi tuotetaan kansalaisten tuli-

työturvallisuuden kehittämiseen tarkoitettu maksuton verkkokoulutus, jota voi hyödyntää myös tulityökoulutuksen ennakkoaineistona esimerkiksi oppilaitoksissa.

Lähetä tulitöihin liittyviä kysymyksiä tai tietoa kiinnostavista juttu­aiheista meille osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi Etsimme parhaat asiantuntijat vastaamaan.

H I S TO R I A

Sitkeä Alcatelin elektroniikkavaraston palo Pitäjänmäellä Helsingissä Helsingissä Pitäjänmäen teollisuusalueella syttyi myrkyllisiä savukaasuja kehittänyt tulipalo 18. maaliskuuta 1987.

Alcatelin varasto- ja tehdasrakennuksessa oli hitsattu poikki betonielementin nostolenkki, joka putosi palaneen varaston kattoikkunan reunuksen väliin. Palo raivosi useita tunteja. Puhelinkojeiden ja keskusten osissa käytetty PVC-muovi ja styrox-muoviset pakkausmateriaalit sekä vesieristeenä käytetty bitumi synnyttivät sankan tumman ja osaksi myrkyllisen savun, joka pistävän hajuisena levisi itätuulen mukana useita kilometrejä.

Nopeasti levinnyt palo aiheutti 45–50 miljoonan markan palovahingot.

Lue koko Palontorjunta 3/1987:n juttu osoitteessa pelastustieto.fi/arkistojuttu

15% A J A N KO H TA I N E N L U K U

tulityövahingoista, jolloin ei yritetty alkusammutusta, johtui siitä ettei alkusammutusvälineitä ollut saatavilla.

A L A N TO I M I J A

Uranuurtaja Viljami Vuorela on tulityökoulutuksen uranuurtaja. Hän kiinnostui asiasta lukiessaan vuonna 1987 Palontorjunta-lehdestä elektroniikkavaraston tulipalosta, joka oli syttynyt Helsingin Pitäjänmäessä polttoleikkauksen takia. ”Olen kouluttanut tulitöitä viidellä vuosikymmenellä ja edelleen annan tulityökoulutuksia. Nykyään teen sitä Helpe Oy:ssä, joka antaa erilaisia turvallisuuskoulutuksia erityisesti yrityksille.”

Vuorela valmistui palomieheksi 42 vuotta sitten. Ensimmäinen kesämiespesti oli Tammisaaren paloasemalla vuonna 1976. Esimieskurssin jälkeen hän kävi palomestarikurssin vuonna 1983 ja oli siihen aikaan nuorimpia palomestariksi valmistuneita. Sen jälkeen hän työskenteli opettajana opistossa ja turvallisuuspäällikkönä vakuutus- ja lentoyhtiöissä. ”Palovaarallisissa tulitöissä on riskit kyettävä minimoimaan. Myös vaihtoehtoista työtapaa pitää miettiä.” ”Nyrkkisääntö on, että riskit pitää tunnistaa ja arvioida. Poistaa poistettavat tai vähentää, ellei voida poistaa. Riskien toteutumista varten pitää olla suunnitelma niiden eliminoimiseksi.”

(Tulityöpalot vuonna 2021.

Lähde: Toimenpide­tilasto Pronto)

9–10/2021 Pelastustieto 47